This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Rakennukset tulee rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Pääasi-allisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä ja/tai vaaleata rappa-usta. Rappauksen saa korvata karkeata rappausta vastaavalla pintakäsittelyllä.
Rakennuksen julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja.
Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse rakentaa rajaseinää.
Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjaltalaadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittujamelusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
Merkintä osoittaa sen osan katualueen rajasta, jonka puoleisenajoradan reunaan on rakennettava vähintään suluissa olevan met-rimäärän korkuinen umpinainen melukaide.
Merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laaditturakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.Luku tarkoittaa asemakaavan numeroa.
Rakennukset suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina, jolloin ne
toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Korttelin oleskelu- ja
YLEISMÄÄRÄYKSIÄ:
leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.Rakennusten katolle saa sijoittaa talotekniikan vaatimia ja viher-
kattoihin liittyviä yhteistiloja rakennusoikeuden ja enimmäis-
korkeusluvun estämättä ja niin, että tilan etäisyys räystäslinjastaon ainakin sama kuin tilan korkeus.
Merkinnän osoittamalla matkalla tulee rakentaa rautatiemeluavastaan meluseinä, jonka korkeuden raiteiden tasosta laskettunatulee olla vähintään 3 metriä. Meluseinän sijainti ja rakentaminen
tulee ratkaista ennen sulkuihin merkittyjen kortteleitten raken-tamista. Meluseinä on rakennettava ympäristöön sopivalla tavalla.
Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttääpunatiiltä ja julkisivulasia.
Rakennuksen julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikallatai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä.
Ennen kaava-alueella tehtäviä vesirakennustöitä tulee vedenalais-inventoinnilla selvittää, onko alueella vanhoja hylkyjä, vesiliikentee-
seen liittyviä rakenteita tai muita kulttuurihistoriallisia ihmistoimin-
nan jäänteitä. Jos niitä löytyy, ne tutkitaan tarkemmin.
Tontilla parvekkeet tulee varustaa lasiseinin.
Merkintä osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueen osienvälisestä rajasta, jolle on rakennettava vähintään suluissa olevanluvun osoittaman metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide.
Ennen alueelle tulevaa asuinkäyttöä on huolehdittava siitä, että pilaantunut
maaperä on poistettu koko alueelta ympäristösuojeluviranomaisten
hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti.Asemakaavan mukaisia uusia rakennuksia ei saa rakentaa ennen kuin
kolme vuotta on kulunut asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta.
Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeenpohjalta laadittu selvitys, joka sisältää tuoreet tärinämittaukset jaratkaisut tärinän vähentämiseksi tärinän tunnusluvun raja-arvon0,30 mm/s alle.
Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota runkomelunsyntymiseen ja pyrkiä vaimentamaan junaliikenteen aiheuttamavärähtely siten, että runkomelutasot (LA,S,max) alimmissaasuinkerroksissa jäävät alle 35 dB:n. Runkomelu tulee huomioida niilläalueilla, joissa kallio jatkuu yhtenäisenä radan ja tulevien rakennustenalla. Vaimennus voidaan kohdistaa raiteiden alapuolisiin rakenteisiin tairakennusten perustuksiin.
Kunta saa pidentää erityisestä syystä kieltoaikaa kolme vuottakerrallaan. Tähän asemakaavaan liittyvät selostuksessa kuvatuttoteuttamisen reunaehdot.
PVC 60 4,35 m 95,30 +mmpy 27.3.20120.2 4,08 m 95,57 +mmpy 4.2.2014
Maanpinnan korkeus 98,6 4,50 m 95,15 +mmpy 19.3.2014Putken yläpään korkeus 99,65 m ###### +mmpyPutken alapään korkeus 85,65 m ###### +mmpyPutken kokonaispituus 14,00 m ###### +mmpy
Kursiivilla merkityt hehkutushäviö ja saviaineksen pitoisuus arvioituja
taso 1 taso 2
Ranta-Tampella
KUNNOSTUKSEN YLEISSUUNNITELMAN LIITE 7
Ranta-Tampella
Pilaantuneen maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun riskinarviointi
Jenni Haapaniemi
11.4.2014
Ranta-Tampella2 (31) 11.4.2014
KESKEISET KÄSITTEET
Alempi ohjearvo Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Alempi ohjearvo on haitallisenaineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetäänyleensä pilaantuneena mm. asuinalueilla, ellei kohdekohtaisellariskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.
Diffuusio Ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudestalaimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.
Fraktiointi Öljyhiilivetyjen analyysi, jossa öljyhiilivetyjakeet jaotellaan hiililuvun mukaankuuteen alifaattiseen (suoraketjuiseen) ja seitsemään aromaattiseenjakeeseen.
Huokoskaasu/-ilma Maaperän huokosissa esiintyvä ilma.
Jäte Tässä selvityksessä jätteeksi on tulkittu rakennusjätteet (puu, tiili, betoni) sekämuu jäte (tuhka, kuona)
Kynnysarvo Haitallisen aineen pitoisuus, jonka ylittyessä maaperässä katsotaan olevankohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja maaperän pilaantuneisuus japuhdistustarve on arvioitava. Kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä tarkoita,että maaperä olisi pilaantunut. Mikäli kynnysarvot alittuvat kaikkien haitta-aineiden osalta ja alue on tutkittu edustavasti, voidaan suoraan todeta, etteimaaperä ole pilaantunut ja erillisiä kohdekohtaisia arviointeja ei tarvita.
Mittausalue Alue, jonka ylittyessä laboratorio ei voi ilmoittaa tulosta luotettavasti.
Määritysraja Pienin haitallisen aineen pitoisuus, joka voidaan määrittää hyväksyttävällätarkkuudella
Pilaantumaton alue Alue, jonka maaperässä voi olla kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, muttajosta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa kohteessa tai senlähiympäristössä. Mikäli alueella on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, onalueella maa-ainesten kaivurajoite, mutta ei kunnostustarvetta.
Pilaantunut alue Alue, jolla on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita siinä määrin,että niistä voi aiheutua haittaa tai merkittävä riski ympäristölle tai terveydelle.Alueella on kunnostustarve.
Pima-ilmoitus Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, ilmoitus tehdäänlupaviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Pirkanmaan ELY-keskus
Pima-päätös Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, jonka Pirkanmaan ELY-keskus antaa pima-ilmoituksen perusteella
Pohjavesi Maaperän vesi, joka esiintyy maaperän vyöhykkeessä, jossa huokostilat taikallioperän raot ja ruhjeet ovat kokonaan veden kyllästämät.
Vaarallinen jäte Vaarallista jätettä on käytöstä poistettu aine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraatai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri haitta-aineille on määritettypitoisuusrajat, joiden ylittyessä kyseisellä haitta-aineella pilaantunut maa-aines luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallinen jäte on määriteltyjätelaissa. Aikaisemmin vaarallista jätettä kutsuttiin ongelmajätteeksi.
Ylempi ohjearvo Ohjeellinen arvo, jota voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnissa. Arvo ei ole sitova raja-arvo. Ylempi ohjearvo on haitallisenaineen pitoisuus maaperässä, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetäänyleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tailiikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisellariskinarvioinnilla ole toisin osoitettu.
2.1 Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö ............................................................................................ 52.2 Toimintahistoria ......................................................................................................................... 62.3 Maaperä.................................................................................................................................... 7
2.3.1 Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet ...................................................... 72.3.2 Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät .................................................... 8
syöntiLiite 7.8 Kunnostustarpeen laskennallinen arviointi, sisäilmakulkeutuminenLiite 7.9 Kunnostustason laskennallinen määritys ja laskennan lähtötiedot, maan tahaton
syöntiLiite 7.10 Kunnostustason laskennallinen määritys, sisäilmakulkeutuminenLiite 7.11 Sisäilmakulkeutumisen laskennassa käytetyt kaavat ja lähtötiedot
Kannen kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
Ranta-Tampella11.4.2014 5 (31)
1 Johdanto
Suunnittelualue (Ranta-Tampella) on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Tampellanalue vapautui metalliteollisuuden käytöstä 1990-luvulla. Tampellan teollisuusalueeneteläisempi osa, Kanta-Tampella on jo otettu asuinkäyttöön. Ranta-Tampellan alue onlähes kokonaisuudessaan täytetty Näsijärveen. Ensimmäiset täyttötyöt on tiettävästi tehty1860-luvulla ja viimeisimmät 1990-luvulla. Ranta-Tampellan aluetta rajaa etelässäTampere-Seinäjoki -rata ja pohjoisessa ja lännessä Näsijärvi. Aluetta halkoo itä-länsi -suunnassa nelikaistainen Kekkosentie (Vt 12). Tulevaisuudessa Kekkosentie siirretäänmaan alle louhittavaan Rantaväylän tunneliin, jolloin Ranta-Tampellan alue vapautuukokonaan rakentamiselle.
Alueen teollisen historian ja täyttöjen vuoksi alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittuuseaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Ranta-Tampellan alue tullaan Rantaväylän tunnelinrakentamisen myötä ottamaan asuinkäyttöön. Maankäytön muutos kohteessa edellyttäämaaperän, pohjaveden ja huokoskaasun pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenriskiperusteista arviointia, sillä maaperässä pohjavedessä ja huokoskaasussa on todettumerkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Riskinarvioinnin tavoitteena on puhdistustarpeenarvioinnin lisäksi määrittää hyväksyttävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet eri haitta-aineille.Riskinarvioinnissa keskitytään kulkeutumisriskeihin sekä terveys- ja ympäristöriskeihin.Tarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekämahdolliset altistujat lopputilanteessa (tiiviisti rakennettu kaupunkialue, asuinkäyttö).
Alueelle on laadittu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (Ramboll Finland Oy1.7.2010, päivitetty 11.1.2013). Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeenalueella on tehty tarkentavia lisätutkimuksia, joiden tulokset on oleellista huomioidaarvioinnissa. Koska aikaisempaa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia on joaikaisemminkin päivitetty, katsottiin että selkeyden ja luettavuuden vuoksi arviointi on syytätehdä uudelleen. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen lisäksi tässä riskinarvioinnissa onmääritetty riskiperusteisesti maaperän ja pohjaveden turvalliset kunnostuksen tavoitetasotsekä muut alueella tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet.
Tutkimukset on tehnyt Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on ollut Ins (AMK)Osmo Jyrävänkoski. Uusimmat tutkimustulokset ovat vuodelta 2014. Riskinarvioinnista onvastannut M. Sc. Tomi Pulkkinen ja DI Jenni Haapaniemi Sito Oy:stä (Ramboll FinlandOy:n alikonsultti). Riskinarviointi on tehty Ramboll Finland Oy:n aikaisemmanpilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin pohjalta ja se perustuu kaikkiin kohteessatehtyihin maaperän, pohjaveden ja huokoskaasun tutkimuksiin.
2 Arvioinnin lähtötiedot
2.1 Kohteen tuleva käyttö ja ympäristö
Ranta-Tampellan alue sijaitsee noin 1 km Tampereen keskustasta pohjoiseen. Alue tuleeolemaan jatkeena Tampereen keskusta-alueelle ja rakennetulle Kanta-Tampellan alueelle.Alueen naapurusto on kaupunkimaista tiiviisti rakennettua asuinaluetta. Arviointialueenrajaus on esitetty kuvassa 1.
Ranta-Tampella6 (31) 11.4.2014
Kuva 1. Arviointialueen rajaus.
Kohde sijaitsee Näsijärven rannalla. Sade- ja sulamisvedet valuvat järveen pintavaluntanaja sadevesiviemäreiden kautta. Myös alueen pohjavesiä suotautuu Näsijärveen. Ranta-Tampellan edustan sedimentin haitta-ainetutkimuksissa on havaittu lievästi kohonneitaraskasmetalli- ja PAH-pitoisuuksia.
Ranta-Tampellan rakentumisen yhteydessä Näsijärveen tehdään vesistötäyttöjä ja Ranta-Tampellan halki rakennetaan kanava. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa onmyöntänyt vesistötäytölle vesilain mukaisen luvan.
2.2 Toimintahistoria
Ranta-Tampellan alue on osa entistä Tampellan teollisuusaluetta. Varsinainen tehdasaluesijaitsi pääosin rautatien eteläpuolella. Tampella Oy:n teollinen toiminta on alkanutTampereella 1840-luvulla.
Ranta-Tampellan alue on muodostunut pääasiassa Näsijärveen ajetuista täyttömassoista.Alue on luonnostaan ollut pääasiassa vesialuetta, jolla on sijainnut kolme pientäkalliosaarta, joista suurin oli Myllysaari. Täytöt on aloitettu tiettävästi jo 1860-luvulla jatäyttöjä on tehty useassa eri vaiheessa. Viimeisimmät täyttötyöt on tehty 1990-luvulla.Kuvassa 2 on esitetty vanhojen ilmakuvien ja karttojen perusteella arvioitu täyttöjeneteneminen alueella. Kuvassa harmaalla on esitetty alkuperäinen, luonnontilainen alue.Punaisella on esitetty täyttöalueen rajat nykytilassa. Kekkosentien ja rautatien välissä olevaalue on suurimmalta osin täytetty ennen vuotta 1966. Ranta-alue puolestaan on pääosintäytetty 1960 luvun jälkeen.
Ranta-Tampella11.4.2014 7 (31)
Kuva 2. Täyttöjen eteneminen Ranta-Tampellan alueella.
Tutkimusten perusteella täyttömaan seassa on paljon rakennusjätettä (pääasiassa tiiltä).Ranta-alueella on suuria betonin paloja. Lähes koko alueella täyttömaan seassa on tuhkaa.Paikoin täyttö on lähes pelkkää tuhkaa. Kirjassa Massunmäki – Tampellan kyläkaupungissa (Timo Johansson ja Leena Ekroos 2005) entinen Tampellan työntekijä LasseKokko muistelee seuraavaa: ”Piipusta ajettii nuahoukse jälkeen kaikki tuhkat vetee raakastija noet Näsijärvee nykysen Paasikiventiän kohralle. Sitte tuli ympäristöihmiset sanoon, ettäei tollai saa tehrä mutta sitte ku tuli se varsinaine terveyslautakunta niin siihen oli jo ajettujärvee hiakkaa tuhan päälle”. Täytön seassa on myös valimon kuonaa.
Alueella on lisäksi ollut useita toimintoja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa maaperän japohjaveden pilaantumista. Pilaantumisen riskiä aiheuttaneet toiminnot on esitetty kuvassa3. Ranta-Tampellan alueen länsiosissa on toiminut entinen lentomoottorien koelaitos(kuvassa tunnus 1), jossa on muuntamo ja on ollut myös lentobensiinisäiliö jaöljynerotuskaivo. Alueen eteläreunalla on ollut jäteöljy-, öljy- ja ongelmajätevarasto(kuvassa tunnus 2). Alueen keskiosassa on ollut kivihiilen varastoalue janitroselluloosavarasto (kuvassa tunnus 3), jonka itäpuolella on toiminut polttoainevarasto japolttoaineen jakelupaikka, sekä ajoneuvohuoltamo jossa on käsitelty palavia nesteitä(kuvassa tunnus 4). Pilaantumisen riskiä aiheuttavat kohteet ovat peräisinSuunnittelukeskuksen Tampellan alueen selvitystyöstä.
2.3 Maaperä
2.3.1 Maaperäolosuhteet ja luontaiset taustapitoisuudet
Tutkimusalueen maaperä on täyttömaata. Maa-aineksen seassa on havaittu tuhkaa arviolta55 000 m2 alueella. Tuhkakerroksen paksuus on ohuimmillaan noin 1 m paksuinen japaksuimmillaan tuhkakerros jatkuu niin syvälle, kuin kaivu on voitu ulottaa (noin 5 m).Tampereen kaupungin vuonna 2009 tekemissä kairauksissa tuhkaa on havaittu noin 16 msyvyyteen asti ranta-alueella. Lisäksi maa-aineksen seassa havaittiin paljonrakennusjätettä pääosin tiiltä. Ranta-alueella täytössä on paljon suuria betoninpaloja.Täyttökerrosten paksuus alueella vaihtelee, ollen enimmillään noin 20 m.
Alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia ja kosken rannalla suonigneissiä.Suunnittelualue on tasainen kenttä (n. tasolla +97) Näsijärven rannalla. Poikkeuksentekevät Herrainmäkeen alun perin kuulunut kallion osa, joka on louhittu rautatienleikkauksen myötä irti mäestä sekä alueen itäosassa oleva kaikilta sivuiltaan louhittu pienikallionyppylä.
Ranta-Tampella8 (31) 11.4.2014
Koko alueella havaittiin kohonneita arseenipitoisuuksia. Arseenipitoisuudet ovat kuitenkinPirkanmaan alueelle tyypillisen taustapitoisuuden tasolla, tai sen alapuolella. Geologiantutkimuskeskuksen ylläpitämän taustapitoisuusrekisterin mukaan alue kuuluu ns.arseeniprovinssiin 4, jossa karkean luonnonmaan (sora, hiekka, karkea hieta) suurin sallittutaustapitoisuusarvo on 25 mg/kg. Arseenin VNa 214/2007 mukainen kynnysarvo on 5mg/kg.
2.3.2 Maaperän haitta-ainepitoisuudet ja kokonaismäärät
Taulukossa 1 on esitetty kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset Ranta-Tampellanalueelta. Kuvassa 3 on esitetty arvioitu pilaantuneisuus suunnittelualueella.Yhteenvetotaulukko tuloksista on esitetty liitteessä 7.1 ja vuosien 2010…2014analyysitodistukset liitteessä 7.2.
Taulukko 1. Kaikki tiedossa olevat maaperätutkimukset kohteessa.
Vuos
i
Tutk
imuk
sen
suor
ittaj
a
Toim
eksi
-an
taja
Näy
tepi
stei
den
luku
mää
rä
Ote
ttuja
näyt
teitä
kpl
Ana
lyso
idut
met
allit
Ana
lyso
idut
öljy
t
Ana
lyso
idut
PAH
-yh
dist
eet
Ana
lyso
idut
VOC
-yh
dist
eet
Ana
lyso
idut
PCB
-yh
dist
eet
syan
idi
Muu
t
lab kenttä
lab kenttä
lab kenttä
lab kenttä
lab kenttä
1993 Suunnittelu-keskus
YIT 6 kp 6 4 2 4 2 3
1996-1997
Suunnittelu-keskus
YIT 4 kp 4 4 6 4 4 4 4
1999 Suunnittelu-keskus
YIT 8 kp 14 14 15 PCDD/F 1kpl, CP 1
kpl
2000 Suunnittelu-keskus
YIT 2 kp 6 6 6 3 4
2008 MWH (Mont-gomery Watson
Harza)/FCGPlaneko
GE Energy 3 kp 6 6 6 6 6 6 Terrattest 6kpl (mm.
CP,torjunta-aineet)
2009 Ramboll/ TreInfra
Tampereenkaupunki/
YIT
3 kp 17 17 1
2010 Ramboll/ TreInfra
Tampereenkaupunki/
YIT
20 KK,4 kp
90 9 90 5 13 11 6 4
2010 Ramboll/ TreInfra
Tampereenkaupunki
8 kp 48 4 48 5 10 3 1 Kaatopaikkakelpoisuu
s 2 kpl
2011 Ramboll/ TreInfra
Tampereenkaupunki
7 kp 18 7 18 4 7 7 1
2012 Ramboll/ TreInfra
Tampereenkaupunki/
YIT
8 kp 29 10 29 6 14 8 3
2013 Ramboll Tampereenkaupunki/
YIT
5 kp 14 3 14 3
YHTEENSÄ 84 252 67 222 38 52 59 4 11 0 16 4 7kp=kairauspisteKK=jkoekuoppaPCDD/F=dioksiinit ja furaanitCP=kloorifenolit
Ranta-Tampella11.4.2014 9 (31)
Kuva 3. Arvioitu maaperän pilaantuneisuus ja pilaantumista aiheuttaneet toiminnot (1…4) alueella.
Lähes koko Ranta-Tampellan alueen maaperää voidaan pitää ”nuhraantuneena”, elimaaperässä haitta-ainepitoisuudet ovat kohonneet (pitoisuudet ylittävät kynnysarvot) jamaa-aineksen seassa on havaittavissa jätteitä. Maaperän nuhraantuneisuus on pääasiassatäyttöjen seurausta, sillä täyttömaiden lisäksi järveä on täytetty tuhkalla, kuonalla jarakennusjätteellä. Tutkimusten perusteella maaperän tuhka sisältää PAH-yhdisteitäpääasiassa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, paikoin tuhkassa ylittyvät myös alemmatohjearvot. Paikoin tuhkan seassa on metallin paloja, mikä on havaittavassa korkeinanäytteiden metallipitoisuuksina (antimoni, kupari, lyijy, sinkki). Todennäköisimmin täytöstäjohtuvia suuria haitta-ainepitoisuuksia on todettu rannassa arviolta 2 000 m2 alueella, joillamaaperässä ylittyvät ylemmät ohjearvot kuparin ja PAH-yhdisteiden (fenantreeni,fluoranteeni) osalta. Kuparipitoisuus ylittää ylemmät ohjearvot myös entisenlentomoottorien koelaitoksen läheisyydessä (kuvassa tunnus 1). Täytössä on todettu lisäksipistemäisiä alemman ohjearvon ylityksiä (pääasiassa metallit ja PAH.-yhdisteet) yhteensänoin 10 000 m2 alueella. Lisäksi alueen maaperä on paikoin pilaantunut voimakkaamminalueella sijainneista toiminnoista johtuen.
Laajin voimakkaasti pilaantunut alue (arviolta 6 000 m2) on alueen keskivaiheilla (kuvassatunnukset 3 ja 4), Tampellan Esplanadin ja Kekkosentien risteyksen itäpuolella. Tälläalueella maaperässä ylittyvät paikoin öljyhiilivedyille määritetyt vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi tällä alueella on maaperässä on muutoinkin suuria öljypitoisuuksia(pitoisuudet yli ylemmän ohjearvon). Maaperässä ylittyvät ylemmät ohjearvot myösmetallien (antimoni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini) ja PAH-yhdisteiden osalta(antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni).Voimakkaimmin pilaantuneen alueen länsiosassa on todettu tetrakloorieteeniä alemmanohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Voimakkaimmin pilaantuneen alueen ympärilläarvioidaan olevan noin 11 000 m2 alue, jolla ylittyvät metallien, öljyhiilivetyjen ja/tai PAH-yhdisteiden alemmat ohjearvot.
Myös lähellä rautatietä, entisen ongelmajätevaraston alueella maaperä on voimakkaastipilaantunut arviolta 2 000 m2 alueelta (kuvassa tunnus 2). Tällä alueella maaperän öljy- jasinkkipitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi tällä alueella maaperänkromi- ja antimonipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon ja lyijypitoisuus alemman ohjearvon.Voimakkaasti pilaantuneen alueen ympärillä arvioidaan olevan noin 1 500 m2 alue, jollaylittyvät metallien (kupari- ja nikkeli) alemmat ohjearvot.
1
2
34
Pitoisuus yli kynnysarvon
Pitoisuus yli alemman ohjearvon
Pitoisuus yli ylemmän ohjearvon
Ranta-Tampella10 (31) 11.4.2014
Nuhraantuneen maa-aineksen, jossa paikoin pitoisuudet voivat ylittää alemmat ohjearvot,arvioidaan ulottuvan koko täytön paksuudelle. Voimakkaimmin pilaantuneet maa-ainekset(pitoisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvojen ja/tai yli ylemmän ohjearvon) rajoittuvattodennäköisesti pohjaveden yläpuolisiin maaperän pintakerroksiin.
Alueelta otetuista kokoomanäytteistä on tutkittu maa-aineksen/tuhkankaatopaikkakelpoisuutta. Kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella maa-aines soveltuutavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ranta-alueelta kootun kaatopaikkakelpoisuusnäytteenperusteella tuhkan sekainen maa-aines täyttää myös pysyvän jätteenkaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa tuhkan sekaisen maa-aineksen olevan melko lievästi pilaantunutta ja liukoisuusominaisuuksiltaan melko pysyvää.Toisessa näytteessä antimonin liukoisuus ylittää pysyvän jätteenkaatopaikkakelpoisuuskriteerin noin 30 %. Kaikkien metallien osalta täyttyvät tavanomaisenjätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Täyttömassojen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC)pitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit molemmissanäytteissä, lisäksi toisessa näytteessä TOC-pitoisuus ylittää myös vaarallisen jätteenkaatopaikan kriteerin. Täyttömaasta liukenevan hiilen määrä (DOC) on kuitenkin pieni jajää murto-osaan kaikkien kaatopaikkaluokkien raja-arvoista. Näin ollen maa-ainestavoidaan pitää tavanomaiselle kaatopaikalle soveltuvana. Kaatopaikkakelpoisuustestauksentulokset on esitetty liitteessä 7.3.
2.4 Pohjavesi
2.4.1 Pohjavesiolosuhteet
Pohjaveden pinta on viimeisimmissä mittauksissa (maaliskuu 2014) vaihdellut välillä+95,18…95,96 (N2000). Pohjaveden pinta oli korkeimmillaan alueen eteläosissa, rautatienläheisyydessä ja lähellä Näsijärven tasoa ranta-alueella. Mittaushetkellä Näsijärvenpinnankorkeus oli tasolla +95,29. Näsijärven alin säännöstelykorkeus on +94,45 (N2000) jaehdollinen ylin säännöstelykorkeus +95,94 (N2000).
Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokitellulla pohjavesialueella.Kohde ja sen ympäristö on kunnallisen vesihuollon piirissä, eikä lähialueella olepohjaveden talouskäyttöä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Epilänharju-Villilä, I-lk) sijaitseekohteesta noin 3 km länteen.
2.4.2 Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet
Taulukossa 2 on esitetty kaikki tiedossa olevat pohjaveden haitta-ainetutkimukset.Pohjaveden analyysitulokset on koottu yhteenvetotaulukkoon liitteeseen 7.4 jatutkimustodistukset ovat liitteenä 7.5. Pohjaveden arvioitu pilaantuneisuus on esitettykuvassa 4.
Ranta-Tampella11.4.2014 11 (31)
Taulukko 2. Kaikki tiedossa olevat pohjavesitutkimukset alueelta.
Vuos
i
Tutk
imuk
sen
suor
ittaj
a
Toim
eksi
-ant
aja
Näy
tepi
stei
den
luku
mää
rä
Ote
ttuja
näyt
teitä
kpl
Ana
lyso
idut
met
allit
Ana
lyso
idut
öljy
t
Ana
lyso
idut
PAH
-yhd
iste
et
Ana
lyso
idut
VOC
-yhd
iste
et
2010 Ramboll Tampereenkaupunki/
YIT
2 2 2 2 2 2
2012 Ramboll Tampereenkaupunki/
YIT
6 6 6
2014 Ramboll Tampereenkaupunki/
YIT
6 6 6
2014 Ramboll Tampereenkaupunki/
YIT
5 5 5
YHTEENSÄ 0 19 2 2 2 19
Kuva 4. Arvioitu pohjaveden pilaantuneisuus ja pilaantumista aiheuttaneet toiminnot (1…4) alueella.
Kloorattujen liuottimien (vinyylikloridi, dikloorieteeni, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni)pitoisuudet ovat erityisen suuria kahdella ”hot spot”-alueella, joista toinen sijaitsee entisenongelmajätevaraston kohdalla (kuvassa 4 kohde 2) ja toinen lähellä entistä huoltohallia(kuvassa 4 kohde 4). Lukuunottamatta alueen itäosaa (Soukkapuisto) lähes koko Ranta-Tampellan alueella pohjaveden kloorattujen liuottimien pitoisuudet ovat kohonneet.Näytteitä on pääasiassa pohjaveden pohjakerroksesta, mutta koska pohjavedenpintakerroksen vaikutus huokosilmaan ja edelleen sisäilmaan haihtumiseen on suurempi,on pohjavesinäytteet otettu kertaalleen myös pohjaveden pintakerroksista.Tutkimustulosten perusteella kloorattuja liuottimia esiintyy pääasiassa suurempinapitoisuuksina pohjaveden pintakerroksissa. Poikkeuksena ovat putket PVP9 ja PVP10,joissa pintakerroksen vinyylikloridin, dikloorieteenin, sekä putkessa PVP10 trikloorieteeninpitoisuudet ovat pinnassa pohjakerrosta suuremmat.
Pohjaveden liuotinpitoisuus korkea
Pohjaveden liuotinpitoisuus kohonnut
1
2
3 4
Ranta-Tampella12 (31) 11.4.2014
Alueen pohjavedessä on havaittu lisäksi kohonneita pitoisuuksia antimonia,bentso(a)pyreeniä, bentso(b)fluoranteenia, bentso(g,h,i)peryleeniä, bentso(k)fluoranteenia,indeno(1,2,3-c,d)pyreeniä, sekä vinyylikloridia. Pohjavedessä ei ole havaittu merkittäviäöljyhiilivetypitoisuuksia.
2.5 Huokoskaasu
Alueen maaperän huokoskaasua on tutkittu vuonna 2014 ”hot spot”-alueidenpohjavesiputkista. Huokoskaasututkimuksen tavoitteena on ollut selvittää pääasiassakloorattujen alifaattisten yhdisteiden esiintymistä, pitoisuutta ja kulkeutumista maaperänhuokoskaasussa. Tutkimusten yhteydessä putkista on imetty voimakkaasti huokoskaasuasivukanavapuhaltimella liuottimien liikkuvuuden selvittämiseksi. Näytteet on otettu ennen jajälkeen imemisen.
Tutkimustodistukset on esitetty liitteessä 7.6. Huokoskaasussa on todettu paikoin suuriakloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Vinyylikloridin pitoisuudet huokoskaasussa vaihtelevatvälillä 0…53 µg/m3, dikloorieteenin 16…150 µg/m3, trikloorieteenin 98…2 100 µg/m3 jatetrakloorieteenin 610…>50 000 µg/m3. Lisäksi huokoskaasussa on todettu bentseeniä0…34 µg/m3.
Huokoskaasussa suurimmat tetrakloorieteenin pitoisuudet on todettu pohjavesiputkissaPVP10, PVP12 ja PVP13. Pohjavesiputkessa PVP10 myös pohjavedessä on todettu suuriakloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Pohjavesiputkissa PVP12 ja PVP13 puolestaanpohjaveden pintakerroksen trikloorieteenin pitoisuudet ovat hyvin matalia, mikä viittaasiihen, että näillä alueilla päästölähde on edelleen maaperässä. Maaperästä ei ole näistäpisteistä tutkittu kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.
2.6 Todettujen haitta-aineiden ominaisuuksia
Kohteessa on todettu merkittävinä pitoisuuksina metalleja (maaperä), PAH-yhdisteitä(maaperä), öljyhiilivetyjä (maaperä), PCB:tä (maaperä) ja kloorattuja liuottimia (pohjavesi jahuokoskaasu). Kappaleissa 2.6.1…xxx on esitetty kohteessa merkittävissä määrintodettujen haitta-aineiden (riskien kannalta kriittiset haitta-aineet) ominaisuuksia.Ominaisuudet perustuvat pääosin julkaisuun 23/2007, poikkeukset on esitetty tekstissä.
2.6.1 Metallit
Antimoni esiintyy luonnossa yleisimmin hapetusmuodossa +3 ja satunnaisesti muodoissa+5 ja -3. Antimoni voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvassa muodossa. Emäksisetolosuhteet voivat lisätä antimonin liukoisuutta. Tietyt yhdisteet ovat syöpävaarallisia jaerittäin myrkyllisiä vesieliöille.
Arseeni esiintyy maaperässä hapetusasteilla 0, +3 ja +5. Arseeni on erittäin myrkyllistävesieliöille. Osa arseeniyhdisteistä on syöpävaarallisia. Karkearakeisessa maa-aineksessaarseeni voi olla helposti liikkuvaa.
Tavallisimmat koboltin hapetusasteet luonnossa ovat +2 ja +3. Koboltti voi pysyämaaperässä suhteellisen hyvin liuenneena ja kulkeutuvana. Kobolttiyhdisteet voivathengitettynä aiheuttaa syöpävaaraa. Pieninä pitoisuuksina koboltti on välttämätönhivenaine ihmiselle. Tietyt kobolttiyhdisteet ovat myrkyllisiä vesieliöille.
Kromi esiintyy luonnossa hapetusasteilla +3 ja +6. Suomen maaperässä ei ole tavattuluontaisesti kuudenarvoista kromia. Kromi on maaperässä yleensä melko pysyvässä janiukkaliukoisessa muodossa. Emäksisissä tai happamissa olosuhteissa kolmenarvoinenkromi hapettuu kuudenarvoiseksi, joka on huomattavasti liikkuvampaa kuinkolmenarvoinen. Kolmenarvoisen kromin haitallisuus lisääntyy liukoisuuden kasvaessa.Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön hivenaine. Kuudenarvoinen kromipuolestaan on syöpävaarallinen ja eliöille haitallisempi muoto. Kuudenarvoinen kromiimeytyy elimistöön kolmenarvoista helpommin.
Ranta-Tampella11.4.2014 13 (31)
Kupari esiintyy maaperässä hapetusluvuilla 0, +1 ja +2. Kuparin kulkeutuvuus kasvaahappamissa olosuhteissa. Ihmistoiminnan seurauksena maaperään päässyt kupari onusein liukoisemmassa muodossa, kuin maaperän mineraaleihin sitoutunut kupari. Kuparion erittäin myrkyllistä vesieliöille ja tietyt yhdisteet voivat olla terveydelle haitallisia. Pieninäpitoisuuksina kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine.
Lyijy esiintyy luonnossa hapetusluvuilla +2 ja +4. Lyijyn kulkeutuvuus maaperässä onyleensä heikkoa. Happamat ja hapettavat olosuhteet sekä kompleksoituminen liukoisiinyhdisteisiin lisäävät lyijyn liukoisuutta. Lyijy ja sen yhdisteet on luokiteltu vaaralliseksisikiölle, ja lyijy voi alentaa hedelmällisyyttä. Lyijy voi myös aiheuttaa terveyshaittaapitkäaikaisessa altistuksessa. Lyijy on erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Nikkeliä esiintyy luonnossa useilla hapetusasteilla, joista tavallisin on +2. Metallinennikkeli ja jotkut nikkeliyhdisteet saattavat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Jotkutnikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Pieninä annoksina nikkeli on ihmisellevälttämätön hivenaine.
Sinkki on luonnossa yleinen metalli, joka esiintyy hapetusasteella +2. Maaperässä sinkkivoi muodostaa erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia kompleksiyhdisteitä, joista monet ovatliukoisia ja helposti liikkuvia. Emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävätsinkkiyhdisteiden liukoisuutta. Ihmistoiminnan myötä maaperään päässyt sinkki on yleensäliukoisemmassa muodossa, kuin luontainen. Sinkki on tarpeellinen hivenaine kasveille,eliöille ja ihmisille. Eräät sinkin yhdisteet voivat olla haitallisia terveydelle ja erittäinmyrkyllisiä vesieliöille.
Vanadiinia esiintyy luonnossa hapetusluvuilla +2, +3, +4 ja +5. Pelkistävissä oloissavanadiini esiintyy kolmenarvoisena ja on hyvin heikosti liikkuva. Hapettavassaympäristössä vanadiini esiintyy hapetusasteilla +4 ja +5. Viidenarvoisena vanadiini onhyvin kulkeutuvaa laajalla pH-alueella. Vanadiinin yhdisteistä eräät voivat olla pysyviävaurioita aiheuttavia, sikiölle vaarallisia, terveydelle haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöille.Vanadiinin myrkyllisyys kasvaa tyypillisesti suhteessa sen hapetuslukuun. Ihmisellevanadiini on välttämätön hivenaine, jonka tarve on kuitenkin hyvin pieni.
2.6.2 Öljyt
Kynnys- ja ohjearvot on määritetty VNa 214/2007:ssa hiililuvun perusteella kolmelle erijakeelle. Todellisuudessa hiilivetyjen ominaisuudet poikkeavat saman jakeenkin sisällä.Tämän vuoksi öljyhiilivetyjen riskien arvioinnissa tulee käyttää fraktiokohtaistalähestymistapaa, jossa öljyhiilivetyjakeet jaetaan kuuteen alifaattiseen ja seitsemäänaromaattiseen jakeeseen. Öljy sisältää mm. BTEX-yhdisteitä (kevyemmät jakeet) ja PAH-yhdisteitä (raskaammat jakeet).
Öljy-yhdisteet ovat vettä kevyempiä orgaanisia kemikaaleja, jotka voivat esiintyämaaperässä omana veteen liukenemattomana faasinaan. Vapaan faasin lisäksiöljyhiilivetyjä voi esiintyä maa-ainekseen sitoutuneena, huokos- ja pohjaveteen liuenneenatai huokoskaasuun haihtuneena. Yksittäisten hiilivetyjen molekyylirakenne sääteleeaineiden jakautumista eri faasien välillä ja vaikutaa yyhdessä maaperän ominaisuuksienkautta niiden käyttäytymiseen. Maaperässä öljyn koostumus muuttuu haihtumisen,liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena.
Öljyhiilivetyjen terveysriskien arvioinnissa tarkastellaan erikseen syöpäriskiä sekä muihinterveysvaikutuksiin perustuvia riskejä. Syöpävaarallisia öljyn komponentteja ovat bentseenisekä osa PAH-yhdisteistä. Muita terveysvaikutuksia voi kohdistua mm. hermostoon,maksaan, vereen, munuaisiin, sekä elinten ja kehon painoon.
2.6.3 PAH-yhdisteet
Antraseeni muodostuu kolmesta bentseenirenkaasta. Antraseenia (kuten muitakin PAH-yhdisteitä) esiintyy fossiilisissa polttoaineissa ja sitä vapautuu ympäristöön
Ranta-Tampella14 (31) 11.4.2014
epätäydellisessä palamisessa. Antraseeni on heikosti haihtuva ja niukkaliukoinen.Maaperässä se sitoutuu orgaaniseen ainekseen, mikä vähentää sen liikkuvuutta.Antraseeni on biologisesti huonosti hajoavaa. Antraseeni ei ole syöpävaarallinen taimuutoin erityisen haitallinen yhdiste ihmiselle. Vesieliöille antraseeni on myrkyllistä.
Asenafteeni on heikosti kulkeutuva, niukkaliukoinen ja kohtalaisen haihtuva yhdiste.(HSDB)
Asenaftyleeni on heikosti kulkeutuva, veteen liukeneva ja kohtalaisen haihtuva yhdiste.Asenaftyleeniä ei ole luokiteltu syöpää aiheuttavaksi. (HSDB)
Bentso(a)antraseeni koostuu neljästä bentseenirenkaasta. Bentso(a)antraseeni onkohtalaisen haihtuvaa. Yhdiste sitoutuu maaperässä orgaaniseen ainekseen, minkä vuoksisen liikkuvuus maaperässä on vähäistä ja biologinen hajoaminen hidasta. Yhdiste voikertyä biologisesti. Bentso(a)antraseenin on arvioitu aiheuttavan syöpäävaaraa, sensyöpävaarallisuuden on arvioitu olevan noin 1/10 bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta.Yhdiste on erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Bentso(a)pyreeni on viisirenkainen yhdiste, joka maaperässä pysyy tavallisestiorgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävissä määrin haihdu ilmakehään taikulkeudu pohjaveteen. Biologinen kertyvyys on mahdollista ja biologinen hajoavuushidasta. Tunnetuista PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeni on herkimmin syöpää aiheuttavayhdiste, mistä johtuen muiden PAH-yhdisteiden syöpävaarallisuus ilmoitetaan useinsuhteutettuna bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuuteen. Yhdiste on vesieliöille erittäinmyrkyllistä.
Bentso(b)fluoranteeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva yhdiste. (HSDB)
Bentso(g,h,i)peryleeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva yhdiste. (HSDB)
Bentso(k)fluoranteeni on viisirenkainen yhdiste, joka on maaperässä hyvin heikostiliikkuvaa alhaisen vesiliukoisuutensa ja haihtuvuutensa vuoksi. Bentso(k)fluoranteenisitoutuu tiukasti maaperän orgaaniseen ainekseen. Bentso(k)fluoranteenin hajoavuusmaaperässä on hidasta. Yhdiste on hydrofobinen, minkä vuoksi se on kertyvää.Bentso(k)fluoranteenin on todettu olevan syöpävaarallinen (syöpävaarallisuus noin 1/10bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta). Yhdiste on erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Fenantreeni muodostuu kolmesta bentseenirenkaasta. Fenantreeni on niukastivesiliukoinen ja sen kulkeutuvuus raskaampiin PAH-yhdisteisiin verrattuna on parempaa.Fenantreenia voi kulkeutua pohjaveteen. Fenantreeni voi hajota biologisesti ja se onmyrkyllistä vesieliöille. Fenantreenin on todettu olevan syöpävaarallista.
Fluoranteeni on nelirenkainen PAH-yhdiste, joka on niukasti vesiliukoinen, mutta eikulkeudu helposti maaperässä. Fluoranteenin biologinen hajoaminen on hidasta.Pitkäaikainen altistuminen fluoranteenille voi aiheuttaa syöpää, vaikka syöpävaarallisuudenon arvioitu olevan vain noin 1/100 bentso(a)pyreenin syöpävaarallisuudesta. Fluoranteenion myrkyllistä vesieliöille.
Fluoreeni on maaperässä kulkeutumaton, veteen liukenematon ja kohtalaisen haihtuva.(HSDB)
Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni on maaperässä kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen ja hyvinheikosti haihtuva. (HSDB)
Kryseeni on kulkeutumaton, hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva yhdiste.(HSDB)
Ranta-Tampella11.4.2014 15 (31)
Naftaleeni muodostuu kahdesta bentseenirenkaasta ja on rakenteeltaan yksinkertaisinPAH-yhdiste. Yksinkertaisesta rakenteestaan johtuen se on PAH-yhdisteistä vesiliukoisin jaherkimmin haihtuva. Yhdiste voi siksi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen taihengitysilmaan. Naftaleenin biologinen hajoavuus on nopeampaa kuin muiden PAH-yhdisteiden. Naftaleenin epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. Pitkäaikainenaltistuminen naftaleenille voi aiheuttaa vaikutuksia mm. silmissä ja verisoluissa. Naftaleenion erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Pyreeni on kulkeutumaton, niukkaliukoinen ja kohtalaisen haihtuva yhdiste. (HSDB)
2.6.4 PCB-yhdisteet
Polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteet) on tiedossa 209 yhdistettä (kognegeeria).Näistä yli 130 yhdistettä on ollut käytössä kaupallisissa tuotteissa, joita on käytetty mm.muuntajissa, kondensaattoreissa ja saumausmassoissa. Maaperässä PCB-yhdisteet ovatheikosti kulkeutuvia ja hyvin hitaasti hajoavia. Vesiliukoisuus ja haihtuvuus pienenee japysyvyys lisääntyy kloorautumisen asteen kasvaessa. Penta- ja sitä korkeamminkloorautuneet PCB-yhdisteet luokitellaan ympäristössä pysyviksi. PCB-yhdisteet ovatvesiympäristössä erittäin kertyviä ja voivat rikastua ravintoketjussa. Pitkäaikainenaltistuminen on aiheuttanut kehityshäiriöitä mm. hylkeillä ja linnuilla. Ihmisillä pitkäaikainenaltistuminen voi aiheuttaa mm. neurologisia oireita ja ihomuutoksia, sekä mahdollisestisyöpää. PCB-yhdisteiden myrkyllisyys vaihtelee yhdisteittäin, myrkyllisimpiä ovatdioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet. PCB-yhdisteitä tarkastellaan yleensä nimettyjenindikaattoriyhdisteiden avulla (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180). PCB-yhdisteille tausta-altistusta tapahtuu kalan ja maitotuotteiden syönnin sekä hengitysilmankautta.
2.6.5 Klooratut alifaattiset yhdisteet
Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva kloorieteeni. Ilmassa aine hajoaahydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessavuorokaudessa. Vinyylikloridin liukoisuus veteen on heikko (1,1 g/l), mutta se liukeneehyvin orgaanisiin liuottimiin. Vinyylikloridi on vettä kevyempää, sen tiheys on 0,91 (vesi 1).Vinyylikloridi on erittäin heloposti syttyvää ja myrkyllistä (vaaramerkinnät F+, T). Lisäksi seluokitellaan syöpävaaralliseksi (R 45). Vinyylikloridi on korkeammin kloorattujen alifaattistenyhdisteiden (di-, tri- ja tetrakloorieteenit) hajoamistuote.
Dikloorieteeneihin kuuluvat 1,1-DCE, cis-1,2-DCE ja trans-1,2-DCE. Kohteessa ontodettu pääasiassa cis-1,2-dikloorieteeniä. Dikloorieteenit ovat helposti haihtuvia. Eriisomeerit ovat keskenään samankaltaisia ympäristövaikutuksiltaan ja ominaisuuksiltaan.Maaperästä DCE haihtuu ja liukenee helposti eikä pidäty hyvin maa-ainekseen.Dikloorieteenejä voi muodostua korkeammin kloorautuneiden eteenien (TCE ja PCE)biologisen hajoamisen seurauksena. 1,2-DCE on biologisesti huonosti hajoavaa. 1,2-DCEon luokiteltu helposti syttyväksi, terveydelle haitalliseksi hengitettynä ja haitalliseksivesieliöille. 1,1-DCE on erittäin helposti syttyvää ja terveydelle haitallista hengitettynä.
Trikloorieteeni (TCE) on synteettinen kloorattu hiilivety. Maaperässä se voi kulkeutuakaasumaisena huokoskaasussa tai veteen liuenneena. Maaperään se sitoutuu heikosti.Trikloorieteenin huonon vesiliukoisuuden vuoksi se muodostaa helposti oma faasin.Trikloorieteeni on vettä raskaampaa ja sen vuoksi vapaafaasi esiintyykin syvemmissämaakerroksissa tiiviin maakerroksen päällä tai kallion pinnalla. Trikloorieteeni luokitellaanmyrkylliseksi (T). Lisäksi se luokitellaan syöpävaaralliseksi (R45), ärsyttää silmiä ja ihoa(R36/38), on vesiympäristölle haitallinen (R52/53) ja sen höyryt voivat aiheuttaauneliaisuutta ja huimausta (R67).
Tetrakloorieteeni (PCE) on synteettinen kloorattu hiilivety, jonka päästöistä suurin osahaihtuu ilmakehään. Maaperässä PCE voi haihtua huokosilmaan tai kulkeutua pohjavesiin.Pohjave-dessä PCE liikkuu helposti veden mukana, mutta sitoutuminen maaperään on
Ranta-Tampella16 (31) 11.4.2014
hieman parempaa kuin trikloorieteenillä. Liukenemattomassa erillisfaasissa PCE kulkeutuumaaperässä alaspäin ja pidättyy jäännösfaasiksi maaperän huokosiin. Suuret päästötvoivat aiheuttaa kemikaalifaasin pysähtyvän vasta läpäisemättömään maakerrokseen taikallioon, jonka pinnalle kerääntyy vapaa kemikaalifaasi. PCE:n hajoavuus maaperässä onhidasta. Aine hajoaa ainoastaan hapettomissa olosuhteissa, jolloin hajoamisenvälituotteena syntyy trikloorieteeniä, dikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Pitkäaikainenaltistuminen voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja munuaisissa.Suurina annoksina PCE aiheuttaa syöpää. PCE on myrkyllistä vesieliöille.
3 Käsitteellinen malli
Kohteen haitta-aineiden käsitteellinen malli on esitetty kuvassa 5. Mallissa on kuvattuhaitta-aineiden esiintyminen ja merkittävimmät kulkeutumisreitit kohteessa.
Kuva 5. Käsitteellinen malli
Kohteessa merkittävimmiksi altistumistavoiksi arvioidaan suora kosketus pintamaan haitta-aineisiin (metallit, öljyt, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet) sekä haitta-aineita (klooratutliuottimet) sisältävän sisäilman hengittäminen.
4 Kulkeutumisriskit
4.1 Kulkeutuminen pohjaveteen
Alueen pohjavesi on noin 3 m syvyydellä nykyisestä maan pinnasta. Täyttö ulottuupaksuimmillaan noin 25 m syvyyteen maan pinnasta. Koko täytössä oletetaan olevan maa-aineksia ja jätteitä, jotka sisältävät haitta-aineita. Koska haitta-aineita on vedenkyllästämässä kerroksessa, kulkeutuu niitä myös pohjaveteen. Pohjaveteen arvioidaanmaa-aineksesta ja jätteestä kulkeutuneen ja kulkeutuvan edelleen ainakin metalleja,öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä.
Tutkimusten perusteella pohjaveteen on kulkeutunut PAH-yhdisteitä, antimonia,vinyylikloridia, dikloorieteeneitä (pääasiassa cis-1,2-dikloorieteeniä), trikloorieteeniä jatetrakloorieteeniä. Pohjavedessä on merkkejä myös arseenista ja öljyhiilivedyistä.
Ranta-Tampella11.4.2014 17 (31)
4.2 Kulkeutuminen Näsijärveen
Täyttöalueen pohjavesi on yhteydessä Näsijärveen ja todennäköisesti virtaussuuntavaihtelee Näsijärvestä pohjavedeksi ja takaisin Näsijärven pinnankorkeuksien mukaan.Pohjavedessä on todettu haitta-aineita jotka voivat pintavesiin kulkeutuessaan ollavaarallisia vesiympäristölle. Tällaisia yhdisteitä ovat PAH-yhdisteet (bentso(a)pyreeni,bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno (1,2,3-c,d)pyreeni). Lisäksi pohjaveden tetra-kloorieteeni on myrkyllistä vesieliöille jadikloorieteeni, trikloorieteeni ovat haitallisia vesieliöille.
Rakentamisen jälkeen alueelta ei katsota kulkeutuvan haitta-aineita Näsijärveenpintavaluntana. Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettua ja lisäksi suurelta osin päällystettyä.
Kanava rakennetaan siten, että maa-aines ei ole suoraan yhteydessä veteen, vaankanavan pohja ja reunat rakennetaan esimerkiksi betonista. Kanavan veteen ja edelleenNäsijärveen ei siten kulkeudu lopputilanteessa merkittäviä määriä haitta-aineitapilaantuneesta maa-aineksesta ja jätteestä.
Rakentamisen jälkeen vedenalaisesta täytöstä ei katsota kulkeutuvan haitta-aineitaNäsijärveen merkittävästi, sillä uudet vedenalaiset täyttöalueet louhetäyttönä. Vesi pääseehuuhtomaan hienorakeista täyttöä louheen läpi, mutta haitta-aineiden kulkeutumistalopputilanteessa pidetä merkittävänä.
Haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestä Näsijärveen arvioidaan rakentamisenjälkeisessä tilanteessa tapahtuvan nykyistä vähemmän. Alueella sadannasta muodostuvanpohjaveden määrä pienenee alueen päällystämisen myötä, mikä vähentää huuhtoutumistamaaperästä pohjaveteen. Ranta-alueelle tehdään lisätäyttöjä ja rantamuuri, mikä vähentääpohjaveden haitta-aineiden kulkeutumista Näsijärveen, vaikkei sitä täysin poistakaan.Pohjavedestä Näsijärveen kulkeutuvien haitta-aineiden määrä on näin ollen melko pieni japitoisuudet laimenevat suureen vesimassaan. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestäNäsijärveen ei pidetä vaaratekijänä vesiympäristölle.
4.3 Kulkeutuminen ulkoilmaan
Mikäli rakentamisen jälkeen alueen päällystämättömään pintamaahan jää haitta-aineita, voiniitä kulkeutua ulkoilmaan pölyämisen kautta. Rakentamisen jälkeisessä lopputilanteessamaanpinnan tasot saattava muuttua nykyisestä huomattavastikin, joten pintamaahan jääviähaitta-aineita voivat periaatteessa olla kaikki alueella todetut kriittiset haitta-aineet.Lopputilanteessa alue on kuitenkin rakennettua, päällystettyä tai nurmetettua, minkä vuoksipintamaan pölyämistä ei katsota lopputilanteessa tapahtuvan.
Haitta-aineita voi lopputilanteessa haihtua ulkoilmaan, mikäli maaleikkauksin paljastetaanmaa-ainesta joka sisältää helposti haihtuvia yhdisteitä. Kohteessa todettujen haihtuvienyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet niin pieniä, ettei niiden katsota merkittävissä määrinkulkeutuvan ulkoilmaan.
Haitta-aineiden ei katsota merkittävissä määrin haihtuvan pohjavedestä kohteenulkoilmaan. Mikäli haihtumista kuitenkin tapahtuu, on laimeneminen ulkoilmassa niintehokasta, ettei pitoisuuksien katsota nousevan haitalliselle tasolle ulkoilmassa.
4.4 Kulkeutuminen sisäilmaan
Alueen rakentamisen jälkeen helposti haihtuvia yhdisteitä (vinyylikloridi, di-, tri-, jatetrakloorieteenit öljyhiilivedyt, naftaleeni,) saattaa kulkeutua alueen pohjamaasta ja/taipohjavedestä rakennusten sisäilmaan. Rakennukset tulevat sijaitsemaan osittain maanalla, jolloin pohjaveden pinta on lähellä rakennusten alapohjia ja kulkeutuminen voi ollamerkittävää.
Ranta-Tampella18 (31) 11.4.2014
Kohteen huokoskaasussa on todettu suuria kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.Korkeammin klooratut tri- ja tetrakloorieteenit voivat hajota erittäin helposti haihtuviksidikloorieteeneiksi ja vinyylikloridiksi, jolloin kulkeutumisriskikin kasvaa.
Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä ja pohjavedestä rakennusten sisäilmaan onarvioitu laskennallisesti. Laskenta perustuu SOILIRISK 3.0-laskentaohjelman käyttämiinkaavoihin. Laskenta, laskentakaavat ja laskennan lähtötiedot on esitetty liitteessä 7.8.Laskenta on pyritty tekemään mahdollisimman realistisesti. Laskenta on tehty kohteestatodetuilla suurimmilla pitoisuuksilla, sillä koko aluetta ei olla voitu kattavasti tutkia.
Laskentamallia on kalibroitu kohteen todetuilla huokosilmamittausten tuloksilla. Tri- jatetrakloorieteenin todettu pitoisuus huokosilmassa on ollut suurempi kuin pohjavedenpitoisuudella laskettu huokosilman pitoisuus, jolloin on käytetty todettua pitoisuutta.Vinyyliklodirin ja dikloorieteenin pitoisuus puolestaan on mittauksissa ollut huomattavastialhaisempi kuin mallin avulla laskettu, pohjaveden pitoisuuksiin perustuva huokosilmanpitoisuus, jolloin laskennassa on käytetty huokosilman todetun ja lasketun pitoisuudenkeskiarvoa. Lisäksi huokosilmassa on todettu pieniä pitoisuuksia bentseeniä, vaikkapohjavedessä bentseeniä ei ole havaittu. Laskentamallia on kalibroitu huokosilmantodetulla bentseenipitoisuudella.
Riskilaskennan perusteella haitta-aineita voi nykyisillä maaperän ja pohjavedenpitoisuuksilla kulkeutua merkittävissä määrin rakennusten sisäilmaan, mikälikunnostustoimenpiteitä ei tehdä. Erityisesti vinyylikloridi ja öljyhiilivetyjen keskitisleidenaromaattiset jakeet voivat kulkeutua rakennusten sisäilmaan merkittävinä pitoisuuksina.Kulkeutumisesta aiheutuvia terveysriskejä ja kunnostustarvetta on arvioitu kappaleessa5.2.
Yhdisteet, jotka eivät ole haihtuvia (metallit ja useat PAH-yhdisteet) eivät aiheutaterveysriskejä rakennusten sisäilman kautta.
4.5 Kulkeutuminen kasveihin
Alueella kasvaviin kasveihin voi kulkeutua haitta-aineita lehtien kautta pölynä, tai juurtenkautta maaperästä. Haitta-aineiden kulkeutuminen kasveihin saattaa aiheuttaa rajoituksiaalueelle istutettaville kasveille. Alueelle soveltuvaa kasvillisuutta arvioidaan terveysriskienja ekologisten riskien perusteella 8.3.
4.6 Kulkeutuminen vesijohtoveteen
Lopputilanteessa haitta-aineiden kulkeutuminen maaperästä/ pohjavedestä vesijohtoveteenputkimateriaalin läpi on mahdollista. Kulkeutuminen voi olla merkittävää, mikäli vesijohtokulkee voimakkaasti pilaantuneessa maaperässä tai pohjavedessä. Vesijohto tuleetodennäköisesti ainakin osittain kulkemaan pohjavedenpinnan alapuolella. Vesijohtoveteenvoivat kulkeutua pääasiassa pohjaveden sisältämät orgaaniset haitta-aineet, sillä metalliteivät kulkeudu putkimateriaalin läpi. Vesijohtoveteen kulkeutumista vähentää painevesijohdossa.
4.7 Kulkeutuminen maansiirtotöiden yhteydessä
Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjamaasta pintamaahan on mahdollista, aina kunkohteessa tehdään maansiirtotöitä, kuten putkilinjojen korjauksia ja istutuksia.
5 Terveysriskit
5.1 Ruuansulatuksen kautta altistuminen
Pintamaan haitta-aineille altistuminen ruoansulatuksen kautta voi olla merkittävää, silläalue tulee olemaan asuinkäytössä. Alueella erityisesti lasten altistuminen maansyönninkautta maaperän haitta-aineille voi olla merkittävää. Pintamaan päällä on kuitenkin asfaltti,
Ranta-Tampella11.4.2014 19 (31)
kiveys, multa ja nurmetus tai kivituhka, mikä vähentää mahdollisuuksia altistua maaperänhaitta-aineille tahattomasti, sillä suora kosketus maaperän haitta-aineisiin ei ole mahdollistailman kaivamista.
Haitta-aineille altistumista voi alueella tapahtua myös kasvien syönnin kautta, mikäli alueenmaaperään istutetaan ravintokasveja. Ravintokasvien kautta tapahtuvan mahdollisenaltistumisen vuoksi alueen maaperään ei saa istuttaa ravintokasveja. Kuitenkinkasvilavojen yms käyttö ravintokasvien viljelyyn on sallittua, sillä tällöin viljeltävien kasvienjuuret eivät ole kosketuksissa haitta-aineita mahdollisesti sisältäviin syvempiinmaakerroksiin.
Ruoansulatuksen kautta altistuminen on mahdollista myös vesijohtoveden kautta.Altistuminen voi olla merkittävää, mikäli haitta-aineet kulkeutuvat putkimateriaalin läpimaaperästä juomaveteen.
Kohteen maaperässä terveysriskejä voivat aiheuttaa ruuansulatuksen kautta kaikki kriittisethaitta-aineet.
Tahatonta maansyöntiä pidetään kohteessa merkittävimpänä ruoansulatuksen kauttatapahtuvana altistuksena. Terveysriskit on sen vuoksi laskettu maan syönnille. Laskenta onmahdollisimman realistisesti. Laskennan lähtöarvot ja tulokset on esitetty liitteessä 7.7.
Kohteen maaperän PAH-yhdisteistä aiheutuva lisäsyöpäriski on 1,2 syöpätapausta 100000 ihmistä kohden. Lisäsyöpäriskin ei voida katsoa olevan hyväksyttävällä tasolla, mikäedellyttää maaperän kunnostustoimenpiteitä kohteessa. Hyväksyttävänälisäsyöpäriskitasona voidaan pitää alle yhtä syöpätapausta 100 000 ihmistä kohden.
Kohteen maaperästä aiheutuu laskennan mukaan myös muita terveysriskejä, kuin syöpää.Terveydelle haitallisina pitoisuuksina esiintyy seuraavia yhdisteitä:
• antimoni
• koboltti
• kromi
• lyijy
• PCB-yhdisteet
• öljyhiilivedyt
Em. yhdisteiden esiintyminen kohteen pintamaassa edellyttää kunnostustoimenpiteitä.Kunnostukselle määritetään riskittömät tavoitepitoisuudet laskennallisesti (kpl 8.1).
5.2 Hengitysilman kautta altistuminen
Haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan ja sisäilman kautta tapahtuvaa altistusta onarvioitu laskennallisesti liitteessä 7.8. Laskennan tuloksena kohteen maaperästä japohjavedestä todetut haihtuvat yhdisteet (erityisesti vinyylikloridi) voivat aiheuttaaterveysriskejä alueen asukkaille ja työntekijöille (mm. liiketilat), mikäli niitä jää rakennustenalle. Laskennallisen riskinarvioinnin mukaan pohjaveden vinyylikloridin aiheuttamaterveysriski on 374 % suurimmasta sallitusta riskistä.
Tulevaisuudessa vinyylikloridin pitoisuudet pohjavedessä ja huokoskaasussa voivat kasvaadi-, tri- ja tetrakloorieteenien hajotessa, jolloin myös altistuminen voi olla huomattavampaa,sillä vinyylikloridi on helpommin kulkeutuvaa, syöpävaarallista ja toksisempaa kuinkorkeammin klooratut alifaattiset hiilivedyt.
Ranta-Tampella20 (31) 11.4.2014
Terveyshaittojen poistamiseksi rakennusten alapuolinen maaperä tulee kunnostaapohjaveden pintaan asti haihtuvista yhdisteistä riskittömälle tasolle. Lisäksi alueenpohjavesi tulee kunnostaa riskittömälle tasolle.
Riittävä maaperän ja pohjaveden kunnostustaso sisäilma-altistuksen kannalta arvioidaanterveysriskiperusteisesti (kpl 8.1 ja 8.2).
Haitta-aineille altistuminen pintamaan pölyämisen kautta on mahdollista, muttaaltistusreittiä ei katsota merkittäväksi. Haitta-aineiden kulkeutumista ulkoilmaanhaihtumisen kautta ei pidetä merkittävänä, sillä alueen maaperässä tai pohjavedessä ei olehavaittu haihtuvia yhdisteitä sellaisina pitoisuuksina, että ne aiheuttaisivat terveysriskejäulkoilman hengityksen kautta.
5.3 Ihokosketuksen kautta altistuminen
Pintamaan haitta-aineille altistuminen ihokosketuksen kautta on mahdollista. Altistusreittiäei kuitenkaan pidetä merkittävänä, sillä pääosin alueen maaperän pintakerrokseen tuleerakennekerrokset ja pinnoitteet.
Haitta-aineiden pitoisuudet Näsijärvessä oletetaan niin pieniksi, että ihoaltistuminen vedenkautta esimerkiksi uidessa katsotaan merkityksettömäksi.
5.4 Yhteenveto terveysriskeistä ja kunnostustarve
Maaperän haitta-aineille altistuminen on merkittävintä maansyönnin kautta. Pohjavedenhaitta-aineille altistuminen on puolestaan merkittävintä sisäilman hengityksen kautta. Muitamahdollisia altistusreittejä ovat alueella kasvavien ravintokasvien syönti ja pilaantuneessamaassa/pohjavedessä kulkevan vesijohdon veden juonti.
Maansyönnin kautta aiheutuvien terveysriskien vuoksi kohteen maaperä tulee kunnostaariskittömälle tasolle pohjaveden pintaan asti. Kunnostuksen tavoitetasoksi määritetäänriskittömät pitoisuudet laskennallisesti kaikille kriittisille haitta-aineille (kpl 8.1).
Sisäilman kautta tapahtuvan altistuksen estämiseksi maaperä tulee kunnostaa haihtuvistayhdisteistä rakennusten alapuolelta (ja 5 metriä seinälinjoista) pohjaveden pintaan asti.Kunnostuksen tavoitetasot on määritetty haihtuville yhdisteille laskennallisesti (kpl 8.1).
Sisäilman kautta tapahtuvan altistuksen estämiseksi myös alueen pohjavesi tuleekunnostaa. Kunnostuksen tavoitetasot on määritetty laskennallisesti (kpl 8.2).
6 Ekologiset riskit
Alueen ekologinen toiminta on todennäköisesti nykyistä vähäisempää, sillä alue tuleeolemaan tiiviisti rakennettu ja pääosin päällystetty. Alueen ekologiset toiminnot tulevatolemaan kaupunkiympäristölle tyypillisiä ja ihmisen vaikutus alueen ekologiaan onhavaittavissa.
Maaperäeliöt voivat altistua haitta-aineille, samoin alueella kasvavat kasvit. Pikkunisäkkäätja linnut puolestaan voivat altistua haitta-aineille kasvien ja esimerkiksi matojen kautta.Altistusta ei kuitenkaan pidetä merkittävänä, sillä rakentamattoman ja päällystämättömänalueen, jolla altistuminen on mahdollista, osuus koko alueen pinta-alasta on pieni. Lisäksialue on todennäköisesti vain pieni osa eläinten ruokailualueesta.
Kohteessa ei katsota olevan kunnostustarvetta ekologisin perustein.
7 Muut riskit
Mikäli maaperän ja pohjaveden orgaaniset haitta-aineet ovat kosketuksissa rakenteisiin,voivat ne kulkeutua rakenteissa kapillaarisesti ja mahdollisesti myös liuottaa joitakin
Ranta-Tampella11.4.2014 21 (31)
materiaaleja, kuten muoveja. Pohjaveden pinnan yläpuoliset maa-ainekset, sekä pohjavesikunnostetaan, mikä vähentää haitta-aineiden aiheuttamaa rakenteiden vaurioitumisriskiä.
Muut alueen maaperässä todetut haitta-aineet eivät aiheuta rakenteille riskejä.
Alueen täyttö sisältää paljon tuhkaa ja kuonaa, minkä vuoksi täytön pH on lievästiemäksinen (pH välillä 8,5…9,6). Emäksinen maaperä voi aiheuttaa korroosiotaperustuksille. Emäksinen maaperä ei aiheuta kohteessa kunnostustarvetta, vaan riskitrakenteille voidaan ehkäistä ottamalla korroosio-ominaisuudet huomioon suunnittelussa jaoikeilla materiaalivalinnoilla.
8 Kunnostuksen tavoitetasot ja riskienhallinta
Kohteen kunnostuksen tavoitepitoisuudet maaperälle ja pohjavedelle määritetäänterveysriskien perusteella. Tavoitepitoisuuksien asettamisessa on kuitenkin huomioituekologiset vaikutukset siten, että mikäli kunnostuksen laskennallinen terveysperusteinentavoitetaso olisi hyvin suuri ekologisiin viitearvoihin nähden, on tavoitepitoisuuttamadallettu.
Maaperän ja pohjaveden kunnostuksen lisäksi alueella tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja jamaankäytön rajoitteita terveysriskien ehkäisemiseksi.
8.1 Maaperä
Tavoitepitoisuudet on laskettu ainoastaan pohjaveden pinnan yläpuolisille maakerroksille.Terveysriskin perusteella pohjaveden pinnan tasoon (n. 3 m nykyisestä maan pinnasta)tehtävät kunnostustoimenpiteet ovat riittäviä. Tätä syvemmistä maakerroksista kaikenpilaantuneen maa-aineksen poistaminen edellyttäisi mittavia kaivutöitä pohjavedenpinnanalapuolella (täytön syvyys noin 15 m). Mittavilla pohjavedenpinnan alapuolella tapahtuvillakaivutöillä olisi vesiympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia ja hanke olisi taloudellisestimahdoton toteuttaa. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet on todettu 0…2 metrin syvyydellänykyisestä maan pinnasta.
Kohteen kriittisiksi valituille haitta-aineille (lukuun ottamatta vinyylikloridia, dikloorieteeneitä,ja trikloorieteeniä) joita on todettu ainoastaan kohteen pohjavedestä) on laskettukohdekohtaiset maaperän tavoitepitoisuudet terveysriskien perusteella, altistusreittinämaan syönti. Kaikille yhdisteille riskit on laskettu lapselle (paino 15 kg). Altistumisajaksi onlaskennassa oletettu kuusi vuotta. Syöpävaarallisille yhdisteille riskit on laskettu myös kokoeliniälle (70 vuotta). Laskenta on tehty päivittäisellä maan syönnin määrällä 150 mg/d(lapset) ja 50 mg/d (aikuiset). Laskenta ja muut laskennassa käytetyt parametrit japerustelut on esitetty liitteessä 7.9.
Haihtuvien yhdisteiden osalta maa-aineksille on määritetty maan syönnin lisäksitavoitepitoisuudet sisäilmariskin perusteella. (Liite 7.10). Lopullisena tavoitepitoisuutena onkäytetty matalampaa pitoisuutta. Tarvittaessa laskennallisia tavoitepitoisuuksia on korjattualaspäin ekologisin perustein.
Leikkipaikoilla ja päiväkodin alueella, sekä putkilinjojen ympäristössä kunnostustavoitteenaovat VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot (lukuun ottamatta arseenia, jonkakunnostustavoitteena pidetään alueellista luontaista taustapitoisuutta). Kunnostuksentavoitepitoisuudet maaperälle on koottu taulukkoon 3.
Ranta-Tampella22 (31) 11.4.2014
Taulukko 3. Kunnostustavoitteen pohjaveden pinnan yläpuoliselle maaperälle.
Haitta-aine Suurin todettupitoisuus mg/kg
Kunnostustavoitekoko alue mg/kg
Kunnostustavoiteleikkipaikka ja
päiväkodin alue sekäputkilinjat mg/kg
Antimoni, Sb 110 20 2
Arseeni, As 69 50 25
Koboltti, Co 131 130 20
Kromi, Cr 920 300 100
Kupari, Cu 1660 1000 100
Lyijy, Pb 1200 170 60
Nikkeli, Ni 1310 500 50
Sinkki, Zn 5140 1000 200
Vanadiini, V 283 250 100
Antraseeni 19 15 1
Asenafteeni 7,4 7 1
Asenaftyleeni 8 8 1
Bentso(a)antraseeni
42 15 1
Bentso(a)pyreeni 27 3 0,2
Bentso(b)fluoranteeni
27 15 1
Ben-tso(g,h,i)perylee
ni
20 15 1
Bentso(k)fluoranteeni
12 12 1
Fenantreeni 99 15 1
Fluoranteeni 110 15 1
Fluoreeni 16 15 1
Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni
23 15 1
Kryseeni 38 15 1
Naftaleeni 4,4 4 1
Pyreeni 89 15 1
PCB-yhdisteet 1,6 0,6 0,1
ÖljyhiilivedytC10…C21
12000 300 300
ÖljyhiilivedytC21…C40
14000 600 300
Tetrakloorieteeni 0,64 0,64 0,01
Ranta-Tampella11.4.2014 23 (31)
Taulukossa 3 esitetyillä tavoitearvoilla (kadut ja piha-alueet) maaperän syöpävaarallistenyhdisteiden aiheuttama lisäsyöpäriski on 0,33 syöpätapausta 100 000 ihmistä kohden, mitävoidaan pitää hyväksyttävänä lisäsyöpäriskinä (selvästi alle 1/100 000).
Mikäli kohteen maaperässä havaitaan sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joille ei ole tässäriskinarvioinnissa määritetty kohdekohtaisia tavoitearvoja, esitetään tällaisten yhdisteidenosalta tavoitearvona käytettäväksi VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja taivaihtoehtoisesti arvioidaan yhdisteiden aiheuttamat riskit ja kunnostustavoitteetkohdekohtaisesti.
8.2 Pohjavesi
Myös pohjavedelle on määritetty kunnostuksen tavoitetasot laskennallisesti, sillä alueenpohjavedessä on todettu paikoin suuria kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.Tavoitepitoisuudet on määritetty ainoastaan klooratuille liuottimille, sillä muita haihtuviayhdisteitä ei ole todettu pohjavedessä merkittävinä pitoisuuksina. Haihtumattomienyhdisteiden pitoisuuksille ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tavoitepitoisuuksia, silläalueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä.
Kunnostustavoitteet on määritetty koko alueelle (ei vain rakennusten alapuolisellemaaperälle), sillä haitta-ainefaasit voivat pohjaveden virtausten mukana kulkeutua erialueille, missä niitä nyt on todettu. Etenkin rakentamisen aikana alueen pohjavedenvirtausolosuhteet muuttuvat, millä voi olla vaikutusta haitta-aineiden kulkeutumiseen alueensisällä.
Pohjaveden kunnostustavoitteet on esitetty taulukossa 4. Laskenta ja laskennan perusteluton esitetty liitteissä 7.10 ja 7.11.
Laskennallisesti dikloorieteenin, trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin pitoisuudet saisivatpohjavedessä olla huomattavasti suuremmat, kuin taulukossa 4 esitetyt. Koskavinyylikloridi on edellä mainittujen hajoamistuote, ja huomattavasti haitallisempi yhdiste, onkorkeammin kloorattujen yhdisteiden tavoitepitoisuuksia laskettu alaspäin. Näin on pyrittyvarmistumaan siitä, ettei vinyylikloridin pitoisuus voi tulevaisuudessakaan noustahaitalliselle tasolle.
Mikäli kohteen pohjavedessä havaitaan sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joita ei aiemminole todettu ja joille ei ole tässä riskinarvioinnissa määritetty kohdekohtaisia pohjavedentavoitearvoja, arvioidaan yhdisteiden aiheuttamat riskit ja kunnostustavoitteet erikseen.
Ranta-Tampella24 (31) 11.4.2014
8.3 Muu riskienhallinta
Vaikka pohjavesi kunnostetaan riskittömälle tasolle, liittyy kloorattujen liuottimienesiintymiseen ja kulkeutumiseen kunnostuksen jälkeisessäkin tilanteessa epävarmuuksia(kpl 9).
Sisäilmariskit tulee kunnostuksen lisäksi hallita rakenteellisin ratkaisuin:
• Kaikkien suunnittelualueen rakennusten alapohjat ja maanalaiset seinät tuleetoteuttaa mahdollisimman tiiviinä, jotta sisäilmaan kulkeutuvan mahdollisestihaitta-ainepitoisen huokoskaasun määrä olisi mahdollisimman vähäinen
• Maanalaisia tiloja (esimerkiksi parkkihallit) ei saa ottaa asuinkäyttöön, eivätkämaanalaisten tilojen ja asuinkerrosten ilmanvaihdot eivät saa olla yhteydessätoisiinsa.
Edellä mainittujen lisäksi sellaisissa rakennuksissa, joiden pohjakerros on asuin- tailiiketilakäytössä (käytännössä muut kuin sellaiset rakennukset, joiden pohjakerros onpysäköinti- tai varastotilaa), sisäilmakulkeutumista on hallittava seuraavasti:
• Rakennusten alapohjat tulee rakentaa tuulettuvina (tuulettuva alapohja tairadontuuletus)
• Alapohjien tuuletusta on voitava tarvittaessa tehostaa koneellisellatuuletuksella.
Vesijohtoveden kautta tapahtuvaa altistumista tulee ehkäistä pilaantuneen maankunnostuksella vesijohtolinjojen ympäriltä. Koska pohjavesi voi massanvaihdostahuolimatta edelleen kuljettaa haitta-aineita kosketuksiin vesijohdon kanssa, tuleeputkimateriaaliksi valita mahdollisimman diffuusiotiivis materiaali, joka vähentääkulkeutumisriskiä vesijohtoveteen.
Kaikkien kaapeli- ja putkilinjojen (myös muiden kuin vesijohtojen) sekä kaivojenympärysmaat tulee vaihtaa maa-aineksiin, joiden pitoisuus on alle VNa 214/2007 mukaisenkynnysarvon (lukuun ottamatta arseenia) 1 metrin etäisyydeltä putkesta kaikkiin suuntiin,mikä vähentää haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivua tulevien huoltotöiden yhteydessä.
Ravintokasvialtistuksen estämiseksi alueen maaperässä ei saa viljellä ravintokasveja edeskunnostuksen jälkeen, sillä kunnostuksen lopputuloksena alueen maaperään jääkohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Alueen maaperään ei saa istuttaa puita tai pensaita,jotka tekevät syötäviä hedelmiä, ja joiden juuret saattavat ulottua pilaantuneeseenmaakerrokseen.
8.4 Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ja rajoitukset
Rakentamisen vuoksi (rakennekerrokset, kellarit, pysäköintihallit, perustukset yms)poistetaan myös sellaisia maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat esitetyttavoitepitoisuudet. Koska kohteen maaperälle on määritetty riskittömät tavoitepitoisuudet,voidaan niitä soveltaa myös hyötykäytön tavoitepitoisuuksina pohjaveden pinnanyläpuolisissa täyttökerroksissa. Hyötykäytön tavoitepitoisuudet ovat samat kuin kokoalueelle esitetyt tavoitepitoisuudet on 3 esitetty taulukossa.
Koska kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei ole todettu aihetuvan terveysriskejäalhaisissa pitoisuuksissa, esitetään, että kohteeseen voidaan sijoittaa sellaisia kohteestakaivettavia maa-aineksia, joiden epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot (poikkeuksena lyijy, jonka pitoisuusrajana on riskitön
Ranta-Tampella11.4.2014 25 (31)
pitoisuus 170 mg/kg). Orgaanisten yhdisteiden osalta hyötykäytön rajana pidetäänkynnysarvotasoa.
Kohteeseen sijoitettavien hyötykäytettävien maa-ainesten sijainnit merkitään kartalle.Kohteeseen sijoitettavien hyötykäytätettävien maa-ainesten päälle tulee sijoittaa vähintään0,5 m kerros maa-ainesta, joka ei sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
Mikäli maa-aineksia ei hyödynnetä kohteessa, tulee ne toimittaa sellaiseenvastaanottopaikkaan tai hyödyntämiskohteeseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksyttykyseisen maa-ainesjätteen vastaanotto. Pirkanmaan alueen maaperän luonnollisettaustapitoisuudet ovat samalla tasolla kohteen maaperän kanssa, minkä vuoksi kohonneetarseenipitoisuudet eivät aiheuta rajoituksia maa-aineksen vastaanottoon Pirkanmaanalueella.
Kohteen maa-aineksesta tehtyjen kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella maa-aineksenvoidaan katsoa olevan laadultaan melko pysyvää. Ainoastaan antimonin liukoisuus ylittääpysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerin (noin 30 % ylitys), muut metallit täyttävätpysyvän jätteen liukoisuuskriteerit. Laadultaan maa-ainesta pidetään hyötykäyttöönsoveltuvana.
8.5 Arvio kunnostettavista alueista
Kaikki rakenteiden ja maanalaisten tilojen (kellarit, johtolinjat, kantavat kerrokset) alueeltapoistettavat massat kaivetaan rakentamisen vaatimaan kaivutasoon haitta-aineidenpitoisuuksista riippumatta.
Kohteen maaperästä pohjaveden yläpuolisesta tulee poistaa maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät taulukossa 1 esitetyt tavoitepitoisuudet.
Taulukossa 6 on arvioitu pilaantuneiden maa-ainesten kokonaismäärää ja –massaaalueella.
Taulukko 6. Haitta-aineiden kokonaismäärät alueella.
Massalaji Pinta-ala, m2 Rakennustenalapuoli, m3
Kanavan alue,m3
Katualue ym.rakenteet, m3 Yhteensä, m3
Pitoisuus alle KA 16 000 –25 000
25 000 –30 000
15 000 –20 000
7 000 –8 000
47 000 –58 000
Pitoisuus alle KA+ jäte
11 000 –17 000
15 000 –20 000
10 000 –15 000
4 000 –5 000
29 000 –40 000
Pitoisuus KA - AOA 25 000 –30 000
4 000 –5 000
3 000 –4 000
1 000 –2 000
10 000 –14 000
Pitoisuus KA – AOA+ jäte
15 000 –18 000
3 000 –4 000
2 000 –3 000
500 –1 000
6 500 –10 000
Pitoisuus AOA - YOA2 000 - 3 000
4 000 –5 000
3 000 –4 000
1 000 –2 000
11 000 –15 000
Pitoisuus AOA - YOA+ jäte 1 000 – 2 000
3 000 –4 000
2 000 –3 000
500 –1 000
7 500 –11 000
Pitoisuus YOA - VJ5 000 – 6 000
6 000 –7 000
4 000 –5 000
1 000 –2 000
17 000 –21 000
Pitoisuus YOA + VJ+ jäte 4 000 – 6 000
4 000 –5 000
3 000 –4 000
1 000 –2 000
12 000 –16 000
Pitoisuus > VJ1 000 – 2 000
2 000 –3 000
1 000 –2 000
500 –1 000
4 500 –8 000
Pitoisuus > VJ+ jäte 500 – 1 000
1 000 –2 000
1 000 –2 000
500 –1 000
3 500 –7 000
Yhteensä 165 000 67 000 –85 000
44 000 –62 000
17 000 –25 000
148 000 –200 000
Ranta-Tampella26 (31) 11.4.2014
Rakentamisen vuoksi joudutaan kaivamaan myös massoja, joiden pitoisuudet alittavatkunnostustavoitteet, mutta jotka sisältävät kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Näitämassoja, joiden pitoisuudet ovat kohonneet, voidaan hyödyntää alueen täytöissäkappaleessa 8.4 esitetyllä tavalla.
Tuhkan sekaisesta maa-aineksesta on teetetty kaksi kaatopaikkakelpoisuustestiä. Maa-aines on ominaisuuksiltaan melko pysyvää, ja soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteenkaatopaikalle.
Alueen pohjavesi on pilaantunut klooratuilla alifaattisilla yhdisteillä ja kunnostetaan in situ-kunnostuksena.
9 Epävarmuustarkastelu
9.1 Kohteesta aiheutuvat epävarmuudet
Suurimmat epävarmuudet riskinarvioinnissa aiheutuvat kohteen maaperänheterogeenisuudesta. Koska maaperä on sekalaista täyttöä, jonka laatua ei ole kokosyvyydeltä tutkittu, on mahdollista, että kohteen maaperässä on haitta-aineita joita ei olemaaperästä tutkimuksissa todettu, eikä siten tässä riskinarvioinnissa ole käsitelty.
Sekalaisessa täytössä pilaantuneet alueet ovat hyvin pistemäisiä ja pitoisuuserot voivatlyhyilläkin etäisyyksillä vaihdella huomattavasti. Riskinarvioinnissa on oletettu, että täyttöon koko syvyydeltä osittain pilaantunutta, tuhkan ja muun jätteen sekaista maa-ainesta.
Tutkimusalueen koko on noin 130 000 m2. Kohteen koko pinta-alasta on tutkimatta noin 40%, eli nykyisen Kekkosentien (vt 12) alue. Vilkasliikenteisen valtatien alueelle ei ole voitutehdä koekuoppia tai kairauksia. Tutkimustiedon puuttuminen suurelta alueelta kohteenkeskiosista aiheuttaa epävarmuutta pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.Toisaalta muulle alueelle asetut kunnostustavoitteet koskevat myös tiealuetta, jotenepävarmuudet liittyvät lähinnä tiealueelta kaivettavien massojen määrän arviointiin, eivätkävarsinaisesti terveys- ja ympäristöriskien arviointiin.
9.2 Tutkimuksista aiheutuvat epävarmuudet
Tutkimusalueen tutkitulla osalla (noin 60 % koko alueesta, noin 80 000 m2) on kaikenkaikkiaan 84 maanäytepistettä. Laskennallisesti tutkitulla alueella on noin yksi näytepistejokaista 950 neliön aluetta kohden. Näytepisteitä ei ole kuitenkaan jaoteltu tasaisesti, jotenpaikoin näytepisteitä on huomattavasti tiheämmässä ja harvemmassa. Maanäytepisteidenmäärää pidetään tutkitulla osalla riittävänä alueen kokoon nähden.
Tutkitulla alueella on pohjavesiputkia 12 kpl. Pohjavesiputkia ei ole sijoiteltu kohteeseentasaisesti. Pohjavesiputket on sijoiteltu pääasiassa ”hot spot” –alueille, joten esimerkiksipienellä (2 000 m2:n) alueella sijaitsee 5 kpl alueen pohjavesiputkista. Pohjavesiputkiensijoittelua ja määrää voidaan pitää riittävänä riskien arviointiin ja kunnostustasojenmäärittelyyn, mutta tarkempaa kunnostussuunnittelua varten määrää ja sijoittelua ei voidapitää riittävänä. Pohjaveden pilaantuneisuuden rajausta tulee tarkentaa ennen pohjavedenkunnostustoimenpiteiden tarkempaa suunnittelua ja toteutusta, jotta voidaan varmistuasiltä, että kunnostustoimenpiteet kohdistetaan riittävän laajalle alueelle.
Pääosa näytteistä on otettu täyttökerroksen pintakerroksista (noin 0…3 metrin syvyydeltä).Näytesyvyyksiä pidetään kuitenkin riittävänä, sillä terveysriskinarvioinnin kannalta juurimaaperän pintakerros on merkittävin.
Koekuoppanäytteenotto on tehty helmikuussa 2010, jolloin maassa oli lähes koko alueellapaksu routakerros (noin 1 m). Paksu routakerros vaikeutti näytteenottoa ja aiheuttaaepävarmuuksia tuloksissa, sillä routakerroksesta edustavan näytteen saaminen olihankalaa. Näytteen sekaan päätyi paljon jäätä, joka sulaessaan kasteli näytteen.
Ranta-Tampella11.4.2014 27 (31)
Näytteenoton yhteydessä arvioitiin maaperän pilaantuneisuutta aistinvaraisesti. Kovastapakkasesta johtuen haihtuvien yhdisteiden haihtuminen on saattanut olla vähäisempää,mistä johtuen haihtuvien yhdisteiden esiintymistä maa-aineksessa ei ole välttämättäaistinvaraisesti havaittu. Epävarmuutta on kuitenkin pyritty vähentämään arvioimallanäytteiden hajua uudelleen sisätiloissa, kun näytteet ovat sulaneet.
Näytteet on pyritty ottamaan olosuhteisiin nähden mahdollisimman edustavina. Jokainennäyte on otettu kokoomanäytteenä koekuopasta, tietyltä syvyydeltä. Näytteenotonyhteydessä kaikki koekuopat on valokuvattu ja jätehavainnot on kirjattu ylös. Näytteenotonhyvä dokumentointi lisää näytteenoton luotettavuutta ja vähentää siten epävarmuuksia.
Näytteenotossa mahdollisesti tapahtuvaa kontaminaatiota (kaivinkoneen kauhasta,näytteenottovälineistä, käsineistä) ei pidetä pilaantuneisuuden arvioinnin kannaltamerkittävänä epävarmuutena.
Kloorattujen alifaattisten yhdisteiden tutkiminen/toteaminen maa-aineksesta on hankalaaniiden herkän haihtuvuuden vuoksi. Etenkin kairatessa kuumeneva kaira voi haihduttaaosan herkästi haihtuvista yhdisteistä. Lisäksi näitä yhdisteitä haihtuu näytteenkeräämisessä ja pussin avaamisessa laboratoriossa, joten on mahdollista, että kloorattujaalifaattisia yhdisteitä esiintyy kohteen maaperässä merkittävinä pitoisuuksina (etenkinentisen ongelmajätevaraston alueella kohteen eteläosissa, jossa pitoisuudet pohjavedessäja huokoskaasussa ovat suuria), vaikkei näitä ole tutkimuksissa todettu.
Kloorattujen alifaattisten yhdisteiden (vinyylikloridi, di-, tri- ja tetrakloorieteeni) pitoisuuksiapohjaveden pohjakerroksissa on tutkittu useaan otteeseen. Riskinarviointia on lisäksitarkennettu pohjaveden pintakerroksen liuotinpitoisuuksilla, mikä vähentää epävarmuuksiariskinarvioinnissa, sillä kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet voivat vaihdella eri kerroksissahuomattavasti.
Riskinarviointia on tarkennettu huokoskaasututkimusten tuloksilla, mikä vähentääepävarmuuksia riskien arvioinnissa.
9.3 Näytteiden käsittelyn epävarmuudet ja kenttämittausten luotettavuus
Näytteet on kerätty kokoomanäytteinä kaasutiiviisiin pusseihin ja niitä on pyrittyhomogenisoimaan heti kentällä sekoittamalla. Maanäytteen homogenisointi on hankalaa,etenkin jos maa-aines on jäässä tai sisältää jätettä. Maanäytteen epähomogeenisuusnäytepussissa aiheuttaa epävarmuuksia, sillä tällöin esimerkiksi laboratorion analysoimaosuus näytteestä saattaa edustaa todellisuudessa vain osaa näytteestä.
Näytteet on säilytetty kaasutiiviissä pusseissa, jolloin haihtuvien yhdisteiden säilymistänäytteissä on pyritty varmistamaan. Näytteiden säilyttäminen kaasutiiviissä pusseissavähentää epävarmuuksia tulkittaessa tuloksia haihtuvien yhdisteiden osalta. Kaikistaherkimmin haihtuvien yhdisteiden (klooratut alifaattiset hiilivedyt) haihtuminen pussiaavattaessa on kuitenkin mahdollista, sillä näytteitä ei ole kentällä metanolikestävöity. Näinollen on mahdollista, että kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä ovattodellisuudessa tässä tutkimuksessa selvitettyä korkeammat, mikä lisää epävarmuuksiaarvioinnissa.
Metallien ja puolimetallien osalta kenttämittaukset on tehty Niton tai InnovX-kenttämittarilla.Niton ja InnvoX mittaavat metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuuksiaröntgenfluoresenssiin perustuvalla tekniikalla. Mittauksessa epävarmuuksia aiheuttaanäytteen matriisi ja kosteus. Lisäksi esimerkiksi pienet metallinpalat näytteessä voivatnäkyä suurina pitoisuuksina tuloksissa. Mittauksen epävarmuutta on pyritty vähentämääntekemällä jokaisesta näytteestä kolme rinnakkaista mittausta (jokainen eri puoleltanäytettä) ja tulos on esitetty näiden kolmen mittauksen keskiarvona.
Kenttämittarin tulokset eivät ole vertailukelpoisia laboratorion tuloksiin kromin suhteen,minkä vuoksi kenttämittauskromin tulokset on jätetty huomioimatta. Melko hyvin
Ranta-Tampella28 (31) 11.4.2014
vertailukelpoisia metalleja ovat lyijy, sinkki ja kupari. Kenttämittarilla on mitattu kaikkivuoden 2010 ja sen jälkeen otetut maanäytteet, mikä vähentää epävarmuuksiatutkimuksissa huomattavasti, sillä laboratorioanalyysejä ei ole mahdollista tehdä jokanäytteestä ja kenttämittauksilla saadaan riittävää tietoa maaperän pilaantuneisuudesta.
Öljyhiilivetyjä on tutkittu maanäytteistä PetroFlag-kenttämittarilla, jonka toiminta perustuufotometriaan. Epävarmuuksia menetelmässä aiheuttaa pieni näytemäärä (1…10 gpitoisuudesta riippuen), jolloin näytteen homogenisointi on erittäin tärkeää. Näyte uutetaanmetanoliin, jonka jälkeen se suodatetaan reagenssinesteeseen. Öljyhiilivetyjen lisäksimetanoliin uuttuvat myös PAH-yhdisteet ja luonnolliset hiilivedyt, kuten humusyhdisteet,mikä lisää epävarmuuksia ja usein kasvattaa tulosta. Menetelmällä voidaan kuitenkintodeta voimakkaasti pilaantuneet tai pilaantumattomat näytteet melko luotettavasti.
9.4 Laboratorioanalyysien luotettavuus
Näytteet on analysoitu akkreditoidussa analyysilaboratoriossa (Ramboll Analytics). Mikälinäytteissä on jouduttu nostamaan määritysrajaa, tai analyysituloksissa on huomattu jotaintavallisesta poikkeavaa, on nämä asiat mainittu laboratorion tutkimustodistuksissa.Luotettavan analyysilaboratorion käyttö vähentää epävarmuuksia arviossa.
Koska kohteen maaperässä on todettu suuria määriä tuhkaa ja kuonaa, jonkaominaisuudet voivat erota tavanomaisista, on teetettävistä analyyseistä päätetty yhdessäanalyysilaboratorion kanssa. Tuhkan sekaisesta maa-aineksesta on tutkittu VNa 214/2007mukaisten ”pima-metallien” (10 metallia ja puolimetallia) lisäksi kattava metallipaketti (27metallia ja puolimetallia). Lisäksi on tutkittu syanidipitoisuuksia, maa-aineksen pH:ta jahehkutushäviötä.
Huokoskaasun tetrakloorieteenin pitoisuus on ollut niin korkea (yli 50 mg/m3), etteilaboratorio ole pystynyt määrittämään huokoskaasun pitoisuutta kaikista näytepisteisteistä.Laboratorion mittausalueen ylittyminen aiheuttaa epävarmuuksia riskien arvioinnissa jalaskentamallin kalibroinnissa.
9.5 Riskinarviointimenetelmien epävarmuudet
Riskinarviossa on useita epävarmuuksia. Kohteen maaperästä ja pohjavedestä aiheutuviaterveysriskejä on pyritty arvioimaan mahdollisimman todenmukaisesti. Riskit on arvioitusuurimpien alueelta todettujen pitoisuuksien mukaan, sillä vain noin 40 % alueesta ontutkittu.
Altistuslaskennassa on tehty useita oletuksia, jotka osaltaan lisäävät riskinarvioinninepävarmuuksia. Laskennan apuna on käytetty julkaisussa "Maaperän kynnys- jaohjearvojen määritysperusteet" esitettyjä terveysperusteisten viitearvojenlaskentamenettelyä. Laskentaparametreja on pyritty soveltamaan kohteeseen.Laskentaohjeiden soveltaminen kohteen olosuhteisiin vähentää riskinarviointiin liittyviäepävarmuuksia.
Maaperän tavoitepitoisuudet on laskettu maan syönnille, sillä alueen pintamaa tuleeolemaan pinnoitettu tai nurmetettu, eikä maan pölyämistä siten pääse tapahtumaanrakennustöiden jälkeen. Myös maansyönti on erittäin epätodennäköistä alueella, jossa onpinnoitteet ja nurmetukset. Alueen maaperässä ei saa kasvattaa ravintokasveja, minkävuoksi ravintokasvialtistusta ei arvioida laskennallisesti. Maan pintakerros tulee olemaankauttaaltaan asfaltoitua, kivetettyä, nurmetettua, tai kivituhkaa, minkä vuoksi myös maansyönti on hyvin epätodennäköistä alueella, vaikka onkin todennäköisin altistusreitti.Tavoitearvojen laskennan maan syönnille katsotaan vähentävän riskinarvioinninepävarmuuksia, sillä se on käytännössä ainoa mahdollinen altistusreitti kohteessa.
Maan syönnistä aiheutuvat terveysriskit on laskettu pääasiassa lapselle (15 kg), sillä lastentahaton maansyönti on todennäköisempää kuin aikuisten. Lapsuusajan altistumisaikana onkäytetty 6 vuotta ja maan syönnin määräksi on arvioitu 150 mg/d koko kuuden vuoden
Ranta-Tampella11.4.2014 29 (31)
ajan. Arvioinnissa käytettyjä parametreja pidetään konservatiivisina, sillä altistuslaskenta eikoske päiväkodin ja leikkipaikkojen alueita, joilla kaupunkialueella altistus on huomattavastimuita alueita suurempaa. Leikkipaikoille on asetettu varovaisuusperiaatteen mukaisestikunnostuksen tavoitetasoksi kynnysarvopitoisuudet, jolloin maa-aineksen syömisestä eihuomattavinakaan määrinä katsota aiheutuvan haitta-aineista johtuvaa terveyshaittaalapsille.
Tavoitearvot on määritetty siten, että myös ekologiset tekijät on huomioitu ja tarvittaessaterveysperusteisesti määritettyjä tavoitetasoja on alennettu. Öljy-yhdisteiden osaltatavoitepitoisuuksien määrityksessä on terveysriskien lisäksi huomioitu myös esteettisethaitat. Tavoitepitoisuuksien alentaminen vähentää terveyshaittojentoteutumismahdollisuuksia kohteessa entisestään ja vähentää arviointiin liittyviäepävarmuuksia.
Sisäilmakulkeutumista ja –altistusta on arvioitu SOILIRISK 3.0 –laskentaohjelmaanperustuvilla laskentakaavoilla. SOILIRISK-malli on Suomessa yleisesti hyväksyttyriskinarvioinnin laskentamalli. Mallia ei ole suoranaisesti laadittu kloorattujen liuottimienriskien arviointiin, minkä vuoksi laskennassa on käytetty ainoastaan mallin käyttämiäkaavoja ja lisäksi yhdistekohtaisia ominaisuus- ja toksisuustietoja. Yleisesti hyväksytyn japaljon käytetyn laskentamallin kaavojen hyödyntäminen laskennassa lisää varmuuksiariskien arvioinnissa.
Sisäilmakulkeutumisen ja -altistusriskien arviointi on pyritty tekemään mahdollisimmanrealistisesti. Laskettaessa realistista kulkeutumis- ja altistumistilannetta suurimmillatodetuilla maaperän ja pohjaveden pitoisuuksilla, kulkeutumismallia on kalibroitu kohteenhuokosilmasta todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella, mikä tuo varmuuttariskinarviointiin.
Rakennusten alapuolisen maaperän ja koko alueen pohjaveden tavoitepitoisuuksienlaskennassa puolestaan on pyritty määrittämään sellaiset kunnostustavoitteet, että tulevienrakennusten sisäilman laatu olisi varmasti turvattu. Näin ollen tavoitepitoisuus on määritettysiten, että kunnostuksen tavoitepitoisuudella laskettu terveysriski on enintään 11 %sallitusta. Suuri ero suurimpaan sallittuun altistukseen vähentää laskennan epävarmuuksia.
Suuret erot aikaisemman riskinarvioinnin tavoitetasoihin vinyylikloridin tavoitepitoisuudenmäärittämisessä johtuvat siitä, että aikaisemmassa riskinarvioinnissa riskit oli erittäinvahvahvasti yliarvioitu, kun nyt on pyritty realistisempaan mutta kuitenkin varovaiseenarviointitapaan. Esimerkiksi alapohjan kautta tulevan korvausilman määrän on tässäarvioinnissa oletettu olevan noin 0,4 % korvausilman määrästä, joka vastaa keskinkertaistakulkeutumisriskiä. Tiiviillä alapohjaratkaisulla päästään vielä vähäisempäänkulkeutumiseen alapohjan kautta. Aikaisemmassa arvioinnissa alapohjan kautta tulevankorvausilman määräksi oli oletettu 1 %, mikä yliarvioi riskiä huomattavasti. Lisäksi uudessalaskelmassa on huomioitu haitta-aineiden hajoaminen ja diffuusio, joka rajoittaakorvautumisnopeutta. Aikaisemmassa arvioinnissa ei oltu otettu huomioon haitta-aineidenhajoamista eikä diffuusiota.
Koska vinyylikloridi on edellä mainittujen hajoamistuote, ja huomattavasti haitallisempiyhdiste, on korkeammin kloorattujen yhdisteiden tavoitepitoisuuksia korjattu alaspäin tässäarvioinnissa. Näin on pyritty varmistumaan siitä, ettei vinyylikloridin pitoisuus voitulevaisuudessakaan nousta haitalliselle tasolle. Korkeammin kloorattujen yhdisteidentavoitepitoisuuden alentaminen vähentää epävarmuuksia riskinarvioinnissa.
Klooratut alifaattiset hiilivedyt ovat hankalia tutkittavia, sillä ne ovat erittäin herkästihaihtuvia ja haitallisia jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Tämän vuoksi on mahdollista, ettätutkimustulokset aliarvioivat todellista tilannetta. Lisäksi yhdisteitä voi esiintyä pohjavedenpinta- tai pohjakerroksissa ja pitoisuudet voivat poiketa eri kerroksissa toisistaanhuomattavastikin. On mahdollista, että kunnostuksen lopputuloksenakin haitta-aineita jääfaasina ”huomaamatta” pohjaveden pohjakerroksiin, josta niitä liukenee vähitellen
Ranta-Tampella30 (31) 11.4.2014
pohjaveteen pintakerroksiin tavoitepitoisuuksia suurempina pitoisuuksina ja haihtuuedelleen huokosilmaan ja rakennusten alle. Tämän epävarmuuden vuoksi on tärkeää, ettähaitta-aineiden kulkeutumista pyritään estämään kunnostuksen lisäksi myös rakenteellisillaratkaisuilla.
Öljyisestä maa-aineksesta on teetetty yksi öljyhiilivetyjen fraktiointi, jota on hyödynnettyriskilaskennassa. Todellisuudessa öljyjen fraktiojakauma voi paikoin olla erilainen kuintutkitussa näytteessä. Fraktioinnin katsotaan kuitenkin olevan melko hyvin kohdettaedustava, että öljypitoisuus näytteessä oli suuri (19 000 mg/kg) ja kevyimpien jakeidenosuus vähäinen, sillä pilaantuneisuus on aiheutunut useita vuosia/vuosikymmeniä sitten,joten kevyimmät, helpoimmin kulkeutuvat jakeet ovat tässä ajassa haihtuneet, hajonneet taikulkeutuneet pohjaveteen.
Epävarmuuksia aiheutuu myös eri haitta-aineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Haitta-aineiden yhteisvaikutuksia ei ole tässä arvioinnissa otettu huomioon, lukuun ottamattasyöpävaarallisia yhdisteitä (lisäsyöpäriski).
Laskennassa ei ole huomioitu haitta-aineiden biosaatavutta, vaan kaiken elimistöön otetunhaitta-aineen oletetaan olevaan saatavassa muodossa. Tämä yliarvioi todennäköisestiriskejä.
Kaikilta osin alueen pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta ei voida luotettavasti määrittäätehtyjen tutkimusten perusteella. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan kuitenkinluotettavasti todeta, että kohteessa on maaperän ja pohjaveden kunnostustarve. Tarkatkunnostettavat aluerajaukset selviävät lisätutkimuksilla, joita tulee tehdä viimeistäänkunnostuksen yhteydessä. Kohteelle on kuitenkin voitu määrittää turvalliset kunnostuksentavoitetasot. Kunnostuksen tavoitetason määrittämistä varten tutkimustuloksia on ollutriittävästi ja määritettyjä kunnostustasoja pidetään turvallisina ja tuloksia luotettavina.
10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Kohde on täyttöalue, joka on täytetty Näsijärveen useiden vuosikymmenten aikana. Täyttöäon tehty ainakin maa-aineksella, tuhkalla, kuonalla ja rakennusjätteellä. Täytön paksuusalueella vaihtelee 1…20 m välillä. Täyttömaa-aines on pääasiassa pilaantumatonta, muttahaitta-ainepitoisuudet ovat koholla, mikä vaikuttaa kaivettavan maa-aineksen sijoituspaikanvalintaan. Osittain täyttömaa-aines on pilaantunut lievästi, voimakkaasti tai vaarallisenjätteen tasoisesti. Lisäksi alueella on ollut voimakkaasti maaperää pilaavaa toimintoa(ongelmajätevarasto, autokorjaamo ja polttoneisteiden jakelu). Näillä alueilla maaperässäon suuria öljyhiilivetyjen, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja lisäksi pohjavedessäja huokoskaasussa kloorattujen alifaattisten yhdisteden pitoisuudet ovat suuria.
Riskinarvioinnin perusteella maaperän ja pohjaveden haitta-aineet aiheuttavat riskejäterveydelle (toksisuus ja syöpävaarallisuus). Maansyönnin ja sisäilman hengityksen kauttatapahtuvaa altistusta ei voida pitää hyväksyttävänä, vaan alueella tarvitaankunnostustoimenpiteitä. Kunnostukselle on määritetty laskennallisesti riskittömättavoitetasot. Alueen maaperä ja pohjavesi tulee kunnostaa tässä riskinarvioinnissaesitetylle turvalliselle tasolle.
Pohjaveden aiheuttamien riskien arviointiin ja kunnostukseen liittyy epävarmuuksia, minkävuoksi riskit tulee kunnostuksen lisäksi hallita myös rakenteellisin ratkaisuin. Pohjavedessäesiintyvien haihtuvien yhdisteiden aiheuttamien sisäilmariskien ja haitta-aineidenesiintymiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi koko alueella rakennukset tulee suunnitellaja rakentaa siten, ettei niiden alapohjista tai maanalaisista seinistä voi päästä korvausilmaarakennuksen sisäilmaan. Myös läpiviennit tulee toteuttaa tiiviinä. Rakennustenmaanalaisten osien ja asuinkerrosten ilmanvaihto ei saa olla yhteydessä toisiinsa.Rakennusten alapohjan tulee olla tuulettuva (radonputkitus tai tuulettuva ryömintätila).Rakennusten alapuolinen ilma tulee voida tarvittaessa poistaa koneellisesti rakennustenalta.
Ranta-Tampella11.4.2014 31 (31)
Maaperän sisältämät haitta-ainepitoisuudet tulee ottaa huomioon kaikissa kohteessatulevaisuudessa tehtävissä maankaivu- ja siirtotöissä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeenkohde merkitään pilaantuneena alueena viranomaisten rekistereihin ja kaikissa kiinteistöllätehtävissä kaivutöissä tulee huomioida pilaantuneet maa-ainekset, sillä kaikkeapilaantunutta maa-ainesta ei kunnosteta.
Kaikkien kaapeli- ja putkilinjojen (myös muiden kuin vesijohtojen) sekä kaivojenympärysmaat tulee puhdistaa 1 metrin etäisyydeltä putkesta kaikkiin suuntiin, mikävähentää haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivua mahdollisten huoltotöiden yhteydessä.Vesijohtojen osalta em. toimet pienentävät myös haitta-aineiden kulkeutumista maaperästäjuomaveteen. Juomavesikulkeutumisen vuoksi vesijohtomateriaaliksi alueelle on valittavamahdollisimman diffuusiotiivis materiaali kulkeutumisen ehkäisemiseksi.
Kun edellä esitetyt maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteet sekä muutriskinhallintatoimenpiteet toteutetaan, voidaan asumista alueella pitää turvallisena, eikäalueen asukkaille tai työntekijöille katsota aiheutuvan terveyshaittoja tai kohteen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa.
Tomi Pulkkinen Jenni HaapaniemiJohtava asiantuntija Vanhempi asiantuntija
TutkimustodistusRamboll Analytics Oy Pvm: 14.6.2010
Menetelmien kuvaukset
PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 50 434 4099
Menetelmien kuvaukset
PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikkaa käyttäen. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329.PAH- ja PCB- summat on laskettu upper bound-arvoina (jos kongeneerin pitoisuus ei ylitä määritysrajaa, laskussa pitoisuutena käytetään määritysrajaa).
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Johanna Vainio Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, 020 755 7921
Menetelmien kuvaukset
Öljyhiilivetyjakeet, maa Öljy määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 37 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703.
PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Menetelmien kuvaukset
Öljyhiilivetyjakeet, maa Öljy määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703.
THC (>C5-C35) fraktiointi THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C5-C10 määritettiin HS-GC/MS-tekniikalla. Ilmoitetaan MTBE:n, TAME:n, ETBE:n, DIPE:n, TAEE:n ja BTEX:n pitoisuudet sekä fraktioiden >C5-C6, >C6-C8 ja >C8-C10 pitoisuudet TVOC-pitoisuutena (summasta vähennetään aromaattiset yhdisteet) suhteessa heksaaniin.
THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C10-C35 määritettiin GC-FID-tekniikalla asetoni/heksaaniuuton jälkeen. THC analyysi eroaa mineraaliöljymäärityksestä siten, että mineraaliöljynäytteelle tehdään lisäksi florisil-puhdistus, jossa poistuvat mm. rasvat ja vahat ym. poolisia yhdisteitä.
Näyte fraktioitiin silikalla aromaattisten ja alifaattisten yhdisteiden fraktioihin. Näiden fraktioiden joukossa häiritseviä komponentteja (mm. kloorattuja liuottimia, ketoneja, alkoholeja, fenoleita, kasvi ja eläinperäisiä rasvoja, ftalaattien estereitä jne) on vähemmän, sillä fraktiointi silikageelillä poistaa niitä. Näytteellä voi siis olla korkea THC-pitoisuus ja pienet fraktio-pitoisuudet, jos näytteessä on paljon muita kuin hiilivety-yhdisteitä. Toisaalta luontaiset hiilivedyt esim. terpeenit ja turpeesta peräisin olevat yhdisteet ovat pieninä pitoisuuksina hankalia erottaa mineraaliöljystä. Alhainen kuiva-aine % näytteellä kasvattaa lopullista tulosta kuiva-aineessa.
VOC, maa Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Bentseenin määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen määritysraja 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: 23-50 %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B (1996), EPA Method 5021 (1996), ISO 22155:2005.
PAH + PCB yht. , kiinteä PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä.
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi
190Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka RA4020
36Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka RA4020
150Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka RA4020
tehtyAromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA RA4049
<0,02Bentseeni mg/kg ka RA4049
<0,05Tolueeni mg/kg ka RA4049
<0,05Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049
<0,05m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049
<0,05o-ksyleeni mg/kg ka RA4049
26Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053
0,37Antraseeni mg/kg ka RA4053
0,13Asenafteeni mg/kg ka RA4053
<0,01Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053
2,4Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053
2,8Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053
3,3Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053
1,7Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053
1,3Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053
0,08Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053
1,9Fenantreeni mg/kg ka RA4053
4,1Fluoranteeni mg/kg ka RA4053Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
84Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa mg/kg ka RA4020
23Keskitisleet (C10-C21) mg/kg ka RA4020
61Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/kg ka RA4020
tehtyAromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA RA4049
<0,02Bentseeni mg/kg ka RA4049
<0,05Tolueeni mg/kg ka RA4049
<0,05Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049
<0,05m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049
<0,05o-ksyleeni mg/kg ka RA4049
2,6Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053
0,05Antraseeni mg/kg ka RA4053
0,01Asenafteeni mg/kg ka RA4053
<0,01Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053
0,14Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053
0,23Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053
0,34Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053
0,24Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053
0,13Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053
<0,01Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053
0,21Fenantreeni mg/kg ka RA4053
0,38Fluoranteeni mg/kg ka RA4053Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
<0,05Bensiinijakeet C5-C10 mg/l RA4050CTutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 20 755 7930
Menetelmien kuvaukset
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteestä määritettiin liitteenä olevan listan mukaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) kaasukromatografisesti käyttäen headspace-tekniikkaa ja MS-detektoria. Mittausepävarmuus oli haihtuville orgaanisille yhdisteille 19-36 % yhdisteestä riippuen. Tuloksissa esim. "bentseeni <0,5 µg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu, mutta pitoisuus on alle määritysrajan.
Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna määritysraja oli 0,05 mg/l (50 µg/l).
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi
* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 50 434 4099
Menetelmien kuvaukset
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Näytteestä määritettiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t) kaasukromatografisesti käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Menetelmän mittausepävarmuus 19-36 % yhdisteestä riippuen. Mikäli todistuksen liitteenä on lista analysoiduista yhdisteistä, tuloksissa "tutkittu yhdiste <0,5 µg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu alle määritysrajan oleva pitoisuus. Jos liitettä ei ole, menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan mutta alle määritysrajan (<0,5 µg/l tarkoittaa määritysrajaa).
Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna määritysraja oli 0,05 mg/l (50 µg/l).
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi
LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 1/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Todistus: AR-14-FN-000877-01
Scientific Finland Oy
Tampere
Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501
01.04.2014
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 2/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Scientific Finland Oy
Todistus: AR-14-FN-000878-01
TutkimustodistusRamboll Finland OyOsmo JyrävänkoskiPL 71833101 TAMPERE
Asiakaskoodi: FN0000007
Ì4OE1xÎ
494-2014-00001279Näytenumero:PVP 9 pinta Näyte:
82141669Asiakkaan viite:
Näyte-erän tunniste: Ranta-Tampella, 26.3.2014
Näyte-erän ottaja:
Näyte-erän ottopäivä:
Harmoinen Hannu
26.03.2014 26.03.2014Näytteet vastaanotettu:
TulosTutkimus UYksikkö Menetelmä Laboratorio
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J5 Etanoli
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07H ETBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07G MTBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J4 TAEE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1I8 TAME
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)
0.05 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt
< 0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Tolueeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Etyylibentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R o-Ksyleeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R m,p-Ksyleeni
- µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Dikloorimetaani
15 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Tetrakloorimetaani
15 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni
79 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni
1.8 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorietaani
0.60 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,2-Trikloorietaani
98 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni
0.13 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni
98 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)
200 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)
LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 1/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Todistus: AR-14-FN-000878-01
Scientific Finland Oy
Tampere
Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501
01.04.2014
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 2/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Scientific Finland Oy
Todistus: AR-14-FN-000879-01
TutkimustodistusRamboll Finland OyOsmo JyrävänkoskiPL 71833101 TAMPERE
Asiakaskoodi: FN0000007
Ì4OF1{Î
494-2014-00001280Näytenumero:PVP 10 pinta Näyte:
82141669Asiakkaan viite:
Näyte-erän tunniste: Ranta-Tampella, 26.3.2014
Näyte-erän ottaja:
Näyte-erän ottopäivä:
Harmoinen Hannu
26.03.2014 26.03.2014Näytteet vastaanotettu:
TulosTutkimus UYksikkö Menetelmä Laboratorio
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J5 Etanoli
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07H ETBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07G MTBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J4 TAEE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1I8 TAME
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)
0.13 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt
0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Tolueeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Etyylibentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R o-Ksyleeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R m,p-Ksyleeni
0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Dikloorimetaani
35 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi
0.12 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Tetrakloorimetaani
130 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni
180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni
5.5 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorietaani
18 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani
0.12 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,2-Trikloorietaani
180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni
0.40 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni
180 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)
500 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)
LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 1/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Todistus: AR-14-FN-000879-01
Scientific Finland Oy
Tampere
Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501
01.04.2014
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 2/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Scientific Finland Oy
Todistus: AR-14-FN-000880-01
TutkimustodistusRamboll Finland OyOsmo JyrävänkoskiPL 71833101 TAMPERE
Asiakaskoodi: FN0000007
Ì4OG1~Î
494-2014-00001281Näytenumero:PVP 12 pinta Näyte:
82141669Asiakkaan viite:
Näyte-erän tunniste: Ranta-Tampella, 26.3.2014
Näyte-erän ottaja:
Näyte-erän ottopäivä:
Harmoinen Hannu
26.03.2014 26.03.2014Näytteet vastaanotettu:
TulosTutkimus UYksikkö Menetelmä Laboratorio
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J5 Etanoli
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07H ETBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J4 TAEE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1I8 TAME
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)
0.03 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt
0.8 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Tolueeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Etyylibentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R o-Ksyleeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R m,p-Ksyleeni
0.8 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Dikloorimetaani
1.0 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Tetrakloorimetaani
0.87 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni
0.75 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni
22 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorietaani
8.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,2-Trikloorietaani
1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni
1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)
32 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)
LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 1/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Todistus: AR-14-FN-000880-01
Scientific Finland Oy
Tampere
Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501
01.04.2014
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 2/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Scientific Finland Oy
Todistus: AR-14-FN-000881-01
TutkimustodistusRamboll Finland OyOsmo JyrävänkoskiPL 71833101 TAMPERE
Asiakaskoodi: FN0000007
Ì4OH1ÅÎ
494-2014-00001282Näytenumero:PVP 13 pinta Näyte:
82141669Asiakkaan viite:
Näyte-erän tunniste: Ranta-Tampella, 26.3.2014
Näyte-erän ottaja:
Näyte-erän ottopäivä:
Harmoinen Hannu
26.03.2014 26.03.2014Näytteet vastaanotettu:
TulosTutkimus UYksikkö Menetelmä Laboratorio
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J5 Etanoli
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07H ETBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN07G MTBE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1J4 TAEE
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1I8 TAME
3.6 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN1JQ Tert-butanoli (TBA)
0.01 mg/l(a) BAFU W3 / DIN 38407-F9 EUDEFRFR0CS C5-C10 bensiinihiilivedyt
< 0.5 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Bentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Tolueeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R Etyylibentseeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R o-Ksyleeni
< 1 µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R m,p-Ksyleeni
- µg/l(a) DIN 38407-F9-1 (MSD) EUDEFRAN00R BTEX (summa)
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Dikloorimetaani
0.20 µg/l(a) Sisäinen menetelmä EUNLBAFF02U Vinyylikloridi
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorimetaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Tetrakloorimetaani
0.40 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Trikloorieteeni
1.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 tetrakloorieteeni
1.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1-Dikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorietaani
0.21 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,1-Trikloorietaani
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,1,2-Trikloorietaani
1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 cis 1,2-Dikloorieteeni
< 0.10 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 trans 1,2-dikloorieteeni
1.3 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 1,2-Dikloorieteenit (summa)
4.1 µg/l(a) NEN EN ISO 10301 EUNLBAFF017 Klooratut hiilivedyt (summa)
LaboratoriolyhenteetEUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00EUNLBA - Eurofins Analytico (Barneveld), NETHERLANDS - NEN EN ISO/IEC 17025: 2005, RvA L010
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 1/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Todistus: AR-14-FN-000881-01
Scientific Finland Oy
Tampere
Miljamartta YritysASM Kemisti+358 3 230 6501
01.04.2014
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä.
Sivu 2/2
Hatanpäänkatu 3 A33900 TampereFinland
Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1www.eurofins.fiEnvironment@[email protected]. 03 230 6504
Lisätiedot Näyte on otettu Tenax TA adsorptioputkeen pumpun avulla. Näytteet on analysoitu käyttäen ATD-GC/MSD menetelmää. Yhdisteiden pitoisuudet joille on määritelty määritysraja (LOQ), on laskettu yhdistekohtaisilla standardeilla. Tulokset on laskettu tunnetusta tilavuudesta.
Johanna Vainio Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 40 183 0635
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi
Lisätiedot Näytteet on otettu Tenax TA adsorptioputkeen pumpun (100 mL/min) avulla. Näytteet on analysoitu käyttäen ATD-GC/MSD menetelmää. Tutkittavien yhdisteiden pitoisuudet ovat laskettu yhdistekohtaisiin standardeihin vertaamalla. Tulokset on laskettu tunnetusta näytetilavuudesta.
Anri Aallonen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti.
FM, kemisti, +358 50 434 4099
Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.
Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi
Tarkastellaan altistusta maansyönnin kautta suurimmilla todetuilla pitoisuuksilla
(1)
Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg)ADDi = keskimääräinen päivittäisannos tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d)
BW = kohdehenkilön kehon paino (kg)AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d)IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan
BW Kohdehenkilöksi valitaan lapsi, 15 kg ja aikuinen 70 kgAT 6 a = 2190 d, 64 a = 23360 d, 70 a = 25500 d
Koska arvioitava kohde tulee olemaan asuinalueena, syöpävaarallisuuden arvioinnissa on huomioitu kokoelinikä; lapsuusikä (6 vuotta) ja aikuisikä (64 vuotta).
Käytetään ensisijaisesti julkaisusta "Kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet" sivulta 33taulukosta 12 löytyviä TDI -arvoja. Toissijaisesti käytetään arvoja lähteestä Baars et al. 2001.
Lapsilla maan syönnin tyypillinen määräarvio on 50…200 mg/d (valittu 150 mg/d = 0,00015 kg/d),ja aikuisilla 10…50 mg/d (valittu 50 mg/d = 0,00005 kg/d).
6 vuotta ja 64 vuotta, yhteensä 70 vuotta. Käytetty pitkää altistumistumisaikaa, sillä alue tuleeolemaan asuinkäytössä.
Oletetaan kohdehenkilön olevan alueella päivittäin ja maan olevan paljas myös talvella sillä sulatalueet kaupunkialueella ovat mahdollisia, saadaan 365
Syöpävaarallisille yhdisteille on laskettu altistus koko elinajalle. Aikuisiän altistuksenlaskennassa on käytetty seuraavia lähtöarvoja:
TDI ja CR
IR
EF
ED
ATBWEDEFIRCADD i
i ´´´´
=
70646 å å´+´
= aikuinenilapsiitot
ADDADDADD
totaik
aikaiki
totlapsi
lapsilapsiitot ATBW
ATIRCATBWATIRC
ADD´´´
+´
´´=
jenni.haapaniemi
Tekstiruutu
Liite 7.7.1
RANTA-TAMPELLARiskinarvio
Riskilaskenta Liite 7.2
Suurimmat todetut pitoisuudet, enimmäissaantiarvo ja altistus, sekä riski (HQ).Ci max TDI Cr oral ADDilapsi ADDtot HQ Lisäsyöpäriskimg/kg mg/kg/d mg/kg/d mg/kg/d mg/kg/d kpl/100 000
Punaisella merkittyjä pitoisuuksia korjattu kohteesta todettujen suurimpien huokosilmamittaustulosten perusteella. Vinyylikloridin ja dikloorieteenien osalta mitatut pitoisuudet ovat pienempiä kuin laskennalliset teoreettiset pitoisuudet. Huokoskaasun pitoisuus laatan alla näiden osalta on määritetty mitatun ja lasketun pitoisuuden keskiarvona. Muiden yhdisteiden osalta on mitattu pitoisuus on teoreettista pitoisuutta suurempi, jolloin laatan alapuolisen huokoskaasun pitoisuutena on käytetty mitattuapitoisuutta. Tetrakloorieteenin suurin todettu pitoisuus on ylittänyt laboratorion mittausalueen (50 mg/m3), joten laskennassa on käytetty varmuuden vuoksi 2-kertaista pitoisuutta (100 mg/m3).
jenni.haapaniemi
Tekstiruutu
Liite 7.8.2
RANTA-TAMPELLARiskinarvio
Tavoitepitoisuuksien laskenta Liite 9.1
Altistus maan ja pölyn syönnin kautta
Tarkastellaan altistusta maansyönnin kautta suurimmilla todetuilla pitoisuuksilla
(1)
Ci = haitta-aineen pitoisuus tarkasteltavassa väliaineessa (maaperä, mg/kg)ADDi = keskimääräinen päivittäisannos tarkasteltavan altistusreitin kautta (mg/kg/d)
BW = kohdehenkilön kehon paino (kg)AT = aika, jonka suhteen keskimääräinen päiväannos lasketaan (d)IR = haitta-ainetta sisältävän väliaineen päivittäinen otto elimistöön tarkasteltavan
BW Kohdehenkilöksi valitaan lapsi, 15 kg ja aikuinen 70 kgAT 6 a = 2190 d, 64 a = 23360 d, 70 a = 25500 d
Syöpävaarallisille yhdisteille on laskettu altistus koko elinajalle. Aikuisiän altistuksenlaskennassa on käytetty seuraavia lähtöarvoja:
TDI ja CR
IR
EF
ED
Koska arvioitava kohde tulee olemaan asuinalueena, syöpävaarallisuuden arvioinnissa on huomioitu kokoelinikä; lapsuusikä (6 vuotta) ja aikuisikä (64 vuotta).
Käytetään ensisijaisesti julkaisusta "Kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet" sivulta 33taulukosta 12 löytyviä TDI -arvoja. Toissijaisesti käytetään arvoja lähteestä Baars et al. 2001.
Lapsilla maan syönnin tyypillinen määräarvio on 50…200 mg/d (valittu 150 mg/d = 0,00015 kg/d),ja aikuisilla 10…50 mg/d (valittu 50 mg/d = 0,00005 kg/d).
6 vuotta ja 64 vuotta, yhteensä 70 vuotta. Käytetty pitkää altistumistumisaikaa, sillä alue tuleeolemaan asuinkäytössä.
Oletetaan kohdehenkilön olevan alueella päivittäin ja maan olevan paljas myös talvella sillä sulatalueet kaupunkialueella ovat mahdollisia, saadaan 365
ATBWEDEFIRCADD i
i ´´´´
=
70646 å å´+´
= aikuinenilapsiitot
ADDADDADD
totaik
aikaiki
totlapsi
lapsilapsiitot ATBW
ATIRCATBWATIRC
ADD´´´
+´
´´=
jenni.haapaniemi
Tekstiruutu
Liite 7.9.1
jenni.haapaniemi
Tekstiruutu
Liite 7.9.1
RANTA-TAMPELLARiskinarvio
Tavoitepitoisuuksien laskenta Liite 9.2
Suurimmat sallitut pitoisuudet (Civ) lasketaan suurimman sallitun altistumisen perusteella (ADDiv).
Öljyn tavoitearvot yhdistetään:Aromaattiset + alifaattisetC10…C21 300C21…C40 600
Tetrakloorieteeni 0,015 1500 0,640,27
Kunnostustavoitteet kohteen maaperälle lasketaan jokaiselle todetulle haitta-aineelle:
Syöpävaarallislle yhdisteille on laskettu suurin sallittu pitoisuus koko eliniän altistuksen perusteella, sekä erikseen lapsuusajan altistushuomioiden. Lapsuusajan hyväksyttävänä altistumisena on pidetty Cr oral -arvoa. Lopullisena tavoitepitoisuutena pidetään näistä pienempääpitoisuutta tai tästä vielä alemmas säädettyä pitoisuutta.
Altistuminen on laskettu lapselle. Syöpävaarallisilla yhdisteillä altistusrajana on käytetty pitoisuutta, joka aiheuttaa enintään 1syöpätapauksen 100 000 altistujaa kohden (lisäsyöpäriski 1*10^-5).
Tavoitearvot on määritetty siten, etteivät ne ylitä kohteessa todettuja pitoisuuksia eivätkä vaarallisen jätteen rajoja. Tarvittaessatavoitepitoisuuksia on korjattu alaspäin ekologisin perustein.Syöpävaarallisten yhdisteiden tavoitepitoisuudet määräytyvät lapsuusajan altistuksen (toksisuus) perusteella, jolloin tavoitepitoisuudet ovatnoin kertaluokkaa pienemmät, kuin lisäsyöpäriskin perusteella määritetty tavoitepitoisuus. Näin ollen myös syöpävaarallisten yhdisteidenmahdolliset yhteisvaikutukset jäävät alle sallitun rajan.Öljyjen osalta tavoitearvot on asetettu osittain laskennallisia arvoja huomattavasti pienemmiksi, sillä laskenta ei huomioi esimerkiksi hajua jatahraamista. Kunnostuksen valvonnan yhteydessä jako aromaattisiin ja alifaattisiin on hankala, minkä vuoksi tavoitepitoisuudet eri fraktioilleon yhdistetty vastaamaan VNa 214/2007 mukaisia keskiraskaita (C10...C21) ja raskaita (C21...C40) jakeita. Öljyjen ja tetrakloorieteenintavoitepitoisuudet rakennusten kohdalla määräytyvät sisäilmariskien perusteella.
Syöpävaarallisilla yhdisteillä käytetty lisäsyöpäriskiä 10^-5
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11
Tässä liitteessä on esitetty kaikki laskennassa käytetyt kaavat.
Tämän riskinarvioinnin kannalta oleelliset kaavat on korostettu punaisella.
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
Pintamaasta tulevan altistumisen mukaan (maan nieleminen, ihokosketus maahan, höyryjenja maapölyn hengittäminen)
Muut kuin syöpäsairaudetAsukkaat:
RfDiEDEF
VFpVFssAAFid
hETOInhRO
RfDoEDEF
AAFdMSASAAFoIRSmgkg
adBWATNHQR
kgmgMAX
cc
rrc
c
cc
ccc
cc
pi
2410
365
6
Työntekijät:
RfDiEDEF
VFpVFssAAFid
hETOInhRO
RfDoEDEF
AAFdMSASAAFoIRSmgkg
adBWATNHQC
kgmgMAX
ii
iii
i
ii
iii
ii
pi
2410
365
6
SyöpäriskiAsukkaat:
rrr
r
rrr
r
rr
rrc
c
ccc
c
cc
pi
VFpVFssAAFid
hETOInhROSFi
AAFdMSASAAFoIRSmgkgSFo
adATCBW
EDEF
VFpVFssAAFid
hETOInhROSFi
AAFdMSASAAFoIRSmgkgSFo
adATCBW
EDEF
RiskRkgmgMAX
24
10
365
24
10
365
6
6
Työntekijät:
iii
i
iii
i
ii
pi
VFpVFssAAFid
hETOInhROSFi
AAFdMSASAAFoIRSmgkgSFo
adATCBW
EDEF
RiskCkgmgMAX
24
10
365
6
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
Pohjamaasta sisäilmaan haihtumisen seurauksena tulevan altistumisen mukaan
Muut kuin syöpäsairaudetAsukkaat:
rsespcccc
cc
po VFAAFid
hETIInhRIEDEF
adRfDiBWATNHQR
kgmgMAX
_
1
24
365
Työntekijät:
isespiiii
ii
po VFAAFid
hETIInhRIEDEF
adRfDiBWATNHQC
kgmgMAX
_
1
24
365
SyöpäriskiAsukkaat:
rsesp
r
rrrr
c
cccc
po VF
AAFiSFiATCBW
dh
ETIInhRIEDEF
SFiATCBW
dh
ETIInhRIEDEF
adRiskR
kgmgMAX
_
1
2424
365
Työntekijät:
isesp
i
iiii
po VF
SFiAAFiATCBW
dh
ETIInhRIEDEF
adRiskC
kgmgMAX
_
1
24
365
Pohjamaasta ulkoilmaan haihtumisen seurauksena tulevan altistumisen mukaan
Muut kuin syöpäsairaudetAsukkaat:
sambcccc
cc
po VFAAFid
hETOInhROEDEF
adRfDiBWATNHQR
kgmgMAX 1
24
365
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
Työntekijät:
sambicii
ic
po VFAAFid
hETOiInhROEDEF
adRfDiBWATNHQC
kgmgMAX 1
24
365
SyöpäriskiAsukkaat:
samb
r
rrrr
c
cccc
po VF
AAFiSFiATCBW
dh
ETOInhROEDEF
SFiATCBW
dh
ETOInhROEDEF
adRiskR
kgmgMAX 1
2424
365
Työntekijät:
samb
i
iiii
po VF
AAFiSFiATCBW
dh
ETOInhROEDEF
adRiskC
kgmgMAX 1
24
365
Pohjamaasta pohjaveteen suotautumisen ja pohjaveden käytön seurauksena tulevanaltistumisen mukaan
Muut kuin syöpäsairaudetAsukkaat:
swccc
cc
po AFAAFowIRWEDEFadRfDoBWATNHQR
kgmgMAX 1365
Työntekijät:
swiii
ii
po AFAAFowIRWEDEFadRfDoBWATNHQC
kgmgMAX 1365
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11LIITE 11LIITE 11LIITE 11LIITE 11
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
SyöpäriskiAsukkaat:
sw
r
rrr
c
cccpo AF
AAFowSFoATCBW
IRWEDEFSFoATCBW
IRWEDEFadRiskR
kgmgMAX 1365
Työntekijät:
sw
i
iiipo AF
AAFowSFoATCBW
IRWEDEFadRiskC
kgmgMAX 1365
Pohjavedestä tuleva altistuminen lasketaan samalla tavalla kuin pohjamaasta tuleva, muttasiirtymäkerroin korvataan kyseistä tilannetta edustavilla kertoimilla laskentatilanteen mukaan.
SIIRTYMÄKERTOIMET
MUUTTUJALUETTELOParametri Määrittely YksikköAg Rakennuksen pohjan ala cm2
AgwAr Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksenalapuolisesta maa-alasta
-
AsAr Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisestamaa-alasta
-
Dair Diffuusiokerroin ilmassa cm2/sDlig Diffuusiokerroin vedessä cm2/sds Pilaantuneen pohjamaakerroksen paksuus cmfoc Orgaanisen hiilen määrä maassa -H Henryn lain vakio -hcap Kapillaarivyöhykkeen paksuus cmhv Vajovesivyöhykkeen paksuus cmI Maahan imeytyvän veden määrä cm/ai Pohjaveden pinnan gradientti -IVK Rakennuksen ilmanvaihtokerroin 1/sK Maaperän vedenläpäisevyys pohjavesivyöhykkeessä cm/sKoc Jakautumiskerroin orgaaninen hiili -vesi cm3/gKvad Maaperän vedenläpäisevyys vajovesivyöhykkeessä cm/sLgw Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cmLs Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan cmLl Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cmLlpv Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cmPe Ilmaan leviävien maahiukkasten massavirta g/cm2-sS Kemikaalin vesiliukoisuus mg/lUair Keskimääräinen tuulen nopeus cm/sUgw Keskimääräinen pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/s
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
V Rakennuksen tilavuus cm3
Wsource Pilaantuneen alueen pituus vallitsevan tuulen/pohjavedenvirtauksen suunnassa
cm
Vgk Rakennuksen sisään alapohjan kautta tuleva korvausilmavirta cm3/sLsource Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden
virtaussuuntaan nähdencm
X Etäisyys likaantuneen alueen reunasta pohjavedenkäyttö/tarkkailukohtaan
Laskennan yksinkertaistamiseksi kosteusvyöhykkeen imuarvo on korvattu mallissakapillaarivyöhykkeen paksuuden vastaluvulla
Hajoamisen vaikutuskerroin vajovesivyöhykkeelle
Kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle kemikaalille
assococws
ssl HfKkgmg
lmgLF//
T
sococ fKR 1
sd
hIhdLLI
hIdLLK
Rdtf
fssgwfssgw
vad
asvzvz 86400
1ln
capf hh
vztvz eAF
gwTgwsource
sourceslsw UIW
IWLFkgmglmgLF
//
Tgwgwssgwsource
Tgwgwsssourceslsw ULdLIW
ULdLIWLF
kgmglmgLF
)()(
//
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
LIITE 1. Laskentakaavat SOILIRISK 3.0
6.11.2013
Kulkeutuminen pohjavesikerroksessa, pitoisuuden pieneneminen hajoamisen vaikutuksesta
missä
Kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle kemikaalille
Mooliosuus
missä N = kemikaalien lukumäärä
Xerf
XLerf
vx
czyXcAF gw
y
sourcexgw
xgw 24
411
2exp0,0,
0
e
Kiv
N
iiSi
isii
MWC
MWCx
1
)/(
/
Riskinarvioinnissa käytetyt laskentakaavat ja muuttujat LIITE 11LIITE 11
Kaikki kaavat perustuvat öljyalan palvelukeskuksen SOILIRISK 3.0 laskentaohjelman kaavoihin.
Liite 11.2. Laskennan lähtötiedot ja perustelut
Oletusarvot peräisin SOILIRISK 3.0 -laskentaohjelmasta
Symbo-li Kuvaus Realistinen riskilaskenta todetuilla pitoi-
suudellaTurvallisten tavoitepitoisuuksien
laskentaArvo Perustelut Arvo Perustelut
Infil Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi)cm/a 10
Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu jasuurelta osin päällystetty, jolloin imeytyminenluonnontilaista vähäisempää. Ei vaikutusta
sisäilmakulkeutumiseen10
Alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu ja suurel-ta osin päällystetty, jolloin imeytyminen luon-nontilaista vähäisempää. Ei vaikutusta sisäil-
makulkeutumiseen
foc Orgaanisen hiilen määrä maassa 0,01
Määritetty kohdekohtaisesti (pitoisuus suuri:0,05…0,07). Käytetty tarkoituksellisesti pie-nempää arvoa, jolloin riskinarviointi huomioimyös alueet, joilla pitoisuus mahdollisestipienempi. Merkittävä vaikutus erityisesti
öljyhiilivetyjen, tetrakloorieteenin ja naftalee-nin kulkeutumiseen.
0,01
Määritetty kohdekohtaisesti (pitoisuus suuri:0,05…0,07). Käytetty tarkoituksellisesti pie-nempää arvoa, jolloin riskinarviointi huomioi
myös alueet, joilla pitoisuus mahdollisesti pie-nempi. Merkittävä vaikutus erityisesti öljyhiilive-tyjen, tetrakloorieteenin ja naftaleenin kulkeu-
tumiseen.
PorVad Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästy-mättömässä kerroksessa 0,44 Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikki
oletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän
rakeisuutta.
0,44 Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä
sisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiekka-maa vastaa parhaiten kohteen maaperän ra-
i Pohjaveden pinnan gradientti 0,0025 Kohdekohtainen tieto. Ei vaikutusta sisäilma-kulkeutumiseen. 0,0025 Kohdekohtainen tieto. Ei vaikutusta sisäilma-
Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän
rakeisuutta.
0,25
Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä
sisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiekka-maa vastaa parhaiten kohteen maaperän ra-
keisuutta.
dgw Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessäcm 100 Asiantuntija-arvio. Ei vaikutusta sisäilmariskin
suuruuteen. 100 Asiantuntija-arvio. Ei vaikutusta sisäilmariskinsuuruuteen.
hcap Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 15Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessäsisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiek-kamaa vastaa parhaiten kohteen maaperän
rakeisuutta.
15Hiekkamaan oletusarvo. Korvattaessa kaikkioletusarvot silttimaan ja moreenimaan ole-tusarvoilla, olisi laskennallinen käytettäessä
sisäilmariski huomattavasti pienempi. Hiekka-maa vastaa parhaiten kohteen maaperän ra-
maan pintaan cm 60 Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Ole-tettu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaasta 60 Asiantuntija-arvio/kohdekohtainen tieto. Oletet-
tu pilaantuneisuus tasaiseksi pintamaasta
jenni.haapaniemi
Tekstiruutu
Liite 7.11.11
Liite 11.2. Laskennan lähtötiedot ja perustelut
Oletusarvot peräisin SOILIRISK 3.0 -laskentaohjelmasta
pohjamaahan. pohjamaahan.
Symbo-li Kuvaus Realistinen riskilaskenta todetuilla pitoi-
suudellaTurvallisten tavoitepitoisuuksien
laskentaArvo Perustelut Arvo Perustelut
Ll Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnastarakennuksen pohjalaatan alle cm 50
Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapoh-jat tulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi ra-kennusten alle tulee normaalit rakenneker-rokset. Kerrospaksuuden arvioidaan olevan
noin 0,5 m. Merkittävä sisäilmakulkeutumisensuhteen.
50
Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapohjattulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi rakennus-ten alle tulee normaalit rakennekerrokset. Ker-rospaksuuden arvioidaan olevan noin 0,5 m.Merkittävä sisäilmakulkeutumisen suhteen.
Llpv Etäisyys pohjaveden pinnasta rakennuksenpohjalaatan alle cm 50
Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapoh-jat tulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi ra-kennusten alle tulee normaalit rakenneker-rokset. Kerrospaksuuden arvioidaan olevannoin 0,5 m. Rakennukset eivät tule pohjave-denpinnan alapuolelle. Merkittävä sisäilma-
kulkeutumisen suhteen.
50
Kohdekohtainen tieto. Rakennusten alapohjattulee rakentaa tuulettuvina ja lisäksi rakennus-ten alle tulee normaalit rakennekerrokset. Ker-rospaksuuden arvioidaan olevan noin 0,5 m.Rakennukset eivät tule pohjavedenpinnan
alapuolelle. Merkittävä sisäilmakulkeutumisensuhteen.
d_s Pilaantuneen pohjamaakerroksen paksuuscm 2000 Kohdekohtainen tieto: pilaantuneisuutta voi
esiintyä koko täyttökerroksessa (n. 20 m) 2000 Kohdekohtainen tieto: pilaantuneisuutta voiesiintyä koko täyttökerroksessa (n. 20 m)
Lgw Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaancm 250
Pohjaveden pinta on noin 3 m syvyydellänykyisestä maan pinnasta. Tulevaisuudessa
maan pinnan taso tulee todennäköisestilaskemaan hieman. Ei suurta merkitystä
sisäilmakulkeutumiseen.
250
Pohjaveden pinta on noin 3 m syvyydellä ny-kyisestä maan pinnasta. Tulevaisuudessa
maan pinnan taso tulee todennäköisesti las-kemaan hieman. Ei suurta merkitystä sisäilma-
kulkeutumiseen.
x Etäisyys likaantuneen alueen reunasta poh-javeden käyttö-/tarkkailukohtaan m 100 Kohteessa ei käytetä pohjavettä talousvete-
nä. Merkityksetön sisäilmariskin kannalta. 100 Kohteessa ei käytetä pohjavettä talousvetenä.Merkityksetön sisäilmariskin kannalta
AsAr Pilaantuneen maan pinta-alan osuus raken-nuksen alapuolisesta maa-alasta 1
Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenmaaperä on pilaantunut. Merkittävä tekijä
sisäilmariskien arvioinnissa.1
Oletus, että koko rakennuksen alapuolinenmaaperä on pilaantunut. Merkittävä tekijä si-
Oletusarvot peräisin SOILIRISK 3.0 -laskentaohjelmasta
Harkinnan mukaan kohdekohtaisesti määritettävät parametritSymbo-
liKuvaus Valittu arvo Menetelmä ja perustelut
lapsi aikuinenPemis Ilmaan leviävien maahiukkasten massavirta
g/cm2-s1*-13 1*-13 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.
Uw Keskimääräinen tuulen nopeus m/s ulkoilmansekoittumiskerroksessa (DeltaAir)
3 3 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.
DeltaAir Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 200 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.A Rakennuksen lattian (pohjan) ala cm2 100 100 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.V Rakennuksen tilavuus m3 250 250 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.
IVK Rakennuksen ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39*-4 1,39*-4 Oletusarvo. Vaikuttaa sisäilmariskiin.ED Altistumisen kesto a 6 24 Oletusarvo, vaikuttaa kaikkeen altistumiseenEF Altistumistiheys d/a 350 350 Oletusarvo, vaikuttaa kaikkeen altistumiseenETI Päivittäinen altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 Oletusarvo, vaikuttaa sisäilmariskiinETO Päivittäinen altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.IRW Juodun pohjaveden määrä l/d 0,01 0,01 Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä.M Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm2 0,5 0,5 Oletusarvo. Vaikuttaa pintamaariskiin.