Liite 1: Elinkeinoelämän avainasiakkaiden määrittely · Globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueille korostaa logistiikan merkitystä. Kuljetusketjut ja toimitusverkot

Liite 1: Elinkeinoelämän avainasiakkaiden määrittely

2

Sisältö

Tässä liitteessä esitetään Elinkeinoelämän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineistoLiitteen sisältö:- Toimintaympäristön analyysi Elinkeinoelämään vaikuttavien kehityssuuntien

selvittämiseksi- Arvio olemassa olevan ELITA –asiakasryhmittelyn soveltuvuudesta

avainasiakastyön perustaksi - Elinkeinoelämän asiakkuuksien tarkastelu asetettuja kriteereitä hyödyntäen

strategisten asiakkuuksien määrittelemiseksi - Elinkeinoelämän valitut strategiset asiakkuudet

Liite1: Avainasiakkuuden arviointi Elinkeinoelämän asiakkaissa

3

Toimintaympäristön analyysi


4

Toimintaympäristön muutokset / Kehityssuuntia

Globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueille korostaa logistiikan merkitystä.Kuljetusketjut ja toimitusverkot kilpailevat kansainvälisessä liikenteessä, eivät sen yksittäiset osat. Toimitusketjut ja verkot globalisoituvat ja kansainväliset toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Kaupan ja teollisuuden yritykset keskittyvät entistä enemmän ydinliiketoimintoihinsa, logistisia palveluja pyritään ulkoistamaan.Tavaravirrat keskittyvät varsinkin suuryksikköliikenteessä. Keskittyminen vaikuttaa logistisen järjestelmän rakenteisiin.Turvallisuusasioiden huomioonottaminen on nousemassa tärkeäksi tekijäksi koko toimitusketjussa. Kuljetusten turvallisuus on Suomelle kilpailuvahvuus erityisesti transito- liikenteessä. Venäjän talouden merkitys kasvaa suomalaisten logistiikkayritysten sekä transitoliikenteen kannalta. Venäjän tuleva WTO-jäsenyys tuo liikenteeseen kaivattuja pelisääntöjä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy ja muuttaa liiketoimintarakenteita. Lentorahdin merkitys korostuu korkean teknologian teollisuuden tuotannon kasvaessa sekä myös globalisaation seurauksena EU:n liikennepolitiikassa kilpailukyvyn logistiikan merkitys on kasvanut ja tulee korostumaanYmpäristöperusteisten maksujen ja verojen käyttäminen sekä ohjaus- että rahoituskeinoina on lisääntymässä


5

Elinkeinoelämän rakennemuutokset

Elinkeinoelämässä keskeisiä muutoksia on globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueilleKaupan sekä arvotavaran valmistuksen osuudet yritystoiminnan liikevaihdosta kasvavatPalveluiden osuus yleisesti kasvaa selvästiPerusteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja rakentamisessa on odotettavissa kasvua, mutta näiden segmenttien osuus yritystoiminnasta hieman vähenee

Rakennemuutoksen vaikutuksiaSuoman markkinoiden kannalta riskinä on tuotannon siirtyminen pois Suomesta

- Tuotannon sijoittumista Suomeen voi hankaloittaa myös työvoiman tarjonnassa tapahtuvat muutokset mm. väestön vanhenemisen myötä

Liikenteellisesti muutokset merkitsevät:- Keskikuljetusmatkojen pitenemistä- Toimituskertojen tihenemistä- Lentokuljetusten osuuden kasvua- Merikuljetusten ja intermodaalien kuljetusketjujen tehostumista- Pääkuljetusvirtojen keskittymistä

Toimituserien pienentyminen ja frekvenssin kasvu lisäävät tiekuljetuksia ohuissa tavaravirroissaVahvoissa tavaravirroissa rautatiekuljetusten kilpailukyky kasvaa


6

Ulkomaankauppa

Kansainvälisten kuljetusten toimivuuteen vaikuttaa ratkaisevasti satamien, terminaalien ja rajanylityspaikkojen tehokkuus ja sujuvuus. Infrastruktuurin tulee olla kunnossa. Suomen viennistä noin 90%ja tuonnista noin 70% kuljetetaan meriteitse. Näin ollen satamat ja hyvät maa- ja meriyhteydet niihin ovat elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Asiakkaiden tarpeista johtuen lähetyserät pienenevät ja kuljetusten täsmällisyysvaatimukset kovenevat. Varastoja ei logistiikkaketjussa juuri enää ole Nopeus- ja täsmällisyysvaatimukset lisäävät tiekuljetusten määrää sekä lentorahdin merkitystä. Teknologiateollisuudesta suuri osa vaatii logistiikalta juuri nopeutta, täsmällisyyttä ja häiriöttömyyttä sekä tehokkaita informaatiojärjestelmiä.Lentorahdin merkitys korostuu etenkin ICT-klusterissa. Paperi ja raskaan metalliteollisuuden vaatimukset ovat keskenään hyvin samantyyppiset. Suurilla kuljetussuoritteilla korostuu kustannustehokkuus. Väylien kunnon merkitys kilpailukyvylle on raskaalle teollisuudelle erittäin tärkeä. Teiden runkoverkon tulee olla kunnossa ja rautateiden runkoverkolla tulisi päästä 25 tonnin akselipainoihin.


7

Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden osuus Suomen rautateiden kuljetussuoritteesta on noin 60 prosenttia, maanteiden kuljetussuoritteesta noin 30 prosenttia ja ulkomaan meriviennistä 45 prosenttia. Yritykset toimivat ympäristössä, jossa toimitusketjut ovat globaaleja, epävarmuus kasvaa, tuotteet monimutkaistuvat ja asiakkaat vaativat parempaa laatua sekä edellyttävät halvempia hintoja.Puunjalostusteollisuudelle on tärkeää koko vuoden jatkuva puun korjuu ja kuljetus. Kuljetukselle välttämättömästä väylästöstä on pidettävä riittävää huolta. Kyse on tällöin usein alemmanasteisesta tiestöstä ja kannattamattomista rataverkon osista. Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut muuttuvat maailmanlaajuisiksi. Monissa kilpailukykymittauksissa infrastruktuuri on katsottu Suomen kilpailukykyä lisääväksi tekijäksi. Paperiteollisuuden kannalta on tärkeää, että tämä kilpailuetu säilyy.Pääteiden liikenneturvallisuudella ja liikenteen sujuvuudella on metsäteollisuudelle suuri merkitys. Alemman tieverkon kunto ei vastaa metsäteollisuuden vaatimuksia. Perusparannusrahoihin on saatava selvä korotus kelirikkoaikojen lyhentämiseksi.


8

Tukku- ja vähittäiskauppa

Kaupan kokonaisintressissä on logististen toimintojen nopeus, sujuvuus, täsmällisyys ja kustannustehokkuus. Erityisesti logistiikan sujuvuus on tärkeä vaatimus niin tavara- kuin henkilöliikenteen kannalta. Tieliikenne on tärkeä ja kauppa kannattaa liikenneverkoston edelleen kehittämistä. Turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ajo- ja työaikasäädöksiä ei pidä kiristää niin, että yksityisyrittäminen tulee liian hankalaksi. Tietulleihin kauppa suhtautuu kielteisesti. Kauppa yhtenä suurimmista logistiikka-alan toimijoista haluaa ohjata logistista koulutusta ja tutkimusta. Kauppa kannattaa kestävän kehityksen periaatteita ja edellyttää tätä alihankkijoiltaan. Ympäristöhaittojen minimointiin pyritään myös toimitusten yhdistelyllä ja kuljetusyksikköjen korkealla käyttöasteella. Erikoiskuljetukset

- Kauppa kehittää rakentamisen ja teollisuuden vaatimia erikoiskuljetuksia- Vaarallisten kemikaalien kuljetuksissa ja varastoinnissa keskitytään turvallisuuskysymyksiin- Katkeamattoman kylmä- ja tuoretuoteketjun kalusto ja tavarankäsittely vaatii huomiota

Logistiset keskittymät- Kehitys on viemässä alueellisiin logistisiin keskittymiin- Logistiset keskittymät tulee sijoittaa niin, että ne palvelevat sekä tuonti- että vientikauppaa ja sijaitsevat

kohtuullisella etäisyydellä tuonti- ja vientisatamista


9

Tavara- ja henkilöliikenteen operaattoritVäylänpidon kehittämisessä tulee tavoitteena olla kustannusten alentaminen, joka mahdollistaa liikennemaksujen määräytymisperusteiden ja tason kehittämisen asiakkuuden ja palvelun huomioonottavampaan suuntaan. Huomioon on otettava myös transitoliikenteen kilpailukykyisyysTiestöllä on pyrittävä minimoimaan kelirikkorajoitukset. Rautateiden käyttöä puoltavat ympäristönsuojelutekijät.Rataliikenteessä ja maantiekuljetuksissa on haasteena nousevat polttoainekustannukset. Venäjän markkinat ovat mahdollisuus myös suomalaisille kuljetusyrityksille, mutta samalla uhkana on, että venäläiset kuljetusliikkeet valtaavat isomman osuuden Suomen kuljetuksista. EU-palveluasetuksella on vaikutusta joukkoliikenteen kilpailuttamiseen ja rautatieliikenteeseen Joukkoliikenteen kilpailukyvyn osalta keskeistä on yhteiskunnallisten hyötyjen huomioon ottaminen liikennejärjestelmän rahoituksesta päätettäessä sekä joukkoliikennekentän eri toimijoiden kyvystä löytää yhteiset toimintalinjat ja sitoutua niiden määrätietoiseen toteuttamiseen.Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäys edellyttää, että julkisten kulkuvälineiden käyttö tehdään houkuttelevaksi etenkin siellä, missä potentiaalinen käyttäjäkunta on suuri. Tämä vaatii myös autoilun houkuttelevuutta vähentäviä toimenpiteitä. Joukkoliikenteen sujuvuutta voidaan parantaa panostamalla joukkoliikenteen laatukäytäviin, lisäämällä liityntäpysäköinnin tarjontaa sekä rakentamalla joukkoliikenteelle varattuja tie- ja katuyhteyksiä


10

ELITA –asiakasryhmien alustava testaus avainasiakastyön perustaksi


11

ELITA-asiakasryhmien testaus strategisen asiakkuuden näkökulmasta

ELITA-asiakasryhmiä tarkasteltiin strategisen asiakkuuden näkökulmasta

- Kansantalouden näkökulma: Miksi asiakasryhmä olisi kansantalouden näkökulmasta Tiehallinnon strateginen asiakas?

- Toimialan alueellinen ja valtakunnallinen merkitys- Toimialan tulevaisuudennäkymät- Logistiikan rooli ja merkitys toimialalle - Toimialan liikenteellinen merkitys

- Liikenneturvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinnan näkökulma;

- miten kyseinen toimiala eroaa muista elinkeinoelämän segmenteistä liikenneturvallisuuden tai ympäristövaikutusten hallinnan suhteen

- Muut mahdolliset perustelut strategiselle asiakkuudelle

Seuraavilla sivuilla on esitetty toimialakohtaiset perustelut sekä laadittu yhteenveto kaikista ELITA-asiakasryhmistä

• Muut palvelut

• Matkailu-, hotelli- ja ravintolapalvelut

• Logistiset ja henkilöliikennepalvelut

• Kauppa

• Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito

• Maatalous ja elintarvikeala

• Perusteollisuus:

metsä, metalli, kemia

• Muu valmistus

• Arvotavaran valmistus


12

Elinkeinoelämä - Tavaralajisegmenttien yhteenveto

Asiakasryhmä Arvotavaran valmistus

Muu valmistus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemianteolli- suus ja energia

Maatalous- ja elintarviketeollisuus

Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito

Liikevaihto(%-toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta)

43,9 mrd. €(15%)

5,4 mrd. € (2%) 24,7 mrd €, (8 %) 11,9 mrd. € (4%) 10,5 mrd € (4%) 9,0 mrd. € (3 %) 22,0 mrd. € (7 %)

Työllistävyys (hlöstö lkm ja % työvoimasta)

136 000 (11% ) 41 000 (3 %) 97 000 (8%) 54 000 (4 %) 20 000 (2%) 42 000 hlöä (3%) 147 000 hlöä (11%)

Viennin osuus (koko viennistä)

46 % (22,7 mrd. €) 6 % (3,0 mrd. €) 24% (11,7 mrd €) 11 % ( 5,3 mrd. €) 11 % (5,6 mrd €) 2 % (1,0 mrd. € ) 0,2 % (0,09 mrd. € )

Kuljetus- kustannukset (% liikevaihdosta)

3,6 % 5,0 % 6,4 % 4,2 % 7,1 % 4,8 % 4,8 %

Osuus tiekuljetuksista

3 % (13,3 milj. t.) 5 % (20,8 milj. t.) 20 % (76,8milj. t.) 3% (11,5 milj. t.) 8 % (30,3milj. t.) 9 % (33,1milj. t.) 52 % (203,4milj. t.)

Liikenne- turvallisuuden ja ympäristö- vaikutusten näkökulma

Raskaita kuljetuksia runkoverkolla ja alemmalla tieverkolla.

Vaarallisten- aineiden kuljetukset

Jatkuvia raskaita kuljetuksia erityisesti alemmalla tieverkolla.

Kuljetuksia myös alemmalla tieverkolla.

Muuta huomioitavaa

Erikoiskuljetuksia. Alueellinen näkökulma

Alueellinen näkökulma

Alueellinen näkökulma

Alueellinen näkökulmaErikoiskuljetuksia.Lyhyen matkan kuljetuksia

Vihreällä merkittynä tunnistettuja perusteluita strategiseksi asiakkuudeksi


13

Elinkeinoelämä – Toimitusketjuun liittyvien palvelutoimialojen yhteenveto

Asiakasryhmä Tukku- ja vähittäiskauppa Logistiset- ja henkilöliikenne palvelut

Matkailuyrittäjät Muut palvelut

Liikevaihto (%-toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta)

Liikevaihto: 103,6 mrd. € (35%) TL 4 mrd € (1,5%)+ henkilöliikenne-palvelut

6 mrd € (2 %) 37,7 mrd. € (13%)

Työllistävyys (hlöstö lkm ja % työvoimasta)

226 000 (18 %) TL: 38 000 (3%) 59 000 (5%) 321 000 (25 %)

Viennin osuus (Liikevaihdosta 14 % myynti ulkomaille) 2,9 %, (1,8 mrd. €)

Kuljetus- kustannukset (% liikevaihdosta)

2,8 – 4,8 %

Osuus tiekuljetuksista

Liikenne- turvallisuuden ja ympäristö- vaikutusten näkökulma

Henkilöliikenteen operaattorit olennainen asiakasryhmä turvallisuuden ja ympäristön näkökulmista

Muuta huomioitavaa

Alueellinen näkökulma Alueellinen näkökulma Alueellinen näkökulma Alueellinen näkökulma

Vihreällä merkittynä tunnistettuja perusteluita strategiseksi asiakkuudeksi


14

Arvotavaran valmistus - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Arvotavaran valmistus = koneiden ja laitteiden, elektroniikan ja sähkötuotteiden sekä kulkuneuvojen valmistus osana ulkomaankauppaa/ vientiteollisuutta

Kansantalouden näkökulmaToimialan alueellinen ja

valtakunnallinen merkitysToimialan

tulevaisuudennäkymätLogistiikan rooli ja

merkitys toimialalle Toimialan liikenteellinen

merkitys

valtakunnallinen merkitys erittäin suuri: 46 % osuus (22,7 mrd. €) viennin arvosta ja 15% osuus (43,9 mrd. €) kotimaan liikevaihdosta ja 11% (136 000) henkilöstöstä

Alueellinen painottuminen Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Suhteellinen merkitys suuri Pohjois-Pohjanmaalla (osuus lähes 25% alueen yritystoiminnan kokonaisliikevaihdosta)

Toimialan ennustettavuus alhainen. Rakennemuutos matalan teknologian valmistuksesta korkean teknologian tietointensiivisille aloille sekä palveluliiketoimintaan. Liikevaihdon, tuotannon ja henkilöstömäärän odotetaan kasvavan.

Kuljetuskustannusten osuus liikevaihdosta matala (3,6 %). Vientitoimiala, joten merikuljetusten rooli tärkeä. Suomessa kuljetuksista tiekuljetuksia 94%. Kuljetukset pääosin runkokuljetuksia terminaalien välillä ja noutokuljetuksia taajama-alueilla sekä tiekuljetuksia raja-asemien kautta ulkomaille.

Kotimaan tiekuljetuksissa osuus tavaramäärästä 3% ja kuljetussuoritteesta 4% eli merkitys vähäinen.

Liikenne- turvallisuuden tai ympäristö- vaikutusten näkökulma (mikäli poikkeaa muista toimialaoista)

Muu perustelu strategiselle asiakkuudelle


15

Metsäteollisuus - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Metsäteollisuus





merkitys

Liikevaihto ja osuus Suomessa: 24,7 mrd €, 8%Henkilöstö: 97 000Viennin arvo ja osuus Suomessa: 11,7 mrd €; 24%Kotimaan tiekuljetukset ja osuus: 8,1 mrd ton-km; 30 %

Raskaat rakenteet pääomavaltaisuus -> muutokset kohtuullisen hitaita, puunhankinnan kotimaisuus nousussa ( + 20%?)

Logistiikka jakautuu selkeästi kahtia:tuotelogistiikka, vientikuljetukset satamiin ja rajoilleraaka-ainelogistiikka, puunhankinta, jakautuu koko maahan tasaisesti puuvarantojen suhteessa, kuormitusvaikutus kohdistuu koko tieverkolle,

alempi korostuu ympärivuotisen kuljettamisen näkökulmasta


Raskaiden ajoneuvojen määrä ja liikenteellinen vaikutus korostuu tuotantolaitosten ympäristössä ja satamien yhteyksillä

Biopolttoaineiden lisäkäyttö aiheuttaa puuperäisten ainesten lisäkuljetustarvetta tulevaisuudessa ( hakkuutähde, energiapuu,)


Alueellisesti merkittävä toiminta laajoilla alueilla, Itä- /Pohjois- suomessa keskeinen tuotannon ala ja seurannaistoimintoineen monen seudun elinehto

Toiminnan ja kuljetusvolyymin, ja koko verkolle kohdistumisen näkökulmista aito strateginen asiakas


16

Kemianteollisuus ja energia - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Kemianteollisuus ja energia





merkitys

Liikevaihto ja osuus Suomessa: 10,5 mrd €, 4%Henkilöstö: 20 000Viennin arvo ja osuus Suomessa: 5,6 mrd €; 11%Kotimaan tiekuljetukset ja osuus: 3,7 mrd ton-km; 8 %

Tasainen tarve, investoinnit järeitä, muutokset maltillisia

Tuontikuljetukset suurimmalta osin laivalla, jatkokuljetukset sekä rata/auto- kuljetuksina

Kemikaalit ja pääosa energiakuljetuksista sataman/tuotantolaitoksen välistä, pääosin päätieverkollaJakeluliikenne (polttoaineet, lannoitteet) maatiloille ja yksittäistalouksiin kuormittavat myös alempaa verkkoa, merkitys kuitenkin rajallinen


Liikenneturvallisuus ja yleinen turvallisuus korostuvat tässä liikenteessä:palovaarallisia aineita, jotka kolaritilanteessa voivat aiheuttaa laajaa tuhoamyrkyllisiä aineita, joiden reitit olisi tarve tietää pelastustoimen näkökulmastaympäristövahinkojen riski onnettomuustilanteissa


Kuljetusmäärien ja tieverkon kuormituksen kannalta ei poikkea monesta muusta tuotantoalasta.

Erikoispiirre palavien ja vaarallisten aineiden kuljetusriskit, joiden takia erityistä huomiota, liikenneinfoa, ja tiestön kuntoa tarpeen säätää tämän asiakasryhmän perusteltujen tarpeiden mukaan.

Olisiko erityisasiakasryhmä tältä kannalta


17

Maatalousyritys / elintarviketeollisuus - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Maatalousyritys/ elintarviketeollisuus (sisältää maa- ja riistatalouden, kalastuksen ja kalanviljelyn sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen)





merkitys

Alalla on 3 % (9,0 mrd. €) kotimaan liikevaihdosta ja sama 3 %:n osuus henkilöstöstä (42000), viennin osuus on vain 2 % (1,0 mrd. € ).Alan merkitys yhteiskunnan päivittäiselle toimivuudelle ja turvallisuudelle on kuitenkin merkittävä.Alueellisesti liikevaihdon ja työllisyyden kannalta alan on merkitys painottuu Uudellemaalle ja Lounais-Suomeen ja sillä on myös jonkin verran

merkitystä Hämeessä, Satakunnassa sekä Etelä-Pohjanmaalla erityisesti Vaasan seudulla. Yksittäisinä esimerkkeinä alan muutoksista voidaan mainita Seinäjoen seudun vahvistuminen lihanjalostusteollisuuden osalta tai Turun seudulla Leafin kohdalla tapahtuneet tuotannon muutokset. Valion Lapinlahden tehdas on puolestaan esimerkki paikallisesti merkittävästä elintarviketeollisuuden laitoksesta.Toimialan liikevaihdossa ei odoteta suurta muutosta, mutta tuonnin odotetaan kasvavan ulkomailta kotimaisuuden merkityksen vähentyessä ja

ulkomaisten kauppaketjujen kilpailun voimistuessa.Logistiikan kokonaiskustannukset liikevaihdosta elintarviketeollisuudessa ovat n. 16 % ja kuljetuskustannusten osuus 4,8 %. Kuljetuksissa

tiekuljetuksien merkitys on suuri ja niiden osuus sekä kokonaistonnimäärästä (9%) että tavarankuljetussuoritteesta (16 %) on selvästi merkittävämpi kuin osuus liikevaihdosta tai henkilömäärästä. Kuljetukset ovat pääosin runkokuljetuksia terminaalien välillä sekä nouto- ja jakelukuljetuksia haja-asutusalueilla. Maatalouden kuljetusten jo tehtyä priorisointia kuvaa se, että esim. maidon kuljetuksia eivät niiden pilaantumisherkkyyden vuoksi koske kelirikkorajoitukset. Erityisesti tiekuljetusten päivittäinen toimintavarmuus korostuu pilaantuvien elintarvikekuljetusten kohdalla. Paikallisten toimittajien suorat toimitukset jakelukanavissa ovat koko ajan vähentyneet. Ulkomaankaupan merkitys on kasvussa. Säiliökuljetusyksiköiden koko on kasvanut. Elintarviketeollisuuden eri aloilla toimintamuodot voivat poiketa toisistaan (panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella omat järjestelmänsä, kuivaelintarvikkeet, maitotuotteet). Terminaaleista tapahtuvissa kuljetuksissa keskusvarastoista liikennettä on huomattavan paljon yöaikaan pääteillä (Keskon aluejohtaja).Maataloudessa keräilykuljetukset on 100 %-sesti kumipyörillä. Tilakoko ja kuljetusyksiköt ovat koko ajan kasvaneet, mikä asettaa vaatimuksia vähäliikenteisen tiestön kunnolle, jotka ovat avainasemassa näiden kuljetusten kannalta. Maatalouden kuljetuksilla on merkitystä samalla tiestöllä kuin metsäteollisuuden kuljetuksilla, joskin tiloja on suhteellisen harvassa ja metsäteollisuuden kuljetuksien kohteet voivat vaihdella. Aikataulujen tarkkuusvaatimukset ovat lisääntyneet.


Alan raskailla kuljetuksilla kuten yleensä raskaassa liikenteessä on huonojen kelien aikaan ongelmia vähäliikenteisellä tieverkolla, mutta myös pääteillä. Erityisesti maatalouden kuljetuksissa vähäliikenteisen tiestön merkitys on suuri. Yksikkökoon suureneminen korostaa ongelmaa. Sinänsä elintarviketeollisuudessa ja maataloudessa ei ole tarvetta vaarallisiin erityiskuljetuksiin. Kaikkea raskasta liikennettä koskeva ongelma on vaikeus houkutella osaavaa työvoimaa alalle.


Jo aikaisemmin on tullut esille, että häiriöt ja viivästymiset haittaavat merkittävästi osaa näistä kuljetuksia.


18

Tavara- ja henkilöliikenteen operaattorit - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Tavara- ja henkilöliikenteen operaattorit





merkitys

elintärkeä

erittäin suuri



- operaattoreilla tarkoitettaneen ajojärjestelijöitä / ajomestareita- heille on erittäin tärkeää saada tietää verkolla olevista ennakoimattomista ongelmista, kuten kolareista, tietöistä, poikkeuksellisin liukkaista keleistä yms sekä tiedossa olevista häiriöistä.- LA operaattorit kiinnostuneita nopeusrajoitusten muutoksista ja pysäkkijärjestelyistä.


19

Matkailuyrittäjät - Testaus/perusteluPerustelut strategiselle asiakkuudelle:

Matkailuyrittäjät- laaja toimiala: matkatoimisto-, majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluja ja lisäksi kulttuuri- ja urheilupalveluja- toimialan perusedellytys tie- ja liikenneyhteydet ja liikenteen palvelut- kasvava taloudellinen merkitys, viennin kasvuala- merkittävä työllistäjä, 2005 matkailu työllisti laskennallisesti n. 60 000





merkitys

matkailuelinkeinolla on suuri alueellinen työllistävä ja taloudellinen merkitysvaltakunnallisesta merkityksestä

- 2005 matkailutulojen osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä 2,9 %, 1757 milj. €- 2006 ulkomaiset yöpymiset n. 23 milj. ja kasvu n. 9 %- 2004 matkailun aikaansaama arvonlisäys 2,4 % Suomen BKT:stä, n. 3 mrd €- 2004 ulkomaalaisten osuus kokonaiskulutuksesta n. 27 %

työvoimavaltainen ala, jossa sekä työntekijät että asiakkaat tarvitsevat tie- ja liikenneyhteyksiä, levähdys- ja pysäköintialueita, palvelukohteiden opastusta, liikenteen tiedotusta ym. liikenteen palvelujamatkailuala hyötyy turvallisesta, toimivasta ja esteettisestä liikenneympäristöstä


Onko Tiehallinnolla erityisiä tavoitteita matkailuliikenteen, erityisesti ulkomaalaisten, liikenneturvallisuuden parantamiseksi?

Tiehallinnon intressi on vähentää matkailuliikenteen ympäristöhaittoja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa


- Tiehallinto vastaa matkailun edellyttämästä maantieverkon hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista sekä liikenteen ohjauksesta- Tiehallinto tekee yhteistyötä matkailuteiden suunnittelussa, hyväksyy matkailutiet ja niiden opastamisen- Tiehallinto osallistuu matkailualaa hyödyttävän sähköisen tiedonvälityksen kehittämiseen, esim. keli-, liikenne- ja häiriötiedottaminen


20

ELITA –ryhmittelyn toimivuus strategisen asiakkuuden määrittelyssä Johtopäätökset

ELITA-ryhmittelyn perusteella ei löydy riittävästi eroja asiakasryhmien tarpeissa/vaatimuksissa strategisten asiakkuuksien määrittelemiseksi

- Tarpeet tiestölle lähes kaikissa teollisuuden tavaralajisegmenteissä samanlaiset- Poikkeavat tarpeet ovat lähinnä metsäteollisuuden puunhankinnassa ja

maatalous/elintarvikesektorilla sekä osin matkailussa - Logistiset palvelut on ristikkäinen segmentti teollisuuden tavaralajisegmentteihin nähden.

Logististen palveluiden tarpeet (sujuvuus, turvallisuus, polttoainekulutuksen kautta myös ympäristövaikutukset) kuvaavat hyvin kaikkien teollisuussegmenttien tarpeita

- Tukku- ja vähittäiskauppa on osittain muiden tavaralajisegmenttien tuotteiden jakelija- Logistiset ja henkilöliikennepalvelut ovat vaikuttavuuden näkökulmista kaksi erillistä

ryhmää


21

Elinkeinoelämä –Strategisen asiakkuuden määrittely


22

Strateginen asiakkuus elinkeinoelämän asiakkaissaElinkeinoelämän asiakkaissa strategisen asiakkuuden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisimmäksi perusteluksi nousi ennen muuta kansantaloudellinen näkökulma

- Toimialan alueellinen ja valtakunnallinen merkitys- Toimialan tulevaisuudennäkymät- Logistiikan rooli ja merkitys toimialalle - Toimialan liikenteellinen merkitys

Asiakkaan näkökulmasta tarve on logistisen kilpailukyvyn turvaaminen eli toimijan oman taloudellisen menestyksen turvaaminen

Elinkeinoelämän strategista asiakkuutta on arvioitu myös sen suhteen, miten laajat vaikutukset asiakasryhmän tarpeiden täyttämisellä on muihin asiakasryhmiin

Ympäristövaikutusten hallinnan tai liikenneturvallisuuden suhteen elinkeinoelämän segmentit eivät poikkea paljon toisistaan, poislukien ”henkilöliikennepalvelut”, joissa katsotaan olevan paljon vaikuttavuuspotentiaalia myös näissä näkökulmissa


23

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus strategisen asiakkuuden kriteerinä

Strategisen asiakkuuden kriteerinä käytetään Tiehallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota eri asiakasryhmissä on arvioitu Tiehallinnon tuloskortissa määritettyjen vaikuttavuustavoitteiden kautta

Vaikuttavuustavoitteet ovat:- Turvata tieliikennejärjestelmän toimivuus

- Arjen matkat- Logistinen kilpailukyky

- Parantaa liikenteen turvallisuutta- Vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia

Strategisen asiakkuuden arvioinnin kriteerit suuntaa antavana laskentakaavana- SA= Y*T*L/P

- Y= Yhteiskunnallinen merkittävyys- T= Tieliikenteen kriittisyys asiakkaalle- L= Lisäarvo yhteiskunnalle / muille asiakasryhmille/ Tiehallinnolle- P= Tiehallinnon panos


24

Strategisten asiakkaiden perustelut

Seuraavilla sivuilla on - A) Perustelut, miksi kyseinen elinkeinoelämän asiakasryhmä on määritelty strategiseksi

asiakkaaksi- B) Kuvattu ns. ”sateenvarjomallilla”, miten ehdotettujen strategisten asiakkaiden tarpeiden

huomioiminen luo lisäarvoa muille toimialoille/tavaralajisegmenteille

Ulkomaankaupan ja logististen palveluiden strategisen asiakkuuden perusteluissa on paljon päällekkäisyyttä, mutta myös merkittäviä eroja. Näiden erojen vuoksi, kumpaakin ryhmää on ehdotettu erikseen strategiseksi asiakasryhmäksi


25

Ulkomaankauppa

Vientiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle erittäin suuri Ulkomaankauppa kattaa keskeiset tuotannon alat ja niiden tarvitsemat logistiikkapalvelutTukku- ja vähittäiskauppa hyödyntää samaa väyläverkostoa kuin vientiteollisuus. Koska tavaravirtojen suunta on vastakkainen syntyy sekä taloudellisia että ympäristövaikutussynergiaa.Toimivat satamat ja rajanylityspaikat sekä terminaalien ja teollisuuskeskittymien hyvät yhteydet niihin ovat koko elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä.

BKT:n muodostuminen v. 2004 (Mrd.€)

78

34

24

5

1

57

-48

1

-80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100

Yksityiset kulutusmenot

Julkiset kulutusmenot

Yksityinen kiinteän pääomanbruttomuodostus

Julkinen kiinteän pääomanbruttomuodostus

Varastojen muutokset

Tavaroiden ja palvelujen vienti

Tavaroiden ja palvelujen tuonti

Tilastollinen ero


26

Logististen palveluiden ”sateenvarjo”

Logistiset ja kuljetuspalveluiden tuottajat


Arvotavaran valmistus

Muu valmistusteollisuus

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Kemian- ja energiateollisuus

Maatalous ja elintarviketeollisuus


Ulkomaankauppa

Transito-liikenne

Tiekuljetussuorite Milj. t-km

0 1 00

0

2 00

0

3 00

0

4 00

0

5 00

0

6 00

0

7 00

0

8 00

0

9 00

0


Muu valmistus

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Kemianteollisuus, energia

Maatalous- ja elintarvikkeiden valmistus


LOGISTISTEN JA KULJETUSPALVELUIDEN TUOTTAJAT


27

Metsäteollisuus/puunhankintaMetsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys suuri (osuus viennistä 24%)Metsäteollisuuden tiekuljetussuorite on erittäin suuri 8,1 mrd. ton-km/v (30% koko tiekuljetussuoritteesta) Hankintalogistiikka muodostaa valtaosan metsäteollisuuden tiekuljetuksista (puuraaka-aine- kuljetuksia lähes 4,5 mrd.ton-km/v). Metsäteollisuudella on alueiden elinvoimaisuuden kannalta hyvin suuri merkitys.

Tiekuljetussuorite Milj. t-km

0 1 00

0

2 00

0

3 00

0

4 00

0

5 00

0

6 00

0

7 00

0

8 00

0

9 00

0


Muu valmistus

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Kemianteollisuus, energia

Maatalous- ja elintarvikkeiden valmistus

Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpitoMetsäteollisuuden liikevaihto alueittain


28

Ulkomaankaupan ”sateenvarjo”ULKOMAANKAUPPA

Arvotavaran valmistus (vienti 22,7 mrd€, 52%)

Muu valmistusteollisuus* (vienti 3,0 mrd€, 55%)

Metsäteollisuus (vienti 11,7 mrd€, 47%)

Metalliteollisuus (vienti 5,3 mrd€, 45%)

Kemian- ja energiateollisuus (vienti 5,6 mrd€, 53%)

Logistiset palvelut (operaattorina)


*) Muu valmistusteollisuus = tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden, kumin, muovin ja huonekalujen valmistus


29

Logististen ja kuljetuspalveluiden tuottajat

- Operaattorina useilla keskeisillä toimialoilla- 91% suomalaisista yrityksistä on ulkoistanut

kuljetuksiaan- Liikennevirtojen rationalisoija- Toimii sekä teollisuuden hankinnassa että

kuljetuksissa asiakkaille kattava tiestön käyttö- Tietointensiivinen kuljetusten suunnittelussa,

ohjauksessa ja seurannassa merkittävä ja kattava tietolähde Tiehallinnolle

- Operatiivisen toiminnan mittari Tiehallinnolle


30

Metsäteollisuuden puunhankinnan ”sateenvarjo”

Metsäteollisuus (puunhankinta)

Maatalous ja elintarviketeollisuuden hankinta, sama väylätarve

Matkailuosin sama väylätarve

Henkilöliikenteen operaattoritsyrjäseutujen joukkoliikennepalvelut

Logistiset palveluttavaraliikenteen operaattorina

Kemian- ja energiateollisuusturve- ja hakehankinta; polttoaineiden ja lannoitteiden jakelu

METSÄTEOLLISUUS (PUUNHANKINTA)


31

Henkilöliikennepalvelut

- Sujuvuuden lisäksi liikenneturvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinnan näkökulma- Joukkoliikenteen matkoista suurin osa on tieliikennettä (linja-auto)- Vähentää liikennetarvetta korvaamalla henkilöautoilua- Tietointensiivinen toimija henkilökuljetusten

suunnittelussa, ohjauksessa ja seurannassa merkittävä ja kattava tietolähde Tiehallinnolle

- Operatiivisen toiminnan mittari- Henkilöliikenteen palveluilla on

merkittävä rooli ja potentiaali:- työmatkaliikenteessä - alueiden elinvoimaisuuden

säilyttämisessä- matkailutoimialalla


32

Muita tarkasteltuja asiakasryhmiä

Tukku- ja vähittäiskauppa- Tavaralogistiikan näkökulmasta tarpeet huomioidaan hyvin pitkälle

”logististen palveluiden” tai ”ulkomaankaupan” strategisen asiakkuuden myötä

- Kauppapaikkasuunnittelun ja sijoittumisen näkökulmasta kauppa voisi olla ”erityistarveasiakas”

- Alueiden elinvoimaisuuden kannalta kaupalla on suuri merkitys

Matkailupalveluyritykset- Kansantaloudellinen kokonaismerkitys melko pieni (liikevaihto 2%,

henkilöstö 5%)- Alueiden elinvoimaisuudessa merkitystä lähinnä Pohjois-Suomessa- Tarpeet tulevat hyvin huomioiduiksi, mikäli edellä mainitut muut

strategiset asiakkuudet toteutuvat- Erityistarveasiakas alueellisesti Pohjois-Suomessa ja/tai

viitoitus/opastustarpeissa ja sijoittumisessa


33

Elinkeinoelämä –Valitut strategiset asiakkuudet


34

Strategiset asiakkaat (elinkeinoelämä)

Ulkomaankauppa - Kansantaloudellinen merkitys kiistaton- Tarpeet: pääväylät, yhteydet satamiin, maksimikuljetuskoot (painot, leveydet)

Logististen ja kuljetuspalveluiden tuottajat- Osin täysin yhdenmukaiset tarpeet ulkomaankaupan kanssa, koska toimii operaattorina- Merkitys korostuu, logistiikka enenevässä määrin ulkoistettu ja tavaravirrat keskittyneet- Hyvä tiedonlähde Tiehallinnolle- Turvallisuuden vaikutusmahdollisuudet selkeät (kompakti asiakasryhmä)

Metsäteollisuuden puunhankinta- Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys suuri (viennistä 24%)- Alemman tieverkon käyttö tyypillinen tarve, osin kausiluonteinen/projektiluonteinen tarve

Henkilöliikennepalveluiden tuottajat- Ympäristönäkökulma- Turvallisuusnäkökulma


35

Seuraavat tarkastellut asiakasryhmät määriteltiin erityistarveasiakkaiksi

Matkailuyritykset- Erityistarpeet liittyvät opastus- ja informaatiopalveluihin sekä sijoittumiskysymyksiin.- Alueellisesti paikoin hyvin merkittävä ryhmä

Tukku- ja vähittäiskauppa - Erityistarve kauppapaikkojen sijoittumiskysymykset - Muilta osin tarpeet täyttyvät ulkomaankaupan tai logististen palveluiden strategisten

asiakkaiden tarpeiden kauttaErikoiskuljetusten suorittajat

- Mahdollisuus kuljettaa painoltaan/kooltaan suuria kuljetuksia tieverkollaVaarallisten aineiden kuljetusten suorittajat

- Turvallisuus- ja ympäristönäkökulmaTransito-liikenne

- Kasvava ja liikenteellisiä ongelmia aiheuttava- Tulevaisuuden kehitys vaikeasti ennustettava


Liite 1: Elinkeinoelämän avainasiakkaiden määrittely · Globalisaatio ja tuotannon siirtyminen uusille alueille korostaa logistiikan merkitystä. Kuljetusketjut ja toimitusverkot

Documents