Let’s go Bananas – astetta parempaa biletystä Riina Korkeakoski, Lotta Liira, Maria Mikkonen ja Oonariina Oinonen Yritysidea
Let’s go Bananas – astetta parempaa biletystä
Riina Korkeakoski, Lotta Liira, Maria Mikkonen ja Oonariina
Oinonen
Yritysidea
Matkailun liiketoiminnan
rakentaminen
BES1RM001
7.4.2023
Tekijä
Riina Korkeakoski
Lotta Liira
Maria Mikkonen
Oonariina Oinonen
Ryhmätunn
us tai
aloitusvuosi
M2A
Raportin nimi
Let’s go Bananas- astetta parempaa biletystä
Sivu- ja
liitesivumä
ärä
86 + 9
Opettajat tai ohjaajat
Johanna Heinonen, Hannele Hillu-Kuitunen
Tiivistelmä
Saimme koulutehtävän tammikuussa ja tehtävänämme oli
perustaa oma yritys. Hetken miettimisen jälkeen keksimme
Let’s go bananasin. Let’s go bananas on ohjelmapalveluyritys,
joka tekee yhteistyötä matkanjärjestäjän, esimerkiksi
Matkavekan kanssa. Kohderyhmäämme kuuluvat 18–30 vuotiaat
nuoret aikuiset. Ohjelmamme sisältää bileitä, kilpailuja ja uusia
kokemuksia uusien ihmisten kanssa.
Tässä raportissa käsittelemme asioita, jotka meidän täytyy ottaa
huomioon yritystä perustettaessa ja sovellamme teoriaa
käytäntöön. Aiheita ovat Sisäinen ja ulkoinen analyysi, SWOT-
analyysi, toimenpiteet sekä kannattavuus ja rahoitus.
Analyyseissa kerromme muun muassa
henkilöstöorganisaatioista, aineellisista ja aineettomista
resursseista, hinnoittelusta, tuotteesta sekä yhteiskunnan
asettamista laista. Jaoimme SWOT-analyysin neljään osaan:
vahvuudet, heikkoudet mahdollisuudet sekä uhkat.
Toimenpiteissä käsittelemme eri tuotteitamme, tuotteiden
hintaa, saatavuutta sekä henkilöstöä ja viimeisessä osassa
kannattavuutta ja rahoitusta. Kannattavuuslaskelmien jälkeen
tulimme siihen tulokseen, että yrityksemme on kannattava
mutta meidän täytyisi tehdä töitä todella paljon ja myydä
ainakin 46 matkaa viikossa. Tällä tavoin pystyisimme
maksamaan palkat yrityksemme työntekijöille.
Asiasanat: liiketoimintasuunnitelma, ohjelmapalveluyritys,
bilematkat
Författare
Riina Korkeakoski
Lotta Liira
Maria Mikkonen
Oonariina Oinonen
Gruppsingnum
M2A
Rapports namn
Let’s go Bananas – astetta parempaa biletystä
Sida och annex antalet86 + 9
Lärare
Johanna Heinonen, Hannele Hillu-Kuitunen
Sammandrag
Vi fick en skoluppgift i januari och vårt uppdrag var att grunda
ett företag. Vi började fundera vår företagsidé och sen uppfann
vi Let’s Go Bananas. Let’s Go Bananas är ett företag som
erbjuder programservice för unga människor mellan 18-30 år.
Vi samarbetar med researrangör till exempel Matkavekka. Vårt
program innehåller fester, tävlingar och roligt tid med nya
människor.
I den här rapporten behandlar vi saker som vi måste ta i
beaktande när vi börjar grunda i ett företag. Vi tillämpar teori
till praktik. Vi behandlar teman som Intern och extern analys,
SWOT-analys, åtgärder och lönsamhet och finansiering. I
analyser beskriver vi till exempel om personalorganisationer,
immateriell och materiell resurser, prissättning och produkter
och också lagar som vi måste tänka över. I SWOT-analysen
funderar vi vår stabilitet, svaghet, möjligheter och risker. I
åtgärder del berättar vi om våra produkter, pris, tillgänglighet
och personaler.
Till sist är lönsamhet och finansiering. Resultat i det här
avsnittet var att vårt företag är lönsam men vi måste arbeta hårt
och sälja åtminstone 46 resor i veckan. Härigenom kunde vi
betala ut lön för arbetare, det vill säga för oss.
ÄmnesordAffärsverksamhetsplan, programservice, fester
Sisällys
Johdanto.........................................................................................1
1 Yritysidea.................................................................................3
1.1 Mitä?....................................................................................3
1.2 Kenelle?...............................................................................4
1.3 Miten?..................................................................................4
1.4 Millä imagolla?....................................................................5
1.5 Tulevaisuuden näkymät.......................................................5
2 Sisäiset analyysit.....................................................................6
2.1 Resurssit..............................................................................6
2.1.1 Aineettomat resurssit.....................................................6
2.1.2 Aineelliset resurssit........................................................6
2.2 Tuotteet tai palvelut............................................................7
2.2.1 Eurooppa........................................................................7
2.2.2 Afterski-matkat...............................................................8
2.2.3 Ibiza ja Oktoberfest........................................................8
2.3 Hinnoittelu...........................................................................9
2.4 Markkinointi........................................................................9
2.5 Rahoitus...............................................................................9
2.6 Organisaatio......................................................................10
2.7 Verkostot ja sidosryhmät...................................................11
3 Ulkoiset analyysit...................................................................13
3.1 Mikroympäristö.................................................................13
3.1.1 Kilpailijat, kilpailun lajit...............................................13
3.1.2 Kysyntä.........................................................................16
3.1.3 Ostokäyttäytyminen.....................................................17
3.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut........................................18
3.2 Mitä he ajattelevat kilpailijoista?.......................................23
3.3 Makroympäristö................................................................23
3.3.1 Yhteiskunnan taloustilanne..........................................23
3.3.2 Lait, asetukset, luvat....................................................24
3.3.3 Kulttuuritrendit............................................................32
3.3.4 Teknologia....................................................................33
3.3.5 Toimiala........................................................................33
4 SWOT.....................................................................................35
4.1 Vahvuudet..........................................................................35
4.2 Heikkoudet........................................................................36
4.3 Mahdollisuudet..................................................................36
4.4 Uhat...................................................................................37
4.5 Mitä SWOT:n jälkeen?.......................................................38
5 Liikesuunnitelma....................................................................39
5.1 Mitä?..................................................................................39
5.2 Tuotteet.............................................................................39
5.3 Kenelle?.............................................................................40
5.4 Kohderyhmä......................................................................41
5.5 Miten?................................................................................41
5.6 Millä imagolla?..................................................................43
5.7 Hinnoittelu.........................................................................43
5.8 Yhtiömuoto........................................................................44
5.9 Tulevaisuuden suunnitelmat..............................................45
6 Toimenpiteet..........................................................................47
6.1 Tuote ja tuotantoratkaisut.................................................47
6.1.1 Tuotekehitys.................................................................47
6.1.2 Tuotekehitysprosessi....................................................48
6.1.3 Kymmenen tekijää menestyvään tuotteeseen..............49
6.1.4 Palveluprosessi.............................................................49
6.1.5 Brändi...........................................................................52
6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut............................................54
6.2.1 Budjetti.........................................................................54
6.2.2 Markkinointikustannukset...........................................55
6.2.3 Hinnoittelu...................................................................55
6.2.4 Kannattavuus...............................................................56
6.3 Saatavuusratkaisut............................................................57
6.4 Henkilöstöratkaisut...........................................................60
6.4.1 Organisaatio ja sen rakenne.........................................60
6.4.2 Henkilöstöpolitiikka.....................................................62
6.4.3 Viestintäratkaisut.........................................................67
6.4.4 Viestinnän tavoitteet....................................................67
6.4.5 Kohderyhmät................................................................68
6.4.6 Viestintäkeinot.............................................................68
6.4.7 Mediat ja kanavat.........................................................69
6.4.8 Sisäinen ja ulkoinen viestintä.......................................69
6.4.9 Seurantakeinot.............................................................70
7 Kannattavuus ja rahoitus.......................................................71
7.1 Kannattavuus.....................................................................71
7.1.1 Investoinnit..................................................................71
7.1.2 Kiinteät kustannukset..................................................72
7.1.3 Muut kannattavuuteen liittyvät seikat.........................73
7.2 Myynti................................................................................73
7.3 Rahoitus.............................................................................74
8 Yhteenveto.............................................................................75
Lähteet.........................................................................................76
Liitteet..........................................................................................87
Liite 1. AikatauluLiite 2. VastuunjakoLiite 3. Kannattavuuslaskelmat; InvestoinnitLiite 4. Kannattavuuslaskelmat; Kiinteät kustannuksetLiite 5. Kannattavuuslaskelmat; PalkatLiite 6. Kannattavuuslaskelmat; MyyntiLiite 7. Kannattavuuslaskenta; Tulosvertailu ja kriittinen pisteLiite 8. Kannattavuuslaskenta; 3 vuoden tulosennuste
Johdanto
Saimme tehtäväksi perustaa matkailualan yrityksen teemalla
kulttuuri. Lähtökohtana ryhmälle oli yrityksen alan
mielenkiintoisuus, jotta jaksaisimme työstää sitä kevääseen
saakka hyvällä mielellä. Asioiden helpottamiseksi aikataulutimme
työurakkamme, aikataulun voi löytää liitteestä 1. Tärkeänä
pidimme myös, että yrityksen kohderyhmänä olisivat nuoret koska
oman ikämme puolesta pystymme samaistumaan heidän
tarpeisiinsa. Esimerkkinä yritykseemme pidämme
jookoskookos.com ohjelmapalvelun tarjoajaa, joka on
lopettamassa toimintaa ja näin ollen jättämässä aukon
bilematkatarjontaan. Nuoret haluavat matkustaa ulkomaille ja
muodostaa uusia kontakteja. Me tarjoamme tähän
mahdollisuuden heille vähällä vaivalla. Koska asiakasryhmämme
koostuu enimmäkseen nuorista opiskelijoista, pyrimme pitämään
hinnat alhaisina ja tason ylhäällä. Lähtökohtana meille oli luoda
tästä koko päivä työ joka tuottaa ihmisille elämyksiä. Aikomus ei
ollut myöskään tehdä tästä ns. eläketyötä, vaan siirtyä eläkkeelle
kun toiminta ei tunnu enää mielekkäältä tai ikä tulee vastaan
kuten jookoskookos.com:n perustajilla. Viimeisessä luvussa
yhteenveto siitä mitkä mietteemme on tämän prosessin jälkeen.
Sisäisissä analyyseissä käymme läpi yrityksemme sisäistä
tehokkuutta. Määrittelemme resurssit, verkostot,
markkinointikanavat, palvelut, organisaation ja hinnoittelun
pintapuolisesti. Ulkoisissa analyyseissä pohdimme
kilpailijoitamme, kysyntää, asiakasryhmämme ostokäyttäytymistä
ja heidän tarpeitaan. Mietimme miten yhteiskunnan taloustilanne,
lakisäädökset, kulttuuritrendit ja teknologia vaikuttavat
yritykseemme. Määrittelemme myös toimialamme. Listaamme
8
vahvuutemme, heikkoutemme, mahdollisuutemme ja uhkamme
kaikille yrityksille tutussa SWOT-analyysissä. Meidän tuli
liikesuunnitelman loppuvaiheessa miettiä onko tiedon keruun
aikana mikään perusseikka yrityksessämme muuttunut.
Päädyimme lopputulokseen, että kaikki on suurimmilta osilta
säilynyt samanlaisena. Toimenpiteiden pohtimisen tarkoituksena
on erottua kilpailijoista ja täsmentää asiakasryhmämme
tuntemusta. Toimenpiteet jaetaan tuote-, hinta-, saatavuus- ja
jakelutie-, henkilöstö- ja viestintäratkaisuihin.
Raportin lopussa keskitymme Let’s go bananasin kannattavuuteen
ja rahoitukseen. Se tulee antamaan todenmukaisen kuvan siitä
kuinka kannattava kehittelemämme yritysidea on käytännössä.
Raporttiin on liitetty Excel-taulukko johon on laskettu kaikki
yrityksemme menot, kulut, tulot, voitot ja lainat. Viimeisessä
kappaleessa vedämme yhteen yrityssuunnitelmamme
kirjoitusprosessin ja lopputunnelmat.
9
1 Yritysidea
Yritysidea on se kuningasidea, jolla yrittäjä aikoo ansaita
toimeentulonsa tulevaisuudessa. Aluksi se on vain epämääräinen
idea, joka jalostuu pikkuhiljaa jäsennellyksi liikeideaksi. Se
koostuu peruskysymyksistä: Mitä? Kenelle? Miten? Millä
imagolla? Tulevaisuudessa yritysideasta jalostetaan toimiva
liikeidea. Seuraavassa kerromme omasta yritysideastamme.
(Rikala 2010).
Tarkoituksenamme ei ole kopioida jookoskookos.com palvelujen
tarjoajaa vaan haemme heidän yrityksestään inspiraatiota. Emme
halua kuvitella ostavamme kyseistä yritystä, koska haluamme
luoda oman näköisemme yrityksen alusta asti.
1.1 Mitä?
Tarkoituksenamme on perustaa ohjelmapalveluja tarjoava yritys,
jonka alaa ovat bile- ja teemamatkat. Yhteistyötahoksi pyrimme
saamaan jonkun matkanjärjestäjän, joka ostaa palvelujamme,
esimerkiksi Matkavekka. Näin ollen valmismatkalain asettamat
vastuut ja velvollisuudet koskevat heitä.
Mielestämme yritysidealla on potentiaalia, pakettimatkat ovat
helppoja ja käteviä ihmisille jotka eivät jaksa tai halua suunnitella
koko matkaa itse. Yritykselle on markkinarako ja hyvien
liikekumppanien avulla saamme ideastamme toimivan. Meidän
avulla asiakkaiden ei tarvitse huolehtia siitä minne mennä
juhlimaan ja miten sinne pääsee. Teemamatkoihin suuntautuneita
järjestäjiä on alalla, mutta olemme ainoat jotka järjestävät pelkkiä
bilematkoja. Ideamme on trendikäs ja tarjoaa parasta viihdettä
10
uuden nälkäisille nuorille. Haluamme järjestää tasokkaampaa
bilematkailua kuin lopettava kilpailijamme Jookoskookos.com.
Matkoja ja ohjelmaa järjestetään niin Suomeen kuin muuallekin
Eurooppaan. Kohteiksi olemme valinneet Prahan, Amsterdamin,
Riikan ja Berliinin, jonne tarkoituksena on tehdä pidennettyjä
viikonloppumatkoja. Ohjelmaa viikon pituisille teemamatkoille
järjestämme Ibizalle, Octoberfesteille sekä Sensation White -
housemusiikki tapahtumaan, joka vuosittain järjestetään
eripuolilla maailmaa. Suomessa järjestämme hiihtolomien aikaan
afterski-ohjelmaa Leville ja Rukalle. Näihin kohteisiin
matkustamme bussilla, ulkomaille lentäen.
Ohjelmatarjontaamme kuuluu opaspalvelut Suomessa kuin
kohteessakin. Lisäksi järjestämme erilaisia aktiviteettejä kuten
klubi- ja baarikierroksia, after ski-ohjelmaa sekä teemabileitä
(esim. halloween, Octoberfest). Olemme ohjelmissa asiakkaiden
mukana yhtenä heistä.
1.2 Kenelle?
Asiakasryhmämme koostuu etupäässä suomalaisista nuorekkaista
ja energisistä ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneita juhlimisesta ja
yöelämästä. Alaikäraja matkoille on 18 vuotta ja suositusyläraja
on 30 vuotta. Tosin jos asiakas tuntee olevansa ikinuori ja haluaa
juhlia, emme näe syytä miksi he eivät voisi lähteä ja osallistua
Let’s go Bananasin ohjelmiin.
1.3 Miten?
Aiomme itse olla matkoilla mukana oppaan roolissa ja näin ollen
voimme käyttää hyväksi karttunutta kokemusta
11
kohdekaupungeista, matkailusta sekä ihmisten kanssa
työskentelystä. Olemme kenties myös helpommin lähestyttäviä
asiakkaan näkökulmasta, koska olemme samaa ikäluokkaa. Myös
kielitaitoa löytyy, joten kommunikointi paikallisten tahojen kanssa
on helppoa.
Ennen yrityksen käyntiin polkaisemista käymme tutustumassa
pohjia myöten kaupunkeihin sekä käytämme hyväksemme
verkostojemme tietoja ja kokemuksia. Mahdollisuuksien mukaan
imagokysely olisi hyödyllinen väline ennen yrityksen perustamista
esim. Facebookkiin, saadaksemme ihmisten huomion sekä
mahdollisia kehitysideoita.
Aikomuksenamme on perustaa nettisivut, jonne sisällytämme
keskustelufoorumin. Näin matkoille osallistujat voivat löytää
matkaseuraa jo ennen reissua ja samalla toivomme saavamme
palautetta toiminnastamme. Tarkoituksenamme on myös koota
sivuille kuvia ja videoita reissuilta. Nettisivut tulevat olemaan
sosiaalisen median ohella tärkein markkinointikanava.
Suurimpana markkinointikanavana käytämme ainakin aluksi
sosiaalista mediaa kuten Facebookia ja Twitteriä. Painetusta
mediasta käytämme mahdollisesti ilmaisjakelulehtiä. Teemme
yhteistyötä myös eri ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen ja
opiskelijayhdistysten kanssa, jotta saisimme herätettyä
asiakasryhmämme huomion.
Toimimme kaikki kotitoimistosta käsin, koska emme tarvitse
erillistä toimistoa nettisivujen ylläpitoon tai puhelimeen
vastaamiseen.
12
1.4 Millä imagolla?
Imago on yrityksen ulkonäkö, sen tulee houkutella asiakkaita.
Visuaalisuudella on suuri merkitys esimerkiksi nettisivujen
luonnissa. (Yritys24 2012). Lyhyesti kerrottuna yrityksemme
imago on nuorekas ja elämäniloinen. Haluamme tuoda Suomen
markkinoille stressitöntä hauskan pitoa matkailun muodossa.
1.5 Tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuuden suunnitelmiimme kuuluu toimintaympäristön
laajentaminen Euroopassa. Haluamme lisätä tarjontaan
esimerkiksi laskettelumatkoja Alpeille sekä rantalomia Kroatiaan.
Resurssien mukaan laajennamme myös polttarimatkoihin.
Muokkaamme matkakohteitamme vuosittain asiakaskunnan
mieltymysten mukaan. Kohteiden lisääminen tuo tarvetta
henkilökunnan palkkaamiseen sekä toimitilojen hankkimiseen.
Lisähenkilökunnan rekrytointi tulee olemaan ensimmäinen askel
yrityksemme kehityksessä, ennen kohteiden lisäämistä.
Pyrimme saamaan Suomen suosituimpia bloggaajia yhteistyöhön
kanssamme. Tarjoamme heille ilmaiset matkat ja he
vastapalvelukseksi kirjoittavat matkastaan omaan blogiinsa.
13
2 Sisäiset analyysit
Sisäiset analyysit tunnetaan myös nimillä organisaatioanalyysi tai
yritysanalyysi. Niiden tarkoituksena on reflektoida omaa
toimintaa kilpailijan vastaavaan yritykseen. Tarkoitus sisäisissä
analyyseissä on välttyä ali- tai yliarvioimasta kilpailevia yrityksiä
ja samalla siitä saa hyviä vinkkejä oman yrityksen toimintaan.
Sisäisissä analyyseissä tulee miettiä resursseja yleisesti. (Karlöf
2002, 294a) Resurssien lisäksi sisäisiin analyyseihin kuuluu
rahoituksen ja organisaation miettiminen, tuotteiden tai
palveluiden määritteleminen, markkinoinnin ja hinnoittelun
suunnittelu ja verkostot sekä sidosryhmät.
2.1 Resurssit
On olemassa aineettomia ja aineellisia resursseja. Aineettomiin
resursseihin kuuluu esimerkiksi tietotaito. Aineellisia resursseja
ovat työntekijät, raha, koneet ja muut konkreettiset asiat.
(Strategy-Train 2009)
2.1.1 Aineettomat resurssit
Aineettomat resurssimme ovat tietotaito, atk-taidot, ideat,
innovaatiokyvyt ja yrityksemme trendikkyys. Olemme kaikki
matkailualan ammattilaisia. Kuitenkin tarvitsemme kipeästi
nettisivujen luojan, mutta löydämme ratkaisun kontakteistamme.
Koulutamme itsemme myöhemmin kotisivujen ylläpitoon.
2.1.2 Aineelliset resurssit
Aineellisia resursseja yrityksessämme ovat työntekijät, eli me.
Toimistoa emme tarvitse, vaan toimimme jonkun kotoa käsin.
14
Meidän tulee luoda nettisivut, jonka kautta matkat voi varata ja
niistä löytyy kaikki tarvittava informaatio. Lisäksi tarvitsisimme
resursseja erilaisiin toimistotarvikkeisiin ja itse yrityksen
perustukseen. Meidän tulee myös miettiä oma palkkauksemme.
2.2 Tuotteet tai palvelut
Järjestämme viikonloppumatkoja Eurooppaan, afterski- matkoja
Suomeen ja pidempiä teemalomia Ibizalle ja Oktoberfesteille
matkanjärjestäjän avulla. Idea on, että lennot, majoitus (tai muu
vastaava kuljetus), ohjelma ja opastus (meidän toimestamme)
kuuluvat samaan viihdepakettiin, matkanjärjestäjä tulee
varaamaan lennot ja olemaan loppukädessä vastuussa matkoista.
Vertailimme omia kokemuksiamme ja ystäviemme kokemuksia
kyseisistä Euroopan kaupungeista. Olemme lukeneet internetistä
näiden kohteiden olevan tämän hetken kuumimpia paikkoja
eurooppalaisten nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Riikaan
tullaan juhlimaan jopa Iso-Britanniasta saakka. Halusimme
mahdollisimman monipuolisen kohdetarjonnan resurssien
puitteissa. Uskomme tarjonnan miellyttävän nuorta yleisöämme,
halusimme ehdottomasti kaupunkikohteita, eikä rantakohteita.
Vähän tuntemattomissa kohteissa myös edullisuus on
puolellamme. Ibizalle esimerkiksi ei Suomesta juurikaan järjestetä
matkoja. Talvisin Suomen omat hiihtokohteet houkuttelevat
nuoria, joten haluamme olla mukana talviriehassa.
15
2.2.1 Eurooppa
Euroopan kohteitamme ovat Riika, Amsterdam, Praha ja Berliini.
Sensation White on suuri house-musiikkitapahtuma. Se
järjestetään muun muassa Amsterdamissa vuosittain. Se on
Suomen suurelle yleisölle vielä hyvin tuntematon tapahtuma,
mutta meidän avullamme suomalaiset eivät jää Euroopan
suurimmista juhlista paitsi. Ideana on pukeutua ainoastaan
valkoisiin ja juhlia parhaimpien dj:n kanssa aamutunneille saakka.
Jokaisessa kohteessa ohjelmanrakenne noudattaa samaa kaavaa.
Järjestämme pidennettyjä viikonloppuja ilman museovierailuita tai
perinteisiä nähtävyyksien kiertelyitä. Matkan alussa tarjoamme
asiakkaillemme kirjallisen infopaketin. Haluamme informoida
asiakkaitamme paikallisista ravintoloista, ostosmahdollisuuksista,
nähtävyyksistä (esimerkiksi Amsterdamin seksimuseo yms.
tavallisuudesta poikkeavat) ja julkisesta liikenteestä. Heillä tulee
olemaan päivisin omaa aikaa, jolloin voivat tutustua kaupunkiin
haluamallaan tavalla. Ennen matkaa otamme huomioon
asiakkaittemme omia toiveita ohjelmasta, muun muassa
haluavatko he yhteisiä ruokailuhetkiä ennen yöelämään
tutustumista. Perusohjelmaa voivat olla Pub Crawl:it, omat
teemabileet (pukeudutaan porukalla vaikka Riikassa viikingeiksi)
ja mitä mieleen juolahtaa!
2.2.2 Afterski-matkat
Haluamme järjestää juhlakansalle myös Suomen sisäisiä matkoja,
pääkaupunkiseudulta Leville tai Rukalle. Ideana ovat bilebussit eli
16
juhlat alkavat kun astutaan bussiin! Matkan kesto on noin viikko,
kuljetukset mukaan lukien.
Järjestämme kuljetukset, hissiliput (jos asiakkaat niin haluavat) ja
majoitus. Tietenkin ohjelmaan kuuluu ainutlaatuisia virikkeitä
(mäenlaskua, lumisählyä, hankifutista jne.) ja pidämme huolta,
ettei tylsiä hetkiä tule. Pääpainohan ei tietenkään ole
lumiurheilussa, vaan itse Afterski-hetkissä.
2.2.3 Ibiza ja Oktoberfest
Ibiza, kuumien ja kosteiden öiden saari, on planeettamme
legendaarisin bilettäjien paratiisi. Suomen parhaana bileiden
järjestäjänä emme voi jättää tätä Välimeren tanssilattiaa pois
kohteistamme. Oppaamme tuntevat parhaimmat klubit ja
tapahtumat ja järjestävät asiakkailleen unohtumattoman loman.
Matka tulee olemaan hinnakkaampi ja pidempi kuin muut
Euroopan ohjelmistossamme.
Oktoberfest tarjoaa parhaimman kokemuksen oluen janoisille
asiakkaillemme. Se järjestetään olutkulttuurin ytimessä Saksan
Münchenissa. Kuten Ibizakin, se tulee olemaan pidemmän kaavan
mukaan järjestetty matka. Opastamme alueella ja etsimme
parhaimmat teltat.
2.3 Hinnoittelu
Voidaan sanoa että hinnoittelulla on kaksi tavoitetta.
Ensimmäisenä tavoitteena on saada tuote kaupaksi ja toiseksi
saada tuotteen myynnistä voittoa. Yksinkertaisimmillaan
hinnoittelu on oikean hinnan etsintää. (Kulmala 2012, 1).
17
Tällä hetkellä palveluiden hinnoittelua on vaikea sanoa. Jos
verrataan kilpailijamme samankaltaisiin matkoihin Lähi-
Eurooppaan (pidennetty viikonloppu), on lyhyiden matkojen
hintahaarukka minimissään 300ssa eurossa (esim. Riika).
Uskomme matkojemme keskihintojen tulevan olemaan hieman
korkeammat kuin kilpailijallamme Jookoskookoksella.
2.4 Markkinointi
Markkinointi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan kysynnän luomista
(Karlöf 2002, 160c).
Markkinointi on osa-alue, johon haluamme panostaa varsinkin
yrityksen alkuvaiheessa, tärkeintä on saavuttaa tunnettavuutta
mahdollisten asiakkaiden keskuudessa. Kotisivut ja sosiaalinen
media tulevat olemaan tärkeimmät markkinointikanavat. Tämän
lisäksi voimme mainostamme palveluitamme ilmaisjakelulehdissä,
jotka tavoittavat kohdeyleisömme. Aiomme käyttää myös
puskaradiota markkinoinnissamme. Olemme myös yhteistyössä
oppilaskuntien kanssa, jotka mainostavat matkojamme oppilaille
korkeakouluissa. Mahdollisesti voisimme myös tehdä vierailuja
ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin markkinoimaan
yritystämme. Tulevaisuudessa kun matkoja jo järjestetään,
voisimme lähettää jonkun tunnetun suomalaisen bloggaajan
matkallemme ilmaiseksi. Ja sitä vastaan hän kirjoittaa
blogipostauksen matkastamme.
18
2.5 Rahoitus
Rahoitussuunnittelu tulee hoitaa ennen yrityksen perustamista.
Tulee selvittää mistä lähteistä rahaa hankitaan ja kuinka paljon
sitä tarvitaan. Tarvitsemmeko vierasta pääomaa vai riittävätkö
omat rahat? (Suomen Yrittäjät 2012a) Rahoitusta on mahdollista
saada Finnverasta, Keksintösäätiöltä, Teknologian ja
innovaatioiden kehittämiskeskukselta (Tekes) ja ELY-keskusten
rahoituspalveluilta. (Suomen Yrittäjät 2012b) Finnvera vahvistaa
suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä
tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.
He esimerkiksi tarjoavat naisyrittäjälainan, joka on suunnattu
enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat
enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa
päätoimisesti. (Finnvera 2012). Yrityksemme sopii hyvin tähän
profiiliin ja aiomme hyödyntää tätä lainaa yrityksemme
käynnistyksessä.
Keksintösäätiö auttaa kehittämään liiketoimintaa etsimällä uusia
yrityksiä, joilla on uusia ideoita. Tämä on kuitenkin enemmän
keksintöjen kaupallistamiseen ja markkinointiin, joten ei
välttämättä sovi meidän yritykseemme. (Keksintösäätiö 2012) TE-
keskuksen (joka toimii ELYn alaisuudessa) käytettävissä olevat
yritysrahoitusmuodot ovat eri alueella erilaiset. Avustuksen
kohteen tulee olla kehittämisen kannalta merkittävä, esimerkiksi
pienelle yritykselle uusien työpaikkojen aiheuttamien
palkkamenojen ja muiden toiminnan aloittamiseen tai
laajentamiseen. (TE-keskus 2012) Tekes keskittyy pk-yrityksiin,
jotka hakevat kansainvälistä kasvua. Ainakaan tällä hetkellä he
eivät ole meille suunnattu sijoittaja. (Tekes 2011).
Liikesuunnittelussa tulee miettiä myös vakuuksia, koska luoton
vakuudeksi vaaditaan esimerkiksi asunto- tai pörssiosakkeita tai
19
kiinteistökiinnityksiä. Takaukset kelpaavat myös vakuutena eli
takaaja vastaa lainasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan.
(Suomen Yrittäjät 2012c)
Meillä ei ole vielä konkreettista tietoa, mihin tulemme rahaa
tarkalleen tarvitsemaan. Tarvitsemme yritykseemme rahoitusta
alkuvaiheessa kattavaan markkinointiin, palkkoihin,
tutustumismatkoihin, matkustukseen ja muihin oheistuotteisiin
(esimerkiksi työasut).
2.6 Organisaatio
Organisaatio on yrityksen rakenne, eli työnjako. Ne eriytetään
markkinoiden, tuoteryhmien, tuotteiden ja asiakasryhmien
mukaan. (Karlöf 2002, 353b).
Yritysmuotoa pohdittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
perustajien lukumäärä, pääoman tarve ja saatavuus yritystä
perustettaessa, vastuun jakautuminen yrityksessä, toiminnan
joustavuus, yrityksen jatkuvuus, voiton jako ja tappion kattaminen
ja verotus. (Yritys-suomi 2008)
Avoimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi
henkilöä. Perustajat ovat tasavertaisia yhtiön toiminnassa ja
vastaavat yhdessä henkilökohtaisesti kaikesta yhtiön tekemistä
päätöksistä, sitoumuksista ja veloista. (Infopankki 2005a)
Kommandiittiyhtiö on avoimen yhtiön tavoin henkilöyhtiö.
Henkilöyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkaana on luonnollisia
henkilöitä, ja jokainen jäsen sijoittaa panoksensa joko rahana tai
työpanoksena. Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö eroavat toisistaan
20
siten, että kommandiittiyhtiössä tulee olla ainakin yksi äänetön
yhtiömies eli sijoittaja. (Infopankki 2005b)
Omien pohdintojemme ja Harri Karin neuvojen perusteella
mielestämme osakeyhtiö on paras yhtiömuoto yrityksellemme.
Osakeyhtiön perustajina voi olla useampia henkilöitä. Osakkaan
äänivalta, tuotot ja vastuu yhtiöstä riippuvat osakkeitten määristä.
Yksityisen osakeyhtiön pääoma on vähintään 2 500 euroa ja
osakkaat eivät ole vastuussa yhtiöstä henkilökohtaisella
omaisuudellaan. Kukaan meistä ei tule omistamaan 30% yhtiön
osakkeista, joten kenelläkään meistä ei ole yrittäjästatusta.
Tämän avulla meillä on vielä oikeus Kelan tukiin. Yhtiö tulee
ilmoittaa kaupparekisteriin. (Infopankki 2005c; Tilastokeskus
2012a)
2.7 Verkostot ja sidosryhmät
Verkostoituminen on yritysten välistä vuorovaikutusta ja
yhteistyötä (Heinonen 2007).
Verkostoihimme kuuluu yhteistyökumppanimme ja mahdolliset
sponsorit, sekä omat henkilökohtaiset kontaktimme alalla.
Toivomme myös verkostoituvamme laajemmin tulevaisuudessa.
Yrityksellemme ei ole vielä ehtinyt muodostumaan vakituisia
verkostoja. Tärkein sidosryhmämme on matkanjärjestäjä
(esimerkiksi Matkavekka), emme usko että tässä vaiheessa
etsimme toisia samankaltaisia yhteistyökumppaneita.
21
3 Ulkoiset analyysit
Ulkoiset analyysit tutkivat ympäristön luomia mahdollisuuksia ja
uhkia, esimerkiksi taloustilannetta, lakeja, teknologiaa,
kilpailijoita, kysyntää ja ostokäyttäytymistä (Strategicplan 2010).
Ulkoisissa analyyseissä käsittelemme yrityksemme mikro- ja
makroympäristöä, niihin kuuluu muun muassa kilpailijat, kysyntä,
ostokäyttäytyminen, lait ja asetukset, kulttuuritrendit ja
teknologia.
3.1 Mikroympäristö
Mikroympäristö tarkoittaa voimia, jotka ovat lähellä yritystä ja
vaikuttavat yrityksen kykyyn palvella asiakkaita, esimerkiksi
kilpailijat, sidosryhmät, markkinointi ja kysyntäkanavat sekä
yritys itse. Mikroympäristöön pystyy yritys itse vaikuttamaan
(Joensuu 2012a.)
3.1.1 Kilpailijat, kilpailun lajit
Suomen kilpailulakia uudistettiin täysvaltaisesti, ja se tuli
voimaan 1.1.2011. Suurimmat uudistukset laissa koskee
vahingonkorvausta, yrityskauppavalvontaa ja kilpailuasioissa
noudatettavaa menettelyä. Uudistuksen syynä on tarve seurata
kilpailua tehokkaammin, jotta markkinoiden toimivuus säilyisi.
(Työ- ja elinkeinoministeriö 2012) Kilpailua Suomessa ja
Euroopan Unionissa säätelee kilpailuvirasto ja EU:n
kilpailusäännöt. Kilpailuvirasto (KiVi) pyrkii turvaamaan
taloudellista kilpailua kuten kartelleja vastaan. KiVi voi määrätä
22
yrityksen lopettamaan toimintansa tai määrätä yritys lopettamaan
lain vastainen toiminta. (Kilpailuvirasto 2012a.) EU:n
kilpailupolitiikan ensisijainen tehtävänä on turvata tuotteiden ja
palvelujen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden sisällä sekä toimivan
kilpailun syntyminen. EU:n kilpailusäännöt kieltävät ja pyrkivät
estämään markkina-aseman väärinkäytön sekä kartellien
syntymisen. (Kilpailuvirasto 2012b.) Kartellilla tarkoitetaan samaa
tuotetta tarjoavien yrityksien välistä sopimusta ja järjestelyä, jolla
ohjataan kilpailukäyttäytymistä ja alan muiden yritysten
mahdollisuuksia markkinoilla (Kilpailuvirasto 2012c). Yritysten eli
kilpailijoiden määrä ja tuotteiden tarjonta määrää kilpailun
luonteen. Erilaisia kilpailutyyppejä ovat monopoli, oligopoli ja
polyponi.
Monopoli tarkoittaa, että markkinoilla on vain yksi tiettyä tuotetta
tarjoava yritys esimerkiksi Alko ja VR. Tämä siis tarkoittaa, että
tarjottava tuote on korvaamaton. Oligopoli taas vuorostaan
merkitsee, että markkinoilla on vain harvoja samaa tuotetta
kauppaavaa yritystä. Suomessa tällaisia toimijoita ovat S-ryhmä ja
K-ryhmä. Polyponisilla yrityksillä on minimaalinen vapaus toimia
markkinoilla, eli heillä on paljon kilpailijoita. Esimerkiksi
voisimme ottaa parturi-kampaamot, joita löytyy jokaisesta kylästä
monia. (Edu 2010a.)
Oma yrityksemme Let’s go bananas kuuluu selkeästi oligopoleihin
eli yrityksiin, joiden alalla ei ole paljon vastaavia yrityksiä.
Kilpailua ei siis siten synny. Olemme ohjelmapalveluiden tarjoaja
ja pyrimme luomaan energisen ja nuorekkaan imagon. Haluamme
tarjota kuluttajille edullista, helppoa ja hauskaa biletystä eri
puolilla Eurooppaa sekä after ski-juhlia Rukalla ja Levillä.
Kilpailuroolimme luokittelisimme erikoistujaan eli market niche.
23
Haluamme luoda jotakin erilaista ja erityistä melko tarkasti
määritetylle asiakassegmentille, eli nuorille suomalaisille
ihmisille. Ikä on kuitenkin vain numero, mutta olemme ajatelleet
palvelumme lähinnä koskevan nuorta asiakaskuntaa.
Miksi siis juuri Let’s go bananas? Mitä meillä on tarjota, mitä
muut eivät tarjoa? Miten erotumme muista ohjelmapalveluiden
järjestäjistä ja mitä kilpailukeinoja meidän kannattaisi käyttää?
Tärkeimpänä kilpailukeinonamme pidämme omaa tuotettamme.
Sellaista samanlaista ei Suomesta löydä. Vaikka saimme ideamme
Jookoskookokselta, haluamme kuitenkin erottua siitä. Slogan
”astetta parempaa biletystä” kertoo kaiken. Matkan ei ole
tarkoitus olla vain päätön ryyppyreissu (niin kuin suomalaisten
bilematkat yleensä ovat), vaan tarkoituksenamme on tutustuttaa
suomalaisia Euroopan biletystyyliin. Tarjoamme heille
mahdollisuuden olla osana kuuluisia eurooppalaisia
biletapahtumia, kuten Sensation White ja Oktoberfest.
Miksei asiakas voisi itse järjestää samantyylistä matkaa? Tähän
kohtaan voisi kysyä, miksi ihmiset varaavat viikon matkoja
Kreikkaan esimerkiksi Aurinkomatkojen kautta. He haluavat
päästä helpolla. He haluavat jonkun takuun lomalleen. He
haluavat, että paikalla on opas, joka auttaa heitä ongelmissa ja
tutustuttaa heitä kohteisiin. Samasta syystä ihmiset ostaisivat
meidän palvelujamme. Tietenkin on olemassa paljon
seikkailunhaluisia, jotka haluavat tehdä kaiken itse. Me kuitenkin
tarjoamme ratkaisun niille, jotka haluavat helppoutta,
turvallisuutta ja opaspalveluita sekä uusien suomalaisten nuorten
seuraa. Pakettimme säästävät paljon aikaa. Itse olemme ainakin
matkustellessamme huomanneet, että uudessa kohteessa on
hankala löytää parhaimpia baareja ja klubeja. Vaikka matka on
24
mukava ja usein myös halvempi järjestää itse, olisi myös aikaa
säästävämpää jos olisi joku, joka kertoisi parhaat bilemestat,
shoppailupaikat ja ravintolat. Tätä kaikkea tarjoamme
asiakkaillemme.
Myös hinta on meille tärkeä. Koska asiakassegmenttimme
koostuu nuorista, koetamme parhaamme mukaan pitää hinnat
opiskelijabudjetille sopivina. Hintoja on vielä hankala hahmottaa,
mutta esimerkiksi Jookoskookoks.com:n hinnat ovat suunniteltu
opiskelijoille, joten uskomme, että pystymme siihen myös.
Tuotteemme ovat helposti saatavilla internetissä. Koska nuoret
viettävät hyvin paljon aikaa verkossa ja erilaisissa sosiaalisissa
medioissa, painotamme markkinointimme sinne. Samalla
kotisivuiltamme voi helposti varata matkan. Nuorille tämä kaikki
on helpompaa kuin soittaa, tai mennä henkilökohtaisesti johonkin
matkatoimistoon varaamaan matkaa. Hyvin tärkeänä koemme
myös yrityksemme asiakaspalvelun. Aluksi oppaina toimivat Lotta
Liira, Riina Korkeakoski, Maria Mikkonen ja Oonariina Oinonen.
Lopuksi voisi tiivistää, että kilpailusta on yritystoiminnassa
erityisen paljon hyötyä asiakkaille. Kilpailu luo asiakkaille, siis
kuluttajille mahdollisuuden saada parhainta laatua parhaaseen
mahdolliseen hintaan. Kilpailu luo myös yrityksille ”paineita” ja
nämä paineet vaikuttavat uusien tuotteiden keksimiseen ja
syntyyn.
3.1.2 Kysyntä
25
Kysyntää on kahdenlaista, kulutuskysyntä sekä
tuotantohyödykkeiden kysyntä. Kulutuskysynnällä tarkoitetaan
hyödykkeiden eli tavaroiden ja palvelujen käyttämistä, joilla
tyydytetään kuluttajien muodostuneet tarpeet (Taloussanomat
2012). Tuotantohyödykkeiden kysynnällä tarkoitetaan, kun
yritykset, yhteisöt tai yhdistykset hankkivat hyödykkeitä
tuottaakseen tavaroita ja palveluja kuluttajille.
Puhuttaessa kysynnästä on otettava huomioon myös mahdolliset
vaihtelut, joita on monenlaisia. Pitkäaikaiset kysynnänvaihtelut
ovat suhdannevaihteluita ja lyhytaikaisia vaihteluita ovat kausi-,
muoti- ja epäsäännölliset vaihtelut. (Edu 2010b.) Kausivaihtelut
johtuvat viikonpäivistä, juhlapyhistä, loma-ajoista ja eritoten
vuodenajoista (Edu 2010b). Esimerkiksi jouluna ihmisten kysyntä
joulutavaroille kasvaa tai viikonloppuisin alkoholin kysyntä kasvaa
räjähdysmäisesti. Muotivaihtelut johtuvat ihmisten muuttuvista
arvoista ja asenteista esimerkiksi muutos näkyy tuotteiden värien,
muotoilun ja ulkonäön muuttumisena. Maapallon äkilliset
muutokset vaikuttavat epäsäännöllisiin vaihteluihin, joihin
markkinoijan on vaikea varautua (Edu 2010b). Tällaisesta voidaan
ottaa esimerkiksi Thaimaan tsunami tai lumettomat talvet.
Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan yksinkertaisesti kuluttajien
ostovoiman vaihteluja riippuen maan taloustilanteesta. Eli
laskukaudella siis laman aikana kuluttajien ostovoima on
pienempi. Laman aikana ihmiset käyttävät rahansa
välttämättömimpiin hyödykkeisiin. Nousukaudella eli
korkeasuhdanteen aikana kuluttajien ostovoima on taas suorempi.
Tietenkään tällä hetkellä emme varmaksi voi sanoa kuinka
aktiivista kysyntä meidän tuotteitamme kohtaan on. Yritimme
saada yhteyttä jookoskookos.com:n työntekijöihin, mutta he eivät
26
syystä tai toisesta ottaneet meihin yhteyttä. Heiltä olisimme
saaneet tietää onko heillä riittänyt asiakaskuntaa ja onko
yrittäminen ollut kannattavaa. Uskomme kuitenkin, että
tarjoamallamme tuotteella on kysyntää juuri
asiakaskunnassamme. Tärkeintä on löytää oikea tapa
markkinoida tuotetta sekä luoda tarve ja halu palvelujamme
kohtaan.
Lisää teoriaa nuorista matkailijoista ja heistä asiakasryhmänä
löytyy luvusta joka käsittelee asiakkaiden tarpeita.
3.1.3 Ostokäyttäytyminen
Ostokäyttäytymisellä tutkitaan sitä, miksi ihmiset ostavat
tuotteita ja kuinka kuluttaminen vaikuttaa sosiaaliseen
maailmaan. Kuluttajia voidaan jakaa erilaisiin kategorioihin
heidän ostokäyttäytymisensä mukaisesti. Esimerkiksi Koetler
jaottelee ostokäyttäytymisen perustyypit neljään eri osaan
riippuen, onko brändien välillä merkittäviä vai vähäisiä eroja ja
onko asiakas sitoutunut tuotteeseen voimakkaasti vai vähän.
(Joensuu 2012b).
Kriittistä massaa on meillä Suomen markkinoilla 881 664 henkilöä
tilastokeskuksen 2012 laaditun tilaston mukaan (Findikaattori
2012). Tämä tekee 16 prosenttia Suomen väkiluvusta.
Ensimmäistä ryhmää kutsutaan vähäisen sitoutumisen -ryhmäksi.
Tähän ryhmään kuuluva kuluttaja ei käytä aikaa tuotteen
tutkimiseen, tekee päätöksensä nopeasti eikä hae aktiivisesti
tietoa tuotteesta. Myöskään brändillä ei ole merkitystä. Toista
ryhmää kutsutaan laajan ongelmaratkaisun ryhmäksi. Kyseiseen
ryhmään kuuluva kuluttaja on hyvin asiakassitoutunut
27
tuotteeseen ja näkee brändien välillä selviä eroja. Tuotteet
liittyvät usein itsensä ilmaisemiseen, ovat kalliita, riskialttiita tai
harvoin ostettavia. Kuluttaja muodostaa tuotteista uskomuksia,
jotka myöhemmin kehittyvät asenteiksi ja hän toimii näiden
asenteiden pohjalta. Kolmas ryhmä on vaihtoehtoja etsivä
ostokäyttäytyminen. Tässä asiakkaan sitoutuminen tuotteeseen ei
ole korkea, mutta kuluttaja on kiinnostunut brändeistä ja tekeekin
usein paljon vaihtoja eri brändien välillä. Kuluttajalla on omia
uskomuksia tuotteista, mutta hän ei kuitenkaan käytä paljoakaan
harkintaa ostosta tehdessään. Arviointia tapahtuukin enemmän
vasta ostovaiheen jälkeen ja tämä vaikuttaa tuleviin
ostopäätöksiin. Neljäs ryhmä on tottumuksiin perustuva
ostokäyttäytyminen. Tyypillistä tälle ryhmälle on, että
sitoutuminen tuotteeseen on melkein olematon ja brändien välillä
ei nähdä eroa. Kuluttajat ostavat tuotteen, koska se on heille
entuudestaan tuttu. He myös vastaanottavat passiivista tietoa
tuotteesta. (Joensuu 2012b).
Let’s go bananasin asiakasryhmä kuuluu kolmanteen Koetlerin
luokittelemaan ryhmään. Uskomme nuorien innostuvan helposti
uudesta, varsinkin kun vertailukohtaa ei löydy. Meidän
tapauksessamme he ostavat palveluitamme, ja määrittelevät sen
jälkeen mitä mieltä olivat matkasta. Brändillämme on vaikutusta
ostopäätökseen. Asiakaskuntamme tunnistaa laadun ja brändin,
mutteivät välttämättä koe niitä tärkeimmäksi seikaksi
ostopäätöksessään. Nuoret suosivat edullisinta vaihtoehtoa, mutta
osaavat myös arvostaa laatua jota tarjoamme.
Ostajatyyppejä on monia erilaisia. Ostajatyypeillä kuvataan
tyypillisiä kuluttajan käyttäytymismalleja, jotka eivät ainakaan
kauheasti eroa ostokerrasta riippumatta. Puhuttaessa käytön
28
määrästä käytetään termejä heavy-user, medium-user ja light-
user. Heavy-user arvostaa sekä tuotetta että merkkiä, kun taas
light-user ostaa vain harvoin, eikä osoita suurta kiinnostusta
merkkeihin ja tuotteisiin. Ääritapaus on hyvin hintatietoinen
kuluttaja, joka seuraa tarkasti hintoja ja alennuksia. Yleensä hän
ostaa vasta, kun saa haluamansa edun. Taloudellinen ostaja on
myös hyvin tarkka hinnoista ja erityisesti hinta-laatu suhteesta.
Yksilöllinen ostaja haluaa olla erilainen eikä ole altis muiden
vaikutuksille. Sosiaaliselle ostajalle ostaminen on sosiaalista
toimintaa, ja tähän tyyppiin kuuluvat shoppailevatkin yleensä
yhdessä. Shoppailijaostajat nauttivat shoppailusta. Heidät voidaan
jakaa heräteostoksia tekeviin sekä niihin, jotka tietävät, mitä
haluavat. Arvojen perusteella ostava ostaja ostaa esimerkiksi vain
ekotuotteita. Arvot ovat hänelle hyvin tärkeitä. Innoton ostaja
ostaa vain silloin, kun on pakko. Hän ei halua tuhlata aikaa tai
energiaa ostamiseen. (Joensuu 2012b.) Nuoret edustavat
mielestämme medium-userin kultaista keskitietä. He ovat sekä
yksilöllisiä ja sosiaalisia ostajia. He haluavat jotain erikoista, ja
samalla kokea yhdessä.
3.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut
Avainasia menestyvään yritykseen on tunnistaa asiakkaiden
tarpeet. Joka yritys tarvitsee syyn, miksi asiakkaat ostavat heidän
tarjoamaansa tuotetta eikä kilpailijoiden tuotetta. Tätä kutsutaan
unique selling propositioniksi. Paras tapa saada selville, mitä
asiakkaat haluavat tuotteelta, on olla kontaktissa heidän kanssaan
ja selvittää heidän tarpeensa. On myös hyvin tärkeää olla perillä
tulevaisuuden trendeistä ja kehityksestä. Asiakkaiden tarpeiden
kartoittamisen voi jakaa kymmeneen eri osioon. (Businesslink
2012a.)
29
3.1.4.1 Keitä asiakkaamme ovat?
Kun myydään suoraan kuluttajille, on otettava selvää
kohderyhmän sukupuolesta, iästä ja ammatista (Businesslink
2012b). Let’s Go Bananas myy ohjelmaa nuorille suomalaisille, 18-
30 vuotiaille hauskanpidosta kiinnostuneille ihmisille. Pääasiassa
kohderyhmämme koostuu opiskelijoista, mutta myös
työssäkäyvistä nuorista.
Nuoret ovat tulevaisuuden toivo ja muutos, niin myös matkailun
saralla. Nuoret rikkovat rajoja ja haluavat kokea jotain uutta.
Matkailualan yritysten tulisi löytää nuorissa piilevä potentiaali.
Nuoret eivät ole vain tärkeä asiakassegmentti, mutta he myös
tarjoavat ideoita innovatiiviseen ja tuoreeseen ajatteluun.
(UNWTO 2012).
Matkailu on alati muuttuva ala. Palveluketjut monipuolistuvat ja
palveluntarjoajien määrä kasvaa. Matkailu ei ole enää sidoksissa
vanhanaikaisiin taloudellisiin seikkoihin, kuten lentoliikenteeseen,
hotellien hintoihin tai matkatoimistoihin. Matkailussa arvostetaan
nyt kulttuureita, koulutusta, huvia ja työtä. Matkailu on nyt
sidoksissa muihin sektoreihin enemmän kuin koskaan ennen.
Nuoret ovat eksperttejä uusien mahdollisuuksien luomisessa.
(UNWTO 2012).
Nuorten matkustajien määrä on kasvanut huimaa tahtia viimeisen
vuosikymmenen ajan. Nuorten matkailu on kasvanut enemmän
kuin muu matkailu. UNWTO:n tilastojen mukaan nuorten
matkailu maailmassa on melkein 190 miljoonaa matkaa vuodessa.
Hyvällä markkinoinnilla ja kehityksellä, nuorille suunnatut
30
matkailupalvelujen tarjoajat voivat valjastaa nuorten potentiaalin
menestykseksi. Nuorten matkailu on ehdottoman tärkeä, ei vain
itse matkailubisneksen kannalta, vaan myös kohteiden talouden
vuoksi. Seuraavassa lista muutamista esimerkeistä, miksi nuoret
ovat matkailulle tärkeä segmentti:
- nuoret matkailijat käyttävät enemmän rahaa tutkitusti kuin muut
turistit
- nuoret matkailijat yleensä palaavat kohteeseen ja osaavat
arvostavat sitä enemmän
- poliittiset olot ja luonnonkatastrofit eivät vaikuta nuorten
matkailuun juurikaan, tai heidän mielipiteisiin kohteesta
- he ovat edelläkävijöitä uusien kohteiden löytämisessä
- he hallitsevat uuden teknologian
- nuoret matkailijat sulautuvat paikalliseen kulttuuriin nopeasti
(UNWTO 2012).
Nuoret näkevät matkailun yhtenä oppimisen tapana,
mahdollisuutena tavata uusia ihmisiä, päästä kosketuksiin uuden
kulttuurin kanssa, etuna työelämässä, itsensä kehittämisenä,
matkailu on osa identiteettiä. Nuoret näkevät matkailun
enemmänkin osana jokapäiväistä elämää, kuin pakona arjesta.
Nuorilla ei ole paljon rahaa, mutta heillä on aikaa. He viettävät
kohteissa enemmän aikaa kuin mikään muu asiakassegmentti.
Nuoret käyttävät matkoillaan arviolta 2600 dollaria (normaali
950dollaria). Koska he viettävät matkoillaan enemmän aikaa, he
tuhlaavat enemmän rahaa. Lamat ja muut taloudelliset ongelmat
eivät juurikaan vaikuta nuoriin matkailijoihin, tämä tekee nuorten
markkinoista vähiten suhdanneherkät verrattuna muihin
markkinoihin. (UNWTO 2012).
31
3.1.4.2 Mitä asiakkaat tekevät?
On tärkeää tietää asiakassegmenttinsä kiinnostus ja ammatti. On
tärkeää ymmärtää jotain asiakkaiden elämästä. (Businesslink
2012c.) Asiakkaamme ovat nuoria aikuisia ja suurimmalta osin
opiskelijoita. Siitä johtuen suurella osalla heistä ei ole vielä
ammattia ja lapsia. Asiakaskunnallamme on täten alempi kynnys
lähteä matkoillemme, koska pääaktiviteetti on juhliminen. Koska
kohderyhmämme koostuu pääosin opiskelijoista, on tärkeää
tarjota viihdyttäviä matkoja mahdollisimman edulliseen hintaan.
Nuorina ihmisinä asiakkaitamme kiinnostavat juhliminen, uudet
ihmissuhteet, uudet kokemukset ja elämykset.
3.1.4.3 Miksi he ostavat?
Kun tietää, miksi asiakkaat ostavat kyseistä tuotetta tai palvelua,
on helpompi yhdistää asiakkaiden tarve ja oma tarjonta
(Businesslink 2012d). Asiakkaamme haluavat ostaa tarjoamiamme
palveluita, koska he haluavat irtioton arjesta, luoda uusia
suhteita, juhlia, kokea Euroopan parhaimpia bileitä ja tapahtumia.
He haluavat myös elää tässä ja nyt. Kuitenkaan täysin tuuliajolle
heidän ei tarvitse heittäytyä, vaan yrityksemme osaavat oppaat
ovat heidän kanssaan näyttämässä parhaat bilepaikat. Nuoret
myös haluavat matkustaa enemmän ja enemmän ja he etsivät
koko ajan erilaisia tapoja matkustaa. Me tarjoamme heille
mahdollisuuden tähän.
32
3.1.4.4 Milloin he ostavat?
Sillä on suuri merkitys yhtiön menestykseen, kun osaa lähestyä
asiakkaita juuri oikealla hetkellä ja täydentää heidän ostohalunsa.
Tällöin he ovat herkimmillään ostamaan tuotetta tai palveluita.
(Businesslink 2012e.) Uskomme, että loma-ajat ovat meille
kiireisintä bileaikaa. Nuoret ovat tällöin lomalla ja vapaita
elämäniloihin. He myös yleensä haluavat loma-aikana lähteä
ulkomaille kavereidensa kanssa. Haluamme ajoittaa
markkinoinnin niihin aikoihin, kun opiskelijat ovat
kiireisimmillään ja haaveilevat irtiotosta. Me voimme tarjota
täydellisen aivojen nollauksen työntäyteisestä arjesta.
3.1.4.5 Miten he ostavat?
Asiakkailla on erilaisia tapoja ja mieltymyksiä miten he
ostotapahtuman hoitavat. Osaa miellyttää perinteinen sosiaalinen
kanssakäyminen, kun taas uusi sukupolvi on tottunut hoitamaan
varaukset suoraan Internetissä (Businesslink 2012f). Luotamme,
että asiakaskuntamme on tottuneita Internetin käyttäjiä ja
hoitavat varausasiat sähköisesti. Myös Internetistä varaaminen on
mahdollista ympäri vuorokauden. Toinen vaihtoehto matkaa
varatessa on soittaa meille toimistoaikoina.
3.1.4.6 Kuinka paljon rahaa kohderyhmään kuuluvilla on?
On tärkeää, että tarjonta on hinnoiteltu asiakasryhmän
varallisuuden mukaan (Businesslink 2012g). Tiedostamme, että
33
nuorten aikuisten käyttövarat matkailuun ovat rajalliset. Tämän
takia meidän tulee hinnoitella tuotteemme myös
opiskelijabudjetille sopivaksi. Usein tämä ikäryhmä on valmis
tinkimään muista osa-alueista kuten majoituksesta, mutta
juhlimiseen ja alkoholiin löytyy aina rahaa.
3.1.4.7 Miksi olemme heidän rahansa arvoisia?
Palveluntarjoajan tulee nähdä palvelunsa asiakkaan näkökulmasta
täten heidän on helpompi palvella heitä heidän haluamallaan
tavalla (Businesslink 2012h). Let’s go Bananas pystyy
samaistumaan asiakkaisiinsa, koska edustamme samaa
ikäryhmää. Näin ollen pystymme täyttämään heille syntyneet
tarpeet. Tärkeintä on pitää ohjelma trendikkäänä, huumoria
unohtamatta. Asiakkaat on saatava uskomaan, että kysymys ei
ole pelkästään matkailusta vaan myös yhteisöllisyydestä ja elämää
suuremmasta kokemuksesta.
3.1.4.8 Mitä asiakasryhmä odottaa?
Imagoa luodessaan yritys luo tietynlaisia odotuksia, joihin
yrityksen on pystyttävä vastaamaan odotetulla tavalla
(Businesslink 2012i). Imagomme on luotettava, nuorekas, helppo
sekä humoristinen. Meiltä odotetaan onnistunutta matkaa sekä
jotain erikoisuutta ohjelmaan teeman tai aktiviteettien muodossa.
Emme ainoastaan vie heitä baarista toiseen vaan lisäämme
mukaan ripauksen uutta, esim. juomakilpailuja, paras asu ja niin
edellen.
34
3.1.4.9 Mitä asiakas ajattelee meistä?
Kun pystymme luomaan positiivisen imagon ja kokemuksen
yrityksestämme, on odotettavaa, että asiakas palaa uudestaan ja
levittää positiivista sanomaa (Businesslink 2012j). Oletamme, että
yritys täyttää asiakkaan odotukset. Haluamme luoda mielikuvan
uudesta ja tuoreesta ideasta. Tarjoamme jotain sellaista, mitä
asiakkaamme eivät ole ennen kokeneet, mutta ovat tällaista
etsineet. Koska Suomen markkinoilla ei vielä ole
meidänlaistamme palveluntarjoajaa, uskomme pystyvämme
täyttämään meihin kohdistuvat odotukset.
3.2 Mitä he ajattelevat kilpailijoista?
Jos tiedät asiakkaiden mielipiteet kilpailijoistasi, sinulla on
parempi mahdollisuus pysyä aina askeleen edellä heitä
(Businesslink 2012k). Tällä hetkellä meillä ei kilpailijana ole
samankaltaista yritystä, mutta joudumme kilpailemaan
paikastamme kotisohvan ja itse järjestettyjen matkojen kanssa.
Meidän asiakaskuntamme on tietoisia itse järjestettyjen matkojen
helppoudesta, mutta heidän kokeilunhaluisuutensa on meille
eduksi. Pystymme tarjoamaan heille kokonaisvaltaisia elämyksiä.
3.3 Makroympäristö
Makroympäristö vaikuttaa koko mikroympäristöön, esimerkiksi
taloudelliset ja luonnon olosuhteet, teknologia ja kulttuuri sekä
politiikka. (Joensuu 2012c.)
35
3.3.1 Yhteiskunnan taloustilanne
Bruttokansantuotteessa on ollut vaihtelua vuosina 2007-2009,
etenkin 2008-2009 bruttokansantuote on laskenut laman vuoksi.
Tänä aikana bruttokansantuote laski
2 638 euroa per asukas. Silti toimialamme liikevaihto on
kasvanut. Seuraavaksi perehdymme lukuihin. Vuonna 2010
urheilutoiminta ja huvi- ja virkistystoimintayrityksiä oli 2 939
kappaletta ja henkilöstöä oli 8 001. Liikevaihdollisesti yritykset
tuottivat 802 227 000 euroa. Joten jokaiselle yritykselle
liikkeenvaihtoa kertyi 273 000 euroa.
Vertailtaessa toimialan toimipaikkojen kasvua voidaan huomata,
että suurta kasvua ei ole tapahtunut vuosien 2007 ja 2010 välillä.
Toimipaikkoja on tullut 187 lisää näiden vuosien aikana.
Henkilöstöä on tullut lisää 707. Ottaen huomioon taloustilanteen,
joka ei aina ole ollut suotuisa ”ylimääräisille”
virkistystoimintapalveluille, on kuitenkin havaittavissa kasvua ja
liikevaihto on kasvanut noiden vuosien välillä 160 000 000 euroa.
(Tilastokeskus 2010.)
Vaikka yrityksemme voitaisiin luokitella urheilutoiminta, huvi- ja
virkistystoimintaan, ei yrityksemme edusta tyypillistä sen alan
toimijaa. Alalla kasvu on ollut pientä, mutta sitä on silti
tapahtunut. Vaikka alamme on suhdanne herkkä, nuoriin
matkailijoihin ei vallitseva taloustilanne juurikaan vaikuta.
3.3.2 Lait, asetukset, luvat
36
Seuraavassa luvussa käymme läpi niin Suomen kuin Euroopan
Unionin määräämiä asetuksia ja lakeja. Myös yrityksen
perustamiseen tarvittavat luvat tulevat seuraavassa esille.
Huomioon otettavia lakeja on monia. Ne ovat kaikki yhtä tärkeitä
eikä niitä voida sivuttaa.
Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta määrää, että elinkeinoa
Suomessa saa harjoittaa luonnollinen henkilö, kenen asuinpaikka
on Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö tai säätiö.
Mahdollisuus yrityksen perustamiseen on myös Suomeen
sivuliikkeen perustanut ja rekisteröitynyt ulkomaalainen yhteisö
tai säätiö, joka toimii Euroopan talousalueella. (Laki
elinkeinonharjoittamisen oikeudesta 2012a. Määrätty on myös,
että yrittäjän itse tulee hallita omaa omaisuuttaan, jos hän haluaa
käydä kauppaa tai harjoittaa samankaltaista liikettä käyttäen
muita kuin avopuolisoaan tai sukulaisiaan työntekijöinä. Toisin
sanoen eli ei saa olla holhouksen alainen. Tosin holhoajan
antaessa luvan, tämäkin onnistuu (Laki elinkeinonharjoittamisen
oikeudesta 2012a.) Perustamisilmoitus tehdään heti perustamisen
jälkeen joko paikalliseen maistraattiin tai Patentti- ja
rekisterihallitukselle (PRH). Ilmoituksen tulee tehdä jokaisen,
joka harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa tai jolla on pysyvä
toimipaikka tai jos työsuhteessa on perheen ulkopuolisia
työntekijöitä.( PK-RH 2012a). Samalla ilmoituksella voi ilmoittaa
yrityksen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi,
ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. (Suomen
Yrittäjät 2012d.) Tärkeää on myös tehdä verottajalle ilmoitus
yrityksen aloittamisilmoitus. Tietoja tarvitaan verojen
ennakonkantoa varten sekä veronpidätystä ja arvonlisäveron
määräämistä varten. (PK- RH 2012b.) Verotuksen yhteydessä
kerätään myös sairausvakuutusmaksut (Valtioneuvosto 2011).
37
Tulevaisuutta ajatellen tärkein on eläkevakuutusilmoitus. Tällä
ilmoituksella työnantaja varmistaa niin oman kuin myös
työntekijänsä eläkekertymän ja turvan. YEL-vakuutuksen yrittäjä
ottaa itselleen joko eläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta. TEL-
vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä työntekijöitä varten. (PK-
RH 2012c.) Tiettyihin elinkeinoaloihin vaaditaan erillinen lupa,
joka on pyydettävä ennen yrityksen käynnistämistä. Osa
yrityksistä selviää pelkällä ilmoituksella, mutta sellainen on
tehtävä laissa säädetylle viranomaisille.( Suomen Yrittäjät 2012e.)
Luvanvaraisia eli ohjesääntöisiä elinkeinoja ovat mm.
alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti,
kuljetus ja varastossa pito sekä alkoholittoman juoman valmistus
ja myynti, ravintolan tai kahvilan pito sekä valmismatkaliikkeen
harjoittaminen. (Laki elinkeinonharjoittamisen oikeudesta 2012b.)
Oman yrityksemme kannalta tärkeimmät lait, joita meidät on
otettava huomioon, ovat kuluttajansuojanlaki ja EU:n
palveludirektiivi. Tämän lisäksi otamme huomioon myös
matkailuohjelmapalvelujen normiston eli MoNo:n sekä
kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen turvallisuuden
edistämiseksi. Meidän täytyy myös miettiä kuluttajansuojalaki,
tekijänoikeus-, henkilötieto- ja oikeustoimilaki eli laki
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, johon kuuluu
vahingonkorvauslaki, tuoteturvallisuuslaki sekä tuotevastuulaki.
3.3.2.1 EU:n palveludirektiivi
EU:n palveludirektiivi valvoo, että yritysten tarjoamien
palveluiden laatu on korkea ja samalla edistetään yritysten
38
sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta
Euroopan unionin sisällä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat
muun muassa: rakennusala, käsiteollisuus, yksityiskoulutus ja
matkailu.
Direktiiviä sovelletaan seuraavissa kahdessa tapauksessa:
”Kun kyseessä on pysyvän yritystoiminnan perustaminen, toisin
sanoen kun yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yritys haluaa
perustaa pysyvän toimipaikan (yrityksen tai tytäryhtiön)
kotimaahansa tai toiseen EU-maahan. Kun kyseessä on
rajanylittävä palvelujen tarjoaminen, toisin sanoen kun
EU-maahan sijoittautunut yritys haluaa tarjota palveluja toisessa
EU-maassa perustamatta sinne pysyvää toimipaikkaa tai kun
EU-maassa oleskeleva kuluttaja haluaa käyttää toiseen
EU-maahan sijoittautuneen palveluntarjoajan palveluja.” (Europa
2011.)
Olemme perustamassa yritystämme Suomeen, joka on osa EU:ta,
joten kyseinen direktiivi tulee ottaa huomioon. Järjestämme
ohjelmapalveluja yhteistyössä matkanjärjestäjän kanssa toisiin
EU-jäsenvaltioihin.
3.3.2.2 Matkailuohjelmapalvelujen normisto
Matkailunohjelmapalvelujen normisto eli MoNo-hanke on
ensimmäinen ohjeistus Suomessa, joka on laadittu
ohjelmapalvelujen käytännön toteutustapoja varten. Tämän
laatimiseen ovat osallistuneet oppilaitokset, yrittäjät,
viranomaiset sekä muut ohjelmapalvelualan ammattilaiset.
Ohjeisto auttaa tuottajia, kuluttajia ja jälleenmyyjiä
39
varmistamaan, että he tuntevat ohjelmapalveluihin liittyvät
keskeiset sisällöt kuten käsitteet ja termit, turvallisuus, lait ja
asetukset ja ammattitaito. MoNo-tuoteperheen aineisto on
pääasiallisesti suunnattu tuottajille, välittäjille ja myyjille sekä
kouluttajille ja markkinoijille. MoNo-käsikirjoja on laadittu
yhteensä 7 vuosien 2000–2004 aikana. (Imatran seudun
kehitysyhtiö oy 2004a.)
Normistosta me voisimme ottaa huomioon mm. ympäristöhaittoja
ehkäisevät toiminnot kuten roskaamisen välttämisen, tapahtumat
täytyy toteuttaa luvallisilla alueilla sekä noudatetaan lakia ja
määräyksiä (Imatran seudun kehitysyhtiö 2004b, 21). Turvallisuus
on myös tärkeässä asemassa, ohjelmapalvelujen tuottaja vastaa
ensisijaisesti turvallisuudesta. Kulttuuritapahtuma tai
ohjelmapalvelu ei saa vahingoittaa asiakkaan terveyttä tai
omaisuutta. Ennakkoon meidän täytyy ottaa selville asiakkaiden
mahdolliset sairaudet ja allergiat. Henkilökunta täytyy olla
asianmukaisesti koulutettua sekä riittävän kielitaitoista. Heidän
on omattava riittävät EA- ja sammutustaidot. Henkilökuntaa tulee
olla tarpeeksi asiakaskuntaa kohden ja tapahtuman luonne
huomioon ottaen. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2004c, 22.)
3.3.2.3 Kuluttajasuojaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen
turvallisuuden edistämiseksi
Tuoteturvallisuuslakiin perustuen kuluttajavirasto antaa ohjeet
turvallisuudesta ohjelmapalveluiden järjestäjille. Se sisältää
vähimmäisvaatimukset ohjelman turvallisuudelle. Yleisiin
vaatimuksiin kuuluu, ettei ohjelmapalvelu tuota vaaraa kuluttajan
tai sivullisen terveydelle tai omaisuudelle tuoteturvallisuuslain
40
4§:n mukaan. Palvelun huomioinnissa tulee ottaa huomioon myös
ympäristö ja työntekijöiden turvallisuus. Toiminnan harjoittaja
vastaa turvallisuudesta sen koko keston ajan osallistujamäärä
huomioon ottaen. Osallistujien enimmäismäärä on määriteltävä
etukäteen, ja se on merkittävä turvallisuusasiakirjaan.
Olosuhteitten muutoksiinkin on varauduttava huolellisesti ja
toimintaohjeet tulee olla työntekijöiden tiedossa.
Turvallisuusasiakirjassa tulee olla selvitettynä riskitilanteet,
turvallisuussuunnitelma ja onnettomuuskirjanpito.
(Kuluttajavirasto 2003a, 4.)
Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää
sopimatonta tai hyvän maun vastaista mainontaa. Sen tulee
sisältää kuluttajan terveyden ja taloudellisen terveyden kannalta
tärkeää tietoa. Mainonta ei saa sisältää harhaan johtavaa
informaatiota, ja siitä ei saa jättää pois kuluttajalle oleellisia
seikkoja. Kuvamateriaali tulee olla aidoilta suorituspaikoilta.
Markkinamateriaalissa tulee kuvata selvästi kenelle se on
suunnattu. Ennakkotiedot tulee esittää yleisimmillä osallistujien
kielillä ja on varmistuttava siitä että osallistujat ymmärtävät
ohjeet. Sen tulisi sisältää:
- Kauanko ohjelma kestää?
- Mikä on toiminnan luonne?
- Ohjelman vaatimustaso. Esimerkiksi ikävaatimukset.
- Mahdolliset allergeenit.
- Jos olosuhteet vaativat ohjelman peruutuksen.
- Saako päihteiden alaisena osallistua ohjelmaan?
(Kuluttajavirasto 2003b, 5.)
Varsinkin fyysistä kuntoa vaativissa ohjelmissa olisi hyvä
kartoittaa osallistujien terveyden tila terveyskyselyllä. Kun
41
toiminnan harjoittaja saa tiedon osallistujista etukäteen, on
ohjelmaan varautuminen helpompaa. Osallistujien hyvinvointia
tulee tarkkailla ohjelman aikana, päihteiden alaisena
onnettomuusriski on suuri. Osallistujille tulee antaa etukäteen
tieto miten toimia hätätilanteissa, keneen ottaa yhteyttä ja minne
soittaa apua. Toiminnanharjoittajalla on myös vastuu huolehtia
asiakkaidensa turvallisuudesta mahdollisten pahoinpitelyiden tai
muun uhkan varalta. Esimerkiksi tilaisuuksissa tulee olla
riittävästi järjestyksenvalvojia. (Kuluttajavirasto 2003c, 9.)
Henkilökunnaltamme edellytämme ensiapu- ja
turvallisuuskoulutusta. He ovat perehtyneet tehtäväänsä ja heillä
on tarvittava koulutus. Henkilökunnan tulee itse huolehtia omasta
hyvinvoinnistaan. Kaikkien tulee osata hälyttää apua ja kerran
vuodessa tulee järjestää turvallisuuskoulutus ja valmiusharjoitus.
Hätätilanteista tulee olla kirjalliset ohjeet ja niissä tulee tulla ilmi
kuka tekee ja mitä. Mahdollisuus avun hälyttämiseen tulee olla
koko ajan, esimerkiksi täytyy varmistaa että puhelimet ovat
ladattuna. (Kuluttajavirasto 2003d, 11.)
Ohjelmapalvelun tarjoajan tulee tarvittaessa hoitaa mm. ilmoitus
yleisötilaisuuden järjestämisestä ja ympäristölain mukainen
lupahakemus. On hyvä vakuuttaa itsensä ja henkilökuntansa
toiminnanvastuuvakuutuksella. On tärkeää varmistaa että
osallistujien tapaturmavakuutus on hoidettu. (Kuluttajavirasto
2003e, 17.)
3.3.2.4 Kuluttajansuojalaki
42
Kuluttajansuojalaki turvaa kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan
oikeudet. (Suomen kotityöpalveluyhdistys ry 2010.)
Kuluttajansuojalakia sovelletaan kuluttajan ja elinkeinon
harjoittajan välisiin kauppoihin. Kuluttajan velvollisuudeksi on
määritelty maksaa palvelun tai tavaran hinta ja suorittaa maksu
sovittuna aikana. Myyjän velvollisuus on toimittaa tuote sovittuna
aikana ja hintana. Kauppa on kuin sopimus, joista molempien
tahojen tulee pitää kiinni. Kaupan tai palvelun voi purkaa
ainoastaan, jos havaitaan virhe. Virhe palvelussa tarkoittaa
ammattitaidotonta, huolimatonta tai sopimuksesta poikkeavaa
palvelua. Kuluttaja menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos
valitusta ei tehdä kohtuullisessa asiassa. Jos kuluttaja ja myyjä
eivät löydä yhteisymmärrystä, voidaan ottaa yhteyttä
kuluttajaneuvojaan (Kuluttajaliitto 2012).
Ohjelmapalvelutoiminnan täytyy täyttää
kuluttajansuojalainsäädännön määrittelemä taso
ohjelmapalvelutuotteelle. Markkinoinnista on myös selvittävä
yritys, joka toimii valmismatkalain mukaan vastuullisena
matkanjärjestäjänä. (Imatran seudun kehittämisyhtiö 2011d, 29.)
3.3.2.5 Valmismatkalaki
Meitä ei koske valmismatkalaki, sillä täyden vastuun asiakkaista
ottaa yhteistyössä toimiva matkanjärjestäjä. Markkinoinnissa
mainitsemme selvästi kuitenkin valmismatkalain mukaisen
matkanjärjestäjän, koska kyseessä on valmismatkalain alainen
toiminta.
43
3.3.2.6 Tekijänoikeuslaki
Tekijänoikeuslain mukaan, sillä joka on luonut kirjallisen tai
taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Teoksen
katsotaan tulleen julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu
yleisön saataviin. Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä
valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna. Oikeus
valokuvaan säilyy 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva
valmistettiin. Jos kuitenkin valokuvaaja luovuttaa oikeuden
teoksen julkiseen esittämiseen, on luovutus voimassa kolme
vuotta. Jos kuitenkin voimassaoloajaksi on määrätty enemmän
kuin kolme vuotta ja yksinoikeudesta on sovittu, mutta oikeutta
teoksen esittelyyn ei ole käytetty, saa tekijä kuitenkin itse esittää
teoksen tai luovuttaa esittämisoikeuden. (Tekijänoikeuslaki 2012.)
Siis kun me otamme matkoillamme kuvia, on tekijänoikeus
meidän puolellamme. Meidän tulee kuitenkin ottaa huomioon
myös henkilötietolaki. Siinä määrätään, että jokaisen kuvassa
olijan on annettava suostumuksensa kuvan levittämiseen. Meidän
kannaltamme on helpointa pyytää suostumus kaikilta matkaan
lähteviltä. Jotta asiakkaat osaavat varautua valokuvaamiseen, on
heille kerrottava seikasta jo matkaa varatessa.
3.3.2.7 Henkilötietolaki
Henkilötietolain tarkoituksena on turvata ihmisten yksityiselämän
suoja sekä henkilötietoja. Lain on tarkoitus myös edistää hyvän
tietojenkäsittelytavan kehittymistä sekä noudattamista. Kyseistä
lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn sekä
silloin kun henkilötiedot muodostavat henkilörekisterin tai niiden
44
osan. Lain mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti
perusteltua sekä sille täytyy olla hyvä syy miksi sellaista kerätään
tai ylläpidetään. Tahot eivät voi ylläpitää rekisteriä ilman
rekisteröidyn antaa suostumusta. Myöskään rekisteriin ei tule
kerätä tietoja, jotka eivät rekisterin käyttötarkoituksen mukaisia
(tarpeellisuusvaatimus). Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely
on kielletty. Tällaisina voidaan pitää mm. seksuaalista suuntausta,
rotua ja terveydentilaa sekä rikollistaustaa. Näistäkin seikoista
voidaan kyllä mainita rekisterissä, mutta tähän tarvitaan henkilön
erillinen lupa. Rekisterin ylläpitäjän tulee pitää huoli rekisterin
ajantasaisuudesta (virheettömyysvaatimus). Ennen rekisterin
perustamista, on ylläpitäjän tehtävä henkilörekisteristä
rekisteriseloste, josta täytyy ilmetä mm. ylläpitäjä ja yhteystiedot,
mihin rekisteriä käytetään, aiotaanko tietoja luovuttaa EU
talousalueen sisälle tai sen ulkopuolelle ja miten rekisteri aiotaan
suojata. Jokaisen rekisteriin ”joutuvan” on päästävä tämä
näkemään. Rekisteröidyn täytyy saada tietoonsa mitä tietoa
hänestä on rekisteriin rekisteröity. Henkilötunnuksen käsittely
vaatii myös erillisen suostumuksen. Ylläpitäjän tulee huolehtia,
ettei henkilötunnusta merkitä turhiin papereihin ja asiakirjoihin.
Henkilötietoja voidaan siirtää EU:n alueelle tai sen ulkopuolelle
vain jos kyseinen maa voi taata tietosuojan riittävyyden. Jos
rekisteriä aiotaan käyttää mm. suoramarkkinoinnissa, on
mainonnassa mainittava mistä rekisteröidyn tiedot on saatu.
Rekisteriin on myös merkattava, jos rekisteröity ei halua omia
yhteystietojaan käytettävän suoramarkkinointiin yms.
Rekisterinpitäjän on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta
henkilöiden tiedot pysyvät muilta salassa. Tietosuojavaltuutetulla
on kuitenkin oikeus saada tietoonsa rekisteröityjen tiedot,
tietosuojalautakunnalla on sama oikeus. Jos käy niin, että
45
henkilötietoja vuotaa julkisuuteen, on ylläpitäjä
korvausvelvollinen. (Henkilötietolaki 2012.)
3.3.2.8 Tuotevastuulaki ja tuoteturvallisuuslaki
Tuotevastuulain mukaan tuotteen valmistaja on vastuussa
tuotteen aiheuttamista vahingoista henkilölle tai henkilön
omaisuudessa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta palveluista
aiheutuneisiin, joten laki ei koske yritystämme. (Kuluttajavirasto
2010.) Tuoteturvallisuuslaki pyrkii siihen, että tuotteet eivät
aiheuta vaaraa tai vahinkoa, jolloin kuluttajan luottamus
tuotteeseen säilyy. Tämä laki koskee meitä ohjelmanjärjestäjänä,
jotta teemme ohjelmasta mahdollisimman turvallisen asiakkaalle.
(EU 2011.) Tämä laki koskee kuluttajapalveluita eli
ohjelmapalveluita, joita me valmistamme yksityiseen kulutukseen.
Meidän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta,
jotta palveluistamme ei aiheudu vaaraa kuluttajan terveydelle tai
omaisuudelle. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2011d, 29.)
3.3.2.9 Vahingonkorvauslaki
Vahingonkorvauslakia sovelletaan kun on kyseessä tahallisesti
aiheutettu vahinko eli virhe tai laiminlyönti.
Ohjelmapalveluyrittäjä on vastuussa henkilökuntansa että
alihankkijoidensa tekemisistä. Ohjelmapalveluyrittäjälle syntyy
vahingonkorvausvastuu, jos yrityksen alihankkijana toimiva
henkilö laiminlyö kalustoaan tai hygieniaansa, jonka vuoksi
asiakas sairastuu. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2011e, 30.)
46
3.3.3 Kulttuuritrendit
Nykyaikana tieto leviää valon nopeudella sosiaalisen median
avulla ympäri maailman ja näin ollen erilaiset trendit vaikuttavat
entistä nopeammin ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin.
Trendillä tarkoitetaan vallalla olevaa suuntausta tai kehityksen
suuntaa, joka voi olla pitkäkestoinen tai lyhytaikainen. Trendiin
yhdistetään usein nuorekkuus ja muodikkuus. Mietittäessä
trendiä ja trendikkyyttä on tärkeää miettiä tulevaisuuden trendejä
ja niiden ennakointia. Kulttuurilla tarkoitetaan yhteisön ja
ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta
(Kotimaisten kielten keskus 2007) eli puhuttaessa kulttuureista
voidaan sillä tarkoittaa melkein mitä vaan olutkulttuurista
pukeutumiskulttuuriin.
Meitä ja meidän yritystämme läheisesti koskettaa, mikä on
trendikästä nyt ja tulevaisuudessa matkailualalla. Tällä hetkellä
matkailualan trendeinä voidaan pitää hiljaisuusmatkailun sekä
hitausmatkailun kasvamista. Vastavoimana näille myös harraste-
ja teemamatkailu tarjoaa mahdollisuuden aktiivisempaan
lomailuun. Hiljaisuusmatkailuun meidän yrityksemme ei tarjoa
mahdollisuutta, mutta sitä paremminkin harraste- ja
teemamatkailuun. Suomessa alkoholipolitiikka on tulevaisuudessa
ilmeisemmin tiukkenemassa, joka voi lisätä halukkuutta lähteä
juhlimaan kanssamme muualle Eurooppaan. Jossa
alkoholikulttuuri on erilaista ja juhlat jatkuvat yömyöhään.
Nuorisokulttuuriin kuuluu olennaisena juhlinta ja uusien
kontaktien solmiminen. He haluavat kokeilla kaikkea uutta, ja
ovatkin aina uusien trendien aallonharjalla. Nuoriso edustaa
erilaisia uskomuksia, tapoja ja tietynlaista elämäntyyliä. He
pyrkivät tuomaan yhteiskuntaan muutoksia. (Reimari 2012). Let’s
47
go bananas edustaa nuorien huoletonta elämäntyyliä.
3.3.4 Teknologia
Teknologialla ei tarkoiteta vain huipputeknologiaa eli viestintä- ja
tietoteknologiaa, vaan rakennettua ympäristöä yleisesti.
Yhteiskunnalliset muutokset ja teknologia vaikuttavat toisiinsa
yhtä lailla, joten niitä on mahdotonta erottaa toisistaan. Olemme
riippuvaisia etenkin tietokoneista ja puhelimista. (Opetushallitus
2010b.)
Sosiaalinen media on tärkein markkinointikanavamme ja olemme
riippuvaisia sen kehityksestä ja suunnasta. Suurin
markkinointikanavamme tulee olemaan Facebook, jonne luomme
yrityksellemme oman sivuston. Luomme Twitteriin oman tilin
yrityksellemme ja pysymme ajanhermolla sosiaalisen median
kehityksen mukaan. Nähtäväksi jää vaikuttaako esimerkiksi
Facebookin mahdollinen pörssilistautuminen sen ilmaisiin
käyttöominaisuuksiin. Jos Facebook muuttuu maksulliseksi, on
meidän löydettävä muita ilmaisia markkinointikanavia, kuten
Google+. Tarkoituksemme on tulevaisuudessa ylläpitää blogia,
johon kerromme tulevista matkoistamme, niiden kulusta ja
yritämme mahdollisuuksien mukaan houkutella mukaan
tunnettuja bloggaajia. He kirjoittaisivat meistä omaan blogiinsa ja
tarjoaisimme heille matkojamme ilmaiseksi. Matkan jälkeen he
kirjoittaisivat blogiinsa matkasta. Tietokoneet ja puhelimet ovat
yrityksemme kannalta oleellisia. On tärkeää, että yrityksellämme
on tehokkaat tietokoneet sekä puhelimet, sillä varaukset toimivat
niiden kautta.
48
3.3.5 Toimiala
Yrityksemme kuuluu toimialaltaan urheilutoiminta sekä huvi- ja
virkistyspalveluihin nro. 93299 eli muualla luokittelematon huvi-
ja virkistystoiminta. Siihen kuuluu huvi- ja virkistystapahtumien
tuottajien ja tapahtumayrittäjien toiminta. (Tilastokeskus 2012b.)
Taiteiden viihteen ja virkistyksen liikkeenvaihto kasvoi lähes 4 %
vuosien 2008 ja 2009 välillä. Kasvussa olivat pienet ja suuret
yritykset. (Tilastokeskus 2010.) Käsittelemme alamme toimitilaa
tarkemmin kohdassa 4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne.
49
4 SWOT
Sana tulee englannin kielen sanoista strengths, weaknesses,
opportunities ja threats. Vahvuudet ja heikkoudet kuuluvat
sisäisiin tekijöihin, kun taas mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoisia.
(Opetushallitus 2011.) SWOT:ia voidaan käyttää yritystoiminnan
analyysimenetelmänä. Sen avulla yritys pystyy vaivattomasti
arvioimaan omaa toimintaansa. (Entersol Oy 2009.) Seuraavassa
SWOT-analyysissä olemme jakaneet SWOT:in peruspilarit vielä
neljään pienempään osaan: talous, asiakas, henkilöstö ja
osaaminen.
4.1 Vahvuudet
Yritystä perustettaessa emme tarvitse suurta pääomaa, joten
taloudellisesti emme joudu miljoonan vuoden velkavankeuteen.
Ohjelmamme on hinnoiteltu siten, että asiakaskunnallamme on
varaa tällaiseen viihdykkeeseen. Yrityksellämme ei ole
samankaltaisia kilpailijoita markkinoilla, meidän ei tarvitse
välittää kilpailijoiden hinnoittelusta. Talouden suhdannevaihtelut
eivät vaikuta nuoriin, eli kohderyhmäämme, niin paljon kuin
vanhempiin. Nuoret haluavat elää hetkessä eikä heidän tarvitse
suunnitella tulevaisuutta pitkälle. He yleensä huolehtivat vain
itsestään ja rahaa on helpompi käyttää huvituksiin.
Olemme suunnanneet matkamme oikealle asiakasryhmälle eli
nuorille aikuisille, jotka ovat bilehenkisiä ja innokkaita
matkustajia. Suomalaiset ovat tunnettuja juomakulttuuristaan,
joten valitsemamme kohteet tyydyttävät heidän tarpeitaan.
Toimialamme ei koskaan mene pois muodista, sillä biletykselle ja
juhlimiselle on aina kysyntää.
50
Henkilöstöä on tarpeeksi, tunnemme toisemme ja välillämme
vallitsee vahva luottamus. Uskomme myös, että naiseutemme on
yksi suurista vetovoimistamme. Tästä syystä hieman paitsiossa
olleet bilettävät poikaryhmät löytävät tiensä meidän yrityksemme
asiakkaiksi. Henkilöstömme omaa matkailualan koulutuksen ja
meillä on myös vahva kielitaito. Lisäksi olemme samaa ikäluokkaa
kuin kohderyhmä, joten osaamme asettua heidän asemaansa ja
meidän on helpompi kuvitella mitä he matkoiltamme toivovat.
Palvelumme on laadukasta ja meillä on paljon monipuolista
ohjelmaa. Olemme myös teknologisesti päteviä ja hallitsemme
sosiaalisen median perus atk-taidot. Olemme erittäin idearikkaita
ja kehitämme matkojamme jatkuvasti.
4.2 Heikkoudet
Taloudellisiin heikkouksiin voidaan lukea myös aikaisemmin
mainittu taloudellinen suhdannevaihtelu. Sen vaikutukset
vaikuttavat ihmisiin eri tavoin, joten se voi olla niin vahvuus kuin
heikkouskin. Yrityksen perustamisen aloittamista vaikeuttaa
yhteistyökumppaneiden puute ja tulevaisuudessa riippuvuus
suhde matkanjärjestäjään. Vaikka yrityksemme ei tarvitse suurta
aloituspääomaa, on kuitenkin tiettyjä hankintoja joihin
tarvitsisimme rahaa päästäksemme alkuun. On siis vielä
kysymysmerkki mistä rahoituksen saamme. Olemme ajatelleen
mm. Finnveran naisyrittäjyystukea.
Meillä ei vielä ole asiakaskuntaa, joten sen hankkiminen vie
paljon aikaa. On myös todennäköistä, että yrityksemme vetää
puoleensa kohta jo edesmenneen jookokookos.com:n asiakkaita,
joten on odotettavaa että meitä verrataan heihin. Vaikka
matkamme eivät ole kovinkaan kalliita, voi hinta silti olla este
51
monelle opiskelevalle nuorelle. Tällä hetkellä markkinointi on
meille tuntematon osa-alue, joten asiakkaiden tietoisuuteen
pääseminen vie aikaa. Henkilökuntamme on nuorta joten
työkokemusta tai tietoa yrityksen perustamisesta ei ole vielä
kertynyt. Koetuksella on oppaiden ympärivuorokautinen
jaksaminen ja asiakkaiden palveleminen. Nettisivujen tekeminen
on meille kaikille täysin vierasta, joten joudumme ulkoistamaan
tämän toiminnon. Tämä on yksi suurimmista rahasyöpöistä.
Tulevaisuudessa pyrimme kouluttamaan itsemme tähänkin
taitoon.
4.3 Mahdollisuudet
Matkailulla on aina kysyntää ja trendien vaihteluiden mukaan
pyrimme lisäämään ja muuttamaan tarjontaamme asiakkaiden
mieleiseksi. Yritämme mahdollisuuksien mukaan hankkia
sponsoreita yrityksellemme, esimerkiksi Chiquita ja Suomen
Punainen risti. Jos yrityksemme lähtee käyntiin hyvin, voimme
laajentaa uusiin asiakasryhmiin. Otamme kehittämisideoita
vastaan asiakkailta. Henkilöstömme pyrkii kehittämään
tietotaitoaan jatkuvasti. Kun yritys aloittaa toimintansa, voimme
sijoittaa henkilöstöön ja palkata uusia, osaavia, energisiä ihmisiä
tiimiimme. Henkilöstömme ei kasva niin suureksi, ettemme voisi
pitää siitä hyvää huolta. Yhteishenki on meille tärkeää ja pyrimme
kehittämään ja ylläpitämään sitä. Koska aloitamme pienestä, on
meidän myöhemmin helppo laajentaa, jos yrityksemme on
tuottoisa. Voimme laajentaa uusiin kohteisiin, palkata lisää
henkilöstöä ja kehittää omaa henkilökohtaista taitoamme.
Pyrimme kehittämään itseämme jatkuvasti: kielitaitoa,
kohdeosaamista, atk-taitoja ja yhteistyösuhteitamme.
52
4.4 Uhat
Yksi suurista uhista on matkanhintojen nousu, tähän taas
vaikuttaa vahvasti bensiinin hinta. Tästä syystä on mahdollista
että joudumme tulevaisuudessa miettimään
asiakassegmenttiämme uudestaan. Matkanhintojen nousu voi
aiheuttaa matkankysynnän laskua. Yksi tulevaisuuden suurista
uhkakuvista on ilmastonmuutos, johon ihmisten on ennemmin tai
myöhemmin alettava suhtautumaan vakavammin. Koska olemme
nuoria ja kokemattomia, voi rahoituksen saaminen olla hankalaa.
Matkojen varaamisen helpottuminen voi aiheuttaa
pakettimatkojen suosion laskun. On otettava huomioon, että
matkamme eivät välttämättä miellytä asiakaskuntaamme. Tärkein
voimavaramme eli henkilöstö voi väsyä. Olemme ystäviä työn
ulkopuolella, joten se voi aiheuttaa työn ja vapaa-ajan
sekoittumista. Tämä voi johtaa konflikteihin välillämme, joka taas
vaikuttaa suoraan työhömme. Uhka yrityksellemme on
verkostoitumisen puute, joka voi johtaa siihen, ettemme saa
luotua kunnon asiakaskuntaa ja yhteistyökumppaneita. Tasokkaan
ohjelmapalvelun tarjoamisen ylläpitäminen voi olla pitkällä
tähtäimellä erittäin raskasta ja vaikeaa. Meidän työskentelyymme
vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, kuten baarit, hotellit, lentoyhtiöt ja
muut tahot, joiden toimintaan emme pysty vaikuttamaan.
4.5 Mitä SWOT:n jälkeen?
Kun kaikki kohdat on katettu, on seuraavana johtopäätöksien ja
toimenpiteiden suunnittelu. Miten vahvuuksia voidaan kehittää ja
hyödyntää jatkossakin? Miten heikkouksia tulisi poistaa ja
53
korjata? Miten mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää resurssien
mukaan? Ja miten uhkiin tulisi varautua? (Qualitas Forum 2012.)
54
5 Liikesuunnitelma
Yritysideamme ei ole juurikaan muuttunut liikesuunnitelman
kirjoittamisen eri vaiheissa. Tiedon keräysvaiheessa olemme
kuitenkin tarkentaneet tiettyjä kohtia ja visiomme on selkeytynyt
matkan varrella. Perusidea ja yrityksen imago on kuitenkin
pysynyt tähän asti täysin samana. Ohessa täsmennyksiä itse
yritysideaan, kohderyhmään, hinnoitteluun, yhtiömuotoon ja
tulevaisuuden suunnitelmiin.
5.1 Mitä?
Yritysideamme on alusta saakka ollut ohjelmapalveluyritys, joka
tarjoaa bile- ja teemamatkoja nuorille matkanjärjestäjän kanssa.
Emme koe että meillä on vielä tarpeeksi resursseja tai halua
ryhtyä matkanjärjestäjäksi ja tästä syystä valitsemme niin
sanotusti helpomman tien. Matkanjärjestäjä hoitaa lennot ja on
loppukädessä vastuussa. Emme tarjoa pelkkiä opaspalveluja,
koska matkaan sisältyy paljon muutakin kuin opastusta kuten
aktiviteettejä, teeman suunnittelua ja niin edelleen. Työmme ei
ole pelkästään matkailua, vaan saamme tehdä töitä matkojen
eteen myös Suomessa. Mielestämme yritysidealla on edelleen
potentiaalia kaikesta huolimatta, vaikka ihmiset varaavatkin
itsenäisesti matkoja netin välityksellä. Aina on olemassa
ihmisryhmä, joka haluaa päästä hieman helpommalla.
Matkakohteet ovat säilyneet samana eli Prahaan, Amsterdamiin,
Riikaan ja Berliiniin suuntautuvat viikonloppumatkat. Pidemmät
lomat vievät meidät Ibizalle, Octoberfesteille ja Sensation
Whiteen, missä ikinä se järjestetäänkin. Haluamme tarjota
asiakkaille palasen Suomea, joten Rukalle ja Leville suunnataan
After Ski -matkoilla.
55
5.2 Tuotteet
Tuotteemme koostuvat erilaisista ja eripituisista
bilematkaohjelmista. Palvelupakettimme muodostuu
ydinpalvelusta eli itse matkasta ja liitännäispalveluista, joita ovat
erinäiset aktiviteetit ja teemat. Liitännäispalvelumme ovat tärkeä
kilpailuun vaikuttava seikka, potentiaaliset asiakkaat valitsevat
meidät ehkä pelkästään niiden takia. Ne määrittelevät meidän
erikoisuutemme matkabisneksessä. (Mikkolainen 2009, 4)
Tarkoituksenamme on, että yhteistyökumppanimatkanjärjestäjä
hoitaa lennot ja majoitukset. Meidän huoleksemme jää ohjelman
järjestäminen. Lyhyemmät matkat suuntautuvat Riikaan,
Amsterdamiin, Prahaan sekä Berliiniin. Viikonloppumatkoilla
ohjelman runko on samankaltainen kaikkialla, mutta sisältö
vaihtelee kohteen ja teeman mukaan. Runko koostuu
mielenkiintoisista kilpailuista, teemoista ja juhlintapaikoista mm.
Pub Crawl tyyppisestä baarikierroksesta. Pyrimme yhteistyöhön
paikallisten yritysten kanssa, joka edesauttaa matkan sujuvuutta
ja toiminnan onnistumista. Olemme läsnä niin oppaina kuin
kanssa juhlijoina.
Viikonpituiset matkat suuntautuvat Ibizalle ja Oktoberfesteille.
Lyhyempi teemamatka suuntaa Sensation White-
kohdekaupunkiin. Matkat tulevat olemaan toki kalliimpia, mutta
varmasti sen arvoisia. Ibizalla on satoja klubeja joista valita,
mutta me viemme asiakkaat parhaimpiin. Hoidamme myös helpon
sisäänpääsyn. Päivisin viihdytämme asiakkaita altaalla tai
rannalla. Samoin kuin Ibizalla, niin myös Münchenissä, on varaa
mistä valita. Me jälleen kerran tiedämme parhaat olutteltat,
emmekä eksy suurella festivaalialueella. Päivisin tutustutaan
56
saksalaiseen olutpanimokulttuuriin. Sensation White on
housemusiikkitapahtuma, jota järjestetään ympäri maailman,
mutta me pysymme Euroopan rajojen sisäpuolella. Me takaamme
että bileistä tulee ikimuistoiset! Haluamme tarjota
asiakkaillemme myös palan Suomea ja tästä syystä valitsimme
Levin ja Rukan. Tarjoamme mahdollisuuden nauttia bileistä jo
kotiovelta saakka. Tähän antaa mahdollisuuden bilebussi.
Starttaamme Helsingistä ja matkustamme bussilla
määränpäähän, mutta matkaan on mahdollista hypätä myös reitin
varrelta. Määränpäässä me hoidamme asiakkaille majoituksen,
afterski -ohjelman ja heidän halutessaan myös rinneliput. Me
pyrimme yhteistyökumppaneiden kanssa sopimaan hyviä
tarjouksia keskuksen anniskeluravintoloissa.
5.3 Kenelle?
Mielestämme olemme rajanneet ikähaarukan onnistuneesti, joka
ei kuitenkaan poissulje hieman vanhempien osallistumista
matkoille. Koemme, että valitsemamme asiakasryhmä eli 18–30
vuotiaat ovat juuri sopivan ikäisiä matkallemme, nuorilta nuorille
-periaatteella. Kohderyhmämme ovat suurilta osin kokopäiväisiä
opiskelijoita, ovat sosiaalisen median suurkuluttajia, pitävät
matkustelusta ja etsivät uusia tapoja matkustaa. Olemme
tutustuneet syihin miksi nuoret matkustavat, motivaatiotekijöitä
ovat muun muassa juhliminen, hetkestä nauttiminen,
aurinkolomat, eri kulttuureihin ja nuoriin tutustuminen,
itsenäisyyden tavoittelu, vapaa-aika ja uuden paikan tai
aktiviteetin kokeminen (MEK 2006, 3). Edustamme kaikin puolin
sitä mitä nuoret haluavat.
57
5.4 Kohderyhmä
Kohderyhmämme on 18–30 -vuotiaat suomalaiset nuoret aikuiset.
Olemme päätyneet tähän kyseiseen kohderyhmään, koska
tiedämme mitä ikäisemme haluavat sekä olemme analysoineet
Suomen matkailun edistämiskeskuksen raporttia nuorten
matkailutottumuksista. Nuorisomatkailijat on jaettu kahteen eri
ryhmään iän perusteella. 15–20 -vuotiaat haluavat aktiviteetteja
sisältäviä paketteja sekä ”vaarallista” elämää, kavereiden kanssa
juhlimista ja hetkessä elämistä. Pääongelmina heillä on raha ja
aika. 20–26 -vuotiaat ovat jo hieman rauhoittuneita ja matkustavat
mieluummin pareittain kuin ryhmässä. He ovat myös
itsevarmempia ja itsenäisempiä kuin aikaisemmin. On
huomioitava, että ihmisen henkinen ja fyysinen ikä eivät
välttämättä kohtaa, joten tutkimus ei tästä syystä ole kovin
luotettava. Omat kokemukset asiakaskuntamme ikähaarukasta on,
että bilehenkisiä ihmisiä löytyy aina ikään katsomatta. Syy miksi
suuntaamme ohjelmamme suomalaisille on, koska tunnemme
kulttuurin ja suomalaisen perusluonteen sekä suuntaamme
markkinoinnin vain kotimaahan. Yrityksemme toimii Suomessa,
joten suomalainen kohderyhmä on oletettava. Koemme, että tämä
on realistinen lähtökohta.
5.5 Miten?
Pyrimme saamaan yhteistyökumppaniksemme suomalaisen
matkanjärjestäjän kuten Matkavekan. Tiedustelimme mitä
Matkavekka vaatisi tämänkaltaiselta yhteistyöltä. Vaatimuksena
oli, että meidän tulisi hoitaa itse markkinointi ja tarjota lisäarvoa
antavaa ohjelmaa ja palvelua. Kilpailueduksemme voidaan mainita
että asiakasryhmämme koostuu nuorista, ja juuri tuota ryhmää
Matkavekka pyrkii tavoittamaankin.
58
Toivomme matkanjärjestäjältä luotettavuutta, yhteistyökykyä,
antaa meille vapaat kädet ohjelman luontiin ja sen imago tulee
tukea meidän yrityskuvaamme. Matkavekalla on perinteet
suunnata ohjelmaa myös nuorille, kuten Goom-risteilyt ja
aikaisempi bilematkojen järjestäjä Jookoskookos.com. Vaikka
Matkavekan asiakaskunta on suurilta osin iäkkäämpää, emme
usko sen vaikuttavan meidän imagoomme.
Eli matkat varataan meidän kauttamme, mutta
valmismatkamukainen vastuu on yhteistyökumppanillamme
matkanjärjestäjällä. Me järjestämme kohteessa asiakkaille
ohjelman sekä viemme heidät parhaisiin bileisiin. Kuten jo
aikaisemmin mainitsimme, haluamme toimia oppaina sekä myös
suunnitella matkat ja aktiviteetit. Tästä syystä me itse olemme
tärkeitä yritykselle, koska olemme yrityksen suurin resurssi.
Tarkoituksenamme on järjestää matkoja tiheään tahtiin, kuitenkin
haluamme pitää matkojen määrän mahdollisimman pienenä,
yrityksen resurssit huomioon ottaen. Aluksi ideanamme oli
järjestää matkoja aina silloin tällöin, mutta se ei olisi yritykselle
taloudellisesti kannattavaa. Ennen yrityksen käynnistystä aiomme
itse matkustaa kohteisiin ja tutustua sen tarjontaan. Haluamme
viedä asiakkaitamme parhaisiin bileisiin, parhaassa seurassa.
Valitsemme matkustusajankohdat juuri sen mukaan mitä
kaupungilla on kulloinkin tarjottavanaan. Tärkeintä on luoda
hyvät ja luotettavat suhteet paikallisiin toimijoihin, siis baareihin,
hotelleihin ja ravintoloihin. Näin ollen varmistamme laadukkaan
palvelun ja halvat huvit.
Aiomme tavoittaa asiakasryhmämme ennen kaikkea sosiaalisen
median kautta kuten Facebookissa. Yhteistyö
opiskelijayhdistysten kanssa on tärkeää, jotta saamme
59
kohderyhmämme huomion. Avaamme nettisivut, joille
sisällytetään keskustelufoorumi sekä kuvagalleria. Matkan varaus
tapahtuu meidän nettisivujemme kautta, myös puhelin varaukset
ovat mahdollisia.
Yhteistyökumppaneitamme ovat matkanjärjestäjän lisäksi
majoitusyritykset, baarit, klubit, tapahtumat (Oktoberfest ja
Sensation White) ja kuljetusyritykset. Toimintaamme kuuluu
suurilta osin yhteistyö kohdekaupunkien yritysten kanssa, niiden
valinnassa meidän tulee olla erityisen tarkkoja. Laadimme
yritysten kanssa niin kirjalliset kuin suulliset sopimukset vastuista
ja ehdoista. Olisi kätevää jos saisimme luotua kontakteja hyviksi
todettuihin hostelleihin, baareihin ja kuljetusyrityksiin, joten
voisimme mahdollisesti hyötyä kanta-asiakkuudestamme ja saada
paljousalennusta.
5.6 Millä imagolla?
Meillä on ollut yhteinen ja selkeä visio yhtiömme imagosta alusta
asti. Haluamme tarjota hauskanpitoa nuorilta nuorille. Olemme
energinen ja hauska yritys, tuomme Suomen matkailun alalle
uusia tuulia. Tarjoamme mahdollisuuden, johon uutta janoavat
nuoret varmasti tarttuvat.
5.7 Hinnoittelu
Tuotteiden hinnoittelussa olemme ottaneet huomioon
jookoskookos.com yrityksen samankaltaisten matkojen hintoja.
Majoitusasiat päätämme yhdessä yhteistyökumppanin kanssa,
mutta pyrimme majoittamaan asiakkaat siisteissä hostelleissa.
Kuljetukset määränpäähän hoidetaan joko lentäen tai bussilla.
60
Hostellien yöhinnat ovat noin 20 euroa per yö, mutta tulemme
suurena ryhmänä toistuvasti, joten uskomme saavamme niin
sanottua paljousalennusta. Lentojen hintoja on vaikea arvioida,
koska meillä ei ole tietoa yhteistyökumppaneiden suhteista
lentoyhtiöihin. Arvelemme lentojen hintojen olevan
kolminumeroisia lukuja, mm. Amsterdamin lennot ovat noin 220
euron paikkeilla.
Huomioon on otettava meidän palkkamme. Karkeasti arvioituna
palkkamme aluksi voisi olla 100 euroa per päivä per henkilö.
Yhteistyökumppanimme varmasti myös haluaa saada jotain
palkkiota matkasta. Yhtenä vaihtoehtona näemme että myymme
palvelumme yhteistyökumppanille, joka maksaa meidän
palkkamme ja hinnoittelee tuotteen itse. Pyrkimyksemme on
saada luotua laaja yhteistyöverkosto kohdekaupunkeihin, joten
meidän ei tarvitsisi miettiä pääsymaksuja. Näin ollen
pidennettyjen viikonloppujen hinnaksi tulisi 350 euroa ja siitä
ylöspäin. Pidemmät lomat ovat noin 600 eurosta ylöspäin riippuen
matkakohteesta. After Ski -matkojen hinnat ovat alkaen 400
euroa.
5.8 Yhtiömuoto
Vertailtuamme yritysmuotoja eli eroja henkilöyhtiön ja
osakeyhtiön välillä, tulimme siihen tulokseen että järkevin
vaihtoehto on osakeyhtiö. Seuraavassa esittelemme miten tähän
päädyimme.
Avoimessa yhtiömuodossa ongelmaksi meille muodostuisi niin
sanottu liian vapaa talous. Avoimessa yhtiössä olisimme vastuussa
yhtiön veloista omalla omaisuudellamme, mikä on mielestämme
liian riskialtista. Sekä muut jäsenet joutuisivat vastuuseen toisen
61
ottamasta lainasta. Ongelmaksi saattaisivat muodostua eriävät
mielipiteet asioista, jolloin yksi meistä voisi vain päättää, että
asiat tehdään tietyllä tavalla. Vaikka yksi työntekijä tekisi kaksi
tuntia töitä päivässä, toinen kymmenen, voitot jaetaan aina tasan
osakkaiden kesken. “Avoimen yhtiön jokaisella yhtiömiehellä on
oikeus itsenäisesti päättää yhtiötä koskevista asioista ” (Suomen
Yrittäjät 2012f).
Kommandiittiyhtiö on samankaltainen avoimen yhtiö kanssa.
Haluamme, että yhtiökumppanit ovat samalla viivalla ja
samanarvoisia. Tässä yhtiömuodossa pääomapanos voi olla myös
työ rahan sijaan. (Suomen Yrittäjät 2012g.)
Aikaisemmin jo totesimme, että yritysmuotona osakeyhtiö olisi
meille kaikista sopivin ja tätä mieltä olemme edelleen. Tulimme
tähän päätökseen, koska osakeyhtiönä olemme vastuussa vain
yhtiöön sijoitetulla omaisuudella. Olemme tällöin niin sanotusti
samalla tasolla ja kiinni yrityksessä samalla rahasummalla. Jos
yksi osakkeen omistaja vaihtaa paikkakuntaa tai haluaa luopua
osuuksistaan, on muilla osakkailla lunastusoikeus osakkeisiin
ennen kuin niitä myydään yrityksen ulkopuolelle. (Kari 2012)
Jokainen meistä lunastaa saman verran osakkeita joka varmistaa
meidän tasa-arvoisuuden.
Meidän tulee tehdä osakkeenomistajien kanssa kirjallinen
perustamissopimus, jossa on mainittava seuraavat asiat:
Sopimuksen päivämäärä
Kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet
Osakkeista yhtiölle maksettava määrä
Osakkeen maksuaika
Yhtiön hallituksen jäsenet
62
Yhtiön tilitarkastajat (Suomen Yrittäjät 2012g.)
Sopimuksessa on tarvittaessa mainittava myös toimitusjohtaja
sekä hallituksen puheenjohtaja. Yrityksen tilikausi merkitään
myös tähän tai yhtiöjärjestykseen.
Yhtiöjärjestyksen tarkoituksena on säädellä yhtiön toimintaan, ja
se liitetään perustamissopimus. Siihen merkitään seuraavat asiat:
Toiminimi
Kotipaikkana oleva Suomen kunta
Toimiala (Suomen Yrittäjät 2012g.)
Yhtiölle tulee avata oma tili, jolle yrityksen merkitys osakerahat
maksetaan. Perustettavan yhtiön vähimmäispääoma on 2 500 €.
Osakeyhtiö syntyy, kun sen perustamissopimus on toimitettu
patentti- ja rekisterihallitukselle, joka merkitsee sen
kaupparekisteriin. Perustamissopimuksesta on kolme kuukautta
aikaa rekisteröidä yritys tai sopimus raukeaa ja osakkeet on
maksettava tilille ennen rekisteröinti-ilmoitusta. Rekisteri-
ilmoitukseen tulee liittää vakuutus, jossa hallituksen jäsenet ja
toimitusjohtaja vakuuttavat, että yhtiön perustamisessa on
noudatettu osakeyhtiölain säädöksiä sekä tilintarkastajan
vakuuden, että osakkeiden maksamisessa on noudatettu
osakeyhtiölain säännöksiä. (Suomen Yrittäjät 2012h.)
5.9 Tulevaisuuden suunnitelmat
Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toivomme, että yritys on
saanut jalansijaa markkinoilla ja asiakaskunta on löytänyt meidät.
Yrityksen sisällä yhteistyö toimii ja kontaktiverkostot
kohdekaupungeissa ovat laajentuneet. Yhteistyö
63
matkanjärjestäjän kanssa toimii, vaikka aluksi yhteistyö oli
hapuilua ja haki omaa polkuaan. Näkemys yrityksen toiminnasta
ja pyörittämisestä on konkreettisempaa ja olemme oppineet
paljon. Meillä on realistisempi näkemys yrityksen tulevaisuudesta
ja kehittymismahdollisuuksista. Oman yrityksemme ohella
teemme töitä muille yrityksille jokainen tahollaan.
Viiden vuoden päästä olemme saavuttaneet puskaradion kautta
kuuluisuuden ja asiakaskuntamme tuntee palvelumme.
Imagomme on selkiintynyt ja vakiintunut. Kohdetarjontamme on
laajentunut ja tästä syystä olemme voineet palkata lisää
työntekijöitä. Työllistämme itsemme kokopäiväisesti.
64
6 Toimenpiteet
Seuraavassa kerromme enemmän markkinoinnin kilpailukeinoista
joilla pystymme lähestymään asiakkaita ja muita sidosryhmiä
paremmin. Käsittelemme aiheita 5 P:n kautta eli tuote (product),
hinta (price), saatavuus (place), viestintä (promotion) ja
henkilöstö (personnel). 5 P:n markkinointimalli on johdettu
Jerome McCarthyn 4 P- mallista, jonka hän kehitteli 1960-luvulla.
(Joensuu 2007)
6.1 Tuote ja tuotantoratkaisut
Tuote ja tuotantoratkaisut osiossa käsitellään Let’s go bananasin
tuotekehitystä ja brändiä. Kerromme tuotekehityksestä
prosessina, sekä tekijöistä jotka vaikuttavat onnistuneeseen
tuotteeseen. Käymme lyhyesti läpi palveluprosessin.
6.1.1 Tuotekehitys
Tuotekehityksen tarkoituksena on saada selville voiko omasta
ideasta jalostaa myyvä tuote tai palvelu. Sen tulee vastata
asiakkaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja sen tulee olla
innovatiivinen ja kilpailukykyinen. Tuotekehityksen tarpeellisuus
perustuu suurempien tulojen tavoitteluun, tulevaisuuden
turvaamiseen ja kilpailijoista erottautumiseen. Uusien tuotteiden
ja palveluiden kehittämisestä on tullut kriittisen tärkeää.
Nykyaikana tuotteiden elinkaari lyhenee ja niistä tulee hetkessä
vanhanaikaisia. (Harjula & Koskinen 2007, 3). Vaikkei matkailuala
muutu niin nopeasti kuten esimerkiksi teknologia, ovat uudet
trendit ja matkustusmuodot tervetulleita tällekin alalle. Varsinkin
nuoret hakevat jatkuvasti jotain uutta ja ennen kokematonta ja
tätä Let’s Go Bananas tarjoaa.
65
Tuotekehityksen tulee vastata kysymykseen, miten yritys aikoo
tehdä voittonsa muutaman vuoden kuluttua. Tuotekehityksellä on
kuitenkin negatiivinen puolensa, on arvioitu että keskimäärin vain
prosentti johtaa menestykseen markkinoilla. Markkinat tulevat
päättämään mikä tuote tai palvelu on loppujen lopuksi se paras.
(Harjula & Koskinen 2007, 3).
6.1.2 Tuotekehitysprosessi
Ensimmäisessä vaiheessa tuotekehitysprosessissa on ideoiden
haalinta ja niiden arviointi. Ideoita voidaan hankkia
asiakaspalautteista, tutkimuksista tai kilpailijoiden toiminnasta.
Tavoitteen täsmentäminen on hyvin tärkeää. Tuotekehitykselle
pitää luoda tavoitteet resurssien, aikataulujen, henkilöstön ja
markkinoiden osalta. Tässä vaiheessa itse kehitysprosessi saa
alkunsa. Esisuunnittelu tarkoittaa tarkkaa ja yksityiskohtaista
tuotesuunnittelua. Siinä tuotekehityksen suunnitelma laaditaan
esimerkiksi budjetin ja aikataulun osalta. Henkilöstön ja
resurssien kartoittaminen, hinnoittelukysymykset,
markkinointisuunnitelma ja valmistusprosessin tutkiminen
kuuluvat tuotekehityksen neljänteen vaiheeseen.
Markkinatutkimukset ja kannattavuuslaskelmat ovat
tuotekehityksen alkuvaiheeseen kuuluvia vaiheita. Tuotetta
kehittäessä luodaan prototyyppejä ja kerätään koeryhmiä
testaamaan tuotetta. Kriittisin vaihe on päätös tuotteen
tuomisesta markkinoille. Tämän jälkeen epäonnistumisen
tapauksessa vahinko on suuri. Kehittäjillä tulee olla realistiset
tuotto-odotukset ja tieto markkinatilanteesta. Menestysarvio
tehdään, kun tuote on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Silloin
keskitytään tuotannon ja myynnin kokemuksiin. Tuotetta voidaan
mahdollisesti kehittää edelleen. (Harjula & Koskinen 2007, 8).
66
Palveluiden luonnissa suurin työ on ajattelutyö, joten resursseja
siihen ei juurikaan tarvita. Prosessi lähtee liikkeelle FAM-
matkoilla, tutustumme kohteisiin ja niiden tarjontaan, sitä kautta
voimme aloittaa palveluiden suunnittelun. Otamme huomioon
asiakkaittemme toiveita, mietimme esimerkiksi mistä
aktiviteeteistä itse pitäisimme. Ohjelmamme ei tule olemaan
museokiertelyitä, vaan ennemminkin hauskanpitoa. Haluamme
suunnitella etukäteen paljon erilaisia aktiviteettejä ja kilpailuita,
sopien kunkin matkan teemaan. Ne tuovat lisäarvoa matkalle.
Ohjelmia ei markkinoida tarkasti etukäteen, vaan haluamme
jättää jotain yllätykseksi. Kyselemme nuorilta mikä heidän
mielestänsä olisi kivaa, esimerkiksi facebook-kyselyillä. Kaikki
aktiviteetit kokeillaan suljetussa ja valvotussa koeympäristössä
Porvoossa. Kehitystä teemme kun yritys on lanseerattu ja
ensimmäisiä matkoja on tehty, käytäntö tulee kertomaan
aktiviteettien toimivuuden.
6.1.3 Kymmenen tekijää menestyvään tuotteeseen
Menestyneen tuotteen tuotekehityksessä on kymmenen vaihetta.
Ensimmäinen näistä on erilaistetun ja potentiaalisen tuotteen
etsintä. Tähän tulee panostaa, sillä omaperäisen idean löytäminen
on haasteellista. Asiakkaiden tunteminen ja omien, sekä
kilpailijoiden, heikkouksien tiedostaminen ovat avainasemassa.
Toisessa vaiheessa korostuu analysoinnin ja testauksen tärkeys jo
tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa. Tulee analysoida
asiakkaiden ja markkinoiden tarpeet. Tämä vaatii aikaa ja
resursseja. Kolmannessa vaiheessa otetaan huomioon asiakkaan
mielipide. Avain menestykseen on ottaa asiakkaiden toiveet ja
näkemykset huomioon jo itse tuotekehityksessä. Neljännessä 67
vaiheessa korostetaan tuotteen määrittely. Tulee miettiä tarkkaan
kohderyhmä, konsepti, tuotteen edut ja tuotteen ominaisuudet.
Viidentenä tekijänä on lanseerausvaiheen suunnittelu, onko siihen
tarpeeksi aikaa ja resursseja. Kuudentena, tuotekehitykseen
kuuluu kritiikki kaikissa projektin vaiheissa. Onko projektin
jatkaminen kannattavaa? Seitsemäs kohta menestyksekkään
tuotteen kehityksessä on organisaation rakentaminen. Hyvin
mietitty organisaatiorakenne johtaa sujuvaan työskentelyyn.
Johdon tulee olla omistautunut projektiin. Kahdeksannessa
vaiheessa korostuu yrityksen itsetuntemus, tuotteen tulee edustaa
yrityksen ydinosaamista. Jos yrityksellä on tarkoituksena
suunnata ulkomaalaisille markkinoille jossain vaiheessa (yhdeksäs
vaihe), on tärkeää ottaa ne markkinat huomioon jo
tuotekehityksessä. Viimeinen tekijä, ja yksi tärkeimmistä, on
johdon tuki. Heidän tulee tarjota resurssit ja visiot
tuotekehitykselle, ja toimia taustavoimana alusta loppuun.
(Harjula & Koskinen 2007, 6).
6.1.4 Palveluprosessi
Palvelu on itsessään prosessi. Se on toimintaketju jonka avulla
tuotetaan kuluttajille hyöty. Asiakas voi olla osallisena jo palvelun
luonnissa, ja sen kehittämisessä paremmaksi. Palveluprosessin
pohtiminen auttaa hahmottamaan ketkä osallistuvat tuottamiseen,
missä vaiheessa ja kuinka kauan. Mitä tarkemmin palveluprosessi
on suunniteltu, sitä parempi on markkinoinnin tulos. (Kyttälä
2010).
6.1.4.1 Palvelupaketti
Palvelupaketti, eli myytävä tuote, koostuu ydinpalvelusta ja
liitännäispalveluista. Palvelupaketti lähdetään rakentamaan 68
ydinpalvelun ympärille, liitännäispalvelut ovat tärkeä
ostovalintaan vaikuttava seikka. Liitännäispalveluiden
tarkoituksena on se, että asiakkaan kokemukset ovat positiivisia
ennen ydinpalvelun käyttöä, sen aikana ja sen jälkeen.
Ydinpalvelun tulee olla vastaus siihen, miksi asiakas haluaa ostaa
palvelun ja on valmis maksamaan siitä. Se on pääsyy miksi
asiakas asioi yrityksen kanssa. Liitännäispalvelulla taas on suuri
merkitys yrityksen differoitumiseen ja kilpailuetuun. (Mikkolainen
2009, 4).
Let’s Go Bananasin ydintuote on itse matka. Mutta
liitännäispalvelut tuovat siihen sen erikoisuuden ja vaikuttavat
ostopäätökseen. Otetaan esimerkiksi matka Sensation White-
tapahtumaan. Onnistuneen markkinoinnin kautta potentiaalinen
asiakas löytää sivuillemme. Hän näkee että kuukauden päästä
Amsterdamissa järjestetään Sensation White. Hän ei ole ehkä
kuullut tapahtumasta aiemmin, mutta katsoo oheisen trailerin
viime vuodelta, joka saa aikaan tunteen ”tuonne on pakko
päästä”. Hän lukee foorumilta muiden matkailijoiden hehkutusta
kyseisestä tapahtumasta, hakee mahdollisesti lisäinformaatiota
Internetistä ja kertoo matkakumppaneilleen suunnitelmasta. He
varaavat matkan yhteistyökumppanimme sivulta, ja asia siirtyy
nyt meidän käsiimme. Asiakkaalle näkymättömät tapahtumat ovat
yhteistyökumppanimme tahollaan hoitamat lennot, meidän
hankkimat pääsyliput itse tapahtumaan, majoituksen ja
kuljetuksen paikan päälle, sekä takaisin hotellille. Ennen lähtöä
lähetämme vielä infopaketin kaikille osallistujille aikatauluista,
ohjelmasta, varoituksista ja muusta tarvittavasta informaatiosta.
Olemme myös itse mukana keskustelufoorumilla tapahtuvassa
keskustelussa, vastaamme kysymyksiin ja luomme
matkakuumetta (esimerkiksi lähtölaskenta Facebookissa jne.).
69
Itse matkalla me oppaat olemme innokkaasti mukana ja valmiina
pitämään hauskaa. Haluamme olla osana ryhmää ja luoda
yhteishenkeä. Ennen stadionille menoa keksimme pientä
viihdyttävää ohjelmaa, esimerkiksi maalaamme kaikkien kasvoihin
siniristiliput. Matkan jälkeen kyselemme ihmisten mielipiteet ja
mahdolliset kehitysehdotukset, jaamme kuvia verkkosivuillamme
ja mainostamme seuraavaa matkaa. Siinä esimerkki yhdenlaisesta
liitännäispalvelusta mitä Let’s Go Bananas tarjoaa, se saa meidät
erottumaan muista ja edesauttaa kilpailuvalttiamme.
6.1.4.2 Palveluodotukset
Yritysten välisessä kilpailussa se, jolla on laadukkain palvelu mitä
todennäköisemmin voittaa vertailun. Tämä ei kuitenkaan vaadi
ihmeitä, koska asiakkaille kelpaa perustaso. Tärkeintä on vastata
asiakkaiden odotuksiin. Korkean hinnan asiakas mieltää
korkealuokkaiseen palveluun, mutta halpa hinta ei oikeuta
huonoon asiakaspalveluun. Olisi tärkeää määritellä asiakkaiden
laatukäsitys. Sen avulla saadaan tietää odotukset ja sitä kautta
voidaan tarjota kokemus joka vastaa odotuksia. (Parasuraman,
Zeithaml & Berry 1988).
SERVQUAL-asteikko on tieteellisesti osoitettu toimivaksi
työkaluksi mittaamaan asiakkaiden laatukokemukset. Se jaetaan
viiteen aihepiiriin: konkreettiset tekijät (ympäristö, henkilöstön
ulkonäkö ja tarvikkeet), luotettavuus (pidetään kiinni sovitusta
asiasta sovitulla tavalla), palvelualttius (aito halu auttaa
asiakasta), uskottavuus (henkilöstön tietotaito ja palvelutilanteen
hallinta) ja empatia (inhimillisyys, aito kiinnostus asiakkaaseen).
Tämän asteikon pohjalta on yrityksellä mahdollisuus kehittää
70
palveluitaan paremmaksi ja se kannattaa päivittää aina tietyin
väliajoin. (Parasuraman, Zeithaml & Berry 1988).
SERVQUAL-asteikon mukaisesti Let’s Go Bananasin
konkreettisiin tekijöihin kuuluisi hyvin tehdyt, toimivat nettisivut,
joissa on helppo navigoida ja varaustilanteessa sivu ohjautuu
näppärästi yhteistyökumppanimme sivuille. Toimistotiloja meillä
ei ole, joten ympäristöllä tai tarvikkeilla ei sinänsä ole merkitystä.
Meidän kohteittemme ja tapahtumiemme tulee olla
nuorisouskottavia ja heitä viihdyttäviä. Ei siis maatilalla
viininmaistelua, vaan Berliinin baarien helmet. Luotettavuus on
varsinkin suomalaisten keskuudessa korkeasti arvostettu seikka
palvelujen tarjoajissa, meidän tulee tarjota se mitä on luvattu.
Vaikka bisnesmaailmassa nuoruutemme ja kokemattomuutemme
saatetaan katsoa haitaksi, asiakkaittemme keskuudessa ei uskota
että yksikään keski-ikäinen osaisi järjestää nuorille bilematkoja.
He voivat luottaa siihen, että me tiedämme mitä he haluavat. Silti
meillä tulee olla kokemusta asiakaspalvelusta ja meidän kaikkien
tulee olla perillä kaikesta mikä koskee yritystämme ja
matkojamme. Esimerkiksi kohteessa eksyminen ei olisi hyvää
mainosta yrityksellemme. Olemme kaikki persooniltamme hyvin
palveluhenkisiä ja haluamme aidosti asiakkaittemme nauttivan
matkoistamme. Haluamme tutustua heihin myös ihmisinä. Se on
helppoa koska, ikämme puolesta asiakas voi samaistua meihin ja
lähestyä meitä helpommin.
6.1.4.3 Lyhyesti palveluketjuista
Palveluketjun onnistumisen voi jakaa kolmeen pääkohtaan:
palveluosaamisen tasaisuus, palveluhenkilökunnan ammattitaidon
71
tasaisuus ja palvelun ajallinen tasaisuus. Henkilökunnan tulee
palvella asiakasta aina yhtä hyvin, kaikkien tulee hallita osa-
alueensa ja henkilökunnan ei saisi olla eroja palvelussa. (Edu
2012a).
Hyvän palveluketjun tulee olla saumatonta ja suunniteltu
mahdollisimman yksinkertaiseksi asiakkaille. Palvelujen
välittäjien välinen tiedonkulku tulee olla sujuvaa ja heillä tulee
olla yhteinen selkeä näkemys palvelun tavoitteista ja laadusta.
(Jauhianen & Kemiläinen 2009)
Let’s Go Bananasille on tärkeää löytää yhteistyökumppani joka
sopii nuorekkaaseen imagoomme. Tärkein suhde on
matkanjärjestäjän ja palveluntarjoajan välinen, yhteistyön tulee
sujua vaivattomasti. Se helpottaa asiakkaan varausta ja meidän
työskentelyämme. On tärkeää että meillä ja
yhteistyökumppanillamme on yhteinen visio ja tavoitteet, joita
kohti pyritään yhteistyöllä. Meidän tulee myös solmia kannattavia
sopimuksia sponsoreiden kanssa, mahdollisina ehdokkaina YLE
(radiokanava YleX) tai kondominvalmistaja jne.
6.1.5 Brändi
Brändillä tarkoitetaan tuotekuvaa. Sen ehkä tärkein tehtävä on
luoda mielikuva asiakkaalle, joka johtaa ostopäätökseen. Brändi
rakennetaan viestinnän ja tuotekehityksen avulla, ja se tuodaan
selkeimmin ilmi markkinoinnissa. Brändiä tulee kehittää koko
ajan, sillä asiakkaan mielipiteitä on vaikea hallita. Brändi tuo
molemminpuolista hyötyä niin asiakkaalle, kuin omistajallekin.
Asiakkaan hyötyy nopeasta ostopäätöksestä, he valitsevat sen
tuotteen jonka tuntevat. Brändi vetoaa tunne- ja järkiperäisiin
72
syihin asiakkaassa. Brändi on takuu laadusta ja samalla se kertoo
kuka asiakas on, esimerkiksi hänen sosiaalinen asemansa.
Omistajan näkökulmasta brändin hyöty on brändiuskollisuus,
asiakas ostaa sitä tuotetta minkä on kerran todennut hyväksi.
Hyvällä brändillä voi tuotteen hinnoitella korkeammin, tuotot
mahdollistavat uusien tuotteiden kehityksen. Kilpailijoiden on
vaikea saada jalansijaa markkinoilla, jota vahva brändinen yritys
hallitsee. (Taloustutkimus 2012, Sandbacka 2010, 6.)
Brändin luominen vaatii monipuolista ja jatkuvaa markkinointia
eri viestintäkanavien kautta. Tavoitteena tulee olla tuotekuvan
vakiintuminen, eli sen tunteminen ja oma paikka markkinoilla.
Brändiin liittyy paljon muutakin kuin itse tuote ja markkinointi.
Brändiin vaikuttavat niin omistajayhteisön maine, yrityksen
toimintatavat, tuotteen käytettävyys ja laatu, hinnoittelu, tekniset
ominaisuudet että lupausten täyttäminen. (Kookas 2012)
Yrityksellämme, Let’s Go Bananasilla, on hyvin mieleenpainuva
nimi. Meidät voi tuttavallisesti, ja hauskasti, lyhentää ”banaanit”.
Meidän tulee panostaa vielä visuaalisiin seikkoihin, jotka tulevat
esille mm. viestinnässä ja internetsivuissa. Tarvitsemme
tunnistettavan ja imagollemme sopivan logon. Erotumme selvästi
muista ohjelmapalvelun tarjoajista omaperäisellä ohjelmallamme
ja sillä, että olemme selkeästi suuntautuneet pelkästään nuorille.
Brändimme on hyvä sekoitus ”kieli poskella”-toimintaa, sekä
tarkkaa suunnittelua. Haluamme matkojemme olevan kaikilta osin
onnistuneita, mutta samalla tietynlainen spontaanius tuo
seikkailun tuntua. Haluamme luoda hauskan ja nuorekkaan kuvan
yrityksestämme, ts. meidän näköinen yritys. Olemme aidosti omia
persooniamme, toista samanlaista soppaa on mahdotonta luoda.
Myymme ohjelmaamme hyvällä (tai huonolla) huumorilla ja
73
reiluilla hinnoilla. Etuinamme on matkan helppous asiakkaalle,
selvästi nuorekas teema ja asiakasryhmä, matkojemme tarjoama
kokemus ja uusien ihmissuhteiden solmiminen. Kaikki nämä
edustavat myös nuorten arvoja ja odotuksia tällaisista palveluista.
6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut
Aloittelevan yrityksen yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä on
hinnoittelu. Tärkein kysymys hinnoittelussa on: Mikä on oikea
hinta tuotteelle tai palveluille? Oleellista on myös, että hintojen
kannattavuus on laskettu oikein. Yrityksen täytyy tietää paljonko
myydystä tuotteesta tai palvelusta jää katetta. Suuremmalla
katteella myytäessä ei tarvitse myydä niin paljon tuotteita
kannattavuuden saavuttamiseksi ja pienellä katteella taas täytyy
myydä enemmän, jotta yritys olisi kannattava. Hinnoittelua
suunniteltaessa on selvitettävä yleiset hintatasot alalla sekä
kohderyhmän hintataso. Yrityksen tulee laskea kate ja
kannattavuus huolellisesti ettei yritys myy tuotteitaan
kannattomasti. Hinnoitteluun on otettava myös huomioon
oheistuotteet lisäarvopalvelut, hinnasto- ja pakettitarjoukset.
(Enter 2010).
6.2.1 Budjetti
Hyvällä ja huolellisella budjetoinnilla on suuri merkitys
yritystoiminnassa. Budjetoinnilla yritys pyrkii hallitsemaan
epävarmuustekijöitä ja hakemaan parhaita ratkaisuja yrityksen
kannalta. (OP 2012a). Budjetoinnin tarkoitus on esittää yrityksen
tulevaisuudensuunnitelmat numeroina. Budjetointi on ikään kuin
toimintasuunnitelma, liiketoimintasuunnitelma tai
projektisuunnitelma puettuna numeroiksi. Budjetointi ei ole 74
pakollista, mutta kuitenkin hyvin suositeltavaa yrityksen kannalta.
Budjetointi auttaa yritystä hahmottamaan tulevaisuuttaan, sekä
sen avulla on jo mahdollista ennakoida tiettyjä ongelmakohtia
yrityksessä. Budjetoinnin avulla voidaan myös alustavasti arvioida
yrityksen tulevaisuudennäkymiä ja onnistumista. (Edu 2012 a).
Yrityksemme ei tarvitse suuria summia pääomaa koska toimimme
itse aluksi oppaina ja varauspalvelumme pyörii pääasiassa
kokonaan Internetissä. Omat kotisivumme sekä teknologia vievät
meiltä jonkin verran rahaa ja olemme arvioineet kotisivujen
kustantavan meille noin 4000 euroa tai hiukan yli. Tarvitsemme
myös muutamia vakuutuksia ja oheismateriaalia matkoillemme
sekä luultavasti tulemme kustantamaan omat lentolippumme.
Palkkoihimme kuluu rahaa suunnilleen 100 euroa päivässä.
6.2.2 Markkinointikustannukset
Olemme miettineet mainostamista Internetissä ja mainosspottia
televisioon. Tutkimme Mtv3:n sivuja ja esimerkiksi yhdelle
mainosspotille tulisi hintaa noin 5051 euroa. Näkyvyysalue olisi
tällä hinnalla Uusimaa, mainosta esitettäisiin kaksi kertaa
Salattut Elämät- ohjelman yhteydessä ja mainoksen
kokonaispituus olisi 15 sekuntia. Saavuttaisimme näin arviolta
202 540 katsojaa. Mtv3:n verkkosivuille mainos maksaisi
paraatipaikalle 3500 euroa ja se olisi siellä tällä budjetilla noin
viikon ajan. Näyttömäärä arvioituna olisi 125 000 ihmistä. (MTV3
2012). Yrityksen alkuvaiheessa tällainen panos markkinointiin ei
ole kannattavaa, mutta mahdollisesti sen jälkeen kun yrityksellä
on jo tuloja.
Hakukonemarkkinointi tarkoittaa Internetmarkkinointia, jonka
avulla pystytään parantamaan verkkosivujen löydettävyyttä
75
hakukoneiden hakutuloksissa. (Hakukonemarkkinointi 2012).
Olemme miettineet miten voisimme parantaa kotisivujemme
löydettävyyttä esimerkiksi Googlessa. Yrityksemme alkuvaiheessa
on erityisen tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset
löytäisivät verkkosivumme vaivattomasti, joten meidän tulee
tutustua hyvin erilaisiin hakukonemarkkinointimahdollisuuksiin.
6.2.3 Hinnoittelu
Yrityksemme tulee saamaan tuloja myymistämme
ohjelmapalveluista. Matkapakettimme sisältävät kuljetukset ja
majoituksen kohteessa sekä matkanjohtajien järjestämää
ohjelmaa ja opaspalveluita. Pyrimme pitämään matkojemme
hinnat kilpailukykyisinä eli mahdollisimman edullisina nuorille
matkustajille. Tutustuimme vastaavan yrityksen Jookoskookoksen
matkapakettihintoihin ja vertaillessamme hintoja tulimme siihen
tulokseen, että Let’s Go Bananasin matkat ovat hieman
kalliimpia. Esimerkiksi Vilnaan suuntautuva viiden päivän
bilematka Uutena vuotena maksaa Jookoskookoksella 230 euroa
johon kuuluu kuljetukset laivalla ja bussilla sekä hotellimajoitus.
(Jookoskookos 2011).
Meidän matkojemme hinnoittelun houkuttelevuus perustuu
halpoihin hintoihin sekä pakettimatkojen helppouteen. Varattuaan
matkan asiakas tietää varmasti kuinka paljon matka maksaa eikä
hänen tarvitse maksaa tämän muusta kuin ruoasta ja juomasta.
Matkojen hintaan kuuluu lennot, majoitus, kuljetukset
kohdemaassa sekä ohjelma kohteessa. Matkojen hinnat
vaihtelevat hieman kohteen sekä keston mukaan. Keskiarvo hinta
matkoillemme on 415 euroa, toki viikko Ibizalla maksaa enemmän
76
kuin kolme yötä Riikassa. Esittelemämme hinnat ovat noin hintoja
eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Halvin matkoistamme on
viikonloppu Riikassa eli kolme yötä, jolle hintaa kertyy 300 euroa.
Prahan matka on kestoltaan sama, mutta hinta on 330 euroa.
Amsterdamin ja Berliinin viikonloppu matkat ovat molemmat 350
euroa. Sensation White- matkapaketti sisältää edellä mainittujen
lisäksi pääsylipun tapahtumaan. Paketin hinta on 460 euroa.
Viidenpäivän matkat Ocktoberfesteille maksaa 550 euroa.
Pääsyloppuja olutfestivaalialueelle ei tarvita, mutta hintaa nostaa
matkan pituus sekä sesonkihinnat. Pisin matkamme on
viikonpituinen juhlantäyteinen matka Ibizalle, jolle matka maksaa
650 euroa. Hintaan sisältyy myös pääsyliput klubeille. Suomen
AfterSki- matkat suuntautuvat Rukalle ja Leville ja kestävät 5
yötä. Hinta sisältää matkat sekä majoituksen ja oheisohjelman.
Hinta ei sisällä laskettelulippuja, mutta ne voi varata myös
kauttamme. Matka Rukalle maksaa 350 euroa ja Leville 400
euroa.
6.2.4 Kannattavuus
Kannattavuutemme riippuu täysin siitä, kuinka suosittuja
järjestämämme matkat tulevat olemaan. Jos meillä on paljon
kysyntää voimme nostaa hintoja, palkata lisää ihmisiä sekä
järjestää enemmän matkoja. Voisimme kuitenkin arvioida, että
yrityksemme olisi kannattava tai ainakin tarjoamillemme
palveluille olisi kysyntää. Tuomme markkinoille jotain uutta ja
raikasta eikä Suomessa ole montakaan ohjelmapalveluiden
tarjoajaa, joka tarjoaisi samankaltaisia bilematkoja.
77
6.3 Saatavuusratkaisut
Yritysten tekemien saatavuuspäätösten tavoitteena on että
asiakas saavuttaa meidät mahdollisimman vähällä vaivalla ja
nopeasti (Joensuu 2007). Saatavuus voidaan jakaa ulkoisiin ja
sisäisiin saatavuustekijöihin. Ulkoinen saatavuus käsittää ne
tekijät jotka helpottavat yrityksen ja sen palvelujen löytämistä.
Tärkeää on myös, että asiakas tunnistaa juuri meidän
yrityksemme samankaltaisten yritysten joukosta, sekä saa siitä
myönteisen ensivaikutelman. (Joensuu 2007.) Meidän
yrityksemme kannalta tärkeintä on, että verkkosivumme ovat
helposti löydettävissä suurten hakukoneiden avulla.
Verkkosivujen tulee myös olla helppokäyttöiset ja kaiken
informaation tulee löytyä vähällä vaivalla. Let’s go bananas on
hyvin edustettuna sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa
meidän tulee tuoda hyvin esille se, mikä meidät erottaa muista.
Haluamme että asiakaskuntamme tuntee meidät ja tietää meidän
osaamisalueemme.
Sisäinen saatavuus tarkoittaa miten helppoa asiakkaan on asioida
yrityksessä ja onko se miellyttävää. Siihen vaikuttavat myös
palveluympäristö kuten sisämiljöö, kalusteet ja asiakaskierto sekä
henkilökunnan saatavuus. Valikoimien monipuolisuus, tuotteiden
esillepano sekä esite- ja opasmateriaalit ovat tärkeitä sisäisen
saatavuuden kannalta. (Joensuu 2007). Let’s go bananasin
sisäisiin saatavuustekijöihin kuuluu verkkosivujen ulkoasu sekä
niiden nopea latautuvuus, henkilökunnan helppo saatavuus
sähköpostitse sekä puhelimitse, sekä ohjelmiemme monipuolisuus
ja ainutlaatuisuus. Työntekijöiden tulee olla uskollisia yrityksen
imagolle. Nuorille asiakkaille kavereiden mielipide vaikuttaa
78
paljon, joten meidän pitää nähdä vaivaa saadaksemme hyvän
maineen asiakaskuntamme keskuudessa.
6.3.1.1 Jakelutiet
Saatavuuteen vaikuttavat suuresti valitut markkinointikanavat,
jotka muodostuvat yrityksen yhteistyökumppaneista. Sen kautta
tuote tai palvelu myydään markkinoille, sekä välitetään tietoa
tuotteesta. Yhteistyökumppanina se tukee myyntiä, auttaa
luomaan asiakaskontaktiverkostoa ja fyysisesti jakaa tuotetta.
Markkinointikanavan valintaan vaikuttavat välikäsien määrä ja
miten paljon ja millaisia jälleenmyyjiä yritys haluaa. (Joensuu
2007).
Meidän kannalta tärkein markkinointikanava on
pääyhteistyökumppanimme, eli matkanjärjestäjä. Sivuiltamme
löytyy varausjärjestelmä, asiakkaat maksavat matkat ja me
ostamme matkanjärjestäjältä lennot. Omat verkkosivumme ovat
myös tärkeä markkinointikanava, koska sieltä löytyvät kaikki
tarjottavat matkapaketit ja tärkeät tiedot liittyen matkoihin.
Pohdimme myös mahdollisuutta saada yritystämme julki erilaisten
ilmaislehtien kautta. Esimerkiksi City- ja Metrolehti tavoittaisivat
paljon ihmisiä Uudeltamaalta.
6.3.1.2 Logistiikka
Logistiikka, eli fyysinen jakelu tarkoittaa materiaalien, valmiiden
tuotteiden ja niihin liittyvän informaation kuljetusta. Logistiikan
tarkoituksena on tarjota asiakkaan tarpeiden mukaista palvelua
79
mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Logistiikan tehtäviä ovat
siis kuljetus, varastointi ja tilaaminen. (Joensuu 2007)
Yrityksemme logistiikkaan kuuluu matkapakettiemme ja niihin
liittyvän informaation kulkeminen Internetissä kuin myös ihmisten
välillä. Lisäksi logistiikkaamme kuuluu asiakkaiden kuljetus
Suomesta eri kohteisiin ja kohteiden sisällä tapahtuva
siirtyminen. Pääasiassa kuljetamme asiakkaita lähimpiin
kohteisiin bussilla ja kaukaisempiin kohteisiin, kuten Ibizalle,
kuljemme lentokoneella. Levin ja Rukan kohteisiin kuljemme
tajunnanräjäyttävillä bilebusseilla.
Pääosa asiakkaistamme tulee olemaan Etelä-Suomesta ja
markkinoimme enemmän juurikin tälle seudulle. Kuljetuksemme
lähtevät pääkaupunkiseudulta ja emme vastaa esimerkiksi
muualta Suomesta tulevien asiakkaiden kuljetuksesta Helsinkiin.
Resurssimme eivät vielä riitä siihen.
80
6.3.1.3 Yhteistyökumppanit
Toimintamme sujumisen kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä eri
tahojen kanssa, jotta monipuolinen ohjelma toteutuu. Tärkein
kontaktimme tulee olemaan meidän ja matkanjärjestäjän välinen
suhde. Meidän tulee jakaa yhteinen visio ja tavoitteet, he eivät
saa vaikuttaa imagoomme negatiivisesti. Luottamussuhde täytyy
olla molemminpuolinen. Tämän lisäksi meidän tulee solmia
suhteita mahdollisten sponsoreitten kanssa. Sponsoroinnin tulee
tuottaa hyötyä niin itse sponsoroijalle kuin sponsoroinnin
kohteelle (Alaja 2000, 15). He mahdollisesti osallistuvat
kustannuksiin, sillä mainostamme heidän yritystään
matkoillamme. Mahdollisesti esimerkiksi Chiquita ja YleX sekä
muut yritykset, jotka haluavat näkyvyyttä nuorten keskuudessa.
Ohjelman onnistumisen kannalta on tärkeää solmia sopimuksia
kohdemaan baarien, ravintoloiden, klubien, festivaalien ja
tapahtumien järjestäjien kanssa. He hyötyvät siitä, että tuomme
heille paljon nuoria ja maksavia asiakkaita. Saamme ehkä
vastapalveluksena alennuksia ja tarjouksia. Asiakkaan
kokemukseen vaikuttavat myös kohdemaan henkilökunta ja
palvelualttius koska se vaikuttaa suoraan imagoomme.
Hyödynnämme Suomen eri korkeakouluja tekemällä yhteistyötä
oppilaskuntien ja oppilasjärjestöjen kanssa. Markkinoimme
matkojamme heidän kauttaan ja he voivat järjestää tilaisuuksia
joissa pääsemme esittelemään yritystämme. Tarkoituksena on
saada mahdollisimman paljon tunnettavuutta ja positiivisia
mielikuvia yrityksestämme.
81
6.3.1.4 Myyntiprosessi
Myyntiprosessi on yrityksen myynnin tekemisen ydin ja sen tulee
noudattaa asiakkaan ostoprosessia. Onnistunut myyntiprosessi
luo edellytykset myyntihankkeen läpiviemiselle
suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Myyntiprosessi auttaa myös
luomaan henkilöstön välille yhteisen kielen ja näkemyksen.
(Efecto 2010)
Kun luomme Let’s Go Bananasin myyntiprosessia, ensimmäiseksi
on tärkeää luoda luottamus henkilöstön välille. Varmistamme että
kaikilla on sama näkemys yrityksen tulevaisuudesta ja millainen
yrityksemme oikeasti on. Kun olemme saaneet tuotteemme
suunnittelun valmiiksi, keskitymme sen markkinointiin ja siihen
kuinka saamme yhteyden asiakkaisiin. On erityisen tärkeää, että
asiakas saa hyvän ensivaikutelman yrityksestämme ja
tarjoamistamme tuotteista. Myyntiprosessimme yksi tärkeimmistä
tekijöistä on verkkosivut, joiden ympärillä suurin osa yrityksemme
toiminnasta, markkinoinnista ja myynnistä pyörii. Tulevien
matkojemme suunnittelun ja yrityksemme tulevaisuuden kannalta
on olennaista kiinnittää paljon huomiota asiakaspalautteeseen
joka tulee esille jälkiseurantavaiheessa. Jokaisen matkan jälkeen
toivomme saavamme asiakkailtamme paljon positiivista,
negatiivista kuin myös parannus- ja kehitysehdotuksia. Asiakkaan
palautteen pohjalta pyrimme kehittämään ohjelmaamme entistä
viihdyttävämmäksi.
6.4 Henkilöstöratkaisut
82
Seuraavassa avaamme yrityksen henkilöstöratkaisuja. Kerromme
yrityksemme organisaatiosta, millaista on hyvä johtaminen,
henkilöstön motivoinnista, rekrytoinnista ja palkkauksesta.
6.4.1 Organisaatio ja sen rakenne
Organisaatio tarkoittaa koottua ihmisryhmää, tässä yrityksen
työntekijöitä, jotka toimivat yhdessä yhteisen päämäärän
saavuttamiseksi. (Yrittäjyyskasvatus 2010) Yhdessä he luovat
yritykselle oman kulttuurin ja tavan toimia. Virallisen
organisaation lisäksi yrityksen sisällä toimii yleensä ns.
epävirallinen organisaatio, jolla on suuri merkitys yhteisölle. Se
määrittää muun muassa työntekijöiden sisäisen hierarkian.
(Kookas Inc. 2011) Jokaisella organisaatiolla on oma
perustehtävänsä, joka määrittää organisaation tarkoituksen, miksi
organisaatio on luotu ja on olemassa. Organisaation perustehtävät
tulisi näkyä jokaisessa organisaation osassa. (Kehityspiikki 2012)
Organisaation ideana on saavuttaa ja tehdä asiat paremmin ja
nopeammin kuin yksittäinen ihminen olisi kykeneväinen.
(Wikipedia 2012)Organisaatiorakenne kertoo millainen yrityksen
työnjako on tehty ja millaiset toimenkuvat työntekijöillä on, onko
työympäristö kuinka hierarkkinen vai joustavampi? Onko
organisaatiossa mahdollista kehittyä yms. Organisaatiorakenne
määrittää myös millä perusteella työskentely yhdistetään.
Nähtävissä on myös onko organisaatio kuinka keskitetty vai
hajautettu. (Heikkilä 2010a) Jotta organisaatio toimii, on sen
sisällä toimittava hyvä sisäinen viestintä. Se pitää sisällään muun
muassa työntekijöiden tutustumisen organisaatioon ja
työtehtäviin, vuorovaikutuksen ja tiedon kulun. Sisäinen viestintä
luo sekä vahvistaa organisaation yhtenäisyyttä. Se edesauttaa
tiedon ja taidon leviämisen organisaation sisällä. (Jyväskylän
yliopisto 2012) Organisaation tärkeimpiä osia ovat sidosryhmät,
83
niin ulkoiset kuin sisäiset. Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia niitä
tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä esimerkiksi
toiset organisaatiot ja ryhmät. Sisäisiä sidosryhmiä voisi olla
esimerkiksi johtajat, työntekijät tai omistajat. Ulkoisia
sidosryhmiä ovat mm. yhteistyökumppanit, tavarantoimittajat ja
kilpailijat sekä asiakkaat. (TTY 2011; Wikipedia 2012)
Yrityksemme kokoonpano on aluksi pieni, joten suurta
organisaatiorakennetta ei sen ympärille saa rakennettua.
Yrityksemme koostuu siis neljästä omistajasta, jotka samalla
toimivat yrityksen työntekijöinä Ainakaan aluksi me emme
palkkaa ulkopuolista työvoimaa, mutta tulevaisuuden
suunnitelmiin kuuluu työntekijöiden palkkaaminen.
Yrityksemme on osakeyhtiö, jossa osakeyhtiölain mukaan tulee
olla toimitusjohtaja. Yrityksen toimitusjohtajaksi olemme
valinneet Riina Korkeakosken, mutta toimitusjohtajan tittelin
lisäksi hän työskentelee normaalisti meidän kanssamme
rivityössä. Haluamme jakaa eri toimialueet, jotta vältymme
päällekkäiseltä työltä, mutta samalla on tärkeää että kaikki
tietävät mitä tapahtuu ja missä. Emme halua luoda organisaation
sisälle jyrkkää hierarkiaa, jo senkin takia että kaikki
osakkeenomistajat omistavat yrityksestä yhtä paljon osakkeita ja
haluamme toimia yhteisten päätösten mukaan. Alla esittelemme
yrityksemme organisaatiorakenteen.
84
Toim
itusjoh
taja
s
Riina
Talous
Lotta Markkinoint
Oona-riina
Sido
sryhmät
Maria
6.4.2 Henkilöstöpolitiikka
Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä toimintaperiaatteita,
joiden mukaan henkilöstöhallintoa toteutetaan. Esimerkkejä sen
osa-alueista ovat esimerkiksi palkka- ja rekrytointipolitiikka.
Henkilöstöpolitiikka ohjaa henkilöstöhallintoa, jonka tehtävänä on
toteuttaa henkilöstöpolitiikan periaatteita. Henkilöstöhallinnolla
eli henkilöstötoiminnoilla tarkoitetaan toimintoja, joiden
tavoitteina on huolehtia että yrityksessä on oikea määrä
oikeanlaatuisia ihmisiä oikeanlaisissa tehtävissä. (Turun
ammattikorkeakoulu 2006)
6.4.2.1 Henkilöstöjohtaminen
Henkilöstöjohtamisesta puhutaan nykyään paljon enemmän kuin
aikaisemmin, ehkä juuri sen takia, että sen tärkeys yrityksen
toiminnan kannalta on huomattava. Aiemmin puhuttiin
henkilöstöjohtamisesta, mutta nykyään puhutaan enemmän
henkilöstön voimavarojen johtamisesta, eli strategisesta
henkilöjohtamisesta. (Kauppakorkeakouluun.com 2009) HRM eli
human resource management siis suomeksi henkilöstöhallinto on
yrityksen toimivuuden ja elinkaaren kannalta elintärkeää.
Henkilöstöjohtamisen ja nykyisen strategisen
henkilöstöjohtamisen eroja voidaan erottaa muun muassa kun
puhutaan suhteesta työntekijöihin. Aikaisemmin työtekijöitä
kohdeltiin ryhmänä, jolla on yhteiset halut ja tavoitteet.
Strategisessa henkilöstöjohtamisessa ajatellaan jokaista
työntekijää yksilönä, jolloin on helpompi sitouttaa työntekijä sekä
luoda luottamus hänen ja johdon välillä. (Koulutus.fi 2012a)
Henkilöstöjohtaminen ei ole pelkästään työntekijöiden 85
palkitsemista materiaalisilla palkinnoilla vaan johtamisessa on
suuri merkitys yrityksen yleisellä ilmapiirillä. Taitavan
henkilöstöjohtamisen merkkejä ovat henkilön jaksamisen sekä
henkilökunnan jatkuva kouluttaminen ja osaamisesta
huolehtiminen. Etenkin epävakaina aikoina usein
henkilöstöhallinto jää pienemmälle huomiolle, joka aiheuttaa
henkilöstön epävarmuuden tunnetta, joka ajan kuluessa vähentää
henkilöstön motivaatiota ja näin ollen vaikuttaen tehokkuuteen.
Tyytyväinen ja hyvinvoiva työntekijä on valmis tekemään töitä
yhteisen päämäärän eteen (Koulutus.fi 2012b)
Toimivan henkilöstöjohtamisen mittareina voidaan pitää muun
muassa työntekijöiden vaihtuvuutta, työtyytyväisyyttä sekä
sairauspoissaoloja. (Koulutus.fi 2012a) Mitä pienempi on
työntekijöiden vaihtuvuus, sitä todennäköisemmin he ovat
tyytyväisiä työsuhteeseensa. Henkilöhallinto voidaan purkaa
kymmeneen osa-alueeseen, joiden yhdessä, hyvin hoidettuna,
tulisi synnyttää tehokas henkilöstöhallinto. Yleisesti voidaan
sanoa, että jos palaset toimivat hyvin yhteen, vallitsee
organisaatiossa tehokas ja hyvinvoiva työilmapiiri. Tehokas
henkilöstöpolitiikka syntyy, kun jokainen organisaation sisällä
tekee töitä saman maalin saavuttamiseksi. On tärkeää, että
johtaminen on johdonmukaista ja hyvään lopputulokseen
pääsemiseen tekee töitä myös jokainen esimieskin. Jotta
henkilökunta säilyy motivoituneena, on sen saatava motivoivaa ja
vaihtelevaa työtä. Tärkeää on myös, että työstä saa palautetta,
niin positiivista kuin negatiivistakin. Ilman palautetta ei kukaan
voi kehittää työtään ja näin kehittää itseään. Etenkin jos
työntekijätaso on nuorta, myös järkevää on miettiä heidän
urakehitystään ja ylenemismahdollisuuksia yrityksen sisällä.
Yrityksen on pidettävä mielessä aina, että työntekijä on yksi
86
heidän suurista markkinoijistaan, jos ovat. Ennen pitkää on
todennäköistä, etenkin jos kyse on pienestä yrityksestä, että sen
on vaikeaa saada asiantuntevaa ja tasokasta työvoimaa, jos he
eivät ole pitäneet huolta aikaisemmistakaan. Yrityksen tulee luoda
itselleen hyvä imago ja näin myös jo olevat työntekijät voivat olla
ylpeitä työskennellessään juuri tuossa firmassa, ja sana kulkee
eteenpäin. Henkilöstön tehokkuus on yksi hyvän
henkilöstöhallinnon näkyvistä osista. Tärkeimpänä palasena tällä
alueella on yhteistoimintakyky. Ilman kykyä tehdä töitä yhdessä ja
yhteisen maalin hyväksi, on mahdotonta saada henkilökunnasta ja
resursseista irti tehokkuutta. Kuten jo aikaisemminkin mainitsin,
on työn oltava mahdollisuuksien mukaan vaihtelevaa sekä
tarpeeksi vaativaa. Näin motivaatio pysyy ja kasvaa ja heidän on
mahdollisuus kehittyä työssään ja näin ehkä edetä urallaan.
Mainitsin myös henkilökunnan poissaolojen olevan yksi hyvistä
motivaation ja työtyytyväisyyden mittareista. Tähän liittyy isona
osana myös henkilöstökustannukset, jotka pysyvät aisoissa kun
turhilta poissaoloilta vältytään ja henkilöstö jaksaa tehdä työnsä.
Organisaatiossa, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, on
käytettävä paljon resursseja uuden henkilöstön palkkaamiseen
sekä kouluttamiseen. Myös työntekijän sulautuminen uuteen
työpaikkaan ottaa aikansa. Tästä syystä on tärkeää sitouttaa
nykyiset työntekijät organisaatioon. Jos yrityksen työntekijäkunta
on sitoutunutta eli näin ollen myös usein pitkäaikaista, heidän
välilleen syntyy usein suuri luottamus ja hyvä yhteishenki, joka vie
yritystä eteenpäin. Tällaisessa organisaatiossa vallitsee
luottamuksen tuoma työmotivaatio, joka syntyy kaikista edellä
mainituista palasista. Tärkeää tehokkuuden kannalta on myös
työrauha, joka edesauttaa töiden joutumista ja onnistumista.
Vaikka organisaation työntekijät olisivat kuinka ammattilaisia, on
heilläkin varmasti aina jotain missä voidaan tulla vielä
87
paremmiksi ja oppia uutta. Tästä syystä on työntekijänkin edun
mukaista, että se väliajoin kouluttaa työtekijöitä lisää. Tämä lisää
vuorostaan taas tyytyväisyyttä, sitoutuneisuutta ja tietenkin lisää
tietotaitoa yritykseen. Yrityksen johdon kannattaa myös kiinnittää
huomiota omaan osaansa ns. yrityksen valmentajina, jotka
sparraavat työntekijöitä vielä parempiin suorituksiin.
(Elinkeinoelämän keskusliitto 2012, 7-10.)
Työ on yleisesti suuri osa ihmisen elämää, mutta on myös tärkeää
pitää työntekijästä huolta myös työn ulkopuolella. Heidän
tyytyväisyys omassa elämässään vaikuttaa työn tekemiseen.
Tähän osa-alueeseen kuuluu esimerkiksi hyvä terveydenhuolto,
vapaa-ajan toiminta sekä henkilökuntaedut. (Kamensky 2008,
196.) Vapaa-ajan toiminnan ja terveydenhuollon yhdistämisestä
esimerkkinä voidaan ottaa Pekkaniska Oy, jonka Suomen
Kuvalehti valitsi vuoden 2009 parhaaksi työllistäjäksi. (Suomen
Kuvalehti 2010) Kyseisen työpaikan työntekijät saavat niin
kutsuttuja kuntobonuksia esimerkiksi työmatkapyöräilystä tai
osallistumisesta vaikka hiihto tai soutu-kilpailuihin. Pekkaniskalla
myös tupakoimattomat ja sairaslomattomat saavat erillisen
korvauksen sekä jos työtilanne sen sallii, saavat he käyttää yhden
tunnin työajastaan urheiluun. Tällaisen palkintatavan takia
yrityksen sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi eikä nk.
Maanantai poissaoloja ole lähes ollenkaan. Myös tupakointi
yrityksessä on lähes olematonta. On ymmärrettävää, että tällainen
johtaminen luo sitoutuneisuutta sekä erittäin hyvän imagon.
(Elinkeinoelämän keskusliitto 2012, 7-10)
Hyvän henkilöstöjohtamisen edellytyksenä on myös työntekijän ja
ylemmän tason välinen suhde. On tärkeää, että asioista voidaan
keskustella rehellisesti työntekijän ja johtajan välillä. On otettava
88
huomioon myös, että työntekijä saattaa tarvita enemmän ohjausta
ja apua kun on oletettu, joten on pidettävä huoli että apua on
saatavilla tarpeeksi.
Lainsäädäntö ei välttämättä kuullosta niin välttämättömältä
puhuttaessa hyvästä henkilöstöhallinnasta, mutta se on. Ilman
tarvittavaa tietoa laista ja määräyksistä, on organisaation
mahdotonta turvata työntekijän työturvallisuus saati tietää mitä
työehtosopimus vaatii molemmilta puolilta. (Kamensky 2008,
196.)
Let’s go Bananasin tapauksessa henkilöstöjohtaminen, etenkin
näin alussa, on hieman suuresti sanottu, koska meillä ei ole muita
työntekijöitä. Toki on tärkeää pitää huolta omasta ja toisten
jaksamisestaan ja työturvallisuudesta, mutta etenkin aluksi olisi
jokaisen jaksaminen koetuksella. Työturvallisuus ja muut
säännökset ovat tietenkin tärkeitä, mutta eritoten jos yritys
laajenisi. Tulevaisuudessa, jos yritys kasvaa, on
henkilöstöjohtaminen otettava enemmän huomioon. Etenkin
tämänkaltaisessa työssä on työntekijän jaksaminen ja motivaatio
todella tärkeitä asioita. Tärkeää on pystyä puhumaan toisille jos
rupeaa tuntumaan että veto loppuu. Tästäkin syystä välitön ja
suora puhe ja palaute ovat erittäin tärkeitä.
6.4.2.2 Motivointi
Mielestämme tärkein motivaatiotekijä yrityksessämme on työn
opettavaisuus, vastuunkanto sekä itse työn mukavuus. Haluamme,
että työntekijämme heräävät aamuisin positiivisin mielin uuteen
työpäivään eikä hampaita kiristellen. Miten me tähän pääsemme?
Uskoisin, että meidän tapamme pitää huolta työntekijöistämme
perustuisi perinteisiin tapoihin kuten virkistysmatkoihin ja
89
virkistyspäiviin. Myös myyntiin pohjautuvaa palkitsemista
voitaisiin harkita. Tärkeää on myös kouluttaa henkilökuntaamme
esimerkiksi FAM- tripeillä, jotta he tietävät mitä myyvät ja mistä
puhuvat. Näin he voivat myös itse luoda uusia kontakteja ja oppia
uutta sekä todennäköisesti sitoutuisivat paremmin yritykseen.
Tärkeimpänä asiana motivoinnissa pidämme kuitenkin perinteistä
kiitosta, joka ei vaadi työnantajalta, eli meiltä paljoakaan vaivaa.
Olemme kokeneet itse työelämässä, että noinkin pieni sana kuin
kiitos auttaa jaksamaan ja motivoimaan tulevia koitoksia varten.
6.4.2.3 Rekrytointi
Rekrytointi tarkoittaa työhönottoa, eli henkilöstön hankintaa ja
värväystä. (Kompassi 2010). Vaikka uusien työntekijöiden
hankinta ei olekaan meille vielä ajankohtaista, tulee meidän
miettiä sitä tulevaisuuden kannalta. Aiomme sekä haluamme
palkata tulevat työntekijämme omien verkostojemme sisältä,
koska näin voimme olla melko varmoja että työntekijämme ovat
sopivia ja voimme luottaa heidän työpanokseensa. Jos
palkkaamme heidät ns. vapailta markkinoilta, on aina olemassa
pieni epävarmuus ovatko he meidän yritykseemme sopivia.
6.4.2.4 Palkkaus
Vaikka palkka ei olekaan työntekijöiden mielestä välttämättä se
tärkein työn osa-alueista, on se kuitenkin tärkeää kuten myös sen
oikeudenmukaisuus. Aikaisemmin palkkauksesta ei välttämättä
keskusteltu työkavereiden kanssa, mutta ajat muuttuvat ja tämän
takia oikeudenmukainen palkkaus on paikallaan. Jos työntekijä tai
90
työntekijät ovat hoitaneet esimerkiksi projektinsa hyvin,
kannattaa käyttää myös kannustavaa palkkausta tai palkitsemista.
”Palkinnon” ei tarvitse ole kovinkaan suuri tai merkittävä, mutta
jotain joka kertoo työnantajan tyytyväisyydestä ja että työ on
hyvin hoidettu. Yksinkertaisimmillaan kiitos riittää. (PAM 2010)
Yrityksemme palkkauksessa noudatetaan ohjelmapalvelualan
työehtosopimusta. Työehtosopimus turvaa työntekijän ja
työnantajan oikeudet ja määrää velvollisuudet. Työntekijöiden
palkka määräytyy työn vaativuuden sekä yrityksen kotipaikan
kalleusluokan mukaan. Työmme on vaativuustasoltaan
tavanomaista ja yrityksen kotipaikka on Porvoo, joka on toisessa
palkkaluokassa. Näiden tietojen perusteella työntekijöidemme
palkkaus on aloittelijalle 9,58 euroa ja nousee työvuosien ja
kokemuksen mukaisesti. On myös mahdollista että
palkkauksemme on hieman korkeampaa, mutta aiemmat palkat
ovat työehtosopimuksen määräämiä minimipalkkoja. Meidän pitää
olla myös valmiita maksamaan tarpeeksi suurta palkkaa, jotta
saamme haluamamme henkilökunnan. (PAM 2010)
6.4.3 Viestintäratkaisut
Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan
välillä, se on siis tapahtuma eli prosessi. (Åberg 1989, 14.)
Pyrimme yrityksessämme mahdollisimman laajaan ja
monipuoliseen viestintään, jotta saavuttaisimme asiakkaita
ympäri Suomea. Let’s go bananas toimii siis sanoman välittäjänä
ja kohderyhmämme toimii vastaanottajana. Markkinoinnin ja
viestinnän välistä rajaa on yleensä vaikea vetää. Raja ei kulje
siinä, että markkinointi olisi kaupallista ja viestintä ei.
Markkinointiviestintä on viestintää sekin mutta täytyy muistaa,
että kuten markkinoinnissa, myös viestinnässä tavoitteita voi ja
91
tulee asettaa, kohderyhmät määritellä ja tavoitteiden
toteutumista seurata. (Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto,
2012).
6.4.4 Viestinnän tavoitteet
Viestinnällä on aina tavoite. Viestinnän tavoitteet voidaan jakaa
määrällisiin, myynti ja asiakasmäärä sekä laadullisiin, imago,
asenne ja mielikuva. Yrityksellämme on selkeä tavoite saada
paljon myyntiä aikaiseksi ja saavuttaa tyytyväinen asiakaskunta,
jotka kertovat onnistuneista matkoista eteenpäin. Ensimmäisen
vuoden aikana tuottoa tuskin tulee kovinkaan paljon ottaen
huomioon kokemuksenpuutteemme yrityksen ylläpitämisestä,
mutta siitähän se oppiminen vasta alkaa. On tärkeää miettiä
minkälaisen viestin lähettää asiakkailleen ja mitä kautta he sen
saavat helpoiten ja vähällä vaivalla. Viestin sisältö vaikuttaa
paljon asiakkaan valintoihin, joten meidän täytyy miettiä tarkkaan
mitä haluamme viestillämme sanoa ja minkä kuvan haluamme
itsestämme antaa. Viestintä voidaan jakaa myös kolmeen
pääryhmän: vaikuttamiseen, tiedottamiseen ja viihdyttämiseen.
Vaikuttaminen on prosessi, jolla pyritään asiakkaan asenteiden,
mielipiteiden tai käyttäytymisen muuttumiseen. Vaikuttamisen
tavoitteena on toisen osapuolen saaminen ottamaan kantaa
tiettyyn asiaan. Tiedottaminen taas on yksisuuntaista viestintää,
jossa yritys välittää tietoa asiakkaalle. Vaikka se onkin
yksisuuntaista, synnyttää se usein vuoropuhelua. Viihdyttäminen
tavoitteena voi olla hankalaa. Entä jos asiakas ei pidä
viestintäkeinojamme viihdyttävinä, tai matkojamme viihdyttävinä?
Kun laittaa itsensä likoon, syntyy tulosta. (Lohtaja & Kaihovirta-
Rapo 2007, 41-49).
92
Pyrimme vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin
tekemällä monipuolista ja ihmisläheistä viestintää. Emme halua
jäädä missään tapauksessa viestintäympäristön ulkopuolelle, vaan
haluamme olla ihmisten huulilla. Viestintämme tavoite on
imagomme vahvistaminen. Haluamme viestittää olevamme
nuorekkaita, energisiä, mutta samalla ammattitaitoisia.
Viestintämme tulee olla selkeää huumoria unohtamatta.
6.4.5 Kohderyhmät
Yrityksemme kohderyhmä koostuu suomalaisista nuorekkaista ja
energisistä nuorista ja nuorista aikuisista, jotka ovat
kiinnostuneet yöelämästä ja juhlimisesta. Alaikäraja matkoille on
18 vuotta ja suositus yläraja on 30, mutta jos asiakas tuntee
itsensä ikinuoreksi, emme näe syytä miksi he eivät voisi lähteä
Let’s go bananasin mukaan. Suunnitellessamme viestintää
kohderyhmällemme, täytyy meidän ottaa huomion
kohderyhmämme ikä. On tärkeää, että pysymme nuorekkaina ja
energisinä ja että mainoksemme ja viestintätapamme ovat
mahdollisimman sopivia heille.
6.4.6 Viestintäkeinot
Viestinnän keinoja on lukemattomia kasvotusten tapahtuvasta
epävirallisesta viestinnästä digitaaliseen viralliseen viestintään.
Viestintää ei voi lokeroida pelkästään tiedottamiseksi, koska
viestintä on prosessi, jossa pitää ylläpitää monenlaisia valmiuksia
silloinkin, kun ei aktiivisesti tiedoteta. (Markkinointiviestinnän
Toimistojen Liitto 2012). Keinoja on muun muassa
myynninedistäminen, suhdetoiminta, henkilökohtainen myyntityö
ja mainonta. Yrityksemme pyrkii olemaan mahdollisimman
93
aktiivinen heti alkuvuosina tekemällä monipuolista myyntityötä
niin suullisesti kuin verkkosivuillammekin. Käytämme hyödyksi
omia henkilökohtaisia verkostojamme ja sitä kautta pääsemme
ihmisten tietoisuuteen ympäri Suomea. Kun saamme tuotteita
myydyksi, haluamme kehittää toimintaamme ja tuotteitamme
entistä paremmaksi joka edistää myyntiä ja samalla hoitaa
asiakassuhteita. Tyytyväinen asiakas on kaikkien yritysten
päämäärä. Kerromme lisää viestintäkanavista ja mediasta
kohdassa 7.5.5.
6.4.7 Mediat ja kanavat
Sosiaalinen media on yrityksellemme elintärkeä viestinnän keino,
koska omaa toimistoa meillä ei ole. Järjestämme kaiken
verkkosivuillamme ja puhelimitse. Hankimme Facebook -sivuston,
omat kotisivut ja mahdollisesti muitakin sosiaalisen median
tarjoamia kohteita. Tällä tavoin pyrimme saamaan laaja-alaisesti
Internetiä aktiivisesti käyttäviä nuoria aikuisia asiakkaiksemme.
Kun perustamme yritystämme meidän täytyy valita sopiva
viestintäkanava, jonka avulla tavoitamme suuren yleisön.
Viestintäkanavat voidaan jakaa kirjallisiin ja suullisiin.
Kirjallisissa kanavissa asia välitetään tekstin avulla tiedotteissa,
raporteissa, tekstiviestissä tai verkkosivuilla. Suullisissa
kanavissa asia taas välitetään kasvotusten, usein kokouksissa ja
tiedotustilaisuuksissa. Internet on oiva paikka kirjallisten ja
suullisten kanavien yhdistämiseen muun muassa teleneuvotteluja
pidettäessä tai reaaliaikaisen chatin ylläpitämisessä, mutta
meidän yrityksemme painottuu suurimmaksi osaksi kirjallisiin
viestintäkanaviin. (Lohtaja & Kaihovirta-Rapo 2007, 50-51)
Verkkosivuillamme tulee olemaan foorumi missä ihmiset voivat
keskustella menneistä ja tulevista matkoista ja jakaa kuviaan tai
94
muuten vaan keskustella asioista muiden yrityksemme
asiakkaiden kanssa. Siten pyrimme saamaan ihmisiä yhteen ja
tutustumaan toisiinsa ennen matkaa.
6.4.8 Sisäinen ja ulkoinen viestintä
Yksi viestinnän malli on informointi, eli tiedottaminen ja
suhdetoiminta yhdessä samassa sanassa. Se on jaettu sisäiseen
sekä ulkoiseen viestintään. Ulkoinen viestintä kohdistuu
työyhteisöstä ulospäin ja sisäinen taas omaan henkilöstöön, eli
Let’s go bananasin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin.
Viestintää tarvitaan kertomaan yrityksen tapahtumista ja
ajankohtaisista asioista, niin omalle henkilöstölle kuin
ulkopuolisillekin.
Ulkoinen viestintä voi olla lehdistösuhteiden,
yhteiskuntasuhteiden, sijoittajasuhteiden,
yhteistyökumppanisuhteiden ja asiakassuhteiden ylläpitämistä.
(Åberg 1989, 158-159)
On elintärkeää, että yrityksen ulkopuolisia suhteita hoidetaan
mahdollisimman hyvin yhteistyön jatkumisen kannalta. Jotta
haluamme pysyä tietyn matkanjärjestäjän yhteistyökumppanina,
on meidän pidettävä oma imagomme ja maineemme hyvänä.
Sisäinen viestintä on osoitettu tietyn työyhteisön jäsenille, jotta he
pysyisivät tapahtumien ajankohdista ja muista mahdollisista
asioista perillä. Yrityksemme on niin pieni, joten käyttäisimme
pienjoukkoviestintää ja sitä kautta lähikanavia. Lähikanaviin
kuuluu esimiehen ilmoittamat työasiat, projektikokoukset,
työtoverit, ilmoitustaulu, kiertokirjeet sähköpostitse tai
puhelimitse. (Åberg 1989, 178-181) Yritykseemme kuuluu aluksi
95
vain neljä työntekijää, joten yrityksen keskinäinen informointi on
helppoa ja sujuvaa.
6.4.9 Seurantakeinot
Yrityksemme kannalta tärkeintä on pitää asiakkaat tyytyväisinä ja
tarjota heille mahdollisimman monipuolista ohjelmaa. Jotta
pysyisimme ajan tasalla, on oleellista seurata millä tavalla ja
minkä kanavien kautta viestimme kulkeutuu mahdollisten
asiakkaiden keskuuteen. Keinoja, joilla tätä asiaa voidaan seurata,
ovat muun muassa erilaiset asiakaspalautteet, kampanjat ja
markkinoinnin kehittäminen. Niiden avulla saadaan selville
ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihimme, kaipaavatko he jotain
uutta vai löytävätkö he jotain kehitettävää.
96
7 Kannattavuus ja rahoitus
Liiketoimintasuunnitelmaa aloittaessamme uskoimme, että
voisimme järjestää ohjelmapalveluita matkoille vain noin kaksi
kertaa kuussa. Tällä halusimme varmistaa, että matkat tulisivat
olemaan vuoden kohokohtia ja jotain uniikkia.
Kannattavuuslaskelmien jälkeen saimme kaikkein realistisimman
kuvan yrityksemme tulevaisuudesta. Jotta pysyisimme saamaan
2000 euron kuukausipalkan, tulisi meidän järjestää matkoja
yhteistyökumppanin kanssa noin kaksi kertaa viikossa.
Seuraavassa kappaleessa avaamme yritykseemme liittyvät
kannattavuuden ja rahoituksen tekijät.
7.1 Kannattavuus
Kannattavuus on yritystoiminnan perusta. Jos yrityksen toiminta
ei ole kannattavaa, joutuu se ennen pitkään lopettamaan
toimintansa. Kannattavuus siis merkitsee, että toiminta on
taloudellista ja tulosta tuottavaa. Kannattavuutta on mahdollista
lähestyä tuloslaskelman kautta. Tuloslaskelmalla tarkoitetaan
yhteenvetoa yrityksen tuloista ja menoista tilikauden aikana.
Tilikausi on yleensä 12 kuukautta. Yksinkertaisimmillaan
kannattavuutta voidaan tarkastella tuottojen ja kulujen
erotuksena. Yrityksen tulisi alussa arvioida oman liikeideansa
kannattavuutta. Yrityksen kannattavuus koostuu myyntituotoista
ja kustannuksista. Kustannukset voidaan jakaa kahteen ryhmään:
kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteisiin kustannuksiin
ei voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Niitä ovat esimerkiksi vuokra
ja vakuutukset. Muuttuviin kustannuksiin sen sijaan voidaan
97
vaikuttaa lyhyellä ajalla. Niitä ovat esimerkiksi ruoka- ja
polttoainekustannukset. (Karikorpi O, 2010, 148).
7.1.1 Investoinnit
Investoinnilla tarkoitetaan sijoitusta sekä pitkävaikutteista
menoa, josta oletetaan saatavan tuloja useammin kuin yhtenä
vuotena. Meidän yrityksemme investoinnit koostuvat reaali- sekä
aineettomista investoinneista (Taloussanomat 2012). Olemme
määritelleet rahantarpeemme ennen yritystoimintamme
alkamista. Seuraavassa puramme investoinnit ja muut kulut.
Hankinnat numeroina ja tarkempi erittely löytyy liitteestä 3.
Yrityksemme kannalta tarvittavia hankintoja ovat atk-laitteet,
elektroniikka sekä ohjelmistot ja tarvittavat lisenssit, jotta
yrityksemme yleisesti voisi toimia tällaisena teknologia- aikana.
Aiomme hankkia neljä tietokonetta, neljä puhelinta, kaksi
kameraa sekä tulostimen tai monitoimilaitteen. Tietokoneita
tarvitsemme nettisivujen ylläpitoon ja kommunikointiin
asiakkaiden kanssa ja suurin osa matkavarauksistamme tapahtuu
myös internetissä. Kännykät ovat pakollisia, jotta voimme olla
yhteydessä toisiimme, asiakkaisiin sekä sidosryhmiin. Kameroilla
otamme kuvia matkoiltamme, jotka lisäämme lopulta
internetsivuillemme. Tulostimen, skannerin ja kopiointikoneen
tarvitsemme perustoimistotöihin. Markkinointi-investointeihin
kuuluvat esitteet, julisteet, nettisivujen luonti ja domainin osto.
Esitteitä ja julisteita tarvitsemme mainontaan, jotta
yritysesittelyissä meillä olisi jotain konkreettista annettavaa sekä
näytettävää potentiaalisille asiakkaille. Yhteensä rahaa
investointeihin meidän tulee laskea noin 12 300 euroa.
98
7.1.2 Kiinteät kustannukset
Kiinteillä kustannuksilla tarkoitetaan kuluja, joita ei lyhyellä
aikavälillä voida vaikuttaa ja pysyvät muuttumattomina
suoritemäärästä huolimatta. Tällaisia kustannuksia ovat mm.
vuokra, sähkö ja vakuutukset (Talousosaaminen 2012). Meidän
yrityksemme kiinteitä kustannuksia ovat palkat, serveripalvelut,
virustorjunta, matkaliput, mainonta, edustus, ammattilehdet ja
kirjallisuus, koulutus, asiantuntijakulut (esimerkiksi kirjanpito),
vastuuvakuutus, muut vakuutukset, puhelinkulut, tietoliikenne,
toimistokulut, posti- ja pankkikulut ja muut kulut (esimerkiksi
työvaatteet). Palkkakustannuksia yritykselle tulee kuukausittain
noin 10 000 euroa sisältäen työnantajamaksut. Yhteensä näihin
kuluihin meidän tarvitsee varata kuukausittain noin 12 000 euroa.
Koulutusosio pitää sisällään meidän FAM-tripit,
kotisivukoulutukset ja niin edelleen.
99
7.1.3 Muut kannattavuuteen liittyvät seikat
Meidän tulee ottaa huomioon kannattavuutta ajatellessa muitakin
kuin rahalliset asiat. Matkojen kannattavuuteen vaikuttavat mm.
sääolosuhteet. Esimerkiksi kukaan ei halua lähteä afterski-
matkoillemme Rukalle tai Leville jos hiihtokeskuksissa ei ole
lunta. Matkamme suuntautuvat turvallisiin maihin, joten
poliittiset konfliktit eivät ole todennäköisiä ja näin ollen eivät
vaikuta matkoihimme. Nuoret matkailijoina ovat toisaalta
turvallinen kohderyhmä, koska heidän matkustustapoihin ei
useinkaan vaikuta poliittiset olot tai luonnonkatastrofit. Myöskään
suhdannevaihteluilla ei ole juuri väliä (UNWTO 2012).
Yrityksemme maine on meille eriarvoisen tärkeää, koska jos
yrityksen maine on huono, vaikuttaa se automaattisesti
asiakasvirtaan ja näin ollen kannattavuuteen.
7.2 Myynti
Aluksi meille ei ollut selvää kuinka yhteistyömme
yhteistyökumppanin kanssa todellisuudessa toimisi.
Kannattavuusvierihoitojen jälkeen meille kuitenkin selkeni kuinka
yhteistyömme tulisi toimia. Ostamme matkanjärjestäjältä matkat
ja laskutamme asiakkaista kokonaishinnan. Myytävistä tuotteista
yritykselle jää 15 %. Keskiarvohinta yhdelle matkalle olisi
415,05€, ilman arvonlisäveroa. Hinta koostuu lennoista,
majoituksesta, kuljetuksista kohteessa sekä ohjelmapalveluista.
Keskiarvohinta on karkea arvio todellisista hinnoista, koska
hintaan vaikuttavat tekijät muuttuvat ajankohdan sekä kohteen ja
sen tapahtumien mukaan. Esimerkiksi pitkä viikonloppu Riikaan
ja viikko Ibizalla ovat huomattavasti erihintaisia. Joitakin matkoja
100
järjestämme muutaman kerran tai jopa vain kerran vuodessa. On
siis vaikea ennalta arvioida matkojen tarkkaa määrää tai hintaa.
Seuraavassa esimerkkejä vuodessa myytävien matkojen määristä
ja mitä se tulisi tarkoittamaan meille rahallisesti.
1500 €/kk palkka eli
matkoja
Vuodessa/kuussa/viiko
ssa
Vuodess
a
rahaa
yrityksel
le
2000 €/kk palkka eli
matkoja
Vuodessa/kuussa/
viikossa
Vuodessa
rahaa
yritykselle
2200/183/46 20 370 2800/233/58 21 684
2500/208/52 32 481 3000/250/63 31 091
2700/ 225/56 43 888 3400/283/71 49 906
Aluksi meidän kannattaa tehdä mahdollisimman vähän matkoja
vuodessa, joka tarkoittaa myös pienempää palkkaa. Vaikka
tekisimme 46 matkaa viikossa, jäisi yritys silti plussan puolelle,
ennen veroja. Henkilöstöresurssit yrityksessämme on rajalliset
joten meidän tulee miettiä myös niitä.
Kannattavuusnumeroista päätellen tulisi meidän yrittäjyytemme
sisältämään paljon muutakin kuin vain kaksi kertaa kuukaudessa
”lomailua”. Vaikka yritys olisikin kannattava, on työmäärä todella
suuri. Ohjelmapalvelujen järjestäminen tässä mittakaavassa olisi
mahdollista, mutta työtä tulisi tehdä enemmän kuin olimme
ajatelleet aluksi. Yrityksen aloittaminen olisi siis realistista, mutta
työ olisi kokopäiväistä eikä toiselle työlle olisi aikaa.
7.3 Rahoitus
101
Aikaisemmin olimme pohdiskelleet yrityksen aloittamisen
rahoitusta. Starttirahan voimme unohtaa, koska kukaan meistä
osakkeenomistajasta ei ole statukseltaan yrittäjä eli omistaisi
yrityksestä yli 30 prosenttia. Tällöin jokainen meistä voisi vielä
nostaa opintotukea.
Meidän aloittavatase on yhteensä 32 500 €, joka koostuu Finveran
30 000 euron lainasta sekä osakepääomasta joka on 2 500€.
32 500 € sisältää käyttöpääoman ja investoinnit. Käyttöpääomaa
tarvitaan yrityksen maksuvalmiuden turvaamiseen ja sekä
kattamaan muut lyhytaikaiset rahoitustarpeet (OP 2012b).
Käyttöpääomalla voimme maksaa omat palkkamme sekä muut
kustannukset ennen kun saamme asiakkailta myyntisaamiset.
8 Yhteenveto
Rikastuttavan ja monivaiheisen liikesuunnitelman kirjoituksen
jälkeen olemme oppineet paljon yrityksen perustamisesta ja sen
toiminnasta. Meillä ei ollut missään vaiheessa tarkoituksena
oikeasti perustaa yritystä ja tämän prosessin ansiosta olemme
vielä vakuuttuneempia siitä, ettemme ole yrittäjiä. Olemme olleet
hyvin tyytyväisiä ryhmähenkeemme ja työpanokseen. Paljon
poissaoloja ei ollut ja kaikki olivat sitoutuneet raportin
kirjoitukseen. Mielestämme tehokkuudessa olisi voinut olla
ajoittain parantamisen varaa, esimerkiksi alusta asti meidän olisi
tullut jakaa aiheet ja paneutua aiheeseen yksin kotona. Meillä ei
ole ollut ongelmia palautuspäivämäärien kanssa ja
aikataulullisesti olemme pysyneet hyvin ruodussa. Loppua kohden
on stressi ja kiire kuitenkin lisääntynyt. Yritysideamme on
102
jaksanut pitää mielenkiintoa yllä, vaikka välillä realiteetit ovatkin
olleet ristiriidassa meidän visioidemme kanssa. Uskomme
edelleen ideaamme, ja se voisi toimia eri toteutuksella. Etenkin
rahoituslaskennassa saimme realistisemman kuvan yrityksemme
tuloista ja siitä, mihin konkreettisesti varoja tarvitsemme. Tässä
osiossa tulimme viimeistään siihen tulokseen että tämän kaltaisen
yrityksen perustaminen ja pyörittäminen näillä resursseilla tulisi
olemaan niin henkisesti kuin fyysisestikin vaativaa. Ottaen
huomioon, että matkoja tulisi järjestää joka viikonloppu ja
kuukausipalkka olisi 1500 euroa. Siihen ei edes rakkaus alaan
riitä
103
Lähteet
Alaja, E. 2000. Arpapeliä? - Urheilumarkkinoinnin käsikirja.
Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Businesslink 2012. Know your customer’s needs. Luettavissa:
http://www.businesslink.gov.uk/bdotg/action/detail?
itemId=1073790660&r.l1=1073861169&r.l2=1073858836&r.l3=
1073897627&r.s=m&type=RESOURCES Luettu: 2.3.2012
Edu 2012a. Palveluketjussa on tärkeää. Luettavissa:
http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1mviestin.htm .Lue
ttu: 16.3.2012.
Edu 2012b. Mitä budjetointi on? Luettavissa:
http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=243
Luettu: 22.3.2012
Efecto 2010. Myyntiprosessi. Luettavissa:
http://www.efecto.fi/myyntiprosessi.php Luettu: 2.4.2012
Elinkeinoelämän keskusliitto 2012. Henkilöstön työhyvinvoinnin
tukeminen; Pekkaniska Oy:n kuntobonukset. Luettavissa:
http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/liitteet/2012/Pekkaniska_k
untobonukset.pdf Luettu: 11.3.2012
Enter 2010. Hinnoittelu. Luettavissa: http://www.ypenter.fi/?
q=KQn8Cz2VfO999UDhdKzNe2qzdqGKYHv0502D Luettu:
10.4.2012
104
Entersol Oy 2009. Swot-analyysi. Luettavissa:
http://www.qualitas-forum.fi/laaduntyökalut/SWOTanalyysi/tabid/
132/Default.aspx Luettu: 6.2.2012.
Europa 2011. Palveludirektiivi. Luettavissa:
http://www.europa.eu/legislation_summaries/employment_and_so
cial_policy/job_creation_measures/l33237_fi.htm Luettu: 2.3.2012
Euroopan unioni 2011. Direktiivi. Luettavissa:
http://www.dolceta.eu/suomi/Mod3/-Direktiivi-.html Luettu:
7.3.2012
Findikaattori 2012. Väestön ikärakenne. Luettavissa:
www.findikaattori.fi/fi/14. Luettu: 7.5.2012.
Finnvera 2012. Lainat. Luettavissa: http://www.finnvera.fi/Lainat.
Luettu: 6.2.2012
Hakukonemarkkinointi 2012. Mitä on hakukonemarkkinointi.
Luettavissa: http://hakukonemarkkinointi.org/ Luettu: 10.4.2012
Harjula E. & Koskinen P. 2007. Tuotekehitysprosessi. 3.
Luettavissa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11238/200
7-11-29-03.pdf?sequence=1 Luettu: 28.3.2012
Heinonen, U., 2007. Verkostoitumisesta pähkinänkuoressa.
Luettavissa:
http://www.verkostokonsultit.fi/dmdocuments/0710Verkostoitumi
sestapahkinankuoressa.pdf Luettu: 30.01.2012.
105
Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?
search[type]=pika&search[pika]=henkil%C3%B6tietolaki Luettu:
7.3.2012
Imatran seudun kehitysyhtiö 2004a. Monosta
ohjelmapalveluyrittäjille toimintaa tuleva työkalu. Luettavissa:
http://www.kehy.fi/fi/matkailu/matkailun_ohjelmapalvelujen_normi
sto_-_mono/?id=56 Luettu: 7.2.2012
Imatran seudun kehitysyhtiö 2004b. Kulttuuritapahtumat
kaupallisina ohjelmapalvelu tuotteina – käsikirja 2004.
Luettavissa: http://www.kehy.fi/filebank/234-
KKkulttuuritapahtumat.pdf Luettu: 7.3.2012
Infopankki 2005a. Yritysmuodot. Luettavissa:
http://www.infopankki.fi/FI-fi/yritysmuodot/ Luettu: 6.2.2012.
Jauhiainen, A & Kemiläinen, A. 2009. Palveluketjun
kehittämisprosessi. Luettavissa:
http://www.amk.fi/opintojaksot/030702/1115120704266/1115123
610672/1115123750744/1115213575482.html. Luettu: 16.3.2012.
Joensuu 2007. Yrityksen kilpailukeinot. Luettavissa:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin
ointi/kul4.htm Luettu: 28.3.2012
Joensuu 2008. Markkinointiajattelun kehittyminen. Luettavissa:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin
ointi Luettu: 13.2.2012.
106
Joensuu 2012a. Markkinoinnin toimintaympäristö. Luettavissa:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin
ointi/kul1main.htm Luettu: 28.2.2012.
Joensuu 2012b. Ostokäyttäytymisen perustyypit. Luettavissa:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin
ointi/kul2.htm Luettu: 27.2.2012
Jookoskookos 2011. Uusi vuosi Vilnassa 11.12. Luettavissa:
http://jookoskookos.com/vilna.html. Luettu: 28.3.2012
107
Jyväskylän Yliopisto 2012. Organisaatioiden viestintä. Luettavissa:
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/artikkelit/1_polk
u1.html Luettu: 14.3.2012
Kamensky M. 2008. Strateginen johtaminen – menestyksen
timantti. Talentum Media Oy.
Kari, H. 2012. Kannattavuusluento. 23.4.2012.
Karikorpi, O. 2012. Raha ratkaisee – yritystalous tutuksi.
Tietosanoma Oy. Helsinki
Karlöf, B., 2002a. Johtamisen käsitteet ja mallit. Enskilda holding
LTD & WSOY. Porvoo.
Kauppakorkeakouluun.com 2009. Henkilöstöjohtaminen.
Luettavissa:
http://kauppakorkeakouluun.com/2009/henkilostojohtaminen/
Luettu: 2.3.2012
Kehityspiikki 2012. Valmennusohjelma. Luettavissa:
http://www.kehityspiikki.fi/palvelut/yhteisojen_kehittaminen/esimi
esvalmennus/valmennusohjelma.html Luettu: 14.3.2012
Keksintösäätiö 2012. Keksintösäätiö . Luettavissa:
www.keksintosaatio.fi/keksintosaatio Luettu: 6.2.2012.
Kilpailuvirasto 2012a. Kilpailuvirasto. Luettavissa:
www.kilapiluvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?
luku=kilpailuvirasto&sivu=kilpailuvirasto Luettu: 29.2.2012
108
Kilpailuvirasto 2012b. EU:n kilpailusäännöt. Luettavissa:
www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bib/suomi.cgi?luku=eyn-
kilpailusaannot&sivu=eyn-kilpailusaannot Luettu: 29.2.2012
109
Kilpailuvirasto 2012c. Kartellit ja muut horisontaaliset
kilpailunrajoitukset. Luettavissa:
www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=karttelit-ja-
horistontaalit-kr Luettu: 29.2012
Kompassi 2010. Työnhaku. Luettavissa:
http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=361 Luettu:
28.3.2012.
Kookas 2012. Brändi ei ole vain tuote tai tuotemerkki.
Luettavissa: www.kookas.fi/articles/read/1563. Luettu: 31.3.2012.
Kookas Inc. 2011. Mikä on organisaatio? Luettavissa:
http://www.kookas.fi/articles/read/7156 Luettu: 14.3.2012
Koulutus.fi 2012a. Henkilöstöjohtaminen. Luettavissa:
www.henkilostojohtaminen.org. Luettu: 2.3.2012
Koulutus.fi 2012b. Tietoa henkilöstöjohtamisesta. Luettavissa:
http://www.henkilostojohtaminen.org/Tietoa_henkiloestoejohtamis
esta__d3272.html Luettu: 2.3.2012
Kulmala, H., 2012. Hinnoittelu – mitä se on käytännössä?
Luettavissa:
http://www.vtt.fi/proj/leanver/files/hinnoittelu_stateoftheart.pdf
Luettu: 30.01.2012.
Kuluttajavirasto 2003. Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen
turvallisuuden edistämiseksi. Luettavissa:
http://www.phpela.fi/easydata/customers/phpela/files/Ohjeet_ja_lo
makkeet/
110
ohjeet_ohjelmapalveluiden_turvallisuuden_edistamiseksi_.pdf
Luettu: 7.3.2012
Kuluttajavirasto 2010. Viallinen tavara. Luettavissa:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-
oikeudet/virhe/tavara/vahingonkorvaus/ Luettu: 7.3.2012
Kuluttajaliitto 2012. Kuluttajansuojasta. Luettavissa:
http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=313 Luettu: 6.3.12012.
Kyttälä 2010. Palveluprosessin kuvaaminen ja kehittäminen.
Case: Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo Oy. Luettavissa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23050/kytt
ala_heidi.pdf?sequence=1. Luettu: 31.3.2012.
Laki elinkeinonharjoittamisen oikeudesta a-b. 27.9.1919/122.
Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1919/19190122001?
search[type]=pika&search[pika]=laki%20elinkeinon
%20harjoittamisen%20oikeudesta Luettu: 2.3.2012
Lohtaja S. & Kaihovirta-Rapo M. 2007. Tehoa työelämän
viestintään. 1. Painos. Wsoypro. Juva.
Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, 2012. Viestintä.
Luettavissa: http://www.mtl.fi/viestinta. Luettu: 27.3.2012
MEK 2006. Nuorisomatkailu. Luettavissa:
http://www.mek.fi/RELIS/REL_LIB.NSF/0/b5a994ebf55d94a3c225
7145002b5895/$FILE/Nuorisomatkailu.pdf Luettu: 14.3.2012
111
Mikkolainen, P. 2006. Tehokkaat palveluprosessit ja sisäinen
markkinointi. Luettavissa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11202/200
7-04-26-08.pdf?sequence=1. Luettu: 13.3.2012.
Mtv3 2012. Kampanjalaskuri. Luettavissa:
http://spotti.mtv3.fi/site/mtv3/index.jsp?page=kampanjakoostin
Luettu: 9.4.2012
Osuuspankki 2012a. Budjetointi ja suunnittelu. Luettavissa:
https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/yrittajyys/budjetointi-ja-
suunnittelu?cid=151512458&srcpl=4 Luettu: 21.3.2012
Osuuspankki 2012b. Käyttöpääoma. Luettavissa:
https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/rahoitus/kayttopaaoma?
id=60100&srcpl=8 Luettu: 27.4.2012
Opetushallitus 2011. SWOT-analyysi. Luettavissa:
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-
toi/menetelmia_ja_tuo-valineita/swot-analyysi Luettu: 6.2.2012.
Opetushallitus 2010a. Kilpailu. Luettavissa:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pag
es/kilpailu.htm. Luettu: 29.2.2012
Opetushallitus 2010b. Teknologia ja yhteiskunta. Luettavissa:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/ Luettu: 5.3.2012
Opetushallitus 2012b. Kysyntä, kilpailu ja segmentointi.
Luettavissa:
112
www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pages/kys
ynta_segmentointi.htm Luettu: 29.2.2012
PAM 2010. Ohjelmapalvelualan työehtosopimus. Luettavissa:
http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Ohjelmapalvelua
lan%20TES.pdf Luettu: 28.3.2012
PK-RH- PK- yritysten riskienhallinta 2012 a-c. Yrityksen
perustaminen. Luettavissa:
http://www.pk-rh.fi/perusvaatimukset/riskienhallinnan-
perusvaatimukset/yrityksen-perustaminen Luettu 23.1.2012
Parasuraman, A., Zeithaml, Valerie A. and Berry, Leonard L.
1988. SERVQUAL:A Multiple Item Scale for Measuring Consumer
Perceptions of Service Quality. Journal
of Retailing.
Qualitas forum 2012. SWOT analyysi. Luettavissa:
http://www.qualitas-forum.fi/Laadunty%C3%B6kalut/SWOTanalyy
si/tabid/132/Default.aspx. Luettu: 19.1.2012.
Reimari 2012. Nuorisokulttuuri. Luettavissa:
http://www.reimari.info/maahanmuuttajille/kulttuuri/nuorisokulttu
uri/. Luettu: 7.5.2012.
Rikala, J., 2010. Yritysidea ja liikeidea (MITÄ, KENELLE, MITEN).
Luettavissa: https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?
pageId=8653281 Luettu: 30.01.2012.
Strateticplan 2010. External analysis. Luettavissa:
http://www.mystrategicplan.com/resources/external-analysis
Luettu: 6.2.2012.
113
Strategy-Train 2009. Johdanto. Luettavissa: http://www.strategy-
train.eu/index.php?id=120&L=2 Luettu: 30.01.2012.
Suomen Kuvalehti 2010. Suomen paras työllistäjä: Pekkaniska
nostaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Luettavissa:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/suomen-paras-tyollistaja-
pekkaniska-nostaa-tuottavuutta-ja-tyohyvinvointia Luettu:
11.3.2012
Suomen Yrittäjät 2012a. Rahoitussuunnittelu. Luettavissa:
http://yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/rahoitussuunnittelu/
Luettu: 30.01.2012
Suomen Yrittäjät 2012b. Yritystoiminnan kehittämisen
rahoitusmahdollisuudet. Luettavissa:
http://yrittajat.fi/fi-FI/verotjarahat/rahat/rahoitussuunnittelu/
Luettu: 30.01.2012.
Suomen Yrittäjät 2012c. Vakuudet. Luettavissa:
http://yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/rahoitussuunnittelu/vakuu
det/. Luettu: 30.01.2012.
Suomen Yrittäjät 2012d. Yrityksen perustamisen vaiheet.
Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustaminen
Luettu: 23.1.2012
Suomen Yrittäjät 2012 e. Luvanvaraiset elinkeinot. Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/elinkeinovapaus/luva
nvarainen Luettu: 23.1.2012
114
Suomen Yrittäjät 2012f. Avoimen yhtiön perustaminen ja vastuut.
Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/perustamistoimet/avoiny
htio/ Luettu: 15.3.2012
Suomen Yrittäjät 2012g. Kommandiittiyhtiön perustaminen ja
vastuut. Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/ko
mmandiittiyhtio/ Luettu: 15.3.2012
Suomen Yrittäjät 2012h. Osakeyhtiön perustamistoimet ja
yhtiömuodon sääntely. Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/os
akeyhtio/ Luettu: 15.3.2012
Talous osaaminen 2012. Sanasto. Luettavissa:
http://www.talousosaaminen.fi/glossary.aspx?top=4&lang=fi
Luettu: 27.4.2012
Taloussanomat 2012. Taloussanakirja- investointi. Luettavissa:
http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/investointi/0
Luettu: 27.4.2012
Taloussanomat 2012. Taloussanakirja: Kulutuskysyntä.
Luettavissa:
http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/kulutuskysynt
%E4/0 Luettu: 29.2.2012
Taloustutkimus 2012. Tuotekuva/brändi. Luettavissa:
www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/tuotekuva_brandi/.
115
Luettu: 31.3.2012.
Tekes 2012. Rahoitus. Luettavissa:
http//www.tekes.fi/fi/community/Rahoitus/311/Rahoitus/593
Luettu: 6.2.2012.
TE-keskus 2012. Yrityksen kehittämisavustus. Luettavissa:
http://www.te-keskus.fi/Public/?
nodeid=11552&area=7651&lang=1 Luettu: 6.2.2012.
Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404. Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?
search[type]=pika&search[pika]=tekij%C3%A4noikeuslaki
Luettu:7.3.2012
Tilastokeskus 2012. Bruttokansantuote markkinahintaan.
Luettavissa: http://www.stat.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-03-
01_tau_001_fi.html Luettu: 8.2.2012
Tilastokeskus 2012a. Osakeyhtiö. Luettavissa:
http://www.stat.fi/meta/kas/osakeyhtio.html Luettu 02.02.2012.
Tilastokeskus 2012b. Toimialaluokitus. Luettavissa:
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/93299.html
Luettu: 13.2.2012.
Tilastokeskus 2012c. Suomen virallinen tilasto (SVT):
Yritysrekisterin vuositilasto verkkojulkaisu ISSN=1798-6214.
Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa:
http://www.stat.fi/til/syr/tau.html Luettu: 27.2.2012
116
TTY 2011. Sidosryhmien sitouttaminen. Luettavissa:
http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/sidosryhmien-sitouttaminen Luettu:
15.3.2012
Turun ammattikorkeakoulu 2006. Tehtäväohje. Luettavissa:
kehittaminen.turkuamk.fi/mlullise/NVC.../KESÄTEHT175K04.doc
Luettu: 28.3.2012
Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. Uusi kilpailulaki. Luettavissa:
www.tem.fi/index.phtml?s=2391 Luettu: 29.2.2012
Sandbacka, J. 2012. Brändataan pikkaisen – pk-yrityksen
brändikirja. Luettavissa:
herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf.
Luettu: 31.3.2012
Suomen kotityö palveluyhdistys ry 2010. Kuluttajasuojalaki turvaa
palvelun ostajaa. Luettavissa: http://www.tts.fi/index.php?
option=com_content&view=article&id=1086&Itemid=100227
Luettu: 27.2.2012
UNWTO 2012. The power of youth travel. Luettavissa:
http://www.platma.org/index.php/mod.publicaciones/mem.descar
gar/fichero.publicaciones_WYSETC-UNWTO-Report-
v21DEFrightjustified_50a034a5%232E%23pdf/
chk.656d41b175c921950a0b05d258cfae09. Luettu: 16.3.2012.
Valtioneuvosto 2011. Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2012
vahvistettu. Luettavissa:
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp
?oid=342261 Luettu: 23.1.2012
117
Wikipedia 2012. Organisaatio. Luettavissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Organisaatio#Organisaation_sidosryh
m.C3.A4t Luettu: 15.3.2012
Yrittäjyyskasvatus 2010. Organisaatio (organization) Luettavissa:
http://www.yvi.fi/sanakirja/o/organisaatio_%28organization%29
Luettu: 2.3.2012
Yritys24. 2012. Laadukasta ja luotettavaa – yrityksen imago.
Luettavissa: http://yritys24.com/laadukasta-ja-luotettavaa-
yrityksen-imago/ Luettu: 30.01.2012
Yritys-Suomi 2008. Yritysmuodon valinta. Luettavissa:
http://www.update.yrityssuomi.fi/ysforms/default.aspx?
nodeid=15544 Luettu: 6.2.2012.
Åberg L. 1989. Viestintä-tuloksen tekijä. 8.painos. Infoviestintä
Oy. Helsinki.
118
Liitteet
Liite 1: Aikataulutus
Tehdään yritysideaa+ myyntipuhe eng.
maanantaina ja torstaina ja perjantaina
Vko 4 Yritysidea, Business model canvas
palautus pe 27.1
Vko 5 Yritysidea englanniksi, myyntipuhe
esitys ma 30.1
Sisäisten analyysien raporttien kirjoitus ma
30.1 ja to 2.2
(Kirjoittaja: Riina)
Vko 6 Yrityshaastattelujen purku ja kirjoitus ma 6.2
(OR)
Sisäisten analyysien vierihoito ma 6.2
Sisäisten raportin viimeistely ti 7.2 ja
haastattelujen lopputyöt(OR)
Sisäiset analyysit raportin palautus to
9.2
Yrityshaastattelujenpalautus pe 10.2
Vko 7 Sisäisten analyysin esitys ma 13.2
Vko 8 Hiihdetään
119
Vko 9 Ulkoiset analyysit vierihoito ma 27.2
Ulkoisten analyysien kirjoitus ma 27.2 ja pe
2.3(Lotta)
Ulkoisten analyysien kirjoitus ma5.3(Lotta)
Vko 10 Ulkoisten analyysien raportti palautus
to 8.3
Vko 11 Ulkoisten analyysien+ SWOT esitys ma
12.3
Ma 12.3, to 15.3, pe 16.3 Liikeidea, ymuoto ja
segmentti kirjoitus (Maria)
Vko 12 INTENSIIVIVIIKKO
Liikeidea, ymuoto ja
segmentti+tavoitteet raporttipalautus
to 22.3
Vko 13 Liikeidea yms esittely ma 26.3
Olika åtgärder kirjoittaminen ma 26.3 (Riina)
Vko 14 Ma 2.4 ja ke 4.4 Olika åtgärder kirjoittaminen
(Riina)
Vko 16 RUOTSIIN!
Olika åtgärder palautus ma 16.4
Vko 17 Presentation av olika åtgärder ma 23.4
Kannattavuus ja rahoitus kirjoitus ma 23.4, to
26 pe 27.4(Lotta)120
Vko 18 Kannattavuus ja rahoitus raportin
palautus ke 2.5
Esitys pe 4.5
La 5.5 ja su 6.5 Viimeiset viilaukset
lopulliseen (Maria)
Vko 19 ma 7.5 raportin viilaus ja esittely (Maria)
Valmis liiketoimintasuunnitelma ke
9.5 Raportti palautus
Vko 20 Lopulliset esitykset ma 14.5
121
Liite 2: Vastuunjako
Olemme päättäneet, että pyrimme tekemään kirjalliset työt
yhdessä. Tarkoituksena on myös työstää projektia koulun jälkeen,
ettei niitä tarvitsisi viedä kotiin. Kuitenkin osa tehtävistä, kuten
esitysten PowerPointit, tehdään yksilöinä tai pareittain. Esseet
teemme yksilöinä, ja jaamme kirjoitetun tietomme kun sitä
tarvitaan.
Emme halua valita yhtä ainutta johtajaa, vaan pyrimme tekemään
päätökset yhteistyössä. Jos kuitenkin koemme, että tarvitsemme
jonkun johtajan, valitsemme sellaisen.
Kirjoittamisvuoroa vaihtelemme raportin aiheen vaihtuessa,
vuorot merkkasimme aikatauluun. Muista vastuualueista emme
osaa vielä sanoa mitään, joten sellaisia ei ole päätetty juurikaan.
Jos/kun tulee aika valita yhtiömuotoa, tuolloin teemme virallisen
vastuujaon.
122
Liite 3 Kannattavuuslaskelmat ; Investoinnit
INVESTOINNIT = RAHAN TARVE
Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO
Kiinteistö 0Maa 0Muuta 00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0
Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0
Puhelin&gsm4kpl 600 600Fax 0Kopiokone 0Tulostin 1kpl 300 3003. PUHELIN...YHTEENSÄ 900 0 900 900
Tietokoneet 4kpl 2000 2000CR 1kpl 3000 3000Nettisivut 04. ATK YHTEENSÄ 5000 0 5000 5000
Koje 0
Kamera 2kpl 400 400
Laitteet 0Asennus 0Muuta 0Koneet & kal. erittely 0 05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ400 0 400 400
kalusteet Kalusteet erittely 0 06. Kalusteet yht 0 0 0 0
7. Tarvikkeet 0 0
8. Auto 0 0
9. Mallit, protot ym 0 0
KäyntikortitEsitteet 1000Nettisivut, domain(www-sivut) 5000KyltitMessustandiSuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 6000 6000
12.Muut yhteensä 0 0
13.Alkuvarasto 0
KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 12300 0 12300 6300 -1 575
UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %
123
Liite 4. Kannattavuuslaskelmat; Kiinteät kustannukset
1
Tilikauden pituus -> 12 kk kk VUOSI KTÖPO kk 12
Palkat vieraille 6 000 Valitse ALV:n 72 000 6 000 1 0palkan sivukulut 2 000 alhaalta osuus 24 000 2 000 1 0Työntekijöiden kiinteät palkat 8 000 oikea osto- 96 000 8 000 1
Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0 1 0Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0 1 0Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma 1
YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0 1 0
Vuokrat m2*€ 0 0% 0 0 0 1 0Sähkö/lämpö 23% 0 0 0 1 0Jätehuolto 23% 0 0 0 1 0Siivous 23% 0 0 0 1 0KIINTEISTÖKULUT 0 0 0 0
Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 23% 0 0 0 1 0Serveripalvelut 150 23% 28 1 800 150 1 0Virustorjunta 10 23% 2 120 10 1 0Huollot ym 23% 0 0 0 1 0KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 160 30 1 920 160
Kuljetukset 23% 0 0 0 1 0Huolinta 23% 0 0 0 1 0KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0
Matkakulut 0% 0 0 0 1 0Matkaliput 2kpl 300 9% 25 3 600 300 1 0Majoitus 9% 0 0 0 1 0Muut 9% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 300 25 3 600 300
Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0 1 0Mainonta 100e 200 23% 37 2 400 200 1 0Messut 23% 0 0 0 1 0Myynnin edistäminen 23% 0 0 0 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 200 37 2 400 200
Edustus 100 23% 19 1 200 100 1 0Amm.lehdet,-kirjall. 50 9% 4 600 50 1 0Koulutus 70 23% 13 840 70 1 0Muuta 23% 0 0 0 1 0TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 120 17 1 440 120
ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 300 23% 56 3 600 300 1 0Vahinko- ym. vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0 1 0Vastuuvakuutukset 100 0% 0 1 200 100 1 0Muut vakuutukset 40 0% 0 480 40 1 0VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 140 0 1 680 140
Puhelin 320 23% 60 3 840 320 1 0Tietoliikenne 100 23% 19 1 200 100 1 0Toimistokulut 50 23% 9 600 50 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 470 88 5 640 470
Auton vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Auton käyttökulut 23% 0 0 0 1 0AJONEUVOKULUT 0 0 0 0
Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0 1 0Pakkaustarvikkeet 23% 0 0 0 1 0Posti ja pankkikulut 80 23% 15 960 80 1 0Muut (työasut) 100 23% 19 1 200 100 1 0MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 180 34 2 160 180
YHTEENSÄ 9 970 306 119 640 9 970
124
Liite 5. Kannattavuuslaskelmat; Palkat
TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT
€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Lotta 1500 1 1 11 16500 62 % 102302 Oonariina 1500 1 1 11 16500 62 % 102303 Riina 1500 1 1 11 16500 62 % 102304 Maria 1500 1 1 11 16500 62 % 102305 0 35 % 06 0 35 % 07 0 35 % 08 0 35 % 09 0 35 % 010 0 35 % 0
YHT 66000 40920
kk 12 vuosi tilikausiPALKAT 5500 66000 66000SIV.KUL 3410 40920 40920
YHTEENSÄ 8910 106920 106920
125
Liite 6. Kannattavuuslaskelmat; Myynti
MYYNTIBUDJETTI 1 Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) Bilepakettimatka 0 0 0 0 0 0 0
My-määrä, yksikköä 2200 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 416 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 914100 0 0 0 0 0 0 0 914100 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 914100 0 0 0 0 0 0 0 914100 Ostot/yksikkö sis alv € 353 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 777040 0 0 0 0 0 0 0 777040 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto-ostot (alv 0%) 777040 0 0 0 0 0 0 0 777040Myyntikate € 137060,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 137060 40 t/vkoMyyntikate % 14,99 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 15 % 47 vkoaProsenttiosuus myk:sta 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1880 tuntia/vMyyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit/yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 1880Valmistustunnit yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235
Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) 0 0 0 0 0 0 0 0
My-määrä, yksikköä 0 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 0 0 0 0 0 0 0 0 914100 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 914100 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 777040 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 777040Myyntikate € 0 0 0 0 0 0 0 0 137060Myyntikate % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 15 %Prosenttiosuus myk:sta 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235
126
Liite 7. Kannattavuuslaskenta; Tulosvertailu ja kriittinen piste
TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE
HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %
MYYNTITARVE(alv 0%) 866 796 866 796 866 796 866 796 866 796 95 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 914 100 868 395 822 690 731 280 639 870EROTUS 47 304 1 599 -44 106 -135 516 -226 926
Tasevertailu
Käyttöpääoma yhteensä 10 095Käyttöpääoman korjaus
Kassareservi 5 875
Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 28 620Rahoitus yhteensä 32 500Kassareservi/lisärahoitustarve 3 880
127
Liite 8. Kannattavuuslaskenta; 3 vuoden tulosennuste
Muutos prosenttia edelliseen vuoteen 5 % 5 %
1 vuosi >->> 2 vuosi >->> 3 vuosiMyyntituotot 914 100 959 805 1 007 795Myynnin oikaisuerät 0 0 0Liikevaihto 914 100 959 805 1 007 795Varastomuutos 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 914 100 959 805 1 007 795Materiaalit ja palvelut 0 0 0Ostot tilikauden aikana -777 040 -815 892 -856 687 Ostojen oikaisuerät 0 0 0Varastomuutos 0 0 0Ulkopuoliset palvelut 0 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Palkat ja palkkiot -66 000 -69 300 -72 765 Henkilösivukulut -40 920 -42 966 -45 114 Muut henkilöstösivukulut 0 0 0Poistot -1 575 -1 575 -1 575 Liiketoiminnan muut kulut 0 0 0Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0 0 0Toimitila- ja kiinteistökulut 0 0 0Kone-, laite-, ja kalustokulut -1 561 -1 639 -1 721 Kuljetus-ja huolintakulut 0 0 0Ajoneuvokulut 0 0 0Matkakulut -3 303 -3 468 -3 641 Myynti- ja markkinointikulut -7 951 -2 049 -2 151 Edustuskulut -976 -1 024 -1 076 Tutkimus- ja kehittämiskulut -1 233 -1 295 -1 360 Asiantuntijakulut -2 927 -3 073 -3 227 Vakuutuskulut -1 680 -1 764 -1 852 Hallintokulut -4 585 -4 815 -5 055 Muut liiketoiminnan kulut -1 756 -1 844 -1 936 Liikevoitto -tappio 2 593 9 101 9 635Rahoitustuotot ja -kulut -1 500 -1 313 -938 Voitto (tappio) ennen sat. eriä 1 093 7 789 8 697Satunnaiset erät 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 0 0Satunnaiset kulut 0 0 0Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 093 7 789 8 697Tilinpäätössiirrot 0 0 0Tuloverot -268 -1 908 -2 131 Muut välittömät verot 0 0 0Tilikauden voitto (tappio) 825 5 880 6 567
Alkukassa 15 970 18 370 18 325Tilikauden voitto (tappio) 825 5 880 6 567Poistot 1 575 1 575 1 575Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 18 370 18 325 18 967
128