LEHTI NUORILTA NUORILLE CURLY - Etusivu · Aiempien osien tapaan Matki-janärhi, osa 2yhdistelee uusia, lu - paavia näyttelijänkykyjä ja nimekkäi-tä tähtiä. Stanley Tucci nähdään

1CURLY 4/2015

SOME JA ME

LEHTI NUORILTA NUORILLE4/2015 | #69 | 2.12.2015 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi

NaNoWriMo

CURLYCURLY18. Vuosikerta 18. Vuosikerta

SARJIKSIA!

KILPAILUJA!

TEHTÄVIÄ!

SOME JA ME

NUORTEN TOIMITUKSET

NaNoWriMo

NAPAPIIRIN SANKARIT

?

!

2 CURLY 4/2015 3CURLY 4/2015

SISÄLLYSLUETTELO

Negatiivisten (eli kielteisten suomeksi) ilmiöi-den sijaan tai ainakin lisäksi voitaisiin miettiä mitä hyvää netti, some ja sovellukset ovat elä-määmme tuoneet. Tajuaako nuoret, että vain hetki sitten käytettiin paperisia karttoja, puhe-linnumerot etsittiin valtavista puhelinluettelois-

ta, tieto vaikka Amerikan ensimmäisestä presidentistä piti hakea kirjaston kir-

jasta ja laskut piti käydä pankki-konttorissa maksamassa käteisellä!

Netti on helpottanut elämääm-me aivan käsittämättömän pal-

jon. Aikaa on jäänyt käytettäväksi muuhun. Silti vaikka vapaaehtois-

työ tai siivoaminen eivät ole lisään-tyneet. Mutta somettaminen on. Onko se

hyvä, voidaan miettiä.

Helmikuussa 2016 vietetään jälleen Mediatai-toviikkoa. Tänä vuonna kansainväliseen Safer Internet Day -päivään liittyvän viikon teema on Parempi netti virtaa meistä. Se muistuttaa siitä tosiasiasta, että netti ja some ovat meidän ihmisten luomia maailmoja. Me teemme sinne sisällöt. Samalla lailla kuin elävässä elämässä pitää käyttäytyä, tulee käyttäytyä myös netissä. Anonyymiys ei anna oikeutta kiusata tai tehdä rikoksia.

Tartu Mediataitoviikon haasteeseen ja vietä ne-titön päivä! Lisää kampanjasta takakannessa. Ota samalla osaa Curlyn selfiekilpailuun (s.23) ja ota kuva ilmeestäsi, kun tajuat ettei netti toi-mi. Luvassa mahtavia palkintoja.

Älypuhelimet, tabletit, some ja sovel-lukset ovat useimmille meistä isossa roolissa arkipäivän elämässä. Eni-ten somessa aikaansa viettää

nuoret: vuonna 2015 suomalainen kes-kivertonuori vietti siellä 13-17 tun-tia viikossa. Paljonko sinä sometat? Suosituimmat kanavat ja sovellukset muuttuvat vuosittain; tällä hetkellä bloggaus on out ja tubettaminen in. Sometietouttasi voit testata sivulla 27.

Somen ovat löytäneet myös yritykset. Koh-dennettu mainonta takaa sen, että jos teet ne-tissä haun vaikka uusista lenkkareista, tunkee Facebook ja muut kanavat lenkkarimainoksia ja bannereita näkökenttään seuraavat viikot. Paljon puhutaan big datasta, siitä valtavasta määräs-tä tietoa, jota esim.Google ja muut megayhtiöt meistä keräävät ja pitävät hallussaan. Miettimät-tä asiaa sen pidemmälle, ärsyttävää ainakin on, että somemainonta tulee varmasti lisääntymään entisestään. Jo nyt Facebookin lukeminen on ra-sittavaa, kun joka toinen postaus on joltain yri-tykseltä, jonka sivuja en ole edes peukuttanut.

Ja sitten on sitä kiusaamista. Ja riippuvuuden merkistön täyttävää somettamista. Identiteetti-varkauksia. Catfish -profiileja. Namusetiä lasten kintereillä. Siellä missä on ihmisiä, on myös on-gelmia. Netti ja some ovat taas vain uusi aikuis-ten (ja nuorten) hiekkalaatikko.

Sometan - siis olen olemassa

PÄÄKIRJOITUSSISÄLLYSLUETTELO

18 Napapiirin sankarit: Päivänpaistetta punaisella matolla

20 Nuoret Estradille: Valokuva somessa tuo unelmat esiin

21 Esittelyssä: Snapchat lyhyesti

22 Nokia on saanut oman tyttöjentilan

23 Curlyn ja Mediataitoviikon suuri selfie-kilpailu!

24 Mielipide: Taide kuuluu nuorten kulttuuriin, YouTube hieman erilai- semmasta näkökulmasta, Esports olympialajiksi?, Heikin stripit

27 Some QuiZ

TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI

Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin.

CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.

Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!

Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa.

Curly rySörnäisten rantatie 3100500 Helsinki

Kirje-

posti-

merkki

MIKÄ CURLY?

Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internet-sivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vai-kuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kan-nattaa terveitä elämäntapoja.

Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja moni-puolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja me-diakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskente-levät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä.

Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi

Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan!

1CURLY 3/2015

OPISKELUA

LEHTI NUORILTA NUORILLE3/2015 | #68 | 5.10.2015 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi

ANNA MULLE LOVEE

SPY

HURMA

RUUTI

CURLY18. Vuosikerta 18. Vuosikerta

Kannessa: Napapiirin sankarit s.18Nuorten toimitukset s.12NaNoWriMo s.4

Muurame

Nurmijärvi

Nurmes

Tornio

Kartta: Saima, 15v., Helsinki

8

Kuopio

Some kiinnostaa nuoria. Sen voit huomata tämän lehden useista kolumneista ja mielipidekirjoituk-sista, joita teema on nostattanut. Se on hyvä.

Jaksamista!

Pipsa, päätoimittaja

3 Pääkirjoitus: Sometan - siis olen olemassa

4 Silppuri: Peliarvostelu: Hearthstone, NaNoWriMo, Sarjis: some, Leffa-arvostelussa Nälkäpeli – Matkijanärhi osa2

6 Curly-kolumni: I’m addicted to you

7 Kommentti: Nuoret ja media

8 Curly-kolumni: Some - Hyödyke vai huume?

9 Curly-kolumni: Animeharrastajan some

10 Curly-kolumni: Vlogaus vai Vmokaus

11 Curly-kolumni: Anonyymit ja nimimerkit

12 Nuorten toimitukset -viikonloppu Helsingissä

14 Nuorten toimitukset: Vaikuttavat valokuvat

16 Terveisiä RuutiExposta!

#692.12.201518. vuosikertaISSN 1455-2574

LEHTI NUORILTA NUORILLEIlmaisjakelulehti Painosmäärä 12 000

Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasva-tusseura ry:n jäsen.

Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsin-gin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymme-nien paikkakuntien nuorisotaloille, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä kaikille Mediataitoviikon osallistujille materiaalipaketissa. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm041-533 6541pipsa.sinkko(a)curly.fiwww.curly.fiCurlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter)

TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Kukka-Maria Ahokas, Pamela Arslan, Mike Bwalya, Joonas Erho, Linda Halonen, Heikki Harjukelo, Liina Ilves,Toni Jefremoff, Jesse Juopperi, Aatu Jäntti, Joni Kokkinen, Paula Kronqvist, Sini Käpynen, Lusku,Miikka Merenheimo, Pauliina Ropponen, Ulla Taponen,Saija Tarrimaa, Heikku Ulvinen,Kaisa Vahteristo, Ella Vedenoja

Nuoret Estradille -työryhmä: Inka, Islam, Maurizio, Milka, Omed ja Saaga

Nuorten toimitukset: Ella, Hanna, Iiris, Jere, Julie, Kaisa, Lassi, Lotta, Milla, Mimmi, Noora, Rami, Tanja

RuutiExpo2015: Adelina, Anni, Ellu, Henry, Hilda, Ikenna, Julia, Mova, Niilo, Rasmus, Ruben, Saima , Samu, TulQ&ElQ

Ruudin Ydinryhmä: Jami Ahlsten, Valtteri Heinonen, Emilia Hämäri ja Ville Nordström

LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren

CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31Nuorten toimintakeskus Happi00500 Helsinki

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus 050-4020 170 eija.krogerus(a)curly.fi

PAINOPAIKKA:Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi

Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä pa-lauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu ai-neisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Lähetä palautetta osoitteeseen: curly(a)curly.fi Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä!

Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Nurmijärveltä, Muuramesta, Kuopiosta, Nurmeksesta ja Torniosta.

Curly osallistuu Mediataito-

viikkoon 8.-12.2.2016. Leh-

dessä kilpailuja, tehtäviä

ja viikkoon liittyviä aiheita.

Lehti lähetetään materiaa-

lipaketissa kaikille viikkoon

ilmoittautuneille. Seuraava

lehti ilmestyy maaliskuussa

2016.

Kuva: Heikku

Ulvin

en, 2

2v., N

urm

ijärvi

? ?

?

?

?

?

5CURLY 4/2015

MINUN SOMETekijä: Liina Ilves, 19v., Raasepori

SILPPURISILPPURI

TUNTEIKAS TOIMINTAPLÄJÄYSELOKUVA-ARVOSTELU:Nälkäpeli: Matkijanärhi, osa 2

Monien odottama Matkijanärhi, osa 2 sai ensi-iltansa marraskuussa. Nälkäpeli-sarjan viimeisessä osassa vastarinta Panemin diktatuuria koh-taan saavuttaa huippunsa. Katniss Everdeen (Jennifer Lawrence) on Matkijanärheksi kutsuttu vallanku-mouksen symboli. Yhdessä läheisten-sä, kuten lapsuudenystävänsä Galen (Liam Hemsworth) ja entisen ra-kastettunsa Peetan (Josh Hutcher-son) kanssa Katniss jatkaa taistelua Capitolia vastaan. Presidentti Snow’n

HEARTHSTONE

FAKTAA

Ensi-ilta 18.11Ohjaus: Francis LawrenceKäsikirjoitus: Peter Craig, Danny Strong, (perustuu Suzanne Collinsin kirjaan)Pääosissa: Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth Kesto: 137minIkäraja: K-12

HHHH

HHHH1/2

(Donald Sutherland) hirmuvallan alla kukaan ei ole turvassa, eikä edes omiin liittolaisiinsa voi luottaa. Tais-telussa ihmisarvosta on kaikki mah-dollinen apu tarpeen.

Aiempien osien tapaan Matki-janärhi, osa 2 yhdistelee uusia, lu-paavia näyttelijänkykyjä ja nimekkäi-tä tähtiä. Stanley Tucci nähdään jälleen Caesar Flickermanin värikkäässä roolissa, edesmennyt Philip Seymour Hoffman Plu-tarch Heavensbeenä, Sam Claflin rakastettuna Finnick Odairina ja Elizabeth Banks räikeänä Effie Trinketinä.

Nälkäpelin viimeisessä osassa keskitytään taktikointiin areenan ulkopuolella. Katniss Everdeeninä jatkaa Jennifer Lawrence (kesk.).

Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v., Nurmijärvi

Hei, aiotko sinäkin kirjoittaa ro-maanin kuukaudessa, eli viisikym-mentätuhatta sanaa kolmessakym-menessä päivässä eli 1667 sanaa päivässä? Kuulostaako kahjolta ky-symykseltä? Kahjo se onkin, mutta ei tuulesta temmattu.

Tälläkin hetkellä miljoonat ihmiset tavoittelevat NaNoWriMon voittoa. Lyhenne NaNoWriMo tulee sanoista National Novel Writing Month, joka tarkoittaa Kansainvälistä romaanin-kirjoituskuukautta. Palkintoa ei ta-voitteen suorittamisesta saa, lukuun ottamatta sähköistä banneria ja hy-vää mieltä.

Sarjakuvastripin tekijä oli Sarjakuvakeskuksel-la harjoittelijana. Liinan sarjiksia ja digitaidetta löytyy sivulta:

Hearthstone on vauhdikas ja ilmai-nen strateginen keräilykorttipeli. Se julkaistiin 2014. Peli oli ensiksi aino-astaan pelattavissa tietokoneella, kunnes Blizzard kehitti tänä vuonna pelistä puhelin- ja tablettiversiot.

Pelissä on vastakkain kaksi pelaa-jaa, joilla on 30 elämänpistettä. Pe-lin idea on tappaa toisen pelaajan sankari eri korteilla ja loitsuilla. Pe-lin alkaessa pelaaja saa itselleen 3-4 korttia riippuen aloittaako pelin en-

KEHITTÄJÄ: Blizzard Entertainment

JULKAISIJA: Activision Blizzard

TESTATTU: PC

SAATAVILLA: Android, iOS, Mac, PC,

PELAAJIA: 1, 2 (internetissä)

PELIN KOTISIVU: eu.battle.net/hearthstone/en/

ARVOSTELIJA: Valtteri Heinonen 16v., Helsinki

simmäisenä. Jokainen kortti maksaa tietyn verran manaa eli taikapisteitä. Vuoron alussa pelaaja saa uuden satunnaisen kortin pakastaan, jonka voi rakentaa itse. Pelissä voi valita sankarihahmon yhdeksästä eri vaih-toehdosta. Hahmot eroavat heidän erityisvoimissaan. Pelin voittaa se, joka tappaa toisen ensimmäisenä.

Kortit ovat Hearthstonen suurin vai-kuttava tekijä pelin kulun kannalta. Kaikki neutraalit peruskortit ovat

aina käytettävissä, mutta hahmoilla on erityiskortteja, jotka sopivat hyvin hahmon erityiskykyyn. Näitä kortteja voi ostaa kullalla, jota saa voitetuista otteluista, tai oikeilla euroilla. Peliä voi pelata hyvin ilmaiseksikin, mutta silloin korttien keräämisessä kestää enemmän aikaa.

Peli on erittäin strateginen. Ensiksi täytyy rankentaa hyvä ja tasapainoi-nen pakka, joka hyödyntää korttien ominaisuuksia. Valitettavasti peliä pi-

tää pelata viikkoja ennen kun pystyy syventämään pelin strategisia omi-naisuuksia.

Nopeatempoisuuteen, taitoon ja sat-tumaan perustuva free to play (f2p)-korttipeli on erittäin koukuttava. Kun pelaa joka päivä ja tekee tehtäviä, saa siitä kultaa. Joskus voi pelata pari ottelua päivässä, joskus kymme-nen riippuen päivittäisestä tehtäväs-tä. Hearthstone on loistava peli, jota jaksaa pelata milloin tahansa.

4 CURLY 4/2015

Vuosi sitten marraskuussa Blogge-rini etusivu täyttyi NaNo-raporteista ja niiden houkuttelemana minäkin päätin tänä vuonna osallistua. Nyt olen kirjoittanut viikon. Viiden ensim-mäisen päivän ajan kirjoittaminen vei minulta kaiken ajan. En nähnyt ystäviäni, tein läksyt hutiloiden, en vastannut puhelimeen ja valvoin yö-myöhään tekstitiedostojen äärellä. Ajattelin, että tässä sitä toteutetaan unelmaa. Nyt tai ei koskaan.

Ensimmäisinä päivinä pysyin ta-voitteessa ihan hyvin. Olin muutamia satoja sanoja tavoitteesta jäljessä, mutta ne oli helppo ottaa kiinni. Vii-

NANOWRIMON EKA VIIKKO dentenä päivänä iski vatsakramppi, joka vei minulta kävelykyvyn. En pys-tynyt kirjoittamaan.Kuudentena päivänä pakkasin läp-pärin ja kirjoitusoppaan reppuuni ja lähdin sukulaisteni luo, joita olin ikä-vöinyt kauan. Suunnittelin kirjoittava-ni sielläkin. Päätin ottaa NaNo-tavoit-teen kiinni heti seuraavana päivänä. Mutta sitten olikin isänpäivä.

Ensimmäisen viikon jälkeen olin todella uupunut. Kiireisistä päivistä johtuen olin kirjoittanut romaania-ni vielä ilta yhdentoista jälkeenkin, myös arkisin. Koulussakin kaverit ihmettelivät, mikä minua vaivasi. Lo-pulta tajusin, ettei kirjoittamisessa ole mitään järkeä jos siitä ei nauti.

Päätin, ettei romaanilla ole niin kiire. Jätin sanamäärien tarkkailun, ja vain kirjoitin niin paljon kun pystyin ja jak-soin.

En tiedä aionko ottaa NaNoon osaa ensi vuonna. Tuskinpa. NaNo ei ole minua varten. Minulla on liian hidas kirjoitustahti ja matala kynnys stressaantumiseen. Tästä huolimat-ta, suosittelen kaikkia osallistumaan! Yrittänyttä ei ikinä laiteta, vaikka to-tuus onkin, että NaNoWriMon voitta-jat ovat yli-ihmisiä. Ja ne ovat hyvin harvinaisia. Nostan heille hattua oi-kein korkealle.

Teksti: Linda Halonen, 14v., Nurmes

Elokuvan parasta antia ovat herk-kien näyttelijäsuoritusten ohella vauh-dikkaat toimintakohtaukset. Puristin pätkää katsellessa käsiäni nyrkkiin ja odotin jännittyneenä, mitä hahmoil-le tapahtuisi seuraavaksi. Parasta olikin se, että elokuva sai minut jän-nittämään jokaisen juonenkäänteen kohdalla siitä huolimatta, että kir-jan lukeneena osasin ne jo aavistaa. Teos saa katsojansa elämään koko Nälkäpeli-sarjan tunteet uudestaan. Snow’n aivopesemä Peeta tapailee muistojaan samaan aikaan kun en-simmäisestä osasta lähtien kytenyt kolmiodraama saa tuulta siipiensä alle. Toisinaan hahmot puhuvat kes-

kenään aiempien osien tapahtumista, herättäen kyseiset hetket eloon myös katsojien mielissä.

3D-efektit saivat minut muutamaan otteeseen kirjaimellisesti hypähtä-mään tuolillani, eivätkä kyyneleet-kään olleet kaukana. Niille, jotka ovat kiintyneet Suzanne Collinsin luomaan karuun maailmaan, leffa nostaa vä-kisinkin tunteita pintaan. Elokuva on epäilemättä napakymppi raastavista dystopiakuvauksista nauttiville.

Kuvat: Lionsgate/Murray Close

?NaNoWriMo on marraskuinen projekti, jossa on tarkoituksena kirjoittaa 50 000 sanan romaani kuukaudessa. Se ei ole kilpailu eikä palkintoja jaeta. Osanottajia on nykyisin satojatuhansia ympäri maailman.

!Vietä omaa kirjoituskuukautta milloin tahansa. Päätä, että kirjoitat joka päivä kuukauden ajan esim. yhden sivun päivässä. Kuukauden päästä koossa on jo 30 sivua!

http://cute-pathi.deviantart.com

KOMMENTTI

N uorten mediankäyt-tö on viime vuosien aikana muuttunut. Televisio oli vielä vuonna 2009 nuor-

ten suosituin media, mutta nyt netti on mennyt suosiossa ohi. Vaikka netti on suosittu varsinkin nuorten keskuu-dessa, Sanomalehtien liiton teettä-män selvityksen mukaan jopa ihan nuorimmista ikäryhmistä yli puolet lukevat edelleen paperilehteä.

Noin 18-vuotias keskivertonuo-ri käyttää sosiaalista mediaa ja sen palveluita noin 14-18 tuntia viikossa. Jopa 75% nuorista käyttää niitä äly-puhelimella. Tyttöjen ja poikien medi-an käyttötavoissa ja kuluttamisessa on jonkin verran eroja. Esimerkiksi pojat pelaavat enemmän kuin tytöt.

Tytöt taas kuuntelevat musiikkia ja lukevat kirjoja enemmän kuin pojat.

Netti ei ole täysin ongelmaton. Vaikka sosiaalinen media helpottaa itseään kiinnostavan sisällön seuraamista, esimerkiksi Facebook yksipuolistaa ja rajoittaa ”feediä”, eli käyttäjälle tarjottavaa sisältöä ajan kuluessa. Aluksi voi tuntua siltä, että tiedon ja tietolähteiden määrä kasvaa, mutta lopulta vähemmän tykätyt tai kommentoidut aiheet katoavat feedistä. Tämä ilmiö toistuu muuallakin. Esimerkiksi YouTube ehdottaa videoita sen perusteella, mitä käyttäjä on katsonut aikaisemmin.

Mediavirran yksipuolistuminen on itseään ruokkiva ilmiö. Ihmisellä

CURLY-KOLUMNI

on ennakkoluuloja, ja kun ihminen koh-taa jossain sosiaalisen median palve-lussa hänen ennakkoluuloihinsa perus-tuvaa sisältöä, hän todennäköisemmin tykkää ja jakaa sisältöä eteenpäin. Voidaan miettiä, onko sosiaalisen me-dian kasvaneella käytöllä vaikutusta nuorten medialukutaitoihin.

Sosiaalisen median ja netin palve-luissa on hyvätkin puolensa. Ne ovat saatavilla lähes missä tahansa, ne tar-joavat nuorten itse haluamaa sisältöä silloin, kun he itse haluavat ja ne voi-vat luoda uusia harrastuksia. Median käytön kasvu selittää ainakin osittain esimerkiksi kirjoittamisen ja video- ja valokuvaamisen harrastamisen yleis-tymisen. Sosiaalinen media ja netti toimivat myös nuorten tapaamispaik-kana kodin, koulun ja muiden julkisten

paikkojen, kuten kauppakeskusten rin-nalla. Yhteydenpito toisiin ihmisiin on helppoa, ja samoista asioista kiinnos-tuneiden on helppo kohdata toisensa.

Minun mielestäni nuorten medi-ankäytössä on myös huonoja puolia, joten parannettavaa vielä on. Huono puoli on se, että yksipuolinen palvelui-den käyttö voi maailman avartumisen sijasta sulkea ihmisen omien ajatuk-siensa sisälle. Positiivisista vaikutuksis-ta huolimatta netissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyy myös kiusaamista ja syrjäytymistä. Nettikiusaaminen tai rasismin levittäminen oikean tiedon si-jasta on ongelma, johon pitäisi keksiä paremmat tavat puuttua. Teksti ja kuva: Aatu Jäntti, 16v., Muurame

Vaikka en pidäkään siitä että minut luokitellaan yhdeksi massan edustajis-ta, olen mennyt massan

mukana. Sosiaaliseen mediaan. Tällä hetkellä hallinnoin muutamaa eri-laista sosiaalisen median kanavaa.

Facebook: Minulla on peräti kaksi

Facebook-profiilia. Yksi on normaali ja toinen on Viherpiiperöksi nimeä-mäni luonto- ja eläinaktivismiprofii-li, jolla kommentoin luonnon tilaa ja eläinten oikeuksia käsitteleviä uuti-sia.

Instagram: Lukuisista poistoyri-tyksistä huolimatta minulla on yhä

Instagram-profiili. Päivittelen sinne tasaiseen tahtiin selfieitä, belfieitä ja mitä näitä nyt onkaan. Minusta voisi kai käyttää #instamodel.

Starnow: Minulla on profiili Star-now -nimisellä sivustolla, jossa on maailmanlaajuisia casting- ilmoituk-sia. Harmi vain, että maksavat asiak-

kaat pääsevät käsiksi parhaimpiin ilmoituksiin.

ModelManagement: Tämä sivus-to on samanlainen kuin Starnow mutta se on keskittynyt lähinnä mallihommiin. Löydät minut myös sieltä.

Blogger: Minulla on blogi ilman lukijoita, mutta ei se minun menoa haittaa. Kirjoitan blogiini kärkkäi-tä mielipidetekstejä tyyliin: ”Yli-oppilaskoe on pääsykoe ei mihin-kään”, ”Maailman keuhkot pahassa jamassa” ja ”Minusta tulee isona syrjäytynyt nuori” sekä muuta mu-kavaa.

Youtube: Yllätin itsenikin aloit-tamalla vloggaamisen. Jos suurin, tuskin koskaan toteutuva unelma-ni on valloittaa Hollywood, Bolly-wood tai vaikka Hillywood, niin ajattelin vloggaamisen olevan hyvä ensimmäinen askel siihen suun-taan.

Myönnän että vietän sosiaalises-sa mediassa enemmän aikaa kuin olisi tarvis. Voisi kai sanoa kuten Avicii kappaleessaan I’m addicted to you. Onneksi sosiaalisen median käyttäminen ei kuitenkaan ole sii-nä pisteessä, että se vaikuttaisi hai-tallisesti normaaliin arkielämääni.

Monille sosiaalinen media on väy-lä löytää uusia ihmisiä ja pitää yh-teyttä jo olemassa oleviin. Minulle some on lähinnä väylä vaikuttami-seen, vaikka pessimistiseen tapaani ajattelenkin, ettei joku naapurin-tyttö voi kirjoituksillaan vaikuttaa yhtään mihinkään.

Somessa tavataan!

Teksti ja kuva: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio

6 CURLY 4/2015

Nuoret ja media – Somen ja netin pyörteissä- Nuorten arkeen kuuluu mediassa - erityisesti sosiaalisessa mediassa ja netissä - liikkuminen, kirjoittaa 16 –vuotias muuramelainen Aatu Jäntti.

7CURLY 4/2015

CURLY-KOLUMNI

8 CURLY 4/2015

Some. Jokapäiväinen sana ja aikaa vievä käsite, jonka pariin monet meistä unoh-tuvat moneksi tunniksi

päivän aikana. Jotkut viettävät jopa liiaksi aikaa somessa. Onko ihmisiä lähentävä, yhteydenpitoa helpotta-va ja maailmaa pienentävä keksin-tö aiheuttanut meille riippuvuutta?

Some eli sosiaalinen media -kä-sitteellä tarkoitetaan lähinnä verk-koviestintäympäristöjä. Koko ajan päivittyvät someyhteisöt varastavat huomiomme jatkuvasti, ja useim-milla ihmisillä tuntuu olevan Face-book tai vastaava koko ajan auki tai ainakin käden ulottuvilla. Somesta on tullut osa meidän olemassaolo-amme. Se on ajankäyttötapa. Jos on tylsää, voi selata vaikka Instag-rammia. Se on nykyaikaista nopeaa viestintää. Se on lähes ilmaista, se helpottaa yhteydenpitoa ja muis-tamme aina kavereiden synttärit. Se toimii myös eräänlaisena henkilö-pankkina. Sieltä tavoittaa kaikki. Jos

emme tunne jotain ihmistä, äkkiä-kös tarkistamme sen Facebookista.

Voisi luulla, että emme ole tarpeek-si sosiaalisia, ellemme ole mukana vähintään yhdessä someyhteisössä. Silti löytyy ihmisiä, myös nuoria, jotka eivät ole mukana missään. Heidät tuomitaan usein liian äkkiä epäsosiaalisiksi, vanhanaikaisiksi, jopa oudoiksi. He kuitenkin saatta-vat olla meistä ne fiksuimmat, jotka haluavat käyttää aikansa paremmin kuin ruutua tuijottamalla. Me muut olemme hullaantuneet some-ni-misestä huumeesta, joka aiheuttaa meille riippuvuutta. Minne katosivat pitkät puhelut, kir-jekaverit, ”snail mail” ja hengailut iltamyöhään ulkona? Samaan paik-kaan kuten kaikki nykyään: verk-koon. Sähköposti oli ensimmäinen askel. Kun tekniikka ja teknologia kehittyi, kehittyivät myös sosiaaliset yhteisöt verkossa. Ja kun älypuheli-met yleistyivät muutama vuosi sit-ten, homma lähti lapasesta.

Some – hyödyke vai huume? Samalla lukeminen, kynällä kir-

joittaminen, maalaisjärjen käyttö ja verbaalinen esiintyminen ovat muuttuneet katoaviksi luonnon-varoiksi. Jatkuva selailu voi jopa haitata työntekoa. Tämä piirre tun-tuu korostuvan varsinkin nuorissa. Emme malta enää keskittyä yhteen asiaan kovin pitkäksi aikaa. Kynällä kirjoittamistaito katoaa, tai ainakin käsialat huononevat. Puhdasta jär-jenkäyttöä ei enää harrasteta, kun ajatukset leijailevat koko ajan jos-sakin pilvessä. Emme edes pysty il-maisemaan itseämme yhtä vapaasti kuin ilmaisemme itseämme somes-sa. Myös terveytemme on uhattuna. Vietämme enemmän aikaa kuin on suositeltavaa verkkopäätteen ääressä. Unenlaatumme kärsii, koska selaamme puhelinta sängys-sä: silmämme väsyvät ja aivomme käyvät jatkuvasti ylikierroksilla. Vietämme liikaa aikaa neljän sei-nän sisällä. Mutta sen sijaan olem-me aina tavoitettavissa, missä sitten olemmekin.

Jotkut lopettavat sometuksen ku-ten jotkut lopettaa tupakoinnin.

Heidät taas leimataan liian helpos-ti hulluiksi. Onko se kumminkaan hullua, vähentää riippuvuutta? He joko lopettavat määräajaksi tai ko-konaan, kokeilun halusta tai omasta viisaudesta. Maailmalla järjestetään jo somettomia leirejä. Niitä voidaan nimittää joko vieroitus-tai extreme-leireiksi. Tämän vuoksi kokeilua voisi kutsua jo selviytymislajiksi siinä missä eräretkeilyäkin.

Some on tapa olla sosiaalinen, ja siellä voi kulua yllättävän paljon ai-kaa. Siitä voi kehittyä huume, jota ilman emme pysty elämään. Se huu-me verottaa meidän muinaisia vies-tintätaitoja ja terveyttä. Se verottaa niitä asioita, jotka ovat meille itses-täänselvyyksiä. Silti se on hyödyke, jonka käytöstä suurin osa maailman väestöstä nauttii. Se on viestintävä-line, joka lähentää ja yhdistää mei-tä. Mutta edelleen some on huume, josta me teemme itsemme riippu-vaisiksi.

Teksti: Paula Kronqvist, 20v. Tornio Kuva: Lusku

Kirjoittaja pitää lomaa somesta kesäisin ja nauttii tietokoneella istumisen sijasta lämmöstä ja luonnosta.

Kuinka paljon käytät somea tai nettisovelluksia päivittäin? Pystytkö olemaan päivän ilman nettiä? Riippuvuus mihin tahansa on huono asia. Siitä tulee paha olo.

!Mieti, millaista olisi olla päivä ilman nettiä ja osallistu Mediataitoviikon haasteeseen! (ks. takakansi)

ANIMEHARRASTAJAN SOSIAALINEN MEDIATässä tekstissä kerron animeharrastajan somen käytöstä, mitä palveluita he käyttävät sekä millaisia nämä palvelut ovat.

MYANIMELIST: ”YKSI KERTA RIITTI, SORONOO!” MyAnimeList on kuten Hum-mingbirdkin, eli anime- ja man-gatietokanta, mutta siihen se aikalailla jääkin. Sivua voi kusto-moida ulkopuolisesti enemmän kuin Hummingbirdiä. Siinä missä Hummingbird jää kustomoinnissa Facebookin ja Twitterin tasolle (voi lisätä kansikuvan), pystyy MyAni-meListiä muokkaamaan CSS-koo-dia säätämällä. Tämä vaatii hieman googlausta, mutta sivuston fooru-milta löytyy kyllä oppaita, miten sivun ulkoasua voi muokata.Kappaleen otsikko kertoo siitä, miksi olen jättänyt MyAnimeListin käyttämisen roimasti vähemmälle. Sivuston tietoturva on valitettavan matala, eikä se ole vuosien mittaan parantunut. Sivusto on hakkeroitu monenmonta kertaa ja usein ky-seessä on ollut sama tekijä. Tämä yksi kerta riitti minulle ja kave-reilleni, jonka jälkeen vaihdoimme käyttämään täyspäiväisesti Hum-mingbirdiä. Jotta tämä osuus ei jäisi pelkäksi negatiivipommien heitte-lyksi, on kuitenkin todettava, että MyAnimeList ajaa asiansa varsin hyvin, vaikka onkin heikko tieto-turvaltaan.

TWITTER - KUN 140 MERKKIÄ PITÄISI RIITTÄÄTwitter on enemmänkin yrityksille suunnattu palvelu, jonka kautta he voivat olla yhteyksissä seuraajiinsa. Animeharrastajat käyttävät Twitte-riä enemmän kuin Facebookia. Itse käytän Twitteriä YouTube-videoi-deni ja turhanpäiväisten ajatusteni jakamiseen sekä radiohommissa lä-hinnä niiden seuraajien tavoittami-seen, jotka eivät käytä Facebookia kovin aktiivisesti. Animeharrastaja käyttää Twitteriä joko tapahtumissa fiiliksen toimit-tamiseen tai sitten avautuakseen jostain animesarjasta jonka on juuri katsonut. Yksi huono puoli Twit-terissä on sen merkkimäärä, sillä 140 merkkiä pitäisi riittää yhden ajatuksen sanomiseen. Välillä aja-tusta joutuu jatkamaan seuraavaan twiittiin. Paras juttu Twitterissä on, että voit seurata käyttäjiä, eikä heitä tarvitse lisätä kavereiksi kuten Fa-cebookissa. Joten hylkäämisen uh-kaa ei tarvitse pelätä, ellet sitten tee itsestäsi ihan aasia.

Hummingbird on ani-me- ja mangaharras-tajan Facebook. Siellä voit muun muassa listata katsomasi ani-

met sekä lukemasi mangat, kirjoit-taa tilapäivityksiä, seurata ihmisiä, lukea ja kommentoida uutisia sekä liittyä ryhmiin. Sivulle voi myös

halutessaan laittaa Facebookin ta-paan kansikuvan, joka näkyy kun joku vierailee profiilissasi. Käyttö-liittymä on hyvin yksinkertainen ja sulava, kun ajattelee, mihin sivu on alunperin luotu, eli anime- ja mangatietokannaksi. Onhan tie-tysti sivulla paljon asioita, joita voisi vielä hioa paremmaksi, mutta

kyllä minä pidän sivusta sellaisena kuin se nyt on. Hummingbirdille on luotu myös puhelimissa käytet-täviä sovelluksia, joilla voi merkata katsotun animen puhelimesta kä-sin. Yksi näistä on Tenpenchii, jota käytän aina kotoa poissa ollessani, jos katson jotain animea vaikka ka-verini luona.

Teksti: Toni Jefremoff, 21v., TornioKuva: Lusku

9CURLY 4/2015

CURLY-KOLUMNI

?

Sosiaalisessa medi-assa videopäiväkir-jojen tekeminen ei ole bloggausta, se on vloggausta. Eri-ikäiset

ihmiset eri taustoilla ja tarinoilla taltioivat videoille omia asioitaan päiväkirjan tyyppisesti, julkais-ten ne sitten internetissä muiden ihmisten katsottavaksi. Vloggaa-minen on oiva tapa jakaa elämän koukeroita internetissä, se on loistava harrastus, joka edistää luovuutta sekä mediankäsittelytai-toja. Se on tapa liittyä suureen yh-teisöön, jossa voi tavata ja seurata muiden ihmisten elämää. Mutta se on myös suuri ja tuntematon viidakko, se on hiekkalaatikko il-man valvojaa. Se on uusi tutkima-ton ulottuvuus jota voit koskea, muttet aina ymmärtää. Monelle tämä internetin villi länsi on to-della hämärä, vaikka Suomessa on jo järjestetty jo kaksi Tubecon tapahtumaakin, joissa vloggaajat eri puolilta maata kokoontuivat yhteen.

Kun katselen YouTube -videoita nuorista jotka lyövät itsensä net-tiin omalla naamallaan, nimellään ja olemuksellaan, alan väistämättä miettiä miksi he tekevät niin. Asi-aan vaikuttaa varmasti vloggaami-sen suosio, joka on ollut tasaisessa nousussa pidemmän aikaa. You-Tuben suomiyhteisössä on paljon keulahahmoja, jotka asettavat tie-tyn riman johon muut pyrkivät. Kun nuoret näkevät suomalaisen tyypin, jolla on videoillaan kym-meniä tuhansia katsojia ja seu-raajia jopa toista sataa tuhatta, he haluavat olla samanlaisia. Mutta mitä paineita tämä tuo nuorille?

Onko tässä suuressa tubeyhtei-sössä jotain sääntöjä joita nou-datetaan? Onko hyvä vloggaaja sellainen, joka on oma itsensä vai sellainen, jolla on paras kamera, parhaiten ja eni-ten editoidut videot tai korein ulkokuori?

Kiusaamista esiin-tyy, kuten kaikkialla muuallakin. YouTu-bessa anonyymisti esiintyvät ihmiset jakelevat järkkymät-tömiä mielipiteitään uusista ja vanhoista-kin vloggaajista hyvin avoimesti. Eniten tässä huolestuttaa joidenkin vloggaajien nuori ikä. Miten 11-vuotias tyttö pys-tyy käsittelemään sen, kun ensimmäinen kommentti tä-män uuteen videoon on ”Tapa it-tes.”? Tätä näkee harmillisen mo-nessa videossa. Kommenttiosiot ovat täynnä säädytöntä huutelua nimimerkkien takaa, jotka videon tekijä joutuu lukemaan.

Ilmiöön liittyy paljon muitakin epäkohtia. Esimerkkinä tulee mieleen ne hyvin nuoret tytöt, jot-ka esittelevät uusia napapaitojaan sekä rintaliiviostoksiaan videolla, ja saavat kommenttiosiossa kehu-ja vanhemmilta miehiltä. Tieten-kään en voi sanoa, että jokaisen nimimerkin takana on väistämättä tämä kuuluisa Setämies, mutta jot-kut kommentit eivät todellakaan jätä arvailuille varaa. Olemme jo päässeet siihen pisteeseen, että me nuoret tiedämme ettei internetis-tä saa kuviaan pois. Että nettiin ei

?Kolumni on yksi mielipidekirjoittamisen muoto. Muita ovat pääkirjoitus ja mielipidekirjoitus omalla palstallaan. Kolumnissa on mukana kirjoittajan oma kuva.

!Kirjoita kolumni aiheesta seksi/seksuaalisuus ja lähetä se julkaistavaksi seuraavan Curlyyn: pipsa.sinkko(a)curly.fi. Pituus max.1 sivu (n.2500 merkkiä) ja oma kuva.

CURLY-KOLUMNI CURLY-KOLUMNI

Vlogaus vai Vmokaus

pidä kirjoit-taa kaikkea mitä suuhun tulee, varsinkaan sosiaaliseen mediaan. Tämä voi vaikuttaa yksityiselämään, tule-vaan työpaikkaan, koko hoitoon. Miksi tämä ei koske yhtä tehok-kaasti videoita? Kultaiset säännöt unohtuvat, kun ihmiset pääsevät kameran taakse kuvaamaan ja le-vittämään tuntojaan esimerkiksi omasta työpaikastaan tai kulu-neesta päivästään. Jotkut vloggaa-jat esittelevät koko omaisuutensa videoilla, esiintyvät nimellään, kertovat missä asuvat ja muistavat hyvissä ajoin kertoa koska poistu-vat kotoaan viikoksi lomalle ulko-maille.

Olisiko siis aika

ottaa tämä vloggaaminen yhtä

vakavasti kuin me otam-me sen, mitä nuoret levittelevät internettiin? Muistamme kyllä näpäyttää jotakuta nuorta liian isosta kaula-aukosta Facebookin profiilikuvassa, mutta olemme autuaan tietämättömiä pepunhet-kutustansseista hänen YouTube-kanavallaan. Meidän tulee opettaa nuoriamme käsittelemään kiusaa-mista, ahdistavia kommentteja sekä neuvoa käyttämään maalais-järkeä, kun he päättävät pistää it-sestään videon nettiin.

Teksti: Joni Kokkinen, 24 v., TornioKuva: Jesse Juopperi, 19v., Tornio

10 CURLY 4/2015

Nettikiusaaminen on nykyään jatkuvasti kasvava ja yleistyvä on-gelma! Kiusaaminen missä vaan muodossa on aina väärin eikä sitä missään nimessä saa tehdä. Yleensä kun puhutaan kiusaamisesta on net-tikiusaaminen jotenkin toisarvoinen asia. Vaikka se on ihan yhtä vakavaa kuin se, että vedettäisiin turpaan joka päivä. Ask.fm, Insta, Facebook, Twitter, Snapchat, Whatsapp ja mitä

näitä nyt on, en pysy edes perässä. SOME on ihan mahtava juttu, mutta sen kiusaamisen voisi jättää pois. Me voitaisi yhdessä tehdä internetistä ki-vempi paikka! Otetaanpa tämmöinen ajatus-leikki. Kuvittele, että tulet yksin ko-tiin koulupäivän jälkeen ja avaat läp-pärin. Kirjaudut Ask.fm -sivustolle. 10 uutta kysymystä. Jes, ajattelet, mutta

ANONYYMIT JA NIMIMERKIT NETISSÄ’’Ne netissä pyörii sua pilkaten ja ne julkaisee feikkijuttujaan. Anonyymit ja nimimerkit mitä vaan tehdä saa…’’ Näin laulaa Robin biisissään anonyymit ja nimimerkit.

kun avaat ne niin siellä lukee vain ”läski” ja ”tapa ittes” ja kaikkea tä-män tyylistä. Annat asian olla, eihän se ollut kuin yksi kerta. Lähdet ulos ka-vereiden kanssa pelaamaan futista.

Seuraavana päivänä menet taas katsomaan Ask.fm:n. Taas siellä on li-sää ilkeitä ’’kysymyksiä’’ kuten: ’’Oot ruma”…Tätä jatkuu kauan aikaa ja se alkaa levitä myös muille sivustoille. Saat ilkeitä kommentteja Faceboo-kissa ja Instagramissa, saat todella ikäviä snäppejä tuntemattomilta ni-mimerkeiltä. Jossain vaiheessa tämä ei enää sinustakaan tuntuisi kivalta, eihän. Mutta miltä kiusaajasta tun-tuu? Tunnistatko itsesi tästä? Teetkö itse tällaista, jaat ikäviä juttuja ja kuvittelet, että anonyymina lähetetyt

jutut eivät loukkaa? Jos teet, niin lope-ta se nyt heti! Niin kuin mikä tahansa kiusaaminen myös nettikiusaaminen loukkaa ja satuttaa. Se voi aiheuttaa masennusta, joka voi johtaa vaikka niinkin hirveään asiaan kuin itsemur-haan. Haluaisitko sinä olla osasyy jonkun kuolemaan? Uskon vahvasti, että et.

Eli jos tiedät, että joku kiusaa ne-tissä, puutu siihen! Ja jos sinua kiusa-taan niin kerro siitä jollekin luotetta-valle aikuiselle välittömästi. Haastan teidät jokaisen tekemään kaikkensa sen eteen, että netistä tulisi kivempi paikka meille ihan jokaiselle.

Teksti: Lotta, 17v., TornioKuva: Rami Ranta, 18v., Tornio

11CURLY 4/2015

12 CURLY 4/2015

Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v, NurmijärviKuvat: Kaisa Vahteristo, 14v., Nurmijärvi, Noora Kreula, 17v., Salo ja Lotta Kuismanen, 17v., Tornio

Nuorten toimitukset kokoontuivat Helsingissä

Tällä kertaa Helsingissä jär-jestetty Nuorten toimituk-set -viikonloppu oli kolmas laatuaan. Aiemmin toimi-

tukset ovat kokoontuneet Jyväsky-lässä ja Oulussa. Koordinaatin, Cur-ly ry:n ja HattuMedian yhteistyössä järjestämiä toimittajapäiviä vietettiin 13.11-15.11, perjantai-illasta sun-nuntaihin.Pääkaupungin ulkopuolelta saapu-neet pääsivät majoittumaan viikon-lopuksi Vallilassa sijaitsevaan Hotelli Avaan. Väkeä tulikin kaikkialta ym-päri Suomea; Helsingin lisäksi Tam-pereelta, Seinäjoelta, Jyväskylästä, Salosta, Nurmijärveltä, Hyvinkäältä ja Vantaalta. Pisin matka tehtiin kui-tenkin lentokoneella Torniosta.Edustettuina olivat Curly ry:n lisäksi

myös valtakunnallinen 4H:n Nuor-ten toimitus, torniolainen Adapteri, Salon Steissin mediatiimi, jyväs-kyläläinen Painovirhe, Hyvinkään Hygezine, seinäjokelainen Kantti, sekä helsinkiläiset HattuMedia ja Nuorten ääni -toimitus. Osallistujia oli 14-vuotiaista aina yhdeksääntois-ta ikävuoteen saakka. Kuten arvata saattaa, mukaan mahtui paljon eri-laisista asioista kiinnostuneita nuo-ria. Kaikkia yhdisti kuitenkin yksi asia: kiinnostus mediaa kohtaan.Oli hauskaa päästä kuulemaan eri puolilta Suomea tulevien nuorten toimitusten toiminnasta. Monien mielestä uusiin ihmisiin tutustumi-nen ja yhdessä tekeminen olivatkin viikonlopun parhaita puolia.

OPETTAVAISTA PAJATYÖSKENTELYÄPorukka jaettiin kolmeen pienem-pään ryhmään, joissa päivien mit-taan kierrettiin läpi järjestetyt työ-pajat. Radiopajassa jokainen ryhmä pääsi tekemään HattuRadioon noin tunnin mittaisen radiolähetyksen valitsemastaan aiheesta. Puheenai-heet vaihtelivat kotipaikkakunnista aina leffaherkkuihin saakka. Video-pajassa puolestaan ideoitiin, kuvat-tiin ja editoitiin videoita, joiden ai-heena oli nuorten yöelämä.Vaikuttava valokuva -pajassa opittiin kuvankäsittelyä ja oman kantansa

ilmaisemista. Kukin otti ensin kuvia haluamistaan kohteista ja ryhmä pa-lasi sitten Happeen muokkaamaan niitä. Tarkoituksena oli yhdistää ku-vaan kantaaottava tekstinpätkä, joka ilmaisi tekijän mielipidettä johonkin asiaan. Kuvauspaikkana toimi Sör-näisten Suvilahti.Erityisesti radiotyöpaja oli osallistu-jille mieluinen. Syystäkin - harva oli aiemmin päässyt kokeilemaan suo-ran radiolähetyksen tekemistä. Pa-jat osallistujille tarjosi HattuMedian väki.

MEDIA-ALAN AMMATTILAISET KERTOIVATViikonlopun aikana kuultiin myös kahta puhujavierasta. Perjantaina kuuntelimme toimittaja Ronja Sal-mea ja hänen kymmentä vinkkiään media-alalle. Muusikko ja juontaja Axl Smith puolestaan keskittyi ker-tomaan omaa tarinaansa ujosta pik-kupojasta tunnetuksi televisiojuon-tajaksi ja Jook Joint Movementin perustajaksi. Hän vieraili luonamme nuorten toimintakeskus Hapessa lauantaina.”Sanokaa asioille kyllä! Mikään työ ei ole teitä alempana”, painotti Salmi.

Axl Smithillä puolestaan oli asiaan toisenlainen kanta:”On tärkeä taito osata sanoa ei jutuil-le jotka eivät tunnu omilta.”Kumpikin ammattiosaajista kertoi ryhmätyön tärkeydestä ja siitä, kuin-ka tärkeää on ymmärtää olevansa aina osa itseään suurempaa koko-naisuutta. Puheenaiheena oli myös se, ettei virheiltä yksinkertaisesti voi välttyä - mutta niistä voi ja kannattaa aina ottaa opikseen. Molemmat ko-rostivat myös oman uteliaisuuden ja motivoituneisuuden tärkeyttä.

HYVÄ FIILISMuutaman tunnin mittaisella vapaa-ajalla pääsivät kauempaakin tulleet tutustumaan Helsinkiin omin sil-min. Jotkut osallistujista olivat käy-neet pääkaupungissa aiemmin vain muutamaan otteeseen, kun taas osa asui siellä. Siispä väsyneet saivat py-hittää pari tuntia levolle ja hengähtää kaikessa rauhassa, vaikkapa jossain lähiseudun kahvilassa. Osa puoles-

taan suuntasi kohti Helsingin kes-kustaa ja toiset jäivät kiertelemään lähiseutua.Kaiken kaikkiaan viikonlopun ai-kana vallitsi rento tunnelma. Vauh-dikkaiden päivien aikana nautittiin hyvästä ruuasta, viihtyisästä majoi-tuksesta ja ennen kaikkea loistavasta seurasta. Tylsää hetkeä ei ollut!

Juontaja Axl Smith oli toinen viikonlopun puhujavieraista.

Viikonlopun aikana työskenneltiin kolmessa pajassa, joista yksi oli videopaja.

Tapaamisessa oli mukana yhdeksän nuorten toimitusta ympäri Suomen. Paikalla oli mm. Tornion Adapteri ja Salon Steissin mediatiimi.

Toimittaja Ronja Salmi kertoi nuorille miten pärjätä media-alalla.

Kuinka kauan oma toimituksesi, Hygezine, on ollut toiminnassa?- Se on ollut toiminnassa nyt reilun vuoden.Kuinka tuttuja muut nuorten toimitukset olivat sinulle entuudestaan?- Tiesin ainoastaan jyväskyläläisen Painovirheen, sillä sen toimittajat ovat käyneet koulussani kertomassa toiminnastaan.Mitä pidit puhujavieraista?- He olivat aivan mahtavia! Heiltä sai paljon neuvoja omaan elämään ja mahdolliseen uraan media-alalla.Tutustuiko viikonlopun aikana mielestäsi helposti muihin toimittajiin?- Kyllä, etenkin niihin joiden kanssa asuin yhteisessä huoneistossa.Mikä oli parasta Nuorten toimitukset -viikonlopussa?- Työpajat, erityisesti radiotyöpaja.

MILLA KOISTINEN, 14V, HYVINKÄÄ, HYGEZINE.

13CURLY 4/2015

Radiotyöpaja oli osallistujien lempipaja.

14 CURLY 4/2015

Nuorten toimitukset 2/2015: Vaikuttava valokuvaNuorten toimitukset -tapaamisessa toimintakeskus Hapessa Helsingissä työskenneltiin viikonlopun aikana media-aiheisissa työpajoissa. Yksi pajoista oli nimeltään vaikuttava valokuva. Ideana oli itse otetun kuvan ja siihen liitetyn tekstin kautta saada oma mielipide tai ajatus esille. Valmistuneet työt ovat kantaaottavia taideteoksia.

Iiris, 16v., Helsinki

Jere, 15v., Salo

Julie, 19v., Tampere

Ella, 18v., Tampere

Lotta, 17v., Tornio

Milla, 14v., Hyvinkää

Mimmi, 17v.,Helsinki

Lassi, 17v., Jyväskylä

Noora, 17v., Halikko

Tanja, 15v., Hyvinkää

Rami, 18v., Tornio Hanna, 18v., Seinäjoki

17CURLY 4/2015

Vaikuttaminen on tärkeää, koska kaikkien mielipiteet pitää ottaa huomioon. Nuorilta saa kysyä vapaasti mielipiteitä esimerkiksi koulussa. Nuoret voivat vaikut-taa siellä viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Nuorille on mielestäni liian vähän vaikutus-mahdollisuuksia. Itse haluaisin vaikuttaa urheiluun ja vapaa-ajantoimintaan.

- Rasmus, 14v., Kulosaari, Helsinki

?Nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja omiin asioihinsa monella tavalla; mm. nuorisovaltuustoissa, oppilaskunnissa ja Nuortenideat.fi -palvelun kautta.

!Myös kirjoittamalla voi vaikuttaa. Kirjoita kantaaottava mielipidekirjoitus sinulle tärkeästä asiasta ja lähetä se Curlyyn; muokataan tekstistä niin hyvä, että voit lähettää sen myös paikallislehteen tai valtamediaan!

Terveisiä RuutiExposta!Curly osallistui marraskuussa nuorten RuutiExpo 2015 -vaikuttamistapahtumaan Helsingin kaupungintalolla. Työpisteellä tehtiin kysymyksiä Ruudin Ydinryhmäläisille, tuunattiin strippejä ja Suomi-karttoja, tehtiin pikkuhaastiksia ja kirjoitettiin mielipidekirjoituksia.

VAIKUTTAMINEN

TERVEYS1. Kuka olet?- Olen Hilda, 15v., Helsingistä.2. Mitä harrastat? - Harrastan kuvista, koska se on kivaa ja tykkään siitä.3. Viihdytkö koulussa ja miksi?- Joo, siellä on mukavat opet ja kivoja kavereita.4. Oletko omasta mielestäsi terve?- Olen…

Curlyn työpisteellä sai vaikuttaa median keinoin.

Helsingin kaupungintalo oli täynnä eri tapoja ottaa osaa ja vaikuttaa. Hapen Värkkäämö järjesti pinssipajan.

Pinssilläkin voi ottaa kantaa.

16 CURLY 4/2015

KYSY NUORELTA - NUORI VASTAACurly keräsi RuutiExpossa nuorilta kävijöiltä kysymyksiä Ruudin Ydinryhmän nuorille ehdokkaille. Tässä niistä muutama vastausten kera.

YDINRYHMÄ

2016

YDINRYHMÄ

2016 Moi! Olen Ville Nordström 14 wee ja Asun Helsingin Kannelmäessä. Olen tämän vuoden ydinryhmäläinen ja ehdolla myös ydinryhmään 2016.

Henry, 16v., Malminkartano, Helsinki:Miten tehokkaasti kaupunki kuuntelee nuoria ja toteuttaa heidän ideoita? Ville: Kaupunki kyllä kuuntelee nuoria, mutta ei todellakaan tarpeeksi! Pitäisi kuunnella enemmän. Ruben, 15v., Helsinki:Oliko ydinryhmään ehdolle hakeminen vaikeaa? Ville: Hakeminen ei ollut vaikeaa, kun viime vuonna hain ensimmäisen kerran eikä tänä toisenakaan vuonna kun asetuin ehdolle. Mutta pakko sanoa, ensimmäisenä vuonna ehdolle asettuminen pelotti, mutta se kannatti!

Hei, olen Emilia Hämäri Pakilasta ja olen Ruudin Ydinryhmän ehdokas. Olen 14v. ja käyn Pakilan yläasteen peruskoulua. Niilo, 17v., Vantaa:Miksi päätit hakea ehdolle Ruudin Ydinryhmään?Emilia: Haluan vaikuttaa nuorten kouluhyvinvointiin, keksiä tehokkaita tapoja poistaa koulukiusaaminen ja tehdä nuorten kouluelämästä kiinnostavaa ja mukavaa. Mova, 13v., Puistola, Helsinki:Mitä mieltä olet maahanmuuttajista?Emilia: Olen sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat hyvä ja huono asia. Hyvää on, että kulttuurit sekoittuvat ja ”rodut’’ sekoittuvat keskenään. Huonoa on se, että Suomella on muutenkin hyvin vaikea taloustilanne. Mutta nuorena ihmisenä, jonka ei tarvitse ajatella liian paljon taloustilanteita, ajattelen, että maahanmuuttajat ovat hyvä asia. Ja haluan myös auttaa heitä.

Olen Jami Ahlsten ja asun Helsingissä. Helsingissä pitäisi olla enemmän liikuntaa ja monikulttuurisempia asioita, juhlia ja konsertteja.

Ikenna, 15v., Kontula, Helsinki:Mitä mieltä olet seksuaalivähemmistöistä?Jami: Haluaisin seksuaali- ja sukupuolivähemmistön poistamista. Että heitä ei ajateltaisi vähemmistöinä.

Politiikkalover, 15v., Kannelmäki, Helsinki:Missä asioissa koet voivasi tehdä muutoksia? Jami: Voisin tehdä muutoksia liikunnan ja monikulttuurisemman Helsingin parantamiseksi.

Olen Valtteri Heinonen, 16v. ja tämän vuoden Ydinryhmäläinen. Ydinryhmä on kasvattanut minua paljon ja avannut uusia ovia elämässäni.

Anni, 15v., Oulunkylä, Helsinki:Onko kivaa olla Ruudissa? :-)Valtteri: Ruudissa on kivaa, koska tapaa uusia nuoria, päättäjiä ja poliitikkoja. Myös halu vaikuttaa ja mukavat ohjaajat tekee kokonaisuudesta mukavaa. :)

Samu ja Ellu, 15v., Kruunuhaka, Helsinki:Miten voit vaikuttaa nuoriin?Valtteri: Pystyn vaikuttamaan nuoriin omilla argumenteilla ja mielipiteillä. Myös vaikeiden asioiden selittäminen, esim. miksi näin tämä asia pitää tehdä on hyvä tapa vaikuttaa.

Teksti ja kuva: Julia, 15v., Helsinki

Jannen (Jussi Vatanen) ja Inarin (Pamela Tola) elämä on muuttu-nut esikoisen synnyttyä. Inari on kyllästynyt hoitamaan samanai-kaisesti Lumi-tyttöä (Pinja Pa-kisjärvi) ja toilailevaa miestään. Kun etelään muuttanut Räihänen (Timo Lavikainen) saapuu kylä-reissulle Marjukan (Miia Nuuti-la) kanssa, päättävät naiset lähteä viettämään tyttöjeniltaa. Miehet jätetään siksi aikaa kotiin yksivuo-tiaan Lumin hoivaksi. Kaksikko ei kuitenkaan voi vastustaa kiu-sausta, kun Kämäräinen (Santtu Karvonen) pyytää heitä mukaan hääjuhlia tanssimaan. Janne päät-tää Lumin olevan niin sikeäuni-nen, ettei tyttö edes huomaa jos he nopeasti käväisevät juhlissa ja jättävät lapsen siksi aikaa autoon. Reissuun tulee tuttuun tapaan pari uutta muuttujaa ja pian et-sinnässä onkin digiboksin sijaan Jannen ja Inarin lapsi. Mutkia matkaan luovat myös yhä Inarin perään haikaileva Pikku-Mikko (Kari Ketonen) ja uusi tuttu Sekis (Joonas Nordman).

Edeltäjänsä tapaan Napapiirin sankarit 2 on täynnä toimintaa ja yllättäviä käänteitä. Tutussa seu-rassa ei kommelluksilta vältytä - milloin on lapsi jäänyt Ruotsiin, milloin on auto viety nenän edes-tä. Ensimmäisen osan synkät sävyt

on kuopattu ja tunnelma on muuttunut, mutta vanhat ystävät vilahtelevat ruudussa. Matkaan lähdetään tutulla TIS-51-autolla eikä vanhoilta kunnon Kittilän runkkareiltakaan säästytä. Katso-essa ei voi olla ajattelematta, että elokuvassa keskitytään liikaakin toistamaan edellisen osan juonta. Jannella ja kumppaneilla on taas yksi yö aikaa korjata toilailunsa ja pelastaa pääparin suhde. Tekaistu peräpohjalainen murre töksähte-lee korvaan yhtä pahasti kuin en-simmäisessä osassakin.

Napapiirin sankarit 2 sijoittuu ruskan sävyttämään Lappiin ja tarjoaakin katsojilleen upeita maisemia. Leffasta huomaa, että siitä on muutenkin haluttu visu-aalisesti mahdollisimman näyt-tävä. Valkokankaalla räjähtelevät niin Hornet-hävittäjien ammuk-set kuin poron pääkin. Väsynee-noloinen huumori puolestaan nojaa vahvasti päihde- ja seksitee-moihin, eikä paljaalta pinnalta tai juopottelulta säästytä.

Tekijätiimi on ehtinyt muuttua sitten ensimmäisen osan. Käsi-kirjoittajana on yhä Pekko Peso-nen, mutta ohjaajaksi on vaih-tunut Teppo Airaksinen. Jasper Pääkköstäkään ei elokuvassa näy. Syvällisemmän elokuvan kaipuu-

seen Napapiirin sankareista ei apua ole.

Puolitoistatuntinen pätkä etenee aivot narikkaan -meiningillä ja onkin loistava valinta komedian-nälkäisille seikkailijoille. Aivan perheen pienimmille leffa ei härs-kin huumorinsa vuoksi sovi.

Päivän paistetta punaisella matollaCurlyn toimittajille tarjottiin mahdollisuutta päästä uutuuselokuvan kutsuvierasnäytökseen haastattelemaan tähtiä. Tilaisuuteen lähti yksi nuorista toimittajista kuvaajan kanssa. Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v., NurmijärviKuvat: Heikku Ulvinen, 22v., Nurmijärvi

Odotettua Napapiirin san-karit 2 ovat katsomassa monet kotimaisen eloku-

van tähdet. Elokuvan tekijät paistattelevat pu-naisella matolla ylpeinä uusim-masta tekeleestään. Sieltä tavoitam-me ensin Pamela Tolan ja hänen jälkeensä Timo Lavikaisen, jotka näyttelevät kahta elokuvan kärki-rooleista.

- Napapiirin sankarit 2 eroaa edel-täjästään tietysti juonellisesti, mut-ta tämä osa on myös paljon vauh-dikkaampi ja hauskempi. Tässä ei ole samanlaista synkkää tunnelmaa kuin ensimmäisessä osassa itse-murhineen ja vastaavineen oli, ku-vailee Timo Lavikainen. Hänet tun-netaan vuosien varrelta erityisesti komediarooleista. Ensimmäisen osan tapaan naispääosaa näyttelevä

Tola puolestaan teki läpimurtonsa roolisuorituksellaan Tyttö sinä olet tähti -leffassa. Kummankin mieles-tä elokuvan kuvauksissa parasta on ollut ennestään tuttu porukka. - Lisäksi hahmo on rakennettu val-miiksi edellisessä osassa, Tola tote-aa perään. - Olen voinut omaksua sen tutun hahmon uudestaan ja jatkaa hänen kanssaan.

Kotimaisen komedian juhlaaSuomalainen komedia elää kulta-aikojaan. Esimerkiksi alkuvuodesta ensi-iltansa saanut Luokkakokous keräsi valtavat katsojaluvut. Tolan mielestä ihmisiä viehättää kome-dioissa mahdollisuus irrottautua hetkeksi omasta arjestaan. Samaa mieltä on myös Timo Lavikainen.- Komedioissa saa nauraa ja unohtaa.

18 CURLY 4/2015 19CURLY 4/2015

Näyttelijästä elokuvan tyylilajilla ei työn kannalta välttämättä ole väliä. Lavikainen viihtyy erityisesti eloku-vatyön parissa.- Olen aika laiska. Televisio on mi-nulle liian vauhdikasta, elokuvissa pääsen tavallaan vähemmällä.- En osaa sanoa, teenkö mieluum-min komedioita vai draamaa, poh-diskelee Tola.- Kummassakin on kiinnostavia puolia.

Nuoret näyttelijät: tehkää sitä, mistä itse nautitte!Haastattelujensa lopuksi kumpikin huikkaa vielä terveiset näyttelijäksi haluaville nuorille:- Tarttukaa tilaisuuteen, Lavikainen hymyilee.- Tärkeintä on tehdä sitä, mistä itse nauttii! korostaa Tola. - Itse tein niin. Nykyään nuorten on onneksi helppoa tehdä esimerkiksi elokuvia itse.Ennen kun elokuva lähtee pyöri-mään, kuullaan näytössalissa pari sanaa tekijätiimiltä. Työskente-ly pätkän kanssa on ollut tiimille soutamista ja huopaamista, mutta lopulta se tuli valmiiksi ja on nyt ensimmäisten yleisöjensä edessä. Kuusi vuotta ensimmäisen osan jul-kaisun jälkeen teattereihin on saa-punut Napapiirin sankarit 2, josta povataan suurta menestystä. Näy-töksen päätyttyä joku supattaakin elokuvan olleen vielä parempi kuin hän muistaa ensimmäisen osan ol-leen.

FAKTAA

Ensi-ilta: 30.9.Käsikirjoitus: Pekko PesonenOhjaus: Teppo AiraksinenPääosissa: Jussi Vatanen, Pamela Tola, Timo Lavikainen, Miia NuutilaKesto: 90 minIkäraja: k-12Tähtiä:HH1/2

NAPAPIIRIN SANKARIT 2 - MENESTYSTARINAN ODOTETTU PALUU

Timo Lavikaisen esittämä Räihänen kaipaa elokuvassa takaisin pohjoiseen.

Pamela Tola esittää jälleen Inaria, jonka elämä on muuttunut esikoisen synnyttyä.

Elokuvan aluksi tekijätiimi kertoi prosessista.

Curlyn toimittajat Heikku (vas.) ja Kaisa.

Tekijätiimi poseeraamassa ensi-illassa.

Curlyn ja Väestöliiton nuorten HURMA -verkkolehteä tehdään vielä loppuvuosi 2015.

Eli vielä ehtii mukaan kirjoittamaan, kuvaamaan, tekemään videoita, podcasteja kuvareppareita, sarjakuvia jne. aiheesta globaalit seksuaalioikeudet. Apua ja vinkkejä annetaan eli ennakko-osaamista ei tarvita.

Kaikille HURMA -verkkolehdessä julkaisijoille LEFFALIPPU!

Ota yhteyttä: pipsa.sinkko(a)curly.fi

ja tule mukaan HURMAan!

Vielä ehtii HURMAta!

Nykyään harvassa on nuo-ria, jotka eivät ole kuul-leet sovelluksesta nimeltä Snapchat. Kuten sanonta

kuuluu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin myös Snapchatillä. Eniten kuulee kuitenkin käytettävän nimeä Snäppi.

Snäppi on kuvien jakamiseen tarkoi-tettu sovellus. Siellä voi ottaa ihan normaaleja kuvia ja lähettää kavereille määrittämällä ajan kauanko sen näkee. Aika on 1-10 sekuntia ja sen jälkeen kuva katoaa, jos ei ota ruutukaappaus-ta (screenshot). Kuvan voi kerran tois-taa uudelleen. Lisäksi Snäpissä voi ot-taa max. 10 sekunnin pituisia videoita. My story on paikka mihin voi lisätä omia videoita ja kuvia niin, että ne nä-kyy vuorokauden ajan. Siellä niitä voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa.

Somella NepaliinAutolla Nepaliin -elokuvasta tuttu Juho Leppänen istuu pöydän ääressä ja kertoo omaa tarinaansa. Kuinka hän tajutessaan nepalilaisten tarvit-sevan apua päätti tehdä jotain. Face-bookin, Youtuben ja muun sosiaalisen median avulla Juho ystävineen onnis-tui ajamaan vanhalla postipaketti-autolla Nepaliin, kerättyä julkisuutta ja sitä kautta rahaa, jotta Nepalin kastittomille voitiin rakentaa kouluja. Lopulta matkasta tehtiin elokuvakin. Pienestä ja hullusta unelmasta kasvoi somessa jotain suurta.

Some antaa nuorelle äänenJuhon tarina todistaa somen voiman. Et voi sanoa, ettet voi vaikuttaa, koska kukaan ei tunne. Tai koska et pääse esille. Jokainen voi tehdä tilin vaikka kaikkiin somekanaviin. Ei tar-vitse lähteä muuttamaan maailmaa laajasti – jo omassa elinympäristös-säkin saattaa olla jotain. Jotain, mi-hin haluaa vaikuttaa. Olisiko autojen vähentäminen keskustasta hyvä? Ja entäpä graffitiseinä nuorille? Pieniä ja suuria asioita. Somen kautta voi joku huomata ja kuulla. Jo oman Fa-cebook -profiilin kautta voi tavoitta-vaa paljon ihmisiä ja jos osaa yhdis-tää erilaisia somekanavia on yleisö vieläkin laajempi. Oikeat hästägit ja oikea ajoitus auttavat levittämään ajatuksia. Joskus asiat vaativat muu-tosta, joskus pysyvyyttä. Mitä nuoret haluavat sanoa? Mitä ovat heidän unelmansa yhteiskunnasta?

Jokaisella on unelmia”Ei mulla ole mitään, mitä haluan muuttaa, enkä mä tiedä, onko mulla unelmaa” nuoret toteavat. Jokainen unelmoi. Lähdimme yhdessä kaupun-kiin kuvaamaan nuorten unelmiin, epäkohtiin tai ehdotuksiin kuvia. #kuuleksmua, #munääni -projektissa nuorilla on käytössä Instagram jossa jakamalla valokuvia he viestivät it-selleen tärkeitä asioita. Asioita, joita joku muu ei huomaa. Asioita, joihin he haluavat vaikuttaa. Valokuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Ei tarvitse osata kirjoittaa tai pukea ajatuksia sanoiksi. Kuva puhuu puo-lestaan.

#voinvaikuttaaKuuleko kukaan heitä? Some on suu-ri osa arkipäivää ja lähes jokainen käyttää sitä. Sen kautta voi tavoittaa tuhansia ihmisiä – heille voi antaa ainakin jotain ajattelemisen aihetta. Oman asteen esiin tuomisella voi aut-taa toistakin hyväksymään vaikkapa kulttuurien moninaisuus: ”Eri värit ja kontrastit yhdessä luovat kauniin ko-konaisuuden <3” . Instagrammaamalla voi saada ai-kaan suuren liikkeen. Vaikka niin suu-ren, että lopulta isoja muutoksia – kuten kouluja Nepalissa – tapahtuu. On uskallettava kokeilla ja jaksaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

#mullaonääniFacebook.com/nuoretestradille

Teksi: Milka Myllynen, 25v. ja Inka Kiuru, TampereKuvat: Saaga, 17v., Islam, 17v., Omed, 17v., ja Maurizio,15v., Tampere

VALOKUVA SOMESSA TUO UNELMAT ESIINTamperelaiset nuoret kuvaavat Instagramiin omia unelmiaan osana Nuoret Estradille -hanketta

?Instagram on suosituin nuorten käyttämä kuvanjakopalvelu ja mahtuu viiden suosituimman somekanavan joukkoon Suomessa v.2015.

!Osallistu Curlyn ja Mediataitoviikon kuvakilpailuun (s.23) ja instaa itsestäsi selfie kunnon ilmeellä! Muista #nettieitoimi

20 CURLY 4/2015

ESITTELYSSÄ:SNAPCHAT LYHYESTI

Snäpin hyvä ominaisuus (mutta toisaalta kirous) on se, että jos otat kuvankaappa-uksen niin henkilö, kenen kuvasta otit sen, saa ilmoituksen asiasta! Eli toisen höpöjä kuvia et saa itselle talteen salaa vaikkapa synttärionnitteluita varten. Snäpissä voit päättää ketkä näkee My storysi ja kuka voi lähettää sinulle snäp-pejä.

Itse käytän Snäppiä tosi tosi tosi paljon ja joka aamu ja ilta alkaa sillä, että kat-son ihmisten snäpit.

Yleisimmät snäpit ovat (ei välttämättä tässä järjestyksessä):1. Tumma tausta ja kellonaika. Tämä on vähän hassu, mutta niitä on tosi paljon.2. Ruokakuvat3. Maisemakuvat4. Hyvää huomenta/hyvää yötä -kuvat5. Salakuvat muista esim. koulussa

Julkkikset ovat pikkuhiljaa löytä-neet Snäpin ja se on ihan huip-pua faneille, sillä sitä kautta fa-nit voivat seurata idolejaan tosi helposti. Minun mielestä paras snäppääjä on ehdottomasti Niko Saarinen. Niko snäppää paljon ja on tosi aito niissä ja eroaa siitä tutusta tv-Nikosta positiivisel-la tavalla. Nikon snäppinimi on niko_saarinen.

Muita hyviä snäppääjiä on:- robinpackalen- sempppa- pilvinen- mikvelgvbriel- aussiemuso

Ja minun Snäppi-nimi on lotta_katriina

- Lotta Kuismanen, 17v., Tornio

21CURLY 4/2015

22 CURLY 4/2015

Curlyn ja Mediataitoviikon

selfie-kilpailu:

KUN NETTI EI TOIMIKu

va: E

lla Vedenoja, Helsinki

Mitä Nokian avonaisessa tyttöjen-tilassa tehdään? Siellä pidetään hauskaa, kuunnellaan musiikkia, leivotaan ja tehdään mitä ikinä keksitäänkään.

T yttöjentila Nokialla on osa valtakunnallista tyttötyön toimintamallia, jossa pyri-

tään huomaamaan ja nostamaan esille meidän tyttöjen tarpeet ja toiveet ja tuetaan jokaisen nuoren omia vahvuuksia. Tiloillamme voi tutustua myös muihin nuoriin tai tulla paikalle kaveriensa kanssa.

Mistä kaikki sai alkunsa?Tyttöjen avonaisen tilan suunnit-telu Nokialle lähti liikkeelle siitä, kun erityisnuorisotekijä Mirja Lai-tinen kyseli vanhoilta tyttöryhmäs-sä olleilta, että kiinnostaisiko meitä järjestää avonainen tyttöjen oma tila. Lopulta suunnitteluun lähti mukaan seitsemän tyttöä ja saimme myös sisustaa tilaa mieleiseksemme. Nyt meistä neljä: Petra Viitaniemi, 17, Jonna Alatalo, 16, Sini Käpynen 14 ja Iida Lesonen, 14, käy tiloilla säännöllisesti ja keksimme iltoihin uusia ohjelmia.

Tule mukaan Curlyn, Hattumedian ja belgialaisen StampMedian kanssa tekemään englanninkielistä nuorten verkkolehteä! Ekan lehden teema on nightlife eli yöelämää.

Millaista on viettää yöelämää suomalaisessa kaupungissa? Entä pienessä kylässä?Millaista on alaikäisten yöelämä? Vai kiinnostaako yöelämä ollenkaan?

Tee kolumni, mielipide, keikka-arvostelu, baarivertailu, kuvakertomus, video, vlogi, podcast, sarjakuva, piirros tai jotain ihan muuta!

Juttuja tehdään vuoden 2015 loppuun asti. Ota yhteyttä!pipsa.sinkko(a)curly.fi

Nuorten verkkolehti englanniksi:

YÖELÄMÄÄ

Nokia on saanut oman tyttöjentilan

Tähän asti tyttöjen tilalla on lei-vottu karamelliomenoita, askar-reltu koruja, kuunneltu musiikkia ja tehty improvisaatioharjoituksia. Tilaa on luonnehdittu kivaksi ja mukavaksi ja tänne on kiva tulla!

Mutta miksi me tytöt tarvitsemme oman tilan?Mielestämme Nokialla on yleen-sä vaikea tutustua uusiin ihmisiin ja porukat muotoutuvat jo ala-asteella, lopullisesti seiskaluokal-la. Porukat pitävät tiiviisti yhtä ja nuorisotiloille, kuten Nokialla sijaitsevaan nuorisokahvila Nu-

kusuunkin mennään yleensä poru-kassa. Tyttöjen tilalle saa ja voi tulla myös yksin. Tärkeintä on olla oma itsensä, täällä se riittää. Se on sään-tö, joka on kirjoitettu myös tyttöjen tilan seinälle: ”Ole juuri sellainen kuin olet.” Lue juttu Tyttöjentilasta: Nokian uutiset 16.9.2015 http://www.nokianuutiset.fi/Uuti-set/1194998414322/artikkeli/tiis-tai-illat+ovat+tyttoja+varten.html

Teksti: Sini Käpynen, 14v., NokiaKuvat: Ulla Taponen

Myös Aamulehti kävi tekemässä jutun tyttöjen omasta tilasta. Näytillä tyttöjen tekemä hieno lakana.

Korujen askartelua. Tämän tytön lemppari on pääkallot.

Jutun kirjoittaja Sini Käpynen,14, tyttöjen oman tilan pehmeällä sohvalla.

Ota selfie ilmeestäsi kun tajuat, että netti ei toimi koko päivänä! Kilpailu alkaa nyt ja jatkuu Mediataitoviikon loppuun 12.2 asti. Kuva julkaistaan Instagramissa hashtagilla #nettieitoimi Kuvan voi myös lähettää pipsa.sinkko(a)curly.fi Kuvia saatetaan julkaista Curlyn ja Mediataitoviikon kanavissa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Palkinnot:

1. Digitaalinen tuotepalkinto esim. tabletti 2. 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja 3.-5. Huopakassi, harmaa, Nuortenelämä.fi -logo

Instagram ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kilpailua eikä ole missään vastuussa kilpailuun liittyen. Curly ja Mediataitoviikko pidättävät oikeuden pääpalkinnon muuttumiseen.

25CURLY 4/2015

Sambialaisessa kulttuurissa esittävää taidetta ja musiikkiesityksiä arvoste-taan yleisesti. Nuoret pitävät arvossa etenkin julkisia musiikkiesityksiä, joissa tanssitaan eloisasti ja soitetaan perin-teisiä soittimia. Ksylofonin tapaiset lyö-mäsoittimet ja rummut ovat suosittuja samoin kuin mbira, joka on eräänlai-nen pienikokoinen sormipiano.

Sambiaan on perustettu taidepro-jekteja ja koulutusohjelmia, joita tue-taan kansalaisjärjestöjen, esimerkiksi Barefeet Theatre Organizationin varoin. Myös matkailijat tukevat näitä taideprojekteja. Monet nuoret koke-vat taideprojekteihin osallistumisen voimaannuttavana. Voimaantumisella tarkoitetaan nuoren itsetunnon, roh-keuden ja yhteiskunnallisen vaikutus-vallan lisääntymistä. Nuoret saattavat jopa tienata elantonsa musiikkiesityk-sillä tai muilla esittävän taiteen näy-töksillä.

Sambiassa ei ole valtion ylläpitämiä, virallisia taidekouluja. Maan hallitus ja kulttuuriministeriö ovat kuitenkin pe-rustaneet kouluihin näytelmäkerhoja, joiden tarkoituksena on edistää maan kulttuurielämää ja opettaa nuorille elä-mänhallintataitoja. Lukuvuoden 2014–2015 Arjen idolit -taksvärkkikeräyksen tuotoilla aloitet-tiin tammikuussa 2015 monivuotinen työ sambialaisen Barefeet-järjestön kanssa. Arjen idolit: taksvarkki.fi/sam-biakenia

Jutun kirjoittaja Mike Bwalya, 21, on mukana sambialaisen Barefeet-järjes-tön Nuorten neuvoston toiminnassa. Ryhmän jäsenet ovat entisiä katulap-sia ja -nuoria tai riskiryhmään kuuluvia. Nuorten neuvostossa opitaan lasten ja nuorten oikeuksista, yhteiskunnasta ja erilaisista vaikuttamistavoista. Nuoret vievät tietoa eteenpäin katulapsikes-kuksiin ja orpokoteihin sekä pyrkivät vaikuttamaan katulasten oikeuksien toteutumiseen.

YouTube on, kuten kaikki tietävät, vi-deoidenjakopalvelu, jonne miljardit ihmiset päivittäin lataavat videoita elämästään sekä tekemisistään. Vi-deoita on monenlaisia. On videoblo-geja, sketsivideoita, pelivideoita etc. YouTuben kautta hyvin monet ihmiset ovat ponkaisseet kuuluisuuteen maa-ilmalla. Ehkä tunnetuin on ruotsalai-nen pelivideoiden tekijä Felix Kjell-berg, joka tunnetaan nimimerkillä PewDiePie. (Kirjoitushetkellä hänellä lähes 40 miljoonaa tilaajaa.)

Suomessa YouTube on nostanut suosiotaan viime vuosien aikana.

MIELIPIDE MIELIPIDE

Teksti: Mike Bwalya, 21v., SambiaSuomennos: Kukka-Maria AhokasKuvat: Pamela Arslan ja Barefeet

TAIDE KUULUU NUORTEN KULTTUURIIN

YouTube hieman erilaisesta näkökulmasta

Mike (ylinpänä) on yksi Nuorten neuvoston jäsenistä. He tekevät vapaaehtoisesti tiedotus- ja vaikuttamistyötä katulapsien keskuksissa sekä erilaisissa tapahtumissa ja esityksissä.

Sambialainen Barefeet ja suomalainen Taksvärkki ry ovat aktiivisia somettajia. Tsekkaa näiltä kanavilta mitä nuoret tekevät mm. kulttuurin ja koulutuksen puolesta ja syrjintää vastaan!

INSTAGRAM: barefeettheatre ja taksvarkki_ry

FACEBOOK: Barefeet ja Taksvärkki ry

Barefeet -järjestön joka vuosi järjestämiin festivaaleihin kuuluu myös nuorten tanssiva ja laulava kulkue pitkin Sambian pääkaupungin Lusakan katuja.

24 CURLY 4/2015

Yleisimmät videot Suomessa ovat vi-deoblogit (lyh. Vlogit) sekä pelivideot. Tilatuimpiin suomalaisiin YouTube-kanaviin kuuluu mm. Call of Duty -räiskintäpeleistä videoita tekevä TheRelaxingEnd, satunnaisia pelivi-deoita tekevä Lakko sekä videoblog-gaaja eeddspeaks. YouTuben suosion kasvun mukana on tullut myös mak-sullisia tapahtumia, joissa videoiden tekijät pääsevät vaihtamaan ajatuk-siaan sekä tapaamaan fanejaan. Suomessa on myös tällainen tapah-tuma, Tubecon, joka on järjestetty kahdesti. Yhdysvalloissa vastaava ta-pahtuma tunnetaan nimellä VidCon.

YouTubessa on olemassa myös verkostoja (Multi Channel Network), jotka tarjoavat kumppanuussopi-muksia. Niiden myötä videoidente-kijä saa rahaa. Näihin kuuluu mm. suomalainen Töttöröö Network, ruotsalaista perua oleva Splay sekä United Screens. Mielestäni kumppa-

nuussopimus on hyvä tapa saada vähän lisätienestejä. Olen itse teh-nyt YouTube-videoita viitisen vuotta erittäin vaihtelevalla menestyksellä. Sisältöni pääpaino on kuitenkin pe-livideoissa. Teen myös videoblogeja, AMV:itä (animemusiikkivideoita) sekä erittäin laaduttomia huumori-videoita, niitä tosin erittäin harvoin. Tilaajia minulla ei ole kuin reilu 1000, joka ei ihan rehellisesti sanottuna ole kovin paljoa. Olen kuitenkin tyytyväi-nen kanavaani sellaisena kuin se on.

Suomalaisessa YouTube-yhtei-sössä on mielestäni jotain vikaa, sillä nuorisolle annetaan turhan positiivinen kuva tästä kaikesta. Tuntuu kuin videoiden tekijöillä olisi päällään maski, joka on poissa kun kamera ei käy. Mielestäni tämän on-gelman voisi parantaa sillä, että on ihan oma itsensä, eikä ota kameran edessä minkäänsortin roolia. Koen ongelmaksi myös liian nuoret Tubet-

tajat, sillä he saattavat olla turhan-kin avoimia. Tähän ratkaisuksi koen niinkin yksinkertaisen asian, kuin vanhemmat. Heidän kanssaan kan-nattaa jo alussa puhua ns. harras-tuksen pelisäännöistä. Puhuin itse kun aloitin, sovittiin pelisäännöt ja siitä se sitten lähti.

Positiivisia puolia suomalaisessa YouTube-yhteisössä on muun muassa se, että voit tutustua uusiin ihmisiin, luoda uusia suhteita sekä hyvällä säkällä saada uusia pitkäaikaisia ys-täviä. Loppujen lopuksi, YouTube on hyvä sosiaalisen median kanava, jota voidaan käyttää parhaimmillaan uu-sien yhteyksien luomiseen, sekä itsen-sä ilmaisuun. Pahimmillaan YouTube voi olla sairaiden ihmisten temmel-lyskenttä, jossa ei ole minkäänlaista valvontaa eikä rajoja toiminnalle. Onneksi YouTubessakin on pelisään-nöt, joiden mukaan videoidentekijän pitää toimia.

Toni Jefremoff, 21v., TornioKuva: Lusku

?Minkälainen on sinun nettisi? Onko siellä kiusaamista? Onko siellä kavereita tai löytyykö tietoa? Muista, että me ihmiset teemme netin ja sen sisällön!

!Kuvaa puhelimellasi vlogi aiheella Minun netti. Julkaise video Instagramissa tai YouTubessa ja lisää #mediataitoviikko2016

26 CURLY 4/2015 27CURLY 4/2015

Koko ajan yleistyvä esports on ly-henne sanoista electornic sports eli elektroninen urheilu. Tämä tarkoit-taa muun muassa Counter-Striken, League of Legendsin ja DotAn pe-laamista kilpailullisesti. Ilmiö kasvaa koko ajan, ja monia maailmamesta-ruuskilpailuita sekä muita vastaavia järjestetään useita vuosittain.

MIELIPIDE

ESPORTS OLYMPIALAJIKSI?

Vaikka yleisesti ajatellaankin, että esports eroaa paljonkin perusur-heilusta, kuten jalkapallosta, on eroja yllättävän vähän. Tiimit koostuvat pelaajista, jotka saavat tiimien omis-tajilta kuukausittaista palkkaa peli-en pelaamisesta. Pelaajat saattavat vaihtaa toiseen tiimiin, aivan kuten jalkapallon tai jääkiekon pelaajia saa-

tetaan myydä joukkueesta toiseen. Peleissä on myös paljon selkeämmät säännöt kuin esimerkiksi jääkiekossa, jossa kaikki on erehtyväisten tuoma-reiden käsissä.

Myös esports-tapahtumat ovat melko lailla muiden urheilulajien veroisia, sillä mestaruuskilpailut jär-jestetään suurilla stadioneilla, jossa on tuhansia katsojia. Vuonna 2013 pidetyissä League of Legendsin maa-ilmanmestaruuskisoissa rikottiin en-nätyksiä, kun finaaliottelua seurasi

jopa 32 miljoonaa ihmistä. SKT T1 Telekom-niminen joukkue voitti silloin miljoona euroa. Esports on myös ehdotuksena olym-pialajiksi, ja on jopa mahdollista, että lajeja nähdään jo vuoden 2020 Tokyon olympialaisissa. Todennäköi-sesti kilpailijoina toimisivat maat. Koska esports kasvaa jatkuvasti, on mahdollista, että vuosikymmenen kuluttua se jopa menee suosiossa joi-denkin urheilulajien ohi. - Joonas Erho 15v., Muurame

OIKEAT VASTAUKSET: 1B, 2A, 3C, 4A, 5B, 6C, 7B, 8A, 9B, 10C

SOME QuiZTestaa tietämyksesi suomalaisten nuorten somenkäytöstä! Oletko somenero, -velho vai ihan ok.

Tulos: 1-2 oikeaa vastausta:Tietämyksesi someasioissa ja nuorten somenkäytöstä eivät ole ihan ajan tasalla. Käytätkö itse somea? Nyt kannattaa aloittaa, jos et jo ole mukana. Koskaan ei ole myöhäistä hypätä kyytiin; asiat oppii nopeasti. Ja kyllä, nuoret edelleen käyttävät Facebookia :-)

1. KUINKA MONTA TUNTIA VIIKOSSA KESKIMÄÄRIN SUOMALAINEN 19-VUOTIAS NUORI VIETTI SOMESSA VUONNA 2015? A) 10-14 tuntia B) 13-17 tuntia C) 15-19 tuntia

2. MIKÄ OLI SUOSITUIN KELLONAIKA KÄYTTÄÄ SOMEA? A) klo 18-21 B) klo 20-23 C) klo 22-01

3. MILLÄ LAITTEELLA SOMEA KÄYTETTIIN ENITEN? A) tabletilla B) tietokoneella C) älypuhelimella

4. MIKÄ OLI SUOSITUIN SOVELLUS SUOMALAISTEN NUORTEN KESKUUDESSA V.2015? A) YouTube B) Twitter C) Snapchat

5. MIKÄ OLI VÄHITEN SUOSITTU SOVELLUS SEURAAVISTA NUORTEN KESKUUDESSA? A) Facebook B) Twitter C) Skype

6. KUINKA MONTA PROSENTTIA NUORISTA KÄYTTI FACEBOOKIA V.2015? A) 30% B) 60% C) 80%

7. MIKÄ SEURAAVISTA TOIMINNOISTA ON MENETTÄNYT ENITEN NUORIA KÄYTTÄJIÄ VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA? A) julkaiseminen Facebookissa B) bloggaaminen esim. Bloggerissa C) viestittely esim. WhatsApissa

8. MIKÄ SEURAAVISTA SOVELLUKSISTA ON SAANUT ENITEN LISÄÄ NUORIA KÄYTTÄJIÄ VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA? A) WhatsApp B) Instagram C) Skype

9. SUURIN SYY MIKSI NUORET KÄYTTÄVÄT SOMEA? A) etsitään tietoa asioista B) halutaan keskustella kavereiden kanssa C) halutaan jakaa omia kuvia

10.MITEN NUORET KUULEVAT UUSISTA SOME-PALVELUISTA? A) internetistä B) muista some-palveluista C) kavereilta

3-5 oikeaa vastausta:Olet ihan ok sometietäjä. Tai sitten olet hyvä arvaamaan. Luultavasti käytät itse somea jonkun verran, mutta se ei ole sinulle kovin tärkeää. Muista, että jos haluat tavoittaa ka-vereita ja nuoria, kannattaa some ottaa vakavasti.

6-8 oikeaa vastausta:Olet somenero. Käytät usei-ta somekanavia ja tiedät, mitä ja missä ne ovat. Ja vaikka et ehkä itse julkai-se paljoa, seuraat kanavia ahkerasti. Se on hyvä juttu; somesta voi hyötyä monella tapaa.

9-10 oikeaa vastausta:Olet somevelho! Tiedät mis-sä mennään ja menet itse mukana. Joko olet somen hevijuuseri tai sitten olet lu-kenut hyvin julkaisun, jonka pohjalta tämä kysely on teh-ty. Joka tapauksessa: well done!

Testi on tehty Some ja nuoret 2015 -julkaisun pohjalta. Julkaisun on tehnyt Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja se perustuu alkuvuonna 2015 ympäri Suomen tehtyyn kyselytutkimukseen.

Lisää: www.ebrand.fi/somejanuoret2015