Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja yhteisöllisen kouluhyvinvoinnin kehittämisessä Esimerkkinä Monitoimijuus koulussa -hanke Lastensuojelu toimivan arjen tukena – LASTEN KASTE LAPISSA –aloitusseminaari 8.4.2014 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Marja Pulju Merja Laitinen yliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä professori Lapin yliopisto Lapin yliopisto [email protected] ja [email protected]
28
Embed
Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja ...€¦ · Lasten ja vanhempien osallisuus tiedon tuottamisessa o Lapsen ja vanhemman asiantuntijuus on tiedostettu voimavara
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja yhteisöllisen kouluhyvinvoinnin
kehittämisessäEsimerkkinä Monitoimijuus koulussa -hanke
Lastensuojelu toimivan arjen tukena – LASTEN KASTE LAPISSA –aloitusseminaari 8.4.2014Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Marja Pulju Merja Laitinenyliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä professoriLapin yliopisto Lapin yliopisto
• Koulun toimijoiden havainnot siitä, etteivät opettajien asiantuntemus ja tieto riitä yksin vastaamaan niihin psykososiaalisiin tarpeisiin, joita lapsilla on ja jotka näkyvät koulun hyvinvoinnin tilassa– neuvottomuus
• Yhteiset ammatilliset pohdinnat ennaltaehkäisevän työn ja hyvinvointia edistävän työn mahdollisuuksista koulussa– koulu tieteiden välisen kehittämistyön, koulutuksen ja
tiedon tuottamisen areenana • Kysymys siitä, miksi tieteiden välistä yhteistyötä ei tehdä
• Rovaniemellä sijaitseva alakoulu, jossa luokka-asteet 1-6 • Oppilaita noin 350, perusopetusryhmiä 18• Erityispiirteitä:
– musiikkipainotteisuus, liikuntapainotteinen luokka– opettajankoulutustehtävä– rooli kokeilu- ja kehittämiskouluna – lasten kulttuuritaustojen moninaisuus
”Koulu on semmonen paikka tällä hetkellä, joka omalla olemuksellaanja toiminnallaan tuo sitä hyvinvointia tähän yhteiskuntaan” (Niskala
– Fyysinen ulottuvuus: suuret erot (liikunta- ja ruokailutottumukset)
– Sosiaalinen ulottuvuus: lähisuhteet määrittäjinä• Vanhempien erilaiset työ- ja elämäntilanteet suodattuvat lasten arkeen ja
näkyvät siinä, miten perhe ja lähisuhteet toimivat lapsen hyvinvoinnin tukena / tai sen rapauttajana
• Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi lapsen– harrastusmahdollisuuksiin ja sitä kautta osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden
mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan
– Taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivat perheet:• ovat tuoneet haasteellisuutta koulumaailmaan• Itsekeskeiset vaatimukset ja palveluodotukset (koulu ratkomaan myös vapaa-
• Lasten oikeuksien sopimuksen periaatteiden eläväksi tekemistä• Opettajien tiedon ja osaamisen vahvistaminen liittyen
lasten suojelun ja hoivan ulottuvuuksiin (protection) (esim. lapset puheeksi –menetelmä, lapsen hyvinvointia vahvistavat menetelmät)
• Lasten voimavarojen ja resurssien vahvistaminen (provision) (esim. tyttökerho, erilaiset ryhmät)
• Lasten päätöksenteon mahdollisuuksien lisääminen (participation) (kerho- ja välituntitoiminta, tutkimus –lapset kanssatutkijoina ja tiedon keruun suunnittelijoina)
• Osallisuuden luonne yhteisöllistä ja vastavuoroista
• lapset ja vanhemmat ovat…– kokemustiedon antajia, asiantuntijoita kehittämistyössä– toimintojen suunnittelijoita– osallistujia ja toteuttajia– jo tehdyn arvioijia ja kehittäjiä– kanssatutkijoita tiedon tuottamisessa
Kuvauksia lapsen osallisuuden rakentumisesta kehittämistyön kontekstissa
o Subjektitasoiset menetelmäto Tavoitteena: lapsen oman toimijuuden ja kyvykkyyden vahvistamineno Menetelminä: monitoimijaisesti ohjatut kuntouttavat ryhmätoiminnot
(kohdentuneet esim. keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden, tunnesäätelyn, sosiaalisten taitojen ohjaamiseen)
o Havaintoja: o Lasten itsearvioinnit osoittavat, että heidän taitonsa ovat vahvistuneet
esimerkiksi koulutehtäviin keskittymisessä, omien tunteiden tunnistamisessa sekä yhteistyön tekemisessä eri lasten kanssa
o Toiminnat ovat lisänneet lapsen tietoisuutta omasta toimijuudestasekä kykyä oman toimijuuden arviointiin
o Kuntouttaviin ryhmiin ohjautuminen tapahtuu usein aikuislähtöisestio Kuntouttavissa ryhmämuodoissa korostuu vanhempien kanssa tehtävän
yhteistyön merkitys (heijastuu lapsen motivaatioon ja taitojen omaksumiseen)
kouluyhteisön toimijoiden kanssa, yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta, tutkimus- ja julkaisutoiminta
o Havaintoja: o Kouluyhteisön pääoma on vahvistunut kehittämistyön myötä
o Koulusosiaalityön yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä ote ja resurssi
o Lapsilähtöiset menetelmät sekä tutkimustyö ovat tuoneet esille lapsen tiedon ja toimijuuden mahdollisuudeto Oikeus osallistua, ilmaista mielipiteitä,
vaikutusmahdollisuudet, merkitys kouluviihtyvyydelle o Toiminnoista saatu tieto on huomioitu koulun hyvinvointityössä
Kuvauksia vanhempien osallisuuden vahvistamisesta kehittämistyön kontekstissa
o Vanhempien tietoa ja ideoita hyödynnetty toimintojen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa
o Vanhempien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tuettu sovelletun tulevaisuus verstas – menetelmän avulla o Menetelmä on toiminut tiedonkeruun välineenä o Sisältänyt kolme vaihetta:
o Ongelmavaihe o vanhempainilloissa, wilmakyselyllä kerätty tieto
osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin teemoihino Ideointivaihe
o Kokemusasiantuntijatyö koulun kehittämisen tukena o Vanhemmista muodostuva kokemusasiantuntijaryhmäo Vanhempien asiantuntijuuden hyödyntämineno Pohtivat koulun toimintojen kehittämistä sekä koti-kouluyhteistyötäo Kehittämisideat jaetaan ja reflektoidaan koulun henkilökunnan kanssao Kehittämisideat hyödyksi koulun toiminnan suunnitteluun o Huomioita:
o kokemusasiantuntijatyö voi tuoda uutta pontta vanhempia osallistaviin rakenteisiin
o tärkeää tiedostaa vaikuttamisen mahdollisuuksien ja rajoitusten tasapainottelu (ryhmän hallinnan ja toiminnan säätelyn kysymykset)
Lasten ja vanhempien osallisuus tiedon tuottamisessa
o Lapsen ja vanhemman asiantuntijuus on tiedostettu voimavara ja hankkeen toimintojen kehys
o Esimerkkejä, millä tavoin tietoa on tavoitettuo Hankkeen käytännöissä
o Erilaiset kyselyt (kartoitus-, arviointi- ja palautekyselyt)o Lasten hyvinvointihaastatteluto Toiminnalliset ilmaisutavat (leikki, piirrokset, kuvakollaasit,
animaatiot jne.)o Välitön ja kerrottu arkitietoo Lasten ja vanhempien kokemustietoo Havainnointi, etnografia
Esim. Marja Pulju (kesken) ammatillinen lisensiaattitutkimus:Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä
• Etnografinen tutkimusote
• Aineistona: – Tarinatyöpajat – kollektiivisesti kerrottu tarina– Eläytymistarinat – kehystarinaan pohjautuen kirjoitettu tarina
• Tutkimus muodostaa lasten narratiiveihin pohjautuvaa tietoa kouluhyvinvoinnista; millaisia hyvinvointia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä lapset kokevat kouluympäristön sisältävän. Tutkimuksessa on läsnä hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus sekä myös kollektiivisesti muodostettua lasten hyvinvointitietoa.
”Tuntuu hyvältä, kun on tarpeeksi kavereita. Sitte saa ruokaa ja vettä, eikä tartte olla huolissaan mistään jutusta”
(2. luokkalaisen lapsen toteamus kouluhyvinvoinnista)
”Olisipa minullakin edes yksi ystävä.” Yksinäisyys lasten silmin. • Aineisto on kerätty 7-12 -vuotiailta lapsilta sadutusmenetelmää ja
ryhmäkeskustelua ja piirtämistä käyttäen.• Tuloksia: Lasten kokema yksinäisyys näyttäytyy kokonaisvaltaisena, koulusta kotiin
siirtyvänä ilmiönä. Lasten tuottamissa saduissa yksinäinen lapsi kuvataan onnettomana ja surullisena, jolla on paha olla. Yksinäisyys kuvastuu negatiivisena ilmiönä, johon liittyy vahvasti erilaisuus, syrjäytyminen, kiusaaminen ja kaverittomuus. Lasten yksinäisyys on läsnä myös kotona.
”Matkalla mietin mitä tekisin kotona. Ajattelin, että pelaisinko koneella vai lukisinko kirjaa. Yksin tulisin kuitenkin olemaan, koska äiti ja isä ovat aina töissä. (6lk. Satu yksinäisen Mian päivästä.)”
• Tutkimus osoittaa, että lapsilla on ainutlaatuinen kyky tiedon tuottamiseen. Tutkija toteaa, että ”lasten tiedot ja taidot yllättivät minut.” Tärkeintä on antaa lapsille erityinen paikka ja tila, jossa lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi.
– Lapsilla paljon käytäntöihin ja instituutioon liittyvää tietoa, jos sitä halutaan kuulla
o Osallisuus edellyttää osallisuutta edistävää toimintaympäristöäo Toiminnallisuus lisää osallisuuden tunnetta, erityisesti lasten kohdallao Osallisuus edellyttää myös sen valmiuksien kehittämisestä o Osallisuus vahvistaa ymmärrystä itsestä kouluyhteisössä toimivana
subjektina (lapset, vanhemmat, opettajat…)o Lapsen tiedon kysyminen ja huomioon ottaminen vahvistaa
osallisuuden/osallistumisen motivaatiota ja sitoutumistao Osallisuus on merkittävä ennaltaehkäisevä tekijä yksilön hyvinvoinnille sekä
yhteisöjäsenyyksiin kiinnittymistä tukeva tekijäo Lasten ja vanhempien asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen sisältyy myös
haasteita (koulun rakenteiden luomat reunaehdot, tehdäänkö tilaa yhteiselle toimijuudelle)
o Tarve ajantasaistetuille ja konkreettisille osallisuuden muodoille ja tutkimustiedolle
• Edellyttää jaettua toimijuutta: yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta, jossa päämääränä on yksilön ja yhteisön elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantaminen
• Sopimuksellista ja tavoitteellista toimintaa, jossa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jaetaan kokemuksellista, professionaalista ja organisatorista asiantuntijuutta
• Tiedon ja osaamisen yhdistämisellä ja jakamisella voidaan saavuttaa vuorovaikutteisessa neuvottelusuhteessa jotain sellaista, mitä kukaan yksittäinen toimija ei voi tavoittaa tai tuottaa
• Antaa mahdollisuudet ennakoivaan, tukevaan ja edistävään toimintaan.
Kirjallisuus:Hankkeessa tehtävät opinnäytetutkimukset
• Minna Niskala (2013): Lasten hyvinvoinnin moniammatillinen tukeminen koulussa. Laadullinen tapaustutkimus oppilashuoltoryhmän käsityksistä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Ida Spets (2014): ”Olisipa minullakin edes yksi ystävä.” Yksinäisyys lasten silmin. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Kirsi Hietanen ja Maria Ylitalo (tulossa): Maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukeminen kouluyhteisössä. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)
• Anne Kauppinen (tulossa): Koulukuraattorin ja opettajan välinen yhteistyö. Kandidaatin tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Enni Keloneva (tulossa): Vanhempien osallisuus koulun kehittämistoiminnassa. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)
• Jutta Kemppainen (tulossa): Lasten osallisuus koulussa. Pro gradu-työ. (luokanopettajakoulutus) • Janica Mustonen (tulossa): Kouluhyvinvoinnin edistäminen koulun ja asiantuntijaverkoston
yhteistyönä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)• Seita Torikka (tulossa): Koulukiusaaminen lasten hyvinvoinnin haasteena. Kandidaatin tutkielma.
(sosiaalityön koulutus)• Elli-Noora Varajärvi (tulossa): Yläkouluun siirtymisen tukeminen oppilaiden tarpeiden pohjalta. Pro
Kirjallisuus:Muu hankkeeseen liittyvä tiedontuotanto
• Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala, S. & Laitinen, M. & Turunen, T. (painossa): Monitoimijuus koulussa. Tieteidenvälinen toiminta osaksi opettajankoulutusta. Teoksessa Nyyssölä K. & Karjalainen A. & Lauriala A. & Mahlamäki-Kultanen, S. & Rautiainen A. & Helin, E. & Räkköläinen, M. & Pohjonen P. Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus.
• Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala S. (käsikirjoitus): Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Monitoimijuuskoulussa -hankkeessa. Teoksessa Korkki J. & Atjonen, P. & Happonen, H. & Lehikoinen-Suviranta T. & Patrikainen, R. Harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan julkaisu 2014. Joensuun normaalikoulu, Itä-Suomen yliopisto.
• Monitoimijuus koulussa -hankkeen kokoomateos (tulossa) • Pulju, M. (tulossa): Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä
(työnimi). Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattitutkimus. Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoistumislinja. Lapin yliopisto.