Lapsi ja sisäkorvaistute - Satakieliohjelma...Kuulon kuntouttaminen ja puheen oppiminen vaativat kärsivällisyyttä ja paljon toistoja. Kuuleva lapsikin oppii puhetta ja kieltä

Lapsi jasisäkorvaistute

Kannen kuva Jan FredrikssonTaitto ja kuvitukset Verstas Visuals | Tuomas HäliPainopaikka Waasa Graphics Oy, Vaasa 2013

Lapsi ja sisäkorvaistute

Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen kuntoutus on muuttunut merkittävästi viimeisten viidentoista vuoden aikana. Sisäkorvaistute on tuonut lähes kaikille lapsille mahdollisuuden kuulla ympäristön ääniä, pu-hetta, laulua ja naurua. Yli 95 % lapsista, joilla todetaan kuulovamma, syntyy vanhemmille, joiden oma kuulo on normaali ja jotka käyttävät viestinnässään puhuttua kieltä. Istute on sen vuoksi mahdollistanut valtaosal-le lapsista kuulevien perheiden tunnekielen, puhutun kielen, oppimisen. Suomessa ensimmäinen syntymäs-tään kuuro lapsi sai sisäkorvaistutteen vuonna 1997. Sen jälkeen sisäkorvaistutehoito vakiinnutti paikkansa lasten tärkeänä hoitomuotona varsin nopeasti.

Toivomme, että mahdollisimman monet lapsensa si-säkorvaistutehoitoa harkitsevat vanhemmat, isovan-hemmat, muu lapsen lähipiiri sekä päivähoidon ja koulujen aikuiset saavat tämän oppaan luettavakseen. Lapsi ja sisäkorvaistute -opas on koko lasta ympäröi-vän verkoston tietopaketti, johon on koottu keskeisim-mät lapsen sisäkorvaistutehoitoon ja siihen liittyvään kuntoutukseen liittyvät asiat.

4 Lapsi ja sisäkorvaistute

Sisällysluettelo

Mikä on sisäkorvaistute?

Auttaako sisäkorvaistute minun lastani?

Use it or lose it – käytä tai kadota

Ennen leikkausta

Sisäkorvaistuteleikkaus

Istutteen päälle kytkeminen jasäätäminen

Kuulon ja kielen kuntoutuminen

Toimiva verkosto lapsen kuntoutumisentukena

Aikuinen, auta lasta oppimaan!

Istutteen käytössä huomioon otettavia asioita

Vertaistuki voimaannuttaa

Lisätietoja

s.5

s.6

s.6

s.7

s.8

s.9

s.10

s.11

s.12

s.13

s.14

s.15

5Lapsi ja sisäkorvaistute

Mikä on sisäkorvaistute?

Sisäkorvaistute on sähköinen kuulonapuväline, joka koostuu leikkauksessa asetettavissa sisäisistä osista ja ulkoisista osista. Sisäisiä osia ovat vastaan-otin, magneetti ja eletrodinauha. Ulkoisia osia puolestaan ovat ääniproses-sori, lähetinkelajohto ja lähetinkela. Lähetinkela pysyy paikoillaan korvan takana magneetin avulla. Ääniprosessoria voidaan pitää korvalehden takana tai esimerkiksi vaatteisiin kiinnitettynä. Sisäkorvaistute saa virran ääniproses-sorissa sijaitsevasta ladattavasta akusta tai kertakäyttöisistä paristoista.

Kuva: Cochlear Kuva: MED-EL

9

Miten sisäkorvaistute toimii

1.Mikrofoniottaavastaanäänen

2.Äänisignaalisiirtyypuheprosessoriin

3.Äänikoodataandigitaaliseenmuotoon

4.Koodattuäänisignaalieteneepuheprosessoristakorvantakanaolevaanlähettimeen

5.Äänisiirtyyihonläpisisäiseenistuteosaan

6. Istutepurkaavastaanottamansakoodin

7. Tiedotäänestäsiirtyvätsimpukkaanasetettuunelektrodinau-haanjakuulohermonsäikeisiin

8.Hermoimpulssitsiirtyvätaivojenkuulokeskuksiin,joissanetul-kitaanerilaisiksiääniksi

• Puheprosessorin A lähetinkelaa B pidetään korvan takana

• Istute C sijoitetaan ihon alle, korvan taakse

1 Puheprosessori muuntaa äänet digitaaliseksi signaaliksi

2 Puheprosessori siirtää digitaaliset signaalit kelan läpi ihon alla olevaan istutteeseen.

3 Istute muuntaa digitaaliset signaalit sähkösignaaleiksi ja lähettää ne simpukassa sijaitsevalle elektrodiketjulle.

4 Istutteen elektrodit stimuloivat sisäkorvan kuulohermoa, joka välittää signaalit aivoihin kuuloaistimuksen tuottamiseksi.

B

C A

1

2

3

4

Kuva: Cochlear

6 Lapsi ja sisäkorvaistute

Auttaako sisäkorvaistute minun lastani?

Sisäkorvaistutehoitoa voidaan harkita silloin, kun lapsella havaitaan vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma, eikä perinteisillä kuulokojeilla voida saavuttaa riittävän hyvää kuuloa puhutun kielen oppimiseksi.

Sisäkorvaistutteen käytön tarkoituksena on mahdollistaa lapselle ympäristön äänien ja puheen kuuleminen ja sitä kautta puhutun kielen omaksuminen. Istutteen avulla ei saavuteta täysin normaalia kuuloa, mutta valtaosa istutet-ta käyttävistä lapsista hyötyy laitteesta niin merkittävästi, että puhutun kie-len oppiminen mahdollistuu. Saavutettavan tuloksen tarkka ennustaminen on mahdotonta. Kuntoutumistulokseen vaikuttavat muiden muassa lapsen yksilöllinen kielenomaksumiskapasiteetti, mahdolliset muut vammat tai eri-tyisvaikeudet sekä korvan ja kuuloradan rakennepoikkeamat. Myös sisäkor-vaistutteen käytön määrä sekä vanhempien, päivähoidon ja koulun kuntou-tusmotivaatio vaikuttavat saavutettaviin tuloksiin.

Sisäkorvaistutehoito on mahdollinen myös sellaisissa tilanteissa, joissa jo pu-hutun kielen oppinut lapsi, nuori tai aikuinen menettää kuulonsa tai aiemmin perinteisillä kuulokojeilla selviytyneen henkilön kuulovika etenee merkittä-västi.

Use it or lose it – käytä tai kadota

Ääni kulkee ulkokorvan kautta ensin välikorvaan ja sitten sisäkorvaan, jonka aistinsolut välittävät sen kuulohermolle. Kuulohermo puolestaan kuljettaa tiedon kuuloaivokuoren käsiteltäväksi. Kuulohavaintoihin, äänien tunnistami-seen ja puheen ymmärtämiseen tarvitaan siis toimivan korvan lisäksi aivoja. Aivoissa ärsykkeet havaitaan (”Oho, ääni!”), erotellaan (”Tuo ei ollut koira!”), tunnistetaan (”Kissa naukuu!”) ja muistetaan. Kärjistetysti voikin sanoa, että emme kuule korvilla, vaan aivoilla.

7Lapsi ja sisäkorvaistute

Puhutun kielen oppimisen kannalta varhainen kuulonkuntoutus on hyvin tär-keää, sillä pienen lapsen aivot ovat muokkautuvat, plastiset. Aivojen voidaan ajatella olevan kuin auki oleva ikkuna – avoinna ottamaan vastaan tietoa.

Aivojen plastisuuden vahvin herkkyyskausi kestää kolmen, kolmen ja puolen ensimmäisen ikävuoden ajan. Tämän vuoksi varhainen kuulon ja kielen kun-toutus on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli kuuloaivokuorta ei aktivoida kuulo-ärsykkeillä, alkavat ikkunat hiljalleen sulkeutua ja muut aistit tai toiminnot valtaavat kuulolle varatun alueen. Aivoissa vallitsee viidakon laki: use it or lose it – käytä tai kadota!

1 2 3 4 5 6 7 8 90

Tärkein ikävaihe arkikuntoutukselle

Osaan ja opin yksilöllisellä tuellaOptimaalinen ikäsisäkorvaistutteelle

Herkkyyskausi puhutun kielen kehitykselle

Ennen leikkausta

Kun lapsen kuulonalenemadiagnoosi on varmistunut, pohtii kuulokeskuksen työryhmä yhdessä vanhempien kanssa lapselle sopivia kuntoutusvaihtoeh-toja. Tekninen kuulonkuntoutus aloitetaan yleensä kuulokojeilla. Mikäli lap-si hyötyy kojeista, hän oppii kuulemaan ympäristön ääniä ja puheääniä. Jos puheen ja kielen omaksuminen etenee toivotusti, voidaan todeta kojeiden olevan lapselle sopiva apuväline. Jos kojeilla saavutettu kuulo ei riitäkään pu-hutun kielen oppimiseen, voidaan selvittää sisäkorvaistutehoidon mahdolli-suutta.

Kuvassa esitetyt aikarajat ovat nykytietämyksen mukaisia mutta viitteellisiä.

8 Lapsi ja sisäkorvaistute

Kuulokeskuksen työryhmä keskustelee vanhempien kanssa istutteesta, sen toiminnasta, rajoitteista ja mahdollisuuksista ja istutehoitoon liittyvästä tii-viistä kuntoutuksesta. Mikäli vanhemmat ja sairaalan työryhmä päätyvät kes-kustelujen jälkeen sisäkorvaistutehoitoon, tehdään tutkimuksia, joissa selvi-tetään esimerkiksi korvan rakennetta. Leikkauspäätös tehdään tutkimusten jälkeen, ja lapsi saa tarvittavat suojarokotukset.

Sisäkorvaistuteleikkaus

Leikkauspäivä on jännittävä koko perheelle ja lapsen muulle lähipiirille. Oman lapsen nukuttaminen ja nukutuksesta herääminen sekä lääkäriltä erityistaito-ja vaativa leikkaus ovat vanhemmille usein henkisesti raskaita ja tunteikkaita hetkiä. Leikkaavat lääkärit ja koko leikkaussalin henkilökunta ovat kuitenkin kokeneita asiantuntijoita, joiden käsiin lapsen voi jättää turvallisin mielin. Kun lapsi on leikkauksessa ja heräämössä, yritä ajatella muita, mukavia asioita. Tee asioita, joista nautit: soita ystävälle, lähde lenkille tai herkuttele kaupun-gin suurimmalla korvapuustilla. Muista, että on muitakin vanhempia, jotka ovat kokeneet saman tilanteen ja todennäköisesti samat tunteet. Voit soittaa esimerkiksi Satakieliohjelman koulutetuille vertaistukihenkilöille. Vertaistuki-henkilöistä löydät tueksesi kuuntelevan ja ymmärtävän ihmisen.

”Ne sano, että menkää kahville. Miten voin muka juoda kahvia, kun jännittää ja ahdistaa niin, että hengittämi-nenkin on vaikeaa.”

Suomessa sisäkorvaistuteleikkauksia tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa (HUS/HYKS, Tays, TYKS, KYS, OYS). Leikkauksessa asetetaan paikoilleen istut-teen sisäiset osat: elektrodinauha viedään sisäkorvan simpukkaan, ja vas-taanotin kiinnitetään päänahan alle. Leikkauksen kesto vaihtelee esimerkiksi valitun leikkaustekniikan mukaan. Siihen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, korvan rakenteet ja se, asetetaanko samassa leikkauksessa yksi vai kaksi istutetta. Yleensä leikkaus kestää kolmesta viiteen tuntia, mutta leikkauksen venyminen ei tarkoita sen epäonnistumista – joskus lisäaika on tarpeen, jotta kaikki osaset saadaan paikoilleen parhaalla mahdollisella tavalla.

9Lapsi ja sisäkorvaistute

Suomessa käytetään kahta sisäkorvaistutemerkkiä: Cochlear ja MED-EL. Mo-lempia merkkejä käytetään kaikissa sairaaloissa, ja niillä saadut kuntoutustu-lokset ovat yhtä hyviä. Käytettävän istutemerkin ja -mallin päättää leikkaava lääkäri.

Yleensä lapsi viettää sairaalassa leikkauspäivää seuraavan yön, joskus pidem-päänkin. Haavan hoidossa ja muissa leikkauksen jälkeen huomioon otettavis-sa asioissa teitä ohjaa osaston osaava henkilökunta. On hyvä muistaa, että vaikka sisäiset osat ovatkin nyt paikallaan, ei leikatussa korvassa ole vielä kuuloa.

Istutteen päälle kytkeminen ja säätäminen

Sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen haavan annetaan umpeutua ja kudosten parantua rauhassa muutaman viikon ajan. Istutteen ulkoiset osat (äänipro-sessori ja lähetinkela) otetaan käyttöön noin neljän viikon kuluttua leikka-uksesta, ja samalla laite aktivoidaan eli kytketään toimimaan. Ensimmäiset istutteen avulla saadut kuulokokemukset voivat olla hämmentäviä, jopa pe-lottavia. Osa lapsista ei kuitenkaan näytä aluksi reagoivan äänille lainkaan. On myös todennäköistä, että lapsi ottaa istutteen käytön ensimetreillä laitteen toistuvasti pois. Näin käy varsinkin silloin, kun hän ei ole tottunut kuulokojeen käyttöön korvalehden takana. Uusi laite ja hiljalleen avautuva äänimaailma vaativat sinnikästä totuttelua ja ympäristön ihmisten antamaa tukea ja roh-kaisua.

Sisäkorvaistutetta säädetään kuulokeskuksessa tietoko-neen avulla yksilöllisesti lapsen reaktioita seuraten.

Aluksi käyntejä on useammin, myöhemmin niitä on vain noin kerran vuodessa. On hyvin tärkeää, että vanhemmat seuraavat lapsen kuulohavain-toja arjessa ja kertovat niistä sairaalan henkilö-kunnalle. Lapsen kasvaessa myös hänen oman havaintonsa kuulemisesta ovat tärkeitä. Lasta voi

myös ohjata kertomaan äänien kuulumisesta tai mahdollisista häiriöstä siinä esimerkiksi piirtämällä

tai ääntelemällä.

10 Lapsi ja sisäkorvaistute

Kuulon ja kielen kuntoutuminen

Alussa sisäkorvaistutteen avulla kuuluvat ympäristön äänet ovat lapselle usein uusia ja vieraita, sillä hän ei ole kuullut ääniä aiemmin. Mikäli aiempia kuulokokemuksia on ollut, saattavat äänet kuulostaa istutteen avulla kuun-neltuina erilaisilta kuin aikaisemmin. Lapsi saattaa havaita äänien olemassa-olon, mutta ei vielä kuitenkaan erota tai tunnista ympäristön ääniä. Hän ei tiedä, että juna tuuttaa, mikro piippaa tai koira haukkuu. Äänet on opeteltava arjessa yksi kerrallaan.

”Meidän puheterapeutti soitti aluksi ovikelloa aina kol-mesti. Ensimmäistä soittoa lapsi ei kuullut, vaan jouduin ’herättelemään’ hänet. Toinen soitto kuunneltiin yhdessä lapsen kanssa, ja kolmannella soitolla juostiin ovelle. Se oli ovikello!”

Kuulon kuntouttaminen ja puheen oppiminen vaativat kärsivällisyyttä ja paljon toistoja. Kuuleva lapsikin oppii puhetta ja kieltä vähitellen ensin vain kuunnellen, sitten äännellen ja jokeltaen. Vähitellen hän alkaa tuottaa yksit-täisiä sanoja ja hiljalleen myös yhdistellä niitä. Lausetasoisen puheen oppi-miseen kuluu normaalistikin kuulevalla lapsella aikaa noin kaksi vuotta, ehkä enemmänkin. Puheen omaksumisaikataulun on tutkimuksissa todettu olevan samantapainen myös varhain sisäkorvaistutteen saaneilla lapsilla. On kuiten-kin tärkeä pitää mielessä, että jokaisen lapsen kehityspolku on erilainen ja etenee eri tahdissa kuin muilla. Normaalisti kuulevienkin lasten puheen ja kielen kehitysvauhdissa on suuria, yksilöllisiä eroja.

”Suoritinpa laskutoimituksen: Jos Pekka käyttää istutet-ta neljä tuntia päivässä, se tekee vuodessa 1460 tuntia. Mutta jos istutetta käytetään kymmenen tuntia päiväs-sä, tulee käyttötunteja vuodessa 3650 – sama tuntimää-rä saavutetaan neljän tunnin käytöllä vasta kahdessa ja puolessa vuodessa!”

11Lapsi ja sisäkorvaistute

Kuulokeskuksen istutetyöryhmä useimmiten suosittelee puheterapiaa kuu-lon, kielen ja puheen oppimisen tueksi. Koska toistoja tarvitaan paljon, on ar-jen tilanteet tärkeä hyödyntää oppimisessa – kuulokeskuksen puheterapeutti tai kuntouttava puheterapeutti ohjaa vanhempia ja muita lapsen lähiympä-ristön ihmisiä kuulon ja kielen kehittymisen tukemisessa kotona ja päivähoi-dossa.

”Puheterapeutti sanoi, että normaalisti kuuleva lapsi si-säistää uuden sanan merkityksen kuultuaan sanan kym-menen kertaa ja lapsi, jolla on kuulovamma, oppii sanan kuultuaan sen kaksisataa kertaa. Koska taustahäly ja kaiku helposti haittaavat sanojen kuulemista, toistot ovat kuu-lemma sanahahmojen mieleen painamisessa tärkeitä.”

Toimiva verkosto lapsenkuntoutumisen tukena

Kun lapsella todetaan kuulovika, on perhe te-kemisissä monien eri ammattiryhmien kanssa. Lapsen ja perheen asioita saattaa hoitaa pari-kymmentäkin asiantuntijaa sairaalassa, Kelassa, kotikunnassa ja päivähoidossa/koulussa. Kaikki nämä ihmiset ovat tärkeitä, heillä on oma roolinsa, ja jokainen asiantuntija tekee työtään perheen par-haaksi.

Kuntoutusohjaaja, yksi perheen lähimmistä tukijoista, on tärkeä linkki per-heen, päivähoitopaikan tai koulun ja sairaalan välillä. Alueesi kuntoutusoh-jaaja on ihminen, joka tuntee sekä perheiden arjen haasteet että sairaalan käytänteet. Hän opastaa perhettä muun muassa arvioimalla kodin ja päiväko-din tai koulun kuunteluolosuhteita sekä neuvoo niiden muutostöissä. Lisäksi hän ohjaa päivähoidon ja koulun henkilökuntaa kuulemiseen ja tekniikkaan liittyvissä asioissa sekä mahdollisissa apuvälineasioissa (esim. FM-laitteet).

Hyvin toimivan verkoston tunnistaa tästä: kun verkoston yhtä kulmaa vede-tään, koko verkosto heiluu.

12 Lapsi ja sisäkorvaistute

Aikuinen, auta lasta oppimaan!

Lapsen kanssa aikaa viettävällä aikuisella on tärkeä tehtävä lapsen kuuntelu-taitojen harjaannuttamisessa ja puhutun kielen omaksumisessa.

Aikuisen tehtävänä on

huolehtia, että istute toimii ja se on käytössä koko lapsen valveillaoloajan.

varmistaa, että kuunteluolosuhteet ovat riittävän hyvät. Pitäisikö TV tai ikkuna laittaa kiinni tai kodinhoitohuoneen ovi sulkea, jotta hälyääntä olisi vähemmän?

antaa lapselle aikaa kuunteluun ja puheen ymmärtämi-seen – lapsi tarvitsee niihin aikaa enemmän kuin aikuiset

puhua itse riittävän selkeästi – normaali puheääni kuiten-kin riittää

innostaa lasta kuuntelemaan erilaisia ääniä: kodinkoneita, soittimia, luonnon ääniä, Lingin äänteitä (/m, u, i, a, s, sh/) jne.

iloita lapsen kuuntelutaidoista

kannustaa lasta tuottamaan ääntelyä ja puhetta, laulua ja lirkutusta

tarjota kehitystasoon sopivia kielellisiä kokemuksia: ään-telyleikit, laulut, asioiden nimeäminen, tunnetilojen ni-meäminen, kuulumisten kertominen ja keskustelu kehit-tävät kuuntelutaitoja ja kieltä

kielellistää ympäristöä nimeämällä, kuvailemalla, kerto-malla ja keskustelemalla

13Lapsi ja sisäkorvaistute

Aikuisen tärkein työkalu on kuitenkin asenne. Myönteinen, lasta kannustava ja rohkaiseva asenne sekä halu auttaa lasta mahdollistavat parhaan lähtö-kohdan kuntoutumiselle. Lapsi ei voi odottaa, puhutun kielen oppimisen aika on juuri nyt.

”Isona haluan oppia puhumaan myös venäjää. Ja olisi kyllä kiva opiskella muitakin kieliä, vaikka ranskaa tai viittomakieltä.”

Istutteen käytössä huomioonotettavia asioita

Muista, että sisäkorvaistute on tekninen laite. Suojaa se lialta, kolhuilta, ve-deltä ja katoamiselta – aivan kuten suojaat puhelimesikin. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, mutta joitakin asioita on hyvä pitää mielessä:

Vesi on märkää! Sisäkorvaistutteen ulkoiset osat eivät kestä vettä, joten ne tulee joko ottaa pois suihkun ja uinnin ajaksi tai suojata tarkoitusta varten erikseen suunnitellulla vesipussilla. Kosteutta ja hikeä istutteet on suunniteltu sietämään, joskin huolellisesta kuivauksesta tulee huolehtia valmistajan ohjeiden mukaisesti. Saunaan mennessä ulkoiset osat otetaan pois.

Sähköä ilmassa! Staattinen sähkö voi aiheuttaa sisäkorvais-tutteen käyttäjälle häiriöääniä, kuuloaistimuksen vääristymiä tai epämiellyttäviä tuntemuksia. On myös mahdollista, joskin äärimmäisen harvinaista, että istutteen säädöt menevät sekai-sin tai istutteen osia rikkoutuu voimakkaan staattisen sähkön aiheuttaman jännitteen vuoksi. Ota staattinen sähkö huomioon arjessa, ja tarkkaile lapsen reaktioita tilanteissa, joissa staatti-sta sähköä usein esiintyy: muovisessa liukumäessä, trampolii-nilla, sähköistyviä vaatteita käytettäessä tai esimerkiksi autoon koskettaessa. On myös hyvä ottaa tavaksi koskea lasta ensin olkapäähän ennen kuin kosket istutteeseen. Silloin staattinen sähkö purkautuu kädestäsi olkapäähän, eikä istutteen osiin.

14 Lapsi ja sisäkorvaistute

Hei me lennetään! Lentokentän turvatarkastuksen laitteet (sekä kauppojen tuotesuojaportit) muodostavat sähkömag-neettisia kenttiä, jotka saattava vääristää kuultua ääntä tai aiheuttaa häiriöääniä. Kytke istutteen ääniprosessori tarvit-taessa hetkeksi pois päältä. Istutteessa käytetyt materiaalit saattavat myös aiheuttaa hälytyksen metallinpaljastimissa. Pidä lapsesi istutepotilaskorttia aina mukanasi. Lentokoneen nousun ja laskun aikana kaikkien elektronisten laitteiden on oltava suljettuina.

Mars harrastuksiin! Sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi ja nuori voi harrastaa melkein mitä vain. Ainoastaan rajuja kontaktilajeja, kuten nyrkkeilyä, ei suositella harrastukseksi, koska niissä vaarana ovat päähän kohdistuvat iskut.

Vertaistuki voimaannuttaa!

Huoli lapsen kuuloon, kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista sekä vanhempana jaksamisesta ovat tuttuja tunteita kaikille kuulovam-maisten lasten vanhemmille. Myös riemu lapsen saavuttamista kehitys-vaiheista, jotka normaalisti kuulevien lasten vanhemmille ovat ehkä it-sestäänselvyyksiä, on tärkeä saada jakaa. Ilot ja surut on turvallista jakaa koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa. Heillä on omakohtaisten ko-kemusten pohjalta kykyä ja halua toimia vastaavassa elämäntilanteessa olevan tukena. Vanhempien lisäksi myös lapsi, nuori tai isovanhempi voi kaivata vertaistukea. Tukihenkilön kanssa koetaan yhteisyyttä, vaihdetaan kokemuksia ja rohkaistutaan. Kokemusasiantuntijuus on Satakieliohjel-man kouluttamien vertaistukihenkilöiden valttikortti - yhteystiedot löydät osoitteesta www.satakieliohjelma.fi. Myös sosiaalisessa mediassa on vanhempien ryhmiä, joissa voi käydä keskustelua ja jakaa tunnelmiaan.

15Lapsi ja sisäkorvaistute

Lisätietoa

www.satakieliohjelma.fiwww.kuuloavain.fiwww.lapci.fiwww.cochlear.fiwww.medel.com

SatakieliohjelmaValtakunnallinen verkosto-

ja yhteistyöohjelma

Ilkantie 400400 Helsinki

Snellmaninkatu 2C67100 Kokkola

www.satakieliohjelma.fi