Esityksen sisältö Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Lainsäädännön ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseen Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry PUUNET -koulutus Oulu 28.9.2017 Kuva: Honkatalot
Esityksen sisältö Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Lainsäädännön ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseenSeppo RomppainenHirsitaloteollisuus ry
PUUNET -koulutus Oulu 28.9.2017
Kuva: Honkatalot
Esityksen sisältö
Kansainväliset sopimukset
Vaikutus hirsirakentamiseen
Kansalliset määräykset
Hirsirakentamisen tulevaisuus
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
§?!!
?!!
Esityksen sisältö
Kansainväliset sopimukset
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Ajuri: ilmastomuutos
YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Pariisi 2015
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Ilmastosopimukset
Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti 2005. Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien 2008–2012 kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä.
YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Kioto 1997 (2005)…. Pariisi 2015
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Pariisin ilmastosopimus
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Pariisin ilmastosopimus
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Jyrki Kauppinen/ YM
Esityksen sisältö
Vaikutus hirsirakentamiseen
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
?!!
Energiaomavarainen tuotanto
13
Puu ei Suomesta rakentamalla lopuSuomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi ja hirsitaloiksi
Energiaomavarainen tuotantoPuutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!
• Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä
• Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla.
1.8 kg CO2
1.3 kg O2
0.5 kg C
=1 kg puuta
Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti , 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta
elinkaaritarkastelun avulla
Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien
ympäristöselosteet
SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT
PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN
KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA
Energiankulutus MJ/m2 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
beto
niele
men
tti
täys
tiili
tiiliv
erho
ttu
puuv
erho
ttu
hirs
isein
ä
MJ/s
ein
ä-m
2
uusiutumaton
kokonaisenergiankulutus -200000
-150000
-100000
-50000
0
50000
100000
150000
beto
niele
men
tti
täys
tiili
tiiliv
erho
ttu
puuv
erho
ttu
hirs
isein
ä
CO
2-e
q g
/se
inä
-m2
Hirsikampuksen hiilijalanjälki
16
-600
-400
-200
0
200
400
600
800
1000
1200
0 2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
CO
2-e
qv
pää
stö
kert
ymä
/tn
aika/v
Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus)Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana
Lamellihirsi 275
Betonisandwich
Puurunko, tiiliverhous
Kuva: Matti Alasaarela
Pudasjärven koulu sisältää 973 000 kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!
Hirsirakennuksen todellinen lämmöneristämiskyky on huomattavasti parempi kuin laskennallinen
Hirsitalojen energiankulutus; laskennallinen vs. todellinen
Opinnäytetyö Henri Marjakangas, OAMK v. 2014
50
100
150
200
250
50 100 150 200 250
E-lu
ku [
kWh
E/m
2vu
osi
]
Lämmitetty nettoala [m2]
Hirsirakenteiset pientalot (seinän U-arvolla 0,53)
Nykyinen E-lukuraja hirsirakenteiselle pientalolle Uusi raja-arvo hirsirakenteiselle pientalolle Sähkölattialämmitys + takka
Sähkölattialämmitys + ILP Sähkölattialämmitys + takka + ILP Poistoilmalämpöpumppu + takka
Puulämmitys Ilma-vesilämpöpumppu Kaukolämpö
Maalämpöpumppu
Kaavio: Vesitaito Oy
50
100
150
200
250
50
60
70
80
90
10
0
11
0
12
0
13
0
14
0
15
0
16
0
E-lu
ku (k
Wh
E/m
2vu
osi
)
Nettoala (m2)
Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä
Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu
Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM)
Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM)
HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle
Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM)
HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.
Viimeisin neuvottelu tulos
Esityksen sisältö
Notifioitavanaolevat kansalliset määräykset.
Voimaan1.1.2018
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
§
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
50
100
150
200
250
50
60
70
80
90
10
0
11
0
12
0
13
0
14
0
15
0
16
0
E-lu
ku (k
Wh
E/m
2vu
osi
)
Nettoala (m2)
Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä
Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu
Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM)
Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM)
HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle
Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM)
HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.
Viimeisin neuvottelu tulos
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Muita muutoksia
Ilmapitävyys vaatimus ennallaan
LTO 45% -> 55%
LED valaistus -> 20 % valaistuksen energian kulutuksesta
vähennystä
Varaava tulisija ja ILP -> 3000 kWh (nyt 2000/1000)
Käyttöveden järjestelmässä vakiopaineventtiili -> -15 %
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Ilmastosopimukset
Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.
YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Kioto 1997 (2005)…. Pariisi 2015
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Pariisin ilmastosopimus
Ennen Pariisin ilmastosopimusta tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
”Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.”
Mari Panzar, Sitra
Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä.
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
Kaavio: Harri Hakaste/ YM
Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen.
Euroopan komission ehdottamat ympäristöarvioinnin kohteet
julkisessa rakentamisessa
Energia-tehokkuus
Uusiutuvatenergialähteet
Materiaalienvalmistus ja
resurssi-tehokkuus
Purkujätteenmäärä ja
kierrätetyt materiaalit
Sisustus-tuotteidenhaitalliset
päästöt
Sisäilmanterveellisyys
Veden säästö
Seuranta-järjestelmät
Työmatka-liikenne
Havainnekuva: Matti Kuittinen
Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen
Puurakentamisen ympäristöetuja
Kestävästihoidettu metsä
CO2 CO2
Bioenergia
Hiilikierto jatkuu
C
Pitkäikäinen hiilivarasto
Havainnekuva: Matti Kuittinen
Ympäristöselosteen (EPD) sisältö
37 2.10.2017
Lähde: Kuittinen & Linkosalmi, 2015: Puupohjaisten rakennustuotteiden
ympäristöselosteiden laatiminen
Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin
2017Säädös-
kehityksen tiekartta
2018 Menetelmien
kehitys ja vaikutus-arviointi
2025 Hiilijalanjälki
rakennus-määräyksissä
Matti Kuittinen 38
Havainnekuva: Matti Kuittinen
www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen
Julkisten hankintojen oppaita
Matti Kuittinen 39
Suomeen sopiva vihreän julkisen rakentamisen hankintamalli
Havainnekuva: Matti Kuittinen
LaatukriteeritVähähiilisyyden laatutekijät
Kustannukset
€Energia MateriaalitSoveltuvuus
Innovaatiot
Vihreän julkisen rakentamisen painopisteet
• Strategisena painopisteenä vähähiilisyys, jolla kolme laatutekijää:
• Energia: Rakennuksen energian ja sähkön käytöstä aiheutuneet CO2-
päästöt
• Materiaalit: Rakennustuotteiden elinkaaren CO2-päästöt
• Innovaatiot: Uudet ja luovat keinot vähentää päästöjä
• Näitä täydentävät tarjoajille asetettavat soveltuvuuskriteerit sekä hankinnan
kohteen kustannukset
• Myöhemmin myös muita kriteerejä julkisiin rakennushankintoihin
Lähde: Matti Kuittinen
LaatukriteeritVähähiilisyyden laatutekijät
Kustannukset
€Energia MateriaalitSoveltuvuus
Innovaatiot
Vähähiilisyyden laatutekijät eri hankinnan kohteille
Vähähiilisyyden laatutekijät ovat erilaiset riippuen siitä, mihin
rakennushankkeen vaiheeseen tai urakkamuotoon niillä
pyritään vaikuttamaan.
Suunnittelu Rakennusurakka Materiaalihankinnat
KVR-urakka
Elinkaaripalvelut
Lähde: Matti Kuittinen
Miten muualla?
Hollanti
• CO2-laskenta pakolliseksi 2018
• Raja-arvot päästöille
• Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi
Itävalta
• Valtiollinen ympäristöluokitus
• Monipuoliset taloudelliset kannusteet
• Hyvät arviointi-työkalut
Ranska
• Velvoite ympäristö-selosteille
• CO2-päästöjen rajat 2020
• Pienemmät päästöt = lisää rakennus-oikeutta
Matti Kuittinen 42
Lähde: Matti Kuittinen
Esityksen sisältö
Hirsirakentamisen tulevaisuus
Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016
?!!
Taustaa
Kuva Mammuttikoti Oy
Tietämättömyyttä??
Keskisuomalainen 17.8.2016
Samaan aikaan valmistui Pudasjärvellä…
Päiväkoti n. 100 :llelapselle
Osa vuoropäiväkotina
1324 brm2
7 km pääosin 275 mm hirttä
Pikku Paavalin päiväkoti / Pudasjärvi
Rakentamiskustannukset
Kuva Mammuttikoti Oy
Pudasjärven koulukampuksen (n. 9737 k-m2) rakentamiskustannukset olivat noin 22 miljoonaa euroa. Hirsiurakan arvo kohteessa oli 2,3 miljoonaa (alv 0%).
Hirsitaloteollisuus ry selvitti kahdeksan, vuosina 2013 – 2016 valmistuneiden julkisten hirsirakennuskohteiden (kouluja, päiväkoteja) neliöhinnat syksyllä 2016. Keskimääräinen neliöhinta näillä massiivihirsirunkoisilla, ilman lisäeristystä tehdyillä kohteilla oli 2 240,-/ k-m2 (alv 0%). Hinnat on saatu tilaajilta.
Massiivipuu on paloturvallinen materiaali
Kuva: Tomi Toratti
concrete sandwich
Massiivisella hirsirakenteella saadaan kerralla valmista
pintaa molemmin puolin. Suuritöiset ja kalliit seinien eristys-
ja pinnoitusvaiheet työmaalla jäävät pois. Järeitä nostureita
ei työmaalla tarvita.
red brick walltimber frame with brick facades
timber frame and facades
log wall
Edullinen rakentaa
Varma ja koeteltu ratkaisu jo 2000 vuoden takaa
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha VinhaVain Hyviä Syitä -seminaarissa 9.9.2016
”Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii kosteusteknisesti turvallisesti
(ei erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja).”
”Kosteusteknisesti turvallinen rakenne vähentää rakennuksen
käyttäjien riskiä altistua terveyshaitoille.”
”Hirsiseinä tasaa sisäilman lämpötilan ja suhteellisen
kosteuden vaihteluita.”
”Hirsiseinän lämmöneristyskyky on parempi kuin
laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä.”
Biotalousstrategia ja julkisen sektorin valinnat
Hiilineutraali kiertotalous
”Nopea muutos edelläkävijäksi tuo kestävää hyvinvointia, talouskasvua ja kilpailukykyä.”
- Sitra -
Pöytä on katettu hirsirakentajille
- Hallitusohjelma
- Biotalousstrategia 2014
- Vähähiilinen julkinen rakentaminen
- Hiilijalanjäljen laskenta
rakennusmääräyksiin 2025
KIITOKSIA! Seppo RomppainenHirsitaloteollisuus rywww.hirsikoti.fi
Kuva: Honkatalot