ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/UM_2011-3.pdfKristina Cruises on löytänyt sopivan tasapainon vuodenaikojen ja liikennöintivesien välillä: liikennöidään aina silloin siellä,

KESÄKUU 03/2011

— OPAS SUOMALAISELLE RISTEILYMATKUSTAJALLE— DELFIN CRUISES ­ "ELÄKÖÖN SE PIENI ERO!"— RISTEILYMARKKINOIDEN HUUMAA HELSINGISSÄ

TEKSTI JA KUVAT LASSI LIIKANENPÄÄKIRJOITUS

Helsingissä käy vuosittain noin 300risteilyalusvierailua, jotka tuovat kaupunkiin yli 300000 turistia kesäsesonkina. Kaupungissa itse asuvanaolen jo jonkin aikaa ihmetellyt, kuinka noin suurimäärä turisteja näkyy katukuvassa kuitenkinminimaalisen vähän. Eikö turisteja kiinnosta tullakaupungille vai pyörivätkö ne ympäri kauppoja jaostareita?

Kaupungin elinkeinoharjoittajien (lähinnä siiskauppiaiden) kannalta on tietysti ihanteellista, mikälimahdollisimman moni risteilyvieras saadaanStockmannille ostelemaan kalliita tavaroita tai edes

jonkun hassun turistikrääsän ja juomaan kahvitkuppilaan. Myös linja­autoyhtiöille risteilyalukset ovatsuuri tulonlähde, mutta loppujen lopuksi kakku onkovin keskitetysti jaettu, jos sen suhteuttaaasiakaskunnan kokoon vuosittain.

Esimerkiksi ns. ”turnoverien” määrä on Helsingissäpysynyt jo pari vuotta samana. Tällä hetkelläHelsingissä vaihtaa matkustajiaan Pullmantur Cruisessekä Iberocruceros. Monet suuret risteilyvarustamotvaihtavat matkustajiaan Itämerellä, ja niitä voi ollavaikeampaa houkutella Helsinkiin. Sen sijaan onolemassa pienempiä varustamoita – tai yhtiöitä, joillaseilaa Itämerellä esimerkiksi vain yksi alus – jotkasaattaisivat ryhtyä mieluusti vaihtamaan matkustajiaHelsingissä. Lentokentän saavutettavuus onkohtuullisen hyvä, ja matka sinne kestääparhaimmillaan jopa vähemmän kuin Tukholmassa.Lentokentällä riittää tilaa charter­koneille, jabussikuljetuksien järjestäjiä löytynee pilvin pimein.

Suuremmasta turnover­volyymista hyötyisivät monettahot. Lentokentällä toimivat yritykset voisivat saadahieman tuloja, jos matkaohjelmia rukattaisiin niin, ettämatkustajilla on hetki aikaa olla lentoasemalla niinhalutessaan. Myös itse lentoaseman ylläpitäjä Finaviasaa oman osuutensa charter­koneidenkenttämaksuista. Bussiyrityksillekään liiketoimintatuskin ainakaan menisi huonommaksi, mikäli satama­keskusta­välinen shuttle­liikenne muuttuisi shuttle­liikenteeksi lentokenttä(­keskusta)­satama.Parhaimmassa tapauksessa matkustajille voisi antaamahdollisuuden pysähtyä myös kaupungilla. Tai josnäin ei tehdä, on muitakin mahdollisuuksia..

Hernesaari että Melkki, tämänhetkiset”pääristeilylaiturit” ovat melko tilavia. NykyiselläänhänHernesaaressa toimiikin jo risteilyterminaali, joskin sekoostuu vanhasta peltihallista, jonka sisällä on check­in, sekä pienestä palvelukeskittymästä, jonka palveluteivät päätä huimaa.

Turhan moni risteilyalus vain pyörähtää kaupungissa,vaikka muitakin mahdollisuuksia olisi.

PÄÄKIRJOITUS

2

Haloo Helsinki, haloo Helsinki?

PÄÄKIRJOITUS

Laitureille voisi kuitenkin perustaa suurempiakinryppäitä palveluja, jotka voisivat olla suunnattuja juuriesimerkiksi vaihtomatkustajille, viime hetkenturistikrääsä­heräteostelijoille tai sellaisille, jotka eivätkaupunkiin asti vaivaudu. Välttämättä kiinteitäkäänrakennuksia ei tarvita: Tallinnassa on ennenristeilyalukseen sisään nousua useampi kymmenenpientä liikutettavaa koppia, joissa myyjät myyvät omiatavaroitaan. Esimerkiksi paikallisia tuotteita myymällävoisi herättää myös kauempaa tulevien matkustajienmielenkiintoa.

Kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa vierailuista on vainmuutaman tunnin mittaisia pikavisiittejä. Nykyisellääntarjonta on pitkälti seuraavaa: osta kiertoajelu taimene keskustaan shuttle­bussilla. Silti esimerkiksipiristävä näky kaupunkikuvassa on, kun saksalaisenAIDA Cruisesin alukselta on liikkeellä polkupyörä­sightseeing. Erilaisia vaihtoehtoisia kiertoajelutapoja ja­reittejä olisi syytä kehittää lisää. Yksi askel tässä on jootettu, sillä ensi kesäksi Hernesaareen valmistuvavesibussien laituri edistää vesibussiyrittäjien osingoilletuloa ja tarjontaa merta pitkin. Mikäs senmukavampaa, kuin ajella suoraan laivalaituriltamerellinen sightseeing­matka Helsingin edustalla taitehdä vierailu vaikka Pihlajasaaressa?

Mahdollisuuksia olisi vaikka millä mitalla. Silti tuntuusiltä, että tahtotiloja risteilybisneksen edistämiseksiHelsingissä ei juurikaan löydy. Hernesatamanristeilyterminaalihan on suoranainen vitsi kaikessapeltisessä massiivisuudessaan, kun Tukholmaanvalmistui vasta pari vuotta sitten uutuuttaan hohtavaristeilymatkustajille tarkoitettu terminaali. Palvelutlaivojen läheisyydessä ovat jääneet puolitiehen, kunHernesaarenkin tarjonta koostuu lähinnäturistiputiikista. Kaupunki hyötyisi luultavasti myösitse, sillä se voisi kerätä enemmän satamamaksuja, jatuskin risteilymatkaajien aiheuttama piriste kaupunginturistielinkeinolle lähtökohtia ainakaan huonontaa.Tarvittaessa asian edistämiseksi voisi tarjotaesimerkiksi alennettuja väylämaksuja, satamamaksujatai lentoasemamaksuja. Nykyiselläänhän Helsingissä johoukuttelee ilmainen jätevesien jättö kaupunginviemäriverkostoon. Kaupunki yhteistyössä valtionkanssa voisi edistää Helsingin yrityksiä, joita tälläinenristeilytoiminnan kehittäminen voisi siivittää ylöspäin.Poliittisesti tahtoa tälläisten ponnisteluiden vuoksi eitoistaiseksi ole riittänyt tarpeeksi, sillä sen verranjälkeen jäänyttä risteilytoiminta Helsingissä on –ainakin vielä.

Länsisataman ympäristö kehittyy par'aikaa, joten myös Melkin sekä Hernesaaren kehittäminen onnistuisihelposti.

3

YLEISKATSAUSTässä numerossa

"Suomiristeilyt" ennen, nyt ja tulevaisuudessaToistaiseksi Suomessa on olemassa vain yksi oikea risteilyvarustamo. Se on tietenkin kotkalainen Kristina Cruises. Yrityksiä onmenneinä vuosikymmeninä ollut runsaasti, mutta jokainen näistä on syystä tai toisesta kuivahtanut kasaan jossakinvaiheessa. Väittääkö joku silti tosissaan, etteikö Suomessa (tai yleensä Pohjoismaissa) voisi onnistua risteilybisneksessä? —KOTIVESILLÄ, sivu 5

Opas suomalaiselle risteilymatkustajalleRisteilylaivoja vierailee Helsingissä kesällä pilvin pimein muutaman eksyessä myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin. Jollekinsaattaa herätä myös mieleen ajatus, millaista olisi lähteä itse mukaan noille suurille laivoille. Tässä artikkelissa kerromme,mitä risteilyltä voi odottaa ja mihin kannattaa varautua. — KOTIVESILLÄ, sivu 8

Delfin Cruises - "Eläköön se pieni ero!"Delfin Cruises oli monelle suomalaiselle tuntemattomaksi jäänyt, aito ja oikea risteilyvarustamo Suomesta. Varustamon tarinaei ole kovinkaan pitkä, mutta mielenkiintoinen. — KOTIVESILLÄ, sivu 14

Risteilymarkkinoiden huumaa HelsingissäViime kesän jälkeen Helsingin risteilymarkkinoilla on tapahtunut enemmän kuin vuosikausiin Vainion perheen omistamaCharter Sun Lines vaihtoi omistajaa ja IHA­Lines sekä Fregatti toivat Helsinkiin uusia aluksia. — KOTIVESILLÄ, sivu 18

Tallinnan satama risteilyaluksen silminTallinnan sataman suosio kasvaa vuosi vuodelta. Toisaalta sille on myös syitä: kehittyvä Tallinnan kaupunki. — MAAILMANMERILLÄ, sivu 21

Lokikirja 05-06/2011Merenkulun tärkeimpiä tapahtumia touko­kesäkuulta 2011. — LOKIKIRJA, sivu 22

Galleria: Muistatko vielä nämä?GALLERIA, sivu 26

LoppusanatTietoa lehdestä ja toimituksesta. — LOPPUSANAT, sivu 28

Oikaisuja

Toisin kuin edellisen numeron (Ulkomatala2/2011) Lokikirjassa kerrottiin, Charter SunLinesin laivastoon kuuluu neljä alusta eikä viisi,kuten uutisessa virheellisesti kerrottiin.

4

TEKSTI LASSI LIIKANEN

"Suomiristeilyt" ennen, tänään jatulevaisuudessa

Toistaiseksi Suomessa on olemassa vain yksi oikearisteilyvarustamo. Se on tietenkin kotkalainen KristinaCruises. Yrityksiä on menneinä vuosikymmeninä ollutrunsaasti, mutta jokainennäistä on syystä tai toisestakuivahtanut kasaan jossakinvaiheessa. Väittääkö joku siltitosissaan, etteikö Suomessa(tai yleensä Pohjoismaissa)voisi onnistuaristeilybisneksessä?

Tässä numerossa esittelemmenauvolaisen Delfin Cruisesin.Paljastettakoon hieman yhtiönhistoriaa: se tilasi Raumaltaensin risteilyaluksen. Se tilasitoisenkin, vaikka ensimmäinentilaus olikin vastavarusteltavana. Yhtiö risteilipääasiassa Itämerellä ympärivuoden, muun muassaTukholmaan sekä Visbyyn. Laivat olivat melko pieniä,mutta uusia ja ylellisiä – ja matkat hintavia verratentavallisiin ruotsinlaivoihin tuohon aikaan. Varustamoyksinkertaisesti otti liian suuria riskejä, eikä senkassavirta enää riittänyt rahoittamaan toimintaa.Ensimmäinen alus meni nopeasti rahtaukseen Sallylleja toinenkin valui myöhemmin käsistä, kunvarustamolla ei enää ollut varaa maksaa alustatelakalle.

Delfin Cruises on esimerkki tapauksesta, jossamennään pää kolmantena jalkana nopeasti mukaanbisnekseen. Saattaa jopa olla, että hetkeksi päästäänpilviin saakka, mutta jossakin vaiheessa tullaan alas jarytinällä. Delfin Cruisesin tapausta tietysti siivitti 1980­luvun lopun ja 1990­luvun alun kasinotalous, muttasiitä huolimatta se otti aivan liian suuria riskejä, mikälitarkastellaan liiketoiminnan vakautta. Risteilyt eivät

talvella myyneet hyvin, koska ketä kiinnostaa risteillä20 asteen pakkasessa Visbyyn? Sen lisäksi täysin uusija käytännössä melko varaton varustamo tilasi suorin

tein kaksi uutta risteilijää. On selvää, että rankastitöitä olisi saanut tuollaisen menestyksen eteen tehdä.Niin vaan ei tehty ja lopputulos oli yhtiön kaatuminen.

Samanlaisia tapauksia löytyy historiastamme myöslisää. Rederi AB Sallyn kaatumisessa velkojiensa käsiinei voida kiistää, etteikö Commodore Cruise Linesinostolla ja sen liiketoiminnan menestyksettömuudelläolisi ollut melko suurtakin vaikutusta. Tässäkintapauksessa Sally meni päätä pahkaa mukaanbisnekseen, josta se kuvitteli olevansa perillä mutteikäytännössä ollut alkuunkaan. Risteilyt Karibialla eivätolleetkaan yhtä pässinlihaa kuin menestyminenItämeren lauttaliikenteessä. Samaa amatöörimaisuuttatodisti myös Englannin kanaalin liikenne, jossa niinikään epäonnistuttiin täysin. Toisaalta myöhempinäaikoina Sallylla oli myös matkassaan huonoa onnea.

Gemini on entinen "suomalainen" risteilyalus kuuluessaan aikoinaan CrownCruise Linen laivastoon, joka taas oli osa EffJohn­konsernia. KUVA: LASSILIIKANEN

KOTIVESILLÄ

5

Sally Albatrossin tulipalo ei ollut juuri siihen saumaanoikeastaan kaikkein paras tapahtuma. ”Uusi” SallyAlbatross taas ei saavuttanut sellaista menestystä kuinedeltäjänsä, eikä sen karille ajaminen enää voinutvälttää risteilytuotetta imagotappiolta.

Samaisella Sally Albatrossilla liikennöi myöhemminmyös Silja Line nimellä Silja Opera. Lähtökohdat vaanolivat erilaiset: yhtiö oli myyty ylikansalliselle SeaContainersille. Silja Operakaan ei silti varsinaisesti ollutsellainen menestys, kuin mitä Sea Containers ja Siljaodottivat. Yrityksiä oli monia, sillä Helsingistä yritettiinristeillä sinne sun tänne: Riikaan, Visbyyn, Pietariin..Kuitenkin liikenne loppui neljä vuotta sen aloittamisenjälkeen. Merkittävin syy liikenteen päättymiseen lienikuitenkin se, että alus ei ollut investointeihin nähdentarpeeksi tuottava. Katetta liikenteelle olisi siis pitänytsaada enemmän, mutta toisaalta matkojen myynti oliajoittain hankalaa, kun liikennöinti muuttui jatkuvallatahdilla satamasta toiseen. Lopussa Tallinkin ostettuaSilja Linen, Sea Containersille jäänyt alus oli myytäväSeaCon rahoittamiseksi. Silja Operankin liikenteen yksisuurimmista päättymisen syistä oli siis luultavasti(taloudellisesti) epävakaa omistaja sekä liikennöinti.

Kuitenkin Kristina Cruises liikennöi jo vuosikymmenienajan menestyksekkäästi Kristina Reginallaan. Aluksella,joka oli vanhanaikainen jo sen tullessa varustamonliikenteeseen.

Entinen Silja Opera, nykyinen Cristalkaan ei menestynyt Itämeren risteilyillään odotetulla tavalla. KUVA/PHOTO:Wikimedia Commons/Hevesli ­ LISENSSIEHDOT: http://creativecommons.org/licenses/by­sa/3.0/deed.fi

Kristina Katarina kantaa nyt ainoana suomalaisenaristeilijänä Suomen lippua. KUVA: LASSI LIIKANEN

KOTIVESILLÄ

6

Toisaalta pieni alus oli helpompaa myydä täyteen jasitä oli halvempaa operoida. Täysin epäonnistunuttaKristina Reginan liikenne ei kuitenkaan ole voinut olla,kun nyt ollaan tilanteessa jossa Kristina Cruisesilla on”uusi” alus, Kristina Katarina käytössään. Samallavarustamo on luopunut kotimaan liikenteestä, muttatoivon mukaan Partasten hillitty varustamokulttuurijatkuu. Samalla toivon myös, että Kristina Cruisesmenestyy tulevaisuudessakin. On kiinnostavaa nähdä,

missä tilassa yhtiö on esimerkiksi 20 vuoden kuluttua.Mikä on yhtiön salaisuus?

Kuten aiemmin ”opimme”: liikkeelle lähdettiinpienieleisesti. Varustamo osti käytetyn ja pienenaluksen alkuun, jottei tekisi liian suuria harppauksia.Muussa tapauksessa saattaisi olla mahdollista, ettäKristina Cruises olisi päätynyt samaan jamaan kuinesimerkiksi Delfin Cruises. Toisaalta alus todella oliideaali: se oli pienikokoinen ja täten helppo myydätäyteen. Lentoyhteydet oli helppoa järjestää yhdellälentokoneella. Kristina Reginalle saatiin myösmarkkinoitua oma asiakaskuntansa, josta pääosavarmasti siirtyy Katarinalle. Tapahtui luonnollinensiirtymä: ”vanhan ajan laivaromantiikasta” siirryttiinuudempaan aikaan. Mitään aikakausishokkia ei siispäässyt ihmisten mielissä tapahtumaan. KristinaCruises ehti myös hankkimaan menneiltävuosikymmeniltä arvokasta kokemusta ja tietotaitoa,joiden kera lähtee nyt vahvoilla eväillä uuteenaikakauteen Kristina Katarinan kanssa.

Risteilyalus, joka ympärivuotisesti seilaa Itämerellämenestyy yleensä huonosti. Kesä on juuri sitäsesonkia, jolloin näillä vesillä liikennöinti on järkevää.Kristina Cruises on löytänyt sopivan tasapainonvuodenaikojen ja liikennöintivesien välillä:liikennöidään aina silloin siellä, missä olosuhteetristeilyille ovat ihanteellisimmat. Tämä on virhe, jonkamonet entiset risteilyvarustamot tekivät jäädessäänympärivuorokautisesti Itämerelle. Luonnollisesti

palvelu myös maksaa,Suomen lipun allaseilaaminen ei tunnetustiole edullisimmasta päästä.Näyttää kuitenkin siltä,että Kristina Cruisesinasiakkaat ovatnimenomaan valmiitamaksamaan hieman lisääsiitä, että saavatasiakaspalvelua suomenkielellä.

Kuitenkin nykytilanteentulkitsisin niin, ettäkysyntää kansallisilleristeilyille voitulevaisuudessa ollavähemmän tai se ei

ainakaan välttämättä kasva yhtä kovaa vauhtia kuinkansainväliset risteilyt.

Tulevaisuudessa ilmapiirin kansainvälistyessä yhäenemmän voi siis kysyntä ”suomiristeilyille” vähentyä.Siinä vaiheessa saattaa olla jo suurempia vonkaleitasyötissä. Kansainväliset suomalaiset saattaisivattulevaisuudessa mieluusti matkustaa esim.Pohjoismaiden kansalaisten kanssa yhteiselläristeilyaluksella (/aluksilla) pitkin maailman meriä jatoisaalta kesäsesonkina myös Euroopassa. Niinpäesimerkiksi yhteispohjoismainen risteilyvarustamovoisi tulevaisuudessa olla yksi vaihtoehto, mikälinäyttää siltä, että jatkossa ”oikeiden” risteilyjenkysyntä jatkaa kasvuaan. Toistaiseksi kaikki merkitviittaavat siihen, mutta tulevaa ei meistä kukaan voiennustaa.

Onko suomalaisten lomaristeilyjen kultakausi jo mennyt vai vasta tuloillaan?KUVA: LASSI LIIKANEN

KOTIVESILLÄ

7

TEKSTI JA KUVAT KALLE ID

Opas suomalaisel le risteilymatkustajal le

Matkan varaaminen

Monet suomalaiset matkatoimistot ovat heränneetristeilymatkojen kysyntään ja risteilyitä voi varatauseista matkatoimistoista. Finnmatkat myy joitakinNorwegian Cruise Linen ja Thomson Cruisesin risteilyitä(yhtiö on samaa kansainvälistä konsernia kuinThomson Cruises), Aurinkomatkat joitakin CostaCruisesin ja Royal Caribbeanin risteilyitä sekä KristinaCruisesin risteilyitä. Vähemmän tunnettu Mr. Travelpuolestaan myy valikoimaa Royal Caribbeanin,Celebrity Cruisesin, Norwegian Cruise Linen ja RegentSeven Seas Cruisesin risteilyistä. Suomalaisistamatkatoimistoista parhaan valikoiman tarjoaakuitenkin Kaleva Travel, jonka kautta voi varatakaikkia Royal Caribbeanin, Celebrityn, AzamaraCruisesin, NCL:n ja Silversea Cruisesin risteilyitä.

Omatoimisemmalle tai enemmän valikoimaa haluavalle

matkustajalle internet on pullollaan ulkomaisiaristeilyitä välittäviä sivustoja. Näiden kauttavarattaessa lennot joutuu useimmiten järjestämäänitse – tosin tämä on usein matkatoimistojen kauttavaratessakin halvempi vaihtoehto.

Laivaannousu

Saavuttaessa laivan lähtöterminaaliin jätetäänensimmäisenä matkatavarat miehistönjäsentenhuomaan, jotka toimittavat matkustajien laukutlaivaan. Tämän jälkeen on vuorossa varsinainencheck­in. Check­inin yhteydessä kaikille matkustajilleaneetaan muovinen, epäilyttävästi luottokorttiamuistuttavakortti, joka toimii hyttiavaimena,maihinnousukorttina ja maksuvälineenä laivalla.Samassa yhteydessä on mahdollista rekisteröidäluottokortti, jolta veloitetaan laivan kortilla tehdytostokset.

KOTIVESILLÄ

8

Tarvittaessa useammanihmisen ostokset voidaanyhdistää samaanluottokorttiin. Useimmatvarustamot tarjoavat myösmahdollisuutta maksaalaivalla tehdyt ostoksetkäteisellä matkan lopuksi,mutta luottokortinkäyttäminen onhuomattavastiyksinkertaisempaa.

Check­inin jälkeen laivallenoustaessa matkustajienkäsimatkatavaratläpivalaistaan, liputtarkastetaan ja matkustajatkulkevat läpimetallinpaljastimesta. Tämätehdään aina laivallenoustaessa, myösvälisatamissa.Laivaannousumuodollisuuksien jälkeen miehistönjäsenetopastavat matkustajathytteihinsä. Enne check­iniämiehistön haltuun jätetytmatkatavarat toimitetaanmatkustajien hytin ovellejoskus ensimmäisen illanaikana. Ontuurista kiinnikuinka pian –toisinaanmatkalaukkujaanjoutuuodottamaanpitkäänkin.

Ateriat

Lähespoikkeuksettaateriat laivallakuuluvat risteilynhintaan. Se, mitätämäkäytännössätarkoittaa

vaihteleevarustamosta toiseen;joillain varustamoillaruokaa on tarjollavuorokauden ympäri,toisilla on käytössätiukat ruoka­ajat.Vähintään tarjolla onkuitenkin aamiainen,lounas, iltapäivätee,illallinen ja iltapala.

Useimmilla aluksillaaterioille on tarjollakaksi vaihtoehtoistaravintolaa: á la cartetai buffet. Omankokemukseni mukaanuseimpienristeilyalustenseisovasta pöydästäon turha odottaavastaaviamakuelämyksiä tairuokien laatua kuinruotsinlaivoilta –toisaalta risteilylaivanbuffetissa valikoimavaihtelee joka päivä,toisin kuinruotsinlaivalla. Buffet­

ravintolassasyöminenristeilylaivalla onmonilta osin kuinruotsinlaivalla”vanhaanhuonoonaikaan”:pöytävarauksiaei ole ja vapaanpöydänmetsästämiseensaattaa mennäaikaa ja juomat(lukuunottamatta vettä, kahviaja teetä) eivätkuulu hintaan.

Teatteri on yksi risteilyalusten viihteen keskeisiä paikkoja. MSC Poesiansuunnittelijat eivät ole luottaneet pelkästään esitysten vaikuttavuuteen,vaan teatteri itsessään on myös varsin vaikuttava.

Risteilyalusten sisustukset vaihtelevat laajastivarustamosta ja laivasta toiseen. MSC Poesiansisääntuloaula on risteilyalusten mittapuullasisustukseltaan hillitty.

KOTIVESILLÄ

9

Erityisesti illallisella á la carte ­ravintola vaikuttaaolevan huomattavasti suositumpi vaihtoehto kuinbuffet. Varsinkin englanninkielisille matkustajilletärkeintä tuntuu tässäkin asiassa olevan se, että heitäpalvellaan – myös silloin, kun olisi helpompaa vainottaa itse. Tämä näkyy myös buffetissa:kahviautomaatin vieressä saattaa olla tarjoilijat, jotkakaatavat matkustajille heidän juomansa sen sijaan,että ne saisi ottaa itse.Korkeampitasoisillalaivoilla buffetissasaattaa myös ollatarjoilijoita, joidenainoana tehtävä onkantaa matkustajantarjotin (pohjoismaiselletietenkin ajatustarjottimesta buffetissaon pyhäinhäväistys).

Á la carte ­ravintolassaillallinen tarjoittaayleensä viiden ruokalajinillallista, jossa jokaisenruokalajin saa valitauseammastavaihtoehdosta. Mikään eisinällään estä tilaamastauseampaa kuin viittäruokalajia tai pienempäämäärää annoksia.Check­inin yhteydessämatkustajille kerrotaan, missä kattauksessa heille onvarattu pöytä ja mikä pöydän numero on (nämävaraukset koskevat siis pää­á la carte ­rarintolaa).Nämä tiedot on yleensä myös merkittymaihinnousukorttiin. Kattaus, pöytä ja siis myöspöytäseura pysyvät samoina koko matkan ajan. Useillaaluksilla á la carte ­ravintoloita on useampi, jolloinmatkustajat eivät saa itse valita haluamaansaravintolaa, vaan myös se määrätään check­ininyhteydessä.

Á la carte ­ravintolassa illallinen tarjoittaa yleensäviiden ruokalajin illallista, jossa jokaisen ruokalajin saavalita useammasta vaihtoehdosta. Mikään ei sinälläänestä tilaamasta useampaa kuin viittä ruokalajia taipienempää määrää annoksia. Check­inin yhteydessämatkustajille kerrotaan, missä kattauksessa heille onvarattu pöytä ja mikä pöydän numero on (nämä

varaukset koskevat siis pää­á la carte ­rarintolaa).Nämä tiedot on yleensä myös merkittymaihinnousukorttiin. Kattaus, pöytä ja siis myöspöytäseura pysyvät samoina koko matkan ajan. Useillaaluksilla á la carte ­ravintoloita on useampi, jolloinmatkustajat eivät saa itse valita haluamaansaravintolaa, vaan myös se määrätään check­ininyhteydessä.

2000­luvulla risteilylaivoilla ovat saavuttaneet yhäsuurempaa suosiota vaihtoehtoiset, lisämaksun perivätravintolat. Näitä löytää eri aluksilta mitä erilaisimpia,aina meksikolaisista ravintoloista sushibaareihin.Vaihtoehtoisten ravintoloiden perimä lisämaksuvaihtelee varustamosta toiseen. Jotkin perivät vain 5 €henkilöltä, toiset 30 € yhdestä ateriasta. On tietenkinjokaisesta itsestään kiinni pitääkö tätä kalliina vaihalpana, kun on jo ainakin teoriassa maksanut kaikistaaterioistaan laivalla.

Jos raha ei ole este, viiden tähden risteilyalukset kuten Silver Whisper tarjoavathienostuneemman matkakokemuksen. Silver Whisperin kaikki matkustajat asuvatsviiteissä ja kaikissa sviiteissä on oma parveke. Hintakin on toisaalta tuotteenmukainen: viikon risteily Silver Whisperillä maksaa halvimmillaan 3000 € henkilö.

KOTIVESILLÄ

10

Baarit ja viihde

Yksi risteilyiden tärkeimpänä pidetyistä

ohjelmanumeroista on jokailtainen show, jota vartenuseimmilla aluksilla on suuri – isommilla aluksillauseamman kannen korkuinen – teatteri. Teatterinesitysajat on yleensä synkronoitu ravintoloidenkattausten kanssa niin, että show on pian illallisenjälkeen. Show'den sisältö vaihtelee varustamosta jaaluksesta toiseen. Yleisiä ovat tanssi­ ja laulunumerot,mutta aivan yhtälailla luvassa saattaa olla taikureita,trapetsitaiteilijoita,jonglööreitä,oopperalaulajia,koomikoita...

Teatterin lisäksi laivallaon todennäköisestiuseampia baareja jamuitaajanviettopaikkoja,joista valita. Baarienviihteestä vastaavatyleensä bändit taiyksittäiset muusikot.Suuremmalla laivallasaattaa helposti ollatusina erilaista artistia,jotka vuorottelevatkeskenään niin, ettei

livebändien välissä ole ruotsinlaivoilta tuttua taukoa,jonka aikana soitetaan musiikkia nauhalta. Musiikistapuhuttaessa on kuitenkin syytä muistaa, että

suurimmalla osalla risteilyistävaltaosa matkustajia ontodennäköisesti eläkeikäisiä jamusiikki saattaa olla pitkältiheidän makunsa mukaanvalittua.

Viihteestä ja baareistapuhuttaessa lienee syytä sanoamyös sananen juomista.Risteilylaivoilla voi olla tarjollahyvinkin laaja juomavalikoima.Juomat eivät kuitenkaan kuulumatkan hintaan ja hinnatbaareissa saattavat olla hyvinkinkalliita; yli 3 € pienestävirvoitusjuomasta ei oletavatonta. Matkaabudjetoitaessa kannattaa siisottaa huomioon, että jos laivalla

haluaa juoda muuta kuin kraanavettä, sitä vartenkannattaa varata rahaa.

Uima­altaat, kylpylät ja hyvinvointipalvelut

Karibianmeren lämmössä paahtuva uima­allasympäröivine kansituoleineen on yksi tunnetuimmistaristeilylaivoihin liittyvistä mielikuvista.

Aurinkokannelle riittää tunkua lämpimillä vesillä seilatessa.

Monet varustamot korostavat kansallisuuttaan risteilytuotteessaan. CostaCruises ja MSC Cruises tarjoavat molemmat italialaistyylisiä risteilyitä,vaikka markkinoivatkin tuotteitaan laajalle kansainväliselle yleisölle.

KOTIVESILLÄ

1 1

Mikä sen sijaan mielikuvissa ja risteilyihin liittyvässämainonnassa unohtuu on se, että aurinkokansi onlämpiminä päivinä yleensä tupaten täynnä ja suurinosa kanssa­auringonottajistaei ole esitteidennuoria,hyväkuntoisiaihmisiä vaanvähemmän silmääviehättäviäylipainoisiavanhuksia.Toisaalta, vaikkaaurinkotuoleissaolisi miten paljonruuhkaa, onitsessään uima­altaissa yleensätilaa. Useammallalaivalla olenkuullutkanssamatkustajien valittelevan,että he kyllätulisivat altaaseenjos osaisivat uida. No, uimataito tuskin on suomalaisilleongelma ja altaan saa parhaassa tapauksessakuumanakin päivänä kokonaan itselleen.

Monet – erityisesti nuoremmat – suomalaiset pitävättermiä ”kylpylä” (spa) synonyymina laivan uima­allasosastolle. Kylpylä ei kuitenkaan ole mikään NokianEedenin kaltainen vesipuisto vaan uima­altaistaerillinen (tosin usein niiden läheisyydessä sijaitseva)erilaisia hyvinvointipalveluita tarjoava osasto. Spanvalikoimaan kuuluvat yleensä kuntosali, erilaisethierontapalvelut, kauneushoidot, parturi­kampaamo jasauna. Pääosa kylpylän palveluista on maksullisia,joskin kuntosali ja sauna ovat yleensä ilmaisia. Eivätkuitenkaan aina, MSC Cruises veloittaa yhdestäsaunakerrasta 16 €. Risteilylaivalla ”sauna” eivälttämättä tarkoita suomalaista saunaa. Jos sellainenlöytyykin se on todennäköisesti liian viileä,löylynheittomahdollisuutta ei ole ja saunassa pitää ollauimapuvut päällä. Spa­palvelut eivät ole halpoja, 30minuutin balilaisesta hieronnasta saa helposti pulittaa50 € tai enemmän, muiden hoitojen hinta voilähennellä 200 euroa.

Pukeutuminen ja muita käytännön seikkoja

Ruotsinlaivoista poiketen pukeutuminen oikeilla

risteilyaluksilla ei ole vapaata. Hytteihin joka iltajaettavassa päiväohjelmassa kerrotaan muidentietojen lisäksi myös tulevan illan pukukoodi.Pukukoodit vaihtelevat varustamosta toiseen, muttauseimmilla risteilyillä on vähintään yksi muodollinenilta (formal night), jolloin miesten oletetaanpukeutuvan smokkiin tai tummaan pukuun ja naisteniltapukuun. Vaatteita kannattaa varata mukaan ainanäistä muodollisimmista vaatteista t­paitoihin. Se,kuinka tarkasti pukukoodien noudattamista valvotaanvaihtelee varustamosta toiseen. Joillain laivoilla eivälitetä, jos ilmestyt muodollisena iltana ravintolaanfarkuissa ja hupparissa (kanssamatkustajat saattavatkommentoisa asiaa enemmän tai vähemmänavoimesti). Toisilla laivoilla puolestaan ei välttämättäole edes asiaa julkisiin tiloihin ilman pukukoodinmukaista vaatetusta.

Useimmat varustamot eivät oleta matkustajienantavan erikseen tippejä miehistönjäsenille. Sen sijaanuseimmat suuret varustamot veloittavat matkustajankortilta 5­15 € palvelumaksua henkilö kohdenpäivässä, minkä lisäksi baareissa tehtyihin ostoksiinlisätään 15% palvelumaksu.

Royal Caribbean International on yksi maailman johtavia risteilyvarustamoita. Kuvassaoleva Vision of the Seas risteilee kesäisin Itämerellä ja risteilylle voi lähteä myösHelsingistä.

KOTIVESILLÄ

12

Palvelumaksua ei myöskään välttämättä voi muuttaa,varustamon politiikasta riippuen. Tämäkin on syytäottaa huomioon matkaa varattaessa: palvelumaksutsaattavat nostaa matkan todellista hintaa sadoillaeuroilla.

Hytit siivotaan yleensä kaksi kertaa päivässä. Tämä onjälleen kerran sitä palvelua. Aamulla, matkustajienollessa aamiaisella, siivooja käy siistimässä hytin japetaamassa vuoteen. Illallisen aikana puolestaansiivooja ”avaa” vuoteen nukkumista varten ja siivoaahytin uudelleen. Siivoaminen useimmiten tarkoittaamyös tavaroiden siirtelemistä ja seurauksena saattaaolla ”mihinkäs se siivooja tällä kertaa on laittanutkamerani/passini/ehkäisyvälineet/matkalaukkuni?”­leikki.

Matkakohteet

Laiva vierailee mitä todennäköisimmin joka päivä erisatamassa. Vaikka risteily on mainio tapa nähdä paljonollaan jokaisessa satamassa vain muutamia tunteja jakohteesta saadaan tästä johtuen todennäköisesti vainpintaraapaisu. Jos olet aina halunnut nähdä jonkinristeilyn käyntikohteista kunnolla, risteily ei ehkä oleoikea tapa kokea kyseistä kaupunkia.

Eri varustamoiden tarjoama tieto käyntisatamistavaihtelee. Toiset jakavat päiväohjelman yhteydessärunsaasti tietoa ja jopa karttoja kohdetta itsenäisestitutkimaan haluaville. Toiset varustamot sen sijaanantavat vain muutaman lauseen yleiskatsauksen ilman

muita tietoja ja yrittävät sen sijaan myydä itsejärjestämiään retkiä. Jos haluaa saadamahdollisimman paljon irti satamista kannattaa itseselvittää etukäteen niiden tarjoamia nähtävyyksiä.Varustamoiden verkkosivuilla kerrotaan yleensätarjolla olevista retkistä ja niiden hinnoista.

Matkan päättyminen

Risteilyn viimeisenä päivänä hytteihin toimitetaanohjeet siitä, kuinka toimia risteilyn päättyessä.Viimeisenä iltana laivan henkilökunta keräämatkustajien laukut hyttien ulkopuolelta ja toimittaane maihin seuraavana aamuna. Pakatessa kannattaapitää järki kädessä ja jättää seuraavana päivänätarvittavat vaatteet matkalaukun ulkopuolelle. Samanailtana hytteihin toimitetaan lasku(t), josta selviäämatkan aikana tehtyjen ostosten summa. Josmatkustaja on rekisteröinyt luottokortin laivallenoustaessa, tarvitsee lasku vain allekirjoittaa jatoimittaa henkilökunnalle. Jos taas tarkoituksena onmaksaa käteisellä, on laivan infon lähellä tiski, jossamaksun voi suorittaa.

Risteilyn viimeisenä aamuna matkustajattodennäköisesti määrätään lähtemään hyteistään joennen satamaan tuloa, jotta siivoojat pääsevätvalmistelemaan hyttiä seuraaville matkustajille. Tämänjälkeen matkustajat saavat istuskella laivan julkisissatiloissa, kunnes he pääsevät ulos laivasta jaterminaaliin (tai huonommassa tapauksessa laiturille)etsimään matkatavaroitaan.

Brittiläinen Saga Cruises on erikoistunut tiettyyn markkinasegmenttiin: alle 50­vuotiaillamatkustajilla ei ole asiaa varustamon aluksille.

KOTIVESILLÄ

13

TEKSTI JUSSI LITTUNEN

Delfin Cruises - ”Eläköön se pieni ero!”

Suomen merenkulkuhistoriassa on vuosien varrellamarkkinoitu mitä erilaisimpia risteilyjä mitäerilaisimmilla aluksilla. Menestyneen Kristina Cruisesinlisäksi mm. Silja Line, Finnlines, Sally jayhteisliikennevarustamot ovat liikennöineet esimerkiksiItämerellä, Välimerellä, Norjan vuonoissa ja Afrikanrannikolla, mutta yhteistä näille on, että useimmitenristeilyliikennettä harjoitettiin vanhoilla autolautoilla,joista tunnetuin lienee kovan onnen Sally Albatross.Nämä laivat olivat useimmiten pieneksi jääneitäItämeren­liikenteen autolauttoja, joita,enemmän tai vähemmän, telakoitiinuuteen käyttötarkoitukseensa.

Aivan toisenlaisista lähtökohdista lähtikonseptia kehittämään Delfin Cruises.Vuonna 1987 perustettu yhtiö lähtisuunnittelemaan pientä ja tyylikästäristeilyalusta, joka pystyisi tarjoamaanhuomattavasti yksilöllisempää jahenkilökohtaisempaa palvelua, kuin 80­luvun lopulle tyypilliset autolautat.Yhtiön tarkoituksena oli tarjota aitojaristeilyjä niille, jotka eivät ainoastaanhalunneet päästä paikasta toiseen, vaanjoille itse merimatka oli pääasia.Jokaisen matkustamiseen liittyvänyksityiskohdan haluttiin olevankunnossa.

80­luvun lopulla usko tämänlaisen tuotteenkannattavuuteen oli suurta. Delfin Cruisesia lähtivätkehittämään Patrick Donner, joka toimi yrityksentoimitusjohtajana, ja Håkan Nordström, joka alkoiluoda varustamon yrityskuvaa. Yritys toimi pienellähenkilöstöllä, ja Turun keskustaan perustettiinpääkonttori, jossa samoissa tiloissa istuivat niintoimitusjohtaja kuin lipunmyyntihenkilökuntakin. Yhtiöasetti tavoitteekseen ensimmäiselle toimintavuodelleen20 000 matkustajaa. Heille haluttiin tarjota palveluita,joihin suuret laivat eivät pystyneet ­ kaikessa haluttiin

olla hieman kilpailijoita parempia. Erityisen tärkeää olimatkustajien yksilöllinen palvelu sekä rauhallinen jakiireetön ilmapiiri. Tämä ajattelutapa tiivistyi hyvinyhtiön mainoslauseessa "Eläköön se pieni ero!", jotanäkyi niin sanomalehtimainoksissa kuin yhtiönesitteissäkin.

Matkustajan kannalta se "pieni ero" tarkoitti mm. sitä,että yhdelle risteilylle otettiin ainoastaan 300matkustajaa, ja jokainen pääsi ruokasaliin

samanaikaisesti. Ravintolassa ruoka oli tasokasta, jamenomatkalla nautittiin A’la Carte – annoksista,paluumatkalla seisovasta pöydästä. Aluksen piti ollaniin pieni, että sillä pääsisi kaikkiin sellaisiinkinsatamakaupunkeihin, joihin suuret laivat eivätmahtuneet. Hyttien puolestaan piti olla tilavia ja hyvinvarustettuja, ja jokaisessa hytissä olikin suihkun japuhelimen lisäksi televisio ja jääkaappi. Luonnollisestitällaisen palvelutason tarjoaminen käytetyllä aluksellaei olisi mahdollista.

KOTIVESILLÄ

Tältä näyttää Delfin Clipper nykyisin. Tänä päivänä se seilaaSilversean laivastossa nimellä Silver Explorer (kuvassa vielä vanhallanimellään Prince Albert II). KUVA: © SILVERSEA CRUISES

14

KOTIVESILLÄNiinpä yhtiö tilasi Rauma­Repolan telakalta Raumaltavuonna 1988 uudentyyppisen risteilyaluksen, jonkasuunnittelussa nämä kaikki oli otettu huomioon. Laivanpituus oli 108 metriä, leveys 15,6 metriä ja syvyys 4,4metriä. Laivassa oli 117 12 neliömetrin hyttiä, janäiden lisäksi oli kaksi 25 neliömetrin kokoista sviittiä,joiden varusteluun kuuluivat mm. parveke. Lisäksialuksessa oli myös yhden hengen hyttejä.Rakentaminen alkoi syyskuussa. Ulkoasultaan siro jasulavalinjainen alus muistutti suurta jahtia, ja senkorsteenien kylkiin laivan kummallekin laidalle olimaalattu delfiini. Hyteissä oli suuret ikkunat, jakomentosilta oli heti pääkannen yläpuolella. Tyylillisestilaiva oli täysin erilainen kuin mitkään siihen mennessärakennetut risteilyalukset, mikä varmasti selittyy sillä,ettei Rauma­Repola ollut ennen tätä rakentanutlainkaan risteilylaivoja. Laiva valmistui ennätysajassa,13 kuukaudessa. Turun sanomat uutisoivat 3.6.1989,että telakka oli tehnyt suuria investointejatietokoneavusteiseen suunnitteluun, ja tämän ansiostarakennusaika saattoi olla näin lyhyt. Varustamo oli niintyytyväinen uuteen alukkeeseen, että se tilasihuhtikuussa 1989 jo toisen, hieman suuremmanristeilijän, jonka sopimukseen liittyi optio kolmannesta.

Laivan sisätilat oli jaettu pituussuunnassa kahteenosaan: hytit oli keskitetty keulaan, yleiset tilat perään.Ensimmäinen vedenpäällinen kansi oli varattumiehistön majoitustiloille, mutta sen päällä Fennica­kannella oli matkustajien hyttejä, kuten kahdella

seuraavallakin kannella. Perässä pääportaikon jasisääntuloaulan takana olivat keittiötilat. Laivanpääkannella, eli nk. Carelia­kannella, oli keittiötilojenpäällä pääravintola. Näiden yläpuolella, Savonna­kannella sijaitsivat pieni myymälä ja 180 henkilöllesuunniteltu kokousosasto, jonka keskellä sijaitsi 130­paikkainen auditorio, johon kolme pienempää huonettapystyi yhdistämään. Yleisten tilojen painottaminenperään mahdollisti sen, että yksi suuri keittiö pystyipalvelemaan kaikkia ravintola­ ja baaritiloja, jalogistiikka näiden välillä voitiin hoitaa samoillahisseillä. Keittiötilat oli sijoitettu laivan keskelle, jolloinikkunalliset tilat jäivät kokonaan matkustajille.Muita yleisiä tiloja oli melko vähän, mutta ne olivatkaikki tilavia ja valoisia. Venekannella sijaitsivatperässä kaksi saunaa ja poreamme, joilta pääsiulkouima­altaalle. Keskellä savupiippujen edessäsijaitsi talvipuutarha, sen etupuolella pianobaari sekäkasino ja aivan keulassa disko. Kaikissa tiloissa olisuuret ikkunat, ja sisätilasuunnittelusta vastasisisustusarkkitehti Arto Kukkasniemi Sistem Oy:stä,joka oli aiemmin osallistunut mm. Finnjetinsisätilasuunnitteluun.

Laiva luovutettiin ensimmäinen kesäkuuta 1989, jakasteessa se sai nimen Delfin Clipper. Laiva kävineitsytmatkallaan Tukholmassa ja Helsingissä, jatämän jälkeen se toimi RKP:n puoluekokouksenpitopaikkana, ennen kuin varsinainen liikenne alkoiTurusta 9.6.1989. Sunnuntaisin ja keskiviikkoisinliikennöitiin Visbyhyn, ja perjantaisin tehtiin risteily

Tukholmaan.Sunnuntaina lähtenytristeily viipyi Visbyssäkaksi päivää, jaSyksyisin Visbyn­risteilytjätettiin pois, jollointorstaisin tehtiinlyhytristeily merelle japerjantaisin,sunnuntaisin ja tiistaisinkäytiin Tukholmassa.Kesän 1989 risteilyidenhinnat olivat seuraavankaltaisia: Ikkunallinenhytti Tukholmaan maksoi1095­1545markkaa/henkilö, Visbynvastaavat risteilyt 1095­1445 markkaa.Luksusta alukselta ei tänä päivänäkään puutu. KUVA: © SILVERSEA CRUISES

15

KOTIVESILLÄSviitti kumpaankin kohteeseen maksoi 5000 markkaa.Hintoihin sisältyi aamiainen. Lisävuode matksoi 630­750 markkaa.

Menestynyt konsepti herätti paljon kiinnostusta, muttaensimmäiset vaikeudet ilmenivät syksyllä 1989.Risteilyjen myyminen Tukholmaan osoittautuiodotettua vaikeammaksi, johtuen todennäköisesti senajan valtavasta kilpailusta, ja talvikaudella eivätVisbynkään risteilyt kiinnostaneet niin paljon kuin oliodotettu. Yhtiö ei aloittanut liikennettä lämpimillävesillä, kuten oli suunniteltu, vaan Delfin Clippervuokrattiin talvella 1990 korvaamaan tulipalossatuhoutunutta Sally Albatrossia nimellä Sally Clipper.Keväällä liikennettä ei ollut lainkaan, mutta 3.5.1990yhtiö vastaanotti toisen risteilyaluksensa DelfinCaravellen, joka rakennettiin jälleen ennätysajassa:tällä kertaa rakentaminen kestivain 12 kuukautta. Niinpäluovutusajankohta olikinkuukautta aikaisempi kuin mitäoli sovittu.

Uuden aluksen pituus oli 116metriä, leveys 17 metriä, muttasyväys sama kuin Clipperin.Matkustajia otettiin 330, ja heilleoli hyttejä 178. Turun Sanomatuutisoi 4.5.1990, että kesän1990 risteilykohteita olisivatGotlanti, Bornholm, Tallinna jaSaarenmaa. Näiden lisäksitehtäisiin 24 tunnin risteilyjämerelle ja konferenssimatkoja,joiden ideana oli, että yritys taiyhteisö voisi vuokrata kokoaluksen käyttöönsä. Delfinin omalehti, Delfin Magazine, uutisoi että "vuorokausilaivanvarustajana" maksaa 200 000 markkaa, ja tähänhintaan sisältyvät myös ruoat.

Koon lisäksi Delfin Caravelle poikkesi sisarpuolestaanerityisesti sisustusratkaisujen ansiosta. Aluksenylimmälle kannelle rakennettiin tällä kertaa kahdeksansviittiä, jotka varusteltiin poreammeilla ja omillaparvekkeilla. Näiden lisäksi aluksessa oli 70 kappalettayhden hengen hyttejä, joiden ajateltiin palvelevankonferenssimatkustajia, jotka haluavat käyttää hyttiämyös työhuoneenaan. Pääravintolan yhteyteenrakennettiin aperitiivibaari. Delfin Clipperin

talvipuutarhan tilalle rakennettiin tanssisalonki, jatämän yläpuolella sijaitsi talvipuutarha, joka palvelitarvittaessa myös grilliravintolana.

Teknisesti tämäkin laiva oli edistynyt. Alus olivarustettu mm. evaporaattorein, jotka pystyivättuottamaan vuorokaudessa 100 000 litraajuomakelpoista vettä. Koska risteilijöiden oli tarkoituspystyä liikennöimään millä vesillä tahansa, oli toisaaltaalusten ilmastointilaitteet mitoitettu riittämääntrooppisillakin vesillä, toisaalta aluksen runko ja osattäyttivät parhaimman 1A Super ­jääluokanvaatimukset. Aluksen maapalveluiden tarve oliminimoitu: aluksessa oli oma jätteenpolttouuni, jokapystyi polttamaan aluksella syntynyttä jätettä, jaaluksen ensimmäisellä vedenpäällisellä kannella olipesula, joka huolehti liinavaatteiden ym. pesemisestä.

Tämä oli täysin uutta risteilyalalla.

Kesä liikennöitiin menestyksekkäästi. Varustamo olikuitenkin haukannut liian suuren palan tilatessaantoisen aluksen heti ensimmäisen ollessa vielävarusteluvaiheessa, ja myös Ruotsin­liikenteenjättikilpailu ja lähestyvä 90­luvun lama todennäköisestivaikuttivat siihen, että Delfinin talous alkoi heilahdella.Tässä vaiheessa alettiin suunnitella Caravellenmyymistä singaporelaiselle Delfin Cruise Pte Ltd:lle,jonka omistaisivat Delfin Cruises yhdessä paikallistensijoittajien kanssa.

16

Varustamon ensimmäinen alus, kuvassa oleva Delfin Clipper. KUVA:KRZYSZTOF BRZOZA

Artikkeli on toteutettu yhteistyössäLaivagalleria­sivuston kanssa.

http://www.laivagalleria.net

KOTIVESILLÄ

17

Laiva olisi asetettu risteilemään Thaimaan, Indonesianja Malesian vesille. Nämä suunnitelmat eivättoteutuneet, ja pian Caravelle palautui

rakennustelakan haltuun omistajan maksuvaikeuksienvuoksi. Rauma­Repola vuokrasi aluksen Sallynliikenteeseen Clipperin seuraksi vuonna 1991. Samanavuonna laiva saatiin kuitenkin myytyä, mutta uusibahamalais­ukrainalainen omistaja koki samankohtalon kuin Delfin Cruises, ja jälleen kerran laivapalautui Raumalle. Delfin Clipper puolestaan jatkoSallyn lipun alla Itämeren­risteilyitä vastaavallakonseptilla, kuin millä Delfin oli liikennöinyt, mutta nytHelsingistä käsin.

Delfin Cruisesin kaatumiselle on myöhemmin esitettyuseita syitä. Voitaneen sanoa, että yksi oli huipussaanollut Silja Linen ja Viking Linen kilpailu, mikä tekiliikennöimisen Tukholmaan vaikeaksi, kun tuote olikalliimpi ja ennestään tuntematon. Kesäkaudella Visbyoli suosittu, mutta talvella ei. Lyhytristeilyille silloinenLeningrad ja Tallinna olivat puolestaan liian vaivalloisiajohtuen viisumipakosta. Toimitusjohtaja PatrickDonnerin kommentti Delfin Magazinen vuoden 1990ensimmäisessä numerossa antanee myös pientävihjettä Delfinin heikosta puolesta: Hänen mukaansaensimmäisen vuoden aikana tärkeintä oli, että hommathoidettiin, ei niinkään, kuka ne tekivät. Tämänimprovisaation muuttaminen suunnitteluksi ei olluthelppoa, minkä Donner samassa lehdessä myönsikin.Kolmas syy lienee huono ajoitus juuri ennen suurtalamaa. Neljäntenä syynä varmasti oli, että Visbyynliikenteessäkin oli kilpailua, nimittäin sekä Kristina

Cruises että Sally liikennöivät Visbyyn. Tämän vaikutusoli kuitenkin pieni, sillä laivat liikennöivät erikaupungista kuin Delfin.

Mielenkiintoista olisi tietää, olisikovastaavalle tuotteelle nykyisinkysyntää. Etelä­Suomenristeilyliikennettä on jo pitkäänpyöritetty pelkkien risteilylauttojenvoimalla, ja ainoa todellinenristeilijä Suomesta on ollut SiljaOpera. Kun matkustajat ovattottuneet parikymmentä vuottavanhoihin autolauttoihimme, olisipieni ja tyylikäs risteilyalusvarmasti omiaan houkuttelemaansellaisia matkustajia, jotkaarvostavat risteilyltäänenemmänkin rauhaa kuin suuriamyymälöitä ja näiden halpojahintoja. Tosin se, että laivat

rakennettiin niin pieniksi, ei välttämättä ollutpelkästään hyvä asia. Hieman suuremmalla aluksellaolisi maksavia asiakkaitakin saanut kyytiin enemmän,ja mitoituksen epäonnistumisen puolesta puhuu myösse, että kummankin ”entisen delfiinin” onnistunutmyynti uudelle varustamolle kesti 2000­luvun alkuunsaakka. Joka tapauksessa Delfinin laivoja voitaneenpitää aidosti erilaisimpina ja korkeatasoisimpina, mitänäillä vesillä on koskaan nähty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lähteet

Delfin Cruises: Delfin Magazine, numerot 01/1989, 01/1990

Esitteitä vuosilta 1988–1989

Turun Sanomat: 3.6.1989, 4.5.1990

Vapalahti, Hannu: "Suomalaiset matkustajalaivat 1960­1996/ Osa 1 : "Aallottaresta Isabellaan""

Delfin Caravelle Turussa. KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

TEKSTI OLLI TUOMINEN

Yrityskauppoja ei ole Helsingissä vähään aikaannähty. Viime syksynä asiaan tuli kuitenkin muutos, kunruotsalainen, mutta suomaisessa omistuksessa olevaStrömma Turism & Sjöfart AB osti Vainion perheen SunLines Oy:ltä Charter Sun Lines Oy:n, jonka neljälläaluksella tehdään risteilyjä Helsingin saaristossa.Strömman omistaja on suomalainen Rettig Group, jokaomistaa muun muassa Bore­varustamon. Sightseeing­risteilyjä tullaan jatkossa markkinoimaan nimelläSightseaing Helsinki.

Ei mikään kultakaivos

Suomen suurimmat sightseeing­risteilymarkkinat ovatHelsingissä, jossa asiakas voi valita usean kilpailevanyrityksen välillä. Helsingistä voi lähteä risteilylle niinlähisaaristoon, Porvooseen kuin Söderskäriin. Lisäksiuseisiin Helsingin edustan saariin on säännöllistälinjaliikennettä kesäkaudella. Liikevaihdolla mitatenalan suurin yritys on Rautakorven perheen Royal Line,jonka liikevaihto ylsi viime vuonna 2,3 miljoonaaneuroon. Jos mukaan lasketaan myös Suomenlinnanliikennettä hoitava Suomenlinnan Liikenne, vie sekärkipaikan hieman alle neljän miljoonan euronliikevaihdolla.

Liki samalle neljän miljoonan euron tasolle pääsivuonna 2009 Sun Lines, jonka tulokseen sisältyi vielätuolloin myös sightseeing­risteilyjä tekevä Charter SunLines. Royal Linen jälkeen tulevat Strömma Helsinki jaSun Ferry Oy. Kaikki yritykset, joilta löytyi vuoden2010 tulostiedot, liiketulos oli voitollinen, eli toimintanäyttäisi olevan kannattavaa, mutta ei toisaaltamyöskään mikään kultakaivos.

Yhtiöiden tilinpäätöstiedoista näkee, että 2009liikevaihto ja tulos olivat selvästi laskussa, mutta 2010palattiin useimmissa tapauksissa taantumaaedeltävälle tasolle. IHA­Lines kertoo, että taantumalaski liikevaihtoa noin viisi prosenttia. Eniten taantumanäkyi odotetusti vain yrityksille palvelujaan myyvällä

Fregatilla, jonka liikevaihto liki puolittui vuodesta 2008ja tuloskin romahti miinukselle. Vuoden 2010 lukuja eiollut käytettävissä, joten onkin aikanaanmielenkiintoista nähdä, miten hyvin Fregatti ontoipunut vuoden 2009 romahduksesta.

Risteilymarkkinoiden huumaa Helsingissä

KOTIVESILLÄ

Äitienpäivänä liikenteeseen otettu Doris II on Helsinginympäristöystävällisin risteilyalus. KUVA: LASSI LIIKANEN

18

Kiertoajeluja busseilla

Strömma tuli Helsingin turistimarkkinoille jovuosituhannen alkupuolella tarjoamalla kiertoajeluja

busseilla Open Top Tours­brändillä. Strömman ostettuaitselleen laivoja yhtiö on alkanut tarjota turisteilleBus&Boat­nimellä myytävää pakettia, johon sisältyylaivaristeily sekä kiertoajelu bussilla. Omien bussienlisäksi Strömma myy myös bussin ja laivamatkanyhdistävää pakettia yhteistyössä Helsinki Expretin jaIHA­Linesin kanssa.

IHA­Linesin kanssa Strömma on tehnytyhteistyötä jo vuodesta 2003.Tavoitteena on tarjota matkailijallekokonaisvaltaisempi kuva Helsingistä.Matkustaja voi ostaa yhdistelmälipun,jolla pääsee IHA­Linesin risteilylle sekäkiertoajelulle bussilla. Busseillatehtävistä kiertoajeluista on innostuttuHelsingissä laajemminkin, sillä myösRoyal Line on tuonut tänä keväänäliikenteeseen omat bussinsa. RoyalLinen bussit kulkevat City Tour­nimellä.

Sun Lines kutistui

Sun Linesille jäi kaupan jälkeen kolme alusta; Tor,Suokki ja Emma. Kaksi ensin mainittua työllistyvätSuomenlinnan liikenteessä ja Emma tekee pelkästään

tilausristeilyjä. Osana kauppaa Strömma Helsinkivastaa myös Sun Linesille jääneiden alustentilausristeilyjen myynnistä. Yrityskaupan jälkeen SunLinesin liikevaihto laskee neljästä miljoonasta

vajaaseen puoleentoista miljoonaan euroon.

Jatkossa Sun Lines tulee olemaan entistäriippuvaisempi yhteistyöstä SuomenlinnanLiikenteen kanssa. Ehkä juuri tästä syystäyhtiön toimitusjohtaja Janne Vainio arvioiyrityksensä tulevaisuudennäkymättyydyttävinä. Ainakaan suurta kasvua ei oleluvassa, mutta niin kauan kuin yhteistyöjatkuu, kassavirta säilynee varsin vakaana.

Ensimmäinen uusi 20 vuoteen

Sekä IHA­Lines että Fregatti toivat tänävuonna Helsinkiin uusia aluksia. IHA­Linesotti käyttöön jo viime syksynä valmistuneenDoris II:n, jossa on tilaa 200 matkustajalle.Doris II on ensimmäinen uusi risteilyalusHelsingissä liki kahteenkymmeneen vuoteen.

Edellinen uusi alus oli niin ikään IHA­Linesinliikenteessä oleva Doris, joka valmistui 1990­luvunlaman aikaan.

Tärkeimpänä syynä uuden aluksen hankkimiseen oli,että Doris­laivan kapasiteetti loppui kesken varsinkinillallisristeilyillä ja viime aikoina risteilyt olivat jopaloppuunmyytyjä. Doris II tarjoaa asiakkaille

suuremmat ja avarammat tilat ja mikä tärkeintä,yhtenäisen salongin, joka helpottaa ohjelmanjärjestämistä. Uusi alus oli IHA­Linesille reilun kahdenmiljoonan euron investointi, jota voi pitää miljoonaneuron liikevaihtoon nähden suurena satsauksena.

KOTIVESILLÄ

Suomenlinnan Liikenteen Suomenlinna II valmistui Puolassavuonna 2004. KUVA: OLLI TUOMINEN

Strömman saaristoristeilijä Sofia. KUVA: OLLI TUOMINEN

19

KOTIVESILLÄKaksi uutta purjealusta

Fregatti puolestaan osti viime syksynä Ruotsista prikiGerdan. Vuonna 2000 valmistunut Gerda on kopio alunperin vuonna 1856valmistuneestaesikuvastaan. Alus tulikonkurssinseurauksena myyntiinhuhtikuussa ja kaupattehtiin kesäkuussa.Talven aikana Fregattijärjesti koulutuksen,jossa Gerdanmiehistöön koulutettiinuusiaraakapurjehtijoita.Yhteensä noin 30oppilaan joukko oli likikuuteenkymmeneenvuoteen ensimmäinenuusi raakapurjehtijoiksikoulutettava joukko.Fregatin tarkoituksestaon tehdämaksuttomastakoulutuksestajokavuotinen tapa.

Lisäksi Fregatti rahtasikeväälläahvenanmaalaisenkolmimastokuunari Lindenin kolmeksi vuodeksi. Alusrahdattiin bareboat­sopimuksella, eli Fregatti vastaamyös aluksen miehityksestä. Lindenin lähtösatamaksitulee Helsingin Hietalahti, josta se on tehnyt risteilyjäjo aiempinakin vuosina.

Alan toimijoiden näkemyksiä

Ulkomatala lähetti alan suurimmille toimijoille kyselyn,jossa oli kysymyksiä niin Helsingin risteilymarkkinoistayleensä kuin myös yrityskohtaisia kysymyksiä. VainIHA­Lines ja Sun Lines vastasivat kyselyyn, jotenkovinkaan kattavasta otoksesta ei tällä kertaa ole kyse.Molemmat yhtiöt kertovat olevansa tyytyväisiäyhteistyöhön kaupungin kanssa, muttaparannettavaakin löytyy. IHA­Lines toivoisi lisääkunnollisia laitureita eri kaupunginosiin, jottaristeilyvalikoimaa voitaisiin monipuolistaa. Lisäksi

risteilyt voisivat IHA­Linesin mukaan näkyä paremminkaupungin eri julkaisuissa, matkailuinfossa javerkkosivuilla.

Kilpailua Helsingissäriittää, siitä pitäväthuolen liki kymmenenvarustamoa. Kunotetaan huomioon, ettäyritysasiakkaat ovatmonelle varustamolletärkeitä, joutuvatvarustamotkilpailemaan myöskuivan maan paikkojen,kuten ravintoloiden jakokoustilojen kanssa.Kilpailun sijaan myösyhteistyötä tehdään.Kuten IHA­LinesinmarkkinointijohtajaNiina Airaksinen­Ihalainen osuvastitoteaa, kokous ja senjälkeen risteily ovatyhdessä paljonvetovoimaisempikokonaisuus kuinkumpikaan yksin. Juuritähän saumaan iskeeFregatti, joka laivojenohella omistaa muun

muassa ravintola Tiiliholvin Pohjoisrannassa sekä VillaWuorion Kruunuvuorenrannassa.

Sää ratkaisee

Kuten monella muullakin matkailun osa­alueella, säälläon merkittävä vaikutus koko vuoden tulokseen.Loppukesän sää vaikuttaa yhtiöiden tulokseenmerkittävästi. IHA­Linesiltä kerrotaan, ettäkylmähköstä keväästä huolimatta kesästä odotetaankuitenkin hyvää. Yritysristeilyihin sää ei juurikaanvaikuta, sillä toisin kuin turisteilla, yritykset tekevätvaraukset jo viikkoja ennen risteilyä. Monikesälomalainen tai turisti sen sijaan tekee päätöksenpaljolti säätilan mukaan ja hetken mielijohteesta.Seuraavat pari kuukautta ratkaisevat, millaista tulostaristeily­yhtiöt tänä kesänä tekevät.

Fregatin viime syksynä hankkima Gerda Kustaanmiekassa.KUVA: OLLI TUOMINEN

20

MAAILMAN MERILLÄ

TEKSTI SERGEI PENNONEN KUVA LASSI LIIKANEN

Tall innan satama risteilyaluksen silmin

Tallinna ­ sijainniltaan kaupunki on erinomaisessapaikassa. Kaupunki toimii välisatamana jakohtaamissatamana Pietariin tai Tukholmaan menevilleristeilyaluksille. Molempiin kaupunkeihin matka taittuunoin yhdessä yössä. Tallinna ja yleensäkin Viro ontunnetusti Pohjolan ikkuna Baltiaan. Nykyääneurooppalaisena ja tänä vuonna myöskulttuuripääkaupunkina Tallinna vetää turistejavuodesta toiseen enemmän ja enemmän. Tämänansiosta risteilyliikenne Tallinnan satamassa vilkastuuaina kesän tullessa ja kasvaa vuodesta toiseen.Vuonna 2010 risteilylaivat kiinnittivät köytensäTallinnassa peräti 286 kertaa. Tallinnan satamanmukaan Vanasadamassa on käytössä viisiristeilyaluksille tarkoitettua kaijapaikkaa, joidenyhteispituus on noin 1,4 kilometriä. Pisin kaijapaikkaon pituudeltaan 320 metriä. Nykyään yli puolet Viroaon langattoman internetyhteyden kattama, näin myösTallinnan satama.

Koko sataman alueella on ilmainen langatoninternetyhteys. Tämän vuoden alussa Tallinna Sadamuudisti täysin oman imagonsa. Uusi logo, uusi sloganja uusi strategia jättivät historiaan vanhat, jotka olivatolleet käytössä yli kymmenen vuotta. Edellineniskulause "Tallinna Sadam ­ laevade lemmik" jäikuitenkin monien mieleen. Uusi sataman käyttämäiskulause on "Port of Tallinn. The Port of Good News".Hyviä uutisia riittääkin, sillä Tallinnan satama kasvatti

voimakkaasti sekä tuloja että matkustajamääriä.Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikanaliikevaihto kasvoi noin kymmenen prosenttia 23,8miljoonaan euroon ja puhdasta tuloa oli noin 13miljoona euroa, mikä on noin 25 prosenttia enemmänkuin viime vuoden saman jakson aikana.Matkustajamäärät kasvoivat noin yhdeksän prosenttiaviime vuoteen verrattuna. Tallinnan sataman mukaankasvu johtuu Helsinki­Tallinnan­linjan suosionkasvusta. Lisää kasvua on odotettavissa lähivuonna tai­vuosina, sillä St. Peter Line liikennöi nykyään kerranviikossa myös Tallinnaan matkallaan TukholmastaPietariin. Myös muu risteilyliikenne tulee vilkastumaan.

Nordic Jet Linen lopettamisen jälkeen pitkääntyöttömänä ollut entinen terminaali on nykyään taaskäytössä. Terminaalirakennuksessa toimii nykyääntori, ja toisessa kerroksessa hoidetaanpienvenesatamaan liittyvää toimintaa. Pienvenesatama"Old City Marina" on myös uutuus Tallinnassa. Uusipienvenesatama palvelee asiakkaita läpi vuorokaudenjokaisena viikonpäivänä aina keväästä syksyyn asti.Pienvenesatamassa on tilaa peräti 110:lle veneelle.

Näin voimme huomata, että Viron pääsatama kehittyyja laajentuu ja pystyy tarjoaman turisteille vuodestatoiseen yhä enemmän palveluja ja mukavuuksia.

21

Lokikirja 05-06/201 1

LOKIKIRJATEKSTI OLLI TUOMINEN

KOTIVESILTÄUUSI HALLITUS LEIKKAA MERENKULUN TUKIASuomeen saatiin uusi hallitus, kun Jyrki Kataisenjohdolla uudestahallitusohjelmastapäästiin sopuun17.6.Hallitusohjelmaankirjattiin myösjoitainmerenkulkuunliittyviä asioita.Merenkuluntoimintaedellytystenturvaamistapidetäänvälttämättömän jahallituksentarkoituksena onpyrkiä turvaamaan Suomen lipun kilpailukyky ja estääulosliputukset. Samaan aikaan hallitus kuitenkin hakeesäästöjä merenkulun tuista, joista karsitaan esityksenmukaan 20 miljoonaa euroa. Merimies­Unionin mukaantämä tarkoittaisi nykyisten tukien puolittamista.

Merenkulun päästöjä pitäisi vähentää siten, että siitä eiaiheudu negatiivisia vaikutuksia eurooppalaisillevarustamoille. Lisäksi tulevalla hallituskaudella ontarkoitus valmistella jäänmurtokaluston uusiminen.Itämeren rehevöitymistä estetään kieltämälläjätevesien laskeminen veteen. Tavoite edellyttää, ettäsatamat parantavat valmiuksiaan vastaanottaa alustenjätevesiä. Sisävesiliikenne pyritään turvaamaan

TURKUUN UUSI VTS­KESKUSVaasan, Porin ja Länsi­Turunmaan VTS­keskuksetyhdistetään maaliskuussa 2012 uudeksi Länsi­Suomenmeriliikennekeskukseksi. Tavoitteena on yhdistääsaman katon alle kaikki meriturvallisuusviranomaiseteli Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,Puolustusvoimat sekä Rajavartiolaitos ja parantaa näinkommunikointia ja toimintakykyä

onnettomuustilanteissa.

PRINCESS ANASTASIALLA TUKHOLMAANSt Peter Line avasi huhtikuun alussa toisen reitin, kun

liikenne Pietarista Tukholmaan aloitettiin. Linjallakulkee Princess Anastasia, joka on aiemmin kulkenutViking Linen liikenteessä Olympia­nimellä. Linjaaliikennöidään kaksi kertaa viikossa. Keskiviikonlähdöllä Tukholmasta ajetaan suoraan kun taaslauantain lähdöllä alus poikkeaa päiväksi Tallinnaan.Tukholmassa Princess Anastasia lähtee Frihamnenista,Tallinnassa käytetään A­terminaalia yhdessä VikingLinen kanssa.

VIKINGIN VARATOIMITUSJOHTAJA EROAAVuonna 2009 Viking Linelle tullut Pavlos Ylinen eroaayhtiön palveluksesta. Myynnistä ja markkinoinnistavastanneen Ylisen mukaan perhe oli hänelle omaa uraatärkeämpi. Koko perheellä olisi ollut edessään muuttoAhvenanmaalle. Viking Linen tiedotteessa Ylinensanoo, että hänen on helpompi pitää tuumaustakourallaan kuin edellyttää totaalista elämänmuutostakaikilta muilta perheenjäseniltä. Ylisen viimeinentyöpäivä Viking Linellä on 30.10.2011.

Toukokuussa Helsingissä vieraillut Princess Anastasia on aloittanut liikenteen Pietarinja Tukholman välillä. KUVA: LASSI LIIKANEN

22

KAPELLA TURUN LINJALLE KESÄKSITallink tuo rahtialus Kapellan Turun ja Kapellskärinväliselle linjalle kesäkauden ajaksi. NormaalistiPaldiski­Kapellskär­linjalla liikennöivä Kapella kulkeeTurkuun 21.6 ja31.8 välisenajan. Lähtö onTurusta aamullajaKapellskäristäillalla kuutenapäivänäviikossa.Lauantaisin eiole lähtöjä.

LINDA LINEEI VIEKÄÄNSAARENMAALLEKerroimmehelmikuun Lokikirjassa (Ulkomatala 1/2011), ettäLinda Line avaa kesäksi suoran reitin Saarenmaalle.Toukokuun alussa Linda Line kuitenkin ilmoitti, ettäkaikki matkat on peruttu. Syytä ei yhtiöstä haluttukertoa. Katamaraani Merilinin oli tarkoitus tehdä matkakerran viikossa keskiviikkoisin.

LILLBACKA OSTI BALTICANSuomalainen Lillbacka Powerco on hankkinut toisenaluksen Helsingin ja Travemünden väliselle linjalle.Maltan lipun alla purjehtiva Baltica aloitti Power­Linenliikenteessä huhtikuun lopulla. Aluksen omistaaLillbackan Maltalle rekisteröity tytäryhtiö jamiehityksestä vastaa ahvenanmaalainen ASPShipmanagement Scandinavia Ab. Baltica lähteeHelsingistä lauantaisin ja Travemündestä torstaisin.

WÄRTSILÄLTÄ MOOTTORIT MERIAURAN UUTEENLAIVAANWärtsilä toimittaa Meriauran uuteen alukseennestemäisellä biopolttoaineella toimivat moottorit.Moottorit toimivat useilla biopolttoaineilla, minkä lisäksivarapolttoaineena voidaan käyttää myösdieselpolttoainetta. Polttoaineen vaihto on mahdollistatehdä ilman käyttökatkoa. Biopolttoainettavalmistetaan Meriauran tytäryhtiön Sybimarin tehtaallaUudessakaupungissa.

AMORELLA KÄVI TELAKALLA

Amorella sai potkurivian 26.4, minkä vuoksi alustelakoitiin Naantalissa. Yhtiön teknisen johtajanmukaan toisen potkuriakselin tiiviste alkoi vuotaaöljyä. Koska vika oli veden alla, alus oli pakko viedä

kuivatelakalle.Neljän päiväntelakoinninaikana tehtiinmyös muitahuoltotöitä,jotka oli alunperin tarkoitustehdä vastasyksyllä. Syksyntelakoinninperuminentarkoittaasamalla sitä,että VikingCinderellan tuloTurun­linjalle

peruuntuu.

LIIKENNE RAUMAN JA GÄVLEN VÄLILLÄKÄYNNISTYILiikenne Rauman ja Gävlen välisellä rahtilinjalla onalkanut 7.6. Liikenteen piti alkaa jo toukokuussa (ks.Ulkomatala 1/2011), mutta liikenteen alkua siirrettiin.Reitillä kulkee ruotsalaisen Österströms­varustamonFestivo, joka tekee kaksi tai kolme edestakaistavuoroa kysynnästä riippuen.

BSL VAIHTOI TAAS LAIVAAViron Paldiskin ja Ruotsin Kapellskärin välilläliikennöivä Baltic Scandinavian Lines (BSL) vaihtoijälleen laivaa, kun yhtiöllä kaksi kuukautta rahdattunaollut Kaunas vaihdettiin toukokuun alkupuolella niinikään DFDS­konsernille kuuluvaan Lisco Patriaan.Kaunas puolestaan siirtyi DFDS:n uudelle reitille Kielinja Ust­Lugan väliselle reitille.

VANA TALLINN ON MYYTY KROATIAANTallink on viimein saanut kaupaksi pitkäänmakuutettuna olleen, 1979 valmistuneen Vana Tallinn­aluksen. Aluksen osti Välimerellä operoiva Allferries SAja alus luovutettiin kesäkuussa. Kauppa toteutetaanvuokraamalla Vana Tallinn Allferriesille kolmeksivuodeksi, jonka jälkeen alus siirtyy Allferriesinomitukseen, mikäli kaikki maksuerät on suoritettu.Tuntematon kauppahinta ei vaikuta Tallinkintulokseen.

Lillbacka Powercon ostama Baltica kulki vielä keväällä Finnlinesinliikenteessä. KUVA: LASSI LIIKANEN

LOKIKIRJA

23

ESL JATKAA RAHTAUKSIAESL Shipping jatkaa aikarahtaussopimuksiahollantilaisen Wagenborg Shippingin kanssa vuodella.Nassauborg ja Beatrix jatkavat ESL:n laivastossa vieläensi kesään. ESL Shipping odottaa edelleen Intiastatilatun uudisrakennuksen valmistumista. Vielä kasteenyhteydessä viime syyskuussa kerrottiin, että Alppilaksikastettu alus valmistuu vuoden 2010 loppuunmennessä.

BORE SAI VIHDOIN LOPULLISEN LAITURIPAIKANViime syksystä jatkuneen spekuloinnin jälkeen Bore onviimein saanut oman laituripaikan Aurajoesta. Borenpysyväksi paikaksi tulee Forum Marinumin edustaSuomen Joutsenen ja museoveneiden alapuolella.Alukselle avattiin Forum Marinumin museonäyttelytoukokuun lopussa ja myös retkeilymaja aloittitoimintansa. Alus käytiin siirron aikana kääntämässäsataman puolella, jotta aluksen entisen autokannenporttia voidaan käyttää. Syksyllä Bore hinattiinWärtsilän entisen lohkohallin kohdalle, mutta paikkasai vieressä olleilta asukkailta kovaa vastustusta.

MAAILMAN MERILTÄTRANSATLANTIC JAKAUTUU KAHTIARuotsalainen varustamokonserni Transatlantic jakautuu

kahtia vuodenvaihteessa 2011–2012.Varustamotoimintaa harjoittavaa Rederi ABTransatlantic ja offshoretoimintoja Trans VikingOffshore A/S. jakutumisen yhteydessä Trans VikingOffshore listataan Oslon pörssiin vuoden 2012 aikana.

ÖSTERSTRÖMS VAIHTOI OMISTAJAARuotsalainen Rederi Ab Transatlantic on ostanutÖsterströmin suvun omistaman ÖsterströmsInternational AB:n, joka liikennöi Itämerellä noinkolmellakymmenellä aluksella. Österströms­konserninin liikevaihto oli viimevuonna noin 900miljoonaa kruunua. Österströmsin toimitusjohtajaPercy Österströms jatkaa sekä Österströms Rederinettä Österströms Internationalin toimitusjohtajana.Lisäksi hänestä tulee Transatlanticin IndustrialShipping­liiketoimintojen johtaja. Yhdessävarustamoilla on liikenteessä liki 50 alusta.

MAERSKILLE MAAILMAN SUURIMMATKONTTILAIVATMaailman suurin konttivarustamo Maersk­Line tilasihelmikuussa maailman suurimman laivan korealaisenDaewoo Shipbuildingin telakalta. 400 metriä pitkiä ja59 metriä leveitä aluksia Maersk tilasi alkuunkymmenen, mutta sillä on vielä optiotkahteenkymmeneen lisälaivaan.

LOKIKIRJA

Bore lopullisella laituripaikallaan merimuseo Forum Marinumin edustalla. KUVA: LASSI LIIKANEN

24

Jättimäisestä koostaan huolimatta aluksia tullaanoperoimaan 19 hengen miehistöllä. Maerskin mukaanuusi laiva tuottaa 20 prosenttia vähemmän päästöjäkuin E­sarjan alukset. Aluksen kuljetuskapasiteetti on18 000 TEU:ta, jokaon noin 2500 TEU:taenemmän kuinMaerskin E­sarjanlaivoissa, jotkapitävät tällä hetkellähallussaan maailmansuurimmankonttialuksen titteliä.Yhden laivan hinnaksikerrotaan 190miljoonaa dollaria jaensimmäinen alus onvalmiina joko 2013tai 2014.

P&O CRUISESILLEUUDISRAKENNUSITALIASTABrittiläinen P&OCruises on tilannut1.6. uuden risteilijänitalialaiseltaFincantierin telakalta.141 000 bruttotonninalus tulee olemaanvalmistuessaan suurin alus P&O Cruisesin laivastossa.Erityisesti brittiläisille risteilymatkustajillesuunniteltuun alukseen mahtuu 3611 matkustajaa.valmistuu maaliskuussa 2015. P&O Cruises on osayhdysvaltalaista Carnival­konsernia, jonka tytäryhtiöPrincess Cruisesilla on tilauksessa kaksi nyt tilatunaluksen sisaralusta.

BORE SEA VALMISTUI SAKSASSARettig­konserniin kuuluva Bore on vastaanottanutensimmäisen kahdesta uudisrakennuksesta, jotkatilattiin saksalaiselta Flensburger Schiffbau­Gesellschaft GmbH & Co KG­telakalta huhtikuussa2007. Bore Sea­nimen saanut alus luovutettiintelakalta toukokuun puolessa välissä. Samallalaskettiin vesille sisaralus Bore Song, joka valmistuuheinäkuussa. Molemmat alukset on rahdattu 5+5vuoden sopimuksella brittiläiselle Mann Linesille.

VIKING VOITTI ESPANJALAISTELAKAN

Viking Line on voittanut välimiesoikeudessa riidantelakkayhtiö Astilleros de Sevillaa vastaan.Välimiesoikeuden päätöksen mukaan telakan onmaksettava Viking Linelle 39 miljoonaa euroa

ennakkomaksuja, jotka VikingLine ehtimaksaa uudestaaluksestaan,VikingADCC:stä, jonkapiti valmistuatelakaltakeväällä 2009.Valmistuminenkuitenkin venyija helmikuussa2010 VikingLine peruitilauksen javaatiennakkomaksujapalautettavaksi.Päätös sailainvoimantoukokuunalkupuolella.

BLACK WATCHTEKEE TALVIRISTEILYN ITÄMERELLEFred Olsen Cruise Line on päättänyt tehdäjoulumarkkinaristeilyn Itämerelle talvella 2012.Marraskuun 22. päivä Southamptonista lähtevälläristeilyllä Black Watch pysähtyy Warnemundessä,Tallinnassa, Pietarissa, Helsingissä, Kööpenhaminassasekä Kielissä, jonka jälkeen alus palaa Southamptoniinneljäs joulukuuta. Kyseessä on ensimmäinen kerta,kun risteilijä tulee Itämerelle näin lähellä jäiden tuloa.

Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa.

Maailman suurimpia konttilaivoja ei rakenneta enää TanskanOdensessa vaan Etelä­Koreassa. KUVA: MAERSK LINE

P&O Cruisesille tulevat uudisrakennukset perustuvat samaankonseptiin kuin Princess Cruisesille tulevat alukset. KUVA: P&OCRUISES

LOKIKIRJA

25

GALLERIA

26

Muistatko vielä nämä?

KUVAT LASSI LIIKANEN

GALLERIA

27

LOPPUSANATArtikkelien tekijänoikeudetArtikkelien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala ottaa kuitenkin oikeuden julkaista sekämuokata lehteen lähetettyjä artikkeleita. Artikkelienkopiointiin ja muualla julkaisuun tulee pyytää lupaartikkelin tekijältä.

Kuvia tähän numeroon toimittivatLassi LiikanenOlli TuominenKalle Id

Seuraava Ulkomatala­verkkolehti ilmestyy31.08.2011.

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 01.07.2011.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus. PDF­taitosta vastaa Lassi Liikanen.

Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/

PäätoimittajaLassi Liikanenadmin [at] ulkomatala.net

ToimituspäällikköSergei Pennonensergei.pennonen [at] gmail.com

ToimittajaKalle Idkalle.id [at] gmail.com

ToimittajaOlli Tuominentoimitus [at] ulkomatala.net

ToimittajaJussi Littunentoimitus [at] ulkomatala.net

ToimittajaTimo Lehtinentimo.tlehtinen [at] gmail.com

Ulkomatala-verkkolehden toimitus

FREELANCERIKSI?Ulkomatala tarvitsee aina osaavia freelancereita.Täysin valmiiden juttujen lisäksi otetaan vastaanmyös muunmuassa juttu­ ja lähdevinkkejä, taivaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootunjutturungon, jonka lähteiden avulla kirjoitammepuhtaaksi.

Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.

Toistaiseksi freelancer­asiat hoituu sähköpostinvälityksellä: toimitus [at] ulkomatala.net

Parhaillaan yritämme kuitenkin parantaa freelancer­materiaalien välitystä ja sen näkyvyyttä.Uudistuksista ilmoitetaan aina Ulkomatalan etusivulla.

Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhdenjutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.

Ryhdy freelanceriksi jo tänään!

28