Kreikassa - Wählen Sie eine Spracheec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your social... · Suurin osa väestöstä on vakuutettuna tässä kassassa. ... IKA-ETAM-kassassa

Kreikassa

Sosiaaliturvaoikeudet

Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus Sosiaaliturvaoikeudet Kreikassa

Heinäkuu 2012 2

Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan

keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa.

Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=815

Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja

saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit

myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin

ja laitoksiin.

Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa

olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.

© Euroopan unioni, 2012

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=815


Heinäkuu 2012 3

SISÄLLYSLUETTELO

I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus ........................................................... 4 Johdanto ....................................................................................................... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen ............................................................................ 5 Rahoitus ........................................................................................................ 6

II luku: Terveydenhoito ...................................................................................... 8 Terveydenhoidon saamisen edellytykset ............................................................ 8 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................. 8 Hoidon saaminen ............................................................................................ 9

III luku: Sairausetuudet ....................................................................................11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset ...........................................................11 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................11 Sairauspäivärahan saaminen ...........................................................................12

IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet ...........................................................................13 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset .................................................13 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................13 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen ...................................................................14

Luku V: Työkyvyttömyysetuudet ........................................................................15 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset ...............................................15 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................16 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen ................................................................17

Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet ................................................................18 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset ..........................................................18 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................19 Vanhuusetuuksien saaminen ...........................................................................20

VII luku: Eloonjääneiden etuudet ........................................................................21 Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi .............................................21 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................22 Perhe-eläke-etuuksien saaminen .....................................................................23

VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet .................................................24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset ..........................24 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen ............................................25

IX luku: Perhe-etuudet ......................................................................................26 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset .............................................................26 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................26 Perhe-etuuksien saaminen ..............................................................................27

X luku: Työttömyys ..........................................................................................28 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset .....................................................28 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................28 Työttömyysetuuksien saaminen .......................................................................29

XI luku: Vähimmäistoimeentulo ..........................................................................30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset ......................................30 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen .......................................................30

XII luku: Pitkäaikaishoito ...................................................................................31 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset ...........................................................31 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................31 Pitkäaikaishoidon saaminen .............................................................................31

Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita ................33


Heinäkuu 2012 4

I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus

Johdanto

Kreikassa työskentelevällä henkilöllä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin samoin

edellytyksin kuin kreikkalaisilla työntekijöillä. Työntekijän Kreikassa asuvilla

perheenjäsenillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin kreikkalaisen työntekijän

perheenjäsenillä.

Kaikkiin vakuutuslaitoksiin ei sovelleta samaa lainsäädäntöä. Näin ollen

sosiaaliturvaetuudet, oikeuksien saavuttamista koskevat ehdot sekä vaadittavat

asiapaperit vaihtelevat laitoksesta riippuen. Sosiaalivakuutuslaitos eli palkansaajien

yleinen vakuutuskassa, josta käytetään lyhennettä IKA-ETAM, on kuitenkin maan

suurin työntekijöiden sosiaaliturvalaitos. Suurin osa väestöstä on vakuutettuna tässä

kassassa. Tässä oppaassa keskitytään sen tarjoamaan sosiaaliturvaan.

IKA-ETAM-kassassa ovat vakuutettuina yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat,

joilla on yksityisoikeudellinen työsopimus ja jotka eivät kuulu johonkin muuhun

yleiseen vakuutusjärjestelmään. IKA-ETAM maksaa rahallisia sairaus- ja äitiysetuuksia

sekä eläkkeitä. Työttömyys- ja perhe-etuuksia hallinnoi työvoimaviranomainen

(OAED): IKA-ETAM perii työttömyysvakuutusmaksut OAED:n puolesta ja maksaa ne

sitten tälle.

Jos henkilön harjoittama ammatti kuuluu jonkin toisen vakuutuslaitoksen piiriin, hänen

kannattaa pyytää tietoja kyseiseltä laitokselta. Suurimpien vakuutus- ja eläkelaitosten

yhteystiedot ovat tämän oppaan hyödyllisiä osoitteita ja Internet-osotteita

sisältävässä osassa. Myös IKA-ETAMin paikallistoimisto voi kertoa, mihin

vakuutusjärjestelmään kuulut.

Liittyminen IKA-ETAMiin

IKA-ETAMin toimivaltaan kuuluvilla aloilla uusien työntekijöiden on rekisteröidyttävä

järjestelmään asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikallistoimistossa. Jatkossa myös kaikista

henkilötietoja koskevista muutoksista on ilmoitettava välittömästi. Työntekijän on

toimitettava työnantajalleen jäljennös rekisteröitymistodistuksesta. Todistus osoittaa,

että työntekijä on vakuutettu ja että hänelle on näin ollen myönnetty IKA-ETAMin

rekisteristä vakuutusnumero.

Vakuutustiedot ilmoitetaan määräaikaisessa analyyttisessä ilmoituksessa (A.P.D.),

jonka työnantaja laatii ja toimittaa IKA-ETAMille tiettyinä määräpäivinä. Sähköisestä

sosiaaliturvaotteesta käy ilmi asianomaisen henkilön vakuutushistoria (työpäivien

määrä sekä muut vakuutustiedot). Kun A.P.D:n tiedot on käsitelty, henkilökohtainen

sosiaaliturvaote päivitetään. Työnantajalle toimitetaan puolen vuoden välein uusi

versio, joka hänen on välitettävä työntekijälle. Kun kaikki vakuutetun osoitetiedot on

saatu päivitettyä IKA-ETAMin sähköiseen arkistoon, ote lähetetään suoraan

asianomaisen henkilön kotiosoitteeseen. Itsenäisten ammatinharjoittajien on

tarvittaessa ilmoittauduttava itse jäseniksi vastaavaan ammattiliittoon tai

kauppakamariin (esim. Ateenan asianajajaliitto, tekniikan alan kauppakamari) ja

ilmoittauduttava valtion tuloviranomaiselle (Δημόσια Οικονομική Υπηρεσία, Δ.Ο.Υ.)

sekä ilmoittauduttava sitten asianomaiseen sosiaaliturvalaitokseen.


Heinäkuu 2012 5

Sosiaaliturvamaksut

Vakuutettuja riskejä sekä niitä koskevia IKA-ETAMiin kuuluville henkilöille maksettavia

etuuksia säännellään säädöskokonaisuudella. Sen eri säännöksiä sovelletaan sen

mukaan, milloin henkilö on liittynyt järjestelmään. Vuonna 1992 hyväksytyn ja

edelleen voimassa olevan erittelyn mukaan työntekijät jaotellaan kahteen

kategoriaan: työntekijöihin, jotka ovat liittyneet sosiaaliturvajärjestelmään ennen

31. joulukuuta 1992, ja työntekijöihin, jotka ovat liittyneet järjestelmään

1. tammikuuta 1993 jälkeen. Vakuutuksen kattavuus ja oikeudet etuuksiin ovat näissä

kategorioissa erilaiset. Myös etuuksien suuruus vaihtelee. Vuodesta 2011 käytössä on

ollut kaikkia (työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia) koskevat

yhdenmukaistetut eläke-ehdot

Sekä työntekijä että työnantaja maksavat sosiaaliturvamaksuja (työntekijän ja

työnantajan osuudet) vanhuuden, työkvyttömyyden, kuleman, työtapaturmien ja

ammattitautien, sairauden, äitiysvapaan ja työttömyyden varalta. Työntekijän osuus

on tietty prosenttiosuus työntekijän bruttopalkasta. Työnantaja pidättää osuuden

palkanmaksun yhteydessä tai korkeintaan kaksi kuukautta sen jälkeen. Myös

työnantajan osuus vastaa tiettyä prosenttiosuutta työntekijän bruttopalkasta, ja

työnantaja maksaa sen työntekijän bruttopalkan lisäksi. Työnantaja maksaa maksut

(sekä työntekijän että työnantajan osuuden) IKA-ETAMille määrätyn ajan kuluessa.

Sairausajan etuuden maksetaan maksetaan kaiksita sosiaalivakutusrahastoista

EOPYY:lle.

Muutoksenhaku

Jos työntekijä on tyytymätön IKA-ETAMin toimiston tekemään päätökseen, hän voi

valittaa siitä asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikalliselle hallintokomitealle (TDE.)

30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Eläkkeitä koskevista päätöksistä on

valitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Jos työntekijä

ei ole tyytyväinen paikallisen hallintokomitean päätökseen, hän voi hakea muutosta

toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 60 päivän kuluessa päätöksen

tiedoksisaamisesta.

Sosiaaliturvan järjestäminen

Useimmat sosiaaliturvalaitokset toimivat työ-, sosiaali- ja hyvinvointiministeriön

alaisuudessa ja valvonnassa. Viranomaiset puuttuvat mahdollisiin petoksiin yleisen

edun turvaamiseksi ja valvovat, että sosiaaliturvalaitokset (vakuutuskassat)

soveltavat lainsäädäntöä ja määräyksiä oikein. Kaikkia edellä mainittuja

sosiaaliturvalaitoksia johtavat hallintokomiteat, joissa on vakuutettujen,

eläkkeensaajien, työnantajien ja valtion edustajia.

Tärkein vakuutuslaitos on sosiaaliturvalaitos (IKA-ETAM, Ιδρυμα Κοινωνικων

Ασφαλισεων-Ενιαιο Ταμειο Ασφαλισης Μισθωτων), jossa suurin osa palkansaajista on

vakuutettuna.

Maanviljelijät kuuluvat maataloustyöntekijöiden vakuutusjärjestelmään (OGA,

maanviljelijöiden vakuutuskassa, Οργανισμος Γεωργικων Ασφαλισεων).

Itsenäiset ammatinharjoittajat, kuten käsityöläiset, liikemiehet, hotellinomistajat,

kuljettajat ja matkanjärjestäjät, kuuluvat itsenäisten ammatinharjoittajien

sosiaalivakuutuskassaan (OAEE, Οργανισμος Ασφαλισης Ελευθερων Επαγγελματιων).

Vapaiden ammattien harjoittajien vakuutuskassa (ETAA, Ενιαιο Ταμειο Ανεξαρτητα


Heinäkuu 2012 6

Απασχολουμενων) on terveysalan ammattilaisten, lakimiesten ja insinöörien

vakuutuskassa.

Tiedotusvälineiden työntekijät (eli lehden tekemisen parissa työskentelevät

työntekijät, lehtikuvaajat, päätoimittajat ja toimittajat sekä muut tiedotusvälineiden

työntekijät) kuuluvat tiedotusvälineiden vakuutuskassaan (ETAP-MME, Ενιαιο Ταμειο

Ασφαλισης Προσωπικου Μεσων Μαζικης Ενημερωσης).

Merimiehet kuuluvat merimiesten sosiaalivakuutuskassaan (NAT, Ναυτικό Απομαχικό

Ταμείο).

Valtion virkamiehet kuuluvat yleislaskentavirastoon (GLK, Γενικό Λογιστήριο του

Κράτους), joka toimii valtiovarainmimisteriön alaisuudessa. Tammikuusta 2011 alkaen

julkisella sektorilla työskentelevät kuuluvat IKA-ETAM-sosiaaliturvalaitoksen

alaisuuteen.

Lisävakuutuksen (lisävakuutus ja kertakorvaukset) varalle on olemassa myös

sektoreita ja osa-alueita, jotka toimivat joko päävakuutusrahaston alaisina tai erillisinä

rahastoina.

Lisäksi on olemassa 2. pilarin lisävakuutusjärjestelmä, johon kuuluu yhdeksän

ammattivakuutusrrahastoa.

Kuhunkin vakuutuslaitokseen sovelletaan eri lakia. Joissakin tapauksissa etuudet,

niiden myöntämisen ehdot ja niiden myöntämiseen liittyvät muodollisuudet eroavat

vakuutuslaitoksesta riippuen. Erot ovat kaventuneet huomattavasti lakien 2084/1992,

3655/2008, 3863/2010 ja 3918/2011 myötä. Nämä lait sisältävät eläkesäännöksiä,

joilla yhdenmukaistetaan ehtoja. Nämä lait syntyivät valtion virkamiesten,

poliitikkojen ja työmarkkinaosapuolten pitkän, maan sosiaaliturvajärjestelmää

koskevan työmarkkinavuoropuhelun tuloksena. Edellä mainitun lainsäädännön

yleisenä tavoitteena on toteuttaa uudistus, jolla taataan järjestelmän sosiaalinen

oikeudenmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä keskittymällä sosiaaliturvan

julkisen, yleisen ja pakollisen luonteen ja jakojärjestelmän säilyttämiseen.

Sosiaaliturvalaitosten eläkekassojen rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa

(vuodesta 2019 eteenpäin) ja sukupolvien välisen yhteisvastuun ja suojelun

edistämiseksi on perustettu sukupolvien välisen yhteisvastuun vakuutuskassa (AKAGE,

Ασφαλιστικο Κεφαλαιο Αλληλεγγύης Γενεών), johon on maksettu varoja tammikuun

1. päivästä 2009 lähtien.

Työvoimaviranomainen (OAED) vastaa työttömyysvakuutuksesta ja perhe-etuuksista.

OAED:n vakuutusmaksut kerää kuitenkin IKA-ETAM, OAEE ja ETAP-MME.

Lopuksi EOPYY (Terveyspalveluiden kansallinen organisaatio) huolehtii sairausajan

etuuksista ja toimii 1. tammikuuta 2012 alkaen sekä terveysministeriön että

työvoima-, sosiaaliturva- ja hyvinvointiministeriön alaisuudessa. Vakuutettujen

rahaetuuksista sairauden aikana huolehtivat päävakuutuksesta vastaavat rahastot.

Rahoitus

Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu kolmen rahoittajan periaatteeseen (työntekijä,

työnantaja ja valtio), ja sosiaalivakuutuslaitokset saavat valtiolta vuotuisia tukia.


Heinäkuu 2012 7

Vuonna 1975 säädetyssä Kreikan perustuslaissa, jota tarkistettiin vuonna 2001,

vahvistetaan hyvinvointivaltion periaate kattavan sosiaaliturvan takaavilla

säännöksillä. Erityisesti sosiaaliturvaa koskevan 22 pykälän 5 momentissa säädetään

valtion velvollisuudesta tarjota työntekijöille (toisen palveluksessa oleville ja

itsenäisille ammatinharjoittajille) sosiaaliturva. Sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta

vastaavat omaa määräysvaltaa käyttävät sosiaaliturvalaitokset, ja järjestelmä kattaa

työssäkäyvän väestön koko maassa. Se perustuu kolmeen pilariin:

pakolliseen perus- ja lisävakuutusjärjestelmään,

josta huolehtivat vakuutuskassat

joka perustuu tyypillisesti tulorahoitukseen (jakojärjestelmäperiaatteeseen)

vapaaehtoisiin ammatillisiin lisäjärjestelmiin,

jotka ovat rahastoeläkejärjestelmiä, joista huolehtivat vakuutuskassat

vapaaehtoisiin yksityisiin vakuutuksiin,

jotka ovat lukuisten yksityisten vakuutusyhtiöiden tarjoamia

rahastojärjestelmiä.


Heinäkuu 2012 8

II luku: Terveydenhoito

Terveydenhoidon saamisen edellytykset

EOPYY myöntää luontoisetuuksia seuraaville ryhmille:

IKA-ETAM-järjestelmään kuuluville työntekijöille, valtion ja kuntien työntekijöille,

maanviljelijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille, merimiehille ja julkisista

palveluista vastaavien yirtysten työntekijöille

yllä oleviin ryhmiin kuuluville eläkkeensaajille, eli kaikille työkyvyttömyys-,

vanhuus- tai perhe-eläkettä saaville henkilöille

erityiskassoista eläkettä saaville henkilöille, jotka ovat ovat työssäoloaikanaan

maksaneet sairausvakuutusmaksuja IKA-ETAMiin

vakuutettujen ja eläkkeensaajien huollettavana oleville henkilöille, jos näillä ei ole

itsellään välitöntä oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin

työttömyyskorvauksia saaville työttömille sekä tietyille työttömien ryhmille, joihin

sovelletaan erityisiä määräyksiä.

Huollettaviksi katsotaan

puoliso, joka ei ole töissä

lapset lainmukaisesta sukulaisuussuhteesta riippumatta

18 vuoden ikään saakka

24 vuoden ikään saakka, jos kyseessä on työtön

opiskelijoille kahden vuoden ajan opintojen päätyttyä tai korkeintaan

26 vuoden ikään saakka, riippuen siitä, kumpi ehto täyttyy ensin

vanhemmat (tietyin edellytyksin)

täysorvot, lapsenlapset sekä veljet ja sisaret

eronnut puoliso (tietyin edellytyksin).

Lisäksi luontoisetuuksien saamiseksi on täytettävä tietyt ehdot. Henkilön on täytynyt

olla töissä vähintään 50 päivää sairauden alkamispäivää edeltävän kalenterivuoden

aikana tai alkamispäivää edeltävien 15 kuukauden aikana. Jälkimmäisessä

tapauksessa kyseisen ajanjakson viimeisten kolmen kuukauden aikana tehtyjä

työpäiviä ei oteta huomioon. Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset

vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Luontoismuotoisten sairausvakuutusetuuksien

määrittämisessä otetaan huomioon kaudet, joiden aikana työntekijä on saanut

sairaus- tai työttömyyskorvausta. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet

voidaan joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka

tästä ei säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto

antaa lisätietoa tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista.

Mitä järjestelmä kattaa?

Vakuutetulla on oikeus seuraaviin luontoismuotoisiin sairausvakuutusetuuksiin:

sairaanhoito

laboratoriotutkimukset / kliiniset tutkimukset

hammashoito


Heinäkuu 2012 9

lääkehoito

sairaalahoito

lisähoito (terapia, ortopediset välineet, silmälasit, kuulolaitteet, proteesit jne.)

terveyskylpylähoidot ja -hoitokuurit

avustus ilmahoitoa varten.

Jos vakuutettu täyttää laissa säädetyt edellytykset, luontoismuotoiset etuudet

myönnetään koko siltä kaudelta, jonka ajan vakuutetulla on oikeus etuuksiin.

Etuuskausi mainitaan terveyskortissa. Jos sairaus jatkuu etuuskauden päättymisen

jälkeen, henkilön oikeus saada hoitoa jatkuu toipumiseen saakka (jälkihoito).

Vakuutetun oma osuus hoitokustannuksista määritetään EOPYYn säännöstössä. Se ei

kuitenkaan voi missään tapauksessa olla yli 25 prosenttia (esimerkiksi lääkkeiden tai

proteesien osalta). Vakuutetulla on oikeus sairaalahoitoon julkisessa sairaalassa, tai

vakuutuslaitoksen nimeämällä rekisteröidyllä klinikalla. Hätätilanteissa sallitaan

sairaalahoito muissa kuin sopimuksen tehneissä sairaaloissa. EOPYYn paikallistoimisto

antaa lisätietoa erilaisista luontoisetuuksista sekä vakuutetun osuudesta hoitokuluista.

Hoidon saaminen

Terveydenhuoltopalveluja voi saada julkisista sairaaloista ja rekisteröidyiltä

yksityisklinikoilta. Kaupunkialueilla vakuutetut valitsevat luettelosta perhelääkärin.

Maaseutualueilla valintaa ei voi tehdä vapaasti, vaan vakuutetut menevät paikallisen

vakuutuslaitoksen lääkärille. He pääsevät erikoislääkärille sosiaalivakuutuslaitoksen

alueellisessa laitoksessa ajanvarauksella jonotuslistan mukaisesti. Kiireisissä

tapauksissa he voivat käydä myös yksityisellä erikoislääkärillä. Tässä tapauksessa

kustannuksista vastaa EOPYYn vakuuttama henkilö.

Terveydenhuoltopalveluista ei tarvitse maksaa palvelun suorittamispaikassa. Yksityiset

erikoislääkärit kuitenkin edellyttävät, että vakuutettu maksaa palkkiosta ennakkoa.

Sosiaalivakuutuslaitos, lukuun ottamatta EOPYYtä, maksaa vakuutetulle korvausta

hallituksen vahvistaman määrän (valtion vahvistama palkkio).

Henkilökohtainen terveyskortti osoittaa, että henkilö on välittömästi vakuutettu ja

hänellä on välitön oikeus luontoismuotoisiin tai rahamääräisiin

sairausvakuutusetuuksiin. Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetun

perheenjäsenille. Henkilökohtaisen terveyskortin saaminen edellyttää, että henkilölle

on kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edellisen kalenterivuoden tai viimeisten

15 kuukauden ajalta. Jos laskenta suoritetaan viimeisten 15 kuukauden ajalta,

viimeisiä kolmea kuukautta ei oteta huomioon. Henkilökohtainen terveyskortti

myönnetään niille, jotka ovat välittömästi vakuutettuja, eli työntekijöille ja vanhuus-

tai työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille, sekä sellaisille muissa

vakuutuslaitoksissa vakuutetuille, jotka ovat EOPYYn luontoismuotoisten

sairausvakuutusetuuksien piirissä (eli esimerkiksi OAEEn eläkkeensaajille).

Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetulle hänen perheenjäseniään varten

edellyttäen, etteivät nämä ole töissä (eli heillä ei ole välitöntä oikeutta etuuksiin).

Perhekohtainen kortti voidaan myöntää myös välittömästi vakuutetun leskelle tai

lapsille, sekä sairausvakuutuksen osalta muiden kassojen eläkkeensaajille, jotka ovat

EOPYYn vakuutuksen piirissä. Syyskuussa kaikille terveyskortin uudistamista koskevat

ehdot täyttäville vakuutetuille IKA-ETAM lähettää vakuutustarran. Tarra lähetetään

vakuutetuille lokakuun aikana, ja se liimataan terveyskorttiin. Sama menettely

toistetaan joulukuussa, jotta järjestelmä kattaisi myös ne henkilöt, jotka täyttävät


Heinäkuu 2012 10

ehdot syys-joulukuun aikana. Henkilökohtaisen terveyskortin hyväksymiseksi on

käytävä EOPYYn alaisuudessa toimivassa sosiaaliturvaorganisaatiossa (IKA-ETAM).


Heinäkuu 2012 11

III luku: Sairausetuudet

Sairausetuuksien saamisen edellytykset

Työssäkäyvällä vakuutetulla on oikeus sairauskorvauksiin siinä tapauksessa, että

hänet katsotaan joko fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi työkyvyttömäksi ja hän

on poissa töistä yli kolme päivää. Vakuutettu voi saada korvausta sitä kauemmin, mitä

kauemmin hän on maksanut vakuutusmaksuja. Hänen on kuitenkin täytynyt olla

vakuutettuna vähintään

120 päivää edellisen kalenterivuoden aikana (100 päivää, jos vakuutettu

työskentelee rakennusalalla) tai 12 ensimmäistä kuukautta sairastumista

edeltäneiden 15 kuukauden aikana (etuuden kesto: 182 päivää yhtä tai useampaa

sairautta kohden yhden vuoden aikana)

300 päivää, jos hän on maksanut vakuutusmaksuja kahden vuoden ajan, tai

27 kuukautta sairastumista edeltäneistä 30 kuukaudesta (etuuden kesto: 360

päivää samaa sairautta kohden yhden vuoden aikana)

1 500 vakuutuspäivää, joista 600 päivää viiden viimeisen samasta sairaudesta

johtuvaa työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana (etuuden kesto: 720 päivää)

4 500 vakuutuspäivää ennen sairautta koskevan ilmoituksen tekemistä.

Ellei 1 500 tai 4 500 päivää koskeva vaatimus täyty, potilaalle voidaan maksaa hänen

iästään ja hänelle kertyneestä vakuutusajasta riippuen korvausta 720 päivää.

Työpäiväksi katsotaan työssäolopäivä tai vakuutuspäivä. Palkalliset vuosilomapäivät

katsotaan työpäiviksi. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia

määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut

työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään

25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan

joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei

säädetä kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa

tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista.


Etuuksien määrä

Sairauspäivärahan laskennassa sovelletaan sitä palkkaluokkaa, johon vakuutetun

katsotaan kuuluvan edellisen kalenterivuoden 30 viimeiseltä työpäivältä saamiensa

keskiansioiden perusteella.

Sairauspäivärahan perusosa on 50 prosenttia sen palkkaluokan viitepalkasta, johon

vakuutettu kuuluu. Tähän lisätään 10 prosentin korotus jokaista henkilön

huollettavana olevaa perheenjäsentä kohti. Kokonaissumma ei kuitenkaan saa olla

suurempi kuin 70 prosenttia viitepalkasta eikä suurempi kuin kahdeksannessa

palkkaluokassa sovellettava viitepalkka. Jos henkilö saa sairaalahoitoa, korvaus

pienenee 2/3, ellei hänellä ole huollettavia. Ensimmäisten 15 päivän ajan sairausetuuden

ja huollettavista (enintään neljästä huollettavasta) maksettavan lisän kokonaiskatto on

15,99 euroa päivässä. 15 päivän jälkeen etuuden ja huollettavista (enintään neljästä

huollettavasta) maksettavien lisien kokonaiskatto on 29,39 euroa päivässä.


Heinäkuu 2012 12

Etuuksien kesto

Sairauspäivärahaa aletaan maksaa neljäntenä päivänä lukien siitä päivästä, jona

sairautta koskeva ilmoitus on tehty tai jona IKA-ETAMin valtuuttama

sairaanhoitoyksikkö on todennut sairauden. Jos vakuutettu todetaan uudelleen

työkyvyttömäksi saman kalenterivuoden aikana joko saman tai eri sairauden vuoksi,

sairauspäivärahaa maksetaan ensimmäisestä päivästä alkaen. Jos vakuutettu on

liittynyt järjestelmään vapaaehtoisesti tai kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja

(esimerkiksi rakennustyöntekijä), sairauspäivärahaa aletaan maksaa 11. päivänä

sairauden alkamisesta. Sairauspäivärahaa maksetaan jokaiselta viikonpäivältä

182 päivän ajan saman kalenterivuoden aikana saman tai eri sairauden takia

360 päivän ajan saman sairauden takia, jos vakuutetun vakuutuskausi ylittää

300 päivää kahden edeltävän vuoden tai 30 viimeisen kuukauden ajalta lukuun

ottamatta viimeisiä kolmea kuukautta jälkimmäisessä tapauksessa

720 päivän ajan, jos vakuutetun vakuutuskausi on 1 500 päivää ja niistä

600 päivää on kertynyt viimeisten viiden vuoden ajalta, tai jos sairauden alkamista

edeltävä vakuutuskausi on 4 500 päivää tai 300–4 200 päivää vakuutetun iästä

riippuen.

Sairauspäivärahan saaminen

Saadakseen sairauspäivärahaa vakuutetun on toimitettava seuraavat asiakirjat:

henkilökohtainen sosiaaliturvaote

terveyskortti (sekä henkilö- että perhekohtainen)

työnantajan selvitys työn keskeytymisen kestosta

IKA-ETAMin valtuuttaman lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä.


Heinäkuu 2012 13

IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet

Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset

Äitiyspäivärahan myöntäminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään

200 vakuutuspäivää synnytystä edeltävien kahden vuoden aikana. Lisäksi henkilön on

oltava lopettanut työnteon.

Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan

työpäiviksi. Työpäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut

työttömyyskorvausta. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia

määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut

työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään

25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa täyttyneet vakuutuskaudet

voidaan tarvittaessa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei

säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa

lisätietoa tällaisessa tilanteessa noudatettavista muodollisuuksista.


Lapsen syntymän johdosta myönnetään seuraavat äitiysetuudet:

synnytysetuus muissa kuin sopimussairaaloissa/klinikoilla synnytykseen liittyvän

hoidon kustannuksista (luontoisetuus) EOPYYltä

äitiyspäiväraha (raskaus- ja äitiysloma-ajalta) (rahallinen etuus) IKA-ETAMilta

erityisäitiysraha EOPYYltä vain EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla

tapahtuvaa hoitoa varten

erityinen äitiysloma.

Synnytysetuus

Synnytykseen liittyvän hoidon kustannuksiin naiset, jotka ovat välittömästi

vakuutettuja, eläkkeensaajia tai välittömästi vakuutettujen tai eläkkeensaajien

puolisoita, saavat synnytysrahaa EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla

tapahtuvaa hoitoa varten. Kyseessä on kiinteämääräinen summa, joka on

suuruudeltaan 900 euroa. Synnytysrahan saaminen edellyttää, että henkilölle on

kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edelliseltä kalenterivuodelta tai viimeisten

15 kuukauden ajalta lukuun ottamatta kolmea viimeistä kuukautta.

Äitiyspäiväraha

Äitiyspäivärahaa aletaan maksaa 56 päivää ennen synnytyksen laskettua aikaa ja sitä

maksetaan 63 päivän ajan synnytyksen jälkeen sillä edellytyksellä, ettei henkilö ole

töissä. Äitiyspäiväraha (jota maksetaan raskausajalta sekä synnytyksen jälkeiseltä

ajalta) vastaa asianomaisen henkilön palkkaa.

Erityisäitiyspäiväraha

Raskaana olevat, juuri synnyttäneet ja imettävät naiset, joiden työ vaarantaa tiettyjen

erityisolosuhteiden vuoksi heidän oman terveytensä tai lapsen terveyden, ovat


Heinäkuu 2012 14

oikeutettuja erityisäitiyspäivärahaan, jos työnantaja ei teknisestä tai objektiivisesta

syystä voi siirtää heitä toisiin työtehtäviin. Erityisäitiyspäivärahan saaminen edellyttää,

että vakuutetulle on kertynyt sosiaaliturvajärjestelmässä vähintään 200 työpäivää

niiden kahden vuoden aikana, jotka edeltävät työskentelyn keskeyttämispäivää.

Erityisäitiyspäiväraha vastaa suuruudeltaan sairauspäivärahaa, mutta siihen ei

sovelleta enimmäismäärää koskevia rajoituksia (viitepalkkana 8. palkkaluokan

palkka), ja sen maksavat työnantaja ja sosiaaliturvalaitos.

Erityinen äitiysloma

Tämä loma pidetään normaalin äitiysloman jälkeen tai sellaisen jakson jälkeen, jonka

aikana työntekijä tekee vähemmän työtunteja. Sen kesto on enintään kuusi

kuukautta. Loman aikana OAED maksaa vakuutetulle kuukausittain minimipalkkaa

vastaavan summan sekä osan lomakorvauksista.

Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen

Lomakkeita saa IKA-ETAMin paikallistoimistosta. Synnytysrahaa haettaessa on

esitettävä henkilö- tai perhekohtainen terveyskortti sekä lapsen syntymätodistus.

Äitiyspäivärahaa saadakseen henkilön on toimitettava seuraavat asiakirjat:


henkilökohtainen terveyskortti

perhekohtainen terveyskortti huollettavien perheenjäsenten johdosta maksettavien

korotusten laskemiseksi

IKA-ETAMin valtuuttaman synnytyslääkärin/gynekologin todistus synnytyksen

lasketusta ajasta

työnantajan todistus työnteon lopettamisesta

lapsen syntymätodistus (lapsen synnyttyä synnytyksen jälkeiseltä ajalta

maksettavaa äitiyspäivärahaa varten).

Ensimmäisen työvuoden aikana työnantaja jatkaa palkanmaksua naiselle 15 päivän

ajan tämän äitiysloman aikana, jos naiselle on kertynyt vähintään kymmenen

työpäivää. Jos naiselle on kertynyt vähintään yksi työvuosi, työnantaja jatkaa

palkanmaksua yhden kuukauden ajan naisen äitiysloman aikana. Työnantaja voi

vähentää palkasta määrät, jotka nainen saa vakuutuskassastaan samalta ajalta.

Erityisäitiysrahan maksaa työvoimaviranomainen (OAED). OAED hyvittää myös

vanhuuseläke-, sairaus ja lisäeläkemaksut tältä ajalta.


Heinäkuu 2012 15

Luku V: Työkyvyttömyysetuudet

Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset

Etuudet

Terveysministeriö on perustanut 10 raha-avustusohjelmaa, jotka koskevat seuraavia

työkyvyttömiä ryhmiä:

Sokeat

Kuurot

Vakavasti henkisesti jälkeenjääneet

Talassemiaa sairastavat

Hemofilia- ja AIDS-potilaat

Vaikeavammaiset

CP-vammaiset

Alaraaja- tai neliraajahalvaantuneet ja amputoidut

Lepraa sairastavat

Kuljetusetuuden saajat.

Nämä etuudet myönnetään sosiaaliavustusmekanismien välityksellä, ja ne on

tarkoitettu työkyvyttömille Ne ovat maksuihin perustumattomia etuuksia, jotka

rahoitetaan kunnallisista varoista ja myönnetään tulokriteereistä riippumatta.

Edunsaajille asetetut ehdot vaihtelevat ohjelmakohtaisesti, ja ne käsittävät lähinnä

sosiaalivakuutusstatusta ja muiden työkyvyttömyysetuuksien saamista koskevia

kriteereitä.

Työkyvyttömyyseläke

Muun sairauden kuin ammattitaudin perusteella myönnettävä työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että

Työkyvyttömyyden arviointikeskus (KEPA) on arvioinut vakuutetun työkyvyn

alentuneen vähintään 50 prosenttia;

vakuutettu on ollut vakuutettuna vaadittavan vähimmäisajan.

Toisessa EU:n jäsenvaltiossa kertyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa kertyneisiin

vakuutuskausiin, ja ne on ilmoitettava eläkehakemuksessa.

Henkilö on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän täyttää edellä esitetyt

yleiset ehdot. Lisäksi hänelle on täytynyt kertyä IKA-ETAMissa vähintään

4 500 vakuutuspäivää

1 500 vakuutuspäivää, jos näistä vähintään 600 on kertynyt työkyvyttömyyden

toteamista edeltäviltä viideltä vuodelta

300 vakuutuspäivää, jos kyseinen henkilö on alle 21-vuotias. (Tämä luku nousee

asteittain 4 200:aan siten, että lukuun lisätään vuosittain 120 päivää henkilön

täytettyä 21 vuotta; vaadittavien 300 päivän on kuitenkin täytynyt kertyä

työkyvyttömyyden havaitsemista edeltäviltä viideltä vuodelta.)


Heinäkuu 2012 16

Työtapaturman vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen

ajankohdasta riippumatta vakuutetulle, joka on arvioitu vähintään 50-prosenttisesti

työkyvyttömäksi ja jolle on kertynyt IKA-ETAMiin liityttyään vähintään yksi työpäivä.

Muusta syystä kuin työtapaturman takia myönnettävä työkyvyttömyyseläke

Eläke voidaan myöntää vakuutetulle, joka täyttää edellä esitetyt yleiset ehdot ja jolle

on kertynyt IKA-ETAMin jäsenenä puolet niistä työpäivistä, joita tavanomaisen

sairauden vuoksi myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää

sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdan huomioon ottaen.

Ammattitaudin vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke

Eläke myönnetään sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdasta riippumatta

henkilöille, jotka täyttävät edellä mainitut yleiset ehdot ja joille on jo kertynyt IKA-

ETAMin kyseistä ammattitautia koskevien sairausvakuutusmääräysten vaatima

vähimmäisvakuutusaika.


Etuudet

Terveysministeriö myöntää työkyvyttömyydestä seuraavia etuuksia, jotka maksetaan

kahden kuukauden välein:

Sokeus: 362 euroa tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta)

Kuurous: 362 euroa

Vakava henkinen jälkeenjääneisyys: 527 euroa

Talassemia: 362 euroa

Hemofilia, AIDS: 697 euroa

Vaikeavammaisuus: 313 euroa

CP-vamma: 697 euroa

Alaraaja- tai neliraajahalvaus, amputointi (vakuutetut ja vakuuttamattomat

henkilöt): 771 euroa

Lepra: 362 tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta)

Kuljetusetuus: 165 euroa


Täysin sokeat ja tietyistä sairauksista kärsivät vakuutetut, joille on kertynyt

vakuutusaikaa 4 050 päivää, saavat 10 500:aa työpäivää vastaavan eläkkeen ikäänsä

katsomatta.

Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa otetaan huomioon työkyvyttömyysaste,

työkyvyttömyyden syy sekä eläkehakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden

palkka. Vakuutetulla on oikeus


Heinäkuu 2012 17

täyteen eläkkeeseen, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on yli 80 prosenttia

75 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 67–

79,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa täyteen eläkkeeseen, jos hän on

työskennellyt yli 6 000 päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu psyykkisestä

sairaudesta

50 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 50–

66,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa 75 prosenttiin täydestä eläkkeestä,

jos hän on työskennellyt yli 6 000 päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu

psyykkisestä sairaudesta.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu tietyin edellytyksin pysyväksi, jolloin henkilön ei

tarvitse läpikäydä tarkastuksia työkyvyttömyyden arviointikeskuksessa (KEPA).

Lisätietoja saa paikallisesta IKA-ETAMin toimistosta.

Tämä etuus on mahdollista yhdistää muihin eläkkeisiin tai ilmoitettuihin tuloihin,

kunhan eläkkeiden kokonaismäärä ei ylitä 3 680 euroa kuukaudessa.

Jos henkilö on täysin työkyvytön, kolmannen osapuolen antamaa hoitoa varten

maksetaan lisäeläkettä enintään 660,80 euroa kuukaudessa.

Työkyvyttömyysetuuksien saaminen

Etuudet

Lisätietoja kustakin ohjelmasta sekä vaadituista asiakirjoista saa oman kuntansa

sosiaalipalveluista, jotka vastaavat edellä mainittujen raha-avustusohjelmien

täytäntöönpanosta.


Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin

paikallistoimistoon:

työkyvyttömyyseläkehakemus, jota varten tarkoitettuja kaavakkeita saa IKA-

ETAMilta

kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja

vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.)

työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai

työskentelyn jatkumisesta

valokopio henkilöllisyystodistuksesta

valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta

perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten

syntymätodistukset)

opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset

kaikki työkyvyttömyyshakemusta tukevat terveystiedot.


Heinäkuu 2012 18

Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet

Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset

Vanhuuseläkkeen myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on saavuttanut tietyn iän

ja että hänelle on kertynyt tietty määrä työpäiviä. Tärkeimmät edellytykset täyden

vanhuuseläkkeen saamiseksi ovat seuraavat:

Täysi eläke: vähintään 4 500 vakuutuspäivää 65 ikävuoteen mennessä miehillä

(naisilla ikäraja on 60 vuotta, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä

vuodella joka vuosi, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2015).

Alennettu eläke: vähintään 4 500 vakuutuspäivää 60 ikävuoteen mennessä

miehillä, kun henkilö on ansainnut 100 vakuutuspäivää vuodessa eläkkeelle

siirtymistä edeltävinä viitenä vuotena (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010

mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015).

Eläke raskaissa ja epäterveellisissä ammateissa: 60 vuoden iässä miehille,

vähintään 4 500 vakuutuspäivää, mukaan lukien 3 600 raskaassa ja

epäterveellisessä ammatissa ja 1 000 päivää 13 vuotena ennen eläkkeelle

siirtymistä tai eläkkeen hakemista (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010

mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015).

Täysi eläke täysillä eläkemaksuilla: 10 500 vakuutuspäivää 58 vuoden iässä

miehillä ja naisilla, 31. joulukuuta 2010 mennessä. Yllä oleva ikäraja nousee 59

vuoteen vuonna 2012 ja vuodesta 2013 eteenpäin 60 vuoteen. 10 500

vakuutuspäivää nousee 300 vakuutuspäivällä joka vuosi, kunnes se on 12 000

päivää vuonna 2015.

Eläke, jota koskee 10 500 vakuutuspäivää, joista 7 500 raskaassa ja

epäterveellisessä ammatissa: 55 iässä miehille ja naisille täysi eläke ja 53 vuoden

iässä alennettu eläke. Yllä oleva ikäraja nousee 60 vuoteen ja 58 vuoteen vuoteen

2017 mennessä niin, että se nousee 9 kuukaudella joka vuosi vuodesta 2011

eteenpäin.

Eläke, jota koskee 10 000 vakuutuspäivää:

miehet: täysi eläke 62 vuoden iässä tai alennettu eläke 60 vuoden iässä

(henkilöllä on oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen

eläkkeen hakemista). Yllä oleva 62 vuoden ikäraja nousee nousee 63:een

vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes

se on 65 vuotta.

naiset: täysi eläke 57 vuoden iässä tai alennettu eläke 55 (henkilöllä on

oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen eläkkeen

hakemista). Ikärajan ja vaadittavan jakson kasvu: 1. tammikuuta 2011

alkaen 10 000 vakuutuspäivää nousee 12 000:een joka vuosi 400 päivällä.

57 vuoden ikä nousee 58:aan vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6

kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 60 vuotta. 55 vuoden ikäraja nousee

56:een vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi,

kunnes se on 58 vuotta.

Alaikäisten lasten äitien ja isien eläke: miehillä ja naisilla 5 500 vakuutuspäivää ja

55 vuotta täyttä eläkettä varten tai 50 vuota alennettua läkettä varten. Yllä oleva

ikäraja nousee 57:ään ja vastaavasti 52:een alkaen 1. tammikuuta 2011, 60:een

ja 55:een vuonna 2012 ja 65;een ja 60:een vuonna 2013.

Vanhuuseläkeoikeuden määrittämisessä voidaan ottaa huomioon korkeintaan 200

sairauspäivärahapäivää ja 200 työttömyyskorvauspäivää, jos kyseisten etuuksien


Heinäkuu 2012 19

saaminen sijoittuu eläkehakemuksen jättämistä edeltävien kymmenen vuoden ajalle.

Eräitä muita jaksoja voidaan erityisehtojen täyttyessä huomioon vanhuuseläkettä

määriteltäessä, kuten opiskeluvuodet, vakuutusten välijaksot, asepelvelu, lakkoajat,

harjoitteluajat, vanhempainvapaat, sairauslomat, synnytys ja sen jälkeiset jaksot,

palkaton opintovapaa, vankeusaika tai ammattiin valmistumisen ja lisenssin saamisen

välinen aika. Tällaisissa tapauksissa on otettava yhteys IKA-ETAMin

paikallistoimistoon.Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa

täyttyneisiin vakuutuskausiin. Eläkehakemuksessa on mainittava kyseiset kaudet, ja

siihen on liitettävä kaikki hakijan hallussa olevat vakuutusasiapaperit.

Edellä kuvattujen täyden tai alennetun vanhuuseläkkeen myöntämistä koskevien

edellytysten lisäksi on myös muita tapauksia. Lisätietoja saa IKA-ETAMin

verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä IKA-ETAMin paikallistoimistoon; itsenäiset

ammatinharjoittajat saavat lisätietoja OAEE:n tai ETAA:n verkkosivuilta.


Jos henkilö täyttää edellä luetellut ehdot ja on liittynyt sosiaaliturvajärjestelmään

ennen 31. joulukuuta 1992, IKA-ETAMin myöntämän vanhuus- tai

työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa vakuutuskauden pituus, eläkkeen

perusteena oleva palkka sekä palkan suhteen viiden parhaan vuoden tulot

eläkehakemusta edeltävien kymmenen vuoden ajalta, joiden perusteella henkilön

katsotaan kuuluvan johonkin voimassa olevista palkkaluokista. Eläkkeen perusteena

olevien tulojen lisäksi otetaan huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset. Eläkkeen

nykyinen vähimmäismäärä on 486,84 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 373,57 euroa

kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta.

Jos henkilö täyttää edellä esitetyt ehdot mutta on liittynyt vakuutusjärjestelmään

1. tammikuuta 1993 jälkeen, IKA-ETAMin myöntämä vanhuus- tai

työkyvyttömyyseläke on kaksi prosenttia eläkehakemuksen jättämistä edeltävien

viiden vuoden tuloista kutakin vakuutusvuotta kohti. Näiden tulojen lisäksi otetaan

huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset korkeintaan 70 prosenttiin saakka. Eläkkeen

nykyinen vähimmäismäärä on 495,74 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 773,40 euroa

kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta.

Ennen 31. joulukuuta 1992 vakuutusjärjestelmään liittyneille myönnetään seuraavat

eläkekorotukset:

puolisokorotus, jos puoliso ei työskentele eikä saa eläkettä

lapsikorotus (korkeintaan kolmesta lapsesta), jos nämä

ovat naimattomia, eivät työskentele, eivät saa eläkettä ja ovat alle 18-

vuotiaita tai alle 24-vuotiaita ja opiskelevat kotimaisessa tai ulkomaisessa

korkeakoulussa

ovat kykenemättömiä elättämään itsensä ansiotyöllä ja työkyvyttömyys on

todettu ennen 18 vuoden ikää eikä eläkkeellä oleva vanhempi nosta heistä

lapsikorotusta.

Järjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen liittyneet vakuutetut saavat

eläkekorotuksen ainoastaan naimattomista alaikäisistä lapsista (korkeintaan

kolmesta), jotka eivät ole töissä tai ovat kykenemättömiä elättämään itsensä

työnteolla eivätkä saa eläkettä. Korotusta voidaan jatkaa 24 ikävuoteen saakka, jos

lapsi opiskelee kotimaassa tai ulkomailla tunnustetussa toisen asteen jälkeistä

koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Jos myös puoliso saa

http://www.ika.gr/

http://www.ika.gr/


Heinäkuu 2012 20

eläkettä, korotus myönnetään jommallekummalle vanhemmista näiden valinnan

mukaan.

Vanhuusetuuksien saaminen

Vanhuuseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin

paikallistoimistoon:

hakulomake, jonka saa IKA-ETAMin toimistosta

kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja

vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.)

työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai

työskentelyn jatkumisesta

valokopio henkilöllisyystodistuksesta

valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta

perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten

syntymätodistukset)

opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset.


Heinäkuu 2012 21

VII luku: Eloonjääneiden etuudet

Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi

Vakuutetun tai eläkkeensaajan kuollessa tämän perheenjäsenillä on oikeus perhe-

eläkkeeseen, jos kuollut henkilö täytti vanhuuseläkkeen myöntämistä koskevat ehdot:

hänellä oli oikeus vanhuuseläkkeeseen tai

työkyvyttömyyseläkkeeseen tai

hänelle oli kertynyt vähintään 1 500 vakuutuspäivää, joista vähintään 300

kuolemaa edeltäviltä viideltä vuodelta.

Jos vakuutettu kuolee työtapaturman seurauksena, hänen perheenjäsenillään on

oikeus eläkkeeseen vakuutuskauden pituudesta riippumatta. Jos vakuutettu kuolee

muualla kuin työssä tapahtuvan tapaturman seurauksena, vainajalle on täytynyt

kertyä puolet edellä mainituista vakuutuspäivistä.

Jos kuollut henkilö sai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, eläke siirretään hänen

perheelleen tarkastamatta vainajan täyttämää vakuutusaikaa. Edunsaajat ovat

eloonjäänyt puoliso;

vainajan lapset sukulaisuussuhteesta riippumatta, jos nämä ovat naimattomia,

eivät saa eläkettä, ovat alle 18-vuotiaita tai 24-vuotiaita, jos he opiskelevat valtion

tunnustamassa ammattikoulussa, toisen asteen jälkeistä koulutusta tarjoavassa

oppilaitoksessa tai korkeakoulussa Kreikassa tai ulkomailla, eivät käy töissä

eivätkä saa jonkin toisen pääsosiaaliturvajärjestelmän tai julkisen laitoksen

myöntämää eläkettä omasta työstään, ovat täysorpoja tai olivat kuolleen ja toisen

vanhemman jättämän vanhemman huollettavana; niillä lapsilla, jotka eivät kykene

elättämään itseään työllä ja joiden työkyvyttömyys on todettu ennen 18 vuoden

ikää, on oikeus perhe-eläkkeeseen iästään riippumatta koko työkyvyttömyyden

ajalta;

edunjättäjän huollettavina olleet lapsenlapset ja sukulaiset ylenevässä polvessa,

jotka ovat edunjättäjän kuollessa orpoja (koskee vain henkilöitä, jotka ovat

liittyneet vakuutusjärjestelmään ennen 1. tammikuuta 1993);

vanhemmat (biologiset vanhemmat tai ottovanhemmat), joiden elatuksesta

edunjättäjä pääasiassa vastasi (koskee vain henkilöitä, jotka ovat liittyneet

vakuutusjärjestelmään ennen 1. tammikuuta 1993).

Jos vakuutettu puoliso kuolee avioliiton kuuden ensimmäisen kuukauden aikana,

leskellä ei ole oikeutta eläkkeeseen. Eloonjääneellä puolisolla on oikeus eläkkeeseen

vain, jos vakuutettu kuolee tapaturman seurauksena, parilla on lapsi joko syntymän

tai avioliiton kautta tai jos leski on raskaana. Jos vakuutettu puoliso kuolee avioliiton

24 ensimmäisen kuukauden aikana, leskellä ei ole oikeutta eläkkeeseen.

Perhe-eläkkeet: vakuutusjärjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen liittyneet

Jos vakuutettu kuolee, hänen perheenjäsenillään on oikeus perhe-eläkkeeseen samoin

edellytyksin kuin työkyvyttömyyseläkkeeseen.


Heinäkuu 2012 22


Perhe-eläkkeen määrä

Jos henkilö on liittynyt vakuutusjärjestelmään ennen 31. joulukuuta 1992,

eloonjääneelle puolisolle myönnettävä eläke on 70 prosenttia vanhuuseläkkeestä,

johon kuolleella puolisolla olisi ollut oikeus tai jota hän sai, jos oli jo eläkkeellä.

Etuuden vähimmäismäärä on 438,16 euroa kuussa ja enimmäismäärä 1 661,50 euroa

kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta. Eläkettä maksetaan edellä mainitun

prosenttimäärän mukaisesti kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen työssä käyvälle tai

eläkkeellä olevalle eloonjääneelle puolisolle maksettava eläke laskee 50 prosenttiin,

kunnes hän täyttää 65 vuotta. Tällöin eläke nousee 70 prosenttiin. Jos eloonjäänyt

puoliso oli vakuutetun kuollessa vähintään 67-prosenttisesti työkyvytön, hän saa

kuitenkin täyden eläkkeen ilman rajoituksia koko työkyvyttömyyden kestoajalta.

Oikeus eläkkeeseen lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin.

Orvoille myönnettävä eläke on 20 prosenttia vanhuuseläkkeestä, johon vainajalla olisi

ollut oikeus. Täysorvoille myönnettävä eläke on 60 prosenttia vainajan

vanhuuseläkkeestä. Edunsaajille maksettavan perhe-eläkkeen kokonaissumma ei voi

olla suurempi kuin eläke, johon kuolleella henkilöllä olisi ollut oikeus. Täysorpojen

eläke ei voi olla yli 60 prosenttia kyseisestä eläkkeestä. Jos eläkkeiden yhteissumma

ylittää määrätyn tason, kutakin eläkettä alennetaan suhteellisesti.

Jos henkilö on liittynyt vakuutusjärjestelmään tammikuun 1. päivän 1993 jälkeen,

eloonjäänyt puoliso voi hakea eläkettä, joka on suuruudeltaan 50 prosenttia siitä

vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen perusosasta, jota 80-prosenttisesti työkyvytön

vainaja olisi saanut tai sai kuolinpäivänään. Etuuden vähimmäismäärä on 396,58

euroa kuussa ja enimmäismäärä 1 386,70 euroa kuussa perhe-etuuksia lukuun

ottamatta. Kolmen vuoden kuluttua kuolinpäivästä työssä käyvälle tai eläkkeellä

olevalle leskelle maksettava eläke laskee 50 prosenttiin, kunnes leski täyttää

65 vuotta. Tämän jälkeen leskelle maksetaan 70 prosenttia leskeneläkkeestä. Jos

eloonjäänyt puoliso oli vakuutetun kuollessa vähintään 67-prosenttisesti työkyvytön,

hän saa kuitenkin täyden eläkkeen ilman rajoituksia koko työkyvyttömyyden

kestoajalta.

Orvoilla lapsilla on oikeus 25 prosenttiin vanhuuseläkkeestä, jota vainaja sai tai olisi

saanut eläessään. Eläkkeen määrä on kuitenkin 50 prosenttia, jos molemmat

vanhemmat ovat kuolleet, paitsi jos lapsella on oikeus eläkkeeseen sekä isänsä että

äitinsä puolelta. Edunsaajille maksettava perhe-eläke on vähintään 80 prosenttia

minimivanhuuseläkkeestä ja enintään 100 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-

eläkeoikeus koskee myös eläkettä saaneen eronnutta puolisoa. Lisätietoja saa IKA-

ETAMin verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä IKA-ETAMin paikallistoimistoon.

Hautausavustus

Hautausavustusta myönnetään sellaisen vakuutetun kuoleman johdosta, jolle on

kertynyt vähintään 100 työpäivää kuolemaansa edeltävän vuoden aikana tai kuolemaa

edeltävien 15 kuukauden aikana lukuun ottamatta kolmea viimeisintä kuukautta, sekä

vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkettä saavan henkilön kuoleman johdosta.

Hautausavustus on kiinteämääräinen summa, joka on suuruudeltaan kahdeksan

kertaa ylimmän palkkaluokan viitepäiväpalkka. Hautausavustusta ei myönnetä

huollettavan perheenjäsenen kuoleman johdosta. Hautausavustus maksetaan yleensä

leskelle tai muulle henkilölle, joka maksaa hautauskulut. Hautausavustuksen saaminen

edellyttää, että asianomainen henkilö toimittaa seuraavat tositteet:

http://www.ika.gr/

http://www.ika.gr/


Heinäkuu 2012 23

kuolleen henkilön terveyskortti

kuolintodistus

vakuutuskortti (jos vainaja oli töissä) tai todistus eläkkeen maksamisen

lopettamisesta (jos vainaja oli eläkeläinen)

hautaustoimiston alkuperäiset laskut.

Perhe-eläke-etuuksien saaminen

Perhe-eläkkeen hakijan on toimitettava IKA-ETAMin paikallistoimistoon samat

asiapaperit kuin vanhuuseläkettä haettaessa vanhuuseläkkeet. Lisäksi on esitettävä

edunjättäjän kuolintodistus sekä tämän virkatodistus (joita myöntää kaupungin- tai

kunnanvirasto tai ensimmäisen asteen tuomioistuin), joka osoittaa avioliiton jatkuneen

kuolinpäivään saakka.

Toisessa EU-valtiossa asuvat henkilöt voivat jättää hakemuksensa asuinvaltionsa

sosiaaliturvalaitokselle. Toisessa EU-valtiossa kertyneet vakuutuskaudet lisätään

vainajan Kreikassa kertyneisiin vakuutuskausiin. Eläkehakemuksessa on mainittava

kyseiset kaudet, ja siihen on liitettävä kaikki hakijan hallussa olevat

vakuutusasiapaperit.


Heinäkuu 2012 24

VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet

Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset

IKA-ETAM vakuuttaa työntekijät seuraavien tapausten varalta:

työssä tai työn yhteydessä sattuneet onnettomuudet (työtapaturmat)

työmatkalla sattuneet tapaturmat

muualla kuin työssä sattuvat tapaturmat

haitallisista työoloista johtuvat sairaudet, jotka mainitaan virallisessa

ammattitautiluettelossa (IKA-ETAMin sairauksia koskevan säännöstön mukaisesti).

Tapaturmat ja ammattitaudit eivät muodosta erillistä vakuutusalaa. Sairaudet ja

tilapäinen työkyvyttömyys kuuluvat sairausvakuutusjärjestelmän piiriin, kun taas

pysyvään työkyvyttömyyteen ja kuolemantapauksiin sovelletaan

eläkevakuutusjärjestelmää koskevia säännöksiä.


Työtapaturmat

Työntekijällä on oikeus sekä rahamääräisiin että luontoismuotoisiin etuuksiin

riippumatta vakuutuskauden pituudesta. Etuuksien saaminen ei siis edellytä tiettyä

määrää työpäiviä. Henkilön on kuitenkin oltava vakuutettu.

Työtapaturmakorvausta maksetaan siitä päivästä lukien, jona tapaturmaa koskeva

ilmoitus tehdään. Korvaussumma määritetään samalla tavalla kuin tavanomaisen

sairauden johdosta maksettava sairauspäiväraha. Työtapaturmiin ei sovelleta kolmen

päivän odotusaikaa, kuten sairaustapauksissa, mutta työkyvyttömyyden on jatkuttava

yli kolme päivää.

Jos työtapaturma sattuu työntekijän ensimmäisenä työpäivänä, korvaussumman

laskennassa sovelletaan sen palkkaluokan viitepäiväpalkkaa, johon henkilö kuuluu

tapaturman tapahtumapäivältä saamansa palkan perusteella. Jos työntekijästä tulee

työtapaturman seurauksena pysyvästi työkyvytön tai hän kuolee, hän saa

työkyvyttömyyseläkkeen tai hänen huollettaville perheenjäsenilleen myönnetään

perhe-eläke.

Muualla kuin työssä sattuvat tapaturmat

Henkilöllä on oikeus sekä luontoismuotoisiin että rahamääräisiin

sairausvakuutusetuuksiin, jos hänelle on kertynyt vähintään puolet työpäivien

määrästä, jota näiden etuuksien saaminen yleensä edellyttää (toisin sanoen 25 tai

50 päivää).

Ammattitaudit

Työssäkäyvillä tai eläkettä saavilla välittömästi vakuutetuilla on oikeus

ammattitautikorvaukseen, jos he sairastuvat tietyn ajan kuluttua sellaiseen ammattiin

liittyvään krooniseen sairauteen, joka mainitaan IKA-ETAMin sairauksia koskevassa


Heinäkuu 2012 25

säännöstössä. IKA-ETAMin paikallistoimiston lääkinnällinen yksikkö selvittää,

voidaanko kyseistä sairautta pitää ammattitautina.

Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset

Hautausavustusta myönnetään sellaisen vakuutetun kuoleman johdosta, jolle oli

kertynyt vähintään 100 työpäivää kuolemaansa edeltävän vuoden aikana tai kuolemaa

edeltävien 15 kuukauden aikana lukuun ottamatta kolmea viimeisintä kuukautta, sekä

vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkettä saavan henkilön kuoleman johdosta.

Hautausavustus on kiinteämääräinen summa, joka on suuruudeltaan kahdeksan

kertaa ylimmän palkkaluokan viitepäiväpalkka. Hautausavustusta ei myönnetä

huollettavan perheenjäsenen kuoleman johdosta. Hautausavustus maksetaan yleensä

leskelle tai muulle henkilölle, joka maksaa hautauskulut.

Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen

Työntekijän on itse tai edustajansa välityksellä ilmoitettava tapaturmasta välittömästi

työnantajalleen sekä IKA-ETAMin paikallistoimistolle. Tapaturmasta on aina

ilmoitettava viiden arkipäivän kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan pidentää vain

erityistapauksissa. Jos tapaturma aiheuttaa täydellisen työkyvyttömyyden, määräaika

pitenee yhteen vuoteen. Kuolemantapauksessa määräaika pitenee kahteen vuoteen.

Hautausavustuksen maksaminen edellyttää, että asianomainen henkilö toimittaa

seuraavat tositteet:

kuolleen henkilön terveyskortti

kuolintodistus

vakuutuskortti (jos vainaja oli töissä) tai todistus eläkkeen maksamisen

lopettamisesta (jos vainaja oli eläkeläinen)

hautaustoimiston alkuperäiset laskut.


Heinäkuu 2012 26

IX luku: Perhe-etuudet

Perhe-etuuksien saamisen edellytykset

OAED:n maksamat perhe-etuudet

IKA-ETAMin vakuuttamilla ja DLOEMiin vakuutusmaksuja maksavilla henkilöillä, joilla

on yksityisoikeudellinen työsopimus, on tietyin edellytyksin oikeus työvoimahallinnon

(OAED) maksamiin perhe-etuuksiin.

Näiden etuuksien myöntäminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään

50 työpäivää etuuksien myöntämisvuotta edeltävän kalenterivuoden aikana, että hän

on saanut kahden kuukauden ajan säännöllisesti työttömyyskorvausta tai että hän on

osoittanut olevansa pysyvästi työkyvytön kahden kuukauden ajan.

Perhe-etuuksia voidaan maksaa lapsille, jotka

ovat alle 18-vuotiaita tai alle 22-vuotiaita, jos on kyse opiskelevista tai

työkyvyttömistä lapsista (viimeksi mainitussa tapauksessa etuuksia maksetaan niin

kauan kuin työkyvyttömyys kestää)

ovat naimattomia

asuvat Kreikassa tai jossakin toisessa EU-valtiossa.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen, lain, yhtiön sisäisen

säännöstön tai jonkin muun säännöksen nojalla DLOEMin myöntämiä etuuksia

suurempia perhe-etuuksia, työntekijällä ei ole oikeutta DLOEMin maksamiin etuuksiin.

Vanhempien lisäksi perhe-etuuksiin ovat oikeutettuja

lastenlapset, veljet ja sisaret, sisaren- tai veljenlapset, jos edunsaaja vastaa

heidän elatuksestaan, jos on kyse täysorvoista ja jos mahdollinen elossa oleva

vanhempi ei ole töissä

isovanhemmat, sedät ja tädit, jotka vastaavat orpojen elatuksesta

sukulaiset ylenevässä polvessa tai kolmannet osapuolet, jos huoltajuus on annettu

heille tuomioistuimen päätöksellä.

Perhe-etuudet sosiaaliavustuksina

OGA:n myöntämiä sosiaaliavustuksia voidaan tietyin ehdoin myöntää seuraaville:

kolmannen lapsen synnyttäneelle äidille (kuukausittain tai kertakorvauksena);

perheelle, jossa on vähintään neljä lasta;

perheelle, jossa on vähintään kolme lasta;

perheelle, jossa lapsella ei ole huoltajaa


OAED:n maksamat perhe-etuudet

Edunsaajille maksettava summa riippuu lasten määrästä, ja se määritetään

kuukausittain. Etuuden määrät ovat nykyisin seuraavat:


Heinäkuu 2012 27

yksi lapsi: € 8.22;

kaksi lasta: € 24.65;

kolme lasta: € 55.47;

neljä lasta: € 67.38.

Kustakin seuraavasta lapsesta maksetaan 11,30 euron lisä. Kolmannesta tammikuun

1. päivän 1982 jälkeen syntyneestä elävästä lapsesta maksetaan kuukausittain 2,93

euron lisäetuus. Etuuden määrään lisätään 3,67 euron korotus kuukautta ja lasta kohti

seuraavissa tapauksissa:

lapset ovat täysorpoja

lapset ovat vammaisia

lapset ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella, eikä isyyttä ole tunnustettu

edunsaajan puoliso suorittaa asepalvelusta

edunsaajan puoliso on kuollut

edunsaajan puoliso on työkyvytön.

Oikeus perhe-etuuksiin on voimassa sen kalenterivuoden, jonka aikana oikeus on

saatu, sekä kuukauden kyseisen vuoden päätyttyä. Etuuksien maksaminen loppuu,

kun hakemusten jättämisen määräaikaa seuraava kolmen kuukauden lisäkausi on

päättynyt.

Perhe-etuudet sosiaaliavustuksina

Sosiaaliavustuksina myönnettävät perhe-etuudet:

kuukausittain 177,00 euroa tai kertakorvauksena 2 000 euroa kolmannen lapsen

synnyttäneelle äidille

kuukausittain 44,00 euroa perheelle, jossa on vähintään neljä lasta;

kuukausittain 44,00 euroa perheelle, jossa on vähintään kolme lasta;

kuukausittain 44,02 euroa kullekin huoltajattomalle lapselle 16 ikävuoteen saakka

Perhe-etuuksien saaminen

Perhe-etuuksien hakijan on toimitettava joko henkilökohtaisesti, edustajansa

välityksellä tai postitse hakemus asuinpaikkansa toimivaltaiselle OAED:n

paikallistoimistolle tai kansalaisten palvelukeskukselle (Κέντρα Εξυπηρέτησης Πολιτών

— KEP). Hakemukseen on liitettävä tarvittavat asiapaperit.

Lisätietoa sosiaaavustuksina maksettavista perhe-etuuksista saa osoitteesta

http://www.yyka.gov.gr.

http://www.yyka.gov.gr/


Heinäkuu 2012 28

X luku: Työttömyys

Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset

Kaikki jonkin sosiaaliturvalaitoksen alaiseen sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvat

työntekijät kuuluvat automaattisesti työttömyysvakuutuksen piiriin.

Työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää kuitenkin seuraavaa:

irtisanominen ei johdu vakuutetun omasta virheestä

vakuutettu on kykenevä ja halukas työskentelemään

vakuutettu on vähintään 16-vuotias

vakuutettu on ilmoittautunut henkilökohtaisesti työnhakijaksi työvoimatoimistossa

vakuutetulla on mahdollisuus ottaa vastaan työtä

vakuutettu kykenee todistamaan olleensa työttömyysvakuutuskassan jäsen

vähintään 125 päivää työttömyyttä edeltävien 14 kuukauden aikana.

Jos henkilö hakee työttömyyskorvausta ensimmäistä kertaa, hänelle on täytynyt

lisäksi kertyä vähintään 80 vakuutuspäivää työttömyyden alkamista edeltävien kahden

vuoden aikana. Tarvittaessa huomioon voidaan ottaa myös toisessa EU:n

jäsenvaltiossa kertynyt vakuutusaika.


Etuuden määrä

Työttömyyskorvaus koostuu perusosasta sekä jokaisesta huollettavasta

perheenjäsenestä maksettavista lisistä. Peruskorvaus on 360 euroa. Peruskorvausta

korotetaan 10 prosentilla jokaista huollettavaa perheenjäsentä kohti.

Etuuden voimassaolo

Työttömyyskorvauskauden kesto riippuu siitä, kuinka monta päivää henkilö on

työskennellyt viimeisten 14 kuukauden aikana. Vähimmäisvaatimuksena olevat

125 työpäivää oikeuttavat korvaukseen viiden kuukauden ajan, 150 työpäivää kuuden

kuukauden ajan, 180 työpäivää kahdeksan kuukauden ajan, 220 työpäivää kymmenen

kuukauden ajan ja 250 työpäivää 12 kuukauden ajan.

Työttömyyskorvausta maksetaan 25 päivältä kuukautta kohti. Jos henkilö haluaa

saada työttömyyskorvausta korvauskauden päätyttyä, hänen tulee uudelleen osoittaa

työskennelleensä vaadittavan määrän päiviä. Työttömyyskorvauksen maksaminen

keskeytetään, jos henkilö palaa töihin tai hänet katsotaan tilapäisesti työkyvyttömäksi.

Oikeus työttömyyskorvaukseen lakkaa, jos työtön kuolee, siirtyy (tietyin ehdoin)

pysyvän työkyvyttömyyden takia eläkkeelle tai ei ole työvoimatoimiston

tavoitettavissa.

Sairastuminen työttömyyskorvauskaudella

Jotta sairausetuuksien myöntämistä koskevat ehdot voisivat täyttyä, vakuutetun

sairausvakuutuslaitos katsoo työttömyyskorvauspäivät työpäiviksi. Jos henkilö on

työttömyyskorvauskaudella sairauden vuoksi työkyvytön, työttömyyskorvauksen

maksamista jatketaan viiden päivän ajan, jolloin henkilöllä ei ole samanaikaisesti

oikeutta rahamääräisiin sairausvakuutusetuuksiin. Jos sairaus jatkuu,


Heinäkuu 2012 29

työttömyyskorvauksen maksaminen keskeytetään. Tällöin henkilö voi saada

rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia sillä edellytyksellä, että hänellä on oikeus

saada kyseisiä oikeuksia sairauskassastaan.

Työttömyysetuuksien saaminen

Työttömyysvakuutusta hallinnoi työvoimavirasto (OAED), joka maksaa työttömille

työttömyyskorvausta ja sairauspäivärahaa.

Työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu

henkilökohtaisesti työnhakijaksi asuinpaikkansa työvoimatoimistossa. Korvausta on

haettava 60 päivän kuluessa työskentelyn keskeytymisestä. Työttömyyskorvausta

myönnetään vain siinä tapauksessa, että hakemuksen käsitellyt työvoimatoimisto ei

kykene tarjoamaan asianomaiselle henkilölle soveltuvaa työtä. Hakemukseen on

liitettävä


irtisanomisilmoitus

ilmoitus, jossa henkilö vakuuttaa, ettei hänellä ole muuta työtä, ja sitoutuu

ilmoittamaan työvoimatoimistolle, jos hän aloittaa uudelleen työnteon

huollettavana olevien perheenjäsenten terveyskortti.


Heinäkuu 2012 30

XI luku: Vähimmäistoimeentulo

Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset

Erityistä asumistukea (Στεγαστικη Συνδρομη) lukuun ottamatta Kreikalla ei ole yleistä

tai erityistä järjestelmää vähimmäisresurssien takaamiseksi.


Asumistuki on maksuihin perustumaton etuus, jota maksetaan vuokrakorvauksen

muodossa yli 65-vuotiaille vakuuttamattomille, vähävaraisille henkilöille, jotka asuvat

yksin tai parisuhteessa eivätkä omista asuntoa. Asumistuen määrä on 362 euroa.

Ohjelman toteutuksesta vastaavat prefektuurit.

Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen

Ohjelman toteutuksesta vastaavat prefektuurit.


Heinäkuu 2012 31

XII luku: Pitkäaikaishoito

Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset

Kreikassa ei ole erillistä pitkäaikaishoidon järjestelmää. Ikääntyneistä huolehditaan

toteuttamalla monia eri ohjelmia. Kotiapuohjelma (Βοηθεια Στο Σπιτι) kuuluu

perussosiaaliturvapalveluihin. Se tarjoaa sairaanhoitajan antamaa hoitoa,

sosiaalihuoltopalveluja ja kotiapua ikääntyneille, jotka asuvat yksin jatkuvasti tai

tiettyihin aikoihin päivästä eivätkä kykene huolehtimaan itsestään riittävän hyvin,

sekä vammaisille, jotka elävät eristyneinä tai syrjäytyneinä tai kärsivät perhekriisistä.

“Eläkeläisten kotiapuohjelma” korvaa “Kotiapuohjelman” syyskuussa 2012, ja se toimii

IKA-ETAMin alaisuudessa.


Kotiapuohjelman tarkoituksena on tarjota vanhuksille apua ja pitää heistä huolta

kotonaan ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Iäkkäiden päiväkeskukset (Κεντρα

Ημερησιας Φροντιδας Ηλικιωμενων, Κ.Η.Φ.Η.) ottavat päivisin kaupunki- ja

esikaupunkialueilla vastaan vanhuksia, jotka eivät kykene pitämään itsestään huolta

(fyysisten ongelmien, dementian tms. vuoksi) ja joiden perheenjäsenet eivät voi

huolehtia heistä työnsä, vakavien sosiaalisten tai taloudellisten ongelmien tai

terveysongelmien vuoksi.

Iäkkäiden avoimet turvakeskukset (Κεντρα Ανοικτης Προστασιας Ηλικωμενων,

Κ.Α.Π.Η.) ovat avoimena kaikille 60 vuotta täyttäneille ilman sosioekonomisia

kriteerejä. Niiden tarkoituksena on edistää kaikkien yhteiskunnan jäsenten

osallistumista yhteiskuntaelämään ja sosiaalista kanssakäymistä. Ne tarjoavat

iäkkäille monenlaista virkistystoimintaa, sairaanhoitoa, fysioterapiaa, toimintaterapiaa,

sosiaalityöntekijän palveluja, sairaalahoitoa sekä monenlaista aineellista ja

psykologista tukea.

Lisäksi vanhainkodit (Μοναδες Φροντιδας Ηλικιωμενων) tarjoavat iäkkäille laitoshoitoa.

Pitkäaikaishoidon saaminen

Paikallisviranomaiset vastaavat kotiapuohjelman toteuttamisesta kunnissa eri puolilla

maata ja ennen kaikkea syrjäisillä vuoristo- ja saarialueilla. Iäkkäiden päiväkeskuksia

perustavat ja ylläpitävät paikallisviranomaisten kunnalliset yritykset, kunnalliset

yhteisyritykset, kunnalliset elinkeinoyhdistykset sekä yksityiset voittoa

tavoittelemattomat toimijat. Ne tekevät yhteistyötä sosiaalipalveluja tarjoavien

paikallisten organisaatioiden, kuten prefektuurien terveydenhuoltoyksikköjen ja

sosiaalipalveluja tarjoavien sosiaaliturvaosastojen kanssa.

Vanhainkodit voivat olla joko voittoa tavoittelemattomia tai voittoa tavoittelevia.

Voittoa tavoittelemattomien vanhainkotien toiminnasta vastaavat

hyväntekeväisyysjärjestöt, ortodoksinen kirkko tai paikallisviranomaiset. Voittoa

tavoittelevat vanhainkodit ovat yksityisten toimijoiden perustamia. Terveysministeriö

on tehnyt sosiaalipolitiikkansa puitteissa yksityisten vanhainkotien kanssa sopimuksia

vuodepaikkojen ostamisesta. Tarkoituksena on pitää näin huolta vähävaraisista


Heinäkuu 2012 32

vanhuksista, joista ei voida huolehtia valtion laitoksissa, koska vuodepaikkoja ei ole

tarpeeksi. Vuodepaikkojen kustannukset katetaan valtion varoista.


Heinäkuu 2012 33

Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita

Kreikan tärkein vakuutuslaitos on IKA-ETAM. Se vastaa kaikista sosiaaliturvan osa-

alueista lukuun ottamatta työttömyys- ja perhe-etuuksia, jotka kuuluvat OAED:n

toimivaltaan. Jos Kreikassa asuva henkilö ei ole varma sosiaaliturvaa koskevista

oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, hän voi pyytää lisätietoa asuinpaikkakunnallaan

toimivasta IKA-ETAMin paikallistoimistosta.

Tietyt ammattiryhmät eivät kuulu IKA-ETAM-järjestelmän piiriin. Suurin osa tällaisista

henkilöistä kuuluu OAEE:hen (itsenäiset ammatinharjoittajat, erityisesti kauppiaat,

liikkeenomistajat, liikemiehet, kuljettajat, hotellinomistajat ja matkanjärjestäjät),

ETAA:han (insinöörit, lääkärit ja lakimiehet) tai OGA:han (maanviljelijät). Lisäksi

tietyillä aloilla työskenteleviä varten on muutamia erityisjärjestelmiä. IKA-ETAM antaa

lisätietoa edellä mainittuihin järjestelmiin kuuluville.

Ίδρυμα Κοινωνικών Ασφαλίσεων

Ενιαίο Ταμείο Ασφάλισης Μισθωτών

Διεύθυνση Διεθνών Σχέσεων

Χαλκοκονδύλη 17

10241 Αθήνα

Sosiaalivakuutuslaitos (IKA-ETAM)

Kansainvälisten suhteiden osasto

Chalkokondili 17

10241 Ateena

Puh.: +30 520 055 5184

http://www.ika.gr

Υπουργείο Εργασίας Κοινωνικής Ασφάλισης και Πρόνοιας

Γενική Γραμματεία Κοινωνικών Ασφαλίσεων

Διεύθυνση Διακρατικής Κοινωνικής Ασφάλισης

Σταδίου 29

10110 Αθήνα

Työ-, sosiaali- ja hyvinvointiministeriö

Sosiaaliturvayksikkö


Stadiou 29

10110 Ateena

Puh.: +30 210 336 8000

http://www.ggka.gr

Υπουργείο Εργασίας Κοινωνικής Ασφάλισης και Πρόνοιας

Διεύθυνση Διεθνών Σχέσεων

Τμήμα ΕE

Πειραιώς 40

10182 Αθήνα

http://www.ika.gr/

http://www.ggka.gr/


Heinäkuu 2012 34

Työ-, sosiaali- ja hyvinvointiministeriö


EU-asioiden jaosto

Pireos 40

10182 Ateena

Puh.: +30 210 529 5101

http://www.ypakp.gr

Οργανισμός Γεωργικών Ασφαλίσεων

Υπηρεσία Δημοσίων Και Διεθνών Σχέσεων

Τμήμα ΕΕ

Πατησίων 30 - 10170 Αθήνα

Maanviljelijöiden vakuutuskassa (OGA)

Tiedotuksesta ja kansainvälisistä suhteista vastaava osasto

EU-asioiden jaosto

Patission 30

10170 Ateena

Puh.: +30 210 332 2100

http://www.oga.gr

Οργανισμός Ασφάλισης Ελεύθερων Επαγγελματιών (OAEE)

Διεύθυνση Παροχών Συντάξεων

Τμήμα Διεθνών Σχέσεων

Αγίου Κωνσταντίου 5

104 31 Αθήνα

Itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutusjärjestö (OAEE)

Eläkeasioiden yksikkö


Agiou Konstantinou street 5

104 31 Athens

Puh. +30 210 527 4372-74

http://www.oaee.gr

Ενιαίο Ταμείο Ανεξάρτητα Απασχολουμένων (ETAA)

www.etaa.gr

Τομέας ΤΣΜΕΔΕ – Μηχανικών

Κολοκοτρώνη 4 10561 Αθήνα

Τομέας ΤΣΑΥ-Υγειονομικών

Αχαρνών 27, 10439 Αθήνα

Τομέας ΤΑΝ – Νομικών

Σωκράτους 53, 10431 Αθήνα

Itsenäisten ammatinharjoittajien vakuutuskassa (ETAA)

www.etaa.gr

Insinööriosasto – TSMEDE

Kolokotroni street 4 10561 Athens, puh: +30 210 3740000, http://www.tsmede.gr

Lääkäriosasto – TSAY

Aharnon street 27, 10439 Athens, puh: +30 210 8816911-17, http://www.tsay.gr

Juristiosasto – TAN

Socratous street 53, 10431 Athens, puh: + 30 210 5296165-171,

http://www.tnomik.gr

http://www.ypakp.gr/

http://www.oga.gr/

http://www.oaee.gr/

http://www.tnomik.gr/


Heinäkuu 2012 35

Οργανισμός Απασχολήσεως Εργατικού Δυναμικού

Διεύθυνση Ασφάλισης

Τμήμα Διμερών Συμβάσεων Και Εφαρμογής Κοινοτικών Κανονισμών

Εθνικής Αντίστασης 8

17342 Άνω Καλαμάκι

Työvoimaviranomainen (OAED)

Vakuutusosasto

Kahdenvälisistä suhteista ja EU:n direktiivien täytäntöönpanosta vastaava jaosto

Ethnikis Antistassis 8

17342 Ano Kalamaki

Puh.: +30 210 998 9000

http://www.oaed.gr

Ναυτικό Απομαχικό Ταμείο (ΝΑΤ)

Εθνικής Αντιστάσεως 1

185 31 Πειραιάς

Merimiesten sosiaalivakuutusrahasto (ΝΑΤ)

Ethnikis Antistaseos street 1

185 31 Piraeus

http://www.nat.gr

http://www.oaed.gr/

Kreikassa - Wählen Sie eine Spracheec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your social... · Suurin osa väestöstä on vakuutettuna tässä kassassa. ... IKA-ETAM-kassassa

Documents