KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus –hanke

KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

VERSIO 2.0 8.4.2010

KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma

2

Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010

VERSIOHISTORIA:

Dokumentin tiedot

Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden perustaminen

Projektin nimi: KPK ICT

Hankejohtaja: Kimmo Haahkola

Versio: 2.0

Status:

Tiedoston nimi: KPK_ICT_LTS_v2.0.docx

Hyväksynnät

Nimi & rooli (allekirjoitus) _________________________ (pvm) _____________________

Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________

Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________

Versiohistoria

Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit

0.9 Siru-projekti

1.0 1.10.2009 Kunnille julkaistu liiketoimintasuunnitelma

1.9 18.3.2010 Karri Saarelainen, Linda

Kallas, Jaakko Virevesi

2.0 8.4.2010 Saku Sairanen Stilisoinnit, kommenttien mukaiset muutokset

Valinta Julkisuusluokka Perustelu

X Täysin julkinen

Neuvotteluihin osallistuvat

kunnat

Hankkeen sisällä julkinen

Kuntaneuvottelu

Projektin sisällä julkinen

Hankejohto

Johdon tiivistelmä

Perustuen kunta-alan ICT-tarpeiden vahvaan ymmärtämiseen "Kuntien Palvelukeskus ICT"

(myöhemmin KPK ICT) toimii valtakunnallisesti kuntasovellusten ja -palvelujen integroinnin

asiantuntijana ja ICT-palvelujen järjestäjänä. Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT-

palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten

toimijoiden kanssa. KPK ICT järjestää ICT-palvelut kuntatoimijoille kilpailutettujen

palveluntuottajien avulla omistaja-asiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. KPK ICT

palvelukeskus yhdistää uudella tavalla yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja -resurssit

osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT -ratkaisujen kehittämis- ja

toimitusverkostoa.

Kuntien palvelutoiminnan kehittämistarpeista ja tietohallinnon kasvavista haasteista lähtevä

KPK ICT:n perustaminen on asiakasomistajien strateginen toimenpide ICT -toimintojen

tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Kuntaliitto kannattaa kuntien tietotekniikkatoimintojen

kokoamista nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Julkisen sektorin IT -

toimintakentän rakenteen kehittämistä ja työnjakoa koskevissa Valtiovarainministeriön ja Sitran

tavoitelinjauksissa KPK ICT:lle on määritelty keskeinen rooli kuntien yhteisien ICT -palvelujen

järjestäjänä ja tuottajana.

KPK ICT toimii kuntien 100%:sessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat

palvelukeskukselta. Sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän tulosta kuin mitä tarvitaan kuntien

toiminnan tuottavuuden kehittämiseksi ICT:n avulla sekä vakaan ja kehittyvän toiminnan

rahoituksen turvaamiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana KPK ICT luo

läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICT-ratkaisujen ja

palvelujen kehitystoiminnassa. Toiminnan tavoitteena on varmistaa yhteisten tavoitteiden,

periaatteiden ja prioriteettien toteutuminen palvelujen kehittämisessä. Palvelukeskuksen

tarkoituksena on koota yhteen ja kehittää vahva ICT-osaamisen verkosto, jossa yksityisen ja

julkisen sektorin kehitysorganisaatiot yhteistyössä luovat uusia ICT-pohjaisia ratkaisuja

kuntatoimijoiden toimintatapamuutosten tukemiseksi.

Palvelukeskuksen visio on mahdollistaa kuntien kehitysvoimavarojen kohdistaminen

toimintaprosessien kehittämiseen ja kuntalaisten palvelujen parantamiseen. Nykyennusteiden

valossa kaikkien kuntien ulkoiset menot olisivat vuonna 2015 yhteensä noin 47 mrd. €.

Tavoitteena on että KPK ICT:n palvelut ovat siihen mennessä mahdollistaneet merkittävän

omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena

palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. Tähän liiketoimintasuunnitelmaan

tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut mahdollistavat ICT-

rakennemuutoksen ja niiden arvioidaan osaltaan mahdollistavan 500 milj. € kumulatiivisen

vaikuttavuuden omistajakunnissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kun lisäksi huomioidaan

uuden sukupolven ICT-ratkaisujen tukeman palvelurakenneuudistuksen hyötypotentiaali,

omistajakuntien toimintamenojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuosina 2010–

2015 n. 2 mrd. €. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee, että vuonna 2015

palvelukeskuksen omistajakuntien kustannustason nousu toteutuisi keskimäärin n. 330 € /

kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Suurin hyötypotentiaali on sosiaali- ja

terveyssektorilla sekä asiakaspalvelussa ja asianhallinnassa. Palveluprosessien hyötypotentiaalin

realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa.

Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta

suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen avoin


4


kuntasektorin tarpeita palveleva ICT-arkkitehtuuri, joka mahdollistaa nykyistä useampien

markkinaehtoisten toimijoiden osallistumisen ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Toiminnallaan palvelukeskus vapauttaa resursseja ylläpitävästä toiminnasta kuntien

peruspalveluiden ja ICT:n kehittämiseen sekä kompensoi omalta osaltaan eläköitymisen

aiheuttamaa työvoimapulaa. Palvelukeskus keskittyy omistaja-asiakkaiden tarpeiden mukaisten

asiantuntija- sovellus- ja infrapalveluiden järjestämiseen.

KPK ICT Oy:n perustamista varten ensimmäisessä vaiheessa mukaan liittyvät kunnat sijoittavat

yhtiöön 1 € / kuntalainen. Käynnistämisvaiheessa tarvittavia investointeja voidaan rahoittaa

Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien pääomalainoilla. Palvelukeskuksen

käynnistämisvaiheen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden tuotteistamiseen ja

jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset

palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua

ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi

palvelukeskuksen tarjoamien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelukeskuksen tavoitteena pienentää

kuntien ICT-kustannuksia ja parantaa palvelutasoa ja ICT-palvelujen vaikuttavuutta.

Palvelukeskus perustetaan mukaan lähtevien kuntatoimijoiden yhteisenä hankkeena.

Palvelukeskus on alueellisesti toimiva verkosto, jossa kehittämisvastuut on jaettu alueittain

tunnistettujen osaamisvahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaan. Hajautettujen palveluiden

onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston

johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö-

ja toimintarakenteisiin.

Tämän liiketoimintasuunnitelman lisäksi kiinnostuneille kuntatoimijoille tehdään erillinen

kuntatoimijakohtainen selvitys päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että mukaan tulevien

kuntatoimijoiden osalta päätökset tehdään viimeistään vuoden 2010 syksyllä, jonka jälkeen

KPK ICT Oy perustetaan ja toiminta käynnistyy vuoden 2010 aikana.

KPK ICT on kuntasektorille strategisesti merkittävä hanke, joka tähtää ICT-palvelujen

rakennemuutokseen mahdollistaen siten ydintoiminnan rakennemuutoksen.


5


1 YHTEENVETO ................................................................................................................................. 8

2 PALVELUKESKUKSEN TAVOITE JA VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORIN

TOIMINNAN MUUTOKSESSA ............................................................................................................ 14

2.1 VAIKUTTAVUUDEN KVALITATIIVISET TAVOITTEET .................................................................... 17 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus............................................................................................. 17 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta ........................................................................... 17 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta ......................................................................... 18

2.2 VAIKUTTAVUUDEN TALOUDELLISET TAVOITTEET JA HYÖDYT ................................................... 19 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun ............................................................. 20 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus ............. 22

3 PALVELUKESKUS KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ ..................................... 25

3.1 NYKYTILAN HAASTEET .............................................................................................................. 28 3.2 KYSYNNÄN TRENDIT .................................................................................................................. 28 3.3 KPK ICT:N MAHDOLLISTAMAT HYÖDYT KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN ............... 29

4 VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA-AJATUS JA LIIKEIDEA ................... 32

4.1 VISIO ......................................................................................................................................... 32 4.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ........................................................................................................ 32 4.3 TOIMINTA-AJATUS ..................................................................................................................... 32 4.4 LIIKEIDEA .................................................................................................................................. 32 4.5 KPK ICT:N ASIAKKAAT ............................................................................................................ 33 4.6 KPK ICT STRATEGISET TAVOITTEET JA KEHITYSPOLKU V.2010–14 .......................................... 34

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAMALLI ..................................................................... 36

5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................ 36 5.2 TOIMINTAMALLI ........................................................................................................................ 37 5.3 PROSESSIKARTTA....................................................................................................................... 39 5.4 PROSESSIKARTAN SUUNNITTELUN POHJANA KÄYTETYT VIITEKEHYKSET .................................. 40 5.5 PROSESSIKARTAN TOIMINNOT ................................................................................................... 41

5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus ............................. 41 5.5.2 Suunnittelu ja kehitys ............................................................................................................ 41 5.5.3 Toimitus ja tuki ..................................................................................................................... 42 5.5.4 Hallinto ................................................................................................................................. 42

6 ICT-PALVELUMALLI .................................................................................................................. 43

6.1 PALVELUMALLI ......................................................................................................................... 43 6.2 ICT PALVELURYHMITTELY ........................................................................................................ 44

6.2.1 Ratkaisujen hallinta .............................................................................................................. 44 6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut ....................................................................................................... 45 6.2.3 Sovelluspalvelut .................................................................................................................... 46 6.2.4 Infrastruktuuripalvelut .......................................................................................................... 48 6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus .......................................................................... 49

7 TUOTTEISTETUT ICT-PALVELUT .......................................................................................... 51

7.1 TUOTTEISTETUT ICT-ASIANTUNTIJAPALVELUT ......................................................................... 51 7.2 TUOTTEISTETUT SOVELLUSPALVELUT ....................................................................................... 52


6


7.3 TUOTTEISTETUT INFRASTRUKTUURIPALVELUT .......................................................................... 54

8 SALKUNHALLINNAN MALLI JA SISÄLTÖ ............................................................................ 55

8.1 PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN .................................................................................. 56 8.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTAMINEN ............................................................................................. 57 8.3 SALKUNHALLINNAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI ........................................................................ 58 8.4 KEHITYSHANKESALKUN SISÄLTÖ, INVESTOINTITARVE JA AIKATAULU ...................................... 58 8.5 PROJEKTISALKUN SISÄLTÖ......................................................................................................... 62

9 KOKONAISARKKITEHTUURI ................................................................................................... 63

9.1 ICT-ARKKITEHTUURIN JA SOVELLUSTEN NYKYTILA .................................................................. 63 9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit .............................................. 63 9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia ........................................................................ 65 9.1.3 Informaatio/rekisterit ............................................................................................................ 66 9.1.4 Suorituskyvyn hallinta .......................................................................................................... 66

9.2 ICT-ARKKITEHTUURIN TAVOITTEET .......................................................................................... 67 9.3 KUNTASEKTORIN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI .............................................. 67 9.4 ARKKITEHTUURIPERIAATTEET, SIDOSARKKITEHTUURIT JA LINJAUKSET .................................... 69

9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ........................................................................................................ 69 9.4.2 Sidosarkkitehtuurit ................................................................................................................ 70 9.4.3 Linjaukset ............................................................................................................................. 70

9.5 PERUSTIETOVARANNOT ............................................................................................................. 71 9.6 UUSI PALVELUARKKITEHTUURI ................................................................................................. 72 9.7 TIETOTURVA JA VARAUTUMINEN ............................................................................................... 75 9.8 UUSIEN PALVELUIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TUOTTEISTAMINEN ARKKITEHTUURIN AVULLA...... 75

10 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN ......................................................................................... 77

10.1 YHTIÖN RAKENNE JA OMISTUS ................................................................................................... 77 10.2 ORGANISAATIO .......................................................................................................................... 79 10.3 PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN ORGANISOINTI ............................................................................ 80

10.3.1 Ohjausryhmät ................................................................................................................... 81 10.4 KPK THH OY ASIAKKAANA JA SIDOSRYHMÄNÄ ....................................................................... 82

11 ROOLIT, OSAAMISTARPEET JA VASTUUT .......................................................................... 84

11.1 AVAINHENKILÖIDEN ROOLIT JA VASTUUALUEET ....................................................................... 84 11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät ........................................................... 84 11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt ............................................................................. 84 11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat .................................................................. 86

11.2 YDINOSAAMINEN JA ESIMERKINOMAINEN ELÄMÄNKAARIMALLI ............................................... 86 11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus) ........................................................................... 87 11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus) .......................................................... 88 11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus) .................................................... 88 11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus) ................. 89

12 PALVELUKESKUKSEN PERUSTAMISSUUNNITELMAN TALOUS, RAHOITUS JA

RISKIANALYYSI .................................................................................................................................... 91

12.1 TALOUDELLISTEN LASKELMIEN OLETUKSET .............................................................................. 91 12.1.1 Liikevaihto ........................................................................................................................ 91


7


12.1.2 Kannattavuus .................................................................................................................... 92 12.1.3 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 92 12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin ....................................... 93 12.1.5 Tase ja kassavirta ............................................................................................................. 93

12.2 KPK ICT:N TALOUDELLISET LASKELMAT ................................................................................. 94 12.2.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 94 12.2.2 Tase .................................................................................................................................. 94 12.2.3 Kassavirtalaskelma .......................................................................................................... 94

12.3 KPK ICT:N PERUSTAMISVAIHEEN RISKIANALYYSI .................................................................... 95

13 YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEISTÄ ............................................................................. 99

LIITTEET

Liite 1: KPK ICT Palvelukortit

Liite 2: KPK ICT Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit

Liite 3: KPK ICT Palvelusopimusluonnos


8


1 Yhteenveto

Liiketoimintasuunnitelma sisältää perustettavan osakeyhtiön ”Kuntien Palvelukeskus ICT”

(myöhemmin KPK ICT) perustamisen lähtökohdat, vision, liikeidean, strategisen kehityspolun,

tavoiteltavat hyödyt ja vaikuttavuus, liiketoimintakuvauksen ja organisoitumisen,

palvelutarjonnan, salkunhallinnan mallin ja sisällön sekä kokonaisarkkitehtuurin.

Perustamisen lähtökohdat

Lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on lähitulevaisuuden makroekonomiset

toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä

työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden

kasvattamiselle sekä kuntien ICT-toiminnan kehittämiselle. Lisäksi kasvava ja moniulotteisempi

palvelutarve ja kuntatoimijoiden1 kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden

merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään omaa vaikuttavuuttaan sekä tuottavuuttaan

kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos

kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää

nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua,

palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä

joustavampia ICT-palveluita.

Toinen merkittävät lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on kuntatoimijoiden hajanaiset kunta-

ja toimialakohtaiset ICT-ratkaisut ja-käytännöt sekä laaja ja monoliittinen ICT-järjestelmäkirjo.

Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat

osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa

tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus

heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä

päätöksentekijöitä ICT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon

osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä ICT-ratkaisuja.

Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi

kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin periaate

mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien ICT-toiminnassa ja sen

kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden

vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät

saavuttamatta. Kuntien ICT-toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat ICT-alueen osaamisen

varmistaminen ja kyky hyödyntää ICT-ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa

keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen.

Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä ICT-palveluiden osalta.

Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007

n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat

samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Kuntaliiton tilaston

mukaan kuntien ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37, 43 mrd. € ja ennusteen mukaan ulkoiset

menot ovat vuonna 2015 47,02 mrd. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot

olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. KPK ICT:n asiakaspotentiaalin muodostavat kaikki kunnat ja

kuntayhtymät riippumatta siitä, kuinka niiden ICT-toiminnot on nykytilassa hoidettu.

Visio, liikeidea ja strateginen kehityspolku

1 Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä


9


Tulevaisuudessa KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun

julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja

toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita tietohallinnon palveluita.

KPK ICT toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten

toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omistaja-

asiakkaiden yhteistä ostovoimaa hyödyntäen. Sen toiminta perustuu ylivertaiseen kunta-alan

strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. KPK ICT kehittää ICT-pohjaisia

konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden

parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi. KPK ICT toimii

kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole

tuottaa enemmän voittoa, kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi

tarvitaan.

Strategisena tavoitteena on, että KPK ICT:n palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä

mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun,

joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. KPK ICT

mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen sekä on aktiivinen verkostoituja

ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa.

Tavoiteltava vaikuttavuus ja hyödyt

KPK ICT mahdollistaa kuntasektorilla merkittäviä rakennemuutoksia ja uudistumista sekä

tuottavuuden kasvua. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus saavutetaan innovatiivisten ja

yhdenmukaisten ICT-palveluiden sekä kustannustehokkaamman palveluiden järjestämisen

toimintamallin avulla. KPK ICT tavoittelee vaikuttavuutta lisäämällä julkishallinnon eri

sidosryhmien ICT-kehityshankkeiden välistä läpinäkyvyyttä salkunhallinnan keinoin.

Lisääntynyt läpinäkyvyys mahdollistaa kehitysinvestointien kohdentamisen suurinta

vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin. Näin varmistetaan kuntatoimijoiden tarvelähtöinen

keskitetty ja tehokas kehityshankkeiden koordinointi ja läpivienti.

Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan

tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten kustannusten nousua. Tämä saavutetaan

kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntäen tietotekniikkaa. Palvelukeskus

ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin

toiminnan tehostamisessa. Tavoitetilassa KPK ICT mahdollistaa kuntatoimijoiden

palvelutuotannon rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen, kun kuntien

henkilösidonnainen työ ja kehitysvoimavarat voidaan kohdistaa kuntien ydintoimintaprosessien

kehittämiseen sekä kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen. KPK ICT:n toiminnan avulla

kuntatoimijat varmistavat ICT-toiminnan osaamisen ja jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa,

kun palvelukeskuksen asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijaa ja minimoi ICT-

osaamisvajeisiin liittyviä riskejä. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntatoimijoiden

neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo edellytykset yhtenäisen

ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla. Lisäksi KPK ICT:n kautta

kunnat ja kuntien työntekijät saavat käyttöönsä ajanmukaiset ja teknologisesti laadukkaammat

välineet ja työkalut.

Kuntalaisten näkökulmasta KPK ICT:n järjestämillä palveluilla voidaan muuntaa nykyisiä

kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat

hoitaa asioitaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti silloin kun se heille parhaiten sopii.

Verkossa tarjottavien palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat perinteisiä


10


palveluntoteutustapoja paremmat. Ennen kaikkea joustavammat ICT-järjestelmät mahdollistavat

nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja

yhtenäisemmän tuotannon. Lisäksi asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät

voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan.

ICT-pohjaiset ratkaisut mahdollistavat myös täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita. ICT-

ratkaisut ovat joustavia, joten niillä voidaan esimerkiksi järjestää palveluita pienille ja

erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti

perinteisin menetelmin.

Loppukäyttäjät hyötyvät palvelukeskuksesta myös nykyaikaisten ICT-ratkaisujen tuoman

läpinäkyvyyden myötä. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi.

Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten

omiin tietoihin.

Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen

KPK ICT:n liiketoiminnan ansaintamalli perustuu siihen, että KPK ICT toimii

kustannustehokkaammin kuin yksittäiset kuntatoimijat tuottaessaan ICT-palvelunsa itse. KPK

ICT on palveluiden järjestäjä ja kehittäjä, ei tuottaja. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi

tuotteistettuja ja ne on määritelty KPK ICT:n ja asiakaskunnan välisissä palvelusopimuksissa.

Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden,

kustannustasoa minimoidaan jatkuvasti toimintaa tehostamalla. KPK ICT ei tavoittele voittoa

enemmän kuin tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.

KPK ICT on liiketoimintarakenteeltaan keskitetyn konserniohjauksen alla verkostomaisesti

toimiva ja useamman alueellisen toimipisteen muodostama osakeyhtiö. Yhtiö ohjaa ja kehittää

alueellisia toimipisteitään yhtenäiseen toimintatapaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen

yhtenäistäminen ja prosessien sekä palveluiden kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden ja

strategian mukaisesti. KPK ICT:n hallituksen alaisuudessa toimiva toimitusjohtaja vastaa koko

palveluyhtiön toiminnasta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Prosessikohtaiset ohjausryhmien asettamat viiteryhmät, joissa on mukana asiakkaiden ja

mahdollinen KPK THH2:n edustus, tarkastelevat vastuualueensa kehitys- ja

palvelutarvekysymyksiä ja toiminnan kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Julkisen sektorin

ICT-kehitysorganisaatioiden (JulkIT, JIP, KuntaIT jne.) linjaukset ja painopisteet nivoutuvat

osaksi KPK ICT:n toimintaa.

KPK ICT:n asiakkuuden hoito malli kattaa korostaa yhteistyön ja asiakaspalvelun merkitystä ja

sisältää toimintamallit operatiivisen ja strategisen tason yhteistyöhön asiakkaiden ja KPK ICT:n

välillä. Asiakkuuksien hallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja

parantaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen ja asiakkaiden päivittäinen asiakassuhteen

hoitaminen. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin.

Palvelutarjonta

Nykytilassa kuntatoimijat vastaavat itsenäisesti ICT-palveluiden järjestämisestä työntekijöilleen

ja asiakkailleen. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin ja pirstaloituneisiin ICT-palveluihin, kun

palvelut määritellään, kehitetään ja tuotetaan toimiala- ja kuntakohtaisesti. KPK ICT keskittää

2 KPK THH on kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus


11


ICT-palveluiden järjestämisen, joka mahdollistaa yhtenäisen arkkitehtuurin ja edullisemmat

toimittajasopimukset.

KPK ICT järjestää asiakkailleen heidän tarpeidensa pohjalta kehitettyjä asiantuntija-, sovellus-

ja infrastruktuuripalveluita. KPK ICT tarjoaa ICT-palvelut myös KPK THH:n käyttöön edelleen

kuntatoimijoille tarjottavien talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluiden tukena. KPK

ICT:n palvelutarjonta muodostuu uusista kehittävistä palveluista, KPK ICT:n toimesta

kilpailutettavista palveluista, kuntatoimijoilta haltuunotetuista sovelluspalveluista sekä muiden

organisaatioiden määrittelemistä ja toteuttamista palveluista, jotka viimeistään käyttöönoton

yhteydessä siirretään KPK ICT:n hallintaan.

KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja

muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoja.

Palveluita tuottavat yhtiön oman henkilöstön lisäksi ulkoiset konsultit ja tätä kautta asiakas saa

käyttöönsä kunta-alan parhaan ICT-toiminnan osaajaverkoston. Asiantuntijapalvelut sisältävät

esimerkiksi tietohallinnon johtamisen palvelut, tietoturvan asiantuntijapalvelut, ICT-

arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut, hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut, ICT-projektipalvelut

ja prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut.

KPK ICT:n tarjoamat sovelluspalvelut jakautuvat kunnan ydinpalveluprosesseja tukeviin

sovelluspalveluihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin palveluihin.

Palvelun tuottamisesta vastaavat pääasiassa kilpailutetut palveluntuottajat.

KPK ICT:n infrastruktuuripalvelut sisältävät vakioitujen perustietotekniikkaratkaisujen

hankinnan sekä ylläpidon kuntatoimijoiden tarpeisiin.

Infrastruktuuripalvelut sisältävät käyttäjä-, tietoliikenne-, kapasiteetti- ja toimisto-

ohjelmistopalvelut.

Lisäksi KPK ICT tarjoaa asiakkailleen ratkaisujen hallinnan palvelua, joka sisältää yhdessä

kunnan kanssa tehtävää palveluja kehityssuunnittelua sekä kunnan KPK ICT:n kautta

hankkimien palveluiden seurannan ja tuen.

KPK ICT:n palvelusalkkuun on tuotteistettu kuusi asiantuntijapalvelua, 18 sovelluspalvelua ja

neljä infrastruktuuripalvelua, jotka julkaistaan vuoden 2010 ja 2011 aikana. Lisäksi KPK ICT:n

kehityssalkkuun on tunnistettu seuraavan vaiheen sovelluspalveluita kehitettäviksi ja

järjestettäviksi.

Salkunhallinnan malli ja sisältö

KPK ICT:n tavoitteena on tuoda muutos kuntasektorin ICT-toiminnan kehittämiseen. KPK

ICT:n salkunhallinnan mallin ohjaavana periaatteena on luoda läpinäkyvyys yli kuntasektorin ja

valtion hallinnon relevanttien ICT-kehityshankkeiden ja varmistaa yhteiset tavoitteet, periaatteet

ja prioriteetit.

KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu KPK ICT:n omien kehitysaloitteiden lisäksi muissa

organisaatioissa käynnissä olevia kuntasektorin valtakunnallisesti ja omistaja-asiakkaiden

kannalta merkittävimpiä ICT-hankkeita. Hankkeista on pyritty kirjaamaan vastuullinen taho,

status, aikataulu ja tuotokset. Kattava hankesalkku mahdollistaa sen, että uusia kehitysideoita

voidaan suoraan peilata jo käynnissä oleviin hankkeisiin ja välttää päällekkäisyydet. KPK ICT:n

projektisalkku sisältää yhtiön omat määrittely- ja toteutusprojektit sekä muiden organisaatioiden

jalkautushankkeet siltä osin kuin KPK ICT vastaa tai tukee niiden käyttöönottoa.


12


KPK ICT:n kehityssalkku sisältää yhteensä 32 kehityshanketta, jotka on ryhmitelty seitsemän

strategisen ohjelman alle. Salkkuun listattujen hankkeiden investointitarve on yhteensä 44,6

milj. € ja hankkeet on alustavasti aikataulutettu käynnistymään vuoden 2010 ja 2011 aikana.

Kehityshankkeet hyödyntävät olemassa olevien kuntasektorin ICT-hankkeiden tuotoksia ja

investoinnit painottuvat ICT-palveluiden käyttöönottoihin ja jatkokehitykseen. Kehityssalkun

investointien avulla suunniteltu palveluiden käyttöönottoaikataulu on mahdollista toteuttaa.

Merkittävä osa KPK ICT:n omaan toimintamalliin sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä

hankkeista tulee käynnistää jo vuoden 2010 aikana.

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n

strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista

KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin avulla

varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen säilyttäen kasvun aikanakin

palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden.

KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin avulla muutetaan toimialakohtaista ja siiloutunutta nykytilaa

tukemalla kuntatoimijoiden ICT-arkkitehtuurien siirtämistä KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin

mukaisiin linjauksiin, tehostamalla kuntatoimijoiden toimintaa esim. uudelleenkäytettävien

ratkaisujen kautta, mahdollistamalla siirtyminen elämänkaaripohjaisiin palveluihin sekä

tukemalla uusien palveluiden innovointia. Lisäksi mahdollistetaan itsepalvelu ja prosessien

automaatio sekä tehokas palvelukehitys aidosti kilpailutetussa toimintaympäristössä. KPK ICT

toimii aktiivisesti koko kuntasektorin arkkitehtuurin kehittämisverkostossa.

KPK ICT:n arkkitehtuurin kulmakivinä toimivat perustietovarannot ja integroitu

palveluympäristö. KPK ICT edistää kansallisten perustietovarantojen, kuten

asiakastietovaraston, synnyttämistä. Sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakentaa

integroidun palveluympäristön. Se hyödyntää perustietovarantoja ja näkyy operatiivisille

järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja

jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja

standardit. Integroidun palveluympäristön komponentteja ovat mm. asianhallinta, master data-

kone, verkkopalvelualusta, käyttövaltuushallinta ja SOA-palvelu/integraatioalusta. KPK ICT

määrittelee myös tietosuojatarpeet, -politiikan ja – suunnitelman riskien hallitsemiseksi

sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Toteutussuunnitelma

KPK ICT on kuntatoimijoiden kokonaan omistama yhtiö. Perustamisvaiheessa perustajatoimijat

sijoittavat osakepääomana yhtiöön 1 €/kunnan asukas. Sijoituksen hinta on korkeampi

myöhemmässä vaiheessa mukaan tuleville kunnille. Yhtiö tarvitsee lisäksi ulkopuolista

rahoitusta, minkä vuoksi Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat sijoittavat

käynnistämisvaiheen investointeihin tarvittavan lisäpääoman lainana. Lainasta osa tulee

olemaan oman pääoman ehtoista ja osa vieraan pääoman ehtoista. Lainoille tarvitaan

mahdollisesti omistajien takaus.

KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se

sisältää neljä vaihetta:

Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus pystyttää toimintansa, organisoituu sekä ottaa

hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö

on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu sekä palveluiden järjestäminen yhteistyössä


13


palvelutuottajien kanssa on asiantuntijapalveluiden osalta käynnistetty. Käynnistysvaiheen

jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista

tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on

käynnistetty.

Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja

palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat

organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut

vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen. Uusien

palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n

palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa

olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin.

Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja

sidosryhmien kanssa.

Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat saavat merkittäviä palvelukeskuksen tuomia

hyötyjä sekä ICT-toiminnan tehostumisen että kunnan ydintoiminnan palveluiden kehittämisen

kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT tarjoaa merkittävän osan koko kuntakentän

sähköisen asioinnin palveluista, sillä on vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien

toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen

aikana tavoitetilan palveluiden käyttöönotot alkavat. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat

merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton

mahdollistamiseksi.

Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin parantuneet palvelut ovat mahdollistaneet

tuotantouudistuksia kunnissa ja kunnat saavuttavat merkittäviä hyötyjä. KPK ICT:llä on selkeä

kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, kuntalaisten elämänkaariajattelu ohjaa

toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat vöhentyneet sekä sähköiset palvelut ovat

laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua.

Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat

vakiintuneena osana kuntien toimintaa ja kuntatoimijoiden käytössä olevia järjestelmiä on

vähemmän.

Yhtiön talous

KPK ICT Oy:n perustamista varten kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen.

Talouslaskelmissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n

markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna. Toiminta rahoitetaan Sitran ja muiden

markkinaehtoisten rahoittajien yhteensä n. 18 milj. €:n suuruisilla pääomalainoilla.

Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset

investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Palvelukeskuksen

investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä palveluiden

tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään

ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja

ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on

laskeva vuotuinen trendi tarjottavien ICT-palvelujen hinnoissa.

Palvelujen hintoihin lisätyllä katteella (14,4, %) rahoitetaan KPK ICT:n hallinto ja toiminnan

kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja

kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan.


14


2 Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa

Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin ulkoiset menot olivat vuonna 2008

37,43 mrd. € ja kokonaismenot kasvavat tällä hetkellä 5-7 % vuodessa. Ennusteen mukaan

ulkoiset menot tulevat olemaan 47,02 mrd. € vuonna 2015. Kuntien ICT-menot olivat vuonna

2007 750 milj. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat vuonan 2015

1,20 mrd €.

Kuva 2.1 Kuntaliiton tilasto kuntakentän ulkoisista menoista vuonna 2008

Kuntatoimialan toimintaympäristö kokee jatkuvasti yhä kasvavia ja moniulotteisempia haasteita

ja muutostrendejä, jotka luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa.

Kuntatoimijoiden merkittävimmät makrotason ongelmat ovat:

1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan

kehittämiselle: paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja

vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin

2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: suurten ikäryhmien eläköityminen tuo

lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat

palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien

ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia uuden työvoiman tarvetta


15


3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: tuottamalla

enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi

asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.)

Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun

parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja

läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien

ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien

sijaan. Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään

parantamaan kuntien tuottavuutta ja kunta-asiakkaiden kokemaa palveluiden laatua.

Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICT-ratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja

prosessilähtöisesti.

Kuva 2.2 Ihmis- ja prosessilähtöinen tarve kuntasektorin palvelurakenteen muutokselle

Kuntatoimijat voivat saavuttaa merkittävän tuottavuuden nousun KPK ICT:n järjestämien

palveluiden avulla. Vaikutus alkaa näkyä asteittain palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä

parantuneena palvelun laatuna ja kustannussäästöjen kasvamisella. Pitkällä tähtäimellä

tavoitteena on rajoittaa kuntien toimintamenojen kasvua merkittävästi ennustettua pienemmiksi.

Verrattuna nykyisiin kuntien toimintamenoihin ja niiden odotettuun kasvuun saavutetaan

seuraavien viiden vuoden kuluessa merkittävästi edullisempi kustannustaso kuin tilanteessa,

jossa 348 kuntaa hoitaisivat toimintaa itsenäisesti, paikallisilla tai seudullisilla

yhteistyöjärjestelyillä. Yrityssektorilla on useita esimerkkejä toteutuneista ja mitatuista


16


säästöistä. Yksityissektorin hyvänä esimerkkinä ovat pankit ja julkisella sektorilla vastaavasti

Verohallinto, joka on toteuttamillaan sähköisen verokortin ja veroehdotuksen ratkaisuillaan

arvioinut saavuttaneensa merkittävää säästöä toimintamenojensa osalta.


17


2.1 Vaikuttavuuden kvalitatiiviset tavoitteet

2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Palvelukeskus luo vaikuttavuutta yhteiskunnallisella tasolla neljällä tavalla.

tuottavuuden kasvu: KPK ICT:n uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia

palveluita kasvattavat tuottavuutta

toiminnan yhdenmukaistaminen: KPK ICT:n tavoittelema prosessien ja järjestelmien

yhdenmukaistamisen mahdollistaa merkittävät rakennemuutokset

keskitetty kehityshankkeiden seuranta: KPK ICT luo läpinäkyvyyden kaikkiin

merkittäviin kuntasektorin ICT-kehityshankkeisiin ja investoinnit voidaan kohdentaa

omistaja-asiakkaiden kannalta suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin

toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen: nykytilassa kuntien omat

järjestelmät ovat erittäin haavoittuvia ja keskitettyjen palveluiden myötä myös edellytykset

asianmukaiselle valmiussuunnittelulle ja toimintavarmuuden kasvattamiselle paranevat

2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta

KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantamisen

hilliten kustannusten nousua. Tämä tapahtuu kehittämällä ja automatisoimalla kuntien

prosesseja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat

vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa.

palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: KPK ICT kuntatoimijoiden

kehitysvoimavarojen kohdistamisen ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-

asiakkaiden palveluiden parantamiseen ylläpitokustannusten sijaan

toiminnan tehostaminen: KPK ICT:n tarjoamat uuden sukupolven sähköiset palvelut

mahdollistavat henkilöstösidonnaisen työn kohdentamisen kuntatoimijan ydintoimintaan

osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: KPK ICT:n asiantuntijaverkosto tukee

kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT osaamistarpeisiin liittyviä riskejä

neuvotteluaseman vahvistaminen: KPK ICT vahvistaa kuntasektorin neuvotteluasemaa

suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin

välineiden ja työkalujen kehittäminen: KPK ICT:n avulla kuntatoimijan henkilöstön

käyttöön saadaan laadukkaammat ICT-työkalut

Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat

keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin suoriin ja välillisiin kustannussäästöihin.

Yhteenveto kuntatoimijan saavuttamista hyödyistä ja tarvittavista investoinneista on kuvattu

kuvassa 1.3.


18


Kuva 2.3 Kuntatoimijan saavuttama hyöty ja tarvittava investointipanos

2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta

Loppukäyttäjille tarkoitetaan kuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja

yhteisöjä sekä loma-asukkaita ja matkailijoita.

Palvelukeskuksen ICT-palvelut tuottavat seuraavia hyötyjä loppukäyttäjilleen:

edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: kunnan tarjoamien

palveluiden hinta-laatusuhde sekä saatavuus paranevat. ICT-pohjaisilla ratkaisuilla voidaan

parantaa kuntalaisten elämänlaatua merkittävästi. ICT-palveluilla voidaan muuntaa myös

nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla

loppukäyttäjät voivat hoitaa nopeasti ja kustannustehokkaasti asioitaan. Asiakaspalvelun

saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten

palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. Ennen kaikkea nykyistä joustavammat ICT-

järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän,

läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta

toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä

kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin.

uudenlaisten palveluiden kehittäminen: Suurempana kuntasektorin tarpeet kokoavana

toimijana KPK ICT:llä on yksittäistä kuntatoimijaa paremmat edellytykset kehittää myös

täysin uudenlaisia palveluita yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Näin voidaan mahdollistaa

joustavampi palvelutarjonta myös pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei

ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin.

tietosuojan ja -turvan paraneminen: KPK ICT huomioi tietosuojan ja – turvan jo

palveluiden suunnitteluvaiheessa osana kehittämismenetelmiään ja loppukäyttäjien tietoja

käsitellään asianmukaisesti.

Palveluprosessit:• Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista

saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa

• Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys

ICT:• ICT infrapalveluiden keskittämisestä ja

kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt

• Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin

• Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin• Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä

saatavat kustannussäästöt• Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve

investointipiikeille• Tietohallinnon kehittäminen

Palveluprosessit:• Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset• Uudistettavien palveluprosessien

kehittämiskustannukset• Uudistettavien palveluprosessien

käyttöönottokustannukset• Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen

kustannukset

ICT:• KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus• ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset• Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset

ja palvelumaksut• Keskittämiseen liittyvät kustannukset

Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle


19


2.2 Vaikuttavuuden taloudelliset tavoitteet ja hyödyt

Tavoitetilan vaikuttavuuden kokonaiskuva ja kvantitatiivinen analyysi jakautuvat kahteen

toistensa päälle rakentuvaan aaltoon:

1. Perustamissuunnittelun aikaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut

palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen

o tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellus- ja

infrapalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti

o kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle

rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n

palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka

ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle

2. Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut

o kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja

tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä

kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratakisut

o painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan

toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin

o palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan

rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen

tahtotilan mukaisesti

Seuraava kuva havainnollista kahdessa aallossa saavutettavan vaikuttavuuden kokoluokkaa ja

realisoitumisen ajoittumista. Vaikuttavuus voidaan saavuttaa toteuttamalla ICT-rakennemuutos

ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos.


20


Kuva 2.4 KPK ICT:n vaikuttavuusanalyysi

2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus

Yhtiön perustamissuunnittelun aikana tuotteistettujen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalvelujen

sekä kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu analysoimalla

palvelujen prosessihyötypotentiaalia ja ICT-kustannusten pienenemisen potentiaalia.

Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se

koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten

pienenemisestä. Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu

kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen.

Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän

menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj. €.

Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistamaa euromääräisen

kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. €).

Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä

selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan

tarkasti. ICT-investoinnit (arvio n. 40-50 milj. €) toteutetaan KPK ICT:n kautta.

Kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin

ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti. Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä

jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja. Laadukas palveluiden

käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat ICT-investointiin verrattuna

arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia (80-120 milj. €).

2

06-12/2010 2011 2012 2013 2014

2000 milj. €

~500 milj. €

Vaikuttavuuspotentiaali:

• 2016 lopussa: ~3 mrd. €

2015

1


21


Seuraavassa kuvassa on esitetty kärkipalveluiden vaikuttavuus ja tarvittavat investoinnit.

Investointeja ei voi suoraan vähentää kokonaisvaikuttavuudesta nettovaikuttavuuden

arvioimiseksi.

Kuva 2.5 Tuotteistettujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palveluiden vaikuttavuus

Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan

käytön tehostumisesta. Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa

nykyisistä työtehtävistä. Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman

palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla. Myös nykyistä

kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella.

Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa

tapahtuvaan kehitykseen. Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä

investoinneilta. Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja.

Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa. On huomattava, että

palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia

investointeja kunnissa. Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko

hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25%.

80-120 milj. € *

40-50 milj. €

1000 milj. €

500 milj. €(2015 lopussa)

*Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi

06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015

1

*Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi


22


Kuva 2.6 Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuden jakautumisen prosessihyötyihin ja ICT-tehokkuuteen

2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus

Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. € vuoden 2015 loppuun

mennessä. Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun

hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohajuksen tehostamisen avulla.

Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata

prosenttiyksikköä arvioitua matalampana. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee

mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 €/kuntalainen alhaisempana kuin

on ennustettu. Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja-

asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua , yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta

toteuttamista.

Kuva 1.7 kuvaa tavoitetilan palvelujen vaikuttavuuspotentiaalin realisoitumisen ajoittumista ja

siihen liittyviä ICT-investointeja ja kuntien sisäisiä toiminnanmuutoksen mahdollistamiseen


23


vaadittavia investointeja. Sisäiset investoinnit sisältävät koulutusta, toimintatapamuutoksien

jalkauttamista ja organisaatiomuutosten toteuttamista.

Kuva 2.7 Tavoitetilan palveluiden vaikuttavuus

Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan 150-200 milj.

€. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista,

uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi. Toiminnan

tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistyvaiheen palveluiden mahdollistamana

saatava hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen. Prosessien muutos vaatii

palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta

toimintatapamuutoksen varmistamiseksi. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää

onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja

yhteisillä ICT-ratkaisuilla.

Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen

asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja

terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen. Uuden

sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja

tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä.

Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta

5

ICT-investoinnit150 -200 milj. €***

2 mrd. €*(2015 lopussa)

2

Vaikuttavuuspotentiaali:

• 2016 lopussa: ~3 mrd. €

350 -500 milj. €**

06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015

5

Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7%-yksikköä ennakoitua pienempänä

Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointiPerustuu asiantuntija-arvioon

*

*****


24


hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja. Kuva 1.8 havainnollistaa vaikuttavuuden kohdentumista

verrattuna tuotteistettujen palvelujen vaikuttavuuden kohdentumiseen hyötyalueittain.

Kuva 2.8 KPK ICT:n mahdollistaman tavoitetilan vaikuttavuuden ennustettu kohdentuminen suhteessa tunnistettujen

palvelujen vaikuttavuuteen

Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelun ja

hallinnon toimintamalleja tehostamalla. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat

suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet

lähivuosina väestön ikääntyessä.

Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja

asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää

tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana. Muutos vaatii

lisäpanostuksia. Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä

2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen

niitä pitää kehittää jatkuvasti.


25


3 Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä

Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007

n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat

samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Nykyisellä

kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. Alla on esitetty

kevään liiketoimintasuunnitelmassa esitetty Kuntaliiton ICT-menojen tilasto vuodelta 2007.

Kuva 3.1 Kuntien ulkoiset menot ja ICT-menot toimialoittain

Market-Visio Oy tutkimuksen3 sekä kunnille tehtyjen kyselyiden perusteella ICT-menot

jakaantuvat karkeasti siten, että perusinfrastruktuuriin kuluu n. 50 %, sovelluksiin n. 45 % ja

yleiseen kehitystyöhön 5 %.

Sovelluspalveluihin menevä osuus kuntasektorin ICT-menoista on 337,5 milj. €, joka jakautuu

keskimääräisesti sektoreittain seuraavan kuvan esittämällä tavalla. Tämä keskimääräinen jako

on arvioitu kunnilta saatujen tietojen perusteella. Jako vaihtelee paljon eri kuntien kesken. Alla

esitetyissä on arvioitu sovellusten ja perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain.

3 IT-kustannusten kehitys kunnissa ja kaupungeissa 2008 – 2009”, Market-Visio Oy sekä kuntien edustajien

haastattelut


26


Kuva 3.2 Sovellusten jakautuminen toimialoittain

Kuva 3.3 Perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain


27


Markkinapotentiaalin peruslähtökohta on nykyiset 750 milj. € suoria ICT-kuluja. Vapautuvien

resurssien uskotaan olevan parhaiten käytössä, jos kustannussäästöjen sijaan ne käytetään

kehitykseen, jolla voidaan tehostaa toimintaa ja vaikuttaa alentavasti koko kuntasektorin

menojen kasvuun.

Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta

kehittämiseen edellyttävät ICT-ratkaisujen keskittämistä ja yhtenäistämistä, joka on mahdollista

vain KPK ICT:n kaltaista palvelukeskusta hyödyntämällä. Palvelukeskuksen tarkoitus on

tehostaa kuntien operatiivisia toimintoja joustavammilla järjestelmillä ja ICT-kehityksellä sekä

välillisesti kasvattaa kunta-asiakkaiden kokemaa palvelun laatua.


28


3.1 Nykytilan haasteet

Kuntasektorin ICT-palveluiden nykytilan haasteiden ratkaiseminen tulee olemaan mahdollista

vain määrätietoisen yhtenäistämisen kautta. Nykytilassa kuntatoimijoiden suurimmat ICT-

alueen haasteet ovat:

1. Suuri järjestelmäkirjo

käytössä runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita

samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä

tekniikka osin vanhaa

2. Toimialakohtaisuus

toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen ja ICT-ratkaisut ovat tämän

seurauksena siiloutuneet

ICT-ratkaisut ovat osaoptimoituja kokonaisnäkyvyyden puuttumisen seurauksena

3. Kuntakohtaisuus

samoilla toimialoilla ja toiminnoissa on käytössä erilaisia ICT-ratkaisuja

samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin eri kunnissa

samoista toimialasovelluksista on käytössä useita eri versioita

ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta ei ole kustannustehokasta, kun se tapahtuu

kuntatoimijakohtaisesti

4. Kustannuskehitys

nykyisen mallin jatkuessa ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena, eikä

toiminnan kehittämiseen pystytä panostamaan tarpeeksi ylläpitokustannuksien kasvaessa

3.2 Kysynnän trendit

Kuntien ICT-markkinoilla on selkeitä trendejä, jotka pohjautuvat kunnallisen palvelutuotannon

ja järjestämistapojen uudistumiseen sekä ICT-markkinoiden muutokseen. KPK ICT:n kannalta

merkittävimmät kysynnän trendit ovat:

1. Tietojohtaminen

kuntatoimijoilla on tarve parantaa asiakas-, palveluja henkilöstötietojen hallintaa ja

yhteiskäyttöisyyttä

tiedot tulee kerätä tarvelähtöisesti ja sellaisessa muodossa että ne ovat integroitavia

päätöksentekijät tarvitsevat laadukkaampaa ja tehokkaampaa tietoa johtamisen ja

päätöksenteon tueksi

2. Asiakaslähtöisyys

kuntatoimijoiden tulee siirtyä toimialakohtaisista palveluprosesseista kuntalaisten

elämänkaarimallin mukaisiin prosesseihin

palveluratkaisujen ja –konseptien kehittämisen tulee olla asiakaslähtöisempiä


29


sähköiset itsepalveluiden tarve ja kysyntä lisääntyvät

palveluprosessien lisääntyvä automatisoituminen ja integroituminen tulee olemaan

välttämätön kehityspolku

3. Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen

ICT-markkinoiden kypsyminen mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja kuntatoimijoille

edellytykset markkinoiden tehokkaampaan ja järkevämpään hyödyntämiseen

kuntatoimijat voivat harkita onko heille edullisempaa ostaa ICT-palvelut palveluna

(SaaS), vai tuottaa ne itse hankkimalla teknologia omistukseensa

kun teknologiaa ei tarvitse enää ostaa omaksi, palvelut voidaan skaalata kulloisenkin

tarpeen mukaan ja niistä voidaan maksaa vain todellisen käytön, kiinteät ICT-

kustannukset muuttuvat joustavammiksi

ICT-toimialalla vallitsee merkittävä teknologioiden uudistukseen liittyvä murros ja trendejä,

jotka mahdollistavat uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös KPK ICT:n toiminnassa.

Ajoitus kuntien rakenteellisten muutosten mahdollistamiseksi ICT-toiminnan ja KPK ICT:n

avulla ja tukemana on sopiva. Alla on listattu esimerkkejä teknologiatrendeistä:

1. Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service)

ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna

maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia

palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen ja etenkin pienten

palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät

2. Avoimet arkkitehtuurit

arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen

toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT-

osaamisverkoston toimesta

3. Green ICT / Vihreä IT

mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti

otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa

3.3 KPK ICT:n mahdollistamat hyödyt kuntien ICT-toiminnan kehittämiseen

ICT:n hyödyntäminen selittää pitkälti yksityisen sektorin nopean tuottavuuden kasvun kolmen

viime vuosikymmenen aikana. Samalla on pystytty luomaan uusia kustannustehokkaita tapoja

toteuttaa parempia palveluita. ICT-pohjaisia tuottavuuden ja palvelun laadun parantamiseen

tähtääviä investointeja ei ole pystytty toteuttamaan samassa mittakaavassa kuntasektorilla ja

ICT-ratkaisuilla voidaankin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi kuntien toiminnan

kehittämiseen. Uusiutuvat teknologiat ja ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille tehokkaita

keinoja ratkaista aiemmin esitettyjä nykytilan haasteita sekä hyödyntää tunnistettua

tuottavuuden kehityspotentiaalia.

KPK ICT tuottaa hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamisessa.

Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa mm.:


30


tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT -hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla

prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen,

avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla

perustietotekniikkapalveluiden palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja

tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT -tuotannon kokoamisesta ja

yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla.

Alla on yhteenveto siitä, miten KPK ICT:n avulla kyetään vaikuttamaan kuntien ICT menojen

alenemiseen ja uudelleen kohdentamiseen.

Kuva 3.4 Kuntotoimijan ICT-menojen skenaariot nykymallilla sekä KPK ICT:n asiakkaana

Alla on yhteenveto kuntatoimijoiden tärkeimmistä syistä ja niiden perusteluista, minkä vuoksi

ne ovat kiinnostuneita tulemaan KPK ICT:n omistaja-asiakkaiksi.


31


Kuva 3.5 Kuntatoimijoiden syitä liittyä KPK ICT:n asiakkaaksi


32


4 Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea

4.1 Visio

KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon

toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista

johdettuja laadukkaita palveluita.

4.2 Strategiset päämäärät

KPK ICT strategiset päämäärät ovat:

1. Palvelukeskuksen palvelut mahdollistavat merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden

kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien

menojen kasvun rajoittumisena

2. Palvelukeskus mahdollistaa kuntapalveluiden toimintamallien uudistamisen

3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä

sidosryhmien kanssa

4.3 Toiminta-ajatus

KPK ICT toiminta-ajatus on tiivistetty seuraaviin neljään asiaan:

1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja

toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen

2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja

kaupallisten toimijoiden kanssa ICT-palveluiden järjestäjänä ja kuntien toiminnan

kehittäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen

3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa

vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien

yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi

4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien

suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja

kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan

4.4 Liikeidea

KPK ICT liikeidea on:

1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien

yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus

palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti.

2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat

kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus

ICT-alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat

vaikuttavuutta ja tuottavuutta

ICT-markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus

ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan


33


ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja

ohjaus

3. Palvelukeskuksen kehittämisen painopiste on toiminnassa ja kustannustehokkaasti

markkinoilta hankittavista järjestelmissä ja ratkaisuissa. Yhtiö toimii kaupallisin

periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään.

4.5 KPK ICT:n asiakkaat

KPK ICT:n potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset

sekä osa kuntien omistamista yhtiöistä. Palvelukeskuksen järjestämät ICT-palvelut ovat

käytössä asiakkaiden omilla työntekijöillä ja luottamushenkilöillä tuotannollisissa ja

hallinnollisissa prosesseissa sekä kunta-asiakkaille sähköisinä palveluina.

Asiakasorganisaatiot ovat segmentoitavissa tarpeidensa mukaisesti:

kunnat

kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym.

muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sti omistamat yhtiöt,

jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä

Asiakkuudet muodostetaan niiden kuntien tai muiden kuntasektorin toimijoiden kanssa, jotka

ovat palvelukeskuksen osakkeenomistajia.

KPK ICT:n tärkeimmät yhteistyörajapinnat asiakkaiden organisaatioissa ovat:

ylin johto ja toimialojen johto

tietohallinnot ja ICT-koordinoijat

kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä tai tietyn palveluprosessin

asiantuntijoita

kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä


34


Palveluiden loppukäyttäjiä ovat:

kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt

kuntalaiset

yritykset ja yhteisöt

loma-asukkaat ja matkailijat

4.6 KPK ICT strategiset tavoitteet ja kehityspolku v.2010–14

Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa läpi elinkaaren vaiheiden. KPK ICT:n

liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä

peräkkäistä suunnittelujaksoa. Suunnitelma on alustava ja omistajat tulevat tarkentamaan sitä

yhtiön perustamisen yhteydessä.

Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus aloittaa toimintansa, organisoituu sekä ottaa

hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö

on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu ja palveluiden järjestäminen yhteistyössä

palvelutuottajien kanssa asiantuntijapalveluiden osalta on käynnistetty. Käynnistysvaiheen

jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista

tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on

käynnistetty.

Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja

palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat

organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut

vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen sekä uusien

palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n

palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa

olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin.

Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja


Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat alkavat kokea palvelukeskuksen tuottavan

konkreettisia hyötyjä sekä tuotannon tehostumisen kautta että palveluiden kehittämisen kautta.

Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT:llä on merkittävä rooli kuntakentän sähköisen asioinnin

palveluiden järjestämisessä, vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä

merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana myös tavoitetilan

palveluita käyttöönotetaan sekä tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät. Samaan aikaan

kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden

onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi.

Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin kunnat ovat saavuttaneet merkittäviä hyötyjä ja

parantuneet palvelut mahdollistavat tuotantouudistuksia kunnissa. Tavoitetilassa KPK ICT:llä

on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa,

sektorikohtaiset sovellukset ovat poistuneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti

käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua.

Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat

vakiintuneena osana kuntien toimintaa sekä asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on

vähemmän.


35


Alla on esitetty kehityspolku tavoitetilaan sekä strategiset välitavoitteet jaoteltuna

tuloksellisuuteen, palveluihin, asiakkuuden hallintaan, sisäisiin prosesseihin sekä osaamiseen ja

henkilöstöön. Vastaavan kehityspolun mukaisesti on määritelty KPK ICT:n palvelusalkku, jota

esitellään tarkemmin luvussa 6.

Kuva 4.1 Kehityspolkuja tavoitteet vuosille 2010–14


36


5 Toimintaympäristö ja toimintamalli

5.1 Toimintaympäristö

KPK ICT toimii julkishallinnon ICT-toimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden

järjestäjänä ja kehittäjänä. Yhtiön päätehtävä on kehittää ratkaisuja kuntien vaikuttavuuden

kasvattamiseen ja tuottavuuden parantamiseen.

KPK ICT:n toimintaympäristölle on ominaista, että kuntia kannustetaan lisäämään

yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä ja uusien yhteisten ratkaisujen löytämiseksi

kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Palveluiden turvaaminen kustannustehokkaalla tavalla

edellyttää palvelurakenneuudistuksia. Uusia järjestämis- ja tuottamistapoja vaaditaan kuntien

ydinprosesseissa ja niitä voidaan mahdollistaa ICT:n avulla. Kuntien omistajapolitiikka

määrittelee millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä hankkeissa kunta on mukana omistajana

ja rahoittajana. Kunnan omistajapoliittisista linjauksista on viime kädessä vastuussa

kunnanvaltuusto. Lisääntyneet toimintamallimuutokset aiheuttavat yhtenäistämistarpeita ICT-

palveluiden osalta. Palveluiden yhtenäistäminen myös helpottaa yhteistyön lisäämistä ja

mahdollisia kuntaliitoksia.

KPK ICT:n toimintaympäristössä korostuu myös kiristynyt taloudellinen tilanne sekä suurten

ikäluokkien eläköitymisen myötä heikentyvä työvoiman saatavuus. Kuntien työvoimavaltaiselle

palvelutuotannolle tämä kehityssuunta luo voimakkaita uudistumispaineita. Kunnissa joudutaan

tekemään merkittäviä tehostamis- ja säästöpäätöksiä peruspalveluiden turvaamiseksi. Kuntien

omia resursseja on keskitettävä tukitoiminnoista ja hallinnosta ydinprosesseihin.

Toimintaympäristön teknologiakehitys on mahdollistanut sähköisten palveluiden ja sähköisen

asioinnin lisääntymisen ja siten lisänneet palveluiden järjestämisen tai tuottamisen

paikkariippumattomuutta. Itsepalveluteknologia parantaa kunta-asiakkaan kokemaa

asiakaspalvelua ja vähentää henkilöstösidonnaisuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen

edellyttää kuitenkin mittavia investointeja palveluihin ja koulutukseen, jotka yksittäiselle

kuntatoimijalle voivat olla kannattamattomia, ellei niitä tehdä yhteistoimintana.

Löytääkseen ratkaisuja kuntien tuottavuuden parantamiseksi KPK ICT:n tulee vaikuttaa

erilaisilla kuntasektorin yhteistyöfoorumeilla sekä osallistua julkishallinnon ICT-toimintaan tai

kuntasektorin kehitykseen liittyviin hankkeisiin. Samalla se kasvattaa kuntaosaamistaan sekä

löytää valmiita ratkaisuja ongelmiinsa. KPK ICT:llä on merkittävä rooli tulevaisuudessa

kuntakentän ja koko julkishallinnon toimijana. KPK ICT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat

henkilöstö, rahoittajat, Kuntaliitto, järjestöt sekä muut valtiohallinnon ja julkisen hallinnon

toimijat, kuten VM:n KuntaIT ja ValtIT, VIP (Valtiokonttori) ja keväällä 2010

valmisteluvaiheessa oleva JulkIT -palvelutuotanto-organisaatio (JIP).

KPK ICT:n suhdetta julkisen hallinnon keskeisimpiin sidosryhmiin on kuvattu alla.


37


Kuva 5.1 Julkishallinnon ICT-toimijat

Valtiovarainministeriön ja KPK ICT valmisteluhankkeen yhteisen tavoitelinjauksen mukaan

koordinoitu, julkisen hallinnon ICT-palvelutuotanto tapahtuu pitemmällä tähtäimellä pääasiassa

kuvion muodostamien kolmen yksikön toimesta: VIP (Valtiokonttori), tuleva JulkIT-

palvelutuotanto-organisaatio (JIP) ja tuleva KPK ICT (+pienemmät kuntien palveluyhtiöt).

Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että VIP (Valtiokonttori) toimii nykyroolissaan

tuottaen valtion ja osin valtion ja kuntien yhteisiä palveluja (tukipalveluja), tuleva JIP tuottaa

yhteisissä kehittämishankkeissa kehitettyjä KuntaIT- ja SADe-ohjelmassa kehitettyjä julkisen

hallinnon yhteisiä palveluja (tukipalveluja) sekä substanssipalveluja, ja tuleva KPK Oy järjestää

ja tuottaa kuntien yhteisiä palveluja. Tiivistyvällä JulkIT -koordinaatiolla ja yhteistyöllä

huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä.

KPK ICT:n muut kumppanit ja sidosryhmät ovat mm. Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy,

valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat sekä

omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt.

Liiketoimintasuunnitelmaluonnosta koskevassa lausunnossaan Kuntaliitto suhtautuu erittäin

myönteisesti kuntaohjelman tavoitteiseen koota kuntien tietotekniikan ja talous- ja

henkilöstöhallinnon tukipalveluja nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin.

Kuntaliitto näkee, että se on omiaan lisäämään kuntien toiminnan tehokkuutta ja luomaan

parempia ja pitemmälle erikoistuneita palveluja. Lausunnossaan Kuntaliitto yhtyy täysin mm.

niihin liiketoimintasuunnitelmaluonnoksissa esitettyihin näkemyksiin siitä, mitä vaikuttavuutta

saa aikaan palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja palvelutuotannon rakenteiden

uudistaminen.

5.2 Toimintamalli

Liiketoimintasuunnitelman toimintamalli kuvaa tavan, jolla KPK ICT toimii omistaja-

asiakkaiden ohjauksessa järjestäen asiakkaidensa tarpeisiin perustuvia palveluita. Toiminnan on

oltava liiketoiminnallisesti kannattavaa, jotta KPK ICT kykenee jatkuvaan toiminnan ja


38


palveluiden kehittämiseen. Liiketoiminnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa enemmän kuin

tarvitaan jatkuvan toiminnan ja kehittämisen varmistamiseksi.

KPK ICT toimii verkostomaisesti ja valtakunnallisesti. KPK ICT:n osaamisalueet muodostetaan

verkoston toimijoiden tunnistettujen vahvuuksien mukaisesti. Operatiivisen toiminnan

näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalla

osaamisalueella ja vastaavasti kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat

erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman

erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti. Alla on kuva operatiivisen toiminnan

ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallista.

Kuva 5.2 Operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallist

KPK ICT toimii lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjänä ja käyttää ICT-toimialan alihankkijoita

palveluiden tuottajina. Palvelukeskus järjestää palveluja kuntatoimijoille yhdistelemällä,

konseptoimalla ja kehittämällä uusia palveluita sekä hyödyntämällä ICT-markkinoiden

toimittajien olemassa olevia ICT-palveluita. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitetila on keskittyä

pääsääntöisesti kuntien ydintoimintoja tukevien ICT-ratkaisujen järjestämiseen, joissa yhtiö

kykenee tuottamaan aitoa lisäarvoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuntatoimijoille. KPK ICT

on aktiivinen verkostoituja ja se toimii vahvassa yhteistyössä muiden julkisenhallinnon


Tässä suunnitelman luvussa on kuvattu KPK ICT:n korkean tason toimintamalli, prosessikartta

ja avainprosessit. Avainprosessien tarkemmat kuvaukset löytyvät liiketoimintasuunnitelman

liitteestä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit. Verkostoon oleellisena osana liittyvät

roolit, osaamistarpeet ja vastuunjako on kuvattu tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 11.

Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n korkean tason toimintamallista.

OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI

ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTU-

MISEN TOIMINTAMALLI


39


Kuva 5.3 KPK ICT toimintamalli

5.3 Prosessikartta

Prosessikartta kuvaa palvelukeskuksen tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin luomalla

yhden kokonaisvaltaisen näkymän ICT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen tavoitetilasta.

Prosessikarttaa käytetään johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineenä.

Prosessien kehittäminen liittyy aina organisaation muuhun suunnitteluun ja kehittämiseen ja

siksi prosessikartan pohjana ovat samat visiot, strategiat ja toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat

KPK ICT:n toimintaa.

Prosessikartta määrittää kuinka KPK ICT:n oma organisaatio toimii sekä auttaa ymmärtämään

miten vastuut jakautuvat ja yksilön tehtävät linkittyvät kokonaisuuteen. Prosessikartan avulla

asetetaan toiminnan seurannan mittarit ja raportointi, jotta toimintaa voidaan arvioida ja

toisaalta yksittäinen toimija näkee miten hänen työtään mitataan. Prosessikartta osoittaa sekä

sisäisesti omalle henkilökunnalle, että ulkoisesti toimittajien ja sidosryhmien edustajille, mitkä

ovat KPK ICT:n toimintatavat. Prosessikartta auttaa määrittämään, miten päätökset tehdään ja

mitkä ovat prioriteetit. Sen avulla estetään päällekkäiset toiminnot organisaatiossa ja yli

organisaatiorajojen. Yhteinen prosessikartta luo edellytykset toimintojen keskittämiselle ja

rinnakkaisvaiheiden lisäämiselle läpimenoajan nopeuttamiseksi.

KPK ICT:n prosessikartta huomioi palvelukeskuksen toimijaketjun ja järjestelmäkirjon.

Prosessikarttaa ja toimintatapoja ei päästä rakentamaan tyhjästä, koska mukana on paljon

erilaisia toimijoita (järjestelmätoimittajia), joilla on jo vakiintuneita prosesseja käytössään (mm.

tukimallit, pienkehitys jne.). Prosessikarttaan voidaan linjata ne asiat, jotka KPK ICT:ssä

tehdään yhteisen mallin mukaan ja vastaavasti ne kokonaisuudet, joissa voidaan nojautua

toimijakohtaisiin prosesseihin. Myös palvelu/järjestelmäkirjo vaikuttaa olennaisesti

prosessikarttaan, koska esimerkiksi erityyppiset palvelut vaativat prosessikartalta erilaisia

painopisteitä.

Seuraavassa kuvassa on esitetty KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartta.


40


Kuva 5.4 KPK ICT:n Prosessikartta

5.4 Prosessikartan suunnittelun pohjana käytetyt viitekehykset

KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty yleisesti omaksuttuja kansainvälisiä

viitekehyksiä (COBIT ja ITIL) sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan

suositusta prosessien kuvaamisesta. Viitekehykset on esitelty seuraavissa luvuissa.

COBIT-viitekehys (Control Objectives for IT and related Technology) on avoimen

standardin kansainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBIT on

valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien,

ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on

liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva.

ITIL-viitekehys (Information Technology Infrastructure Library) on globaalisti tunnustettu

ja vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty yli 20 vuotta. ITIL on

ICT-palveluiden tuottamisen ja johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation

tarpeiden mukaan. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ICT-prosessikehykseksi. Pääpaino

on ICT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. ITIL-rakenne ja ydin koostuvat viidestä

alueesta, jotka sisältävät palveluiden koko elinkaaren palvelustrategian luomisesta niiden

suunnitteluun, käyttöönottoon, tuottamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

JHS 152 Prosessien kuvaaminen - KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) julkaisemaa suositusta numero

152 prosessien kuvaamisesta. Kyseisen suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttää

julkisen hallinnon prosessien kuvaamista. Suositus on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin

toimijoille, jotka työssään kuvaavat prosesseja.


41


5.5 Prosessikartan toiminnot

KPK ICT:n prosessikartta jakautuu ylätasolla palveluiden kehittämisen ja palveluiden

järjestämisen toimintoihin. Palveluiden kehittämisen avulla vastataan uusiin palvelutarpeisiin

kehittämällä ja parantamalla asiakkaille toimitettavia palveluita ja omaa toimintaa. Palveluiden

järjestäminen keskittyy toimittamaan kehitettyjä palveluja asiakkaille sovituin palvelutasoin ja -

ehdoin sekä pitämään KPK ICT:n oman organisaation pyörät pyörimässä. Nämä ylätason

toiminnot jakautuvat edelleen prosesseiksi. Prosessit jakautuvat edelleen aliprosesseiksi kuvan

4.7. mukaisesti.

5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus

Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta ja omistajaohjaus -prosessi ulottuvat

palveluiden kehittämisen ja palveluiden järjestämisen osa-alueille. Asiakkuuden hoidon

tavoitteena on aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa kaikissa palvelun elinkaaren vaiheissa.

Asiakkaan kehitys- ja palvelusuunnitteluprosessissa KPK ICT toimii kokonaisvastuullisena

tahona, samoin asiakkuuden hankinta ja hoito -prosessissa. Asiakaspalveluprosessissa KPK

ICT toimii kontaktipisteenä asiakkaiden ja palveluntuottajien välisissä prosesseissa välittäen

asiakkaiden tarpeet ja tukipyynnöt edelleen palveluntuottajien toteutettaviksi.

Sidosryhmä- ja toimittajahallinta varmistaa, että KPK ICT:n toiminta on linjassa muiden

julkisen hallinnon organisaation ICT-hankkeiden kanssa ja että KPK ICT:n järjestämiä

palveluita tuottavat toimittajat järjestävät palveluita kilpailukykyiseen hintaan ja ehdoin.

Omistajaohjaus syöttää KPK ICT:n strategista suunnittelua omistajien linjausten muodossa.

Kuva 5.5 KPK ICT:n prosessien jakautumisen osaprosesseiksi

Prosessit on kuvattu lyhyesti tässä liiketoimintasuunnitelman päädokumentissa. Tarkemmat

prosessikuvaukset on esitetty liitteessä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja ydinprosessit.

5.5.2 Suunnittelu ja kehitys

Suunnittelu jakautuu strategiseen - ja kokonaisarkkitehtuurisuunnitteluun. Strateginen

suunnittelu vastaa asiakastarpeiden, omistajien linjausten, teknologiatrendien ja uusien

innovatiivisten ratkaisujen muokkaamisesta konkreettisiksi strategisten ohjelmien sisällöiksi.


42


Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun avulla KPK ICT:n palveluiden kehityksessä varmistetaan

arkkitehtuuriperiaatteiden toteutuminen. Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu vastaa KPK ICT:n

arkkitehtuuriperiaatteiden linjauksesta sidosryhmien arkkitehtuuriperiaatteiden suhteen.

Kehitys-toiminto jakautuu palveluiden kehityksen - ja oman toiminnan kehittämisen

prosesseihin. Palveluiden kehitys kattaa kehitysprojektit. Oman toiminnan kehittäminen tähtää

KPK ICT:n toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen raportoidun suorituskyvyn ja

asiakastarpeiden pohjalta.

Salkunhallinta menee läpi suunnittelun ja kehityksen toimintojen. Salkunhallinnasta on kerrottu

tarkemmin luvussa 8.

5.5.3 Toimitus ja tuki

Toimitus ja tuki toiminto sisältää palveluiden käyttöönotto-, palveluiden tukimalli-, palveluiden

hallinta- ja palveluiden ylläpito- prosessit. Palveluiden käyttöönoton prosessi varmistaa, että

uudet ja/tai edelleen kehitetyt ICT-palvelut saadaan käyttöön hallitusti siten, että palvelun

toimittajalla ja asiakasorganisaatioilla on valmius palvelun käyttöönottoon ja häiriöt

asiakasorganisaation toimintaan voidaan pitää minimissään. Palveluiden tukimallin prosessit

varmistavat, että käyttäjien havaitsemat poikkeamat palvelussa sekä palvelupyynnöt

rekisteröidään ja ohjataan korjattaviksi tai toteutettaviksi ja että käyttäjät saavat palveluihin

liittyvät tiedotteet. Palveluiden hallinta koordinoi muutostarpeita, käyttäjäpalautteita ja

palvelutasojen hallintaa. Palveluiden ylläpidon prosessit toteutetaan useimmiten

palvelukohtaisesti ja niistä vastaa käytännön tasolla palvelun toimittaja.

5.5.4 Hallinto

Hallinto- toiminnon KPK ICT ostaa oletusarvoisesti ostopalveluna KPK THH:lta.

Taloushallinto kattaa yrityksen rutiinin budjettisuunnittelun ja rahaliikenteen.

Henkilöstöhallinto sisältää rekrytoinnin, palkanlaskennan, koulutuksen ja resurssisuunnittelun.

Toiminnan seuranta linkittyy Oman toiminnan kehittämiseen ja palveluiden toimitukseen ja

tukeen. Toiminnan seuranta tuottaa rutiininomaisesti määritellyt raportit jatkotoimenpiteitä

varten oikeille tahoille ja seuraa KPK ICT:n toimintaa raportoinnin pohjalta.


43


6 ICT-palvelumalli

Nykytilassa kuntatoimijat ja niiden erityyppiset tietotekniikkapalvelukeskukset vastaavat

suurelta osin itse ICT-palveluiden toimittamisesta ja järjestämisestä kuntatoimijan

työntekijöiden ja kunta-asiakkaiden tarpeisiin. Usein vaiheittain rakentunut pirstaleinen

sähköisen asioinnin järjestelmäarkkitehtuuri hidastaa kuntatoimijoiden kykyä uudistaa

palvelutuotantoaan ja johtaa irrallisiin ICT-hankintoihin sekä epäedullisiin toimittajakytköksiin.

Palveluiden keskittämisestä saatavien mittakaavaetujen sekä osaamisen verkostoitumisen

seurauksena KPK ICT mahdollistaa kunta-asiakkaille tarjottavien palveluiden laadun

parantamisen, hilliten samalla kustannusten nousua. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi

kuntatoimijoiden neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo

edellytykset yhtenäisen ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla.

6.1 Palvelumalli

KPK ICT kehittää ja järjestää ICT-pohjaisia palvelutuotteita ja -prosesseja omistaja-

asiakkaittensa tuottavuuden parantamiseksi, mahdollistamalla samalla toimintaprosessien

yhtenäistämisen. Palvelukeskuksen palvelumalli kattaa asiakkaiden tarpeisiin kehitettyjä

asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita.

Kuva 6.1 KPK ICT:n palvelumalli


44


6.2 ICT Palveluryhmittely

KPK ICT:n järjestämät palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja

infrastruktuuripalveluihin, joita kukin kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun

mukaisesti. Lisäksi palvelukeskuksen palvelusalkku käsittää yhdessä kuntatoimijoiden johdon ja

henkilöstön kanssa toteutettavan kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen.

Palvelut on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 Palvelukortit.

Kuva 6.2 KPK ICT:n palvelusalkku

6.2.1 Ratkaisujen hallinta

Ratkaisujen hallinta on osa KPK ICT:n laajempaa asiakkuudenhallinnan hoitomallia. Se

linkittää palvelukeskuksen palvelut ja niiden järjestämisen tukiprosessit kunkin omistaja-

asiakkaan oman toiminnan kehittämiseen ja varsinaiseen palvelutoimintaan.

Ratkaisujen hallinnassa toimivat KPK ICT:n asiakasvastaavat ja ratkaisupäälliköt määrittävät

yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa palveluja kehityssuunnitelmat, joiden tavoitteena on

löytää parhaat ratkaisut asiakkaan ICT-haasteisiin toiminnan kehittämiseksi.

Kehityssuunnitelmia seurataan ja päivitetään jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakasvastaavan tulee tuntea asiakaskuntansa hyvin ja toimia asiantuntijana johdon ja

henkilöstön suuntaan niin teknisestä kuin toiminnallisesta näkökulmasta.

Suuremmissa asiakkuuksissa asiakasvastaavaa tukevien ratkaisupäälliköiden tehtävänä on

kehittää kuntatoimijoiden ICT-palveluita yhteistyössä toimiala-/palveluprosesseista vastaavien

henkilöiden kanssa ja vastata palveluiden järjestämisestä asiakkaiden suuntaan.


45


Kuva 6.3 Ratkaisujen hallinnan kannalta oleelliset segmentoinnin tasot

6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut

KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat

palvelukeskuksen tarjoamien teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kuntatoimijalla.

Asiantuntijapalveluita tarjotaan myös erillisenä palvelukokonaisuutena sovellus- ja

infrastruktuuripalveluiden rinnalla, jolloin asiakas hyödyntää asiantuntijaosaamista töissä, jotka

eivät suoraan liity KPK ICT:n muihin palveluihin.

Hyödyntämällä palvelukeskuksen asiantuntijapalveluita kuntatoimija saa käyttöönsä alan

parhaan tietohallinnon asiantuntijaverkoston, joka koostuu KPK ICT:n omasta henkilöstöstä ja

ulkopuolisista konsulteista.

Seuraavassa kuvassa on esitetty KPK ICT:n käynnistysvaiheessa tarjoamat asiantuntijapalvelut.


46


Kuva 6.4 KPK ICT:n käynnistysvaiheen asiantuntijapalvelut

6.2.3 Sovelluspalvelut

KPK ICT:n sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnan

palveluprosesseihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin sovelluksiin.

Sovelluspalvelut sisältävät niin kuntatoimijan henkilöstön kuin kunta-asiakkaiden hyödyntämiä

palveluita.

Uudet sovelluspalvelut rakentuvat KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai muun julkisen sektorin

valtakunnallisen ICT-kehittäjän ohjauksessa. Palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen

piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä.

Palvelukeskus järjestää sovelluspalvelut kuntatoimijoille. Palveluiden tuottamisesta vastaavat

pääsääntöisesti kaupalliset palvelutuottajat.

Seuraavassa kuvassa on esitetty käsitteellinen esimerkki KPK ICT:n tarjoamista

sovelluspalveluista.


47


Kuva 6.5 Esimerkki KPK ICT:n tarjoamista sovelluspalveluista

Tavoitetilassa KPK ICT:n sovelluspalvelusalkku sisältää uusia sovelluksia sekä jo olemassa

olevia sovelluksia, jotka otetaan KPK ICT:n hallinnan piiriin, konsolidoidaan ja tarjotaan

mahdollisesti keskitetysti myös muille omistaja-asiakkaille.

Uudet, yhteisiä ominaisuuksia sisältävät sovellukset tulee standardoida ja viipaloida

käytettäväksi läpi kuntakentän. Uudet sovellukset perustuvat avoimuuteen ja hyödyntävät

olemassa olevaa tietoa integraatioiden avulla. Nykyiset toimiala-/toimintakohtaiset sovellukset

vaativat usein räätälöidyn asiakaskohtaisen instanssin.

KPK ICT pyrkii kehittämään kuntakentän ICT-sovelluskarttaa suuntaan, joka mahdollistaa

siilomaisesti toimivista sovelluksista luopumisen. Seuraavassa kuvassa esitetään

sovelluspalveluiden yhdenmukaistamisen vaiheet.


48


Kuva 6.6 Sovelluspalveluiden yhdenmukaistamisen vaiheet

6.2.4 Infrastruktuuripalvelut

KPK ICT:n palvelusalkku kattaa kolmantena merkittävänä alueena infrastruktuuripalvelut, joita

voidaan järjestää kuntatoimijoille tarvelähtöisesti. Infrastruktuuripalveluiden tavoitteena on

hankkia ja pitää yllä kustannustehokkaalla tavalla asiakkaiden vakioituja

perustietotekniikkaratkaisuja niin, että ne ovat käyttäjilleen tehokas, luotettava ja

helppokäyttöinen työväline. Infrastruktuuripalveluiden järjestäminen jakautuu karkeasti neljään

kategoriaan:

1. KPK ICT hankkii tarvittavan infrastruktuurin palveluna itselleen, joka mahdollistaa

palvelukeskuksen toiminnan ja palveluiden tarjonnan kuntakentälle

2. KPK ICT tarjoaa perustietotekniikan hankinnan asiantuntijapalveluita kuntakentälle

hyödyntäen suuruuden ekonomiaa

3. KPK ICT ottaa järjestämisvastuun kuntatoimijan infrastruktuuripalveluiden

järjestämisestä ja toimittajasuhteiden ylläpidosta

4. KPK ICT järjestäen infrastruktuuriratkaisut kuntakentälle ”pilvestä” hyödyntäen

palvelutuottajia ja optimoi kustannuksia yhtenäistämisen ja keskittämisen kautta

Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkki KPK ICT:n järjestämistä infrastruktuuripalveluista.


49


Kuva 6.7 Esimerkki KPK ICT:n järjestämistä infrastruktuuripalveluista

6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus

KPK ICT tukee kuntatoimijoita uusien palvelukonseptien jalkautuksessa erityisesti asiantuntija-

ja sovelluspalveluiden kautta. Palvelukeskus huomioi palvelukehityksessään valtakunnalliset

palvelukonseptit, kuten esimerkiksi OmaHoito ja asiakaspalvelukonsepti. Asiantuntija- ja

sovelluspalveluiden eri komponenttien yhdistelmänä tarjottava kokonaispalvelu tukee kuntia

palvelukonseptien soveltamisessa ja jalkauttamisessa. Alla on esimerkki palvelukonseptin

jalkautuksessa hyödynnettävistä sovellus- ja asiantuntijapalveluista.


50


Kuva 6.8 Esimerkki palvelukonseptin jalkautuksessa hyödynnettävistä sovellus- ja asiantuntijapalveluista


51


7 Tuotteistetut ICT-palvelut

KPK ICT:n palvelusalkku sisältää joukon tuotteistettuja asiantuntija-, sovellus- ja

infrastruktuuripalveluita, joilla palvelukeskuksen palvelutarjonta käynnistetään. Tuotteistettujen

palveluiden valinnassa on huomioitu kuntatoimijoiden esiin nostamat yleiset tarpeet ja

suurimmat kipupisteet.

Seuraavissa luvuissa on kuvattu asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluiden korkean

tason palvelukuvaus ja julkaisuajankohta. Palvelut on kuvattu tarkemmin liitteessä 1

Palvelukortit.

7.1 Tuotteistetut ICT-asiantuntijapalvelut

KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään vuoden 2010 aikana ICT-asiantuntijapalveluilla.

Palvelu Kuvaus Julkaistaan

Tietohallinnon

johtamisen palvelut

Tietohallinnon johtamisen palvelut tukevat kuntatoimijan johdon / kunnan

toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamista ICT-

näkökulmasta. Palvelut keskittyvät palvelutoiminnan ja tietohallinnon

yhteensovittamiseen ja läpinäkyvyyden varmistamiseen

2010

Tietoturvan

asiantuntijapalvelut

Tietoturvan asiantuntijapalveluiden tavoitteena on varmistaa hyvien

tietoturvakäytäntöjen ja -periaatteiden mukainen toiminta ja kehitys

kuntatoimijoissa ja täten parantaa kuntatoimijan varautumista ICT-riskeihin

2010

ICT-

Arkkitehtuurien


Arkkitehtuurien asiantuntijapalveluissa KPK ICT:n asiantuntijat tukevat

kuntatoimijaa palvelutoiminnan prosesseihin linkittyvässä teknisessä

arkkitehtuurisuunnittelussa

2010

Hankintojen ICT-


Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut keskittyvät kilpailutusten (vaatimusten

määrittely, tarjouspyynnön laatiminen, tarjousten vertailu, suositukset

päätöksenteon tueksi) ja hankintasopimusten määrittelyn tukemiseen

2010

ICT-

projektipalvelut

ICT-projektipalveluilla tuetaan kuntatoimijaa sen ICT-muutos- ja -

kehitysprojektien läpiviennissä. Projektipalvelut kattavat projektisalkun

hallintaan liittyvät projektien tuki- ja seurantapalvelut,

projektipäällikköpalvelut ja projektien toteutustyöt

2010

Prosessien

kehittämisen


Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut sisältävät palvelukonseptien,

toimintamallien ja prosessien kehittämistä tunnistettujen ideaalimallien

pohjalta. KPK ICT kehittää, ylläpitää ja jalkauttaa kuntakentällä parhaiksi

todennettuja malleja kuntien toiminnan kehittämiseksi

2010

Taulukko 7.1 KPK ICT:n asiantuntijapalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta


52


7.2 Tuotteistetut sovelluspalvelut

Ensimmäiset sovelluspalvelut ovat kuntien käytössä vuonna 2011. Sovelluspalvelut sisältävät

osittain myös nykyisen VIP:n ja suunnitteilla olevan JIP:n järjestämiä palveluja. Yhteistyön

muotoa ja työnjakoa näiden palveluiden osalta tarkennetaan vielä.


Palveluseteli-

portaali

Palveluseteliportaalin avulla asiakas voi hakea tietoa palvelusetelistä, sen

käyttö-ominaisuuksista, sekä arvioida hoidon kustannusta itselleen eri tavoin

tuotettuna

2011

Sähköinen

palveluseteli

Sähköinen palveluseteli tehostaa palvelusetelimallin hyödyntämistä kunnissa

lisäten samalla asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityisten

palvelutuottajien hyödyntämistä

2011

THH-järjestelmät

palveluna

KPK ICT tarjoaa kuntatoimijoille kilpailukykyisen talous- ja

henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisun palveluna. Samaa palvelua

hyödynnetään myös KPK THH:ssa kuntatoimijoille tuotettavissa talous- ja

henkilöstöhallinnon prosessipalveluissa

2011

Asianhallinnan

palvelut

Asianhallinnan sovelluspalvelut sisältävät kunnallista päätöksentekoprosessia

tukevia ICT-ratkaisuja, kattaen sähköiset kokoukset ja niitä tukevan

asiakirjahallinnan vaiheet asian vireille panosta tehdyn päätöksen

arkistointiin.

2011

Kunta-asiakkaiden

sähköinen

asiakaspalvelu

Sähköinen asiakaspalvelu ohjaa kunta-asiakkaan tekemän palvelupyynnön

käsiteltäväksi oikealle taholle ennalta määritetyn palveluprosessin

mukaisesti. Prosessiohjaus integroituu kuntaorganisaation operatiiviisiin

järjestelmiin ja hyödyntää niitä

2011

Tiedolla

ohjaamisen palvelu

Tiedolla ohjaamisen palvelulla kuntatoimijan henkilöstö-, talous- ja

toimintatiedot yhdistetään siten, että eri tuotantolukujen seuranta,

ennustettavuus, vaikuttavuus ja raportointi tehostuu

2011

SOTE-

järjestelmäpalvelut

KPK ICT järjestää kapasiteettipalveluja kuntatoimijan sosiaalitoimen ja

terveydenhuollon järjestelmille sekä ottaa vastuun kuntatoimijan SOTE-

alueen toimittajasuhteiden ja -sopimuksien hallinnasta joko toimeksiannolla

tai kokonaisulkoistuksena

2011

Keskitetty käyttö-

valtuushallinta

Palvelu sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity provider -

IDP) sekä toisena osakomponenttina identiteetin hallinnan

2011

Yhteisölliset

työkalut

Palvelu koostuu helppokäyttöisistä yhteisöllisistä teknologiapalveluista, jotka

läpileikkaavat kuntatoimijan ydintoiminnallisuuksia ja linkittyvät

kuntatoimijan palveluprosesseihin

2011


53



Mahdollistavat

Integraatiopalvelu Integraatioalusta tarjoaa kuntatoimijoille keskitetyn palveluiden hallinnan ja

siihen liittyvät tukisovellukset, palvelukatalogin (UDDI) ja standardisoidut

rajapinnat jo aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä

KPK ICT tuotantoon tuleviin palveluihin

2011

Maksaminen Maksamisen palvelu mahdollistaa VETUMA-palvelun tarjoaman sähköisen

maksamisen hyödyntäminen useissa eri järjestelmissä saman

taustatoiminnallisuuden ja samojen avoimien palvelurajapintojen kautta.

2011

VRK Liittymä VRK/VTJ integraaatio palvelu tukee kunnan MDM ratkaisujen tiedon

päivitystä ja uusien tietojen hakua ja luontia MDM rekistereihin.

2011

Suostumus ja

Valtuutus

Valtuutuksella tarkoitetaan kansalaisen toiselle henkilölle antamaa

valtuutusta, eli joku muu on saanut oikeuden toimia luonnollisen henkilön

puolesta terveydenhuollon asioinnissa ikään kuin olisi henkilö itse.

2011

LDAP integraatio Käyttäjähakemistointegraatio Microsoft AD ja LDAP ympäristöihin.

Integraatiopalvelun avulla voidaan kunnan verkkopalveluihin liittyvät

tunnistautumismekanismit liittää yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi ns.

META Hakemiston avulla

2011

Vetuma tunnistus Vetuma-tunnistus palvelu tukee kaikkia kunnan vahvaa tunnistusta

tarvitsevia palveluita. Vetuma tunnistusta voidaan käyttää käyttäjien

tunnistamisessa palvelukokonaisuuksiin tai yksittäisten toimintojen

suorittamiseen tarvittavissa tilanteissa.

2011

Lokitietojen

hallinta

Lokitietojen hallinta on tarkoitettu tiedon jäljitettävyyden, kiistämättömyyden

ja eheyden varmistamiseksi. Lokitieto tallennetaan tilattomien palveluiden

avulla jossa pääkomponenttina toimii Sanomajono toteutus ja Web service

rajapinta.

2011

Prosessipankki käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa

organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja

ICT sekä viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti

2011

Komponentti-

pankki

Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, johon voidaan

tallettaa Kuntasektorille toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin

periaattein.

2011

Taulukko 7.2 KPK ICT:n sovelluspalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta


54


7.3 Tuotteistetut infrastruktuuripalvelut

Infrastruktuuripalvelut sisältävät laiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot

"kapasiteettipalveluna" (hankinta, asennus, ylläpito, käyttäjätuki ja elinkaaren hallinta).

Palvelu (kapasiteettipalvelu) järjestetään tarvittaessa soveltuvin osin useammasta (vähintään

kahdesta) konesaliympäristöstä.

Palvelu kattaa palvelukokonaisuuden tietojen varmistuksen ja palautukset, laitteiden tietoturvan

hallinnan (virustorjunta ja työasemien puhdistaminen, tietoturvan päivitykset) sekä palvelun

jatkuvan kehittämisen.


Käyttäjäpalvelut Palvelu sisältää päätelaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja

perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna”. Tuettuina päätelaitteina: mm.

työasemat, älypuhelimet, ”thin client”, tulostimet.. Palvelu sisältää myös

etätyön tukipalvelun (yhteyden tilaus ja käyttöönoton tuki, muut em.

palvelut) sekä valtuuksien hallinnan (oikeuksien hallinta hakemisto- ja

toimialuejärjestelmissä, etäyhteyksien kirjautumisen hallinta)

2011

Kapasiteetti-

palvelut

Palvelu sisältää palvelin-, tallennus- ja varmistuslaiteympäristön suunnittelun

sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu käsittää mm.

konesali- ym. tilapalvelut, konesalien tietoliikenteen ja konesalien välisen

tietoliikenteen sekä palvelukokonaisuuden valvonnan.

2011

Tietoliikenne-

palvelut

Palvelu sisältää toimiston lähiverkon teknisen ympäristön suunnittelun sekä

laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna” sekä valvonnan ja tuen.

2011

Toimistopalvelut Palvelu sisältää suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot

"kapasiteettipalveluna" Palvelu kattaa toimisto-ohjelmat, sähköpostin ja

työryhmäsovellukset sekä näiden hallinnan, tuen ja ratkaisujen kehittämisen.

2011

Taulukko 7.3 KPK ICT:n infrastruktuuripalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta


55


8 Salkunhallinnan malli ja sisältö

KPK ICT:n salkunhallinnan malli perustuu KuntaIT:ssä rakennettuihin kehittämisen hallinnan

menetelmiin, joita on muokattu soveltumaan KPK ICT:n toimintamalliin. Salkunhallintamallin

ytimen muodostavat kolme salkkua: kehityssalkku, projektisalkku ja palvelusalkku. Salkut ovat

tiukasti linkittyneet toisiinsa ja niitä ohjataan keskitetysti omistajaohjauksen linjausten

mukaisesti.

Kuva 8.1 KPK ICT:n salkunhallintamalli

Palvelusalkku: Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion

sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta.

Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi sovitun

aikataulun mukaisesti.

Kehityssalkku:

• kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa

organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin

• kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti

kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset

• hyväksyttyjen kehityshanke-esityksien perusteella hankkeet projektoidaan ja ne siirtyvät

projektisalkkuun

• kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle

Projektisalkku:

• projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat

hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat

projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa

KPK ICT:n kehityssalkun hallinta perustuu läpinäkyvyyteen, jotta eri tahojen hallinnoimat

kehityshankkeet saadaan linjattua tukemaan yhteisiä tavoitteita. KPK ICT:n palvelusalkkuun

valittavat kehitteillä olevat palvelukokonaisuudet rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa

ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa. Palvelusalkkuun

valittavat palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton

yhteydessä.

KPK ICT:n projektisalkku sisältää uuskehitykseen liittyvien toteutus- ja jalkautusprojektien

lisäksi myös tuotantopalveluiden siirtoprojekteja. KPK ICT:n palvelutarjonta kattaa myös

olemassa olevien järjestelmien siirrot kuntaorganisaatiosta KPK ICT:n hallintaan. KPK ICT

ottaa vastuun valituista kuntatoimijan aiemmin hallinnoiman palvelun ylläpidosta ja

kehittämisestä. Keskittämisen kautta mahdollistetaan järjestelmien keskittämiset ja koordinoitu


56


siirtyminen yhtenäisiin järjestelmiin. Olemassa olevien ICT-ratkaisuiden keskittäminen

mahdollistaa panosten siirtämisen ylläpidosta kehittämiseen.

8.1 Palvelustrategian jalkauttaminen

KPK ICT:n strategia jalkautuu tavoitetilassa strategisten ohjelmien kautta

hankekokonaisuuksiksi ja edelleen yksittäisiksi projekteiksi/kehityshanke-esityksiksi, joita

hallitaan salkunhallintamallin avulla.

Kuva 8.2 KPK ICT:n strategia jalkautuu strategisiksi ohjelmiksi ja niihin liittyviksi hankkeiksi

Strategisia ohjelmia on tunnistettu kuntien tarpeiden pohjalta seitsemän, jotka ovat listattu alla:

1. Hallinnon kehittäminen

2. Sivistys ja kulttuuri

3. Hyvinvointi

4. Asiakkuudenhallinta ja palveluohjaus

5. Yhdyskuntatekniikka

6. ICT-tehokkuus

7. KPK ICT toimintamalli

Strategisten ohjelmien suunnittelu on oma prosessinsa (katso luku 5:5), joka on osa strategisen

suunnittelun toimintoa. KPK ICT:n hankesalkkuun listatut hankkeet on ryhmitelty yllä

mainittujen strategisten ohjelmien alle. Ohjaus ja priorisointi tapahtuvat pääasiassa ohjelma-

tasolla.


57


8.2 Palveluiden tuotteistaminen

KPK ICT:n palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistusprosessi linkittyy KPK ICT:n

kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin. Tuotteistusprosessissa palvelukuvaukset

täydentyvät kehityshankkeiden edetessä.

Kuva 8.3 KPK ICT:n ylätason tuotteistusprosessi

Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun ominaisuuksien ja tuotannon määrittelyä, suunnittelua ja

toteutusta siinä tarkoituksessa, että samaa palvelua voitaisiin järjestää useammalle asiakkaalle

ja/tai useampia kertoja. Tuotteistamisen idea on toistamisella saavutettava tehokkuus.

Palvelutarjontaa kehitetään, eli palveluita/niiden ominaisuuksia lisätään tai poistetaan

palvelutarjonnasta esimerkiksi asiakkailta tulleen palautteen perusteella. Palvelutarjonnan

kehittäminen sisältää myös olemassa olevan palvelun korvaamisen uudella palvelulla.


58


8.3 Salkunhallinnan päätöksentekoprosessi

Alla olevassa kuvassa on kuvattu hankkeiden ja projektien ylätason päätöksentekoprosessi.

Kuva 8.4 Salkunhallinnan ylätason päätöksentekoprosessi

Kehityshankkeiden ja projektien osalta arviointi tapahtuu KPK ICT:n ohjausryhmissä sovittujen

kriteerien pohjalta. Päätöksenteossa käytettävät kriteerit ovat:

• strategian mukaisuus

• asiakkaiden tarpeet

• liiketoiminnallisen hyödyn nopeus

• liiketoiminnallisen hyödyn merkittävyys

• käyttöönoton nopeus

• keskittämismahdollisuudet

• ajankohtaisuus/merkittävyys

• soveltuvuus KPK ICT arkkitehtuuriin

• elinkaaren vaihe

• elämänkaarimallin tukeminen

Investointipäätökset tekee johtoryhmä.

8.4 Kehityshankesalkun sisältö, investointitarve ja aikataulu

Tällä hetkellä KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu 32 hanketta, jotka tähtäävät

tuotteistettujen palveluiden ja muiden priorisoitujen kehitysaloitteiden määrittelyyn ja

toteuttamiseen.

Kehityssalkkuun listattujen KPK ICT:n omien kehityshankkeiden investointitarpeeksi on

ensivaiheessa arvioitu yhteensä 44,6 milj. €. Palvelukeskuksen investoinnit kohdistuvat ennen

kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä muissa organisaatioissa määriteltyjen ja

toteutettujen ITC-ratkaisujen tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja

toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta

toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville

kuntatoimijoille palvelumaksuina. Aikataulullisesti listatut hankkeet tähtäävät

käynnistysvaiheen ja sisäänottovaiheen palveluiksi, joten määrittely- ja toteutusprojektit


59


ajoittuvat vuoden 2010 loppuun ja vuoden 2011 alkuun. Asiakaspilotoinnit ja käyttöönotot

sijoittuvat ajallisesti välittömästi toteutusprojektien jälkeiseen aikaan. Alla on yhteenveto

kehityssalkun hankkeista, niiden aikataulusta ja investointitarpeesta. Investointitarve on

taulukon jälkeen avattu hankekohtaisesti tarkemmin.

Kuva 8.5 KPK ICT Hankesalkku

Investointitarve jakautuu ohjelmittain ja hankkeittain seuraavasti:

Hallinnon kehittäminen 17,7 milj. €

THH-järjestelmät palveluna 0,4 milj. €

Asianhallinnan palvelut 0,8 milj. €

Tiedolla ohjaamisen palvelu 2,4 milj. €

Yhteisölliset työkalut vol.1 1 milj. €

Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaille 0,9 milj. €

Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut 1,7 milj. €

Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä 1,2 milj. €

THH järjestelmät 2012 7,8 milj. €

Q4

2010

Q3Q2Q1Q4Q3

2011

Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelutYhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaaliAsiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautusUudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut

Hyvinvointi ~9 milj. €Avoin Koulu

ICT-Infrapalvelut

Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksiYhteisölliset työkalut kunnan työntekijöilleTiedolla ohjaamisen palveluKunnan asianhallinta

Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. €

Yhteinen integraatioratkaisu

Strategiset ohjelmat ja investointitarve*

Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisuMaster Datan määrittely, MDM KoneArkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )

KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €Asiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)Asiakkuuden hoitomallin jalkautusKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus

ICT tehokkuus ~4,6 milj.€

KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusAvoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki

Muut suunnittelun sovelluspalvelut

Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€

Investointitarve yhteensä 44,6 milj. €


60


Hallinnon kehittäminen 17,7 milj. €

Sähköisen kilpailuttamisen välineet 0,7 milj. €

Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut 0,4 milj. €

Ateriapalveluiden toiminnanohjausjärjestelmä 0,4 milj. €

Taulukko 8.6 Hallinnon kehittämispalvelu-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

Sivistys ja kulttuuri 3,3 milj. €

Avoin koulu 3,3 milj. €

Taulukko 8.7 Sivistys ja kulttuuri-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

Hyvinvointi 9,0 milj. €

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon

järjestelmäpalvelut 2,7 milj. €

SOTE-järjestelmän kehittäminen 2,5 milj. €

Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut -

jalkautus

0,6 milj. €

Kohti Kumppanuutta 3,2 milj. €

Uusi potilastietojärjestelmä ei vielä budjetoitu

Taulukko 8.8 Hyvinvointi-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus 2,3 milj. €

Palveluseteliportaali 0,1 milj. €

Sähköinen palveluseteli 0,8 milj. €

Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu 1,4 milj. €

Taulukko 8.9 Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat 2,7 milj. €


61


Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat 2,7 milj. €

KRYSP - kunnan rakennetun ympäristön sähköiset

palvelut 1,5 milj. €

Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus 0,7 milj. €

Muut yhdyskuntekniikan ja toimitilojen

suunnittelun sovelluspalvelut

0,5 milj. €

Taulukko 8.10 Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat -ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

ICT-tehokkuus 4,6 milj. €

Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu 2,1 milj. €

Integraatiopalvelu 0,3 milj. €

Infrastruktuuripalvelut 0,6 milj. €

Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen 0,25 milj. €

Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä 0,25 milj.€

Arkkitehtuurikomponentti - Maksaminen 0,25 milj. €

Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio 0,25 milj. €

Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja

valtuutuksenhallinta

0,25 milj. €

Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta 0,25 milj. €

Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone 0, 1 milj. €

Taulukko 8.11 ICT-tehokkuus-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

KPK ICT toimintamalli 5,0 milj. €

Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus 0,6 milj. €

Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus 0,6 milj. €

KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä 1 milj. €


62


KPK ICT toimintamalli 5,0 milj. €

KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus 2,1 milj. €

KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri 0,1 milj. €

KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri 0,5 milj. €

KPK ICT infrastruktuuri ja

kollaboraatioratkaisujen jalkautus

0,1 milj. €

Avoin komponenttipankki 0 €

Avoin prosessipankki 0 €

Taulukko 8.12 KPK ICT toimintamalli-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve

8.5 Projektisalkun sisältö

Projektisalkku sisältää KPK ICT:n käynnissä olevat projektit. Tällä hetkellä projektisalkussa on

ensimmäisenä projektina KPK ICT:n perustamisprojekti. Projektisalkkuun siirtyy lisää

projekteja, kun työn alla olevat kehityshanke-esitykset hyväksytään ja projektit käynnistetään.


63


9 Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n

strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista.

Kokonaisarkittehtuurin avulla varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen

säilyttäen kasvun aikanakin palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden.

Seuraavissa luvuissa on keskitytty kuvaamaan arkkitehtuuria ICT-näkökulmasta.

9.1 ICT-arkkitehtuurin ja sovellusten nykytila

9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit

Kullakin kuntatoimijalla on omat tietotekniset ratkaisunsa, jotka ovat perinteisesti

toimialakohtaisia. Tämä ja toimialojen itsenäisyys on tuottanut hyvin erillisiä tietojärjestelmiä,

jotka parhaassa tapauksessa ovat toimialalle tehokkaita mutta kunnan kokonaisuuden kannalta

osaoptimoituja. Tilanne on karkeasti alla olevan kuvan mukainen.

Kuva 9.1 Toimialakohtaiset tietojärjestelmät

Eri toimialojen palvelukehityksestä vastaavat pääsääntöisesti toimialat itse ja ne kehittävät

toimintaansa vuotuisen budjetin puitteissa. Kuntien toimialat ovat tyypillisesti muodostuneet

vahvoiksi yksiköiksi, joissa palveluihin liittyviä toimintaprosesseja koordinoidaan yksikön

sisällä. Toimintaprosesseihin liittyvät tukitoiminnot eivät yleensä ole kiinteästi mukana näiden

prosessien suunnittelu- tai kehitystyössä. Tietohallinto kytkeytyy tähän kehitysprosessiin

vaihtelevasti.

Kuntatoimija

Johtaminen

Muuttukitoimet

Talous, HR

Työntekijä (virastot)

Kunnan asiakkaat

Kumppanit

Sosiaali- ja

terveystoimi

Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-

palvelut

Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero…

Toimialueen sovellusToimialueen

sovellus


sovellus


sovellus


sovellus

• Kunnan yhteisten

toimialueriippumattomien

järjestelmien käyttö

työllistää integraation

puutteiden takia

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

Tietorekisteri

• Kunnan tietotekniikka

tukee toimialaa hyvin,

mutta erillisenä

• Arkkitehtuuri ja

sovellusvalikoima eroavat

merkittävästi kunnittain


64


Kuva 9.2 Esimerkki kuntien ydinprosesseissa käytettävistä sovelluksista

Kunnan näkökulmasta tietohallinnon tuen ja tietojärjestelmien tulisi mahdollistaa kuntien

palveluiden ja toimintojen tehokas tuottaminen. Kuntien tietohallinnon näkökulmasta

toimialojen toiminnan kehityshankkeissa ei useinkaan kyetä ottamaan huomioon

palveluprosessiin liittyviä ICT-komponentteja riittävän aikaisin. Kehityshankkeiden osalta

toimialueet pyrkivät itsenäisesti laatimaan mahdollisimman valmiita suunnitelmia, joiden

toteuttamiseen pyydetään apua organisaation tukitoiminnoilta kuten tietohallinnolta ja

taloushallinnolta. Tämä johtaa hyvin siiloutuneisiin järjestelmäratkaisuihin, joita kuvat 8.2 ja 8.3

havainnollistavat.

Kuva 9.3 Esimerkki kunnan järjestelmäkartasta

Elinvoimaisuuden turvaaminen

Kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen

Päätöksenteko ja johtaminen

Päivähoito

ProConsona

Perusopetus

Primus, Aura, Hellewi

Toisen asteen opetus

Primus

Kirjasto

Origo

Perusterveydenhuolto

Effica, Pegasos

Sosiaalihuolto

ProConsona

Lastensuojelu, perhetuki

ProConsona

Vanhustenhuolto

ProConsona, Effica, Pegasos

Kaavoitus ja maanmittaus

XCity, Fakta, Mapinfo

Kunnossapito

XCity, XStreet,

Wintimmi

Rakennusluvat

XCity, Mapinfo

Vesi- ja energiahuolto

Aqua, Ellarex

Kiinteistöhuolto

Wintimmi, kiinteistörekisteri

Johtaminen ja raportointi

BI-rakaisut

Taloushallinto

Raindance, Basware, Rondo, Analyste, SAP

Henkilöstöhallinto

Feenix, SAP, Pegasos

Asia- ja asiakirjanhallinta

Dynasty

Arkistointi

DW-ratkaisut

Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto

Palvelutuotannon järjestäminen

Lasten ja

nuorten

palvelut

Lapsiperheiden

palvelutTyöikäisten

palvelutSeniorien

palvelut

Sosiaali- ja

terveystoimi

Sivistys- ja

opetustoimi

Tekninen toimi

Hallinto ja

päätösprosessit

Sosiaali Effica, elatustukiasoiden hoito ja maksatus (liittymä: laskutus)

Terveys Effica, terveyden- ja vanhustenhuollon asiakastietojärjestelmä (liittymä: laskutus)

Pegasos, terveyden- ja vanhustenhuollon asiakastietojärjestelmä (liittymä: laskutus)

ProConsona, elatustukiasoiden hoito ja maksatus (liittymä: Fakta, laskutus)

Fakta, väestötietojärjestelmä (liittymä: ProConsona)

MS-Titania, työvuorojen hallinta (liittymä: Effica, Pegasos, ProConsona)

Origo, kirjastojärjestelmä (liittymä: laskutus)

Primus, oppilashallintojärjestelmä (liittymä: laskutus)

Hellewi, oppilas- ja opettajarekisteri, palkkatiedot (liittymä: palkat)

ProConsona, päivähoidon laskutus (liittymä: laskutus, palkat)

Musketti, museoiden luettelointijärjestelmä

Wintimmi, tilanvarausjärjestelmä (liittymä: laskutus)

Facta, väestötietojärjestelmä (liittymä: xcity)

XCity, paikkatietojärjestelmä (liittymä: Fakta, laskutus, kirjanpito)

XStreet, katujen suunnittelu ja kunnossapitojärjestelmä

Aqua, vesilaitoksen johtotieto- ja kuntorekisteri (liittymä: laskutus, kirjanpito)

Atop, siivoustyön hallintajärjestelmä (liittymä: laskutus)

MapInfo, karttojen käsittely järjestelmä (liittymä: Xstreet, Xcity)

Dynasty, asianhallintajärjestelmä

BasWare, laskutus (liittymä: kirjanpito)

Reindance, kirjanpito (liittymä, laskutus)

Rondo, ostolaskujen kierrätys (liitymä: kirjanpito)

= asiakasrekisteri= reskontra

= resurssisuunnittelu

= kiinteistötiedot= sähköinen asiointi

• Kunnan järjestelmät

tukevat yksittäisiä

palveluja

• Lähes jokaisessa

järjestelmässä on

jonkinlainen

asiakasrekisteri, johon

tulee syöttää

asiakkaan tiedot

palvelun alussa

• Kirjanpitojärjestelmän

ja laskutus-

järjestelmän merkitys

korostuu, sillä lähes

jokaisesta

järjestelmästä on

liittymä laskutukseen

• Useat

perustietorekisterit ja

liittymät lisäävät

henkilöstön työtä

merkittävästi


65


Yhteenvetona voidaan todeta kuntien ICT:tä nykytilannetta leimaavan erityisesti seuraavat

piirteet:

1. Toimialakohtaisuus

a. Toimialat toimivat itsenäisesti ICT–ratkaisujensa suhteen

b. Toteutettu / toteutetaan osaoptimoituja ICT–ratkaisuja

2. Kuntakohtaisuus

a. Erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa

b. Samoja toimialasovelluksia käytetään eri tavoin (kuntakohtaisia räätälöintejä)

c. Samoista toimialasovelluksista eri versioita

3. Suuri järjestelmäkirjo

a. Runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita

b. Samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä

c. Tekniikka on osin vanhaa

9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia

Kuntien käytössä olevat järjestelmät vaihtelevat arkkitehtuuriltaan yksittäisistä sovelluksista

asiakas-/palvelinmallin mukaisten kautta nykyaikaisiin palvelukeskeisiin järjestelmiin.

Suurimmassa osassa vanhoja järjestelmiä tiedonsiirto tapahtuu manuaalisina tiedostosiirtoina tai

eräajoina. Tämä on aiheuttanut sen, että esimerkiksi laskutukseen ja kirjanpitoon on huomattava

määrä liityntöjä eri valmistajien eri järjestelmistä (havainnollistava esimerkki kuvassa 9.4).

Kuva 9.4 Esimerkki tyypillisestä kirjanpidon järjestelmäarkkitehtuurista kunnissa

Eri valmistajien tekemät toimintokohtaiset sovellukset on kehitetty pääasiassa vanhoilla

tekniikoilla ja tiedonsiirto järjestelmien välillä tai tiedon hyödyntäminen muista järjestelmistä

on jäänyt vähemmälle huomiolle. Erikoistuneiden sovellusten integraatiossa on jouduttu

turvautumaan kuntakohtaisesti tehtyihin räätälöityihin ja suljettuja rajapintoja hyödyntäviin


66


ratkaisuihin, jotka eivät ole sellaisenaan aina siirrettävissä kuntien välillä eri

sovellustoimittajista johtuen.

9.1.3 Informaatio/rekisterit

Eri järjestelmien yhteisten tietorekistereiden hyödyntäminen ja toteutus on kunnissa vaihtelevaa.

Pääsääntöisesti yhteisiä tietorekistereitä on toteutettu vähän, ja yleensä kunnan jokainen

toimiala hyödyntää omia rekistereitään omissa erillissovelluksissaan. Tietorekistereiden

yhtenäistämistarpeet ovat nousseet enenevässä määrin kuntien kehityshankelistoille paljolti

uusien sähköisten palveluiden kehityshankkeiden myötä. Lisäksi erilaisia

tietovarastoraportoinnin kehityshankkeita on suunnitteilla tai toteutuksessa lähinnä johtamisen

raportoinnin kehittämistarpeisiin.

Perustietotekniikkaselvityksessä kerättiin tietoa kunnissa käytetyistä tietokannoista.

Tietokantojen jakauma on esitetty alla olevassa kuvassa. Kategoriaan ’Muut’ kuuluu mm.

seuraavia tietokantoja: RDB, Ingres, Prettylib, Pervasive, DB2, Progress ja Solid.

Kuva 9.5 Perustietotekniikkaselvityksen jakauma kuntien käyttämistä tietokannoista

Useissa kunnissa on tällä hetkellä käynnissä suunnitelmia ja kehityshankkeita, jotka tähtäävät

erilaisten tietorakenteiden- ja rekistereiden yhdistämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Tältä osin

pyritään yhä laajempaan yhteistyöhön yli kuntatoimijoiden ja toimialojen. Mahdolliselle

valtakunnan tason yhteistyölle asetetaan myös paljon odotuksia.

9.1.4 Suorituskyvyn hallinta

Kunnissa tehtävä ICT-suorituskyvyn mittaus vaihtelee huomattavasti ja koetaan monilta osin

riittämättömäksi antamaan tukea päätöksenteolle ja toimintojen johtamiselle. Eri kunnissa

suorituskykyä mitataan eri määreillä ja mittareilla; toisissa kunnissa voidaan mitata enemmän

prosessien läpimenoaikoja, kun taas toisissa keskitytään enemmän suoritemäärien mittaamiseen.

Uusissa käyttöön otetuissa ICT-ratkaisuissa on selkeillä mittareilla pystytty osoittamaan

toiminnan tehostuminen, mutta vanhoissa erikoistuneissa järjestelmissä on yleisenä puutteena

järjestelmän ja toimintojen kannalta keskeisten määreiden mittaaminen ja raportointi. Kuntien


67


välillä ei ole yhtenäisiä mittareita, mikä aiheuttaa sen, ettei kunnista tuleva tieto ole täysin

vertailukelpoista.

9.2 ICT-arkkitehtuurin tavoitteet

KPK ICT:n ja THH:n ICT-arkkitehtuurien tavoitteet johdetaan kyseisten yritysten strategioista,

jotka määrittelevät keskeisimmät päämäärät lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja

toimivat siten syötteenä muihin kokonaisarkkitehtuurin näkökulmiin.

Strategioista johdetut keskeisimmät ICT-arkkitehtuurin tavoitteet ovat:

Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu KPK ICT:n

kokonaisarkkitehtuuriin

Elämänkaarimallia tuetaan ”rikkomalla” nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla

palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla

ja master datan hallinnalla

Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy

dataan alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden

puitteissa

Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien

automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla

Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen

käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla

(ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten

arviointikriteereinä

Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa

monitoimittajaympäristössä

9.3 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli

KPK ICT sitoutuu toimimaan osana kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia alla

kuvatuin roolein. Tämä hallintamalli kuvaa kuntasektorin arkkitehtuurin toiminta- ja

ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita. KuntaIT:n

kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan kyseisen hallintamallin avulla pidetään huolta

arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä, kehittämisen johdonmukaisuudesta

sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa

ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja

ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut.

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallinta on kuvattu alla olevassa kuvassa. KuntaIT:n

kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan arkkitehtuurinhallinta ja arkkitehtuurikuvaukset

jäsentyvät kuntasektorilla hierarkkisesti pääsääntöisesti kahden päätöksentekotason

arkkitehtuureihin –koko kuntasektoria koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin ja –malleihin sekä

yksittäistä kuntatoimijaa koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin. Näiden yläpuolella ovat vielä koko

julkishallintoa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet, mutta nämä eivät ole enää yksinomaan

kuntasektorin päätöksenteon piirissä. Julkishallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset toimivat

kuitenkin rajaavina ja ohjaavina tekijöinä koko kuntasektorin arkkitehtuurille. Kuntasektorilla


68


luodaan kaikkia kuntatoimijoita koskevat kokonaisarkkitehtuuri, joka sisältää kaikille

kuntatoimijoille yhteiset periaatteet ja arkkitehtuurilinjaukset.

Kuva 9.6 Arkkitehtuurin hallinta kuntasektorilla ja kuntatoimijoissa

KPK ICT toimii aktiivisena kuntasektorin arkkitehtuurin kehittäjänä. Yhtiön asiantuntijat ja

verkosto tukee mm. JHS-suositusten määrittelyä, osallistuu kansallisten arkkitehtuurien

määrittelyyn ja vaikuttaa kuntatoimijoiden kokonaisarkkitehtuuriin yhdenmukaistaen ja

tehostaen kuntatoimijoiden toimintamalleja ja ICT-ratkaisuja.

KPK ICT:n tarkempi rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa on kuvattu seuraavassa

kuvassa. Tarvittaessa KPK ICT:n pääarkkitehti toimii Kurkona ollen näin kuntasektorin

arkkitehtuurikoordinaattori, joka vastaa kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja

hyödyntämisen ohjauksesta ja edistämisestä. Kurttu on kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä, joka

vastaa kuntasektorin arkkitehtuurimallista, -linjauksista sekä arkkitehtuurin kehittämisestä ja

muutoshallinnasta. KPK ICT:n rooli ja työnjako muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa

tarkennetaan yrityksen perustamisvaiheessa.


69


Kuva 9.7 Tarkennettu KPK ICT:n rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa

9.4 Arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit ja linjaukset

9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet

Arkkitehtuuriperiaatteet toimivat yleisohjeena ICT-arkkitehtuurikehitykselle. Ne muodostava

kaikkein keskeisimmät koko ICT- palveluympäristön kehittämisen ja rakentamisen

perusperiaatteet. Näitä periaatteita ovat:

Avoimet rajapinnat - Arkkitehtuuri tarjoaa ja käyttää ohjelmallisia avoimia

dokumentoituja rajapintoja. Avointen rajapintojen käytöllä varmistutaan siitä, että

sähköiseen, integroituun palveluympäristöön voidaan kytkeä muita

ohjelmistokomponentteja tai –palveluita helposti, koska rajapintojen protokolla ja/tai

tiedostomuoto/skeema ovat kaikkien saatavilla. Tällöin kuntatoimija voi

kustannustehokkaammin hyödyntää tekemiään palveluita. Käytettyjen rajapintojen tulee

olla jonkin kansallisen tai kansainvälisen standardointiorganisaation hyväksymiä.

Palvelukeskeisyys - Arkkitehtuuri tulee olemaan palvelukeskeinen, eli järjestelmän

tarjoama toiminnallisuus olisi ohjelmallisen avoimen dokumentoidun rajapinnan takana.

Avoimella dokumentoidulla rajapinnalla tarkoitetaan rajapintaa, jonka teknologiana on

käytetty jotain laajassa käytössä olevaa ja dokumentoitua protokollaa ja tiedostomuotoa.

Tämä antaa mahdollisuuksia sekä eristää palveluita erillisiksi toimiviksi osiksi että

yhdistää palveluita tarvittaessa. Järjestelmän toiminnallisuuden (liiketoimintalogiikan)

tulee aina olla ohjelmallisen rajapinnan takana – vastakohtana palvelut, joita voi käyttää

vain loppukäyttäjän käyttöliittymän kautta. Tällöin on mahdollista hyödyntää palvelua

ohjelmallisesti muissa palveluissa. Palvelut voivat olla eri toimittajien tuottamia, jolloin

kunnan valinnanvapaus palveluiden kehittämiselle ja palveluiden yhdistymiselle on

korkea.

Julkishallinnon standardien noudattaminen ml. JHS-suositukset (JUHTA) - Suomen

julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on luonut huomattavia

määriä erilaisia suosituksia. Näitä tulee tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. JHS:n omat

kotisivut http://www.jhs-suositukset.fi/ kertovat, että ”JHS-järjestelmän tavoitteena on

parantaa tietojärjestelmien ja niiden tietojen yhteentoimivuutta, luoda edellytykset

hallinto- ja sektorirajoista riippumattomalle toimintojen kehittämiselle sekä tehostaa


70


olemassa olevan tiedon hyödyntämistä” sekä ”suosituksilla pyritään myös… saamaan

aikaan hyviä ja yhdenmukaisia käytäntöjä julkishallintoon.” KPK ICT:n ja THH:n

arkkitehtuuri toimii samojen periaatteiden mukaan. Yhdenmukaisuus edistää

käytettävyyttä.

9.4.2 Sidosarkkitehtuurit

Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla

vaikutusta KPK ICT:n ja KPK THH:n arkkitehtuurityöhön ja –linjauksiin. Näistä

vaikuttavuudeltaan tärkeimmät ovat:

ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (Valtiovarainministeriö) – Menetelmä

määrittelee keinot tuottaa ja ohjata valtionhallinnolle, hallinnonaloille ja hallinnonalojen

alaisille organisaatioille yhdenmukainen kokonaisarkkitehtuuri sisältäen toiminta-,

informaatio-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulmat. Menetelmää

hyödynnetään kytkettäessä KPK-yhtiöt julkishallinnon tavoitearkkitehtuureihin.

KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (Valtiovarainministeriö) – Kuntasektorille

suunnattu kokonais-arkkitehtuurin jäsentämisen, kehittämisen ja kommunikoinnin väline

kattaen yhteiset työkalut, suositukset ja linjaukset. KPK ICT:n arkkitehtuuri mallintaa

menetelmän mukaisesti KPK ICT:n ja THH:n toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja

teknologia-arkkitehtuuri-näkökulmat käsitteellisellä, loogisella ja fyysisellä tasolla.

Kuntasektorin SOA-linjaukset (Valtiovarainministeriö) – Tuottaa kuntasektorille

yhteinen käsitys palvelukeskeisen arkkitehtuurin käsitteestä ja ohjeistaa ICT-

arkkitehtuuriin liittyvien valintojen tekemisessä. Menetelmässä kuvataan

palvelukeskeisen arkkitehtuurin vaikutuksia, sen tuomia hyötyjä ja haasteita,

teknologialinjauksia sekä sen suhdetta kokonaisarkkitehtuuriin. Näitä kuvauksia

hyödynnetään KPK ICT:n ja KPK THH:n tavoitearkkitehtuureissa.

VALTASA – Hankkeen tehtävänä on tuottaa kaikki arkkitehtuurinäkökulmat kattava

mutta karkealla tasolla oleva kuvaus valtiotason kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilasta.

Hanke luo siten pohjan valtiotason kokonaisarkkitehtuurin jatkokehittämiselle.

Hankkeeseen sisällytetään myös valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

ensimmäisessä vaiheessaan. KPK ICT:n arkkitehtuuri hyödyntää hankkeen

lopputuotoksia omissa määrittelyissään.

Kansalliset kehityshankkeet (KANTA, SADE) – KANTA-hankkeessa rakennetaan

Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) ja siihen liittyvät 3 palvelua. KanTa edistää hoidon

jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. SADE

ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten

sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset

palvelut. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kela ja muu

välillinen julkinen hallinto) tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. KPK

ICT tekee yhteistyötä KANTA- ja SADE-hankkeiden kanssa arkkitehtuureiden

määrittelyssä.

9.4.3 Linjaukset

Linjauksissa nostetaan esiin tavoitearkkitehtuuriin osa-kokonaisuuksiin liittyviä periaatteita,

jotka toimivat ohjenuorina kyseisten alueiden arkkitehtuurien kehityksessä. Tässä dokumentissa

määritetyt linjaukset kohdistuvat tieto-, tietojärjestelmä- ja toimintoarkkitehtuureihin.


71


Yleisenä arkkitehtuurilinjauksena KPK ICT / KPK THH sisäisten järjestelmien toteutuksessa

käytetään samoja ratkaisuja kuin kunnille tarjottavissa palveluissa, mikäli ne ovat taloudellisesti

ja toiminnallisesti parhaat vaihtoehdot. Näin tuetaan maksimaalista kuntasektori palveluiden

hyödyntämistä. Ensisijaisesti KPK ICT:n tuottamien palveluiden tavoitteina on löytää synergiat

kuntien kesken. Haltuunotto-vaiheen jälkeen pyritään siihen, että KPK ICT:ltä ulos tarjottavien

palveluiden osalta tulee olla ainoastaan yksi toteutus tapa.

KPK-yhtiöt tarjoavat Web-pohjaisia itsepalvelukanavia kaikille sidosryhmille ja tuetaan näin.

palveluiden, löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä. Kuntalaiselle ja tilaajan

palvelukumppanille tarjottavan käyttöliittymän toteutuksena tulee olla selainkäyttöliittymä.

Kuntien ja KPK-yhtiöiden työntekijöille tarjottavat palvelut tuotetaan selainpohjaisen Web-

käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa, jos toimisto-ohjelmiston tekninen ratkaisu

niin vaatii.

Palveluiden kehitykseen ja ylläpitoon liittyvät linjaukset ovat:

KPK-arkkitehtuuri ohjaa vahvasti sekä KPK ICT:n, THH:n että tavoitetilassa myös

jatkossa Suomen kuntasektorin ja heidän ICT-palveluntarjoajien arkkitehtuurivalintoja

Pysyvät KPK ICT:n sisäiset ja kunnille tarjottavat integraatiot tulee toteuttaa keskitetyn

integraatioalustan kautta

KPK ICT:n tuottamaa tietomallia ja standardointeja tulee noudattaa, kun toteutetaan

KPK ICT / uusia palveluita / integraatioita

Arkkitehtuuri ei sido toteutusalustaa niin kauan, kun palveluiden kehitys ja toteutus

toimii kustannustehokkaasti

Palveluiden tulee olla määriteltyjä käytettävyyden, luotettavuuden, suorituskyvyn,

skaalautuvuuden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Nämä määritellään KPK ICT-

määrityksiin tukeutuen siten, että palvelut saadaan saumattomasti mittaamisen ja SLA:n

piiriin

Minimivaatimus palveluiden SLA-toteutumistasojen seuraamiselle on koko elinkaaren

aikainen saatavuus, jota tulee voida mitata, toteuttaa ja määritellä KPK ICT vaatimalla

tavalla

Palvelun tarjoajan tulee integroitua KPK ICT:n tukiprosessiin

KPK ICT asettaa peruslinjaukset kehitys- ja testausympäristöille

KPK ICT antaa tarvittavan arkkitehtuurikoulutuksen toimittajille ja palveluiden

kehitysprojekteille

KPI ICT:n arkkitehtuuri seuraa ja analysoi jatkuvasti ulkopuolisia mahdollisuuksia ja

uhkia ja nostaa ne esille koko Kunta-kenttää koskevissa arkkitehtuuri-foorumeissa

9.5 Perustietovarannot

Perustieto on operatiivisen toiminnan kannalta olennaista tietoa, jonka tulee olla kiistätöntä,

eheää ja ajantasaista. Perustietovarannot ovat luotettavia, järjestelmien näkökulmasta julkisia ja

helposti hyödynnettävissä olevia tietolähteitä, joissa ylläpidetään kyseisen tiedon

mestarialkioita.


72


Kansallisen toimijan, kuten VIP:n, VRK:n, Veron, Kelan tai ministeriön omistamat

tietovarastoja ovat sellaisia, joita voidaan hyödyntää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja

jotka voidan teknisesti ja kustannustehokkaasti toteuttaa keskitetysti ja joille löytyy selkeä

omistaja. Tällaisia tietovarastoja ovat mm. KANTA-arkisto, erilaiset koodistot ja asiakastiedot

ml. kansalaiset, yritykset ja yhteisöt.

KPK ICT:n/THH:n omistamat perustietovarannot on tarkoitettu kyseisten yhtiöiden asiakkaiden

käyttöön. Tällaisia tietovarantoja ovat KPK ICT:n omistamat palvelutuotteet, kokonaisnäkymä

asiakastietoihin (asiakkaan palvelut), paikkatieto, rakentamiseen liittyvä tieto sekä sähköinen

arkisto. Lähtökohtaisesti yhtiö omistaa itse kehittämänsä tiedot, kuten kuntien yhteisen

tilikartan, laskentatunnisteet ja yhtenäisen kunta-arkkitehtuurin määrittelyt ja ratkaisut.

Tuotantoprosessissa syntyvät tiedot, kuten kirjanpitoaineiston ja tietojärjestelmissä käytettävät

kuntatiedot, omistavat asiakaskunnat. KPK ICT ja KPK THH hyödyntävät toiminnassaan

toistensa perustietovarantoja.

KPK-yhtiöt hyödyntävät arkkitehtuureissaan kansallisten toimijoiden ylläpitämiä

perustietovarantoja. Kuntatoimijoille jää paikallisesti tiedot, jotka ovat kuntatoimijakohtaisia,

tulee liian kalliiksi yhdistää tai joita ei voi esimerkiksi tietosuojalain vuoksi keskittää (esim.

terveystiedot, sosiaaliset tiedot, opetustiedot).

Kuva 9.8 Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus

9.6 Uusi palveluarkkitehtuuri

KPK ICT:n palveluarkkitehtuurissa lähtökohtana on KuntaIT:ssä esitetty avoin arkkitehtuuri.

Tämä merkitsee vanhojen suljettujen järjestelmien jäädyttämistä ja avoimen rajapinnan

rakentamista niihin. Uudet palvelut ja uusi toimintalogiikka rakennetaan avoimeen

arkkitehtuuriin perustuen ja palveluille yhteisten työkalujen avulla.

KPK ICT:n rooli on integroida toimittajien tarjoamia sovelluksia valmiiksi palveluiksi. KPK

ICT ottaa kokonaisvastuun keskitetysti hallitun arkkitehtuurin rakenteista. Elinkaarensa

loppuvaiheessa olevat järjestelmät jäädytetään eli niiden aktiivinen kehitys lopetetaan ja


73


kehityksessä käytetyt resurssit siirretään uuden korvaavan järjestelmän luomiseen. Tarpeen

vaatiessa jäädytettyyn sovellukseen kuitenkin hankitaan korjaukset, esimerkiksi lakisääteiset

muutokset. Tämä edellyttää toisaalta sitä, että järjestelmässä on tai siihen voidaan luoda

rajapinta, jonka avulla integraatio on mahdollinen.

Kuva 9.9 Uusi palveluarkkitehtuuri

Uusien sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakennuttaa integroidun

palveluympäristön, joka on merkitty ylläolevassa kuvassa keltaisella. Se näkyy operatiivisille

järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja

jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja

standardit. Integroituun palveluympäristöön sisältyy:

Asianhallinta pitää sisällään ratkaisun sisäisten asioiden ja asiakirjojen käsittelyn

hallintaan. Tämä mahdollistaa näiden paperittoman käsittelyprosessin.

Master data-kone tukee tiedon saatavuutta ja hallintaa huolehtien sen eheydestä ja

ajantasaisuudesta

Tietovarasto sisältää operatiivisista järjestelmistä raportointitarkoituksiin haettua tietoa

Verkkopalvelualusta pitää sisällään Web-käyttöliittymiin liittyvät ratkaisut ml. portaali

ja sisällönjulkaisu

Käyttövaltuushallinnan alusta sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity

provider - IDP), joka sisältää perustason tunnistamisen (käyttäjätunnus/salasana) ja

integroituu kolmansien osapuolten tunnistusmekanismeihin (VETUMA, TUPAS, ...).

Nykyjärjestelmät

KPK ICT O

y

Tietovarasto

Yhteydet

VRK, Kela, Vero …

Verkkopalvelualusta

Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali

SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta)

SOA-palvelu / Integraatioalusta

Kunnan tietovarastot

Uudet järjestelmät

Uudet työkalut ja alustat

Vanhat ja kehitettävät

sovellukset sekä yhteydet muihin

palveluihin

Kunta, kaupallinen palveluntarjoaja tai

poikkeustapauksessa KPK ICT Oy

Standardit tietomallit ja rajapinnat

Standardit tietomallit ja rajapinnat

Master data-

kone

Asianhallinta

Komponentti-

pankki

Henkilöstöhallinta-

järjestelmät

*Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, työasemat, teleoperaattorit,...)

Taloushallinto-

järjestelmät

Prosessi-

pankki

Lapsiperhei-den ja nuorten

palvelut

Terveyden-huolto

Asuminen jarakentaminen

Muut palvelutSeniori-palvelut

Palvelukanavat asiakkaille

(virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.)

Asiakkaat (internet)Kumppanit (extranet)

Hallinto-palvelut

Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt

Kunta

Yhteiset palvelut

Palvelukanava kunnan työntekijöille ja

luottamushenkilöille

Jakelukanavat asiakkaille,

kumppaneille, luottamus-

henkilöille ja työntekijöille

Uudet palvelut ja käyttöliittymät

KPK ICT Oy

TaloushallintoHenkilöstö-

hallintoTyövoima-vuokraus

Tukipalvelut

KPK THH Oy


74


Identiteettituottajapalvelun kautta mahdollistetaan globaali kertakirjautuminen

palveluihin ja luottamusverkoston luominen, joka pohjautuu identiteetin federointiin.

Lisäksi mukana on identiteetin hallinta, jolla voidaan hallinnoida rooleja ja

käyttöoikeussäännöstöjä sekä liittää näitä käyttäjiin ja käyttökohteisiin

SOA-palvelu/integraatioalusta tarjoaa keskitetyn integraatioiden hallinnan ja siihen

liittyvät tukisovellukset, rajapinta-/palvelukatalogi ja standardisoidut rajapinnat jo

aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä KPK ICT tuotantoon

tuleviin palveluihin. Lisäksi komponentti sisältää prosessimoottorin ja sääntökoneen

Prosessipankki tarjoaa keskitetyn hallinnan kuntasektorille toteutettavien prosessien

sähköistämiseen, käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa

organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja ICT sekä

viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti

Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, joka sisältää kuntasektorille

toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin periaattein

Taloushallintojärjestelmät tukevat KPK THH:n tuotteistamia taloushallintoprosesseja

Henkilöstöhallintajärjestelmät tukevat KPK THH:n tuotteistamia

henkilöstöhallintoprosesseja

Integroidun palveluympäristön kautta erilaisia operatiivisia järjestelmiä voidaan liittää yhteiseen

palvelukehikkoon. Integrointirajapintaan mukaan liitettävien järjestelmien pitää olla riittävän

avoimia, jotta integroituminen on mahdollista. Yhdistämällä nykyisiä kuntakohtaisia

järjestelmiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi KPK ICT saa neuvotteluvoimaa suljettujen

rajapintojen avaamiseksi.

Avoin arkkitehtuuri mahdollistaa siirtymisen uudenlaiseen palveluiden toteutustapaan.

Nykyisessä toimintamallissa uudet ominaisuudet on hankittava olemassa oleviin sovelluksiin

niiden toimittajilta ja ollaan täysin sidoksissa niiden toimituskykyyn ja hinnoitteluun. Uudessa

toimintamallissa palvelut voidaan rakentaa komponentteina, jotka integroidaan vanhoihin

sovelluksiin integraatioalustan avulla. Komponenttien toimittajina voi olla laajempi

toimittajajoukko, eikä palvelukeskus asiakkaineen ole sidoksissa yhteen toimittajaan. Samalla

syntyy myös mahdollisuus kilpailuttaa laajempaa toimittajajoukkoa kuin aikaisemmin.

Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu siirtymistä uuteen toimintamalliin.


75


Kuva 9.10 Uusi palveluiden toteuttamisen toimintamalli

KPK ICT asettaa verkostolle vaatimuksia yhteisten työkalujen osalta kolmella tasolla: a)

suositukset, b) standardit ja mallit ja c) ohjelmistot. Vaatimuksista voidaan poiketa KPK ICT:n

arkkitehtuurin poikkeusluvalla. Suositukset ovat toimittajille suunnattuja ohjeistuksia.

Standardit ja mallit pitävät sisällään tiukemmin määriteltyjä työtapoja ja dokumenttimallipohjia.

Tällä tasolla tuetaan mm. vaatimustenhallintaprosessia. Vaatimusmäärittelylle,

versionhallinnalle ja web-pohjaiselle koulutukselle rakennetaan ohjelmistot, mikä on tiukin

vaatimustaso yhteisistä työkaluista.

9.7 Tietoturva ja varautuminen

KPK ICT määrittelee tietosuojatarpeet, -politiikan ja –suunnitelman riskien hallitsemiseksi ja

toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Näiden avulla varmistetaan, että toteutukset toteuttavat

vaatimukset liittyen tiedon luottamuksellisuuteen, eheyteen, saatavuuteen ja

kiistämättömyyteen.

KPK ICT:n ja KPK THH:n tietoturvassaohjeissa hyödynnetään olemassa olevia määrityksiä.

Näistä tärkein on Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän laatimat VAHTI-

tietoturvaohjeet, joita täydennetään ISO/IEC Information technology - Security techniques –

standardeilla (ISO/IEC 27002:2005 , ISO/IEC 27000:2009 , ISO/IEC 27001:2005 , ISO/IEC

27006:2007).

Käyttöoikeudet määritellään roolipohjaisesti ja työnkulut toteutetaan siten, että ehkäistään

vaarallisten työyhdistelmien syntyminen.

9.8 Uusien palveluiden määrittäminen ja tuotteistaminen arkkitehtuurin avulla

Hyvin määriteltyä kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää esimerkiksi organisaation

kyvykkyysanalyysin tekemiseen, jonka avulla voidaan ideoida uusia palveluita. Toinen

luonnollinen kanava uusille palveluideoille on asiakastarpeet. Lisäksi tuotannossa olevat


76


palvelut vaativat kehitystä. Kaikissa tapauksissa kokonaisarkkitehtuuri tehostaa merkittävästi

uusien palveluiden määrittelyä erityisesti esiselvitys vaiheessa. KPK ICT:n

kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää palveluiden määrittämisessä seuraavien askelten

mukaisesti:

1. Määritetään palvelun laajuus ja riippuvuudet tunnistamalla palveluun liittyvät muut

palvelut, sidosryhmät, roolit, käsitteet, tietojärjestelmäpalvelut ja teknologiapalvelut

2. Määritetään palvelun looginen toteutustapa tunnistamalla palvelun tarvitsemat prosessit,

tietomallit, tietovarannot, perustietovarannot, looginen järjestelmäarkkitehtuuri,

integraatiotavat, olemassa olevat liittymät ja teknologiakomponentit

3. Määritetään palvelun fyysinen toteutustapa tunnistamalla fyysiset tietovarannot,

rajapinnat, järjestelmät, standardit ja teknologiat, joita palvelun tuottamisessa tulee

hyödyntää

Kokonaisarkkitehtuuri ei ole koskaan valmis. Yllä kuvattu prosessi tunnistaa palveluiden

suunnasta tulevat kokonaisarkkitehtuurin täydennystarpeet ja kiihdyttää näin sen kehittymistä.

Tavoitetilassa kokonaisarkkitehtuurin määrittelemät rakenteet on toteutettu KPK ICT:n ja

THH:n raportointijärjestelmään näyttäen kustannuksia esimerkiksi prosessien-, palveluiden tai

järjestelmien näkökulmasta. Kyseisen järjestelmän dataa voidaan hyödyntää

kustannusanalyysissa, mikä asettaa reunaehtoja palvelun hinnoittelulle ja tukee

liiketoimintahyötyjen analysointia.


77


10 Organisaatio ja johtaminen

KPK ICT toimii valtakunnallisesti ja verkostomaisesti. Yhtiön organisoituminen toteutetaan

siten, että sen palveluiden järjestämisen kattavuus ja peitto ovat valtakunnallisia. Kaikki

osaamisverkoston toimipisteet järjestävät ainakin alkuvaiheessa kaikkia tuotteistettuja ICT-

palveluita omistaja-asiakkailleen. Toimipisteiden lukumäärä on vahvistamatta, mutta se voi

tulevaisuudessa muodostua hyvinkin suureksi kattaen potentiaalisesti huomattavan osan kaikista

Suomen kunnista, sairaanhoitopiireistä ja muista kuntayhtymistä sekä näiden tytär- ja

osakkuusyhteisöistä ja vastaavista kuntakonserniin kuuluvista organisaatioista. Tulevaisuudessa

toimipisteiden lukumäärää ja sijaintia peilataan jatkuvasti omistaja-asiakaskuntien määrään,

kokoon, ostovolyymeihin ja maantieteelliseen kattavuuteen.

Palveluiden kehittämisen näkökulmasta KPK ICT organisoituu erikoistumisen kautta.

Valtakunnallinen palveluiden kehittämis- ja konseptointivastuu organisoidaan osaamisverkoston

nykyisten toimipisteiden vahvuuksien ja osaamisalueiden mukaisesti. Toimipisteille annetaan

kokonaisvastuu jonkin erityisalueen kehittämistoiminnasta KPK ICT:n omistaja-asiakkaiden

keskuudessa. Erikoistumisalueet on alustavasti tunnistettu (luku 11), mutta niiden

maantieteellinen sijoittuminen on vielä avoinna.

KPK ICT:n johtaminen, ohjaus ja seuranta toteutetaan keskitetysti konsernijohtoisesti ja

virtuaalisesti. Palvelukeskusorganisaatiota johdetaan keskitetysti konserniohjauksen kautta

siten, että yhtiöllä on yhtenäinen hallinto, johto ja toimintamalli. Hajautettujen palveluiden

onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston

johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Osaamisverkoston toimijoiden yhtenäistäminen

varmistetaan yhtiön yhteisen strategian, tavoiteasetannan, kokonaisarkkitehtuurin sekä

mahdollisimman pitkälle standardoitujen toimintatapojen ja työvälineiden avulla.

Palvelukeskuksen asiakkuuden hallinta ja – palvelu organisoidaan siten, että KPK ICT:ssä on

henkilöitä, joiden vastuualueeseen kuuluu asiakaskuntien hoitaminen sekä asiakkaan kanssa

yhteisen toiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Kyseiset asiakasvastuulliset

henkilöt omaavat myös asiakkaan ydintoimintaan liittyvää erityisosaamista. Siten heidän

roolinsa ei pelkästään keskity asiakkuuden hoitoon, vaan he toimivat myös oman sisältöalueensa

ratkaisupäällikkönä. Asiakkuuden hallinnan hoitomallia ja asiakaspalvelukonseptia

suunnitellaan yhteisesti KPK THH:n kanssa.

10.1 Yhtiön rakenne ja omistus

Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena. Osakeyhtiön valintaa

juridiseksi malliksi puoltaa sen laaja tunnettuus ja vakiintuneisuus. Osakeyhtiömuoto sopii

tarkoitukseen myös osakeyhtiölain (624/2006 myöhempine muutoksineen, jäljempänä ”OYL”)

mahdollistaman joustavuuden osalta. Osakeyhtiömuotoon liittyy lisäksi läpinäkyvyyttä,

esimerkiksi yhtiöjärjestyksen julkisen saatavuuden osalta. Myös yhtiöoikeudellinen

päätöksentekojärjestys, tuloksenmuodostusmalli ja varojenjakoon liittyvät kysymykset ovat

osakeyhtiössä varsin selkeitä verrattuna esimerkiksi osuuskuntamalliin. Osakeyhtiö

mahdollistaa parhaiten myös erilaisten omistajaintressien toteuttamisen.

Kuntatoimijat ovat KPK ICT:n 100-prosenttisia perustajia ja omistajia, jolloin yhtiöllä on in

house -asema. In house -asema tarkoittaa sitä, että kuntatoimijoiden ei tarvitse kilpailuttaa

palveluhankintojaan KPK ICT:ltä. Yhtiö ei toimita palveluita eikä osallistu tarjouskilpailuihin,

mikäli palvelunostaja ei ole yhtiön nykyinen tai tuleva omistaja-asiakas. Yhtiö toimii ainoastaan


78


in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka kunnat ovat strategisena päätöksenä päättäneet

hankkia in house -palveluina.

Yhtiön perustamisvaiheessa perustajakunnat sijoittavat 1 € / kunnan asukas osakepääomana

KPK ICT:n. Osakepääomaan tarvittava sijoitus nousee ajan kuluessa ja on 31.8.2010 jälkeen

mukaan tuleville kunnille 3 € ja 31.3.2011 jälkeen 6 € / asukas.

Sitralla ja muilla markkinaehtoisilla rahoittajille on yhtiössä merkittävä rooli. Näiden

rahoittajien mukaantulo on välttämätöntä erityisesti yhtiön toiminnan käynnistämisvaiheessa,

jotta yhtiön toiminta saadaan ripeällä aikataululla käyntiin. Suunnitelman mukaan Sitra ja muut

markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen

pääomalainana yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takuun. Alla

on kuvattu perustettavan yhtiön omistaja- ja rahoitusmalli.

Kuva 10.1 KPK ICT:n omistajat ja rahoittajat

KPK ICT voi ostaa kuntien/kunnan omistaman esim. palvelukeskuksen tai muun toimijan, kun

seuraavien kriteerien täyttyessä:

ICT Oy voi ostaa 100 % yhtiön osakekannasta tai liiketoiminnasta

Yhtiöllä on palveluvalikoima, joka hyvin täydentää tai tukee KPK ICT:n

palvelutarjoamaa (kyseessä ei voi olla ICT-tuotantoyksikkö)

Yhtiöllä on oikeaa osaamista ja riittävä määrä osaajia

Yhtiön omistajat tekevät vähintään 5 vuoden sopimuksen palveluiden ostosta KPK

ICT:n kanssa


79


Kauppahinta määritellään palvelusopimusten perusteella laskettavasta nettokassavirran

nykyarvosta

Alla on esitetty tarkemmin yhtiön toimielimien eri roolit ja vastuualueet. Kuvassa esitettyjen

toimielinten ja laadittavan osakassopimuksen mukaan toteutetaan esimerkiksi uusien osakkaiden

mukaantulo, osakkaiden irtautuminen, hallituksen jäsenten valinta, yhtiön strategian

kehittäminen ja sen jalkauttaminen sekä johdon palkitsemisjärjestelmistä päättäminen.

Kuva 10.2 Omistajaohjausta toteuttavien toimielimien roolit ja vastuut

KPK ICT:n toiminnan kannalta keskeiset vallankäytön periaatteet ja menettelysäännöt on

kirjattu yhtiöjärjestykseen. Kuntien omistuksen lisäksi Sitran ja muiden rahoittajien oikeudet on

otettava yhtiöjärjestyksessä huomioon. Yhtiöjärjestykseen otetaan tarkat ehdot

päätöksentekoelimistä ja niiden keskinäisistä suhteista.

Yhtiöjärjestyksessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:

mahdollisia irtautumistilanteita koskevat säännöt, esimerkiksi osakkeiden lunastaminen tai

mitätöinti

yhtiön liiketoiminta

yhtiön päätöksenteko ja keskeiset toimielimet (hallitus, toimitusjohtaja ja osakeyhtiölaissa

mainitsemattomat päätöksentekoelimet)

yhtiöjärjestyksen muuttaminen

10.2 Organisaatio

KPK ICT:n toiminta jakautuu kolmeen palvelualueeseen, jotka on esitetty kuvassa 9.3 ja joista

vastaavat kunkin alueen johtajat. Jokainen palvelualue kehittää KPK ICT:n palveluita ja tuottaa

lisäarvoa asiakkailleen koordinoimalla ja johtamalla kuntasektorissa olevia kehityshankkeita ja

Strategian kehittäminen

Hankesalkun hallinta

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Hallituksen nimeäminen

Vastuuvapauden myöntäminen

Vision viestintä hallitukselle

Toiminnan suunnittelu

Suorituksen ohjaus

Toiminnan laillisuuden valvonta

Riskien hallinta

Tulosten seurantaprosessi jaraportointi

Strategian toteutus ja raportointi

ASIAKKUUDEN HOITOMALLI

Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi

Uusien asiakkaiden hankintaprosessi

Toimitusprosessi

Asiakassuhteen-hoitoprosessi

Asiakaspalvelu-prosessi

Ohjaus-

ryhmät


80


niistä johdettavien ICT-ratkaisujen ja palveluiden kehitystä KPK ICT:ssa. Organisaation oma

henkilöstö minimoidaan siten, että yhtiön oma henkilökunta keskittyy esimerkiksi:

Osaamisverkoston johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan

Asiakkuuden hallintaan sekä ICT-toiminnan ja – palveluiden kehittämisen suunnitteluun ja

toimeenpanoon yhteistyössä omistaja-asiakaskuntien kanssa

Teknologiavaatimusten ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelyyn ja ylläpitoon

Palveluiden järjestämiseen (asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalvelut)

Kunnille järjestettävien ICT-palveluiden tilaus-toimitusketjun sekä laadun valvomiseen ja

kehittämiseen

Kuntien ICT-palveluiden asiakaspalvelun ja palvelutason johtamiseen

KPK ICT kehityssalkun ja -hankkeiden johtamiseen ja koordinointiin,

Kehityshankkeiden koordinointiin ja läpivientiin

Varsinainen sovelluskehitystyö sekä ICT-palveluiden toimittaminen kunnille hankitaan KPK

ICT:n kumppaneilta eli markkinoilta olevilta ICT-toimittajilta.

Seuraavassa kuvassa esitetään KPK ICT:n organisaatio. Siihen liittyvät roolit, osaamistarpeet ja

vastuunjako on kuvattu tarkemmin luvussa 10.

Kuva 10.3. KPK ICT Organisaatio

10.3 Palveluiden kehittämisen organisointi

KPK ICT:n roolina palveluiden kehittämisessä on seurata ja kerätä kuntien palvelutarpeita sekä

organisoida näiden tarpeiden pohjalta palveluiden kehittämisprojekteja yhdessä kuntien,

avainsidosryhmien ja ICT-toimittajien kanssa.

Roolijako palveluiden kehittämisprojekteissa on seuraava:


81


Kuntien rooli palveluidenkehittämisessä on tuoda esiin toiminnasta tulevia tarpeita uusien

palveluiden kehittämiseksi tai vanhojen palveluiden muuttamiseksi. Kunnat osallistuvat

alueidensa osaamiskeskusten kautta palveluiden määrittelytyöhön.

Ohjausryhmien rooli on tuottaa palveluideoita kuntien toimintatarpeista ja tehdä niiden

pohjalta toteutettavien palveluiden tarvemäärittelyjä. Ohjausryhmät valmistelevat

käynnistettävät palveluiden kehittämisprojektit ja niiden käynnistämisestä tekee päätökset

KPK ICT:n ylin johto.

KPK ICT:n rooli palveluiden kehittämisessä on seuloa palveluideat ja organisoida

palveluiden kehittämisprojektit ja niiden hallinta salkunhallinnan metodologian mukaisesti.

KPK ICT vastaa palveluiden toteuttamiseen liittyvistä hankinnoista, projekteista ja

käyttöönotosta.

ICT-toimittajien rooli on osallistua tarvittaessa määrittelytyöhön teknisinä asiantuntijoina

ja toteuttaa KPK ICT:n tilaamat palvelut.

KPK ICT:ssa on määritelty salkunhallinnan malli ja metodologia kokonaisuuden kehittämiseksi.

Näin vältetään projekti kerrallaan tehtävä kehitys. Kehitys- ja projektisalkkuja johdetaan joko

yhtiön tai ohjausryhmien tasolla.

KPK ICT luo tarkat palvelutason määritykset ja valvontakäytännöt, joiden avulla eri toimittajien

palvelutasoa tullaan mittaamaan ja valvomaan. Vastaavasti yhtiön ja palvelua ostavan kunnan

väliset palvelutasot määritetään tarkasti ja niitä tullaan valvomaan formaalien käytäntöjen

avulla.

KPK ICT:n oma suorituskyvyn hallinta keskittyy kustannustehokkaaseen palvelutuotannon

hallintaan, joka luo lisäarvoa kuntien peruspalveluiden kehittämiseen ja tehokkuuden

monitorointiin.

10.3.1 Ohjausryhmät

Asiakkaiden pääasiallinen vaikuttamiskanava on organisoitu ohjausryhmämuotoon.

Ohjausryhmät ovat KPK ICT:n sisäisiä organisaatioita, joissa on omistaja-asiakkaiden ja KPK

THH:n edustus. Niiden tarkoitus on yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden

vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet yhteen.

Ohjausryhmät asettavat tarvittaessa viiteryhmiä tärkeimpien asiakastarpeiden

prosessikuvauksiin ja kehityspolun suunnitteluun. Määrittely sisältää myös teknologiavalinnat

sekä -reunaehdot, kehitysvaiheet, aikataulun ja resurssitarpeen. Mikäli asiakas haluaa yhteisestä

määrittelystä poikkeavan ratkaisun ja on valmis kattamaan lisäräätälöinnistä aiheutuvat

kustannukset, palvelukeskus voi tuottaa myös oletuskonseptista eroavia palveluita.

Ohjaus- ja viiteryhmät siis yhdistävät asiakkaiden tarpeita ja kokoavat ideoita järjestelmistä sekä

omistavat jokaisen palveluna tuotetun järjestelmän konseptin. Palvelukeskus puolestaan omistaa

järjestelmän toteutuksen. Viiteryhmiä voidaan tulevaisuudessa luoda esimerkiksi asiakaskuntien

ydinprosessien, ICT-toiminta-alueittain tai muun perusteen mukaisesti siten, että toiminnan

kehittäminen on mahdollisimman laadukasta ja tehokasta. Alla on kuvaus ohjausryhmien

roolista ja mallista.


82


Kuva 10.4. Ohjausryhmät pysyvinä KPK ICT:n ja kuntien edustajien toimieliminä

10.4 KPK THH Oy asiakkaana ja sidosryhmänä

THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-

asiakaskunnille kahdella eri tavalla.

1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-

palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT – palvelut sisäisesti

yhtiöiden välillä.

2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palveluna, jolloin asiakas operoi

omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH alueen ICT –

palveluita

Lisäksi KPK ICT ja KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhtenäisen asiakkuuden

hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset, käytännöt ja toimintatavat

asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta.

Alla on yhteenveto palveluiden tuottamisen mallista.

Kuva 10.5. KPK ICT ja KPK THH Oy palveluiden järjestäjänä

KPK ICT ja KPK THH pyrkivät palveluiden järjestämisessä sekä toiminnan jatkuvassa

kehittämisessä huomioimaan potentiaaliset yhtiöiden liiketoimintojen väliset synergiahyödyt.

Molemmat yhtiöt tuottavat ristiin toisilleen palveluja oman palvelutarjooman ja vahvuuksiensa

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Ohjausryhmä

Viiteryhmä 2

Johtoryhmä

Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1

Ohjausryhmä

Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1

Ohjausryhmä

Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1


83


puitteissa. KPK ICT järjestää asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita KPK THH:lle.

Vastaavasti KPK THH tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä muita tukitoiminnon

palveluita KPK ICT:lle. Ristiin myytävät palvelut on listattu alla olevassa kuvassa.

Kuva 10.6. KPK ICT ja KPK THH Oy väliset synergiahyödyt


84


11 Roolit, osaamistarpeet ja vastuut

11.1 Avainhenkilöiden roolit ja vastuualueet

KPK ICT:n roolien suunnittelussa huomioidaan palvelukeskuksen organisaatiorakenne ja

tavoitetilan määritelty toimintamalli. Roolit, niissä tarvittava avainosaaminen ja prosessivastuut

palvelukeskuksen eri organisaatiotasoilla on kuvattu alla.

11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät

KPK ICT johtoryhmän jäseniltä edellytetään oman vastuualueensa syvää osaamista ja

pitkäaikaista kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa

asiakaskunnassa. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän. Johtoryhmälle ei ole kaavailtu

omaa prosessivastuuta, johtoryhmän jäsenille on omia prosessivastuita rooliensa perusteella.

KPK ICT hallituksen jäseniltä edellytetään pitkäaikaista ICT-toimialan osaamista julkisella

sektorilla sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa sidosryhmissä.

Hallitus vastaa Omistajaohjauksen prosesseista. Omistajat nimeävät hallituksen jäsenet ja

päättävät jäsenmäärän. Hallituksen kokouksiin voivat osallistua hallituksen kutsumat

pysyvät asiantuntijat.

Palvelukehityksen ja toiminnan kehityksen ohjausryhmät ovat työryhmiä, joissa on mukana

asiakkaiden edustus. Ohjausryhmät osallistuvat palveluiden ja palvelukeskuksen toiminnan

kehittämiseen. Ohjausryhmien jäseniltä edellytetään oman erikoisalueensa osaamista,

tiimityöskentelytaitoa ja julkisen sektorin toiminnan erikoispiirteiden ymmärrystä.

Ohjausryhmillä ei ole nimettyä prosessivastuuta.

11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt

KPK ICT Toimitusjohtajan vastuulla on organisaation operatiivisen toiminnan kehittäminen

organisaation strategian mukaisesti sekä organisaation tavoitteiden asetanta ja

henkilöstöjohtaminen. Toimitusjohtajalla on yleistoimivalta yhtiön kehittämiseen ja

kokonaisvastuu yhtiön toiminnasta ja tuloksesta. Toimitusjohtaja raportoi yhtiön

hallitukselle. Johtajalla tulee olla kokemusta ICT-palveluiden johtamisesta, laaja

kuntasektorin vaikuttajaverkosto ja hyvä toimialaosaaminen sekä näkemystä julkisen

sektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä. Toimitusjohtaja on vastuussa strategisen

suunnittelun prosessista.

Asiakkuuden hoito – prosessin omistaja johtaa asiakkuuden hoitoprosessia ja sen

kehittämistä, vastaa KPK ICT:n sidosryhmäyhteistyöstä ja toimii esimiehenä

aluevastaaville. Johtajalla tulee olla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä

verkosto- ja toimialaosaaminen kuntasektorilla. Johtaja toimii prosessin omistajana

Asiakkuuden hoito ja sidosryhmäyhteistyö – prosessialueille.

Palveluiden johtaminen – prosessin omistaja vastaa palveluiden kehittämisestä,

konseptoinnista ja tuotteistuksesta. Johtaja vastaa myös palveluiden tehokkuudesta,

jatkuvuudesta ja palvelutuotannon ohjauksesta sekä käytäntöjen yhtenäisyydestä.

Alueellisten kehittämisvastuiden ohjaaminen kuuluu Palveluiden johtaminen – osa-alueen

johtajan vastuulle. Johtaja toimii esimiehenä ohjelmavastaaville ja palveluvastaaville.

Johtajalla on oltava pitkä kokemus ICT-palveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja

hallinnasta sekä näkemys kuntasektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä. Johtaja omistaa


85


salkunhallinnan, palveluiden kehityksen, kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun,

toimittajahallinnan, hankintojen hallinnan ja palveluiden toimituksen ja tuen prosessialueet.

Hallinto ja kehittäminen – prosessin omistaja vastaa KPK ICT:n taloushallinnon, toiminnan

seurannan ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä. Johtaja vastaa lisäksi KPK ICT:n oman

toiminnan ja osaamisen kehittämisestä. Oman toiminnan kehittäminen kattaa mittareiden ja

raportoinnin suunnittelun, prosessi- ja organisaatiosuunnittelun, menetelmistöt ja

laadunhallinnan. Johtajalla tulee olla kokemusta organisaation toiminnan kehittämisestä

(verkostot, governance, ITG) sekä hallintopalveluiden järjestämisestä. Johtajan vastuulla

ovat prosessialueista oman toiminnan kehittäminen ja hallinto (taloushallinto, toiminnan

seuranta, henkilöstöhallinto).

Innovaatiot ja teknologiat – prosessin omistaja osallistuu KPK ICT:n strategian, toiminnan

ja palveluiden kehittämiseen, visioi uusia innovatiivisia ratkaisuja ja seuraa globaaleja ICT-

trendejä. Prosessin omistaja on luova kehittäjä, joka kykenee innovointiin. Johtajalla on

vastuulla innovoinnin ja teknologiastrategioiden prosessialueet.

Aluevastaava vastaa alueellisesti KPK ICT:n palvelulupauksista alueella sekä

kehityslupauksista konsernille. Aluevastaava vastaa lisäksi alueellisesta asiakashoidosta ja

sidosryhmäyhteistyöstä. Aluevastaava toimii esimiehenä alueellisille asiakasvastaaville ja

ratkaisupäälliköille. Aluevastaavalla tulee olla kokemusta esimiestyöstä ja johtamisesta,

myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen. Aluevastaava

vastaa alueellisesta sidosryhmäyhteistyön prosessista.

Asiakasvastaava toimii asiakkaan kontaktipintana palvelun järjestämiseen ja kehittämiseen

liittyvissä asioissa (esimerkiksi palvelusopimusasiat ja asiakaspalautteen toimittaminen)

Asiakasvastaavalla tulee olla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä

kuntasektorin toimialaosaaminen. Asiakasvastaava ei omista prosesseja.

Ratkaisupäällikkö tekee kehityssuunnittelua ja toteutustyötä yhdessä asiakkaan kanssa.

Ratkaisupäällikkö erikoistuu valitun toimialan prosesseihin ja mahdollisesti johonkin ICT-

kyvykkyyteen. Ratkaisupäälliköllä tulee olla vahva toimiala- ja ICT-osaamisen

yhdistäminen. Ratkaisupäällikkö ei omista prosesseja.

Ohjelmavastaava vastaa omalla vastuullaan olevasta strategisesta ohjelmasta ja siihen

kuuluvista projekteista ja kehityshankkeista. Ohjelmavastaavalla tulee olla toimiala- ja

esimiesosaamista sekä kokemusta laajojen ICT-hankkeiden läpiviennistä. Ohjelmavastaava

vastaa uusien palveluiden kehityksen ja salkunhallinnan prosesseista.

Palveluvastaava vastaa nimetyllä palvelualueella sovitun palvelutason mukaisen palvelun

järjestämisestä sekä palvelun tuotannon aikaisesta kehityksestä. Tukimallista,

käyttöönotosta ja toimittajahallinnasta vastaavat nimetyt palveluvastaavat yhtenäisesti yli

kaikkien palveluiden. Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava toimii esimiehenä

asiantuntijoille. Palveluvastaavalla tulee olla kokemusta toimittajayhteistyöstä ja ICT-

palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä. Substanssipalveluiden palveluvastaavat eivät

omista prosesseja, toimituksen ja tuen osa-alueiden nimetyt palveluvastaavat omistavat

oman vastuualueensa prosessit: käyttöönotto, tukimalli ja palveluiden hallinta.

Menetelmävastaava kehittää KPK ICT:n omaa toimintaa ja osaamista (mittareiden ja

raportoinnin suunnittelu, prosessi- ja organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta)

Menetelmävastaavalla tulee olla kokemusta yleisten ICT-viitekehysten soveltamisesta


86


käytäntöön ja mittaamisen ja raportoinnin asiantuntijuutta. Menetelmävastaava vastaa oman

toiminnan kehittämisen prosessista.

Asiantuntija

11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat

Pääkäyttäjä vastaa käyttäjien ja kunnan työntekijöiden ICT-palveluiden ensimmäisen tason

prosessi- ja teknisestä tuesta ja koulutuksesta kunnassa. Pääkäyttäjä vastaa usein myös

käyttövaltuushallinnasta. Pääkäyttäjiä on yleensä useita ja vastuut ovat usein jakautuneet

toimialoittain tai järjestelmittäin. Pääkäyttäjä liittyy osaksi KPK ICT:n tukimallia ja

häiriönhallintaprosessia, mutta pääkäyttäjällä ei ole varsinaista prosessivastuuta KPK ICT:n

näkökulmasta. Pääkäyttäjä on kuntatoimijan nimeämä henkilö.

Kuntatoimijan sopimusvastaavana toimii usein kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja, tai

keskushallinnon tai toimialajohtotason henkilö, joka vastaa yhteistyöstä KPK ICT:n kanssa.

Sopimusvastaava on kuntatoimijan nimeämä henkilö, jolla KPK ICT:n näkökulmasta ei ole

kuitenkaan varsinaista prosessivastuuta.

Yhdellä palvelukeskuksessa työskentelevällä voi olla monen eri roolin tehtäviä. Esimerkiksi

ratkaisupäällikkö saattaa toimia myös asiantuntijan roolissa.

Toiminnan perustamisvaiheessa avainhenkilöitä ovat toimitusjohtaja, asiakkuuden hoidosta

vastaava johtaja ja Palveluiden johtaminen-toiminnosta vastaava johtaja, joiden tulee olla

mukana hankkeessa jo ennen varsinaisen palvelukeskustoiminnan aloittamista, sillä palveluiden

ja toiminnan kehittäminen, yhteydenpito asiakkaisiin ja osaamisverkoston kokoaminen tulee

aloittaa hyvissä ajoin.

Asiakas päättää mitä KPK ICT: järjestämiä palveluita se ottaa käyttöön ja mikä tarjotuista

palvelutasoista on sen tarpeisiin sopivin. Laajimmillaan KPK ICT voi tarjota kuntatoimijalle

ICT-alueen kokonaispalvelun ja suppeimmillaan vain yksittäisiä palveluita kuntatoimijan itse

tuottamien tai muuta kautta hankkimien ICT-palveluiden täydentämiseksi.

KPK ICT:n tarvitsema kokonaishenkilöstön tarve on riippuvainen asiakkaaksi tulevien kuntien

lukumäärästä, koosta, ensimmäisen vaiheen palveluiden kompleksisuudesta ja volyymimääristä.

Asiakkaiden mukaantulon on tarkoitus tapahtua portaittain vuosien 2010 – 2014 aikana, joten

henkilöstötarve kasvaa vastaavasti portaittain näiden muuttujien kautta.

11.2 Ydinosaaminen ja esimerkinomainen elämänkaarimalli

KPK ICT:n toiminta perustuu vahvaan kunta-ala toiminnan osaamiseen (esim. lait, asetukset,

toimintaympäristö, toimintamallit, prosessit, jne) sekä kuntatoimijoiden tarpeiden

ymmärtämiseen ja yhdistämiseen.

Kuntakentän ICT-kokonaiskuvan ymmärrys ja kehityskyky syntyvät osittain olemassa olevan

tiedon perusteella ja osittain se pitää rakentaa palvelukeskukseen. Tietoa on olemassa ja sitä

löytyy sekä tutustumalla asiakaskuntien ydinprosesseihin, arkkitehtuuri- ja ICT-ratkaisuihin

sekä toimialan eri sidosryhmien kehittämiin näkemyksiin, olemassa oleviin palveluihin tai

valmiisiin materiaaleihin.

Kuntien tarpeiden ja toimintatapojen ymmärrystä ja osaamista kerrytetään onnistuneen ja

laadukkaan asiakkuuden hallinnon hoitomallin avulla. Asiakkuuksista saadun tiedon avulla

palvelukeskus päivittää säännöllisin väliajoin liiketoimintastrategiaansa sekä laatii tarvittavat

päätökset palvelutarjontansa laajentamisesta ja kehittämisestä. Yhtiön on tarkoitus toimittaa


87


korkean jalostusasteen valmiita palveluita, jolloin asiakastarpeiden täsmällinen ymmärrys ja

asiakkaiden sitouttaminen kehityshankkeisiin on avainkriteeri toiminnan menestymiselle.

Asiakkuuksiin liittyviä toimintatapoja ja osaamista palvelukeskuksessa ei voida alkuvaiheessa

olettaa olevan, vaan ne pitää rakentaa. Toimivien asiakaskonseptien rakentaminen on erityisen

tärkeä yhtiön alkuvaiheen tehtävä.

ICT-palveluiden strategian mukainen järjestäminen sekä tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen

vaatii palvelukeskukselta vankkaa kykyä hallita kehitys- ja projektisalkkuja. Yhtiö vastaa sekä

koko kuntakentän ICT-projektisalkun seurannasta, että omien hankkeidensa hallinnasta. Sillä

pitää olla kokonaiskoordinoinnin vastuu eri projekteissa sekä käytännön työkalut, joilla

kokonaissalkkua seurataan ja hallitaan. Sen pitää kyetä tuottamaan luotettavia budjetti-,

resursointi- ja aikataulusuunnitelmia sekä viemään projekteja läpi suunnitelmien mukaisesti.

Samalla toimiva salkunhallinta lisää palvelukeskuksen läpinäkyvyyttä asiakkaille ja antaa hyvän

pohjan toimivan hallintomallin luomiselle.

Valtakunnallisen palvelukeskuksen on tärkeää pitää huolta tuottavuudestaan, tehokkuudestaan

ja vaikuttavuudestaan johtuen pitkäaikaisista asiakkuuksista. Jotta palvelukeskus kykenee

pitämään huolta tuottavuudestaan ja uudistamaan toimintaansa, täytyy sen jatkuvasti tehdä

ulkopuolista vertailua ja etsiä organisaationsa sisältä uusia ideoita toiminnan tehostamiseen.

Palvelukeskuksen tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää yhtenäiset toimintamallit,

arkkitehtuuri ja sovelluskartta kuntakentälle. KPK ICT tulee aina suunnitella

palvelutarjontaansa yhtenäisen toimintastrategian ja kokonaisarkkitehtuurin linjausten ja

periaatteiden kautta, eikä yksittäisten toimintojen tai asiakkaiden näkökulmasta. Merkittävin

riski yhtenäisen ja hyvin integroidun palvelutarjonnan synnyttämiselle on päätöksenteon ja

suunnittelun siilomaisuus.

Tunnistetut organisaation kyvykkyys- ja osaamistarpeet on jäsennetty ja yhteenvedetty

seuraavaan kolmeen kokonaisuuteen:

1. yhtiön osaamisalueet

2. verkoston yleiset osaamisalueet ja

3. verkoston erikoistumisalueet.

11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus)

Palvelukeskus toimii konsernijohtoisesti yli alueellisten toimipisteiden. Alla on listattu yhtiön

osaamisalueet, joiden kautta valtakunnallista ja verkostomaisesti toimivaa KPK ICT:tä

johdetaan, ohjataan ja seurataan.


88


Kuva 11.1 Konsernijohtoisen yhtiön tunnistetut osaamisalueet

11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus)

KPK ICT toimii valtakunnallisesti ja verkostomaisesti. Verkoston toimipisteille on tunnistettu

seuraavia kaikille yhteisiä osaamistarpeita, joiden varaan palveluiden järjestäminen,

asiakkuuden hallinta ja hoitaminen, asiakaspalvelu sekä toiminnan muu operatiivinen

pyörittäminen tullaan organisoimaan.

Kuva 11.2 Verkoston yleiset osaamisalueet

11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus)

KPK ICT:n toiminnan jatkuvan kehittämisen näkökulmasta osaamisverkosto erikoistuu omien

vahvuuksien ja osaamisten mukaisesti siten, että jokainen osaamiskeskittymä tai toimipiste

vastaa oman vastuualueen kansallisten ratkaisujen, palveluiden tai konseptien suunnittelusta ja

käyttöönotoista. Alla on tunnistettu alustava listaus mahdollisista verkoston

erikoistumisaluevaihtoehdoista.

1. Strategia ja johtaminen2. Asiakkuuksien hankinta ja –hallinta3. KPK ICT verkoston johtaminen4. Kehitys-, palveluja projektisalkun hallinta5. Uusien palveluiden kehittäminen ja palvelukonseptointi (sis.

kustannushyötylaskelma-konsepti)6. Palveluketjun ohjaus 7. Palveluiden järjestäminen8. KPK ICT organisaation kehittäminen9. Liiketoiminnan tukitoiminnot

• Henkilöstöhallinto (ostetaan KPK THH:lta)• Taloushallinto (ostetaan KPK THH:lta)

10.Kansallinen sidosryhmien hallinta

YHTIÖN OSAAMISALUEET

1. Kunta-alan toiminnan tuntemus, esim. • Lait ja asetukset• Toimintaympäristö• Toimintamallit• Prosessit

2. Asiakas- ja ratkaisuosaaminen3. ICT kehittämishankkeiden läpivienti sekä muutoksenhallinnan tuki4. Alueellinen ICT markkinatuntemus5. Kustannushyötyanalyysin laatiminen

VERKOSTONYLEISET OSAAMIS-

ALUEET


89


Kuva 11.3 Verkoston erikoistumisalueet

11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus)

Kuntatoimijoiden palvelutuotantoa ja – järjestämistä sekä toiminnan kehittämistä ohjaa malli

yksittäisen asiakkaan ja kuntalaisen elämänkaaresta, mistä on alla esitetty yksi esimerkki.

Kuva 11.4 Elämänkaarimalli

KPK ICT:n tavoitteena on luoda laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluinnovaatioita ja –

ratkaisuja koko loppuasiakkaan elämänkaaren ajan. Varmistaakseen palveluiden järjestämisen ja

toiminnan kehittämisen kattavuuden sekä luodakseen loistavia erikoistumismahdollisuuksia

osaamisverkoston toimijoille, alla on esitetty edellisessä luvussa esitettyjen erikoistumisalueiden

jaottelu elämänkaarimallin mukaisesti.

1. Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta2. ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus)3. PMO ja projektinhallinta4. Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI)5. Tietoturva ja riskienhallinta6. Tietosuoja7. IAM8. Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk)9. Sovellusten ylläpito10. Infrastruktuuri11. Loppukäyttäjien osaamispalvelut12. Ruotsinkieliset palvelut13. Asiahallinto (ml. arkistointi)14. Talous- ja henkilöstöhallinto15. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi)16. Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät17. SOTE/Perusterveydenhuolto18. SOTE/Erikoissairaanhoito19. SOTE / Sosiaalityö20. SOTE / Vanhustyö21. SOTE / Kotihoito22. SOTE / Päivähoito23. SIVISTYS / Perusopetus24. SIVISTYS/ Toinen aste25. TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka26. Hankintatoimi ja logistiikka27. Paikkatietopalvelut28. Tiedolla johtaminen29. Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut

VERKOSTONERIKOISTUMIS-

ALUEET

Terveyden-huolto

Asuminen ja rakentaminen

Muut palvelut Hallinto-palvelut

Seniori-palvelut

Lapsiperheet

ja nuorten palvelut


90


Kuva 11.5 Verkoston erikoistumisalueet elämänkaarimallin mukaisesti jaoteltuna

23

Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta

X

ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus)

X X

PMO ja projektinhallinta X

Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI)

X

Tietoturva ja riskienhallinta

X

Tietosuoja X

IAM X

Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk)

X

Sovellusten ylläpito X

Infrastruktuuri X

Loppukäyttäjien osaamispalvelut

X

Ruotsinkieliset palvelut X X X X X X

Asiahallinto (ml. arkistointi)

X X X X X X

Talous- ja henkilöstöhallinto

X

Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi)

X X X X X X

Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät

X X X X

SOTE/Perusterveydenhuolto

X

SOTE/Erikoissairaanhoito X

SOTE / Sosiaalityö X

SOTE / Vanhustyö X

SOTE / Kotihoito X

SOTE / Päivähoito X

SIVISTYS / Perusopetus X

SIVISTYS/ Toinen aste X

TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka

X

Hankintatoimi ja logistiikka

X

Paikkatietopalvelut X

Tiedolla johtaminen X X X X X X

Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut

X X X X X X

nn….

Erikoistu-misalueet

Elämänkaari(Luonnos) Terveyden-

huolto Asuminen ja

rakentaminen Muut palvelut

Hallinto-palvelut

Seniori-palvelut

Lapsiperheet

ja nuorten palvelut


91


12 Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi

KPK ICT:n rahoitustarvetta on selvitetty palvelukeskuksen taloudellisilla laskelmilla.

Taloudelliset laskelmat koostuvat KPK ICT:n tuloslaskelmasta, taseesta ja

kassavirtalaskelmasta.

Laskelmat pohjautuvat kuntatakaukseen ja 3 % pääomalainan korkotasoon. Kaiken lainan ei

kuitenkaan tarvitse olla lähtökohtaisesti oman pääoman ehtoista. Vaihtoehtoinen skenaario

ilman kuntatakausta 10 % pääomalainan korolla on myös esitetty alla olevassa yhteenvedossa.

Tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelmat on kuitenkin laskettu ja kuvattu tässä luvussa

ainoastaan 3 % skenaarion avulla

Kuva 12.1 KPK ICT:n rahoituslaskelmien yhteenveto

12.1 Taloudellisten laskelmien oletukset

Laskelmat on toteutettu seuraavien oletuksien pohjalta

12.1.1 Liikevaihto

Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset

investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset

o Hinnoittelu perustuu tasaiseen palvelukohtaiseen katteeseen tarkasteluperiodilla

2010 – 2014

Mallissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n

markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna

o Väestöpohja vuonna 2010 on 0,6 miljoonaa ja se kasvaa 2,1 miljoonaan vuoteen

2014 mennessä

Palveluiden hinnoittelu on kustannuslähtöinen ja se perustuu tasaiseen laskennalliseen

katteeseen tarkasteluperiodilla 2010 – 2014

Liikevaihdon jakauma vuonna 2014 (pääomalainan korko 3%), milj.€

Pääomalainan korko 3 %

• Tarvittava pääomalaina 18,0 milj. €

• Katetasovaatimus 14,4%

• Liikevaihto 2014: 76,7 milj. €

• Liikevoittoprosentti 2014: 12,1 %

• Kassa 2014: 18,0 milj. €

− Alin arvo 0,87 milj. € (2011)

Pääomalainan korko 10 %

• Tarvittava pääomalaina 20,0 milj. €

• Katetasovaatimus 18,0 %

• Liikevaihto v. 2014 80,4 milj. €

• Liikevoittoprosentti 2014: 14,8 %

• Kassa 2014: 20,0 milj. €

– Alin arvo 0,4 milj. € (2011)

• Kaiken lainan ei tarvitse olla oman pääoman ehtoista, mutta laskelmien yksinkertaistamiseksi lainaa ei ole jaettu oman ja vieraan pääoman ehtoiseksi


92


Palvelualue Liikevaihto

Määritellyt käynnistys- ja sisäänottovaiheen sovelluspalvelut 27,0 milj. €

Näihin liittyvät asiantuntijapalvelut 9,3 milj. €

Käynnistys- ja sisäänottovaiheen tuotteistetut

infrastruktuuripalvelut

24,5 milj. €

Kehityssalkun uudet palvelut 15,9 milj. €

Yhteensä 76,7 milj. €

Käynnistys- ja sisäänottovaiheeseen liittyvät sovellus-, infra- ja asiantuntijapalvelut

muodostavat 79 % vuoden 2014 liikevaihdosta

12.1.2 Kannattavuus

Malli olettaa palvelukohtaisen katteen ml. investoinnit

Yhtiö toimii kaupallisin periaattein ja tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin

mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhtiön toiminta

on aluksi tappiollista perusinvestointien vuoksi

o Tämä huomioidaan pääomitusvaiheessa ja rahoitusrakennetta suunniteltaessa

o Ensimmäisten vuosien tappio katetaan seuraavien toimintavuosien aikana

Tarkoitus on, etteivät kuntien nykyisten palveluiden ICT-kokonaismenot kasva verrattuna

tilanteeseen ilman yhtiön perustamista

Sopivan liikevoiton synnyttäminen on myöhemminkin perusteltua investointien

rahoittamiseksi ja toiminnan puskurirahaston ylläpitämiseksi sekä pääomalainojen

takaisinmaksamiseksi

12.1.3 Tuloslaskelma

Markkinaosuus alussa 11 % väestöpohjasta, vuonna 2014 noin 40 %

Kehitystyö on arvioitu tuotteittain; kokonaispanostus 2010 – 2014 noin 40 milj. €

Hallinto-organisaatiossa on aluksi 5 henkilöä ja KPK ICT:n palveluksessa

käynnistysvaiheessa kaiken kaikkiaan 44 henkilöä. Henkilömäärä kasvaa liikevaihdon

kasvaessa

Palvelukeskuksen tarkempi toimintamalli määrittää mitkä toiminnot tullaan toteuttamaan

omana toimintana ja mitkä ostetaan ostopalveluna. Tämä vaikuttaa palvelukeskuksen

kulurakenteeseen.

Mukana olevat kunnat saavat palvelut, joihin sisältyy merkittävä järjestelmäkehityspanos

alenevin kokonaiskustannuksin perustuen konsolidointi- ja integrointihyötyihin


93


12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin

Liikevaihtoa on mallinnettu perustuen lanseerattavien palveluiden arvioituihin

kustannuksiin ja volyymeihin

Yhteyttä kuntien nykyiseen toimintaan ei ole analysoitu tässä vaiheessa

12.1.5 Tase ja kassavirta

Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella.

Osakkeen merkintähinnat per kuntalainen tulee olemaan:

1,00 € / osake 30.10.2010 saakka

3,00 € / osake 31.3.2011 saakka, minkä jälkeen

6,00 € / osake tai yhtiökokouksen 2/3 -enemmistöllä päättämä alhaisempi

merkintähinta

Muilta rahoittajilta tarvittava pääomalaina on n. 18 milj. €

Kunnilta odotetaan takausta tai sitoumusta ostaa pääomalainasaatava rahoittajilta, jos

yhtiö ei pysty maksamaan sitä määräajassa takaisin

Pääomalainan korot maksetaan vuosittain

Tuotekehitysmenoista aktivoidaan 4 vuodeksi 100 % investoinneista. Tuloslaskelmassa

investoinnit on jyvitetty eri vuosille, ja ne veloitetaan kunnilta. Kunnilta veloitettavia

käyttö- ja ylläpitokustannuksia ei aktivoida

Aktivoitavat investoinnit yhteensä 44,6 milj. € vuosina 2010 – 2014

Pääpaino palveluiden kehittämisessä on asiantuntijapalveluissa, joita ei aktivoida vaan

kirjataan kuluksi

KPK ICT:n omia aktivoitavia investointeja ei ole (toteutetaan pääosin leasing-

sopimuksilla, mukana vuosikuluissa)

Myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoaika on 45 päivää


94


12.2 KPK ICT:n taloudelliset laskelmat

12.2.1 Tuloslaskelma

Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n tuloslaskelmasta 3 % pääomalainan

korolla.

Taulukko 12.2 KPK ICT:n tuloslaskelma - pääomalainan korko 3 %

12.2.2 Tase

Alla on esitetty KPK ICT:n alustava tase 3 % pääomalainan korolla.

Taulukko 12.3 KPK ICT:n tase

12.2.3 Kassavirtalaskelma

Alla on esitetty KPK ICT:n alustava kassavirtalaskelma 3 % pääomalainan korolla.

Tuloslaskelma Käynnistysvaihe

2010

Sisäänottovaihe

2011

Järjestäymisvaihe

2012

Rationalisointi-

vaihe (1) 2013

Rationalisointi-

vaihe (2) 2014

Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950

Kulut -1 306 662 -21 566 856 -35 237 572 -47 574 699 -57 594 770

htv 44 97 148 190 191

Poistot -1 338 000 -5 031 725 -7 857 263 -9 832 613 -9 804 325

Liikevoitto -1 526 734 -1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855

Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 %

Pääomalainan korot -540 000 -540 000 -540 000 -540 000 -540 000

Tulos ennen veroja -2 066 734 -2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855

Verot 0 0 -22 205 -1 575 611 -2 268 462

Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393

Tase Käynnistysvaihe

2010

Sisäänottovaihe

2011

Järjestäymisvaihe

2012

Rationalisointi-

vaihe (1) 2013

Rationalisointi-

vaihe (2) 2014

VASTAAVAA

Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375

Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994

Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000

VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369

VASTATTAVAA

Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023

Oma pääoma

Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000

Edellisten tilikausien voitto/tappio 0 -2 066 734 -4 145 983 63 198 4 547 630


Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734 -2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023

Vieras pääoma

Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000

Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369


95


Taulukko 12.4 KPK ICT:n kassavirtalaskelma

12.3 KPK ICT:n perustamisvaiheen riskianalyysi

KPK ICT:n toiminnan käynnistämiseen liittyy joukko erilaisia riskejä. Riskit voidaan luokitella:

Taloudelliset riskit. Toimintaan liittyy taloudellinen riski, mikäli perustamisvaiheen tai

jatkuvaan toiminnan rahoittamiseen joudutaan käyttämään suunniteltua enemmän

taloudellisia resursseja. Tällöin yhtiön toiminta ei ole taloudellisesti perusteltua.

Toiminnalliset riskit. Toiminnalliset riskit liittyvät siihen, että KPK ICT:n palveluiden,

prosessien tai toiminnan avulla ei saavuteta sille asetettuja vaikuttavuus- ja

tehokkuustavoitteita. Laajoihin palveluiden toteutus ja käyttöönottohankkeisiin liittyy

tyypillisesti aikataulu-, kustannus- ja laaturiskejä, joita on seurattava ja kehitettävä

tehokkaat toimenpiteet näiden riskien toteutumisen estämiseksi ja vaikutusten

minimoimiseksi.

Sopimukselliset riskit. Sopimukselliset riskit liittyvät siihen, että KPK ICT ei onnistu

saamaan kriittistä massaa asiakkaita tai toiminnan käynnistämiseen vaadittavaa

alkupääomaa ei saada kerättyä.

Resurssiriskit. Resurssiriskit liittyvät riskeihin KPK ICT:n henkilöstön rekrytoinnissa ja

jatkuvassa kehittämisessä.

Toiminnan käynnistämisen jälkeen yhtiön jatkuvassa toiminnassa on joukko riskejä, joihin on

varauduttava. Päämääränä on, että yhtiö pystyy tarjoamaan palvelut myös poikkeuksellisissa

olosuhteissa. Suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöön, tietojärjestelmiin ja –

laitteisiin, tietoliikenneverkkoihin sekä fyysisiin tiloihin. Henkilöstön osalta on varmistuttava

riittävästä osaamisen turvaamisesta ja kehittämisestä sekä varahenkilöjärjestelyistä.

Tietotekniset ratkaisut on oltava riittävän toimintavarmoja ja niiden tulee tarjota toiminnan

edellyttämä palvelutaso. Tämä saavutetaan tarpeellisella järjestelmien, laitteiden ja verkkojen

kahdentamisella sekä ennen kaikkea hyvin määritellyillä kehittämis- ja ylläpitoprosesseilla.

Fyysiset toimitilat on suojattava toiminnan edellyttämällä tasolla sekä rikoksia että luonnon

aiheuttamia vahinkoja vastaan.

Riskit tunnistetaan ja luokitellaan riskin todennäköisyyden ja riskin toteutuksen aikaisen

vaikutuksen perusteella.

Riskin todennäköisyys:

Kassavirta Käynnistysvaihe

2010

Sisäänottovaihe

2011

Järjestäymisvaihe

2012

Rationalisointi-

vaihe (1) 2013

Rationalisointi-

vaihe (2) 2014


Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325

Investoinnit -5 352 000 -14 774 900 -11 302 150 -7 901 400 -5 238 850

Käyttöpääoman muutos 23 592 -460 151 -1 142 021 -475 501 -329 566

Lainan nostot

Lainan lyhennykset

Pääomalainan nostot 18 000 000

Pääomalainan lyhennykset

Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000

Osingonmaksu

Kassavirta 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302

Kassa Käynnistysvaihe

2010

Sisäänottovaihe

2011

Järjestäymisvaihe

2012

Rationalisointi-

vaihe (1) 2013

Rationalisointi-

vaihe (2) 2014

Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698

Kassan muutos 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302

Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000


96


5: Erittäin todennäköinen. Riskin toteutuminen on lähes varmaa. Varasuunnitelmaan tai

vaihtoehtoiseen etenemistapaan siirtyminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on seurattava

jatkuvasti.

4: Todennäköinen. Riskin toteutuminen on todennäköistä. Varasuunnitelman laatiminen tai

vaihtoehtoisten etenemistapojen kartoittaminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on

seurattava säännöllisesti.

3: Huomioitava. Riskin toteutumisen mahdollisuus on nähtävissä. Riskin eliminointikeinojen

kartoittaminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on seurattava.

2: Mahdollinen. Riskin toteutumisen mahdollisuus on nähtävissä joissakin tilanteissa.

1: Epätodennäköinen. Riskin toteutuminen on epätodennäköistä.

Riskin vaikutus toteutukseen:

5: Erittäin vakava. Mahdollinen toteutuksen keskeytyminen. Vaikutus on välitön: Vaikutuksia

ei ole mahdollista torjua tai pienentää.

4: Vakava. Vakava vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun. Vaatii

uudelleensuunnittelua.

3: Merkittävä. Merkittävä vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.

Vaatii mahdollisesti useita muutoksia suunnitelmaan.

2: Havaittava. Havaittava vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.

Vaatii johtoryhmätason käsittelyn, mahdollisesti muutoksen suunnitelmaan.

1: Vähäinen. Vähäinen vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.

Vaatii ilmoituksen johtoryhmälle, mahdollisesti käsittelyn.

Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisimmät KPK ICT:n perustamiseen liittyvät riskit.


97


Taulukko 12.5 Riskiluettelo

Oheisessa matriisissa riskit on esitetty vaikuttavuuden ja todennäköisyyden mukaisesti:

Taulukko 12.6 KPK ICT:n riskimatriisi

Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistäminen suunnitellussa

aikataulussa.

1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen

suunnitellussa aikataulussa

2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä

sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen

3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien

palveluiden osalta epäonnistutaan

Riski Korjaava toimenpide Toden-näköisyys

Vaikutus

1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa

KPK ICT:n asteittainen käynnistäminen, vaikka kaikki asiakaskunnat eivät pysyisi kään aikataulussa. 5 4

2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen

Riittävän pitkän ajan sopeutussuunnitelma eri kuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Luodaan erinomaisia erikoistumismahdollisuuksia verkoston toimijoille.

4 3

3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan

Luodaan realistinen käynnistyminen, jossa saavutetaan kuitenkin nopeita “voittoja” ja siten kyetään vahvistamaan asemaa vaikuttavuutta kasvattavana kumppanina.

3 4

4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan

Muutoshallinnan riittävä tuki toteutukselle2 4

5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku)

Aikataulun kommunikointi tulee toteuttaa kehityshankkeiden suunnittelun tulosten pohjalta. Sitenasiakkaille annetaan läpinäkyvä ja realistinen näkymä palveluiden käyttöönotosta.

3 2

6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekävaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa

KPK ICT Oy:n tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti houkutteleva vaihtoehto kuntatoimijoille. Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten soveltaminen palveluyhtiön liiketoimintasuunnitelmaan. Viestintä ja kommunikaatio. Vaikuttavuuden yksityiskohtainen analyysi ja jatkuva seuranta.

3 4

Ris

kin

vaik

utu

s

6

43 2 1

5

Riskin todennäköisyys


98


4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan

5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen

(kehityssalkku)

6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä

vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa


99


13 Yhteenveto jatkotoimenpiteistä

KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä

pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta.

Tavoitteena on, että aiesopimus vahivistetaan 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous

järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen yhtiön toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen

asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä.

Taulukko 13.1 KPK ICT:n valmisteluprosessi

Onnistuneen KPK ICT:n valmisteluprosessin mahdollistamiseksi on tunnistettu merkittävä

määrä tarpeita ja kehityshankeaihioita. KPK ICT:n omaan toimintamalliin liittyvät

kehittämishankkeet on kuvattu seuraavassa hankesalkkukuvassa.

Kuva 13.2 Ehdotus KPK ICT:n toimintamalliin liittyvät kehityshankkeet

Q4Q3Q2Q1Q4Q3

20112010

Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelutHyvinvointi ~9 milj. €

Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi

Tiedolla ohjaamisen palvelu

Avoin Koulu

Strategiset ohjelmat ja investointitarve

Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankkiKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautusAsiakkuuden hoitomallin jalkautusAsiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)

KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €

Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )

Master Datan määrittely, MDM Kone


Yhteinen integraatioratkaisuICT-InfrapalvelutICT tehokkuus ~4,6 milj.€Muut suunnittelun sovelluspalvelutToimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut

Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali

Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautus

Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille

Kunnan asianhallinta

Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu

AsiakaspilotointiMäärittely ja toteutusprojekti

1.


100


KPK ICT toimintamallin kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja

-hankkeet ovat (ei priorisointijärjestyksessä):

1. Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus

2. Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus

3. KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä

4. KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus

5. KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri

6. KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri

7. KPK ICT infrastruktuuri ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus

8. Avoin komponenttipankki

9. Avoin prosessipankki

KPK ICT:n palveluiden järjestämiseen ja käyttöönottoon liittyvät kehittämishankkeet on

kuvattu seuraavassa hankesalkkukuvassa.

Kuva 13.3 Ehdotus KPK ICT:n palveluiden järjestämiseen ja käyttöönottoihin liittyvät kehityshankkeet

KPK ICT:n palveluiden järjestämisen ja käyttöönottojen kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana

käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat (ei priorisointijärjestyksessä):

Hallinnon kehittäminen-ohjelma

1. Asianhallinnan palvelut

Q4Q3Q2Q1Q4Q3

20112010

Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelutHyvinvointi ~9 milj. €

Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi

Tiedolla ohjaamisen palvelu

Avoin Koulu

Strategiset ohjelmat ja investointitarve

Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankkiKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautusAsiakkuuden hoitomallin jalkautusAsiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)

KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €

Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )

Master Datan määrittely, MDM Kone


Yhteinen integraatioratkaisuICT-InfrapalvelutICT tehokkuus ~4,6 milj.€Muut suunnittelun sovelluspalvelutToimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut

Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali

Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautus

Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille

Kunnan asianhallinta

Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu

2.

AsiakaspilotointiMäärittely ja toteutusprojekti


101


2. Tiedolla ohjaamisen palvelu

3. Yhteisölliset työkalut vol.1 (kunnan työntekijöille)

4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna

Hyvinvointi-ohjelma

1. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut

2. SOTE-järjestelmän kehittäminen

Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelma

1. Palveluseteliportaali

2. Sähköinen palveluseteli

3. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu

ICT-tehokkuus-ohjelma

1. ICT-infrastruktuuripalvelut

2. Integraatiopalvelu

3. Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu

4. Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone

5. Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen

6. Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä

7. Arkkitehtuurikomponentti – Maksaminen

8. Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio

9. Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta

10. Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta

KPK ICT Oy - Liiketoimintasuunnitelma

Business

yhteislliset

yhteislliset

kuntatoimijan

nimi amp

ja toimittajahallinta

liiketoimintasuunnitelma

ja vanhustenhuollon

sovelluksia