Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten ... · Tilastokeskus, väestöennuste 2015 e. FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (37) 31.10.2016 2.1 Palvelutarvekehitys Kokonaisväestökehitys

TAMMELAN KUNTA

Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

Raportti

FCG KONSULTOINTI OY 31.10.2016 P30724

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (37) 31.10.2016

Sisällys

1 Johdanto ......................................................................................................................... 2

1.1 Selvityksen tausta-aineisto ....................................................................................... 2

1.2 Selvityksen eteneminen ja rajaus .............................................................................. 2

2 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon .................................................................... 3

2.1 Palvelutarvekehitys .................................................................................................. 5

3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä esi- ja

perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen .......................................................... 6

3.1 Taajama-aste .......................................................................................................... 6

3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon ................................................. 6

4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko ............................................................................. 7

5 Lasten ja nuorten määrien muutokset .............................................................................. 10

5.1.1 Alle kouluikäisten määrät ............................................................................. 10

5.1.2 Peruskouluikäiset ........................................................................................ 11

6 Oppilasennusteet ........................................................................................................... 13

6.1 Koulukohtaiset ennusteet ....................................................................................... 14

6.1.1 Kaukjärven koulun oppilaskehitys ................................................................. 14

6.1.2 Letkun koulun oppilaskehitys ........................................................................ 15

6.1.3 Myllykylän koulun oppilasennuste ................................................................. 16

6.1.4 Portaan koulun oppilasennuste ..................................................................... 16

6.1.5 Riihivalkaman koulun oppilasennuste ............................................................. 17

6.1.6 Teuron koulun oppilasennuste ...................................................................... 18

6.1.7 Koulukeskuksen oppilasennuste .................................................................... 19

7 Henkilöstö ..................................................................................................................... 21

8 Tilat ............................................................................................................................. 22

9 Talous .......................................................................................................................... 24

9.1 Odotekustannukset ................................................................................................ 24

9.2 Reaalikustannusten kehitys 2009-2014 .................................................................... 25

9.3 Toimintamenot 2015 .............................................................................................. 25

10 Johtopäätökset .............................................................................................................. 29

10.1 Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi .................................................................... 29

10.2 Perusopetus .......................................................................................................... 29

10.3 Vaihtoehto 1. ........................................................................................................ 29

10.4 Vaihtoehto 2. ........................................................................................................ 31

10.5 Vaihtoehto 3. ........................................................................................................ 34


Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

1 Johdanto

Tammelan kunta on antanut FCG Konsultointi Oy:lle toimeksiannon laatia koulu-

verkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Selvitys laadittiin

syys-lokakuun 2016 aikana.

Tammelan kunnassa laadittiin kouluverkkoselvitys vuonna 2015. Kouluverkkoa

koskeva valtuuston päätös kumoutui hallinto-oikeudessa muotoseikkojen takia.

Tammelan kunnalla on voimassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulun toimin-

ta lakkaa, kun oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan kahtena peräkkäisenä vuote-

na.

1.1 Selvityksen tausta-aineisto

Selvityksen pohjatietoina käytettiin mm.

Oppilasmäärätiedot ja -ennusteet kouluittain ja muun opetuksen järjestäjän-

opetuksessa olevat oppilaat

Syntyneet (arvio tästä vuodesta mukana)

Kouluja koskevat tiedot (por, kuljetus, kulut, kiinteistöt)

Henkilöstömäärätiedot

Voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja oppilaskuljetuksen perusteet / peri-

aatteet

Arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista

Kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat

1.2 Selvityksen eteneminen ja rajaus

Selvityksen laadintaa ohjaavan ohjausryhmän aloituspalaveri järjestettiin Tamme-

lassa 2.9.2016.


2 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon

Tammelan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 lopussa oli 6 395 ja vuonna 2015

asukkaita oli 6 280. Muutos edellisvuoteen oli -1,8 %:a.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väestökehitys on laskeva si-

ten, että seuraavan viidentoista vuoden aikana väestön kokonaismäärä vähenee

kahdeksalla prosentilla. Vuoteen 2025 mennessä väestömäärä on laskenut alle 6

000 asukkaan. Ennustejakson päättyessä, vuonna 2029, asukkaita ennakoidaan

olevan 500 nykyistä vähemmän, 5 875 (kuva 1).

Väestöennuste osoittaa mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja

muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Tammelan väestökehityksen suunta

poikkeaa muun Kanta-Hämeen ja koko maan suunnasta, näiden väestökehityksen

ollessa positiivista.

Kuva 1. Tammelan koko väestön väestöennuste vuosille 2014-2029

Ikäluokittainen tarkastelu vuosille 2014-2029 (kuva 2) ennustaa syntyvyyden

jäävän alle 50 lapseen vuodessa. Alle kouluikäisten määrä laskee lähes sadalla,

noin 400 lapsesta reiluun 300 lapseen. Peruskouluikäisten ja nuorten määrä las-

Ennustettu väestökehitys 2014 - 2029: -8%

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029Asukkaita 6 395 6 236 6 085 5 975 5 895

2014=100 100 98 95 93 92

Asukkaita 175 350 176 043 177 199 178 404 179 417

2014=100 100 100 101 102 102

Asukkaita 5 471 753 5 532 857 5 615 382 5 690 988 5 755 110

2014=100 100 101 103 104 105

Tammela

Kanta-Häme

Koko maa

80

85

90

95

100

105

110

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

Tammela Kanta-Häme Koko maa

Koko väestö

Tilastokeskus, väestöennuste 2015

20

14

=10

0


kee merkittävästi nykyisestä reilusta 900 lapsesta ja nuoresta alle 700 lapseen ja

nuoreen. Myös työikäisten määrä laskee lähes 20 prosenttia.

Vuonna 2029 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 2 000 eli noin 33 %:a

kunnan asukkaista. Vertailun vuoksi alle 18-vuotiaita ennustetaan olevan noin 16

prosenttia väestöstä.

Kuva 2. Ikäryhmitelty väestökehitys Tammelassa vuosina 2014-2029

Tammelan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä muuta Kanta-Hämettä ja

Suomea heikompaa (taulukko 1). Tammelassa huoltosuhde tulee seuraavien 15

vuoden aikana heikkenemään 0,73 -> 0,96. Kunnan taloudellista kantokykyä hei-

kentää työikäisten määrän merkittävä vähenemä tarkastelujakson ajan.

Taulukko 1. Tammelan väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2014-

2029

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029alle 1 -vuotiaat 46 51 49 49 471-6-vuotiaat 390 334 321 315 3087-18-vuotiaat 962 903 810 723 669Työikäiset (17-64 v) 3 690 3 533 3 333 3 159 3 01065-74-vuotiaat 759 873 962 966 966Vanhusväestö* 710 692 742 882 1 005

Kaikki 6 395 6 236 6 085 5 975 5 895

*yli 75-vuotiaat

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

1-6-vuotiaat 100 86 82 81 79

7-18-vuotiaat 100 94 84 75 70

Työikäiset (17-64 v) 100 96 90 86 82

65-74-vuotiaat 100 115 127 127 127

Vanhusväestö* 100 97 105 124 142

Väestö 100 98 95 93 92

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

Ti lastokeskus, väestöennuste 2015

Tammela

20

14

=10

0

Väestöllinen huoltosuhde

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

Tammela 0,73 0,77 0,83 0,89 0,96

Kanta-Häme 0,68 0,72 0,77 0,80 0,83

Koko maa 0,63 0,67 0,70 0,73 0,75

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1,0

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

Tammela Kanta-Häme Koko maa

Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta


Heik

kenee


2.1 Palvelutarvekehitys

Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten

palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden kehi-

tys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kunnan, tulee lain-

säädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin

asiakasmääriin. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä

vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet

kasvavat nykyisestä voimakkaimmin.

Tammelassa väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 3.) kehittyvät ikäjakau-

tumien kanssa samansuuntaisesti. Muutosta on havaittavissa jo vuoteen 2017

mennessä, mutta varsinainen murros tapahtuu vuonna 2021. Tällöin päivähoidon

palvelutarve on vähentynyt 18 prosenttia ja perusopetuksen 16 prosenttia. Van-

husten hoitopalvelutarve on tähän asti laskenut, mutta kääntyy vuonna 2021

voimakkaaseen kasvuun ja kasvaa muutamassa vuodessa 25 prosenttia.

Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2014-2029


3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä

esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen

3.1 Taajama-aste

Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä,

jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuo-

sittain.

Tammelan kunnan taajama-aste vuonna 2014 oli Tilastokeskuksen mukaan 44,7

%. Tämä tarkoittaa, että reilusti yli puolet tammelalaisista asuu taajama-alueiden

ulkopuolella. Tammelan taajama-aste on ollut korkeimmillaan vuonna 2013, jol-

loin se oli noin 48,5 prosenttia.

3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon

Tammelassa on myynnissä 57 tonttia kunnan omistamaa tonttia ja kaavavaraus

on 17 tontille. Tonteista suurin osa sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä:

Kytö 17

Hevoniemi 2

Lamala 2

Keskusta 1

Forssantie 1

Muita vapaita tontteja on seuraavasti:

Kaukjärvi 20

Siiki-Mutala 12

Lassi 8

Porras 2

Riihivalkaman alueella tontteja on 12 ja lisäksi alueelle on kaavoitettu 17 tontin

laajennusalue (rakentamaton).

Näiden kunnan omistamien kaava-alueiden tonttien lisäksi kunnassa on myynnis-

sä yksityisten omistamia tontteja.

Tammelaan on viime vuosina myönnetty viidestä kymmeneen asuinrakennuksen

rakennuslupaa. Luvat jakautuvat keskustan ja kylien kesken puoliksi. Kaavoitetut

alueet ovat kiinnostaneet uusia asukkaita eri tavoin. Lassin alue on avattu 2005 ja

alueelta on myyty kymmenen vuoden aikana viisi tonttia. Nuutin alueen yhdeksän

tontin myymiseen meni lähes kymmenen vuotta. Siiki-Mutalan alueelta tontteja

on myyty kaksi.

Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus ja tonttipolitiikka vaikutta-

vat palvelutarpeiden lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja raken-

tamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusia asuinalueita kunnallisine pal-

veluineen.

Jos Tammelassa tonttien ostaminen ja rakentaminen pysynee nykyisellään, ei

edes aktiivisella maankäytön suunnittelulla pystytä pysäyttämään negatiivista vä-

estökehitystä. Tulevissa maankäytön hankkeissa pystytään nojautumaan olemas-

sa oleviin kunnallisiin palveluihin.


4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko

Tammelan perusopetuksen palveluverkon muodostavat vuosiluokkien 1-6 koulut:

Kaukjärvi, Letku, Myllykylä, Porras, Riihivalkama, Teuro ja vuosiluokkien 1-9 kou-

lu: Tammelan koulukeskus (myöhemmin Koulukeskus) (kuva 4).

Kuva 4. Tammelan koulut


Tammelan kunnan virallisen tilastointipäivän (20.9.) tietojen mukaan kunnassa

kouluissa opiskelee 702 peruskoululaista. Näistä vuosiluokkien 1-6 oppilaita on

458 ja vuosiluokkien 7-9 oppilaita 244 (taulukko 2).

Koulu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Kaukjärvi 8 3 2 6 6 5

30

Letku 4 2 8 4 4 4

26

Myllykylä 20 13 18 9 14 12

86

Porras 10 10 8 15 8 10

61

Riihivalkama 18 12 13 18 12 9

82

Teuro 6 3 2 1 3 1

16

Koulukeskus 34 14 21 34 27 27 79 85 80 401

Yhteensä 100 57 72 87 74 68 79 85 80 702

Taulukko 2. Koulujen oppilasmäärät 20.9.2016

Teuron koulussa on tällä hetkellä 16 oppilasta, mikä on alle valtuuston koulun

lakkauttamisen rajan (20 oppilasta). Koulukeskuksessa oppilaita on 401. Vuosi-

luokkien 7-9 oppilaita on nelisenkymmentä enemmän kuin vuosiluokkien 1-6 op-

pilaita.

Vuosiluokkien suuruudet vaihtelevat toisistaan huomattavasti (kuva 5.) Ikäluok-

kien koot vaihtelevat 57-100 oppilaasta ja keskimäärin vuosiluokan koko on 78

oppilasta. Huomio kiinnittyy erityisesti tänä vuonna koulunsa aloittaneiden suu-

reen määrään (100 lasta).

Kuva 5. Tammelan kunnan perusopetuksessa opiskelevat oppilaat vuosiluokittain

20.9.2016


Kaukjärvi, Letku ja Teuro ovat 2-opettajaisia kouluja. Myllykylä, Porras ja Riihi-

valkama ovat 5-opettajaisia kouluja. Koulukeskus on vuosiluokkien 1-6 osalta

pääsääntöisesti 1-sarjainen ja vuosiluokkien 7-9 osalta 5-sarjainen.

Tammelan kouluissa opiskelee 19 oppilasta, jotka saavat erityistä tukea. Tämä on

2,7 % kaikista kunnan omien koulujen oppilaista. Tämän lisäksi Tammelassa asuu

13 lasta, jotka käyvät muun koulutuksen järjestäjän järjestämässä perusopetuk-

sessa. Suurin osa näistä 13 lapsesta käy koulua Forssan erityisen tuen luokilla.

Koulun nimi Oppilasmäärä Joista tehos-

tettua tukea

Joista kulje-

tuksissa

Kaukjärvi 30 0 6

Letku 26 2 4

Myllykylä 86 3 36

Porras 61 0 32

Riihivalkama 82 1 39

Teuro 16 1 10

Koulukeskus (1-9 lk) 401 12 131

Yhteensä 702 19 127

Taulukko 3. Koulukohtaisia tunnuslukuja

Kaikista oppilaista 18 prosenttia saa koulukuljetusta (taulukko 3.). Koulukeskuk-

sen oppilaista 131 on kuljetuksen piirissä.


5 Lasten ja nuorten määrien muutokset

5.1.1 Alle kouluikäisten määrät

Tammelan kunnan väestörekisteritietojen perusteella alle 15-vuotiaiden ikäluokat

ovat pienenemässä, lähes puolittumassa parhaimmista vuosista (tilanne syksy

2016). Suurimmat ikäluokat ovat syntyneet vuosina 2000-2003, 2006 ja 2009.

Vuoden 2009 jälkeen ikäluokkien koot ovat laskeneet merkittävästi. Vuonna 2009

syntyneiden ikäluokka on lähes sata lasta (99). Viime vuosina ikäluokan koko on

puolittunut vuoden 2009 ikäluokan koosta ja ollut vain 40-45 (kuva 6).

Kuva 6. Ikäluokat syntymävuoden mukaan (Lähde: Tammelan kunta)

Vuosina 2010-2015 syntyneitä (alle kouluikäisiä lapsia, kuusi ikäluokkaa) kunnas-

sa on tällä hetkellä 336 (+ vuonna 2016 syntyviä arvio noin 45 lasta), on vertai-

lun vuoksi kunnassa vuosina 2004-2009 syntyneitä (alakouluikäisiä lapsia, kuusi

ikäluokkaa) 468 lasta.

Myös Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä laskee yli vii-

denneksellä vuoteen 2029 mennessä (taulukko 4. ja kuva 7). Määrällisesti voi-

makkainta lasku on vuosien 2014-2017 aikana, jolloin alle kouluikäisten määrä

vähenee 56 lapsella. Tämän jälkeen laskun ennakoidaan hidastuvan, mutta ole-

van kuitenkin koko tarkastelujakson ajan laskeva.

Neljän vuoden sykli 1–6-vuotiaiden

lukumäärän ennuste

Muutos edelliseen

sykliin

2014 390

2017 334 -56

2021 321 -13

2025 315 -6

2029 308 -7

Taulukko 4. Alle kouluikäisten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)


Kuva 7. 1-6-vuotiaat vuosina 2014-2029 (Lähde: Tilastokeskus)

Tilastokeskuksen ennusteita tarkasteltaessa, lasten lukumäärällinen lasku tarkoit-

taa, että 1-6-vuotiaiden ikäluokassa olevien lasten määrä laskee nykyisestä yli 80

lapsella. Määrällä on merkittävää vaikutusta varhaiskasvatuspalvelutarpeen kehit-

tymiseen ja esiopetuksen järjestämistarpeeseen.

5.1.2 Peruskouluikäiset

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tammelan peruskouluikäisten lasten määrän

ennustetaan laskevan merkittävästi, peräti 220 lapsella (31 prosenttia) vuosien

2014-2029 aikana (kuva 8). Vuositasolla tämä tarkoittaa, että peruskouluikäisten

lasten kokonaismäärä laskee keskimäärin 14-15 oppilaalla vuodessa.

Käytännössä 220 oppilasta tarkoittaa oppilasmäärältään yhdentoista 20 oppilaan

opetusryhmän vähennystä nykyisiin oppilasmääriin. Näin suurta oppilasmäärää

voi verrata tavallisen 2-sarjaisen koulun kokonaisoppilasmäärään.

Vajaat 1,5 % peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on jonkin muun opetuksen

järjestäjän perusopetuksessa ja tämän takia todellisuudessa Tammelan koulujen

oppilasmäärät jäävät ennustetta vielä pienemmiksi. Toisaalta Tammelan kouluissa

1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevatMuutos 2014-2029: -21%

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

1-6 -vuotiaat 390 334 321 315 308

2014=100 100 86 82 81 79

1-6 -vuotiaat 11 157 10 667 10 315 10 173 9 988

2014=100 100 96 92 91 90

1-6 -vuotiaat 365 613 356 382 350 868 350 917 347 001

2014=100 100 97 96 96 95

Tammela Päivähoidossa* 269 230 221 217 212

*Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2014 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

Tammela

Koko maa

Kanta-Häme

80

85

90

95

100

105

2014 2017 2021 2025 2029

Tammela Kanta-Häme Koko maa1-6 -vuotiaat


20

14

=10

0


opiskelee 9 kuntaan lastensuojelulain perusteella sijoitettua lasta. Muun opetuk-

sen järjestäjän opetuksessa opiskelee Tammelaan sijoitettuja lapsia 4.

Kuva 8. 7-15-vuotiaat ja Tammelan omat perusopetuksen oppilaat

Suurimman laskun peruskouluikäisten määrissä ennustetaan tapahtuvan vuosien

2017-2025 aikana, jolloin peruskouluikäisten kokonaismäärä laskee yhteensä 150

lapsella (taulukko 5). Voimakkainta lasku on 2020-luvun alkuvuosina. Vuoden

2025 jälkeen lasku on maltillisempaa.

Neljän vuoden sykli 7-15-vuotiaiden

lukumäärän ennuste

Muutos edelliseen

sykliin

2014 717

2017 678 -39

2021 603 -75

2025 519 -84

2029 497 -22

Taulukko 5. Peruskouluikäisten lasten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)

7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaatMuutos 2014-2029: -31%

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

7-15 -vuotiaat 717 678 603 519 497

2014=100 100 95 84 72 69

7-15 -vuotiaat 17 747 17 848 17 635 16 828 16 404

2014=100 100 101 99 95 92

7-15 -vuotiaat 532 632 546 994 557 618 549 681 540 946

2014=100 100 103 105 103 102

Tammela Oppilaat* 707 669 595 512 490

*Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2014, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen

Tammela

Koko maa

Kanta-Häme

65

75

85

95

105

115

2 014 2 017 2 021 2 025 2 029

Tammela Kanta-Häme Koko maa7-15 -vuotiaat


20

14

=10

0


6 Oppilasennusteet

Kuvasta 9. näkyy kokonaisoppilasmäärän kehitys tulevien 7 vuoden aikana. En-

nuste perustuu kunnan syyskuussa 2016 toimittamiin väestörekisteripohjaisiin tie-

toihin, ts. ennuste on laadittu Tammelassa asuvien lapsimäärätietojen perusteella.

Kuva 9. Tammelan perusopetuksen oppilasmääräkehitys vuosina 2016-2024

Lukuvuonna 2016-2017 lapsia on 716. Ennustejakson lopussa lapsia on 528. Voi-

daan havaita, että väestörekisteritietojen perusteella laadittu kokonaislapsimää-

rään perustuva ennuste ja Tilastokeskuksen ennuste ovat hyvin lähellä toisiaan,

sillä erotuksella, että kummassakaan ennusteessa ei ole huomioitu muun opetuk-

sen järjestäjän opetukseen osallistuvien lasten määriä. Jos lv. 2017-2018 lukien

Tammelasta ei siirry muiden opetuksen järjestäjien opetukseen oppilaita, vähenee

heidän määränsä taulukon 6 mukaisesti.

Muu opetuksen järjestäjä

2016-2017

2017-2018

2018-2019

2019-2020

2020-2021

2021-2022

2022-2023

2023-2024

1 1

2 2 1

3 1 2 1

4 4 1 2 1

5 1 4 1 2 1

6 0 1 4 1 2 1

1-6 yht. 9 9 8 4 3 1

7 1 0 1 4 1 2 1

8 4 1 0 1 4 1 2 1

9 0 4 1 0 1 4 1 2

7-9 yht. 5 5 2 5 6 7 4 3

Yhteensä 14 14 10 9 9 8 4 3

Taulukko 6. Muiden opetuksen järjestäjien opetuksessa olevat tammelalaiset

lapset lukuvuosina 2016-2024, jos uusia oppilaita ei siirry

467 465 457 408 398 392 334 302

249 237 223 234 239 223 233 226

1-6 yhteeensä 7-9 yhteensä


Koulunsa päättävien ja aloittavien lukumääriä tarkasteltaessa huomataan, että

kuluvaa lukuvuotta lukuun ottamatta koulunsa päättäviä on huomattavasti

enemmän kuin koulunsa aloittavia (taulukko 7). Toisin sanoen oppivelvollisuuten-

sa päättävä ikäluokka on tarkastelujaksolla 12-38 oppilasta suurempi kuin kou-

lunsa aloittava ikäluokka.

2016-

2017

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

Päättävät 80 89 80 68 75 91 73 59

Aloittavat 101 66 67 42 63 53 43 34

Erotus -21 23 13 26 12 38 30 25

Taulukko 7. Koulunsa päättävien ja aloittavien erotus vuosina 2016-2024

6.1 Koulukohtaiset ennusteet

Koulukohtaiset oppilasennusteet on laadittu lukuvuoden 2016-2017 osalta viralli-

sen tilastointipäivän tilaston pohjalta. Ennuste on laadittu syyskuussa 2016 kun-

nan toimittamien tietojen pohjalta. Ennusteessa eivät ole mukana muun opetuk-

sen järjestäjän opetukseen osallistuvat oppilaat, joiden lähikoulu tarkastelun koh-

teena oleva koulu olisi. Ennusteessa ei myöskään huomioida ns. toissijaista kou-

lua tai ennakoida tulo- tai poismuuttoa eikä kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tiedot

ovat väestörekisteripohjaisia tietoja.

6.1.1 Kaukjärven koulun oppilaskehitys

Kaukjärven koulun ennuste (kuva 10 ja taulukko 8) on laskeva, 30 oppilaasta

kahteentoista oppilaaseen. 30 oppilaan raja alittuu tulevana lukuvuonna ja 20 op-

pilaan raja lukuvuonna 2021-2022. Lukuvuonna 2022-2023 koulun kokonaisoppi-

lasmäärä on 12 oppilasta eikä kyseisenä vuonna kouluun ole tulossa yhtään oppi-

lasta ensimmäiselle luokalle. Seuraavan vuoden oppilasmäärän ennakoidaan ole-

van samainen 12 oppilasta.

Kuva 10. Kaukjärven koulun oppilasennuste


Kaukjärvi 2016-2017

2017-2018

2018-2019

2019-2020

2020-2021

2021-2022

2022-2023

2023-2024

1 8 3 3 2 2 2 0 3

2 3 8 3 3 2 2 2 0

3 2 3 8 3 3 2 2 2

4 6 2 3 8 3 3 2 2

5 6 6 2 3 8 3 3 2

6 5 6 6 2 3 8 3 3

Yht. 30 28 25 21 21 20 12 12

Taulukko 8. Kaukjärven koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

6.1.2 Letkun koulun oppilaskehitys

Letkun koulun ennuste (kuva 11 ja taulukko 9) on tarkastelujakson loppuvai-

heessa laskeva. Koulun oppilasmäärä nousee lukuvuonna 2021-2022 30 oppilaa-

seen, mutta tämä jälkeen laskee nopeasti reilusti alle 30 oppilaaseen. Syksyn

2016 ennustetietojen perusteella lukuvuoden 2023-2024 alusta koulun aloittaa

yksi ensimmäisen luokan oppilas ja koulun kokonaisoppilasmäärän ennakoidaan

olevan 24 oppilasta.

Kuva 11. Letkun koulun oppilasennuste

Letku 2016-2017

2017-2018

2018-2019

2019-2020

2020-2021

2021-2022

2022-2023

2023-2024

1 4 5 6 4 7 4 2 1

2 2 4 5 6 4 7 4 2

3 8 2 4 5 6 4 7 4

4 4 8 2 4 5 6 4 7

5 4 4 8 2 4 5 6 4

6 4 4 4 8 2 4 5 6

Yht. 26 27 29 29 28 30 28 24

Taulukko 9. Letkun koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024


6.1.3 Myllykylän koulun oppilasennuste

Myllykylän koulun ennuste (kuva 12 ja taulukko 10) on laskeva. 50 oppilaan ra-

ja on vaarassa alittua ennusteen mukaan lukuvuonna 2023-2024. Seitsemässä

vuodessa koulun oppilasmäärä laskee 86 oppilaasta alle 50 oppilaaseen. Vähen-

nystä on 36 oppilasta.

Kuva 12. Myllykylän koulun oppilasennuste

Myllykylä 2016-2017

2017-2018

2018-2019

2019-2020

2020-2021

2021-2022

2022-2023

2023-2024

1 20 10 11 9 10 6 5 8

2 13 20 10 11 9 10 6 5

3 18 13 20 10 11 9 10 6

4 9 18 13 20 10 11 9 10

5 14 9 18 13 20 10 11 9

6 12 14 9 18 13 20 10 11

Yht. 86 84 81 81 73 66 51 49

Taulukko 10. Myllykylän koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

6.1.4 Portaan koulun oppilasennuste

Portaan koulun ennuste (kuva 13 ja taulukko 11) on tarkastelujakson loppuvai-

heessa nopeasti laskeva. Oppilasmäärä puolittuu seuraavien seitsemän vuoden

aikana. Oppilasmäärä pysyy yli 60 oppilaan seuraavan kahden vuoden ajan. Lu-

kuvuonna 2019-2020 oppilasmäärä laskee kymmenellä oppilaalla. Lukuvuonna

2023-2024 oppilasmäärän ennustetaan jäävän alle 30 oppilaan.


Kuva 13. Portaan koulun oppilasennuste

Porras 2016-

2017

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 10 12 7 3 5 5 3 6

2 10 10 12 7 3 5 5 3

3 8 10 10 12 7 3 5 5

4 15 8 10 10 12 7 3 5

5 8 15 8 10 10 12 7 3

6 10 8 15 8 10 10 12 7

Yht. 61 63 62 50 47 42 35 29

Taulukko 11. Portaan koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

6.1.5 Riihivalkaman koulun oppilasennuste

Riihivalkaman koulun ennuste on laskeva (kuva 14 ja taulukko 12.). Koulun op-

pilasmäärä on tällä hetkellä suurimmillaan. Syksyllä 2019 Riihivalkaman koulussa

on 13 lasta nykyistä vähemmän, 69 oppilasta. Lukuvuonna 2023-2024 oppilas-

määrä on laskemassa alle 60 oppilaan. Laskua kuluvaan lukuvuoteen on 26 oppi-

lasta.

Kuva 14. Riihivalkaman koulun oppilasennuste


Riihivalkama 2016-

2017

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 18 9 11 6 11 13 10 5

2 12 18 9 11 6 11 13 10

3 13 12 18 9 11 6 11 13

4 18 13 12 18 9 11 6 11

5 12 18 13 12 18 9 11 6

6 9 12 18 13 12 18 9 11

Yht. 82 82 81 69 67 68 60 56

Taulukko 12. Riihivalkaman koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

6.1.6 Teuron koulun oppilasennuste

Teuron koulu on Tammelan pienin koulu (kuva 15 ja taulukko 13.). Oppilaita

koulussa on tällä hetkellä 16. Oppilasmäärä on alle valtuuston hyväksymän kou-

lun toiminnan oppilasmäärärajan. Koulun oppilasennuste on nouseva, mutta nou-

see parhaimmillaankin vain 36 oppilaaseen.

Kuva 15. Teuron koulun oppilasennuste

Teuro 2016-

2017

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 6 4 5 7 8 5 6 5

2 3 6 4 5 7 8 5 6

3 2 3 6 4 5 7 8 5

4 1 2 3 6 4 5 7 8

5 3 1 2 3 6 4 5 7

6 1 3 1 2 3 6 4 5

Yht. 16 19 21 27 33 35 35 36

Taulukko 13. Teuron koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024


6.1.7 Koulukeskuksen oppilasennuste

Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärää voidaan tarkastella vuosiluokkien 1-6

osalta lukuvuoteen 2023-2024 asti (taulukko 14) ja vuosiluokkien 7-9 osalta

muutaman vuoden pidempään, lukuvuoteen 2029-2030 (taulukko 15) asti.

Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 ennuste on laskeva (kuva 16). Jos oppilas-

määräkehitys toteutunee ennusteen mukaisena, on tarkastelujakson päättyessä

oppilasmäärä alle sadan. Oppilasmäärä laskisi yli 60 alakoululaisella.

Kuva 16. Koulukeskuksen oppilasennuste

Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärä (vuosiluokat 1-9) laskee 82 oppilaalla.

Koulu-

keskus

2016-

2017

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 34 23 24 11 20 18 17 6

2 14 34 23 24 11 20 18 17

3 21 14 34 23 24 11 20 18

4 34 21 14 34 23 24 11 20

5 27 34 21 14 34 23 24 11

6 27 27 34 21 14 34 23 24

1-6 yht. 157 153 150 127 126 130 113 96

7 79 68 74 87 72 57 100 66

8 85 79 68 74 87 72 57 100

9 80 85 79 68 74 87 72 57

7-9 yht. 244 232 221 229 233 216 229 223

Yht. 401 385 371 356 359 346 342 319

Taulukko 14. Koulukeskuksen oppilasennuste vuosille 2016-2024


Yläkoululaisten määrää on mahdollista tarkastella lukuvuoteen 2029-2030 asti.

Alakoulujen laskevat ennusteet alkavat näkyä yläkoululaisten määrissä 2020-

luvun puolivälissä. Kuluvana lukuvuonna yläkoululaisia on 244. Tarkastelujakson

päättyessä 7-9 vuosiluokan oppilaita on vain 130.

Käänne tapahtuu lukuvuoden 2024-2025 ja 2025-2026, jolloin nyt koulunsa aloit-

taneiden suuri ikäluokka (100 lasta) päättää perusopetuksensa. Seuraavat ikäluo-

kat ovat huomattavan pieniä tähän suureen ikäluokkaan verrattuna ja kyseisenä

ajankohtana yläkoululaisten määrä vähenee peräti 58 oppilaalla.

Koulu-

keskus 16-17

17-18

18-19

19-20

20-21

21-22

22-23

23-24

24-25

25-26

26-27

27-28

28-29

29-30

7 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 34

8 85 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43

9 80 85 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53

Yht. 244 232 221 229 233 216 229 223 233 175 172 158 159 130

Taulukko 15. Koulukeskuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuosille 2016-

2024

Lukuvuonna 2030-2031 yhdeksäsluokkalaisia ennustetaan olevan 43 ja seuraava-

na lukuvuona alle 40.


7 Henkilöstö

Tammelassa on 60 opettajaa ja 14 avustajaa (taulukko 16). Teuron on pienin

yksikkö. Koululla on vain opettajia, kaikissa muissa yksiköissä on opettajien lisäk-

si avustajia. Koulukeskus on suurin yksikkö, jossa opettajia ja avustajia on yh-

teensä 42 henkilöä.

Koulu Oppilaita Erityis- lapsia

Opettajia Opp./opettaja

Avustajia Opp./a-vustaja

Kaukjärvi 30 4 2 15 2 15

Letku 26 6 2 13 1 26

Myllykylä 86 12 7 12 2 43

Porras 61 8 4 15 2 31

Riihivalkama 82 12 6 14 2 41

Teuro 16 2 2 8 0,5

Koulukeskus 401 37 34 11,8 5 80

Yhteensä 702 81 60 12 14,5 50

Taulukko 16. Koulujen opettajat ja avustajat

Tarkasteltaessa oppilasmäärää yhtä opettajaa ja avustajaa kohden, huomataan,

että pääsääntöisesti yhtä opettajaa kohden on 11-15 oppilasta. Teuron koulu

muodostaa poikkeuksen. Koululla on yhtä opettajaa kohden kahdeksan oppilasta.

Viisi luokanopettajan tehtävää on täytetty määräaikaisena.

Avustajien osalta tilanne on hyvin kirjava. Kaukjärvellä on avustaja 15 lasta koh-

den ja Koulukeskuksessa avustaja 80 lasta kohden. Muissa kouluissa vastaava

suhdeluku on useita kymmeniä lapsia avustajaa kohden.

Tammelan koulujen ruoka valmistetaan keskuskeittiössä. Koulujen keittiöt ovat

jakelukeittiöitä. Ruoan toimittaminen kouluille tapahtuu päivittäin. Pienimmissä

yksiköissä sama henkilö hoitaa ruokapalvelun ja siivouksen (taulukko 17.)

Koulu Ruokapalvelu/hlöä Siivous/hlöä

Tammelan koulukeskus 4 3,8

Kaukjärven koulu 0,32 0,59

Myllykylän koulu 0,45 0,55

Portaan koulu 0,7 0,71

Letkun koulu 0,39 0,39

Riihivalkaman koulu 0,5 1

Teuron koulu 0,4 0,35

Yhteensä 6,76 7,39

Taulukko 17. Koulujen siivous- ja ruokapalvelujen henkilökuntamäärät v. 2016

Siivous- ja ruokapalvelujen henkilöstö on hallinnollisesti teknisen toimen alaisuu-

dessa.


8 Tilat

Tammelan koulut ovat nykyisillä oppilasmäärillään mitoitukseltaan huomattavan

väljiä (taulukko 18). Vain Myllykylän koulu on tilojen osalta tehokkaassa käytös-

sä, mutta neliövuokraltaan kallein. Pienimmät yksiköt ovat sekä tilankäytöltään

tehottomia että vuokrahinnoiltaan kalliita.

Koulu Oppilaita Neliöt Neli-

öt/oppilas Vuokra, €

Vuokra,

€/neliö/kk

Kaukjärvi 30 757,6 25,3 29 260 3,22

Letku 26 718,8 27,6 18 090 2,10

Myllykylä 86 758,2 8,8 29 540 3,25

Porras 61 903,5 14,8 29 180 2,69

Riihivalkama 82 1 699,2 20,7 44 930 2,20

Teuro 16 718,8 44,9 20 420 2,37

Koulukeskus 401 6 546 16,3 142 740 1,82

Yhteensä 702 12 102,10 17,2 314 160 2,16

Taulukko 18. Tammelan tilojen tunnuslukuja

Kaukjärvi ja Myllykylä ovat vertailussa neliöhinnoiltaan kalleimmat yksiköt. Mo-

lempien koulujen vuokra nousee yli 3 euroon neliötä kohden. Myllykylässä korke-

aa hintaa selittää suora sähkölämmitys. Vuokra ei sisällä siivouksen eikä kiinteis-

tönhoitajien kuluja.

Koulurakennusten kuntoa on arvioitu asteikolla 1-4 siten, että 1=hyvä,

2=kohtalainen, 3=tyydyttävä ja 4=huono. Arvion on tehnyt Tammelan kunta

(taulukko 19). Kohteiden kunto on keskimäärin kohtalaisen ja tyydyttävän välil-

lä. Kaksi koulua on uudehkoa koulua vastaavassa hyvässä kunnossa.

KOULU

kiin-

teis-

tön

kunto

keitti-

ön

kunto

keitti-

ön lait-

teiden

kunto

lämmi-

tys-

järjes-

telmä

lämmi-

tys-

järjes-

telmän

kunto

LVIS

kunto

piha-

alueen

kunto

Kes-

kiarvo

Kaukjärvi 1 1 1 2 2 2 2 1,6

Letku 3 4 4 3 2 4 2 3,1

Myllykylä 2 3 3 4 2 2 1 2,4

Porras 1 1 1 1 1 2 2 1,3

Riihivalkama 1 1 1 1 1 1 1 1,0

Teuro 4 4 4 3 3 3 2 3,3

Koulukeskus 2 3 3 2 2 2 1 2,1

Taulukko 19. Yleisarvio koulurakennusten kunnosta

Kaukjärven koulun investointi on tehty vuonna 2004. Koulu on arvion mukaan

kohtalaisen hyvässä kunnossa.


Letkun koulun kunto on heikko. Koulua ei ole koskaan perusteellisesti korjattu.

Kiinteistö on tyydyttävässä kunnossa, mutta esimerkiksi keittiö ja LVIS ovat huo-

nossa kunnossa. Lämmitysjärjestelmä on kohtalaisessa kunnossa.

Myllykylän koulu on kohtalaisessa kunnossa. Koulun keittiö laitteineen on tyydyt-

tävässä kunnossa. Koulussa on suora sähkölämmitys ja lämmitysjärjestelmä on

huonossa kunnossa. LVIS on kohtalainen.

Portaan koulussa on suoritettu investointitasoisia toimenpiteitä vuonna 2012.

Koulu on hyvässä kunnossa.

Riihivalkaman koulua on korjattu vuosina 2003 ja 2013. Koulu on hyvässä kun-

nossa.

Teuron koulua ei myöskään ole peruskorjattu ja se näkyy kiinteistön huonona

kuntona. Kiinteistö on huonossa kunnossa ja parhaimmatkin osat siitä ovat tyy-

dyttävässä kunnossa. Piha-alue on kohtalaisessa kunnossa.

Koulukeskusta on viimeksi investoitu vuonna 2006. Kiinteistö on kohtalaisessa

kunnossa keittiötä lukuun ottamatta. Keittiö laitteineen on tyydyttävässä kunnos-

sa. Piha-alue on hyvässä kunnossa.

Tilatarkastelun perusteella voidaan todeta, että jokaisessa yksikössä, Myllykylää

lukuun ottamatta, ovat huomattavat määrät käyttämätöntä tilapotentiaalia. Käy-

tännössä tämä tarkoittaa, että kaikki koulut voivat tuplata oppilasmääränsä ja

vielä tämänkään jälkeen oppilaskohtainen neliömäärä ei muodostu mahdottomak-

si.


9 Talous

9.1 Odotekustannukset

Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. talou-

dellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Tammelan vertailuryhmän muo-

dostavat kunnat, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa

kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisi-

aan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos).

Tarkastelu perustuu vuoden 2014 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Tammelan

osalta esitetään myös vuosien 2009 - 2013 kustannukset käyvin hinnoin (ei defla-

toituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toimin-

nan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät

tähän ole riittävän kattavia.

Kuva 17. Perusopetuksen odotekustannukset

Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että perusopetuksen laskennallinen sääs-

töpotentiaali olisi 0,3 miljoonaa euroa verrattaessa Kaustisen kaupungin järjestä-

mään perusopetukseen.

Tammelan perusopetuksen kustannuskehitys on ollut tarkasteluvuosina suhteelli-

sen tasaista. Vuotuinen kustannuskehitys 1,5 % on kuitenkin ollut vuosina 2009-

2014 suurempi kuin maassa keskimäärin (0,6 %/vuosi). Toisaalta oppilaskohtai-

nen kustannus 8.250 euro vuonna 2014 pienempi kuin maan keskiarvo, joka oli

8.816 euroa.

Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti lasken-

nallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuk-

sista kustannus-säästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia pe-


rusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski pal-

velutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden

joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näke-

mystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista.

9.2 Reaalikustannusten kehitys 2009-2014

Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina

2009 ja 2014 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2009 luvut on

deflatoitu vastaamaan vuoden 2014 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on re-

aalinen.

Verrokkikunnat on valittu samoin perustein kuin odotekustannustarkastelussa.

Kuva 18. Reaalikustannusten kehitys

Tammelan oppilaskohtaiset kustannukset ovat reaalisesti kasvaneet hieman no-

peammin kuin maassa keskimäärin, toisaalta euroina pysytään vielä alle keskiar-

von. Verrokkikuntiin nähden Tammelan kustannukset asettuvat edullisempien

kuntien joukkoon. Vuonna 2014 Mynämäellä, Laitilassa, Uusikaarlepyyssä ja Pöy-

tyällä perusopetus järjestettiin Tammelaa suuremmin kustannuksin. Isokyrössä ja

Kiuruvedellä sen sijaan kustannukset jäivät alle Tammelan tason.

9.3 Toimintamenot 2015

Tammelan kunnan perusopetuksen toimintamenot jakautuivat vuonna 2015 seu-

raavasti:


Kuva 19. Toimintamenojen jakauma

€

Henkilös-tö

Kuljetuk-set

Muut pal-velujen

ostot

Aineet ja tarvikkeet

Vuokrat

Muut me-not, pois-

tot ja

vyörytyk-set

Yhteensä

Perus-opetus 3 994 239 535 170 1 250 476 203 590 315 247 189 883 6 488 605 Taulukko 20. Toimintamenojen jakauma vuonna 2015

Perusopetuksen toimintamenoihin sisältyvät perusopetuksen sekä aamupäivä- ja

iltapäivätoiminnan menot. Henkilöstömenot suurimpana menoeränä muodostavat

62 % toimintamenoista.

Kuva 20. Toimintamenot toiminnoittain 2015


Toimintokohtaisista menoista suurimmat erät ovat opetus 59 %, ruokailu 11 % ja

kiinteistöt 11 %.

Koulukohtaiset toimintamenot toteutuivat vuonna 2015 seuraavasti:

€ Opetus

Ruokai-

lu Kuljetus

Oppilas-

huolto

Kiinteis-

töt Hallinto Yhteensä

Kaukjärvi 152 885 26 757 25 985 39 771 59 493 11 785 316 676

Letku 124 685 29 195 19 243 17 602 34 791 11 235 236 751

Myllykylä 268 300 43 831 80 370 36 573 59 441 16 471 504 986

Porras 275 742 25 702 54 001 35 214 54 809 12 484 457 952

Riihivalkama 329 676 49 227 67 728 46 285 83 185 14 922 591 023

Teuro 127 013 22 057 18 921 11 551 32 386 5 420 217 348

Koulukeskus 2 236 597 165 998 268 840 129 652 342 608 136 121 3 279 816

Yhteiset 304 708 51 363 356 071

Yhteensä 3 514 898 667 475 535 088 368 011 666 713 208 438 5 604 552 Taulukko 21. Koulukohtaiset toimintamenot vuonna 2015

Toimintamenonäkökulmasta suurimmat koulukohtaiset menot olivat koulukeskuk-

sessa 3,3 miljoonaa euroa, joka sisältää alakoulun lisäksi yläkoulun menot. Ala-

kouluista suurimmat menot olivat Riihivalkaman koulussa 591 tuhatta euroa.

Taloudellinen vertailu kokonaismenojen näkökulmasta ei ole riittävä, vaan on syy-

tä laskea oppilaskohtaiset menot, minkä avulla voidaan vertailla kustannustasoa

paremmin. Seuraavassa kuvassa on esitetty koulukohtaiset toimintamenot eu-

roa/oppilas:

Kuva 21. Toimintamenot €/oppilas kouluittain


€ Opetus Ruokailu Kuljetus

Oppilas-

huolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä

Kaukjärvi 5 096 892 866 1 326 1 983 393 10 556

Letku 4 796 1 123 740 677 1 338 432 9 106

Myllykylä 3 120 510 935 425 691 192 5 872

Porras 4 520 421 885 577 899 205 7 507

Riihivalkama 4 020 600 826 564 1 014 182 7 208

Teuro 7 938 1 379 1 183 722 2 024 339 13 584

Koulukeskus 5 578 414 670 323 854 339 8 179

Kaikki koulut 5 007 951 762 524 950 297 8 491

Taulukko 22. Toimintamenot euroa/oppilas vuonna 2015

Kuvan mukaan suurimmat oppilaskohtaiset menot olivat Teuron koulussa, lähes

13.584 euroa. Pienimmät kustannukset olivat Myllykylän koulussa, 5.872 euroa.

Tammelan kouluissa keskimääräinen tunnusluku oli 8.491 euroa/oppilas.


10 Johtopäätökset

10.1 Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

Selvityksen yhteydessä laadittiin lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Kysei-

set asiakirjat ovat liitteenä 1.

10.2 Perusopetus

Tammelan kokonaisväestökehitys ja oppilasmääräkehitys ovat laskevia. Synty-

vyys vakiintunee noin 40 lapseen vuodessa. Peruskouluikäisten kokonaismäärä

laskee kahdellasadalla lapsella vuoteen 2024 mennessä.

Tammelassa on myynnissä kymmenittäin vapaita tontteja eri puolella kuntaa.

Kunnan kaavoituksella ei ole pystytty pysäyttämään kunnan väkiluvun laskua.

Kaavoitetuille alueille on muuttanut vain joitakin lapsiperheitä. Kunnasta pois-

muuttavien määrät ovat olleet tulomuuttoa suuremmat.

Näillä tiedoilla on välitön vaikutus perusopetuksen palvelutarpeeseen. Lähtökoh-

tana tarkastelulle on oletus, että Tammelan kunta haluaa tehdä tarvittavia muu-

toksia perusopetuksen palveluverkkoon. Tarkastelun ulkopuolelle - jo pelkästään

näiden tietojen perusteella - jätetään vaihtoehto, jossa palvelurakenteeseen ei

tehdä mitään muutoksia.

Perusopetuksen ja sen tukipalveluiden keskittäminen muutamiin yksikköihin kes-

kittää myös kielten, erityisen tuen ja tukipalvelujen järjestämisen, luoden näin re-

surssisäästöä koko kuntaan. Myös oppilaskuljetusten järjestäminen helpottuu,

kun esimerkiksi osa välikuljetuksista jää pois ja kuljetussuunnittelussa voidaan

yhdistää vuosiluokkien 1-6 oppilaskuljetuksia vuosiluokkien 7-9 kuljetuksiin.

Tammelan kunnan luokanopettajan tehtävistä viisi (%) on täytetty määräaikai-

sesti. Viiden luokanopettajan viran lakkauttaminen tuo laskennallisesti 250 000

euron säästön eikä irtisanomiin tarvitse ryhtyä.

Letkun ja Teuron koulut ovat huonossa kunnossa ja molemmissa kouluissa on

myös pieni oppilasmäärä. Koulujen toiminnan keskittäminen vähempiin yksikköi-

hin on taloudellisinta, kun osa investoinneista voidaan jättää toteuttamatta.

Tällä hetkellä käytössä olevien tietojen perusteella Tammelan kunnan olisi talou-

dellisinta keskittää perusopetus Myllykylän, Riihivalkaman ja Koulukeskuksen kou-

luihin.

10.3 Vaihtoehto 1.

Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymän 20 oppilaan oppilasrajaan. Kun

raja alittuu, koulu lakkaa.

1 Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien.

2 Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien.

Arvioidut vaikutukset

Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylän koulu. Koulujen yh-

distäminen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymistä 1-sarjaisena nykyistä ennus-

tetta pidemmälle 2020-luvulla (taulukko 23).


Teuro +

Myllykylä

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 14 16 16 18 11 11 13

2 26 14 16 16 18 11 11

3 16 26 14 16 16 18 11

4 20 16 26 14 16 16 18

5 10 20 16 26 14 16 16

6 17 10 20 16 26 14 16

Yht. 103 102 108 106 101 86 85

Taulukko 23. Myllykylän ja Teuron yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta

2017-2018 lukien

Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yh-

distäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 säilymistä 1-sarjaisena

2020-luvulla (taulukko 24).

Kaukjärvi +

Koulukeskus

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 20 17 9

2 22 20 17

3 13 22 20

4 27 13 22

5 26 27 13

6 42 26 27

Yht. 150 125 108

Taulukko 24. Koulukeskuksen ja Kaukjärven yhdistetty oppilasennuste lukuvuo-

desta 2021-2022 lukien

Säästöpotentiaalin arvioidaan olevan seuraava:

Säästö-

potentiaali Opetus Ruokailu Kuljetus

Oppilas-


Teuro 100 000 11 000 0 0 32 000 5 000 148 000

Kaukjärvi 100 000 9 000 0 0 59 000 11 000 179 000

Taulukko 25. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 1

Hallinto

16 000 €, laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi

Opetus

200 000 €, henkilöstökustannuksia

oppikirja- ja oppimateriaalikulut jätetty

Oppilashuolto

jätetty kokonaisuudessaan

Kiinteistöt



Kuljetus


Ruokailu

elintarvikekustannukset jätetty

20 000 €, henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta koko-

naan säästöksi.

molemmista 2 opettajaa ja 1 keittäjä-siivooja

Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla:

Kuva 22. Säästöpotentiaalin kehitys

Teuron koulun lakkautettaisiin 1.8.2017, jolloin ko. vuoden säästö olisi noin puo-

let säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina säästö toteutuisi pysyvästi täysimää-

räisenä. Kaukjärven koulun lakkauttamisvuonna säästö toteutuisi myös osittain ja

myöhempinä vuosina pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä

vaihtoehdossa 327.000 euroon alkaen vuodesta 2022.

10.4 Vaihtoehto 2.

Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin.

1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien.

2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien.

3. Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien.

Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yh-

distäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 toimimisen pääsääntöi-

sesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 26).


Kaukjärvi +

Koulukeskus

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 26 27 13 22 20 17 9

2 42 26 27 13 22 20 17

3 17 42 26 27 13 22 20

4 23 17 42 26 27 13 22

5 40 23 17 42 26 27 13

6 33 40 23 17 42 26 27

Yht. 181 175 148 147 150 125 108

Taulukko 26. Kaukjärven ja Koulukeskuksen koulujen yhdistetty oppilasennuste

lukuvuodesta 2017-2018 lukien

Letkun koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Riihivalkama. Koulujen yhdistä-

minen vahvistaisi Riihivalkaman koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena

kouluna (taulukko 27).

Letku + Rii-

hivalkama

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 14 17 10 18 17 12 6

2 22 14 17 10 18 17 12

3 14 22 14 17 10 18 17

4 21 14 22 14 17 10 18

5 22 21 14 22 14 17 10

6 16 22 21 14 22 14 17

Yht. 109 110 98 95 98 88 80

Taulukko 27. Letkun ja Riihivalkaman koulujen yhdistetty oppilasennuste luku-

vuodesta 2017-2018 lukien

Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylä. Koulujen yhdistämi-

nen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna

(taulukko 28).

Teuro + Myl-

lykylä

2017-

2018

2018-

2019

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

1 14 16 16 18 11 11 13

2 26 14 16 16 18 11 11

3 16 26 14 16 16 18 11

4 20 16 26 14 16 16 18

5 10 20 16 26 14 16 16

6 17 10 20 16 26 14 16

Yht. 103 102 108 106 101 86 85

Taulukko 28. Teuron ja Myllykylän yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta

2017-2018 lukien


Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan 348 000 euroa. Kustannusvaikutus muo-

dostuvat seuraavista asioista

Säästö-potentiaali

Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilas-


Teuro 100 000 11 000 0 0 32 000 5 000 148 000

Letku 100 000 10 000 0 0 34 000 11 000 155 000

Kaukjärvi 100 000 9 000 0 0 59 000 11 000 179 000

Yhteensä 300 000 30 000 0 0 125 000 27 000 482 000 Taulukko 29. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 2

6 luokanopettajaa

3 keittäjä-siivooajaa

Opetuksen säästöpotentiaali koostuu kokonaisuudessaan henkilöstökuluista. Muut

opetuksen kulut, kuten oppikirja ja oppimateriaalikulut jäävät kustannuksiksi.

300 000 €

Oppilashuolto


Kiinteistöt


Kuljetus


Ruokailu

elintarvikekustannukset jätetty

30 000 €, henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta koko-

naan säästöksi

Hallinto





Teuron, Letkun ja Kaukjärven koulut lakkautettaisiin 1.8.2017, jolloin ko. vuoden

säästö olisi noin puolet kunkin koulun säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina

säästö toteutuisi pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä

vaihtoehdossa 482.000 euroon alkaen vuodesta 2018.

10.5 Vaihtoehto 3.

Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin. Tässä

vaihtoehdossa perusopetus keskitetään kokonaisuudessaan Tammelan koulukes-

kukseen lukuvuoden 2019-2020 alusta lukien.

1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien.

2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien.

3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien.

4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien.

5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien.

6. Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien.

Tässä vaihtoehdossa oppilasennuste on laskettu vuosille 2019-2024 vuosiluokkien

1-6 osalta ja lukuvuoteen 2029-2030 vuosiluokkien 1-9 osalta (taulukko 30).

Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee sadalla oppilaalla vain viidessä vuodessa.

Tämä näkyy viiveellä vuosiluokkien 7-9 ennusteessa ja oppilasmäärän merkittävä

väheneminen tapahtuu lukuvuonna 2024-2025, jolloin sadan oppilaan ikäluokan

oppivelvollisuus päättyy. Tämän jälkeen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä jää py-

syvästi alle 180 oppilaan.

2019

-

2020

2020

-

2021

2021

-

2022

2022

-

2023

2023

-

2024

2024

-

2025

2025

-

2026

2026

-

2027

2027

-

2028

2028

-

2029

2029

-

2030

1 42 63 53 43 34

2 67 42 63 53 43


3 66 67 42 63 53

4 100 66 67 42 63

5 57 100 66 67 42

6 72 57 100 66 67

Yht 404 395 391 334 302

7 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 34

8 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43

9 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53

Yh

t

229 233 216 229 223 233 175 172 158 159 130

Yht 633 628 607 563 525

Taulukko 30. Keskitetyn perusopetuksen ennuste vuosiluokkien 1-6 osalta vuo-

sille 2019-2024 sekä vuosiluokkien 7-9 vuosille 2019-2029

Vaihtoehdossa 3. opettajista muodostuva säästöpotentiaali on arvioitu vain luo-

kanopettajien osalta. Laskennallinen opetusryhmän koko on ollut 25 oppilasta.

Rinnakkaisluokkien arviot ovat taulukossa 31 pyöristetty aina ylöspäin. Tulee

huomata, että vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat samanaikaisesti ja nykyi-

sen viiden rinnakkaisen opetusryhmän sijaan opetus voidaan järjestää keskimää-

rin kolmessa rinnakkaisessa opetusryhmässä. Näin merkittävällä oppilasmäärän

vähenemisellä tulee olemaan vaikutusta aineenopetuksen tarpeeseen ja opettaji-

en lukumäärään.

2019-

2020

2020-

2021

2021-

2022

2022-

2023

2023-

2024

2024-

2025

2025-

2026

2026-

2027

2027-

2028

2028-

2029

2029-

2030

1 1,7 2,5 2,1 1,7 1,4

2 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7

3 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1

4 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5

5 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7

6 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7

16,2 15,8 15,6 13,4 12,1

7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 1,4

8 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7

9 2,7 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1

Taulukko 31. Keskitetyn perusopetuksen ennusteen mukainen por-tarkastelu

vuosille 2019-2029


Koulu Ope-

tus

Ruo-

kailu

Kulje-

tus

Oppi-

lashuo

lto

Kiin-

teistöt

Hallin-

to

Yh-

teensä

Kaukjärvi 100 000 9 000 59 000 11 000 179 000

Letku 100 000 10 000 34 000 11 000 155 000

Myllykylä 350 000 12 000 59 000 16 000 437 000

Porras 200 000 19 000 54 000 12 000 285 000

Riihivalkama 300 000 14 000 83 000 14 000 411 000

Teuro 100 000 11 000 32 000 5 000 148 000

Koulukeskus -650 000 -28 000 -678 000

Yhteensä 500 000 47 000 0 0 321 000 69 000 937 000

Taulukko 32. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 3




Kuva 25. Vaihtoehdon 3 säästöpotentiaalin kehitys nettovaikutus

_________

Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten ... · Tilastokeskus, väestöennuste 2015 e. FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (37) 31.10.2016 2.1 Palvelutarvekehitys Kokonaisväestökehitys

Documents