This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
– Säännöllisen kotihoidon vaikutukset väestövastuualueella 20-21– Asiakasohjauksen vaikutukset väestövastuualueella 22-24– Tehostetun palveluasumisen siirtymien vaikutukset väestövastuualueella 25-26– Erikoissairaanhoidon palvelukäytön vaikutukset väestövastuualuella 27-28– Lyhytaikaisen vuodeosastokäytön vaikutukset väestövastuualueella 29-30
■ Arvio koko kaupungin muista vaikutuksista 31-35– Välittömän työajan muutoksen vaikutukset koko kaupungille 32-33– Tukipalveluiden määrän vaikutukset koko kaupungille 34-35
Laskennan taustatiedot ja oletukset 36-42■ Kooste Kotitori –toimintamallin mittareista 37■ Laskelmissa käytetyt Tampereen kaupungin toimittamat keskeiset aineistot 38■ Taustatiedot ja oletukset
■ Siirtymien vaikutukset väestövastuualueella, SAS päätökset
Tausta■ Tampereen kaupungin tavoitteena on mahdollistaa
ikäihmisten osallistuminen yhteisen hyvän edistämiseen ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista:
– Vahvistamalla ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia palvelujensa ja toimintaympäristönsä asiantuntijoina.
– Tukemalla eläkkeellä työskentelyä ja osallistumista vapaaehtoistoimintaan.
– Lisäämällä ikäihmisten itsenäistä päätöksentekoa ja itsemääräämisoikeutta uusin palveluin ja toimintamallein.
■ Tampereen kaupunki otti vuonna 2009 käyttöön Kotitori –toimintamallin, jolla kehitetään ikäihmisten asiakas- ja palveluohjausta ja neuvontaa. Kehittämisessä keskitytään erityisesti kotona asuviin ikäihmisiin, ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotiin järjestettäviin palveluihin.
Tavoitteet■ Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia riippumaton
arvio Tampereen Kotitorin taloudellisista vaikutuksista. Arvioinnin tarkoituksena on tukea Palvelutori -konseptin jatkokehittämistä luomalla luotettava analyysi toimintamalliin siirtymisen mahdollisista taloudellisista vaikutuksista.
■ Taloudelliset vaikutukset arvioidaan käytettävissä olevaan ja Tampereen kaupungilta saatavaan tietoon perustuen.
■ Toimeksiannossa arvioidaan lisäksi Kotitori -toimintamallin elinkeinopoliittisia vaikutuksia mm. työllisyyteen ja yrittäjyyteen. Laskettavasta verojalanjäljestä raportoidaan erikseen.
Kotitorin taloudellisia vaikutuksia on arvioitu mm. vertailemalla väestövastuualueen kustannuksia koko kaupunkiin ja erikseenmääriteltyihin vertailualueisiin. Vaikutuksia on tarkasteltu Tampereen kaupungin näkökulmasta; ei asiakkaan, paikallisten palveluntuottajien tai muiden tahojennäkökulmasta.Arviointi ei kuvaa Kotitorin taloudellisiin vaikutuksiin liittyvää ajallista muutosta, vaan arviointi on suoritettu vuoden 2013 tilanteesta. Laskelmat perustuvat Tampereen kaupungin KPMG:lle toimittamiin tietoihin.
Arvioinnin lähtökohdat■ Tarkoituksena on laatia riippumaton arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista Tampereen kaupungille.
■ Laskelmat perustuvat käytettävissä olevaan aineistoon, mikä on kerätty yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.
■ Arviointi on suoritettu staattisena tarkasteluna vuoden 2013 tilanteesta. Arviointi ei täten kuvaa Kotitorin taloudellisiin vaikutuksiin liittyvää ajallista muutosta. Kattavaa aineistoa ei ollut saatavilla ajallisen muutoksen arvioimiseksi.
– Ajallisen muutoksen näkökulman puuttumisen johdosta tuloksiin vaikuttavat osaltaan mahdolliset Kotitorista riippumattomat erot väestövastuualueiden rakenteissa (esim. kotihoidon peittävyys ja sosioekonomiset tekijät)
■ Taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu Tampereen kaupungin näkökulmasta. Vaikutuksia ei ole arvioitu asiakkaan, paikallisten palveluntuottajien tai muiden tahojen näkökulmasta.
■ Kotitorin vaikutuksia on verrattu koko kaupunkiin ja erikseen määriteltyihin vertailualueisiin. Vertailualueet on määritelty Tampereen kaupungilla ja niiden on katsottu olevan riittävän yhteneväisiä Kotitorin väestövastuualueen kanssa.
■ Jälkikäteistarkastelu asettaa arvioinnille haasteita, muun muassa:
– Luotettavan tiedon löytyminen takautuvasti (aikasarjojen tarkastelu, vertailualueiden määrittäminen, alueellisten tietojen eriyttäminen, tietolähteiden löytäminen ja tietojen yhdisteleminen).
– Kotitorin vaikutusten erottaminen muusta kehitystoiminnasta.
Arvioinnin oletukset■ Väestövastuualueen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vertailemalla Kotitorin toimintamallin ja muun kaupungin yksikkökustannusten
eroja seuraavissa toiminnoissa ja palveluissa:
– Säännöllinen kotihoito
– Asiakasohjaus
– Siirtymät tehostettuun palveluasumiseen
– Erikoissairaanhoito
– Lyhytaikainen vuodeosaston käyttö
■ Lisäksi arviointi sisältää Kotitorin toimintamalliin liittyvät muut koko kaupunkia koskevat taloudelliset vaikutukset. Muut taloudelliset vaikutukset muodostuvat lähinnä kotihoidon välittömän työajan lisääntymisestä.
Keskeisiä käsitteitä■ Taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan niitä laskennallisia säästöjä ja lisäkustannuksia, joihin Kotitorilla on arvioitu olevan keskeinen
vaikutus. Taloudelliset vaikutukset on arvioitu Tampereen kaupungin näkökulmasta.
■ Väestövastuualueella (tässä) tarkoitetaan kulloistakin Tampereen kaupungin aluetta jonka kotihoidon järjestämisestä kaupunki on vastuussa.
■ Integraattoripalveluksi nimitetään sitä palvelua, joka tarjoaa Tampereen kaupungille Kotitorin mukaisen kotihoidon mallin.
Alueiden sosioekonomisten rakenteiden vertailuTampereen kotihoidon alueiden demografiset tekijät
Kotitorin taloudelliset vaikutukset on arvioitu erikseen verrattuna koko kaupunkiin ja vertailualueisiin (sis. Amurin, Tammerkosken ja Pyynikin alueet). Vertailualueiden valinnassa on pyritty muodostamaan Kotitorin väestövastuualueen kanssa demografisilta taustatekijöiltään vertailukelpoinen kohde. Vertailualueet on valittu perustuen kotihoidon peittävyyteen, asumismuotoon, tulotasoon ja yli 75-vuotiaiden määrään.Analyysissä hyödynnettävissä olleiden alueiden demografisten taustatekijöiden perusteella vertailualue vaikuttaa vastaavan muuta kaupunkia paremmin Kotitorin väestövastuualueen ominaispiirteitä.
Tampereen kotihoidon alueiden erot■ Kotitorin väestövastuualueella kotihoidon peittävyys on ollut noin 13 prosenttia, väestöstä noin 12 prosenttia on yli 75 –vuotiaita ja alue
koostuu pääasiassa kerrostaloasutuksesta.
■ Muun kaupungin alueella kotihoidon peittävyys on ollut Kotitorin väestövastuualuetta suurempi, ollen noin 17 prosenttia. Koko kaupungin väestöstä yli 75 –vuotiasta väestöä on noin 8 prosenttia ja alue koostuu pääasiassa pien-, rivi- tai ketjutaloasutuksista.
Alueiden sosioekonomisten rakenteiden vertailuTampereen kotihoidon alueiden demografiset tekijät
■ Vertailualueen (Amuri, Pyynikki ja Tammerkoski) demografiset tekijät vastaavat muuta kaupunkia paremmin Kotitori –alueen ominaisuuksia peittävyyden ollessa 14–15 prosenttia, yli 75 –vuotiaiden osuuden ollessa 12-13 prosenttia ja pääasiallisen alueenasumismuodon ollessa kerrostalo.
■ Keskimääräisten vuositulojen suhteen alueiden välillä ei ole suuria eroavaisuuksia. Vuositulot vaihtelevat keskimäärin 27–30 tuhannen euron välillä.
Analyysin perusteella Kotitorin väestövastuualueeseen kohdistuvat laskennalliset kustannussäästöt ovat vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa verrattuna kaupungin vertailualueisiin ja noin 2,0 miljoonaa euroa verrattuna koko muuhun kaupunkiin. Arvio ei kuvaa Kotitorin taloudellisiin vaikutuksiin liittyvää ajallista muutosta, vaan arviointi on suoritettu vuoden 2013 tilanteesta alueiden välillä. Kotitorin väestövastuualueen kaupungille tuottama kotihoidon järjestämisen vuosittainen lisäkustannus on ollut noin 0,7 miljoonaa euroa.Arvion mukaan kotihoidon välittömän työajan kasvu vuosina 2008 ja 2013 (44% ja 52%) on laskennallisesti vähentänyt koko kaupungin kustannuksia noin 3,3 miljoonalla eurolla. Raportin seuraavilla sivuilla on esitetty tarkemmin arvioitujen taloudellisten vaikutusten taustatekijät.
Kotitorin taloudelliset vaikutukset■ Vuonna 2013 Kotitorin kaupungille aiheuttama lisäkustannus,
ns. integraattorimaksu, on ollut noin 0,7 miljoonaa euroa.
-0,7 -0,7
1,9
-0,1 -0,3 0,5 0,03,2
-0,0 0,3 0,2 0,1
-2,5
0,0
2,5
5,0
ME
UR
Kotitori -alueen kustannukset ja laskennalliset kustannushyödyt, 2013Suhteessa muuhun kaupunkiin Suhteessa vertailualueeseen
Integraattorimaksu 0,72013 Kotitorin kustannus, MEUR
■ Arvion mukaan Kotitorin väestövastuualueeseen kohdistuvat laskennalliset vuosittaiset kustannussäästöt ovat noin 3,5 miljoonaa euroa vertailualueisiin ja noin 2,0 miljoonaa euroa koko muuhun kaupunkiin verrattuna.
– Kokonaissäästöstä merkittävin osa muodostuu säännöllisen kotihoidon kustannuksista (sisältää tukipalvelut), johon vaikuttavat mm. kotihoidon peittävyys ja toiminnan tehokkuus.
– Kotitori –toimintamallin mukaisesta asiakasohjauksesta kaupungille muodostuu lisäkustannuksia, jotka eivät ole suuruudeltaan merkittäviä.
– Vaikuttavuuden taloudellisissa vaikutuksissa on arvioitu tehostetun palveluasumisen siirtymien, erikoissairaanhoidon palveluiden käytön ja lyhytaikaisten vuodeosastojaksojen merkitys.
■ Koko kaupunkia koskevat Kotitoriin liittyvät kehitystoimet kotihoidon välittömän työajan lisäämiseksi ja tukipalveluiden käytön vähentämiseksi ovat tuottaneet kaupungille taloudellista hyötyä noin 3,4 miljoonaa euroa verrattaessa nykytilaa aikaan ennen Kotitoria. Arvion mukaiseen hyötyyn voivat vaikuttaa lisäksi myös kaupungin muu kehitystoiminta ja yleinen kotihoidon kehitys.
■ Tampereen Kaupungin kotihoidon väestövastuualueiden rakenteiden ja kotihoidon vaikutusten ajallisen muutoksen tarkastelu ei ollut mahdollista puutteellisen aineiston johdosta.
– Täten mahdolliset Kotitorista riippumattomat erot vertailtujen kotihoidon väestövastuualueiden rakenteissa, esimerkiksi kotihoidon peittävyydessä ja sosioekonomisissa tekijöissä, voivat osaltaan vääristää arvion tuloksia.
2013 Kotitorin väestövastuualueen kustannushyödyt, MEUR vs muu kaupunki vs vertailualueet
Kotitori –toimintamallista seuranneet kotihoidon järjestämisen lisäkustannukset Tampereen kaupungille ovat vuosittain olleet noin 0,7 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 2 prosenttia koko kaupungin kotihoidon kokonais-kustannuksista. Analyysin perusteella kustannuksissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia tarkasteluajanjaksolla.
Kustannukset■ Kotitori –toimintamallista kaupungille aiheutuneet kotihoidon järjestämisen lisäkustannukset ovat pysyneet tasaisina, noin 0,7 miljoonan
euron suuruisina vuosina 2011–2013.
– Kotitorin tuottamiin lisäkustannuksiin kuuluu Kotitorin integraattoripalvelumaksu. Maksusta on vähennetty Kalevan väestövastuualueen asiakasohjaukseen liittyvä osuus.
– Kotitorin aiheuttamiin kotihoidon lisäkustannuksiin ei ole sisällytetty ”Tammelan alueen kotihoito”- (=Kotihoidon kustannus toimintamallista riippumatta), ”Kotihoidon tukipalvelut”- (=Kaupungin tukipalveluiden osuus) eikä ”SLA-palkkio” –eriä.
■ Poikkeuksellisesti vuodelta 2010 Kotitorin arvioituihin kustannuksiin ei kuulunut integraattoripalvelumaksua.
■ Tampereen kotihoidon kustannuksista Kotitorin väestövastuualueen osuus oli noin 13 prosenttia (2010–2013) ja vastaava integraattoripalvelun (=mallista aiheutuva kotihoidon lisäkustannus) osuus oli noin 2 prosenttia.
■ Integraattoripalvelun kokonaiskustannusten jakautuminen toimintoihin (esim. asiakasohjaus ja neuvonta) on toteutettu integraattoriltasaatuun arvioon kustannusten jakautumisesta.
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueellaSäännöllisen kotihoidon vaikutukset väestövastuualueella
Analyysimme perusteella Kotitori on tuottanut väestövastuualueensa säännöllisen kotihoidon noin 1,0–1,9 miljoonaa euroa kustannustehokkaammin kuin muu kaupunki keskimäärin. Vastaava ero vertailualueeseen on 2,5-3,2 miljoonaa euroa.Ero on seurausta toimintamallin taloudellisesti tehokkaammasta kotihoidon järjestämisestä. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi eri alueiden väliset erot kotihoidon peittävyydessä ja väestöntiheydessä. Osa säännöllisen kotihoidon kustannushyödystä selittynee Kotitori –alueen +75 –vuotiaiden tiheämmällä väestömäärällä, millä on vaikutusta säännöllisen kotihoidon yksikkö-kustannuksiin.
väestövastuualueella on maksanut laskennallisesti noin 1,0–1,9 miljoonaa euroa vähemmän verrattaessa kustannuksia muun kaupungin järjestämään kotihoitoon (2013).
■ Kotitorin väestövastuualueella säännölliset kotihoidon kustannukset olivat noin 22–36 %:a pienemmät verrattuna kaupungin keskimääräiseen tasoon (2013).
■ Vastaavasti vertailualueeseen verrattuna väestövastuualueen kustannukset ovat laskennallisesti olleet noin 2,5–3,2 miljoonaa euroa pienemmät (2013). Vertailualueiden kustannukset on jyvitetty koko kaupungin kustannuksista perustuen välittömien asiakastuntien osuuteen.
1,93,2
1,02,53,4
5,3
6,6
3,44,4
5,9
0
5
10
MEU
R
Kotitori -alueen laskennallinen säännöllisen kotihoidon kustannus kaupungin yksikköhinnoilla, 2013
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueellaSäännöllisen kotihoidon vaikutukset väestövastuualueella
■ Vastaavasti vertailualueiden keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna Kotitorin säännöllinen kotihoito saatiin järjestettyä noin 42–48 %:a kustannustehokkaammin (2013).
■ Yli 75-vuotiaisiin suhteutetun kustannusvertailun tulokset sisältävät peittävyyden ja toiminnan tehokkuuden erot alueiden välillä.
0,7 1,1
2,86,9
1,2 1,9 2,3
9,2
12,0
16,1
0
5
10
15
20
TEU
R / h
enki
lö
Säännöllisen kotihoidon yksikkökustannukset, 2013Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueella Asiakasohjauksen vaikutukset väestövastuualueella
Asiakasohjaukseen liittyvä laskennallinen kotihoidon vuosikustannus on Kotitorin alueella ollut noin 0,1 miljoonaa euroa suurempi muun kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna, kun vertailualueisiin verrattuna laskennallinen kustannuslisä on ollut noin 20–49 tuhatta euroa.Kustannusten ero on seurausta Kotitorin vahvasta asiakasohjauksesta, mutta myös alueellisilla tekijöillä (asiakasohjaukseen hakeutumisen alttius) lienee vaikutusta kustannusten suuruuteen.Kokonaisuutena asiakasohjaukseen liittyvät kustannuserot ovat merkitykseltään vähäisiä.
Asiakasohjaukseen liittyvät kustannushyödyt■ Tarkasteluajanjaksolla Kotitori –alueen asiakasohjaukseen liittyvät vuosittaiset kustannukset ovat olleet noin 78–123 tuhatta euroa
suuremmat kaupungin asiakasohjauksen keskimääräiseen kustannustasoon verrattuna (2013).
-78 -20-123 -49
298220
278 298
175249
0
250
500
TEU
R
Kotitori -alueen laskennallinen asiakasohjauksen kustannus kaupungin yksikköhinnoilla, 2013
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueella Asiakasohjauksen vaikutukset väestövastuualueella
■ Vertailualueen keskimääräisiin asiakasohjauksen kustannuksiin verrattuna Kotitorin tuottama vuosittainen laskennallinen asiakasohjauksen kustannuslisä on ollut noin 20–49 tuhatta euroa (2013).
■ Kotitori on tuottanut kotihoidon asiakasohjauksen palvelun väestöalueelleen noin 35-71 % suuremmilla kustannuksilla verrattuna kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin ja vastaavasti noin 4-20% suuremmilla kustannuksilla verrattuna vertailualueisiin.
■ Kustannusten ero muuhun kaupunkiin selittynee Kotitorin kotihoidon mallin vaatimalla raskaammalla asiakasohjauksella, mutta mahdollisesti myös alueiden välisillä asiakasohjaukseen hakeutumisen eroilla (keskusta vs. haja-asutus).
164
-71 -70 -78 -119 -111 -123
14
-20 -16 -49-400-200
0200400
TEU
R
Kotitorin asiakasohjauksen laskennallinen kustannushyöty verrattuna kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin
Muu kaupunki Vertailualue
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueella Tehostetun palveluasumisen siirtymien vaikutukset väestövastuualueella
Kotitorin väestövastuualueella siirtymiin liittyvää laskennallista kustannuslisää on muodostunut noin 0,3–2,1 miljoonaa euroa verrattuna kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin. Vastaava ero vertailualueisiin on ollut (0,7)– 0,3 miljoonaa euroa. Kustannushyöty muodostunee osittain Kotitorin suhteellisesti iäkkäämmästä väestöpohjasta. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että Kotitori -mallilla ei olla kyetty laskemaan siirtymien määrää muun kaupungin alueiden määriä pienemmäksi.
Kotitorin vaikuttavuus, siirtymät tehostettuun palveluasumiseen■ Tarkasteluajanjaksolla Kotitori –alueen tehostettuun palveluasumiseen siirtymisestä on syntynyt laskennallista vuosittaista
kustannuslisää noin 0,3–2,1 miljoonaa euroa suhteessa muun kaupungin keskimääräisiin palvelukäytön kustannuksiin (2013).
■ Vertailualueisiin verrattuna siirtymistä aiheutunutta laskennallista kustannushyötyä on muodostunut noin (-0,7)–0,3 miljoonaa euroa (2013).
-0,29 0,25 -2,09 -0,708,96 8,67 9,21 8,96
6,878,26
0
5
10
15
ME
UR
Kotitori -alueen laskennallinen siirtymien kustannus kaupungin siirtymätiheydellä, 2013
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
0,3
-0,3-1,2 -2,1
2,9
0,31,8
-0,7
-5
0
5
MEU
R
Kotitorin siirtymiin liittyvä laskennallinen kustannushyöty verrattuna kaupungin keskimääräisiin siirtymistä aiheutuviin kustannuksiin
Muu kaupunki Vertailualueet
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueella Tehostetun palveluasumisen siirtymien vaikutukset väestövastuualueella
■ Tulosten perusteella Kotitori –alueella on keskimäärin enemmän tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä verrattaessa Kotitori alueen ja muun kaupungin väestökohtaisia siirtymien määriä.
■ Osa kustannuslisästä johtunee Kotitori –alueen suhteellisesti iäkkäämmästä väestöpohjasta minkä seurauksena suurempi osa alueen väestöstä on alttiimpi siirtymään tehostettuun palveluasumiseen.
■ Tulosten varjolla Kotitorin toimintamallilla ei ole saatu vähennettyä vastaavan väestövastuualueen siirtymiä muuta kaupunkia alemmalle tasolle.
0 %5 %
10 %15 %20 %25 %
Siir
tym
ät /
henk
ilö
Siirtymät henkilöittäin, 2010-2013
Kotitori Muu kaupunki Vertailualueet
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueellaErikoissairaanhoidon palvelukäytön vaikutukset väestövastuualuella
Kotitori on tuottanut väestövastuualueensa erikoissairaanhoidon palvelut laskennallisesti noin 0,2–0,2 miljoonaa euroa pienemmillä kustannuksilla verrattuna kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin. Vastaava ero vertailualueisiin on ollut noin 0,05-0,2 miljoonaa euroa. Kustannushyöty muodostunee Kotitorin tehostetun asiakasohjauksen seurauksena, jonka avulla väestö ohjautuu tehokkaammin ja oikeaan aikaan kullekin sopiviin (kevyisiin) palveluihin.
Kotitorin vaikuttavuus, erikoissairaanhoidon palvelukäyttö■ Tarkasteluajanjaksolla Kotitori –alueen erikoissairaanhoidon palvelukäytöstä on syntynyt laskennallista vuosittaista kustannushyötyä noin
167–458 tuhatta euroa suhteessa muun kaupungin keskimääräisiin palvelukäytön kustannuksiin (2013).
■ Vertailualueisiin verrattuna palvelukäytön myötä on syntynyt laskennallista kustannushyötyä noin 54–169 tuhatta euroa (2013).
458 169 167 54945
1 4031 114 945 1 112 999
0
1000
2000
TEU
R
Kotitori -alueen laskennallinen erikoissairaanhoidon palvelukäytön kustannus kaupungin yksikköhinnoilla, 2013
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
397 359458
59 96167170
43169
77
-68
54
-250
0
250
500
TEU
R
Kotitorin ESH-laskutuksen laskennallinen kustannushyöty verrattuna kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin
Muu kaupunki Vertailualueet
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Vaikutukset väestövastuualueellaLyhytaikaisen vuodeosastokäytön vaikutukset väestövastuualueella
Lyhytaikaiseen vuodeosastokäyttöön liittyen Kotitori on tuottanut noin (-16)–62 tuhannen euron laskennallisen kustannuslisän verrattuna muuhun kaupunkiin. Vertailualueisiin verrattuna laskennallista kustannuslisää on syntynyt noin 64–95 tuhatta euroa.Kokonaiskuvassa lyhytaikaiseen vuodeosastokäyttöön liittyvät kustannuserot ovat merkitykseltään vähäisiä.
Kotitorin vaikuttavuus, lyhytaikainen vuodeosastokäyttö■ Lyhytaikaisen vuodeosaston käytön suhteen Kotitori on johtanut alueellaan noin (-16)–62 tuhannen euron vuosittaiseen
lisäkustannukseen muun kaupungin keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna (2013).
■ Vertailualueisiin verrattuna Kotitorin alueella on muodostunut laskennallista kustannuslisää vuosittain noin 64–95 tuhannen euroa.
16 -64 -62 -95
360 376296
360298 265
0
250
500
TEU
R
Kotitori -alueen laskennallinen vuodeosastokäytön kustannus kaupungin yksikköhinnoilla, 2013
Suhteessa +75 –vuotiaisiin Suhteessa asiakasmääriin
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Arvio koko kaupungin muista vaikutuksistaVälittömän työajan muutoksen vaikutukset koko kaupungille
Tampereen kotihoidon välitön työaika on kasvanut syksystä 2008 lähtien tuoden kaupungille taloudellista hyötyä noin 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2013.Työaikaan liittyvä kustannushyöty on yksittäisenä eränä suurin tarkastelluista säästöistä, mutta sen vertailukelpoisuus muihin kustannuksiin ja hyötyihin on suhteellisen heikko. Kotitorin vaikutusta työajan kehitykseen ei ole mahdollista erottaa muusta työaikaan vaikuttavasta kehitystoiminnasta saadulla aineistolla.
Kehitystoiminta■ Kotihoidon välittömän työajan tehostumisen myötä Tampereelle on muodostunut noin 3,3 miljoonaa euroa säästöjä verrattuna
lähtötilanteeseen (2008–2013).
1,3
2,4
3,13,3
0
1
2
3
4
5
2010 2011 2012 2013
MEU
R
Välittömän työajan kasvusta seuraava taloudellinen hyöty
Lähi-, perus- ja kodinhoitajien sekä kotiavustajien välittömän työajan osuus
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Arvio koko kaupungin muista vaikutuksistaVälittömän työajan muutoksen vaikutukset koko kaupungille
■ Tampereen lähi-, perus- ja kodinhoitajien sekä kotiavustajien välitön työaika on kasvanut tasaisesti verrattaessa tilannetta ennen Kotitori –hanketta ja hankkeen aikana.
■ Työajan osuus on syksystä 2008 kasvanut noin 8 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 mennessä.
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Arvio koko kaupungin muista vaikutuksistaTukipalveluiden määrän vaikutukset koko kaupungille
Turvapalveluiden peruspakettien määrän kautta mallinnettuihin tukipalveluihin liittyy kustannushyötyjä koko Tampereen tasollakeskimäärin noin 75 tuhatta euroa verrattaessa nykytilannetta aikaan ennen Kotitoria.Kotitorin vaikutusta tukipalvelujen määrän kehitykseen ei ole mahdollista erottaa muusta tukipalveluihin vaikuttavasta kehitystoiminnasta saadulla aineistolla.
Tukipalveluiden käyttö■ Tukipalveluiden mittarina käytetyn turvapalveluiden peruspakettien vähenemisen myötä Tampereen kaupunki on saanut muodostettua
noin 75 tuhannen euron vuosittaisen säästön (2009–2013).
Arvio Kotitorin taloudellisista vaikutuksista: Arvio koko kaupungin muista vaikutuksistaTukipalveluiden määrän vaikutukset koko kaupungille
■ Peruspakettien lukumäärä on tippunut 1531 kappaleesta noin 1158 kappaleeseen verrattuna tilannetta ennen Kotitori-hanketta (syyskuu 2009) vuoteen 2013.
Laskennan taustatiedot ja oletuksetTaustatiedot ja oletukset (1/2)
Asiakasohjauksen kustannukset■ Kotitorin asiakasohjauksen kustannukset johdettu
integraattoripalvelumaksun kokonaismäärästä 2012 laskennan jaottelun mukaisesti.
■ Vertailualueiden asiakasohjauksen kustannus johdettu muun kaupungin asiakasohjauksen kustannuksesta käyttäen alueiden asiakastunteja jaotteluperusteena.
Demografiset tekijät■ Demografisten tekijöiden arvot otettu ”Tampere alueittain 2013.pdf”
dokumentissa käyttäen hyväksi samoja alueita kuin yli 75 –vuotiaiden laskennassa.
– Esim. Vertailualueeseen luetaan alueet nimeltä Amuri A, AmuriB, Särkänniemi, Finlayson, Tammerkoski, Nalkala, Kaakinmaa, Pyynikinrinne ja Pyynikki.
Integraattoripalvelumaksu■ Integraattoripalvelun kustannus jaoteltu eri toimintoihin
(asiakasohjaus, jne. ) 2012 laskentaan pohjautuen.
■ Kotitorin integraattoripalvelumaksusta erotettu Kalevan asiakasohjauksen osuus.
■ Kotitorin maksu sisältää myös Ikäpisteeseen liittyviä kustannuksia keskimäärin 65 tuhatta euroa vuodessa.
■ Vuodelta 2010 Kotitorin integraattoripalvelun kustannukset oletettu olevan 0 (vuoden 2010 kotihoidon tukipalvelujen kustannukset vastaavasti oletettu 0:ksi).
Kotihoidon kustannukset■ Kaupungin kotihoidon kustannuksiksi on laskettu yhteen seuraavat
erät:
– Kalevan alueen kotihoito, Peruskotihoito, Tehostettu kotihoito, Tilapäinen kotihoito, Tilapäisen kotihoidon käynnit, Yöpartiokäynnit ja Kotihoidon tukipalvelut (Kotitorin kustannusaineistosta).
– Kustannuksiksi ei ole luettu seuraavia eriä: Kotihoidon erillispalvelut, Ehkäisevä vanhustyö ja Päiväkeskustoiminta
■ Kotitorin kustannuksiksi on luettu Tammelan alueen väestövastuu ja Integraattoripalvelumaksu (josta vähennetty Kalevan asiakasohjauksen osuus).
– Kotitorin kaupungille aiheuttamaksi Kotihoidon lisäkustannukseksi on laskettu integraattoripalvelumaksu (josta vähennetty Kalevan asiakasohjauksen osuus).
Siirtymät■ Siirtymiä määrä on saatu käyttämällä hyväksi lähetteiden määrää
(SAS päätösten sijaan).
Säännöllisen kotihoidon kustannukset■ Kotitorin säännöllisen kotihoidon kustannus muodostuu ”Tammelan
alueen kotihoidon kustannus” –erästä.
■ Muun kaupungin kustannukseksi on asetettu sen kotihoidon kustannus (kts. Kotihoidon kustannukset).
– Muun kaupungin säännöllisen kotihoidon kustannukset suhteutettu siihen kaupungin asiakasmäärään ja yli 75 –vuotiaiden määrään josta on vähennetty Helmihoivan osuudet (vastaavia kustannuksia ei ole sisällytetty kaupungin säännöllisen kotihoidon kustannuksiin)
■ Vertailualueiden kustannus johdettu muun kaupungin kustannusten määrästä alueiden asiakastuntien suhteessa.
Tukipalvelut■ ”Peruspaketin kustannuksena on käytetty 16,8 e/kk” (2012
laskelmat)
Välittömän työajan muutokset■ ”Voidaan olettaa, että kotihoidon kokonaisbudjettista 70 prosenttiin
voidaan vaikuttaa välittömän työajan nousulla. Loppu 30% oletetaan olevan kiinteitä henkilöstömäärästä riippumattomia kustannuksia” (2012 laskelmat)