KORKEA Helsingin seudun korkeak Helsingin yliopist Aalto-yliopist Svenska handelshögskola Sibelius-Akatemi Maanpuolustuskorkeakoul Teatterikorkeakoul Kuvataideakatemi Metropoli Haaga-Heli Laure Diakoni Arcada-Nyland Humanistine YHTEENVETO Helsingissä opiskeli 21 384 ammat seudulla ammattikorkeakouluopis Suomen yliopisto-opiskelijoista 35 Ammattikorkeakouluopiskelijoide nopeammin, yliopisto-opiskelijoid Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista s ruotsinkielisistä 72 % ja muunkieli Helsingin seudulla ammattikorkea ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiske Korkeakouluopiskelijoiden yleisim Helsinkiläisistä yliopisto-opisto op opintotukea lukuvuonna 2010/20 22 prosentilla Helsingissä asuvista opintovelallisia oli 30 prosenttia. Kaikista 20–24-vuotiaista helsinkil 16 prosentilla oli opintovelkaa. AKOULUTUS HELSINGIS koulujen opiskelijat koulutuksen sijaintikunnan 0 10000 20000 30 to to an ia lu lu ia ia ia ea ia ds en Helsinki Muu Helsing Muu Suomi 9 ttikorkeakouluopiskelijaa ja 45 900 yliopisto-opiskelija skelijoita oli 34 688 ja yliopisto-opiskelijoita 59 235. 5 % opiskeli Helsingin seudulla, ammattikorkeakouluo en määrä on 2000-luvulla kasvanut Helsingin seudulla den määrä on taas vähentynyt, kun se muualla maassa suomenkielisistä nuorista 50 % osallistui korkea-asteen isistä 23 %. akouluissa opiskelevista 6 % oli ruotsinkielisiä ja 10 % m elevista 8 % oli ruotsinkielisiä ja 7 % muunkielisiä. mmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venä piskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopisk 011. a yliopisto-opiskelijoista oli opintovelkaa. Ammattikork läisistä 41 prosenttia sai opintotukea ammattikorkeak SSÄ mukaan 2010 0000 gin seutu aa vuonna 2010. Helsingin opiskelijoista 25 %. muuta maata hieman a on kasvanut. n koulutukseen, muun kuin suomen tai äjä, englanti ja kiina. kelijoista 64 prosenttia sai keakouluopiskelijoista koulu tai yliopisto-opintoihin ja
16
Embed
KORKEAKOULUTUS HELSINGISSÄ - Helsingin kaupunki · 1 Suurimmat korkeakoulut sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen suurin yliopisto on Helsingin yliopisto
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
KORKEAKOULUTUS HELSINGISSÄ
Helsingin seudun korkeakoulujen opiskelijat koulutuksen sijaintikunnan mukaan 2010
Helsingin yliopisto
Aalto-yliopisto
Svenska handelshögskolan
Sibelius-Akatemia
Maanpuolustuskorkeakoulu
Teatterikorkeakoulu
Kuvataideakatemia
Metropolia
Haaga-Helia
Laurea
Diakonia
Arcada-Nylands
Humanistinen
YHTEENVETO
Helsingissä opiskeli 21 384 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 45
seudulla ammattikorkeakouluopiskelijoita oli 34
Suomen yliopisto-opiskelijoista 35 % opiskeli Helsingin seudulla
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on 2000
nopeammin, yliopisto-opiskelijoiden määrä on taas vähentynyt, kun se muualla maassa on kasvanut.
Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 % oli ruotsinkielisiä ja 10 % muun kuin suomen tai
ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiskelevista 8
Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina.
Helsinkiläisistä yliopisto-opisto opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 pr
opintotukea lukuvuonna 2010/2011
22 prosentilla Helsingissä asuvista yliopisto
opintovelallisia oli 30 prosenttia.
Kaikista 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä
16 prosentilla oli opintovelkaa.
KORKEAKOULUTUS HELSINGISSÄ
Helsingin seudun korkeakoulujen opiskelijat koulutuksen sijaintikunnan mukaan 2010
0 10000 20000 30000
Helsingin yliopisto
yliopisto
Svenska handelshögskolan
Akatemia
Maanpuolustuskorkeakoulu
Teatterikorkeakoulu
Kuvataideakatemia
Metropolia
Helia
Laurea
Diakonia
Nylands
Humanistinen
Helsinki
Muu Helsingin seutu
Muu Suomi
9
384 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 45 900 yliopisto-opiskelijaa vuonna 2010.
seudulla ammattikorkeakouluopiskelijoita oli 34 688 ja yliopisto-opiskelijoita 59 235.
opiskelijoista 35 % opiskeli Helsingin seudulla, ammattikorkeakouluopiskelijoista 25
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on 2000-luvulla kasvanut Helsingin seudulla muuta maata hieman
opiskelijoiden määrä on taas vähentynyt, kun se muualla maassa on kasvanut.
vuotiaista suomenkielisistä nuorista 50 % osallistui korkea-asteen koulutukseen,
ruotsinkielisistä 72 % ja muunkielisistä 23 %.
Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 % oli ruotsinkielisiä ja 10 % muun kuin suomen tai
ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiskelevista 8 % oli ruotsinkielisiä ja 7 % muunkielisiä.
Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina.
opisto opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 pr
opintotukea lukuvuonna 2010/2011.
22 prosentilla Helsingissä asuvista yliopisto-opiskelijoista oli opintovelkaa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista
kiläisistä 41 prosenttia sai opintotukea ammattikorkeakoulu tai yliopisto
KORKEAKOULUTUS HELSINGISSÄ
Helsingin seudun korkeakoulujen opiskelijat koulutuksen sijaintikunnan mukaan 2010
30000
Muu Helsingin seutu
opiskelijaa vuonna 2010. Helsingin
attikorkeakouluopiskelijoista 25 %.
luvulla kasvanut Helsingin seudulla muuta maata hieman
opiskelijoiden määrä on taas vähentynyt, kun se muualla maassa on kasvanut.
asteen koulutukseen,
Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 % oli ruotsinkielisiä ja 10 % muun kuin suomen tai
Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina.
opisto opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 prosenttia sai
opiskelijoista oli opintovelkaa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista
ikorkeakoulu tai yliopisto-opintoihin ja
1
Suurimmat korkeakoulut sijaitsevat pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen suurin yliopisto on Helsingin yliopisto lähes 37 000 opiskelijallaan.Yliopistojen määrä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2010 Kauppakorkeakoulu,Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillisen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Yliopistojen määränvähentyminen jatkuu, kun Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu muodostavatyhteisen Taideyliopiston vuonna 2013. Tällöin pääkaupunkiseudulla toimii enää viisi yliopistoa: Helsinginyliopisto, Aalto-yliopisto, Taideyliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
Pääkaupunkiseudun yliopistojen toiminta on alueelle keskittynyttä. Vain Svenska Handelshögskolantekee poikkeuksen, sen opiskelijoista 21 prosenttia opiskelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. MyösSibelius-Akatemian opiskelijoista 8 prosenttia opiskelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Pääkaupunkiseudulla toimivien yliopistojen opiskelijamäärät vuonna 2010
Lähde: Tilastokeskus
Helsingin seudulla toimivien ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät Helsingissä, muuallaHelsingin seudulla ja muulla Suomessa vuonna 2010
Lähde: Tilastokeskus
Helsingin seudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu on yli 15 000 opiskelijallaan Suomen suurinammattikorkeakoulu. Myös Haaga-Helia ja Laurea ovat maan suurimpia ammattikorkeakouluja.Helsingin seudun ammattikorkeakouluissa tapahtui paljon yhdistymisiä 2000-luvun lopussa. Haaga-Heliamuodostui vuonna 2007 Haaga Instituutin ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeiden yhdistymisestä.Evtek ja Helsingin ammattikorkeakoulu muodostivat Metropolian vuonna 2008. Helsingin seudullaosittain toimiva ammattikorkeakoulu Sydväst yhdistyi Svenska yrkeshögskolanin kanssa ja on toiminutnimellä Novia vuodesta 2008 lähtien. Espoossa sijainnut Poliisi ammattikorkeakoulu taas siirtyiTampereelle vuonna 2008.
0 10000 20000 30000
Helsingin yliopisto
Aalto-yliopisto
Svenska handelshögskolan
Sibelius-Akatemia
Maanpuolustuskorkeakoulu
Teatterikorkeakoulu
Kuvataideakatemia
Opiskelijaa
Helsinki
Muu Helsingin seutu
Muu Suomi
0 4000 8000 12000 16000
Metropolia
Haaga-Helia
Laurea
Diakonia
Arcada-Nylands
Humanistinen
Opiskelijaa
Helsinki
Muu Helsingin seutu
Muu Suomi
Arcada-Nylands ja Metropolia ammattikorkeakouluilla on toimintaa vain Helsingin seudulla. MyösLaurea ja Haaga-Helia toimivat pääasiallisesti vain Helvuoden 2010 opiskelijoista 58 prosenttia opiskeli Helsingin seudun toimipisteissä, Humanistisenammattikorkeakoulun 39 prosenttia ja Novian opiskelijoista vain hieman yli prosentti.
Opiskelijamäärien kehitys
Helsingissä opiskeli 21 384 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 45Helsingin seudulla ammattikorkeakouluopiskelijoita oli 35merkitys yliopistokeskuksena on hieman vähenopiskelijoista 38 prosenttia opiskeli pääkaupunkisAmmattikorkeakoulutuksen opiskelijaosuus on pysynyt hyvin samana koko vuosikymmenen, 25 prosenttiakoko maan opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakoulututkintoa
Helsingissä yliopisto-opiskelijoiden määrä on kasvanutlaskenut puoli prosenttia vuosina 2000prosenttia. Yliopistojen tutkinnonuudistus vaikUusien opiskelijoiden määrällä arvioidenseudulla muuta maata enemmän.vuosina 2004–2010, muualla pääkaupunkiseudulla lähes kahdeksanprosenttia.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut koko2010 kasvua oli 22 prosenttia. Helsingissä ja sen seudulla kasvu on ollutkoko seudulla 23 prosenttia. Uusientasaisesti sekä Helsingissä, muualla Helsingin seudulla että muualla Suomessa kahdeksan prosenttia vuosina2004–2010.
Opiskelijamäärät Helsingissä ja Helsinginvuosina 1999–2010
Vuoden 2008 tutkintojen uudistus vähensi yliopistokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää.
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Ammattikorkeakoulutus
Helsinki Muu Helsingin seutu
Nylands ja Metropolia ammattikorkeakouluilla on toimintaa vain Helsingin seudulla. MyösHelia toimivat pääasiallisesti vain Helsingin seudulla. Diakonia ammattikorkeakoulun
vuoden 2010 opiskelijoista 58 prosenttia opiskeli Helsingin seudun toimipisteissä, Humanistisenammattikorkeakoulun 39 prosenttia ja Novian opiskelijoista vain hieman yli prosentti.
384 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 45 900 yliopisto-opiskelijaaHelsingin seudulla ammattikorkeakouluopiskelijoita oli 35 040 ja yliopisto-opiskelijoita 59merkitys yliopistokeskuksena on hieman vähentynyt 2000-luvulla. Vielä vuonna 1999 Suomen yliopisto
opiskeli pääkaupunkiseudulla, vuonna 2010 osuus oliAmmattikorkeakoulutuksen opiskelijaosuus on pysynyt hyvin samana koko vuosikymmenen, 25 prosenttia
aan opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakoulututkintoa Helsingin seudulla.
opiskelijoiden määrä on kasvanut vain yhden prosentin ja kokolaskenut puoli prosenttia vuosina 2000–2010, kun muualla maassa kasvua opiskelijamäärä
Yliopistojen tutkinnonuudistus vaikuttaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärän kehitykseen.Uusien opiskelijoiden määrällä arvioiden sisään tulevien opiskelijoiden määrä on laskenut pääkaupunki
män. Helsingissä uusien opiskelijoiden määrä on laskenut viisi, muualla pääkaupunkiseudulla lähes kahdeksan prosenttia ja koko maassa vajaa neljä
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut koko maassa nopeasti 2000Helsingissä ja sen seudulla kasvu on ollut tätä nopeampaa
n opiskelijoiden määrä on kasvanut ammattikorkeakosekä Helsingissä, muualla Helsingin seudulla että muualla Suomessa kahdeksan prosenttia vuosina
rät Helsingissä ja Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
uoden 2008 tutkintojen uudistus vähensi yliopistokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää. Lähde: Tilastokeskus
2006
2007
2008
2009
2010
Ammattikorkeakoulutus
Muu Helsingin seutu
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
1999
2000
2001
2002
2003
Yliopistokoulutus
Helsinki
2
Nylands ja Metropolia ammattikorkeakouluilla on toimintaa vain Helsingin seudulla. Myössingin seudulla. Diakonia ammattikorkeakoulun
vuoden 2010 opiskelijoista 58 prosenttia opiskeli Helsingin seudun toimipisteissä, Humanistisenammattikorkeakoulun 39 prosenttia ja Novian opiskelijoista vain hieman yli prosentti.
opiskelijaa syksyllä 2010.opiskelijoita 59 070. Helsingin
luvulla. Vielä vuonna 1999 Suomen yliopisto-osuus oli 35 prosenttia.
Ammattikorkeakoulutuksen opiskelijaosuus on pysynyt hyvin samana koko vuosikymmenen, 25 prosenttiaHelsingin seudulla.
koko pääkaupunkiseudullaskelijamäärässä on ollut 12
uttaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärän kehitykseen.sisään tulevien opiskelijoiden määrä on laskenut pääkaupunki-gissä uusien opiskelijoiden määrä on laskenut viisi prosenttia
ja koko maassa vajaa neljä
sti 2000-luvulla, vuosina 2000–nopeampaa, Helsingissä 27 ja
attikorkeakoulutuksessa hyvinsekä Helsingissä, muualla Helsingin seudulla että muualla Suomessa kahdeksan prosenttia vuosina
seudulla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
: Tilastokeskus
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Yliopistokoulutus
Muu Helsingin seutu
Opiskelijat koulutusaloittain
Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksen koulutusaloistmäärällään: sosiaali- ja terveysala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä tekniikan jaliikenteen ala. Yhteensä näillä kolmellseudun opiskelijamäärästä. Luonnontieteiden ala sekä yhteiskuntatieteiden,ala ovat Helsingin seudulle keskittyneitä, yli kolmannes näiden alojen koko maan opopiskelee seudulla. Myös matkailu-opiskelijoista yli neljännes opiskelee H
Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksessapieni humanistinen ja kasvatusalakuitenkin ollut sosiaali- ja terveysalalla, jossa opiskelijamäärä on kasvanut 222010, määrällisesti kasvua on ollut yli 1tieteiden alalla sekä luonnonvara ja ympäristöalalla. Mloppui pääkaupunkiseudulta tarkastelujaksolla.
Korkeakouluopiskelijat koulutusaloittain
Vuoden 2008 tutkintojen uudistus vähensi yliopistokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää. Tekniikan alalla sekä lääketievanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen oli vuoteen 2010 asti.
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
2004 2005 2006 2007
Opi
skel
ijaa
Ammattikorkeakoulutus
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
2004 2005 2006 2007
Opi
skel
ijaa
Yliopistokoulutus
ammattikorkeakoulutuksen koulutusaloista kolme on selkeästi suurintaja terveysala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä tekniikan ja
olmella suurimmalla alalla opiskelee yli kolme neljuonnontieteiden ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon
ovat Helsingin seudulle keskittyneitä, yli kolmannes näiden alojen koko maan op-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoista sekä sosiaali
opiskelijoista yli neljännes opiskelee Helsingin seudulla.
n ammattikorkeakoulutuksessa on viime vuosien aikana kasvanuthumanistinen ja kasvatusala liki kaksinkertaistaen opiskelijamääränsä. Merkittävintä kasvu on
ja terveysalalla, jossa opiskelijamäärä on kasvanut 22 prosenttiakasvua on ollut yli 1 700 opiskelijaa. Opiskelijamäärät ovat vähentyneet
uonnonvara ja ympäristöalalla. Muuhun koulutukseen kuuluva poliisikoulutusloppui pääkaupunkiseudulta tarkastelujaksolla.
usaloittain Helsingin seudulla vuosina 2004
Vuoden 2008 tutkintojen uudistus vähensi yliopistokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää. Tekniikan alalla sekä lääketievanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen oli vuoteen 2010 asti. Lähde: Tilastokeskus
2007 2008 2009 2010
AmmattikorkeakoulutusSosiaali-, terveys-
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden jahallinnon alaTekniikan ja liikenteen ala
Kulttuuriala
Matkailu-, ravitsemis
Luonnontieteiden ala
Humanistinen ja kasvatusala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Muu koulutus
2007 2008 2009 2010
YliopistokoulutusTekniikan ja liikenteen ala
Humanistinen ja kasvatusala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden jahallinnon ala
Luonnontieteiden ala
Kulttuuriala
Sosiaali-, terveys-
Luonnonvara- ja ympäristöala
Matkailu-, ravitsemis
3
a kolme on selkeästi suurinta opiskelijaja terveysala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä tekniikan ja
a suurimmalla alalla opiskelee yli kolme neljästä koko Helsinginliiketalouden ja hallinnon
ovat Helsingin seudulle keskittyneitä, yli kolmannes näiden alojen koko maan opiskelijamäärästäja talousalan opiskelijoista sekä sosiaali- ja terveysalan
kasvanut suhteellisesti enitenliki kaksinkertaistaen opiskelijamääränsä. Merkittävintä kasvu on
prosenttia vuosina 2004–. Opiskelijamäärät ovat vähentyneet luonnon-
uuhun koulutukseen kuuluva poliisikoulutus
Helsingin seudulla vuosina 2004–2010
Vuoden 2008 tutkintojen uudistus vähensi yliopistokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää. Tekniikan alalla sekä lääketieteessä siirtymäaika
- ja liikunta-ala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja
Tekniikan ja liikenteen ala
, ravitsemis- ja talousala
Luonnontieteiden ala
Humanistinen ja kasvatusala
ja ympäristöala
Tekniikan ja liikenteen ala
Humanistinen ja kasvatusala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja
Luonnontieteiden ala
- ja liikunta-ala
ja ympäristöala
, ravitsemis- ja talousala
4
Pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijamäärällään suurin koulutusala on teknillistieteellinen, jossaopiskelee yli viidennes pääkaupunkiseudun opiskelijoista. Seuraavaksi suurimmat alat ovat luonnon-tieteellinen, humanistinen ja kauppatieteellinen. Yliopiston opintoaloissa on monia, joita voi opiskella vainpääkaupunkiseudulla. Liikuntatieteen ja terveystieteiden alat taas puuttuvat pääkaupunkiseudultakokonaan.
Vuosina 2005–2010 opiskelijamäärä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla kaikilta yliopistoaloiltalääketieteellisiä aloja sekä taideteollista ja kuvataidealaa lukuun ottamatta. Eniten opiskelijamäärät ovatkasvaneet lääketieteellisellä ja eläinlääketieteellisellä alalla. Eniten vähentymistä on kasvatustieteellisellä,musiikkialalla ja kauppatieteellisellä alalla. Muualla maassa useammilla aloilla opiskelijamäärät ovatkasvaneet kuin laskeneet.
Tulevaisuudessa tavoite vuoteen 2016 koko maan tasolla on vähentää aloituspaikkoja etenkinkulttuurialalta, vähentyminen koskisi eniten ammattikorkeakoulutusta. Merkittävää vähentymistäsuunnitellaan myös luonnontieteiden alalta (yliopistot), tekniikan ja liikenteen alalta (amk ja yliopisto),luonnonvara ja ympäristö alalta (amk ja yliopisto) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta (amk).Ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla aloituspaikkojen määrää suunnitellaan nostettavaksi nykyisestä tasostasekä ammattikorkeissa että yliopistoissa (Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016).
Helsingin seudun yliopistoissa opiskelevien osuus koko maan yliopisto-opiskelijoistakoulutusaloittain vuonna 2010Kokonaisopiskelijamäärä lukumääränä koulutusalan lopussa
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Musiikkiala (1367)
Eläinlääketietieteellinen (653)
Kuvataideala (261)
Teatteri- ja tanssiala (376)
Maatalous-metsätieteellinen (3055)
Teologinen (2034)
Taideteollinen (1954)
Farmasia (937)
Oikeustieteellinen (2393)
Teknillistieteellinen (13203)
Hammaslääketieteellinen (336)
Luonnontieteellinen (8131)
Kauppatieteellinen (6027)
Humanistinen (7854)
Psykologia (586)
Lääketieteellinen (2559)
Yhteiskuntatieteellinen (4980)
Kasvatustieteellinen (3091)
Liikuntatieteellinen (0)
Terveystieteet (0) %
Alempikorkeakoulututkinto
Ylempikorkeakoulututkinto
Lisensiaatin jatohtorintutkinto
5
Helsingin seudulla opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden osuus koko maanopiskelijoista opintoaloittain vuonna 2010Opiskelijamäärä lukumääränä opintoalan lopussa
Lähde: Tilastokeskus
Opiskelijat kotikunnan mukaan
Kotikunnaltaan helsinkiläisiä yliopisto-opiskelijoita oli 42 647 vuonna 2010 riippumatta siitä, milläpaikkakunnalla he Suomessa opiskelivat. Kotikunnaltaan helsinkiläisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli19 545. Yhteensä helsinkiläisiä korkeakouluopiskelijoita oli siis yli 62 000 eli 11 prosenttia helsinkiläisistä.
Yli puolet Espoossa ja Kauniaisissa asuvista 20–24-vuotiaista opiskeli korkea-asteella vuonna 2008.Helsingissä opiskelijoiden osuus jää juuri alle puolen, 48 prosenttiin. Vantaalaisista nuorista opiskeli korkea-asteella 27 prosenttia. Koko maassa osuus oli 38 prosenttia.
Osallistuvuus korkea-asteen koulutukseen oli korkein ruotsinkielisillä naisilla Helsingissä kuten muuallakinmaassa. Helsinkiläisistä ruotsinkielisistä 20–24-vuotiaista 45 prosenttia opiskeli yliopistotutkintoa ja 27prosenttia ammattikorkeakoulututkintoa. Helsinkiläisten ruotsinkielisten nuorten osallistuvuus korkea-asteen koulutukseen oli selvästi korkeampaa kuin koko maan ruotsinkielisten nuorten.
Suomenkielisistä nuorista 30 prosenttia kävi yliopistoa ja 20 prosenttia ammattikorkeaa. Helsinkiläistenmiesten osallistuvuus korkea-asteen koulutukseen on naisia selvästi pienempää. Helsinkiläiset
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Muu yht.tiet.,liiketal., hall. (334)Hallinto (823)
Graaf. ja viestintätekniikka (849)Majoitus- ja ravitsemisala (1193)
Hammaslääket. ja muu hammash. (279)Kauneudenhoitoala (141)
Sos.- ja terv.ala (yhteiset) (171)Tietojenkäsittely (2251)
Tekniset terveyspalvelut (702)Kielitieteet (123)
Sosiaaliala (3164)Teatteri ja tanssi (180)
Muu kulttuurialan koulutus (325)Viestintä ja inform.tieteet (1232)
Koulutusalat yhteensä (35040)Tieto- ja tietoliikennetekn. (1707)
Kuntoutus ja liikunta (1084)Muu matk.,rav. ja tal.al.koul. (518)
Vapaa-aika ja nuorisotyö (273)Terveysala (4191)
Sähkö- ja automaatiotekniikka (1124)Elintarvikeala ja biotekniikka (200)
Arkkitehtuuri ja rakentaminen (1762)Kotitalous- ja kuluttajapalv. (28)
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (589)Matkailuala (665)
Käsi- ja taideteollisuus (462)Puutarhatalous (52)
Kone-, met.- ja energiatekn. (554)Muu tekn. ja liik. alan koul. (175)
Luonto- ja ympäristöala (20)Maatilatalous (34) %
6
suomenkieliset nuoret osallistuivat selvästi enemmän yliopistokoulutukseen kuin koko maan nuoretkeskimäärin, mutta ammattikorkeakouluun osallistuminen oli koko maan keskiarvoa vähäisempää.
Helsinkiläisten muunkielisten osallistuvuus korkea-asteen koulutukseen on huolestuttavan alhainen. Vain 9prosenttia 20–24-vuotiaista muunkielisistä opiskeli yliopistotutkintoa ja 14 prosenttia ammattikorkeakoulu-tutkintoa. Koko maassa muunkieliset olivat paremmin mukana kummassakin koulutuksessa.
20–24-vuotiaiden korkea-asteella opiskelevien osuus saman ikäisestä väestöstä Helsinginseudun kunnissa vuonna 2008Opiskelijat kotikunnan mukaan, %
Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen KehyskunnatHelsingin
Korkea-asteen opiskelijat yhteensä 48,4 51,0 27,1 58,1 21,8 41,9 38,3
Lähde: Tilastokeskus
20–24-vuotiaiden korkea-asteella opiskelevien helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten osuussaman ikäisestä väestöstä äidinkielen ja sukupuolen mukaan vuonna 2008, %
Amk-tutkintoa opiskelevat Yliopistotutkintoa opiskelevat YhteensäÄidinkieli Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Helsingin seudun ammattikorkeakouluopiskelijoista 56 prosenttia oli naisia vuonna 2010. Naisvaltaisimpiaaloja olivat sosiaali- ja terveysala (86 %), humanistinen ja kasvatusala (81 %) ja luonnonvara ja ympäristöala(81 %). Miesten osuus oli korkein tekniikan ja liikenteen (84 %) sekä luonnontieteiden alalla (74 %).
Pääkaupunkiseudun yliopistoissa opiskelevista 52 prosenttia oli naisia vuonna 2010. Naisvaltaisia aloja ovatetenkin eläinlääketieteellinen (89 %) ja kasvatustieteellinen (87 %) ala. Sotilas-ala on miesvaltainen (97 %),kuten myös teknillistieteellinen ala (77 % miehiä). Myös kauppatieteellisessä ja luonnontieteellisessäkoulutuksessa miesten osuus oli naisia suurempi, mutta muilla aloilla naisten osuus on suurempi.
Helsingin seudulla ammattikorkeakoulussa opiskelevista kuusi prosenttia oli äidinkieleltään ruotsinkielisiävuonna 2010. Ruotsinkielisten opiskelijoiden osuus oli selkeästi suurin Helsingissä, jossa 9 prosenttia oliruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten osuus oli suurin Helsingissä sijaitsevassa Arcada-ammattikorkeakoulussa,jonka opiskelijoista 72 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten osuus opiskelijoista oli hieman pienem-pi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista niin Helsingin seudulla kuin muuallakin Suomessa.
7
Helsingissä opiskelevista yliopisto-opiskelijoista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä, Espoossa opiskelevista 6prosenttia ja muualla Suomessa 5 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus oli suurin Svenska Handelshögskola-nissa. Ruotsinkielisten osuus oli keskimääräistä suurempi alempaa korkeakoulututkintoa ja lääkäreidenerikoistumiskoulutusta suorittavien joukossa.
Muun kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus ammattikorkeakouluopiskelijoista oli 10 prosenttia Helsinginseudulla vuonna 2010. Osuus oli suurin Espoossa, 15 prosenttia. Ammattikorkeakouluittain muunkielistenosuus oli Helsingin seudulla korkein Haaga-Heliassa ja Arcadassa. Muunkielisten osuus ylempää ammatti-korkeakoulututkintoa opiskelevista oli pienempi kuin perustutkintoa suorittavista.
Yliopistokoulutuksessa muunkielisten osuus oli Helsingissä 7 prosenttia, Espoossa 10 ja muualla maassa 5.Pääkaupunkiseudun yliopistoista muunkielisten osuus oli korkein Sibelius-Akatemiassa ja Aalto-yliopistossa.Muunkieliset suorittivat keskimääräistä selvästi enemmän tohtorin tutkintoja, ja hieman enemmän ylempiäkorkeakoulututkintoja ja lääkäreiden erikoistumiskoulutusta.
Ammattikorkeakoulutuksen selkeästi suurin muunkielisryhmä on venäjänkieliset, Helsingissä heidänosuutensa on 26 prosenttia ja koko seudulla 21 prosenttia kaikista muun kuin suomen tai ruotsinkielistä.Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat englanninkieliset (14 % Helsingin seudulla), kiinankieliset (7 %),vironkieliset (6 %) ja amharankieliset (5 %).
Yliopistokoulutuksessa venäjänkielisten ykkösasema ei ole niin ylivoimainen kuin ammattikorkeakoulu-tuksessa. Helsingin yliopistokoulutuksen muunkielisistä venäjänkielisten osuus on 19 prosenttia ja Helsinginseudulla 16 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat Helsingin seudulla kiina (15 %), englanti (7%), viro (5 %) ja saksa (5 %).
Yliopistotutkintoa suorittavat opiskelijat äidinkielen mukaan vuonna 2010Koulutuksen sijainnin mukaan
Muu Suomi 103 812 93 144 4 566 6 102 4,5 2,5 4,4 6,0 3,1 5,9
Lähde: Tilastokeskus
Äidinkieleltään muut kuin suomen ja ruotsinkieliset opiskelijat ammattikorkeakoulutuksessaHelsingissä. Vuonna 2009 kymmenen yleisimmän kielen opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2009
Lähde: Tilastokeskus
Äidinkieleltään muut kuin suomen ja ruotsinkieliset opiskelijat yliopistokoulutuksessaHelsingissä. Vuonna 2009 kymmenen yleisimmän kielen opiskelijamäärän kehitys vuosina 1998–2009
Helsinkiläisistä yliopisto-opisto opiskelijoista 50prosenttia sai opintotukea lukuvuonna 2010/2011.asumislisää ja opintolainan valtiontakauksen.
Opintotukea saaneista ammattikorkeakouluopiskelijoista 802010/2011. Eniten asumislisää saivat 20prosenttia opintotuen saajista. Eniten opintolainaa
Opintotukea lukuvuonna 2010/2011 sasumislisää. Korkeimmillaan asumislisän saajien osuus on ikäluoksai asumislisää. Valtion takaamaa opintolainaa oli lukuvuonna 2010/2011 saanut 54saajista. Suurimmillaan opintolainan saajien osuus oli ikäluokassa 25opintolainaa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista opintorahan saajia oli 122010/2011. 63 prosenttia opintorahasta ja 68 prosenttia asumislisästä suuntautui 20ikäluokkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintorahan suuruus oli 2asumislisän 1 363 euroa lukukaudessa.
Opintotukea saaneet helsinkiläisetlukuvuonna 2010/2011
Lähde: Kela
Opintotukea saaneet helsinkiläiset yliopisto2010/2011
Lähde: Kela
0 1000 2000 3000 4000
16-19 v
20-24 v
25-29 v
30-34 v
35-39 v
40-44 v
45-49 v
50-54 v
Yli 54 v
Saajat
0 2000 4000
16-19 v
20-24 v
25-29 v
30-34 v
35-39 v
40-44 v
45-49 v
50-54 v
Yli 54 v
Saajat
opisto opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 64tukea lukuvuonna 2010/2011. Opintotukena opiskelija v
asumislisää ja opintolainan valtiontakauksen.
Opintotukea saaneista ammattikorkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia sai myös asumislisää lukuvuonna2010/2011. Eniten asumislisää saivat 20–24-vuotiaat opintotuen saajat. Opintotuen valtiontakauksen sai 53prosenttia opintotuen saajista. Eniten opintolainaa oli 25–29-vuotiailla (63 %).
Opintotukea lukuvuonna 2010/2011 saaneista yliopisto-opiskelijoista 80 prosenttia sai myös opintotuenasumislisää. Korkeimmillaan asumislisän saajien osuus on ikäluokassa 20–24-vuotiaat, heistä 88 prosenttiasai asumislisää. Valtion takaamaa opintolainaa oli lukuvuonna 2010/2011 saanut 54saajista. Suurimmillaan opintolainan saajien osuus oli ikäluokassa 25–29-vuotiaat, joista 62 prosenttia sai
Ammattikorkeakouluopiskelijoista opintorahan saajia oli 12 425 ja asumislisän saajia 9. 63 prosenttia opintorahasta ja 68 prosenttia asumislisästä suuntautui 20
ikäluokkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintorahan suuruus oli 2363 euroa lukukaudessa.
Opintotukea saaneet helsinkiläiset ammattikorkeakouluopiskelijat ikäryhmän mukaan
Opintotukea saaneet helsinkiläiset yliopisto-opiskelijat ikäryhmän mukaan lukuvuonna
4000 5000 6000 7000 8000Saajat
Opintolainan valtiontakaus
Asumislisä
Opintoraha
6000 8000 10000 12000
Opintolainan valtiontakaus
Asumislisä
Opintoraha
9
ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 64Opintotukena opiskelija voi saada opintorahaa,
sai myös asumislisää lukuvuonnavuotiaat opintotuen saajat. Opintotuen valtiontakauksen sai 53
opiskelijoista 80 prosenttia sai myös opintotuenvuotiaat, heistä 88 prosenttia
sai asumislisää. Valtion takaamaa opintolainaa oli lukuvuonna 2010/2011 saanut 54 prosenttia opintotuenvuotiaat, joista 62 prosenttia sai
425 ja asumislisän saajia 9 924 lukuvuonna. 63 prosenttia opintorahasta ja 68 prosenttia asumislisästä suuntautui 20–24-vuotiaiden
ikäluokkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintorahan suuruus oli 2 063 ja
ammattikorkeakouluopiskelijat ikäryhmän mukaan
opiskelijat ikäryhmän mukaan lukuvuonna
Yliopisto-opiskelijat saivat opintorahaa keskimäärin 22010/2011. Opintorahan saajia oli yhteensä 2120–24-vuotiaat yliopisto-opiskelijat. Asumislissijaan opintolainan ottajat vanhempiin ikäluokkiin. Yliopistoammattikorkeakouluopiskelijoihin vähemmän opintolainaa alle 25
Helsinkiläisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 prosenttia kuului opintotuen piiriin lukuvuonna2010/2011. Espoolaisista ja vantaalaisista amkyliopisto-opiskelijoista opintotukea sai 50prosenttia. Ikäryhmittäin suhteutettuna helsinkiläisistä 20ammattikorkeakoulu tai yliopisto-opintoihin.
Pääkaupunkiseutulaiset korkeakouluopiskelijat saivat oululaisia, tamperelaisia ja turkulaisia vähemmänopintorahaa ja asumislisää. Tilanne on sama kaikilla opiskelijoilla kuin opiskelijoiden suurimmallaikäryhmällä 20–24-vuotiailla. Opintorahaopiskelijan muut tulot ja suoritettujen opintojen määrä. Lisäksi asumislisän oikeutukseen vaikuttaaasuminen perheenjäsenen luona tai asunnon omistussuhteethttp://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040601104658IL?OpenDocument
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintoraha ja opintolukuvuonna 2010–2011 suurimmissa ka
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopuLähde: Kela
Yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen opintoraha ja opintotuen asumislisä lukuvuonna2010–2011 suurimmissa kaupungeissa
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopuLähde: Kela
0
500
1000
1500
2000
2500
Oulu Tampere Turku Helsinki
Euro
a/sa
aja
0
500
1000
1500
2000
2500
Turku Tampere Oulu Espoo
Euro
a/sa
aja
opiskelijat saivat opintorahaa keskimäärin 2 131 euroa ja asumislisää 12010/2011. Opintorahan saajia oli yhteensä 21 132 ja asumislisän saajia 17 241. Eniten opintorahaa saivat
opiskelijat. Asumislisän saajat painottuvat myös selkeästisijaan opintolainan ottajat vanhempiin ikäluokkiin. Yliopisto-opiskelijat ottavat suhteessaammattikorkeakouluopiskelijoihin vähemmän opintolainaa alle 25-vuotiaina.
Helsinkiläisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 prosenttia kuului opintotuen piiriin lukuvuonna2010/2011. Espoolaisista ja vantaalaisista amk-opiskelijoista opintotukea sai 57 prosenttia. Helsinkiläisistä
opiskelijoista opintotukea sai 50 prosenttia, espoolaisista 48 prosenttia ja vantaalaisista 40hteutettuna helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 41 prosenttia
opintoihin. 25–29-vuotiaista 19 prosenttia kuului opintotu
laiset korkeakouluopiskelijat saivat oululaisia, tamperelaisia ja turkulaisia vähemmänopintorahaa ja asumislisää. Tilanne on sama kaikilla opiskelijoilla kuin opiskelijoiden suurimmalla
vuotiailla. Opintorahan määrään eli opintotukikuukausien määrään vaikuttavatopiskelijan muut tulot ja suoritettujen opintojen määrä. Lisäksi asumislisän oikeutukseen vaikuttaaasuminen perheenjäsenen luona tai asunnon omistussuhteet. (Tarkemmin Kela:http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040601104658IL?OpenDocument).
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintoraha ja opintotuen asumislisä2011 suurimmissa kaupungeissa
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopu
opiskelijoiden keskimääräinen opintoraha ja opintotuen asumislisä lukuvuonnarimmissa kaupungeissa
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopu
Helsinki Vantaa Espoo
Opintoraha
Asumislisä
Espoo Helsinki Vantaa
Opintoraha
Asumislisä
10
131 euroa ja asumislisää 1 397 euroa lukuvuonnaEniten opintorahaa saivat
myös selkeästi 20–24-vuotiaisiin, senopiskelijat ottavat suhteessa
Helsinkiläisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 prosenttia kuului opintotuen piiriin lukuvuonnaopiskelijoista opintotukea sai 57 prosenttia. Helsinkiläisistä
prosenttia, espoolaisista 48 prosenttia ja vantaalaisista 40vuotiaista 41 prosenttia sai opintotukea
vuotiaista 19 prosenttia kuului opintotuen piiriin.
laiset korkeakouluopiskelijat saivat oululaisia, tamperelaisia ja turkulaisia vähemmänopintorahaa ja asumislisää. Tilanne on sama kaikilla opiskelijoilla kuin opiskelijoiden suurimmalla
n määrään eli opintotukikuukausien määrään vaikuttavatopiskelijan muut tulot ja suoritettujen opintojen määrä. Lisäksi asumislisän oikeutukseen vaikuttaa
tuen asumislisä
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa.
opiskelijoiden keskimääräinen opintoraha ja opintotuen asumislisä lukuvuonna
Keskimääräinen opintotuki on euroa/lukuvuosi/saaja. Lukuvuosi alkaa elokuun alusta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa.
Helsingissä asuvilla ammattikorkeakohti lukuvuonna 2010/2011, velallisia on yhtKeskimääräinen laina oli tässä ikäluokassa 47 005 euroa velallista kohti.
Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Oulussa asuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräisetopintolainamäärät ovat hyvin samansuuruisia. 20hieman enemmän. Turkulaiset nuoretmäärällä kuin oululaiset ja helsinkiläiset.
Helsinkiläisistä yliopisto-opiskelijoista 9laina oli 7 297 euroa velallista kohti. 88 prosenttmässä 25–29-vuotiaat, mutta suurimmat keskimääräiset velat olivat 30
Helsinkiläisillä yliopisto-opiskelijoilla onkaupunkeihin. Vähiten velkaa on espoolaisilla yliopistoyliopisto-opiskelijoilla oli velkaa keskimäärin 7
Velallisten helsinkiläisten yliopisto2008/2009 lukuvuoteen 2010/2011. Myöson kasvanut etenkin 25 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla.on samassa ajassa kasvanut 11 prosenttialainamäärä on laskenut hieman.
Opiskelijoiden määrään suhteutettuna 22 prosentillaopintovelkaa. Espoossa asuvista yliopistoprosentilla. Helsinkiläisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista opintovelallisia oli 3023 ja vantaalaisista 22 prosenttia. Ikäryhmittäin suhteutettuprosentilla oli opintovelkaa liittyen ammattikorkeakoulu tai yliopistokoulutukseen. 25oli 11 prosentilla.
Opintovelalliset ammattikorkeakoulu
Opintovelallinen on henkilö, jolla on koronmaksukauden aikana opintolainaa.
0 1 000 2 000
16-19 v
20-24 v
25-29 v
30-34 v
35-39 v
40-44 v
45-49 v
50-54 v
Yli 54 v
Opintovelalliset
Helsingissä asuvilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla oli opintolainaa keskimäärin 5, velallisia on yhteensä 5 806. Yli puolet velallisista oliikäluokassa 4 651 euroa, seuraavassa ikäluokassa 25
Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Oulussa asuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräisetopintolainamäärät ovat hyvin samansuuruisia. 20–29-vuotiaiden opiskelijoiden lainamä
ulaiset nuoret amk-opiskelijat selviävät lähes tuhat euroa pienemmällä lainamäärällä kuin oululaiset ja helsinkiläiset.
opiskelijoista 9 435:lla oli opintovelkaa lukuvuonna 2010/velallista kohti. 88 prosenttia velallisista oli 20–29-vuotiaita. Eniten
mutta suurimmat keskimääräiset velat olivat 30–39-vuotiailla sekä yli 50
opiskelijoilla on isoimmat keskimääräiset opintovelat verrattuna muihin suuriinvelkaa on espoolaisilla yliopisto-opiskelijoilla. 20–29-vuotiailla helsinkiläisillä
opiskelijoilla oli velkaa keskimäärin 7 061 euroa, espoolaisilla 6 383.
elsinkiläisten yliopisto-opiskelijoiden määrä on kasvanut 17 prosentilla lukuvuodesta2008/2009 lukuvuoteen 2010/2011. Myös keskimääräinen lainamäärä on kasvanut tänä aikana.
vuotta täyttäneillä opiskelijoilla. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla velallisten määräon samassa ajassa kasvanut 11 prosenttia, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoilla keskimääräinen
oiden määrään suhteutettuna 22 prosentilla Helsingissä asuvista yliopistossa asuvista yliopisto-opiskelijoista velkaa on 16 prosentilla
Helsinkiläisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista opintovelallisia oli 30 prosenttia, espIkäryhmittäin suhteutettuna kaikista helsinkiläisistä 20
prosentilla oli opintovelkaa liittyen ammattikorkeakoulu tai yliopistokoulutukseen. 25
ovelalliset ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat ikäryhmän mukaan 2010/2011
Opintovelallinen on henkilö, jolla on koronmaksukauden aikana opintolainaa. Lähde: Kela
2 000 3 000 4 000Opintovelalliset
Yliopisto-opiskelijat
Ammattikorkeakoulu-opiskelijat
11
opintolainaa keskimäärin 5 710 euroa velallista806. Yli puolet velallisista oli 20–24-vuotiaita.
vassa ikäluokassa 25–29-vuotiaat velka oli jo
Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Oulussa asuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräisetvuotiaiden opiskelijoiden lainamäärät eroavat jo
opiskelijat selviävät lähes tuhat euroa pienemmällä laina-
li opintovelkaa lukuvuonna 2010/2011. KeskimääräinenEniten velallisia oli ikäryh-lla sekä yli 50-vuotiailla.
verrattuna muihin suuriinvuotiailla helsinkiläisillä
opiskelijoiden määrä on kasvanut 17 prosentilla lukuvuodestatänä aikana. Lainamäärä
eakouluopiskelijoilla velallisten määrä, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoilla keskimääräinen
Helsingissä asuvista yliopisto-opiskelijoista oliprosentilla ja vantaalaisista 15
prosenttia, espoolaisistana kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 16
prosentilla oli opintovelkaa liittyen ammattikorkeakoulu tai yliopistokoulutukseen. 25–29-vuotiaista velkaa
opiskelijat ikäryhmän mukaan 2010/2011
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna2010/2011suurissa kaupungeissa
Lähde: Kela
Yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna 2010/2011kaupungeissa
Lähde: Kela
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
Tampere Turku Helsinki
Kesk
imää
räin
en la
ina,
eur
oa
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
Helsinki Vantaa Turku
Kesk
imää
räin
en la
ina,
eur
oa
Lähteet :
Tilastoaineisto:
Tilastokeskus, Helsingin kaupungin erikseen tilaamat tilastotiedot sekä
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. Opetushttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna1suurissa kaupungeissa
opiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna 2010/2011
Oulu Vantaa Espoo
Tampere Oulu Espoo
, Helsingin kaupungin erikseen tilaamat tilastotiedot sekä yleiset tietokannat
2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministerhttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf
12
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna
opiskelijoiden keskimääräinen opintolaina lukuvuonna 2010/2011 suurissa