Kokonaissuunnittelu - fcg.fi · FCG Consulting People 2/2011 3 PääKirJoiTuS Arvoisa lukija, Koko suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran vaativien kehityspol-kujen ja ratkaisujen

FCG Consulting People 2/2011 1

FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2011

Kuntajohtaminen murroksessa

Kokonaissuunnittelu

2 FCG Consulting People 2/2011

Pari vuotta Lapinjärven kuntaa luotsan-nut Christian Sjöstrand pitää henkilö-johtamista ja palveluiden järjestämistä kuntalaisille keskeisinä kuntajohtami-sen haasteina. Kuva: Jarmo Teinilä.

441 750

FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti.

JulkaisijaFCG Finnish Consulting Group OyOsmontie 34, 00610 HelsinkiPuhelin 010 4090, faksi 010 409 5001

Sähkö[email protected]

Päätoimittaja Eeva Kokki

Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho

Osoitteenmuutokset verkon kauttawww.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos

Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2011

3 Pääkirjoitus

4 Kuntajohtajuus murroksessa – Muutoksen tuulia Lapinjärvellä

5 Kuntajohtajuus murroksessa – Eväitä uuden polven kuntajohtajalle

6 Kuntajohtajuus murroksessa – Sastamala muuttuu ja kehittyy

7 FCG-uutisia

8 Teollisuusalueen muodonmuutos

9 Lahden lippulaiva

10 Kokonaisvaltaisempaan rakentamisen suunnitteluun

12 Uuden ajan jätehuoltoa

13 Espooseen innovatiivinen sairaala

14 Ympäristöalan moniosaaja

15 FCG:n Fingrid Oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana

16 SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskunta rakenteita

18 Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksi

19 Tietomallien käyttö yleistyy

20 Toimintavarmuutta vesihuoltoon

21 Metrolla länteen ja itään

22 Lappeenrannalle uusi siirtoviemäri

23 Lappeenrantaan laaja puitesopimus

24 Historiallinen Billnäs herää henkiin

25 Ulkoasiainministeriön toimeksiantoja opetus-, ympäristö- ja vesi sektorilla

26 Nimityksiä FCG:llä


PääKirJoiTuS

Arvoisa lukija,

Koko suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran vaativien kehityspol-kujen ja ratkaisujen edessä. Julkisen talouden haasteet ja monet muut tekijät toimintaympäristössä edellyttävät hallittuja muutoksia rakenteis-sa, tuottavuudessa ja palveluissa.

Tässä lehdessä käsittelemme kahta kuntajohtamisen näkökulmas-ta tärkeää teemaa: kuntajohtamisen syklisyyttä ja rakennetun ympäris-tön kokonaisvaltaista suunnittelua. Lehdessämme on tällä kerralla esillä sekä nuoren polven kuntajohtaja että pitkän linjan konkari. Molempien haastatteluissa käy ilmi selkeästi se, että johtamisessa keskeinen on-nistumiselementti on monen toimijan yhteistyön saumattomuus ja su-juvuus.

Hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne on osa kuntien asukkailleen tuottamaa palvelua. Toimivissa rakenteissa ympäristö, infra ja raken-nukset muodostavat sopusointuisen, laadukkaan ja viihtyisän elinym-päristön. Tämä on vaativa tehtävä suunnittelulle. Johtamisen haaste on myös, miten ennakoida ja hallita erilaisten toteutustapojen vaikutukset kustannuksiin. Toimitilojen suunnittelussa rakennusten elinkaarikustan-nusten hallinta jo ennakolta on erityisen tärkeää. Liian usein sekä inves-tointien sitoman pääoman tarve että rakennetun ympäristön käytöstä ai-heutuvat kustannukset aiheuttavat yllätyksiä.

FCG tukee osaamisellaan asiakkaitaan kunkin perustehtävissä ja perustehtävien edellytysten suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityises-ti kunta- ja muun julkisen hallinnon referenssimme ovat laajat, ja sitä kautta myös käytännön kokemuksemme. Uudistamme osaamistamme jatkuvasti vastaamaan sekä perinteisen että laajenevan uuden asiakas-kunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Yrityssektorin volyymi asiakkaissam-me on jatkuvasti vähitellen kasvamassa. Tuoreista, mielenkiintoisista hankkeistamme löytyy tässäkin lehdessä useita esimerkkejä, kuten Es-poon Puolarmetsään rakennettava uudenlainen sairaalakonsepti.

Antoisia lukuhetkiä!

Ari Kolehmainentoimitusjohtaja

Muutoksen tuulia

LapinjärvelläTeksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä

Lapinjärvi hylkäsi viime vuonna voimaan tul-leen Loviisan seudun kuntaliitoksen ja valitsi itsenäisyyden.

– Päätöksen taustalla oli kai kunnan hyvä taloudellinen tilanne, joten paineita lii-tokseen ei ollut, arvioi Sjöstrand, joka aloitti vasta päätöksen jälkeen. Päätösvaltakin ha-luttiin pitää itsellä.

itsenäinen vai ei?Kunta saa kolmasosan tuloista veroina, toi-sen kolmanneksen valtionavuista ja loput mm. vuokra-asunnoista ja Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. 19 %:n veroäyri ei ole korkea, mutta ikärakenne muistuttaa jo nyt van-henevaa Suomea.

Pienen kunnan rahkeet eivät riitä kun-nan kaikkien tehtävien hoitamiseen, joten yhteistyötä tehdään Loviisan ja Myrskylän kanssa. – Täydellinen itsenäisyys ei siis säi-lynyt. Meillä pyritään kuitenkin katsomaan ensin, voiko palvelut hoitaa itse. Vasta sen jälkeen ostetaan muualta, kertoo Sjöstrand.

Katse yhteistyön suuntaan– Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tarvi-taan erityisesti perusterveydenhoidon ja eri-koissairaanhoidon sektoreilla, kunnanjohta-ja arvioi.

Lapinjärvi on selvittänyt seudullisen elinkeinoyhtiön perustamista Loviisan kans-

sa. Valtuusto palautti asian kuitenkin jatko-selvitykseen, ja nyt tutkitaan muita, tätäkin laajempia vaihtoehtoja.

Aiempi tiivis yhteistyö Itä-Uudenmaan liiton kanssa muuttui, kun liitto yhdistyi Uu-denmaan liittoon. – Syrjäisen itäuusmaa-laisen kunnan intressit näyttävät kovin mi-tättömiltä Helsingistä katsottuna, Sjöstrand huokaa.

“Jokapaikanhöylä”Näin kuvailee nykyistä toimenkuvaansa alunperin Pohjanmaalta kotoisin oleva Sjö-strand, joka siirtyi tehtäväänsä Rkp:n edus-kuntaryhmän pääsihteerin pallilta. Hän pitää keskeisinä arjen haasteinaan henkilö-johtamista ja palveluiden järjestämistä kun-talaisille. Päätöksenteko onnistuu kunnan ison johtoryhmän kanssa, vaikka mukana on kaikenikäisiä eri hallintokunnista.

Suuri haaste ovat suppeat henkilö-resurssit. Yhdenkin avainhenkilön poistumi-nen voi aiheuttaa ison ongelman. Sjöstrand kaipaisikin lisää tietoa siitä, miten järjestää esimerkiksi kunnan siivouspalvelut ja ruo-kapalvelut: omana työnä vai ostopalveluna.

– Hyvää tietoa päätösten pohjaksi tar-vittaisiin esimerkiksi muutosjohtamisesta ja ulkoistamisesta. Siksi yhteistyö lähikuntien kanssa on tärkeää, samoin kouluttautumi-nen, talousfoorumit ja kuntajohtajakokouk-set, hän luettelee. Vertaistieto on tervetullutta muilta kunnilta ja uusista ratkaisumalleista.

Vajaan 3 000 asukkaan Lapinjärven kaksikielinen kunta sijaitsee 6-tien varrella Loviisan kupeessa. Kuntaa on pari vuotta luotsannut alunperin pohjalainen VTM Christian Sjöstrand.

KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA

Idyllinen 3 000 asukkaan Lapinjärvi kuutostien varrella Loviisan kupeessa on oman tiensä kulkija. Kunta kentän muutokset tun-tuvat silti täälläkin. Niistä on pari vuotta ottanut mit-taa tuore kunnanjohtaja Christian Sjöstrand.


Kuntasektorilla tapahtuvat voimakkaat myllerrykset ovat saaneet monet havahtumaan siihen, että entisillä menettelytavoilla ei välttämättä enää selvitä kaikista muutoksista. Uudenlaiset valmiudet ja lisäkoulutus ovat monessa tapauksessa tarpeen. Asiaa ovat pitäneet esil-lä myös muun muassa Kunta liitto ja Kuntajohtaja-yhdistys.

Uusia eväitä saattavat kaivata niin uudet, tehtävässään äskettäin aloittaneet kunnan ylimmät viranhaltijat kuin myös kokeneem-mat johtohenkilöt, jotka hakevat uusia rat-kaisuja tai ovat joutuneet kohtaamaan esi-merkiksi kuntaliitoksen. Näin arvioivat FCG:n johtavat konsultit Markus Pauni ja Timo Huttunen, jotka ovat etsineet vastauk-sia näihin kysymyksiin.

Mullistus käynnissä– Kunnissa tapahtuu juuri nyt paljon suu-rempia mullistuksia kuin pitkään aikaan. Kyse ei ole pelkästään kuntaliitoksista, vaan palvelurakenteet, toimintamallit ja johtamis-järjestelmät menevät uusiksi muutenkin, to-teaa Pauni ja luettelee muutostilanteessa olevan johtajan haasteita: sekä asukkaiden että henkilöstön ikärakenne muuttuu, ja uu-det johtajat voivat joutua kohtaamaan ikä-polvikuilun myös poliittiseen johtoon. Hen-kilöstökin voi olla monikulttuurisempaa kuin aiemmin, mikä vaatii työelämän erilaista joh-tamista. Ja riittäähän näitä haasteita: liikelai-tosten yhtiöittäminen, kuntakonsernien ra-kennemuutokset, sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet...

– Uudet palveluntuottajamallit, tilaa-ja–tuottaja-perusteinen toiminta, ulkoista-minen: kaikissa kysytään valmiuksia koh-data uudenlaisia toimintatapoja. Siksi on syytä pohtia, mitä kaikkea se tarkoittaa ni-menomaan johtajuuden näkökulmasta, huomauttaa Huttunen, joka on erikoistunut organisaatioiden ja johtamisen leadership-kysymyksiin.

taliiton kanssa ja Kuntajohtajayhdistyksen tarpeita kuunnellen. Ohjelma koostuu kuu-desta kaikille yhteisestä kahden päivän lähi-opetusjaksosta sekä kahdesta yksilöllisestä tapaamisesta.

– Alustajiksi kutsuttavat huippuasian-tuntijat tulevat avaamaan uusia käytännön-läheisiä näkökulmia ja tarjoamaan varteen-otettavia hyviä käytäntöjä, joita kukin voi suoraan soveltaa oman johtamistyönsä ke-hittämiseen, vakuuttaa Pauni.

– Jokainen osanottaja tulee saamaan omasta johtamistyylistään myös yksilölli-sen analyysin. Sen pohjalta työstetään myös henkilökohtaisen johtamisen kehittämis-suunnitelma, joka vahvistaa strategista joh-tamiskykyä, lupaa Huttunen. Johtamista sparrataan sekä yhdessä että henkilökohtai-sesti valmentajan kanssa. Ohjelma tarjoaa myös oivan tilaisuuden verkostoitua muiden vastaavanlaisessa tilanteessa olevien osan-ottajien kanssa.

Ensimmäinen Uuden sukupolven kun-tajohtaja -valmennusohjelma käynnistyy vuo den 2012 alkupuolella.

Eväitä uuden polven kuntajohtajalleTeksti: Anna-Maija Gruber

Kohti hallittua muutostaPauni ja Huttunen valmistelevat yhdessä uutta valmennusohjelmaa, joka pyrkii anta-maan eväitä uuden sukupolven kuntajohta-jalle. Kun kuntasektori on murroksessa, ei johtaminenkaan enää voi onnistua vain van-hoilla eväillä, he muistuttavat.

Uusia valmiuksia voivat tarvita muutkin kuin kunnanjohtaja, sillä mullistukset koske-vat yleensä koko kunnan ylintä johtoa, ku-ten johtoryhmien jäseniä sekä liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden johtajia.

– Ensisijaisen tärkeää on löytää laajem-paa näkemystä kuntaorganisaation johtami-seen ja verkostojen hallitsemiseen. Näin voi-daan kehittää ja vahvistaa innovatiivisuutta ja strategista johtamista. Ja avuksi tarvitaan tietenkin konkreettisia johtamismenetelmiä ja työkaluja, sanovat konsultit.

Luvassa uusia näkökulmiaVuoden kestävää valmennusohjelmaa on suunniteltu yhdessä muun muassa Kun-

Jakso A3: Uusi kuntakonsernin

johtaminen ja verkostojen

hallinta

Jakso A5: Henkilöstövoimavarojen

ja työyhteisön johtaminen

Jakso A4:Palvelujen strateginen

kehittäminen, asiakkuus ja valinnanvapaus

Jakso B1: Yksilöllinen valmennus

Jakso A2: Muutoksen johtaminen

Jakso A6: Ohjelman päätös

– 2 pv opintomatka Euroopassa

Jakso A1: Toimintaympäristön trendit ja strateginen

johtaminen

Jakso B2:Yksilöllinen valmennus

Uuden sukupolvenkuntajohtaja

–valmennusohjelma

Kesto n. 1 vuosiJaksot A1-6 Yhteiset tapaamisetJaksot B1-2 Henkilökohtaiset tapaamiset

Vuoden mittainen käytännönläheinen uuden sukupolven kuntajohtaja -ohjelma koostuu kuudesta opetusjaksosta ja henkilökohtaisesta valmennuksesta.


Sastamala muuttuu ja kehittyy– Kuntajohtaja kuljettaa kunnassa tapahtuvaa muutosta – muutenhan se olisi ajopuu, määrittelee asian jämäkästi Sastamalan kaupungin johtaja Paavo Salli, joka on ollut monessa mukana.

KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA

Salli on johtanut ensin Vammalaa ja nyttem-min Sastamalaa vuodesta 1995. Sitä ennen hän oli kunnan rahoitusjohtaja. Uralle mah-tuu myös parin vuoden yliopistopesti ja kah-den kirjan kirjoittaminen uudelleenarvioivas-ta kunnasta.

Pirkanmaalla on harjoiteltu kuntamuu-toksia jo pitkään. Sastamala on pitkän ketjun tulos: Karkku ja Tyrvää liittyivät Vammalaan vuonna 1973, Vammala ja Suodenniemi yh-tyivät vuonna 2007, ja vuonna 2009 Mouhi-järvi, Vammala ja Äetsä muodostivat uuden Sastamalan kaupungin.

Seuraava suurempi muutos tulee vuo-den 2012 alusta, kun käyttöön otetaan Paras- lain hengessä sosiaali- ja terveystoimen yh-

teistoiminta-alueen hallintomalli. Hankkeen vastuukunta Sastamala viimeistelee parhail-laan yhteistoiminta-alueen perussopimus-ta, ja vuoden 2012 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Neuvotteluja on käyty Ikaa-listen, Kiikoisten, Lavian ja Punkalaitumen kanssa. Kesällä Ikaalinen ja Lavia jättäytyi-vät kuitenkin hankkeen ulkopuolelle.

– Kyseessä on melkoinen palapeli en-nen kuin on selvitetty, ketkä ovat hankkees-sa mukana, kuka vastaa mistäkin ja miten hanke budjetoidaan ensi vuodelle, Salli ku-vailee prosessia.

– 1970- ja 1980-luvut olivat tasaista hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ilman suuria mullistuksia. 1990-luvulla finanssi-

– on tärkeää rakentaa verkoston käyttövoimaksi luottamusta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta, arvioi Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli. Kuvassa Paavo Salli Sastamalaan nousevan uuden liikuntahallin rakennustyömaalla.

kriisi, EU, globalisaatio ja helppo tiedonvä-litys muuttivat tilanteen ja aloittivat muutos-prosessin, jossa loppua ei näy, Salli pohtii.

– Muutoksen hallinnassa tärkeitä ovat tiedotus ja avoimuus, joilla karsitaan kun-talaisten ennakkoluuloja. Aidot ja rehelliset perusteet selkiyttävät tilanteita.

– Yhteistyö naapurikunnan kanssa on-nistuu parhaiten silloin, kun aloite tulee ai-dan takaa. Sitä ei kannata tehdä itse, Salli paljastaa onnistuneen yhteistyön reseptin. – Kumppanuuksia tarvitaan niin kuntien välillä kuin kunnan ja valtion välillä. On tärkeää ra-kentaa verkoston käyttövoimaksi luottamus-ta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta.

FCG mukaan KELAn suunnittelu- ja rakennuttamis hankkeisiinFCG on päässyt mukaan sekä KELAn raken-nuttamistehtävien että LVIA-suunnitteluteh-tävien puitesopimukseen seuraavalle neljäl-le vuodelle. Sitoudumme myös antamaan sisustussuunnittelupalvelua valtakunnalli-sesti kaikissa Kelan toimipaikoissa.

Palestiinan vesisektorin kehittämishankeFCG on mukana konsortiossa, joka on voit-tanut haastavan hankkeen, joka avustaa ja neuvoo Palestiinan vesisektorin kehittämistä ja uudelleen organisointia. Maailmanpankin, Ranskan (AfD) ja Ruotsin (SIDA) yhdes-sä rahoittama hanke on kolmivuotinen. Hankkeen hallinnoija on Maailmanpankki ja se toteutetaan yhteistyössä Palestinian Water Authorityn (PWA) kanssa.

Uusia projekteja RomaniassaFCG on voittanut useita vesihuollon kehit-tämiseen liittyviä hankkeita Romaniassa. Olemme paikallisten yhteistyökumppaniem-me kanssa mukana esimerkiksi EU:n ko-heesiorahaston rahoittamissa projekteissa Aradissa ja Bacaussa.

Viiden vuoden koulutus-sopimus LappeenrannassaFCG on solminut Lappeenrannan kaupun-gin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa koulutussopimukset vuosille 2011–2013 sekä optiona vuosille 2014–2015. Vuosittain sopimusten turvin voidaan toteut-taa 60–70 koulutuspäivää. Sopimusehdot koskevat myös Lappeenrannan konserniyh-tiöitä, jotka voivat toteuttaa omin varoin kou-lutustilaisuuksia.

FCG rakennuttaa Haukipudas – Oulu -siirtoviemärinHaukiputaan Vesi on valinnut FCG:n raken-nuttajaksi ja projektipäälliköksi Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaan RANTA I Haukipudas – Oulu -siirtoviemärihankkee-seen. Hanke liittyy alueen virkistys- ja mat-kailukäytön edistämiseen.

Hannu Ranta tie- ja liikenne toimialan vetäjäksiInsinööri (AMK) Hannu Ranta, 56, aloitti FCG:n tie- ja liikennetoimialan johtajana elo-kuussa 2011. Hän tuli FCG:lle Destia Oy:ltä, jossa hän toimi vuodesta 1981 lähtien mo-nenlaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä.


Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Valokuvaamo STuDio-86, Sastamala

Kuva: Suvi Niini

Työkaluja muutoksen hallintaan– Kunnassa tarvitaan muutoksen tueksi hy-viä työkaluja kuten prosessinkuvausjärjes-telmiä, jotka sopivat esimerkiksi terveystoi-men prosessien kehittämiseen, arvioi Salli, joka soisi työkaluja olevan käytössä enem-mänkin. Vammalassa käynnistettiin proses-siajattelun kehittäminen jo vuosina 2003–2004, ja Sastamalalle tehdään talousarvio prosessipohjalta.

Salli arvostaa myös konsultteja ulkoi-sina asiantuntijoina erilaisissa muutostilan-teissa, koska se lisää kuntalaisten luotta-musta annettuun informaatioon. Konsultti tietää parhaiten, mitä valtiovalta edellyttää muutostilanteessa.

FCG konsultoi yhdessä ruotsalaisen orgutin kanssa vesisektorin kehittämistä Palestiinassa.

Teollisuusalueen muodonmuutosJoensuun ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaan Penttilänrantaan, entiselle saha-alueelle, rakennetaan keskustamainen asuin- ja työpaikka-alue. Ensimmäisen osa-alueen toteutussuunnittelu on jo pitkällä, pääsuunnittelijana toimii FCG.

Teksti: Paula Böhling Kuva: Vesa-Matti Kuukka

– Penttilänranta on kokonaan uusi kaupun-ginosa Pielisjoen rannalla, Joensuun parhaal-la paikalla. Alueesta on tarkoitus tehdä his-toriastaan ylpeä, ympäristöarvot huomioon ottava, korkeatasoinen kaupunginosa, ku-vailee projektipäällikkö Tero Toivanen Joen-suun kaupungilta suunnittelun tavoitetta.

Noin 40 hehtaarin laajuinen alue ra-kennetaan vaiheittain yli 20 vuoden kulu-essa, alkaen syksyllä 2011. Ensimmäisen asemakaavamuutosalueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä.

Monialainen kokonaisuusFCG:n toimeksiantoon sisältyvät katu-, ka-tuympäristö-, puisto-, pohjarakennus-, ra-kenne-, rantarakenne- ja venesatamasuun-

nittelu.– Tehtävämme on toteutussuunnitel-

mien ja rakentamisen kustannusarvioiden laadinta. Työ pohjautuu aikaisemmin laa-dittuihin yleissuunnitelmiin, kertoo projekti-päällikkö Jari Elo FCG:ltä.

Esimerkiksi pohjarakennusolosuhteet ovat alueella melko haastavat. – Teollisen toiminnan jäljiltä maaperässä oli haitta-ai-neita siinä määrin, että kaupunki on joutu-nut teettämään alueella erittäin laajat maa-peränpuhdistustoimet. Kunnostustyö ja sen vaikutus alueen maastoon pitää ottaa huo-mioon kaikessa suunnittelussa, Elo selostaa.

Yhteensopivat suunnitelmatTärkeää on myös se, että Penttilänranta liit-

tyy saumattomasti viereisiin alueisiin ja tu-levaan rakentamiseen. Esimerkiksi jätevesi-en pumppausjärjestelyn muutos, joka alkoi jo läheisen Aittarannan alueelta, jatkuu nyt suunniteltavalla alueella.

– Nykyisin jätevedet pumpataan Jo-kikadun pumppaamolla joen ali keskus-tan puolelle ja Hasaniemen pumppaamol-la takaisin Kuhasalon puhdistamolle, mutta jatkossa ne johdetaan suoraan Pielisjoen itärantaa myöten puhdistamolle, havainnol-listaa FCG:n Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen suunnitteluosuuttaan.

Jari Elo on tyytyväinen töiden etenemi-seen. – Kun ohjakset ovat yhdellä toimistol-la, vuorovaikutus ja eri alojen suunnitelmien yhteensovittaminen käy paljon helpommin kuin siinä tilanteessa, että toimijoita olisi enemmän, hän arvioi.

Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Jorma ilonen ja Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen FCG:ltä sekä projektipäällikkö Tero Toivonen ja toimistorakennusmestari Hannu Tarssanen Joensuun kaupungilta.


Lahden lippulaivaLahti tiivistää keskusta-aluettaan. Keskustan ja Pikku-Vesijärven väliin nykyi-sen linja-autoaseman tuntumaan suunnitellaan uutta tasokasta Ranta-Kartanon kaupunginosaa. FCG laatii kunnallistekniikan yleissuunnitelmat.

Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä

Kaikenikäisten ihmisten tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon, kuten kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu, riitta Niskanen (vas.) ja Taina Tuominen toteavat. Taustalla Pikku-Vesijärvi.

Asemakaavan tavoitteena on, että Ran-ta-Kartanosta tulee asuin-, liike- ja julkis-rakennusten sekä puistojen ja aukioiden kaupunginosa, joka suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein ja elinkaariajattelua noudattaen.

– Käynnistimme kaava-alueen yleis-suunnittelun keväällä, sillä odotamme kaa-van saavan lain voiman vuoden vaihteen tienoilla. Aluetta haluttaisiin päästä raken-tamaan muutaman vuoden kuluttua, jolloin käynnistyy myös muita keskustahankkei-ta, kertoo projektipäällikkö Riitta Niskanen Lahden kaupungilta ja jatkaa:

– Alueen kaava perustuu vuonna 2005 pidettyyn ideakilpailuun, ja kaava on ollut nähtävillä vuoden 2008 lopussa. Halusim-me teettää alueen yleissuunnitelman en-nen tarkempaa katu- ja puistosuunnittelua

ja tonttien luovutusta, sillä aluetta on hyvä ensin tarkastella kokonaisvaltaisesti.

FCG:n toimeksiantoon sisältyvät muun muassa katujärjestelyjen, aukioiden, puisto-jen, alikulkukäytävän ja vesihuollon suun-nittelu sekä laajempina kokonaisuuksina hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleis-suunnittelu.

Taide osaksi kaupunkikuvaaRanta-Kartano sijaitsee kaupunkirakenteel-lisesti ja historiallisesti merkittävällä paikal-la, joten suunnittelussa on erityispiirteensä.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan linja-autoasemarakennuksen tuleva käyttö kahvilana tai muuna yleisenä tilana on otet-tava huomioon samoin kuin puuston säilyt-

täminen. Vaikka alueelle nousee paljon ra-kennuksia, haluamme siitä vihreän tilan, joka liittää keskustan Vesijärveen, linjaa-vat Riitta Niskanen ja hankkeen kaupunki-kuvasta vastaava maisema-arkkitehti Taina Tuominen FCG:ltä.

Mielenkiintoisen lisävärin suunnitte-luun antaa taide, joka tuodaan vahvasti myös teknisiin ratkaisuihin.

– Suunnitteluryhmämme etsii keino-ja alueelta Vesijärveen laskevien hulevesi-en puhdistamiseksi – ja samalla mietimme, kuinka saisimme hulevedet osaksi kaupun-kikuvaa vesiaiheina. Taide liittyy vahvasti myös valaistusratkaisuun, Tuominen kuvai-lee moniulotteista tehtävää. Taidepanokses-ta vastaa alikonsulttina kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.



Rakennusalalla on maan tapana ollut hajautettu suunnittelu: jokainen pienikin suunnitteluala on kilpailutettu erikseen ja valituksi on tullut halvimman tarjouksen tekijä. Paras asian-tuntemus jää näin saamatta, kokonaisuut-ta ei tarkastele kukaan ja säästökin on vain näennäistä. Toisenlaisia näkymiä luo kokonais-suunnittelu. Mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet?

– Ensiksikin, kokonaissuunnitteluun tai ko-konaisvaltaiseen suunnitteluun liittyy erilai-sia näkökulmia sen mukaan, puhutaanko esimerkiksi talonrakennussuunnittelusta vai onko mukana myös infra. On tärkeää mää-ritellä, mitä termillä kulloinkin tarkoitetaan, pohjustaa TKK:lla (nyk. Aalto-yliopisto) pit-kään rakentamistalouden professorina toi-minut Jouko Kankainen.

Tilaajan tahtotila selvilleEmeritusprofessori Kankainen kannattaa ra-kennusten kokonaissuunnittelua. – Voi syn-tyä merkittäviä säästöjä, suunnitteluvirheet vähenevät ja lopputulos on laadukkaampi. Mutta tilaajan tahtotilan selvittelyyn on käy-tettävä aikaa ja energiaa, sillä hanke voi on-nistua vain, jos tavoite on selkeä.

dollisimman monta suunnittelualaa samaan toimitukseen.

– Mitä laajempi suunnittelukokonai-suus, sitä paremmin syntyy innovaatioita ja harmaat, ei kenenkään vastuulla olevat alueet poistuvat. Vain näin voidaan saada selviä kustannussäästöjä ja löytää oikeita rakenteita niin, että päästään painuvista pi-hoista, homeongelmista, kylmäsilloista ja lii-kenneongelmista, hän perustelee. – Kaikki lähtee alueen käytön suunnittelusta, johon pitäisi kytkeä ainakin liikennesuunnittelu ja geotekninen suunnittelu.

Kokonaissuunnittelu käy parhaiten tie-totekniikkaan perustuvilla suunnittelu- ja vi-sualisointimenetelmillä, kuten tuotemallin-nuksen ja kolmiulotteisen suunnittelun (3D) avulla.

Teksti: Paula BöhlingKuvat: Jarmo Teinilä

Jos hankkeessa on mukana sekä infran että rakennusten suunnittelu, kokonaisuutta on hankalampi hallita, koska asiaan liittyy myös omistus. Kankaisen mukaan onnistu-minen on varminta, kun alueen omistus on yksissä käsissä – tai urakoitsija ostaa alueen ja kaavoittaa sen yhdessä kunnan kanssa.

– Helsingin Arabianranta on loistava esimerkki onnistuneesta alueen kokonais-suunnittelusta, ja hyvin meni myös Aurinko-lahdessa, mutta sielläkin suunniteltiin en-sin ympäristö, sitten yksittäiset rakennukset, hän toteaa.

Eroon harmaista rajapinnoista Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mah-

rakentamisen suunnitteluunKokonaisvaltaisempaan


Kaukonen sanoo, että tilaajien kannat-taisi vaatia suunnittelijoita tuottamaan suun-nitelmat tuotemalleina, jolloin tulee mah-dolliseksi myös käytön aikainen parempi ylläpito.

– Ja kolmiulotteisesta suunnittelusta mennään nopeasti 4D- ja 5D-suunnitteluun, joilla tuotemalliin tuodaan mukaan aika ja kustannukset, hän visioi.

Uudet menetelmät auttavat myös ha-vainnollistamisessa, sillä käyttäjät voivat kul-kea rakennuksessa virtuaalisesti jo suunnit-teluvaiheessa.

Kohti kokonais optimointiaSuuntauksena on, että elinkaarikustannus-ten tarkastelu otetaan mukaan hankinta-

Ensin ympäristö, sitten rakennukset. Tämä jako on hyvä säilyttää suunnittelussa varsinkin, jos alueen omistus-pohja on moninainen, Jouko Kankainen (vasemmalla) sanoo. Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mahdollisim-man monta suunnittelualaa samaan toimitukseen.

päätöksiin – eikä suotta, sillä esimerkiksi toi-mitiloissa käyttökustannukset muodostavat huomattavan osan koko elinkaaren aikai-sista kustannuksista, samoin kuin rakenta-minen, rahoitus ja saneeraus. Suunnittelun ja rakennuttamisen osuus taas on vain pari promillea – ja tässä vaiheessa tehdyt valin-nat määräävät pitkälti käyttökustannukset.

– FCG kehittää parhaillaan laskenta-malleja yhdessä kuntien kanssa. Tavoittee-na on, että voisimme laskea ratkaisujen elin-kaaren aikaiset kustannukset ja tehdä siten hankinnan valintaperusteet koko elinkaa-ren näkökulmasta oikeiksi, Jari Kaukonen selostaa.

Myös suunnittelu ja tuotanto linkitetään rakennusten suunnittelussa yhä useammin toisiinsa. Tästä Kankaisella ja Kaukosella on

vain myönteistä sanottavaa,”joskin porras-tus saisi olla vähän nykyistä suurempi”.

– Eniten vaikeuksia on aiheuttanut se, toimitaanko pääsuunnittelijan vai projek-tijohtajan ohjauksessa. Pääsuunnittelijalla on lakisääteinen tehtävänsä, mutta hänen koordinointimahdollisuutensa ovat usein ra-jalliset, Jouko Kankainen toteaa.

Samaa sanoo Kaukonen. Hänen mie-lestään parasta olisi valita yksi suunnittelut-taja, joka koordinoi ja ohjaa hanketta tilaajan tarpeiden mukaan.

– Oli kyseessä sitten koulu, tehdas, lii-ketila, asunto, tie tai katu, sisällyttäisin ko-konaissuunnitteluun myös kokonaisopti-moinnin, johon kuuluvat esimerkiksi käytön, käytettävyyden ja ympäristökelpoisuuden optimointi, Kaukonen lisää.



Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla asuinalueilla Helsingissä ei enää käytetä suuria vanhanaikaisia jätesäiliöitä, vaan jätteet imetään kiinteistöistä maanalaisia putkia pitkin alueelliselle keskusasemalle. Putkikeräysjärjestelmän toimittaja valittiin keväällä.

– Olemme vieneet yhdessä FCG:n asiatunti-joiden kanssa läpi poikkeuksellisen suuren ja haastavan julkisen hankinnan, vastaa-vasta ei ollut Suomessa entuudestaan ko-kemusta, kertoo Jätkäsaaren jätteen putki-keräys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sami Haapanen tyytyväisenä. Yhtiön tehtävänä on rakennuttaa, hallinnoida ja omistaa Jätkä-saaren jätteidenkeräysjärjestelmää. Kala-satamassa toimii vastaavasti Kalasataman jätteen putkikeräys Oy.

Elinkaarimallia noudattaen– Päädyimme hankinnassa elinkaarityyppi-seen ratkaisuun, koska osaaminen on ää-rimmäisen vahvasti järjestelmätoimittajalla, Haapanen sanoo.

Tavallisesti toimittajan vastuu päättyisi rakentamisen ja takuuajan jälkeen, mutta nyt valittu yritys – YIT Kiinteistötekniikka Oy – vastaa myös järjestelmän ylläpidosta, kunnes viimeisen rakennusvaiheen päätty-misestä on kulunut kolme vuotta. Sopimus-kausi on 16–18 vuotta.

– Ero puhdasoppiseen elinkaarihank-keeseen on siinä, että järjestelmät raken-netaan kaupungin perustamien yritysten omistukseen ja hallintaan, ei järjestelmätoi-mittajalle. Saamme näin tiettyjä vapauksia järjestelmän kehittämiseen, Haapanen täs-mentää.

Ensimmäinen lajissaanHankinta toteutettiin kilpailullisella neuvotte-lumenettelyllä. Reilun vuoden aikana käytiin yksitoista neuvottelua, joissa hankinnan si-sältö tarkentui lopulliseen muotoonsa.

– On tärkeää, että tekniset ja taloudel-liset vähimmäisvaatimukset on määritelty riittävän tarkasti ja tarjoajia käsitellään tasa-puolisesti kaikissa vaiheissa, painottavat ra-kennuttamis- ja hankintapäällikkö Jouni Vii-nikkala ja toimialajohtaja Jukka Paavilainen FCG:ltä.

– Täytyi pystyä etukäteen määrittele-mään toimitus alueelle, josta ei ollut yksi-tyiskohtaista suunnitelmaa. Alussa ei ollut myöskään käsitystä järjestelmän toteutusta-vasta. Ja kun tämä kaikki tehtiin vielä jul-kisena hankintana, niin haastetta riitti, ku-vailee hankkeen teknisestä osasta vastannut Paavilainen ja viittaa liki 400-sivuiseen tar-jouspyyntöasiakirjaan.

Jukka Paavilainen (vas.), Sami Haapanen ja Jouni Viinikkala Jätkäsaaren työmaalla kesäkuussa. Ensimmäiset asuntoalueet on tarkoitus ottaa käyttöön Jätkäsaaressa kesällä 2012, Kalasatamassa hieman myöhemmin.

uuden ajan jätehuoltoa


– Espoon sairaalasta tulee potilaslähtöi-nen kuntoutus- ja kotiutuskeskus, jonka palvelu design nostetaan aivan uudelle ta-solle, lupaa perusturvajohtaja Juha Metso. Sairaalan innovatiiviset ICT-järjestelmät suunnittelee FCG.

Vanha pois, uutta tilallePientä kylää muistuttava sairaala rakenne-taan kahdessa vaiheessa niin, että se voi-daan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2016. Vanhanaikaiseksi käynyt Puo-larmetsä peruskorjataan, kun ensimmäinen vaihe eli perusterveydenhuollon osastot ovat valmistuneet ja potilaat muuttaneet sisään.

Nykyisen sairaalan tilalle tulee kakkos-vaiheessa toteutettava Elä ja asu -seniori-keskus. Samaan kompleksiin sijoittuu myös terveysasema, liikuntatiloja, kirjasto ja kau-pallisia tiloja.

Orkidea-nimi tulee sairaalan muodos-ta. Orkidean kukan muodostuvat 230 kun-

Espooseen innovatiivinen sairaala

Espooseen rakennetaan todellinen uuden ajan sairaala ja seniorikeskus, jotka korvaavat vanhan Puolarmetsän sairaalan 70-luvulta. Kansainvälisen arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto K2S Oy Orkidea-nimisellä ehdotuksellaan.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso (oiK.) ja FCG:n projektijohtaja ilpo Aarni orkidean kimpussa. uuteen sairaalaan tulee innovatiivista tietotekniikkaa, joka palvelee sekä potilaita että henkilökuntaa.

toutus- ja kotiutusosaston paikkaa, kun taas kukan “varsi” koostuu 160-paikkaisesta se-niorikeskuksesta.

– Espoon väki vanhenee, palveluntarve kasvaa eivätkä vanhat neljän hengen huo-neet enää vastaa nykyajan tarpeita. Uudet suunnitellaan yhdelle hengelle. Uuden sai-raalan idea on kuntouttaa potilaat asumaan hoidon jälkeen edelleen omassa kodissaan, kuvailee Metso hankkeen tavoitteita.

Mozartia tavoitellen– Sairaalaan tulee innovatiivisia ratkaisu-ja, jotka helpottavat potilaitten kuntoutusta ja henkilökunnan työtä. Kuntoutusta voi jat-kaa kotonakin samoilla eväillä, kertoo pää-vastuullinen ICT-suunnittelija, projektijohtaja Ilpo Aarni FCG:ltä. ICT-hankkeen voittanee-seen tiimiin kuuluvat lisäksi terveystieteen maisterit Maija Valta ja Tarja Vellonen, joh-taja Simo Reipas, talotekniikasta arkkiteh-ti Mikko Koivu sekä suunnittelijat Kyösti

Kukkohovi ja Herkko Nieminen.– Sairaalassa tullaan käyttämään vain

varmaa, jo hyväksi havaittua edistyksellistä teknologiaa, vakuuttaa Aarni.

Uuden rakennuksen tekniikka tukee saumattomasti potilaan kuntoutusta ja no-peaa kotiuttamista sekä muita sairaalan ja seniorikeskuksen toimintaprosesseja. Se käsittää muun muassa potilas- ja hoitaja-päätejärjestelmät, henkilöiden ja laitteiden tunnistus- ja paikannusjärjestelmät, itseoh-jautuvan kuntosalilaitejärjestelmän, opas-tusjärjestelmän sekä hissit, joita käyttävät sekä ihmiset että tavaraa kuljettavat robot-tivaunut.

– FCG suunnittelee tekniikasta orkes-terin, joka soi yhteen. Tavoitteena on saa-da aikaan Mozartia, ei Salieria, määrittelee Metso.

Yli 200 miljoonan euron investointi to-teutetaan mahdollisesti kumppanuus- tai elinkaarimallina, jossa mukana saattaa olla kansainvälisiä rahoittajia.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä


Tekstit: Paula BöhlingKuvat: Ville Suorsa, roosa Kytöaho, Jouko Kuosmanen ja Jarmo Teinilä

Ilmastonmuutoksen hillintä, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelu, luonnonvarojen vastuullinen käyttö, ym-päristön ja ihmisen välisen suhteen hallitseminen. FCG on vastannut näihin aikamme keskeisimpiin ympäristöhaastei-siin kehittämällä ympäristö-, energia- ja ilmasto palvelujaan. Palvelu valikoimaan sisältyvät niin nykytilan selvitykset, vai-kutusten arvioinnit, toteutettavuusselvitykset, suunnittelu kuin viranomaisasioissa avustaminen.

Määrätietoinen kehitystyö tuottaa tulosta, sillä esimerkiksi YVA-konsulttina (YVA, ym-päristövaikutusten arviointimenettely) FCG on noussut maan kärkikaartiin.

– 2000-luvulla meillä on teh-ty lähes sata YVAa

ja enin osa niistä

viime vuosina.

Louhoksia, meriväylä- ja satamakohteita,

tuulivoimapuistoja, ratahankkeita, turvetuo-tantokohteita, voimajohtohankkeita ja jäte-hankkeita, listaa johtaja Timo Lempinen FCG:ltä. Viime vuosina YVAt ovat liittyneet useimmin tuulivoimaan, joka muutenkin on yhtiön vahvoja aloja.

Kaavoitus ja YVA hyötyvät toisistaanYVA vaatii konsultilta laaja-alaista osaamista, sillä hankkeen ympäristövaikutukset on sel-vitettävä monipuolisesti.

– Ympäristö ei ole pelkästään luonto, vaan myös ihmiset, rakennettu ympäristö ja luonnonvarat. Nykytilan arviointi on tärkeää, mutta kaiken a ja o on selvittää, miten mer-kittävästi nykytila voi muuttua, jos hanke to-teutetaan, muistuttaa suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen FCG:ltä.

Perinteisesti FCG on Suomen johta-va kaavoittaja ja nyt suurten joukossa myös YVA-menettelyissä. Tätä Järvinen pitää suu-rena vahvuutena.

– YVA tuottaa valtavasti tietoa, jota voi-daan hyödyntää kaavoituksessa. Lisäksi on kaikkien osapuolten kannalta järkevää yh-distää YVA- ja kaavamenettelyihin liittyvät vuoropuhelut ja tiedottamiset, hän sanoo.

Natura-alueiden luonto erityishuomion kohteenaJos on todennäköistä, että suunniteltu han-ke merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvo-ja, hankkeesta tehdään luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi.

Johtava asiantuntija Jari Kärkkäinen FCG:n Kuopion toimipaikasta tekee parai-kaa tällaista arviointia Poronsalmen yleis-kaavasta. Kaavan tarkoituksena on mää-rittää kehittämisen kehykset Poronsalmen matkailualueelle.

– Poronsalmen yleiskaava-alue rajau-tuu Linnasaaren Natura-alueeseen, jossa päähuomion kohteena on saimaannorppa – uhanalainen, rauhoitettu, erityisesti suojelta-va ja luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji, selostaa Kärkkäinen Rantasal-men kunnan tilaamaa työtä.

Oleellista on kyetä arvioimaan, paljon-ko ihmisten jäällä liikkuminen haittaa nor-pan pesintää Linnasaaren alueella maalis-huhtikuussa.

Ympäristöalan Ympäristöalan Ympäristöalan moniosaajamoniosaajamoniosaaja


Mallit apuna arvioinnissaICT-osaaminen ja tietokonemallintaminen ovat FCG:n vahvuuksia. Niitä yhtiö hyö-dyntää yhä enemmän myös ympäristösel-vityksissä ja -suunnittelussa.

Käytössä on ollut ennestäänkin kym-meniä malleja, mutta viime vuosina on panostettu myös uusiin, muun muassa vesistö-, pöly- ja maisemavaikutusten ar-viointia tukeviin menetelmiin.

– Yksi omista malleistamme on AVE CARBON, paikkatietotyökalu maankäytön suunnitelmien energiakulutuksen ja hiili-taseen arviointiin. Olemme hyödyntäneet sitä muun muassa Mäntsälän ja Inkoon maankäytön visioissa, kertoo paikkatieto-asiantuntija Jan Tvrdý FCG:ltä.

Tuulimittaustietojen analysointiin on oma ohjelmistonsa, jolla voidaan esimer-kiksi optimoida tuulivoimaloiden sijoitus-paikat.

FCG:n Fingrid oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana

YVAn aikana hankittua tietoa hyödynnetään hankkeen jatkosuunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa, kertovat Mika Penttilä ja Marja Nuottajärvi.

YVA ry on palkinnut Fingrid Oyj:n ympäristö-vaikutusten arvioinnista, joka koskee Kokko-lasta Muhokselle ulottuvaa voimajohtohan-ketta.

– Palkinto merkitsee Fingridille paljon. Se on tunnustus siitä, että yritys toimi YVA-menettelyssä arvojensa mukaisesti, avoi-mesti ja vastuullisesti. Ja totta kai se tekee hyvää yrityksen maineelle, sanoo projekti-päällikkö Mika Penttilä Fingridiltä.

Hankkeessa konsulttina toiminut pro-jektipäällikkö, biologi Marja Nuottajärvi FCG:ltä uskoo, että onnistumisen taustalla on Fingridin ja FCG:n vankka YVA-kokemus, pitkä asiakassuhde ja tiivis yhteistyö hank-keen aikana.

– Muutostarpeisiin kyettiin vastaamaan nopeasti ja siinä avainhenkilöitämme oli pro-jektisihteeri Leila Väyrynen, Nuottajärvi kiit-telee.

Luonnonsuojelulain mukaisia arviointeja on tehty esimerkiksi Natura-alueilla, joilla esiintyy saimaannorppia.


– Suomen tie agraariyhteisöstä tietoyhteis-kunnaksi on tapahtunut niin nopeasti muu-tamassa vuosikymmenessä, että se herättää kansainvälistä kiinnostusta. Meidän koke-muksistamme voi olla hyötyä maille, joissa muutosprosessi on vasta aluillaan, arvioi tii-minvetäjä Katja Ahlfors ulkoministeriön Af-rikan ja Lähi-idän osastolta.

Mallia Suomesta– SAIS-hanke käynnistyi sen johto- ja oh-jausryhmien jäsenten tutustumismatkal-la Suomeen touko–kesäkuun vaihteessa. Ryhmät vierailivat muun muassa työ- ja elin kei noministeriössä ja tutustuivat Aalto-

SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskuntarakenteita

yliopiston ja VTT:n toimintaan, kertoo pro-jektipäällikkö Marja Laine FCG:n kansainvä-lisestä konsultoinnista.

Vierailun ajankohta oli valittu siten, että se osui samaan aikaan täällä järjestetyn inno-vaatioalan suurtapahtuman infoDev Global Forumin kanssa, jossa oli noin 600 osallistu-jaa 90 maasta.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä

Huhtikuun alussa käynnistyi ulkominis-teriön nelivuotinen kehitysyhteistyöhan-ke SAIS eli Southern African Innovation Support Programme. Sen tavoitteena on innovaatioita tukevan verkoston luo-minen neljään eteläisen Afrikan maahan eli Namibiaan, Mosambikiin, Botswa-naan ja Sambiaan. Hankkeen kotimai-nen yhteistyökumppani FCG.

SAiSin johto- ja ohjausryhmän jäsenet vierailivat kesäkuussa FCG:n tiloissa. Vasemmalla Lauri Kuukasjärvi, FCG:n hallinnoiman jo päättyneen CoFiSA-hankkeen vetäjä; Marja Laine, projektipäällikkö FCG:ltä; ruusa Shuuya, SAiSin talouspäällikkö; Seija inkinen, hallinnollinen koordinaattori FCG:ltä; Alfred van Kent, SAiSin johtoryhmän puheenjohtaja ja Dagmar Honsbein, SAiSin ohjausryhmän puheen johtaja.


Paikallista ohjaustaSAIS-hankkeen taustalla on kunkin maan kanssa solmittu aiesopimus, jossa osapuo-lina ovat innovaatiopolitiikasta vastaava mi-nisteriö ja innovaatioita edistävä paikallinen organisaatio, kuten Namibia Business In-novation Center. Hanketta johtaa pari ker-taa vuodessa kokoontuva johtoryhmä, ja sen käytännön toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat eri yhteiskuntasek-toreita, kuten yrityksiä ja akateemista maa-ilmaa.

Hanketta koordinoi Namibiaan perus-tettu projektitoimisto, jossa on kaksi pitkä-aikaista asiantuntijaa, toinen heistä suo-malainen. Lisäksi toimistossa on muuta henkilökuntaa. Jokaiselle maalle on valittu myös paikallinen maakoordinaattori. Hank-keen taustalla on Suomen monivuotinen kahdenvälinen yhteistyö Etelä-Afrikan kans-sa.

Ulkoasiainministeriö vastaa hankkeen hallinnosta ja seurannasta. Päävastuu on Pretoriassa toimivalla asiantuntijalla. Käy-

tännön asioissa on mukana myös Wind-hoekin edustusto. Hankkeen kokonaiskus-tannus on noin 6,2 miljoonaa euroa.

Pilottihanke– Kussakin maassa lähdetään liikkeelle maan omista tarpeista. Kenellekään ei tu-puteta yhdenmukaisia malleja, määrittelee Ahlfors. SAIS on ykkösvaiheen pilottihanke, jonka tuloksista riippuu, voidaanko toimin-taa laajentaa myös muihin SADC:n eli Sout-hern African Development Community -or-ganisaation 15 maahan.

– Hankkeeseen liittyen voidaan käyn-nistää myös pilottihankkeita, jotka voivat olla lähes miltä alalta hyvänsä, kertoo Laine. Maissa on selviä eroja innovaatioiden edistä-misessä, vaikka ne kaikki ovat edelleen san-gen maatalousvaltaisia.

Tavoitteena verkostoitumisen taitoHankkeen tavoitteita ovat tietoyhteiskunnan

kehitys, koulutuksen ja tutkimuksen edistä-minen sekä paikallinen verkostoituminen, jotta syntyisi hyödynnettävissä olevia inno-vaatioita.

– Suomessa vierailevia ryhmän jäseniä hämmästytti se, että meillä tehdään aktiivis-ta yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä ja toisaalta valtiovallan kanssa. Kehitysmais-sa on totuttu siihen, että jokainen puurtaa omien ongelmiensa kanssa, eikä tuloksia osata kaupallistaa tai markkinoida, kertoo Laine reaktioista.

– Verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää, kun luodaan edellytyksiä innovaa-tiotoiminnalle, ja se edellyttää toimivaa yh-teistyötä kaikkien sektoreiden välillä ja myös kolmannen sektorin kanssa, jolla Afrikassa on usein merkittävä rooli, vahvistaa Ahlfors. Verkostoja tarvitaan sekä maiden sisällä että niiden kesken. Jäsenten yhteinen matka Suomeen toivottavasti synnytti toimivia hen-kilösuhteita.

Tilaisuuteen osallistuivat myös Matti ojala, FCG:n kansainvälisen konsultoinnin liiketoimintajohtaja ja Mukombo Tambatamba Sambian National Technology Business Centeristä.


Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksiTeksti: Paula Böhling Kuva: Jari Tikka

Julkishallinnon Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa etsitään tuoreita näkökulmia liikennesuunnitteluun. FCG:n vetämä pilottihanke keskittyi suunnitteluprosessiin, tuloksena palkinto Liikenneviraston järjestämässä Suunnittelun ideakilpailussa.

Palkitun kehittämisehdotuksen ydin on, että valtakunnallisesti tärkeille yhteysväleil-le, kuten Turku–Tampere-välille, laadittaisiin kaikki liikennemuodot huomioon ottava ko-konaisvaltainen toimenpidesuunnitelma ja suunnittelu olisi nykyistä vuorovaikutteisem-paa.

– Ryhmän esitys on reipas ja sopivas-ti vanhoja käytäntöjä kyseenalaistava. Siinä lähdettiin rohkeasti tekemään uutta, luon-nehtii idea kilpailun projektipäällikkö Teija Snicker-Järvinen Liikennevirastosta.

– Kuten ryhmä ehdotti, tarpeiden ja

tavoitteiden selvittäminen on syytä ottaa omaksi vaiheekseen ja palvelutasotavoitteet on määriteltävä ennen varsinaisen suunnit-telun aloittamista. Samoin rahoitusmahdolli-suuksien selvittäminen, seuranta ja kannus-tinten käyttö vaativat enemmän huomiota, hän sanoo.

Muutos alkaa omasta toiminnastaFCG ottaa pilotissa syntyneet ajatukset oh-jenuoraksi myös omassa toiminnassaan,

kunhan ryhmää vetänyt Mari Moilanen pää-see vauhtiin uudessa tehtävässään liikenne-suunnittelupäällikkönä.

– Liikennesuunnitteluprosessimme monialaistuu. Etenkin maankäytön ja liiken-teen yhteissuunnittelu on tärkeää, mutta li-säksi alamme hyödyntää muuta osaamista, kuten elinkeinoelämän ja palvelujen asian-tuntemusta, tulevaisuudentutkimusta ja so-siologiaa. Osallistavat menetelmät otetaan myös osaksi sisäisiä suunnitteluprosesseja, Moilanen hahmottelee.

Suunnittelun ideakilpailuun osallistuivat muun muassa Tuomas Miettinen AiriX Ympäristö oy:ltä, Pekka Saarinen Finnmap infra oy:ltä, Mari Moilanen FCG:ltä sekä Ville riihinen inspira oy:ltä.


Tietomallien käyttö yleistyy Teksti: Paula Böhling

Tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa.

Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmi-ulotteisesti.

FCG on yksi kuudesta veturiyrityksestä Tekesin rahoittamassa kolmivuoti-sessa PRE-tutkimusohjel-massa. Ohjelman kunnian-himoisena tavoitteena on vakiinnuttaa tietomalli-ajattelu suomalaiseen rakentamiseen, infra-suunnitteluun ja alueiden-käytön suunnitteluun. Tutkimusohjelma kokoaa yhteen yli 40 yri-tyksen, tutkimuslaitoksen ja oppilaitoksen voimat. – Voi sanoa, että nämä ovat juhlat, joihin kaikki on kutsuttu, luonnehtii BIM City-työpakettia vetävä toimistopäällikkö Anssi Savisalo FCG:ltä.

BIMCity-työpaketissa luodaan tietomal-linnuksen toimintatapoja erityisesti aluei-den käytön prosesseihin.

– Tutkimuksen avulla mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä maailmanluokan tietomallinnusosaamisen ja pääsevät vie-mään sen suoraan omiin toimintamalleihin-sa ja arvoverkkoihinsa – varmistaen näin it-selleen kilpailuedun, näkee PRE-ohjelman johtaja, tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy:stä.

Suunnittelun ja ylläpidon työkaluFCG on tehnyt tietomallinnusta muutaman vuoden ajan yksittäisissä rakennushank-keissa. Käynnissä olevista tietomallinnus-projekteista suurin on kaikkien toimialojen yhteinen Mikkelin Metsä-Sairilan uuden kal-liopuhdistamon suunnittelu. BIMCityn myö-tä työ sai osittain uuden suunnan ja hyvän arviointialustan.

– Tietomallinnuksesta on monenlais-ta hyötyä prosessin aikana. Suunnittelussa

tehdään vähemmän virheitä ja osapuolten välinen tiedonkulku paranee, jolloin suun-nitelmien ja tietojen yhteensovittaminen hel-pottuu, kuvailee rakennesuunnittelun toimi-alapäällikkö Kari Lomperi FCG:ltä.

Parempaa palveluaFCG:ssä nähdään, että meneillään oleva ke-hitys avaa yhtiölle merkittäviä uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia.

– Suunnitteluaineistot eivät enää jää hyllyyn pölyttymään, vaan syntyy dynaami-nen ympäristö, jossa voimme tarjota asiak-kaalle suunnittelun lisäksi ylläpitopalvelua: sekä infran että rakennusten ylläpitoa. Eikä liene kovin kaukana tulevaisuudessa se-kään, että teemme kaiken suunnittelun mal-lien avulla, Lomperi ja Savisalo ennakoivat.

He kuitenkin muistuttavat, että tieto-malli on vain apuväline. – Edelleen on osat-tava suunnitella, siihen ei ole oikotietä!


Toimintavarmuutta vesihuoltoonSuomen vesihuoltojärjestelmät ikääntyvät ja samalla myös vikaantuvat. Tilanteen ovat todenneet vesihuoltolaitokset, viranomaiset ja alan yritykset. Korjauksiin ei ole kuitenkaan vielä ryhdytty tarvittavassa laajuudessa.

– Verkostojen kunto on paikoin huolestut-tava, ja mittava saneeraustarve on kyllä tie-dostettu. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, olemme ottaneet FCG:n koordinoimaan ver-kostosaneeraushanketta, jonka tavoittee-na on tunnistaa alan ongelmakohtia, kertoo Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n toimitusjoh-taja Osmo Seppälä.

Tavoitteena yhteinen näkemysSuomessa on kaikkiaan noin 1500 vesihuol-tolaitosta. Suurimmat ovat yleensä kunnal-lisia, kuntien osakeyhtiöitä tai liikelaitoksia, kun taas pienet ovat usein osuuskuntia.

– Verkostosaneeraushankkeella etsi-tään ennen muuta yhteistä näkemystä alan investointitason nostamiseksi. Samalla ar-

vioidaan myös resurssipohjaa. Yksityiselle sektorille voisi olla tarjolla myös kasvavaa lii-ketoimintaa, kertoo Seppälä.

Alan ongelmia on ollut pohtimassa pa-rikymmentä vesihuoltolaitosta ja kuusi ura-koitsijaa. Alkuvuodesta käynnistynyt hanke päättyi elokuun lopussa. Sen aikana järjes-tettiin molemmille osapuolille sekä erillisiä että yhteisiä työpajoja.

– Verkostot ikääntyvät sellaista tah-tia, että saneerausinvestoinnit pitäisi tupla-ta. Rahaa ei aina ole riittävästi käytettävis-sä, vaikka laitoksilla on verkostoissa kiinni merkittävä omaisuus, arvioi hanketta vetä-nyt FCG:n liiketoimintajohtaja Jukka Meri-luoto, joka pitää tavoitteena parin-kolmen jatkoprojektin syntymistä. – Nykyisiä toimin-tamalleja pitää ehdottomasti kehittää, jotta päästäisiin nostamaan toimintavarmuutta.

investoinnin esteitä?– Hankkeen aikana on pohdittu myös sitä, miksei verkostojen saneeraukseen ole in-vestoitu enempää. Selitykseksi on tarjottu vesilaitosten lyhytjänteistä ja kausiluonteista saneeraustoimintaa, joka ei ole kasvattanut palveluntarjontaa, ja toisaalta urakoitsijoiden liian suppeaa palveluntarjontaa, joka ei ole kannustanut laitoksia investointeihin. Työpa-jat ovat auttaneet ymmärtämään molempien osapuolien näkemyksiä ja lisänneet keski-näistä luottamusta, kiittelee Seppälä.

Hankkeen aikana tutkittiin myös erilai-sia toimintamalleja, kuten allianssi- ja elin-kaarimalleja, joissa rahoittajina voisivat olla urakoitsijat ja ulkopuoliset tahot. – Vesihuol-tolaitoksille oma tulorahoitus on kuitenkin viime kädessä tärkein investointien rahoi-tusmuoto, toteaa Seppälä.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Jukka Meriluoto (vas.) ja Jyrki Laitinen (oik.) FCG:ltä ovat olleet FCG:n konsultteina mukana verkostosaneeraushankkeessa. Keskellä osmo Seppälä Suomen Vesilaitosyhdistykseltä.


Metrolla länteen ja itäänPääkaupunkiseudun joukkoliikenne kulkee nyt ja jatkossakin pitkälti metron varassa. Uusi, rakenteilla oleva linjaus länteen tuo sen muutaman vuoden päästä myös espoolais-ten ulottuville. Itäinen suunta on puolestaan jo sen ikäinen, että asemat alkavat olla osit-tain korjausten tarpeessa. FCG on mukana molempien ilmansuuntien hankkeissa.

Vuonna 2015 metrolla huristetaan myös ruoholahdesta länteen.

– FCG:n ensimmäinen avaus länsimetron suuntaan on Tapiolan uusi metroasema, jos-sa osuutemme on ollut aseman geosuunnit-telua. Metroaseman rakennusten kohdalle on suunniteltu sinne tulevia kaivantoja, ja tä-hän liittyen on tehty mittausten ja pohjatut-kimusten ohjelmointia, kertoo toimialajohta-ja Matti Honkaniemi. Metron rakennustyöt alkavat Tapiolasta, ja aseman rakentaminen käynnistyy varsinaisesti loppuvuodesta.

Myllypuron asema remonttiinNykyinen käytössä oleva Vuosaareen ja Mel-lunmäkeen päättyvä itäinen linja alkaa puo-lestaan olla paikoitellen siinä iässä, että

korjausta tarvitaan varsinkin vanhemmilla asemilla. HKL:n kanssa tehdyn puitesopi-muksen pohjalta FCG suunnittelee parhail-laan Myllypuron metroaseman saneerausta.

– Korjausten yhteydessä esimerkiksi keskilaituri rakennetaan uudelleen. Se saa myös uuden, hieman leveämmän katoksen, kertoo Honkaniemi. Vaikka kyseessä on maanpäällinen asema, sen sijainti kallioleik-kauksessa tekee korjaamisesta hyvin haas-teellista. – Asema on kuin syvässä kanjo-nissa, ja se on hyvin jyrkkäluiskainen, mikä vaatii korjaustöiltä melkoista akrobatiaa, hän kuvailee työn haasteita.

Nyt on käynnissä aseman hankesuun-nitteluvaihe. Varsinainen toteutussuunnitte-lu alkaa tänä syksynä. Puitesopimus HKL:n

kanssa on voimassa tämän vuoden lop-puun. FCG on aiemmin tehnyt selvityksen myös Siilitien metroaseman kalliopinnasta.

Varikko laajeneeLänsimetron rakentaminen vaikuttaa osal-taan myös itäisen puolen kuvioihin, sillä metroradan pidentyessä vaunukanta lisään-tyy, ja kaikki metrovaunut tulevat jatkossa viettämään yönsä samalla varikolla Roihu-pellossa.

– Metrovarikkoa laajennetaan par-haillaan tulevan länsimetron tarpeisiin. Nyt on käynnissä jo laajennuksen kolmas vai-he, kertoo Honkaniemi. FCG:n osuus hank-keesta on varikon geo- ja pohjarakennuksen suunnittelutyö.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Lehtikuva


Lappeenrannalle uusi siirtoviemäri– Siirtoviemärin suunnittelua on tarkastel-tava tekniseltä, taloudelliselta ja ympäris-tön näkökulmalta. Reittilinjaus tarkentuu maastotutkimuksin ja myös maanomista-jia kuunnellen, kertoo Lappeenrannan vesi-huoltolaitosten käyttöpäällikkö Riitta Moisio Lappeenrannan Lämpövoima Oy:stä. Lop-pukesän ja syksyn aikana suoritetaan alus-tavan linjauksen maastomittauksia. Siir-tolinjan rakennussuunnittelun on arvioitu päättyvän ensi helmikuuhun mennessä.

Ympäristön ehdoillaEnnen kuin tähän päästään, siirtoviemäril-le tarvitaan vielä vuoden loppuun mennessä haettava uusi ympäristölupa sekä mahdolli-sesti myös YVA-selvitys.

Viemäriputken alustava kustannusar-vio on 35–38 milj. euroa. Tulevien pump-paamojen lopullinen määrä on vielä avoin, mutta kustannusarvioon on otettu mukaan

kahden rakentaminen. Tämän lisäksi uuden puhdistamon hinnaksi tulee noin 40 milj. euroa.

Vanha, Haapajärveen ja Viipurinlah-teen laskeva purkuvesistö ei saanut enää ympäristölupaa, vaan sen jatkohakemus hylättiin vuonna 2006. Lappeenrannan kaupunki kävi läpi kaikki oikeusasteet tut-kiessaan mahdollisuuksia jatkaa vanhan purkuvesistön käyttöä. Kun lopputulos oli kielteinen, kaupungin oli etsittävä jätevesil-le uusi, ympäristölle sopivampi vaihtoehto.

Alueellinen ratkaisuToteutuessaan uusi viemäri kuljettaa puh-distetut jätevedet Vuokseen ja kulkee reitin varrella myös Imatran kautta, jonka kans-sa asiaa on selvitetty yhdessä. Tämä ratkai-su tekee mahdolliseksi sen, että verkostoon johdetaan jätevedet myös Joutsenosta, joka kuuluu alueellisesti Lappeenrantaan. Taipal-

saaren ja Lemin jätevedet puhdistetaan jo ennestään Lappeenrannassa.

– Uusi jätevesiratkaisu koskisi kaik-kiaan noin 70 000 asukkaan jätevesiä, ker-too Moisio.

Valintana VuoksiFCG on ollut hankkeessa mukana selvittä-mässä alueen kannalta sopivimpia ratkai-suja. – Vertailuissa tutkittiin, miten jäteve-det kuormittavat vaihtoehtoisesti Saimaata tai Vuoksea, kertoo projektipäällikkö Antti Smolander. – Kaikki tehdyt selvitykset, jotka koskivat ympäristöseikkoja, puolsivat Vuok-sea siirtoviemärin päätepisteenä, sanoo puolestaan projektipäällikkö Pia Kinnunen.

Hankkeen seuraava vaihe on raken-nussuunnitelma, jonka pitäisi valmistua hel-mikuuhun 2012 mennessä. Itse rakentami-nen vie 1–2 vuotta.

Teksti: Anna-Maija Gruber

Lappeenrannan kaupunki on vuosien ajan etsinyt ratkaisua alueen jätevesiongel-miin. Uusi, Vuokseen päättyvä 42 km:n mittainen siirtoviemäri- hanke on vihdoin siirtymässä toteutus-vaiheeseen, kun kau-punginvaltuusto teki asiasta myönteisen päätöksen. FCG on ollut mukana selvittä-mässä eri toteutus-vaihtoehtoja.


Lappeenrantaan laaja puitesopimus– Puitesopimuksen kautta halutaan varmis-taa, että kaupungilla on käytössä riittävästi suunnitteluresursseja aina tarvittaessa, jotta kankea hankintamenettely ei hidastaisi pro-sesseja, kertoo teknisen toimen tuotantojoh-taja Pasi Leimi. Puitesopimuskonsulttien palveluja voivat käyttää kaupungin eri yksi-köt ja konserniyhteisöt.

Työyhteenliittymän tarpeisiinPuitesopimuksen solmi kaupunkikonser-nin sopimuksellinen työyhteenliittymä, jos-sa ovat mukana kaupungin tekninen toimi, Lappeenrannan Energia Oy ja Lappeenran-nan Vesi Oy. Lappeenranta kilpailutti samal-la kertaa lähes kaikki osa-alueet.

– Puitesopimus tulee tarpeeseen, kun 17 % Lappeenrannan teknisen toimen hen-kilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2014

mennessä. Eläkkeelle siirtyvien paikkoja ei läheskään aina täytetä, koska väkeä on vä-hennettävä. Siksi käynnistettiin sopimus-hanke, jolla varmistetaan suunnittelutyön sujuva jatkuminen aina, kun siihen ilmenee tarvetta, kuvailee Leimi hankkeen taustoja.

FCG vastasi tarjouspyyntöön tarjoamal-la laajasti eri osa-alueiden suunnittelua ja menestyi kisassa hyvin erityisesti kokonais-taloudellisuutensa ansiosta. Kyseessä ei ol-lut pelkällä hinnalla kilpaileminen, kiittelee yhtiön hinta–laatu-suhdetta Leimi, joka on ollut tyytyväinen tähän mennessä käynnis-tyneisiin hankkeisiin.

Laaja infrapaketti

Nyt tehty kumppanuussopimus on voimas-sa vuoden 2012 loppuun, ja siihen liittyy

Lappeenrannan kaupunkikonsernin työyhteenliittymä on solminut laajan, lähes kaikkia suunnittelun osa-alueita koskevan puitesopimuksen, jonka yhtenä osapuo-lena ja puitesopimus-konsulttina on FCG.

vuoteen 2014 ulottuva optio. Sopimus kat-taa laajasti infraan liittyvän suunnittelun, kuten aluesuunnittelun, katu- ja vesihuol-tosuunnittelun, hulevesien käsittelyjärjes-telmien suunnittelun, geo- ja pohjarakenne-suunnittelun, erilaisia liikennesuunnitteluun liittyviä osa-alueita sekä pilaantuneiden mai-den kunnostamiseen liittyvän suunnittelun.

– FCG sai sopimuksen kaikkiin tarjo-amiinsa osa-alueisiin, toteaa tyytyväisenä projektia koordinoiva suunnittelupäällikkö Sami Kurkela Lappeenrannan toimipaikas-ta. Hänen varamiehenään on toimialajohta-ja Jari Elo.

Suurin osa sopimushankkeista suunni-tellaan FCG:n Lappeenrannan toimipaikas-sa. Tarpeen mukaan hankkeisiin osallistuu tekijöitä muista toimipaikkoista. Esimerkiksi katu- ja vesihuollon hankkeissa ovat muka-na Jyväskylän ja Kuopion toimistot.


Historiallinen Billnäs herää henkiin


Billnäsin ruukki on luo-kiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuri-ympäristöksi, ja yhdessä muiden Pohjan ruukkien kanssa se on myös yksi Suomen 27 kansallis-maisema-alueesta. Asemakaavamuutos mahdollistaa pitkään hiljaiseloa viettäneen alueen kehittämisen vireäksi asuin-, elämys- ja liiketoimintaympäristöksi.

FCG on toiminut hankkeessa Raaseporin kaupungin konsulttina, sekä asemakaavan laatijana että ulkopuolisena asiantuntijana selvitysten teossa.

Työn erityisenä haasteena on Billnä-sin alueen valtakunnallinen merkitys yhte-

nä Suomen teollisuushistorian keskuksista. Kulttuurihistorialliset arvot sovitetaan suun-nittelussa yhteen luonnon ja asumisen sekä vireän liiketoiminnan tarpeiden kanssa.

– Prosessin hallinnan kannalta on ol-lut suuri helpotus, kun selvitykset on voi-tu tehdä talon omana työnä, on sitten ollut kyse teollisuusarkeologiasta, rakennushisto-riasta tai pilaantuneesta maaperästä, toteaa projektipäällikkö, arkkitehti SAFA Anssi Sa-visalo FCG:ltä. – Viranomaisten ja tilaajan tietotarpeisiin on voitu vastata joustavasti ja kustannustehokkaasti prosessin kuluessa.

Avoimesti ja läpinäkyvästiRaaseporin kaupungin kaupunkisuunnitte-lupäällikkö Kukka-Maaria Luukkonen ker-too, että tiedotus ja vuorovaikutus kuuluvat oleellisena osana suunnittelu- ja selvityspro-sessiin. Kaavahankkeessa on muun muas-sa ensimmäisen kerran käytetty paikkatie-toa hyödyntävää pehmoGIS-kyselyä, jossa

osalliset merkitsivät näkemyksiään suoraan kartalle.

– Kaikissa vaiheissa pitää toimia avoi-mesti ja läpinäkyvästi. Kenellekään ei saa tulla sellaista oloa, ettei hänelle kerro-ta jotain, summaa Luukkonen. – Osalli-sen kannalta on tärkeää, että monisyisestä hankkeesta tiedotetaan selkeästi ja ymmär-rettävästi. Alueeseen liittyy monia intressejä, jotka ovat osin myös keskenään ristiriitaisia. Herättää helposti epäluuloa, jos viesti ei ole kirkas.

Luukkonen kiittelee kaupungin ja kon-sultin yhteistyötä hankkeessa. – Asiakkaana minun on voitava luottaa siihen, että sovitut asiat tapahtuvat ja konsultilla on työn koko-naisuus hallussaan.

Asemakaava viedään kunnanvaltuus-toon vuoden 2012 alussa, mutta kehitystyö alueella kestää vielä vuosia.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot ovat yhtä mieltä siitä, että Billnäs on ainut-laatuinen paikka ja siitä tehdään yhdessä jo-tain hienoa.

”Harwassa on seutua toista, jossa luonto ja wuosisatain kuluessa tehty ihmistyö owat sulemmassa sopusoinnussa. Wäkivaltaa ei ole tehty kummaltakaan puolen.” Sanomalehti uusi Suometar 1893


Energia- ja ympäristöalan hankkeita Afrikassa ja KiinassaSuomen ulkoasiainministeriö edistää uusiu-tuvan energian, energiatehokkuuden ja puh-taiden teknologioiden käytön kehittämistä ja toimeenpanoa neljän eri alueellisen yhteis-työohjelman (Energy and Environment Part-nership Programme, EEP) kautta.

FCG voitti kesällä väliarvioinnin, joka kattaa sekä eteläisen ja Itä-Afrikan alueen että Mekongin alueen Kiinassa EEP:ien tä-hänastisen toiminnan. Toimeksiannon kent-täosuudet on jo tehty ja parhaillaan tiimi ko-koaa havainnot ja suositukset raportiksi.

Metsäalan tieto-järjestelmien kehitys-hanke VietnamissaFCG:llä on Suomen ulkoasiainministeriön kanssa metsäalan kehitysyhteistyötä koske-va puitesopimus vuosille 2009–2012. Pui-tejärjestelyn kautta toteutetaan lyhytaikai-sia konsulttipalveluja liittyen metsäsektorin hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin.

FCG voitti kesällä 2011 Vietnamin met-säsektorin tietojärjestelmien kehittämishank-keen ”Development of Management Infor-mation Systems for Forestry Sector Project (FORMIS) in Vietnam” toisen vaiheen suun-nittelutyön (vuosille 2012–2016).

opetustoimen kehittämis-hankkeita Nepalissa ja Mosambikissa”Planning of Technical Assistance for School Sector Reform Programme in Nepal” -hankkeessa tehtävänä on suunnitella yh-teistyössä Nepalin opetusministeriön kans-sa projekti, jossa kehitetään ammatillisten aineiden opetussuunnitelmaa perusopetuk-sessa. Valmisteltava projekti tulee olemaan osa Nepalin laajaa opetussektorin kehittä-misohjelmaa, SSSP:tä.

Mosambikin varhaiskasvatuksen suun-nitteluhankkeen tavoitteena on suunnitella yhteistyössä Mosambikin opetusministeriön ja tasa-arvo ja sosiaaliministeriön kanssa neljän vuoden (2012–2015) hanke, jonka tavoitteena on parantaa Mosambikin maa-seudun köyhän väestön koulutusmahdolli-suuksia, kehittää maan opetuksen laatua ja lisätä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa Mo-sambikissa.

Varhaiskasvatushankkeen pedagogi-nen lähestymistapa on leikinomainen oppi-minen. Yhteisön aktiivinen osallistuminen oman kulttuurinsa lähtökohdista käsin ja äi-dinkielellä oppiminen ovat varhaiskasvatus-ohjelman pääperiaatteita.

Vesisektorin hanke VietnamissaAlkukesästä 2011 FCG voitti UM:n Vietna-min vesihankkeen “Water and Sanitation Programme for Small Towns, Phase II” väli-arvioinnin, joka suoritetaan syksyn 2011 aikana.

Biotieteen kehityshanke Etelä-AfrikassaBioFISA on Suomen ja Etelä-Afrikan yhteis-työohjelma eteläisen Afrikan biotieteellisen tutkimuksen ja tutkijaverkostojen kehittä-miseksi sekä biotiedepohjaisten tuotteiden tuomiseksi markkinoille. Ohjelman keski-

vaiheeseen sijoittuvassa evaluaatiossa FCG suorittaa arvioinnin ohjelman tähänastisista kokemuksista ja tuloksista sekä esittää suo-situksia ohjelman mahdollisen jatkon suun-nittelua varten.

innovaatiohanke eteläisessä AfrikassaFCG on voittanut UM:n rahoittaman in-novaatiohankkeen eteläisessä Afrikassa. Hankkeessa ovat mukana Botswanan, Mo-sambikin, Namibian ja Sambian hallitukset ja paikallisia organisaatioita. Hankkeen ta-voitteena on edistää innovaatiotoimintaa kai-kissa osallistujamaissa.

opetussektorin kehittämis hanke PalestiinassaFCG tuottaa vuosina 2011–2013 Ulkoasi-ainministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikölle asiantuntijapalveluita palestiina-laisalueiden opetussektorin sektorituen seu-rannan ja arvioinnin tueksi. Asiantuntija-palvelut liittyvät Suomen antamaan tukeen Palestiinan opetussektorin viisivuotissuun-nitelman ”Education Development Sector Plan – Towards Quality Education for Deve-lopment” toteuttamiseen. Suunnitelman ta-voitteena on parantaa opetuksen laatua pa-lestiinalaisalueilla.

Hankkeessa on yksi asiantuntija, jon-ka tukena toimii ryhmä opetusalan muita asiantuntijoita. Asiantuntijan tehtävänä on seurata ja analysoida palestiinalaisaluei- den opetussektorin ja sektorin avunanta-jayhteistyön kehitysprosesseja ja hahmot-taa ja identifioida prosesseissa nousseita kysymyksiä, joihin Suomen tulisi vaikuttaa. Asiantuntija myös avustaa ministeriön virka-miehiä avunantaja- ja partnerikeskustelui-hin valmistautumisessa sekä osallistuu 2-3 kertaa vuodessa palestiinalaisalueilla pidet-täviin sektorikonsultaatioihin ministeriön vir-kamiesten neuvonantajana.

Ulkoasiainministeriön toimeksiantoja opetus-, ympäristö- ja vesi sektorilla


Suunnittelupäällikkö Seppo Arvio on nimitetty Rovaniemen aluepäälliköksi.

Insinööri (AMK) Hannu Ranta on nimitetty Tie- ja liikennetekniikka -toimialan johtajaksi Helsinkiin.

FM Mari Moilanen on nimitetty Tie- ja liikenne-tekniikka -toimialalle liikenne-suunnittelupäälliköksi.

DI Kimmo Niemi on nimitetty Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialalle toimialapäälliköksi Turkuun.

Sosionomi (YAMK) Marita Lehikoinen on nimitetty Johdon konsultoinnin toimialajohtajaksi.

FM Kimmo Koski on nimitetty Alue- ja elinkeinokehitystoimialan vt. toimialajohtajaksi.

KTM Roope Rauhalinna on nimitetty konsultiksi Johdon konsultointi -toimialalle Helsinkiin.

Proviisori Virpi Sundqvist on nimitetty koulutuspäälliköiksi Koulutuspalvelut -toimialalle Helsinkiin.

Ekonomi (KTM) Pekka Etelälahti on nimitetty koulutuspäälliköiksi Koulutuspalvelut -toimialalle Helsinkiin.

NIMITYKSIä FCG:LLä

Koulutus ja konsultointi

Suunnittelu ja tekniikka

Insinööri (AMK) Sanna Varis on nimitetty projektiassistentiksi Lappeenrantaan.

Insinööriopiskelija (AMK) Aila Harmaajärvi on nimitetty projektiassistentiksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin.

DI Verneri Vulkko on nimitetty suunnittelijaksi Geotekniikka-toimialalle Kotkaan.

Insinööri (AMK) Ari Asikainen on nimitetty suunnittelijaksi Katu- ja aluetekniikka -toimialalle Helsinkiin.

Insinööri Niina Oksanen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Katu- ja aluetekniikka -toimialalle Turkuun.

Miljöösuunnittelija (AMK) Kati Tolvanen on nimitetty suunnittelijaksi Katu- ja aluetekniikka -toimialalle Helsinkiin.

Tekniikan yo Lauri Laukkanen on nimitetty projektivastaavaksi Rakennuttaminen ja ylläpito-palvelut -toimialalle Helsinkiin.

Insinööri (AMK) Heidi Piepponen on nimitetty projekti-insinööriksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Helsinkiin.

Insinööri (AMK) Kyösti Kukkohovi on nimitetty suunnittelupäälliköksi Arkkitehtuuri ja talotekniikka -toimialalle Helsinkiin.

Insinööri Jani Heikura on nimitetty suunnittelijaksi Katu- ja aluetekniikka -toimialalle Tampereelle.

Insinööri (AMK) Iiro Miettinen on nimitetty suunnittelijaksi Katu ja aluetekniikka -toimialalle Helsinkiin.

FM Tiina Mäkelä on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset -toimialalle Helsinkiin.

FT Marjo Pihlaja on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset -toimialalle Jyväskylään.

Tekn.kand. Pekka Raukola on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Verkosto- ja yleissuunnittelu -toimialalle Tampereelle.

Tekn.lis. Matti Hakulinen on nimitetty asiantuntijaksi Geotekniikka-toimialalle Lappeenrantaan.

Insinööri (AMK) Tuomas Aholainen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Helsinkiin.

Insinööriopiskelija (AMK) Heidi Piiroinen on nimitetty suunnitteluavustajaksi Helsinkiin.

TaM Mervi Alaluusua on nimitetty sisustussuunnittelun suunnittelupäälliköksi Arkkitehti- ja talotekniikka -toimialalle Helsinkiin.


Päivä Tukholmassa -pikkujouluristeily Helsingistä esim. 132 €/hlöEsimerkkihintaan sis.: risteily kahden hengen Promenade-hytissä, kolmen ruokalajin à la carte ryhmämenuillallinen, buffet-illallinen ruokajuomineen ja glögi. Lisäksi huikea viihde, esim. hauskat dragshowt à la Miss Divet & Jukka K. ajalla 15.11.2011–14.1.2012! Esimerkkihinta voimassa la–to -lähdöillä 1.11.–22.12.2011 (ei 1.–4.12.). Hinta sisältää polttoainemaksun 2 €/hlö.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta taiTallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma–pe 8–17).

010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

SiljaHEST_pikkujoulut_drag_210x275.indd 1 6.9.2011 15.25


Merkitse jo kalenteriisi!KUNTA-ALAN YKKÖSTAPAHTUMAT

19. – 20.10.2011 Terveyden- ja sosiaalihuollon tietosuojaseminaari Lappeenranta20. – 22.10.2011 Lautakuntapäivät Helsinki – Tukholma27. – 28.10.2011 Kunnan uudet johtamisjärjestelmät Tampere – pormestarimalli etenee?17. – 18.11.2011 XIII Valtakunnalliset terveyskeskuspäivät Tampere08. – 10.02.2012 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 2012 Helsinki – Tukholma 21. – 22.03.2012 Kunta-Areena Helsinki Päättäjäfoorumi (21.3.) Johtajuusfoorumi (22.3.) Valtuutettujen foorumi (22.3) 26. – 27.04.2012 Kuntajohtaminen nyt – pormestariseminaari Tampere

Lisää koulutustilaisuuksiamme löydät osoitteesta www.fcg.fi/koulutus.

FCG – Hyvän elämän tekijät

Kokonaissuunnittelu - fcg.fi · FCG Consulting People 2/2011 3 PääKirJoiTuS Arvoisa lukija, Koko suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran vaativien kehityspol-kujen ja ratkaisujen

Documents