KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET...Pohjois-Italian kauppakaupungit olivat kauppareittien keskiössä, ja ne olivat tärkeitä taloudellisia toimijoita. Niihin kasautui paljon rikkauksia.

KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET

Luku 1, Ihmisen alkuperä, s. 26–27

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Esseetehtävä

• Millainen oli esihistoriallisen ajan pyyntikulttuurien ihmisten

ajatusmaailma?

Esihistoriallisen ajan ihmisen

ajatusmaailma

Käsitys

kuolemanjälkeisestä

elämästä

Käsitykset jumalasta

Luonnonilmiöt

Aurinko Ukkonen

Ilmaisutavat Suullinen perimä

Rituaalit

Tanssi Laulu

Piirrokset,

maalaukset,

patsaat,

korut

Käsitys

luonnon

kiertokulusta

SISÄLLYSLUETTELOON

• Käsitykset ihmisen alkukodista ja varhaisvaiheista ovat muuttuneet

150 viime vuoden aikana. Mikä on nykyinen käsitys ihmisen

kehityksestä esihistoriallisena aikana?

2. Ylioppilaskoetehtävä

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Kysymyksen johdanto-osassa viitataan Charles Darwinin 1800-

luvun puolivälissä esittämään evoluutioteoriaan eli kehitysoppiin.

Vastauksessa pitää viitata siihen, kuinka teoria mullisti täydellisesti

näkemyksen ihmisen alkuperästä.

Entinen Raamatun oppiin perustunut käsitys ja Darwinin oppi

joutuivat kiivaaseen kiistaan. Evoluutioteoria sai tuekseen

tutkimusta, ja siitä tuli vallitseva käsitys tiedemaailmassa ja

vähitellen myös laajemmin.

SISÄLLYSLUETTELOON

2. Seuraavissa käsittelykappaleissa otetaan esille varsinainen kysymys: ihmisen kehitys esihistoriallisena aikana.

Esihistoria kattaa ihmisen historiassa koko ajan ennen kirjoitustaidon kehitystä. Kirjoitustaidon katsotaan syntyneen 3000-luvun alussa eKr., joten kyseessä on erittäin pitkä aika.

Kysymyksen ydinsanoja ovat alkukoti ja varhaisvaiheet. Alkukoti pitää sijoittaa Afrikan itäosiin, täsmällisemmin voi mainita varhaisimpien ihmisfossiilien löytämispaikkoja nykyisen Tansanian, Etiopian ja Kenian alueilta.

SISÄLLYSLUETTELOON

Ihmisen kehityksen alku pitää ajoittaa noin kuuden miljoonan vuoden taakse. Neljä miljoonaa vuotta sitten kehittyi Australopithecus-laji, kaksi miljoonaa vuotta sitten Homo habilis ja Homo erectus -lajit ja 200 000 vuotta sitten nykyinen Homo sapiens -laji. Kehityksen monimuotoisuutta ja lajien kilpailua pitää korostaa ja nostaa esiin joitakin mainittujen lajien kehityspiirteitä, elinkeinoja ja elämäntapoja.

SISÄLLYSLUETTELOON

3. Omana kappaleenaan kannattaa käsitellä Homo sapiens -lajin vaiheet viimeisten 200 000 vuoden aikana. Leviäminen koko maapallolle ja vähittäinen tekninen ja muu kulttuurinen kehitys tulee selvittää. Neandertalilaiset viimeisinä nykyihmisten kilpailijoina voidaan mainita. Maanviljelykseen siirtyminen eli neoliittinen vallankumous noin 10 000 vuotta sitten tuo vastauksen lähelle aikarajauksen loppua.

4. Lopetuskappaleessa kootaan muutamalla virkkeellä kysymyksen

keskeiset asiat yhteen. Lyhyt viittaus edelleen jatkuvaan monitieteiseen

ihmisen historian tutkimukseen ja sen tuloksiin lopettaa vastauksen

tyylikkäästi.

SISÄLLYSLUETTELOON

• Tarkastele luvun I kuvia. Mitä kuvat kertovat esihistorian ajan ihmisten

elämästä: suhteesta ympäristöön, teknisestä osaamisesta,

kauneudentajusta ja kyvystä tehdä taidetta?

3. Tehtävä

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Ensimmäisessä kappaleessa määritellään lyhyesti aika ja todetaan,

millaista kuva-aineistoa on jäänyt jäljelle.

2. Kysymyksen kuhunkin osaan voi vastata omana kappaleenaan.

Suhde ympäristöön näkyy kykynä vastata sen haasteisiin. Ympäristön tarjoamia aineksia käytettiin monipuolisesti hyväksi: materiaaleina käytettiin kiveä, puuta, luuta, metalleja ja nahkaa. Myös luonnonvärejä käytettiin. Ympäristön vaatimuksiin vastattiin myös teknisesti: liuskekivityökalut sekä luiset pyynti- ja ompeluvälineet kertovat tekniikan kehityksestä.

SISÄLLYSLUETTELOON

Kyky tehdä korkeatasoista taidetta ilmenee varsinkin maalauksissa ja piirroksissa. Ne ovat toisaalta selvästi kohteensa näköisiä, toisaalta osa niistä on taitavasti tyyliteltyjä.

Ihmisillä oli halu ja kyky koristautua esimerkiksi jalometallikoruilla ja amuleteilla, joiden uskottiin suojaavan pahalta.

Seksuaalisuus on selvästi esillä. Mieshahmon sukupuolielimet on piirretty näkyviin, tai niistä on tehty erillisiä veistoksia. Hedelmällisyyden arvostus näkyy naishahmojen rintojen korostuksena.

Värejä on käytetty monipuolisesti ja hyvin yhteen sovitettuina.

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 2, Maatalouden alku, s. 46–47

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Esseekysymys

• Mitkä eri tekijät johtivat kaupunkikulttuurien syntyyn Lähi-idän

alueella 5000–3000 ennen ajanlaskumme alkua?

SISÄLLYSLUETTELOON

Tieteitten alku, esim. geometrian kehittyminen maanmittauksen myötä, keinokastelulaitteiden suunnitteluun liittyvien teknisten menetelmien kehittäminen, vuodenkierron, tulvien ja sateiden seuraaminen ja niiden sekä taivaankappaleiden liikkeiden avulla kalenterien luominen.

Kaupankäynnin lisääntyminen sekä oman alueen sisällä että naapurikaupunkien ja -alueitten kanssa.

Hallinnon kehittyminen.

Lakien säätäminen ja vähitellen niiden kirjaaminen lakikokoelmiksi.

Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä:

SISÄLLYSLUETTELOON

Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton tekemä piste- ehdotus kuului seuraavasti:

Siirtyminen keräilystä ja metsästyksestä maanviljelykseen vaati

pysyvää asutusta. Lähi-idän suurissa jokilaaksoissa oli viljelylle

edulliset luonnonolot. Väestö kasvoi ravinnon lisääntyessä.

Yhteisöjen koko kasvoi kylistä kaupungeiksi. (3–4 p.)

Viljely edellytti järjestettyä yhteistyötä (esimerkiksi

kastelujärjestelmät). Tuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien

eriytymisen ja kaupankäynnin. Esimerkkejä korkeakulttuurin

tunnuspiirteistä (kirjoitustaito, hallinnon ja lakien kehitys). (5–6

p.)

SISÄLLYSLUETTELOON


• Miten maatalouteen siirtyminen noin 10 000 vuotta sitten muutti

ihmisten elämää ja yhteiskuntaa?

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Kysymyksen johdantokappaleessa kannattaa esitellä maatalouteen siirtymisen aika ja paikka: siirtyminen oli pitkä prosessi ja se eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Ensimmäisenä siirtyminen tapahtui ns. Hedelmällisen puolikuun alueella.

Siirtymistä nimitetään myös neoliittiseksi vallankumoukseksi, mikä kertoo muutoksen vaikuttavuudesta. Prosessi tarkoitti sekä viljan ja muiden kasvien viljelyä että kotieläinten kasvatusta.

2. Käsittelykappaleita syntyy useampia kuin yksi. Jokaiseen kappaleeseen voit sisällyttää muutaman toisiinsa liittyvän muutoksen lyhyen esittelyn.

SISÄLLYSLUETTELOON

Syntyi pysyvää kyläasutusta, joka vähitellen muuttui kaupunkimaiseksi.

Maatalous tuotti ylijäämää, joka vaurastutti yhteisöjä.

Ammatit alkoivat eriytyä.

Tekniikka kehittyi sekä maataloudessa että rakentamisessa.

Väkiluku kasvoi.

Sukupuolten työnjako muotoutui: maanviljely siirtyi miesten työksi.

Omaisuus alkoi kasaantua.

Hierarkkisuus lisääntyi.

Asutusta ryhdyttiin suojaamaan muurein ja perustettiin sotaväki.

Tartuntataudit alkoivat levitä.

3. Keskeisiä muutoksia ovat:

SISÄLLYSLUETTELOON

4. Vastauksen voi lopettaa lyhyeen yhteenvetoon ja viittaukseen tulevasta valtavasta kehityksestä, jonka maatalouteen siirtyminen mahdollisti.

SISÄLLYSLUETTELOON

Hierarkian huipulla oli farao, hänen alapuolellaan sotilasylimystö, papisto ja muut oppineet.

Seuraavan luokan muodostivat virkamiehet.

Kauppiaat ja käsityöläiset edustivat arvojärjestyksessä keskiryhmää.

Väestön enemmistö oli talonpoikia.

Orjat olivat alin luokka.

3. Tehtävä

3 a) Millainen oli egyptiläisen yhteiskunnan rakenne?

SISÄLLYSLUETTELOON

Arvokkaammat henkilöt on kuvattu suurikokoisempina kuin alempaa ryhmää edustavat, esimerkiksi palvelijat.

3 b) Miten yhteiskunnan hierarkkisuus näkyy hautareliefissä?

SISÄLLYSLUETTELOON

Teos on tehty hautaa varten; kuolemanjälkeinen elämä oli egyptiläisille tärkeämpää kuin tämän puoleinen.

Mukana on egyptiläistä hieroglyfikirjoitusta.

Myös tyypillisiä eläimiä on useampia: haukka, kissaeläin ja nauta.

Kuvan ihmiset ovat pukeutuneet egyptiläisen muinaismuodin mukaan: peruukki, miesten hame.

Egyptiläiselle taiteelle tyypillisiä piirteitä on useita: teos perustuu pintavaikutelmaan ja henkilöt on kuvattu keskivartalo edestä, pää ja jalat sivusta katsottuna.

3 c) Mitä muuta muinaiselle Egyptille tyypillistä reliefissä on?

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 3, Välimeri antiikin aikana, s. 74–75

SISÄLLYSLUETTELOON

a) Vertaile Aristoteleen ja Senecan suhtautumista orjuuteen.

• Molempien mielestä on luonnollista, että jotkut ovat toisen omaisuutta ja orjia.

• Aristoteleen mielestä orjat ovat fyysisesti ja henkisesti vapaita ihmisiä alemmalla tasolla. Hän vertaa orjia kotieläimiin ja suhtautuu heihin halveksuvasti.

• Seneca korostaa orjien ja vapaiden samankaltaisuutta. Kuka tahansa voi joutua orjaksi, mutta myöhemmin vapautua. Orjia ei pidä siis halveksua.

1. Vertaileva tekstidokumenttitehtävä

SISÄLLYSLUETTELOON

b) Millainen oli orjien asema antiikissa?

Dokumenteista voi päätellä, että orjien asema on voinut olla parempi

keisariajan Roomassa kuin antiikin Kreikassa.

Orjia pidettiin kuitenkin aina vapaita alempiarvoisina. Heitä sai

kurittaa tai alistaa ja he olivat omistajansa omaisuutta.

Orjilla ei ollut oikeutta lailliseen avioliittoon, eikä heillä ollut lain

tunnustamia perhesiteitä. Orjat saivat isäntänsä nimen, joka säilyi

heidän vapauduttuaankin.

Orjat olivat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Kotiorjia

saatettiin kohdella lähes perheenjäsenen tavoin.

Orjien vapauttaminen oli Roomassa tavallista. Jotkut orjat myös

ostivat itsensä vapaiksi.

SISÄLLYSLUETTELOON

a) Gibbon korostaa Rooman valtakunnan tuhoutumisen taustasyinä kristinuskoa ja imperiumin kokoa. Jones selittää tapahtumaa imperiumin ulkopuolelta tulevalla paineella. Kahden pisteen edellytyksenä on selitysten aito vertailu pelkän dokumenttien referoinnin sijaan.

b) Käsitelty erilaisia taloudellis-yhteiskunnallisia tekijöitä, esimerkiksi rahan arvon lasku, kaupan taantuminen ja luontaistalouteen siirtyminen. (1–2 p.)

Käsitelty Rooman hajoamista useasta näkökulmasta, esimerkiksi ympäristötekijät, taudit, poliittinen hajaannus ja Rooman perinnön säilyminen. Vastauksessa on ymmärretty Rooman tuhoutumisen tulkinnallisuus ja tapahtumien monimutkaisuus (3–4 p.)


SISÄLLYSLUETTELOON

Historian esseevastaus on ongelmakeskeinen teksti, jossa kirjoittajan on pohdittava aihetta eri näkökulmista ja päätettävä vastaus ongelmanratkaisuun. Tässä tapauksessa esseen otsikko ei rohkaise opiskelijaa kannanottoihin, jotka sinänsä ovat sallittuja esseetekstissä. Otsikointi voi tietysti olla myös vapaa! Etsi oppikirjasta antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunnasta ja taloudellisista oloista kertovat keskeiset asiat ja jäsennä niistä jäntevä teksti. Luontevinta lienee koota Kreikkaa ja Roomaa koskevat tiedot asiakokonaisuuksiksi ja käsitellä kukin kokonaisuus yhdellä kertaa sekä Kreikan että Rooman näkökulmasta. Tällaisia asiakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi:

3. Kirjoita essee aiheesta antiikin ajan Kreikan ja Rooman

yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot.

SISÄLLYSLUETTELOON

• elinkeinot

• elintaso

• teknologia

• energia

• taloushallinto

• valtio

• hallinto

• politiikka

• puolustus

• lait

• kansalaisuus

• perhe

TALOUS YHTEISKUNTA

SISÄLLYSLUETTELOON

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 4, Keskiajan Eurooppa, s.104–105

1. Karttatehtävä

a) Mistä musta surma saapui Eurooppaan, ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä

ruton leviämisen aikataulu.

Musta surma saapui Kaukoidästä kauppareittejä pitkin ensin Krimin niemimaalle,

josta tauti siirtyi Lähi-itään ja sieltä Sisiliaan.

Tauti kulkeutui Etelä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja sieltä kohti pohjoista.

Tauti levisi liikkuvien ihmisten välityksellä.

Leviämisvauhti hidastui pohjoista kohti tullessa (etäisyydet, Itämeri, harva-asutus).

SISÄLLYSLUETTELOON

b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan?

Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa, joka ulottui 500-luvulta 1400-luvun loppuun.

Keskiaika sijoittuu ajallisesti antiikin ja uuden ajan väliin.

Musta surma aiheutti suuren väestöllisen muutoksen, kun yli 20 miljoonaa ihmistä

menetti henkensä sen seurauksena. Talonpoikien suuri kuolleisuus vähensi työvoiman

määrää ja aiheutti kilpailua työntekijöistä. Suuret tilalliset vaativatkin talonpoikien

vapaata liikkuvuutta. Myös talonpoikien kohteluun ja elintasoon oli pakko kiinnittää

enemmän huomiota. Maata oli tarjolla, ja työvoiman saamiseksi oli palkkoja

korotettava. Tämä paransi talonpoikien elintasoa.

Taloudelle väestön väheneminen merkitsi kysynnän laskua, joka alensi tuotteiden

hintoja. Etenkin ruoan hinta laski ja samalla palkkojen ostovoima kasvoi.

Ruton yhteiskunnallisina vaikutuksina voi todeta feodalistisen järjestelmän

horjumisen. Väestökadosta johtuen vasallisuhteet muuttuivat epäselviksi ja

”vapaaksi” jäänyt maa palautui suuremmille hallitsijoille. Mustan surman jälkeen

kuninkaiden valta alkoikin jälleen kasvaa. Myös talonpoikien aseman parantuminen

horjutti keskiajalle tyypillistä säätyjärjestelmää.

SISÄLLYSLUETTELOON


Vastauksen tulisi sisältää seuraavia asioita:

1200–1500-lukujen taustalla ristiretkiaika, jolloin kauppareitit itään tulivat

tutuiksi.

Arabeilta tuotteita Euroopan markkinoille: mausteet, kankaat, hajusteet,

korut.

Kaupan lisäksi kulttuurivaihtoa Euroopan ja arabien kesken.

Välimeren kaupan tärkeä alue oli Italia, jonka kauppakaupungit toimivat

välittäjinä Euroopan ja Lähi-idän välillä.

SISÄLLYSLUETTELOON

Pohjois-Italian kauppakaupungit olivat kauppareittien keskiössä, ja ne olivat

tärkeitä taloudellisia toimijoita. Niihin kasautui paljon rikkauksia.

Kauppa keskittyi Välimerelle.

Pohjois-Italiasta käydään kauppaa maareittejä pitkin muualle Eurooppaan,

muuten kauppa keskittyy merireiteille.

Tärkeiden kauppakaupunkien tunnistaminen: Venetsia, Rooma, Lissabon,

Konstantinopoli.

SISÄLLYSLUETTELOON

3. Mitä tarkoitetaan feodaalisella yhteiskunnalla, ja miten se

muuttui myöhäisellä keskiajalla Euroopassa?

Feodaalinen yhteiskunta tarkoittaa hallintojärjestelmää, joka perustuu

lääninherrojen jakamiin lääneihin.

Järjestelmän perusta oli hallitsijan ja lääninherrojen eli kuninkaan vasallien

välinen lojaalisuus.

Feodalismin myötä kehittyi säätyjärjestelmä, joka määritti ihmisten

yhteiskunnallisen aseman.

Keskiajan kuluessa uskollisuudenvalaan perustuneet läänitykset muuttuivat

perinnöllisiksi, mikä heikensi hallitsijoiden valtaa.

SISÄLLYSLUETTELOON

Feodaalisessa järjestelmässä suuri osa talonpojista ajautui maaorjan asemaan

ja he olivat ”turpeeseen sidottuja”.

Mustan surman aiheuttama väestökato sekoitti läänitysten omistussuhteita ja

palautti isännättömiä läänityksiä takaisin hallitsijoille.

Mustan surman jälkeisellä ajalla hallitsijoiden valta alkoi taas kasvaa.

Mustan surman jälkeen talonpoikien asema parani, mikä osaltaan heikensi

feodaalista järjestelmää.

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 5, Euroopan nousu, s. 130–131

SISÄLLYSLUETTELOON

• O

hessa on Kolumbuksen Amerikkaan

saapumista kuvaava espanjalainen

puupiirros 1500-luvulta.

a) M

illaisen kuvan piirros antaa espanjalaisten

ja alkuperäisasukkaiden ensimmäisestä

kohtaamisesta?

b) A

rvioi kuvan suhdetta todellisiin

tapahtumiin.

1. Kuvatehtävä

SISÄLLYSLUETTELOON

a)

Rauhanomaista kanssakäymistä, kuvassa ei näy väkivaltaa.

Alkuperäisasukkaat antavat lahjoja aseistautuneille eurooppalaisille.

Kristinusko rantautuu eurooppalaisten myötä.

Eurooppalaiset aiheuttavat myös pelkoa, sillä kuvassa näkyy pakenevia alkuperäisasukkaita.

Kohtaaminen esitetään myönteisessä valossa.

Kulttuurien kehittyneisyys: hieno pukeutuminen vs. alastomuus.

b)

Ensikohtaaminen on ollut rauhanomainen, mutta pian eurooppalaisten asenne ja toiminta alkuperäiskansoja kohtaan muuttui alistavaksi.

Valloitetut alueet julistettiin eurooppalaisten siirtomaiksi ja alkuperäisväestö pakotettiin työhön kaivoksiin ja plantaaseille.

Alistamisessa käytettiin paljon väkivaltaa.

Alkuperäiskansojen rikkaudet (esim. kulta, hopea) ryöstettiin Eurooppaan.

Kristinuskoa levitettiin pakkokäännytyksien avulla.

Alastomia alkuperäiskansoja pidettiin kehittymättöminä, joten heidät pakotettiin eurooppalaiseen kulttuuriin.

Alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja tuhottiin.

Eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit johtivat väestökatastrofiin valloitetuilla alueilla.

SISÄLLYSLUETTELOON

Missä määrin maalaus vastaa historiankirjoituksen antamaa kuvaa eurooppalaisten ja alkuperäisväestöjen suhtautumisesta toistensa tapoihin ja kulttuureihin uuden ajan alkupuolella?


SISÄLLYSLUETTELOON

Vastaus

Kuva on liian myönteinen (rauhanomaisuus, tasa-arvoinen

neuvottelutilanne, naisia ja lapsia läsnä, kauppaneuvottelussa

eurooppalainen polvillaan) verrattuna myöhemmän

historiankirjoituksen antamaan kuvaan.

Maalaus välittää kuvaa, jonka mukaan kohtaamisessa annettaisiin tilaa

molemmille kulttuureille.

Maalauksessa vähäpukeiset intiaanit näyttäytyvät hyväksyttyinä ja

tasavertaisina asukkaina eurooppalaisten rakentamassa siirtokunnassa.

Myöhemmän historiankirjoituksen mukaan kulttuurien kohtaaminen

oli aluksi rauhanomaista, mutta muuttui nopeasti alkuperäiskansoja

alistavaksi (valloittaminen, rikkauksien ryöstäminen, väkivallankäyttö,

pakkokäännyttäminen, alkuperäisväestön kulttuurien tuhoaminen,

eurooppalaisen asutuksen leviäminen).

SISÄLLYSLUETTELOON

Tämä johtui kahdesta erilaisesta näkökulmasta: voittajien eli eurooppalaisten ja

häviäjien eli alkuperäiskansojen.

Eurooppalaisille Amerikan löytyminen merkitsi taloudellisesti ja poliittisesti nousua

maailman johtavaksi maanosaksi.

Alkuperäiskansoille Amerikan löytyminen merkitsi alistettua asemaa satojen vuosien

ajaksi.

Samalla alkuperäiskansat joutuivat taloudellisen riiston kohteeksi ja heidän omat

kulttuurinsa tuhottiin.

Alkuperäiskansoille löydetyksi tuleminen merkitsi myös seuraavan sadan vuoden aikana

tapahtunutta väestökatastrofia.

Vuonna 1992 voitiinkin kysyä: ”Halusivatko löydetyt tulla löydetyiksi?”

3.1 Miksi arviot Kolumbuksen matkojen merkityksestä vaihtelivat?

SISÄLLYSLUETTELOON

Poliittisia vaikutuksia:

Euroopan kansallisvaltiot vahvistuvat.

Hallitsijoiden valta kasvaa ja keskittyy.

Kilpailu siirtomaiden valloittamisesta ja omistuksesta kiihtyy.

Kilpailu siirtomaista johtaa siirtomaasotiin.

Taloudellisia vaikutuksia:

Siirtomaista rikkauksia Eurooppaan.

Eurooppa-keskeisen maailmantalouden synty.

Uudesta maailmasta uusia ravintokasveja Eurooppaan – riippuvuus viljasta vähenee.

Länsi-Euroopasta uusi kaupan keskusalue.

Uudet tärkeät kauppakaupungit Atlantin rannikolla.

Merkantilismi uutena talousoppina.

3.2 Mitä poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia Amerikan löytämisellä

oli oman aikansa Euroopassa?

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 6, Teollisen yhteiskunnan synty, s. 160–161

SISÄLLYSLUETTELOON

Tilasto kertoo harkkoraudan tuotannosta tuhansina tonneina viitenä tarkasteluvuotena.

Harkkoraudan tuotanto on hyvä teollistumiskehityksen mittari, koska rauta

oli teollistumisen kannalta keskeinen raaka-aine. Raudasta jalostettiin koneita

ja muita laitteita sekä kulutustavaroita.

Tilasto kertoo harkkoraudantuotannon ripeästä kehityksestä

tarkastelujaksona. Britannialla on pitkään etumatka. Saksa ja Yhdysvallat

ohittavat Britannian vuosien 1880 ja 1910 välisenä aikana.

1. Tilastotehtävä

SISÄLLYSLUETTELOON

Varhainen teollistuminen selittää Britannian etumatkan. Britannian

teollistumiskehitys tulee selittää.

Saksa ja Yhdysvallat kurovat etumatkan umpeen. Saksan rautatuotannon

kasvua selittävät yhdistymisen lisäksi hiilivarat, varusteluteollisuus ja

harjoitettu kauppapolitiikka, jonka ansiosta Saksa pystyi valtaamaan

markkinoita. Yhdysvaltojen nousua selittävät väkiluvun valtavan kasvun

lisäksi esimerkiksi työvoimapulasta johtuva koneistuminen ja valtavat

luonnonrikkaudet.

SISÄLLYSLUETTELOON

a) Taulukosta havaittu keskeiset muutokset. Britannian rataverkko syntyi muita ennen, koska se teollistui ensimmäisenä, mutta Saksan ja Venäjän rataverkot kasvoivat nopeammin. (1 p.)

Kaikkien kolmen valtion rataverkon kehitystä selitetty. Esimerkiksi Britannian kehityksen taantuminen, Saksan yhdistyminen ja Venäjän teollistumisen alku 1900-luvun vaihteessa. (2–3 p.)

b) Rautatiet teollistumisen ja taloudellisen kasvun kiihdyttäjänä. (1 p.)

Rautateiden merkitys raaka-aineiden, valmiiden tuotteiden ja työvoiman liikkuvuudelle sekä talousalueiden yhdistäjänä. (2−3 p.)


SISÄLLYSLUETTELOON

• Asuminen ja rakentaminen: kerrostalot, rakennusmääräykset, kaupunkisuunnittelu, kaupunginosien eriytyminen.

• Perhe: ydinperhe, naisen aseman paraneminen, lapsityövoiman kieltäminen ja lasten koulunkäynti.

• Terveys: ahtaus ja likaisuus, terveydenhoidon paraneminen, rokotukset, terveysmääräykset, vesijohdot, viemärit.

• Ajankäyttö: säännöllinen työaika, kiire, työn ja vapaa-ajan eriytyminen, harrastukset, lomat.

• Saastuminen: ilmansaasteet, vesistöt, kemikaalit, pöly, melu.

• Kuluttaminen: vaurastuminen, rahatalous, massakulutus, mainonta, kaupallinen viihde.

• Liikenne: rautatiet, maanalaiset, raitiovaunut, autoistuminen, tietoliikenne.

3. Tee miellekartta kaupungista elinympäristönä.

SISÄLLYSLUETTELOON


Luku 7, Moderni maailma, s. 190–191

SISÄLLYSLUETTELOON

1. Tilastotehtävä

Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys. Tarkastele maailman eri

alueiden väkiluvun kehitystä vuodesta 1960 nykyaikaan ja ennusteita vuoteen 2050 asti.

Mitkä eri tekijät selittävät kehitystä ja tulevaisuuden ennusteita?

SISÄLLYSLUETTELOON

Selittäviä tekijöitä 1960-luvulta nykyaikaan:

Aasia: erityisesti Kiinan ja Intian suuri väestönkasvu, lapset edelleen

vanhuudenturva olemattoman sosiaaliturvan maissa, suuri väestö

vahvistaa kansallistunnetta ja tuo suurvaltapoliittista arvovaltaa, perinteet

korostavat perheen arvostusta, maatalousvaltaisuus, heikko koulutustaso

ja tietämys ehkäisystä, ehkäisyvastaisuus.

Afrikka: lääketieteen avulla alennettu kuolleisuutta, mutta samalla

syntyvyys pysynyt korkeana, lapset osa sosiaali- ja eläketurvaa,

ehkäisyvastaisuus, heikko koulutustaso, miesten yhteiskunnallinen valta,

eriarvoisuus, maatalousvaltaisuus.

SISÄLLYSLUETTELOON

Latinalainen Amerikka: monia teollistumassa olevia valtioita,

kaupungistuminen pienentää perhekokoa, kehittyvä sosiaaliturva, ihanteena

amerikkalainen elämäntapa, siirtolaisuus Yhdysvaltoihin, maaseutu edelleen

työvoimavaltaista, hidasta kehitystä jo Yhdysvalloissa ja Euroopassa koettuun

suuntaan.

Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Oseania: kehittyneet teollisuusmaat,

hyvinvointivaltioiden sosiaaliturva, kaupungistuminen pienentänyt

perhekokoa, ehkäisy, kalliit elinkustannukset pienentäneet perhekokoa,

perhearvot muuttuneet, noussut avioitumisikä, kuolleisuus laskee samaan

aikaan kuin syntyvyys laskee, hyvät terveysolot ja erittäin pieni

lapsikuolleisuus.

Ennuste: Edellä mainituista syistä väestökasvu jatkaa nousuaan Aasiassa ja

Afrikassa, kun samanaikaisesti se muissa maanosissa pysyy jo tasaisena ja

vakaana.

SISÄLLYSLUETTELOON

Selvitä Euroopan väkiluvun kehitystä oheisen kaavion avulla. Mistä

huomattavimmat muutokset johtuivat?


SISÄLLYSLUETTELOON

Kun tarkastelee koko ajanjaksoa, on väestönkasvun yleinen trendi ollut

kasvava. Etenkin kolmen viimeisen vuosisadan aikana väestönkasvu on

ollut erityisen nopeaa.

Poikkeamia väestönkasvussa

200–700 jKr. Hidasta väestönkasvun laskua johtuen Rooman hajoamisen

jälkeisestä taloudellisesta taantumasta ja hajaannuksesta, ruttoepidemioista

sekä väkivaltaisista ja levottomuutta aiheuttaneista kansainvaelluksista.

1300-luku: Euroopassa riehui mustana surmana tunnettu paiserutto, johon

kuoli arvioiden mukaan vähintään kolmannes Euroopan väestöstä eli noin

20 miljoonaa ihmistä.

SISÄLLYSLUETTELOON

1600-luku: 1600-luvulla Euroopassa riehui verinen uskonsota katolisten ja

protestanttien välillä. Väestönkasvua hidastivat myös 1600-luvun

tautiepidemiat, kuten isorokko, pilkkukuume ja paiserutto. Lisäksi ilmaston

alkava viilentyminen vaikeutti ruoantuotantoa ja lisäsi nälästä johtuvaa

kuolleisuutta.

1900-luku: 1900-luvulla ensimmäisen väestönkasvun taantuman aiheutti

ensimmäinen maailmasota (11 miljoonaa kuollutta) sekä sotaa seurannut

ns. Espanjan tautina tunnettu raju influenssa, joka riehui Euroopan

aliravitun ja sotavuosien uuvuttaman väestön keskuudessa (yli 20

miljoonaa kuollutta).

Kuviossa näkyvä raju lasku johtuu kuitenkin myös siviiliväestöä rajusti

koskettaneesta toisesta maailmansodasta, jossa kuoli koko maailmassa yli

55 miljoonaa ihmistä. Tästä luvusta eurooppalaisten osuus on noin 35

miljoonaa ihmistä.

SISÄLLYSLUETTELOON

3. 1900-luvulla maailmantaloudessa kilpaili kaksi vastakkaista

järjestelmää, sosialistinen suunnitelmatalous ja kapitalistinen

markkinatalous.

Tee lista

SISÄLLYSLUETTELOON

a) sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmista

b) kapitalistisen markkinatalouden ongelmista.

Sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmat

Teollisuus oli tehotonta, raaka-aineita tuhlaavaa ja teknisesti jälkeen

jäänyttä.

Tuotantorakenne ei uudistunut ja kehittynyt kilpailun ja yksityisten

yritysten puuttuessa.

Vain suuria taloudellisia voimavaroja kuluttava aseteollisuus oli

korkeatasoista.

Elintarvike- ja kulutustavaratuotanto laiminlyötiin aseiden valmistuksen

vuoksi.

Elintaso ei vastannut niitä lupauksia, joita ihmisille oli annettu, mistä

seurasi ideologinen kriisi ihmisten alkaessa menettää uskoaan sosialismiin.

Talouskasvua haettiin ympäristön kustannuksella, mikä aiheutti suuria

saasteongelmia.

Taloudelliset ongelmat synnyttivät korruptiota ja ns. mustan pörssin.

Sosialististen maiden talouden sitominen suljetuilla markkinoilla

Neuvostoliittoon johti Itä-Euroopan talouden jälkeenjääneisyyteen.

SISÄLLYSLUETTELOON

Kapitalistisen markkinatalouden ongelmat

Ihmisten välinen taloudellinen epätasa-arvo kasvaa, kun hyvinvointi

jakautuu epätasaisesti.

Teollisuusmaissa rakennetuissa hyvinvointivaltioissa on korkea verotus.

Talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ja pahimmillaan lama, josta seuraa

helposti suurtyöttömyys.

Suhdannevaihtelut aiheuttavat taloudellista epävarmuutta ja nostavat

inflaation riskiä.

Korkeista palkoista johtuen hintataso on korkea ja yleiset

elinkustannukset nousevat johtavissa teollisuusmaissa.

Taloudellisiin voittoihin pyritään ympäristöarvojen kustannuksella.

SISÄLLYSLUETTELOON

KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET...Pohjois-Italian kauppakaupungit olivat kauppareittien keskiössä, ja ne olivat tärkeitä taloudellisia toimijoita. Niihin kasautui paljon rikkauksia.

Documents