Kohti uusia tuulia Kailaan päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma
Kohti uusia tuuliaKailaan päiväkodin
ympäristökasvatussuunnitelma
Sisältö
On aika
1. Johdanto
2. Kailaan päiväkoti
3. Kailaan päiväkodin arvopohja
4. Mitä on ympäristökasvatus
5. Ympäristökasvatuksen teoreettinen pohja
6. Tavoitteet ja kohderyhmät
7. Mitä teemme käytännössä
8. Arviointi
9. Kestävän kehityksen vuosikello
Materiaaleja ja linkkejä
Lähteet
On aika
Tänään on juuri oikea aika
tehdä sellainen taika,
että jokainen meistä
asiaan tarttuu,
jotta viisaus kaikissa karttuu.
Pienetkin asiat rakentaa
tulevaa parempaa maailmaa.
Siis kierrätä, säästä ja varjele,
vaaroilta, uhkilta suojele.
Valitse viisaasti, harkitse,
opeta, auta ja palkitse.
Meillä on avaimet tulevaan
lastemme arvoiseen maailmaan.
25.9.2018
Jaanainkeri
1. Johdanto
Ympäristö on kaikkea, mikä ympäröi meitä. Tarvitsemme elääksemme puhdasta ilmaa, elinvoimaista luontoa ja sen erilaisia ekosysteemejä. Ympäristöä on myös kaikki, mitä ihminen on rakentanut, luomamme kulttuuri, toiset ihmiset ja suhteemme heihin.
Ihmisen suhde ympäristöön rakentuu jo varhaislapsuudessa. Arvot, asenteet ja toimintatavat omaksutaan toimimalla oman yhteisön mallin mukaan. Jo lapsena voi oppia myös sen asenteen, että meistä jokaisen teoilla on merkitystä ja jokaisen panosta tarvitaan.
Kestävä kehitys on aina kulkenut mukana varhaiskasvatuksen arjessa, mutta uudet varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat ja muuttuva maailma velvoittavat meitä tekemään entistä tavoitteellisempaa työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Meillä on suuri vastuu, mutta myös etuoikeus vaikuttaa.
Kailaan päiväkodin voi kuvitella laivaksi, joka seilaa kohti horisonttia, kyydissään tulevaisuuden maan asukkaat. Tavoittelemme maailmaa, jossa on hyvä elää ja hengittää. Suunnan on oltava selvillä, eikä ison laivan kurssi käänny ihan hetkessä. Tarvitsemme koko miehistön yhteistä ponnistelua, että onnistumme löytämään oikean suunnan.
Uudet tuulet tarkoittavat Kailaan päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelmassa meidän omaa taloamme, joka on uuden Kailas-talon myötä seilaamassa taas uusille vesille, mutta myös laajemmin maapallon tilaa, joka haastaa meitä kaikkia etsimään uudenlaisia toimintatapoja. Siis avoimin mielin kohti uusia seikkailuja!
2. Kailaan päiväkoti
Tämä suunnitelman tarkoituksena on määritellä Kailaan päiväkodin ympäristökasvatustoimintaa, sitä ohjaavia arvoja, teorioita ja käytännön toteutusta.
• Kailaan päiväkoti on Heinolan kaupungin alaisuudessa toimiva varhaiskasvatusyksikkö. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Kailaan koulu. Yhdessä nämä yksiköt muodostavat Kailas-talon.
• Kailaan päiväkodissa on kahdeksan lapsiryhmää, joista kaksi tai kolme on lasten määrästä riippuen esikouluryhmiä. Esikoululaisilla ja ekaluokkalaisilla on yhteistä alkuluokkatoimintaa.
• Nykyinen talo tullaan purkamaan ja uusi Kailas-talo on suunnitteilla. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2022.
Kailaan päiväkodin toimintaa määrittävät varhaiskasvatuslaki sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat. Olemme osa Heinolan kaupunkia, joten me toteutamme omalta osaltamme kaupungin
• toiminta-ajatusta: ”Rakennamme yhdessä hyvinvoivan Heinolan tulevaisuuden”
• visiota 2030: ”Hyvä kasvaa Heinolassa”
• slogania ”Pieni kaupunki, iso elämä”
Heinolan kaupungilla on kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 2017-2021 ja Kailaan päiväkodille on laadittu oma kestävän kehityksen ohjelma 2019.
Ympäristökasvatustoiminta linkittyy osaksi Kailaan päiväkodin toiminta-ajatusta, jonka mukaan ”Lapsi saa kasvaa ja oppia turvallisesti ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kasvatustyössä korostuvat leikki, toimimalla oppiminen, luovuus ja oman ajattelun kehittyminen. Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu avoimuuteen ja luottamukseen.”
Kailas-talossa lapsi on yhteinen
sydämen asia.
3. Kailaan päiväkodin arvopohja
o ”Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen.”
o ”Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein”
o ”Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan.” (Vasu 2016:19)
Perheiden arvot
Myös perheiden arvomaailmaa kartoitettiin kyselyn avulla tammikuussa 2019. Vastauksissa korostui erityisesti toisten ihmisten huomioiminen ja kunnioittaminen. Vanhemmat toivovat lastensa oppivan tulemaan toimeen ja tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Ketään ei saa kiusata, vaan erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan suvaitsevaisesti. Myös terveen itsetunnon kehittymistä pidettiin tärkeänä.
Muita perheille tärkeitä arvoja olivat turvallisuus, rehellisyys, terveellisten ja liikunnallisten elämäntapojen omaksuminen, empaattisuus ja hyvien tapojen oppiminen.Lapseen toivottiin suhtauduttavan kannustavasti ja myönteisesti, hänen yksilöllisyyttään, osallisuuttaan ja omatoimisuuttaan tukien.
Kailaan päiväkodin toimintaa ohjaavat Heinolan kaupungin arvot:
• Välittäminen, yhteisöllisyys, rohkeus, innovatiivisuus ja tuloksellisuus.
Päiväkodin henkilökunnan yhteiset arvot määriteltiin tammikuussa 2019. Nämä arvot liittyvät työhömme lasten kanssa, työyhteisössä toimimiseen ja jokaisen henkilökohtaiseen työhön.
Arvoiksemme valittiin:
• Turvallisuus
• Yhteistyö
• Avoimuus ja sen pohjana oleva luottamus
• Myönteisyys
• Tasavertaisuus, johon liittyy jokaisen ihmisen ja hänen yksilöllisyytensä kunnioitus sekä oman itsensä arvostaminen.
Lasten arvot
Mikä on tärkeää päiväkodissa/eskarissa?
Leikkiminen!
On tärkeää syödä hyvin, että kasvaa isoks
Että voi nukkua päiväkodissa, että voi saada lisää leikkimisenergiaa
Että on hyvä ruoka
Ottaa kavereita mukaan leikkiin
Että lapset leikkii yhdessä, pitää ottaa mukaan leikkiin
Säännöt on tärkeitä, niin ei riehuta
Ei satuteta toisia
Ei saa puhua rumia ja jos sanoo, pitää kertoa aikuiselle
Mennä ulos
Mitä haluaisit/ mitä on tärkeää oppia?
Venyttelyä ja jumppaamista
Lukemaan ja laskemaan
Piirtämään hienostiTasapainoilemaan
Saksilla leikkaamista, liimaamista ja värittämistä
Sählyä
Jumppaaminen, että lämpiää lihakset
KellonaikojaNauhojen solmiminen
Opetella pyytämään anteeksi
Matikkaa ja äikänkieltä
Oppia lisää koiranhoitoa
Luistelemaan paremmin
Uimaan
Ystävyys
Ohjeitten kuunteleminen
Kirjoittamaan
Ompelemaan
Tulemaan todella hyväksi kaveriksi
Kävelemään imukupeilla seinää pitkin
4. Mitä on ympäristökasvatus
Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan kasvatuksellista toimintaa,jonka tarkoitus on tukea elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat
muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi
Ympäristökasvatus eli kestävän kehityksen kasvatus pyrkii edistämään mm. kaikkea tätä!
http://ymparistokasvatus.fi/mita_ymparistokasvatus_on
Voimaantuminen:Prosessi, jossa yksilö kokee
oman roolinsa merkityksellisenä, jossa
hänen luottamuksensa omiin kykyihin kasvaa ja jonka
kautta hänen halunsa toimia lisääntyy
Kestävä elämäntapa: Pyrkimys huomioida omien
valintojen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja
kulttuuriset vaikutukset paikallisesti ja
maailmanlaajuisesti.
Ympäristöherkkyys:Kokemusten pohjalta
rakentuva tunnepitoinen, empaattinen suhde
ympäristöön Kyky havainnoida ja
huomata ympäristössä tapahtuvia muutoksia
Ympäristön tuntemus:
Luonnon lakien ja ilmiöiden tunteminen,
myös ympäristön psyykkiset, sosiaaliset ja
kulttuuriset ulottuvuudet
Ekososiaalinen sivistys:
Ymmärrys siitä, että oma hyvinvointi, oikeudet ja
velvollisuudet ovat riippuvaisia luonnosta ja
toisista ihmisistä.
Ympäristötietoisuus ja-myönteisyys:
Motivaatio, tieto ja taito tehdä ympäristön kannalta
myönteisiä valintojaja päätöksiä
Osallisuus:
Yksilön kokemus omien kykyjen riittävyydestä,
oman roolin merkityksellisyydestä ja
vastuun saamisesta omassa yhteisössä
5. Ympäristökasvatuksen teoreettinen pohja
Varhaiskasvatussuunnitelmassa viitataan Joy A. Palmerin vuonna 1998 laatimaan puumalliin, jonka mukaan vaikuttavan ympäristökasvatuksen tulisi tapahtua samanaikaisesti kolmella tasolla:
• Oppiminen ympäristössä (havainnointi, aistit, kokemukset)
• Oppiminen ympäristöstä (kartutetaan ympäristöön liittyviä tietoja)
• Toimiminen ympäristön puolesta (konkreettinen toiminta, myös arvot)
Palmerin mukaan ympäristökasvatuksen pohjana on se, että aikaisemmat elämänkokemukset, ihmisen kehitysvaihe ja aiemman tiedon taso otetaan toiminnassa huomioon.
Ympäristökasvatuksessa on tärkeää huomioida myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Kun lapsi pääsee kokemaan, näkemään ja itse osallistumaan, ympäristöstä tulee hänelle merkityksellinen ja silloin hän on myös valmis toimimaan sen puolesta. (Cantell ym. 2004:69).
o ”Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa.” (Vasu 2016:11)
o Varhaiskasvatuksen tavoitteet, arvopohja, oppimiskäsitykset ja työtavat kulkevat käsi kädessä ympäristökasvatuksen kanssa. Tavoitteellinen ympäristökasvatus tukee vasun tavoitteiden toteutumista ja vasun mukainen varhaiskasvatus taas edistää kestävää kehitystä.
o Ympäristökasvatuksen käytännön toteuttamista helpottamaan on luotu useita erilaisia teoreettisia malleja. Eri malleissa painotetaan hieman eri asioita, vaikka tavoitteet ovatkin yhteisiä.
Palmerin puumalli
Kestävän kehityksen pedagoginen malli on kehitetty alun perin ammattikorkeakoulujen käyttöön, mutta se sopii myös laajemmalle kohderyhmälle. Varhaiskasvatuksessa mallia voi ajatella sekä pedagogiikan kannalta, että koko yhteisön toiminnan kannalta. Sen perusajatuksina ovat joustavuus, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys, kokonaisvaltaisuus ja kriittisyys sekä laaja-alainen oppiminen asioita tutkimalla ja kehittämällä.
Mallin mukaan kestävän elämäntavan opetuksessa on tärkeää omaksua sekä tietoja että taitoja, kehittää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja, sekä linkittää ja tarkastella asiakokonaisuuksia toisiinsa nähden.
Asioiden kriittinen reflektointi luo pohjaa uudistuksille. On myös tärkeää ymmärtää paikallisen ja globaalin yhteys, tuntea historiaa ja muodostaa tulevaisuudesta tavoiteltava visio.
Tunteisiin vaikuttavat elämykset ja kokemukset vaikuttavat toimintamotivaatioon ja sitä kautta toiminnan muuttumiseen. (Rohweder ym. 2008:3, 98-99)
Kestävän kehityksen pedagoginen malli
Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalli
Suomalaisten ilmastokasvatuksen tutkijoiden vuonna 2017 kehittämä polkupyörämalli
tukee hyvin Kailaan päiväkodin ajatusmaailmaa ja sopii myös ympäristökasvatuksen
pohjaksi. Haasteita ja mahdollisuuksia havainnollistetaan polkupyörän osina.
• Polkupyörän rungon eli perustan oppimiselle muodostavat arvot, identiteetti ja
maailmankuva.
• Tietoja, systeemistä ymmärrystä ja ajattelun taitoja kuvaavat polkupyörän renkaat.
• Satula kuvaa tarvittavaa osallisuutta ja motivaatiota.
• Polkimet kuvaavat ympäristötoimintaa ja uudenlaisia kestävämpiä toimintatapoja,
joita on harjoiteltava käytännössä, jottei ymmärrys jää asenteiden tasolle.
• Jarrut kuvaavat toiminnan esteitä, jotka estävät ilmastovastuullisen toiminnan
toteutumista.
• Lamppu kuvastaa toivon ja muiden tunteiden merkitystä oppimiselle.
• Ohjaustanko eli tulevaisuusajattelu vaikuttaa siihen, mihin suuntaan polkupyörää
ohjataan, mitä pitäisi tavoitella, miten ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa.
http://ymparistokasvatus.fi/polkupyoramalli-ilmastokasvatuksen-tueksi/
6. Kohderyhmät ja tavoitteet
Me emme tiedä, millaisessa maailmassa lapsemme tulevat elämään, joten meidän tehtävämme on antaa heille eväitä selviytyä myös muuttuvissa olosuhteissa. Tavoiteltavia taitoja voisivat olla esim.
- Kyky havainnoida ympäristön muutoksia
- Usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin
- Motivaatio toimia ympäristön hyväksi
- Joustavuus
- Avarakatseisuus
- Ongelmanratkaisukyky
- Kyky ajatella kriittisesti
- Kyky ottaa toiset ihmiset huomioon
- Arvojen eettisyys
YK on määritellyt ympäristökasvatuksen tavoitteet jo vuonna 1977 seuraavasti:
1. Kasvattaa selvään tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä.
2. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellaisten tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristön suojeluun ja parantamiseen.
3. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja (Cantell ym. 2004:19).
Kailaan päiväkodin ympäristökasvatuksessa tärkein kohderyhmä ovat päiväkodin eri-ikäiset lapset. Kuitenkin myös kaikki lasten lähellä olevat hyötyvät päiväkodin ympäristökasvatuksesta. Lasten vanhemmille tiedotetaan päiväkodin toiminnasta ja opetuksen sisällöistä. Heitä pyydetään myös mukaan osallistumaan yhteisen toiminnan kehittämiseen.
Lasten kanssa toimiessaan päiväkodin henkilökunta, sekä varhaiskasvatuksen puoli, että keittiö-, siivous- ja huoltohenkilökunta pääsevät miettimään omia asenteitaan ja käsityksiään ympäristökasvatuksen teemoista. Siksi me olemme myös itse kohderyhmänä.
Koko kaupunkia ajatellen Kailaan päiväkoti voi ehkä tulevaisuudessa toimia esimerkkinä tai tukena niille yksiköille, joiden kestävän kehityksen tilannetta ei vielä olla lähdetty aktiivisesti kehittämään.
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yleistä hyvinvointia, välittämistä ja yhteenkuuluvaisuutta. Se tarkoittaa kasvatusta, koulutusta, terveyttä ja yhteisöllisyyttä (Parikka-Nihti & Suomela 2014:37).
Aikuiset toimivat päiväkodissa ohjaajina ja roolimalleina lapsille siinä, miten toisia ihmisiä kohdellaan. Tavoitteenamme on kaikkien ihmisten kunnioitus ja tasapuolinen kohtelu.
• Lapsille puhutaan ystävällisesti, heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kuunnellaan.
• Aikuisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on tärkeä malli lapselle ja lapsen sosiaalisen hyvinvoinnin pohja. Vaalimme henkilökunnan ja vanhempien kesken ystävällisyyttä, toisten huomioimista ja hyviä tapoja.
Toimintamme perustuu erilaisuuden ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä lasten että aikuisten suhteen. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta mielipiteensä saa kertoa, kaikesta voidaan keskustella ja etsiä yhdessä kompromisseja.
Kiusaamiseen puututaan heti, ja kaikki aikuiset ovat yhteisesti vastuussa lapsista. Kailaan päiväkodille on laadittu kiusaamisen ehkäisysuunnitelma ja henkilökunta on koulutettu käyttämään kiistatilanteissa Mini-versoa, jossa syyllisten sijaan on olennaista löytää yhdessä lasten kanssa ratkaisuja ja uusia toimintatapoja.
Koko toimintamme perustuu positiiviseen pedagogiikkaan ja ratkaisukeskeisyyteen:
• Huomioimme onnistumiset, keskitymme vahvuuksiin, vahvistamme positiivisia asioita
• Etsimme lasten kanssa yhdessä käytännön ratkaisuja vaikeisiin asioihin
Kailaan päiväkodilla on aktiivisessa käytössä Huomaa hyvä -materiaalit.
• Toteutamme esim. vuosittain voimakuvat jokaisesta lapsesta
• Ajoittain myös henkilökunnan Huomaa hyvä –projekteja
Autamme lapsia tunnistamaan itsessään ja muissa erilaisia tunteita ja kertomaan omista tunteistaan.
• Eläinlasten elämää -materiaalin avulla harjoitellaan erilaisia mielenterveystaitoja, toisen huomioonottamista, yhdessä tekemistä, auttamista ym.
Oikeiden eläinvieraiden avulla voidaan harjoitella hoivaamista ja empaattista suhtautumista toiseen elävään olentoon. Eläimiin tutustuminen tukee myös muita ympäristökasvatuksen osa-alueita.
7. Mitä teemme käytännössä
Kailaan päiväkodin pedagogiikassa korostuu ohjaava opetustapa, jossa kannustetaan lasta omaan ajatteluun ja vältetään valmiiden vastauksien antamista. Oikeita vastauksia tärkeämpää on löytää perusteluja asioille.
• Koko henkilökunta on koulutettu käyttämään Bright start -opetusohjelmaa.
Laaja-alaista oppimista tukevat pitemmät projektit, joiden aiheet valitaan lapsiryhmän ideoiden, mielenkiinnon kohteiden tai tarpeiden mukaan, 1-2/vuosi.
• Projekteista tehdään seinälle vähitellen täydentyvä suunnitelma, josta vanhemmat voivat tutustua projektien etenemiseen.
Lapsia kannustetaan ja autetaan etsimään tietoa kirjoista, sähköisistä viestimistä ja esim. tiedekasvatuksen keinoin.
Pienryhmätoiminta mahdollistaa yksilöllisemmän lapsen kohtaamisen, ryhmäytymisen sekä leikki- ja oppimisrauhan. Lapsille annetaan mahdollisuuksia toimia erilaisissa pienryhmissä.
Huolehditaan monipuolisesta, terveellisestä oppimisympäristöstä sisällä ja ulkona.
• Mahdollisuus liikkumiseen, leikkimiseen ja tutkimiseen
• Lapset saavat muokata oppimisympäristöä, aikuisten tehtävänä on avartaa omaa ajatteluaan totutuista tavoista ja säännöistä
• Pidämme mielessä sen, että aikuisen tehtävä on olla mahdollistaja, eikä este monipuolisten oppimisympäristöjen toteutumisessa
Päivittäinen riittävä ja omaehtoinen liikkuminen mahdollistetaan• Liikuntavälineet ovat lasten ulottuvilla• Lasten annetaan harjoitella uusia taitoja, sääntöjä mietitään taitojen mukaan• Monipuoliset liikkumisvälineet ja –ympäristöt• Aikuisten ohjaus ja innostaminen liikkumiseen
Turvallisuusasiat pidetään ajan tasalla: vuosittain turvallisuuskävelyt, turvallisuuskansion päivittäminen, pelastusharjoitukset, viikoittaisilla retkillä harjoitellaan liikennesääntöjä
Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistetään• Säännölliset lasten kokoukset ja
osallistuminen ympäristötiimiin• Postiviikko/kummiryhmät päiväkodin
sisällä• Tiedotus vanhemmille päiväkodin
asioista, osallisuuden puu, vanhempaintiimi
• Toiminnalliset illat perheille syksyisin ja keväisin, muut juhlat
• Tyhy-toiminta henkilökunnalle• Yhteinen kestävän kehityksen
vuositeema ja siihen liittyvät tapahtumat
Kulttuurinen kestävyys
”Kulttuurisesti kestävä kehitys merkitsee luovuuden ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta sekä vuorovaikutuksen edistämistä kulttuurien sisällä ja niiden kesken” (Parikka-Nihti & Suomela, 2014:40).
Suomalainen kulttuuri
• Vaalimme suomalaista kulttuuria ja tutustutamme lapsia heidän kulttuurisiin juuriinsa
• Kalenteriin merkittyjä juhlapäiviä seurataan ja vietetään yhdessä, niiden taustoista ja viettotavoista kerrotaan
Esim. kirkkopyhät, Jean Sibeliuksen päivä, Runebergin päivä, Kalevalan päivä
• Vanha ja uusi suomalainen musiikki
Esim. kansanlaulut, suomalaiset säveltäjät, vanhat ja uudet lastenlaulut
• Taide ja kädentaidot, erilaiset tekniikat
• Historia: vanhat tavat, esineet, sota-aika, perinneleikit, ruokakulttuuri
Vanhojen tavaroiden näyttely päiväkodilla, museovierailut, vierailu sankarihautausmaalla
Isovanhempia kutsutaan vierailemaan päiväkodilla
• Suomen kieli ja suomalainen kirjallisuus, tarinat, runot ja lorut kuuluvat jokaiseen päivään
• Suomalaiset vähemmistöt ja heidän kulttuureihinsa tutustuminen
• Paikalliset erityispiirteet: päiväkodille hankitaan retkiä varten materiaalipaketti, jossa on käsinuket & tietoa Heinolan historiallisista kohteista
Kulttuurinen moninaisuus
• Tiedostamme, että monikulttuurisuus on pysyvä osa myös meidän yhteisöämme
• Muut kulttuurit nähdään rikastavana mahdollisuutena oman kulttuurimme rinnalla
• Ohjaamme lapsia suhtautumaan uteliaasti, avoimesti ja suvaitsevaisesti muihin kulttuureihin
• Hyväksymme ihmisten erilaisuuden ulkonäön, uskonnon, tapojen tai kielten suhteen
Silti olemme kaikki yhtä arvokkaita
Yhteinen maapallomme
• Maapallon tutkiminen: maat, meret, maanosat, avaruus
• Erilaisiin kulttuureihin tutustuminen, esim. musiikin, kielten, tarinoiden ja ruokien kautta
• Pyydämme lapsia esittelemään lomamatkojen valokuvia, matkamuistoja ym.
• Kutsumme muista kulttuureista tulleiden lasten vanhempia ja isovanhempia vierailuille kertomaan heidän kulttuuristaan
• Eri maista tulleiden opiskelijoiden hyödyntäminen, esim. heidän kulttuuriinsa kuuluvia leikkejä, eri kielisiä loruja
• Leivotaan ja maistellaan toisen kulttuurin makuja
• Laulut, lorut ja laskemiset eri kielillä (Twinkle twinkle little star…)
Erilaisten mediaympäristöjen ja mediakulttuurin kasvava merkitys
• Tutustutaan erilaisiin medioihin ja käytetään niitä yhdessä lasten kanssa
• Harjoitellaan sähköisen median turvallista käyttöä
• Hyödynnetään mediakulttuuria monipuolisesti
• Etsitään tietoa, esim. luonto, eri maat, kulttuurit
Ympäröivään yhteiskuntaan liittyminen (lähiympäristö, kotikunta)
• Teemme retkiä monipuolisesti erilaisiin kohteisiin: luontokohteisiin, rakennettuihin ympäristöihin ja kulttuurikohteisiin
• Säännöllinen yhteistyö: seurakunta, kirjasto, liikuntatoimi, urheiluseurat, musiikkiopisto
Tapahtumiin osallistuminen pitkin vuotta
• Konsertit, teatterit, kirjaston tapahtumat, liikunnalliset tapahtumat, kirkkotilaisuudet
• Oman päiväkodin tapahtumat (liikuntatapahtumat, joulu- ja kevättapahtumat, kevätnäyttelyt, yhteiset musiikkituokiot, Tilhen tuvan joulunäytelmä….)
Luonnonperintöön tutustuminen, erilaiset luontokohteet
Retkikohteita:
Liikunta- ”Kymiksen” kenttä- Urheilukenttä- Jäähalli- Ravirata- Leikkipuistot- Lähimetsät
Yhteisöllisyys- Oman talon tilat, keittiö- Vanhainkodit- Muut päiväkodit- Lasten omat kodit- Hautausmaa- Tori
Kulttuuri- Kirjasto- Kirkko- Museot- Kivalterin talo- Dorkin puisto (Vesa Väänäsen
Ite-taidetta) - Paimenkallio
Luonto- Alenin mäki ja metsä- Raviradan/latumajan maasto- Mansikkapolun metsikkö- Lintutarha- Rainion muurahaispesät- Maatilat- Laavut
Ekologinen kestävyys
Ekologiseen kestävyyteen kasvattaminen alkaa lapsen luontosuhteen lujittamisesta ja ympäristöherkkyyden tukemisesta.
Lapsen kysymysten ja ihmettelyn aiheiden äärelle pysähdytään ja niistä etsitään yhdessä tietoa
Lapsia ohjataan huomaamaan ja tunnistamaan erilaisia luonnon ilmiöitä ja luonnossa esiintyviä lajeja
Tutustutaan vuoden kiertoon ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin
Luonnosta kerätään materiaaleja ja niitä hyödynnetään askarteluissa
Käytetään kestoastioita, roskia ei jätetä luontoon
Isompia projekteja liitetään luontoon (esim. vesistötutkimus)
Retkillä lapsi pääsee tuntemaan, näkemään ja kokemaan, saa aistielämyksiä ja oppii toiminnallisesti monen eri kanavan kautta.
• Tavoitteenamme on, että jokainen ryhmä retkeilisi viikoittain – vaihtelevasti luonto- ja kulttuurikohteissa.
• Metsäretkillä harjoitellaan, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan luontoa kunnioittaen.
Metsän temppuratoja
Syksyn satoa, marjojen poimintaa
Roskienkeräysretket (pyydetään kotoa etukäteen työhanskat mukaan)
Maatumiskokeen hautaaminen syksyllä
metsään ja keväällä sen esiin kaivaminen
Retkillä voi olla
erilaisia teemoja:
Pedagogiikkaa luonnossa: esim. värit, toiminnallista matematiikkaa
Bongausta- Eri vuodenajat- Linnut, eläinten jäljet- kuvien mukaan esim.
eri lajeja, liikennemerkkejä, sääilmiöitä (kuvat Papunetistä)
Luontotaidetta
Majaleikki ja leikkipaikasta huolehtiminen
Eläinten ruokkiminen (siemenet, hedelmät, rusinat)
Kaikessa arjessa pyritään huomioimaan ekologisuus
Lajitellaan ja kierrätetään jätteet
Ryhmätiloissa lajitellaan:
• Lasten kanssa harjoitellaan jätteiden lajittelua päivittäisen toiminnan ohessa
• Jätejuna kiertää kerran kuussa keräämässä pahvit ja paperit, kuljettajina lapset (vuorot sovitaan syksyn alussa)
• Paristot viedään alakertaan ja sieltä keräyspisteeseen
• Hyödynnetään askarteluissa lahjoitettuja ja päiväkodilta löytyviä kierrätysmateriaaleja, sekä luonnonmateriaaleja
Ruokakasvatus
• Sapere-ruokakasvatusmetodi aktiivisesti käytössä
• Syksyisin kerätään marjoja, keväisin kasvatetaan sisällä yrttejä
• Aterioilla opetellaan ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä
• Biojätteet ja muut roskat lajitellaan huolellisesti
• Aikuiset ohjaavat lapsia omaan ajatteluun
Pesuaineet ovat joutsenmerkittyjä
Pyritään pesemään täysiä tiski- ja pyykkikoneellisia
Päiväkodilla on vanhoista lakanoista ommeltuja kierrätyskäsipyyhkeitä, joita pestään ja ripustetaan yhdessä lasten kanssa
Lasten kanssa keskustellaan myös isoista asioista, ikätasoon sopivasti, ratkaisukeskeisesti ja varoen aiheuttamasta ahdistusta
• Köyhyys ja ihmisten eriarvoisuus maailmassa
• llmastonmuutos, saastuminen, mikromuovit, lajikato
• Luonnonkatastrofit, sodat
• Miten lapsikin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa asioihin
Sekajäte Energiajäte Paperi Kartonki
Taloudellinen kestävyys
Huoltaminen ja korjaaminen• Kiinteistöstä kannetaan vastuuta, korjauksen tarpeesta ilmoitetaan heti• Korjataan vialliset välineet aina, kun se on mahdollista• Säästetään sähköä; sammutetaan tarpeettomat valot ja laitteet
Lapset otetaan mukaan huolehtimaan omalta osaltaan ympäristöstä• Pidetään huolta leluista ja kirjoista, ohjataan lapset käsittelemään tavaroita
varovaisesti• Yhteisiä siivouspäiviä, jolloin siivotaan ja pestään yhteisiä tiloja, myös piha ja
ulkovarastot• Ohjataan lapsia käyttämään materiaaleja taloudellisesti • Valvotaan veden, saippuan ja käsipaperin kulutusta ja ohjataan myös lapset itse
säätelemään toimintaansa• Kannustetaan kierrätyspyyhkeiden käyttöön
Suunnitelmallisuus hankinnoissa: hankitaan vain tarpeellista ja pitkäikäistä!
Lelujen, pelien ja materiaalien kierrättäminen ryhmien välillä• Ryhmien välinen Whatsapp-kysely, jos tarvitsee jotain
Kierrätysmateriaaleja käytetään aina kun mahdollista• Lahjoituspaperit hyödynnetään piirustuspapereina• Jämäpaperit muistilapuiksi tai pieniksi piirustuspapereiksi• Askarteluissa pyritään käyttämään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja
Tulostetaan vain välttämättömät• Tulostimen asetukset ovat mustavalkoiset ja kaksipuoleiset• Pyritään tulostamaan pienikokoisina• Hyödynnetään tulostamisen sijaan sähköisiä viestimiä, esim. tabletilta voi
näyttää kuvia ja videoita
Järkevät laminointikäytännöt – laminoidaan vain tarpeeseen!
Kenkäpussien käytön minimointi – tarjotaan vaihtoehdoksi kenkien riisumista • Huolehditaan, että eteisissä on istuimia kenkien riisumisen helpottamiseksi
Oman lelun päiviä voi viettää myös erilaisilla kestävää kehitystä tukevilla teemoilla:• Kierrätyslelu (kierrätetty, toiselta saatu tai kirpputorilta ostettu)• Urheiluväline• Puinen lelu• Peli tai kirja• Pehmolelu (hoivaaminen, pehmoeläinsairaala…)
Taloudellinen ja ekologinen kestävyys liittyvät läheisesti toisiinsa. Tavoitteena on tuhlaamisen kulttuurin vähentäminen.
8. Arviointi
Ympäristökasvatustoiminnan toteutuksessa ja arvioinnissa käytetään apuna kestävän kehityksen vuosikelloa. Jokainen ryhmä voi toteuttaa siitä itselleen sopivia osia ja samalla seurata ympäristökasvatuksen toteutumista.
Kestävän kehityksen ohjelma vie omalta osaltaan asioita eteenpäin. Siihen liittyvä kestävän kehityksen loppukartoitus tehdään vuoden 2019 lopussa.
Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa kehityskeskusteluissa ja ryhmän toimintaa arvioidessaan.
Vanhempien ajatuksia kuullaan vasu-keskusteluissa, lisäksi kyselyt ja osallisuuden puut tuovat vanhempien toiveita ja arviointia esiin.
Ympäristötiimi kokoontuu kerran kuukaudessa ja arvioi säännöllisesti kestävän kehityksen toimintaa.
Vuosittain valittava yhteinen kestävän kehityksen teema tuo aiheita tarkemmin arvioitaviksi.
MaaliskuuMaailman luontopäivä 3.3.
Yrttien kasvatusPerinneleikit, vanhat esineet
KierrätyslelupäiväKevätpäiväntasaus
Maailman metsäpäivä 21.3. Maailman vesipäivä 22.3
Earth hour maaliskuun viimeisenä lauantaina
HeinäkuuKesäleikitVesileikitRetkeilyMarjat
Kesän sato
HelmikuuLumi- ja jäätaide
Heinolan jääfestivaalitLainan päivä 8.2.
112-päivä, nallesairaalaYstävänpäivä
LaskiainenKalevalan päivä
Sanomalehtiviikko
JoulukuuLintujen talviruokinta
Jouluaiheinen metsäretkiLeivonta
Aineettomat lahjatItsenäisyyspäivä
TalvipäivänseisausJoulujuhla/jouluinen ilta perheille
MarraskuuPostiviikko, postiparit
PyhäinpäiväLasten oikeuksien viikko ja päivä 20.11.
IsänpäiväLuonnon valmistautuminen talveen
Eläinten talvipesät
LokakuuKeittiövierailut
Kasvikset, juureksetPerheiden ilta (vuositeeman aihe)
Eläinten viikko/päivä 4.10.Energiansäästöviikko 41
Syksyn merkit, ruska
TammikuuVoimakuvat, vahvuudet, Huomaa hyvä!
Hedelmät talvellaHyvät tavatTalviretkeily
Eläinten talvi, eläinten jäljetLumitutkimukset, veden olomuodotPihabongaus tammikuun viimeisenä
viikonloppuna
9. Kestävän kehityksen vuosikello
ElokuuTutustumisilta uusille perheilleTutustumisleikit, minä ja muut
Marjametsäretki, ötökätYhteiset säännöt, hyvät tavat
Vuositeeman suunnitelmaJätejunan aikataulu
Ympäristötiimin nimeäminenLasten turvallisuuskävelySuomen luonnon päivä
SyyskuuMarjat, sienet
Sadonkorjuu, viljatMaatumiskokeen hautaaminen
Ympäristöviikko/Liikkujan viikko/Liikenneturvallisuusviikko
Päiväkodin piha-alue ja lähiympäristö (suunnistus, seikkailu, aarteenetsintä)
Ryhmähengen luominen
KesäkuuVuositeeman suunnitteluKeke-ohjelman tarkistus
Ohjatut pihaleikitKasvien tunnistaminen
Maailman ympäristöpäivä 5.6.Maailman merien päivä 8.6
HuhtikuuRoskienkeräysretki
Pihan siivoustalkootPihaleikit
Kevätretket, kevään edistyminenKevätseuranta (www.luontoliitto.fi)
Liikunnallinen tapahtuma perheille (vuositeeman mukaan)
Pääsiäinen
ToukokuuÄitienpäivä
4.5. kirjasairaalaKevätnäyttely
Suomen lasten lintuviikko (www.birdlife.fi)
Suomen lasten metsäretkipäiväÖtökkätutkimukset metsässä
Maatumiskokeen tarkistusEskarien ja viskarien yhteinen päivä
ArviointiUuden vuositeeman valinta/äänestys
Materiaaleja ja linkkejä
• https://www.feesuomi.fi/ • Ympäristökasvatusjärjestö Suomessa, koordinoi mm. Vihreä lippu ja
Green Key –ohjelmia ja Ulkoluokkapäivää, julkaisee Ympäristökasvatus-lehteä
• http://ymparistokasvatus.fi/• Ympäristökasvatus-verkkolehti, ajankohtaista tietoa
ympäristökasvatuksesta
• https://mappa.fi/fi/etusivu• Ulkona oppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan
materiaalipankki. Paljon käytännön vinkkejä kasvatus- ja opetustyöhön
• http://ulkoluokka.fi/• Käytännön vinkkejä ulkona opettamiseen, materiaalia opetukseen,
esim. tulostettavat lajikortit
• http://www.yhteinenkasitys.fi/• Ympäristökasvatuksen käsitteitä, käytäntöjä ja linkkejä
• Cantell, Hannele (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja, PS-kustannus, Juva 2004
• Opetushallitus: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016
• Parikka-Nihti, Mari & Suomela, Liisa: Iloa ja ihmettelyä – Ympäristökasvatus varhaislapsuudessa, PS-kustannus 2014
• Rohweder, Liisa & Virtanen, Anne (toim.): Kohti kestävää kehitystä, Pedagoginen lähestymistapa Opetusministeriön julkaisuja 2008:3
• Ympäristökasvatus – verkkolehti (viitattu 15.1.2019):
• http://ymparistokasvatus.fi/polkupyoramalli-ilmastokasvatuksen-tueksi/
• http://ymparistokasvatus.fi/mita_ymparistokasvatus_on/
Kuvitus:
• Hilkka 5 v. (harakat)
• Selma 5 v. (tonttu ja karhun talviuni)
• Eeli 7 v. (mustekala)
• Tomas 6 v. (majakkasaari)
• Kaisla 4 v. (siili)
• Tuulihaukan tuvan lapset 2018 (tussipiirrokset)
• Anni Pänkäläinen (kansikuva ja Kailas-laiva)
Runo: Jaana Vesikko
Suunnitelman laadinta: Kailaan päiväkoti/Riitta Pänkäläinen 2019
Lähteet