Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua · 7. Vietnam 8. Italia 9. Viro 10. Pakistan Muut maat yhteensä Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 19962017 1996

Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua Tietoa ja tilastoja alasta

Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestö. Huolehdimme siitä, että yrityksillä on kannustava toimintaympäristö ja mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja menestyä. Olemme alan vahva vaikuttaja ja työmarkkinajärjestö. Jäsenyritystemme tuotteita ovat mm. vaatteet, kodintekstiilit, sairaalatekstiilit, tekniset tekstiilit sekä kuitukankaat ja teollisuustekstiilit. www.stjm.fi

1. Tekstiiliä on kaikkialla ........................................................................................................................ 4 Tekstiili on monipuolinen materiaali, johon törmää yllättävissäkin paikoissa.

2. Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealalla ......................................................................................... 8 Tietoa tekstiili- ja vaatealan liikevaihdon kehityksestä ja ulkomaankaupasta.

3. Suomi on yli viiden miljardin euron kuluttajamarkkina ................................................ 26 Tilastoja suomalaisten rahankäytöstä sekä pukeutumisen ja kodintekstiilien markkinasta.

4. Uudistuva ja maailmanlaajuinen ala ......................................................................................... 36 Tietoa tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamalleista ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Esimerkkejä alan innovaatioista.

54 TilastojulkaisuSUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION

Tekstiiliä on kaikkialla

Tekstiiliä käytetään paljon muuhunkin kuin kaikille tuttuihin vaatteisiin ja sisustustuotteisiin. Tekstiilejä valmistetaan paitsi kuluttajille, myös teollisuuteen, rakentamiseen, kulkuvälineisiin, terveydenhuoltoon ja työvaatteiksi.

Tekstiiliä ovat esimerkiksi t-paidat ja tyynyliinat, mutta myös helikopterien laskeutumisverkot, meikinpoistoliinat ja kuplahallit. Tekstiiliä on yllättävissäkin paikoissa: tekstiili tuo keveyttä ja lujuutta autojen runkorakenteiden komposiitteihin, ja tuulivoimaloissa tekstiiliä käytetään siipien lapojen komposiiteissa.

4SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION

7Tilastojulkaisu6

Autot, lentokoneet, junat, veneet Verhoilut, istuinsuojat, käytävämatot, purjeet, turvavyöt, eristeet

Ulkotilat Aurinkosuojat, markiisikankaat, lastenrattaat, sateenvarjot

Rakentaminen Ääni- ja lämpöeristeet, akustiset levyt, suojaverkot

Maatalous Maidonsuodattimet, puhdistustekstiilit, köydet, hihnat, säkit

Vaatteet & sisustustekstiilit Miesten, naisten ja lasten vaatteet, työvaatteet, vuodevaatteet, matot…

Terveydenhuolto Vuodetekstiilit, potilasvaatteet, haavatekstiilit

Teollisuus Viirat, kuitukankaat, puristinhuovat, laminaattien tukiverkot, tiivisteet ja suodattimet

Hygieniatuotteet Kosteuspyyhkeet, vaipat, kertakäyttöiset pyyhintätuotteet, vanulaput

Esimerkkejä tekstiilien käyttökohteista

98 TilastojulkaisuSUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION8SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION

Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealalla Tekstiili- ja muotiala on elinvoimainen ja

kasvava toimiala. Suomalaisella tekstiili- ja vaatealalla on kasvun potentiaalia ja alan liikevaihto on kasvanut viime vuosina.

Tekstiili- ja muotialan yritysten toiminta vaihtelee pienistä design-vetoisista brändeistä teolliseen kuitukangastuotantoon ja työvaatteista uusiin innovatiivisiin materiaaleihin. Yhteistä yrityksille on se, että yritysten liiketoiminta on yhä kansainvälisempää ja kasvuhakuisempaa.

Kasvava liiketoiminta edellyttää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä, joka rohkaisee kasvuun, investointeihin ja uudistumiseen.

Suomessa on erinomaista osaamista, joka on saatava kanavoitumaan uusiksi menestystuotteiksi. On tärkeää, että toimialat ovat elinkeinopolitiikassa samalla viivalla, eikä tuettavia aloja valikoida etukäteen. Se voi jättää ulkopuolelle tulevaisuuden menestystarinoita. Uudet konseptit ja tuotteet vievät Suomea eteenpäin ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

11Tilastojulkaisu10

Tekstiili- ja muotiala laajasti Tekstiilien ja vaatteiden valmistus on toimialan ydin

Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot 2017.

Tekstiilin ja muodin

vähittäiskauppa 1 640 milj. €

Tekstiilin ja muodin

tukkukauppa 740 milj. €

Muu toimialaan liittyvä valmistus

(kengät, nahkatuotteet, patjat…) 690 milj. €

Tekstiili-

ja vaatehuolto (pesulat ja suutarit)

330 milj. €

Liikevaihto 4,5 mrd.€ = 3 400 yritystä = 22 000 hlöä

Toimialan ydin:

tekstiilien ja vaatteiden valmistus

1 060 milj. €

Tekstiilien valmistus

400 milj. € liikevaihtoa 2100 henkilöä

340 yritystä

Vaatteiden valmistus

660 milj. € liikevaihtoa 2700 henkilöä

320 yritystä

1312 Tilastojulkaisu

Tekstiilien valmistus & valmistuttaminen,liikevaihto 1995–2018, milj. €

milj

. €

345 35

8 388

393

396

407

414

414

410

411

420 44

2 463

459

366 40

3 418

393

364

361 38

0 394

404 41

6

Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot. Arvot tilastovuoden hinnoin.

VuosiArvio 2018

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Savotta Finlayson Orneule

Ahlström Novita Joutsen

Esimerkkejä tekstiilien valmistuksen toimialan yrityksistä

Tekstiilialan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa sisustustekstiilejä, mattoja, neuloksia, lankoja, kuitukankaita ja teollisia tekstiilejä. Alan tuotteita myydään siis sekä kuluttajille että B2B-markkinoille. Tekstiilialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tekevät tekstiilien viimeistelyä ja värjäystä.

Tekstiilialan liikevaihto kasvussaTekstiilialalla finanssikriisin ja 2010- luvun alun notkahduksesta on viime vuosina päästy uudelle kasvun uralle.

Tekstiilialan kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi 3 %, mikä ennakoi liikevaihdon kasvua noin kymmenellä miljoonalla vuonna 2018.

12 13Tilastojulkaisu


Kotimaan myynti, 270 milj. € 68 %Vientiliikevaihto, 130 milj. € 32 %

Tekstiilialan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017, yhteensä 400 milj. €

Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot 2017. Huom! Luvut ovat arvioita!

Tekstiilialan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja

2015

= 1

00

2018

Q2

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja.

120

110

100

80

90

Kotimaan myynti

VientiliikevaihtoLiikevaihto

Tekstiilialalla kasvua sekä kotimaan myynnissä että vientiliikevaihdossa

Tekstiilialan kokonaisliikevaihto ja kotimaan myynti ovat kasvaneet kolme viime vuotta.

Tekstiilialan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa sisustustekstiilejä, mattoja, neuloksia, lankoja, kuitukankaita ja teollisia tekstiilejä. Alan tuotteita myydään siis sekä kuluttajille että B2B-markkinoille. Tekstiilialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tekevät tekstiilien viimeistelyä ja värjäystä.

Lähes kolmannes tekstiilialan liikevaihdosta tulee viennistä

Vuonna 2017 tekstiilialan kokonaisliikevaihto oli 400 miljoonaa euroa, ja liikevaihto kasvoi 2,5 % edellisvuodesta.

Tekstiilialalla vientiliikevaihto kehittyi kotimaan myyntiä paremmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,4 % ja vientiliikevaihto 4,1 %.

Kotimaan myynnin osuus kokonaisliikevaihdosta on 68 % ja vientiliikevaihdon 32 %.



Esimerkkejä vaatteiden valmistuksen toimialan yrityksistä

Vaatealan yritykset valmistavat ja valmistuttavat muun muassa naisten, miesten ja lasten vaatteita, urheiluvaatteita, asusteita ja alusvaatteita. Vaatealaan kuuluvat myös työvaateyritykset.

Vaatealan liikevaihto kasvussa vaikeiden vuosien jälkeenVuonna 2017 vaatealan kokonaisliikevaihto kasvoi 5,6 %, ja kokonaisliikevaihto oli 660 miljoonaa euroa.

2010-luku on ollut suomalaiselle vaatealalle vaikea, ja liikevaihto laski viitenä vuotena peräkkäin vuosina 2012–2016.

Vuosi 2017 oli alalle selvä käänne kasvuun. Tänä vuonna liikevaihdon ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuoden tasolla.


Image Wear Sidoste Kivat

Luhta Sportswear Company

Marimekko Reima

Vaatteiden valmistus & valmistuttaminen,liikevaihto 1995–2018, milj. €

milj

. €

734

725 75

9 799

794

797 82

980

475

475

373

372

273

872

966

3 718 75

472

370

164

362

462

2 657

652

Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot. Arvot tilastovuoden hinnoin.

VuosiArvio 2018

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018


Vaatealan kotimaan myynti on pitkän laskun jälkeen kääntynyt kasvuun

Vaatealan kotimaan myynti kääntyi vuonna 2017 kasvuun viiden vuoden laskun jälkeen. Alkuvuonna 2018 kotimaan myynti kasvoi 5 prosenttia.

Vientiliikevaihto on kehittynyt erittäin positiivisesti vuodesta 2015 alkaen. Vienti on edelleen hyvällä tasolla, mutta kasvu on taittumassa.

Vaatealalla vientiliikevaihdon osuus on jo yli 40 %Vuonna 2017 kotimaan myynti kasvoi 2,5 % ja vientiliikevaihto 11,4 %.

Vaatealan yritysten kotimaan myynti on ollut viime vuosina vaikeuksissa, ja se kääntyi kasvuun vasta vuonna 2017. Vientiliikevaihto sen sijaan on kehittynyt jo muutaman vuoden ajan positiivisesti, joten vientiliikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta on kasvanut.


Vaatealan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja

2015

= 1

00

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja.

Vientiliikevaihto

Kotimaan myyntiLiikevaihto

160

140

120

100

80

40

60

2018 Q2

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Vaatealan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017, yhteensä 660 milj. €

Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto & suhdannetilastot 2017. Huom! Luvut ovat arvioita!

Kotimaan myynti, 380 milj. € 57 %Vientiliikevaihto, 280 milj. € 43 %


Alan vientiliikevaihtoa ja ulkomaankauppaa tilastoidaan monella tavalla

Tavaravienti (Tulli) Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvat tuotteet. Tavaraviennin tilastot sisältävät tekstiilit, vaatteet ja jalkineet riippumatta siitä, minkä toimialan yritys niitä vie tai tuo.

Vientiliikevaihto (Tilastokeskus) Tilastokeskus tilastoi suomalaisten yritysten ulkomailta tulevaa myyntiä, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu ja onko tuote missään vaiheessa mennyt konkreettisesti Suomen rajan yli. Tämä on saatavilla vain teollisuuden toimialoille, ei kaupan alalle.

C

20SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION

A

Suomalainen tekstiilialan yritys valmistaa kuitukangasta Satakunnassa ja vie sitä Suomen rajan yli Ruotsiin. Kuitukangas sisältyy Tullin tavaravientiin ja tekstiilialan vientiliikevaihtoon.

A

Suomalaisyritys valmistuttaa paitoja Virossa. Yrityksen logistiikka-keskus on Suomessa, ja se tuo valmiit paidat Virosta Suomeen. Paidat kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Seuraavaksi yritys vie samat paidat myyntiin Norjaan. Tässä vaiheessa paidat kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Lisäksi ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa.

D

Suomalainen vähittäiskaupan yritys valmistuttaa housuja Kiinassa. Yritys tuo housuja myyntiin Suomeen ja ne kirjautuvat Tullin tavaratuontiin. Lisäksi yritys vie housuja Suomesta jälleenmyyntiin Venäjälle, jolloin ne kirjautuvat Tullin tavaravientiin. Vähittäiskaupan alalla ei tilastoida vientiliikevaihtoa, joten tuotteet näkyvät vain tavaraviennissä.

C

E

Suomalainen vaateyritys vie Virossa valmistuttamiaan mekkoja myyntiin Ruotsiin. Mekot eivät missään vaiheessa mene Suomen rajan yli, minkä vuoksi ne eivät sisälly Tullin tavaraviennin tilastoon, vaikka ne ovat yrityksen vientiä. Sen sijaan ne näkyvät vaatealan vientiliikevaihdossa.

B

Suomalainen vaatealan yritys valmistuttaa takkeja Virossa. Yritys tuo takkeja myyntiin Suomeen. Takit sisältyvät Tullin tavaratuontiin.

E

D

B


Tekstiilejä ja muotia viedään eniten RuotsiinTekstiilin ja muodin tärkeimmät vientimaat ovat lähimarkkinoita naapurimaissa ja Euroopassa.

Viime vuosina vienti on kasvanut eniten Ruotsiin. Perinteisesti Venäjä on ollut alalle merkittävä vientimaa, mutta vienti Venäjälle on ollut vaikeuksissa. Ruotsi nousikin suurimmaksi vientimaaksi 2015.

Myös vienti Norjaan, Ranskaan ja Iso- Britanniaan on kasvanut. Nousevia maita ovat myös Kiina ja Japani.

Tekstiilin ja muodin tavaraviennistä suurin osa on vaatteita ja teknisiä tekstiilejä

Tärkeimmät vientimaat 2017 eri tuoteryhmissä:Vaatteet Ruotsi, Saksa, Viro

Tekniset tekstiilit Saksa, USA, Puola Jalkineet Ruotsi, Venäjä, Norja Sisustustekstiilit & muut tekstiilit Ruotsi, Saksa, Viro Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Venäjä, Viro, Liettua


Tekstiilin ja muodin tavaraviennin suurimmat maat 2017, yhteensä 690 milj. €

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot

milj. €

1. Ruotsi 160

182

7870

58272625

212020

3. Venäjä4. Viro

2. Saksa

5. USA6. Norja7. Ranska8. Iso-Britannia9. Alankomaat10. PuolaMuut maat yhteensä

Tekstiilin ja muodin tavaravienti tuoteryhmittäin 1996–2017

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Tuoteryhmän nimen perässä tavaraviennin arvo 2017.

Vaatteet 290 milj. €Tekniset tekstiilit 170 milj. €Jalkineet 120 milj. €Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 60 milj. €Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 50 milj. €

2017

2010

2005

2000

1996

vien

ti m

ilj. €

400

350

300

250

200

100

50

-

150


Tekstiilejä ja muotia tuodaan eniten KiinastaTekstiilin ja muodin tuonti on kasvanut viime vuosina eniten Bangladeshista, Kiinasta, Vietnamista ja Kambodzasta. Aasian tuonnista merkittävä osa on vähittäiskaupan toimijoiden tuontia.

Suomalaiset yritykset teettävät paljon tuotteita Virossa, millä on merkittävä osuus Viron tuontiluvuissa.

Tekstiilin ja muodin tavaratuonnista valtaosa on vaatteitaTärkeimmät tuontimaat 2017 eri tuoteryhmissä:

Vaatteet Kiina, Bangladesh, Ruotsi

Jalkineet Kiina, Vietnam, Ruotsi

Sisustustekstiilit & muut tekstiilit Kiina, Intia, Turkki

Langat, kankaat, neulokset, kuidut, tekstiilijätteet Saksa, Kiina, Iso-Britannia

Tekniset tekstiilit Saksa, Italia, Ruotsi


Tekstiilin ja muodin tavaratuonnin suurimmat maat 2017, yhteensä 2,4 mrd. €

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Huom! Mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi näyttää tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurelta tuontimaalta, vaikka se on usein vain tavaran läpikulkumaa.

tuonti milj. €

1. Kiina2. Ruotsi

738

694

152144141

107101

9679

6852

3. Saksa4. Bangladesh5. Turkki6. Intia7. Vietnam8. Italia9. Viro10. PakistanMuut maat yhteensä

Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 1996–2017

2017

2010

2005

2000

1996

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot. Tuoteryhmän nimen perässä tavarantuonnin arvo 2017.

Jalkineet 330 milj. €

Langat, kankaat, neulokset, kuidut ja tekstiilijätteet 200 milj. €Sisustustekstiilit ja muut tekstiilit 260 milj. €

Vaatteet 1 420 milj. €

Tekniset tekstiilit 170 milj. €

tuon

ti m

ilj. €

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

-


Suomi on yli viiden miljardin euron kuluttajamarkkina

Suomalaiset käyttävät pukeutumiseen vuosittain 4,8 miljardia euroa ja kodin-tekstiileihin 0,5 miljardia euroa. Tekstiilit ja muoti ovat merkittäviä kulutuskohteita suomalaisille. Yhä isompi osuus rahankäytöstä tulee vanhemmilta ikäryhmiltä, sillä Suomen väestö ikääntyy.

Ihmisten tavat ostaa ovat murroksessa. Ostaminen hajaantuu: vaatteita ostetaan perinteisten vaatekauppojen lisäksi marketeista, tavarataloista ja urheilukaupoista sekä suomalaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista. Lisäksi kuluttajien välinen vertaiskauppa on merkittävä ilmiö suomalaisten vaate- ja tekstiiliostoissa.

Tekstiili- ja muotiala on globaali ja erittäin kilpailtu toimiala. Alan valmistajat, suunnittelijat ja vähittäiskauppa ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa paitsi viennissä, myös kotimaisen kaupan hyllyllä.

Suomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia viennin ohella myös kotimarkkinalla. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisista vaate- ja sisustusbrändeistä ja he toivoisivat, että niitä olisi paremmin saatavilla. Kuluttajien tavoittamisessa kaupoilla ja niiden valikoimalla on tärkeä rooli.


Rahankäytön muutokset: asuminen, ruoka, pukeutuminen & autotVaatteisiin kulutettu rahasumma on kasvanut, mutta vaatteiden osuus kaikesta kulutuksesta on silti laskenut. Muu kulutus kasvaa vaatteiden kulutusta nopeammin.

Vaatteisiin käytetyn rahasumman suhteellinen osuus pienenee, koska rahaa on käytettävissä enemmän ja vaatteet ovat edullisempia.

Merkittävä osa kulutuksesta tulee yli 45-vuotiailtaSuomi ikääntyy, ja yhä suurempi osuus suomalaisista kuuluu vanhempiin ikäryhmiin. Samalla niiden merkitys rahankäyttäjinä kasvaa.

Suurimmat kuluttajaryhmät sekä vaatteissa että kodintekstiileissä ovat 45–54 ja 55–64-vuotiaiden kotitaloudet.

Sisustustekstiilien kulutus painottuu vielä keskimääräistä enemmän vanhempiin ikäryhmiin.


Suomalaisten rahankäyttö eri kohteisiin 1975–2017, %-osuus kaikesta rahankäytöstä

2017

2010

2005

1990

1995

2000

1985

1980

1975

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus, käyvin hinnoin 2017.

Asuminen

Vaatteet & jalkineetElintarvikkeet

Autot

% ra

hank

äytö

stä

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

5 %

10 %

4,2 %

12 %

29 %

2,9 %-

Yli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus rahankäytöstä

2016

1990

1995

1998

2001

2006

2012

1985

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinenkulutus & Tilastokeskus / Kotitalouksien kulutus, käyvin hinnoin2016. Kotitalouden ikäryhmä määräytyy kotitalouden viitehenkilönperusteella. Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen,jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat.

KodintekstiilitYli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus suomessa

VaatteetKaikki rahankäyttö

% ra

hank

äytö

stä

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

57 %63 %65 %66 %


Kodintekstiileihin käytetään 500 miljoonaa euroa vuodessa

Suomalainen ostaa kodintekstiilejä vuosittain keskimäärin noin 90 eurolla. Kokonaisuudessaan markkinan koko on siis lähes puoli miljardia euroa.

2010-luvun heikko taloustilanne on näkynyt rahankäytössä kodintekstiileihin. Laskun taustalla ovat muun muassa hiljentynyt asuntokauppa ja kulutustottumuksien muutokset. Vuonna 2017 rahankäyttö kodintekstiileihin kääntyi kuitenkin prosentin kasvuun.

Vaatteisiin ja jalkineisiin käytetään 4,8 miljardia euroa vuodessa

Suomalainen ostaa vuodessa vaatteita ja kenkiä keskimäärin 870 eurolla vuodessa. Yhteensä siitä kertyy 4,8 mrd. euroa. Tästä 4,1 mrd. euroa käytetään vaatteisiin ja 0,7 mrd. euroa kenkiin.

Pukeutuminen on merkittävä rahankäytön kohde. Vertailun vuoksi: autoja ostetaan vuosittain 3,3 miljardilla eurolla ja ravintoloihin käytetään 5,9 miljardia euroa.


Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa 1975–2017

milj

. €

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus.Vertailukelpoinen aikasarja viitevuoden 2010 hinnoin. Luku ei sisällä mattoja.

milj

. €

270

260

310

250

330

470 52

0

490

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2017

Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa 1975–2017

mrd

. €

1,7 2,

0

2,9

2,2

2,9

3,8

4,5 4,

8

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus. Vertailukelpoinen aikasarja viitevuoden 2010 hinnoin.

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

2017


Vaatteisiin käytetyistä euroista naisten vaatteiden osuus on yli puolet

Suomessa käytetään pukeutumiseen yhteensä 4,8 miljardia euroa vuodessa. Tästä jalkineiden osuus on 0,7 miljardia ja vaatteiden 4,1 miljardia euroa.

Naisten vaatteiden osuus vaatteisiin käytetystä rahasta on yli puolet, ja miesten vaatteisiin käytetään vajaa kolmannes.

Suomalainen käyttää pukeutumiseen EU:n keskiarvoa enemmänSuomalaiset käyttävät pukeutumiseen enemmän rahaa kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Jäämme kuitenkin jälkeen pohjoismaisista naapureistamme Tanskasta ja Ruotsista.

870 euron potista 750 euroa menee vaatteisiin ja 120 euroa jalkineisiin. Jalkineissa olemme keskimääräistä nuukempia: EU:n keskiarvo niissä on 150 euroa vuodessa.


Vaatteisiin käytetty raha Suomessa, yhteensä 4,1 mrd. €

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito / Yksityinen kulutus käyvin hinnoin 2017 (Osuudet aineistosta kotitalouksien kulutus 2016).

milj. €

Naisten vaatteet 52 %

Miesten vaatteet 28 %

Lasten vaatteet (3–13-v.) 10 %

Asusteet, kankaat,huolto 8 %

2 150

1 130

420

350

60Lsten vaatteet(0–2v.) 2 %

Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin asukasta kohden vuodessa eri EU-maissa

Lähde: Eurostat / Final consumption expenditure of households byconsumption purpose. Luvut vuodelta 2016, Norja 2015.

€ / asukas

Luxemburg 16201570

12301150

1030940

900900

870800

770760

660620

ItävaltaIso-Britannia

Norja

ItaliaTanskaRuotsiPortugaliSuomiSaksaBelgiaEU28RanskaEspanja

480Viro


Vaatteiden ostopaikat monipuolistuvatVaatteiden ostaminen hajaantuu: vaatteita ostetaan perinteisten vaatekauppojen lisäksi marketeista, tavarataloista, urheilukaupoista ja vertaiskaupasta sekä suomalaisista ja ulkomaisista verkkokaupoista.

Athleisure-trendi ja urheilu-muodin käyttö laajemmin vapaa ajalla näkyvät urheilun vähittäiskaupassa, joka on ollut kasvussa koko 2010-luvun. Samaan aikaan perinteinen vaatteiden vähittäiskauppa on ollut laskussa.

Suomalaiset vaateostoksilla

Kaikenikäiset ostavat vaatteita verkosta. Eniten ostavat naiset, mutta miehistäkin puolet on joskus ostanut vaatteita netistä.

Suomalaiset vaate- ja sisustus-brändit ovat kuluttajille tärkeitä. Yli 40 prosenttia suomalaisista suosii vaateostoksilla kotimaisia vaatemerkkejä. Puolet suomalaisista haluaisi ostaa enemmän suomalaisia merkkejä.

Suomalaiset ostavat verkosta ja haluavat suosia suomalaista

suomalaisista naisista on joskus ostanut vaatteita netistä

suomalaisista ostaisi enemmän suomalaisia merkkejä, jos niitä olisi paremmin saatavilla.

34 35TilastojulkaisuLähde: Suomen Tekstiili & Muoti, kuluttajatutkimus 2017.

Vähittäiskaupan eri toimialojen liikevaihdonkehitys 2007–2017

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Q2

Lähde: Tilastokeskus / Kaupan liikevaihtokuvaaja, trendisarja.

UrheilukauppaKoko vähittäiskauppaTavaratalokauppaVaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa

2015

= 1

00

120

110

100

90

80

60

70

77 % 51 %


Uudistuva ja maailmanlaajuinen ala

Tekstiili- ja muotiala on kokenut globaalin rakennemuutoksen viime vuosikymmeninä. Myös alan suomalaisten yritysten liiketoimintamallit ovat moninaistuneet ja suomalaiset yritykset ovat aiempaa kansainvälisempiä ja verkostoituneempia.

Tekstiili- ja muotiala elää nyt kiinnostavassa ja myönteisessä murrosvaiheessa. Alan innovaatiot tarjoavat huimia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomessa kehitetään esimerkiksi entistä ympäristöystävällisempiä tekstiilimateriaaleja ja otetaan käyttöön uusia kiertotalouden ja vastuullisuuden malleja.

Tekstiili- ja vaatealalle ominaisia ovat pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Esimerkiksi vaatteen ompelua edeltää useita eri työvaiheita, kuten kuitujen kasvatus tai valmistus, langan valmistus, neuloksen

tai kankaan tuottaminen sekä värjäys ja viimeistys. Tiedon saaminen valmistusketjun kaikista vaiheista on haastavaa ja vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ketjun jokaisen toimijan kesken. Suomalaiset yritykset työskentelevät aktiivisesti läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi.

Työelämä muuttuu, ja asiantuntijatyön merkitys alalla vahvistuu. Tekstiili- ja vaatealan yrityksissä työskentelee muun muassa suunnittelun, logistiikan, markkinoinnin ja teollisen tuotannon koulutettuja ammattilaisia. Ala vaatii laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa kouluttautumista.


Tekstiili- ja muotialan muutostekijöitä

Tekstiili- ja muotiala elää talouden, työn, kulutuksen ja teknologian muutoksissa tiukasti mukana. Yritykset kehittyvät ja uudistuvat, ja samalla ne tarvitsevat uudenlaista osaamista ja toimintakulttuuria. Uusia innovaatiota kehitetään vauhdilla, ja ala hakee aktiivisesti vastauksia ajankohtaisiin vastuullisuuteen ja kiertotalouteen liittyviin kysymyksiin.

”Jos muotiala olisi valtio, se olisi maailman 7. suurin kansantalous”

Ruotsissa ja Tanskassa tekstiili- ja muotialan rakennemurros tapahtui aiemmin kuin Suomessa. Alan yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet moderneja liiketoimintamalleja, mikä on mahdollistanut kasvua ja kansainvälistymistä. Tekstiili- ja muotiala onkin näissä maissa yksi merkittävistä vientialoista.

Suomella on mahdollisuus kasvattaa tekstiili- ja muotialasta Tanskan ja Ruotsin veroinen vientiala. Tekstiili- ja muotialan globaalista markkinasta riittää kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.


Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2017

Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot / Statistics Sweden /Statistics Denmark. Sisältää tekstiilien, vaatteiden ja jalkineidentavaraviennin (SITC ryhmät 26,65,84,85) . Otsikon lähde: State of Fashion 2017

milj

. €

690

Suomi

2 820

Ruotsi

5 560

Tanska

Vastuullisuus & kiertotalous

Innovaatiot ja digitalisaatio

Kulutuksen muutos

24/7

Muuttuva työelämä

Muuttuva toimintaympäristö


Esimerkkejä suomalaisten tekstiili- ja muotialan yritysten toimintamalleistaSuomalaisilla tekstiili- ja muotialan yrityksillä on erilaisia liiketoimintamalleja.

Osa toimii suomalaisten tai ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, osalla on omaa tuotantoa.

Monet alan yritykset ostavat tarvitsemaansa osaamista palveluna yhteistyökumppaneilta, oli kyse sitten esimerkiksi tuotannosta, taloushallinnosta tai markkinoinnista.

Toimintamalli mahdollistaa yritykselle laajan tuotevalikoiman ja erityisosaamisen. Se lisää myös toimitusvarmuutta ja auttaa reagoimaan kysynnän muutoksiin.


Kuitukangasyritys C ostaa tekokuitua Kiinasta. Yritys valmistaa siitä kuitukangasta tehtaassaan Suomessa. Yritys myy valmiin materiaalin saksalaiselle toimijalle, joka valmistaa siitä kosteuspyyhkeitä.

Vaateyritys D suunnittelee urheiluvaatteen. Se tilaa tuotteen yhteistyö- kumppaniltaan Kiinasta. Kiinalainen yritys hankkii kankaat ja tarvikkeet ja valmistaa vaatteen.

Tekstiiliyritys A neuloksia valmistava yritys ostaa puuvillalankaa Italiasta ja valmistaa siitä trikooneulosta Suomessa. Yritys myy valmista neulosta eteenpäin vaatteita valmistaville yrityksille Suomeen ja ulkomaille.

Vaateyritys B suunnittelee kuosillisia vaatteita. Se hankkii kankaan Portugalista ja painattaa kuosin siihen erikoistuneella toimijalla Suomessa. Lopuksi yritys teettää vaatteet yhteistyö-kumppaneillaan Virossa.


Esimerkki globaalista hankintaketjusta

Tekstiili- ja muotialan valmistusketjut ovat tyypillisesti moniulotteisia ja globaalisti pirstaloituneita. Raaka-aineen viljely ja tuotanto, langan valmistus, kankaan valmistus ja tuotteen ompelu tapahtuvat usein eri paikoissa.

Esimerkki tuotteen arvon jakautumisesta

Suomessa myydyn tuotteen arvosta noin 80 % jää Suomeen, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu.


Esimerkkinä suomalaisbrändin ulkomailla valmistettu pusero, joka myydään Suomessa 129 euron suositushinnalla

Arvonlisävero 25 euroa

Tuotannon osuus, sis. materiaalit ja ompelu, 24 euroa

Agentin osuus, 2,10 euroa

Jälleenmyyjän osuus 57 euroa. Jos kauppa myy tuotteen alennetulla hinnalla, osuus pienenee. Logistiikka

1 euro

Brändin osuus 22 euroa

Josta yritys maksaa mm. palkat, toimitilat,tuotekehityksen, verot, lainojen korot,ympäristömerkit, valvonnan, tuotteidentestauksen, mainonnan ja markkinoinnin, IT-infran, varastoinnin, mahdolliset osingot, jne.

Vaatteen suunnittelu Suomalainen vaatealan

yritys suunnittelee tuotteen, jossa puuvillakangas ja

polyesterivuori

Vaatteen valmistus (leikkaus ja ompelu)

Puuvillakankaan kudonta

Puuvillan viljely

Alkuperä voi vaihdella eräkohtaisesti

Puuvillalangan

keräys ja värjäys

Polyesterikankaan valmistaminen ja

painaminen

Polyesterin valmistus ja langan

kehräys


Polyesteri on eniten käytetty kuitu

Kuitujen tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet voimakkaasti, ja polyesterin osuus on noussut. Polyesteri valmistetaan yleensä öljystä. Sillä saadaan tekstiileihin kuluttajien toivomia ominaisuuksia. Se on monikäyttöinen ja helppohoitoinen kuitu.

Puuvilla on luonnonkuitu, jonka saatavuus ja hintataso ovat riippuvaisia sääoloista. Puuvillan viljely vaatii paljon maapinta-alaa ja vettä.

Kuitujen tuotantoa on keskittynyt Aasiaan

Erityisesti polyesterin tuotanto on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 1985 polyesteria tuotettiin noin 6,5 miljoona tonnia vuodessa, 2017 määrä oli 53,8 miljoonaa tonnia.

Puuvillan tuotanto on kasvanut huomattavasti polyesteria hitaammin. Vuonna 1985 puuvillaa tuotettiin 19,2 miljoonaa tonnia, vuonna 2017 määrä oli 25,4 miljoona tonnia.


Lähde: Textile Outlook International, No 188 October 2017, s. 95 & ICAC World Cotton Database.

Puuvillan suurimmat tuotantomaat

Polyesterin suurimmat tuotantomaat

Intia 25 %Kiina 20 % USA 18 %Pakistan 8 %Brasilia 6 %

Kiina 72 %Intia 9 %Etelä-Korea 3 %Taiwan 3 % USA & Kanada 2 %

Kuitujen tuotanto 2017, yhteensä 95 milj. tonnia

Lähde: Textile Outlook International, No 191 April 2018, s. 83.

milj. tonnia

Polyesteri

PuuvillaSelluloosakuidut,esim. viskoosiPolyamidi

Akryyli

Muut synteettiset

53,8

25,4

5,6

5,6

1,7

1,3

1,2

0,2Silkki

Villa


Vastuullisuus on osa tämän päivän liiketoimintaaSuomalaiset alan yritykset työskentelevät aktiivisesti vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi. Ulkopuolisten tahojen myöntämät sertifikaatit ja merkinnät ovat yksi keino tämän osoittamiseen.

Kansainväliset vastuullisuusjärjestelmät keskittyvät eri asioihin. Niiden käyttö on maksullista. Yritys voi toimia vastuullisesti myös ilman virallista sertifikaattia tai merkkiä.

Mikromuovien osuus meriin päätyvästä muoviroskasta on noin 10 %

Mikromuovit ovat synteettisiä, alle 5 mm kokoisia muovipartikkeleita.

Meriin päätyvän muoviroskan kokonaismäärä on noin 12,2 miljardia kiloa vuodessa. Tästä 90 % on suurta muoviroskaa, kuten muovipusseja ja -pulloja. Mikromuovien osuus on noin 10 %.

Suomessa jopa 90 % mikromuoveista pystytään ottamaan talteen jätevesien käsittelyssä.


Tonn

ia

16 0

00

35 0

00

80 0

00

130

000

190

000

230

000

270

000

Lähde: Eunomia, Plastics in Marine Environment (2016)

Mikromuovien lähteet

Laivojen pinnoitteet

2 %

Pestävä kosmetiikka

4 %

Teiden maalaukset

8 %

Kaupunki-pöly 14 %

Tekokuitu-tekstiilit

20 %

Teollisuuden muovipelletit

24 %

Autojen renkaat

28 %

Suuri muoviroska 90 % (esim. muovipussit, pullot)

Suorat mikromuovipäästöt 10 %

Vesistöihin päätyvä muovia sisältävä roska


Suurimmat tekstiilien tuotantomaat

Globaalit vientitilastot kertovat parhaiten, mitkä maat ovat tekstiilien ja vaatteiden suuria tuotantomaita.

Monissa tekstiili- ja vaatealan tuotantomaissa toimialalla on pitkät perinteet. Esimerkiksi Kiina, Intia, Pakistan ja Turkki ovat merkittäviä puuvillan tuotantomaita, minkä vuoksi alan teollisuudella on näillä alueilla pitkä historia.

Suurimmat vaatteiden tuotantomaat

Vaatteiden tuotanto on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut erityisesti Bangladeshissa, Vietnamissa, Intiassa, Indonesiassa ja Kambodzassa, jotka ovat nousseet maailman suurimpien vaateviejien joukkoon.


Maailman suurimmat tekstiilien viejämaat, vienti yhteensä arviolta 285 mrd. USD

Lähde: Textile Outlook International, 189 December 2017, s. 96.*Tilasto ei sisällä EU-maiden keskinäistä vientiä. Mikäli tavaranalkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia EU-maiden vienti saattaa näyttää tilastoissa todellisuutta suuremmalta.

mrd. USD

Kiina 37 %

EU (extra-EU)* 7 %

Intia 6 %

USA 5 %

Turkki 4 %

Etelä-Korea 4 %

105

20

16

13

11

10

9

8

6Vietnam 2 %

Pakistan 3 %

Taiwan 3 %

Maailman suurimmat vaatteiden viejämaat, vienti yhteensä arviolta 440 mrd. USD

Lähde: Textile Outlook International, 189 December 2017, s. 102.*Tilasto ei sisällä EU-maiden keskinäistä vientiä. Mikäli tavaranalkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksitavaran lähetysmaa. Tämän takia EU-maiden vienti saattaa näyttäätilastoissa todellisuutta suuremmalta.

mrd. USD

Kiina 36 %

EU (extra-EU)* 6 %

Bangladesh 7 %

Vietnam 6 %

Intia 4 %

Turkki 3 %

158

29

28

24

18

15

7

7

6USA 1 %

Kambodza 2 %

Indonesia 2 %


Vaateteollisuuden minimi- ja keski-palkkoja eri maissaVertailussa vaateteollisuuden palkkoja yleisissä tuotantomaissa Euroopan ulkopuolella sekä Suomessa ja Virossa.

Vaateteollisuuden keskimääräisiä työvoima-kustannuksia eri EU-maissaMonet suomalaiset yritykset valmistuttavat tuotteita lähialueilla, kuten Virossa, Latviassa ja Portugalissa. Näissä maissa on paljon tekstiili- ja vaatealan tuotantoa ja osaamista. Lähituotannon etuina ovat myös nopea logistiikka ja mahdollisuus pienempiin tuotantoeriin.


Vaateteollisuuden keskimääräinen työvoimakustannus henkilöä kohden vuodessa eri EU-maissa

eur

oa

4 00

0

5 00

0

6 00

0

6 00

0

7 00

0

7 00

0 9 00

0

11 0

00

24 0

00 28 0

00 31 0

00 35 0

00

36 0

00

37 0

00

37 0

00

38 0

00

40 0

00 41 0

00

42 0

00

Lähde: Eurostat / Annual detailed enterprise statistics for industry. Henkilöstökulut sisältävät bruttopalkan ja työnantajan maksamat sosiaalimaksut ja palkan sivukulut. Tiedot vuodelta 2015.

Bulg

aria

Rom

ania

Latv

ia

Unka

ri

Puol

a

Liet

tua

Viro

Port

ugal

i

Espa

nja

Italia

Iso-

Brita

nnia

Alan

kom

aat

Suom

i

Belg

ia

Itäva

lta

Saks

a

Rans

ka

Ruot

si

Norja

Vaateteollisuuden minimi- ja keskipalkkoja eri maissa (USD/kk)

USD

/ kk

66 68 119

128

135

145

170 24

9

278 29

7 517

768

1 81

6

Lähde: Internaltiona Labor Organization & Estonian Clothing and Textile Association, tiedot vuodelta 2015. Suomen osalta työntekijöiden minimipalkaksi arvioitu 9,2 € / h, kerroin kuukausipal-kaksi 167 h, yhteensä 1536 €/kk, muunnettu dollareiksi. Viron osalta kyseessä keskipalkka vaateteollisuudessa.

Sri L

anka

Bang

lade

sh

Paki

stan

Kam

bodz

a

Intia

Viet

nam

Tuni

sia

Indo

nesi

a

Mar

okko

Kiin

a

Turk

ki

Viro

Suom

i


Asiantuntijatyö lisääntyy tekstiili- ja vaatealallaAlan työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella ja asiantuntijatyön osuus kasvaa. Tekstiili- ja vaatealan yrityksissä työskentelee muun muassa suunnittelun, logistiikan, markkinoinnin ja teollisen tuotannon koulutettuja ammattilaisia.

Tekstiili- ja vaatealalla on paljon pieniä yrityksiäSuomessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli. Tekstiili- ja vaateala ei ole poikkeus, ja alan yrityksistä noin 80 % työllistää korkeintaan neljä henkilöä.

Pienissä yrityksissä on tärkeää, että henkilöstöllä on laaja-alaista osaamista. Moniosaajien alalla tarvitaan myös lisää joustavia mahdollisuuksia päivittää osaamista työelämän ohessa.


Eri henkilöstöryhmien osuus koko henkilöstöstä 1995–2017 tekstiili- ja vaatealalla

2017

2010

2005

2000

1995

Lähde: Elinkeinoelämän Keskusliitto & Suomen Tekstiili & Muoti.

TyöntekijätToimihenkilötYlemmät toimihenkilöt

henk

ilöst

öryh

män

% o

suus

0%

80 %

70 %

60 %

50 %

30 %

20%

40%

10%

52 %

29 %

19 %

Enintään neljä henkilöä työllistävien osuus yrityksistä eri toimialoilla

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. Kokonaisluvuista on poistettu yritykset, joiden oikeudellinen muoto on luonnollinen henkilö, eli ns. toiminimiyrittäjät.

Tekstiilienvalmistus

Vaatteidenvalmistus

Teollisuuskeskimäärin

Kaikki toimialatkeskimäärin

% y

rityk

sist

ä

77% 80%

63%

81%


7957

AmmattikorkeakoulutusYliopistokoulutus

Tekstiili- ja vaatealan tutkinnot korkea-asteella

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. *Vuoden 2018 tiedot elokuuhun mennessä valmistuneista.

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

*40

27

8557

9871

113

68

132

48

100

64

9946

7634

52 47

6752

Tekstiili- ja vaatetustekniikan alan tutkinnotTekstiili- ja vaatetusalan artesaanit (arvio)

Tekstiili- ja vaatealan perustutkinnot ammatillisessa koulutuksessa

895

302

559

356 45

632

8

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Artesaanien määrä on arvio. Vuodesta 2018 alkaen kaikki tekstiili- ja muotialan tutkinnot kuuluvat samaan koulutusalaan.

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Alan ammatillinen koulutus

Tekstiili- ja muotialan koulutusta tarjotaan 27 ammatillisessa oppilaitoksessa, viidessä ammattikorkeakoulussa ja kahdessa yliopistossa.

Ammatillisessa koulutuksessa alan opinnot yhdistyivät vuodesta 2018 alkaen tekstiili- ja muotialan tutkinnoiksi.

Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon lisäksi suoritetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Alan korkeakoulutusAmmattikorkeakouluista valmistuu muotoilijoita, vestonomeja ja artenomeja, yliopistoista taiteen maistereita ja kandidaatteja.

Osaavan työvoiman saatavuus on alan tulevaisuuden tae. Se edellyttää koulutuksen kokonaisuuden ohjaamista. Koulutuksen on ennakoitava osaamistarpeiden muutoksia.



Tulevaisuus ja innovaatiot

Tekstiili- ja muotiala muuttuu ja uudistuu. Käyttöön tulee uusia innovaatioita, materiaaleja ja toimintamalleja. Vastuullisuus ja kiertotalous lisäävät koko ajan merkitystään. Teknologiaa ja tekstiilejä yhdistävät älytekstiilit avaavat uusia käyttötapoja tekstiilille mm. lääketieteessä ja rakennusalalla. Uudistuminen tarjoaa mahdollisuuksia menestykseen ja kasvuun.

56

3D-neulottu tekstiili

Älytekstiilit Kierrätys- materiaalit

Uudet kuitumateriaalit

Liikuntasuoritusta mittaavat tekstiilit

Lääketieteelliset tekstiilit

@TekstiiliMuoti

facebook.com/suomentekstiilijamuoti

[email protected]

57Tilastojulkaisu

www.stjm.fi

Haluatko tietää lisää tekstiili- ja muotialasta?


SisällysluetteloTekstiiliä on kaikkialla ..................................................................................... 4 Uutta kasvua tekstiili- ja vaatealallaTekstiili- ja muotiala laajasti ............................................................................ 10Tekstiilien ja vaatteiden valmistus on alan ydin ................................... 11Esimerkkejä tekstiilien valmistuksen toimialan yrityksistä ............ 12Tekstiilien valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995- 2018 ...................................................................................... 13Tekstiilialan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja .... 14Tekstiilialan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017 ..................... 15Esimerkkejä vaatteiden valmistuksen toimialan yrityksistä .......... 16Vaatteiden valmistus & valmistuttaminen, liikevaihto 1995- 2018 ...................................................................................... 17Vaatealan liikevaihdon kehitys 2010-luvulla, indeksikuvaaja ....... 18Vaatealan kotimaan myynti & vientiliikevaihto 2017 ........................ 19Alan vientiliikevaihtoa ja ulkomaankauppaa tilastoidaan monella tavalla ............................................................................ 20Tekstiilin ja muodin tavaraviennin suurimmat maat 2017 .............. 22Tekstiilin ja muodin tavaravienti tuoteryhmittäin 1996-2017 ...... 23Tekstiilin ja muodin tavaratuonnin suurimmat maat 2017 ............ 24Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 1996-2017 ..... 25

Yli viiden miljardin euron markkinaSuomalaisten rahankäyttö eri kohteisiin 1975-2017 ...................... 28Yli 45-vuotiaiden kotitalouksien osuus kulutuksesta ....................... 29Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa 1975-2017 .................. 30Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa 1975-2017 ..................................................................................... 31Vaatteisiin käytetty raha Suomessa .......................................................... 32Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin asukasta kohden eri EU-maissa ....................................................................................... 33Vähittäiskaupan eri toimialojen liikevaihdon kehitys 2007-2017 .................................................................. 34Suomalaiset ostavat verkosta ja haluavat suosia suomalaista ......................................................................... 35

Uudistuva ja maailmanlaajuinen alaTekstiili- ja muotialan muutostekijöitä ............................................................................. 38Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2017 eri maissa ..................................................... 39Esimerkkejä suomalaisyritysten toimintamalleista ................................................. 40Esimerkki globaalista hankintaketjusta ......................................................................... 42Esimerkki tuotteen arvon jakautumisesta .................................................................... 43Kuitujen tuotanto globaalisti 2017 ................................................................................... 44Polyesterin ja puuvillan suurimmat tuotantomaat ................................................... 45Vastuullisuus on osa tämän päivän liiketoimintaa ................................................... 46Merien muoviroska ................................................................................................................... 47Suurimmat tekstiilien viejämaat ......................................................................................... 48Suurimmat vaatteiden viejämaat ...................................................................................... 49Vaateteollisuuden minimi- ja keskipalkkoja eri maissa .......................................... 50Vaateteollisuuden keskimääräinen työvoimakustannus eri EU-maissa ...... 51Eri henkilöstöryhmien osuus henkilöstöstä 1995-2017 ..................................... 52Enintään neljä henkilöä työllistävien osuus yrityksistä eri toimialoilla .......... 53Alan ammatillinen koulutus ................................................................................................... 54Alan korkeakoulutus ................................................................................................................. 55Tulevaisuus ja innovaatiot ..................................................................................................... 56

60

Julkaisun tilastot ja tiedot perustuvat virallisiin lähteisiin, kuten Tilastokeskuksen, Tullin, Eurostatin ja ILO:n tietoihin. Lisää tekstiili- ja muotialan tilastoja: https://www.stjm.fi/ julkaisut-ja-tilastot/tilastot/

Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua © 2018 Suomen Tekstiili & Muoti ry Eteläranta 10 00130 Helsinki www.stjm.fi

Toimitus: Hanne Mikkonen Kuvat: Ahlström-Munksjö, Agtuvi, Ewona, Finlayson, Image Wear, Joutsen, Luhta Sportswear Company, Marimekko, Novita, Reima, Savotta, Sidoste, Spinnova, Touchpoint, Orneule. Suunnittelu: Marker Creative Oy

62

Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua

© 2018 Suomen Tekstiili & Muoti ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki

www.stjm.fi

Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua · 7. Vietnam 8. Italia 9. Viro 10. Pakistan Muut maat yhteensä Tekstiilin ja muodin tavaratuonti tuoteryhmittäin 19962017 1996

Documents