1 Kirkkonummen kunnan suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi vuosille 2014 - 2017
54
Embed
Kirkkonummen kunnan suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen …€¦ · työkyvyttömyydet. Kirkkonummella THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 2009-2011 (viimeinen julkaistu)
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1
Kirkkonummen kunnan suunnitelma
toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä
iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi
vuosille 2014 - 2017
GJANSSON
Kirjoituskone
Kv 8/10.11.2014 § 117
GJANSSON
Kirjoituskone
Dnro:738/06.03.00/2014
2
Johdanto Kirkkonummen kunnassa laadittiin ensimmäinen ikäihmisten palveluja koskeva strategia vuonna 2005 ja tämä
asiakirja päivitettiin vuonna 2011. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013 ja laki edellyttää strategia-
asiakirjan päivittämistä valtuustokausittain ja ohjaa myös suunnitelman sisältöä. Lain mukaan tämä
suunnitelma tulee huomioida, kun talousarvioita ja taloussuunnitelmia kunnassa laaditaan.
Ikääntyneen väestönosan kasvu on voimakasta. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet
varhaiseen eläkeikään ja jatkossa uusia eläkeläisiä tulee vuosittain vähemmän kuin viimeisten viiden vuoden
aikana on tullut. Eläkeläisiä tulee kuitenkin pitkään enemmän kuin vanhemmasta päästä poistuu, joten koko
ikääntyneen väestönosan koko kasvaa vielä pitkään. Samaan aikaan suurimmat ikäluokat vanhenevat ja
tarvitsevat sen myötä yhä enemmän tukea ja palveluja. Tulevat 20 vuotta ovat palvelujen järjestämisen
kannalta erittäin haasteellisia. Tuleva SOTE-uudistus sisältää tätä kirjoittaessa vielä paljon avoimia kysymyksiä.
Myös se, missä seuraava tämänkaltainen asiakirja laaditaan, kun järjestämisvastuu siirtyy SOTE-alueille, on
avoinna.
Tämän suunnitelman laatimista on johtanut ohjausryhmä, johon kuuluu edustus eri toimialoilta,
vanhusneuvostosta ja koko perusturvan johtoryhmä. Tilastotiedon tuottamisessa on ollut suurena apuna
suunnittelija Tapio Salmela. Toimenpiteiden pohdinnassa on käytetty projektiryhmää alaryhmiin jaettuna.
Jokaisessa alatyöryhmässä on ollut yksi vanhusneuvoston edustaja sekä vaihtelevasti kunnan viranhaltijoita
perusturvasta, sivistystoimesta ja yhdyskuntatekniikasta. Alatyöryhmien tuotoksena syntyneet toimenpide-
ehdotukset olivat osittain päällekkäisiä ja olen ryhmitellyt niitä uudella tavalla tähän asiakirjaan.
Kirkkonummen kunnan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila ja toimintakyky ..................................... 5
Yleiset valtakunnalliset tilastotiedot Kirkkonummen väestöstä ja sairastavuudesta verrattuna koko Suomen tilanteeseen ja tuleva väestönkehitys ................................................................................. 5
Asumiseen liittyvät tekijät ............................................................................................................... 14
Palvelujen tarve ja riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suosituksiin .................................................... 15
Eri palvelumuotojen kattavuudet ikäryhmittäin Kirkkonummella ja koko Suomessa vuosina 2007 ja 2012 ............................................................................................................................................... 17
Ympärivuorokautisen hoivan asukkaat Kirkkonummella ja koko Suomessa 2007 ja 2012 .............. 24
Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tilanne 31.5.2014 .............................................................. 25
Tulevaisuuden skenaarioita paikkatarpeesta .................................................................................. 26
Kunnan aiempien investointien vaikutus palveluiden käyttöön ........................................................ 27
Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Kirkkonummella ....................................................................... 30
Kirkkonummen ikäihmisten palveluissa tapahtuneita muutoksia viimeisen 10 vuoden aikana ............ 30
Hoivakodin rakentaminen ja sairaalan muutos pitkäaikaishoidosta akuuttihoitoon ja kuntoutukseen ....................................................................................................................................................... 30
Lehmuskartanon hoivakodin sisäiset muutokset ............................................................................. 31
Kirkkonummen kunnan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila ja toimintakyky
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, josta tässä
asiakirjassa käytetään jatkossa nimeä vanhuspalvelulaki, edellyttää kunnan laativan suunnitelman
toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja
kehittämiseksi. Lain 5§:n mukaan suunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa,
ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön
palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelman tulee sisältää konkreettisia tavoitteita, joiden
vastuutahot ja niiden toteuttamisen vaatimat resurssit tulee arvioida. Tavoitteiden tulee pohjautua
arviointitietoihin, joita on käytettävissä.
Kirkkonummen kunnan suunnitelmassa on käytetty kunnan ikääntyneen väestönosan hyvinvoinnin tilan
arvioinnissa tilastotietoja, joita on saatavissa Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja
Kelasta, sekä kunnassa vuonna 2013 ensimmäisen kerran laaditun ATH-kyselyn ikääntyneitä koskevia tuloksia.
Lisäksi kunnassa 2010-luvulla toteutettujen 75- ja 80-vuotiaille tehtyjen ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia
edistävien kotikäyntien tuloksia on käytetty hyväksi arvioinnissa. Maaliskuussa 2014 järjestettiin kuntalaisille
avoin keskustelu- ja tiedotustilaisuus vanhuspalveluista. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden toimintayksiköissä
tehtiin asiakaskysely, jonka tuloksia on myös hyödynnetty.
Yleiset valtakunnalliset tilastotiedot Kirkkonummen väestöstä ja sairastavuudesta verrattuna koko Suomen tilanteeseen ja tuleva väestönkehitys Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan Kirkkonummen väkiluku 31.12.2013 oli 37 899. Kuvassa 1 on
esitetty Kirkkonummen väestö jaoteltuna eri ikäryhmiin. Vertailuna on esitetty koko Suomen tilanne.
Kirkkonummen väestö on nuorta ja ikäihmisiä on suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa.
10,2
76,7
8,6
3,5 0,9
Kirkkonummi 2013, yli 75-vuotiaita 1674
-6
7 - 64
65 - 74
75 - 84
85 -
7,8
72,8
10,9
6,2
2,4
Suomi 2013, yli 75-vuotiaita 464396
-6
7 - 64
65 - 74
75 - 84
85 -
6
Kuva 1. Kirkkonummen ja koko Suomen väestö ikäryhmittäin 31.12.2013 Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan. Vuonna 2012 tehdyn Tilastokeskuksen ennustuksen mukaan väkimäärä Kirkkonummella vuonna 2025 tulee
olemaan 43 060 henkilöä ja ikäjakauma on esitetty kuvassa 2. Yli 75-vuotiaiden määrä tällä aikavälillä
Kirkkonummella 2,2-kertaistuu, kun koko maassa samanikäisten määrä lisääntyy 1,5-kertaiseksi. Kuitenkin
edelleen vanhuuseläkeikäisten suhteellinen osuus säilyy Kirkkonummella muuta maata pienempänä.
Kuva 2. Kirkkonummen ja koko maan väestö vuonna 2025 Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän ennusteen mukaan.
Taulukossa 1 on esitetty vuosittainen Tilastokeskuksen ennuste kuluvalle valtuustokaudelle ja vuosille 2020 ja
2025. Eläkeikään tulevien määrä kääntyy ennusteen mukaan kunnassa laskuun jo tällä valtuustokaudella mutta
raskaampia palveluita tarvitsevien vanhimpien ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajanjakson ajan.
2014 2015 2016 2017 2020 2025
55 - 59 2424 2409 2411 2421 2669 2831
60 - 64 2276 2256 2318 2325 2254 2494
65 - 69 2140 2199 2152 2123 2087 2093
70 - 74 1304 1457 1562 1762 2048 1955
75 - 79 858 886 1012 1046 1319 1870
80 - 84 538 550 580 615 738 1120
85 - 382 422 439 463 566 775 Taulukko 1. Yli 55-vuotiaat kirkkonummelaiset tulevina vuosina Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan.
Kirkkonummen kunnan oma väestöennuste vuodelta 2010 eroaa Tilastokeskuksen ennusteesta jonkin verran.
Ikäihmisten määrän kasvu jää siinä pienemmäksi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. (Taulukko 2 ja kuva 3).
Väestö
31.12.2009
Väestö 31.12.2013
Ennuste vuosi 2015
Ennuste vuosi 2020
Ennuste vuosi 2025
65-74 2372 3272 3656 4135 4048
65-74 oma
3516 4053 4252
yli 75 1336 1674 1858 2623 3765
yli 75 oma
1838 2489 3545
yhteensä 3708 4946 5514 6758 7813
9,7
72,2
9,4 6,9 1,8
Kirkkonummi 2025, yli 75-vuotiaita 3765
-6
7 - 64
65 - 74
75 - 84
85 -
7,6
68,2
9,2
9,2 3,2
Suomi 2025, yli 75-vuotiaita 710055
-6
7 - 64
65 - 74
75 - 84
85 -
7
yhteensä oma
5354 6542 7797 Taulukko 2. Ikäihmisten määrät Tilastokeskuksen ja Kirkkonummen kunnan oman ennusteen mukaan vuosina 2015, 2020 ja 2025.
Kuva 3. Ikäihmisten määrän kehitys väestöennusteissa.
Kirkkonummella on kolme maantieteellistä aluetta. Nämä alueet eroavat eri palveluissa rajoiltaan jonkin
verran. Esim. kotihoidossa käytetään erilaisia alueiden rajoja kuin terveyspalveluissa. Taulukossa 3 on esitetty
65 vuotta täyttäneen väestönosan jakautuminen terveyspalveluiden alueisiin ja kartassa (kuva 4) on esitetty
aluejako. Terveyspalveluiden alueista keskustan alue on selkeästi suurin. Kotihoidossa osa keskustan alueesta
hoidetaan idän kotihoidon alueelta. Taulukon tiedot ovat 31.12.2013 tietoja ja niistä puuttuvat osoitteettomat
kirkkonummelaiset, minkä vuoksi ikäryhmän koko on hiukan Tilastokeskuksen tietoja pienempi.
alue kaikki 65-74 v 75-84 v yli 85 v kaikki yli 65 v
Ikäihmisten kohdalla naisia on enemmän kuin miehiä ja tämä ero korostuu mitä vanhempiin ikäluokkiin
mennään. Kun parisuhteen päättymiseen leskeytymällä liitetään naisten usein pienempi tulotaso, tämä johtaa
herkästi nimenomaan vanhojen naisten toimeentulo-ongelmiin.
Kuva 6: Sukupuolten osuudet kirkkonummelaisten ikäihmisten keskuudessa 5-vuotisryhmittäin.
Sairastavuustiedot Kelan sairastavuusindeksi Kirkkonummella vuonna 2012 oli 81,3, kun se Uudellamaalla oli 87,9. Tämä tarkoittaa
pienempää sairastavuutta verrattuna sekä koko Suomeen että Uudenmaan asukkaisiin. Kansantauti-indeksi,
joka sisältää seitsemän tavallisen kansantaudin (Diabetes, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma,
nivelreuma, psykoosit ja sydämen vajaatoiminta) indeksit, oli 82,9 vuonna 2013. Kirkkonummella kaikkien
kansantauti-indeksin sairauksien yksittäiset indeksit osoittavat koko maan tasoon nähden pienempää
sairastavuutta. Kelan sairastavuusindeksi ottaa huomioon lääkkeiden erityiskorvattavuuksien määrät,
työkyvyttömyyseläkkeet ja kuolleisuuden.
THL:n sairastavuusindeksiin vaikuttavat syöpätaudit, aivoverisuonisairaudet, sepelvaltimotauti, tuki- ja
liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat ja dementia sekä tapaturmat. Indeksiin vaikuttavat näiden
sairauksien lääkekorvattavuudet, elämänlaadun heikkeneminen, suorat terveydenhuollon kustannukset sekä
työkyvyttömyydet. Kirkkonummella THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 2009-2011 (viimeinen julkaistu) oli
74,7 ja ikävakioimaton 66,2.
Muistisairaudet Keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyydeksi väestötasolla on arvioitu 65-74 -vuotiailla 4,2 % ja yli
75-vuotiailla 16 %. Suurin osa (60 %) muistisairauksista johtuu Alzheimerin taudista. (Tilvis ym. Geriatria 2010).
Taulukossa 4 on vuoden 2013 lopussa Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden
peruskorvattavuuteen oikeutettujen osuus saman ajankohdan ikäluokasta. Eri puolilla maata Alzheimerin
taudin esiintyvyydessä on eroja mm. perinnöllisyydestä ja verisuonitautien riskitekijöiden määristä johtuen.
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 -
Naiset
Miehet
10
Kirkkonummella aloitettiin yli 75-vuotiaille kohdistuva muistipoliklinikkatoiminta vuonna 2008. THL:n
julkaisema ikävakioitu dementiaindeksi on Kirkkonummella vain 68,1 ja vakioimaton vain 52,5.
Dementiaindeksi kuvaa Alzheimerin taudin hoitoon myönnettyjen lääkekorvattavuuksien määrää.
Taulukossa 4 on vertailuna Alzheimerin taudin erityiskorvattavuusoikeuksien määrä ikäluokasta. Tähän
vaikuttaa paitsi sairastavuus, myös palveluiden saatavuus. Erityiskorvauksen saaminen vaatii pääsääntöisesti
geriatrin tai neurologin lausunnon.
Kirkkonummi Koko Suomi
65-74-v 1,25 % 1,22 %
75+v 9,60 % 12,30 % Taulukko 4. Kirkkonummella ja koko maassa Alzheimer-lääkkeiden peruskorvattavuusoikeuden saaneiden osuus ikäryhmästä vuonna 2013.
Kuva 7 Alzheimer-lääkkeistä korvattavuuteen oikeutettujen osuus 75-vuotiaista kuntalaisista (Kelaston ja Tilastokeskuksen väestötilastojen pohjalta). KN=Kirkkonummi
Kuvassa 7 nähdään, kuinka lääkekorvattavuuteen oikeutettujen määrä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen
väestöön on kasvanut Kirkkonummella ja koko maassa viimeisten 10 vuoden aikana. Myös THL:n
dementiaindeksissä nähdään Kirkkonummella kasvu vuoden 2000-2002 arvosta 9,2 vuoden 2009-2011 arvoon
68,1. Dementiaindeksin kasvu kuvaa paljolti diagnostiikan kehittymistä ja palveluiden saatavuuden paranemista
eikä niinkään sairauden yleistymistä.
Suun terveys Vuonna 2010 Suvi Lahti teki selvityksen 75-vuotiaiden suun terveydestä Kirkkonummella. Tutkimukseen
osallistuivat tuolloin ennaltaehkäiseviin kotikäynteihin osallistuneet ikäihmiset, jotka halusivat tulla suun
terveydenhuollon tarkastukseen. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna Kirkkonummen 75-vuotiailla voidaan todeta
0
0,02
0,04
0,06
0,08
0,1
0,12
0,14
0,16
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
KN
Suomi
11
olevan parempi suun terveys kuin vastaavan ikäisillä muualla Suomessa. He käyttävät enemmän
hammaslääkäripalveluja. Heillä oli vähemmän kariesta ja syventyneitä ientaskuja. Omia hampaita oli enemmän
ja sitä kautta myös paikattuja hampaita. Irtoproteeseja oli vähemmän. Naisista hampaattomia oli suurempi
määrä. Hampaattomuus liittyi alempaan sosiaaliryhmään. Naiset harjasivat hampaitaan ahkerammin kuin
miehet. Hampaiden puhdistaminen oli yleisempää ylemmässä sosiaaliryhmässä. Tässä suhteessa tulokset ovat
samansuuntaisia muualla Suomessa.
Matala koulutustaso on riski heikommalle suun terveydelle ja myös hampaattomuudelle.
Kuvasta 8 nähdään, miten suun terveydenhuollon tarve väestön ikääntymisen myötä kasvaa. Vuodesta 1980
vuoteen 2020 väestönkasvun ja omien hampaiden lisääntymisen pohjalta nähdään, että hoidettavien
hampaiden määrä kymmenkertaistuu.
Kirkkonummella suun terveydenhuolto tarkastaa ympärivuorokautisessa hoivassa olevien hampaat vuosittain.
Siellä arvioidaan kaikkien asukkaiden hampaiden/proteesien puhtaus. Puhtaiden hampaiden osuus vaihtelee
yksiköstä ja vuodesta toiseen 40 - 80 %:n välillä. Henkilökunnan vaihtuvuuden vuoksi ohjausta tarvitaan
jatkuvasti. Hampaiden heikon puhdistuksen on tutkimuksissa osoitettu olevan merkittävä riskitekijä
keuhkokuumeen kehittymiselle vuodepotilailla. Suun huolellisella puhdistamisella voidaan vähentää tästä
seuraavaa kärsimystä ja myös keuhkokuumeiden aiheuttamaa taloudellista kuormaa terveydenhuollolle.
Kuva 8. Yli 65-vuotiaiden hoidettavien hampaiden määrä väestönkasvun ja omien hampaiden lisääntymisen myötä.
ATH-kysely 2013
Kirkkonummi oli 2013 ensimmäistä kertaa mukana Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen aikuisten terveyttä ja
hyvinvointia kartoittavassa kuntalaiskyselyssä, ATH-kyselyssä. Kysely antaa hyvin kattavasti tietoa kuntalaisten
omista käsityksistä ja mielipiteistä suhteessa terveydentilaansa ja hyvinvointiinsa, niihin vaikuttaviin tekijöihin
ja myös kunnan palveluiden riittävyydestä ja tiedottamisesta. Tulokset on esitetty yli 75-vuotiaiden ja eläkeikää
lähestyvien ja varhaisessa eläkeiässä olevien osalta erikseen tämän asiakirjan liitteenä olevassa taulukossa.
Vertailukohtana on käytetty koko Suomen vastauksia.
12
Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kirkkonummella Yksin asuminen sekä esteettömyyteen liittyvät ongelmat ovat riskitekijöitä siihen, että henkilö joutuu
muuttamaan kotoaan tai tarvitsee kotiinsa säännöllisesti ulkopuolista apua. Kirkkonummi on pientalovaltainen
kunta, jossa myös ikääntyneet asuvat hyvin paljon omakotitaloissa. Lisäksi kerrostaloista hissittömiä on varsin
suuri osa.
Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja myöhemmin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä on Kirkkonummella tehty
niille ikääntyneille, jotka eivät ole säännöllisten kunnallisten palveluiden piirissä tai palveluasumisessa.
Taulukossa 5 on esitetty vuoden 2012 käyntien tuloksia 75- ja 80-vuotiaista sekä 2010 käyntien tuloksia 85-
vuotiaista.
75v (2012) 80v (2012) 85v (2010)
Yksin asuvia 30,9 % 43,1 % 33,3 %
Asuu yhdessä jonkun muun kuin puolison kanssa 3,1 % 2,0 % 21,2 %
Asuu omakotitalossa 53,1 % 38 % 51,5 %
Asuu hissittömässä kerrostalossa 17,7 % 16 % 9,1 %
Saa lapsilta säännöllisesti apua tarvitessaan 60 % 75 % 85 %
Omalla autolla liikkuvien osuus 28,6 % 27 % 11,7 %
Taksilla liikkuvien osuus 8,9 % 9,0 % 18,2 %
Polkupyörällä liikkuvien osuus 8,5 % 5,7 % 2,6 %
Vierailijoita kotona harvemmin kuin kerran kuukaudessa 4,0 % 10,3 % 15,2 %
Vierailee toisten luona harvemmin kuin kerran kuukaudessa 17,3 % 19,3 % 33,3 %
Sähköpostia säännöllisesti tai silloin tällöin käyttävät 52 % 32 % 6 %
Internetiä säännöllisesti tai silloin tällöin käyttävät 51 % 39 % 3 %
Matkapuhelinta säännöllisesti tai silloin tällöin käyttävät 93 % 92 % 69 % Taulukko 5 Ennaltaehkäisevien kotikäyntien tuloksia Kirkkonummelta 2012 ja 2010
Ikääntyminen vaikuttaa toimintakyvyn eri osa-alueisiin eri tavalla. Taulukon mukaan esim. oman auton käyttö
vähenee vasta 80 ikävuoden jälkeen, jolloin taksin käytössä nähdään vastaava lisääntyminen. Pyöräily vähenee
tasaisesti jo aiemmin. Liikkumisen vaikeutuminen kodin ulkopuolella näkyy myös sosiaalisten kontaktien
vähenemisenä erityisesti kodin ulkopuolella tapahtuvien vierailujen osalta.
Sähköisten viestintävälineiden käytön lisääntyminen 2000-luvulla on nähtävissä hyvin eri ikäryhmien välillä.
Myös ATH-kyselyn tulosten mukaan internetin käyttö on Kirkkonummella muuta maata yleisempää
ikääntyneen väestön kohdalla ja ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä nähdään, että käyttö on hyvin selkeästi
iästä riippuvaista. Nuorempien ikääntyneiden kohdalla sähköisten palveluiden kehittäminen on todellinen
vaihtoehto erityisesti koko väestönosalle suunnatuissa neuvonta- ja ohjauspalveluissa ja mahdollistaa myös
ikääntyneiden osalta omahoito- yms. sähköisten palveluiden lisäämisen. Ikäryhmäperustaisista hyvinvointia
edistävistä kotikäynneistä luovuttiin 2014 ja siirryttiin riskiryhmäkohdistettuun seniorineuvolatoimintaan.
Riskiryhminä ovat tällä hetkellä iäkkäät omaishoitajat ja aikuissosiaalityön ikääntyneet asiakkaat.
Lapset auttavat kirkkonummelaisia ikääntyneitä hyvin paljon ja tämä apu lisääntyy iän myötä edelleen.
Leskeytyminen näkyy yksin asuvien tilastoissa, kun verrataan 75- ja 80-vuotiaiden ryhmiä. 85-vuotiaiden
13
ryhmässä yksin asumisesta siirrytään muun kuin puolison kanssa asumiseen, usein todennäköisesti tämä muu
on joku lapsista.
Eläketilastot
Eläketietojen lähde on Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012 kunnittain.
Kirkkonummelaisten eläkeläisten eläketulot ovat keskimäärin suuremmat kuin koko Suomessa. Kirkkonummen
tilanne on samanlainen kuin Uudellamaalla kokonaisuudessaan. Kirkkonummella vuonna 2012 noin puolet
eläkeläisistä sai eläketuloa vähintään 1500 euroa kuukaudessa, kun koko Suomessa vastaava osuus on
kolmannes. Vastaavasti Kirkkonummella suurempi osa saa pelkästään työeläkettä ilman kansaneläkettä. Myös
ATH-kyselyn vertailu menojen kattamisesta käytettävissä olevilla tuloilla antaa samansuuntaisen kuvan, jos
katsotaan yli 75-vuotiaiden tilannetta - taloudellinen hyvinvointi on parempi Kirkkonummella. Nuoremmassa
ikäryhmässä ero ei ole yhtä suuri, tässä saattaa alueen hintataso ja siitä johtuvat suuremmat menot näkyä
enemmän kuin vanhemmilla. ATH-kyselyn äärimmäistä köyhyyttä kuvaavat kysymykset, kuten ruuan
loppuminen ennen kuin saa lisää rahaa tai välttämättömistä menoista kuten ruuasta, lääkkeistä tinkiminen
antavat Kirkkonummella muuta maata lohdullisemman kuvan.
Kuva 9. Eläkeläisten jakautuminen eri tuloluokkiin eläketulon mukaan Kirkkonummella ja koko Suomessa.
Kuva 10. Eläkeläisten jakautuminen eläkelajin mukaan.
Eläkettä saavan hoitotuen määrät eivät ole kasvaneet väestön kasvun tahdissa. Kuvasta 11 nähdään kehitys.
Vuonna 2010 tuli mahdolliseksi saada eläkettä saavan hoitotukea myös laitoshoidossa, mikä näkyy nousuna.
Kirkkonummi (keskim.1755e)
alle 600
600-899
900-1199
1200-1499
1500-1799
1800-
Suomi (keskim.1486e)
alle 600
600-899
900-1199
1200-1499
1500-1799
1800-
Kirkkonummi
Vain Kelan eläke
Kelan ja työeläke
Vain työeläke
Suomi
Vain Kelan eläke
Kelan ja työeläke
Vain työeläke
14
Perustuen saajat ovat lisääntyneet jonkin verran, mutta todennäköisesti omassa kodissaan asuu paljon
ikäihmisiä, jotka eivät ole hakeneet eläkettä saavan hoitotukea. Säännöllisessä kotihoidossa on Kirkkonummella
noin 350 asiakasta ja ympärivuorokautisessa hoivassa yli 200 kirkkonummelaista. Oletettavasti suurin osa
näistä olisi oikeutettu ainakin matalimpaan eläkettä saavan hoitotukeen.
Kuva 11. Eläkettä saavan hoitotukea saavien lukumäärä Kirkkonummella (Kelasto 24.4.2014)
Asumiseen liittyvät tekijät Kirkkonummi on pientalovaltainen kunta. Kirkkonummella myös ikääntyneet asuvat enemmän omakotitaloissa
kuin Suomessa keskimäärin. Tämä tuo mukanaan avuntarvetta erityisesti raskaammissa pihatöissä. Tarve
asumisratkaisujen ennakoimiselle ennen kuin toimintakyky iän myötä heikkenee on Kirkkonummen kaltaisessa
kunnassa ilmeinen. Esteettömien asumisratkaisujen löytyminen läheltä palveluita vähentää painetta turhan
raskaisiin palveluihin esim. ympärivuorokautiseen hoivaan, kun avun tarve kohdistuu enemmänkin kiinteistön
hoitoon. Myös vapaaehtoispohjalta tai muulla tavoin mahdollistettu apu kiinteistönhoidollisiin asioihin
kohtuullisin kustannuksin voisi mahdollistaa asumisen omassa omakotitalossa entistä pidempään. Kuvassa 12
on esitetty asumismuotojen jakauma Tilastokeskuksen tilaston mukaan niissä asuntokunnissa, joissa vanhin
asukas on yli 65-vuotias. Vertailuna on koko Suomen tilanne.
0
100
200
300
400
500
600
2008 2 009 2010 2011 2012 2013
ylin tuki
korotettu
perustuki
15
Kuva 12. Asumismuodot koko Suomessa ja Kirkkonummella asuntokunnissa, joissa vanhin on yli 65-vuotias. (Lähde Tilastokeskus.fi)
Tilastokeskuksen tilasto rakennusten rakentamisvuodesta kertoo, että Kirkkonummella on noin 1000
vakituisesti asuttua omakotitaloa, jotka on rakennettu ennen 60-lukua. Näissä vanhoissa omakotitaloissa
ikääntyneen asumista rajoittavat herkästi esteettömyyden rajoitukset, portaat ja kynnykset, joista vain osa on
ratkaistavissa esim. asunnon muutostöillä. Joistakin vanhoista omakotitaloista puuttuvat myös mukavuudet,
kuten vesijohto ja viemäröinti. Muuttaminen vanhasta omakotitalosta palveluiden lähelle esteettömiin oloihin
toisi ratkaisun monen pärjäämiseen, mutta toisaalta uusien esteettömien asuntojen hinta voi muodostua
muuttamiselle esteeksi. Omakotitalon hinnalla ei uutta esteetöntä asuntoa useinkaan ole mahdollista hankkia.
Erilaiset rahoitusvaihtoehdot, kuten asumisoikeusasunnot, voivat tuoda avun joillekin. Asuntokanta
pientaloissa on Kirkkonummella kuitenkin uudempaa kuin koko Suomessa.
rakentamisvuosi lukumäärä Kirkkonummella
osuus pientaloista Kirkkonummella
lukumäärä Suomessa
osuus pientaloista Suomessa
- 1920 316 4,5 52 067 5
1921 - 1939 216 3,1 54 900 5,3
1940 - 1959 470 6,7 199 854 19,3
1960 - 1969 483 6,9 102 843 10
1970 - 1979 950 13,6 146 337 14,2
1980 - 1989 1 206 17,3 186 892 18,1
1990 - 1999 1 251 18 117 322 11,4
2000 - 2009 1 766 25,3 128 315 12,4
2010 - 311 4,5 44 619 4,3 Taulukko 6. Kirkkonummen ja koko Suomen erillispientalot rakentamisvuoden mukaan Tilastokeskuksen tilaston mukaan. (Lähde Tilastokeskus.fi)
Palvelujen tarve ja riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suosituksiin Taulukossa 7 on esitetty palvelumuotojen kattavuustavoitteet 75 vuotta täyttäneiden osalta laatusuosituksissa
eri vuosina sekä tilanne Kirkkonummella vuonna 2012.
Taulukko 7. Eri palvelumuotojen kattavuussuositukset 2008 ja 2013 laatusuosituksissa sekä Kirkkonummen tilanne 2012 Sotkanetin tilastojen mukaan
Laatusuosituksissa ei ole tarkemmin määritetty, kuinka tietoja tulisi kerätä, ja eri palvelumuotojen
kattavuuslukuja kerätään SOTKANET:iin eri tilastoista. Kirkkonummella kattavuustietoja on muutaman vuoden
ajan seurattu myös osavuosikatsauksittain ja tilastointitapa on ollut erilainen kuin SOTKANET:ssä.
Tilastointitapojen erot liittyvät osittain tietojen saatavuuteen omista tietojärjestelmistä ja osittain paikallisten
olosuhteiden tuntemukseen ja siitä johtuvaan tarkoituksenmukaisuuteen kunnassa. Taulukossa 8 on kuvattu
tilastointitapojen eroja:
Tilastoitava palvelumuoto Tilastointitapa SOTKANET:ssä Tilastointitapa kunnan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä
säännöllisen kotihoidon piirissä vuosittain 30.11. tehtävä THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, poikkileikkaus kyseiseltä päivältä säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrästä (voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä käyntejä vähintään 1 jokaisella marraskuun viikolla)
säännöllistä kotihoitoa tilastointikuukauden aikana saaneet yli 75 v asiakkaat/yli 75-vuotiaiden määrä kunnassa edellisen vuoden viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan
omaishoito kumulatiivinen omaishoidon asiakkaiden määrä kalenterivuoden aikana. Kerätään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatilastosta kerran vuodessa
Kuukauden lopussa omaishoidon yli 75-vuotiaiden asiakkaiden määrä/ yli 75-vuotiaiden määrä kunnassa edellisen vuoden viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan
tehostettu palveluasuminen Vuodenvaihteen tilanteesta tehtävä palveluasumisen HILMO-laskenta, jossa kaikki Kirkkonummen palvelutalon asukkaat kuuluvat tehostettuun palveluasumiseen
Kuukauden lopussa tehostetussa palveluasumisessa olevien yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä/ yli 75-vuotiaiden määrä kunnassa edellisen vuoden viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan. Palvelutalon asukkaat, jotka eivät ole kunnan määrittelyn mukaan tehostetussa palveluasumisessa, eivät ole laskuissa mukana
laitoshoito Vuodenvaihteessa tehtävä laitosten HILMO-laskenta, jossa laitoshoitoon kuuluvat vanhainkodeissa ja sairaalassa olevat henkilöt, jotka ovat olleet hoidossa vähintään 3 kk tai, joille on tehty pitkäaikaishoidon päätös. Lukemassa mukana kaikki sairaalassa yli 3 kk olleet riippumatta siitä mihin he sairaalahoidon päättyessä menevät (omaan
Kuukauden lopussa vanhainkodissa ja hoivakodissa asuvat pitkäaikaisasukkaat sekä ostolaitospaikoilla pitkäaikaishoidossa olevat yli 75-vuotiaat/ yli 75-vuotiaiden määrä kunnassa edellisen vuoden viimeisenä päivänä Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan. Sairaalassa yli 3 kk olleita ei laskuissa mukana.
Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tilanne 31.5.2014 Yhteensä Kirkkonummella oli 31.5.2014 käytössä 200 sellaista hoitopaikkaa, joissa oli hoitohenkilökuntaa
paikalla ympärivuorokautisesti. Näistä ostopalvelupaikkoja oli 64 ja omia 136. Palvelutalon 43 asukkaasta 14 ei
tarvinnut tehostettua palveluasumista vastaavaa määrää palveluita vaan oli toimintakyvyltään vähemmän apua
tarvitsevia. 200 paikan lisäksi yksiköissä oli omaishoidon vapaisiin käytettäviä lyhytaikaishoidon paikkoja
seitsemän. 200 paikasta 36 oli 65-74-vuotiaiden käytössä ja 17 alle 65-vuotiaden käytössä. Kirkkonummen
kunnan alueella ei ole pelkästään vaikeavammaisille tarkoitettua tehostetun palveluasumisen
ostopalveluyksikköä, minkä vuoksi Kirkkonummen palvelutalon ja Lehmuskartanon tehostetun
palveluasumisen yksiköissä asuu myös alle 65-vuotiaita vaikeavammaisia asiakkaita. Lisäksi nuorimmassa
ikäryhmässä on työiässä muistisairauksiin sairastuneita.
75 vuotta täyttäneet Kirkkonummen palveluissa 31.5.2014
yli 75- vuotiaita huomiot
Tehostettu palveluasuminen 98 - palvelutalo 30 näistä 10 ei tehostettua palvelua tarvitsevia - Lehmuskartano 21 - ostopalvelupaikat 47
Laitoshoito 54 - Lehmuskartano 17 - Vols-koti 28 - ostopalvelut 1 - sairaalassa yli 3 kk olleita 8 Kaikille oli tehty SAS-arvio ja he odottivat jatkohoitopaikkaa
Taulukko 12. Yli 75-vuotiaiden määrät Kirkkonummella ympärivuorokautisessa hoivassa 31.5.2014.
Laitoshoidon kattavuus 31.5.2014 Kirkkonummella oli 3,2 % ja tehostetun palveluasumisen kattavuus 5,9 %.
Ilman sairaalassa jonottajia laitoshoidon kattavuus oli 2,7 % ja ilman palvelutalon ei-tehostettua palvelua
käyttäviä tehostetun palveluasumisen kattavuus 5,3 %. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus oli yhteensä 9,1
% tai 8,0 % laskentatavasta riippuen.
26
Tulevaisuuden skenaarioita paikkatarpeesta Ikääntyneen väestönosan kasvamisen myötä ympärivuorokautisia paikkoja tullaan tarvitsemaan lisää. Tarvittava lisämäärä riippuu muusta palvelutarjonnasta. Mikäli ympärivuorokautista hoivaa on vähemmän, tarvitaan kotihoitoon vahvistusta.
2017 2020 2025
8+1 % 11 54 146
9+1 % 32 80 184
10+1,5 % 72 127 243
Taulukko 13. Lisäpaikkatarve nykyiseen käytettävissä olevaan paikkamäärään verrattuna erilaisilla kattavuusprosenteilla. 8 + 1 % = 75+-kattavuus 8 % ja 65-74 v kattavuus 1 %. 9 + 1 % = 75+kattavuus 9 % ja 65-74 v kattavuus 1 %. 10+ 1,5 % = 75+kattavuus 10 % ja 65-74 v kattavuus 1,5 %.
Taulukossa 13 on esitetty lisäpaikkatarve nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kaikissa kattavuusvaihtoehdoissa
lyhytaikaispaikkojen lisäys on arvioitu olevan yksi paikka vuoteen 2017, kaksi paikkaa vuoteen 2020 ja neljä
paikkaa vuoteen 2025 mennessä. Taulukon lisäpaikkojen riittävyys edellyttää lisäksi, että palvelutalon kaikki
paikat ovat tehostettua palveluasumista. Kuvassa 25 on esitetty vaihtoehtojen talousvaikutuksia. Kahdeksan
prosentin vaihtoehto edellyttää lisäpanostusta kotiin vietäviin palveluihin enemmän kuin väestönkasvu tuo
mukanaan.
Kuva 25. Vuotuisen määrärahan (€) lisätarve ympärivuorokautisten paikkojen määrän kasvaessa erilaisilla kattavuusvaihtoehdoilla. Yhden lisäpaikan nettohinnaksi kunnalle on tässä arvioitu 40 000 euroa/vuosi
440 000
2160000
5840000
1280000
3200000
7360000
2880000
5080000
9720000
0
2 000 000
4 000 000
6 000 000
8 000 000
10 000 000
12 000 000
2017 2020 2025
8+1 %
9+1 %
10+1,5 %
27
Kunnan aiempien investointien vaikutus palveluiden käyttöön Kirkkonummen palvelutalo valmistui 2004 ja Lehmuskartano 2009 ja kokonaan Lehmuskartano otettiin käyttöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Samaan aikaan Lehmuskartanon käyttöönoton kanssa Volsista vähennettiin 10 pitkäaikaispaikkaa ja sairaalan pitkäaikaispaikat purettiin Lehmuskartanon käyttöönoton myötä. Sairaalan paikkalukua laskettiin samalla 60:stä 50:een.
Kuva 26. Kirkkonummen yli 65-vuotiaan väestön määrän kehitys ja ennuste 2020 ja käytössä olleiden laitos- ja tehostetun palveluasumisen paikkamäärät x 30.
Kuva 27. Kirkkonummen yli 75-vuotiaan väestön määrän kehitys ja ennuste 2020 ja käytössä olleiden laitos- ja tehostetun
palveluasumisen paikkamäärät x 10.
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
yli 65 väestö
paikat x 30
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
20
en
n
yli 75v väestö
paikat x 10
28
Kuva 28. Kirkkonummen yli 85-vuotiaan väestön määrän kehitys ja ennuste 2020 ja käytössä olleiden laitos- ja tehostetun
palveluasumisen paikkamäärät x 3.
Kuva 29. Omassa kodissa asuvien yli 75-vuotiaden osuus Kirkkonummella vuosittain vuodesta 1997 alkaen.
Kuvissa 26-29 nähdään Kirkkonummella käytössä olleiden pitkäaikaispaikkojen määrä suhteessa 65, 75 ja 85
vuotta täyttäneiden kuntalaisten määrään sekä kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 90-luvun loppupuolelta
vuoteen 2012. Paikkamäärissä on mukana tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa asuvat sekä
sairaalassa yli kolme kuukautta olleet. Paikkamäärä on kerrottu kertoimella, jotta trendi nähdään
havainnollisemmin. Tarkastellaan sitten mitä ikäryhmää hyvänsä, nähdään, että paikkamäärän kasvu on 2000-
luvun alussa ollut suurempaa kuin väestönosan kasvu. Vuonna 2004 valmistui Kirkkonummen palvelutalo.
Palvelutalon osalta tilastoissa ovat mukana kaikki asukkaat, vaikka osa palvelutalon asukkaista ei tarvitse
tehotettua palveluasumista ja käyttää palveluita vain vähän. Koska palvelutalossa on henkilökunta paikalla
ympärivuorokautisesti, heidät tilastoidaan tehostetun palveluasumisen piiriin. Vuonna 2009 valmistui hoivakoti
Lehmuskartano. Lehmuskartanon valmistuttua Vols-kodin paikkamäärää pienennettiin ja sairaalasta purettiin
pysyväishoitopaikat. Uusien omien yksiköiden valmistumisen myötä kotona asuvien osuus pieneni kunnes
viimeisten vuosien aikana suunta on kääntynyt. Ympärivuorokautisen hoivan kattavuuskäyrissä on mukana
myös ennuste tulevasta väestönkehityksestä ja nykyinen paikkamäärä ei tule riittämään väestönkasvun
mukaiseen tarpeeseen vuoteen 2020 asti.
Palveluiden laadun arviointi
Vuodenvaihteessa 2013-2014 lähes kaikissa ikäihmisten hyvinvointipalveluiden yksiköissä teetettiin
asiakaspalautekysely. Sairaalassa ja kotihoidossa vastaajat olivat pääosin asiakkaita itse, mutta
ympärivuorokautisessa hoivassa vastaaja oli useammin omainen yksin tai yhdessä asukkaan kanssa kuin asukas
itse. Kohteluun ja henkilökunnan ammattitaitoon oltiin kaikissa yksiköissä tyytyväisiä. Kielelliset oikeudet
toteutuvat varsin hyvin. Kotihoidossa neljä henkilöä 62 vastanneesta ei ollut saanut palvelua omalla
äidinkielellään ja ympärivuorokautisessa hoivassa 1/57 vastanneesta. Sairaalassa ei-vastauksia ei ollut lainkaan.
Eniten puutteita asiakaskyselyiden mukaan tulee omahoitajasta (käsitys, että ei ole omahoitajaa tai ei tiedetä,
kuka on omahoitaja), osallisuudesta hoidon suunnitteluun ja omasta hoidosta ja vaihtoehdoista
tiedottamisesta. Palvelutarpeen arviointi ja palvelun myöntämisestä annettu päätös olivat monelle epäselviä.
Lisäksi vastaajat eivät useinkaan tienneet mahdollisuudesta yöruokailuun tai ruokailuun varsinaisten
ruokailuaikojen ulkopuolella, mikä kuitenkin kaikissa ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa yksiköissä on
mahdollista. Asiakkailta kysyttiin myös kokemusta siitä, oliko hoito kuntouttavaa, vastaukset vaihtelivat
yksiköittäin, parhaiten kuntouttavaa hoito oli sairaalan kuntoutusosastolla. Kaikista vastauksista 26 %:n
mielestä hoito ei ollut kuntouttavaa ja muiden mielestä oli ainakin osittain. Ei-vastauksia saatiin kotihoidosta 30
%:lta ja sairaalasta 6 %:lta vastanneista. Noin kolmannes vastanneista piti virkistystä riittämättömänä.
Asiakasreklamaatioiden keräämistä on systematisoitu, mutta todennäköisesti osa reklamaatioista jää erikseen
kirjaamatta. Moni palaute on ohimennen suullisesti annettu ja aina ei ole selvää milloin palaute tulisi käsitellä
reklamaatioina. Kaikki ylimpään johtoon tulevat palautteet on käsitelty systemaattisesti ja niistä on annettu
palaute asiakkaille/omaisille. Reklamaatiot on pyritty käsittelemään työyksikössä siten, että taustasyyt
selvitetään ja prosessin ongelmakohtiin puututaan henkilöitä syyllistämättä. Tällaisia reklamaatioita tulee
ylimpään johtoon asti vuosittain 1-3 kpl koko ikäihmisten hyvinvointipalveluista. 0-1 tapahtumaa vuosittain
johtaa esim. potilasvakuutuslain mukaiseen käsittelyyn. Potilasasiamiehen apua on aktiivisesti tarjottu
ilmoituksen tekemiseen esim. sairaalassa, kun mahdollinen potilasvahinko on kyseessä. Sosiaaliasiamiehen
raporteissa ikäihmisten palvelut eivät näy erityisen ongelmallisina.
Ikäihmisten hyvinvointipalveluissa on jo muutaman vuoden ajan ollut käytössä Haipro-
haittatapahtumaraportointi, jonne työntekijät voivat nimettöminä ilmoittaa paitsi haittatapahtumat, jotka ovat
potilaalle/asiakkaalle sattuneet, myös läheltä piti -tapahtumat. Ilmoitusten määrä on vuosittain kasvussa, mikä
on merkki hyvästä potilasturvallisuuskulttuurista. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden henkilökunta on ollut
aktiivista haittatapahtumien raportoinnissa. Haittailmoitukset käsitellään työyksiköiden kokouksissa ja niiden
perusteella on myös tehty työyksiköiden kehittämisprojekteja esim. lääkehoitoon ja kaatumisiin liittyvien
haittatapahtumien osalta.
30
Kirkkonummen kunnassa on laadittu 2013 terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuussuunnitelma, jota
on koulutettu eri yksiköissä ja sen toteutumista myös auditoidaan suunnitelmallisesti. Ikäihmisten yksiköt
kuuluvat tämän potilasturvallisuussuunnitelman piiriin.
Vanhuspalvelulain mukaan kunnallisissa yksiköissä omavalvontasuunnitelmat tulevat pakollisiksi 2015 ja
Kirkkonummella ensimmäisten suunnitelmien laadinta on vuoden 2014 käyttösuunnitelmatavoitteena. Laadun
arvioinnissa pitkäaikaishoidossa erityisesti muistisairaita hoitavissa yksiköissä on käyty keskustelua ELO-D –
arviointimenetelmän kouluttamisesta ja käyttöönotosta tulevina vuosina.
Osana palveluiden laadunkin arviointia järjestettiin yleisötilaisuudet maaliskuussa 2014, jossa kuntalaiset saivat
vapaasti esittää näkemyksiään palveluista ja niiden laadusta ja myös huolenaiheitaan. Siellä kiitoksia tuli
terveyskeskukselle, kotihoidolle ja kirjastolle. Huolenaiheita olivat mm. kotiin vietävä kuntoutus sairaalasta
kotiuduttua, järjestöjen taloudellisen tuen väheneminen ja kunnan tiedottaminen.
Palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät Kirkkonummella Kirkkonummella palvelutarvetta väestötasolla vähentäviä tekijöitä ovat pieni sairastavuus, joka näkyy mm.
erilaisissa sairastavuusindekseissä, hyvä taloudellinen tilanne, sosiaalinen aktiivisuus sekä kaksikielisyys.
Toisaalta ikäihmisten osalta palvelutarvetta kasvattavat sosioekonominen kahtiajakautuneisuus, asuinoloissa
hissittömät talot ja runsas pientalovaltaisuus sekä kaksikielisyys. ATH-kyselyssä matala koulutustaso tuo
mukanaan muuta maata enemmän tupakointia, alkoholin liikakäyttöä ja onnellisuuden puutetta. Kaksikielisyys
vaikuttaa sosiaalisia kontakteja lisäävästi, suomenruotsalaiset ovat tutkimusten mukaan sosiaalisesti
aktiivisempia. ATH-kyselyssä kieliryhmiä ei eroteltu. Toisaalta kaksikielisyys tuo tarpeen järjestää palveluita
kaksikielisinä tai kummallakin kielellä erikseen. Kokonaisuutena vaaka kallistuu Kirkkonummella suojaavien
tekijöiden puolelle.
Kirkkonummen ikäihmisten palveluissa tapahtuneita muutoksia viimeisen 10 vuoden aikana
Hoivakodin rakentaminen ja sairaalan muutos pitkäaikaishoidosta akuuttihoitoon ja kuntoutukseen
Kuvassa 30 nähdään Kirkkonummella tapahtunut sairaalan hoitojaksojen lyheneminen muutoksen myötä.
Sairaalan osastojen profilointi tapahtui vuonna 2008 ja Lehmuskartanon viimeiset paikat otettiin käyttöön 2010
lopussa. Hoitojaksot ovat edelleen sen jälkeen lyhentyneet. Sairaalan sisäisiä prosesseja on hiottu yhdessä
henkilökunnan kanssa ja kotiutusprosesseja tehostettu kotihoidon kanssa yhteistyössä. Vaikka ikääntyneen
väestön määrä on koko ajan kasvanut, ympärivuorokautiseen hoivaan siirtyneiden määrä on vuoden 2006
jälkeen pysynyt varsin samanlaisena, noin 80 paikassa/vuosi. Käytettävissä olevista paikoista noin 40 % vaihtuu
vuosittain. Tilasto on saatu palveluvaaka-portaalista, jonne tiedot tulevat vuosittain täytettävistä Hilmo-
ilmoituksista.
31
Kuva 30. Terveyskeskuksen vuodeosaston hoitojakson pituuden kehittyminen Kirkkonummella ja koko Suomessa
Vols-koti on hoivakodin valmistumisen jälkeen keskittynyt erityisesti muistisairaiden hoitoon. Volsissa aloitti
vuonna 2010 päivätoiminta, joka tuo monen muistisairaan omaishoitajalle hengähdyshetken.
Kriisihoitomahdollisuus on myös tuonut äkillisesti, lyhytaikaisesti hoivaa tarvitsevalle tarvittavan tuen.
Lyhytaikaishoitoa on Volsissa järjestetty eri osastoilla. Tällä hetkellä jatkuvassa lyhytaikaiskäytössä on neljä
paikkaa. Metsäpirtti, joka 2000-luvun alussa rakennettiin muistisairaiden yksiköksi, jouduttiin sulkemaan
taloudellisista syistä 2013 lopussa ja tällä hetkellä päivätoiminta käyttää Metsäpirtin tiloja. Vols-kodissa on jo
vuosia toiminut kunnan ainoa psykogeriatrinen yksikkö. Siellä hoidetaan pääasiassa muistisairaita, joilla on
haastavia käytösoireita ja jotka ovat usein iältään muistisairaiksi keskimääräistä nuorempia. Yksikkö on ottanut
hoitoonsa myös alle 65-vuotiaita muistisairaita.
Lehmuskartanon hoivakodin sisäiset muutokset Lehmuskartano avattiin 2009 ja viimeiset paikat otettiin käyttöön 2010 lopussa. Vuonna 2011 vietiin läpi
osastojen profilointi erilaisten asukkaiden hoidontarpeiden mukaan ja vuoden 2012 alusta alkaen puolet
paikoista on ollut tehostettua palveluasumista ja toinen puoli laitoshoitoa. Samassa yhteydessä myös
laitospuolesta tuli sosiaalihuoltolain alaista toimintaa. Tehostetun palveluasumisen yksiköistä toinen on
muistisairaiden hoitoon erikoistunut ja toinen enemmän fyysistä toimintakykyä tukeva yksikkö, jossa on myös
kolme lyhytaikaispaikkaa. Laitososastoilla hoidetaan asukkaita, jotka tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä
toimissa ja hoitoon tarvitaan usein kaksi hoitajaa.
Kotihoidon kehittäminen Kotihoidossa on viety läpi vuodesta 2008 alkaen Kohotti-hanke, jolla mm. pyrittiin hoitamaan asiakkaita yhä
huonokuntoisempina kotona ja sillä tavoin vastamaan kasvavaan hoivan tarpeeseen. Hankkeeseen liittyi myös
työntekijöiden toimenkuvien uudelleenmäärittelyä ammattiryhmittäin ja kotihoidon alueiden uusjako neljän
alueen sijaan kolmeen alueeseen. Kotihoidon käynnit ovat lisääntyneet muutoksen myötä huomattavasti
henkilökuntaa lisäämättä ja erityisesti kotisairaanhoidon osuus on kasvanut. Kotihoito on ollut
ympärivuorokautista vuodesta 2007 alkaen. Kotihoito on pystynyt tämän myötä asianmukaisesti tukemaan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2006 2008 2010 2012
Kirkkonummi
Koko maa
32
saattohoitotilanteissakin potilaita. Kunnassa aloitti oma geriatri vuonna 2008 ja osana hänen työnkuvaansa on
ollut kotihoidon vastuulääkärin työ. Kotikäyntejä on tehty lähinnä erityisen haasteellisissa kotihoidon
tilanteissa, kuten muistisairaille silloin, kun muistipoliklinikkakäynti ei jostain syystä ole ollut mahdollista, ja
saattohoitotilanteissa.
Kustannusten kehitys ikäihmisten hyvinvointipalveluissa vuosina 2008-2013 Kirkkonummi osallistui ensimmäisen kerran keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden
kustannusvertailuun. Vanhuspalvelut osoittautuivat ikävakioidussa vertailussa vertailukuntien ja –
kuntayhtymien joukossa Kirkkonummella kalleimmiksi. Tämän myötä käynnistettiin useita toimenpiteitä, joilla
kustannuskehitys on saatu käännettyä.
Kuva 31. Kirkkonummen kunnan ikäihmisten palveluiden kustannuskehitys vuosina 2008-2013. *Deflatoinnissa käytetty Tilastokeskuksen sosiaali- ja terveystoimen julkisten menojen hintaindeksiä.
Tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet vuosille 2014 - 2017 Sivulta 33 alkaen taulukkomuodossa olevat tavoitteet on tarkoitettu koko valtuustokaudelle eikä niiden
aikataulua ole tässä vaiheessa sidottu eri vuosille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu vuosittain
lautakunnalle annettavan seurantaraportin yhteydessä, jossa myös sosiaalipalveluiden määrää ja laatua
arvioidaan.
Palvelurakenteeseen liittyvät tavoitteet: Kirkkonummella on tähän asti pyritty valtakunnallisiin kattavuustavoitteisiin kotona asuvien, laitoshoidossa ja
tehostetussa palveluasumisessa olevien sekä omaishoidon ja kotihoidon kattavuuden osalta 75 vuotta
täyttäneiden kohdalla. Koska raskaampaa palvelutarvetta ennakoivat indikaattorit ovat Kirkkonummella
pääosin positiivisia, raskaalta palvelutarpeelta suojaavia, tavoitteet voi perustellusti asettaa valtakunnallisista
linjoista hiukan poikkeaviksi. Tämä edellyttää kotona asumisen selkeää tukemista ja myös asumisratkaisujen
kehittämistä tässä suhteessa suotuisaksi. Tavoitteisiin pyritään vähitellen koko valtuustokauden aikana.
Palvelurakenneratkaisun on tarkoitus olla myös kustannusten nousua hillitsevä.
Tavoite Toimenpide Vastuutaho Tarvittavat voimavarat (henkilöstö+tilat+rahat)
kotona asuu vähintään 92 % 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista vuonna 2017.
erilaiset asumismuodot lähekkäin, yhteiset toiminnalliset virikkeet tulevaisuuden asumisratkaisujen suunnittelu yhdyskuntatekniikan, perusturvan ja vanhusneuvoston yhteistyönä asumisen ennakointi -yleisötilaisuus ikäihmisten ryhmäasumisen lisääminen hallitusti kuntaan valmistuvat yksityiset palvelutalot kotiin vietävien palveluiden kehittäminen/lisääminen joustava jaksohoito kotitilanteen ongelmavaiheissa ympärivuorokautisen hoivan riskissä oleville päivätoiminnan tuki esim. omaishoitajille säilytetään ja tarvittaessa laajennetaan harjoitteluasunto sairaalasta kotiutuville esim. palvelutaloon
yhdyskuntatekniikka yhdyskuntatekniikka ja perusturva yhdessä yksityiset palveluntuottajat perusturva Ikäihmisten hyvinvointipalvelut perusturva ja yhdyskuntatekniikka
tila- ja tiedotuskustannukset tilakustannukset ml. automaattinen sammutusjärjestelmä jaksohoitopaikkojen lisääminen varauduttava päivätoimintapaikkojen lisäämiseen valtuustokauden lopulla
ympärivuorokautisessa hoivassa (laitos+tehostettu
Laitoshoitoa ei lisätä vaan väestönkasvun vaatimat lisäykset paikkamääriin
kunnan ja perusturvan strateginen johto
11 lisäpaikkaa, joista 3 paikkaa vuodelle 2015 (120 000 €), 5 paikkaa
34
palveluasuminen) yhteensä asuu alle 8 % 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista vuonna 2017
tehdään tehostettuun palveluasumiseen ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden vähentäminen suunnitelmallisesti vuosittain
vuodelle 2016 (+ 200 000€) ja 3 paikkaa vuodelle 2017 (+120 000€)
kotihoidon kattavuus nostetaan 12 %:iin vuoteen 2017 mennessä 75 vuotta täyttäneessä väestössä
ajankäytön seuranta mobiililaitteiston avulla ja resurssien käytön optimointi 2014–2015 sekä tavoiteasettelu välittömälle työajalle kotihoidon kriteeristön tarkennus aikaperustaiseksi käyntiperustaisen sijaan 2015–2016 resursoinnin tarpeen arviointi ja tarvittaessa lisäys
kotihoidon esimiehet ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden johto ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja perusturvan johto
resurssilisäys kun väestö kasvaa, arviointi vuosittain talousarvion yhteydessä lisän tuottamisvaihtoehdot: oma toiminta, ostopalvelut esim. syrjäalueille/palveluseteli, kun sähköinen palvelusetelijärjestelmä käytettävissä
Yli 75-vuotiaista kuntalaisista omaishoidon turvin kotona asuu 6-7%.
Kriteerit säilyvät entisinä, ellei valtakunnallisesti muuta päätetä Omaishoitajien tukikeinojen kehittäminen: kotikuntoutuksen arviointi, intervallihoito, kriisihoito, päivätoiminta
Vols-kodin jatkosta ratkaisu vuoteen 2017 mennessä, kun sote-alueen ratkaisuista tarkempaa tietoa
varaudutaan Vols-kodin laitostoiminnan alasajoon ja korvaamiseen tehostetulla palveluasumisella psykogeriatrisen osaston toiminnan jatkon suunnittelu: oma yksikkö jatkaa muualla tehostettuna palveluasumisena/ palvelu ostetaan/ kuntayhteistyö Vols-kodin rakennuksen
ikäihmisten hyvinvointipalvelut ja uudisrakennusten osalta yhdyskuntatekniikka
uudisrakennus/ostopalveluiden lisääminen vastaavasti 40 paikkaa. Kustannus 2 miljoonaa, josta vähennetään Volsista vähenevät kustannukset, jos palvelu ostetaan. Jos oma uudisrakennus, nykyiset käyttökustannukset ja investointikustannukset
35
tulevaisuuden käytön tarkastelu.
Ikäihmisten asumisratkaisujen tulevaisuuden linjaukset kunnassa
Suunnittelu yhteistyössä perusturvan ja vanhusneuvoston kanssa asuntotuotanto palveluiden läheisyyteen
yhdyskuntatekniikka
Päivystysjärjestelyiden vaikutuksen ikäihmisten hoitoon Kirkkonummella
Päivystyksen sijaintia mietittäessä, asiaa pohdittava myös sairaalan, kotona tapahtuvan hoidon ja hoivakotien kannalta.
perusturvan johtoryhmä ja kunnan strateginen johto
Uuden terveyskeskusrakennuksen tilojen suunnittelu ikäihmisten palveluihin soveltuviksi
Kuntoutustilat: kuntosali, vuodeosastojen kuntoutustilat Kotihoidon ja kotisairaalan toimintaa tukevat tilat Moniammatillisen toiminnan mahdollistavat tilaratkaisut
Yhdyskuntatekniikan vetämä hankeryhmä ja tiloissa toimivat
Palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen
Vastuutyöntekijät: palvelutarpeen arvioija/ sas-koordinaattori - oikeudenmukaiset palvelut tasa-arvoisesti koko kunnassa muistikoordinaattoritoiminta kotona asuvien muistisairaiden vastuutyöntekijäksi alueelliset palveluohjaajat ASVA (asiakasvastaava) riskiryhmien tunnistamisessa ja terveyserojen kaventamisessa RAI-järjestelmän käyttöönotto palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden riittävyyden arvioinnissa suhteessa palvelutarpeeseen
lisäresurssitarve 2015-2016 muistikoordinaattorin koulutus järjestelmän kustannukset, koulutuskustannukset, koko hoitohenkilöstö ja esimiehet koulutettava
36
Lääketieteellisen arvioinnin kehittäminen ja yhteistyöprosessiin kehittäminen pitkäaikaisen potilaslääkärisuhteen turvaaminen ainakin eniten palveluita käyttäville
ikäihmisten hyvinvointipalvelut ja terveyspalvelut terveyspalvelut
Kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyvät tavoitteet
Tavoite Toimenpide Vastuutaho Tarvittavat voimavarat (henkilöstö+tilat+ rahat)
sairaalasta kotiutumisen tukeminen
itsenäistymisen harjoittelu ennen kotiutumista, ympärivuorokautinen tuki ja päivittäisten toimien harjoittelumahdollisuus, oltava kaikissa palveluissa moniammatillinen yhteistyö, kuntoutus vahvemmin arkeen, kotiutushoitaja=vastuutyöntekijä/kotiutustiimitoiminta palveluiden suunnittelu, myös muut kuin kunnan työntekijät (pihatyöt esim.) prosessityön jatkaminen ja yhteistyöprosessien jalkauttaminen työntekijätasolle hoito- ja kuntoutussuunnitelman ja tavoitteiden tekeminen yhdessä potilaan kanssa
perusturva ja yhdyskuntatekniikka perusturva ikäihmisten palvelut ja kuntoutuspalvelut asianosaiset lähiesimiehet perusturvassa
tilat uuteen rakennukseen osana rakennuksen suunnittelua osana prosessityötä koulutus
kuntoutus osaksi kaikkea palvelua
kuntouttava työote joka paikkaan, lähiesimiehet vievät työyksiköihinsä
tilaisuuksien järjestäminen ulkona ja julkisissa tiloissa
kirjasto musiikkiopisto? 3. sektori
tapahtumat pienille kylillä tyhjissä kiinteistöissä kaiken ikäisille teematapahtumina
kartoitetaan paikallisten tilojen käyttömahdollisuudet kustannuksineen kartoitetaan kylillä jo järjestettävät tapahtumat ja ikäihmisten osallistumismahdollisuudet niihin
yhteistyö kyläyhdistysten kanssa kartoitukset opiskelijayhteistyönä
tukikaiteiden arviointi rakennusvalvonta rakennuslupavaiheessa arvioimaan riskipaikat vanhusneuvoston kannanotot hankalista paikoista toimitetaan yhdyskuntatekniikkaan tai asiasta vastaavalle Penkit kulkureiteille levähtämistä varten
Yhdyskuntatekniikka yhdyskuntatekniikan kunnossapito huolehtii ilmoitusten perusteella erityisen hankalat paikat tarvittaessa käsityönä Yhdyskuntatekniikka
aistivammaisten osallisuuden tukeminen
palveluiden kartoitus ja tiedottaminen yleisötilaisuudet asian tiimoilta, kirjastosta ja seniori-infosta voisi jakaa tietoa
kirjasto seniori-info yhteistyö potilasyhdistysten kanssa
ryhmiin osallistumisen esteiden poistaminen
kuljetusten järjestäminen tapahtumiin haetaan autolla +hakija, muuten vaikea yksin lähteä vastuukysymysten selvittely kun 3. sektori kuljettaa joukkoliikenteen parantaminen julkisen liikenteen tuki pienituloisimmille testamenttivaroilla 2014
yhdyskuntatekniikka liikenteen osalta perusturva
vanhusten liikuntavälineet taloyhtiöihin ja puistoihin
vanhusneuvoston liikuntapuistoretket laitteet myös ikäihmisille ja ohjaus niiden käyttöön
yhdyskuntatekniikan ja liikuntatoimen yhteistyönä
kulttuurikaveritoiminnan aloittaminen
kirjasto, 3. sektori
kunnan tuki kulttuurikavereille muiden kuntien esimerkin tapaan
osallisuuden lisääminen suunnitelmien tekemisessä suunnitelmallinen hoito
motivoiva haastattelu suunnitelmien yksilöllisyys voimavaralähtöisyys, oma vastuu
ikärasismin välttäminen rakenteinen kirjaaminen – mihin potilaan näkemys kirjataan, yhteisesti sovittava Apottiin vietävä tämä ominaisuus potilas/asiakas mukaan suunnitelmien tekemiseen
terveyspalvelut ja ikäihmisten hyvinvointipalvelut lähiesimiehet
Terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät tavoitteet
Tavoite Toimenpide Vastuutaho Tarvittavat voimavarat (henkilöstö+tilat+rahat)
Suun terveys - varhainen
tunnistaminen - saavutettavuus
- sisäiset prosessit ongelmien tunnistamisessa
ohjaus suuhygienistille neuvontapalveluissa suun terveydenhuolto kotikäynteinä esim. palvelusetelillä tulevaisuudessa yhteistyömallien kehittäminen suun terveydenhuollon, farmasian ja ravitsemusneuvonnan välille kotihoitoyhteistyön jatkaminen suun hoidon kuukausissa omaisille tietoutta suun terveydestä ja ravitsemuksesta
terveyspalvelut+ikäihmisten hv-palvelut suun terveydenhuolto lääkekeskus ja suun terveydenhuolto kotihoito ja suun terveydenhuolto suun terveydenhuolto
kustannukset? Sähköinen palvelusetelijärjestelmä
Päihde- ja mielenterveysongelmiin vastaaminen ikäihmisten erityispiirteet ja palveluiden räätälöintitarpeet huomioitava
seniorikahvilatoiminnan jatkaminen, tilojen varmistaminen toiminnalle yhteinen koulutus joustava yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa
yhdyskuntatekniikka ja mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja kotihoito yhdessä koulutustyöryhmä
tilakustannus tilat ja koulutusrahat
41
masennuksen hoitoon esim. depressiokoulutyyppinen hoitomalli ikääntyneille a-klinikan tuki työntekijöille ja jalkautuminen, prosessikuvauksen tekeminen yhdessä kotikatkaisun kehittäminen ikäihmisten palveluiden ja mielenterveyspalveluiden yhteistyöprosessin kuvaaminen
kotihoito ja mielenterveyspalvelut päihdepalvelut ja kotihoito ikäihmisten hyvinvointipalvelut ja mielenterveyspalvelut
Lääkehoidon kehittäminen
lääkehoidon arviointimallien kehittäminen kotihoidossa ja muissa yksiköissä kaatumiset matalan kynnyksen neuvonta henkilökunnan koulutukset lääkkeiden käytöstä, lääkitysturvallisuuden kehittäminen suunnitelma lääkehoitokoulutuksesta koulutustyöryhmään + seuranta sairaanhoitajien koulutus lääkehoidosta (ikäihm. lääkehoito) lääkehoidon yhdistäminen suunhoitoon
lääkekeskus ikäihmisten palveluiden johtoryhmä lääkekeskus perusturvan koulutustyöryhmä lääkekeskus suun terveydenhuolto ja lääkekeskus
kuka kustantaa: asiakas/yksikkö?
42
Ravitsemuksen turvaaminen ja kehittäminen
keittiöstä tehostettu ruokavalio käyttöön ymp. vrk hoivan yksiköissä + yhteinen linjaus kenelle tilataan ja millä perusteilla aliravitsemuksen seulonnan aiheuttamat toimet - jatkolinjaukset Kliinisten ravintovalmisteiden hyödyntäminen ymp.vrk yksiköissä. ravitsemusprosessin kuvaus eri yksiköissä ja sen kehittäminen RAI:n hyödyntäminen Keittiö säilytettävä uudessa terveyskeskuksessa. Yhteistyö ravitsemusterapeutin kanssa tärkeä.
ravitsemustyöryhmä ravitsemustyöryhmä yksiköiden lähiesimiehet ja ravitsemustyöryhmä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden johtoryhmä ruokapalvelukeskus ja ravitsemustyöryhmä
sähköisen omaseurannan lisääminen
vertaistuki aloitukseen, yhteistyö kirjaston kanssa
kouluterveydenhuollon teemavuodet soveltaen myös ikäihmisten neuvontaan, liikuntateema (=toimintakykyteema), uni (=päihteet, lääkkeet, uni), ravintoteema eri vuosina liikuntaneuvonnan hyödyntäminen
perusturvan toimijat, 3. sektori, liikuntatoimi, ruokapalvelukeskus kotihoito ja terveyspalvelut yhteistyössä seniorineuvola, neuvontapalvelut, liikuntapalvelut, terveyspalvelut
rasvalaatutietous työikäisille, yhtenäinen ohjaus – kaikki ohjaavat samalla tavalla tupakka -3. sektorin ryhmä (hengitysliitto, sydänyhdistys, diabetesliitto), selvitetään mahdollisuutta matalan kynnyksen keskus neuvontaan yhteistyö sivistystoimen kanssa , kognitiivinen harjoittelu (ikäihmiset jakavat tietouttaan ja ovat oppijoita)
terveyspalvelut ja ravitsemusterapeutti seniorineuvola ja potilasyhdistykset kansalaisopiston ryhmät, kirjasto
tilat tilat, työntekijä
muistisairaudet -tunnistaminen -tuki perheille -resurssien riittävyys? -teknologiset ratkaisut -henkilökunnan koulutus
tunnistaminen kotihoidossa –koulutus hoitohlökunta+lääkärit non stop MMSE-tutkimukset nettisivuille tietoa/linkkejä kuntalaisille toimintaterapeutin hyödyntäminen teknologiassa ravitsemuksen turvaaminen muistisairailla muistisairaalle turvallinen ympäristö otetaan huomioon uusissa tilaratkaisuissa ja vanhojen korjaamisessa omaishoitajien
koulutustyöryhmä muistipoliklinikka kuntoutuspalvelut ja ikäihmisten hyvinvointipalvelut ravitsemustyöryhmä yhdyskuntatekniikka muistipoliklinikka,
koulutusmäärärahat muistikoordinaattori muistipoliklinikan resurssien turvaaminen muistiliiton toimintaa Kirkkonummelle muistikoordinaattorin
vakanssi ja koulutuskustannus koulutusmäärärahat koulutusmäärärahat koulutusmäärärahat
saattohoito -osaaminen -toteutus
oman ohjeen laadinta kotisairaalan käynnistäminen kivun lääkehoidon turvaaminen hoitolinjausten tekeminen oikeaan aikaan
erillinen työryhmä, geriatri vetää perusturva lääkärit, hoitohenkilökunta
koulutusmäärärahat
Laadun arviointi ja kehittäminen
Tavoite Toimenpide Vastuutaho Tarvittavat voimavarat (henkilöstö+tilat+rahat)
laadun seuranta ja omavalvonnan kehittäminen laadun kehittäminen
omavalvontasuunnitelmat ensimmäisen kerran 2014 auditointimahdollisuuden kehittäminen laadunkehittämishankkeisiin rahoituksen hakeminen asiakaspalautteiden hyödyntäminen ja systematisointi ml. lehdet ja some hymynaamapalautteet osaamisen varmistaminen verkostoissa mukana oleminen
ikäihmisten hyvinvointipalvelut yksiköiden esimiehet esim. Kaste-hankkeet ikäihmisten hyvinvointipalvelut
työaikaresurssi erityisesti johdon osalta koulutuskustannukset osaamisen varmistamiseen
45
Johtamiseen liittyvät tavoitteet
Tavoite Toimenpide Vastuutaho Tarvittavat voimavarat (henkilöstö+tilat+rahat)
osaava johtaminen työaikaergonomia työvuorosuunnittelu sijaisten järkevä käyttö työilmapiiri; positiivisuus positiivinen palaute myönteinen ilmapiiri, vaikuttaa sairauspoissaoloihin, kuntoutumista ja toimintakykyä edistävät toimintamallit; asiakkaiden ja henkilöstön palveleva johtaminen; kaikki kohdallaan -hyvä tehdä työtä Osallistava johtaminen: Työntekijät enemmän mukaan suunnitteluun, osaamisen hyödyntäminen Johtajalta paljon tukea Monikulttuurisuuden huomiointi
koulutus arviointien tekemiseen henkilökunnalle, koulutus esimiehille tietojen hyödyntämisestä johtamisessa vertailutieto muihin kuntiin
ikäihmisten hv-palvelut ohjelmiston hankinta, koulutuskustannukset lähes koko henkilökunta koulutettava
Rekrytoinnin kehittäminen
Sijaispoolin kehittäminen uusia ideoita sallitaan/ toivotaan/ pilotoidaan lähihoitajaopiskelijoita myös muualta kuin Kirkkonummen Omniasta opiskelijayhteistyön lisääminen
ikäihmisten hyvinvointipalveluiden johtoryhmä opiskelijaohjauksen ryhmä lähiesimiehet ja
46
Rekrytointiprosessin yhtenäistäminen yksiköiden välillä
opiskelijaohjausryhmä sijaispooli ja hoitotyön esimiehet
Konsulttiselvityksen toimenpide-ehdotukset ja niistä seuraavat suunnitelmat Kirkkonummen ikäihmisten palveluista on tehty konsulttiselvitys, joka julkistettiin 15.9.2014. Alla olevassa
taulukossa on selvityksen toimenpide-ehdotus ja perusturvan näkemys toimenpiteiden toteuttamisesta.
• Otetaan palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön tehostetussa palveluasumisessa.
• Hyödynnetään muiden kuntien kokemuksia ja
Ostopalvelut kilpailutettu yhdessä Espoon, Karviaisen ja Kauniaisten kanssa. Kilpailutukseen sisältyy myös palvelusetelimahdollisuuden edellyttäminen. Kilpailutus julkistetaan lautakuntakäsittelyn
47
käytäntöjä. jälkeen lokakuussa 2014
Terveyspalvelujen suurkuluttajien tunnistaminen 1. Terveyspalvelujen kustannuksista suuren osan
muodostavat ns. suurkuluttajat, jotka käyttävät suuren osan palveluista, edustaen kuitenkin vain pientä osaa asiakkaista. Tunnistamalla suurkuluttajat voidaan analysoida heidän palvelujensa käyttö ja kohdistaa erityishuomio heidän palveluohjaukseen.
Vaatii kaikkien perusturvan tulosalueiden yhteistyötä.
Suosittelemme tarve- ja kustannushyöty –analyysin tekemistä eri terveyskeskussairaalavaihtoehdoista. Mikäli päädytään rakentamaan terveyskeskussairaala uuteen terveyskeskuskiinteistöön (vaihtoehdot a ja b), kannattaa sairaala suunnitella muuntojoustavaksi siten, että tarvittaessa se voidaan muuttaa esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Valittavasta vaihtoehdosta riippumatta voidaan Kirkkonummelle perustaa kotisairaala, joka vähentää päivystyspalvelujen ja muiden sairaalapalvelujen käyttöä. Kuntoutussairaalan hoitojaksojen lyhentämiseksi selvitetään kotikuntoutuksen toteutuksen vaihtoehtoja ja kustannusvaikutuksia.
Espoon uusi sairaala valmistuu 2016 ja mikäli siinä halutaan olla mukana, päätös tulisi tehdä lähiaikoina. Päätökseen vaikuttaa myös päivystyksen kohtalo Kotisairaalan perustaminen sisältyy perusturvan vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Kotikuntoutuksen vaihtoehtoja on jonkin verran mietitty
• Huolehditaan lääkäripalvelujen toimintaedellytyksistä ja siitä, että henkilöstön vaihtuvuus on pysyy pienenä. Terveydenhuollossa pitkät potilas-lääkärisuhteet ovat merkittävä tuottavuustekijä.
• Yhteistyötä HUS:n kanssa selvitetään päivystyspalveluiden vaatimusten muuttuessa uuden päivystysasetuksen mukaiseksi.
• Kotisairaalan toiminta käynnistetään suunnitelmien mukaisesti.
• Selvitetään matalan kynnyksen palvelujen toimintaedellytyksiä ja mahdollisia hyötyjä. Esimerkiksi ostoskeskuksen yhteydessä olevasta matalan kynnyksen palvelupisteestä voi kuka tahansa ilman ajanvarausta saada ilmaiseksi ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten terveysneuvontaa, pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä ja mittauksia.
• Kotipalveluja ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita palvelevan ympärivuorokautisen lääkäripalvelujen käyttöönoton hyötyjen ja kustannusten tarkempi selvittäminen. Vertailukuntana voidaan käyttää Porvoota, jossa on kokemuksia palvelun järjestämisestä ostopalveluna.
Myös ikäihmiset ovat tuoneet ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä esille potilaslääkärisuhteen pysyvyyden tärkeyttä. Kotisairaalan käynnistäminen suunnitelmissa 2015 Porvooseen voidaan tehdä vierailu vuoden 2015 aikana ja selvittää heidän kokemuksensa. Porvoo on monessa asiassa myös erilainen kunta kuin Kirkkonummi, mikä tulee vertailussa ottaa huomioon.
• Vapaaehtoistyön roolia tarkastellaan osana resursointia ja toiminnan järjestämistä. Vapaaehtoistyö ei voi kuitenkaan korvata ammatillista työtä.
• Hoiva-avustajien roolia tarkastellaan osana resursointia ja toiminnan järjestämistä.
• Asiakkaita tämän perustarpeissa auttavat hoiva-avustajat sisällytetään henkilöstömitoitukseen siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö)
pienentävät nykyistä mitoitusta. Lisävähennysten toteuttamista on harkittava näiden vähennysten jälkeen ja siinä on huomioitava suositusten lisäksi toimintaympäristö, asiakkaiden hoidettavuus ja työsuojelulliset näkökohdat. Mitoituksen mekaanista pienentämistä valtakunnalliseen minimisuositukseen ei voi pitää laatu- sekä asiakas- ja työturvallisuusnäkökohdat huomioiden perusteltuna. Mahdollista voi olla minimimitoituksen ylittävän osuuden täyttäminen ainakin osittain hoiva-avustajilla. Henkilöstön liikkuvuuden suhteen on jo ryhdytty toimenpiteisiin yhdessä esimiesten ja henkilöstön kanssa. Tästä yhtenä mahdollisuutena selvitetään sairaanhoitajaresurssin päivystyksellistä yhteiskäyttöä Lehmuskartanon ja palvelutalon välillä.
• Mielestämme Kirkkonummen ei tarvitse ylläpitää omia päivystyspalveluja palvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Nykyinen terveyskeskuspäivystys voidaan siirtää osaksi Jorvin sairaalan yhteispäivystystä, olettaen ettei palvelu tule nykyistä kalliimmaksi. Selvitystä laadittaessa käytössämme ei ole ollut tietoa yhteispäivystyksen hinnoittelusta.
• Mikäli päivystyspalvelut siirretään kokonaisuudessaan osaksi Jorvin yhteispäivystystä, suosittelemme edelleen kotisairaalan perustamista. Kotisairaala vähentää osaltaan päivystyspalvelujen tarvetta. Lisäksi suosittelemme selvittämään erillisen kotipalveluita ja ympärivuorokautista hoitoa tukevan ympärivuorokautisen lääkäripalvelun ostamista ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Vertailukuntana voidaan käyttää Porvoota, jossa tällaisesta ratkaisusta on kokemuksia. Ostopalvelun hinnan tulee olla kohtuullinen, ja sen oletetaan vähentävän yhteispäivystyksen kustannuksia. Kustannusvaikutus tulee selvittää erillisissä hintaneuvotteluissa.
Konsultin näkemys vastaa perusturvan näkemystä Kotisairaala tulee perustaa riippumatta päivystyksen sijainnista mutta päivystyksen siirto tekee sen välttämättömäksi. Lääkäripalvelun suhteen perusturvan näkemys on yhteneväinen. Ulkopuolinen lääkäripalvelu on välttämätön, mikäli päivystys siirtyy Jorviin ja sairaala säilyy Kirkkonummella
• Kotihoidon kattavuuden nosto. Strategialuonnoksessa on asetettu tavoitteeksi kotihoidon kattavuuden nostamisen 10,5 %:sta 12 %:iin 75-vuotta täyttäneessä väestössä.
• Kotihoidon kriteerien tarkentaminen. Suosittelemme, että kotihoidon kriteerejä vertaillaan muihin kuntiin ja niitä tarkennetaan tarpeen mukaan. Strategialuonnoksessa tavoitteen mukaisesti kriteeristöä tarkennetaan aikaperusteisiksi.
Sisältyy strategiaan Kotihoidon kriteerejä on tiukennettu viimeksi 2013. Tässä yhteydessä valmistelussa tehtiin vertailua muihin kuntiin. Aikaperustaisen kriteeristön luominen vaatii kokemusta ja pidempiaikaista seurantatietoa mobiililaitteistosta.
49
• Kotihoidon selkeiden tavoitteiden ja mittarien
määrittäminen mm.: ikävakioiduille kustannuksille, kotihoidon välittömän työajan osuudelle, kotihoidon kattavuudelle sekä yksittäisille kehittämistoimenpiteille erikseen määritetyille asiakasryhmille (esim. muistisairaat).
• Kotihoidon mobiiliratkaisun täysimääräinen hyödyntäminen. käyttöönottoa jatketaan ja sen käyttöä ja soveltamismahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti.
• Kotihoidon kustannusvaikuttavuuden kehittäminen kaikin mahdollisin keinoin. Henkilöstön osallistuminen kehittämiseen on välttämätöntä. Samaan aikaan henkilöstön hyvinvoinnista tulee huolehtia.
50
Liite ATH-taulukko
Elinolot 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 24,0 26,2 21,6 25,2 Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, osuus (%) 12,5 13,8 9,2 8,7
Pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, osuus (%) 4,6 6,0 1,0 2,7 Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jokin verran (%) 29,4 23,2 28,7 26,2
Asuntonsa kustannuksiin vähintään melko tyytymättömien osuus (%) 14,8 13,2 11,8 11,0
Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin (%) 85,7 84,2 85,3 85,8 Niiden osuus, joita rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus haittaa vähintään jonkin verran (%) 11,1 7,0 3,3 4,3
Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 82,2 70,2 30,8 18,2
Koettu hyvinvointi 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) 62,8 56,5 44,0 41,1
Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimääräistä paremmaksi kokevien osuus (%) 62,9 56,5 55,5 52,7 Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%) 47,8 49,5 41,6 47,5
Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa (%) 85,2 82,4 84,4 84,5
Osallisuus 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) 31,1 27,3 26,7 23,7
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 5,1 7,5 10,0 13,4 Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%) 80,2 76,2 83,8 79,4 Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 18,7 19,0 27,3 22,2
Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai 24,7 22,8 10,3 13,1
51
urheiluseurojen toimintaan (%)
Niiden osuus, jotka ilmoittivat äänestäneensä viime kunnallisvaaleissa (%) 88,2 85,8 78,9 80,6 Keskimääräinen luottamus julkiseen terveydenhuoltoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) 3,5 3,5 4,1 4,0 Keskimääräinen luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) 3,1 3,1 3,5 3,3 Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (1=en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) 3,0 2,9 3,4 3,4
Kulttuuri 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) 69,1 84,9 90,3 81,9 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 94,5 95,2 98,8 94,4 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kansalais- ja työväenopiston palveluita (%) 18,5 13,5 15,5 12,9 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi tietoa kunnan kulttuuripalveluista (%) 81,4 86,8 84,9 87,6 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi tietoa kunnan kirjastopalveluista (%) 89,3 91,5 95,2 90,4 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi tietoa kunnan liikuntapalveluista (%) 78,1 82,3 84,9 83,3
Elinympäristön turvattomuus ja väkivalta 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) 1,2 1,7 2,0 1,2
Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen (%) 92,9 91,4 90,6 92,7
Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) 5,4 5,4 2,0 1,5 Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%) 68,0 51,9 66,1 56,5
Tapaturmat 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
52
Niiden iäkkäiden osuus, jotka ilmoittavat kaatuneensa kävellessä 12 viime kk aikana (%) - - 30,6 33,4 Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään (%) 45,9 29,6 29,9 32,9
Terveydentila 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 39,3 47,6 63,4 69,7
Unettomuutta 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 36,7 39,6 41,7 47,6
Virtsanpidätysongelmia 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 17,1 17,5 34,5 40,3
Mielenterveys- ja päihdeongelmat 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) 8,8 9,4 12,1 10,3
Vähintään kaksi viikkoa jatkunut masennusoireilu 12 viime kk aikana, osuus (%) 17,9 19,9 24,6 25,6
Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta (%) 7,0 9,3 16,7 12,9
Niiden osuus, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia 12 viime kk aikana (%) 2,8 3,2 1,8 1,6
Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%) 26,4 23,6 4,9 4,9
Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) 8,8 10,3 2,3 3,1
Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttäneensä kannabista 12 viime kk aikana (%) 0,5 0,3 - - Rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk aikana kokeiden osuus (%) 4,4 7,1 7,0 5,6
Krooniset sairaudet 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Niiden osuus, joilla on itse raportoituna sepelvaltimotauti (%) 4,9 7,6 21,0 27,8
Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%) 42,7 42,6 45,2 45,5 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna verenpainetauti tai kohonnut verenpaine (%) 45,7 45,2 70,6 63,2
Niiden osuus, joilla on itse raportoituna nivelreuma tai muu niveltulehdus (%) 15,3 19,0 20,2 26,1 Niiden osuus, joilla on itse raportoituna selän kulumavika, iskias tai muu selkäsairaus (%) 24,0 32,7 38,2 47,7
53
Suun terveys 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus (%) 69,5 64,4 61,8 59,2 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 23,9 27,1 34,6 21,6
Yksityishammaslääkäripalveluita viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 57,3 47,8 42,3 34,9
Toimintakyky ja arjessa selviytyminen 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia, osuus (%) 20,7 24,2 - -
500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia, osuus (%) - - 24,9 25,6
Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%) 22,7 26,2 Toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan säännöllisesti kotona selviytymään auttavien osuus (%) 5,4 7,3 15,8 16,7
Elintavat ja riskitekijät 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Päivittäin tupakoivien osuus (%) 16,2 13,0 6,2 2,9 Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%) 14,1 15,1 - -
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 23,3 24,6 37,9 38,2
Niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%) 24,7 29,4 35,8 40,3
Ravitsemus 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus (%) 3,6 3,0 4,9 2,6
Ei kertaakaan viikon aikana kalaa syöneiden osuus (%) 6,7 9,1 6,1 9,7
Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus (%) 4,6 3,9 3,9 5,1
Päivittäin rasvaisia juustoja syövien osuus (%) 15,0 12,7 10,4 11,8
Voita tai voi-kasviöljyseosta päivittäin käyttävien osuus (%) 33,5 36,4 46,5 49,9
54
Ei kertaakaan viikon aikana kasviöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta käyttäneiden osuus (%) 15,3 19,3 28,0 27,8
Päivittäin sokeroituja mehuja tai virvoitusjuomia juovien osuus (%) 2,8 4,0 12,4 9,3
Pullaa, viineireitä, keksejä, kakkuja ym. leivonnaisia päivittäin syövien osuus (%) 9,0 11,8 14,4 18,2
Suklaata tai muita makeisia päivittäin syövien osuus (%) 5,9 6,1 11,2 8,0
Palveluiden tarve ja käyttö 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Vähintään kerran 12 viime kk aikana terveyskeskuslääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) 63,0 62,3 87,2 82,9 Vähintään kerran 12 viime kk aikana yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) 42,6 38,8 46,4 52,7 Niiden osuus, jotka ilmoittavat etteivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista (%) 19,6 23,5 18,3 24,8 Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi terveyskeskuslääkärin palveluita (%) 16,9 25,5 12,2 21,6 Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%) 87,2 88,3 86,1 83,0
Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy 55-74 -vuotiaat 75+ -vuotiaat
Kirkkonummi Koko Suomi Kirkkonummi Koko Suomi
Niiden osuus, jotka ovat saaneet influenssarokotuksen 12 viime kk aikana (%) 25,9 25,8 45,5 50,3 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut verenpaineen 12 viime kk aikana (%) 69,1 67,2 84,2 79,1 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut sokeripitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 59,7 61,2 73,6 70,2 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut kolesterolipitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 63,1 61,3 71,3 65,7 Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viime kk aikana (%) 26,7 24,8 21,9 18,6