1 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla Erkki Laitila 18.10.2015 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla; Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista? Kirjoittajia ovat: Vartiainen, Ollila, Raisio, Lindell. He ovat kaikki Vaasan yliopiston saman organisaation henkilöstöä: Filosofinen tiedekunta, Sosiaali- ja terveyshallintotiede. 1 Kirjan tekoa ja tutkimusta on rahoittanut mm. Suomen Akatemia. Asiaan liittyvää sote-pohdintaa löytyy mm. täältä: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/pirulliset-ongelmat-sotessa-ei-helppoja.html Kirjassa on analysoiva osa kuvaamassa kompleksisuusajattelua ja inhottavia ongelmia (sana pirullinen on slangia, eikä sitä pitäisi käyttää) ja toinen puoli tarjoaisi oppia käytännön johtamistyössä. Kirjan sisältö Kirjan luvut ovat: 2 1. Johdanto: Miksi pureutua pirullisuuteen 2. Pirulliset ongelmat johtamisen haasteena 3. Pirulliset ongelmat ja organisatorinen tuska 4. Johtamiselle pohjaa kompleksisuusajattelusta 5. Toiminta kaaoksen reunalla 6. Periaatteet kaaoksen reunalla toimimiseen 7. Työkaluja pirullisuuteen 8. Lopuksi: Tavoitteena paras mahdollinen. Kommentteja itse kirjasta: Kirjoittajien kapea tausta pelkästään yliopistosta -- yksityisen sektorin ulkopuolella, näkyy tekstistä selvästi. Siitä puuttuu selkeä johtamisen asenne ja bisneksen ymmärrys ja oivallus itse työstä. Sana ”pirullinen” särähtää korvaan pahasti. Sanonta ”työkaluja pirullisuuteen” vaikuttaa koomiselta. Kysymyksessä on alatyyli, kirosana, joka yleensäkin vie ajatukset järjestä negatiivisen tunteen puolelle. Tunnettahan ei voi selittää. Jos termi olisi valittu paremmin, se mahdollistaisi ongelmien tyyppien kuvaamiseen. Englanninkielinen termi on ”wicked problem”, ja yleisesti se on suomennettu joko viheliäinen ongelma tai inhottava ongelma. Muutamat visuaaliset symbolit kirjassa ovat hyvä askel kohti ilmavampaa esittämistä. Ne toimivat hyvin lukujen alussa ja tiivistelminä. Monet symbolit ovat uusia ja hieman outoja, kuten kaksisuuntaiset portaat (paradoksi). Hyvä yhdistelmä niistä joka tapauksessa tulee. Kirja perustuu tarinoitten esittämiseen. Niitä on kaikkiaan 17 kappaletta. Monet niistä ovat varsin ajankohtaisia, mikä selittynee sillä että ainakin Harri Raisio on päässyt konsultoimaan Eduskuntaa juuri kirjan aiheesta. Tarinat eivät kuitenkaan linjaudu Sengen arkkityyppeihin, mikä on toinen yritys selittää epäkohtia. Viiteluettelossa ei Peter Sengeä näy, vaan sen sijaan Stacey, joka onkin kirjoittanut paljon kompleksisista systeemeistä. Systeemeistä kirja ei kerro juuri mitään. Sen sijaan se kertoo käytännön ilmiöitä käyttäytymisen kautta ulkoa päin kuvaten ja se ei anna mahdollisuuksia tutkia organisaatioita (systeemeitä) sisältä 1 http://www.uva.fi/fi/about/organisation/ 2 Sisältö: http://www.gaudeamuskirja.fi/wp-ontent/uploads/2014/01/315_Vartiainen_ym_Johtajana_esittelysivut.pdf
8
Embed
Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla; Kuinka …goodreason.fi/wp-content/uploads/2015/10/Kirjareferaatti...2 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla Erkki Laitila 18.10.2015
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla Erkki Laitila 18.10.2015
Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla; Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?
Kirjoittajia ovat: Vartiainen, Ollila, Raisio, Lindell. He ovat kaikki Vaasan yliopiston saman organisaation
henkilöstöä: Filosofinen tiedekunta, Sosiaali- ja terveyshallintotiede.1 Kirjan tekoa ja tutkimusta on
rahoittanut mm. Suomen Akatemia. Asiaan liittyvää sote-pohdintaa löytyy mm. täältä:
5 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla Erkki Laitila 18.10.2015
Systeemiajattelun antama tuki viheliäille ongelmille ja haasteille Kompleksisia ongelmia on lähestytty systeemien teoriasta käsin jo yli 50 vuoden ajan, mistä kirja esittelee
lähinnä vain Staceyn ideat kompleksisuudesta. Se jää pahoin puutteelliseksi.
Biomatrix - metateoria
Yksi koherentimmista tekniikoista on Biomatrix-metateoria, jota on käytetty 10-20 vuotta menestyksellä
Etelä-Afrikan ja sen naapurivaltioiden vaikeiden haasteiden ratkomiseen.3 Visuaalisena menetelmänä tämä
Biomatrix toimii jopa lukutaidottomien ihmisten konsultoinnissa ja opettamisessa ymmärtämään
yhteiskuntaansa. Jokaiselle kansalaiselle voi näin opettaa mikä on organisaatio, mitkä ovat sen palvelut ja
miten tämä systeemi voi nousta menestykseen tai joutua rappiolle. Rotusorto ja apartheid, Aids, sodat ja
lukemattomat taudit ja kahakat ovat olleet haasteena tälle metateorialle muuttaaa kuviksi ja teorioiksi,
jotta kansalaiset ja johtajansa pääsisivät kohti demokratiaa.
Esimerkkejä Biomatrix-kokoelmasta
ohessa. Siihen liittyy visuaalinen
sanasto, symboliikka, joka on ainakin
100 kertaa laajempi mitä kirjassa.
Niitä voi käyttää ongelmien
muotoilussa, fasilitoinnissa,
tulevaisuuden pohdinnassa ja
päätösanalyysien tukena.
On mielenkiintoista nähdä, että kaikki
päätöksenteko, johtaminen ja työelämä
yleensä on kognitiivisilta piirteiltään
samantyyppistä.
Lisäksi systeemit, jotka arjessa toimivat
ovat kuin solmuja, jotka ovat
kiinnittyneet jonnekin ylöspäin ja
sidoksissa alaspäin, jos ne eivät ole
hierarkiansa pohjalla. Näin päästään
miettimään erilaisia systeemien taksonomioita, dikotomioita, vuorovaikutuksia ja suhteita hyvässä ja
pahassa: nykytilannetta, skenaarioita sekä tulevaisuutta myös siitä nykytilanteeseen suunnitellen
(backcasting). Visuaalisuus on pelastanut monen projektin. Jos ajattelu muutoin polkee paikallaan, sopiva
esitys haasteita tiimin edessä keskustelutilanteessa voi paljastaa odottamattomia seikkoja, joilla idea löytyy.
Checkland, Soft systems metodologia4
Checklandilla on järjestelmällisempi tapa ratkoa yhteiskunnan ongelmia kuin mitä kirjassa esitetään.
Toisaalta se ei huomioi erityisesti kompleksisuutta, mutta tietysti sitäkin SSM:ssä voi lähestyä.
6 Kirjareferaatti: Johtajana kaaoksen reunalla Erkki Laitila 18.10.2015
Kuvassa Checklandin menetelmä.
Ongelma (1) ositetaan ja etsitään ongelman kohteille
abstraktit vastineet, systeemit (2).
Käsittely 3 – 4 tapahtuu käsitetasolla (ei todellisuuden
tasolla), missä etsitään sopivia malleja pohdittavaksi.
Arkkityypit ovat myös sellaisia.
Näin päädytään vertaamaan käsitemallien ja
todellisuuden havaintojen välisiä eroja (5) ja
muodostamaan muutosehdotuksia (6), jotta ongelma
saadaan pois järjestyksestä (7).
Systeemiajatteluun liittyy nimenomaan katkoviiva, joka
erottee periaatteellisen ja käytännön erilaiset
ajattelutavat.
Senge ja system archetypes
Peter Senge on määritellyt epäideaalisia käyttäytymismalleja ja voimia. Ne eivät tule esille kirjassa.
Taakanjako on yksi Sengen 9 ongelmatyypistä.
Kaavio osoittaa, kuinka liian vaatimattomat
päätökset johtavat siihen, että syntyy liikaa viivettä,
ja tilanne muuttuu, jotta ongelmaa koskaan
vähitellen etenemällä saataisiin hallintaan.
Ongelmasta tulee siis pysyvä (inhottava ongelma).
Oikea tapa ratkaista ongelma (vaikkapa iso
investointi) on tehdä se kerralla, mutta
valitettavasti siihen liittyy sivuvaikutus, eli
systeemin talous muuttuu kriittiseksi ja riskit
kasvavat. On siis valittava kahdesta pahasta. Jos
sivuvaikutusten määrä on vähäinen, kannattaa
tietysti poistaa ongelma tekemällä se kerralla
valmiiksi. Tästä on Suomessa esimerkkinä mm. IT-
alan julkiset hankkeet, joita ei ole saatu valmiiksi
10:ssäkään vuodessa.
Suunnittelumallit ja väärät käyttäytymismallit: Design patterns & Antipatterns Ohjelmistoalalla on määritelty hyvin ja huonosti toimivia ratkaisumalleja (pattern = hahmo), jotka liittyvät
myös ihmisten asenteisiin ja taipumuksiin tehdä virheitä.
Toimialakohtaiset tekniikat: mitä niissä on sellaista, mitä kirja ei pysty selvittämään?
Lähes jokaisella palvelusektorilla on omia tapoja hoitaa ikäviä tapauksia kuntoon. Niitä on poliisilla,
sosiaaliviranomaisilla, politiikassa, VR:llä, Eduskunnassa, internetin palveluissa jne.
Vastaavasti sosiaalinen media on alkanut täyttyä kaikenlaisesta trollauksesta, mitä Suomeen kohdistuu
kuulemma eniten Venäjältä ja Pietarista. Pirullisia ongelmia Suomeen syntyy pakolaiskriisin kautta, koska
niihin liittyy kasvava terrorismiuhka sekä Suomen budjetin riittämättömyys. Näiden selvittämiseen kirja ei
tarjoa juuri minkäänlaista tukea, koska se ei ole kognitiivinen menetelmä.