Kilpailu – avain tehokkuuteen · 2014-07-14 · KIVI ja talouden kriisi 9 Toiminnallinen tehokkuus 10 KIVI työpaikkana 14 Kartellivalvonta 17 Muu kilpailuvalvonta 25 ... na 2009

Kilpailu – avain tehokkuuteenKilpailuviraston vuosikirja 2010

Kilpailu – avain tehokkuuteenKilpailuviraston vuosikirja 2010

VSK-2010-sisasivut.indd 1VSK-2010-sisasivut.indd 1 10.6.2010 13:00:5210.6.2010 13:00:52

Toimitus Päivi KariUlkoasun suunnittelu ja kuvitus Erno Bärlund ja Antti HovilaTaitto Antti HovilaPainotyö Yliopistopaino 2010ISSN 0788-9291


Sisällysluettelo

Lukijalle 5

KIVIn tehtävät ja toimintaa ohjaavat periaatteet 7

KIVI ja talouden kriisi 9

Toiminnallinen tehokkuus 10

KIVI työpaikkana 14

Kartellivalvonta 17

Muu kilpailuvalvonta 25

Kilpailun edistäminen 33

Kansainvälinen yhteistyö 39

Viestintä 44

Rainer Lindbergin artikkeli: Vuoden 2004 kilpailusääntömuutokset ja kilpailuvalvonnan vaikuttavuus 47

Kilpailuviraston ratkaisuja 2009 54

Kilpailuviraston lausunnot 2009 56

Asiantuntijaluentoja 2009 61

KHO:n päätökset 2009 62

Markkinaoikeuden päätökset 2009 63

KIVIn yhteystiedot 1.6.2010 64


KIVIn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisenä haasteena on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Toimivat

markkinat luovat edellytyksiä menestyvälle yritys-toiminnalle ja varmistavat tuottavuuskehityksen hyötyjen siirtymisen myös asiakkaille ja kuluttajille.


5

Lukijalle

Taloudellinen kilpailu ja kilpailupolitiikka eivät ole vain hyviä aikoja varten. Laskusuhdanteen ja laman aikana sekä niistä irtautumisessa taloudellinen kil-pailu on osa ratkaisua eikä ongelmien syy. Toimiva kilpailu ja kilpailulain säännökset turvaavat osaltaan eteville yrityksille edellytykset menestyä markkinoil-la ja luoda kasvua. Kasvua ei voi olettaa rakennetta-van sellaisen yritystoiminnan varaan, joka jatkuvasti edellyttäisi tuekseen alan sisäisiä kilpailunrajoituk-sia tai muuta suojaa kilpailulta.

Edellä mainitut kysymykset ovat Kilpailuviraston toi-minnan painopistealuetta. Pyrimme varmistamaan, ettei kamppailu vähenevistä tilauksista johda keino-tekoisten esteiden rakentamiseen tehokkaiden kil-pailijoiden tielle, kartelleihin ylikapasiteettiongel-mien hallitsemiseksi tai tarpeettomaan julkiseen sääntelyyn suojaksi kilpailulta.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksin – eikä edes oleellisil-ta osiltaan – Kilpailuviraston saavutettavissa ilman laajempaa kilpailua ja vapaita markkinoita tukevaa yhteiskuntapolitiikkaa ja kansalaisten tukea. Kilpai-lukulttuuria on syytä vahvistaa.

Kilpailuviraston käytännön työssä kysymykset näky-vät kartellien vastaisessa toiminnassa, kilpailijoiden keinotekoista poissuljentaa markkinoilta koskevis-sa ratkaisuissa sekä kilpailun edistämisessä, jossa erityisesti niin sanottu kilpailuneutraliteetti on tällä hetkellä keskeinen asia.

Kartellien vastustamisessa asfalttikartellista ja raa-kapuukaupan ostokartellista viime vuonna tuomitut sakot ovat uskottavan kartellien vastaisen politiikan luomisessa ensiarvoisen tärkeitä. Tuntuvien sakkojen määrääminen on osa kilpailukulttuuria, jossa yhteis-kunta tuomitsee vahingollisen käyttäytymisen. Näi-den päätösten jälkeen viraston asialistalla ovat en-nen muuta kartellien kiinnijäämisriskin lisääminen sekä valvonnan tehostaminen markkinoilla, joilla kil-pailu markkinoiden rakenteesta johtuen on vähäistä.

Kesäkuussa 2010

Juhani Jokinen

Kilpailijoiden keinotekoisen poissuljennan alueella toimintamme on painottunut televiestintään; mark-kinaoikeudessa on tällä hetkellä vireillä useita alaa koskevia seuraamusmaksuesityksiä. Poissuljenta-kysymyksiin kiinnitetään huomiota toki muillakin markkinoilla, koska taloudellisen taantumavaiheen aikana houkutus keinotekoisten esteiden rakentami-seen kilpailijoiden tielle on ilmeinen.

Kilpailun edistämisessä viimeaikaiset kokemukset ovat niin ikään olleet rohkaisevia. Kilpailuneutrali-teetin vaatimukset on jo pitkälti otettu huomioon valtion liikelaitosten yhtiöittämisessä, ja kuntien lii-kelaitosten asemaa selvitettiin valtionvarainminis-teriön asettamassa työryhmässä. Virastolta lain-säädäntöhankkeista pyydettyjen lausuntojen määrä kasvoi viime vuonna oleellisesti aikaisempiin vuo-siin verrattuna, ja virasto oli edustettuna yhteensä 26:ssa lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä. Kilpailuneutraliteettityöryhmien ohella esimerkkeinä mainittakoon metsätalouden edistämisorganisaati-oiden kehittämishanke ja rautateiden henkilöliiken-teen avaamista valmistellut työryhmä.

Organisaatiota uudistettiin helmikuussa 2009 siir-tymällä kilpailuvalvonnassa toimialaperusteiseen ryhmäjakoon. Samalla esikuntaa vahvistettiin stra-tegiatyötä ja tutkimustoimintaa varten. Sisäisiä me-nettelyjä uudistettiin lisäksi tapauskäsittelyn tehos-tamiseksi ja nopeuttamiseksi niin, että kaikki vaikut-tavuudeltaan merkittävät tapaukset käsitellään heti tapauskäsittelyn alkuvaiheessa johtoryhmässä. Pa-laverissa vahvistetaan selvityksiä koskevat keskeiset linjaukset ja sovitaan alustavasti niiden aikataulusta suhteessa muihin vireillä oleviin selvityksiin.

Mainitut uudistukset palvelevat myös valmisteltava-na olevassa uudessa kilpailulaissa viraston menette-lyille asetettavia vaatimuksia.


6

Vuosikalenteri 2009

29.1.2009 Kilpailulaki 2010 -työryhmä luovutti mietintönsä (TEM, Kilpailukyky 4/2009).

1.2.2009 KIVI siirtyi toimialakohtaiseen organisaatioon.

26.2.2009 Professori Aki Kangasharju luovutti raporttinsa KIVIn yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta (TEM, Kilpailukyky 6/2009).

20.4.2009 Asfalttikartellin suullinen käsittely KHO:ssa alkoi.

23.4.2009 Julkisen ja yksityisen tuotantotoiminnan välistä kilpailuneutraliteettia selvittänyt JULKI-työryhmä luovutti mietintönsä (TEM, Kilpailukyky 23/2009).

5.5.2009 Metsäkartellin suullinen käsittely MAO:ssa alkoi.

15.6.2009 KIVI, opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät julkaisivat yhdessä suosituksen elinkeinonharjoittamisen edistämiseksi kuntien liikuntapalveluissa.

18.6.2009 KIVI antoi sitoumuspäätöksen Automatia Pankkiautomaatit Oy:n omistajapankkeja koskeneessa asiassa.

3.9.2009 KIVI julkaisi laajakaistamarkkinoita koskevat arviointiperusteensa.

10.9.2009 Pohjoismaiset kilpailuviranomaiset julkaisivat raportin kilpailupolitiikan roolista talouden taantumassa.

23.9.2009 KIVI käynnisti selvityksen kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelukäytännöistä.

24.9.2009 KIVI ja Suomen Kilpailuoikeudellinen yhdistys järjestivät yhteisseminaarin kartellivalvonnasta ja uudistuvasta artiklasta 82 (nyk. 102).

29.9.2009 KHO antoi ratkaisunsa asfalttikartelliasiassa.

8.10.2009 KIVI ja Suomen Kuntaliitto järjestivät yhteisseminaarin aiheesta ”Miten havaita tarjouskartelli ja vähentää sen riskiä?”

11.11.2009 KIVI ja Lääketeollisuus ry järjestivät yhteisseminaarin aiheesta “Kilpailu ja tuloksella johtaminen - terveydenhuollon jarru vai moottori?”

3.12.2009 MAO antoi ratkaisunsa metsäkartelliasiassa.


7

Tehtävät ja toimintaa ohjaavat periaatteet

KIVI turvaa taloudellista kilpailua puuttumalla tarvit-taessa kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailun-rajoituslain (480/92) ja Euroopan unionin toimin-nasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artik-lojen vastaisiin kilpailunrajoituksiin kuten kartellei-hin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Tarvittaessa KIVI tekee markkinaoikeudelle esityksen siitä, että tuomioistuin määräisi kilpailusääntöjä rik-koneelle seuraamusmaksun.

KIVI voi myös määrätä elinkeinonharjoittajan lopet-tamaan lainvastaisen menettelyn tai määrätä elinkei-nonharjoittajan esittämät sitoumukset tätä velvoit-taviksi, jos sitoumuksilla voidaan poistaa toiminnan kilpailua rajoittava luonne. KIVI voi myös velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeen toi-selle elinkeinonharjoittajalle vastaavilla ehdoilla kuin hän tarjoaa niitä muille vastaavassa asemassa ole-ville elinkeinonharjoittajille.

KIVIn tehtävänä on puuttua myös tietyt liikevaihto-rajat ylittäviin yrityskauppoihin, jos niiden seurauk-sena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä mark-kina-asema, joka estää merkittävästi kilpailua Suo-messa. KIVI voi tarvittaessa määrätä ehtoja kaupan hyväksymiselle tai esittää, että markkinaoikeus kiel-tää kaupan.

KIVI edistää kilpailua myös osallistumalla asiantun-tijana kilpailun institutionaalisten esteiden poista-miseen ja kilpailun lisäämiseen erityisesti runsaas-ti säännellyillä aloilla. Aloitteet, lausunnot, sidosryh-mäyhteistyö ja työskentely eri hallinnonaloille perus-tetuissa kilpailuun liittyvissä työryhmissä ovat tälle työlle tyypillisiä.

Kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen ohella KIVI huolehtii vastuualueelleen kuuluvista kansain-välisistä tehtävistä. Tärkeimmät kansainväliset yh-teistyötahot ovat EU:n kilpailuviranomaisten välinen ECN-verkosto sekä muiden Pohjoismaiden kilpailu-viranomaiset.

KIVIn toiminta-ajatuksena on ter-veen ja toimivan taloudellisen kilpai-lun turvaaminen ja talouden tehok-kuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa.

KIVIn visiossa Suomi on uudistumis-kykyinen markkinatalous, jossa kil-pailu palvelee kuluttajien ja elinkei-noelämän etua.

Viraston yhteiskunnallisen vaikut-tavuuden keskeisenä haasteena on markkinoiden toimivuuden varmis-taminen.

Toimivat markkinat luovat edellytyk-siä menestyvälle yritystoiminnalle ja varmistavat tuottavuuskehityksen hyötyjen siirtymisen myös asiakkaille ja kuluttajille. Samalla ne luovat kan-nusteita uuden kehittämiseen sekä parempaan tarjontaan mukaan luet-tuna edullisemmat hinnat.

KIVIn arvoja ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, tasapuolisuus, vaikuttavuus ja yhteistyökykyisyys.

Kilpailunrajoituksia selvitetään sekä oma-aloitteisesti että toi-menpidepyyntöjen perusteella.


8


9

KIVI ja talouden kriisi

Toimivan kilpailun merkitystä

uudistusten aikaansaamisessa ja

läpiviennissä ei voi korostaa liikaa.

Vuoden 2008 jälkipuoliskolla alkanut taloudellisen aktiviteetin jyrkkä lasku tasaantui vuoden 2009 ku-luessa, mutta esimerkiksi vienti on jäänyt Suomessa toistaiseksi selvästi alemmalle tasolle kuin mitä se oli ennen kriisin alkua. Monilla aloilla vallitsee siksi tällä hetkellä ylikapasiteettia.

Kilpailuviranomaisen työssä syntynyt tilanne näkyy muun muassa seuraavasti:

Koska hyödykkeiden kysyntä on edelleen heikkoa, myyjillä on kannusteet lisätä eri tavoin tuotantokapa-siteettinsa käyttöastetta. Tähän voi liittyä myös hou-kutus sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markki-noilta. Myös houkutus kerätä markkinavoimaa kiel-letyn kartellin avulla saattaa näissä oloissa kasvaa.

Yrityskauppojen määrä laskee yleensä matalasuh-danteessa, mutta esiin tulevilla tapauksilla on taipu-mus olla erityisen hankalia, koska ne saattavat kes-kittää markkinoita olennaisesti ja vähentää merkittä-västi tuotantokapasiteettia.

Kilpailun edistämisen näkökulmasta voi puolestaan nousta esiin kriisialoja, joilla ilmenee pyrkimyksiä kilpailun ylläpitämisen kannalta kyseenalaisiin poik-keusjärjestelyihin. Myös muita kilpailun kannalta epäsuotuisia ad hoc -järjestelyjä saatetaan esittää.

Kaikki edellä kuvatut vaihtoehdot edellyttävät KIVIltä erityistä valppautta ja kykyä reagoida tarvittaessa no-peasti havaitsemiinsa kilpailuongelmiin. Myös si-dosryhmäyhteistyö mahdollisten ongelmien ennal-taehkäisemiseksi on tärkeää.

Kilpailun ja sen puutteen merkitys tulee aiempaa selvemmin esiin, jos kansalaisten ostovoima vähe-nee oleellisesti talouden kriisin myötä. Samalla kas-vavat myös paineet vahvistaa yhteiskuntapolitiikan kilpailullista koordinointia.

On joka tapauksessa ilmeistä, ettei julkisen talou-den viime vuosien nopea velkaantumiskehitys voi enää jatkua. Sekä julkisella sektorilla että muualla taloudessa on tästä syystä saatava välttämättä ai-kaan tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä rakenteel-lisia uudistuksia.

Toimivan kilpailun merkitystä uudistusten aikaansaa-misessa ja läpiviennissä ei voi korostaa liikaa. Vuo-den 2009 kuluessa asiaa painotettiin muun muassa OECD:n kilpailukomitean helmikuun kokouksessa (ks. s. 43) sekä pohjoismaisten kilpailuviranomaisten syyskuussa julkaisemassa yhteisraportissa (ks. s. 41).


10

Toiminnallinen tehokkuus

KIVIn tutkintaosaaminen on vuon-na 2009 julkaistun selvitysmiesar-vioinnin (TEM:n julkaisuja, Kilpai-lukyky 6/2009) mukaan korkealla tasolla, ja yritykset saavat siltä hy-vää tapauskohtaista neuvontaa ja ohjeistusta. Myös kansainvälises-sä vertailussa virasto sai selvitys-mieheltä hyvän arvosanan. Kehit-tämisen varaa on kuitenkin mm. toiminnan linjaavuudessa, tavoit-teellisuudessa ja eräissä toiminta-prosesseissa.

Toiminnan painopistettä tulee ar-vioinnin mukaan keskittää voi-makkaammin kansantaloudelli-sesti merkittävien tapausten tut-kintaan. Vaikuttavuudeltaan tär-keimmät tapaukset viedäänkin ny-kyään heti selvitystyön alkuvaihees-sa johtoryhmän käsiteltäväksi, ja asiat pyritään priorisoimaan yhteis-kunnan kokonaisedun mukaisesti.

Tuottavuus ja taloudellisuus

Vaikuttavuusluokkaan 1 luetaan ns. alastomat kilpailunrajoitukset sekä sellaiset asiat, joi-hin liittyy suuri toiminnan volyymi tai jotka ovat muu-ten periaatteellisesti merkittäviä. Luokkaan 3 kuuluvat sekä epäillyn rajoituksen vakavuuden ja periaatteellisen merkittävyyden että toiminnan volyymin näkökulmas-ta vähämerkitykselliset asiat. Luokka 2 on ns. harmaa vyöhyke, jossa asian käsittelytapaan vaikuttavat ao. toi-minnan taloudellinen merkittävyys, sovelletun menet-telytavan yleisyys ja menettelyn potentiaaliset vaikutuk-set kilpailuun. (Ks. kuva 1).

Vaikuttavuudeltaan merkittävimpien, luokkaan 1 kuu-luvien tapausten käsittelyyn on vuosina 2008 ja 2009 käytetty noin kaksi kolmasosaa tapauskäsittelyyn kir-jatusta työajasta. Vuonna 2008 luokkaan kuului rat-kaistuista tapauksista 8 ja viime vuonna 15 tapausta.

Alaston kilpailunrajoitus

Liittyy suureen toiminnan volyymiinja/tai on periaatteellisesti merkittävä

1. LUOKKA

Alaston kilpailunrajoitus

Liittyy suureen toiminnan volyymiinja/tai on periaatteellisesti merkittävä

1. LUOKKA

Harmaa vyöhyke

2. LUOKKA

Ei alastonta eikä muutoinkaanmerkittävää kilpailunrajoitusta

Vähäinen toiminnan volyymi

Ei periaatteellisesti merkittävä

3. LUOKKA

MAHDOLLISTAA:Taloudellisesti muutoin realististen

toimintamallien poissulkemisen

Kilpailun vastaisen koordinaation

Kohtuuttoman taimielivaltaisen menettelyn

MERKITSEMÄTTÄ KUITENKAANSUORANAISTA ALASTONTAKILPAILUN RAJOITTAMISTA

POTENTIAALISESTIKILPAILUA RAJOITTAVA

SUURI VOLYYMI

OLEELLINEN VAIKUTUS KAUPPAKUMPPANEIDEN

TALOUTEEN

LOPPUTUOTE

VAIKUTUS :Kustannuksiin

LaatuunInnovaatioon

HINTA-, MÄÄRÄ- JALAATUVAIKUTUKSET

MARKKINOILLA

VÄLIPANOS

LIITTYY TALOUDELLISESTIMERKITTÄVÄÄN

TOIMINTAAN

Onko käytettävissä olevientietojen perusteella menettelytapa

otettu laajasti käyttöön?

Ollaanko menettelytapaaottamassa laajamittaisesti

käyttöön?

LAAJALTI SOVELLETTUMENETTELYTAPA

TALOUSELÄMÄSSÄ

UTUOTE

AIKUTUS

VÄLIPAN

0 30 60 90 120

Ei merkintää

Luokka 3

Luokka 2

Luokka 12009

2008

Kuva 2. Ratkaistujen toimenpidepyyntöjen lukumäärät vaikuttavuusluokittain.

Tapaukset, joille ei ole merkitty vaikuttavuusluokkaa, ovat kansalais-aloitteita ja yritysten tiedusteluja. Vaikuttavuusluokittelussa ne sijoit-tuisivat luokkaan 3.

Kuva 1. Tapauskäsittelyn priorisointiperiaatteet


11

Vaikuttavuusluokka 1



Vaikuttavuusluokka, ei merkintää

Sisäiset palvelut

Toimiala 1

Kansainväliset asiat

Kilpailunedistäminen

Toimiala 2

Kartellivalvonta, Toimiala 1

Monopolivalvonta, Toimiala 2

Kilpailunedistäminen

Kansainväliset asiat

Kuva 3. Kilpailunrajoitusten selvittämiseen käytetty työaika, %

Kuva 6. Henkilötyövuodet tulosalueittain, yht 70 htv (%)

Kuva 5. Kustannukset päätulosalueittain, yht 6 milj. € (%)

Tapauskäsittely

Muu suoritetuotantoonliittyvä työ

Kehittämishankkeet

Muut tehtävät

Varsinaiseen tapauskäsittelyyn käytetyn työajan suh-teellinen osuus väheni viime vuonna 36,6:sta 33,0 prosenttiin. Tuomioistuinkäsittelyt osana tapauskä-sittelyä veivät lisäksi lähes kolminkertaisen ajan kah-teen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosina 2007 ja 2008 oikeuskäsittelyihin käytettiin 1,1 henkilötyö-vuotta, viime vuonna 3,2 henkilötyövuotta.

Ns. muuhun suoritetuotantoon liittyneen työn suhteel-linen osuus kasvoi viidenneksellä edelliseen vuoteen verrattuna (20,0 • 24,3 %). Tämä johtui mm. siitä, että toimialakohtaisten kilpailuolosuhteiden selvittämi-seen, asiakasneuvontaan, sidosryhmäyhteistyöhön ja julkisuuslain nojalla tehtyjen asiakirjapyyntöjen käsitte-lyyn käytettiin aiempaa enemmän aikaa. Myös kansain-väliseen yhteistyöhön kului suhteellisesti enemmän ai-kaa kuin edellisenä vuonna.

Erilaisiin – pääosin valtionhallinnon tuottavuus-hankkeisiin liittyviin – kehittämishankkeisiin käytet-tiin myös aiempaa enemmän aikaa (2,1 • 3,7 %). Eni-ten lisätyötä aiheutui valtion talous- ja henkilöstöhal-linnon palvelukeskushankkeesta. Myös Kilpailuviras-to siirtyi Palkeiden asiakkaaksi heti sen toiminnan käynnistyttyä 1.1.2010. Muita viime vuoden kehittä-mishankkeita olivat mm. Kilpailulaki 2010 -hanke ja sähköisen tarkastustoiminnan kehittämishanke.

Ns. muihin tehtäviin käytetyn työajan osuus vähe-ni (41,2 • 39,0 %). Muihin tehtäviin kuuluvat muun muassa johtaminen, henkilöstö-, talous- ja yleishal-linto, koulutus, tietohallinto sekä kirjaamo-, sihteeri- ja vahtimestaripalvelut.

Virastossa tehtiin maalis–joulukuussa 2009 julkisi-vuremontti, joka kuormitti erityisesti hallintoa. Re-montista aiheutunut pöly ja melu aiheuttivat lisäksi yleisesti haittaa työviihtyvyydelle ja -teholle.

KIVIn kokonaiskustannukset nousivat viime vuonna 6 miljoonaan euroon (kasvua 11 %). Henkilötyövuo-det (70) olivat edellisvuosien suuruusluokkaa. Kus-tannusten jakautuminen päätulosalueittain ja hen-kilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain käyvät ilmi oheisista kuvioista.

Kuva 4. Tehollinen työaika työlajeittain, %


12

Suoritteet ja käsittelyajat

Vuoden päättyessä keskeneräisten tapausten mää-rää onnistuttiin vähentämään lähes neljänneksellä; vuoden 2008 lopussa keskeneräisiä asioita oli 201, viime vuoden lopussa 159.

Käsittelystä poistettiin vuoden mittaan erityises-ti pitkään vireillä olleita tapauksia; vuoden lopussa keskeneräisenä oli enää alle 20 yli kolme vuotta sit-ten vireille tullutta tapausta.

Vuonna 2008 alkanut vanhojen tapausten purkami-nen näkyi vielä viime vuonna vaikuttavuusluokan 1 ratkaisujen käsittelyajoissa: tavoite oli 730 kalenteri-päivää vireille tulosta, toteutunut mediaani 1589 päi-vää. Sen sijaan vaikuttavuusluokkien 2 ja 3 käsittely-aikoja koskevat tavoitteet saavutettiin. Asiat, joita ei otettu tarkempaan selvitykseen, poistettiin käsitte-lystä tavoitteen mukaisesti kuukauden kuluessa.

Kotimainen tapauskäsittely, ilman yrityskauppa-asioita, lkm

2007 2008 2009

Avatut 355 419 408

Ratkaistut 322 419 448

Päätös 26 31 36

Kirje / vastaus 211 234 264

Muut 85 154 148

Yrityskauppa-asiat, lkm

2007 2008 2009

Avatut 48 38 38

Ratkaistut 45 33 34

Päätös yrityskaupan hyväksymisestä

32 21 14

Muut 13 12 20

Kilpailunedistämiseen liittyneet asiat, lkm

2007 2008 2009

Avatut 93 110 153

Ratkaistut 94 107 159

Lausunnot 70 82 121

Muut 24 25 38

Kansainväliset asiat, lkm

2007 2008 2009

Avatut 560 542 590

EU-tapauksia 454 384 321

EU-kokouksia 70 71 53

ECN Interactive -tietokantaan viedyt kilpailunrajoitustapaukset, lkm

2007 2008 2009

Kaikki EU-maat 147 159 150

Ilmoitukset Suomesta 3 3 0

Lääninhallitusten* suoritteet ja henkilötyövuodet kilpailuasioissa

2007 2008 2009

Käsitellyt tapaukset yhteensä 91 79 84

KIVIn toimittamat 21 19 17

Suoraan lääninhalli-tukselle tulleet 62 58 62

Oma-aloitteisesti käynnistetyt 3 1 4

Tarkastukset 5 1 1

Päätetyt tapaukset 71 56 63

Kilpailuasioiden hoi-tamiseen lääneissä käytetyt henkilötyö-vuodet

4,7 6,0 5,6

* Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneet aluehallintovi-rastot osallistuvat edeltäjiensä lääninhallitusten tapaan kil-pailun edistämiseen ja kilpailuvalvontaan. Kilpailuvirasto sol-mii niiden kanssa vuosittain tulossopimukset, joissa sovitaan yhteistyön tavoitteista.


13

Yrityskauppojen ensimmäisessä käsittelyvaiheessa lyhin käsittelyaika ilmoituksen saapumisesta oli 3 päivää ja pisin 26 päivää. Keskimääräinen kolmen viikon käsittelyaika, joka oli tulostavoitteena, alitet-tiin selvästi. Yksinkertaisissa tulkintakysymyksissä vastaus annettiin vuorokaudessa.

II-vaiheen yrityskauppapäätöksiä on tehty viime vuo-sina vain yksi per vuosi (2007 Hankkija-Maatalous Oy/Lännen Tehtaat Oyj, 2009 Alma Media Oyj/ Ta-lentum Oyj). Vuoden 2008 korkea käsittelyaika joh-tui siitä, että markkinaoikeus pidensi TV4/Canal+ -yrityskaupan käsittelyaikaa.

KIVIn tekemiin seuraamusmaksuesityksiin perustuvissa asioissa annettiin vuonna 2009 yhteensä viisi lainvoiman saanutta oikeuden päätöstä, päätöksistä yksi oli KHO:n ja neljä MAO:n.

Esityksistä kolme hyväksyttiin sellaisenaan sekä asiaratkaisun että sakkojen osalta. Yhdessä tapauksessa sakko-määrää alennettiin huomattavasti, ja yksi esityksistä hylättiin kokonaan sakkojen osalta. Asiaratkaisujen osalta esitysten menestymissuhde oli 5/5.

Markkinaoikeus antoi lisäksi yhdeksän viraston päätöksistä tehtyihin valituksiin liittynyttä ratkaisua, joista lain-voiman oli maaliskuuhun 2010 mennessä saanut kahdeksan. Valitus joko hylättiin tai jätettiin tutkimatta kaikissa näissä tapauksissa.

Vuoden lopussa markkinaoikeudessa oli vireillä 9 kilpailunrajoitusasiaa (vuoden 2008 lopussa 28), joista viisi koskee seuraamusmaksun asettamista.

Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyn arvio viraston päätösten oikeellisuudesta ja laadusta oli 3,79 asteikolla 1–5,edellisenä vuonna tulos oli 3,70.

Toimenpidepyyntöjen mediaanikäsittelyajat vaikuttavuusluokittain, pv (ilman MAO:n käsittelyssä olleita tapauksia)

Toteutuma 2008

Tavoite 2009

Toteutuma 2009

Vaikuttavuusluokka 1 1 844 730 1 589

Vaikuttavuusluokka 1 296 630 592

Vaikuttavuusluokka 3 29 30 28

Ei merkintää 26 — 16

Toimenpidepyyntöjen mediaanikäsittelyajat lopputoimenpiteittäin, pv

2007 2008 2009

Toimenpidepyyntöjä koskevat päätökset 699 1 397 1 091

edellinen vuosina 1,9 3,8 3,0

Kirjeratkaisut 23 26 26

’Ad acta’ -merkinnällä lopetetut 49 49 133

Yrityskauppailmoitusten keskimääräiset käsittelyajat, pv

2007 2008 2009

I-vaiheen päätös 16 16 12

II-vaiheen päätös (sisältää myös I-vaiheen käsittelyajan)

122 143 89


14

KIVI työpaikkana

KIVIn henkilötyövuosimäärä oli viime vuonna 70,2. Henkilöstön kokonaispoistuma oli edelleen perhe-vapaista ja muista virkavapauksista johtuen korkea (21,7 %). Vuoden päättyessä virkavapaalla oli yhteen-sä 14 virkamiestä. Osa-aikatyötä teki vuoden mittaan 9 virkamiestä, vuoden päättyessä osa-aikaisia oli neljä.

Ydintoimintaan rekrytoitiin vuoden aikana kuusi mää-räaikaista virkamiestä ja hallintoryhmään yksi vakinai-nen virkamies virkasiirtona toisesta virastosta. Mää-räaikaisten osuus oli vuoden päättyessä 20,9 %.

Virastossa määriteltiin syksyllä 2009 henkilöstöstra-tegian peruslinjaukset, joiden perusteella lisättiin työ-aikajoustoja ja otettiin käyttöön etätyömahdollisuus. Jatkotyössä ensisijaisia kehittämiskohteita ovat hen-kilöstön kokonaispalkitseminen, priorisointia tukevat työprosessit, urakehitysmallien rakentaminen sekä epätyydyttävien työsuoritusten korjaaminen.

Palkkausjärjestelmän osalta toteutettiin rakenne-muutoksia, jotka tukevat viraston strategisia linja-uksia ja priorisointiperiaatteita ja edistävät toimin-nan tuloksellisuutta. Muutoksilla lisättiin myös palk-kausjärjestelmän yleistä kannustavuutta ja palkitse-misen nopeampaa reagointikykyä suoriutumisen parantuessa.

Hyvä työnantajakuva

KIVIn arvostusta työpaikkana selvitettiin viime vuon-na ensimmäistä kertaa sidosryhmätutkimuksen yh-teydessä. Vastausten keskiarvo asteikolla 1–5 oli 3,5. Parhaat arviot (yli 3,7) tulivat julkishallinnon ja tut-kimuslaitosten edustajilta, huonoimmat (noin 3,1) kilpailujuristeilta ja poliittisilta päättäjiltä.

Kauppa-, oikeus- tai taloustiedettä opiskelevien kor-keakouluopiskelijoiden näkemyksiä virastosta työ-paikkana selvitettiin samalla erillisessä tutkimuk-sessa. Yli kaksi kolmasosaa yhteensä 207 vastaajas-

ta piti KIVIä vakaana ja turvattuna työpaikkana, joka voi tarjota heille heidän koulutustaan vastaavia töitä. Yli puolet vastaajista piti virastoa myös arvostettuna työpaikkana, jossa työtehtävät ovat haastavia ja ke-hittäviä. Myös viraston kansainvälinen toimintakent-tä tunnettiin hyvin.

KIVIn järjestämälle Helsingin yliopiston oikeus-tieteellisen tiedekunnan Kilpailuoikeus käytännössä -kurssille osallistui viime vuonna ennätysmäärä opis-kelijoita (30). Palaute uudesta kaksipäiväisestä semi-naarimuodosta ja kurssin sisällöstä oli erittäin hyvää.

Virastossa työskenteli lisäksi kesällä 2009 viisi yli-opistoharjoittelijaa, vähintään yksi kaikilla päätulos-alueilla. KIVI tarjosi viime vuonna harjoittelupaikan myös kahdelle ammattikorkeakouluopiskelijalle.

Työtyytyväisyys ja hyvinvointi

Viraston työilmapiiriä pidettiin syksyn 2009 VMBa-ro-tutkimuksessa hyvänä (3,9 asteikolla 1–5). Erityi-sen tyytyväisiä työntekijät ovat työtovereiden oikeu-denmukaiseen ja inhimilliseen kohteluun (4,2) sekä sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen (4,0).

Hyvän työilmapiirin lisäksi henkilöstö arvostaa eri-tyisesti työn haasteellisuutta ja itsenäisyyttä (3,9). Myös esimiesten antamaan tukeen ollaan varsin tyy-tyväisiä (3,8).

VMBaro -vastausten kaikkien osa-alueiden keskiarvo laski jonkin verran edellisestä vuodesta (3,53 • 3,42), mutta oli kuitenkin parempi kuin valtiolla keskimää-rin (3,36). Aleneminen johtui työoloihin, palkkauk-seen sekä ura- ja muihin kehitysnäkymiin liittyvien arvioiden heikkenemisestä.

Työoloihin liittyneissä avovastauksissa tuotiin erityi-sesti esiin vuodelle 2009 ajoittuneesta julkisivure-montista työntekijöille aiheutuneet haitat.


15

KIVIn henkilöstön osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin vuonna 2009 mm. seuraavin tavoin:

Osaamisen, hyvinvoinnin ja työnantajakuvan tulosmittarit

Toteuma 2007 Toteuma 2008 Tavoite 2009 Toteuma 2009

Koulutuspäivät, htv 7,1 4,4 8 7,4

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

62 68 66 66

Työilmapiiri, VMBaro (asteikko 1–5) — 3,9 3,5 3,9

Sairauspoissaolot, työpäivää / htv 12,1 6,4 < 9 8,9

Lyhytaikaiset (1–3 pv) sairauspoissaolotapaukset 191 220 < 190 212

Työhakemukset / avoin virka 35 43,6 40 —

Lähtövaihtuvuus, % 11,8 4,8 < 10 8,7

• Neljä henkilöä suoritti Lontoon King's Collegen EC Compe-tition Law tai Economics in Competition Law -koulutusohjel-mien postgraduate-tason tutkinnon. Kaksi henkilöä suoritti Masters-tason tutkinnon. Kaksi henkilöä aloitti lisäksi perus-opinnot ja kolme henkilöä Masters-opinnot.

• Yksi henkilö osallistui Center for European Policy Studies (CEPS) –yksikössä Belgiassa järjestettyyn viikon pituiseen Re-gulatory Impact Assessment (RIA) –koulutukseen.

• Kaksi henkilöä osallistui kahdelle viikon mittaiselle sähköisen tarkastuksen (Forensic IT) kurssille Saksassa.

• Muille ulkomailla järjestetyille kursseille osallistuttiin yh-teensä 12 henkilötyöpäivän verran, aiheina mm. vertikaaliset kilpailunrajoitukset.

• Virastossa järjestettiin lisäksi kaksi sisäistä koulutustilai-suutta, joissa luennoivat asiantuntijat komission kilpailu-pääosastolta. Luentojen aiheina olivat kartellivalvonta ja kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvat vahingonkorvaus-vaatimukset.

• Muita tutkijatapaamisia järjestettiin kolme: yksi sitoumus-päätöksistä, yksi kartellitutkinnasta ja yksi Lissabonin so-pimuksesta ja EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä.

Lisäksi tutkijoille järjestettiin 12 organisaatiouudistusta ja priorisointitavoitetta tukenutta sisäistä koulutustilaisuutta.

• Oikeudenkäyntiprosesseista järjestettiin yhteistyössä mark-kinaoikeuden kanssa kaksi koulutustilaisuutta, joihin osal-listui myös Kuluttajaviraston ja Energiamarkkinaviraston edustajia.

• Yksi virkamiehistä työskenteli kolmen kuukauden ajan TEM:ssä perehtymässä ns. laajan kilpailupolitiikan alu-eeseen, ja yksi työskenteli kuukauden ajan harjoittelijana komission kilpailupääosastolla tutustumassa erityisesti IT-toimialojen kilpailuvalvontaan.

• Esimieskoulutukseen osallistui neljä tutkimuspäällikköä, kolme HAUS-VIRE –koulutukseen ja yksi HAUS-JOKOon.

• Osaamista kehitettiin myös osallistumalla akateemiseen tutki-mustyöhön. Tuloksena oli tutkijakoulutuksen opinnäytteiden ohella myös kansainvälisiin julkaisuihin kelpuutettuja tutkimuksia.

• Virastossa olevaa asiantuntemusta käytettiin lisäksi hyväksi akateemisten opinnäytteiden ohjauksessa ja arvioinnissa. Sivutoimet tieteelliseen julkaisemiseen liittyvissä toimitus-kunnissa pitävät osaltaan yllä tutkimukseen liittyvän sidos-ryhmäyhteistyön painoarvoa.


16


17

Tuomioistuinratkaisut asfaltti- ja metsäkartelliasioissa

Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeu-den loppuvuodesta 2009 antamat kartelliratkaisut huipensivat KIVIssä vuosia jatkuneet tapauskäsit-telyt. KHO pani syyskuussa pisteen yhteensä viisi vuotta jatkuneelle tuomioistuinkäsittelylle, joka kos-ki seuraamusmaksuesitystä ns. asfalttikartelliasias-sa, ja MAO ratkaisi joulukuussa tuomioistuimessa kolme vuotta vireillä olleen metsäkartelliasian KIVIn esityksen mukaisesti. Myös jälkimmäinen päätös on jo lainvoimainen.

KHO:n päätöksen mukaan Suomessa toimi vuosina 1994–2002 valtakunnallinen asfalttikartelli, johon osallistuivat kaikki alan suurimmat toimijat. Kartel-liin osallisille määrättiin yhteensä 82,5 miljoonan eu-ron seuraamusmaksut. Ratkaisu on ennakkotapauk-sena monessakin suhteessa erittäin merkittävä. (Ta-pauksesta lisää sivuilla 22–23.)

Laajamittaiset kartellioikeudenkäynnit sitoivat viime vuonna merkittävän osan kartellivalvonnan resurs-seista, ja erityisesti asfalttikartelliprosessi oli vienyt jo sitä ennen vuosien ajan runsaasti resursseja. Oi-keudenkäynnissä saavutetut lopputulokset korvaa-vat kuitenkin ruhtinaallisesti tapauskäsittelyihin käy-tetyn työpanoksen, koska ratkaisut vahvistavat niin merkittävästi uskottavaa ”hard core” -kartellien vas-taista politiikkaa Suomessa.

• Asfalttiyritysten todettiin KHO:n päätöksessä syyllistyneen vakavaan, pitkäkestoiseen ja laajaan kilpailunrajoituslain vastaiseen markkinoidenjakoon ja tarjousyhteistyöhön. Ky-seessä oli yksi yhtenäinen kartelli, joka koostui useista erilli-sistä osatekijöistä ja jonka tarkoituksena oli poistaa kilpailu asfalttimarkkinoilta. Yritykset olivat sopineet etukäteen val-tion, kuntien ja yksityisten teettämien asfaltointitöiden alu-eellisesta ja määrällisestä jakamisesta, ja tätä jakoa ylläpi-dettiin sopimalla etukäteen tarjouskilpailuissa tarjottavista hinnoista sekä valvomalla, että sovitusta hinnoittelusta pi-dettiin kiinni. Kartellissa mukana olleiden yritysten yhteinen markkinaosuus vuosina 1994–2002 oli noin 70 prosenttia.

Kartellivalvonta

KHO määräsi Lemminkäinen Oyj:n, VLT Trading Oy:n (ent. Valtatie Oy), NCC Roads Oy:n, Skanska Asfaltti Oy:n, SA-Capital Oy:n, Rudus Asfaltti Oy:n ja Super Asfaltti Oy:n maksamaan seuraamusmaksuja yhteensä 82,55 miljoonaa euroa. Summa vastaa pääpiirteittäin lainsäädännön salli-missa enimmäisrajoissa KIVIn esittämiä summia. (KHO:n päätös 29.9.2009, 2009:83).

• MAO katsoi puolestaan päätöksessään, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj olivat syyllistyneet vuosina 1997–2004 valtakunnalliseen kiellet-tyyn hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon raakapuun han-kinnassa. Kyse oli ostajatahon muodostamasta hintakartel-lista. Metsäyhtiöiden metsäpäälliköt olivat mm. tavanneet toisiaan säännöllisesti keskustellakseen raakapuun saata-vuuteen ja hintaan vaikuttavista kysymyksistä. Tapaamisissa oli tarkasteltu tilastojen avulla metsäkeskusalueittain ja puu-tavaralajeittain raakapuun ostohinnan kehitystä. Yhtiön hin-taa oli verrattu keskihintaan tai muiden yhtiöiden hintaan.

Keskusteluissa ei tehty nimenomaisia päätöksiä, mutta niillä pyrittiin vaikuttamaan tulevaan hinnoitteluun. Myös aluejoh-tajat eri hankinta-alueilla olivat keskustelleet raakapuun saa-tavuuteen ja hintaan liittyvistä kysymyksistä samaan tapaan kuin metsäpäälliköt. Hintakehitystä tarkasteltiin tilastojen avulla puutavaralajeittain jopa kuntakohtaisesti. Aluejohta-jat ilmoittivat toisilleen omia ostohintojaan ja niitä vertailtiin keskihintoihin. Tapaamisissa ei sovittu tarkoista hinnoista, mutta keskusteluilla pyrittiin vaikuttamaan tulevaan raaka-puukauppaan siten, että hintakehitys pysyisi vakaana.

Seuraamuksiksi kilpailunrajoituslain vastaisesta menette-lystä MAO määräsi yhtiöille yhteensä 51 miljoonan euron sakot, Stora Ensolle 30 miljoonaa euroa ja Metsäliitolle 21 miljoonaa euroa. Sakkomäärät ovat samat kuin KIVIn vuon-na 2006 markkinaoikeudelle tekemässä esityksessä. UPM-Kymmene Oyj sai vapautuksen seuraamusmaksusta, koska se kertoi toukokuussa 2004 KIVIlle lainvastaisesta menet-telystä ja toimitti virastolle kartellia koskevia tietoja. Myös Metsäliitto avusti virastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 prosentilla. (MAO:n päätös 3.12.2009, dnro 407/06/KR, nro 614/2009).


18

Muut kartelleja koskevat tuomioistuinratkaisut

Kartellien vastaisessa työssä saatiin viime vuonna muitakin hyviä tuloksia: MAO käsitteli vuoden mit-taan raakapuuasian lisäksi myös autovaraosia sekä kahta toimialayhdistystä koskevat asiat ja päätyi niis-säkin sisällöllisesti KIVIn esitysten kannalle.

Sakkotaso jäi kuitenkin näissä tapauksissa – Suo-men Hiusyrittäjät ry:tä koskevaa tapausta lukuun ot-tamatta – KIVIn esittämää alemmaksi. Kaikkien kol-men tapauksen käsittely jatkuu valitusten johdosta KHO:ssa.

• MAO katsoi päätöksessään, että viisi merkittävää autova-raosa- ja -tarvikemarkkinoilla toimivaa tukkuliikettä – HL Group Oy, Oy Kaha Ab, Koivunen Oy, Örum Oy Ab ja Oy Arwidson Ab – syyllistyivät vuosina 2004–2005 kilpailunra-joituslaissa kiellettyyn hintayhteistyöhön. Yhteistyön tavoit-teena oli nimenomaisesti kilpailun rajoittaminen, ja kilpai-lunrajoitus kattoi alueellisesti koko Suomen. (MAO:n päätös 20.2.2009, dnro 216/06/KR, nro 91/2009)

Kartelliin osalliset tukkuliikkeet sopivat kielletystä hintayh-teistyöstä sen jälkeen, kun niiden asiakkaana ollut Osaset-ketju ilmoitti aloittavansa uudentyyppisen, tiiviimmän yh-teistyön em. liikkeiden kanssa kilpailevan Atoy Oy:n kanssa. Kartelliyhtiöt alkoivat boikotoida Osaset-ketjua, jotta tämän yhteistyö Atoyn kanssa vaikeutuisi. Boikottia toteutettiin pie-nentämällä yhteisymmärryksessä Osaset-ketjulle myönnet-tyjä alennuksia eli nostamalla tuotteiden hintoja.

Osaset-ketjun kauppiaille aiemmin myönnettyjen alennus-ten merkittävä pienentäminen tarkoitti MAO:n päätöksen mukaan tosiasiallisesti liikesuhteista pidättäytymistä Osa-set-kauppiaiden kanssa, koska kaupankäynti oli uusilla hin-noilla kauppiaiden kannalta ainakin pääsääntöisesti liiketa-loudellisesti kannattamatonta.

Tukkuliikkeillä oli intressi toimia asiassa yhdessä, koska esi-merkiksi vain yhden tukkuliikkeen itsenäisesti toteuttamalla ehtojen huonontamisella ei olisi ollut sanottavaa vaikutusta Osaset-ketjun toimintaan. Kielletyn yhteistyön tavoitteena oli saada Osaset-kauppiaat jatkamaan ostojaan ao. tukkuliikkeil-tä ilman liikkeiden välisen keskinäisen kilpailun kiristymistä.

MAO määräsi kartelliin osalliset yritykset maksamaan val-tiolle seuraamusmaksuina yhteensä 1 030 000 euroa. Suu-

rin seuraamusmaksu, 500 000 euroa, määrättiin Koivunen Oy:lle. Oy Arwidson Ab sai vapautuksen seuraamusmaksus-ta, koska se kertoi KIVIlle lainvastaisesta menettelystä ja toimitti virastolle sitä koskevia tietoja.

MAO ratkaisi ao. tapauksessa ensimmäistä kertaa asian, jossa määrättiin kartellisakkoja sakkovapautus- eli lenien-cy- järjestelmän avulla selville saadun kartellin perusteella. MAO:n helmikuussa 2009 määräämät seuraamusmaksut olivat kuitenkin vain kolmasosa KIVIn yrityksille esittämistä seuraamusmaksuista (yht. 3,76 milj. €).

• MAO määräsi päätöksellään Suomen Hiusyrittäjät ry:lle 33 000 euron seuraamusmaksun jäsenistölle vuosina 2000–2006 annetuista kilpailunrajoituslain vastaisista hintasuo-situksista. Ratkaisu vastasi KIVIn esitystä vuodelta 2007. (MAO:n päätös 22.12.2009, dnro 289/07/KR, nro 658/2009)

Hiusyrittäjät yhdisti jäsen- ja lehdistötiedotteissaan työeh-tosopimusneuvotteluissa sovittuja palkankorotuksia kos-keviin tietoihin oman arvionsa alan kustannusten nousun vaikutuksista palveluhintoihin. Yhdistys myös esitti näiden perusteella laskemiaan arvioita ja suosituksia palveluhinto-jen korotustarpeista sekä kehotti alan yrittäjiä nostamaan näiden pohjalta omia hintojaan. MAO katsoi Hiusyrittäjien pyrkineen tiedotteillaan vuosittain tiettyyn prosentuaaliseen korotukseen kampaamopalvelujen hinnoissa ennen kaikkea alan yrittäjien ansiotason turvaamiseksi.

• MAO määräsi päätöksellään Suomen Kodinkonehuoltojen liitolle 5 000 euron seuraamusmaksun vuosina 1997–2003 tapahtuneesta kilpailunrajoituslaissa kielletystä hintayhteis-työstä. MAO päätyi rikkomuksen osalta KIVIn vuonna 2006 tekemän esityksen kanssa samaan lopputulokseen, mutta määrätyt sakot jäivät KIVIn esittämiä alemmiksi. (MAO:n päätös 22.12.2009, dnro 144/06/KR, nro 657/2009)

Kielletty yhteistyö koski hintoja ja hinnoitteluperusteita, joil-la yhdistykseen kuuluvat huoltoliikkeet olivat valmiita tarjo-amaan huolto- ja korjauspalvelujaan kodinkoneiden laite-takuita myöntäville yrityksille. Yhteistyön tarkoituksena oli takuuhuolto- ja korjaushintojen hintatason korottaminen.

KIVI esitti seuraamusmaksun määräämistä myös 17:lle yh-distyksen hallitukseen vuonna 1997–2003 kuuluneelle huol-toliikkeelle, joiden virasto katsoi olleen keskeisiä toimijoita hintakartellin toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa. Mark-kinaoikeus hylkäsi tältä osin KIVIn esityksen.


19

Markkinaoikeuden joulukuussa 2009 tekemät rat-kaisut antavat toimialajärjestöille tärkeän signaa-lin siitä, etteivät järjestöt saa sopia alan hinnoista tai puuttua muutenkaan jäsenyritystensä hinnoitte-luun. Myös hintasuositukset ovat kiellettyjä, koska ne yhdenmukaistavat alalla toimivien yritysten hin-noittelua ja kannustavat yrityksiä hintojen nostami-seen omien kustannusten kehityksestä riippumatta. Suositukset myös yhdenmukaistavat hintoihin teh-tävien korotusten ajankohtaa, jolloin asiakkaiden mahdollisuus välttää korotus palveluntarjoajaa tai kauppiasta vaihtamalla heikkenee.

Uudet kartelliselvitykset ja valvonnan kehittäminen

Uusia kartelliselvityksiä käynnistettiin oikeudenkäyn-teihin sitoutuneiden resurssien vuoksi viime vuonna vain muutamia. Virasto käynnisti mm. erääseen pai-kalliseen tarjouskartelliepäilyyn liittyvät selvitykset, joihin liittyen tehtiin joulukuussa yllätystarkastus. Li-säksi käynnistettiin epäiltyä pohjoismaista kartellia koskevat selvitykset. Yhdessä Norjan ja Tanskan kil-pailuviranomaisten kanssa tehdyt selvitykset päätet-tiin kuitenkin lopettaa, koska asiassa ei löytynyt näyt-töä kielletystä yhteistyöstä. Myös laajakaistamarkki-noilla epäiltyyn paikalliseen kartelliin liittyvät selvityk-set päätettiin näytön puutteen vuoksi.

Virastolle tehtiin vuoden aikana yksi uusi hakemus seuraamusmaksusta vapautumiseksi. Samassa asi-assa oli jo tehty leniency-hakemus Euroopan komis-siolle, eikä hakemus antanut virastolle aihetta tar-kastuksen tekemiseen.

Raakapuun myyntiin liittyvien kilpailunrajoitusepäi-lyjen selvittämistä jatkettiin edelleen. Lisäksi tehtiin tarkastukset eräisiin metsänhoitoyhdistyksiin, met-sänomistajien liittoihin sekä metsänomistajien liit-tojen omistamiin hankintayhtiöihin.

Selvityskeinoja kartelliasioissa – erityisesti sähköis-tä tarkastusta ja muuta tarkastustoimintaa – pyri-tään jatkuvasti kehittämään. Vuonna 2009 virasto osallistui Euroopan komission rahoittamaan pro-jektiin, jossa koulutetaan jäsenmaiden virkamiehiä

Hintakartelli on järjestely, jossa samalla tuotanto- tai jakelupor-taalla olevat tavaroiden tai pal-velujen myyjät tai ostajat sopi-

vat joko suoraan tuotteiden hinnoista (osto- ja myyntikartellit) tai muista hintaan tai hin-noitteluperusteisiin vaikuttavista seikoista ku-ten alennuksista, provisioista, maksuajoista tai takuista.

Hintakartellissa voidaan myös sopia, ettei tiet-tyä hintaa saa alittaa tai ylittää. Myös yritys-ten tilastointiyhteistyö tai muu tietojenvaihto voi olla kiellettyä, jos yritykset vaihtavat keske-nään yksityiskohtaisia hinta-, myynti- tai kus-tannustietoja. Tällöin ratkaisevaa on vaihde-tun tiedon luonteen lisäksi markkinoiden ra-kenne, vaihdetun tiedon ikä sekä tietojenvaih-don tiheys ja läpinäkyvyys.

Edellä kuvattu hintayhteistyö on kilpailunrajoi-tuslain mukaan kiellettyä, perustuipa se sitten kirjalliseen tai suulliseen sopimukseen tai hil-jaiseen yhteisymmärrykseen. Ratkaisevaa ei ole

myöskään yhteistyön oikeudellinen muoto.”

(Lähde: www.kilpailuvirasto.fi )

ns. Forensic IT- eli tietoteknisiin tarkastuksiin liitty-viin menetelmiin ja ohjelmistoihin. Projekti on osa komission laajempaa talousrikollisuuden torjuntaa koskevaa hanketta.

KIVI isännöi lisäksi viime vuonna vuosittain järjes-tettävää pohjoismaisten kartellivirkamiesten ko-kousta, jonka aiheena olivat eri viranomaisissa kar-tellien paljastamiseksi kehitetyt menetelmät ja toi-mintatavat.


http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=kilpailunrajoitukset%2Fkartellit-ja-horisontaaliset-kr&sivu=kartellit-ja-horisontaaliset-kr#2

20

Seminaari tarjouskartelleista

Kiinnijäämisriskiä kielletystä yhteistyöstä pyrittiin li-säämään myös järjestämällä yhdessä Suomen Kun-taliiton kanssa päivän mittainen koulutustapahtu-ma, jonka tavoitteena oli parantaa hankintavirka-miesten valmiuksia kartellien havaitsemiseen. Loka-kuussa perinteisen KIVI-seminaarin merkeissä jär-jestettyyn tapahtumaan osallistui kymmeniä valtion-hallinnossa, kunnissa ja seurakunnissa hankinta-asi-oita käsitteleviä virkamiehiä. Tilaisuuden pääesiin-tyjä oli asiantuntija Antonio Capobianco OECD:stä.

Muita esiintyjiä olivat professori Pertti Virtanen La-pin yliopistosta, lakiasiainjohtaja Kari Prättälä Suo-men Kuntaliitosta, johtava lakimies Juha Myllymäki Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä sekä ylijoh-taja Juhani Jokinen ja tutkimuspäälliköt Mika Her-mas ja Leena Lindberg KIVIstä.

Capobiancon esityksen aiheena oli OECD:n keväällä julkaisema ohje ”Guidelines for Fighting Bid Rigging in Public Procurement”. Ohjeessa kuvataan mm. sitä, miten kartellit tyypillisesti toimivat ja miten hankin-taprosessi voidaan suunnitella niin, että kartelliris-ki jää mahdollisimman pieneksi. Ohjeessa on myös tietoa seikoista, jotka voivat viitata tarjouskartellin olemassaoloon.

OECD:n ohje tarjouskartellien torjumiseksi julkisis-sa hankinnoissa on julkaistu kokonaisuudessaan myös suomeksi ja löytyy sekä OECD:n että KIVIn verkkosivuilta. Ohessa muutamia otteita ohjeesta:

Tarjouskartellien yleisiä ilmenemismuotoja

Tarjouskartelli voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta yhteistä niille kaikille on se, että ne haittaavat ostajien toimintaa, kun he yrittävät hankkia tuotteita ja palveluja mahdollisimman edullisesti. Kartellien yleisenä tavoitteena on nostaa voittavan tarjouksen hintaa ja kasvattaa näin kartellissa mukana olevien yritysten tuottoja.

Kartelleja voi sinänsä esiintyä kaikilla toimialoilla, mutta tietyillä aloilla ne ovat tavallista todennäköi-sempiä ao. toimialan tai tuotteen erityispiirteiden takia. Ostajien kannattaa olla erityisen valppaita, jos alalla esimerkiksi toimii vain muutamia yrityk-siä, eikä uusia alalle tulijoita ole ollut pitkään aikaan. Myös tuotteiden ja palvelujen samankaltaisuus ja yksinkertaisuus sekä se, ettei niille ole olemassa kor-vaavia tuotteita tai palveluja tekee kartellista sopimi-sen helpommaksi.

Kartelli toteutetaan yleisimmin jollakin seuraavista tavoista:

• Peitetarjous: Yritykset jättävät tarjouksia, joihin sisältyy jokin seuraavista elementeistä: kilpailija sopii jättävänsä tarjouksen, joka on korkeampi kuin voittajaksi sovittu tarjous; kilpailija jättää tarjouksen, jonka se tietää olevan liian korkea; tai kilpailija jättää tarjouksen, joka sisältää sel-laisia erityisehtoja, joita ostaja ei voi mitenkään hyväksyä.

• Tarjouksesta pidättäytyminen: Kilpailijat sopivat, että yksi tai useampi yritys pidättäytyy tarjoamas-ta tai vetää jo jättämänsä tarjouksen pois, jotta voittajaksi sovittu tarjous tulee valituksi.

• Tarjousten vuorottelu: Yritykset antavat kyllä tarjo-uksia, mutta sopivat keskenään siitä, kuka niistä kulloinkin jättää voittavan tarjouksen. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia jakavansa sopimukset niin, että yritysten saamien sopimusten arvo on suunnilleen sama tai niin että tilausmäärät suh-teutetaan yritysten kokoon.

• Markkinoiden jakaminen: Yritykset jakavat keske-nään markkinat ja sopivat olevansa kilpailematta tietyistä asiakkaista tai maantieteellisistä alueis-ta. Yritykset voivat esimerkiksi jakaa tietyt tai tie-tyntyyppiset asiakkaat niin, etteivät kilpailijat jätä ollenkaan tarjousta (tai jättävät peitetarjouksen) sovitulle osalle asiakkaista.


21

Miten kartellin voi havaita?

Jos tietyt tarjousmenettelyt ja -käytännöt vaikuttavat oudoilta kilpailtuihin markkinoihin verrattuna, voi selityk-

senä olla tarjouskartelli. Kannattaa esimerkiksi tarkkailla, miten usein yritykset voittavat tai häviävät tarjouskilpailuja.

Myös alihankinnat ja sellaiset yhteisyritykset ja -hankkeet, joista ei ole kerrottu, voivat antaa aihetta epäilyihin.Kartelliin saattavat viitata myös esimerkiksi samanaikaiset hinnankorotukset, joita ei voida selittää kustannusten nousulla.

Jos kilpailussa häviävät tarjoukset ovat paljon korkeampia kuin voittava tarjous, kartellin osapuolet ovat voineet sopia peitetarjo-usten tekemisestä. Peitetarjousten tekijät korottavat ohjeen mu-kaan matalinta tarjousta yleensä vähintään 10 prosentilla.

Myös yritysten toimittamista asiakirjoista ja yritysten edustajien lausumista voi löytyä merkkejä kartellista. Asiakirjoja vertailemalla voi esimerkiksi saada vihjeitä siitä, että tarjoukset on laatinut sama henkilö tai että asiakirjat on laadittu yhdessä.

Myös esimerkiksi lausumat, joiden mukaan yritykset eivät myy lainkaan tietylle alueelle tai tietyille asiakkaille tai joiden mukaan tietty alue tai asiakas ”kuuluu” toiselle toimittajalle, saattavat an-taa epäilyihin aihetta.

(Lähde: OECD:n ohje tarjouskartellien torjumiseksi julkisissa hankinnoissa)

Jos epäilet tarjous- tai muuta kartellia, ota yhteyttä KIVIn Toimialat 1 –ryhmässä johonkin seuraavista henkilöistä:

Apulaisjohtaja Mika Hermas, p. (09) 7314 3344Apulaisjohtaja Leena Lindberg, p. (09) 7314 3374Tutkimuspäällikkö Hannele Väisänen, p. (09) 7314 3388Erikoistutkija Sanna Syrjälä, p. (09) 7314 3385

Sähköpostit muotoa [email protected]


http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/OECDn-tarjouskartelliohje-2009.pdf

22

kerrottavan. Vastaavasti yksittäisten tapahtumien sa-mankaltaisuudesta saattaa olla mahdollista päätel-lä tapahtumien välinen yhteys ja niiden muodostama kokonaisuus. Keskeistä on esitetyn todistelun tarkas-telu kokonaisvaltaisesti. Ajallisen keston osalta riittä-vänä on pidettävä sitä, että esitetyt todisteet liittyvät ajallisesti riittävän läheisiin tosiseikkoihin, jotta voi-daan kohtuudella todeta, että kyseinen kilpailusään-töjen rikkominen on jatkunut keskeytymättä väitetyn kartellin alkamisajankohdan ja päättymisajankohdan välillä."

Kohdassa mainitut näyttöön liittyvät asiat voidaan havainnollisuuden vuoksi esittää myös seuraavasti:

• Todisteiden löytäminen on kartelliasioissa vaike-aa. Kartellin toteamisessa voidaan käyttää myös päättelyä. Keskeistä on tarkastella todistelua ko-konaisvaltaisesti.

• Yksittäisten tapahtumien samankaltaisuudesta saattaa olla mahdollista päätellä tapahtumien vä-linen yhteys ja niiden muodostama kokonaisuus. Toisiaan muistuttavat tapahtumat ja toiminta-mallit sekä muut aihetodisteet voivat muun joh-donmukaisen selityksen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikkomisesta.

• Päättelyssä ei ole estettä antaa – muiden haja-naisten todisteiden ohella – merkitystä todis-tajien kertomuksille siitä, mitä he ovat kuulleet kerrottavan.

• Ajallisen keston osalta riittää, että todisteet liitty-vät ajallisesti riittävän läheisiin tosiseikkoihin. Jos näin on, rikkomuksen voidaan kohtuudella arvi-oida jatkuneen keskeytyksettä väitetyn kartellin alkamis- ja päättymisajankohdan välillä.

KHO lausuu päätöksessä myös syyttömyyden osoit-tavan vastanäytön tasosta. KHO:n mukaan seuraa-musmaksuesityksen kohteena olevien yritysten on pystyttävä esittämään uskottava vaihtoehtoistulkinta KIVIn näytöstä ja johtopäätöksistä. Lausuma löytyy päätöksen kohdasta 1141:

Merkittävä ennakkoratkaisu

Korkeimman hallinto-oikeuden asfalttikartellipää-tös (KHO 2009:83) on merkittävä ennakkoratkai-su. Syyskuussa 2009 annetun päätöksen vaikutus oikeuskäytäntöön ilmeni jo joulukuussa 2009, kun markkinaoikeus antoi KIVIn seuraamusmaksuesi-tykseen perustuvan päätöksen raakapuun ostokar-tellista. KIVIn toiminnan kannalta merkittävimmät kannanotot liittyvät kartellista esitetyn näytön arvi-ointiin sekä seuraamusmaksutasoon – molemmat seikkoja, joilla on suora yhteys myös sakkovapau-tusjärjestelmän toimivuuteen.

Näytön arviointi

KHO:n päätöksessä todetaan yksiselitteisesti, ettei kilpailuasiassa esitetylle näytölle voida asettaa sa-moja vaatimuksia kuin näytölle rikosasiassa. Näyt-töä tulee arvioida kokonaisuutena, ja tässä arvioin-nissa merkitystä tulee antaa muun muassa aiheto-disteille.

KHO:n keskeiset johtopäätökset löytyvät päätöksen kohdasta 985:

Päätettäessä hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla mihin

seikkoihin ratkaisu elinkeinonharjoitta-jien välistä kiellettyä yhteistyötä koskevas-

sa asiassa voidaan perustaa, on otettava huomioon mainitut muun muassa Sementti-tuomiosta ilme-nevät elinkeinonharjoittajien välisen kielletyn yhteis-työn todisteiden löytymisen ongelmat ja se seikka, et-tei kilpailuasiassa esitetylle näytölle voida myöskään Suomessa, jonka kilpailulainsäädäntö on osa euroop-palaista kilpailulainsäädäntöä, asettaa samoja vaa-timuksia kuin näytölle rikosasiassa. Näin ollen tällai-sen kielletyn yhteistyön toteamisessa voidaan käyttää myös päättelyä. Toisiaan muistuttavat tapahtumat ja toimintamallit markkinoilla sekä muut aihetodis-teet voivat näin ollen muun johdonmukaisen selityk-sen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikko-misesta. Tällaisessa päättelyssä ei ole estettä antaa muiden hajanaisten todisteiden ohella merkitystä to-distajien kertomuksille siitä, mitä he ovat kuulleet


23

”Kilpailuvirasto on esittänyt laajaa ja yhdensuuntais-ta asiakirjoihin, puhelunauhoitteisiin, todistajalausu-miin ja taloudelliseen analyysiin perustuvaa näyttöä siitä, että asfalttialalla on toiminut kilpailunrajoitus-lain vastainen kartelli vuosina 1994–2002. Osoittaak-seen syyttömyytensä kilpailunrajoituslain säännösten rikkomiseen vastaajayhtiöiden olisi tullut pystyä esit-tämään uskottava vaihtoehtoistulkinta Kilpailuviras-ton näytön olemassaololle tai Kilpailuviraston näy-töstä tekemille johtopäätöksille. Vastaajayhtiöt eivät ole pystyneet horjuttamaan Kilpailuviraston esittä-män todistelun uskottavuutta ja luotettavuutta eikä osoittamaan Kilpailuviraston näytöstään tekemiä joh-topäätöksiä virheellisiksi. Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, että Kilpailuviraston esittämän näytön perusteella Suomen asfalttimarkkinoilla on toiminut valtakunnan laajuinen kilpailunrajoituslain 5 ja 6 §:n vastainen kartelli."

KHO:n kannanotolla näytön arvioinnista on keskei-nen merkitys viraston kohdentaessa jatkossa oikeu-denkäynneistä vapautuneita resursseja kartellien paljastamiseen. KHO asetti näyttötaakan kartelliasi-oissa tasolle, joka ohjaa ja kannustaa KIVIä entistä tehokkaammin keräämään ja seulomaan yksittäisiä tietoja ja vihjeitä markkinoiden toimivuudesta.

Seuraamusmaksutaso

KIVI on kantanut vuosien ajan huolta vakavista kil-pailunrikkomuksista määrättävien seuraamusmak-sujen tasosta. Asiaan on Suomen osalta kiinnitetty huomiota myös OECD:ssä. KHO:n asfalttikartellista määräämät seuraamusmaksut ovat nyt vihdoin suu-ruudeltaan sellaiset, että niillä voidaan perustellusti sanoa olevan erityis- ja yleisestävä vaikutus.

Päätös osoittaa samalla, että jo ennen 1.5.2004 voi-massa olleen seuraamusmaksusäännöksen perus-teella oli mahdollista määrätä seuraamusmaksut, jotka asettavat kyseenalaiseksi kartellien kannatta-vuuden. KHO:n määräämät maksut olivat lainsää-dännön sallimissa enimmäisrajoissa pääpiirteittäin samat kuin viraston esittämät seuraamusmaksut. Myös raakapuun ostokartellissa määrättiin viraston esittämän suuruiset seuraamusmaksut.

Sakkovapautusjärjestelmä

KHO:n kannanotot näytön arvioinnista ja huomat-tavat seuraamusmaksut eivät sinällään muuta sitä tosiasiaa, että salaiseksi tarkoitetusta kartelliyhteis-työstä ei ole todellakaan helppoa löytää näyttöä. Kar-tellien paljastumista edesauttamaan on tästä syys-tä kehitetty sakkovapautus- eli leniency-järjestelmä.

KIVI ei esittänyt raakapuun ostokartelliasiassa seu-raamusmaksua kartellista ensimmäisenä kertoneel-le UPM-Kymmene Oyj:lle. Toisaalta KIVI esitti, että Metsäliitto Osuuskunnalle seuraamusmaksua mää-rättäessä tulee ottaa huomioon se, että yhtiö avus-ti merkittävästi virastoa kilpailunrajoituksen selvittä-misessä. Metsäliitto saikin MAO:n päätöksessä 30 prosentin alennuksen seuraamusmaksusta.

Raakapuun ostokartelli oli kuitenkin vasta toinen sakkovapautushakemuksesta alkunsa saanut kar-tellipäätös Suomessa. Kokemus on osoittanut, ettei järjestelmä toimi toivotulla tavalla. Syiksi toimimat-tomuudelle on usein mainittu kiinnijäämisriskin pie-nuus ja seuraamusmaksutason alhaisuus.

Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut. Asfalttikartelli-päätöksen linjaukset näytön arvioinnista nostavat kiinnijäämisriskiä, joka osaltaan kannustaa kielletys-sä yhteistyössä mukana olevia yrityksiä hakemaan va-pautusta seuraamusmaksusta. KIVIn näyttötaakka on päätöksellä linjattu tasolle, joka on realistisesti saavu-tettavissa. Seuraamusmaksujen suuruus on asfaltti-kartellin myötä niin ikään nostettu tasolle, jolla saa-vutetaan erityis- ja yleisestävä vaikutus. Oikeuskäy-täntömme on tältä osin linjassa EU-oikeuden kanssa.

Sakkovapautusjärjestelmän toimimattomuus on otettu huomioon myös uutta kilpailulakia valmis-teltaessa. Voimassa olevaa järjestelmää kehitetään vastaamaan sisällöltään Euroopan komission leni-ency-säännöksiä ja Euroopan kilpailuviranomais-ten verkoston leniency-malliohjelmaa. Tavoitteena on tarjota kartellissa mukana olevalle yritykselle var-teenotettava vaihtoehto vapautua kielletystä yhteis-työstä ja siitä määrättävästä seuraamusmaksusta. Uuden järjestelmän arvioidaan tällä hetkellä tulevan voimaan vuoden 2011 alussa.



25

Muu kilpailuvalvonta

Muussa kuin kartellivalvonnassa KIVIn ratkaisuista merkittävin oli viime vuonna pankkien antama sitou-mus uusien käteisautomaattiyrittäjien syrjinnän lo-pettamisesta (ks. s. 26).

Virastossa käynnistettiin myös eräiden rakennusma-teriaalien (maalit, lämmöneristeet, rakennuslevyt ja sahapuu) markkinoita koskevat selvitykset sekä laaja kaukolämmön hinnoittelua koskeva selvitys.

Muullekin kuin kartellivalvonnalle oli tunnusomaista, että suuri osa valvonnan resursseista sitoutui tapauk-siin liittyvien oikeudenkäyntien hoitamiseen. Markki-naoikeudessa oli aktiivisessa käsittelyssä kaksi jakelu-sopimuksiin liittyvää seuraamusmaksuesitystä, minkä lisäksi KHO:ssa käsiteltiin kirjallisesti kahta ja mark-kinaoikeudessa kuutta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvää tapausta.

Seuraavassa katsaus yhteiskunnan kannalta keskeis-ten markkinoiden kilpailuvalvontaan.

Energia-ala

KIVI lähetti syyskuussa 2009 maan kymmenelle suu-rimmalle kaukolämpöyhtiölle laajan kyselyn yhtiöiden soveltamista kaukolämmön hinnoitteluperusteista. Selvitysten tavoitteena on ollut ensivaiheessa muo-dostaa näkemys siitä, onko alalla syytä epäillä esiin-tyvän kilpailunrajoituslain tarkoittamaa kohtuutonta hinnoittelua ja onko kaukolämmön hinnoittelua tut-kittava yksityiskohtaisemmin.

Ensivaiheen selvitysten tulosten on määrä valmis-tua lähikuukausina. Mahdollisista jatkotoimista pää-tetään tulosten valmistumisen jälkeen.

Virastossa käynnistettiin viime vuonna myös poltto-nestemarkkinoita koskevat oma-aloitteiset selvitykset, joiden aikana oltiin yhteydessä kaikkiin Suomessa toi-miviin jakeluyhtiöihin. Selvitykset ovat edelleen kesken.

Vireillä ollut sähkön kantaverkkosiirtoa koskeva ta-paus päätettiin, koska Fingridin perimissä maksuis-

sa ei löydetty viitteitä kilpailunrajoituksesta. Teho-reservimaksun perimisestä sovellettua menettelyä muutettiin selvitysten aikana.

Kaukolämpöyhtiöillä on vahva asema asiakkaisiinsa nähden. Kaukolämpöverkkoon liittymisen kustannukset ovat niin suuret, ettei asiakas voi enää käytännössä vaihtaa lämmitysmuotoa, jos hän on jo valinnut kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Lisäksi kaukolämmön markkinaosuus lämmitysmarkkinoista on var-sinkin suurimmissa kaupungeissa korkea. Yhtiöiden toimintaa markkinoilla onkin perusteltua tarkastella kilpailunrajoituslain tarkoittaman määräävän markkina-aseman näkökulmasta.

Kaukolämmön asema lämmitysmarkkinoilla vahvistui 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myö-tä edelleen, sillä uudisrakennuksille voidaan nyt useissa tapa-uksissa määrätä asemakaavassa liittymisvelvoite kaukolämpö-verkkoon. Lakimuutos lisää yhtiöiden vapautta hinnoitella kau-kolämpö kilpailevista lämmitysmuodoista riippumattomasti, koska lakimuutosta sovellettaessa yhtiöiden ei tarvitse pelätä asiakkaiden etsivän muita vaihtoehtoisia lämmitystapoja.

Kaukolämpöalalla ei ole, päinvastoin kuin esimerkiksi sähkö-markkinoilla, omaa erityislainsäädäntöä eikä valvovaa viran-omaista. Alan hinnoittelun valvonta perustuu siten kaikkea elinkeinotoimintaa yleisesti koskevaan kilpailunrajoituslakiin. Kilpailuvirastolla on puolestaan velvollisuus huolehtia siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten asiak-kailtaan perimät hinnat eivät ole kilpailunrajoituslain tarkoit-tamalla tavalla kohtuuttomia.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, että KIVIn tehtä-viin ei kuulu tietyn hinta- tai kannattavuustason määrääminen yrityksille. Viraston tarkoituksena ei siis ole ryhtyä selvityksen myötä harjoittamaan hintasääntelyä.

KIVIn harjoittama valvonta poikkeaa muutenkin esimerkiksi sähköverkkotoimintaan sovellettavasta, alakohtaiseen säänte-lyyn perustuvasta valvonnasta: kilpailunrajoituslailla ei pyritä samanlaiseen tiettyjen yritysten jatkuvaan valvontaan, jota säh-kömarkkinalaissa tarkoitetaan. Virastolla on kuitenkin kilpai-lunrajoituslakia valvovana viranomaisena velvollisuus huolehtia siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten hinnoittelu pidetään lainmukaisella alueella.


26

KIVI antoi lisäksi vuoden mittaan 14 energiamarkki-naa koskevaa lausuntoa ja osallistui osaltaan ydin-voiman lisärakentamisen kilpailuvaikutuksista eri osapuolten kanssa käytyyn keskusteluun.

Virasto on mukana myös TEM:n työryhmässä, jon-ka tehtävänä on laatia ehdotus EY:n 3. energian si-sämarkkinapaketin täytäntöönpanosta ja siihen liit-tyvästä lainsäädännöstä Suomessa. Paketti kattaa maakaasu- ja sähkömarkkinoita koskevat kolme ase-tusta ja kaksi direktiiviä, joiden täytäntöönpanotoi-menpiteillä on keskeinen merkitys toimialojen kehi-tyksessä.

Finanssimarkkinat

Automatia Pankkiautomaatit Oy, jonka omistavat Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Keskus osk ja Sampo Pankki Oyj, on ollut viime vuosiin asti ainoa käteis-automaattipalveluja tarjoava yritys Suomessa. Kä-teisautomaatteja oli esimerkiksi vuonna 2008 koko Suomessa vain noin 1700, mikä oli väestömäärään suhteutettuna poikkeuksellisen pieni luku EU:ssa. Automaattien lukumäärä on lisäksi – toisin kuin muissa euroalueen maissa – laskenut lähes koko 2000-luvun ajan.

Markkinoilla on siis ollut tilaa myös uusille yrittäjille, mutta ongelmana alalle tulossa on ollut muun mu-assa se, että Automatian osakaspankkien hinnoitte-lu syrji uusia automaattiyrittäjiä. KIVIn kesäkuussa 2009 antama sitoumuspäätös poisti tämän ongel-man. Automatian omistajapankit sitoutuivat pää-töksessä hinnoittelemaan jatkossa asiakkaidensa Otto.-automaattinostot ja uusien käteisautomaat-tiyrittäjien automaateilta debit-korteilla (Visa Elec-tron, Visa Debit ja MasterCard Debit) tehdyt nostot keskenään syrjimättömällä tavalla.

Päätöksellä turvataan tasapuoliset kilpailuedellytyk-set käteisen jakelun markkinoilla. Toimivat ja syrji-mättömät kilpailuolosuhteet varmistavat parhaiten sen, että markkinoilla menestyvät kuluttajien mielty-myksiä ja odotuksia eniten vastaavat palvelut ja pal-veluntuottajat. Aiempaa laajempi käteisautomaatti-verkko lisää kuluttajien ja kaupan valinnanmahdolli-suuksia niin palveluntarjoajien kuin käytettyjen mak-sutapojenkin suhteen.

Automaattien määrän kasvaminen parantaa kulutta-jien mahdollisuuksia käteisen nostamiseen ja asettaa kaupan eri toimijat aiempaa tasapuolisempaan ase-maan. Käteisen saatavuuden parantuminen turvaa myös sen, että käteinen säilyy varteenotettavana vaih-toehtona SEPAn myötä kallistumassa oleville maksu-korteille. Uusien käteisautomaattiyrittäjien alalle tulo kannustaa lisäksi pankkeja erilaistamaan palvelutar-jontaansa ja lisää pankkien kilpailua asiakkaista.

Pankkien antamat sitoumukset ja niihin perustuva KIVIn päätös olivat nopea ja tehokas ratkaisu esillä olleeseen ongelmaan. Markkinaoikeusprosessi olisi ollut uusien automaattiyrittäjien ja kuluttajien näkö-kulmasta huomattavasti hitaampi ratkaisu.

KIVI esitti joulukuussa 2008 Automatian osakaspankeille alus-tavana näkemyksenään, että Automatia Pankkiautomaatit Oy:llä ja sen osakaspankeilla on yhteinen määräävä markkina-asema käteisen jakelun markkinoilla Suomessa. Pankkien asi-akkailtaan uusien yrittäjien automaateilta tehdyistä nostoista perimien palvelumaksujen epäiltiin johtavan yhteisen määrää-vän markkina-aseman väärinkäyttöön luomalla esteitä uusien automaattiyrittäjien markkinoille tulolle.

Uusien yrittäjien automaateilta tehdyistä nostoista perityt mak-sut olivat KIVIn mielestä osittain perusteettomia nostoista ai-heutuneisiin kustannuksiin verrattuna. Keväällä 2009 käytyjen neuvottelujen jälkeen osakaspankit antoivat lopulta sitoumuk-set, joilla ne sitoutuivat lopettamaan uusiin käteisautomaatti-yrittäjiin kohdistuneen syrjivän hinnoittelun.

Pankeille aiheutui keväällä 2009 uusien yrittäjien automaateil-ta tehdyistä Visa-nostoista noin euron verran enemmän kustan-nuksia kuin Otto.-automaattinostoista. MasterCard -nostojen osalta kustannusero oli noin 60–65 senttiä. Uusien yrittäjien automaateilta tehdyistä nostoista ja Otto.-automaattinostoista veloitettavien palvelumaksujen ero voi päätöksen mukaan olla enintään tämän kustannuseron suuruinen.

KIVI ei ottanut ratkaisussaan kantaa siihen, miten pankit hinnoittelevat asiakkaidensa Otto.-automaattinostot. Pankit voivat edelleen halutessaan tarjota nämä nostot asiakkailleen maksuttomina. Viraston päätös ei myöskään asettanut velvoit-teita muille pankeille kuin Automatian kolmelle osakaspankille.


27

KIVI päätti lisäksi viime vuonna selvitykset, jotka liittyivät pankkien suunnitelmiin korvata kansallinen pankkikortti Visan ja MasterCardin debit-korteilla. Pankkien edellytettiin viraston päätöksessä tekevän jatkossa itsenäisesti pankkikorttituotetta koskevat päätöksensä.

Päivittäistavara- ja muu kauppa

Kauppa on viime vuosina ollut poikkeuksellisen pal-jon esillä julkisuudessa. Keskustelun kohteena ovat olleet erityisesti ruoan hintataso, aukioloaikojen va-pauttaminen, elintarvikkeiden arvonlisäveron las-keminen, suurten kauppakeskusten rakentaminen sekä kysymys siitä, toimiiko vähittäiskaupan kilpai-lu ylipäätään.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman tuoreen tutkimuksen (Kotilainen, Markku – Koski, Heli – Manki-nen, Reijo – Rantala, Olavi: Elintarvikkeiden hinnanmuodos-tus ja markkinoiden toimivuus, ETLA 2010, Keskusteluaiheita No. 1209) mukaan kaupan tai muun elintarvikeketjun kilpailullisuudessa ei ole kuitenkaan todettavissa erityisiä puutteita. Kaupan ja elintarviketeollisuuden kilpailukykykin on verrattain hyvä, kun taas maata-louden kilpailukyvyn todettiin tutkimuksessa olevan vertailumaita heikompi.

Suomalaiselle elintarvikeketjulle ominaista havait-tiin olevan, että kauppa kattaa selvästi vertailumaita suuremman osuuden elintarvikeketjun toiminnoista ja tuontia on puolestaan vertailumaita vähemmän. Merkittävin selittävä tekijä Suomen korkealle elintar-vikkeiden hintatasolle löydettiin vertailumaita korke-ammasta arvonlisäverokannasta.

Kaupan alalla ajankohtaista on edelleen mm. ket-juohjauksen kiristyminen entisestään. Tämän vaiku-tukset markkinoilla voivat olla yhtäältä tehokkuutta parantavia, mutta toisaalta mahdollisesti myös tuo-tevalikoimaa yksipuolistavia ja/tai hintoja jäykistäviä.

Ajankohtaisia ovat olleet myös neuvotteluvoimaan liittyvät kysymykset. Niihin liittyen on olennaista erot-taa, milloin on kyse kilpailuprosessia haittaavasta ja siten kilpailulainsäädännön piiriin kuuluvasta neu-votteluvoimasta ja milloin taas kilpailuprosessiin

olennaisena osana kuuluvasta – vaikkakin toimijoi-den kesken epätasapuolisesta – neuvotteluvoimasta.

KIVI arvioi markkinoiden toimivuutta tehokkuuden lisääntymisen ja sen kuluttajalle välittymisen ohella myös siitä näkökulmasta, miten menettelyt vaikut-tavat kuluttajan kokeman hyödyn eri osatekijöihin. Näitä ovat mm. tuotteiden hinta, laatu, tuotevalikoi-man laajuus ja kanta-asiakasedut. Kuluttajalle synty-vä kokonaishyöty ei esimerkiksi ole positiivinen vaik-ka tuotteen hinta laskisi, jos hänen vaihtoehtonsa sa-malla vähenevät ja/tai tuotteiden laatu huonontuu.

Esimerkiksi kanta-asiakasjärjestelmät ja niihin liit-tyvien alennusten antaminen ovat lähtökohtaisesti yritysten tapa kilpailla asiakkaista, ja siinä mielessä niiden voidaan katsoa lisäävän tai ainakin ylläpitä-vän kilpailua. Järjestelmän tarjoamat edut saattavat kuitenkin viedä kuluttajan huomion pois tuotteiden hinnoista ja vähentää siten kuluttajan hintaherkkyyt-tä. Tämä taas saattaa mahdollistaa kaupalle sen, että kanta-asiakasalennukset sisällytetään tuotteen hintaan jo alun perin.

Näin voi periaatteessa syntyä tilanne, jossa järjestel-mistä hyötyvät bonusten muodossa vain ne kanta-asiakkaat, joiden ostot ovat kaikkein suurimmat. On kuitenkin todettava, että kanta-asiakasjärjestelmien ylläpitokustannusten vaikutuksista hintatasoon ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa. Yleisen hintatason nostaminen järjestelmien avulla edellyttäisi lisäksi tilannetta, jossa kilpailu eri kaupparyhmittymien vä-lillä ei toimisi.

Kanta-asiakasjärjestelmiä kehitetään kuitenkin jat-kuvasti ja muutosten mahdolliset vaikutukset tulee ottaa huomioon kaupan kilpailua arvioitaessa. Ei ole esimerkiksi poissuljettua, että kilpailu asiakkais-ta painottuu tulevaisuudessa yhä enemmän mieli-kuvien rakentamiseen kanta-asiakasjärjestelmien paremmuudesta, jolloin tuotekohtaisten hintojen merkitys kilpailukeinona voi vähentyä.

Myös useita eri toimialoja (esim. pankki ja vakuutus) kattavien kanta-asiakasjärjestelmien mahdolliset kil-pailuvaikutukset tulee ottaa arvioinnissa huomioon.


28

Seuraamusmaksuesitys Iittala-asiassa

KIVI esittää 29.4.2010 markkinaoikeudelle tekemäs-sään seuraamusmaksuesityksessä, että MAO mää-räisi Iittala Group Oy Ab:lle neljän miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailunrajoituslain vastaisesta määrähinnoittelusta.

Iittala määräsi vuosina 2005-2007 useiden tunnettujen tuot-teiden kuten Kivi-tuikun, Mariskoolin sekä Muumi-, Teema-, Aalto- ja KoKo-tuotteiden alimmat sallitut kuluttajahinnat ja esti näin jälleenmyyjiä kilpailemasta hinnalla alentamalla omia katteitaan.

Määrähinnoittelu kohdistui lähes kaikkiin Iittalan jälleenmyy-jiin Suomessa. Tapauksen tutkinta käynnistyi, kun Iittalan jälleenmyyjät ottivat yhteyttä Kilpailuvirastoon. Iittala lopetti rikkomuksen viraston puututtua asiaan.

Määrähinnoittelua pidetään jakelusopimuksissa yhtenä vaka-vimmista kilpailunrajoituksista. Jälleenmyyjillä tulee olla oikeus hinnoitella myymänsä tuotteet itsenäisesti ja halutessaan myös kilpailla tuotteiden hinnalla. Määrähinnoittelu on kiellettyä, koska sillä katsotaan olevan kuluttajahintoja nostava vaikutus.

Televiestintä

KIVI antoi toukokuussa 2009 Elisa Oyj:tä koskeneen ratkaisun, jossa linjattiin laajemminkin niitä periaat-teita, joita virasto soveltaa arvioidessaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäilyjä laajakaista-markkinoilla. Elisaa koskeneen asian käsittely viras-tossa voitiin lopettaa sen jälkeen kun yritys oli alenta-nut kilpailijoilta perimiään verkonvuokria.

Edellä mainittujen linjausten perusteella poistettiin myöhemmin käsittelystä myös vastaava Kuopion Pu-helinta koskenut tapaus. Myös siinä tapauksessa yri-tys oli alentanut kilpailijoilta perimiään verkonvuokria kilpailuongelman poistamiseksi. KIVIn puuttuminen asiaan paransi molemmissa tapauksissa kilpailijoi-den mahdollisuuksia päästä markkinoille.

Virasto julkaisi sittemmin erillisen muistion peri-aatteista, joita se soveltaa arvioidessaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäilyjä laajakaista-markkinoilla. Muistion toivotaan auttavan kiinteän te-

Erityisesti kaupan osalta on kysytty, voiko kilpailu olla toimivaa vain

muutaman yrityksen kesken. Kor-kea keskittymisaste ei kuitenkaan automaattises-ti tarkoita kilpailun puuttumista. Edellytykset sille ovat toki yleensä sitä paremmat, mitä useampia toimijoita markkinoilla on.

Markkinaosuuden kasvaminen tai määräävän markkina-aseman vahvistuminen on normaalin, voittoa tavoittelevan yrityksen kohdalla yleensä seurausta vain siitä, että yritys on onnistunut teke-mään menestyksellisiä liiketoimintaratkaisuja. Kil-pailunrajoituslaki kieltää vain määräävän markki-na-aseman väärinkäytön, ei määräävää asemaa sinänsä.

Kaupan alalla on 2000-luvulla tapahtunut muu-toksia: markkinaosuudet ovat muuttuneet huo-mattavasti, markkinajohtajuus on vaihtunut, ja alalla on otettu käyttöön uusia liiketoimintamalle-ja. Kauppojen valikoimat ovat myös laajentuneet, ja yritykset ovat panostaneet mainontaan.

Kaikki nämä kertovat yleensä toimivasta kilpailus-ta. Siitä huolimatta kaupan kilpailuun ei yleisesti uskota. Kuluttajat pitävät ilmeisesti hintatasoa tär-keimpänä kilpailuun liittyvänä muuttujana.

(Ote Helsingin Sanomissa 6.8.2009 julkaistusta mielipidekirjoituk-sesta, jonka laati KIVIn erikoistutkija, VTT Tom Björkroth.)


29

leverkon palveluja tarjoavia yrityksiä arvioimaan hin-noittelu- ja muita käytäntöjään kilpailuoikeuden nä-kökulmasta.

TeliaSoneran verkonluovutuksen toimitusaikoja kos-kenut tapaus poistettiin käsittelystä, kun yritys oli muuttanut käytäntöjään. KIVI valmisteli lisäksi vii-me vuonna yhdessä ulkoministeriön, työ- ja elinkei-noministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle Suo-men kannan TeliaSonera Sverigeä koskevaan ennak-koratkaisupyyntöön.

Vuonna 2009 aloitettiin myös Elisan talokaapelin hinnoittelua koskevat selvitykset. Syynä oma-aloittei-sesti käynnistettyihin tutkimuksiin oli se, että viras-toon oli tullut erittäin runsaasti yhteydenottoja Eli-san nostettua tuotteen hinnan noin yhdeksänkertai-seksi. Tapauksella saattaa olla myös laajempaa mer-kitystä, koska ilmeisesti muutkin kiinteän verkon te-leoperaattorit ovat harkinneet tai harkitsemassa vas-taavan tuotteen hinnankorotuksia.

Alan kehityksen nopeudesta kertoo osaltaan se, että KIVIssä kirjoitettiin viime vuonna yhteensä 24 säh-köisen viestinnän markkinaa koskevaa lausuntoa. Viestintäviraston kanssa järjestettiin lisäksi neljä yh-teistyötapaamista.

Markkinaoikeus määräsi keväällä 2009 Suomen Numeropal-velu Oy:lle (SNOY) 100 000 euron sakon määräävän mark-kina-aseman väärinkäytöstä tilaajatietojen luovutuksen tukku-markkinoilla. Päätös parantaa kilpailutilannetta sähköisissä luettelopalveluissa. SNOY on valittanut päätöksestä KHO:een. (MAO:n ratkaisu Dnrot 281/05/KR ja 293/05/KR, nrot 178-179/2009, 6.4.2009)

KIVI antoi lisäksi viime vuonna kaksi laajaa vastinetta KHO:n käsittelyssä olevassa Lännen Puhelin -tapauksessa ja vastineet neljässä markkinaoikeuden käsittelyssä olevassa ns. tilaajayh-teystapauksessa:

Lännen Puhelimen kohdalla on kyse markkinaoikeuden heinä-kuussa 2008 antamasta ratkaisusta, jossa yrityksen ei katsottu syyllistyneen KIVIn esittämällä tavalla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Tapaus on erityisen merkityksellinen, koska siinä linjataan se, miten kilpailunrajoituslakia sovelle-taan kiinteän verkon vuokrauksessa laajakaistamarkkinoilla

ja verkkoon pääsyssä televiestintämarkkinoilla yleisemminkin. (MAO:n ratkaisu Dnro 260/04/KR, nro 298/2008, 2.7.2008)

KIVI teki vuonna 2007 seuraamusmaksuesitykset, joiden mu-kaan neljä yhtiötä (Oulun Puhelin Oyj, Aina Group Oyj eli entinen Hämeen Puhelin Oy, Kymen Puhelin Oy ja TeliaSo-nera Finland Oyj) olivat suosineet lainvastaisesti omia palve-luoperaattoreitaan tilaajayhteyksistä perimissään vuokrissa. Tapausten suullinen käsittely järjestettiin markkinaoikeudessa toukokuussa 2010.

Tyypillinen tapa rajoittaa kilpai-lua telemarkkinoilla on niin kut-suttu hintaruuvi eli menettely, jos-

sa usealla tuotantoportaalla toimiva, vertikaali-sesti integroitunut yritys heikentää kilpailijoiden-sa asemaa lopputuotemarkkinoilla perimällä näil-tä ylihintaa niin sanotusta väli- tai liitännäisestä hyödykkeestä. Hintaruuvin katsotaan olevan kil-pailunrajoituslaissa kiellettyä kohtuutonta hin-noittelua.

KIVI arvioi hintaruuviepäilyjä operaattoreiden esittämien kustannus- ja hintatietojen perusteel-la. Selvityksissä tutkitaan mm. sitä, voisiko pai-kallisoperaattorin kanssa yhtä tehokas yritys toi-mia vastaavilla kustannus- ja hintatiedoilla kan-nattavasti.

Virasto painottaa muistiossaan, että hintaruuvia arvioidaan kuitenkin viime kädessä aina tapaus-kohtaisesti asiassa esitetyn näytön ja annettujen selvitysten perusteella. Tapauskohtainen ratkaisu voi siksi joissakin tilanteissa poiketa muistiossa esitetyistä periaatteista.


30

Yrityskauppavalvonta

Oikeudenkäynnit veivät viime vuonna merkittäväs-ti myös yrityskauppavalvonnan resursseja. Työaikaa kului erityisesti TV4 AB / C More Group AB -kaup-paan liittyneiden valitusten oikeuskäsittelyyn. Vali-tukset koskivat KIVIn marraskuussa 2008 ehdollise-na hyväksymää yrityskauppaa.

Markkinaoikeudessa järjestettiin ensin suullinen käsittely TV4:n täytäntöönpanon keskeytystä koskeneesta vaatimuksesta, jon-ka oikeus sittemmin hylkäsi 22.1.2009 antamallaan päätöksel-lä. TV4 valitti MAO:n päätöksestä KHO:een, joka hylkäsi vali-tuksen 18.5.2009. Myös Sanoma Entertainment Oy:n vastaava vaatimus hylättiin MAO:n 23.3.2009 antamalla päätöksellä.

Sanoma Entertainment peruutti pääasiassa tekemänsä va-lituksen 9.6.2009. Myös TV4 perui 15.6.2009 valituksensa osittain jättäen MAO:n ratkaistavaksi vain KIVIn puuttuvaa toimivaltaa koskeneen väitteensä. Päätöksessään 30.10.2009 MAO totesi virastolla olleen toimivalta tutkia kauppa.

KIVI antoi asiassa lukuisia sekä itse substanssia että prosessi- ja asiakirjapyyntöjä koskevia lausuntoja.

Itse tapauksessa oli kyse siitä, että ruotsalaisen Bonnier-media-konsernin omistama televisioyhtiö TV4 hankki määräysvallan Canal+ -brändin alla maksullisia TV-kanavia tarjoavassa C More Group AB:ssä. Kaupan kilpailuongelmat liittyivät mak-sullisten televisiopalvelujen markkinoihin. Kaupalle asetetuilla ehdoilla (mm. jääkiekon SM-Liigan alilisensiointi) varmistettiin monipuolinen kuluttajatarjonta ja muiden markkinoilla toimi-vien yritysten mahdollisuudet muodostaa kilpailullinen vasta-voima keskittymälle.

KIVI antoi lisäksi viime vuonna KHO:lle lausunnon tuomioistuimessa vireillä olevasta Fortum / E.ON -ta-pauksesta. Oikeuskäsittely liittyy KIVIn markkinaoi-keuden päätöksestä tekemään valitukseen.

MAO antoi maaliskuussa 2008 ratkaisun Fortumin valitukses-ta, joka koski viraston vuonna 2006 tekemää yrityskauppapää-töstä Fortum/E.ON Finland -asiassa (14.3.2008, 209/06/KR). Tapaus on merkittävä erityisesti sähkömarkkinoiden keskitty-miskehityksen kannalta.

KIVI oli päätöksessään velvoittanut Fortumin luopumaan osas-ta tuotantokapasiteettiaan, koska yrityksen määräävä markki-na-asema kansallisilla sähkömarkkinoilla ja sen mahdollisuus vaikuttaa sähkön hinnoitteluun Suomessa olisi viraston näke-

myksen mukaan muutoin vahvistunut. MAO päätyi erilaiseen tulkintaan relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrit-telystä ja kumosi KIVIn päätöksen.

Vuonna 2009 KIVI ei asettanut ehtoja yhdenkään kä-sittelemänsä kaupan hyväksymiselle, kaikki 14 käsi-teltyä kauppaa hyväksyttiin sellaisenaan.

Alma Median Talentum -kauppa siirrettiin syyskuus-sa 2009 jatkokäsittelyyn, mutta hyväksyttiin sittem-min marraskuussa sellaisenaan, koska lain edellyt-tämä puuttumiskynnys ei selvitysten perusteella ylit-tynyt. Kauppa ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi toteutunut.

Yrityskaupan molemmat osapuolet kustantavat Suomessa leh-tiä, ylläpitävät verkkosivustoja sekä myyvät niihin mainos- ja ilmoittelutilaa. Molemmat yritykset tarjoavat lisäksi asiakkail-leen useita muitakin sähköisiä ja muita palveluja. Yrityskaupan myötä muun muassa talouslehdet Kauppalehti, Talouselämä ja Tekniikka & Talous sekä työpaikkailmoitteluun erikoistuneet Monster.fi ja Uratie.fi olivat siirtymässä samaan konserniin. KIVI selvitti kauppaa erityisesti Alma Median Kauppalehden ja Talentumin aikakauslehtien lukijoiden sekä ao. julkaisuja hyö-dyntävien mainostajien kannalta. Myös yrityskaupan kilpailu-vaikutuksia työpaikkailmoitteluun selvitettiin.

KIVI arvioi selvitystensä perusteella, että yrityskauppa saattaa vahvistaa osapuolten asemaa lukijamarkkinoilla. Vaikutuksia arvioitaessa otettiin kuitenkin huomioon muun muassa Kaup-palehden ja Talentumin aikakauslehtien välisen kilpailun vä-häisyys ennen yrityskauppaa, pitkään laskeneet lehtilevikit sekä keskittymän lehtiä korvaavien uutislähteiden määrä. Merkittä-vää oli lisäksi Talentumin lehtien suurtilaajilla oleva mahdolli-suus neuvotella tilaushinnoista. Näillä perusteilla virasto totesi, että lukijamarkkinoille ei synny eikä vahvistu sellaista määrää-vää markkina-asemaa, joka merkittävästi estäisi kilpailua.

Päättäjämainonnan mainostilan myynnin osalta virasto totesi vastaavasti, että osapuolten markkina-asema saattaa yrityskau-pan seurauksena vahvistua. KIVI katsoi kuitenkin tarkasteltu-aan muun muassa eri printtimedioiden päättäjätavoittavuutta, kontaktihintoja ja suhdetta printtimedian kanssa vaihtoehtoisiin mainoskanaviin, ettei sillä ollut näyttöä siitä, että yrityskauppa aiheuttaisi merkittäviä kilpailuongelmia mainostilan myynnissä Suomessa.


KAUPPA ON ILMOITETTAVA VIIKON KULUESSA KILPAILUVIRASTOLLE

PÄÄTÖS JATKOKÄSITTELYSTÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

KYLLÄ

EI

EI

EI

MOIOITET

KYLLÄ

TKOKÄS

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

KILPAILUVIRASTO MÄÄRÄÄ EHDOT

K

EIE

Onko kysymys EU:n laajuisesta kaupasta?

YLLÄKY

Onko kyse määritelmän (KRL 11§)mukaisesta yrityskaupasta?

YLLÄKY

Onko osapuolten yhteenlaskettu liikevaihtoyli 350 miljoonaa euroa?

YLLÄKY

Onko vähintään kahden yrityskaupan osapuolen liikevaihto Suomessa yli 20 miljoonaa euroa?

YLLKY

Voidaanko kilpailun estyminen poistaa

ehdoilla?

E

YLLÄKY

ENSIMMÄISEN VAIHEEN KÄSITTELY

Markkinamäärittely

Onko epäilyä määrävän aseman syntymisestä tai vahvistumisesta?

E

YLLÄKY

JATKOKÄSITTELY

Analyysi kilpailutilanteesta ja sen tulevastakehityksestä

Onko kilpailua merkittävästi estävä määräävä asema?

KAUPPA HYVÄKSYTÄÄN

KAUPPA HYVÄKSYTÄÄN

ILMOITUSKOMISSIOLLE

Kilpailuvirasto tekee markkinaoikeudelle

esityksen yrityskaupan kieltämiseksi

Kuva 7. Voimassa olevan kilpailunrajoituslain (318/2004) mukainen menettely yrityskauppa-asioissa

31

Sähköisessä työpaikkailmoittelussa markkinoilla on tarjolla yri-tyskaupan osapuolten tarjoamien palvelujen lisäksi myös vaih-toehtoisia palveluja. Myös sanomalehti-ilmoittelulle annettiin arvioinnissa merkitystä.

Yrityskauppavalvonnassa käsiteltiin lisäksi vuosi-en 2009 ja 2010 vaihteessa kolmea julkisuudessa paljon esillä ollutta kaupan alan yrityskauppaa, ns. Euromarket-kauppoja. Myyjänä oli kaikissa tapauk-sissa Suomen Lähikauppa Oy ja ostajana yksittäinen alueosuuskauppa.

Tammikuun 4. päivänä hyväksytyssä kaupassa ostajana oli tamperelainen Pirkanmaan osuuskauppa, 14.1. hyväksytyssä tapauksessa jyväskyläläinen Keskimaa Osk ja 25.2. hyväksy-tyssä kaupassa oululainen Osuuskauppa Arina. KIVI selvitti yrityskauppojen kilpailuvaikutuksia erityisesti päivittäistava-roiden vähittäiskaupan markkinoilla sekä päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla. Kaupat eivät selvitysten perusteella aiheuta kilpailunrajoituslaissa tarkoitettuja merkit-täviä kilpailuongelmia, joten ne hyväksyttiin sellaisenaan.

KIVIssä on tätä kirjoitettaessa vireillä toinenkin Alma Mediaan liittyvä yrityskauppa. Siinä on kyse järjeste-lystä, jossa Alma Media Oyj, Keskisuomalainen Oyj, Ilkka-Yhtymä Oyj, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja Länsi-Savo Oy hankkivat yhteisen määräysvallan Alma Markkinapai-kat Oy:ssä, johon sitä ennen siirretään Alma-konser-nin nyt omistamat asunto-, auto- ja kuluttajailmoit-teluun liittyvät sähköiset markkinapaikat. Em. yh-tiöt hankkivat samalla yhteisen määräysvallan myös mobiililiiketoimintaa harjoittavassa Arena Interactive Oy:ssä.

Yrityskaupan osapuolet kustantavat Suomessa lehtiä ja myyvät sekä kustantamiinsa lehtiin että niiden verkkosivuille ilmoittelu-tilaa. Yrityskaupan piiriin kuuluvat asuntoilmoittelu (Etuovi.com ja painettu Etuovi.com-lehti), autoilmoittelu (Autotalli.com) ja kuluttajailmoittelu (Mikko.fi ).

KIVI siirsi tapauksen 3.5.2010 jatkokäsittelyyn. Enintään kolme kuukautta kestävässä jatkokäsittelyssä tutkitaan, johtaako yri-tyskauppa sellaisen määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka estää merkittävästi kilpailua erityisesti asunto- ja autoilmoittelussa. Järjestelyn kilpailuvaikutuksia tut-kitaan sekä sähköisen että painetun ilmoittelun osalta.



33

Kilpailun edistäminen

Kilpailunedistämistoimintaa linjattiin viime vuonna uudelleen TEM:n kanssa tehdyn tulossopimuksen ja selvitysmiesarvioinnin suositusten pohjalta. Resurs-seja suunnattiin aiempaa enemmän tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamiseen, sidosryhmätoi-mintaa täsmennettiin ja työryhmäedustuksille ase-tettiin vaikuttamistavoitteet kaikissa niissä kotimai-sissa työryhmissä, joissa virasto oli edustettuna.

Pyydettyjen lausuntojen ja suoritteiden olennainen lisääntyminen on osoitus kilpailunedistämistoimien vakiintumisesta ja sidosryhmäyhteistyön tehostumi-sesta.

Seuraavassa katsaus kilpailun edistämistoiminnan keskeisimpiin tuloksiin:

Julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti- eli ns. JULKI-työryhmä luovutti mietintönsä huhtikuus-sa 2009 (TEM:n julkaisuja, Kilpailukyky 23/2009). Työ-ryhmässä oli mukana myös kaksi Kilpailuviraston edustajaa, ja raportissa esitetyt näkemykset julkisiin liikelaitoksiin liittyvistä kilpailuongelmista vastasivat pitkälti viraston näkemyksiä.

KIVIllä on pitkä kokemus mietinnössä käsitellyistä ongelmista, koska virasto on saanut vuosien mittaan kymmeniä niin valtion kuin kuntienkin tuotantotoimintaan liittyviä toimenpidepyyntö-jä. Toimenpidepyynnöissä on muun muassa epäilty, että julkiset yksiköt subventoivat verovaroilla kilpailluille markkinoille myy-miään tuotteita ja syyllistyvät näin alihinnoitteluun.

Kilpailun tasapuolisuuden kannalta ongelmallisia kysymyksiä ovat olleet muun muassa julkisen ja yksityisen tuotannon erilai-nen institutionaalinen toimintaympäristö sekä julkisten yksiköi-den kilpailulta suojatut toiminta-alueet. Ongelmaksi on usein todettu myös taloudellisten suhteiden läpinäkymättömyys julkis-ten yksiköiden markkinatoiminnan ja viranomaistoimintojen tai muiden kilpailulta suojattujen toimintojen välillä.

Kansallisen ja eurooppalaisen kilpailupolitiikan lähtökohtana on neutraali suhtautuminen julkisomisteisen tuotannon asemaan

sinänsä. Kilpailuviranomaiset eivät ota kantaa siihen, millä aloilla ja missä laajuudessa julkista tuotantoa pitäisi harjoit-taa. Tärkeää on tasavertaisten kilpailuedellytysten takaaminen kaikille markkinoilla toimiville, olivatpa nämä julkisia tai yksi-tyisiä toimijoita.

JULKI-työryhmän työtä jatkettiin sittemmin VM:n marraskuussa 2009 asettamassa Kunnat ja kilpailu-neutraliteetti -hankkeessa, jossa virastolla oli myös-kin edustus. Hankkeen taustalla oli myös komission vuonna 2007 antama Tieliikelaitos-päätös, jossa se piti liikelaitosten konkurssisuojaa ja poikkeavaa ve-rokohtelua kiellettynä valtiontukena.

Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hankkeen tavoittee-na oli vaikuttaa lainsäädäntömuutoksiin, joilla tur-vataan kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien toimiessa markkinoilla. Työryhmän toimikausi päät-tyi 31.5.2010.

Työryhmä ehdotti kuntalakia muutettavaksi niin, että kunnan tulisi – kun kyse on kilpailutilanteessa markkinoilla hoidettavasta tehtävästä – hoitaa tehtävä yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodos-sa (yhtiöittämisvelvollisuus). Laissa rajattaisiin kuitenkin eräi-tä tehtäviä, joita ei katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tärkeimmät rajaukset koskisivat kunnan lakisää-teisiä tehtäviä, kuntien yhteistoimintaa sekä monopoliasemas-sa hoidettuja tehtäviä.

Yhtiöittämisvelvollisuudesta ehdotettiin lisäksi säädettäväksi muutamia poikkeuksia. Jos kunta tuottaa näissä poikkeuksissa tarkoitettuja palveluja tai tavaroita kilpailutilanteessa markki-noilla, sen tulisi hinnoitella tuotteet liiketaloudellisin perustein.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. KIVI oli toiminut pitkään uu-distuksen puolesta ja pyrkii edelleen vaikuttamaan setelien käytön lisääntymiseen. Erityisesti osallistu-minen Sitran palvelusetelihankkeeseen tukee tätä tavoitetta.


34

Sitra järjesti elo-syyskuussa 2009 yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa eri puolilla maata sarjan seminaa-reja palveluseteliuudistuksesta. Tilaisuuksissa käytiin läpi uudistuvan järjestelmän vaikutuksia ja mahdolli-suuksia kunnille, asiakkaille ja palveluntuottajille. Kai-kissa seminaarissa luennoi myös KIVIn asiantuntija.

Nyt jo lähes kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ulottuva palveluseteli kannustaa palveluntuottajia kehittämään toi-mintaansa kuluttajien mieltymysten mukaisesti. Samalla se mahdollistaa tuotantotapojen vaihtoehtoisuudesta syntyvän kilpailun ja toimivien palvelumarkkinoiden syntymisen. Myös palvelualan yrittäjyyden odotetaan lisääntyvän sitä mukaa kun kunnat ottavat palvelusetelin käyttöön.

Uusia palveluntuottajia voidaan houkutella mukaan tiedotta-malla ajoissa kunnan aikeesta ottaa palveluseteli käyttöön. Jär-jestelmään siirtyminen vaatii avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta tuottajat voivat todella sitoutua toimintaan. Myös kuntien yhteistyö palvelumarkkinoiden luomisessa on tärkeää. Seudul-liset markkinat houkuttelevat uusia tuottajia todennäköisesti enemmän kuin yksi kunta.

Suomen Kuntaliiton keväällä 2009 julkaisema kuntalaiskysely osoitti, että kuntalaiset haluavat vaikuttaa kunnan palveluihin ja pitävät tärkeänä valinnanvapautta eri palvelujentuottajien välillä. Tämä ilmenee halukkuutena käyttää esimerkiksi naapu-rikuntien palveluja ja palveluseteliä. Valinnanvapauden tärkeyttä korostettiin nyt enemmän kuin edellisessä vuoden 2004 kyselyssä.(Lähde: www.kunnat.net)

Maa- ja metsätalousministeriö asetti huhtikuussa 2009 metsätalouden edistämisorganisaatioiden ke-hittämishankkeen, johon kuului johtoryhmän lisäk-si kolme alatyöryhmää: organisaatio- ja kilpailutyö-ryhmät sekä tutkimustiedon siirto -työryhmä. Hank-keen tavoitteena oli tehdä ehdotuksia metsäkeskus-ten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion or-ganisaatioiden kehittämiseksi, kilpailun edellytysten lisäämiseksi metsäpalvelumarkkinoilla sekä tutki-mustiedon tehokkaammaksi välittämiseksi.

Johtoryhmän loppuraportti valmistui joulukuussa 2009, ja se julkaistiin vuoden 2010 alussa MMM:n työryhmämuistiosarjassa (2010:3). Raportissa esite-tyt toimenpide-ehdotukset vastaavat pitkälti KIVIn

edustajan hankkeen kilpailutyöryhmässä esille tuo-mia näkemyksiä:

Alueellisista metsäkeskuksista (13) ja osasta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota ehdotettiin muodostettavaksi yksi valtakunnallinen valtionapuorganisaatio. Alueellista toimintaa toteuttaisivat asiakaslähtöiset alueyksiköt. Tapion muiden osien mahdollinen yhdistäminen Metsäntutkimuslaitokseen päätet-tiin selvittää, samoin mahdollisuudet kehittämistoimintojen yhtiöittämiseen.

Kilpailun lisäämiseksi metsäkeskusten liiketoiminta ehdotettiin eriytettäväksi julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyh-distysten liiketoiminta ja metsänhoitomaksulla rahoitettava toi-minta tulisi järjestää niin, ettei kilpailuneutraliteetti vaarannu.

Muutoksia varten ehdotettiin perustettavaksi lainsäädäntöhan-ke. Sen lisäksi metsänhoitoyhdistysten varojen käyttöä on ra-portin mukaan tarpeen täsmentää valtioneuvoston asetuksella sekä esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kirjanpitoa, metsän-hoitomaksuvarojen käytön julkisuutta ja ajankäytön seurantaa koskevilla toimenpiteillä.

Raportissa korostetaan myös metsävaratietojen merkitystä ja eh-dotetaan niiden keruun, ylläpidon ja hyödyntämisen järjestämis-tä niin, että tiedot palvelevat tehokkaasti metsänomistajia, met-sätalouselinkeinoa ja metsäpalvelumarkkinoiden kehittämistä.

Ehdotusten taustalla on muun muassa metsänomistajakunnan rakenteen ja asenteiden muuttuminen, valtion aluehallinnon uudistaminen, valtion tuottavuusohjelma, tarve edistää kilpai-lua metsäpalvelumarkkinoilla, uuden teknologian avaamat mahdollisuudet metsänomistajien neuvonnassa ja metsäteol-lisuuden strateginen rakennemuutos.

Uuden metsäkeskuslain valmistelu on sittemmin edennyt em. kehittämishankkeen johtoryhmän oh-jauksessa, ja lakiluonnos on lähdössä pian lausunto-kierrokselle. Kilpailun näkökulmasta asiassa on mer-kittävää se, että nykyisten metsäkeskusten harjoit-tama elinkeinotoiminta on tarkoitus eriyttää uudes-sa laissa valtakunnallisen keskuksen viranomaistoi-minnoista ja yleisistä edistämistehtävistä.

Työryhmä esitti myös laajemman – sekä metsäkes-kuksia ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota että metsänhoitoyhdistyksiä koskevan – lainsäädän-töhankkeen käynnistämistä. KIVI kannattaa ajatusta, koska myös metsähoitoyhdistysten aseman kriittinen arviointi olisi kilpailun edistämiseksi välttämätöntä.


35

Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Jouk-koliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa-van kuntayhtymän perustaminen sekä tilaaja- ja pal-velutoimintojen eriyttämisen syventäminen paranta-vat pääkaupunkiseudun bussiliikennemarkkinoiden toimivuutta KIVIn esittämien tavoitteiden mukaisesti.

KIVI oli mukana myös rautateiden henkilöliiken-teen kilpailun avaamista selvittäneessä työryhmäs-sä, joka luovutti 18.5.2010 mietintönsä liikenne- ja viestintäministeriölle. Ryhmä selvitti toimeksianton-sa mukaisesti niitä toiminnallisia ja lainsäädännölli-siä järjestelyitä, joita kilpailun avaaminen edellyttää. Järjestelyt koskevat henkilöliikenteen integroidun palvelutason turvaamista, kaluston saantia, huol-toja varikkopalveluja, liikenteenohjausta, energian-jakelua, rautatiealan koulutuksen järjestämistä sekä pääsyä asemille ja kiinteistöihin.

Työryhmä esittää mietinnössään myös näkemyksensä siitä, mi-ten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa voitaisiin edetä ja mitkä palvelukokonaisuudet olisivat valmiimpia kil-pailun avaamiselle. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailutta-misessa tulisi ryhmän mielestä edetä palvelukokonaisuuksittain ja vaiheittain palvelukokonaisuuksien valmiuden mukaan hel-pommista palvelukokonaisuuksista vaikeammin toteutettavissa oleviin palvelukokonaisuuksiin.

Liikenteen kilpailuttaminen olisi työryhmän mielestä järkevää aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta. Lii-kennekokonaisuuden kilpailuttamisen valmistelut pitäisi aloit-taa välittömästi, jos tähdätään siihen, että liikenne voidaan kil-pailuttaa HSL:n ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimuksen päättymisen (31.12.2017) jälkeen. Tilaajaorganisaationa toimisi toimivaltainen viranomainen eli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hy-väksi, jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla. Jos kilpailuttamista jatkettaisiin palvelukokonaisuuksien valmiuden ja soveltuvuu-den mukaan, seuraavia järkeviä kilpailutettavia palvelukoko-naisuuksia voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliiken-nettä täydentävät taajamajunaliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti–Kouvola–Kotka, Hanko–Karjaa, Ylivieska–Iisalmi ja Nurmes–Joensuu–Pieksämäki -liikenneosuudet.

Viimeinen palvelukokonaisuus kilpailutettavaksi olisi kaukoju-naliikenne. Tähän palvelukokonaisuuteen voitaisiin liittää ny-kyinen ostoliikenne.

Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliik-keiden aukioloajoista tuli voimaan 1.12.2009. Laki on askel kohti KIVIn kannattamia vapaampia au-kioloaikoja, mutta rajoittaa viraston mielestä edel-leen tarpeettomasti vähittäiskaupan kilpailukeino-jen käyttöä. Myös kauppojen asiakkaat kärsivät mo-nimutkaisesta ja vaikeasti hahmotettavissa olevasta sääntelystä.

Aukiololaki sisältää edelleen rajauksia, jotka voivat olla niin ku-luttajien, elinkeinonharjoittajien kuin viranomaistenkin kannal-ta hankalia. Pinta-alaan, toimialaan sekä myytäviin tuotteisiin liittyvät rajaukset sekä sääntelyn mukanaan tuoma tarve poik-keuslupamenettelyyn ovat omiaan luomaan tulkintatilanteita ja tarpeetonta byrokratiaa, todetaan KIVIn asiasta eduskunnan talousvaliokunnalle antamassa lausunnossa.

Esimerkiksi Ruotsissa vähittäiskaupan aukiolorajoituksista luovuttiin jo 1970-luvun alussa, ja myös Virossa aukioloajat ovat vapaat. Aukioloaikoja koskevan lain kumoaminen – sen uudistamisen sijasta – olisi KIVIn näkemyksen mukaan ollut Suomessakin lain tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin lainsäädäntötoimi.

KIVI, opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suo-men Yrittäjät julkaisivat kesäkuussa 2009 yhteisen suosituksen elinkeinonharjoittamista edistävistä käytännöistä kuntien liikuntapalveluissa. Asian laa-jempi kilpailupoliittinen merkitys liittyy edellä kuvat-tuun keskusteluun julkisen elinkeinotoiminnan kil-pailuneutraliteetista. Tällä viitataan yleisesti tarpee-seen järjestää julkinen palvelutarjonta ja elinkeino-toiminta niin, etteivät tätä täydentävän yksityisen tarjonnan toimintaedellytykset esty tai vaarannu.

Suosituksen tarkoituksena on tuoda esiin liikuntapal-velujen tarjontaan liittyviä toimivan ja tasapuolisen kilpailun edellytyksiä lisääviä käytäntöjä. Palvelujen tarjontaa lähestytään suosituksessa nimenomaan elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien näkökulmas-ta. Suositus ei koske liikuntalain 2 §:n mukaista kun-nan toimintaa, eikä tavanomaista harrastelijatasoista urheiluseuratoimintaa.

On tärkeää, että liikuntamahdollisuuksien luomista ja tukemis-ta tarkastellaan kunnissa sekä liikunta- että elinkeinopoliittisis-ta näkökulmista. Kuntien liikuntaa edistävää toimintaa suunni-teltaessa ja kehitettäessä tulisi lisäksi tehdä selvä ero palvelujen järjestämisvastuun ja niiden tuottamisen välille.


36

Kunnan alueella toimivien yritysten ja yhdistysten tulee omia investointi- ja muita suunnitelmia laatiessaan pystyä ennakoi-maan, mitä liikuntapalveluja kunta itse aikoo vastaisuudessa tuottaa. Kuntien tulisi tästä syystä määritellä mahdollisimman selkeästi itse tuottamansa palvelut ja saattaa nämä alan mui-den toimijoiden tietoon. Myös kunnilla on vastaavasti tarve saada alan muilta toimijoilta riittävästi tietoa nykyisestä ja suunnitteilla olevasta palveluja tilatarjonnasta.

Jos kunta tuottaa liikuntalaissa kunnille asetettujen velvolli-suuksien ulkopuolelle kuuluvia palveluja tai palveluja, joita myös yksityiset toimijat tarjoavat, kunnan tulisi kiinnittää eri-tyistä huomiota näiden palvelujen hinnoitteluun. Hinnoittelun tulisi olla läpinäkyvää ja hintojen tulisi kattaa kaikki toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset sijoitetun pääoman tuottovaatimus mukaan lukien.

Kunnat voivat kunta- ja liikuntalakien nojalla tukea liikuntaa taloudellisesti monilla eri tavoilla. Elinkeinotoiminnalle anne-tun tuen tulisi kuitenkin olla läpinäkyvää, eikä tuki saisi vääris-tää kilpailuolosuhteita.

Yksi ratkaisu läpinäkyvään ja tasapuoliseen kuntalaisten lii-kuntamahdollisuuksien tukemiseen voisi olla palvelusetelien käyttö. Tuki kohdistuisi tällöin samansuuruisena sekä kuntien että yksityisten toimijoiden hallitsemien liikuntatilojen vuokrien maksamiseen.

Markkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että kunnat noudattaisivat liikuntapalveluja hankkiessaan hyvää hankinta-tapaa niissäkin tapauksissa, joissa hankintalaissa määritellyt raja-arvot eivät ylity.

Sairausvakuutuslakia muutettiin viime vuonna niin, että suuhygienistien hammaslääkärin määräyksestä tekemä tutkimus ja hoito korvataan tietyiltä osiltaan, kuten KIVI oli vuodesta 1996 lähtien toistuvasti esit-tänyt. Sairaankuljetuspalveluista poistettiin lisäksi tarveharkintainen lupajärjestelmä. KIVI oli toiminut senkin uudistuksen puolesta.

Museoviraston perinteinen viranomaistoiminta eli muinaismuistolain tarkoittamat kaivaukset voidaan apulaisoikeuskanslerin 24.7.2009 tekemän päätöksen perusteella avata kilpailulle. Viraston kilpailuneutrali-teettiongelmia ollaan lisäksi ratkaisemassa perusta-malla sen elinkeinotoimintaa varten osakeyhtiö. KIVI on edistänyt näitäkin uudistuksia.

Lainsäädäntöhankkeissa annettiin vuoden 2009 ai-kana yhteensä 48 merkittävänä pidettävää lausun-

toa, jotka koskivat mm. seuraavia aihepiirejä: ener-gia, julkiset hankinnat, jäteala, katsastustoiminta, kaupan kaavoitus, liikelaitosten yhtiöittäminen, lii-kenne, lääkkeet, metsätalous, rahoitus ja vakuutus, televiestintä, tunnistus- ja varmennepalvelut, yleis-hyödylliset yhteisöt ja yleisradiotoiminta.

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana

KIVI ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry järjestivät huhtikuussa 2010 Helsingissä semi-naarin aiheesta ”Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet”. Se-minaariin osallistui noin 200 henkilöä, jotka edusti-vat mm. valtion ja kuntien päättäjiä ja virkamiehiä, elinkeinoelämää ja erilaisia kolmannen sektorin organisaatioita.

Seminaarissa luennoivat mm. ylijohtaja Raimo Iko-nen STM:stä, professori Risto Harisalo Tampereen Yliopistosta, YTY ry:n puheenjohtaja Pirkko Karja-lainen Vanhustyön keskusliitosta sekä varatoimitus-johtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitosta.

Tilaisuuden tavoitteena oli viedä osaltaan eteenpäin keskustelua kolmannen sektorin roolista tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä on kas-vamassa merkittävästi ja jossa julkisten hyvinvointi-palvelujen järjestämistä ja tuotantoa ollaan toisaalta samanaikaisesti uudistamassa syvällisesti.

Kolmannen sektorin perinteiselle palvelutuotannolle kehittyy uudistusten myötä kilpailevia vaihtoehtoja, mutta samalla kolmannelle sektorille avautuu uusia mahdollisuuksia kehittää palvelutuotantoaan ja luo-da uudentyyppisiäkin toimintamalleja.

Uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta on olennaista turvata toimivat kilpailuolosuhteet ja kilpailuneutraliteetti eri toimijoiden – julkinen sek-tori, yksityinen sektori ja kolmas sektori – välillä. Myös kilpailusääntöjen asianmukainen soveltami-nen on uudistusten tavoitteiden toteutumisen kan-nalta tärkeää.


37

Työryhmäedustuksia

Työryhmä Työryhmän asettaja Toimikausi

Tiekartta 2020 -hankkeen seurantaryhmä EMV 28.4.2009–30.6.2010

Joukkoliikenne-foorumi LVM 1.1.2006–31.12.2009

Satamalaitoslainsäädännön uudistaminen LVM 1.5.2008–30.9.2009

Työryhmä selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia LVM 1.5.2008–30.4.2010

Kilpailun avaamista rautatieliikenteessä selvittävä työryhmä LVM 1.2.2009–31.12.2009

Viestintäpalveluiden hinnoittelurakenteiden ja vähittäishintojen seurantatyöryhmä LVM 1.4.2008–31.12.2010

Radiotaajuusasiain neuvottelukunta LVM 1.8.2008–31.3.2011

Yleisen taloustaantuman vaikutusten seuranta maamme sähköisiä viestintäpalveluita tarjoavien yritysten talouteen ja investointikykyyn

LVM 1.3.2009–31.12.2010

Taajuusmaksutyöryhmä LVM 1.4.2009– 28.2.2010

Luotsaustyöryhmä LVM 23.4.2010–31.1.2011

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke MMM 1.5.2009-31.12.2009

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeen seurantaryhmä MMM 24.2.–31.12.2010

Palvelusetelihankkeen sopimusprojekti SITRA toistaiseksi

Palvelusetelihankkeen hinnoitteluprojekti SITRA toistaiseksi

Kuluttajan talous -ryhmä Suomen Kuluttajaliitto toistaiseksi

Kilpailuympäristö, verkostot ja innovaatiotoiminta; ohjausryhmä Tekes toistaiseksi

EU 12 kilpailu-, valtiotuki- ja hankintajaosto TEM toistaiseksi

Venäjä -työryhmä TEM toistaiseksi

Heikot signaalit -hanke, TrendWiki -tietojärjestelmä TEM toistaiseksi

Sähkön sisämarkkinapakettityöryhmä TEM 4.11.2009–31.5.2010

OECD-koordinaatiotyöryhmä UM toistaiseksi

Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hanke VM 20.11.2009 –31.5.2010

Aluehallintovirastojen ohjausryhmä VM 1.1.2010– 31.12.2011

Jätealan lainsäädännön uudistamista valmistelevan ns. JÄLKI -työryhmän tuottajavastuujaoston työryhmä YM 21.4.2008–26.3.2009

Palveluasumisen rahoitustyöryhmä YM 17.3.–14.12.2010


38


39

Kansainvälinen yhteistyö

KIVIn tärkeimmät kansainväliset yhteistyötahot ovat vuonna 2004 perustettu EU:n kilpailuviranomaisten välinen ECN-verkosto (European Competition Network) sekä pohjoismaiset kilpailuviranomaiset. Virasto osallistuu lisäksi aktiivisesti OECD:n puitteissa teh-tävään kilpailuaiheiseen yhteistyöhön.

Muita kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. ICN (International Competition Network) ja ECA (European Competition Authorities) -verkostot sekä Venäjän fe-deraation kilpailuvirasto FAS (Federal Antimonopoly Service).

KIVIssä käsitellään vuosittain noin 600 kansainvä-liseen yhteistyöhön liittyvää asiaa, ja virasto osallis-tuu vuosittain yli 50:een kilpailusääntöjen toimeen-panoa ja kilpailupolitiikkaa koskevaan kansainväli-seen kokoukseen.

Oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia

ECN-yhteistyö tarjoaa ECN-verkoston jäsenille konk-reettisia oikeuksia, joihin ne voivat vedota myös yk-sittäisissä kilpailunrajoitustapauksissa. KIVI voi esimerkiksi pyytää toisen EU-valtion kilpailuviran-omaista tekemään puolestaan tarkastuksia kysei-sen valtion alueella toimivissa yrityksissä, jos yrityk-siä epäillään Suomen markkinoihin tai suomalaisiin asiakkaisiin kohdistuvasta kilpailun rajoittamisesta.

Viraston tehtävänä on toisaalta huolehtia myösniistä kansainvälisistä velvoitteista, joista Suomi valtiona ja KIVI kansallisena kilpailuviranomaise-na ovat sitoutuneet huolehtimaan. Merkittävä osa velvoitteista liittyy Suomen EU-jäsenyyteen ja EU:n kilpailuoikeuden tehokkaaseen soveltamiseen Suo-messa.

EU-velvoitteisiin kuuluvat myös tehtävät, joilla täh-dätään esimerkiksi ECN-verkostoyhteistyön kehit-tämiseen ja EU:n kilpailusääntöjen yleisten sovelta-misongelmien ratkaisemiseen. Jäsenvaltioiden kil-

pailuviranomaiset osallistuvat lisäksi kuulemistilai-suuksissa ja neuvoa-antavassa komiteassa komissi-ossa vireillä olevien kilpailunrajoitus- ja yrityskaup-pa-asioiden käsittelyyn.

Kansainvälinen yhteistyö lisää viraston henkilöstön osaamista ja luo siten uusia mahdollisuuksia kan-sallisen kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen tehostamiseen. Yhteistyö varmistaa sen, että KIVIs-sä tunnetaan kansallista kilpailupolitiikkaa toteutet-taessa myös viimeisimmät kansainväliset kilpailuoi-keuden ja kilpailun taloustieteen kehityslinjat. Viras-to voi vastaavasti nostaa kansainvälisen keskustelun aiheiksi tärkeinä pitämiään kysymyksiä.

ECN-verkoston jäsenet auttavat tarvit-taessa toisiaan EU:n kilpailusääntöjen vastaisten kilpailunrajoitusten selvittä-misessä.

Tapauskäsittelyyn liittyvä ECN-yhteistyö

ECN-verkoston jäsenet ilmoittavat toisilleen kai-kista kilpailuasioista, joissa ne soveltavat Euroo-pan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 tai 102 artiklaa – joko ennen ensim-mäisen virallisen tutkintatoimenpiteen aloittamis-ta tai välittömästi sen jälkeen. Jäsenvaltioilla on lisäksi velvollisuus ilmoittaa komissiolle tietyistä kilpailunrajoituksia koskevista päätöksistä vähin-tään 30 päivää ennen päätösten antamista.

Verkoston jäsenet voivat tarvittaessa sopia keske-nään siitä, mikä viranomainen sopii parhaiten ver-koston piirissä vireille tulleen tapauksen käsitteli-jäksi. Myös KIVI voi näin saada käsiteltäväkseen tapauksen, joka on alun perin tullut vireille joko komissiossa tai jossakin toisessa jäsenvaltiossa.


40

Verkoston jäsenet auttavat tarvittaessa toisiaan EU:n kilpailusääntöjen vastaisten kilpailunrajoitusten selvit-tämisessä. Viranomaiset voivat esimerkiksi toimittaa toisilleen selvitystyössä tarvittavia tietoja ja tehdä yri-tystarkastuksia toisen kilpailuviranomaisen pyynnöstä.

Tarkastuksilla hankittu aineisto – luottamukselliset tiedot mukaan lukien – voidaan toimittaa eteenpäin tarkastusta pyytäneelle verkoston jäsenelle, ja tie-toja voidaan käyttää todisteina tapausta käsiteltä-essä. Toiselta kilpailuviranomaiselta saatuja tietoja voidaan kuitenkin käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on koottu. ECN-verkoston jäseniä si-too lisäksi salassapitovelvollisuus verkoston piirissä vaihdettujen tietojen osalta.

Työryhmä- ja muu ECN-yhteistyö

ECN-verkoston jäsenet tapaavat toisiaan säännölli-sesti ns. yleiskokouksissa sekä toimiala- ja muiden työryhmien kokouksissa. Jäsenvaltioiden kilpailuvi-ranomaisten päälliköt kokoontuvat lisäksi vuosittain.

Toimialakohtaisia työryhmiä ovat mm. elintarvike-, energia-, liikenne-, lääke-, pankki-, televiestintä- ja ympäristötyöryhmät. Ryhmien kokouksissa vaihde-taan tietoja ja keskustellaan eri maissa havaituista kilpailuongelmista sekä niistä ratkaisuista, joihin eri-laisissa kilpailunrajoitustapauksissa on päädytty.

ECN-verkosto on laatinut myös sakoista vapautta-mista ja niiden alentamista koskevan leniency-mal-liohjelman. Ohjelmalla pyritään estämään se, ettei-vät jäsenmaiden erilaiset järjestelmät saisi vapau-tushakemuksen jättämistä harkitsevia yrityksiä luo-pumaan hakemuksistaan.

Pohjoismainen yhteistyö

Kilpailuviranomaisten pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomen ohella Ruotsin, Norjan, Tans-kan, Islannin, Färsaarten ja Grönlannin kilpailuviran-omaiset. Yhteistyön päätapahtuma on vuosittain eri Pohjoismaissa järjestettävä 2–3 päivää kestävä vuo-sikokous, johon Suomesta osallistuu yleensä noin 10 henkilöä. KIVIn edustajien ohella kokoukseen osallistuu aina myös TEM:ssä kilpailuasioista vas-taavia virkamiehiä.

Vuosikokoukseen valitaan yleensä muutamia pää-teemoja. Aiheet valitaan mahdollisuuksien mukaan niin, että valinnassa ennakoidaan jo valmiiksi asiat, joissa yhteistyön tarve näyttää ilmeiseltä. Jos kysees-sä on laajempaa selvitystä vaativa kokonaisuus, asi-asta saatetaan laatia myös perusteellisempi yhteis-pohjoismainen raportti.

Yhteisraportteja on laadittu 2000-luvulla vuosittain. Vuonna 2009 pohjoismaiset kilpailuviranomaiset julkaisivat raportin kilpailupolitiikan roolista talou-den taantumassa. Aiempien vuosien toimialakoh-taisten raporttien aiheita ovat olleet mm. apteekki- ja lääkemarkkinat, sähkö-, tele- ja vähittäispankkimark-kinat sekä elintarviketeollisuus ja -kauppa.

Pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteisraportit löytyvät vuodesta 2002 alkaen sähköisessä muodossa osoitteesta www.kilpailuvirasto.fi > Julkaisut

Pohjoismaiset virastopäälliköt kokoontuvat lisäksi kerran vuodessa suunnittelemaan ja koordinoimaan viranomaisten välistä käytännön yhteistyötä. Viran-omaiset ovat vuosien mittaan perustaneet myös yh-teistyötä tukevia erityistyöryhmiä, joista tällä hetkellä toimivat juristi-, ekonomisti- ja kartelliryhmät.

Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2009 Islannissa pidettiin 50. pohjoismais-ten kilpailuasioista vastaavien viranomaisten väli-nen kokous.

ECN Brief

ECN-verkoston uutiskirje (ECN Brief ) ilmestyi ensimmäisen kerran tammikuussa 2010. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje sisältää tie-toja mm. komission ja kansallisten viranomais-ten kilpailunrajoituksia koskevista päätöksistä, tuomioistuinratkaisuista, lainsäädäntöön liitty-vistä uudistuksista, toimialaselvityksistä ja muis-ta ajankohtaisista tapahtumista.


http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=julkaisut&sivu=julkaisut#4

Competition Policy and Financial Crisis – Lessons Learned and the Way Forward

41

Pohjoismaiset kilpailuviranomaiset julkaisivat syys-kuussa 2009 Reykjavikissa pitämässään vuosikoko-uksessa yhteisen raportin kilpailupolitiikan roolista talouden taantumassa. Raportin kokoamisesta so-vittiin keväällä Helsingissä pidetyssä pohjoismaisten virastopäälliköiden kokouksessa, ja sen laatimisesta vastasi yhteispohjoismainen ekonomistityöryhmä.

Kannusteena talouden kriisiä koskevan raportin laa-timiselle oli pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteinen huoli siitä, ettei kilpailupolitiikan pitkän ai-kavälin tavoitteita pidettäisikään taantuman aikana yhtä tärkeinä kuin noususuhdanteessa. Virastopääl-liköt halusivat muistuttaa mieliin aiemmista kriiseis-tä saadut kokemukset ja taloudellisen tutkimuksen tulokset, joiden mukaan toimiva kilpailu lisää lasku-suhdanteessakin yleistä hyvinvointia ja vahvistaa ta-louden edellytyksiä irtautua taantumasta.

Englanniksi julkaistu raportti, Competition Policy and Financial Crises – Lessons Learned and the Way Forward, sisältää katsaukset kriisin vaikutuksiin eri Pohjoismaissa sekä kuvauksen eri maissa käyttöön-otetuista menettelyistä, joilla taantuman negatiivi-sia vaikutuksia on pyritty lieventämään. Raportissa kuvataan lisäksi yleisesti taloudellisen kilpailun suh-detta innovaatioihin ja talouden kasvuun.

– Toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen on erityisen tärkeää juuri talouden laskusuhdanteessa, todetaan raportissa. 1930-luvun suuri lamakausi ja myöhemmät kriisit ovat opettaneet, että tehokas kil-pailuvalvonta ja kilpailua haittaavan sääntelyn pur-kaminen auttavat taloutta toipumaan nopeammin ja varmistavat sen, että markkinarakenne kehittyy jat-kossa uuteen elinkelpoisempaan suuntaan. Kilpai-lupoliittisista tavoitteista tinkiminen saattaa puoles-taan pahimmillaan johtaa kansainvälisen kilpailuky-vyn rapautumiseen ja kriisin pitkittymiseen.

Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien turvaami-nen edellyttää tulevina vuosina innovatiivisuutta ja tehokkuutta sekä yksityisen että julkisen sektorin toi-mijoilta. Toimiva kilpailu auttaa raportin mukaan ta-voitteen saavuttamisessa.

Vaikka talouden kriisi onkin koskettanut eri Pohjois-maita osittain eri tavalla, kilpailupolitiikan haasteet ovat kuitenkin kaikissa Pohjoismaissa – ja muualla-kin – pohjimmiltaan samanlaisia. Raportti sisältääkin useita sekä kilpailuviranomaisia itseään että poliitti-sia päätöksentekijöitä koskevia yleisiä suosituksia:

• Taloutta ei tulisi elvyttää tavoilla, jotka ovat risti-riidassa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Toi-menpiteiden vaikutukset kilpailulle tulisi arvioida etukäteen, ja vaihtoehtoisista ratkaisuista tulisi aina pyrkiä valitsemaan kilpailua vähiten vääris-tävä vaihtoehto. Väliaikaisiksi suunnitelluista toi-mista tulisi lisäksi päästä eroon kohtuullisessa ajassa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää uusien yrittäjien markkinoille tuloon liittyvien es-teiden purkamiseen.

• Kilpailuviranomaisten itsensä kannattaa suun-nata resurssinsa erityisesti niiden alojen valvon-taan, jotka ovat merkittäviä taantumasta irrot-tautumisen kannalta. Viranomaisten tulee lisäk-si ymmärtää markkinatoimijoihin ja poliittisiin päättäjiin kriisin johdosta kohdistuvat paineet ja olla itsekin valmiita toimimaan tarvittaessa nope-asti ja joustavasti.

• Julkisten hankintojen osuus kansantuotteesta on kaikissa Pohjoismaissa suuri. Erityisesti niiden kohdalla tulee siksi menetellä tavoilla, jotka edis-tävät kilpailua ja kannustavat uusia yrityksiä mark-kinoille tuloon. Kilpailuttamisella saavutetaan kuitenkin hyvää laatua ja kustannussäästöjä vain silloin, kun tarjouksia tekevät yritykset kilpailevat aidosti keskenään. Hankintaviranomaisten kan-nattaakin raportin mukaan opetella tunnistamaan myös tarjouskartellien tyypilliset tunnusmerkit.


42

OECD-yhteistyö

OECD:hen (Organisation for Economic Cooperation and Development) kuuluu kesäkuun lopussa jo 34 jäsen-maata, uusimpina Chile, Israel, Slovenia ja Viro. Suo-mi, joka on ollut järjestön jäsen jo vuodesta 1969, osal-listuu aktiivisesti sen eri komiteoiden työskentelyyn.

OECD:n kilpailukomiteassa (Competition Commit-tee) Suomea edustaa Kilpailuvirasto. Komitea ko-koontuu kolme kertaa vuodessa, ja sillä on kaksi ala-työryhmää. Toinen työryhmistä (WP2) on erikoistu-nut kilpailupolitiikan ja sääntelyn väliseen yhteyteen, toinen (WP3) yrityskauppoihin ja kartellikysymyksiin.

Keskeinen työtapa on ns. roundtable-keskustelu, jossa ennakkoon toimitettujen muistioiden pohjalta käydään keskustelua kulloinkin valitusta kilpailuoi-keuden tai kilpailun taloustieteen teemasta. Kokouk-siin osallistuu jäsenmaiden edustajien ohella lähes poikkeuksetta myös maailman johtavia kilpailun ta-loustieteen ja kilpailuoikeuden asiantuntijoita sekä elinkeinoelämän edustajia. Myös suomalaisia yrityk-siä on osallistunut kokouksiin.

Kilpailukomitea valmistelee OECD:n hyväksyttäväksi erilaisia kilpailuun liittyviä suosituksia. Esimerkiksi vuonna 2005 järjestö julkaisi suosituksen kilpailuvi-ranomaisten välisestä tietojenvaihdosta kartelliasi-oissa. Viimeisin julkaistu suositus koskee kilpailuky-symysten arviointia sektorikohtaista toimialasäänte-lyä laadittaessa.

Komitea järjestää lisäksi vuosittain Global Forum on Competition -tapahtuman, joka on luotu edistämään OECD-jäsenmaiden ja ei-jäsenmaiden välistä keskus-telua. Tapahtumaan osallistuvat myös esimerkiksi Kii-na ja Intia. Osa OECD:n ulkopuolisista maista (mm. Brasilia ja Venäjä) osallistuu ns. tarkkailijastatuksella myös suoraan kilpailukomitean työhön.

Kilpailukysymykset ovat kilpailukomitean ohella esil-lä myös eräissä muissa OECD:n komiteoissa. Ehkä merkittävin tässä suhteessa on talouskomitea, joka ottaa jäsenmaiden talouspolitiikan arviointien yhtey-dessä kantaa myös maassa harjoitettavan kilpailu-politiikan mahdollisiin puutteisiin. Talouskomitean viimeisin Suomea koskeva maakatsaus julkaistiin huhtikuussa 2010.

KIVI on edustettuna myös ulkoasiainministeri-ön perustamassa OECD-asioiden pysyvässä koor-dinaatioryhmässä, jonka tavoitteena on ohjata OECD:n sisältötyötä Suomelle hyödylliseen suun-taan sekä edistää työn hyväksikäyttöä valtionhallin-nossa. Ryhmään kuuluvat eri ministeriöiden edus-tajien ohella myös Suomen Pankin, Tilastokeskuk-sen ja Kuluttajaviraston edustajat.

Muu kansainvälinen yhteistyö

International Competition Network (ICN)

Vuonna 2001 perustettuun ICN-verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 100 kilpailuviranomaista eri puolilta maailmaa. KIVI on ollut alusta asti verkoston jäsen. Verkoston tavoitteena on lisätä kilpailun taloustiedettä ja kilpailuoikeutta koskevaa tietämystä, osaamista ja keskustelua maailmassa.

ICN poikkeaa jäsenistönsä osalta esimerkiksi OECD:stä, joka on ennen kaikkea hallitusten väli-nen järjestö. ICN ja OECD toimivat joka tapaukses-sa hyvässä yhteistyössä ja koordinoivat keskinäistä toimintaansa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Toiminnalle on tyypillistä, että myös elinkeinoelämä ja korkeakoulut ovat yhteistyössä aktiivisesti muka-na. Toinen verkoston toimintaa kuvaava piirre on se, ettei sillä ole varsinaista pysyvää, asioita valmistele-vaa henkilökuntaa.

Yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja jäsenvi-ranomaisten resurssien hyödyntämiseen, ja asioi-den valmistelu tapahtuu – vuosikokouksia lukuun ottamatta – pitkälti sähköisen yhteydenpidon avul-la. Toiminnan pääalueita ovat tällä hetkellä kartellit, yrityskaupat, yksipuolisten toimien käyttö kilpailu-keinona (unilateral conduct) sekä kilpailun edistä-minen (deregulaatio, advocacy).

Toiminnan keskeisiä tuotoksia ovat käytännönlähei-set raportit, jotka on suunnattu sekä verkoston jä-senille itselleen että yrityksille ja erityisesti sellaisille maille, joissa kilpailuoikeuden soveltaminen ei ole vielä vakiintunut ja joissa kilpailukulttuuri on vasta kehittymässä.

Lisää tietoa ICN-verkostosta löytyy osoitteesta www.internationalcompetitionnetwork.org


http://www.internationalcompetitionnetwork.org

43

European Competition Authorities (ECA)

ECA on vuonna 2001 perustettu kansainvälinen yh-teistyöverkosto, johon kuuluvat ECN-verkoston jä-senten ohella EFTA-maiden kilpailuviranomaiset (Norja, Islanti ja Liechtenstein) sekä EFTAn valvon-taviranomainen.

ECAn tarkoituksena on parantaa kilpailuviranomais-ten välistä yhteistyötä ja edistää kansallisten ja eu-rooppalaisten kilpailusääntöjen tehokasta täytän-töönpanoa. Yhteistyö verkostossa koostuu viran-omaisten välisestä tietojen ja kokemusten vaihdosta erityisesti tapaamisten ja työryhmien muodossa.

Työryhmiä on perustettu käsittelemään muun mu-assa sakkovapautusta (leniency), fi nanssipalveluita sekä ilmailu-alaa koskevia asioita. Työryhmät ovat myös julkaisseet useita raportteja, joista keväällä 2009 julkaistu viimeisin raportti käsittelee sitoumus-ten käyttöä kilpailunrajoitusasioissa.

Tärkeä yhteistyömuoto ECA-verkostossa liittyy yri-tyskauppavalvontaan: Kun verkostoon kuuluva vi-ranomainen vastaanottaa useassa ECA-maassa il-moituskynnyksen ylittävää yrityskauppaa koskevan ilmoituksen, se välittää muille jäsenille tiedot yri-tyskaupasta ja tapauskäsittelijöiden yhteystiedois-ta. Eri maiden tapauskäsittelijät voivat näin vaihtaa tapausta koskevia ei-luottamuksellisia tietoja keske-nään. Luottamuksellisten tietojen vaihtaminen on mahdollista vain, jos kansalliset ja EU-säädökset sen sallivat.

Federal Antimonopoly Service (FAS)

Kilpailuvirastolla on yhteistyösopimus Venäjän fe-deraation kilpailuviraston FAS:n kanssa. Yhteistyön konkreettinen muoto on kerran vuodessa tapahtu-va vastavuoroinen tutkijavierailu Moskovaan / Hel-sinkiin.

FAS:n pääjohtaja Igor Artemyev esiintyi huhtikuussa 2010 Helsingissä KIVIn järjestämässä seminaarissa. Artemyevin aiheina olivat mm. Venäjän kilpailulain-säädännön kehitys, julkisia hankintoja ja ulkomaisia investointeja koskevien säännösten valvonta, kilpai-lun edistäminen sekä kansainvälinen yhteistyö kil-pailuun liittyen. Tilaisuuteen osallistui KIVIn oman henkilöstön lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia sekä päättäjiä ja muita virkamiehiä.

KIVI kuuluu myös TEM:n johdolla toimivaan Venä-jä-verkostoon, joka perustettiin 2000-luvun alussa. Verkosto koostuu TEM:n ja sen hallinnonaloilla toi-mivien vienti- ja yrityspalveluorganisaatioiden Venä-jä-asiantuntijoista sekä ministeriön ulkoisten, erityi-sesti talouselämää edustavien, sidosryhmien yhdys-henkilöistä. Verkosto toimii keskustelufoorumina ja tiedonvaihtokanavana eri tahojen välillä ja koordinoi yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

UNCTAD

YK:n alaisella, hallitusten välisellä kauppa- ja kehi-tysjärjestö UNCTADilla on muun toiminnan ohella myös kilpailupolitiikan toimintaohjelma. UNCTAD:n yksi keskeinen toiminta-alue on viime vuosina ollut ns. mallikilpailulain valmistelu, jonka laatimiseen myös Kilpailuvirasto on osallistunut.

Finanssikriisiä ja sen vaikutuksia kilpailuun ja kilpailupolitiikkaan käsiteltiin pääaiheena OECD:n kilpailuko-mitean helmikuun 2009 kokouksessa (Competition and Financial Markets). Myös Suomi toimitti keskustelun pohjaksi oman muistionsa aiheesta.

Kilpailukomitean roundtable-keskusteluihin liittyvät yhteenvedot ja taustamuistiot vuodesta 1996 alkaen löytyvät osoitteesta www.oecd.org/competition/roundtables


44

Viestintä

Vuoden 2009 alussa julkaistussa KIVIä koskenees-sa selvitysmiesarvioinnissa otettiin kantaa myös viestintään. Arvioinnissa todettiin, että viraston tu-lisi mm. osallistua nykyistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun ja lisätä henkilökohtaisia yhteyksiä eri sidosryhmien edustajiin. Myös sähköisessä viestin-nässä nähtiin kehittämisen varaa.

Sidosryhmäseminaareja järjestettiin viime vuonna aiemman yhden sijasta kolme, ja kotisivujen uutis-tuotantoa lisättiin. Viraston asiantuntijat pitivät li-säksi sidosryhmien edustajille 30–40 esitelmää, ja eri lehdet julkaisivat yhteensä kuusi viraston asian-tuntijoiden laatimaa vastinetta tai mielipidekirjoitus-ta. Mediatiedotteita annettiin 17.

• Perinteistä KIVI-päivää vietettiin lokakuussa 2009 järjestämällä yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa seminaari tarjouskartelleista. Tilaisuuden tavoitteena oli parantaa julkisten hankintayksi-köiden mahdollisuuksia havaita ja torjua ennalta kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä (Aihees-ta lisää sivulla 20).

• Kartelliaihetta käsiteltiin myös toisessa, erityises-ti kilpailujuristeille suunnatussa seminaarissa. Tilaisuuden toisena aiheena oli artiklan 102 (ent. 82) soveltamisuudistus. Seminaari järjestettiin syyskuussa 2009 yhteistyössä Suomen Kilpailu-oikeudellisen Yhdistyksen kanssa.

• Kolmas sidosryhmätilaisuus oli Kilpailu ja tulok-sella johtaminen terveydenhuollossa -seminaari, joka järjestettiin yhdessä Lääketeollisuus ry:n kanssa. Marraskuussa 2009 järjestetty tilaisuus kokosi paikalle noin 150 kuulijaa. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua terveyden-huollon kehittämiseen ja kilpailuun liittyvistä tee-moista.

Viraston sidosryhmälehdestä (Kilpailu-uutiset) il-mestyi aiempaan tapaan kolme numeroa, teemoina mm. kilpailusääntöjen uudistaminen, kartellivalvon-ta ja kilpailun rooli taantumasta irrottautumisessa.

Lehden painos on tällä hetkellä 2500 kappaletta, ja sitä postitetaan – sekä tilausten perusteella että muuten – laajasti viraston sidosryhmille. Lehti ja sen kirjoitukset julkaistaan myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.kilpailuvirasto.fi .

Selvityksiä-sarjassa julkaistiin viraston erikoistutkija Minna Heikinsalmen opinnäytetyö: ”Kilpailunrikko-mismaksu kartellitapauksissa Suomessa – määräytymis-perusteet ja seuraamusmaksun taso.”

Lisäksi julkaistiin vuosikirja (2009) ja laadittiin epä-virallinen käännös OECD:n kevään 2009 tarjouskar-telliohjeesta.

Toimivan kilpailun myönteisistä vaikutuksista viesti-minen on haasteellista. Vaikka kilpailusääntöjä on Suomessa sovellettu jo yli 50 vuotta, lainsäädännön tavoitteet ja kilpailun vaikutukset ovat saattaneet jäädä monille epäselviksi.

Ongelmana viestin perillemenossa on mm. se, että kilpailun vaikutukset saattavat toisinaan lyhyellä täh-täimellä olla tiettyjen ryhmien kannalta negatiivisia, ja heidän kärsimänsä menetykset korostuvat helposti julkisesssa keskustelussa.

Toimivan kilpailun mukanaan tuoma pidemmän ai-kavälin myönteinen kehitys – tai taantuman oloissa ”odotettua parempi” talouskehitys – ei ylitä uutiskyn-

nystä yhtä helposti.


45

Myönteistä kehitystä

KIVIn tärkeimmät sidosryhmät – poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä, kilpailujuristit, virkamiehet, tutkijat ja media – antoivat kevään 2009 sidosryhmätutki-muksessa virastolle edellistä vuotta paremman arvi-on viestinnän toimivuudesta (3,4 • 3,6 asteikolla 1-5). Kehittymistä oli tapahtunut sekä viestinnän ajankoh-taisuudessa (3,5 • 3,8) että viraston lähestyttävyydes-sä (3,2 • 3,6).

Myös viestinnän ymmärrettävyys arvioitiin edellis-tä vuotta paremmaksi (3,5 • 3,7). Heikoimman osa-alueittaisen arvion, mikä sekin oli kohtuullinen, sai viestinnän aktiivisuus (3,4).

Eri sidosryhmät antoivat kokonaisuutena viestin-nän toimivuudelle hyvin samantasoiset arviot. Juris-tit antoivat kuitenkin keskimäärin hieman parempia arvioita kuin muut, ja päättäjät hieman kriittisimpiä arvioita. Päättäjille viestintä ei näyttäydy yhtä ym-märrettävänä kuin muille sidosryhmille (3,3), minkä lisäksi he kokevat viraston lähestyttävyyden heikom-maksi (2,9).

Yhteensä

Kauppalehti liitteineen

Helsingin Sanomat / Esmerk

0

50

100

150

200

250

300

2009200820072006200520042003200220012000

Viestinnän näkökulmasta erityisen myönteistä oli se, että median edustajien arviot viestinnän toimivuu-desta olivat kaikki parantuneet edellisestä vuodesta.

Yleiskuvaltaan virastoa pidettiin vastauksissa ennen muuta luotettavana (4,1) ja ammattitaitoisena (4,0), mutta myös tasapuolisena (3,9), laadukkaana (3,9) ja yhteiskunnallisesti vaikuttavana (3,9). Huonoim-min virastoa kuvasivat vastaajien mielestä ilmaisut avoin (3,2), ripeä (2,9) ja luova(2,8).

KIVIä koskeneita artikkeleja julkaistiin lisäksi viime vuonna keskeisissä tiedotusvälineissä lähes kaksi ker-taa edellisvuotta enemmän (ks. kuva 8). Uutisaiheet olivat monipuolisia: ajankohtaisten asfaltti- ja raaka-puukartellien ohella kirjoitettiin runsaasti myös vä-hittäiskaupasta (kaavoitus, aukioloajat, ruoan hinta), metsäsektorista (metsäkauppa ja -teollisuus sekä met-säalan muut organisaatiot ) sekä energiakysymyksistä.

Valtakunnallisten ja maakuntalehtien pääkirjoituksissa KIVI mainittiin vuoden aikana 21 kertaa.

Kuva 8. Kilpailuvirastoa käsitelleet uutisartikkelit vuosina 2000–2009


46


47

Rainer Lindberg1

EU:n ja Suomen kilpailuoikeudessa tapah-tui merkittäviä muutoksia toukokuussa 2004. EU:n kilpailuoikeudessa yksi keskei-nen muutos oli se, että jäsenmaiden kilpai-luviranomaiset saivat toimivallan soveltaa täysimääräisesti myös EU:n kilpailusääntö-jen 101 ja 102 artikloita. Kilpailunrajoitus-lain muutokset pyrkivät puolestaan varmis-tamaan, että tämä muutos toteutuu on-nistuneesti myös Suomessa. Kaiken kaikki-aan muutokset EU:ssa ja Suomessa tähtä-sivät siihen, että kilpailuviranomaiset voi-sivat tehokkaammin paljastaa vakavimpia kilpailunrajoituksia.

Euroopan komissio laati viime vuonna omista koke-muksistaan raportin2 todeten, että vuoden 2004 lain-muutokset ovat antaneet sille tehokkaammat mah-dollisuudet puuttua vakavimpiin kilpailunrajoituk-siin. Tässä artikkelissa arvioidaan vuoden 2004 lain-muutoksen vaikutusta Suomen kilpailuviranomais-ten mahdollisuuksiin puuttua vakavimpiin ja ennen kaikkea kilpailijoiden välisiin kilpailunrajoituksiin.

Poikkeusluvista luopuminen

Vuoden 2004 kilpailunrajoituslain muutos johti poikkeuslupajärjestelmästä luopumiseen. Samal-la myös puuttumattomuustodistuksista luovuttiin. Tämä tarkoitti sitä, että yrityksillä ei ollut enää mah-

1 Artikkelin kirjoittaja apulaisjohtaja Rainer Lindberg toimii Kilpailu-viraston Kansainväliset asiat -ryhmän päällikkönä. Lindberg toimi viraston kartelliryhmän päällikkönä 10/2003 - 01/2007.

2 Commission staff working paper accompanying the Commu-nication from the Commission to the European Parliament and Council - Report on the functioning of Regulation 1/2003 [COM(2009)206 fi nal].

dollisuutta hyväksyttää menettelyitään etukäteen Kil-pailuvirastolla.

Uusi kilpailuregiimi perustuu siihen, että yritysten tulee itse arvioida toimintansa lainmukaisuus. Kil-pailuvirasto ei enää päätöksissään erikseen totea, että jokin sen käsittelemä menettely on lainmukai-nen. Virasto voi lähinnä vain todeta, ettei sillä ole ai-hetta jatkaa asian käsittelyä.

Tieto poikkeusluvista luopumisesta johti hakemus-määrän voimakkaaseen nousuun, kun järjestelyille pyrittiin saamaan poikkeuslupa vielä ennen uuden lain voimaantuloa. Tämän seurauksena Kilpailuvi-rasto käsitteli tammi-huhtikuussa 2004 lähes yhtä monta poikkeuslupahakemusta (18) kuin koko edel-lisenä vuonna yhteensä (21). Osa hakemuksista hy-lättiin, ja tapausten käsittely jatkui valitusten johdos-ta tuomioistuimessa.

Kilpailulain muutoksen yhteydessä julkaistiin mittava määrä ohjeistusta lain soveltamisesta. Tulkinta-apu-na käytetään myös yhteisön kilpailuoikeuden ratkai-sukäytäntöä. Tämän lisäksi kilpailulaki velvoitti Kil-pailuviraston antamaan yrityksille tehokasta neuvon-taa uuteen, itsearviointiin perustuvaan järjestelmään siirryttäessä.

Neuvonnassa ei kuitenkaan voitu mennä siihen, että virasto olisi de facto ryhtynyt myöntämään suullisia poikkeuslupia. Eräissä tapauksissa neuvontaproses-si on johtanut siihen, että Kilpailuvirasto on edellyt-tänyt ilmoitettuun järjestelyyn muutoksia ja ilmais-sut valmiutensa kieltää sille esitetty järjestely. 3

3 Uudistukseen liittyvistä sidosryhmien kokemuksista, ks. esim. Po-kela H. - Hiltunen S. (2004): Kilpailuvirasto yhteistyökumppanina. Matti Purasjoki 60 vuotta juhlakirja.

Vuoden 2004 kilpailusääntömuutokset ja kilpailuvalvonnan vaikuttavuus


48

Painopiste vakaviin kilpailunrajoituksiin

Kilpailulain muutos tähtäsi siihen, että poikkeuslu-vista luopuminen tehostaisi kilpailuvalvontaa, kun virasto voisi kohdentaa voimavarojaan vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. Tämä tarkoitti ennen kaikkea kiellettyihin kilpailijoiden välisiin kilpailunrajoituk-siin keskittymistä, ml. salaisiin kartelleihin.

Kilpailijoiden väliset kielletyt kilpailunrajoitukset oli-vat luonteva painopiste myös siksi, että OECD oli ai-kaisemmin kiinnittänyt huomiota kartellivalvonnan puutteisiin Suomessa. Koska toukokuun 2004 lain-muutos kielsi myös eräät vertikaaliset jakelutieme-nettelyt, myös niitä koskeva valvonta nousi paino-pisteeksi.

Kilpailuvirasto teki vuonna 2006 kiellettyjen kilpai-lunrajoitusten paikallistamiseksi ns. kuntakierrok-sen, jossa viraston edustajat yhdessä Suomen Kun-taliiton edustajien kanssa järjestivät suurimpien kaupunkien hankintaorganisaatioille lähes 20 kou-lutustilaisuutta tarjouskartellien tunnistamiseksi.4 Samalla virasto sai arvokasta tietoa eri markkinoil-la ja eri puolilla maata ilmenevistä kartelliepäilyistä. Lisäksi aloitettiin sähköisen tarkastustoiminnan ke-hittäminen.

Yksi tapa tarkastella valvonnan painopisteen muu-tosta on arvioida kilpailunrajoituksista määrättyjen seuraamusmaksujen määrää ja tasoa pidemmäl-lä aikajänteellä. Tarkastelu tukee käsitystä, että toi-minnan painopistettä on onnistuttu siirtämään va-kavimpiin kilpailijoiden välisiin kilpailunrajoituksiin vuoden 2004 lainmuutoksen edellyttämällä tavalla.

Taulukossa 1 on lueteltu kilpailijoiden välisistä kilpai-lunrajoituksista määrätyt sakkoseuraamukset Suo-messa vuosina 1992-2009 (horisontaaliset kilpai-lunrajoitukset). Taulukko sisältää myös jakeluteiden kilpailurikkomuksista määrätyt sakkoseuraamukset, jotka määrähinnoittelua lukuun ottamatta tulivat kieltosäännösten piiriin vasta vuonna 2004. Mää-räävän markkina-aseman väärinkäytöstä määrätyt sakkoseuraamukset on kuvattu taulukossa 2. Mark-

4 Jatkoa tälle toiminnalle oli myös Kilpailuviraston ja Suomen Kuntaliiton syksyllä 2009 järjestämä tarjouskartelliseminaari.

kinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun vain Kil-pailuviraston esityksestä.5

Kun tarkastellaan viime vuosien ratkaisukäytäntöä, laajimmat kartellitapaukset nousevat luonnollisesti ensimmäisenä esiin. Korkeimman hallinto-oikeuden asfalttikartellista antama tuomio on tärkeä ennakko-ratkaisu paitsi seuraamusmaksutason myös kartelli-tapausten näytönarvioinnin suhteen. KHO:n ohjaa-va vaikutus näkyy selkeästi sittemmin ratkaistussa raakapuukaupan kartellitapauksessa, jossa markki-naoikeus soveltaa suoraan korkeimman hallinto-oi-keuden asfalttitapauksessa luomaa näyttölinjausta.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä parhail-laan oleva autovaraosakauppaa koskeva kartelli on ensimmäinen KHO:een päätynyt leniency-tapaus, ja KHO:n tuleva ratkaisu tuo mahdollisesti uusia näyt-tölinjauksia leniency-hakijan toimittaman näytön ar-viointiin.

Vähämerkityksellisyys ei ole kategorista

Kilpailuvirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, esi-tetäänkö kilpailunrajoituksesta seuraamusmaksua vai ei. Tämän seurauksena aika ajoin kysytään, vie-däänkö tuomioistuimiin laajojen kartellien ohella myös vähämerkityksellisiä kilpailunrajoituksia. Kysy-mys on toki aiheellinen, mutta edellyttää yhteisym-märrystä myös siitä, milloin kyseessä on vähämerki-tyksellinen lainvastaisuus.

Seuraavassa esitetään – käytännön esimerkein –eräitä näkökohtia tästä kysymyksestä. Kaikki maini-tut tapaukset päätyivät markkinaoikeuteen Kilpailu-viraston seuraamusmaksuesityksinä.

Ensinnäkin, päällisin puolin pienimuotoiselta vai-kuttava tapaus voi kuitenkin olla periaatteellisesti merkittävä. Ratkaisukäytännöstä voidaan ottaa esi-merkit Greendoor- ja Lastentarvike –tapauksista, joissa oli kyse Internet-kaupalle asetetuista rajoituk-sista. Greendooor-tapauksessa markkinoille tullutta

5 Taulukossa on esitetty tuomioistuimen määräämät seuraamus-maksut. Ne eivät välttämättä vastaa KIVIn esittämää seuraamus-maksua.


49

Taulukko 1. Horisontaalisista ja vertikaalisista kilpailunrajoituksista Suomessa määrätyt seuraamusmaksut

Taulukko 2.Määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Suomessa määrätyt seuraamusmaksut

KIVIn seuraamusmaksuesityksen ajankohta € KIVIn seuraamusmaksuesityksen ajankohta €1992 — —

1993 — Neste 336 000

1994 Vihannin taksit, tarjouskartelli 6 700 —

1995 Linja-autoliitto, hintasuositusFinnpap jäsenyrityksineen, kartelli

16 800 924 000

—

1996 — Valio 840 000

1997 — Ajasto 336 000

1998 — Alfons Håkans/Finntugs 54 600

1999 — Elisa 4 200 000

2000 Raakapuun hankinta, kartelli 1 512 000 Turun PuhelinSalon Seudun PuhelinIlmatieteen laitos

588 000168 00020 000

2001 Kuopion taksiautoilijat, tarjouskartelliSkanska/YIT, tarjouskartelli

5 000160 000

Gramex 250 000

2002 — —

2003 — —

2004 Asfalttiyritykset, kartelli 82 550 000 —

2005 K-kauppiasliitto/Kesko, määrähinnoittelu 110 000 SNOY* 100 000

2006 Kodinkonehuoltojen Liitto*, hintayhteistyöAutovaraosat*, kollektiivinen boikottiRaakapuun hankinta, kartelli Tec Service (Tecalemit), määrähinnoitteluLastentarvike, jakelutierikkomus

5 000 1 030 000

51 000 00080 00015 000

—

2007 — —

2008 Suomen Hiusyrittäjät*, hintasuositus 33 000

2009 — —

* Valitusprosessi vireillä KHO:ssa * Valitusprosessi vireillä KHO:ssa


50

yrittäjää estettiin hinnoittelemasta tuotteita netti-kaupassa itsenäisesti, ja hänen mahdollisuuksiaan hyödyntää sähköisen liiketoimintakonseptin kustan-nusetuja rajoitettiin.6

Lastentarvike-tapauksessa jälleenmyyjiltä kiellettiin jopa passiivinen myynti toimialueidensa ulkopuo-lelle samoin kuin markkinointi Internetin välityksel-lä. Kilpailurikkomukseen syyllistyi markkinajohtaja, joka edusti alan vahvoja tuotemerkkejä. Yhtiötä oli kehotettu ensimmäisen kerran vuonna 1999 teke-mään jakelusopimuksiinsa kilpailuoikeuden edellyt-tämät muutokset, mutta neuvonta ei johtanut muu-toksiin sopimusehdoissa.7

Sähköisen kaupankäynnin pitäminen kilpailunrajoi-tuksista avoimena on tärkeä kilpailupoliittinen tavoi-te. Sitä voidaan pitää myös kansantaloudellisesti re-levanttina kysymyksenä, johon kilpailuviranomaiset voivat vaikuttaa yksittäisten tapausten kautta. Em. tapauksissa niin tehtiin ja luotiin kilpailuoikeudellis-ta ratkaisukäytäntöä Internet-kaupan kehittymiselle Suomessa.

Lastentarvike määrättiin maksamaan kilpailurikko-muksesta 15 000 euron seuraamusmaksu. Green-door-tapauksessa markkinaoikeus totesi lainvastai-suuden, muttei määrännyt seuraamusmaksua lähin-nä siksi, että kilpailunrajoitus oli lyhytaikainen. Tämä taas johtui siitä, että Kilpailuvirasto reagoi saamaan-sa toimenpidepyyntöön nopeasti.

Myös paikallisesti ja maantieteellisesti rajatulla alu-eella toimivat kartellit saattavat herättää kysymyk-sen kilpailuviranomaisen puuttumiskynnyksestä. Jos markkinat ovat paikallista aluetta laajemmat, puut-tumiskynnys luonnollisesti nousee. Tällöin kartelli ei välttämättä saavuta haluamiaan markkinavaikutuk-sia, kun asiakkaat voivat solmia myös kartellin ul-kopuolisia liikesuhteita. Aina näin ei kuitenkaan ole. Kilpailuoikeudellisin termein kyse on relevanteista markkinoista.

Enontekiön taksien tapaus on esimerkki paikallisen tarjouskartellin markkinavoimasta. Enontekiön kun-ta ja Lapin lääninhallitus olivat käynnistäneet usei-

6 MAO:n ratkaisu 27.1.2009, dnro 568/05/KR, nro 27/20097 MAO:n ratkaisu 13.2.2009, dnro 336/06/KR, nro 81/2009

ta kuljetuspalveluiden tarjouskilpailuita, jotka oli suunnattu enontekiöläisille taksiautoilijoille. Maantieteellisistä syistä johtuen vain enontekiö-läiset autoilijat tulivat kyseeseen tarjouksen anta-jina. Kunta ilmoitti tarjouspyynnöissä etukäteen, ettei se tule hyväksymään tarjouksia, jos niissä toimitaan kilpailulain vastaisesti. Asia päätyi Kil-pailuviraston käsittelyyn, joka esitti seuraamus-maksuja kilpailulain vastaisesta tarjouskartellis-ta. Menettelyyn osallistuivat lähes kaikki kunnan taksiautoilijat.

Markkinaoikeus totesi tarjouskartellin, mutta hyl-käsi seuraamusmaksuesityksen asian käsittelyn pitkäkestoisuudesta johtuen. Tässä yhteydessä relevanttia on markkinaoikeuden lausuma siitä, ettei tarjouskartellia voitu pitää vähäisenä kilpai-lunrajoituksena, vaikka se oli alueellisesti ja ajal-lisesti rajoittunut. Vähämerkityksellistä lainvastai-suutta voidaan jatkossa peilata myös tähän linja-ukseen.8

Yksittäistapaukset periaatteellisina kysymyksinä

Uskottava kilpailulain soveltaminen sisältää muun muassa sen, että valvontaviranomaisten antamia ratkaisuja noudatetaan ja että määrä-tyt kiellot ovat käytännössäkin tehokkaita. Myös muiden markkinoilla toimivien tahojen on voitava luottaa siihen, että viranomaisten kieltämiä me-nettelyjä ei markkinoilla jatketa.

Tämä periaatteellinen seikka oli keskeisesti esil-lä Kesko/K-kauppiaat -tapauksessa. Vaikka Kilpai-luvirasto oli evännyt ryhmittymän poikkeuslupa-hakemuksen eräiden päivittäistavaratuotteiden enimmäishinnoittelusta, menettelyä jatkettiin sii-tä huolimatta. Kilpailuviraston esityksestä mark-kinaoikeus määräsi osallisille yhteensä 110 000 euron seuraamusmaksut.9

Suomessa on ollut alimpien jälleenmyyntihinto-jen määrähintakielto vuodesta 1964. Ensimmäi-nen seuraamusmaksu tästä kiellosta määrättiin Tecalemit-ratkaisussa helmikuussa 2010.

8 MAO:n ratkaisu 31.12.2008, dnro 230/05/KR, nro 642/2008 9 MAO:n ratkaisu 21.12.2009,dnro 132/05/KR, nro 648/2009


51

Tecalemitilla oli korjaamolaitteiden huoltomarkki-noilla 30 prosentin ja siihen liittyvässä laitekaupas-sa 30–40 prosentin markkinaosuus. Yritys kielsi jäl-leenmyyjiään alittamasta sen asettamaa minimi-hintaa. Määräys vaikutti kilpailuun myös horison-taalisesti estämällä jälleenmyyjiä kilpailemasta pait-si Tecalemitin kanssa myös muiden valtuutettujen jälleenmyyjien kanssa. Kyseessä on palvelumarkki-noita koskeva tapaus, jota erilaisissa kansainvälissä selvityksissä (EU, OECD) on nimenomaan pidetty heikon kilpailun sektorina Suomessa. Tästä syystä sektoria on suositeltu myös kilpailupolitiikan paino-pisteeksi.10

Korkein hallinto-oikeus arvioi tällä hetkellä Nikon-ta-pausta.11 Asiassa on kyse merkkikameroiden rinnak-kaistuonnista ohi Nikonin ns. virallisen maahan-tuonnin. EU:n kilpailulainsäädäntö suhtautuu rin-nakkaistuonnin estämiseen yhteismarkkinoilla var-sin torjuvasti. Tällä hetkellä myös Sveitsin kilpailuvi-ranomaiset tutkivat Nikonin mahdollista roolia rin-nakkaistuonnin estämisessä.

Kriittiset arvioitsijat saattavat suhtautua Nikon-ta-paukseen vähämerkityksellisenä perustellen näke-mystään esimerkiksi sillä, että kameramarkkinoiden kilpailu olisi yleisesti ottaen toimivaa. Kansantalou-den tasolla rinnakkaistuonnilla on kuitenkin monil-la markkinoilla tärkeä merkitys kilpailun turvaajana, mistä syystä teema on monissa maissa kilpailuvi-ranomaisten painopisteenä.

Erityisesti Suomen kaltaisessa etäisessä ja mark-kinoiltaan monelta osin keskittyneessä maassa on vaikea löytää perusteluja sille, miksei rinnakkais-tuonnin lainvastaisen estämisen tulisi olla kilpailu-lain toimeenpanon yhtenä painopisteenä. Finanssi-kriisi korostaa yhteismarkkinoiden esteiden purka-mista.12 Kilpailu – mukaan lukien rinnakkaistuonti – on myös keino tukea kansantalouksien elvytystoi-mien tehokkuutta.13

10 MAO:n ratkaisu 29.1.2010, dnro 92/06/KR, nro 58/201011 MAO:n ratkaisu 31.12.2008 , dnro 147/06/KR, nro 643/200812 Esim. Monti M. (2010): A New Strategy for the Single Market. Re-

port to the President of the European Communities.13 Esim. Lindberg, R. (2009): Boosting the Crisis Economy - Compe-

tition as an Ally. Global Competition Policy, June 2009.

Toimialajärjestöt

Hieman ehkä yllättävästi, toimialajärjestöt ovat ol-leet edelleen suhteellisen vahvasti esillä kilpailulain soveltamisessa. Järjestöt ovat olleet viime vuosina mukana organisoimassa ja myötävaikuttamassa useiden kiellettyjen kilpailunrajoitusten täytäntöön-panoon:

Markkinaoikeus määräsi joulukuussa 2009 kodin-koneiden huoltoliikkeiden toimialajärjestölle seuraa-musmaksun kielletystä hintayhteistyöstä. Kilpailuvi-rasto esitti näyttöä siitä, että lainvastaista hintayh-teistyötä oli toteutettu myös piirijärjestöissä. Asias-ta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.14

KHO:n käsittelyssä on myös hiusyrittäjien toimiala-järjestön jäsenistölleen antama hinnoittelusuositus, josta markkinaoikeus määräsi seuraamusmaksun. Suositus ajoittui ajankohtaan, jolloin alan arvonlisä-verokantaa muutettiin ja liitto halusi informoida jäse-niään siitä, miten verokannan muutoksen tulisi näkyä alan kuluttajahinnoissa.15

Kilpailuviraston vuonna 2007 antamassa ratkaisus-sa oli kyse fotokaupan toimialajärjestön kauppiasjä-senilleen antamasta suosituksesta jättäytyä kuvan-valmistajan hintakampanjan ulkopuolelle, koska se liiton mukaan romahduttaisi alan kate- ja hintata-son. Liitto pyrki siihen, että kuvanvalmistaja aset-taa hinnoittelunsa liiton oikeana pitämälle tasolle.16

Meklaripalkkioita koskevassa asiassa oli kyse va-kuutusyhtiöiden toimialaliiton jäsenilleen antamas-ta palkkionmaksusuosituksesta. Kilpailuvirasto ja markkinaoikeus totesivat suosituksen lainvastaisek-si. Korkein hallinto-oikeus ei enää ottanut asiaa kä-sittelyynsä toimialaliiton valitusoikeuden puuttumi-sesta johtuen.17

Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) säännöissä asetet-tiin liiton arkkitehdeille kieltoja osallistua suunnitte-lukilpailuihin, jos kilpailut eivät olleet SAFA:n hyväk-symiä kansallisia arkkitehtuurikilpailuja.

14 MAO:n ratkaisu 22.12.2009, dnro 144/06/KR, nro 657/200915 MAO:n ratkaisu 22.12.2009, dnro 289107/KR, nro 658/200916 KIVIn ratkaisu 18.12.2007, dnro 1123/61/0717 MAO:n ratkaisu 22.6.2006, dnro 141/04/KR, nro 129/2006


52

Kilpailuvirasto määräsi menettelyn tuotannonrajoi-tuksena lopetettavaksi ja uhkasakon nojalla SAFAn muuttamaan sääntöjään. SAFA peruutti sittemmin markkinaoikeuteen asiasta tekemänsä valituksen, jossa se alunperin katsoi menettelyn täyttävän kil-pailulain tehokkuusperustelut.18

Toimialan yhteisestä reagoinnista on kyse myös Osaset-tapauksessa, jossa autovaraosien tukkukaup-piaat vastasivat ulkomaisen kilpailun uhkaan kollek-tiivisella boikotilla. Boikotista päätettiin nopealla ai-kataululla alan keskeisten tukkukauppiaiden kesken. Markkinaoikeus määräsi osallisille seuraamusmak-sun, ja asia on nyt vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 19

Toimialajärjestöjen merkittävä rooli viime vuosien soveltamiskäytännössä herättää kysymyksiä lähin-nä siksi, että Kilpailuvirasto on pitkään – ensimmäi-sen kerran 1990-luvun alkupuolella – pyrkinyt neu-vonnallaan varmistamaan, että toimialajärjestöissä tiedetään kilpailulain sisältö ja vaatimukset. Nyt toi-mialajärjestöillä on neuvonnan ohella käytössään myös selkeä kansallinen ratkaisukäytäntö kilpailun-rajoituslain kieltämistä menettelyistä.

Lopuksi

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että poik-keuslupien käsittelyn päättymisen jälkeen Kilpailu-virasto on kyennyt siirtämään voimavarojaan vaka-vimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Tässä

18 KIVIn ratkaisu 11.10.2004, dnro 669/61/0219 MAO:n ratkaisu 20.2.2009, dnro 216/06/KR, nro 91/2009,

suhteessa kilpailuvalvonnan luonne ja painotus on muuttunut lainsäätäjän toivomaan suuntaan.

Oikeudenkäyntien vaatima työmäärä on toisaalta huomattavasti lisääntynyt ja verottanut oma-aloit-teista selvitystyötä.20 Siihen on varauduttava jatkos-sakin, ja tämä koskee oikeudenkäyntejä myös mää-räävän markkina-aseman väärinkäyttöasioissa.

Seuraamusmaksujen taso on noussut. Lisäksi kan-sallista kilpailuoikeudellista ratkaisukäytäntöä on ai-empaa monipuolisemmin. Tämä on tärkeää eten-kin tilanteessa, jossa yritykset joutuvat viime kädes-sä itse arvioimaan toimintansa kilpailuoikeudellisen lainmukaisuuden. Elinkeinoelämästä kantautuva viesti siitä, että kilpailulainsäädäntöä pidetään lain-säädännön ongelmallisimpana osa-alueena, koros-taa vakiintuneen ratkaisukäytännön merkitystä itse-arvioinnin apuna.

Vaikka kilpailulakia sovelletaan yhteisöoikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti, kansallisella ratkai-sukäytännöllä on oma merkityksellinen asemansa. Viime vuosien kansallinen ratkaisukäytäntö osoit-taa, että kilpailun kannalta haitallisiin ilmiöihin voi-daan vaikuttaa yksittäisten kilpailunrajoitusten kaut-ta. Tämä ei kuitenkaan saa poistaa lähtökohtaa siitä, että kilpailuvalvonnan painopisteen tulee olla kan-santaloudellisesti merkittävimpien tapausten selvit-tämisessä. Näiden tavoitteiden välinen tasapaino on jatkossakin kilpailupolitiikan keskeisiä kysymyksiä.

20 Esimerkiksi joulukuussa 2006 pidetty markkinaoikeuden suullinen käsittely asfalttikartelliasiassa kesti 18 päivää, jonka aikana kuul-tiin 48 todistajaa. Markkinaoikeuden suullinen käsittely raakapuu-kaupan kartellitapauksessa kesti 14 päivää, jonka aikana kuultiin 32 todistajaa. Autovaraosakaupan kartellitapauksessa markkina-oikeudessa kuultiin 25 todistajaa. Myös julkisuuslain tietopyyn-nöt ja sen jälkeiset oikeudenkäynnit ovat olleet työmäärältään merkittäviä. Esimerkiksi vuonna 2005 Kilpailuvirasto oli osallise-na runsaassa 10:ssä julkisuuslain tulkintaa koskeneessa oikeu-denkäynnissä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja eri hallinto-oikeuksissa. Vuonna 2006, jolloin virasto teki 6 seuraamusmak-suesitystä markkinaoikeudelle, viraston käsittelyssä oleviin kartel-litapauksiin tehtiin lähes 50 erillistä asiakirjapyyntöä julkisuuslain perusteella.


53


54

Kilpailuviraston ratkaisuja 2009

Yrityskauppapäätökset

ABB Oy,Ensto Busch-Jaeger Oy

1148/81/2008 28.1.2009

TietoEnator Finland Oy,eräät Nokia Siemens Networks Oy:n BSS -alueen tuotekehitystyöhön ja tuotekehitysohjelmien hallintaan liittyvät palvelut Suomessa

26/14.00.10/2009 29.1.2009

Star Healthcare Oy,Terveystalo Healthcare Oyj

74/14.00.10/2009 29.1.2009

Nordform Mark- och VA-system AB ja Peab Industri AB,St Eriks AB

1193/81/2008 5.3.2009

Stora Enso Oyj,Sunila Oy

405/14.00.10/2009 8.5.2009

Hankkija MW Finland Oy,Toyota Autotalot Oy:n Helsingin Itäkeskuksen liiketoiminta

457/14.00.10/2009 15.5.2009

ISS Aviation oy,eräät SAS Ground Services Finland Oy:n maahuolintapalveluliiketoiminnot

545/14.00.10/2009 12.6.2009

Metroauto Oy,Inchcape Motors Finland Oy:n Turun ja Tampereen Mazda-, Land Rover- ja Jaguar -merkkisiä ajoneuvoja koskeva liiketoiminta

551/14.00.10/2009 16.6.2009

Tieto Oyj,TKP Tieto Oy

564/14.00.10/2009 23.6.2009

Kaupthing Bank hf.,Huurre Group Oy

583/14.00.10/2009 24.6.2009

MW Finland Oy,Tikkurilan Auto-Arita Oy:n liiketoiminta

817/14.00.10/2009 8.9.2009

Alma Media Oyj,Talentum Oyj

738/14.00.10/2009 6.11.2009

Toyota Tsusho Nordic Oy,osa Auto-Jalonen Oy:n Espoon toimipisteen liiketoiminnasta

1118/14.00.10/2009 27.11.2009

Metso Oyj,Tamfelt Oyj Abp

1140/14.00.10/2009 7.12.2009

Muita ratkaisuja

Elisa OyjTeliaSonera Finland Oyj

Elisa Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö kiinte-än verkon paikallispuhelupalveluiden markkinoilla sekä kotitalous- ja yritysasiakkaiden kiinteään puhelinverkkoon pääsyn markkinoilla

434/61/05 16.1.2009

Alueelliset metsäkeskuksetAP Metsä Aapo Palonen

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tarjonnassa

777/61/06 29.1.2009


55

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL JSP Cargo OyMT-Kuljetus OyT:mi Jari MikkonenSeppo Niku OyMarecap Trans OyP.T. Lamberg AyTeam Niinivaara Ay

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö korottamal-la TIR-tulliasiakirjojen saamiseksi edellytettävän perusvakuuden määrää

811/61/07 6.2.2009

Eri lääkeyhtiöt ja apteekit Lääkeyhtiöiden ja apteekkien välinen yhteistyö 413/61/07 9.3.2009

Honda Motor Europe LimitedKuopion Autosompa

Jälleenmyyntisopimuksen irtisanominen 1/61/08 16.3.2009

Finnair OyjKim Väisänen

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö lentomatkatava-roiden huolinnassa

186/61/07 23.3.2009

TeliaSonera Finland OyjDNA Oy

Epäilty kilpailunrajoitus laajakaistamarkkinoilla Oulussa 527/61/08 27.3.2009

Oy Scan-Auto AbRaskone Oy

Valtuutetuksi huoltoliikkeeksi pääseminen 989/61/06 7.4.2009

TeliaSonera Finland OyjElisa Oyj

TeliaSonera Finland Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman vää-rinkäyttö operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien markkinoilla

1112/61/04 15.4.2009

Kuopion kaupunkiRauno Kangas

Kuopion kaupungin tonttien luovutuksiin asetettu ehto kaukoläm-pöverkoon liittymisestä

937/61/04 18.5.2009

Lahden KaupunkiJari Laitinen

Lahden kaupungin tonttien luovutuksiin asetettu ehto kaukolämpö-verkoon liittymisestä

1032/61/04 18.5.2009

Elisa OyjNetsonic Oy24 Online OyAina Group OyjTampereen Puhelin OySaunalahti OyjTDC Oy (ent. TDC Song Oy)

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaista-markkinoilla

529/61/03896/61/03233/61/04934/61/04291/61/05528/61/05470/61/06

19.5.2009

Sanoma Lehtimedia OyVuoksen Ääni Oy

Uutisvuoksi -lehden menettelytavat lehti-ilmoitusten hinnoittelussa 31/68/07 8.6.2009

Nordea Pankki Suomi OyjOP-Keskus oskSampo Pankki OyjTp:n tekijä Suomen Käteisnosto Oy

Sitoumuksen määrääminen Nordea Pankki Suomi Oyj:n, OP-Kes-kus osk:n ja Sampo Pankki Oyj:n noudatettavaksi kotimaisten vie-rasautomaattinostojen asiakashinnoittelussa

964/61/07 18.6.2009

Johson Controls Finland Oy Hakemus yrityskauppaa koskevien ehtojen poistamiseksi 336/81/99 25.6.2009

Alstom Finland OyECP Group Oy

Alstom Finland Oy:n menettelytavat ilmansuojelulaitteiden huol-to-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla

755/61/04 18.8.2009

Fingrid OyjRAO Nordic Oy

Fingrid Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sähkön rajasiirron markkinoilla

301/61/08 7.9.2009

Suomen Tietotoimisto OyVerkkotie Oy

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäily sähke- ja ääniuu-tisten sekä perusuutispalvelun hinnoittelussa

115/61/03879/61/03

17.9.2009

UMP-Kymmene OyjStarkki Oy Ab

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäily kattorakentami-sessa käytettävien aluskatelevyjen markkinoilla

1133/61/06 23.9.2009

Microsoft OyHåt Data Huolto Oy

Microsoftin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäily ohjel-mistojen aktivointijärjestelmän käytössä

38/14.00.00/09 6.11.2009


56

Kilpailuviraston lausunnot 2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Esitysluonnos laeiksi eräistä huutokaupoista sekä viestintämark-kinalain muuttamisesta ja asetusluonnos televisio- ja radiotoi-mintaan sekä toimiluvan varaiseen televisiotoimintaan määrät-tyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun asetuksen (680/2007) muuttamisesta

1160/72/081181/72/08

14.1.2009

Viestintävirasto Viestintäviraston määräys puhelinnumeron siirrettävyydestä 1191/72/08 14.1.2009

Ajoneuvohallintokeskus Kevyen ja raskaan kaluston katsastuksen eriyttäminen 1156/72/08 23.1.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö ehdotuksesta yritysten hallinnollisen taakan vä-hentämisohjelmaksi

2/14.00.20/09 28.1.2009

Opetusministeriö Opetusalan koulutuskeskuksen muuttaminen osakeyhtiöksi 90/14.00.20/09 28.1.2009

Oikeusministeriö Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuojakeinot käsittelyn viivästyessä

1055/72/08 30.1.2009

Oikeusministeriö Oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen oikeusturvakeinona 1221/72/08 30.1.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muutta-misesta

76/14.00.20/09 4.2.2009

Ramboll Finland OyNastolan kuntaKokemäen kaupunkiOy Slamex Ab

Vesihuoltolaitoksen tekemät suunnittelu ja konsulttisopimukset 711/14.00.00/09 9.11.2009

Semel OyTampereen Aluetaksi Oy

Semel Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö 552/61/04 30.11.2009

Kuopion Puhelin OySaunalahti Group Oyj

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamark-kinoilla

747/61/04 10.12.2009

Aktia Pankki OyjNordea Pankki Suomi OyjOP-Keskus oskSampo Pankki OyjSvenska Handelsbanken ABSäästöpankkiliitto ryTapiola Pankki OyÅlandsbanken Abp

Epäilty kielletty horisontaalinen yhteistyö koskien pankkikortti-tuot-teen mahdollista poistumista maksukorttimarkkinoilta

862/61/04 15.12.2009

Nereus OyUponos Suomi OyWarmia Oy

Nereus Oy:n hinnoittelu vesikiertoisten lattialämmitysjärjestelmi-en markkinoilla

978/61/07 15.12.2009

Tampereen Aluetaksi Oy Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö taksien ajonväli-tys- ja maksupäätelaitteiden markkinoilla

490/14.00.00/09 22.12.2009

TeliaSonera Finland OyjNetfonet Oy

TeliaSonera Finland Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö matkaviestinverkkoon pääsyn markkinoilla

429/61/07 22.12.2009

Fonecta OyLakiasiaintoimisto Juridisk byrå Oy Mika Paloheimo Ab

Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö hakemistopalve-luiden markkinoilla

718/14.00.00/09 22.12.2009


57

Viestintävirasto Kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinan huomattavaa markki-navoimaa koskevan päätösluonnoksen muutokset

107/14.00.20/09 4.2.2009

Eduskunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp)

133/14.00.20/09 10.2.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto luotsaustyöryhmän loppuraportista 91/14.00.20/09 11.2.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpäätössäännökset 1201/72/08 13.2.2009

Viestintävirasto Viestintäviraston päätösluonnokset yleispalvelupäätösten muut-tamisesta

143/14.00.20/09 13.2.2009

Eduskunta, hallintovaliokunta Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp)

133/14.00.20/09 20.2.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitys joukkoliikennelaiksi ja siirtymäajan liikennöinti-sopimus

43/14.00.20/09 20.2.2009

Viestintävirasto Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laa-jakaistapalvelujen markkinoilla

165/14.00.20/09 24.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö AV-direktiivin täytäntöönpano ja toimilupakysymykset 132/14.00.20/09 26.2.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Luottotietolain muuttamista koskeva hallituksen esitysluonnos (OM työryhmämietintö 2009:2)

210/14.00.20/09 6.3.2009

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto Valvira

Euroopan komissiolle laadittava raportti alkoholiyhtiön toiminnas-ta vuonna 2008

231/14.00.20/09 11.3.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Palveludirektiivin (2006/123/EY) täytäntöönpanoa käsittelevä vä-liraportti

206/14.00.20/09 17.3.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Saaristoliikenteen palvelutaso ja yhteysalusliikenteen kilpailutta-minen

241/14.00.20/09 18.3.2009

Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinaviraston luonnokset maakaasuverkonhaltijoiden verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suunta-viivoiksi vuosille 2010-2013

119/14.00.20/09 19.3.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitys polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuo-tetun sähkön syöttötariffi sta annetun lain muuttamisesta

236/14.00.20/09 19.3.2009

Rakennusteollisuus RTT ry Lukkojen ja helojen murtoturvallisuuteen liittyvät standardiehdo-tukset RTT-2009008 ja RTT-2009009

105/14.00.20/09 31.3.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Kilpailulaki 2010 -työryhmän mietintö 185/14.00.20/09 31.3.2009

Eduskunta, liikenne- ja viestintävalio-kunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnis-tamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista sekä eräiksi siihen liitty-viksi laeiksi

352/14.00.20/09 15.4.2009

Eduskunta, liikenne- ja viestintävaliokunta

HE 37/2009 vp laeiksi eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista sekä viestintämarkkinalain 4 ja 12 §:n muuttamisesta

354/14.00.20/09 16.4.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Luonnos liikennehallinnon virastouudistusta koskevaksi hallituksen esitykseksi

339/14.00.20/09 24.4.2009

Viestintävirasto Viestintäviraston lausuntopyyntö koskien laajakaistapalvelujen tar-jontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatet-tavaa menettelyä

377/14.00.20/09 30.4.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän ehdotus tuulivoiman syöttötariffi ksi 382/14.00.20/09 4.5.2009

Sisäasiainministeriö Veikkaus Oy:n rahapelitoimiluvan muutoshakemus 421/14.00.20/09 4.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Verkkotoimiluvat maanpäällisen joukkoviestintäverkon kanavani-puissa A, B ja C

446/14.00.20/09 15.5.2009


58

Työ- ja elinkeinoministeriö VTT:n asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöittämistä koskeva laki 415/14.00.20/09 18.5.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö VTT:n osakkuusyritysten kehittämiseen ja hallinnointiin liittyvien toimintojen yhtiöittäminen

416/14.00.20/09 18.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Teräväpiirtolähetysten ohjelmistolupia koskeva hakuilmoitus 437/14.00.20/09 19.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnis-tamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista sekä eräiksi siihen liitty-viksi laeiksi

468/14.00.20/09 20.5.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Kaupparekisterin henkilötiedot ja oikeusturvajärjestelmä 412/14.00.20/09 22.5.2009

Oikeusministeriö Lausunto ehdotuksesta maksupalvelulaiksi 430/14.00.20/09 22.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Taajuusalueiden käyttösuunnitelman muuttaminen 460/14.00.20/09 25.5.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi yleispalve-luun sisältyvän tarkoituksenmukaisen Internet-yhteyden vähim-mäisnopeudesta

499/14.00.20/09 28.5.2009

Valtiovarainministeriö Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva hallituksen esitysluonnos 487/14.00.20/09 8.6.2009

Valtiovarainministeriö Pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistaminen 488/14.00.20/09 8.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Ajokorttidirektiivin täytäntöönpano 495/14.00.20/09 8.6.2009

Maa- ja metsätalousministeriö Asetusluonnos metsäkeskusten ja Metsätalouden Kehittämiskes-kus Tapion suoritteiden maksullisuudesta

509/14.00.20/09 8.6.2009

Energiamarkkinavirasto Maakaasumarkkinalain 7 luvun 1 a §:n mukaisten palveluiden ehto-jen vahvistaminen

515/14.00.20/09 9.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittävän työryh-män ehdotukset

505/14.00.20/09 10.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Luonnos hakuilmoitukseksi verkkotoimiluvasta verkkopalvelun tar-joamiseen digitaalisessa UMTS-matkaviestinverkossa Ahvenan-maan maakunnassa

510/14.00.20/09 12.6.2009

Oikeusministeriö Ehdotus julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen muuttamisesta - Työryhmän välimietintö

508/14.00.20/09 15.6.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen 622/14.00.20/09 25.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Ajoneuvot 2015-strategia valmistelutyön loppuraportti 556/14.00.20/09 26.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Varustamoliikelaitoksen ja merenkulkulaitoksen tuotantotoimin-nan yhtiöittämiset

560/14.00.20/09 29.6.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmailulaitoksen yhtiöittäminen 568/14.00.20/09 29.6.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esitys työeläkelaitoksen selvitystilaa ja konkurssia kos-kevien säännösten muuttamiseksi

542/14.00.20/09 30.6.2009

Valtiovarainministeriö Haus Kehittämiskeskus Oy:n asema 590/14.00.20/09 30.6.2009

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäkeskusten metsätietotyöryhmän muistio 619/14.00.20/09 30.6.2009

Opetusministeriö Yliopistojen palvelukeskuksen (Certia) yhtiöittäminen 610/14.00.20/09 2.7.2009

Sisäasiainministeriö Veikkaus Oy:n rahapeliluvan muutoshakemus 644/14.00.20/09 3.7.2009


59

Valtiovarainministeriö Jäteverotuksen kehittäminen -muistio 548/14.00.20/09 17.7.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Luotsauslain muuttaminen 598/14.00.20/09 4.8.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitysluonnos laajakaistatukilaista 599/14.00.20/09 5.8.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 15 §:n muuttami-nen

670/14.00.20/09 5.8.2008

Valtiovarainministeriö Arvopaperimarkkinalain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muut-taminen

665/14.00.20/09 14.8.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Sairaankuljetuksen lupasääntely ja kuljetustaksan vahvistaminen 710/14.00.20/09 21.8.2009

Viestintävirasto Kiinteiden yhteyksien vähimmäisvalikoiman markkina 657/14.00.20/09 25.8.2009

Viestintävirasto Kiinteiden yhteyksien paikallisosien markkina 686/14.00.20/09 25.8.2009

Työ- ja elinkeinoministeri Luonnos komission asetukseksi EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimus-ten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin

775/14.00.20/09 27.8.2009

Valtiovarainministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi eräiksi yliopistojen verotusta kos-keviksi säännöiksi

656/14.00.20/09 31.8.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö Komission tiedonanto: moottoriajoneuvojen tuleva kilpailuoikeu-dellinen kehys

774/14.00.20/09 31.8.2009

Opetusministeriö Monikanavajakelun jatkoselvitys 635/14.00.20/09 9.9.2009


Hallituksen esitys joukkoliikennelaiksi sekä eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta

855/14.00.20/09 15.9.2009

Energiamarkkinavirasto Asetuksen (EY) N:o 1228/2003 artiklan 5 mukaisen suunnitelman vahvistaminen

832/14.00.20/09 17.9.2009


HE 110/2009 vp laeiksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tekijänoikeus-lain 25 B ja 48 §:n muuttamisesta

882/14.00.20/09 22.9.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti

792/14.00.20/09 30.9.2009

Verohallinto Yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävä veronhuojennus 848/14.00.20/09 30.9.2009


HE 143/2009 vp Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyh-tiöksi ja HE 144/2009 vp Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi

931/14.00.20/09 6.10.2009


HE 145/2009 vp laiksi Ilmailulaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi 949/14.00.20/09 8.10.2009


HE 176/2009 vp laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asu-tusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta

981/14.00.20/09 13.10.2009

Eduskunta, talousvaliokunta HE 84/2009 vp laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista 990/14.00.20/09 15.10.2009

Eduskunta, valtiovarainvaliokunta työ- ja elinkeinojaosto

HE 138/2009 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2010 986/14.00.20/09 16.10.2009

Viestintävirasto Vahvan sähköisen tunnistamisen valvonta 970/14.00.20/09 19.10.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoviestintäverkon verkkotoimilupia koskevat hakuilmoitukset 1001/14.00.20/09 23.10.2009


60

Työ- ja elinkeinoministeriö Syöttötariffi työryhmän loppuraportti 974/13.00.20/09 27.10.2009

Pirkanmaan ympäristökeskus Paperinkeräys Oy:n jätelain vastainen toiminta 739/14.00.20/09 29.10.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Hallituksen esitysluonnos viestintämarkkinalain, televisio- ja radio-toiminnasta annetun lain, radiotaajuuksista ja telelaitteista anne-tun lain sekä viestintämarkkinalain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

1029/14.00.20/09 3.11.2009

Viestintävirasto Radiotaajuuksien kysyntä tulevaisuudessa 967/14.00.20/09 6.11.2009

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys laiksi palvelujen tarjoamisesta (HE 216/2009 vp)

1066/14.00.20/09 6.11.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Eläketurvakeskusta koskevan sääntelyn uudistamistarpeidenselvittäminen

952/14.00.20/09 11.11.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Asetus merkitykseltään vähäisestä teletoiminnasta 1004/14.00.20/09 11.11.2009

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys laiksi sidotusta pitkäaikaissäästämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2009 vp)

1067/14.00.20/09 12.11.2009

Viestintävirasto Viestintäviraston päätösluonnos yleispalveluyritysten nimeämisestä Intenet-yhteyspalvelujen tarjontaan

1058/14.00.20/09 16.11.2009

Valtiovarainministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi

1000/14.00.20/09 19.11.2009

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys maksulaitoslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 172/2009 vp).

1141/14.00.20/09 19.11.2009

Opetusministeriö Tekijänoikeuden hyvitysmaksut 896/14.00.20/09 20.11.2009

Ympäristöministeriö Kaupan sijainninohjauksen arviointityöryhmän raportti 979/14.00.20/09 24.11.2009

Viestintävirasto Yleispalvelutuotteiden vähittäishinnoittelun kohtuullisuuden arvi-ointiperusteista

1156/14.00.20/09 25.11.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Taksiliikennelain muuttaminen 1133/14.00.20/09 26.11.2009

Energiamarkkinavirasto Suomen ja Viron rajasiirtopalvelun ehdot 1146/14.00.20/09 30.11.2009

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys julkisista hankinnoista annetun lain muuttami-sesta (HE 190/2009 vp).

1192/14.00.20/2009 2.12.2009

Sosiaali- ja terveysministeriö Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpide-suositus

1139/14.00.20/09 4.12.2009

Eduskunta, talousvaliokunta Hallituksen esitys laiksi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 217/2009 vp)

1191/14.00.20/09 4.12.2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Asetukset televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käytöstä sekä radiotaa-juuksien käyttösuunnitelmasta

1186/14.00.20/09 8.12.2009

Oikeusministeriö Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus 1184/14.00.20/09 9.12.2009

Valtiovarainministeriö Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus 1018/14.00.20/09 11.12.2009

Puolustusministeriö Puolustus-, turvallisuus- ja salassa pidettävien hankintojen lain-säädäntöä valmistelevan työryhmän muistio

1224/14.00.20/09 23.12.2009


61

Asiantuntijaluentoja 2009

Ajankohta Esittäjä Esityksen nimi / aihe Tilaisuuden järjestäja / tilaisuus Paikka

22.1.2009 Kirsi Leivo Jäsenvaltioiden tuomioistuinten sekä komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteis-työ; Asetus 1/2003 ja kilpailunrajoituslain 18 a §

Markkinaoikeus- ja KHO-tuomarit Helsinki

28.1.2009 Riitta Ryhänen Taksiliikennelaki, kilpailunrajoituslaki ja markki-noiden toimivuus koulukuljetuksissa

FCG EfekoKoulukuljetusseminaari

Tampere

29.1.2009 Ari Ahonen Miksi alan markkinat eivät toimi – ainakaan normaalisti?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumiKiinteistö- ja rakentamistalkoot

Hämeenlinna

4.2.2009 Valtteri Virtanen Määräävän markkina-aseman ja yrityskauppojen valvonta

KilpailuvirastoVuosaaren Rotaryklubin vierailu Kilpailuvirastolla

Helsinki

5.2.2009 Juhani Jokinen Kilpailuviraston ajankohtaiskatsaus Elinkeinoelämän Keskusliitto EK,lakivaliokunnan kokous

Helsinki

3.3.2009 Kirsi Leivo Tietojenvaihdon sallitut rajat -seminaariKilpailuviraston kommenttipuheenvuoro

WSOYpro Helsinki

6.3.2009 Valtteri Virtanen Energiamarkkinoiden kilpailullisuus, Kilpailuviraston näkökulma

Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, Kilpailu Suomen energiamarkkinoilla

Helsinki

10.3.2009 Rainer Lindberg Competition Policy in Finland Visit of Chinese National Development and Reform Commission

Helsinki

18.3.2009 Valtteri Virtanen Sähkömarkkinoiden kilpailullisuus SDP:n Ympäristö - Suomi työryhmän energiajaos-to ja eduskuntaryhmäEduskunnan kansalaisinfo, Energiaköyhä vai -rikas Suomi?

Helsinki

19.3.2009 Tom Björkroth Konkurrensverket - Inte bara att bekämpa karteller Åbo Akademi-Taloustieteen ja tilastotieteen laitos Turku

19.3.2009 Timo Mattila Määräävän markkina-aseman sääntelyn tulevaisuus Merilampi 2009 Kilpailuseminaari

Helsinki

31.3.2009 Kirsi Leivo The National Judge and the National Competition Authority, Finnish experiences

Academy of European Law TrierApplication of Europan Competition Law by the National Judiciary

Trier, Saksa

15.4.2009 Rainer Lindberg EU-kilpailuoikeuden ajankohtaiset kysymykset ICC Suomi, kilpailuoikeuden ryhmä Helsinki

29.4.2009 Lasse Pöyry Taantuma ja kilpailupolitiikka Suomen Kilpailuoikeudellinen yhdistysVuosikokousseminaari

Helsinki

6.5.2009 Valtteri Virtanen Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta

KilpailuvirastoKilpailuoikeus käytännössä -kurssi

Helsinki

11.5.2009 Leena Lindberg Relevanttien markkinoiden määrittely Kilpailuvirastossa

Markkinaoikeusprosessit-seminaari Helsinki

25.5.2009 Rainer Lindberg EC Competition Rules - the Enforcement System Haaga-HeliaUniversity of San Francisco MBA Programme

Helsinki

25.5.2009 Antti Norkela Competition law & its enforcement in Finland Haaga-HeliaUniversity of San Francisco MBA Programme

Helsinki

26.5.2009 Rainer Lindberg National and EC Competition Enforcement - Current Issues

FAS Russia Delegation Helsinki


62

KHO:n päätökset 2009949/61/02 Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus. KHO hylkää Kilpailuviraston esit-

tämän täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Lännen Puhelin Oy. Dnro 2474/2/08

taltio 2956.2.2009

579/81/08 Valitus täytäntöönpanosta määräämisestä yrityskauppaa koskevassa asiassa. TV4 AB / C More Group AB.

Dnro 536/2/09 taltio 1201

18.5.2009

1198/61/01 Asfalttikartelli, Lemminkäinen Oyj, VLT Tradig Oy (ent. Valtatie Oy), Skansa Asfaltti Oy, NCC Roads Oy, SA-Capital Oy ja Rudus Asfaltti Oy.

Dnro 188/3/08, 189,3/08, 190/3/08, 191/3/08

196/3/08, 197/3/08 ja 199/3/08 taltio 2389

29.9.2009

27.5.2009 Leena Lindberg Dominanssitestistä SIEC-testiin? Talentum lakikoulutusKilpailuoikeuspäivä 2009

Helsinki

27.5.2009 Timo Mattila Komission suuntaviivat 82 artiklan soveltami-sesta

Talentum lakikoulutusKilpailuoikeuspäivä 2009

Helsinki

16.6.2009 Valtteri Virtanen Asphalt Cartel Case in Finland Regional Center for Competition in BudapestHorisontaalisia ja vertikaalisia rajoituksia koskeva seminaari

Albania

3.9.2009 Liisa Vuorio Kilpailulainsäädäntö ja markkinoiden kehittäminen Sitran kuntaohjelma ja Suomen KuntaliittoPalvelusetelilainsäädäntö uudistuu -seminaarisarja

Oulu


Turku


Kuopio

8.10.2009 Mika Hermas Miten toimia, kun syntyy kartelliepäily? Asiointi Kilpailuviraston kanssa

KilpailuvirastoKIVI-päivä 2009 Tarjouskartelliseminaari

Helsinki

8.10.2009 Leena Lindberg Kokemuksia asfalttikartellista KilpailuvirastoKIVI-päivä 2009 Tarjouskartelliseminaari

Helsinki

8.10.2009 Leena Lindberg Kilpailuprosessit asfalttikartellipäätöksen jälkeen Castrén & SnellmanKilpailuoikeusiltapäivä

Helsinki

16.10.2009 Valtteri Virtanen Kilpailulainsäädäntö ja yritysten kilpailustrategiat Haaga-HeliaKilpailustrategiat -kurssi

Helsinki

19.10.2009 Leena Lindberg Kilpailulaki 2010 - Yrityskauppavalvontaa koske-vat uudistukset

IIRKilpailuoikeus ´09

Helsinki

20.10.2009 Virve Haapajärvi

Kilpailuviraston toiminnan painopisteet IIRKilpailuoikeus ´09

Helsinki

21.10.2009 Tarja Sinivuori-Boldt

Vertikaalisen sääntelyn uudistus ICCICC:n kokous

Helsinki

29.10.2009 Leena Lindberg Kilpailuprosessit asfalttikartellipäätöksen jälkeen Helsingin asianajajayhdistys Helsinki

19.11.2009 Rainer Lindberg Finnish Law Reforms in Process Estonian Competition Authority TallinnEstonia

8.12.2009 Valtteri Virtanen Kilpailuvirasto ja sähkömarkkinat EnergiateollisuusTukkumarkkinatoimikunnan kokous

Helsinki


63

Markkinaoikeuden päätökset 2009

4/61/05 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi Greendoor Oy:lle. Dnro 568/05/KR Nro 27/2009

27.1.2009

832/61/02 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi Lastentarvike Oy:lle. Dnro 336/06/KR Nro 81/2009,

13.2.2009

338/61/04 Kilpailuviraston esitys seuraamusmaksun määräämiseksi HL Group Oy:lle, Oy Kaha Ab:lle, Koivunen Oy:lle ja Örum Ab:lle (Osaset-ketju).

Dnro 216/06/KR Nro 91/2009

20.2.2009

119/61/03 United Beverage and Bottling LLC:N valitus Kilpailuviraston päätöksestä; Määrää-vän markkina-aseman väärinkäyttöepäily Alkon valikoimaanottomenettelyn ja vali-koimassa pidon ehtojen osalta.

Dnro 24/06/KR Nro 92/2009

20.2.2009

790/61/02 Valitus KIVIn päätöksestä koskien Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n majoitusyrittä-jätariffi a.

Dnro 97/07/KR Nro 97/2009

25.2.2009

1127/61/02 Valitus KIVIn päätöksestä koskien Gramex ry:n majoitusyrittäjätarifffi a. Dnro 98/07/KR Nro 98/2009

25.2.3009

262/61/03 Marecap Trans Oy:n valitus KIVIn päätöksestä koskien Suomen Kuljetus ja Logis-tiikka SKAL ry:n sekä SKAL Kustannus Oy:n TIR-asiakirjojen myöntämistä

Dnro 209/04/KR Nro 145/2009

20.3.2009

832/61/04 Marecap Trans Oy:n valitus KIVIn päätöksestä koskien Suomen Kuljetus ja Logis-tiikka SKAL ry:n sekä SKAL Kustannus Oy:n TIR-asiakirjojen toimittamista.

Dnro 290/04/KR Nro 146/2009

20.3.2009

139/61/06 John Crane Safematic Oy:n valitus KIVIn päätöksestä koskien epäiltyjä vertikaalisia kilpailunrajoituksia keskusvoitelujärjestelmien myynnissä

Dnro 351/08KR Nro 177/2009

3.4.2009

1097/61/03 Suomen Numeropalvelu Oy:n seuraamusmaksun määrääminen (Dnro 281/05/KR)ja valitus KIVIn päätöksestä koskien määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä(Dnro 293/05/KR)

Nrot 178-179/2009 6.4.2009

389/81/02 Valitus Kilpailuviraston päätöksestä 20.12.2007; yrityskauppaa koskevan ehdon muuttaminen.

Dnro 277/08/KR Nro 282/09

17.6.2009

814/61/07 Valitus Kilpailuviraston päätöksestä 27.6.2008; epäilty eläkevakuutusyhtiöden väli-nen kilpailunrajoituslain vastainen sopimus.

Dnro 377/08/KRNro 281/2009

17.6.2009

1151/81/99 Valitus Kilpailuviraston päätöksestä 28.3.2008; Valiolle asetettuun maitokiintiöön luettavat erät. Hämeenlinnan Osuusmeijeri.

Dnro 249/08/KRNro 301/2009

22.6.2009

579/81/08 Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena, Sanoma Entertainment Oy. Dnro 60/09/KRNro 329/2009

30.6.2009

375/61/04 Valitus Kilpailuviraston päätöksestä 21.6.2006; Postin sanomalehtien varhaisjake-lun hinnoittelu Uudellamaalla.

Dnro 244/06/KRNro 347/2009

13.7.2009

579/81/08 Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena. TV4 AB:n valitus, markkinaoikeus hylkäsi valituksen.

Dnro 580/08/KRNro 525/2009

30.10.2009

336/81/99 Johnson Controls Finland Oy peruuttanut valituksensa Kilpailuviraston päätöksestä, yrityskauppaa koskevien ehtojen poistaminen.

Dnro 361/09/KRNro 533/2009

2.11.2009

416/61/04 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi. Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso Oyj

Dnro 407/06/KR Nro 614/2009

3.12.2009

1108/61/01 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi. K-Ruokakauppiasyhdistys ry ja Kesko Oyj

Dnro 132/05/KRNro 648/2009

21.12.2009

250/61/02 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi. Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry

Dnro 144/06/KR Nro 657/2009

22.12.2009

502/61/06 Kilpailuviraston esitys kilpailunrikkomismaksun määräämiseksi. Suomen Hiusyrittäjät ry

Dnro 289/07/KR Nro 658/2009

22.12.2009


64

Kilpailuviraston yhteystiedot 1.6.2010

Toimialat 2Ryhmän päällikkö, apulaisjohtaja Timo Mattila. . . . . . . . . . 7314 3332Ryhmän sihteeri, osastosihteeri Armi Mäkipää . . . . . . . . . . 7314 3382Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405Yrityskauppa-asioissa faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3314

YrityskaupatTutkimuspäällikkö Maarit Taurula. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3381Erikoistutkija Hanna Kaiponen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3620Erikoistutkija Mika Oinonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3393Tutkija Keijo Ranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3365Erikoistutkija Susanna Suvanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3346

Energia ja vesihuolto, sähköinen viestintä ja ITTutkimuspäällikkö Valtteri Virtanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3621Erikoistutkija Juha Karjanlahti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3355Erikoistutkija Tiina Saarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3341Erikoistutkija Jarno Sukanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3352Erikoistutkija Heidi Zeus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3366

Teollisuus, rakentaminen, liikenne ja satamat, urheilu ja rahapelit, ympäristötoimialat ja tekijänoikeusjärjestötTutkimuspäällikkö Antti Norkela. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3345Erikoistutkija Kaarlo Helkamo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3348Kilpailuasiainneuvos Topi Johansson . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3380Erikoistutkija Jussi Pääkkönen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3391Erikoistutkija Lasse Pöyry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3616

YlijohtajaYlijohtaja Juhani Jokinen . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3389, 050 395 2800Ylijohtajan sihteeri Pirjo Ehrstedt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3301Ylijohtajan faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3353

EsikuntaJohtaja Martti Virtanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3338Erikoistutkija Tom Björkroth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3350

Toimialat 1Ryhmän päällikkö, johtaja Kirsi Leivo, virkavapaalla 1.5.2010–1.8.2011Päällikön sijaiset:Apulaisjohtaja Mika Hermas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3344Apulaisjohtaja Leena Lindberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3374Ryhmän sihteeri, osastosihteeri Maija Huotari . . . . . . . . . . 7314 3339Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3335

Kartellit, metsäteollisuus, media ja elintarvikeketju (ml. maatalous)Apulaisjohtaja Mika Hermas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3344Erikoistutkija Juha Lipponen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3362Erikoistutkija Kirsi Ola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3605Erikoistutkija Sanna Syrjälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3385

Muut ryhmän vastuulla olevat toimialat

Apulaisjohtaja Leena Lindberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3374

Päivittäistavarakauppa, elintarvikeketju, lääkeala ja IPRTutkimuspäällikkö Hannele Väisänen. . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3388Tutkija Hannu Raatikainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3357Erikoistutkija Mia Salonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3619Erikoistutkija Tarja Sinivuori-Boldt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3612Erikoistutkija Ville Terävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3617

Finanssiala, majoitus- ja ravitsemisala ja kustannusalaTutkimuspäällikkö Virve Haapajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3613Erikoistutkija Pirjo Aspinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3610Erikoistutkija Johanna Nyländen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3606Erikoistutkija Christa Talliniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3354Tutkija Helena Kukkonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3367

Käyntiosoite: Pitkänsillanranta 3 A, 00530 HelsinkiPostiosoite: PL 332, 00531 HelsinkiPuhelinvaihde: (09) 73141Faksi: (09) 7314 3328

Sähköposti: [email protected] (henkilökohtaiset osoitteet muodossa [email protected] )Kotisivu: www.kilpailuvirasto.fi


http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi

65

KilpailunedistämisryhmäRyhmän päällikkö, apulaisjohtaja Seppo Reimavuo . . . . . . 7314 3602Ryhmän sihteeri, toimistosihteeri Virve Kopra, . . . . . . . . . . 7314 3377Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3335

Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3368Tutkimuspäällikkö Arttu Juuti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3614Erikoistutkija Jan Nybondas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3364Erikoistutkija Hannu Pohjonen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3343Kilpailuasiainneuvos Riitta Ryhänen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3330Erikoistutkija Liisa Vuorio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3358

Kansainväliset asiatRyhmän päällikkö, apulaisjohtaja Rainer Lindberg . . . . . . . 7314 3334Ryhmän sihteeri, kirjaaja Hannele Montonen . . . . . . . . . . . 7314 3363Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405

Erikoistutkija Jaana Boëlius. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3337Erikoistutkija Minna Heikinsalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3604

Viestintä ja valmennusRyhmän päällikkö, viestintäpäällikkö Päivi Kari . . . . . . . . . . 7314 3390Tarkastaja Pirjo Tuomola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3392Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3405

Erikoissuunnittelija Jaana Aho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3333Viestintäavustaja Antti Hovila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3347Tiedottaja Marketta Salin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3331Viestintäharjoittelija Sini Sarvanne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3603

HallintoryhmäRyhmän päällikkö, hallintopäällikkö Marja-Terttu Kyttälä . . 7314 3379Ryhmän sihteeri, toimistosihteeri Taina Sukupolvi . . . . . . . .7314 3375Ryhmän faksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3328

TalousasiatTaloushallinnon asiantuntija Birgit Broman. . . . . . . . . . . . . 7314 3376Osastosihteeri Anne Ilvonen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3378

HenkilöstöasiatErikoistutkija Terttu Perhoniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3340

TietohallintoJärjestelmäasiantuntija Arja Marjanen . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3373Järjestelmäasiantuntija Peter Berglund . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3601

Arkisto ja kirjaamoTutkimuspäällikkö Markku Tupamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3370Toimistosihteeri Taina Sukupolvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7314 3375

VirastomestariVirastomestari Juha Piironen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7314 3349

Laskutusosoitteet

VerkkolaskutKilpailuviraston verkkolaskuosoite / OVT-tunnus: 003707089255Itella Information Oy:n välittäjätunnus: 003710948874

PaperilaskutKilpailuvirastoPL 557901051 LASKUT

KIVIn organisaatiota uudistettiin helmikuussa 2009 siirtymällä kilpailuvalvonnassa toimialaperusteiseen ryhmäja-koon. Aikaisempien monopoli- ja kartelliryhmien tilalle perustettiin toimialaryhmät 1 ja 2, jotka kumpikin vastaavat kaikkien kilpailunrajoitustyyppien (määräävän markkina-aseman väärinkäyttö & horisontaaliset ja vertikaaliset ra-joitukset) osalta ns. omien toimialojensa kilpailuvalvonnasta.

Toimialat 1-ryhmä ottaa lisäksi vastaan kartelleja koskevat hakemukset seuraamusmaksusta vapautumiseksi (ns. leniency-hakemukset) ja antaa sakkovapautusmenettelyyn liittyviä neuvoja. Ryhmä vastaa myös yleisesti tarkastustoiminnan kehittämisestä virastossa. Ryhmän päällikkö, johtaja Kirsi Leivo jäi 1.5.2010 virkavapaalle, joka päättyy 1.8.2011. Ryhmää johtavat hänen poissa ollessaan apulaisjohtajat Mika Hermas ja Leena Lindberg.

Toimialat 2-ryhmä antaa vastuutoimialojaan koskevan valvonnan lisäksi neuvoja yrityskauppa-asioihin liittyen ja käsittelee virastoon tulleet yrityskauppailmoitukset. Ryhmässä sijaitsevan erillisen yrityskauppavalvontayksikön päällikkönä toimii 1.5.2010–1.8.2011 välisen ajan tutkimuspäällikkö Maarit Taurula.


Kilpailu – avain tehokkuuteen · 2014-07-14 · KIVI ja talouden kriisi 9 Toiminnallinen tehokkuus 10 KIVI työpaikkana 14 Kartellivalvonta 17 Muu kilpailuvalvonta 25 ... na 2009

Documents