Keuda-lehti 2/13

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 2/2013

Kampaamo-yrittäjä

Edicarla opiskelee

kokiksi

Rakennusalan kisällikoulu

kasvattaa ammattilaisia

Erikoisnumero aikuiskoulutuksesta:

Kouluttaja kehittyi työelämänjaksoilla

8

19

15

20

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvä-listyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kun-tayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais-ten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen hen-kilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehtiNro 2/2013, kesä 2013, 7. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit TialaTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Marika Berggren, Elina Karvinen- Hakala, Anni Suvisuo, Maarit Tiala, Heli VastamäkiKansikuvassa Edicarla SaloPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 4 200

3 Aikuisena opiskelu kannattaa Pääkirjoitus

4 Työmaa kasvattaa ammattilaisen Rakennusalan kisällikoulu aloitti Keudassa

6 Oppisopimus avaa nuorelle oven työmaailmaan

8 Aurinkoista koulutusyhteistyötä Keuda vahvistaa SOL:n henkilökunnan ammattitaitoa

10 Keudan aikuisopistoon mahtuu kieliä ja kansallisuuksia Lue Nailan ja Edicarlan tarinat

12 Elämänkoulussa ei jaeta todistuksia Oletko 20–29-vuotias ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa?

14 Potkua luovalle uralle LUOVA on kulttuurin ja luovien alojen monialakoulutus

15 Kouluttajakin oppii uutta Janne Huittinen suoritti työelämänjaksoja

16 Vuosi kansanopistossa vahvistaa siipiä Pekka Halosen akatemia

17 Keudan aikuisopistossa on tyytyväisiä opiskelijoita

18 Eira Storm eläkkeelle yli 40 Keuda-vuoden jälkeen

19 Keudan Taitajat valmistautuivat ylittämään itsensä

20 Keudaan eniten SAKUstars-mitaleja!

21 Millainen on hyvä opettaja? Gallup

22 Oppilaskuntatoimintaa kehittämässä

23 Tapaa keudalainen Kerttu Tattari

Tässä numerossa

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti2 3

eudan aikuisopisto tarjoaa laajan valikoiman koulutus- mahdollisuuksia aikuisille, jotka haluavat kehittyä am- matissaan tai suunnata ko-konaan uudelle uralle. Aikuiskoulutus-tarjontamme on myös loistava mahdol-lisuus Keudan ammattiopistosta ammat-tiin valmistuville jatkaa opintoja tutussa ja hyväksi koetussa oppimisympäristös-sä.

Aikuiskoulutuksemme on aikuisil-le suunniteltua ja järjestettyä koulutus-ta, joka voi tähdätä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Se voi olla myös täydentävää koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti opiskellen. Opinnot voivat olla päivällä tai illalla tai osittain etäope-tuksena.

Oppisopimus on erinomainen valin-ta silloin, kun opiskelijalla on työpaikka. Keudan oppisopimuskeskus auttaa löy-tämään ratkaisuja erilaisiin koulutustar-peisiin ja hankkii tietopuolisen koulu-tuksen joko Keudan aikuisopistosta tai tarpeen vaatiessa jostain muusta oppi-

laitoksesta.Jatko- ja täydennyskouluttautumi-

nen kannattaa. Oman ammattitaidon kehittäminen auttaa osaltaan meitä jo-kaista menestymään työelämässä, kun työelämä ja sen vaatimukset muuttu-vat. Eläkeikään asti jaksamiselle ja työs-sä pärjäämiselle on aikuiskoulutuksesta paljon apua. Aikuisena opiskeleminen on motivoivaa ja haastavaa. Opiskelua aloittaessaan aikuisilla on monipuoli-sempia elämän- ja työkokemuksia kuin nuorella, ja myös tavoitteet ovat usein selkeämmät.

Aikuisten opiskelua on helpotet-tu poistamalla muodolliset esteet opis-kelulta. Aikaisemmat opintosuoritukset voidaan lukea hyväksi, mikä nopeuttaa valmistumista ja lyhentää opiskeluaikaa. Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina tutkintotilaisuuksissa. Sillä ei ole merki-tystä, miten olet osaamisesi hankkinut.

Tervetuloa aikuisopiskelijaksi Keu-daan!

hannu heiKKiläKuntayhtymän johtaja

Aikuisena opiskelu kannattaa

K


työmaa kasvattaa ammattilaisen

• teksti ja kuvat heli VastamäKi

Keudan aikuisopistossa on otettu käyttöön muutamissa muissa oppilaitoksissa hyväksi havaittu mestari-kisälli-malli rakennusalan koulutuksessa.

Rakennusalan kisällikoulu aloitti Keudassa:

Perustutkinto ei aina riitäMoni rakennusalan perustutkintoon valmistuva törmää, varsinkin nykyisil-lä haasteellisilla työmarkkinoilla, siihen, ettei perustutkinnolla saakaan heti töi-tä. Tämän aiheuttavat osaltaan kiristyvät energia- ja laatumääräykset. Tarvittaisiin täydentävää työkokemusta, jota kisälli-koulu nyt tarjoaa. Samalla perustutkin-toon valmistunut suorittaa alan ammat-titutkinnon tai sen osia. Kisällikoulus-sa on mahdollista paikata myös kesken jäänyt perustutkinto tai siirtyä joltain ”viereiseltä” alalta (esim. sähkö- tai put-kiasentaja) rakennusalalle.

Uusien alalle tulevien lisäksi kisälli-kouluun on valittu jo pidempään alal-

Tavoitteet ovat korkealla Keudan kisällikoulussa! Korkeuksiin katselemassa Wärtsilänkadun työmaan mestarikoulutettava Toomas Kelner, vastaava mestari Jyrki Seppälä ja toimiala-päällikkö Risto Asp.

Teemu Loikkanen ke-hittää työnjohtotaito-jaan Loimun työmaalla.


la olleita ammattilaisia, joita ovat jää-neet työttömiksi tai työttömyys uhkaa. He suorittavat kisällikoulussa ammatti- tai erikoisammattitutkintoja (tai niiden osia) ja saavat työpaikkaohjaajan kou-lutuksen. Kisällikoulun filosofian mu-kaisesti nämä kokeneemmat ammattilai-set siirtävät hiljaista tietoa ja käytännön osaamista nuoremmille yhteisillä työ-mailla. Ohjaajat kehittävät samalla omia työnjohtotaitojaan.

Jokaiselle kisällikoululaiselle laadi-taan henkilökohtainen opintosuunni-telma, jossa määritellään myös opinto-jen kesto. Tavoitteena on saada kaikki opiskelijat työllistymään koulutusjakson jälkeen. Keudan kisällikoulussa opiske-lee kerralla parikymmentä rakennusalan osaajaa. Painotuksena korjausrakentaminenKisällikoulussa opiskelusta 80 prosent-tia tapahtuu työmailla, loput Keudan ai-kuisopistossa Järvenpään Wärtsilänka-dulla. Myös toinen tämänhetkisistä ki-sällikoulun työmaista sijaitsee Keudan tiloissa Wärtsilänkatu 63:ssa.

Toinen työmaa on Järvenpään kau-pungin korjausrakentamiskohde, Kyrö-län nuorisotalo Loimu. Siellä vanhat ti-lat huonejärjestyksestä lähtien pistetään uuteen uskoon toiminnan kehittyessä.

Keudan aikuisopiston toimialapääl-

likkö Risto Asp sanoo, että kisällikou-lun painopisteeksi onkin valittu korjaus-rakentaminen, sillä siinä työmarkkinat vetävät tällä hetkellä paremmin kuin uu-disrakentamisessa.

Kisällikoulu on käynnistynyt ESR-hankkeena, kansallinen rahoittaja on

Uudenmaan ELY-keskus ja hanketta ra-hoittaa myös Keuda itse omarahoitus-osuudella. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, mutta tavoitteena on luoda py-syvä toimintamalli. Kisällikoulun projek-tipäällikkönä Keudassa toimii Ari Leso-nen.

Nuoret rakennusalalle pätevöityjät pää-sevät perehtymään korjausrakentamiseen Loimun työmaalla Järvenpään Kyrölässä.

Aikuisopiston rehtori Riitta Narko avaamassa kisällikouluhankkeen ohjausryhmän kokousta.

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 1.1.2013–31.12.2014 • Kumppanina Järvenpään kaupunki• Muut osapuolet: Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry, Rakennus- liitto ry sekä alan yrityksiä, Uudenmaan TE-toimiston Järvenpään yksikkö. • Hankkeeseen liittyy työvoimahallinnon hankkima Korjausrakentamisen työvoimakoulutus• Hankkeen tavoitteet numeroina: aloittavia henkilöitä 70, tutkinnon suorittajia 60, opiskelijatyöpäiviä 2 600/vuosi.


• teksti harri VastamäKi kuvat maarit tiala ja mariKa Berggren

oppisopimusavaa nuorelle oven työmaailmaan

”työnantajalta vaaditaan paljon, mutta panostaminen opiskelijaan on erittäin palkitsevaa. Kun opettaa ja pitää nuoresta huolta, hänestä saa myös sitoutuneen työn-tekijän.”

mariKa Berggren


ppisopimuskoulutukses- sanuori oppii työelämäs- sä tarvittavia taitoja teke- mällä käytännön töitä työpaikalla. Alan oppilai-

toksessa työssäoppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella. – Nuorella pitää olla itsekuria ja moti-vaatiota. Joka päivä on jaksettava myös opiskella jotain, toteaa työpaikkakou-luttaja Marika Berggren tilitoimisto Talman Tili Ky:stä.

Koska noin 80 prosenttia oppimi-sesta tapahtuu työpaikalla, oppisopi-muskoulutus soveltuu parhaiten opis-kelijalle, joka haluaa tehdä asioita konkreettisesti. 16-vuotias Janette Olli-kainen on opiskellut oppisopimuksel-la merkonomiksi vasta puolisen vuot-ta, mutta pitää sitä erittäin hyvänä vaih-toehtona perinteiselle koulunkäynnille. – Olen Talman Tili Ky:ssä päässyt te-kemään laskutusta ja reskontraa. Työs-kentely on ollut mielenkiintoista, eikä ole tarvinnut istua koko päivää koulus-sa, hän kertoo.

Vastuuta molemmin puolinKoulutuksessa työnantajan velvollisuus on opastaa ja ohjata käytännön työ-tehtävissä, toimia opiskelijan tukena ja kannustajana, antaa palautetta, suorit-taa arviointia sekä olla tarvittaessa yh-teydessä oppilaitokseen ja koulutuksen järjestäjänä toimivaan oppisopimuskes-kukseen. – Työnantajalta vaaditaan paljon, mutta panostaminen opiskelijaan on erittäin palkitsevaa. Kun opettaa ja pitää nuo-resta huolta, hänestä saa myös sitoutu-neen työntekijän, sanoo Berggren.

Opiskelijalla on työn lisäksi vas-tuu myös teoriaopinnoista, joten tehtä-vät saattavat helposti kasaantua. Tehtä-vien tekeminen ja muu tiedonhankin-ta vaatii voimia – etenkin pitkän työ-päivän jälkeen.– Oppisopimus pitää ottaa tosissaan,

muistuttaa itsekin oppisopimuksella ai-koinaan opiskellut Berggren.

Korvausten nousu auttaa työnantajaaSuurin haaste oppisopimuskoulutuk-sessa työnantajien näkökulmasta on ollut taloudellisten tukien riittämättö-myys, sillä opiskelijalle on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajan saama koulutuskorvaus on huomattavasti aiempaa suurem-pi, jos oppisopimusopiskelija kuuluu nuorisotakuun piiriin. Perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) päättäneitä opiskelijoita vas-taanottava työnantaja saa koulutus-korvausta ensimmäisenä oppisopimus-vuonna 800 euroa kuukaudessa, toise-na 500 euroa ja kolmantena 300 euroa. Muissa tapauksissa koulutuskorvaus-ta maksetaan aiemman käytännön mu-kaan eli keskimäärin 100 euroa kuu-kaudessa.

Taloudellisen tuen lisäksi työnanta-jat saavat apua tarvittaessa oppilaitok-sesta ja oppisopimuskeskuksesta. – Olen saanut loistavaa tukea Markki-nointi-instituutista ja Keudan oppiso-pimuskeskuksesta aina, kun sitä olen tarvinnut. Kertaakaan ei ole tullut ti-lannetta, jossa olisi kädet nostettu pys-tyyn. Keudasta soitetaan ja kysytään miten menee, ja Markkinointi-instituu-tista olen saanut välittömästi vastauk-sen kysymyksiini. Oppilaille on järjes-tetty pyynnöstä myös lisäkursseja, mikä ei ole mahdollista perinteisessä koulus-sa, sanoo Berggren.

Työmaailmassa oppisopimuskou-lutukseen suhtaudutaan pääsääntöises-ti positiivisesti. Etenkin taloushallinnon alalla sitä haluttaisiin lisätä. – Koko alan oppii noin kolmessa vuo-dessa ja samalla kertyy arvokasta käy-tännön työkokemusta. Koulunpenkil-tä tilitoimistoon tulevilta puuttuu usein juuri käytännön taidot, jotka ovat ne tärkeimmät.

oppisopimus on käytännönläheinen ja tehokas koulutusmuoto, josta hyötyvät sekä opiskelija että työpaikka. Koulutus-korvausten merkittävän nousun myötä oppisopimus on nyt työnantajan kannalta entistä houkuttelevampi vaihtoehto.

o

Koulutukseen hakeminen on helppoaoppisopimuskoulutukseen voivat hakea kaikki yli 15-vuotiaat työssä olevat tai työpaikkaan tulevat uudet työntekijät sekä yrittäjät.

•Mieti ensin mihin tutkintoon haluat kouluttautua, sillä oppisopimuksella voi kouluttautua kaikkiin ammatillisiin 2. asteen tutkintoihin• Keskustele työnantajasi kanssa kiinnos- tuksestasi oppisopimuskoulutukseen• Jos sopiva työpaikka puuttuu, ensim- mäinen tehtävä on etsiä sellainen• Ottakaa yhdessä työnantajan kanssa yhteyttä oppisopimuskeskukseen• Oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajan varmistettua yrityksen sopivuu- den kouluttajaksi, tehdään kirjallinen sopimus opiskelijan, työnantajan ja koulutustarkastajan välillä• Oppisopimuskeskus etsii tietopuolisen koulutuksen järjestäjän• Jokaiselle opiskelijalle tehdään hen- kilökohtainen opiskelusuunnitelma ja järjestetään tarvittaessa mahdolliset tarvittavat tukitoimenpiteet niin opiskelijalle kuin työnantajalle•Oppisopimuksen kestoon vaikuttavat koulutuksen tavoitteet ja opiskelijan aikaisempi osaaminen

Janette Ollikainen pitää oppisopimusta erittäin hyvänä vaihtoehtona.


Aurinkoista koulutusyhteistyötä


Outi Komi Keudasta sekä Elina Jalonen ja Merja Oljakka SOL:sta tapaavat säännölli-sesti SOL Cityssä eli konser-nin värikkäästi sisustetussa pääkonttorissa.

Keuda ja SOL

suomalainen palvelualan yritys sol tunnetaan aurinkoisista väreistään ja ammattitaitoisesta henkilökun-nastaan. Keuda on mukana vahvis-tamassa sollilaisten ammattitaitoa tarjoamalla henkilökunnalle tiiviissä yhteistyössä järjestettyä koulutusta.


Aurinkoista koulutusyhteistyötä s

OL-konserni polveutuu jo vuonna 1848 perustetusta Lindström Oy:stä. SOL:n 90- luvun alussa perustanut Liisa Joronen tunnetaan oppimisen ja ihmisen kehittymisen puolestapuhujana. Yrityksessä onkin aina koulutettu ja kouluttauduttu ahke-rasti. SOL-konsernilla on paljon omaa koulutustoimintaa. Oma koulutus on rakennettu niin, että siitä voi sisällyttää osia näyttötutkintokoulutuksiin. Koulu-tuskaa ri alkaa perehdyttämisestä ja j atkuu läpi SOL-uran.– Viime vuosina koulutusta on kehitetty entistä enemmän tutkintotavoitteiseen suuntaan. Moniin asiakkuuksiin määri-tellään nykyisin palveluhenkilökunnan koulutustaso, joten tutkintotavoitteisuu-desta on tehty yrityksessä vahva linjaus, kertoo henkilöstön kehityksestä vastaa-va johtaja Merja Oljakka.– Palvelutehtävien vaatimustaso on nous sut ja työtehtävät ovat monipuolis-tuneet. Nyt tarvitaan moniosaajia, pesu-lapalveluista vastaava johtaja Elina Jalo-nen lisää.

Oljakan ja Jalosen mukaan koulu-tus lisää henkilöstön sitoutumista ja mo-tivaatiota työhön. Tutkinnon saaminen vaikuttaa usein myös palkkaukseen. SOL-konsernissa on Suomessa yhteensä yli 8 000 työntekijää, jotka osallistuivat 14 000 päivän ajan koulutukseen vuon-na 2012. Siivousta ja tekstiilihuoltoaKeudan kanssa SOL aloitti yhteistyön yli vuosikymmen sitten, kun siivouspalve-luihin tarvittiin venäjänkielistä koulutus-ta monikulttuurisuuden lisääntyessä. Iri-na Ovaska Keudasta aloitti koulutukset ja vetää edelleen SOL-ryhmiä viikoittain. Nykyisin SOL:ssa nähdään usein myös Keudan aikuisopiston toinen kouluttaja Hilkka Koskinen-Vairio.

Tekstiilihuollon puolella yhteistyö on myös vakiintunutta ja Keudan ope-tuspesula on monelle sollilaiselle tuttu. Siellä sollilaisia kouluttaa Sari Mallat-Ahola. Tällä hetkellä Keudan järjestä-missä koulutuksissa on SOL-konsernis-ta vuosittain yhteensä 70–80 opiskelijaa.

Usein tutkintoon johtavat koulutuk-set järjestetään oppisopimuskoulutuk-sena, jolloin mukana järjestämisessä on Keudan osalta myös oma oppisopimus-keskus. Se järjestää SOL:ssa myös työ-paikkaohjaajakoulutuksia, sillä ohjaajan rooli on luonnollisesti tärkeä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Yhdessä kohti tulevaisuuttaKeudan SOL-yhteistyötä on viime ai-koina tiivistetty perustamalla sille oma ohjausryhmä, jonka kautta palaute kul-kee molemmin puolin joustavasti. Oh-jausryhmän tarkoituksena on myös en-nakoida tulevaisuuden haasteita alalla ja suunnitella niihin vastaavia koulutuksia jo hyvissä ajoin.– Kiinteistöpalvelualan tutkinnot ovat vielä varsin tuoreita, joten kehitämme yhteisiä toimintamalleja jatkuvasti, Keu-dan aikuisopiston toimialapäällikkö Ou-ti Komi sanoo.

Yhteisenä tavoitteena on kehittää alan tutkintoja ja koulutusjatkumoa ko-ko ajan toimivampaan suuntaan ja sa-malla edistää myös palvelualojen veto-voimaisuutta.

Lue seuraavalta aukeamalta SOL:ssa työskentelevän Naila Mussan haastattelu!

Tässä on meneillään aurinkoinen työ-paikka ohjaajakoulutus, johon osallistuivat Tiina Lehtola-Ruuska (vas.), takana Maini Virokannas, Hannele Flinkman, Tarja Kumpulainen ja Pauliina Melamies.


Kouluttaja Jaana Silvast opastaa Edicarlaa (vasem-malla) ja hänen opiskelu-tovereitaan lautasliinojen taittelussa.


mahtuu kieliä ja kansallisuuksia

Keudan aikuisopistossa kartoitettiin opiskelijoiden kansallisuudet ja äidinkielet. huomattiin, että kansainvälistyminen on todellinen trendi meilläkin: vaikka opetuskielenä on suomi, on 11 prosentilla opiskelijoista jokin muu äidinkieli. Eri äidinkieliä opiskelijoilla on suomen lisäksi kokonaista 24 ja kansallisuuksia saman verran. naila ja edicarla kertovat seuraavassa omat koulutustarinansa.

YK-taustalla hotelliuralleNaila Mussa päätyi muuttamaan ko-timaastaan Azerbaidžanista Suomeen kuusi vuotta sitten. Syynä oli ”se oi-kea”, arabitaustainen mies, joka on asu-nut kylmässä pohjolassa jo kolme vuo-sikymmentä.

Naila on alkuperäiseltä ammatil-taan englannin opettaja, mutta viimei-set kymmenen vuotta ennen Suomeen muuttoa hän työskenteli kotimaassaan

YK:n palveluksessa. Hän teki sosiaali-työtä pakolaisten parissa.– Olin töissä pääkaupungissa Bakussa naisten kehittämiskeskuksessa, jossa jär-jestettiin ohjelmaa myös lapsille äitien opiskellessa.

Suomeen lähteminen oli iso pää-tös ja ensimmäinen talvi tuntui toivotto-man kylmältä, mutta nyt Naila tuntee it-sensä jo suorastaan suomalaiseksi. Tar-mokkaasti hankittu kielitaito auttaa täs-

sä paljon.– Heti Suomeen tultuani tajusin, että mi-nun on pakko oppia kieli tai mistään ei tule mitään. Kun olin saanut paperi-ni kuntoon, menin kymmenen kuukau-den kielikurssille. Pääsin työharjoitte-luun hotelliin ja päätin jäädä sinne töi-hin, että oppisin lisää suomea asiakas-palvelussa.

Kerrossiivoojana Naila ei tosin mie-lestään päässyt tarpeeksi asiakkai-

Keudan aikuisopistoon


mahtuu kieliä ja kansallisuuksia

”toivon pää -seväni valmis-

tumisen jälkeen aluksi päivä-

töihin, vaikka päiväkotiin tai kouluun, sillä

iltaisin haluan viettää aikaa

perheen kanssa.”

den kanssa tekemisiin. Hänet huomat-tiin Kampin Radisson-hotellissa tarmok-kaaksi ja osaavaksi naiseksi, joten hän alkoi vähitellen saada paljon muitakin tehtäviä.

Naila kertoo, että on aina ollut halu-kas kehittämään itseään ja kouluttautua. Hän saikin työnantajaltaan luvan osallis-tua Keudan aikuisopiston järjestämään koulutukseen, josta valmistui syksyllä 2012 siivoustyönohjaajan erikoisammat-titutkintoon. Koulutus kesti puolitoista vuotta ja sen loppupuolella Nailan työn-antajaksi vaihtui SOL, kun osa hotellin palveluista ulkoistettiin yhtiölle.

Naila on erittäin tyytyväinen Keu-dan koulutukseen. Hän kertoo saaneen-sa palvelualan ammattitaitoaan ja myös kielitaitoaan parannettua koulutuksen aikana aimo harppauksen. Nyt Nailan

tittelinä hotellissa on palveluohjaaja ja tavoitteena on päästä alalla ja uralla vie-lä eteenpäin.– Vaikka työskentelen ihan erilaisessa tehtävässä kuin kotimaassa, en enää ha-lua vaihtaa alaa, sillä rakastan asiakas-palvelua.

Kuten Naila sen viisaasti ilmaisee: ei ole väliä missä ja mitä työkseen tekee, vaan miten työnsä tekee. Brasilian lämmöstä ravintola-alalle Suomeen– En ole ujo, sanoo brasilialainen Edi-carla Salo ja pulputtaa estottomasti suo-men kielellä nauraen päälle valloittavas-ti.– Välillä Suomessa pitää miettiä, että pu-hunko vieraille ihmisille liiankin helpos-ti. Olen kaupassa työharjoittelussa tällä

hetkellä ja juttelen tosi mielelläni asiak-kaiden kanssa.

Brasiliassa kampaamoyrittäjänä toi-mineen Edicarlan toi Suomeen kuusi vuotta sitten rakkaus suomalaiseen mie-heen. Perheessä on nykyisin myös pie-ni tytär.

Suomeen tultuaan Edicarla kävi kie-likurssin ja oli jonkin aikaa siivoustöissä. Sitten hän kuuli Keudan järjestämästä, maahanmuuttajille suunnatusta talous-koulusta ja haki mukaan. Järvenpäässä asuva Edicarla tykästyi oppilaitokseen ja koulutukseen niin paljon, että päätti jat-kaa opintojaan. Nyt hän opiskelee Keu-dan aikuisopistossa kokiksi.– Toivon pääseväni valmistumisen jäl-keen aluksi päivätöihin, vaikka päiväko-tiin tai kouluun, sillä iltaisin haluan viet-tää aikaa perheen kanssa.

Edicarla kehuu lämpimästi Keudassa saamaansa koulutusta ja erityisesti kou-luttajia, jotka huolehtivat paitsi opetta-misesta, myös opiskelijoidensa pärjää-misestä muuten. Brasiliaan hän ei enää kaipaa.– Kun viime kesänä olimme siellä lomal-la, lähdimme takaisin Suomeen paljon aiottua aikaisemmin, sillä siellä oli aivan liian kuuma!

Sopeutumista uuteen kotimaahan on auttanut paljon myös tiivis brasilia-laisyhteisö ja se, että sekä Edicarlan ve-li että sisko ovat muuttaneet Suomeen. Isosisko on myös kokki, veli taas pyörit-tää omaa yritystä.– Äiti pitäisi vielä saada tänne, Edicarla suunnittelee.

Azerbaidžanilainen Naila nauttii nykyisestä työstään hotellissa, vaikka on taus-taltaan opettaja ja YK:n sosiaalityöntekijä.


• teksti heli VastamäKi • kuvat Keudan KamPanJa

eudan aikuisopiston ja Keudan oppisopimuskeskuksen Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan haetaan tällä hetkellä yllä kuvatun kohderyhmän edustajia täydentämään kertynyttä työkokemustaan alan koulu-tuksella. Myös alan vaihtaminen onnis-tuu. Keudan aikuisopistolle on myön-netty ohjelmaan 80 opiskelijapaikkaa, Keudan oppisopimukselle 84.

oletko 20-29-vuotias ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? tai onko tuttavapiirissäsi nämä tunnusmerkit täyttäviä henkilöitä? nyt olisi Keudassa tarjolla sopivaa koulutusta tarjolla eri aloilla.

Parempaa liksaaSekä elämän- että työkokemus on eduk-si kaikissa ammateissa, mutta ammatilli-nen tutkinto antaa turvaa myös tulevai-suudessa. Se voi taata pysyvämmän työn ja joskus paremman palkan.

Opiskelu aikuisopistossa on jousta-vaa ja onnistuu myös työn ohessa. Op-pisopimuksella voi suorittaa kaikkia mahdollisia tutkintoja ja myös osatut-kintoja.

K

Keudan aikuisopiston tarjonnasta suosittelemme erityisesti seuraavia tutkintoja tai tutkinnon osia:

Hyvinvointialat • Koulunkäynninjaaamu-jailta- päivätoiminnan ohjauksen at • Perhepäivähoitajanat

Kulttuuri- ja media-ala • Audiovisuaalisenviestinnänat

Luonnonvara- ja ympäristöala • Maatalouskoneasentajanat• Puistopuutarhurinat(Viheralueiden ylläpito-tutkinnon osa) • Viljelypuutarhurinat(Luonnon- mukainen tuotanto-tutkinnon osa)

Palvelualat • Suurtalouskokinat• Laitoshuoltajanat• Tekstiilihuollonat

Tekniikan ja liikenteen ala • Maalarinat• Varastoalanat• Talonrakennusalanat

Elämänkoulussa ei jaeta todistuksia

oPisKelu Kannattaa aina!


lähetä kortti kaverilleKeuda on mainostanut Nuorten ai-kuisten osaamisohjelmaa muun muassa Facebookissa ja radiossa. Kampanjaa liittyviä räväköitä pos-tikortteja on jaossa Minimoin kaut-ta kahviloissa ja ravintoloissa pää-kaupunkiseudulla. Keuda jakaa niitä myös itse eri toimipisteissään ja ta-pahtumissa. Lähetä siis kortti koulu-tusta vailla olevalle kaverille!

Elämänkoulussa ei jaeta todistuksia

oPisKelu Kannattaa aina!

Kiinnostuitko? Kysy lisää opinto-ohjaajiltamme tai oppisopimuskeskuksesta: • Päivi Nevalainen (hyvinvointialat) 050 441 9928, [email protected]• Jukka Maja (luonnonvara- ja ympäristöala) 050 414 5678, [email protected] • Ulla-Riitta Kara (muut alat) 050 430 2753, [email protected]• Satu Matikainen (oppisopimus) 050 415 0967, [email protected]• Helena Koivisto (oppisopimus) 040 174 5500, [email protected]

Netissä osoitteessa

www.keuda.fi/nuoretaikuiset

voi testata, millainen aikuis-

opiskelija on ja samalla osal-

listua iPad minin arvontaan.


UOVA:n tavoitteena on pa- rantaa luovien alojen (au- diovisuaalinen, graafinen, taideteollinen ja viestintä- ala) työnhakijoiden mah-dollisuuksia sijoittua työelämään. Noin puoli vuotta kestävän koulutuk-sen aikana osallistujat oppivat uutta ja päivittävät osaamistaan alalla. Koulu-tuksessa painotetaan työelämälähtöis-tä oppimista ja yritysharjoittelujakso on oleellinen osa koulutusta.

LUOVA-koulutukseen on aluksi kym menen päivän hakuvaihe, jonka aikana kartoitetaan hakijoiden osaa-minen ja koulutustarpeet. Lopuksi va-litaan koulutuksen varsinaiset osallis-tujat. Tilaisuus näyttää kyntensäKeväällä aloittaneen ensimmäisen LUOVA-ryhmän Anne Hassisella, Marja Laosmaalla, Emmi Kajanuksel-la ja Emmi Luhtavaaralla oli kevään

Keudan aikuisopistossa on tällä hetkellä meneillään useita työ-voimakoulutuksia. Pasilan koulutusyksikössä on keväällä 2013 ensimmäisen kerran aloitettu luoVa – kulttuurin ja luovien alojen monialakoulutus. seuraava ryhmä otetaan sisään ensi syksynä.

Potkua luovalle uralleviimeisenä lähiopetuspäivänä vain hyvää sanottavaa kurssin sisällöstä. Erityiskiitoksen sai kouluttaja Riitta Granathin vetämä työnhaku- ja esiin-tymistaidon koulutus. Koulutuksen vastuukouluttajana on toiminut Juha Vanhanen.

Kevään kurssin ajankohdan he kokivat työharjoittelujakson kannalta hieman haasteelliseksi. Kaikki olivat kuitenkin löytäneet hyvät harjoittelu-paikat ja odottivat innoissaan uusien taitojen oppimista ja tilaisuutta näyt-tää osaamisensa potentiaaliselle työn-antajalle. Kovan kilpailun alaNaisnelikolla on rutkasti alan koulu-tusta, useilla heistä jo parin tutkin-non verran, ja työkokemustakin on ker tynyt. Haasteena on tällä hetkellä luovien alojen vaikea työtilanne: kil-pailu työpaikoista on todella kovaa. Opiskelijat kertoivat myös, että työ-voimahallinnossa tunnetaan luovia

aloja huonosti, joten työnvälitys tökkii.Vuosikymmeniä graafisen suunnit-

telun ja viestinnän parissa työskennel-lyt Anne kertoo törmänneensä työn-haussa viisikymppisiin naisiin kohdis-tuviin ennakkoluuloihin.– Meistä ajatellaan, että emme seu-raa aikaamme, mutta ainakaan minun kohdallani se ei pidä paikkaansa. Löy-sin esimerkiksi työharjoittelupaikan LinkedInin avulla. Me viisikymppiset olemme hyvää työvoimaa, sillä meillä on kokemusta, mutta ei yleensä enää pieniä lapsia, jotka sitoisivat tiettyihin työaikoihin.

Emmi Luhtavaara opiskeli viestin-tää Espanjassa ja on huomannut työn-antajien joskus vieroksuvan ulkomais-ta koulutusta. Toinen Emmi opiske-li kulttuurituottajaksi, mutta ei päässyt alansa töihin ja lähti opiskelemaan li-sää.

Nyt siis luovan alan työnanta-jat huomio: osaavia ja motivoituneita työntekijöitä on tarjolla!

Anne Hassinen, Marja Laosmaa, Emmi Kajanus ja Emmi Luhtavaara ovat Keudan ensimmäisessä LUOVA-ryhmässä.

• teksti ja kuva heli VastamäKi

l


ntoisaa. Olen ollut oike- assa työssä, jossa näkee,

että kuorma-auton ja yh- distelmäajoneuvon kul- jettaja tekee paljon muu-

takin kuin vain ajaa autoa. Työssä tar-vitaan omaa aktiivisuutta, sillä huomioi-tavaa on paljon. Esimerkiksi lastin tar-kistus, kuorman sitominen ja Euroopan sosiaalilainsäädäntö määrittelevät ajo- ja lepoajat, sillä digitaalinen sirukortti re-kisteröi kaiken. Yrityksissä valmistelta-vat ajojärjestelyt pitää tehdä huolella, sillä sakot ovat Suomessa ja Euroopassa suuria ajoajan ylitykseen nähden. Kuljet-tajan rooli yrityksen mainoksena ja toi-mijana on merkittävä.

• teksti ja kuvat maarit tiala

Kouluttajakin oppii uuttaOmien kokemustensa perusteella

Janne suosittelee jokaiselle kouluttajalle ja opettajalle työelämäjaksoja.– On tärkeää olla ajan hermoilla, jotta opettajat itse osaisivat soveltaa nykypäi-vän tarpeita opettamisessaan, hän pe-rustelee.

Logistiikka-alan koulutus on muu-toksessa, sillä uusia kuljettajia alalle ei saada riittävästi. Keudan koulutus on työelämälähtöistä ja opiskelijoilta saa-daan hyviä palautteita. Tästä seuraa, et-tä yritykset ja muut toimijat saavat hy-viä työntekijöitä valmistuneista opiske-lijoista.

Työelämänosaamisen kehittäminen kuuluu Urakka-projektiin, joka on ESR-

rahoitteinen hanke. Kouluttajien työelä-mävaihdot tarjoavat kouluttajille tilai-suuden päivittää osaamistaan ja ammat-tialansa nykytilanteen tuntemusta. Jak-sojen myötä päästään myös luomaan suhteita alan yrityksiin ja muihin toimi-joihin.

-A

Kouluttaja Janne Huittinen on käynyt useita logistiikka-alan työelämänjaksoja. Jaksot ovat käsitelleet muun muassa aika-taulutettuja postinkuljetuksia (dhl), jätepakkaus- ja kierrätyskuljetuksia (lassila & tikanoja), puutavaran kaukokuljetusta tehdaskuljetusten raaka-ainejalostukseen (leo Koikkalainen oy) ja elintarvikelogistiikkaa (lappeenrannan Kuljetus oy).

Jannen työhuonetta koristavat oman pojan piirrokset.


antaalainen Marjut Antti- lainen ja Tuusulan Kello- koskella asuva Milja Salo- nen ovat juuri käyneet lop- puun kansanopiston kuva-

taiteen ja visuaalisen viestinnän linjan. Molemmat päättivät vuosi sitten ylioppi-laaksi tulon jälkeen lähteä kansanopis-toon vahvistamaan kuvallista osaamis-taan ja omaa tapaansa ilmaista.

Molemmat ovat harrastaneet kuva-taiteita jo pitkään ja valikoituivat kan-

sanopistolinjalle visuaalisuutta mittaa-van pääsykokeen kautta. Tänä keväänä, vajaan vuoden kansanopisto-opiskelun jälkeen, he osallistuvat taidekorkeakou-lujen pääsykokeisiin paljon itsevarmem-pina kuin vuosi sitten.

Marjutin ensisijaisia mielenkiinnon kohteita on graafinen suunnittelu ja ku-vitus. Milja on kansanopisto-opiske-lun aikana löytänyt vanhan suosikkinsa maalaamisen rinnalle kuvanveiston, ja toivoo löytävänsä tulevaisuudessa luo-

vaan alaan liittyvän työpaikan. Yhtenä uravaihtoehtona hän pitää opettamista. Maksuihin saa tukeaPekka Halosen akatemian kansanopis-to ei ole sisäoppilaitos, vaan useim-mat opiskelijat asuvat omassa kodissaan Keski-Uudellamaalla tai pääkaupunki-seudulla. Muutamat kauempaa tulevat ovat majoittuneet oppilaitoksen yhtey-dessä oleviin asuntoihin.

Kansanopistokoulutus on maksul-

• teksti ja kuva heli VastamäKi

Vuosi kansanopistossa

vahvistaa siipiä

haaveiletko työstä kulttuurin parissa, mutta et ole vielä löytänyt omaa tapaasi ansaita elantosi? Keudan Pekka halosen akatemian kansanopistolinja voi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Kansanopisto voi myös tarjota pidempään työelämässä olleelle mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen ja luovaan hengähdystaukoon.

V

Kansanopistolinjojen opiskelijoilla on usein hyvin erilaiset taustat. Miljan ja Marjutin mie-lestä se on suuri rikkaus.

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti16

• teksti eira BaniHae kansan-opistoon!Kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjalle haetaan 12.8. mennessä ja koulutus alkaa 9.9.

Pekka Halosen akatemian kansan-opistossa alkaa syksyllä 2013 avoin yliopisto-opetus yhteistyössä Jyväs-kylän yliopiston kanssa. Opintokoko-naisuudet liittyvät taidehistoriaan ja -kasvatukseen. Opetus Keudan Kirk-kotien tiloissa Tuusulassa iltaisin.

Ilmoittautumiset viimeistään 28.8.2013 opintosihteerille p. 050 415 0804 tai [email protected].

Katso lisätietoja www.keuda.fi/kansanopisto

lista (70 euroa viikossa), mutta opinto-tuen lisäksi kansanopistossa opiskelevi-en on mahdollista saada niin sanottua opintosetelietua, joka kattaa lähes puo-let maksusta.

Marjut ja Milja kokevat saaneensa maksuillensa katetta kansanopistovuo-den aikana.– Opintokokonaisuus on ollut todel-la laaja. Olemme päässeet kokeilemaan esimerkiksi metalligrafiikkaa ja jopa kir-jansidontaa!

Vajaan vuoden mittainen kansan-opistolinja päättyy kevätnäyttelyyn. Keudan kansanopistolinjoista vastaava lehtori Elina Leppänen sanoo, että ryh-mänäyttelyn järjestäminen on itsessään tärkeä oppimiskokemus kansanopisto-opiskelijoille. Muutoinkin opiskelu kan-sanopistossa on nimenomaan tekemistä, ei niinkään teoriaa ja lukemista. Syventävä linja edistyneilleKuvataiteen ja visuaalisen viestinnän linjan lisäksi Pekka Halosen akatemian kansanopistossa pyörii vuosittain nel-jän kuukauden mittainen kuvataiteen syventävä linja (syksyllä) ja sen jälkeen jatkava vajaan kolmen kuukauden tee-mallinen linja (keväällä).

Nämä linjat on tarkoitettu taiteen pe-rusopetusjakson työväen- ja kansalais-opistoissa käyneille tai muille edistyneil-le tekijöille. Usein näillä kansanopisto-linjoilla opiskelevat pitävät taukoa työ-elämästä tai ovat eläkkeellä.

astauksia kyselyyn saatiin mukava määrä, yhteensä 642. Kyselyn perusteella opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä Keudan aikuisopistoon. Asteikolla 1–5 Keudan aikuisopisto sai kokonaisarvo-sanan 4,02 (vuonna 2012 3,92).

Alin väittämäkohtainen keskiar-vo oli niinkin hyvä kuin 3,53, väittee-nä ”vaikutusmahdollisuuteni toimipis-teen toimintaan ovat hyvät”. Tähänkin asiaan on tartuttu: keväällä järjestettiin aikuisopiston ensimmäinen opiskelija-

eudan ammattiopiston Sibe- liuksenväylän koulutusyk- sikkö uusi 8.5.2013 Kestävän kehityksen sertifikaattinsa. Sertifiointi on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Keväällä 2010 Sibeliuksenväylän yksik-kö sai Kestävän kehityksen sertifikaa-tin Suomen ensimmäisenä ammatillise-na oppilaitoksena ja nyt kolme vuotta myöhemmin yksikkö uusi sertifikaat-tinsa jälleen ensimmäisenä.

Sibeliuksenväylän koulutusyksikön kestävän kehityksen työryhmä laatii vuosittain henkilökunta- ja opiskelija-kyselyjen pohjalta keke-suunnitelman. Suunnitelmaan valitaan lukuvuoden painopistealueet ekologisen ja talou-

Keudan aikuisopistossa on tyytyväisiä opiskelijoita

Sibeliuksenväylän yksikkö uusi kestävän kehityksen sertifikaatin

Reilun vuoden itsenäisenä toimineen Keudan aikuisopiston opiskelijoille tehtiin alkuvuodesta 2013 opiskelijakysely. siinä tiedusteltiin opiskeli-joiden tyytyväisyyttä monenlaisiin opiskeluun liitty-viin asioihin, esim. opetuksen laatuun, välineisiin, arviointiin, ilmapiiriin ja vaikutusmahdollisuuksiin.

foorumi, jossa eri toimialoja edustavat opiskelijat pääsivät keskustelemaan ja tuomaan näkemyksiään esille.

Kaikkein tyytyväisimpiä Keudan aikuisopiston opiskelijat olivat opis-keluilmapiiriin (ka 4,39) ja opintojen hyödyllisyyteen (4,37). Myös koulut-tajien ammattitaitoon opiskelijat oli-vat erittäin tyytyväisiä keskiarvolla 4,34. Toimialakohtaisesti tyytyväisim-mät opiskelijat ovat kulttuuri- ja me-dia-alalla (kaikkien arvioiden ka 4,12) ja palvelualalla (4,10).

V

K dellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista.

Yksikön toiminnassa kuluvan lu-kuvuoden aikana toteutettiin peräti kahdeksaa teemaa, kun vaatimukse-na sertifioinnin ylläpitämiseen on noin kaksi teemaa vuosittain. Kahdeksan teeman toteuttaminen on mahdollista, kun suurin osa teemoista on vakiintu-nut jo arjen toimintatavoiksi. Auditoin-tia varten yksikössä tehtiin itsearvioin-nit sertifioinnin jälkeisiltä lukuvuosilta koulutusaloittain ja täten varmistettiin, että toiminnan taso kaikissa kriteerien osissa on pysynyt samalla tasolla edel-liseen auditointiin nähden tai mahdol-lisesti parantunut.

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 17

• teksti maarit tiala ja heli VastamäKi • kuva heli VastamäKi

”Eira on hyvä JHL:n pääluottamusmies. Asiallinen. Ensin kysyy ja sitten

keskustellaan ratkaisu yhteistyönä.” hannu laurila, talous- ja hallintojohtaja

ira Storm opiskeli Järven- pään ammattikoulussa 1964– 66. Kolme vuotta myöhem- min hän palasi taloon töihin ja on siitä asti pysynyt uskol-lisesti kuntayhtymän palkkalistoilla, vie-läpä samassa toimipaikassa Järvenpään Wärtsilänkadulla. Nyt ravitsemispäällik-kö on jäämässä eläkkeelle.

Keittäjäksi valmistuttuaan Eira kulki vuoden töissä Helsingissä ja lähti sitten vuodeksi suurtalouskokin täydentäviin opintoihin Tikkurilan ammattikouluun. Sen jälkeen hän työskenteli lyhyen ai-kaa Kellokosken sairaalan keittiössä se-kä eineskeittiöllä, kunnes haki keittäjäk-si vanhaan opinahjoonsa ja tuli valituksi.

Eira on viihtynyt työssään niin hy-vin, että on harkinnut työpaikan vaih-toa yli 40 vuoden aikana tosissaan vain kerran.– Silloin minulle tarjottiin omalta työ-paikalta vapautuvaa ravitsemispäällikön paikkaa ja luovuin ajatuksesta lähteä kuntayhtymästä.

Positiivinen palaute ruokailijoilta on yksi syy viihtyä työssä. Vaikka paljon muuta puhutaan, ovat useimmat amma-tillisen koulutuksen opiskelijat edelleen sitä mieltä, että ruokatunti on päivän pa-ras tunti ja ilmainen kouluruoka mais-tuu heille.

Eira Storm eläkkeelle yli 40 Keuda-vuoden jälkeen

E

”Eira on pienen ihmisen asialla positii-

vinen pilke silmäkulmassa vakavienkin

asioiden yhteydessä. Mutkaton tyyppi.”

maarit Viitamäki, toimistonhoitaja

”Eira on ehdottomasti toiminnan nainen. Eira sitoutuu kaikkeen mihin ryhtyy. Osaa arvostaa vapaa-aikaa ja rentoutua työstä.”

iiris Kauneela, ruokapalvelupäällikkö

”Arvostan Eirassa piirrettä, että jos ei jotain asiaa tiedä tai osaa, niin siitä otetaan selvää. Asiat hoituvat aina eteenpäin. Hyvä työkaveri.” sirpa Velin-ängeslevä, keittiöesimies

”Eira oli tosi rauhallinen eikä menet-

tänyt hermojaan meidän junioreiden

kanssa. Ja aina hyvällä tuulella.”

terhi marttinen, entinen opiskelija

”Hiihtoreissujen päivämatkojen pituudessa Eira kilpailee porukan ykkös-sijasta. Eikä saanut muita mukaansa,

kun 40 kilometrin hiihtoreissulla puolessavälissä kävi avannossa.”

antero Velling, turvallisuuspäällikkö

Luottamustoimia ja vapaa-ajan rientojaEira on toiminut kuntayhtymässä enti-sen KTV:n, nykyisen JHL:n luottamus-miehenä jo vuodesta 1971. Hän on ol-lut mukana vaikuttamassa muun muassa ruoka- ja siivouspuolen henkilökunnan sosiaalitilojen parantamiseen ja yhte-näisten työasujen hankintaan.

Eira on ollut muutamaan otteeseen henkilökunnan edustajana Keudan yh-tymähallituksessa.– Se on ollut hyvä kanava kuulla, mi-tä Keuda-tasolla suuremmassa mittakaa-vassa päätetään.

Eira on aina ollut aktiivisesti muka-na kuntayhtymän henkilökuntaneuvos-ton järjestämässä toiminnassa aina len-topallosta ja Finlandia-hiihdoista kon-sertteihin ja retkiin.


eudan ammattiopiston Jär- venpään Sibeliuksenväylän koulutusyksikössä Taitaja aiheutti varsinaista vipinää kevääseen: sieltä pääsi kak-si opiskelijaa ravintolakokki-lajin kah-deksan finalistin joukkoon. Mikään muu oppilaitos ei yltänyt yhtä vahvaan edus-tukseen tänä vuonna. Mikko Pynnönen ja Dani Hänninen treenasivat koko ke-vään ahkerasti opettajiensa Elina Karvi-nen-Hakalan ja Arto Oinosen johdolla.

Huhtikuun lopulla finalistit tekivät harjoituslounaan ja itse olin niiden on-nekkaiden joukossa, jotka pääsivät sii-tä nautiskelemaan. Mikon ja Danin te-kemät ateriakokonaisuudet tarjoiltiin toinen toiselle ja toinen toiselle puolel-le pöytää. Välillä uhkasi ruokailijoiden kesken iskeä annoskateus puolin ja toi-sin.

Taitaja-tehtävistä tiedetään ennak-

Keudan taitajat valmistautuivat ylittämään itsensäKeudasta pääsi tänä keväänä 13 opiskelijaa nuorten ammattitaidon sm-kilpailun eli taitajan finaaliin. Kilpailutapahtuma järjestettiin 14.–16.5. Joensuussa.

koon jonkin ver-ran, esimerkiksi harjoituslounaal-la nautitusta aterias-ta tiedettiin etukäteen alkuruuan raaka-aine hauki, pääruuan villi-sika ja jälkiruuan val-kosuklaa sekä lakka. Tehtävästä kuitenkin muuttuu aina 30 % pai-kan päällä.

Ruokien raaka-aineet ovat tarkoituksellises-ti haastavia, mutta Mikko ja Dani olivat onnistuneet taikomaan niistä suussa su-lavat ja hyvinkin erilaiset ja erinäköiset kokonaisuu-det.

• teksti heli VastamäKi • kuvat elina KarVinen-haKala ja heli VastamäKi

K

Keudan Taitaja-joukkue 2013: Joona Raitisoja (vas.) (huonekalupuuseppä), Juuso Hynninen (talonrakennus, kirvesmiestyöt), Santeri Vartia (talonrakennus, muuraus ja laatoitus), Markus Häkkinen (tietokoneet ja verkot), Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen), Mikko Pynnönen (ravintolakokki), Miko-Markus Moilanen (tietojenkäsittely), Teemu Aalto (matkailu), Pinja Mä-hönen (matkailu), Elli Keitaanranta (vaatteen valmistus), Anna Pyökkilehto (viherrakentaminen) ja Dani Hänninen (ravintolakokki). Kuvasta puuttuu Sini Hirvonen (viherrakentaminen).

Taitavaa ruuanlaittoa Keudan opetuskeittiössä.

Keudalaisille neljä mitalia Taitajista • kultaa:Juuso Hynninen (talonrakennus, kirvestyöt)• hopeaa:Santeri Vartia (talonrakennus, muuraus ja laatoitus)• hopeaa:Mikko Pynnönen (ravintolakokki) • pronssia:Hannu Jaakkola (verkkosivujen tuottaminen)

Juuso Hynninen sai kultaa Taitajista.


Keudaan eniten

Keuda – kulttuurin kehto! Näin on pääteltävä, sillä meillä oli suurin joukkue huhtikuussa ammattiin opiskelevien kulttuurikisoissa Lahdessa.

• teksti heli VastamäKi • kuvat maarit tiala ja heli VastamäKi

ivesarjoissa nähtiin yhteensä 92 Keudan ammattiopiston opiskelijaa. Lisäksi en- nakkosarjoihin osallistui 39 opiskelijaa. Suurin joukkue ja suurin mitalisaalis! Tu- lokset puhuvat puolestaan. Ensi vuonna

lähdetään Vaasaan tekemään vähintään yhtä hyvä tulos.

SAKUstars-mitaleja!

l

Niko Reinikaisen karaoken kulta-mitali on todella kova saavutus.

Baby Born esiintyi räväkästi ja hopeaa tuli bändisarjasta.

Matkailualan opiskelijoiden ryhmä Dream Travellers sai Talentista hopeaa ja lausun-nasta pronssia. Vierailevana tähtenä Keuda Sammakko.


Karaoke1. sija: Niko Reinikainenkunniamaininta: Jimi Herttuainen

Lauluyhtyeet ja laulukuorot 2. sija: Dream Drop Girls

Soitinyhtyeet ja bändit 2. sija: Baby Born

Näytelmät 2. sija: Keudan Näyttisunelmia

Talent 2. sija: Dream Travellers

Lausunta ja runot 3. sija: Dream Travellers

Kuvataide/Mallin mukaan kunniamaininta: Joona Sassi

Kansanlaulu-, konsertti-, ja hengellinen musiikki kunniamaininta: Jimi Herttuainen ( Jimi pääsi myös suositussa yksin-laulusarjassa 78 osallistujasta kuuden finalistin joukkoon.)

Yksintanssi improvisoiden, tytötkunniamaininta: Tinna Pehkonen

• teksti ja kuvat maarit tiala

Jutta Aalto, levyseppähitsaajaopiskelijahyvällä kouluttajalla on aikaa ja hän on kiin-nostunut tekemästään työstä. on läsnä.

ENNAKKOSARJAT:

Tanssin huumaa! Tinna Pehkonen (kes-kellä, punaiset kengät) revitteli kunniamainin-nan arvoisesti.

Dream Drop Girls valloit-ti ja hopeaa tuli! Ryhmä pääsi esiintymään myös Lahti Hallin kavalkadiin.

Grafiikka 1. sija: Sari Majander

Videot 2. sija: Artjom Totsenoi ja Ilari Poikonen

Runot3. sija: Ira Saxlund

kunniamaininnat: Meri Lindström, Juho Väliaho

Maalaukset kunniamaininta: Tiina-Kaisa Korhonen

Sarjakuvatkunniamaininta: Tino Jansson, Sisko Korhonen

millainen on hyvä opettaja?

Irmeli Mäkelä, opettaja, Nurmijärvihyvä opettaja on ammattitaitoinen ja ym-märtää opiskelijaa sekä vaalii työrauhaa. molemminpuolinen luottamus helpottaa opiskelu- ja työpäiviä.

Ilona Antila, kouluttaja, palvelualathyvä kouluttaja on innostunut opettamas-taan aineesta. Kouluttajalla pitää olla halu olla ihmisten kanssa ja kiinnostus toisesta. Vuorovaikutus on tärkeää.

Salla Tiirola ja Essi Taipale, leipuri-kondiittoriopiskelijathyvä opettaja on lähellä opiskelijaa, mutta ei liian tuttavallinen. ilmaisee aidosti kiin-nostuksensa opiskelijaa kohtaan.

gallup


len Katri Huhtanen, ykkösvuo- den nuva-opiskelija. Opiske- len siis nuoriso- ja vapaa-ajan- ohjaajaksi. Oli helppoa palata Keudaan opiskelemaan, kun olin valmistunut jo kuva-artesaaniksi Pekka Halosen akatemiasta. Opiskelu on mennyt nopeasti paksujen tehtävien kanssa ja välillä ihmettelen, miten tulinkaan ryhtyneeksi li-säksi Kuoman puheenjohtajaksi.

Tämän kevään aikana olemme nimittäin suunnitelleet paljon erilaista toimintaa. Jat-kamme valmistuvien oppilaiden leffailtaa ja toivomme saavamme siitä jatkuvan perin-teen joka keväälle. Osallistuimme myös mo-nien Keudan oppilaskuntien kesken Osku Ry:n kuulemistilaisuuteen viime kuussa Ke-ravan Keskikadun koulutusyksikössä. Mo-ni opiskelija sanoi paikan päällä, että tun-tui kerrankin siltä, että joku kuunteli. Olen samaa mieltä!

Saimme materiaalit ja nyt pohdimme mahdollisuuksia siihen, voisiko jokaisen koulun oppilaskunta laatia keväällä tulevan vuoden kokouspäivät, jotta ne voisi sujaut-taa lukujärjestykseen siten, ettei poissaolo-ja tulisi. Koska oppilaskuntatoiminnasta saa opintoviikon, se voisi olla hyvin toimivaa näin järjestettynä.

Ja kesän tullen toivomme oppilaskun-tien vastuuopettajilta jo vähän omien op-pilaskuntien herättelyä ensi syksyä varten. Oppilaskuntatoimintaa pitää saada mainos-tettua ja herätettyä kaikissa Keudan koulu-tusyksiköissä. Juuri nyt emme ole edes ihan varmoja, onko kaikissa yksiköissä tätä toi-mintaa! Juuri starttaamassa oleva Aktiivisin Oppilaskunta -kisa voisi saada uudetkin ha-lukkaat innostumaan toiminnasta.

Kesää jo odotellen,

Katri

o

Kuoman palsta

Oppilaskuntatoimintaa kehittämässä

• ku

va a

nn

i su

Vis

uo

Osuvaa oppilaskunta-

toimintaa! Kuva on Kuoman

järjestämästä laskiaisrie-

hasta Saaren kartanosta.

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti22

”Ei ollut tarkoitustakaan muuttaa pois kun eläkkeelle siirtyminen tuli ajankohtaiseksi, sillä eläminen 32 vuoden aikana on juurtunut ystävien ja tuttujen myötä saaren alueelle”.

Kerttu Tattari Nykyinen eläkeläinen, entinen lehtori, Mäntsälä Saaren kartano

ehtori Kerttu Tattari jäi eläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Eläköitymistä edelsivät vuoden mittainen vuorotteluvapaa 58-vuotiaana ja osa-aikaeläkkeelle siirtyminen pari vuotta myöhemmin. Kerttu opetteli eläk-keelle siirtymistä pehmeän laskun kautta.

Eläkepäiviin ovat tuoneet rytmiä tutut harrastukset: kä-sija puutyöt, taimien kasvattelu, puutarhan hoito, verhoi-lu sekä kirjojen lukeminen ja kuuntelu jatkuvat edelleenkin. Myös ystävien tapaaminen ja auttaminen on luonnollinen osa Kertun elämää. Uusi harrastus on sen sijaan ompelu, jonka tuloksena Viipurin kehitysvammaisten kotiin vietiin taannoin kymmeniä pikkulasten vaatteita.

Kerttu on edelleenkin kiinnostunut opiskelijoista ja hei-dän maailmastaan. – Keskustelupiiri eläkeläisten ja työssäolevien opettajien kanssa pitäisi säilyttää. Eläkkeellä on ollut aikaa miettiä, mi-tä on tehnyt oikein ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. – Eläkkeelle jäädessä voi ottaa kellon pois kädestä – riittää, että tietää, millä vuosikymmenellä jokin on ollut. Koulussa aika on hirveän tiukalla. Lähes kaikkia asioita mitataan ajas-sa ja seuraava deadline on aina tiedossa. Sitä ajastaa elä-määnsä koko ajan eteenpäin, jolloin ei kerkiä katsoa taakse-päin. Sen takia ei nähdä elämän perspektiiviä, Kerttu miettii.

Kertulta tulee heti vastaus kysymykseen, mikä on tär-keintä nuorten opettamisessa. – Asenteen opettaminen niin, että opiskelija itse oivaltaa sen. Ei se ole niin, että ensimmäinen koulu olisi elämän tu-levaisuus. Oppilaat ovat itseänsä varten opiskelemassa ja identiteetin kasvu ottaa aikaa. Ihmisellä pitää olla haaveita ja niiden toteutumiseen tarvitaan uskoa omaan osaamiseen. Uskon antaneeni opiskelijoille luottamusta omiin kykyihin, omaan osaamiseen.

Kerttu muistelee ensimmäistä vuotta opettajan työssään. – Työ oli valtavan jännittävää ja pelottavaa. Sosiaalipolitiik-ka- ja kansantaloustunnilla nojasin aina peloissani liitutau-luun, mahdollisimman kauas opiskelijoista. Kerran opiske-lijat olivat todella innoissaan seuraavinaan opetustani. Tein jälleen kerran saman pakenemisliikkeen liitutaululle. Opis-kelijat olivat liidunneet taulun reunan, joten takamukseni oli myös sen näköinen. Se oli selvä merkki opiskelijoilta, että nyt saa jännitys ja pelko loppua. Siitä eteenpäin kiersin aina opiskelijoiden keskellä pulpettirivien välissä.

Seuraavan haasteen saa Herra Taitaja, Raimo Aatsinki Mäntsälän Lukkarinpolulta. Kerttu arvostaa Raimossa oppi-laiden kanssa toimimista ja tuen antamista nuorille oman ammattitaidon esilletuomisessa. Taitaja-kilpailut ovat lisän-neet ammatillisen koulutuksen arvostamista.

• te

ksti

ja k

uva:

ma

ar

it t

iala

l

”Minun pitää päästä metsään aina, kun olen iloinen, surullinen tai kun asiat pohdituttavat. Siellä vaeltelu rauhoittaa. Syksyllä ja keväällä tulee käveltyä päivittäin metsässä marjasta-massa, sienestämässä tai muuten vain nautti-massa. Kesän rituaaleihin kuuluu ensimmäis-ten kanttarellien löytäminen”, Kerttu kertoo.

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 23

tapaa keudalainen

AIKUISOPISTO

Valmistuitko ammattiin? Onneksi olkoon!Muistathan, että Keudan aikuisopisto tarjoaa mahdollisuuksia jatko- opintoihin lähes kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla.

Voit täydentää osaamistasi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla tai lyhyemmillä opintokokonaisuuksilla.

Keudan aikuisopisto kouluttaa pääasiassa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsä-lässä, Tuusulassa ja Helsingin Pasilassa.

Oletko 20-29-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Katso mielenkiintoiset koulutusvaihtoehdot Keudan aikuisopistossa www.keuda.fi/nuoretaikuiset

Jatko-opinnot mielessä? Tule Keudan aikuisopistoon!

Keuda - Työelämän taitaja Kysy: [email protected]

Tutkintojen suorittaminen on mahdol-lista myös oppisopimuskoulutuksena

Kysy lisää: Keudan oppisopimuskeskus, Kultasepänkatu 5, 2. krs, Kerava puh. 050 328 8522 tai 050 415 0823 [email protected]

www.keuda.fi

Keuda-lehti 2/13

Documents