Keski-Uudenmaan kaupunki Palveluverkkoselvitys Kuntien toimitilaverkos- ton ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys; arvi- ointi tehty v. 2012 tie- doilla
Keski-Uudenmaan kaupunki
Palveluverkkoselvitys
Kuntien toimitilaverkos-ton ja siinä tapahtuvan
toiminnan selvitys; arvi-ointi tehty v. 2012 tie-
doilla
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1
Tiivistelmä
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli sel-vittää selvityksessä mukana olevien kahdeksan kunnan ja kaupungin hallin-nassa olevan kiinteistökannan sekä kuntien kiinteistönpidon nykytila. Toi-minnan osalta analysoitiin kuntien varhaiskasvatus ja perusopetus. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin varhaiskasvatuksen ja pe-rusopetuksen palveluverkko ja etsiä palveluverkon säästöpotentiaaleja.
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen yhteydessä analy-soitiin lisäksi kuntien terveydenhuollon palveluverkko.
Selvityksen pohjana toimivat selvitysalueen kaupunkien ja kuntien omat
palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvityksissä on analysoitu kuntien ja kaupunkien kiinteistökanta toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä palvelu-verkko varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan osalta.
Selvityksissä tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaatioiden tuottamista palve-luista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä kiinteistönpidon organisaatioiden henkilöstöä. Kuntakohtaisten palve-luverkkoselvitysten ennakkotietojen, visioiden sekä vaihtoehtoisten toimiti-laverkkojen mallien pohjalta järjestettiin Keski-Uudenmaan kuntien yhtei-nen tilaisuus, jossa yhdistymisselvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilai-
suudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdet-tiin tutkimaan.
Toimitilaverkon visioksi saatiin:
”Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla
ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta
palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja
joukkoliikennettä hyödyntäen”
Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat
ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kus-tannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin suuria. Koulu- ja päiväkoti-kiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edulli-simman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset.
Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella koulu- ja päiväkoti-
verkossa voitaisiin säästää vuodessa 37–65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000–198 000 huoneistoneliöstä. Säästö olisi noin 179–295 euroa alueen asukasta kohden.
Saavutettavat säästöt laskettiin sillä perusteella, että kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdis-tyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Keski-Uudenmaan pal-
veluverkkoa yhtenä kokonaisuutena.
Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtö-kohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet (noin 80 % kustan-nuksista). Investoinnit ja kiinteistöpito (noin 20 % kustannuksista) tukevat
toimintaa. Jos toimintaa saadaan tehostettua, siitä säästyvällä summalla olisi mahdollista rahoittaa uusi ja toimintaa paremmin tukeva kiinteistö-verkko.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 2
SISÄLLYS
Johdanto ............................................................................................. 3
Palveluverkkoselvityksen taustaa ....................................................... 3
Työskentelyprosessin kuvaus ............................................................ 3
Työn tavoitteet ja rajaukset .............................................................. 5
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ....................................................... 6
Kustannusvertailut ........................................................................... 6
Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu ............................................. 9
Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista ........................ 12
Kiinteistönpidon yhteenveto ................................................................ 13
Kiinteistöjen käyttäjäkysely ............................................................ 13
Kiinteistönpidon toiminta ................................................................ 16
Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta ............................................ 18
Toiminnan kustannukset ..................................................................... 19
Yleistä .......................................................................................... 19
Varhaiskasvatus ............................................................................ 19
Perusopetus .................................................................................. 21
Yhteenveto nykyisestä tilanteesta ........................................................ 24
Väestö ......................................................................................... 24
Palveluverkon nykytila ................................................................... 25
Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot .............. 31
Simulaatiomalli ............................................................................. 31
Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia ............................. 32
Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista .......................... 38
Yhteisen palveluverkon tavoitetila ........................................................ 40
Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta .. 40
Kolme mahdollista toimitilaverkkoa .................................................. 42
Simulaatiomallin tulokset - K-U8 ..................................................... 42
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu ...................... 46
Yhteenveto malleista ...................................................................... 52
Uusi kiinteistönpidon toimintamalli ....................................................... 53
Yhteenveto ja johtopäätökset .............................................................. 55
Lähteet ............................................................................................. 57
LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja ........................................... 58
LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ........................................ 60
LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet .................................... 71
LIITE 5: Toiminnan kustannukset ......................................................... 76
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3
Johdanto
Palveluverkkoselvityksen taustaa
Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Si-poon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvityk-seen liittyy tämä selvitys uuden, yhdistyneen kunnan palveluverkosta. Sel-vityksen loppuraportti valmistuu kesään 2014 mennessä ja päätökset yhdis-tymisestä ja uudesta palveluverkosta tehdään vuoden 2014 loppuun men-nessä.
Palveluverkkoselvitys on tehty siten, että ensin kukin kunta on tehnyt oman
palveluverkkoselvityksensä, jossa on selvitetty kunnan palveluverkon nykytila ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Lopuksi kaikkien kuntien tiedot on kerätty yhteen ja niiden pohjalta on muodostettu näkemys yhteisestä verkosta. Kuntien omat palveluverkkoselvitykset ovat oleellinen osa työtä.
Niiden avulla kunnat voivat arvioida mikä on niiden oman palveluverkon kehittämispotentiaali verrattuna yhteisen verkon kehittämispotentiaaliin.
Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun kuntien perusopetuksen, varhais-kasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 78,06 %. Muu kunnan toiminta ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta.
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n 2011 käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Loppuvuoteen 2013 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kuntien lisäksi Hollolan, Mynämäen ja Kirk-konummen kunnat sekä Akaan, Valkeakosken ja Iisalmen kaupungit. Lisäksi
vastaava laajemman alueen selvitys on aloitettu Itä-Uudellamaalla osana yhdistymisselvitystä marraskuussa 2013. Itä-Uudellamaalla uusina kuntina
ja kaupunkeina mukaan tulevat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi ja Myrs-kylä. Sipoo ja Pornainen ovat mukana molemmissa yhdistymisselvityksissä.
Työskentelyprosessin kuvaus
Kuntakohtaiset palveluverkkoselvitykset aloitettiin keräämällä tarvittava tie-
to kunnan/kaupungin kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organi-saation palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastatteluissa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja niiden kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä
kyselyissä saatuihin tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiin-
teistöjen ja kiinteistönpidon tilasta.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 4
Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja analyysit tehty (ts. kuntakohtaiset selvitykset saatu riittävän pitkälle), järjestettiin kuntien ja kaupunkien vir-kamiehille tulosseminaari, jossa koko selvitykselle määriteltiin visio. Samas-sa tilaisuudessa määriteltiin strategiset vaihtoehdot palveluverkon järjestä-
misestä ja sijoittumisesta, joiden pohjalta konsultti työsti erilaisia laskennal-lisia palveluverkkomalleja.
Tämän jälkeen määritellyille strategisille malleille tehtiin ennusteet, määri-teltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset Keski-Uudenmaan kaupun-gin talouteen. Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulos-ten, palautteen ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta.
Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat
Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toi-mivat palveluverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen, Laura Käsmä ja
Eero Vaissi Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasi tilaajan edusta-jana Johanna Viita KUUMA -liikelaitoksesta sekä erikseen nimetty projekti-ryhmä. Työssä avustivat myös Aappo Niikko, Antti Andelin, Pasi Lindholm, Joonas Alakomi ja Sara Grotell Granlund Oy:stä sekä Janne Laitinen ja Julia
Luoma Kuntamaisema Oy:stä.
Kuva 1: Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkosuunnitelman
suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi
Työtä seurasi koko ajan projektiryhmä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi selvitykseen liittyi erilaisten alaryhmien (mm. sivistys, MALY, muut palve-lut) työpalavereja.
Projektiryhmä
Puheenjohtaja Mikael Grannas (Sipoon kj.)
Projektinvetäjä Heikki Lonka (Granlund Oy)
Johanna Viita (KUUMA-liikelaitos)
Ilari Myllyvirta (Sipoo)
Jussi Niemi (Tuusula)
Jukka Pietilä (Pornainen)
Jyrki Meronen (Järvenpää)
Jouni Mattsson (Hyvinkää)
Seija Vanhanen (Kerava)
Hannu Seppälä (Mäntsälä)
Ilkka Ruutu (Nurmijärvi)
Petteri Heino (Soster)
Janne Vainikainen (Sivistys)
Sihteeri Ville-Veikko Lallukka (Granlund Oy)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 5
Työn tavoitteet ja rajaukset
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli sel-vittää selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistö-kannan sekä kunnan kiinteistönpidon nykytila. Myös kiinteistöissä tapahtu-van varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan kustannuksien analyysi oli keskeinen osa selvitystä.
Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uu-den, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin palveluverkko ja esittää
tapa, jolla se on rahoitettavissa ja toteutettavissa. Kolmea mallia verrataan kuntien omiin selvityksiin.
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys käsittelee yhdistymis-selvitystä tekevien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia (tarkemmin
liitteessä 2) sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöissä ta-pahtuvan toiminnan kustannuksia. Selvityksen tiedot on koottu yhteen kun-takohtaisista palveluverkkoselvityksistä.
Palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu kiinteistöjä, jotka ovat kuntien omassa omistuksessa sekä oman ylläpidon piirissä. Näin ollen kuntien kol-mansilta osapuolilta vuokraamat tilat eivät ole pääsääntöisesti olleet muka-na selvityksessä. Yksittäisiä poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy kuntakoh-taisesti.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 6
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset
Kustannusvertailut
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksessä ei keskitytä yksit-täisten kiinteistöjen kunnon ja toiminnallisuuden arviointiin, vaan tarkoituk-sena on yrittää löytää laajan selvitysalueen kiinteistökannasta erilaisia yh-teneväisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi eri kuntien välillä. Yksittäisten kiinteistöjen tarkemmat arviot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä.
Keski-Uudenmaan kuntien toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin pää-sääntöisesti vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteel-
la. Keravan ja Mäntsälän kustannukset ovat vuodelta 2011, joita on koro-tettu kiinteistöjen ylläpitoindeksin vuosikorotuksella. Tässä tarkastelussa ol-leiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2012 tasossa noin 35,6 M€.
Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien 2008–2012 aikana 21,6 %1. Vuosien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kustan-
nusten nousun vauhdissa, sillä vuoden 2011 aikana kustannukset nousivat lähes 10 %, kun taas vuoden 2012 aikana kustannukset nousivat vain 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Ylläpitokustannusten tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2.
Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista. Tämä on usein johtanut kunnissa siihen, että ylläpidettävää
toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin. Yhtälöä hanka-loittaa myös se, että kasvavalla ja kehittyvällä Keski-Uudenmaan alueella on koko ajan uusia rakentamispaineita, jotka vaativat luonnollisesti oman osuutensa ylläpidon resursseista.
1 Tilastokeskus 28.2.2013, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7
Kuva 2: Vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskustannukset per neliö Keski-Uudenmaan kunnissa rakennustyypeittäin.
Keskimääräiset ylläpidon kokonaiskustannukset per neliö ovat Keski-Uudenmaan vertailukunnissa hieman koko vertailuaineiston keskiarvoa al-haisemmat. Yksittäisistä rakennustyypeistä ainoastaan liikuntarakennukset
ylittävät selvästi vertailuaineiston keskiarvon. Liikuntarakennusten osalta vertailuaineisto koostuu Keski-Uudellamaalla merkittävistä jää- ja uimahal-
leista, jotka osaltaan nostavat kustannuksia vertailukuntiin nähden. Päivä-kotien kohdalla vertaillut kunnat edustavat koko aineiston keskiarvoa.
Kuva 3: Vuosittaiset kustannukset kuluerittäin Keski-Uudenmaan kunnissa keskimäärin.
Kun tarkastellaan ylläpidon tarkempia kulueriä, huomataan että Keski-
Uudenmaan kuntien keskimääräiset kustannukset ovat pääosin samaa ta-soa tai hieman alhaisemmat kuin vertailukunnissa. Suurin ero muodostuu kunnossapito- ja lämmityskustannusten osalta, jotka ovat Keski-
74,1 €
67,9 € 63,6 €
57,8 € 56,0 €
50,1 €
45,7 €
59,3 €
0 €
10 €
20 €
30 €
40 €
50 €
60 €
70 €
80 €
eu
roa/
brm
2/v
uo
si
Kokonaiskustannukset €/m2/vuosi keskimäärin
KU-8
IUK
Vertailuaineisto
16,9 €
10,6 €
8,9 € 7,5 €
6,3 €
3,8 € 3,0 €
1,6 € 1,1 €
0 €
2 €
4 €
6 €
8 €
10 €
12 €
14 €
16 €
18 €
20 €
eu
roa/
brm
2 /vu
osi
Kustannukset kuluerittäin €/m2/vuosi keskimäärin
KU-8
IUK
Vertailuaineisto
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 8
Uudenmaan kunnissa lähes 2-4€/m2/vuosi pienemmät kuin vertailukunnis-sa. Kunnossapidon osalta on edulliset kustannukset eivät ole välttämättä ainoastaan positiivinen asia, mikäli tämä johtaa kiinteistöjen heikompaan kunnossapitotasoon.
Kuva 4: Koulujen ylläpidon oppilaskohtaiset vuosikustannukset
Keski-Uudenmaan kunnissa
Kuvassa 4 on esitetty yksittäisten vertailukuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia suhteutettuna tiloissa oleviin oppilaisiin. Vertailun pienimmän ja suurimman kunnan välinen kustannusero on yli 800 euroa lasta kohden vuodessa. KU-8 kuntien oppilaskohtaisten ylläpitokustannusten keskiarvo
on kuitenkin sanaa tasoa koko vertailuaineiston kanssa.
Kuva 5: Päiväkotien lapsikohtaiset vuosikustannukset Keski-Uudenmaan kunnissa
1 488,7 €
1 055,2 €
947,2 € 943,9 € 918,5 € 866,0 €
684,2 € 650,0 €
931,1 €
Oppilaskohtaiset kustannukset € /vuosi Vertailukunnat
1 627,7 €
1 250,8 € 1 149,5 € 1 136,9 € 1 111,6 € 1 092,1 €
776,4 € 688,7 €
1 019,6 €
Lapsikohtaiset kustannukset € /vuosi Vertailukunnat
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 9
Päiväkotilasta kohden suhteutetut ylläpitokustannukset osoittavat, että ver-tailukunnat ovat keskimäärin noin 100 euroa lasta kohden halvempia vuo-dessa verrattuna muuhun vertailuaineistoon. Sisäisessä vertailussa ero kun-tien välillä muodostuu päiväkodeissakin erittäin suureksi, ollen edullisimman
ja kalleimman välillä noin tuhat euroa lasta kohden vuodessa.
Päiväkotien kohdalla tiiviimmällä kaupunkirakenteella toimivat kunnat osoit-tautuivat vertailussa muita kuntia edullisimmiksi.
Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu
Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu vertailun kuntien yksittäisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kustannusten vaihteluvälejä. Teoreettisesti suurissa yksiköissä kustannukset oppilasta/lasta kohti ovat pienemmät, sillä samalla
laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita/lapsia. Toi-saalta pienissä yksiköissä kustannuksissa on usein suuri hajonta oppilas-/lapsimäärän vuotuisesta vaihtelusta johtuen.
Koulut
Kuva 6: Yksikön oppilasmäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelu-alueen koulua.
Alueen koulujen oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset näyttävät keskimää-rin kasvavan jonkin verran sitä mukaa, kun koulun oppilasmäärä pienenee. On toki hyvä huomata, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtai-
sissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa. Yleisistä teeseistä poiketen, hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla, joka osoittaa, että Keski-Uudenmaan kuntien tapauksessa fokus on hyvä kiinnittää myös tehottomien suurten koulujen tilanteeseen. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen tilankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteistönpidossaan.
Hajonta on kaikkein pienintä keskikokoisten koulujen (noin 300 oppilasta)
kohdalla. Kaiken kaikkiaan vertailuaineiston vuotuiset ylläpitokustannukset oppilasta kohden vaihtelevat noin 500 eurosta noin 2 500 euroon.
0 €
500 €
1 000 €
1 500 €
2 000 €
2 500 €
0
100
200
300
400
500
600
700
800
Yll
äp
ito
ku
sta
nn
ukset
/o
pp
ilas /
vu
osi
op
pil
ait
a
Ylläpitokustannukset suhteessa oppilasmäärään
oppilaita ylläpito-kulut/ oppilas/ a Lin. (ylläpito-kulut/ oppilas/ a)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 10
Kuva 7: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tar-kasteluvuosi 2012) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua.
Tarkasteltaessa koulujen ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voi-
daan myös huomata selvä korrelaatio laskevan koulukoon ja nousevien yl-
läpitokustannuksien välillä. Pienten koulujen kohdalla vuotuiset neliömetri-kohtaiset ylläpitokustannukset vaihtelevat paljon enemmän kuin suurem-missa kouluissa. Edullisimmissa kiinteistöissä ylläpitoon kuluu noin 30 eu-roa/brm2 vuodessa, kun taas kalleimmissa noin 150 euroa/brm2.
Kolmas näkökulma analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa oppilasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Koulujen osalta voidaan huomata, että
oppilaskohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän koulun koosta. Jou-kosta löytyy suuria kouluja, joissa voi olla tilaa yli 20 brm2/oppilas ja toi-saalta pienehköjä kouluja, joissa voi olla tilaa alle 10 brm2/oppilas (LIITE 2).
Alueen koulujen tilankäytön voidaan todeta olevan keskimäärin väljää. Op-pilaskohtaisen pinta-alan olisi hyvä olla luokkaa 12 bruttoneliömetriä, joten
suurin osa alueen kouluista ei tällä hetkellä täytä tätä tunnuslukua ja osas-
sa kouluista luku on jopa yli kaksinkertainen.
Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnis-tettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa, tai toisaalta voidaan sanoa, että kiinteistöi-hin mahtuisi paljon nykyistä suurempi käyttäjämäärä.
0 €
20 €
40 €
60 €
80 €
100 €
120 €
140 €
160 €
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
Yll
äp
ito
ku
sta
nn
ukset
/b
rm
²
brm
²
Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan
brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 11
Päiväkodit
Kuva 8: Yksikön lapsimäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelu-
alueen päiväkotia.
Päiväkotien osalta lapsimäärän suhdetta ylläpitokuluihin laskettaessa todet-tiin, ettei koulujen kanssa yhtä vahvaa korrelaatiota löydy, lähinnä siksi että vertailun päiväkodit olivat keskimäärin pitkälti samankokoisia. Päiväkotien kohdalla tunnusluvun kouluja suurempi vaihteluväli selittyy yksiköiden huomattavasti pienemmällä kokoluokalla, jolloin yksittäisen lapsen muutos vaikuttaa merkittävästi esitettyyn tunnuslukuun.
0 €
500 €
1 000 €
1 500 €
2 000 €
2 500 €
3 000 €
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Yll
äp
ito
ku
sta
nn
ukset
/ lap
si
/ v
uo
si
Lap
sia
Ylläpitokustannukset suhteessa lapsimäärään
lapsia ylläpito-kulut/lapsi Lin. (ylläpito-kulut/lapsi)
0 €
20 €
40 €
60 €
80 €
100 €
120 €
140 €
160 €
180 €
200 €
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
Yll
äp
ito
ku
sta
nn
ukset
/ b
rm
²
brm
²
Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan
brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 12
Kuva 9: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tar-kasteluvuosi 2012.) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia.
Tarkasteltaessa päiväkotien ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin,
voidaan myös huomata erittäin pieni negatiivinen korrelaatio päiväkotikoon ja ylläpitokustannuksien välillä. Suurta hajontaa on kuitenkin havaittavissa sekä pienien, että suurien päiväkotien kohdalla. Selkeää korrelaatiota on vaikea löytää, sillä päiväkodit ovat suhteellisen samankokoisia myös pinta-alan suhteet, joka osittain selittyy selkeämpien suunnitteluohjeiden olemas-saololla. Toisaalta aineiston useassa kunnassa on vanhoja rakennuksia, jot-ka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana otettu päiväkotikäyttöön. Näiden
kustannukset voivat vaihdella erittäin merkittävästi varsinaiseen päiväkoti-käyttöön suunniteltuihin kiinteistöihin verrattuna.
Kolmas näkökulma myös päiväkotien analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa lasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Kuten koulujen kohdalla, myös päiväkotien osalta voidaan huomata, että lapsikohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän päiväkodin koosta. Päiväkodeissa pitäisi selvitä
11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on keskimäärin 13,8 brut-toneliötä. Joissain päiväkodeissa vastaava luku on lähes kolminkertainen, joten tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa.
Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuk-
sista
Kiinteistötalouden näkökulmasta vertaillut Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia muuhun vertailuaineistoon nähden.
Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria.
Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustan-nusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertai-set.
Tarkasteltaessa koulu- ja päiväkotiyksiköitä havaittiin, että pienempien yk-siköiden ja nousevien ylläpitokustannusten välillä oli yhteys. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat kustannukset. Joukosta löytyi kuitenkin merkittävä määrä myös isoja yksiköitä, joiden te-
hokkuus ei ollut oletetulla tasolla. Käyttäjämääriin suhteutetuissa tunnuslu-vuissa tämä antoi viitteitä, ettei isoja yksiköitä oltu pystytty täyttämään ti-lojen kannalta optimaalisesti. Edullisuuden lisäksi erittäin merkittävä ha-vainto on kustannusten suuri hajonta etenkin pienten yksiköiden kohdalla. Näissä yksiköissä yksittäisen lapsen merkitys kustannusten jakajana on merkittävä, joten vuosittaiset vaihtelut voivat muodostua ylläpitotoiminnan
pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden kannalta haasteellisiksi. Suuremmis-
sa yksiköissä yksittäisten lasten aiheuttamat heilahtelut eivät aiheuta koko-naisuudessa yhtä suurta muutosta.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 13
Kiinteistönpidon yhteenveto
Kiinteistöjen käyttäjäkysely
Kiinteistöjen käyttäjäkysely tehtiin Mäntsälälle, Keravalle, Tuusulalle, Si-poolle sekä Pornaisille. Hyvinkää, Järvenpää ja Nurmijärvi eivät toteuttaneet kyselyä omissa selvityksissään.
Kiinteistökohtaiset yhteenvedot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Ky-sely lähetettiin kaikille selvityksessä mukana olevissa tiloissa työskentelevil-le kunnan työntekijöille.
Kuva 10: Tyytyväisyys kaikkien tilojen yleiskuntoon
Asiakastyytyväisyys tilojen yleiskuntoa kohtaan vaihtelee jonkin verran. Noin 50 % koko alueella kyselyyn vastanneista kokee olevansa tyytyväinen tilan yleiskuntoon, jossa viettää pääosan työajastaan. Vaihteluväli kunnit-tain on tosin suuri. Esimerkiksi Keravalla tyytyväisiä on alle 40 %, mutta Pornaisissa noin 60 %. Keravalta löytyy myös eniten tiloihin tyytymättömiä
vastaajia, kun taas Sipoosta vähiten. Huomattavaa on myös, että selvästi eri mieltä väittämän kanssa olevien osuus vaihtelee Sipoon 5 prosentista Keravan 25 prosenttiin.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 14
Kuva 11: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (koulut)
Tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä pelkästään koulujen osalta, tulokset mukailevat vastauksia koko kiinteistökannan tyytyväisyyteen joskin pieniä eroja nousee esille. Keravalla erittäin tyytymättömien vastaajien osuus kas-vaa yli 30 %, mikä on selvästi vertailun keskiarvoa suurempi. Sipoossa on
paljon koulujen tiloihin osittain tyytymättömiä vastaajia, mutta toisaalta erittäin tyytymättömiä on vain 5 % vastaajista.
Kuva 12: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (päiväkodit)
Eroja voidaan huomata myös kyselyn käyttäjätyytyväisyydessä päiväkotien tiloihin. Voidaan huomata, että päiväkotien käyttäjätyytyväisyydessä Mänt-sälä ja Tuusula pärjäävät heikommin kuin koulujen kohdalla, kun taas Kera-
van päiväkotien tilanne on merkittävästi Keravan kouluja parempi.
Tilojen yleiskunto on vain yksi kyselyn tarkastelussa olevista aihealueista. Samanlaisia kuntavertailuja tehtiin myös esimerkiksi rakennuksen yleiskun-
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 15
nosta, valaistuksesta, kiinteistöpalveluista, lämpötiloista, LVI- ja sähköjär-jestelmien kunnosta ja sisäilman laadusta.
Kuva 13: Tyytyväisyys sisäilman laatuun
Kyselyn vastaajat ovat sisäilman suhteen tyytyväisimpiä Sipoossa ja Pornai-
sissa. On hyvä huomata, että niissäkin sisäilmaan tyytyväisiä on vain 40 % kyselyyn vastanneista. Sisäilman laatuun liittyvää kehittämistarvetta olisi vertailun kaikissa kunnissa, mutta kaikkein selvimmin Keravalla ja Tuusu-
lassa, joissa erittäin tyytymättömien osuus on noin 30 %. Kyselyn vastauk-sista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä terveyshaittoja aiheuttavista kiin-teistöistä, mutta tyytymättömyys tilojen sisäilman laatuun on kokonaisuu-dessaan huolestuttavan korkea.
Kuva 14: Tyytyväisyys kiinteistöpalveluiden laatuun
Myös kiinteistöpalvelujen koetussa laadussa koetaan selviä eroja kuntien
välillä. Voidaan huomata, että kiinteistöpalvelujen laatu koetaan vertailun huonoimmaksi Sipoossa, jossa noin 75 % vastaajista ei pidä kiinteistöpalve-lujen laatua hyvänä.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 16
Kiinteistönpidon toiminta
Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöjen ylläpidon toiminnasta tehtiin analyy-si käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (Virhe. Viitteen lähdettä ei öytynyt.). Timanttimallissa on kuusi ”sakaraa”, jotka ovat kiinteistöpalve-lut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on as-teikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Kuntien tilakeskukset tai vastaavat kiinteistöyksiköt arvioivat itse omaa
toimintaansa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osa-alueisiin. Asiakasnäkökulmaa varten haastateltiin myös tilojen käyttäjien edustajia, jotta pystytään näkemään kuinka kiinteistöyksiköiden toiminta koetaan tilojen käyttäjien puolesta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot.
Kuva 15: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanat
Kuntien kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanojen perusteella voi todeta, että kuntakohtaisissa tuloksissa jonkin verran hajontaa. Eri kun-tien tilatoimet kokevat omaavansa osaamista eri osa-alueilla. Suurin hajon-
ta löytyy korjaustarpeen hallinnassa, joka on yksi keskeisimpiä toimintoja
kiinteistöjen ylläpidossa kiinteistöpalveluiden ohella.
Itsearvion kokonaistuloksia tarkasteltaessa voi todeta, että kiinteistöyksi-köistä löytyy osaamista jokaiselta osa-alueelta. Näin ollen tulisi tarkastella eri kuntien vahvuuksia eri osaamisalueilla ja tämän tarkastelun perusteella hyödyntää näitä vahvuuksia kuntien yhdistymistilanteessa.
0
1
2
3
4
5
Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta
Sopimushallinta Kustannushallinta
Itsearvio kokonaisarvosana Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 17
Kuva 16: Kiinteistöyksiköiden itsearvio asiakasnäkökulmasta
Kuntien väliset erot korostuvat hieman verrattaessa kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmia. Myös vaihtelu eri osa-alueiden arvioiden välillä on voi-makasta. Kustannus- ja sopimustenhallinta arvioidaan pääosin heikoimmiksi
osa-alueiksi asiakasnäkökulmasta.
Kuva 17: Kiinteistöyksiköiden asiakasarvioiden keskiarvot
Asiakkaiden arvio kiinteistöyksiköiden toiminnasta on yleisesti ottaen hei-kompi kuin kiinteistöyksiköiden itselleen antama arvio. Osittain kyseessä voi olla ongelmat kommunikaatiossa kiinteistöyksikön ja asiakkaiden välillä, jo-ka vaikuttaa asiakkaiden kokeman palvelun laatuun.
0
1
2
3
4
5
Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta
Sopimushallinta Kustannushallinta
Itsearvio asiakkaat Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula
0
1
2
3
4
5
Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta
Sopimushallinta Kustannushallinta
Keskiarvot asiakasarvio Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 18
Kuva 18: Kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmasta tehtyjen itsear-vioiden keskiarvo verrattuna asiakasarvioiden keskiarvoon
Tilatoimien ja asiakkaiden eroavat toisistaan hieman jokaisella osa-alueella. Näkemykset ovat kuitenkin yhteneviä siltä osin että asiakkaat ja kiinteis-töyksiköt arvioivat vahvimpina osa-alueina kiinteistöpalvelut ja korjaustar-
peen hallinnan. On kuitenkin otettava huomioon hajonta aikaisemmin esite-
tyissä tuloksissa, monilla osa-alueilla löytyy kiinteistöyksiköitä, joilla on vahvempaa osaamista muihin kuntiin verrattuna, mikä myös näkyy asiak-kaiden arvioissa.
Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta
Tyytymättömyys kiinteistönpidon eri osa-alueisiin ilmenee sekä käyttäjä-kyselyssä että timanttimallihaastatteluissa. Kiinteistöihin kohdistuvia on-gelmia ei ole onnistuttu kuntien alueella ratkaisemaan ja tästä syystä tyy-tymättömien vastaajien määrä on merkittävä. On syytä ottaa huomioon et-tä ongelmat eivät kohdistu kaikkiin kiinteistöihin vaan kiinteistökannan ha-jonta kuntien sisällä on laaja.
Kiinteistöyksiköiden oman toiminnan itsearvioissa on myös paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Vahvuudet eri toiminnoissa ovat kuntariippuvaisia ja osa kuntien kiinteistöyksiköistä onnistunut hankkimaan vahvan osaamisen tiet-tyyn osa-alueeseen ja myös välittämään tämän vaikutelman asiakkailleen.
Kuntien yhdistymistilanteessa on luotava riittävän vahva yhtenäinen yksik-kö hyödyntäen eri kuntien vahvuuksia omassa toiminnassaan. Yksikön tulee tukea kiinteistöjen eri toimintoja ja huomioida samalla asiakasrajapinta. Yh-
tenäisellä suunnitelmalla ja selkeällä visiolla olisi mahdollista luoda vahvan osaamisen omaava kiinteistöyksikkö hallinnoimaan Keski-Uudenmaan kun-tien kiinteistökantaa.
0
1
2
3
4
5 Kiinteistöpalvelut
Korjaustarpeen hallinta
Energia ja ympäristö
Tiedon ja dokumenttien hallinta
Sopimushallinta
Kustannushallinta
Kiinteistöyksiköiden itsearvio Asiakasarvioiden keskiarvo
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 19
Toiminnan kustannukset
Yleistä
Toiminnan kustannuksista tehtiin vertailu kuudessa kunnassa: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Vertailut on tehty Kuntamaiseman aineistoon.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset selvityskunnissa (9 780 €) ovat kunta-aineistossa keskimääräistä korke-ammalla tasolla. Kustannustasoa selittää alle 3-vuotiaiden korkea osuus se-kä hoitohenkilökuntamitoitus.
Kuva 19: Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannuk-set ovat keskiarvoa korkeammat
Kokonaistarkastelussa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäi-
vähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yk-sityisen hoidon tuki kuntalisineen). Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksi-tyisen hoidon tuki) piirissä on peräti 40 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Var-haiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 42 %.
0 €
2 000 €
4 000 €
6 000 €
8 000 €
10 000 €
12 000 €
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 20
Kuva 20: Hoidon tukien osuus on suuri
Perhepäivähoidon peittävyys selvityskuntien 0-6-vuotiaista asukkaista on ainoastaan 6 %. Peittävyys on kuntavertailun pienimpiä. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on kuntajoukon keskiarvossa 12 746 €.
Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskimääräistä korkeampi, yh-teensä 4 602 €.
Kuva 21: Päiväkotihoidon korkeita kustannuksia selittää osaltaan
alle 3-vuotiaiden suuri osuus.
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
100% Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki
Jalasjärvi 2012
Joensuu 2012
Järvi-Pohjanmaa 2012 Alajärvi 2012
Soini 2012
Vimpeli 2012
Kemi 2012
Kempele 2012
Kontiolahti 2012
Lieto 2012
Liminka 2012
Mikkeli 2012
Naantali 2012
Raisio 2012
4%
9%
14%
19%
24%
5 000 8 000 11 000
Päi
väko
tiasi
akka
ista
alle
3-v
uotia
ita %
Päiväkotihoito € / asiakas (ei esiopetusta, erityispäivä- ja vuorohoitoa)
KU-8
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 21
Päiväkotihoidon asiakaskustannus on selvityskunnissa (11 311 €) muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 19 %, mikä on kunta-aineistossa keskimää-räistä korkeampi osuus. Tämä selittää osin melko korkeita yksikkökustan-
nuksia. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailun suurimpia – yhteensä 73 asiakasta per yksikkö.
Esiopetuksessa olevien lasten osuus on keskimäärin 25 %. Ryhmäperhepäi-vähoidon osuus on keskimäärin 20 %.
Selvityksen kunnissa on yhteensä 49 henkilöä yli optimin eli tämän verran päteviä henkilöitä on enemmän kuin siinä tilanteessa, että kaikki ryhmät olisivat mitoituksen mukaisia. Muuta henkilökuntaa on yksi 18 asiakasta
kohden eli heitä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin.
Perusopetus
Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus selvityskunnissa on 8 273 € ja se on kuntavertailussa keskimääräistä matalampi. Oppilaskohtai-
nen nettokustannus on myös alle keskimääräisen tason (7 840 €).
Kuva 22: Oppilaskustannukset ovat keskimääräistä edullisempia
Opetusryhmän keskimääräinen koko on 19 oppilasta2, hieman alle OKM:n
opetusryhmäsuosituksen (20 - 25 oppilasta), mutta silti vertailun korkeim-pia.
Tuntiresurssi oppilasta kohden on keskimäärin 1,8, hieman alle vertailukun-tien keskitason. Selvityskuntien sisällä on kuitenkin selkeitä eroja.
Kunnittain keskimääräiset opetusryhmien koot ovat:
Järvenpään opetusryhmäkoko on 22 oppilasta.
Keravan opetusryhmäkoko on 21 oppilasta.
Hyvinkään ja Tuusulan opetusryhmäkoko on 19 oppilasta.
2 Selvityksessä keskimääräinen opetusryhmäkoko on määritetty kotiluokki-en perusteella (esim. 1a, 1b jne.) Luokkien jakamista pienempiin ryhmiin eri aineiden opetuksen kohdalla ei huomioida.
0 € 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 € 6 000 € 7 000 € 8 000 € 9 000 €
10 000 € € / oppilas
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 22
Mäntsälän opetusryhmäkoko on 18 oppilasta.
Sipoon opetusryhmäkoko on 17 oppilasta.
Kuva 23: Opetusryhmäkoot ovat lähes OKM:n suositusten (20-25 oppilasta) mukaisia
Laskennallinen keskimääräinen koulukoko on kuntajoukon keskiarvossa -
yhteensä 221 oppilasta per koulu. Kunnittain koulukoko vaihtelee paljon:
Kerava: 327 oppilasta
Järvenpää: 279 oppilasta
Tuusula: 242 oppilasta
Hyvinkää: 222 oppilasta
Mäntsälä: 154 oppilasta
Sipoo: 150 oppilasta
Jalasjärvi 2012
Joensuu 2012
Järvi-Pohjanmaa 2012
Alajärvi 2012
Soini 2012
Vimpeli 2012
Kemi 2012
Kempele 2012
Kontiolahti 2012
Lieto 2012
Liminka 2012
Mikkeli 2012
Naantali 2012
Raisio 2012
6 000 €
7 000 €
8 000 €
9 000 €
10 15 20
€ / o
ppila
s
Opetusryhmäkoko
KU-8
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 23
Kuva 24: Keskimääräinen koulukoko on vertailun keskitasoa.
Koulukuljetuksien osalta oppilaskohtaiset kustannukset ovat vertailun pie-nimpiä (223 € per oppilas). Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden 8 % -osuus on vertailukuntien suurimpia.
Jalasjärvi 2012
Joensuu 2012
Järvi-Pohjanmaa 2012
Alajärvi 2012
Soini 2012
Vimpeli 2012
Kemi 2012
Kempele 2012
Kontiolahti 2012
Lieto 2012
Liminka 2012
Mikkeli 2012
Naantali 2012
Raisio 2012
6 000 €
6 500 €
7 000 €
7 500 €
8 000 €
8 500 €
9 000 €
0 50 100 150 200 250 300 350 400
Per
usko
ulun
kus
tann
ukse
t / o
ppila
s
Keskimääräinen koulukoko
KU-8
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 24
Yhteenveto nykyisestä tilanteesta
Väestö
Keski-Uudenmaan kuntien asukasluku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteenkin perusteella kasvaa edelleen. Viimeisten vuo-sien aikana Pornaisten asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 2 % vuodessa. Hyvin lähellä Pornaista ovat olleet Mäntsälä ja Nurmijärvi. Normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana pidetään 1,5 % vuodessa, näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ylittänyt tämän rajan. Kaikilla muil-lakin kunnilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa
yleisesti.
Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennus-teen perusteella ja myös ikääntyminen jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoi-
ta muuta Suomea (mediaani-ikä kasvaa 46 vuodesta 50 vuoteen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana). Väestönkasvu tulee olemaan nopeinta Ti-
lastokeskuksen ennusteen mukaan Sipoossa ja Mäntsälässä. Hitaimmankin väestönkasvun kunnassa Hyvinkäällä kasvu on kuitenkin yli puoli prosent-tiyksikköä vuodessa. Ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa.
Keski-Uudenmaan kaupunki 2009 2010 2011 2012
Yhteensä 237055 238937 240837 242738
- 14 47789 47522 47434 47222
15 - 24 27980 28354 28699 28920
25 - 44 63030 62624 62002 61566
45 - 64 68354 68723 68978 69383
65 - 74 17680 18944 20473 21890
75 - 12222 12770 13251 13757
Alueen erityispiirteenä on suuri asukasluvun kasvu, matala mediaani-ikä, sekä jatkuva ikääntyminen.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 25
Palveluverkon nykytila
Kuva 25: Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan koulu-, lukio- ja ter-veyskeskusverkko
Selvityksen kunnat käyttävät perusopetukseen yhteensä 195 miljoonaa eu-roa vuodessa, josta kiinteistöjen ylläpitomenoihin 27,2 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatukseen käytetään 108 miljoonaa euroa vuodessa, josta kiin-teistöjen ylläpitomenoihin 8,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kouluja oli 120 ja niiden keskikoko oli 244 oppilasta. Päiväkoteja oli 142 ja niissä oli keskimäärin 58 lasta ilman esiopetusta. Varhaiskasvatusta palvelevia tiloja on 114.000 bruttoneliötä ja perusopetusta palvelevia tiloja 470.000 brut-toneliötä.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 26
Kuva 26: Koulujen ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain
Yllä olevat kaaviot osoittavat kuinka koulujen kokonaisneliömäärät ja tilojen
ylläpitokustannukset jakautuvat selvityksessä olevien kuntien välillä. Koulu-
jen ylläpitokustannuksista noin 2/3 muodostuu neljän suurimman kunnan Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärvin ja Tuusulan ylläpitokustannuksista. Pornaisten ylläpitokustannukset ovat selkeästi pienemmät kuin muiden sel-vityksen kuntien.
Kuva 27: Päiväkotien ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnittain
Nurmijärvi 21 %
Tuusula 17 %
Hyvinkää 16 %
Järvenpää 15 %
Sipoo 14 %
Kerava 8 %
Mäntsälä 8 %
Pornainen 3 %
Perusopetuksen ylläpitokustannusten jakautuminen
Hyvinkää 19 %
Nurmijärvi 19 %
Tuusula 17 %
Järvenpää 15 %
Sipoo 9 %
Kerava 9 %
Mäntsälä 8 %
Pornainen 4 %
Perusopetuksen kokonaisneliöiden jakautuminen
Nurmijärvi 21 %
Hyvinkää 18 %
Tuusula 16 %
Järvenpää 14 %
Mäntsälä 10 %
Sipoo 10 %
Kerava 9 %
Pornainen 2 %
Varhaiskasvatuksen ylläpitokustannusten jakautuminen
Nurmijärvi 23 %
Hyvinkää 16 %
Järvenpää 15 %
Tuusula 15 %
Kerava 10 %
Mäntsälä 10 %
Sipoo 9 %
Pornainen 2 %
Varhaiskasvatuksen kokonaisneliöiden jakautuminen
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 27
Päiväkotien osalta ylläpitokustannusten ja kokonaisneliöiden osuus kunnit-tain mukailee perusopetuksen jakaumaa. Kuntien kokoerot ja suuri vaihte-luväli tulevat esille yllä olevissa kaavioissa.
Taulukko 1: Yhteenveto kuntien perusopetuksen kouluverkoista
Koulukoko ja määrä Neliöt Ylläpitomenot Toiminta/oppilas
Kunta yli 300
oppi-laita
299-100
oppi-laita
alle 100
oppi-laita
per oppilas
per oppilas
per brm2
ala-aste ylä-aste
Hyvinkää 9 3848 2 386 6 325 19,6 944 € 48,2 € 5 661 € 7 273 €
Järvenpää 5 2286 7 1525 1 57 18,7 1 055 € 56,5 € 5 507 € 8 341 €
Kerava 7 2789 2 390 1 75 12,9 650 € 50,4 € 5 119 € 6 522 €
Mäntsälä 5 1835 4 671 8 444 13,0 684 € 54,7 € 5 533 € 7 346 €
Nurmijärvi 9 3980 6 1237 8 543 14,7 947 € 64,3 € 5 095 € 6 297 €
Pornainen 1 510 1 135 3 178 20,4 918 € 45,1 € 5 833 € 6 919 €
Sipoo 2 1041 6 1118 6 315 18,1 1 488 € 82,2 € 5 031 € 6 686 €
Tuusula 9 3815 6 1181 5 307 14,9 866 € 58,1 € 5 417 € 7 232 €
Yhteensä /keskim.
47 20104 34 6643 39 2294 16,1 931 € 58 € 5 361 € 7 048 €
Taulukko 2: Yhteenveto päiväkotiverkoista
Kunta päiväkoteja lapsia lapsia/
pk brm2/ lapsi
ylläpito/ lapsi
ylläpito/ brm2
Toiminta/ lapsi
Hyvinkää 20 1346 67 13,8 1 092,1 € 78,9 € 9 322 €
Järvenpää 22 1510 69 11,2 776,4 € 69,1 € 7 767 €
Nurmijärvi 36 1549 43 16,6 1 136,9 € 68,4 € 14 918 €
Tuusula 18 1212 67 13,8 1 111,6 € 80,5 € 10 480 €
Kerava 14 1054 75 10,3 688,7 € 66,8 € 9 231 €
Mäntsälä 12 693 58 15,6 1 250,8 € 80,2 € 9 067 €
Sipoo 18 747 42 14,4 1 149,5 € 79,9 € 11 516 €
Pornainen 2 112 56 23,7 1 627,7 € 68,6 € 10 695 €
Yhteensä /keskim.
142 8223 58 13,8 1 019,6 € 74,1 € 10 375 €
Kustannusten vaihteluväli yksittäisten yksiköiden välillä on suurta. Toimin-nan kulut kouluissa vaihtelevat pääsääntöisesti 14 000 euron ja 4 000 eu-ron välillä per oppilas ja kiinteistöjen ylläpitokulut 3 700 euron ja 400 euron välillä per oppilas. Päiväkodeissa toiminnan kulut vaihtelevat pääsääntöises-
ti välillä 20 000 – 5 700 euroa per lapsi ja kiinteistöjen ylläpitokulut välillä 2 400 – 400 euroa per lapsi vuodessa.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 28
Kuva 28: Kahdeksan kunnan opetuksen vuosittaiset kustannukset
koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista
Alle sadan oppilaan kouluissa on 2231 oppilasta (8%), niiden kustannukset oppilasta kohden (ilman pääomamenoja) ovat 8 200 euroa per oppilas vuo-dessa ja tilaa on 19,1 neliötä per oppilas. Yli kolmensadan oppilaan kouluis-sa on 19 793 oppilasta (70%), niiden kustannukset oppilasta kohden ovat 6950 euroa per oppilas vuodessa ja tilaa on 15,4 neliötä per oppilas. Suuret
koulut ovat opetushallituksen aineistoon verrattuna suhteellisesti tehotto-mampia. Tällä on merkittävä vaikutus kokonaismenoihin, suurissa kouluissa on 70% oppilaista.
Kuva 29: Kahdeksan kunnan oppilaiden jakauma koulukoon mukaan
Päiväkotien keskimääräinen koko on 58 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis kolmen ryhmän päiväkoteja tai pienempiä. Pienestä yksikkökoosta joh-tuen päiväkotiverkossa on 237 työntekijää yli normaalimitoituksen.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kiinteistöjen mitoitus vaihtelee suu-resti. Mitoituksella tarkoitetaan kuinka monta bruttoneliötä rakennuksessa
on suhteessa sen oppilas- tai päiväkotilapsimäärään. Osa rakennuksista on
Yli 500 300-499 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39
K-U8 kunnat 6130 6 034 5 466 5 447 5 169 7 817 5 597 7 207
OPH 6086 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000 O
pe
tuks
en
vu
osi
ttai
set
kust
ann
uks
et
yli 300 200-299 150-199 100-149 70-99 40-69 alle 39
oppilaita 19 793 4 056 1 306 1 269 1 215 747 270
oppilaita % 69,08% 14,16% 4,56% 4,43% 4,24% 2,61% 0,94%
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
0,00%
10,00%
20,00%
30,00%
40,00%
50,00%
60,00%
70,00%
80,00%
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 29
selvästi ylimitoitettu. Kun kouluissa oppilasta kohden tilaa tarvitaan opetus-hallituksen mitoitusohjeiden 12–14 bruttoneliötä per oppilas mukaan, on si-tä keskimäärin nyt 16,1 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kes-ken on suuri. Keravalla on tilaa 12,9 neliötä per oppilas, kun Pornainen tar-
vitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistos-sa on monta koulua, joissa tilaa on yli 27 neliötä per oppilas.
Keskikokoisissa 120 lapsen päiväkodeissa optimimitoitus per lapsi on 11,5 bruttoneliötä (RT 96-11003). Selvityksen kunnissa on nyt käytössä keski-määrin 13,8 bruttoneliötä. Keravalla päiväkodeissa on keskimäärin 10,3 bruttoneliötä per lapsi, kun Pornaisissa on käytössä yli kaksinkertainen määrä neliöitä per lapsi Keravaan verrattuna.
Yksi syy verkoston hajanaisuuteen, heterogeenisuuteen ja kiinteistöjen heikkoon kuntoon löytyy sen historiassa. Puolet koulujen neliöistä on ennen
vuotta 1969 rakennettuja, yksi kolmasosa on rakennettu jo ennen vuotta 1958. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan ra-kennusten osalta 1976 ja 1967. Ikänsä perusteella yli puolet kiinteistökan-nasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo perus-
korjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita.
Kuva 30: Kahdeksan kunnan koulujen ikä (nykyiset neliöt raken-nusvuoden mukaan)
Koulurakentamisessa nähdään selkeä piikki 1940-luvun lopulla ja 50-luvun
aikana. Heti sodan jälkeen rakennetut koulut ovat edelleen käytössä ja muodostavat merkittävän osan koulukiinteistöistä Keski-Uudenmaan alueel-la.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
1800
-191
0
1911
1913
1915
1917
1919
1921
1923
1925
1927
1929
1931
1933
1935
1937
1939
1941
1943
1945
1947
1949
1951
1953
1955
1957
1959
1961
1963
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
%-o
suu
s
brm
2
Kiinteistömassan kasvu - % Koulurakennukset
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 30
Kuva 31: Kahdeksan kunnan päiväkotien ikä (nykyiset neliöt raken-nusvuoden mukaan)
Päiväkotien osalta voimakkain rakentamisen aika on sijoittunut 1980-luvun loppupuolelle subjektiivisen päivähoito-oikeuden tultua voimaan. Keski-Uudenmaan päiväkotikiinteistöt ovat keskimääräisesti selkeästi uudempia kuin koulukiinteistöt.
Terveysasemat
Keski-Uudenmaan kuntien alueen nykyinen terveysasemaverkko kattaa 15 terveysasemaa ja 5 erillistä ilta- tai yöaikaan palvelua antavaa yksikköä. Päivä- ja ilta-aikainen päivystys toteutetaan pääsääntöisesti kunnan oman pääterveysaseman toimintana. Yöaikaista päivystystä tuottaa alueella Hy-vinkään sairaala, Peijaksen sairaala sekä Itä-Uudenmaan yhteispäivystys Porvoon sairaalassa.
Vertailtavissa kunnissa terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanoton kus-
tannukset ovat tarkastelun pohjana käytettävään Kuntamaiseman kunta-vertailun keskitasoon nähden edullisemmat. Alueen kuntien keskitaso on 190€ asukasta kohden, kun koko vertailuaineiston keskitaso on 220€. Ter-veyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juho Aaltonen, VATT 2006) mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin 25.000 asukasta. Vertailtavien kuntien terveysasemakohtaisissa väestöpoh-
jissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n. 15 000 asukasta, joten väestöpohjaa kasvattamalla voitaisiin siis aja-tella saavutettavan kustannussäästöä.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0
2000
4000
6000
8000
10000 18
00-1
910
1911
1913
1915
1917
1919
1921
1923
1925
1927
1929
1931
1933
1935
1937
1939
1941
1943
1945
1947
1949
1951
1953
1955
1957
1959
1961
1963
1965
1967
1969
1971
1973
1975
1977
1979
1981
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
%-o
suu
s
brm
2
Kiinteistömassan kasvu - %
Päiväkodit
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 31
Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden
vaihtoehdot
Simulaatiomalli
Seuraavassa esitellään simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tutkia erilais-ten palveluverkkojen vaikutusta kiinteistökantaan ja sen kustannuksiin. Si-mulaatiomallin avulla voidaan laskea erilaisiin yksikkökokoihin perustuvia vaihtoehtoja ja arvioida näin syntyviä kustannuksia ja säästöjä.
Malli on puhtaasti teoreettinen. Siinä on otettu lähtökohdaksi joko koko kiinteistökannan korvaaminen uudella tai kaikkien kiinteistöjen korjaaminen
uutta vastaavaan kuntoon. Tällöin voidaan rakennukset suunnitella täysin toiminnan ehdoilla mahdollisimman tehokkaiksi niin kiinteistönpidon kus-tannuksien kuin henkilökunnan mitoituksenkin näkökulmasta. Mallilla pyrit-tiin ennen muuta eri vaihtoehtojen mahdollisimman hyvään keskinäiseen
vertailtavuuteen.
Voidaan olettaa, että uudet tai uudenveroiset rakennukset ovat tilankäytöl-tään tehokkaampia kuin nykyiset. Mitoituksen lähtökohdaksi on otettu
suunnittelu- ja rahoitusnormeista yms. saadut käyttäjäkohtaiset pinta-alat, jotka on kerrottu käyttäjien määrällä. Ylläpitokulut neliömetriä kohden on oletettu samoiksi kuin nykyiset vastaavien rakennustyyppien ylläpitokulut. Peruskorjausten ja uudisrakennusten hinnoittelu perustuu neliöpohjaisiin rakennuskohtaisiin viitehintoihin.
Mallin lähtökohtana on, että ensin määritellään toiminnallisten yksiköiden koko ilman mitään kiinteistöistä aiheutuvia rajoituksia. Kiinteistöthän ollaan
kaikki lähtökohtaisesti täydellisesti uusimassa tai korvaamassa uusilla ra-kennuksilla. Toiminnallisten yksiköiden koko ja sen kautta toiminnan kus-tannukset on siis mallinnettu ensin ja kiinteistökulut ovat määräytyneet nii-
den mukaan.
Lähtökohtaisesti toiminnan ja kiinteistönpidon käyttäjäkohtaiset kulut ovat sitä alemmat, mitä enemmän käyttäjiä on, kuten seuraavasta VATT*:n kou-
luja koskevasta kaaviosta ilmenee. VATT:n mukaan kustannukset mini-moiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300 - 700 oppilasta.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 32
Kuva 32: VATT*:in tutkimusten osoittama kustannustaso erikokoi-sissa kouluissa.3
Vastaava malli pätee myös kaikkiin muihin julkisiin palveluihin, jotka muo-dostuvat usean toimipisteen muodostamasta verkostosta.
Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia
Päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa on mallinnettu kolmen eri vaihtoeh-toisen toteutustavan näkökulmasta – tiivis malli, väljä malli ja välimalli - kaikissa selvityksen kunnissa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi kunnissa voitu rakentaa toisin. Saadut kustannus-säästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmä-
koot) ja käyttöasteen kasvattamiseen.
Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulu-jen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustan-nukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta.
Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenki-
lökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiope-tusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henki-löstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset.
Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu
väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta.
3 Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus
1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127 *Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 33
Seuraavassa on lyhyt analyysi kunkin selvityksen kunnan palveluverkon ny-kytilanteesta sekä kunnan tekemistä vaihtoehtoisista malleista, joiden avul-la on analysoitu kunnan palveluverkon säästöpotentiaalia.
Hyvinkää
Hyvinkään palveluverkolle on tyypillistä suuri neliömäärä per oppilas sekä muita kuntia korkeammat oppilaskohtaiset ylläpidon kustannukset. Sen ne-liökohtaiset kustannukset ovat alhaiset.
Hyvinkään päivähoitoverkolle on tyypillistä päiväkotien suuri määrä ja pieni koko. Keskimääräisessä päiväkodissa ei ole edes kolmea ryhmää. Päiväko-tien tilat ovat hyvin tiukasti mitoitettuja, jonka takia lapsikohtaiset kiinteis-
tökulut eivät ole kovin suuret. Toiminnan kulut ovat toiseksi alhaisimmat vertailukunnista.
Hyvinkään palveluverkko on suhteellisen tehokas, joten tehostamispotenti-aali on kohtuullinen. Hyvinkään verkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,8 M€ eli 106 euroa per asukas, välimallissa 6,4 M€ eli 139 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 8,5 M eli 186 euroa per asukas. Neliöitä voidaan
vähentää mallista riippuen 20 000 – 31 000 hum2.
Kuva 33: Hyvinkään vaihtoehtoiset mallit
Järvenpää
Järvenpään kouluverkolle on tyypillistä keskisuurten (100-299 oppilasta) koulujen suuri osuus sekä suuri oppilaskohtainen neliömäärä. Järvenpään ylä-asteet ovat vertailun kalleimpia. Suuresta neliömäärästä johtuen Jär-venpään oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun toiseksi suurimmat vaikka sen neliökustannukset ovatkin kohtuulliset.
Järvenpään päiväkodit ovat vertailun suurimpia ja niiden tilamitoitus on ver-tailun toisiksi pienin. Järvenpään päiväkotitoiminnan kulut ovat vertailun al-haisimmat.
Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,6 M€ eli 65 euroa per asukas, välimallissa 5,2 M€ eli 130 euroa asukas ja tiiviissä mallissa 6,3 M eli 158 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää malleissa n. 25 000 – 36 000 hum2.
Hyvinkään väljä malli
Hyvinkään välimalli
Hyvinkään tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 34
Kuva 34: Järvenpään vaihtoehtoiset mallit
Kerava
Keravan kouluverkolle on tyypillistä yli kolmensadan oppilaan koulujen suuri määrä. Keravan oppilaskohtainen neliömäärä on pieni, sen neliökustannuk-set ovat edulliset joten oppilaskohtainen kiinteistöjen ylläpitomeno on ver-
tailun pienin. Myös Keravan toimintamenot ovat vertailun edullisimpien jou-kossa. Keravan kouluissa on kyselyn mukaan paljon huonosta sisäilmasta johtuvia terveysongelmia.
Keravan päiväkotien tilojen mitoitus on koko vertailun pienin. Tämän vuoksi myös lapsikohtaiset kiinteistöjen ylläpitokulut ovat pienimmät. Keravan päi-
vähoitomenot ovat vertailun halvimmasta päästä. Keskimääräinen kerava-
lainen päiväkoti on vertailun suurin.
Keravan palveluverkko on nykyisellään melko tehokas, johtuen pitkälti pin-ta-alaltaan tiiviistä rakenteesta. Palveluverkosta on saatavissa säästöjä väl-jässä mallissa 2,4 M€ eli 71 euroa per asukas, välimallissa 3,0 M€ eli 84 eu-roa per asukas ja tiiviissä mallissa 3,95 M€ eli 114 per asukas. Neliöitä voi-daan vähentää nykyisestä n. 4 300- 7 900 hum2.
Kuva 35: Keravan vaihtoehtoiset mallit
Keravan väljä malli
Keravan välimalli
Keravan tiivis malli
Järvenpään väljä malli
Järvenpään välimalli
Järvenpään tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 35
Mäntsälä
Mäntsälän kouluverkolle on tyypillistä pienten ja keskisuurten koulujen suuri määrä. Alle puolet oppilaista on yli kolmensadan oppilaan kouluissa. Mänt-
sälän koulujen oppilaskohtainen pinta-ala on pieni, joten sen oppilaskohtai-nen kiinteistöjen ylläpitomeno on vertailun toiseksi alhaisin. Pienestä koulu-koosta johtuen toiminnan kustannukset ovat korkeita, yläasteiden osalta vertailun toiseksi korkeimmat.
Mäntsälän päiväkodit ovat suhteellisen pieniä. Mäntsälän päiväkotikiinteistö-jen ylläpitomenot per neliö ovat vertailun suurimmat.
Mäntsälän palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 2,0 M€
eli 99 euroa per asukas, välimallissa 3,6 M€ eli 179 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 4,7 M€ eli 233 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 13000 – 20500 hum2.
Kuva 36: Mäntsälän vaihtoehtoiset mallit
Nurmijärvi
Nurmijärven kouluverkolle on tyypillistä koulujen määrä ja pienten, alle sa-dan oppilaan koulujen suuri osuus. Nurmijärvellä on pienissä kouluissa enemmän oppilaita kuin missään muussa vertailun kunnassa. Koska Nurmi-
järvellä on kokonaisuudessaan eniten oppilaita, sillä ei kuitenkaan pienissä kouluissa opiskelevien suhteellinen määrä ole muita suurempi. Nurmijärven neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot ovat vertailun kolmanneksi kor-
keimmat.
Nurmijärven päivähoidon toiminnan menot ovat vertailun suurimmat ja sen kiinteistöjen ylläpitomenot per lapsi kolmanneksi suurimmat. Päiväkodit
ovat tiloiltaan väljästi mitoitetut.
Nurmijärven palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 8,5 M€ eli 207 euroa per asukas, välimallissa 12,7 M€ eli 309 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 15,9 M€ eli 387 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vä-hentää nykyisestä n. 29000 – 39000 hum2.
Mäntsälän väljä malli
Mäntsälän välimalli
Mäntsälän tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 36
Kuva 37: Nurmijärven vaihtoehtoiset mallit
Pornainen
Pornaisten kouluissa on tilaa oppilasta kohden eniten vertailun kunnista. Koska sen neliökohtaiset kiinteistöjen ylläpitokoulut ovat vertailun toiseksi alhaisimmat, ovat sen oppilaskohtaiset kiinteistöjen ylläpitomenot vertailun
keskiarvossa. Pornaisten ala-asteiden oppilaskohtaiset toiminnan kulut ovat vertailun kalleimmat. Vaikka Pornaisissa on yksi suuri koulu, on silti sen op-pilaista suurempi osuus pienissä alle sadan oppilaan kouluissa kuin kellään muulla vertailun kunnalla.
Pornaisten päiväkotien tilat ovat vertailun väljimmät. Pornaisten neliökus-
tannukset ovat vertailun edullisimmasta päästä, mutta lapsikohtaiset kulut
ovat vertailun kolmanneksi kalleimmat.
Pornaisten palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 1,0 M€ eli 194 euroa per asukas, välimallissa 1,2 M€ eli 242 euroa per asukas ja tiiviissä mallissa 1,5 M€ eli 301 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 7000 – 8000 hum2.
Kuva 38: Pornaisten vaihtoehtoiset mallit
Sipoo
Sipoossa on paljon kouluja ja erikoisesti pienten ja keskisuurten koulujen osuus on suuri. Sipoossa on neljänneksi eniten neliöitä per oppilas. Kun
myös kiinteistöjen ylläpitomenot ovat suuret per neliö, ovat Sipoon oppilas-
Pornaisten väljä malli
Pornaisten välimalli
Pornaisten tiivis malli
Nurmijärven väljä malli
Nurmijärven välimalli
Nurmijärven tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 37
kohtaiset kustannukset vertailun suurimmat. Sipoon kiinteistömenojen osuus opetustoiminnan menoista on merkittävä.
Sipoossa on vertailun pienimmät päiväkodit. Keskimääräinen päiväkoti on alle kahden ryhmän kokoinen. Sipoon päiväkotien lapsikohtainen tila on
vertailun keskiarvoa, sen kiinteistökulut per neliö ovat vertailun neljänneksi korkeimmat ja lapsikohtaiset kiinteistömenot ovat hieman keskiarvon ylä-puolella. Toiminnan menot ovat toiseksi suurimmat.
Sipoon palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 4,0 M€ eli 214 euroa per asukas, välimallissa 5,4 M€ eli 289 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 6,8 M€ eli 365 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 19000 – 27000 hum2.
Kuva 39: Sipoon vaihtoehtoiset mallit
Tuusula
Tuusulan kouluverkosta voi sanoa, että se lähes kaikilla tavoilla tarkasteltu-
na edustaa vertailun kuntien keskiarvoa. Sen tilojen väljyys ja neliöhinnat ovat hieman keskiarvon alapuolella. Toiminnan kulut ovat hieman keskiar-voa suuremmat.
Tuusulan päiväkodit ovat suhteellisen pieniä ja ne on mitoitettu vertailun keskiarvoa vastaavasti. Ylläpitomenot per neliö ja per lapsi ovat hieman vertailun keskiarvon yläpuolella. Toiminnan menot ovat alle keskiarvon.
Tuusula palveluverkosta on saatavissa säästöjä väljässä mallissa 5,2 M€ eli 138 euroa per asukas, välimallissa 6,9 M€ eli 183 euroa per asukas ja tii-viissä mallissa 8,3 M€ eli 220 euroa per asukas. Neliöitä voidaan vähentää nykyisestä n. 36000 – 42500 hum2.
Sipoon väljä malli
Sipoon välimalli
Sipoon tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 38
Kuva 40: Tuusulan vaihtoehtoiset mallit
Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaa-lista
Edellä esitettyjen yksittäisten vaihtoehtoisten mallien tarkastelussa lähtö-kohtana pidettiin palveluiden järjestämistä kunnan rajojen sisäpuolella.
Taulukko 3 Eri mallien tuomien asukaskohtaisten säästöjen vertailu
eri kunnissa
Yksittäisten kuntien tapauksessa mallin avulla muodostetut laskennalliset vuotuiset säästöt nykytilanteeseen nähden vaihtelevat väljän mallin mukai-
sissa koulu- ja päiväkotiverkoissa 25 eurosta 214 euroon per asukas, väli-mallin mukaisissa verkoissa 91 eurosta 309 euroon per asukas ja tiiviin mallin mukaisessa verkossa 119 eurosta 387 euroon per asukas.
Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on mer-kittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Maantieteellisesti suhteellisen
Sipoo Pornainen Järvenpää Hyvinkää Mäntsälä Kerava Tuusula Nurmijärvi
tiivis malli 365 € 301 € 120 € 186 € 233 € 114 € 220 € 387 €
välimalli 289 € 242 € 91 € 139 € 179 € 87 € 183 € 309 €
väljä malli 214 € 194 € 25 € 106 € 99 € 71 € 138 € 207 €
0 €
50 €
100 €
150 €
200 €
250 €
300 €
350 €
400 €
450 €
eu
roa
/ a
suka
s /
vuo
si
Laskennalliset säästöt per asukas eri malleissa
Tuusulan väljä malli
Tuusulan välimalli
Tuusulan tiivis malli
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 39
pienelle alueelle hajautuneissa Keravalla ja Järvenpäässä tarkastelun sääs-töpotentiaali on noin puolet vertailukuntien keskitasosta.
Yhteensä Keski-Uudenmaan kahdeksalla kunnalla olisi mahdollista säästää yksittäisinä kuntina optimaalisella koulu- ja päiväkotiverkon rakenteilla 29-
56 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykyisiin verkon toiminnan ja kiin-teistöjen ylläpidon kustannuksiin. Jaettuna koko alueen väestöllä, tämä tar-koittaisi 121–225 € asukaskohtaisia vuotuisia säästöjä kahdeksan kunnan alueella.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 40
Yhteisen palveluverkon tavoitetila
Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupun-
gin palveluverkosta
Edellä esitetyt analyysit olivat pohjana projektin aikana pidetyille tilaisuuk-sille. Tulosseminaarin ja projektiryhmän kokousten tarkoituksena oli antaa virkamiesjohdolle entistä perusteellisempi käsitys Keski-Uudenmaan kau-
pungin kiinteistöjen ja kiinteistönpidon nykytilasta ja lisäksi muodostaa yh-dessä linjaukset siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.
Tulosseminaari 4.12.2013
Tilaisuuteen osallistuivat Keski-Uudenmaan kuntien ja kaupunkien virka-miesjohdon edustajat. Paikalla olivat:
Atte Honkonen (sivistys/talouspäällikkö, Hyvinkää) Jyrki Meronen (tilajohtaja, Järvenpää) Harri Lipasti (henkilöstöj., Tuusula) Merja Vikman-Kanerva (maankäyttöjohtaja, Kerava) Ilkka Holmila (kaupunginarkkitehti, Järvenpää) Kimmo Behm (kunnanjohtaja, Tuusula) Päivi Laitinen (JUKO, Pornainen)
Soile Karhinen (tilapäällikkö, Mäntsälä) Anneli Peltola (JyTy, Pornainen) Daniel Uusitalo (JHL, Hyvinkää) Seija Marttila (hallintojohtaja, Pornainen) Pekka Lintonen (sivistysjohtaja, Mäntsälä) Ulla-Maija Upola (MALY, Pornainen)
Esa Ukkola (siv.johtaja, Tuusula)
Jukka Pietilä (tekninen johtaja, Pornainen) Jouni Mattsson (kaup.ins., Hyvinkää) Jyrki Lindroos (JUKO, Kerava) Kirsi Contursi (JUKO, Hyvinkää) Aarno Kononen (kehitysjohtaja, Nurmijärvi) Leena Kokko (SOTE, Sipoo)
Juha Huotari (JHL, Sipoo) Christer Jakobsson (JUKO, Sipoo) Leila Kivi (Tehy, Nurmijärvi) Karita Valkonen (Super, Nurmijärvi) Maarit Nordbäck (JHL, Mäntsälä) Tuula Komokallio (JHL, Kerava) Mikko Silvast (tilapalvelupääll., Hyvinkää)
Jyrki Mattila (toimialajohtaja, Hyvinkää)
Kari Stenholm (talousjohtaja, Hyvinkää) Vesa Tuunainen (henkilöstöjohtaja, Hyvinkää) Pentti Halonen (sivistysjohtaja, Hyvinkää)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 41
Tuuli Karjalainen (strategiasuunnittelija, Tuusula) Jussi Niemi (tilakesk.päällikkö, Tuusula) Erja Sihlman (varh.kasv.päällikkö, Mäntsälä) Janne Vainikainen (sivistys/talouspäällikkö, Mäntsälä)
Eija Rintala (SOTE, Mäntsälä) Hannu Seppälä (tekninen johtaja, Mäntsälä) Esa Siikaluoma (hallinto, Mäntsälä) Petteri Heino (sosiaalitaito, soster) Granlund Oy:n edustajina tilaisuudessa olivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka. Kuntamaisema Oy:n edustajina olivat Eero Vaissi ja Sirpa Romp-
painen. KUUMA –liikelaitoksen edustajana tilaisuudessa oli Johanna Viita. Konsultit esittelivät saamiaan tuloksia ja niistä keskusteltiin yhdessä.
Tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin Keski-Uudenmaan kaupungin toimitila-verkon erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkoituksena on muodostaa kolme mahdollista mallia toiminnan parantamiseksi.
Kiinteistönpidon nykytila
Kiinteistönpidon nykytilasta ei tehty seminaarissa erillistä ryhmätyötä, kos-ka aihealue on käsitelty kuntakohtaisissa palveluverkkoselvityksissä jo ai-kaisemmin. Nykyisten kuntien kiinteistönpidosta pitää luonnollisesti pyrkiä poimimaan parhaat asiat mukaan mahdollisesti syntyvään Keski-Uudenmaan kaupunkiin.
Ryhmätöiden tuloksia
Seminaarissa tehtiin ryhmätyö, jossa mietittiin erilaisia keinoja sille, miten
Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkko voisi vastata mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin eri skenaarioissa.
Keskeisimpänä tuloksena ryhmistä nousi esiin palveluverkon kokonaisval-tainen kehittäminen, joka tarkoittaa erityisesti verkon uudistamista, tiivis-
tämistä, tehostamista sekä monikäyttöisyyttä. Tämä edesauttaisi Keski-Uudenmaan kaupunkia pääsemään eroon nykyisistä ongelmakohteista ja varmistamaan tulevaisuudessa sekä palvelujen että toimitilojen korkean laadun ja tehokkaan käytön. Tehokkaampaan verkkoon investoiminen tekisi myös vaadittavista investoinneista kohtuulliset, koska uusi palveluverkko vaatisi vähemmän hyötyneliömetrejä ja lisäksi toiminnasta saatavat säästöt
lyhentäisivät takaisinmaksuaikaa. Samalla myös julkisen liikenteen kehit-tämiselle syntyisi edellytyksiä.
Verkon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä kaavoituksella on merkittävä
rooli. Kaavoituksella kaupunki pystyy vaikuttamaan mm. sekä julkisten että yksityisten palvelujen keskittämiseen ja joukkoliikenteen kehittymiseen.
Toinen tärkeä esille noussut kehittämiskohde on teknologian hyödyntämi-nen. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi esimerkiksi kehittää uusia sähköisiä
tai liikkuvia palvelumuotoja, jotka voisivat osaltaan korvata tiloja ja vähen-tää henkilöstötarvetta.
Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi saatiin:
”Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla
ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta
palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja
joukkoliikennettä hyödyntäen”
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 42
Kolme mahdollista toimitilaverkkoa
Tässä kappaleessa kuvataan menetelmää, jolla vaihtoehtoisia toimitilaverk-koja voidaan hahmotella ja esitetään kolme vaihtoehtoista Keski-Uudenmaan kaupunkiin sovellettua mallia.
Kuten edellä esitetystä ilmenee, merkittävimmät kiinteistö- ja toiminnalliset kokonaisuudet, joiden tehokkuutta on syytä tarkastella Keski-Uudenmaan tapauksessa, ovat:
päiväkodit
koulut
Tässä luvussa esiteltävät mallit on tehty tulosseminaarissa 4.12.2013 esi-tettyjen ja ohjausryhmän kokouksessa 12.12.2013 vahvistettujen mallien
mukaan. Ne ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla etsitään uutta suuntaa toimitilaverkon ylläpidolle eivätkä ole tarkoitettu sellaisenaan to-teutettaviksi.
Simulaatiomallin tulokset - K-U8
Päiväkotihoidon osalta esitettävät mallit on mitoitettu K-U8-kuntien noin 8870 päiväkotiasiakkaan ja noin 2700 esioppilaan tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2012 alle 3-vuotiaita päiväkotihoidossa oli 1696 lasta ja osa-aikaisessa hoidossa yhteensä 1414 asiakasta. Esioppilaista pelkässä esiope-
tuksessa oli 694 esikoululaista.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus tulee seu-raavien lähivuosien aikana lisääntymään hieman.
Vuonna 2012 K-U8-kunnissa oli perusopetuksen oppilaita yhteensä 28535, joista yläkoululaisia oli yhteensä 9567. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä tulee seuraavan lisääntymään seuraa-
vien vuosien aikana. Korkeimmillaan ollaan vuonna 2035, jolloin perusope-tusikäisiä olisi 37757.
Kaikki esitettävät mallit on toteutettu campus-mallin mukaisesti, joissa niin päiväkoti, esiopetus kuin perusopetusyksiköt sijaitsevat tiiviisti toistensa lä-
hellä.
Oppilashuoltoa ja laajennettua 11-vuotista perusopetusta varten tulevat yk-siköt tarvitsevat hieman lisätilaa, jota tässä mallissa ei ole otettu huomioon. Aamu- ja iltapäivähoitoa on mahdollista järjestää olemassa olevissa kiinteis-
töissä.
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
20
12
20
14
20
16
20
18
20
20
20
22
20
24
20
26
20
28
20
30
20
32
20
34
20
36
20
38
20
40
0-6-v yht.
7-15-v yht.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 43
Tiivis malli
Tiiviissä mallissa on 23 koulua ja 38 päiväkotia. Mallivaihtoehdossa on kymmenen 8-sarjaista alakoulua (n. 1200 lasta per yksikkö), viisi 9-
sarjaista alakoulua (n. 1400 lasta per yksikkö) ja kahdeksan yläkoulua, jois-ta seitsemän on 15-sarjaisia (n. 1200 lasta per yksikkö) ja yksi 16-sarjainen (n. 1300 lasta per yksikkö). Päiväkotiyksiköitä on 38, ja ne on mi-toitettu 250 lapselle. Esiopetustoiminta on järjestetty jokaisen alakoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tasaisesti esioppilaita kertyy noin 55 per yksikkö. Yksiköt (koulu ja esikoulu ja päiväkoti) sijaitsevat campus-mallin mukaisesti läheisessä yhteydessä, jolloin synergia on hyödynnettävissä optimaalisesti
niin pedagogisen polun kuin kustannusten näkökulmasta.
Laskennalliset opetusryhmäkoot ovat alakoulun osalta 25,3 ja yläkoulun osalta 26,4 oppilasta.
Päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta ja henkilökuntamitoitusta kohote-taan optimiin ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti mitoi-tuksen sallimiin rajoihin. Tiiviissä mallissa muiden kuin henkilöstö- ja kiin-
teistökustannuksien odotetaan pienentyvän kohtuullisesti, koska tarkastel-tava koulu- ja päiväkotiverkko on supistunut erittäin merkittävästi.
Kuva 41 Tiiviin mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko
Tiiviissä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 65,2 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 198 000 huoneistoneliötä vähemmän.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 44
Välimalli
Välimallin kouluverkossa on 34 koulua ja 46 päiväkotia. Kouluista kaksi on yläkouluja, toinen 7-sarjainen (n. 500 lasta per yksikkö) ja toinen 9-
sarjainen (n. 650 lasta per yksikkö). Neljä kouluista on 4-sarjaisia alakoulu-ja (n. 600 lasta per yksikkö). Loput koulut ovat yhtenäiskouluja, joista seit-semän on 6-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 1300 lasta per yksikkö), kaksitois-ta 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 900 lasta per yksikkö) sekä yhdeksän 3-sarjaisia yhtenäiskouluja (n. 650 lasta per yksikkö).
Laskennalliset opetusryhmäkoot koulun osalta ovat alakoulun osalta 23,8 ja yläkoulun 24,0 oppilasta.
Kaikki 46 päiväkotiyksikköä on mitoitettu 210 lapselle. Päiväkotiyksiköt on sijoitettu kouluyksiköiden läheisyyteen.
Välimallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan jonkin ver-ran ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti jonkin verran nykytilanteeseen nähden. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksi-en odotetaan skaalautuvan hieman, koska tarkasteltava koulu- ja päiväko-
tiverkko on supistunut merkittävästi alkutilanteeseen nähden.
Kuva 42 Välimallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 45
Välimallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä ny-kyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 51,9 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 190 000 huoneistoneliötä vähemmän.
Väljä malli
Väljässä mallissa on 42 koulua ja 65 päiväkotia. Kouluista kahdeksan on 5-sarjaisia alakouluja (1-4 lk) (n. 450 lasta per yksikkö). Muut koulut ovat yh-tenäiskouluja seuraavasti: 26 koulua on 4-sarjaisia yhtenäiskouluja (1-9 lk, n. 800 lasta per yksikkö) ja kahdeksan koulua 5-sarjaisia yhtenäiskouluja
(5-9 lk, n. 550 lasta per yksikkö).
Laskennalliset opetusryhmäkoot olisivat alakoulun osalta 22,0 ja yläkoulun
osalta 22,1 oppilasta.
Päiväkotiyksiköitä olisi 65 ja ne olisi mitoitettu 150 lapselle. Esiopetusryh-mät sijoitettaisiin alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen.
Väljässä mallissa päiväkotitoiminnan osalta käyttöastetta kohotetaan vain
hieman ja esiopetusryhmien kokoa kasvatetaan laskennallisesti vähän ny-kytilanteeseen verrattuna. Muiden kuin henkilöstö- ja kiinteistökustannuksi-en odotetaan skaalautuvan kohtuullisesti, koska tarkasteltava koulu- ja päi-väkotiverkko on supistunut jonkin verran alkutilanteeseen nähden.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 46
Kuva 43: Väljän mallin mukainen koulu- ja päiväkotiverkko
Väljässä mallissa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa syntyy säästöä nykyisiin kustannuksiin verrattuna kiinteistökulut mukaan lukien n. 36,9 M€ vuodessa. Tilaa tarvitaan n. 179 000 huoneistoneliötä vähemmän.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu
Toiminnan kustannukset
Toiminnan kustannuksilla tarkoitetaan tässä opetusryhmien koosta sekä
opetus- ja muun henkilökunnan määrästä aiheutuvia kustannuksia.
Taulukko 4 Toiminnan kustannusten vertailu nykytilanteen ja eri
mallien välillä
Kaikki muodostetut mallit toisivat merkittävän säästön nykyisiin toiminnan
kustannuksiin, säästön ollessa 10–20 %. Suurimmat säästöt syntyisivät varhaiskasvatuksessa (parhaimmillaan lähes 21 %). Perusopetuksen sääs-töpotentiaali on 10–19 %. Varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaali on päi-väkotien kohdalla 10–20 %, ja esiopetuksessa 5–24 %. On syytä huomata, että suurin ero vaihtoehtojen välillä syntyy esiopetuksessa.
Kiinteistökustannukset
Kiinteistökustannukset muodostuvat ylläpitokustannuksista, kiinteistönhoidois-
ta sekä siivouksesta. Ruokapalvelut eivät ole kustannuksissa mukana. Säästöt muodostuvat vähenevistä neliöistä, koska neliöpohjaisten ylläpitokustannuksi-
en oletetaan pysyvän keskimääräisesti lähtötasolla.
Päiväkotitoiminta
Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki
yhteensä
Kustannukset 83 580 000 € 9 770 000 € 93 350 000 € 101 680 000 € 67 670 000 € 169 350 000 € 262 700 000 €
Tiivis malli 66 500 000 € 7 470 000 € 73 970 000 € 81 380 000 € 55 430 000 € 136 810 000 € 210 780 000 €
Välimalli 70 740 000 € 8 390 000 € 79 130 000 € 84 880 000 € 59 500 000 € 144 380 000 € 223 510 000 €
Väljä malli 75 650 000 € 9 270 000 € 84 920 000 € 89 690 000 € 63 220 000 € 152 910 000 € 237 830 000 €
0 €
50 000 000 €
100 000 000 €
150 000 000 €
200 000 000 €
250 000 000 €
300 000 000 €
Toiminnan kustannukset
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 47
Taulukko 5 Kiinteistökustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mal-lien välillä
Kiinteistökustannuksissa säästö nykyiseen olisi 35–38% välillä. Suurimmat säästöt tulisivat alakouluista (44–48 %). Perusopetuksen säästöt vaihtelisi-vat 32–37 % välillä.
Kiinteistökustannusten erot selittyvät ennen muuta kiinteistöjen neliömääri-
en muutoksilla, koska neliökohtaiset kustannukset on oletettu samoiksi. Malleissa kaikki kiinteistöt olisivat uutta vastaavassa kunnossa eikä voida olettaa, että niiden hoidossa olisi eroja.
Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä
Kustannukset 8 345 930 € 17 664 235 € 8 910 208 € 26 574 442 € 34 920 372 €
Tiivis malli 6 842 037 € 9 198 827 € 5 580 637 € 14 779 464 € 21 621 501 €
Välimalli 6 842 037 € 9 696 061 € 5 643 340 € 15 339 402 € 22 181 439 €
Väljä malli 6 842 037 € 9 944 678 € 6 082 267 € 16 026 945 € 22 868 982 €
0 €
5 000 000 €
10 000 000 €
15 000 000 €
20 000 000 €
25 000 000 €
30 000 000 €
35 000 000 €
40 000 000 €
Kiinteistöjen kustannukset
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 48
Kokonaiskustannukset
Kun lasketaan yhteen toiminnan ja kiinteistöjen kustannukset saadaan eri
malleista syntyvät kokonaiskulut ja nykytilaan verrattava säästö.
Taulukko 6 Kokonaiskustannusten vertailu nykytilanteen ja eri mal-lien välillä
Säästö on suurin tiiviissä mallissa (22 %) ja pienin väljässä mallissa (12 %). Pienin kokonaissäästö syntyy esiopetuksen väljän mallin kohdalla (5 %) ja vastaavasti suurin alakoulujen tiiviin mallin osalla (24 %).
Päiväkotitoiminta
Esiopetus VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki
yhteensä
Kustannukset 91 930 000 € 9 770 000 € 101 700 000 € 119 340 000 € 76 580 000 € 195 920 000 € 297 620 000 €
Tiivis malli 73 340 000 € 7 470 000 € 80 810 000 € 90 580 000 € 61 010 000 € 151 590 000 € 232 400 000 €
Välimalli 77 580 000 € 8 390 000 € 85 970 000 € 94 580 000 € 65 140 000 € 159 720 000 € 245 690 000 €
Väljä malli 82 490 000 € 9 270 000 € 91 760 000 € 99 630 000 € 69 300 000 € 168 930 000 € 260 690 000 €
0 €
50 000 000 €
100 000 000 €
150 000 000 €
200 000 000 €
250 000 000 €
300 000 000 €
350 000 000 €
Kokonaiskustannukset
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 49
Kiinteistöjen huoneistoneliöt
Eniten hukkatilaa on alakouluissa, joissa säästöpotentiaali olisi 118 000 – 129 000 hum2, joka vastaa noin 44 - 48 % alakoulujen tämänhetkisistä ko-konaistiloista. Malleissa kaikki kiinteistöt on mitoitettu ihanteellisen tilaoh-
jelman mukaan ja siksi säästöä syntyy toiminnan kannalta väljässäkin ver-kossa. Kyseessä on siis hukkatila, joka ei nyt hyödytä ketään ja joka vain kuluttaa luonnonvaroja turhaan.
Taulukko 7 Huoneistoneliöiden vertailu nykytilanteen ja eri mallien välillä
Investoinnit
Oletuksena investointiohjelmalle on, että kaikki kiinteistöt joko peruskorja-taan täydellisesti 80 % korjausasteella tai korvataan uudisrakennuksilla. Kiinteistökannan uudistumisaste on siis keskimäärin 90 %. Koulujen perus-korjaus- ja uudisrakennushankkeiden keskimääräiseksi neliöhinnaksi on ole-tettu 2200 euroa/ hum2
ja päiväkotien 2500 euroa/ hum2. Suuret koulut
ovat neliöhinnaltaan jonkin verran em. lukuja edullisempia ja pienet kalliim-pia, joten kyseessä on vain suuntaa-antava tulos.
Tässä ei ole otettu kantaa, mitä poistuvalle rakennuskanalle tapahtuu. Suu-rin osa siitä on huonossa kunnossa. Vaihtoehtoja ovat joko purku ja tontin myyminen/ottaminen toiseen käyttöön tai sitten rakennusten myynti tont-teineen. Jälkimmäisessä tapauksessa uusi omistaja joutuu korjaamaan ra-
kennukset uutta käyttötarkoitusta vastaavaksi. Tällöin vain rakennuksen rungolle voidaan laskea joku arvo. Todennäköinen myyntihinta vastaa näin ollen korkeintaan tontin arvoa. Koska ohjelma on teoreettinen, eikä ota
Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä
Tilaa nyt 175 479 276 920 139 684 416 604 592 082
Väljä malli 82 434 151 737 92 804 244 541 326 975
Välimalli 82 434 147 943 86 107 234 050 316 484
Tiivis malli 82 434 140 357 85 150 225 506 307 941
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 50
kantaa mitkä rakennukset poistuvat käytöstä ei niille ole tässä tarkastelussa annettu mitään hintaa. Kaikki mahdollisesti saatava myyntitulo tekee siis ohjelmasta entistä kannattavamman.
Uuteen malliin siirtyminen merkitsee koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta
632–670 miljoonan euron investointeja. Edullisimmaksi tulee siirtyminen tiiviiseen malliin, koska neliöitä tarvitsee korjata ja rakentaa vähemmän.
Taulukko 8 Tarvittavien investointien määrä eri malleissa
Kun investointien arvo jaetaan vuosittaisella säästöllä, voidaan investoin-neille laskea kuoletusaika. Oletuksena on, että malliin ei siirrytä kerralla, vaan se voidaan rahoittaa suoraan syntyvillä säästöillä. Malliin ei ole lasket-tu mukaan korkokustannuksia. Tarkoituksena on vain tarkastella mallien ja eri kiinteistöryhmien eroja.
Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä
Väljä malli 185 476 905 € 300 438 864 € 183 751 484 € 484 190 348 € 669 667 253 €
Välimalli 185 476 905 € 292 927 892 € 170 491 068 € 463 418 960 € 648 895 865 €
Tiivis malli 185 476 905 € 277 905 949 € 168 596 723 € 446 502 672 € 631 979 577 €
0 €
100 000 000 €
200 000 000 €
300 000 000 €
400 000 000 €
500 000 000 €
600 000 000 €
700 000 000 €
800 000 000 €
Tarvittavat investoinnit
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 51
Taulukko 9 Investointien takaisinmaksuajat rahoitettuna saaduilla säästöillä
Kaikista malleista kannattavin on tiivis malli, koska investoinnit ovat pie-nimmät ja saavutettavat vuosittaiset säästöt suurimmat, koko kiinteistö-
kannan uusiminen vastaa vain 10 vuoden syntyneitä säästöjä. Perusopetuk-sen uusiminen vastaa kustannuksiltaan 10 vuoden säästöjä tiiviissä mallis-sa.
Väljä malli venyttää maksuajat päiväkotien osalta 20 vuoteen. Kokonaisuu-tena kaikki mallit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ajassa joka on lyhy-empi kuin rakennusten normaali peruskorjausväli. Rahoituskustannuksia ei ole otettu huomioon, koska kunta on joka tapauksessa investoimassa vas-
taavan määrän.
Päiväkotitoiminta Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä
Väljä malli 20 15 25 18 18
Välimalli 13 12 15 13 12
Tiivis malli 10 10 11 10 10
0
5
10
15
20
25
30
Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 52
Yhteenveto malleista
Edellä esitettyjen mallien perusteella, olisi mahdollista säästää pelkästään koulu- ja päiväkotiverkostoissa vuodessa 37–65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000–190 000 huoneistoneliöstä. Simulaatiomalleissa tarkasteltiin kou-lu- ja päiväkotiverkoston kiinteistökantaa, jonka laskennallinen laajuus on 506 000 hum2.
Investointi
M€
Toiminnan
säästö M€
Ylläpidon
säästö M€
Koulut ja päiväkodit 632–670 25–52 12–13
Uuden investointiohjelman lopputuloksena olisi uusi tai uudenveroinen kiin-teistökanta, jolloin toiminnan laatu paranisi huomattavasti.
Nykyisellä toimintamallilla tulot eivät riitä nykyaikaiseen kiinteistönpitoon. Osa uuden toimintamallin säästöistä olisikin suunnattava kiinteistönpidon tason nostoon niin, että siitä tulee aidosti toimintaa tukeva palvelu.
Edellä esitetyt mallit ja laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia ja tarkastelevat
mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Jotta uuteen malliin voidaan siir-tyä, tarvitaan uusi toimitilaverkkojen suunnittelun, rakentamisena ja ylläpi-don toimintamalli.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 53
Uusi kiinteistönpidon toimintamalli
Jotta päästään taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle kiinteistönpidon polulle, on luotava tätä tukeva toimintamalli. Mallille voidaan asettaa seu-raavia tavoitteita:
Se varmistaa kestävän taloudenpidon
Kaikille investoinneille on tehtävä tuottavuustarkastelu, joka perustuu toiminnan yksikkökustannuksiin (euroa/käyttäjä tms.)
Kiinteistönpito ja siihen liittyvät investoinnit ovat tukipalvelu, joka tu-kee tehokasta ydintoimintaa ja ne on organisoitava vastaavasti
Suomen kuntien tämänhetkistä investointien, kiinteistönpidon ja toiminnan suhdetta voidaan hieman yleistäen kuvata seuraavasti:
Kuva 44: Nykyinen toimintamalli: investoinnit ohjaavat
Malli toimii niin, että kunta päättää ensin rakentaa uuden palvelupisteen,
palvelupisteelle perustetaan kiinteistönpidon järjestelmät ja tätä kautta luo-daan puitteet toiminnalle. Investoinneista päätettäessä tehdään samalla palveluverkkoa ja kiinteistönpitoa koskevat päätökset. Kärjistäen voidaan sanoa, että toimintaa ja kiinteistönpitoa harjoitetaan, koska palvelupisteet on rakennettu, ei päinvastoin. Investointiprosessi on siis tärkeämpi kuin
palveluverkon suunnitteluprosessi tai kiinteistönpidon prosessi.
Investointien peruste on yleensä kaupunkirakenteessa tapahtuneet muu-
tokset: on rakennettu uusi alue ja siellä tarvitaan uusia palveluita. Perus-korjaus on eräs versio tästä: olemassa oleva rakennus on mennyt huonoon kuntoon ja se korjataan. Samassa yhteydessä voidaan ottaa huomioon toi-minnassa tai kiinteistönpidossa tapahtuneita muutoksia, mutta vain sen verran, kuin olemassa oleva rakennus tai siihen tehtävä laajennus mahdol-listavat.
Kun investointeja pyritään minimoimaan, tulee prosessista summaava: läh-tökohtana on aina jo syntynyt tilanne, johon reagoidaan pienimmällä mah-dollisella lisäresurssilla. Toimipisteiden matto laajenee tasaisesti kuin kas-vusto, rakennus rakennukselta. Toiminnan tarpeita ja toiminnalle tehok-kainta mahdollista verkkoa ei päästä koskaan hahmottamaan.
investointi kiinteistönpito toiminta
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 54
Uusi investointiohjelma lähtee aivan toisenlaisesta tavasta suhtautua toi-mintaan. Jotta investointiohjelma voidaan toteuttaa ja siitä saatavat laadul-liset ja taloudelliset edut hyödyntämään, on toimintamallia muutettava toi-mintalähtöiseksi.
Kuva 47: Uusi toimintalähtöinen toimintamalli
Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtö-kohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet. Minkälaista palvelu-
verkkoa ja minkälaisia rakennuksia toiminta tarvitsee voidakseen tuottaa palvelut laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta? Kun tähän kysymykseen on saatu vastaus, voidaan kiinteistönpidon palvelut suunnitella. Investoinnit ovat vain kiinteistönpidon eräs alaprosessi, jota tarvitaan, jotta palvelu-verkkoon voidaan tehdä muutoksia.
ristiriita
toiminta kiinteistönpito investointi
Kuva 46: Kasvamalla syntynyt
verkko
Kuva 45: Toiminnan kannal-
ta optimaalinen verkko
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 55
Yhteenveto ja johtopäätökset
Yhdistymisselvitykseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatuksen ja perus-opetuksen palveluverkot koostuvat suuresta joukosta erikokoisia yksiköitä. Tehottomia ja toiminnan kustannusten osalta kalliita yksiköitä on sekä pien-ten että suurten kohteiden joukossa. Neliö- tai lapsikohtaisten kustannusten
hajonta on erityisen voimakasta pienien koulujen kohdalla, mutta Keski-Uudenmaan kuntien alueella hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen ti-lankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteis-tönpidossa.
Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat
ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kus-tannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Kou-lu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannus-
ten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset.
Kunnat voisivat parantaa palveluidensa tasoa ja saada säästöjä uusimalla osittain vanhentuneet palveluverkkonsa. Kiinteistöverkkojen uusimisille on laskettavissa järkevät takaisinmaksuajat sekä potentiaaliset kustannussääs-
töt.
Kuva 48 Laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien tuomat
asukaskohtaiset säästöt yksittäisten kuntien ja yhteisen kaupungin
tapauksessa.
0 €
50 €
100 €
150 €
200 €
250 €
300 €
Tiivis Väli Väljä
Asukaskohtainen säästöpotentiaali
Keski-Uudenmaan yhteisen kaupungin säästöpotentiaali
Yksittäisten kuntien säästöpotentiaali yhteensä
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 56
Tarkasteltaessa vertailun yksittäisiä kuntia voidaan todeta, että etenkin Nurmijärven, Sipoon ja Pornaisten oman verkon säästöpotentiaali on mer-kittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Saavutettavat kokonaishyödyt ovat kuitenkin suuremmat, jos kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kun-
tarajojen.
Kuvan 48 mukaisesti kaikissa tarkastelluissa malleissa laskennallinen sääs-töpotentiaali olisi suurempi yhteisen kaupungin tapauksessa, jolloin kuntien väliset rajat eivät rajoittaisi palveluverkon rakennetta. Samalle lapsi- ja op-pilasmäärälle mitoitettu verkko toisi yhteisenä alueena 30–40 euroa suu-remmat säästöt asukasta kohden, kuin mihin kunnat pystyisivät itsenäises-ti. Rajulla varhaiskasvatus- ja perusopetuksen saneerauksella kuntien sääs-
töpotentiaali selvityksen perusteella on 37–65 miljoonaa euroa.
Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa
suunnitella koko Keski-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Kiinteistönpidon organisoimisen ja kehittämisen näkökulmasta nykyiset tila-palveluyksiköiden yhdistämistä on syytä harkita kokonaisvaltaisen ja mah-dollisimman ammattitaitoisen kiinteistöyksikön saavuttamiseksi.
Kunnallisessa toiminnassa raha ei muutu suoraan palveluksi ja toiminnan laaduksi. Palveluverkko ja sen rakenne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka panostukset saadaan hyödynnettyä. Kehittämällä palveluverkkoa on mahdollista saada parempia palveluja enemmän, pienemmällä rahalla.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 57
Lähteet
Aaltonen, Kirjavainen, Moisio (2006) Perusopetuksen tuottavuus ja tehok-kuus 1998-2004. VATT-tutkimuksia nro 127
Kari Nissinen (2003) Toimitilojen tehokkuuden ja toimivuuden mittaaminen työpitetarkastelun perusteella. Yhteenvetoraportti. VTT Rakennus- ja yh-
dyskuntatekniikka
Kari Nissinen (2006) Tilateho-hankkeen loppuraportti N:o1. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
KTI Ylläpidon kustannusvertailu, 2012
Leponiemi, Siitonen, Anttiroiko (2010): Julkisen ja yksityisen sektorin väli-nen yhteistyö. TY/Yhdyskuntatieteiden laitos
Nippola, Vainio, Huuhtala (2006) Rakennustyyppikohtainen peruskorjaus-
tarpeen arviointi kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto
RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu. 2010. 28 s.
Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2012
Tilastokeskus: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 28.2.2013
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 58
LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 59
Toimitilojen sijainti ja väestöpohja
Koko kaupungin väestö on kasvanut tasaisesti ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen, muuta kuitenkin matalampana. Väestönkasvu on ollut voimakkaimmillaan 1980-luvulla. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
väestönkasvu on ollut voimakasta. Vuoteen 2040 mennessä väestön odote-taan lisääntyvän noin 60 000 asukkaalla tämänhetkiseen tilanteeseen näh-den.
Kuva 49: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluku 1980–20404
Väestönkasvu on tulevaisuudessa pienempää kuin aikaisemmin, mutta kui-tenkin yli 2 % lukemiin päästään vuoteen 2040 saakka. Suuret kasvuluvut
(yli 2 % vuosi) voivat johtaa suuriin investointeihin ja kuntien velkaantumi-seen. Tulevaisuudessa tulee siis varautua väestönkasvusta mahdollisesti syntyviin haasteisiin.
Kuva 50: Keski-Uudenmaan kaupungin väkiluvun kasvu- % 1980–2040 viisivuotiskausittain5
4 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx 5 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx
155 778 171 119
187 455 198 691
212 027 226 883
238 937 250 204
261 949 273 056
282 579 290 446 296 959
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
10,26 %
11,59 %
7,07 % 7,76 % 8,22 %
5,43 % 5,08 % 5,02 % 4,49 %
3,71 % 2,98 %
2,41 %
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 60
LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 61
Toimitilakustannukset
Kustannuksien tiliöinti
Tässä tarkastelussa käsitellään kustannuksia seuraavan kustannusjaottelun mukaisesti:
- Yhteiset tehtävät
- Yleishoito ja valvonta
- Lämpöhuolto
- Sähköhuolto
- Vesihuolto
- Siivous
- Kunnossapito
Yhteisten tehtävien kustannukset muodostuvat lähinnä hallinnollisista teh-tävistä.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 62
Kuva 51: Siivouksen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
Kuva 52: Kunnossapidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
22,2 €
19,2 € 18,8 €
16,1 €
12,3 € 11,4 €
8,2 €
16,9 €
0 €
5 €
10 €
15 €
20 €
25 €
30 €
35 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Siivouskulut rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
9,8 €
7,3 €
6,4 €
5,2 € 5,1 € 5,0 €
3,7 €
6,3 €
0 €
2 €
4 €
6 €
8 €
10 €
12 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Kunnossapitokulut rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 63
Kuva 53: Sähköhuoltojen suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
Kuva 54: Vesihuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
13,5 €
8,8 € 8,3 € 8,3 € 7,1 €
6,2 € 6,0 €
7,5 €
0 €
2 €
4 €
6 €
8 €
10 €
12 €
14 €
16 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Sähköhuolto rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
5,7 €
2,4 € 2,0 €
1,3 €
0,9 € 0,8 € 0,7 €
1,6 €
0 €
1 €
2 €
3 €
4 €
5 €
6 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Vesihuolto rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 64
Kuva 55: Lämpöhuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
Kuva 56: Ulkoalueiden hoidon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
14,8 €
11,5 € 10,6 € 10,2 € 9,8 € 9,8 €
8,7 €
10,6 €
0 €
2 €
4 €
6 €
8 €
10 €
12 €
14 €
16 €
€/b
rm2/v
uo
si k
esk
imää
rin
Lämpöhuolto rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
5,3 €
4,4 €
3,5 € 3,5 € 3,4 €
2,6 € 2,4 €
3,0 €
0 €
1 €
2 €
3 €
4 €
5 €
6 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Ulkoalueiden hoito rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 65
Kuva 57: Yhteisten tehtävien suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
Kuva 58: Jätehuollon suhteelliset kustannukset eri kunnissa keskimäärin
4,9 €
4,3 € 4,0 € 3,9 € 3,6 € 3,6 € 3,6 €
3,8 €
0 €
1 €
2 €
3 €
4 €
5 €
6 €
7 €
8 €
9 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Yhteiset tehtävät rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
1,7 €
1,3 € 1,2 € 1,2 €
1,0 € 0,9 € 0,8 €
1,1 €
0 €
0 €
0 €
1 €
1 €
1 €
1 €
1 €
2 €
2 €
2 €
€/b
rm2 /
vuo
si k
esk
imää
rin
Jätehuolto rakennustyypeittäin KUUMA
Vertailukunnat
KTI toimistot 2012
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 66
Kuva 59: Yksikön tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään (Tarkasteluvuosi 2012)
Kuva 60: Yksikön tilankäyttö suhteessa lapsimäärään(Tarkasteluvuosi 2012)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0
100
200
300
400
500
600
700
800
op
pil
ait
a b
rm
² /
op
pila
s
Tilankäyttö suhteessa oppilasmäärään
oppilaita brm² / oppilas Lin. (brm² / oppilas)
0
5
10
15
20
25
30
35
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Lap
sia
brm
² /
lap
si
Tilankäyttö suhteessa lapsimäärään
lapsia brm²/lapsi Lin. (brm²/lapsi)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 67
Kuva 61: Koulujen ylläpitokustannukset kuluerittäin
Kuva 62: Rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain
33,3 %
17,4 % 14,2 %
11,8 %
10,6 %
5,2 %
4,5 %
1,6 % 1,6 %
Siivous
Lämpöhuolto
Yleishoito ja valvonta
Kunnossapito
Sähköhuolto
Yhteistehtävät
Ulkoalueiden hoito
Vesihuolto
Jätehuolto
73,13
71,66
61,60
58,99
56,64
55,70
53,86
42,67
59,28
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Järvenpää
Sipoo
Tuusula
Nurmijärvi
Mäntsälä
Kerava
Hyvinkää
Pornainen
Rakennukset keskimäärin
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 68
Kuva 63: Koulujen suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain
Kuva 64: Päiväkotien suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain
82,2
64,3
58,1
56,4
52,6
50,4
48,2
45,1
57,80
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Sipoo
Nurmijärvi
Tuusula
Järvenpää
Mäntsälä
Kerava
Hyvinkää
Pornainen
Koulut keskimäärin
80,5
80,2
79,9
78,9
69,1
68,6
68,4
66,8
74,08
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Tuusula
Mäntsälä
Sipoo
Hyvinkää
Järvenpää
Pornainen
Nurmijärvi
Kerava
Rakennukset keskimäärin
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 69
Kuva 65: Hallintorakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain
Kuva 66: Kokoontumisrakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnit-tain
63,22
59,79
56,32
55,46
49,40
42,08
38,49
35,97
50,09
0 10 20 30 40 50 60 70
Hyvinkää
Järvenpää
Mäntsälä
Kerava
Tuusula
Nurmijärvi
Pornainen
Sipoo
Hallintorakennukset keskimäärin
68,92
68,11
63,80
60,02
56,62
55,69
45,13
29,92
56,02
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Pornainen
Järvenpää
Tuusula
Sipoo
Kerava
Mäntsälä
Nurmijärvi
Hyvinkää
Kokoontumisrakennukset keskimäärin
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 70
Kuva 67: Hoitoalan rakennusten suhteelliset neliöylläpitokustannukset kunnittain
102,50
78,80
60,50
59,91
59,79
58,54
47,63
40,86
63,57
0 20 40 60 80 100 120
Sipoo
Järvenpää
Tuusula
Mäntsälä
Nurmijärvi
Kerava
Hyvinkää
Pornainen
Hoitoalan rakennukset keskimäärin
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 71
LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 72
Käsitteet ja taustatiedot
Käsitteet
Bruttoala brm2
Rakennuksen bruttopinta-ala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Brutto-alaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrosten sijainnista ja
sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta.
Huoneistoala hum2
Huoneistoala on yhtä huoneisto ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä teknisiä tiloja.
Korjausvelka
Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluontoisia korjauksia.
Korjausvelkaa muodostuu, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n. Korjausvelan määrää kertoo kuinka paljon rahaa rakennuksen ar-voa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka saataisiin takaisin 75 %:n tasolle.
Taustatiedot
Ylläpitokustannusvertailut
Toteutuneet ylläpitokustannukset ovat ilmoitettu kustannusvertailuissa suh-teessa bruttoalaan kaikista vertailun kunnista. Kustannusvertailuiden vertai-luaineisto koostuu Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien osalta Mäntsälästä, Tuusulasta, Järvenpäästä, Keravasta, Sipoosta, Pornaisista, Nurmijärvestä
ja Hyvinkäästä. Itä-Uudenmaan vertailuissa mukana ovat Sipoon ja Pornais-ten lisäksi Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Loviisa ja Porvoo. Muu vertailuai-neisto sisältää lisäksi Akaan, Valkeakosken, Mynämäen ja Hollolan tiedot.
Kustannukset ovat kuntien tilinpäätöstietojen toteutuneita lukuja. Mikäli kunnat eivät ole pystyneet jakamaan kustannuksia kiinteistöittäin, kuluerät on jaettu neliöiden suhteessa.
Toiminnan kustannukset
Toiminnan kustannukset on kerätty toimialojen ja Kuntamaisema Oy:n yh-teistyönä vuosien 2011 ja 2012 toteutuneista tilinpäätöstiedoista.
Simulaatiomallit
Simulaatiomallien tiedot perustuvat toteutuneisiin toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin ja lapsimääriin. Perusopetuksen keskimääräisten ryhmäkoko-jen laskennassa lähtökohtana on käytetty OPH:n suositusta 20–25 oppilaan
ryhmistä. Varhaiskasvatuksen osalta lähtökohtana on lakimääräinen lapsi-hoitajasuhde.
Toiminnan vertailulaskelmien osalta käyttöasteet ja henkilökuntamitoitukset on kohotettu optimiin mitoituksen sallimien rajojen sisällä.
Kiinteistöjen ylläpidon laskelmien osalta ”säästöt” perustuvat tilojen mitoit-
tamiseen optimaalisesti säädösten ja suositusten sallimissa rajoissa. Var-haiskasvatuksen kohdalla tilamitoituksessa on käytetty RT:n kortin (RT 96-
11003) mukaisia suosituksia päiväkotien mitoitukselle. Suurissa, yli 126
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 73
lapsen yksiköissä tilantarpeen ei ole katsottu enää skaalautuvan suositellus-ta minimimäärästä, jolloin kiinteistöjen osalta suhteellinen säästö on las-kelmissa pienempi.
Perusopetuksen osalta lähtökohtana ovat OPH:n viitteelliset taulukot oppi-
laskohtaisesta tilantarpeesta erikokoisissa yksiköissä. Tilatarpeeseen päte-vät samat periaatteet kuin varhaiskasvatuksessa, jolloin yli 22 opetusryh-män yksiköissä oppilaskohtainen tilantarve on pysynyt samalla minimitasol-la.
Simulaatiomalleissa käytetyt kiinteistölaskelmat on laskettu huoneistoaloi-na. Mikäli huoneistoalatietoja ei ole luotettavasti ollut saatavissa on brutto-alan ja huoneistoalan välisenä suhteena pidetty suhdetta 0,88.
Kiinteistöjen ylläpidon neliökustannusten on oletettu pysyvän vuoden 2012 tasolla, jolloin mahdollisesti kalliimman uuden tekniikan hoidon kustannuk-
set korjaantuvat vähemmistä huoltokohteista saaduilla logistisilla säästöillä.
Kiinteistönpidon Timantti-malli
Granlundin timanttimalli on kiinteistönpidon toimintamalli. Malli toimii orga-nisaation strategisena työkaluna kiinteistöjen ylläpidon hallintaan, johtami-seen ja kehittämiseen.
Timanttimallissa on kuusi ”sakaraa”, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaus-
tarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, so-pimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Samalla sa-karalla osoitetaan, mikä on kyseisen osa-alueen tavoitetaso organisaatios-sa.
Timanttimalli on toimintamalli kokonaisvaltaisen kiinteistönpidon hallintaan.
Timantin lähtökohtana on kiinteistöjen ylläpitotoiminnan nykytilan kattava arviointi eli nykytila-analyysi. Muun muassa kyselyn ja asiantuntijahaastat-teluin tehdyn arvion perusteella tunnistetaan organisaation vahvuudet, ke-hittämistarpeet ja asetetaan tavoitteet eri osa-alueiden kehittämiselle
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 74
(=Toimenpideohjelma). Timanttimallia voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistö- tai palvelustrategian laadinnan lähtökohtana sekä niiden toteu-tusta tukevana työkaluna.
Kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla tehtävä nykytila-analyysi sisäl-
tää myös tavoitejohtamisen näkökulmat (Balanced Scorecard, ”BSC”) eli ta-lousnäkökulman, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä oppimis- ja kasvunäkökulman. Jokaiselle timanttimallin osa-alueelle määri-teltiin BSC-näkökulmien avulla tavoitteita, joita kiinteistökeskus arvioi it-searvioinnissaan. Asiakkaat puolestaan arvioivat tilatoimen toimintaa asia-kasnäkökulman avulla.
Toimenpideohjelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla asete-
tut tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteitä kutsutaan ”hyväksi kiinteistönpi-don poluksi”. Timanttimallin avulla voidaan helposti todentaa ylläpidon ny-
kytila suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tarkastelussa huomioidaan
RESURSSIT – Mitkä ovat käytössä olevat resurssit ja miten niitä hyödyn-netään
MÄÄRITTELYT – Miten tehtävät on kuvattu ja määritelty
TOIMINTAMALLI – Miten resursseja hyödynnetään ja määrittelyjä nouda-tetaan
MITTAAMINEN – Miten toiminnan laatua seurataan ja miten se todenne-taan
EDELLÄKÄVIJYYS – Miten kehittäminen, asiakasnäkökulma ja läpinäky-vyys on huomioitu
Timanttimalli auttaa organisaatiota tunnistamaan ja valitsemaan sille par-
haiten soveltuvan kiinteistöjen ylläpidon tason. Nykytila-analyysi kertoo missä tällä hetkellä ollaan suhteessa tavoitteisiin. Toimenpideohjelma sisäl-tää konkreettiset toimenpiteet, hyvän kiinteistönpidon polun, jota pitkin etenemällä tavoitteeseen pääsy on helppoa ja etenemistä voidaan seurata.
Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen mittaaminen on edellytys laadun, tehokkuuden, toiminnan tulosten ja organisaation kyvykkyyden ke-hittämiselle. Seuraavassa tilakeskuksen itsearvio ja asiakkaiden arvio toi-
minnasta Timantti-mallin pohjalta.
Kysely
Keski-Uudenmaan kuntien palveluverkkosuunnitelman laadintaan kuului myös kiinteistöjen käyttäjille suunnattu kysely, joka toteutettiin vuoden 2013 aikana. Kysely toteutettiin Keravalla, Pornaisissa, Mäntsälässä, Si-
poossa ja Tuusulassa. Kyselyn laadinnassa konsultti käytti Internet-
pohjaista Survey Monkey – kyselyohjelmaa. Kysely lähetettiin kuntien kiin-teistöissä työskenteleville työntekijälle. Työntekijät saivat vastata anonyy-misti, mutta vastaajalta kysyttiin joitakin perustietoja, jolla arvioitiin olevan merkitystä vastausten analysoinnissa.
Kyselyn tarkoituksena oli kerätä palveluverkkosuunnitelmaa varten mahdol-lisimman paljon tietoa kiinteistökannan kunnosta ja toiminnallisuudesta. Li-
säksi käyttäjiltä kysyttiin kunnan tarjoamien kiinteistöpalvelujen tasosta.
Haastattelu
Haastattelujen tarkoituksena oli vastavuoroisesti saada palveluja tuottavien tahojen näkemyksiä Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöihin ja kiinteistön-pidon tilaan liittyen. Haastattelut suoritettiin kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Kyselyssä pyrittiin keräämään tietoa yksittäisten kiinteistöjen ti-
lasta, mutta haastatteluissa keskityttiin kiinteistönpitoon ja kiinteistöpalve-luihin yleisemmällä tasolla. Haastattelut tehtiin vuonna 2013. Haastattelui-
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 75
hin osallistuivat rehtoreita, päiväkotien johtajia, muiden kiinteistöjen edus-tajia sekä teknisten palveluiden johtajia.
Haastatteluista saatiin paljon uutta hyödyllistä tietoa ja lisäksi haastatelta-vat pystyivät kommentoimaan kyselystä saatuja tuloksia.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 76
LIITE 5: Toiminnan kustannukset