KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 – 2014 31.3.2011 Turvallinen Keski Turvallinen Keski- Suomi Suomi
KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
2011 – 2014
31.3.2011
Turvallinen KeskiTurvallinen Keski--SuomiSuomi
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ............................................................................................................................................ 4
2 TAVOITTEET ........................................................................................................................................ 5
3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI..................................................................... 5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.......................................................................................... 8
4.1 KUNNAT ............................................................................................................................................. 8 4.2 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..................................................................................................... 8 4.3 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS .......................................................................................................... 9 4.4 ELY- KESKUS ..................................................................................................................................... 9 4.5 SEURAKUNNAT................................................................................................................................. 10 4.6 ELINKEINOELÄMÄ ............................................................................................................................ 10 4.7 JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA............................................................................................. 11 4.8 HÄTÄKESKUSLAITOS - 112 .............................................................................................................. 11 4.9 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI ............................................................................................... 12
5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA......................................................................... 13
5.1 RIKOLLISUUS.................................................................................................................................... 15 5.2 PALOTURVALLISUUS ........................................................................................................................ 19 5.3 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN PALOTURVALLISUUS .......................................................................... 21 5.4 PÄIHTEET.......................................................................................................................................... 22 5.5 TAPATURMAT................................................................................................................................... 23 5.6 LIIKENNETURVALLISUUS ................................................................................................................. 25 5.7 SYRJÄYTYMINEN.............................................................................................................................. 27
6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET................................... 28
6.1 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY ............................................................................................................... 28 6.2 PÄIHDEONGELMIEN VÄHENTÄMINEN............................................................................................... 29 6.3 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN.................................................................................. 30 6.4 RIKOLLISUUDEN VÄHENTÄMINEN.................................................................................................... 31
7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET..................................... 33
7.1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET...................................... 33 7.2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ............................................ 33 7.3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET..................................................... 34 7.4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ................................................. 34 7.5 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ........................................... 35 7.6 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET..................................................... 35 7.7 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ........................................... 36
8 ARVIOINTI JA SEURANTA .............................................................................................................. 36
LÄHTEET................................................................................................................................................. 37
LIITTEET................................................................................................................................................. 38
LIITE 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ........................................................ 38 LIITE 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA .............................................................. 38 LIITE 3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA....................................................................... 38 LIITE 4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA.................................................................... 38 LIITE 5 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA.............................................................. 38 LIITE 6 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ....................................................................... 38 LIITE 7 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ............................................................. 38
4
1 JOHDANTO
Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja rikollisuuteen. Turvallisen kunnan on myös helpompi houkutella veronmaksajia ja yritystoimintaa kun-nan alueelle verrattuna kuntaan, joka koetaan turvattomaksi. Onnettomuuksia ja rikok-sia ennalta estävän työn merkitystä lisää myös se, että kerran hankittu huono julkisuus häviää hitaasti. (Sisäasianministeriö 19/2006.) Keski-Suomessa asian valmistelemiseksi laajempaa käsittelyä varten Keski-Suomen liitto kokosi yhteistyössä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen ja Poliisilaitoksen kanssa valmisteluryhmän laadintasuunnitelma- ja resursointiehdotusta varten. Ehdotus esiteltiin keväällä 2009 maakunnan kunnanjohtajille, jonka jälkeen perustettiin turvallisuussuun-nittelun erillinen maakunnallinen ohjausryhmä. Asia valmisteltiin projektiksi: TURVALLINEN KESKI-SUOMI. Keski-Suomeen tehtiin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää teknisesti Keski-Suomen seitsemän eri seutukunnan turvallisuussuunnitelmat. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan on koottu yhteiset asiat seutujen turvallisuussuunnitelmista ja nostettu tärkeimmät turvallisuutta parantavat toimenpiteet maakunnallisiksi asioiksi. Tämän turvallisuustyön vaikuttavuus konkretisoituu kunnissa tehtävässä työssä.
5
2 TAVOITTEET
Keski-Suomen maakunnan seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja ja kustannuksia sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on maakunnallinen turvallisuussuunnittelu, jota to-teutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä.
Sisäisen turvallisuuden nykytilan ja tulevaisuuden keskeisiksi haasteiksi valtakunnalli-sesti on nähty seuraavat asiat:
o Syrjäytymisen lisääntyminen o Yhteiskunnan arkiturvallisuuden ylläpitäminen o Tapaturmien määrä o Väestöryhmien väliset suhteet o Väkivalta o Suuronnettomuudet o Yhteiskunnan haavoittuvuus o Rajat ylittävä rikollisuus o Tietoverkkorikollisuus o Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen
Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä sekä seudulliset työryhmät ovat laatineet ehdotukset seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehit-tämiseksi turvallisuushaasteiden pohjalta.
3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI
Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen poliisilaitos pitivät joulukuussa 2008 alustavan ”ideariihen” ja keväällä 2009 yhteisen kokouksen, jossa keskusteltiin maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Keski-Suomessa oli osassa kuntia tehty turvallisuussuunnitelmia, joiden taso oli vaihteleva. Tämä oli lähtöaskel Keski-Suomen turvallisuussuunnitelmalle, jossa maakunnallisesti tuotetaan turvallisuus-suunnitelma ja jonka vetovastuu olisi Keski-Suomen liitolla. Kuntajohtajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen maakuntajohtaja, pelastus- ja po-liisipäällikkö päätyivät esittämään, että maakuntaan laaditaan vuoden 2009 - 2010 aika-na yhteistyössä turvallisuussuunnitelma koostuen seudullisesti laadituista turvallisuus-suunnitelmista. Uudenlaisena pilottina maakunnan kehittämiseen asia valmisteltiin projektiksi ” Turvalli-nen Keski-Suomi” ja Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi 30.3.2009 hankkeelle maakunnan kehittämisrahoitusta 45 000 euroa vuosille 2009 - 2011. Projektin työsken-telyä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Keski-Suomen kuntien kunnanjohtajat, poliisi-päällikkö, apulaispoliisipäällikkö, pelastusjohtaja, Keski – Suomen liiton hallintopäällik-kö, SPR:n, Liikenneturvan, Keski-Suomen pelastusalan liiton, Kriisikeskus Mobilen, AVI:n ja ELY:n edustajat. Maakuntaan perustettiin seitsemän seutua (Jyväskylän kau-
6
punki, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Äänekosken seutu sekä Witas - seutu) ja näihin nimettiin seudulliset työryhmät. Projektikoordinaattoriksi nimettiin Marko Riikonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Hankkeen alueellisten työryhmien työtä ei ole huomioitu kustannuksissa. Hanke toteutettiin 5.5.2009 - 31.3.2011.
Kuvio 1. Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun seutujako
Kuvio 2. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä
OHJAUSRYHMÄ PJ. Simo Tarvainen
Keski-Suomen liitto,
Poliisi Pelastuslaitos Seutukunnat
Järjestöt
Jyväskylän Kaupunki
Pj. Maija-Liisa Havia
Keuruun Seutu
Pj. Tapio Montonen
•Keuruu
•Multia
Saarijärven seutu
Pj. Janne Kinnunen
•Kannonkoski
•Karstula
•Kivijärvi
•Kyyjärvi
•Saarijärvi
Jyväskylän Seutu Pj. Erkki Pyökkimies
•Hankasalmi
•Joutsa
•Laukaa
•Luhanka
•Muurame
•Petäjävesi
•Toivakka
•Uurainen
Jämsän seutu
Pj. Jorma Kilpeläinen
•Jämsä
•Kuhmoinen
Äänekosken Seutu
Pj. Markku Auvinen
•Konnevesi
•Äänekoski
Witas-seutu
Pj. Jouko Räsänen
•Kinnula
•Pihtipudas
•Viitasaari
7
Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Simo Tarvainen Pj. Pelastusjohtaja Keski-Suomen pelastuslaitos Marko Riikonen Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto / Keski-Suomen pelastuslaitos Maija-Liisa Havia Kansliapäällikkö Jyväskylän kaupunki Erkki Pyökkimies Kunnanjohtaja Toivakan kunta Janne Kinnunen Kaupunginjohtaja Saarijärven kaupunki Jouko Räsänen Kaupunginjohtaja Viitasaaren kaupunki Markku Auvinen Vapaa-aikatoimen johtaja Äänekosken kaupunki Tapio Montonen Tekninen Johtaja Keuruun kaupunki Jorma Kilpeläinen Apulaiskaupunginjohtaja Jämsän kaupunki Markku Luoma Poliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos Jyrki Wasastjerna Apulaispoliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos -28.2.2010 saakka Risto Lammi Apulaispoliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos 1.3.2010 alkaen Risto Helminen Pelastuspäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pirjo Ahola Hallintopäällikkö Keski-Suomen liitto Seppo Kosonen Johtaja Keski-Suomen ELY-keskus Leena Piippa Aluepäällikkö Liikenneturva Jari Wilén Toiminnanjohtaja Keski-Suomen Pelastusalan liitto Ry Tave Rautiainen Valmiuspäällikkö SPR Tuija Hauvala Johtaja Kriisikeskus Mobile Jussi Suojasalmi Johtaja Sovatek säätiö Tuuli Kirsikka Pirt-tiaho Toimitusjohtaja Keski-Suomen yrittäjät
Taulukko 1. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä
8
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT
4.1 Kunnat Kuntien rooli on keskeinen paikallisessa ja seudullisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakuntaliiton johdolla laadittu turvallisuussuunnitelma pohjautuu seutukohtaisiin suun-nitelmiin. Seudullinen suunnitelma tunnistaa paikalliset ongelmat ja mahdollistaa konk-reettiset toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Seutukuntakohtaisessa suunnitelmassa esi-tetään eri hallintokuntien tehtävät ja vastuut. Kuntien vastuu ja sitoutuminen turvallisuussuunnittelussa omalla alueella on erityisen tärkeää. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien, viranomaisten, yritysten, yhdistysten se-kä muiden toimijoiden kanssa on elintärkeä osa turvallisuustyötä. Kuntien ajantasaiset päihde-, nuorisotyö- ja vanhustyöstrategiat, sekä erilaiset projektit ovat tehokkaita kei-noja turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa.
4.2 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Keski-Suomen maakunnan pelastustoimen palvelut 23 kunnassa. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista on-nettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuo-jelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan. Pelastustoimen lakisääteisten tehtävien lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa sairaankuljetus-/ensihoitopalveluita Jyväskylässä, Muuramessa, Keuruulla, Petäjävedel-lä, Äänekoskella, Viitasaarella sekä Pihtiputaalla. Lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitoksen arvot ovat:
o Inhimillisesti
o Ammatillisesti
o Luotettavasti
9
4.3 Keski-Suomen poliisilaitos Poliisilaitoksen toimialueena on Keski-Suomen maakunta. Lupa- ja poliisipalveluita kan-salaisille tuotetaan seitsemästä eri toimipisteestä käsin. Poliisilaitos toimii siten, että kansalaiset luottavat poliisin ja sen kykyyn ehkäistä häiriöitä ja onnettomuuksia, sekä ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimin-nassa rikoksia ja häiriöitä pyritään estämään jo ennakolta. Tavoitteena on säilyttää tur-vallisuuden taso ja kansalaisten luottamus poliisiin vähintään entisellä tasolla ja kyetä vastaamaan kansalaisten palveluodotuksiin tarkoituksenmukaisesti. Liikenteen riski-käyttäytymistä vähennetään valvonnan keinoin. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikutetaan siihen, että syrjäytymisen aiheuttamia ongelmia ja haittoja kyetään vähen-tämään.
Tavoitteena on säilyttää rikosten selvitystaso korkeana. Talousrikollisuuden, järjestäyty-neen rikollisuuden sekä muun vakavimman rikollisuuden toimintaedellytyksiin puututaan tehokkaasti. Myös lupapalveluilla on tärkeä ennalta estävä merkitys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, rikostorjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Poliisilaitoksen arvot ovat:
o Oikeudenmukaisuus
o Ammattitaito
o Palveluperiaate ja
o Henkilöstön hyvinvointi
4.4 ELY- keskus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue vastaa 1.1.2010 alkaen Keski-Suomen maakunnan alueella valtion teiden tienpidosta kaikissa olosuhteissa. Normaalioloissa tien kunnossapito on Keski-Suomessa jaettu kuuteen alueurakkaan (Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Pihtipu-das ja Äänekoski). Jokaisella alueurakalla (hoidon alueurakoitsijalla) on kriisiajan valmi-ussuunnitelma (tienpidon valmiussuunnitelma).
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.
10
4.5 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla.
4.6 Elinkeinoelämä
Keski - Suomessa on runsaasti yritystoimintaa, joka koostuu isoista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä pien- ja keskisuurista yrityksistä. Maakunnan vahvuudet ovat paperiteollisuus ja puutuoteteollisuus. Näillä aloilla osuus maakunnan työpaikoista on noin kaksinkertainen verrattuna koko maan vastaavaan osuuteen. Lähes yhtä vahvo-ja erikoistumisaloja ovat metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus. Myös koulutuksen työpaikkaosuus on Keski-Suomessa selvästi suurempi kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja Keski-Suomessa on kuitenkin terveys- ja sosiaalipalve-luissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat liike-elämän palvelut, koulutus, vähittäis-kauppa, rakentaminen sekä kone- ja laiteteollisuus. Lisäksi Keski-Suomen kunnat työl-listävät ison joukon väestöstä ja ovat näin merkittävä työllistäjä. Normaaliolojen vakavat häiriötilanteet sekä informaatio- ja tietotekniikan haavoittuvuus aiheuttavat yrityksille turvallisuushaasteita.
11
4.7 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta luo seudun asukkaille henkistä hyvinvointia sekä lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keski-Suomessa toimii mm. seuraavia järjestöjä.
o Liikenneturva o Kriisikeskus Mobile (Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry) o Suomen Punainen Risti o Keski-Suomen pelastusalan liitto Ry o Keski-Suomen kylät ry o Lastensuojelu- tai nuorisotyönjärjestöt (esim. Mannerheimin lasten suojeluliit-
to) o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Päihdejärjestöt o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt o Työllistymistä tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt o Riistanhoito- ja metsästysseurat o Muut kansanterveysjärjestöt
4.8 Hätäkeskuslaitos - 112 Keski-Suomessa toimii koko maakunnan aluetta palveleva Keski-Suomen hätäkeskus (KEHÄ), joka sijaitsee Jyväskylässä Roninmäen kalliosuojassa. Hätäkeskus ottaa vas-taan hätäilmoituksia, jotka soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Keski-Suomen hätä-keskus yhdistyy Pohjanmaan hätäkeskuksen kanssa vuoden 2014 aikana. Uusi hätä-keskus sijoittuu Vaasaan. Hätäilmoituksen perusteella Hätäkeskus tekee riskinarvion ja avuntarpeen paikan pe-rusteella määräytyy ns. vaste-ehdotus erilaisia tapahtumia varten. Jokainen viranomai-nen on laatinut ennalta omat vaste-ehdotuksensa erilaisia tehtäviä ja eri alueita varten. Vaste-ehdotus näkyy hätäkeskustietojärjestelmässä välittömästi tehtäväkoodin ja pai-kanmäärityksen jälkeen. Vaste-ehdotukset ovat jokaisen vastuuviranomaisen itse laati-mia ja hätäkeskukselle toimittamia. Päivystäjä hälyttää tehtävälle vaste-ehdotuksen mukaisen joukon yksiköitä tai hän voi tarpeen mukaan muuttaa vaste-ehdotusta. Vaste-ehdotuksen muuttaminen on kuitenkin perusteltava.
12
Viranomaiset, joita Keski-Suomen hätäkeskus hälyttää tehtäville ovat:
o Pelastustoimi o Poliisi o Terveydenhoito (sairaankuljetus) o Sosiaalitoimi o Virka-apupyyntönä myös kaikki muut viranomaiset, joille ei kuitenkaan ole
määritelty valmiita vaste-ehdotuksia tietojärjestelmään (puolustusvoimat) Vapaaehtoisia toimijoita, joita Keski-Suomen hätäkeskus hälyttää tehtäviin ovat mm. järvipelastusseurat, metsäpalontähystyslentokoneet ja VAPEPA. Hätäkeskus hälyttää pyydettäessä myös Kriisikeskus Mobilen työntekijät 15 keskisuomalaisen kunnan alu-eella tehtäviin.
4.9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tehtävänä on edistää keskisuomalaisten terveyttä ja toimintakykyä tarjoamalla tasokkaita erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaanhoitopiiri vastaa keskisuomalaisten erikoissairaanhoidosta yhteistyössä muiden terveydenhuollon palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Sairaanhoitopiiriin kuuluvat Keski-Suomen keskussairaala, Kinkomaan sairaala ja Sä-desairaala, jotka vastaavat yleissairauksien hoidosta sekä Kangasvuoren sairaala ja Juurikkaniemen sairaala, jotka vastaavat aikuispsykiatrisen sairaanhoidon vuodeosas-tohoidosta. Lisäksi Haukkalan sairaala vastaa lasten- ja nuorisopsykiatrisesta hoidosta. Maakunnan ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle viimeistään 2013, joten sai-raanhoitopiirin merkitys kasvaa arjen turvallisuusasioissa.
13
5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA
Turvallisuus koskettaa jokaista. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapaturmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mahdollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Esimerkiksi pelko sairastumisesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten turvalli-suutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mahdollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat ihmisen tyytyväisyyteen ja hyvinvoinnin ta-soon. Nykyiseen arkeen tuo oman lisänsä muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset. Kesän 2010 rajut myrskytuhot sekä siitä aiheutuneet pitkät sähkö- ja tietoliikennekatkokset Keski-Suomessa toivat lisää turvattomuutta. Tulevaisuudessa on syytä ottaa huomioon ilmas-ton muutoksen vaikutukset myös kansalaisten turvallisuuteen.
Turvallisuuskysely Keski-Suomen turvallisuussuunnitteluun liittyen järjestettiin helmi-maaliskuussa 2010 maakunnallinen turvallisuuskysely internetissä. Turvallisuuskyselyä varten perustettiin erillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli luoda suunnitelman kanssa yhtenevät aihealueet kyselyyn. Kyselyyn saatiin 416 vastausta. Kyselyn vastaukset sijoittuivat seuraavasti seuduille:
o Jyväskylän kaupunki 189 vastausta o Jyväskylän seutukunta 101 vastausta o Jämsän seutukunta 38 vastausta o Keuruun seutukunta 33 o Saarijärven seutu + Witas - seutu 44 vastausta o Äänekosken seutukunta 11 vastausta
Kyselyn tavoitteena oli saada kansalaisilta mielipiteitä Keski-Suomen maakunnan tur-vallisuudesta ja turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista. Turvallisuussuunnittelun verkkokyselyn tuloksena saatiin selville turvallisuusepäkohtia, joihin kansalaiset olivat erityisesti kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet etenkin taajama-alueilla, rattijuopot, koulumatkat, katujen valaistus ja kevyen-liikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä alempien tieosuuksien kunto ja kunnossapito.
14
Julkisten palveluiden koetaan heikentyneen kyselyn perusteella mikä lisää turvattomuu-den tunnetta. Tätä tukivat myös kunnissa tehdyt SWOT-analyysin tulokset. Hyvät pai-kallispalvelut lisäävät kansalaisten turvallisuutta ja samalla kunnista tulee houkuttele-vimpia asuinalueita. Paloturvallisuusasiat olivat kyselyn perusteella varsin hyvällä mallilla. Kansalaisilta saa-dun palautteen mukaan toivottiin valistamista, palotarkastuksien suorittamista, osoitteis-ton päivittämistä ja resurssien turvaamista. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän. Kaikista kyselyyn vastanneista vain muutamat tunsivat olonsa usein turvattomaksi. Keskimäärin kuitenkin keskisuomalaiset kokevat olonsa turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Turvattomuutta lisäävät päihtyneet, liikenne ja rikollisuus.
15
5.1 Rikollisuus
Rikollisuuden ja häiriöiden aiheuttamaa uhkaa turvallisuudelle voidaan kuvata rikosmää-riä ja poliisille tehtyjä hälytysilmoituksia koskevilla tilastoluvuilla ja niistä lasketulla katu-turvallisuusindeksillä. Katuturvallisuusindeksi lasketaan väkivaltarikoksiin ja liikennetur-vallisuuteen kohdistuvien rikosten määrän perusteella painotettuna rikosten törkeysas-teella ja suhteutettuna asukaslukuun. Suurempi luku kuvaa parempaa turvallisuustilan-netta. Keski-Suomen maakunnan turvallisuus on indeksin mukaan kehittynyt myöntei-seen suuntaan vuosien 2008 - 2010 aikana. Indeksi on parantunut erityisesti poliisilai-toksen eteläisellä toiminta-alueella ja on yleisesti parempi maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkitaajamissa. Katuturvallisuus (suurempi luku on parempi)
Taulukko 2. Katuturvallisuus Keski-Suomessa 2008 - 2010
Hälytystehtävien kokonaismäärien lievä lasku vuodesta 2007 lähtien kääntyi kas-vusuuntaan vuonna 2010. Määrien kasvua on tapahtunut huumerikoksissa, varkausri-koksissa ja häiriökäyttäytyminen- sekä kotihälytys- tehtävien määrissä. Kuviossa 3 on esitetty hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna.
Hälytystehtävät
Taulukko 3. Poliisin hälytystehtävät Keski- Suomessa 2009 – 2010
16
Taulukko 4. Poliisin hälytystehtävät suhteutettuna asukkaisiin
Kuvio 3. Hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2010
Rikosten määrää kuvaa rikoslakirikosten määrä ja jakautuma omaisuus- ja väkivaltari-koksiin. Taulukossa 4 on myös tieto rikosten tutkinta-ajasta ja selvitysasteesta vuosilta 2008 - 2010. Rikosten määrissä ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rikosten lukumäärä kunnittain suhteutettuna asukaslukuun ilmenee kuviosta 4.
Taulukko 4. Rikoslakirikosten määrät
Hälytystehtävät lkm/1000 as
203
182 180171 169 168
157 154 152 149 143 141 139128
120110
103 102 10093
8679
66
0
50
100
150
200
250
Keuru
u
Äänek
oski
Saarijä
rvi
Jyvä
skylä
Viitasa
ari
Jäm
sä
Jout
sa
Kivijär
vi
Petäjä
vesi
Kuhm
oinen
Kyyjär
vi
Mult
ia
Pihtip
udas
Konne
vesi
Toivak
ka
Muu
ram
e
Karstu
la
Lauk
aa
Hankasa
lmi
Kinnula
Luha
nka
Kanno
nkosk
i
Uuraine
n
17
Kuvio 4. Rikoslakirikosten määrä kunnittain vuonna 2010
Nuorten tekemät rikoslakirikokset lisääntyivät vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattu-na. Huumausainerikoksia paljastettiin selvästi aikaisempaa enemmän. Niinikään li-sääntyivät nuorten tekemät liikennerikkomukset ja omaisuusrikokset.
Nuorten tekemät rikokset (15–17 v)
Taulukko 5. Nuorten tekemät rikokset (Kul. VUOSI = 2010)
RL-rikokset (pl. liikennerikokset), lkm/1000 as
72
56
4642 41 40 39 37 37 37 36
3431
29 29 27 25 23 23 21 2017
14
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Jyvä
skylä
Äänek
oski
Viitasa
ari
Kyyjärv
i
Saarijärv
i
Muu
ram
e
Keuru
u
Kuhm
oine
n
Jäm
sä
Jout
sa
Kivijärv
i
Luha
nka
Konne
vesi
Petäjäv
esi
Lauk
aa
Hankasa
lmi
Toiva
kka
Pihtip
udas
Kinnu
la
Multia
Karstula
Kanno
nkosk
i
Uurainen
18
Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on kohtalaisen vähäinen, vaikka onkin lisään-tynyt ulkomaalaisten määrän kasvaessa. Suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksis-ta on liikennerikoksia ja -rikkomuksia (699 tapausta).
Ulkomaalaiset rikoksesta epäiltynä
Taulukko 6. Ulkomaalaisten tekemät rikokset
Ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuneet rikokset, erityisesti varkausrikokset, ovat viime vuo-sien aikana lisääntyneet. Vuosien 2006–2010 aikana vanhuksiin kohdistuneet varkaus-rikokset ovat lisääntyneet 60 prosenttia, vaikka samaan aikaan varkausrikosten määrä on muuten vähentynyt. Yhtenä pääryhmänä ovat tapaukset, joissa rikoksen tekijät ovat kaupusteluverukkeella tai väkisin tunkeutuneet vanhusten asuntoihin ja anastaneet ra-haa ja maksuvälineitä, usein palvelutalosta tai vastaavasta asunnosta.
19
5.2 Paloturvallisuus
Keski-Suomen pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä alle 15 % liittyy tulipaloihin. Tulipaloja syttyy vuosittain Keski-Suomessa yhteensä noin 700 - 800 (Pelastusopisto 2011, taulukko 7 ja 8). Suomen paloturvallisuusongelmat ovat erityisesti henkilöturvallisuudessa. Omaisuusva-hingot ovat selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa (SPEK 2007). Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleiden henkilöiden lukumäärä on vaihdellut 50 ja 140 uhrin välillä vuosina 1952–2009 (Peltola - Lampi 1996, Suomen virallinen tilasto). Tapa-turmien lisäksi tulipaloissa kuolee vuosittain 15–30 henkilöä itsemurhien ja väkivallan seurauksena ei-tapaturmaisesti (Suomen virallinen tilasto). Tulipalojen yhteydessä henkilövahingoista suurin osa tapahtuu asuinympäristön tulipa-loissa (taulukko 9 ja 10), ja siksi paloturvallisuustyössä on painotettava erityisesti asu-misen paloturvallisuuden parantamista. Viime vuosina Keski-Suomessa tulipaloissa kuolleiden määrä, joka on alle viisi (taulukko 10), on asukaslukuun suhteutettuna kes-kimääräistä suomalaista tasoa parempi.
Pelastustoimen tehtävät vuosittain
2007 2008 2009 2010
Keski-Suomi 5 744 5 610 5 638 6 222
Taulukko 7. Kaikki pelastuslaitoksen hälytystehtävät vuosittain Keski-Suomessa 2007–2010
Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin (tulipalot) Vuosi
Rakennuspalo
Rakennuspalovaara
Maastopalo
Liikennevälinepalo
Muu tulipalo
Yhteensä
2007 290 0 178 124 188 7802008 232 0 136 126 177 6712009 162 199 185 96 162 8042010 157 212 162 118 126 775Yhteensä 841 411 661 464 653 3 030
20
Taulukko 8. Tulipalot Keski-Suomessa 2007–2010 Taulukon huomautus: Rakennuspalot jaettiin 1.1.2009 alkaen varsinaisiin rakennuspaloihin ja syttymän asteelle jää-neisiin rakennuspalovaaroihin, joissa palo ei ole levinnyt syystä tai toisesta syttymispisteestään rakennuksen raken-teisiin.
Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin mukaan Vuosi
Asuinrakennus
Vapaa-ajan asuinra-
kennus
Liikerakennus
Toim
istorakennus
Liikenteen rakennus
Hoitoalan rakennus
Kokoontum
israken-nus
Opetusrakennus
Teollisuusrakennus
Varastorakennus
Maatalousrakennus
Muu rakennus
Tietoa ei ole kirjattu
Yhteensä
2007 133 10 7 1 3 11 6 4 38 18 12 49 0 292
2008 104 13 11 9 2 2 2 4 33 6 11 37 0 234
2009 174 11 18 4 3 16 4 5 37 8 16 64 1 361
2010 176 14 15 5 6 15 9 11 47 11 15 46 1 371
Yhteensä 587 48 51 19 14 44 21 24 155 43 54 196 2 1258 Taulukko 9. Keski-Suomessa tapahtuneet pelastustoimen tietoon tulleet syttymät rakennustyypin pääluo-kan mukaan vuosina 2007–2010.
Vahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Henkilövahingot Omaisuusvahingot
Vuosi Tehtävien Kuolleet Loukkaantuneet Pelastetut Omaisuusvahingot
2007 292 2 22 10 8 532 960
2008 234 7 28 11 3 190 770
2009 361 3 28 13 4 439 342
2010 371 3 19 14 5 566 981
Yhteensä 1 258 15 97 48 21 730 053 Taulukko 10. Rakennuksissa tapahtuneissa syttymissä Keski-Suomessa syntyneet henkilö- ja omaisuusvahingot sekä pelastetut henkilöt ja uhatun omaisuuden arvo vuo-sina 2007–2010.
21
5.3 Erityisryhmien asumisen paloturvallisuus Erityisryhmiin kuuluvat toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt, kuten ikääntyneet, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset. Heikentynyt toimintakyky aiheuttaa sen, että henkilöt eivät enää omatoimisesti pysty esimerkiksi poistumaan asunnostaan turvaan tulipalotilanteessa riittävän nopeasti. Suurin osa erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä asuu tavallisissa asunnoissa. Suomen rakentamismääräyksissä oletuksena on, että asuinrakennuksessa asuvat ihmiset kykenevät havaitsemaan palon, reagoimaan siihen ja siirtymään turvaan pois palavasta asunnosta 2-3 minuutissa. Kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Asumista tukevien yksilöllisten pal-velujen puute sekä henkilökunnan vaihtuvuus heikentävät asumisturvallisuutta. Hoitolaitoksissa, palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa piilee suuronnettomuuden vaara, koska henkilökunnan määrä näissä varsinkaan yöaikaan ei riitä takaamaan asukkaiden tai potilaiden turvallisuutta, eikä pelastuslaitos ennätä riittävän nopeasti avuksi. Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta paloturvallisuutta koskevissa selvityksissä on noussut esille erityisesti seuraavat asiat: • sähköpalojen suuri määrä sekä sähköpalojen suuri syttymistaajuus hoitoalan raken-nuksissa • vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutalojen, riittämätön paloturvallisuustaso asukkaiden toimintakykyyn nähden • palokuolemien määrän kasvu viime vuosina sekä väestön ikääntymisestä, yksinasuvi-en määrän kasvusta, sosiaalisesta syrjäytymisestä yms. johtuva ennakoitu kasvun jat-kuminen • tuhopolttojen määrä on kasvussa valtakunnallisesti(SPEK 2007), kuitenkaan Keski-Suomessa tämä määrä ei ole kasvanut.
22
5.4 Päihteet
Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 - 600 000 alkoholin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2010-luvulla. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on ollut yhteydessä alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun. Vuonna 2008 alkoholipe-räiset sairaudet ja myrkytykset olivat edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Nuorten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten kanssa työs-kenteleviä. Nuorten humalajuomisen laskusuunta on pysähtynyt ja raittiiden nuorten määrä vähentynyt. Humalajuominen on yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vuosi-kymmenen aikana nuorten asenteet ovat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin.(Terveyslehti) Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähene-mistä etenkin yleisillä paikoilla. Turvallinen Suomi 2006 – tutkimuksen mukaan alkoholin juominen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Päihdekiinniotot
Taulukko 11. Päihdekiinniotot Keski-Suomessa päihtymyksen vuoksi kiinniotettujen määrä on laskenut. Vuoden 2010 lukumäärä oli noin 1 400 kpl vuotta 2008 pienempi. Päihdekiinniotoista valtaosa tapah-tui Jyväskylän kaupungin alueella ja toiseksi eniten niitä oli Jämsässä. Seuraavina tule-vat Äänekoski ja Saarijärvi. Tyypillisin päihtyneenä kiinniotettu henkilö on yli 21-vuotias mies, joka on otettu kiinni Jyväskylän kaupungin alueelta. Päihtyneiden 18–20-vuotiaiden määrä on hiukan lisääntynyt ja naisten osuus on kasvanut. Syynä kiinniotet-tujen vähenemiseen ei ole päihdeongelmien väheneminen vaan toimintalinjan muutta-minen siten, että kiinnioton sijasta päihtyneet kuljetetaan enenevässä määrin kotiin tai vaihtoehtoisiin säilytyspaikkoihin.
23
5.5 Tapaturmat
Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu noin 700 000 suomalaiselle joista kuo-lee noin 2 500 henkilöä. Keski-Suomessa koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuo-sittain noin 240 henkilöä.
Valtaosa kaikista tapaturmista on koti-, liikunta-, ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Liikun-tatapaturmien osuus on 29 %, kotitapaturmien osuus 27 % ja muiden vapaa-ajan tapa-turmien osuus on 10 %. Työtapaturmien osuus on 18 % ja liikennetapaturmien osuus 6 %. Väkivallan uhriksi joutuu 10 %.
Alkoholi on yksi merkittävin tapaturmia aiheuttavia tekijä. Maassamme useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Eni-ten päihtyneenä kuolee 45–64-vuotiaita. Heillä erityisesti alkoholimyrkytysten osuus on suuri ja alkoholin osuus on suuri myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä kuljetusta-paturmissa. Päihtyneenä kuolleiden miesten osuus on naisia suurempi. (Tapaturmakat-saus 2009.) Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useim-mat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suo-messa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa. Keski-Suomessa oli 6758 hoitojaksoa ja 60 988 hoitopäivää vuodessa. Kaatumis- ja putoamis-tapaturmista seurasi 3371 hoitojaksoa.
Kuvio 5. Suomessa tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 – 2006
25
5.6 Liikenneturvallisuus Keski-Suomessa kolaroidaan hieman harvemmin kuin muualla Suomessa. Vuonna 2009 vakuutusyhtiöt korvasivat Keski-Suomessa 4438 liikennevahinkoa (16,3 vahin-koa/1000 asukasta), kun koko maassa korvattiin 97 867 vahinkoa (18,3 vahinkoa/1000 asukasta). Onnettomuudet ovat Keski-Suomen maakunnassa hieman keskimääräistä vakavampia, sillä Keski-Suomen liikenteessä ihmisiä kuolee tai loukkaantuu asukaslu-kuun nähden muuta maata enemmän. Vuonna 2009 Keski-Suomen liikenteessä kuoli 20 ja loukkaantui 381 ihmistä. Tilasto-keskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 kuolleita oli 12 ja loukkaantuneita 382. Eniten liikennekuolemia ja loukkaantumisia Keski-Suomessa tapahtuu henkilöauton kuljettajille ja matkustajille. Suistumisonnettomuudet ovat yleisin henkilövahinkoja aihe-uttanut onnettomuustyyppi. Nuorten 15–24 –vuotiaiden osuus liikenteen uhreista on kaikkein suurin. Henkilövahinko-onnettomuuksista lähes puolet tapahtuu taajamissa. Alkoholi on mukana noin joka seitsemännessä henkilövahinkoon johtaneessa onnetto-muudessa, kuolonkolareissa vielä useammin. Liikenneturva selvittää vuosittain liikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia eri puo-lilla Suomea. Liikenteen ilmapiiri kuvaa ensisijaisesti tavallisten kuljettajien kokemuksia liikenteessä esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä. Keski-Suomea koskevat tiedot sisälty-vät Länsi-Suomen tuloksiin. Kuljettajat arvioivat teillä tai kaduilla vallitsevaa ilmapiiriä perinteisellä kouluarvosanojen asteikolla (4 -10). Korkein arvosana tarkoittaa kohtelias-ta, sääntöjä noudattavaa ja turvallisuudesta huolehtivaa. Heikoin arvosana tarkoittaa sääntöjä ja turvallisuutta väheksyvää, kireää ja itsekästä. Länsi-Suomessa kuljettajat antoivat vuonna 2009 liikenteen ilmapiirille arvosanan 6,7. Noin kolmannes vastaajista koki ilmapiirin huonontuneen aikaisemmista vuosista. Turvalaitteiden käytössä on puutteita. Noin joka neljäs jättää takapenkillä turvavyön kiinnittämättä, vain noin kolmannes pyöräilijöistä käyttää kypärää ja heijastin puuttuu yli puolelta pimeän aikaan liikkuvalta jalankulkijalta.
26
Kuvio 7. Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet Keski-Suomessa 2005 - 2010 Rattijuopumukset
Taulukko 11. Rattijuopumukset Keski-Suomessa 2009 - 2010
Keski-Suomen poliisilaitoksen alueella rattijuopumusrikosten määrässä on tapahtunut lievää laskua vuonna 2010 aikaisempiin vuosiin verrattuna.
24 23 20 12
431
367381 382
455
390401 394
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
ka 05‐07 2008 2009 2010
Kuolleet
Loukkaantuneet
Henkilövahingot
27
5.7 Syrjäytyminen
Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan syrjäytymisen olevan sisäisen turvallisuu-den keskeisin uhka. Työttömyys ja muut toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat kuten yli-velkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Syrjäyty-misuhkaa lisäävät myös heikko koulutustaso, osaamisvalmiuksien ja harrastusten puu-te. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnalliseen toimin-taan. Syrjäytyminen johtaa usein pitkittyessään ihmisen eristäytymiseen ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmissuhteiden katkeamiseen. Ongelmien periytyminen eli ylisukupol-vinen syrjäytyminen on huolestuttava ilmiö. Ylisukupolvisessa syrjäytymisessä vanhem-pien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Lasten ja nuorten ongelmia saattaa syven-tää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Myös alkoholin käyttö lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa. Perheessä esiintyvä väkivalta kohdistuu usein myös lapsiin. Väkivallan uhriksi joutuneen lapsen riski alkamaan itse käyttämään väki-valtaa on suuri. Syrjäytymistä on eri ikäryhmissä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2005 lo-pussa Suomessa oli mm. 20 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä tai koulutuksessa, suo-rittamassa ase- tai siviilipalvelusta eivätkä olleet ilmoittautuneet työttömiksi. Vaikeinta syrjäytyminen on, kun se tapahtuu samanaikaisesti nuoren pudotessa enemmän kuin yhden yhteiskunnan toimintajärjestelmän ulkopuolelle. Työttömyys on kuitenkin raskain syrjäyttäjä ja se on riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Nykyaikaiset työmarkkinat ovat ikään kuin sulkeutuneet ammattikouluttamattomilta nuorilta. Nuorten ohella myös mm. ikääntyneet ovat syrjäytymisvaarassa. Valtakunnallisesti on tavoitteena, että mahdolli-simman moni ikääntynyt voi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tämä saattaa johtaa lisääntyvään ikääntyneen väestön yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. Yksinäisyys, sulkeutuminen kodin seinien sisäpuolelle ja lisääntyvä alkoholinkäyttö voivat olla osate-kijöitä, jotka johtavat ikääntyneen syrjäytymiseen. Syrjäytymisen riskejä ei voida koskaan kokonaan poistaa, mutta riskien toteutumisesta aiheutuvien ongelmien laajuutta ja syvyyttä sekä syrjäytymisriskien kasautumista yksilö-tasolla voidaan vähentää sosiaali-, terveys-, koulutus-, työllisyys-, asunto- ja talouspoliit-tisten toimenpiteiden avulla. Syrjäytymisen käsitteellisenä vastakohtana on sosiaalisen osallisuuden toteutuminen. Sosiaalisen osallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että yhteiskunnan toiminnoista syrjään jääneet tulevat uudelleen osallisiksi näistä toiminnois-ta, kuten työstä, vapaa-ajan harrastuksista, koulutuksesta ja kulttuurielämästä.
28
6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä päätti valita koko Keski-Suomen maakunnan turvallisuuden parantamiseksi neljä toimenpide-ehdotusta. Maakunnallisesti valitut toimenpide-ehdotukset ovat yhteydessä seutujen turvallisuus-suunnitelmiin. Toimenpide-ehdotukset tukevat seutujen valitsemia turvallisuustoimenpi-teitä niiden konkretisoitumisessa. Maakunnallisesti valitut turvallisuuden toimenpide-ehdotukset ovat:
o Syrjäytymisen ehkäiseminen
o Päihdehaittojen vähentäminen
o Liikenneturvallisuuden parantaminen
o Rikollisuuden vähentäminen
6.1 Syrjäytymisen ehkäisy
Syrjäytymisen ehkäisy on yksi parhaita keinoja torjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ongelmatekijöitä: työttömyyttä, rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäy-tymisen ennalta ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu edellyttää usean eri toimijan yhtäaikaisia toimia ja varhaista puuttumista (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista, mutta päiväkoti ja koulu voivat ehkäistä jo alkanutta syr-jäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada moniammatillinen turva-verkko ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tueksi. Myös koulutus on yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyys on sitä yleisem-pää, mitä vähemmän koulutetusta väestöryhmästä on kysymys.
Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointiin, siihen mikä on positiivista ja mitä kohti halutaan pyrkiä. Huoli- ja ongelmakeskeisyydestä tulee siirtyä voimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen!
Tärkeitä toimintoja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta ovat ehkäisevä sosiaalityö, varhai-nen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin sekä terveyspalveluiden ja päihdepalvelui-den saatavuus. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeä tukea ja luoda yhteisöllisyyt-tä, harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tulla yhteisöjen jäseniksi.
Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat syrjäytymisen ehkäisemiseksi:
o Yhteistyön parantaminen eri tahojen välillä o Nuorten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen (koulupudokkaat) o Harrastusmahdollisuuksien ja -toiminnan luominen – mahdollisuus tutustua
erilaisiin harrastuksiin o Yhteisöjen ja järjestöjen tukeminen ja kannustaminen o Nuorille kunnan järjestämiä tai tukemia kesätöitä
29
o Eri palveluiden saatavuudesta tiedottaminen laajasti tavoitetaan jokainen kuntalainen
o Avun saamisen parantaminen o Syrjäytyneiden kanssa työskentelevien osaamisen kehittäminen o Oppilashuollon ja opinto-ohjauksen kehittäminen o Yhteisöllisyyden lisääminen o Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen o Lisätä mahdollisuuksia työllistyä ja kehittää välityömarkkinoita o Ikäihmisten sosiaalisten palveluiden kehittäminen
Vastuutahot:
o Kunnat o Poliisi o Sosiaalityöntekijät o Koulutoimi o Terveydenhuolto o Päihdetyöntekijät o Lasten ja nuorten vanhemmat o Kotihoito o Vapaa-aikatoimi, o Nuorisotoimi o Järjestöt
Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan syrjäyty-misen ehkäiseminen, joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.
6.2 Päihdeongelmien vähentäminen Päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin kulutus, on korkealla tasolla. Päihteiden saata-vuus on helpottunut, niiden käyttö arkipäiväistynyt ja asenteet käyttöä kohtaan lieventy-neet. Päihdepalvelujen tarve on kasvanut eikä päihdepalvelujen kehittäminen ole pysynyt muutoksessa mukana. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Päihteiden käytön kustannukset nousevat samalla, kun muuttuva tilanne ja tarve vie resursseja kasvavalta muulta sosiaali- ja terveystoimelta. Erityisesti nuorten päihteiden käyttö ns. humalajuomisena huolestuttaa. Alkoholin suur-kuluttajien lisäksi huolen aiheena on lisääntyvä alkoholinkäyttö muissa yhteiskuntaryh-missä. Alkoholi on myös tapaturmien yleisin kuolinsyy sekä väkivallan aiheuttaja. Keski-Suomen turvallisuussuunnitelman maakunnalliseksi toimenpiteeksi nostetaan päihdeongelmien vähentäminen ennaltaehkäisevän toiminnan kautta korjaavan työn lisäksi. Tämä vaatii tiedottamista ja kasvatusta, erityisesti nuoriin kohdistuvana. Maakunnallisina toimenpiteinä päihdehaittojen ja -ongelmien vähentämisessä on seu-raavat asiat:
30
o Kuntien päihdetyöohjelmien päivitys o Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulottamien kaikkialle o Valvontaiskut, tiedottaminen ja valistus o Lakien antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. o Vastuulliseen anniskelupolitiikkaan kehottaminen o Alaikäisten alkoholinkäytön jatkuva valvonta (0-toleranssi) o Alaikäisille tapahtuvan alkoholin välittämiseen puuttuminen o Rattijuopumukseen syyllistyneet määrätään seurantaa o Julkisella paikalla juomiseen puuttuminen o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja hoitomallit o Huumeiden osalta painopisteenä on satavuuden ehkäiseminen
Vastuutahot:
o Kunnat o Poliisi o Päihdetyöntekijät o Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät o Työterveyshuolto o Lasten ja nuorten vanhemmat o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet o Kotihoito o Vapaa-aikatoimi, o Nuorisotoimi o Kauppojen ja ravintoloiden henkilökunta o Järjestöt
Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan päihdeon-gelmien vähentäminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.
6.3 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELY:n ja kuntien tekemillä tekni-sillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvattamalla, tiedot-tamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorittamalla lii-kennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
31
Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat liikenneturvallisuuden parantami-sessa:
o Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen o Kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa o Liikennevalvonnan tehostaminen o Tiealueiden kunnossapidosta huolehtiminen o Asennekasvatus o Liikenneympäristön kehittäminen teknisin toimenpitein¨ o Erilaiset valistuskampanjat
Vastuutahot:
o Keski-Suomen kunnat o Keski-Suomen ELY-keskus o Poliisi o Pelastuslaitos o Terveydenhuolto o Liikenneturva o Kansalaiset
Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan liikenne-turvallisuuden parantaminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpi-teitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnal-lisesti.
6.4 Rikollisuuden vähentäminen Turvallisuus liittyy kuntalaisten kokeman hyvän elämän lisäksi kuntien imagoon. Turval-linen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee asukkaita, yrityksiä ja turisteja. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Turvallisuus liittyy osaltaan myös tuottavuuden parantamiseen. Väkivallasta ja rikollisuudesta aiheutuu yksilölle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä huomattavia taloudellisia kus-tannuksia. Arvioiden mukaan kustannukset ovat Suomessa 850 miljoonan euroa vuo-dessa. Niitä syntyy sekä tuotannon menetyksistä että uhrin kokemien vammojen ja hait-tojen hoidosta. Suuri osa näistä kustannuksista lankeaa kunnan maksettavaksi. Suuntaamalla voimavaroja väkivaltaa ja rikollisuutta ennaltaehkäisevään toimintaan voidaan pienentää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Samalla osa toi-menpiteistä voi pienentää myös ilkivallan ja omaisuusrikoksien kaupungille, kuntalaisille ja yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Poliisin näkyvyydellä onkin merkittävä vaikutus keskusta-alueen turvallisuustilanteeseen ja väkivaltatapahtumien määrään. Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat rikollisuuden vähentämisessä:
o Varhainen puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan
32
o Tapahtuneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen asianmukainen hoitami-nen
o Lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen tulee puuttua nopeasti o Väkivaltarikoksiin tulee puuttua nopeasti o Moniviranomaistoiminnan kehittäminen o Rikollisuuden ennalta ehkäiseminen o Kameravalvontojen lisääminen kuntien keskustoissa o Turvallisuusyhteistyön tiivistäminen o Turvallisuuskoulutuksen lisääminen o Poliisin valvonnan lisääminen
Vastuutahot:
o Poliisi o Keski-Suomen kunnat o Kriisikeskus Mobile o Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät o Lasten ja nuorten vanhemmat o Työterveyshuolto o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet o Päihdetyöntekijät o Kansalaiset
Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan rikollisuu-den vähentäminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Täl-löin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.
33
7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET
Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma koostuu seitsemän eri seudun tur-vallisuussuunnitelmista. Jokaisella seudulla on valittu omat turvallisuuspainopistealueet ja niiden toteutuminen ja selviää seutujen turvallisuussuunnitelmista.
7.1 Jyväskylän kaupungin turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa on valittu kaupungin turvallisuussuunnitelmassa neljä toimen-pide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Kaupungin toimenpide-ehdotukset ovat:
o Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
o Keskusta-alueen järjestys ja viihtyisyys
o Liikenneturvallisuus
o Tapaturmien ehkäisy
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus on selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 1 (Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma). Jyväskylän kaupunki on mukana myös Sisäasiainministeriön kokoamassa suurten kau-punkien turvallisuusohjelmatyössä.
7.2 Jyväskylän seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Jyväskylän seudun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Liikenneturvallisuus
o Koulu ja oppilaitosturvallisuus
o Päihdeongelmat ja syrjäytyminen
o Kuntaturvallisuus
o Erityisryhmien asumisturvallisuus
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 2 (Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma).
34
7.3 Jämsän seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jämsän seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu kolme toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Jämsän seudun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Kouluturvallisuus
o Osoitevarmuus
o Rakennetun ympäristön turvallisuus
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 3 (Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma).
7.4 Keuruun seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Keuruun seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu neljä toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Keuruun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Perheiden hyvinvointi
o Vanhusten vointi ja yhteisöllisyys
o Kuntaturvallisuus
o Liikenneturvallisuus
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 4 (Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma).
35
7.5 Saarijärven seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Saarijärven seudun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Liikenneturvallisuus
o Henkilö- ja paloturvallisuus
o Päihdehaittojen ehkäiseminen
o Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
o Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 5 (Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma).
7.6 Witas - seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta turvalli-suuden parantamiseksi. Witas - seudun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Päihde- ja alkoholihaitat
o Lasten ja nuorten hyvinvointi
o Erityisryhmien asumisturvallisuus
o Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
o Liikenneturvallisuus
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 6 (Witas - seudun turvallisuussuunnitelma).
36
7.7 Äänekosken seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu neljä toimenpide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Äänekosken seudun toimenpide-ehdotukset ovat:
o Liikenneturvallisuus
o Arjenturvallisuus
o Perheiden hyvinvointi
o Alkoholi- ja päihdehaittojen torjunta
Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 7 (Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma).
8 ARVIOINTI JA SEURANTA
Turvallisuussuunnitelmien valmistumista ja toteutumista valtakunnan tasolla seuraa Si-säasiainministeriö. Keski-Suomen maakunnan tasolla turvallisuussuunnitelman valmis-tumista ja toteutumista seuraa turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä. Keski-Suomen turvallisuussuunnitteluun osallistuneet seututyöryhmät päättivät kokoontua vähintään kerran vuodessa suorittamaan seurantaa työryhmänsä toimenpide-ehdotuksien käyn-nistymisestä ja niiden toteutumisesta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kuntien kunnanvaltuustot käsittelevät turvallisuussuunnitelmat viimeistään 2011 alkuvuoden aikana ja ne tulee päivittää vii-meistään 2015 vuoden aikana. Yritysturvallisuuden osuus tässä työssä jäi vähäiselle huomiolle. Tätä osuutta täydenne-tään seuraavalla suunnittelukierroksella. Turvallisuussuunnittelun seurannassa ja arvioinnissa valmistaudutaan turvallisuussuun-nitelman päivittämiseen vuosille 2015 - 2018.
37
LÄHTEET
Arjen turvaa, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2004, http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/6999D85A980CD058C2256F180034DCC8/$file/442004.pdf Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008, http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/STO%20080508/$file/STO%20080508.pdf Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen, Sisäinen turvallisuus, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2006, http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwByTema/B9270743C6457188C2257147002DACFC?OpenDocument Peltola –Lampi, T. 1996. Tapaturmatilanne vuonna 1996. pelastusosaston tiedotuksia 6/96, 20-21. Pelastusopisto. 2011. PRONTONET.FI. Saantitapa: prontonet.fi [viitattu 18.2.2011] SPEK. 2007. Erehdykset ja unohdukset salliva asumisympäristö - Opas eritysryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen. Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Tilastokeskus: Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden yleisimmät kuolemansyyt ikäryh-mittäin 2007. Tilastokeskus: Yleisimmät kuolemansyyt ikäryhmittäin 2007. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tapaturmatietokanta. Vammat ja myrkytykset. Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet: Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoi-detut 75 vuotta täyttä-neet potilaat/ 10000 vastaavanikäisistä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö: Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta. SPEK www.spek.fi. spekinfo(sp)spek.fi Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.2.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/ksyyt_2006-10-26_uut_001.html KTL verkkoversio 2007: Opas murtumien ja kaatumisten ehkäisyyn KTL:n aineisto: Ikinä -opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn.
38
LIITTEET
Liite 1 Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma
Liite 2 Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma
Liite 3 Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma
Liite 4 Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma
Liite 5 Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma
Liite 6 Witas - seudun turvallisuussuunnitelma
Liite 7 Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma
2
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITTELU
JOHDANTO Sisäasiainministeriön vuodelta 2004 olevan sisäisen turvallisuusohjelman lähtökohtana on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodo-tuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäasiainministeriö on vuonna 2008 käynnistänyt valtakunnallisen poikkihallinnollisen ohjelman valmistelun kaupunkien turvallisuuden edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki on mukana suurten kaupunkien turvallisuusohjelmien valmistelussa sekä Keski-Suomen Liiton koordinoimassa maa-kunnallisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitteluun liittyen kau-punki on tehnyt oman suunnitelmansa, mutta on myös yhteistyössä naapurikuntien turvallisuutta tukevien hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Keski-Suomen maakunnallinen turvallisuussuunnitelma vuosille 2011–2014 valmistui 2011 maalis-kuussa. Seudulliset turvallisuussuunnitelmat ovat sen liitteenä. Maakunnallisen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä toteutti vuoden 2010 alussa kyselyn Keski-Suomen liiton sivustoilla. Kyselyssä kartoitettiin turvallisuuden tunteeseen, yleiseen arjen turvalli-suuteen liittyviä asioita. Vastauksia saatiin 510 ja noin puolet vastanneista asuu Jyväskylässä. Vastauksissa korostuneesti nousi esiin liikenneturvallisuus, alkoholi, huumeet, nuorten syrjäytymi-nen, asennekasvatus, yhteisöllisyys, oma vastuu, valaistus, poliisi. Keskeinen vastuu turvallisuuden osa-alueista on kaupungilla. Sosiaali-, opetus- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristönsuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehdyt rat-kaisut määrittelevät laajasti ja pitkäaikaisesti kaupungin asukkaiden turvallisuuden tasoa. Kaupun-git vastaavat varautumisesta onnettomuuksiin ja yhteiskunnan häiriötilanteisiin. Pelastustoimi edistää kaupunkien turvallisuutta vastaten onnettomuuksien ennalta ehkäisystä, pe-lastustoiminnasta onnettomuustilanteissa sekä väestönsuojelusta. Poliisitoimen tehtävänä on ylei-sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta ehkäisy, liikenneturvallisuus ja rikostutkinta. Toimintaympäristön muutosten seurauksena näiden kolmen keskeisen toimijan väli-nen saumaton ja tavoitteellinen yhteistyö on yhä tärkeämpää, jotta hallinnonalojen rajat ylittäviin ongelmiin pystytään puuttumaan laajasti ja ennalta ehkäisevästi. MÄÄRITELMIÄ Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman tarkoitus Pelastussuunnitelman tarkoituksena on kiinteistön alueella olevien ihmisten ja omaisuuden suo-jaaminen, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Pelastus-suunnitelmassa perehdytään vallitseviin riskeihin ja niiden ehkäisemiseen sekä opastetaan toimi-maan oikein mahdollisissa tulipalo- tai muussa onnettomuus- ja vaaratilanteessa. Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma
Pelastuslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava mm.:
1) asuinrakennuksiin tai muihin rakennusryhmiin, jotka ovat samalla tontilla tai rakennuspaikalla ja joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa;
3
2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palve-lu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet;
3) kokoontumis- ja liiketiloihin, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja yli 500 neliömetrin kokoisiin myymälöihin, kouluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkkoihin, kirjastoihin ja liikenneasemille;
4) tiloihin, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;
5) yrityksiin, laitoksiin ja vastaaviin kohteisiin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla ole-vien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30;
6) liiketoiminnan harjoittajan tai muun yhteisön järjestämään tapahtumaan, jossa henkilö- ja palo-turvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat tapahtumaan osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asian-omaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistut-tava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitetta-va alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.
Pelastussuunnitelman sisältö Jyväskylän kaupungin työpaikoilla pelastussuunnitelman avulla pyritään ehkäisemään vaaratilan-teiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilan-teissa, sekä varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät (Pe-lastuslaki 13.6.2003/468, 8§). Jyväskylän kaupungin työpaikoilla pelastussuunnitelmat laaditaan joko työpaikka- tai kiinteistökoh-taisesti. Valmiussuunnittelu Kaupungin velvoitteena on huolehtia asukkaidensa ja ympäristönsä turvallisuudesta kaikissa olo-suhteissa tarvittaessa eri palvelualueiden kesken ja ulkopuolisten osapuolten kanssa yhteistyössä niin normaaliaikana kuin poikkeusoloissa. Kaupungin tulee huolehtia myös vaaran alaisilta alueilta siirretyn väestön peruspalveluista ja turvallisuudesta. Valmiussuunnitelmassa selvitetään eri toimi-alojen varautuminen ja toiminta sekä yhteistyöosapuolet yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikke-usoloissa.
Kaupungin valmiussuunnittelusta vastaa kaupunginjohtaja ja hänen nimeämänsä poikkeusolojen johtoryhmä.
Pelastustoiminta Normaaliaikana päivittäiset vaaratilanteet seuraamuksineen selvittää koko maakunnan alueella toimiva Keski-Suomen pelastuslaitos yhdessä poliisin ja terveyden- sekä sairaanhoitojärjestelmän avustamana. Laajemmissa onnettomuustapauksissa saatetaan tarvita sosiaalitoimen ja muiden virastojen ja laitosten sekä ulkopuolista asiantuntija-apua. Tyyppiesimerkkeinä tapahtumista ovat liikenneonnettomuudet, tulipalot sekä myrkkyvahingot.
4
Yhteiskunnan häiriötilanteet Mikäli normaaliajan onnettomuus- tai vaaratilanne kasvaa mittasuhteiltaan huomattavasti, niin vaa-ran torjumiseen ja vahinkojen selvittämiseen tarvitaan viranomaisten lisäksi erilaisten vapaaehtois-ten organisaatioiden toimintapanosta. Vapaaehtoiset eivät saa toimia kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällöin on kysymyksessä vaativa pelastustoiminta, mi-kä tarvitsee suurehkon joukon henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia. Toiminnan onnistuminen edellyt-tää suunnittelua ja valmistelua etukäteen. Esimerkkejä häiriötilanteista ovat vesi-, sähkö- tai tieto-verkkojen toimintakatkot, veden saastuminen, laajat epidemiat tai myrskytuhot. Poikkeusolot, väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeus-oloissa sekä niihin varautumista. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus väestönsuojat ja johtokeskukset varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raiva-
us- ja puhdistustoimintaan. johtamis-, valvonta-, hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito
Työturvallisuuden toimintaohjelma Työnantajan vastuulla on laatia työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työnteki-jöiden työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Jyväskylän kaupungin työturvallisuuden toimintaoh-jelma linjaa henkilöstön ja työpaikkojen työskentelyolosuhteiden kehittämistä.
Työturvallisuuden toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edis-tämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa (Työturvalli-suuslaki 23.8.2002/738, 9§).
Toiminnallisten riskien arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnis-tettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä tai työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaarateki-jät. Mikäli niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja ter-veydelle. Toiminnallisten riskien arviointi on päivitettävä olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738,10§).
ALUEKUVAUS Jyväskylän kaupunki on Keski-Suomen maakunnan kasvukeskus, joka sijaitsee valtateiden 4 ja 9 risteyskohdassa. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan 1.1.2009 tapahtuneen yhdistymisen myötä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntarakenne muuttui oleellisesti. Jyväskylä on 66 km pitkä ja 41 km leveä kaupunki, joka sisältää sekä kaupunkitaajamia että maaseutualueita. Pinta-alaltaan Jyväskylä on 1 466,5 km2, josta maa-aluetta on 1 171,3 km2 ja vesi-aluetta 295,2 km2. Jyväskylän asukasluku vuoden 2010 lopussa oli 130 816. Väestöltään suurimpia asuinalueita ovat kantakaupunki (25 000), Kuokkala (17 000), Vaajakoski-Jyskä (14 600), Palokka-Puuppola (14 600) ja Kypärämäki-Kortepohja (10 500). Kaupungin ydinkeskustasta kymmenen kilometrin säteellä asuu kaikkiaan noin 111 000 jyväskyläläistä. Jyväskylän väkiluvun kasvu oli 1 193 vuonna 2010. Keski-Suomen maakunnan väestöstä joka toi-nen asuu Jyväskylässä.
5
Asuntokuntia Jyväskylässä on 62 885 ja asuntokunnan keskikoko on 2 henkilöä. Yhden henkilön asuntokuntia on 26 990. Joka viides jyväskyläläinen asuu yhden hengen asuntokunnassa. Kesä-mökkejä kaupungissa on 4 000. Työpaikkoja kaupungissa on yli 60 000. Keskimääräiset tulot tulonsaajaa kohden ovat 22 500 €/vuosi. Jyväskylän suurimpia työnantajia ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoito-piiri, Jyväskylän yliopisto, Metso Oyj sekä Keskimaa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli 14,6 %. Jyväskylä on opiskelijakaupunki. Jyväskylän yliopistossa on yli 15 000 varsinaista opiskelijaa, am-mattikorkeakoulussa opiskelee 7 500 ja ammatillisessa koulutuksessa 6 500 opiskelijaa. Korkea-asteen koulutus on joka kolmannella aikuisella jyväskyläläisellä. Jyväskylän kaupungissa on laaja ja toimiva paikallisliikenneverkosto. Linja-autolla ja junalla liikku-via palvelee matkakeskus keskellä kaupunkia. Henkilöjunia kulkee noin 30 ja tavarajunia noin 15 vuorokaudessa. Rantaväylän liikennemäärä keskustan kohdalla on noin 30 000 autoa arkivuorokaudessa. Lentokenttä sijaitsee Tikkakoskella parinkymmenen kilometrin päästä ydinkeskustasta ja kesäai-kaan Päijänteen laivaliikenne on vilkasta. KUVA 1. Jyväskylän kaupunki 1.1.2009.
6
TURVALLISUUSSUUNNITTELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNGISSA Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma on valmisteltu osana Keski-Suomen Liiton koor-dinoimaa maakunnallista turvallisuussuunnittelua. Maakunta jaettiin seitsemään suunnittelualuee-seen. Jyväskylän kaupunki on omana alueenaan. Alueelliset suunnitelmat on koottu turvallisuus-suunnitelman liiteosaksi. Jyväskylän on mukana myös suurten kaupunkien turvallisuushankkeissa. Turvallisuusnäkökulma Jyväskylän kaupungin periaatteena on, että turvallisuusnäkökohdat otetaan säännönmukaisesti huomioon kaupungin maankäytön ja alueiden suunnittelussa sekä palvelutoiminnan järjestämises-sä ja tuottamisessa. Turvallisuustilanteen muutoksia seurataan mm. tilastojen pohjalta. Asukkaiden kokemaa turvallisuudentunnetta ja asumisviihtyvyyttä arvioidaan esimerkiksi asiakaskyselyin sekä teemakohtaisissa asukastilaisuuksissa. Valitut kohteet Turvallisuuden parantamiseksi Jyväskylän kaupunki seuraa ja kohdentaa erityisiä toimenpiteitä vuosina 2011 – 2014 seuraaviin kohteisiin:
1. Syrjäytymisen ehkäisy, erityisenä kohteena nuoret 2. Yleinen järjestys ja viihtyisyys, erityisenä kohteena kaupungin keskusta 3. Liikenneturvallisuus 4. Tapaturmien ehkäisy
Seuraavassa kuvataan kohdealueita turvallisuuden näkökulmasta. Tässä yhteydessä toimenpitei-den esittely ei ole kattavaa, vaan tavoitteena on esimerkein havainnollistaa turvallisuussuunnittelun merkitys. Kun kunnan perustehtävän yhdistetään erillisiä hankkeita ja eri toimijoiden välistä yhteis-työtä ja resursseja, voidaan parantaa vaikuttavuutta. 1. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY
Työttömyyttä on Jyväskylässä kuten koko Keski-Suomessa selvästi enemmän kuin maassa keski-määrin. Jyväskylä on opiskelukaupunki, joten erityisesti nuorten työllisyystilanne on vaikea. Toi-saalta tiedetään, että jo lyhyt vain muutaman kuukauden työttömyys vaikuttaa varsinkin nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Työttömyys ja varsinkin nuorisotyöttömyys näkyy kaupunkiku-vassa ja lisää yleistä rauhattomuutta niin keskustassa kuin muissakin kaupunginosissa. Jyväskylän kaupunki on lisännyt viime vuosina panostustaan koulunsa keskeyttäneiden, ilman opiskelupaikkaa jääneiden tai työttömien nuorten tukemiseksi. Vuoden 2010 loppupuolella ESR-hanke Nuorten Taidetyöpajat laajeni sekä määrällisesti että laadullisesti. Voimalaitos - Nuorten Taitopajat-hanke mahdollistaa aiemman 50 nuorten sijasta vuosittain noin 300 nuorelle paikan valmistautua työelämään tai opintoihin. Nuorten Etsivähanke pyrkii tavoittamaan koulunsa tai esimerkiksi armeijan keskeyttäneitä nuoria. Etsivähanke toteutetaan kaupungin työllisyyspalveluiden ja nuorisopalveluiden ja Sovatek-säätiön yhteistyönä. Työntekijöitä on yhteensä yhdeksän. Vielä nuorempia syrjäytymisvaarassa olevia nuo-ria varten on käynnistetty kokeiluhanke, jossa opetuspalvelut ja Taitopaja pyrkivät yhteistyössä varmistamaan sen, että peruskoulu ei jäisi keneltäkään kesken. Nuorten tilannetta on tarkoitus parantaa vuoden 2012 aikana lisäämällä ja monipuolistamalla kesä-työtarjontaa. Kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistuksessa yhtenä lähtökohtana on asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Terveys ja sosiaalinen turvallisuus- palvelukokonaisuudessa ennakoi-valla ja ennaltaehkäisevällä työllä tarjotaan varhaista tukea, tuetaan asukkaita omatoimisuuteen ja
7
itsehoitoon terveyttä ja hyvinvointia edistämällä. Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään hei-dän tarvitsemansa tuki. Asukkaiden osallisuutta lisätään ja tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kattavalla asiakasoh-jauksella voidaan tarjota oikein kohdennettua tukea ajoissa. Eri palvelujen yhteistyönä kehitetään mm. nuorten aikuisten toiminnallinen prosessi, jonka avulla tarjotaan matalan kynnyksen tukea nuorille aikuisille erilaisiin elämänhallinnan ongelmiin. Palvelussa panostetaan erityisesti nuorten aikuisten aktivoimiseen ja työllistämiseen. Asuinaluekohtaista työskentelyä kehitetään yhdessä kaikkien palvelujen, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. 2. YLEINEN JÄRJESTYS JA VIIHTYISYYS Alueiden suunnittelu Yleiskaavallisessa suunnittelussa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Ns. laatukäytäviä mää-rittelemällä edistetään sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä joukko- että kevyessä liikentees-sä. Kokonaisvaltaisin virkistysreittiselvityksin varmistetaan kaupunginosien välinen ja sisäinen reit-tien sujuvuus ja liikennemuotojen mahdollisimman vähäinen kohtaaminen. Tekeillä oleva yleiskaava nostaa esiin mm. Kehä Vihreä ja Kehät Siniset -periaatteen, jonka avulla keskustaajaman kestävän liikkumisen reittejä, puistoja ja kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisen näkökulmasta viihtyisämmiksi. Kehiin kytkeytyy useita olemassa olevia ja uusia laadukkaita asuin-, työpaikka- ja oppimisympäristöjä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa pyritään siihen, että uudet alueet mieluummin monipuolista-vat kuin yksipuolistavat olemassa olevien alueiden asuntokantaa. Tavoitteena on myös mahdollis-taa kaupunginosissa erilaisia asumistoiveita ja elämän eri vaiheita palvelevia asuinratkaisuja. Asuinalueiden sosiaalinen tilaselvitys vuonna 2009 antoi hyvän pohjan eri asuntoalueiden kaavoi-tukseen. Yksityiskohtaisessa asemakaavatason suunnittelussa korotuvat esteettömyys, reittien sujuvuus, piha-alueiden riittävä koko, julkisten tilojen saavutettavuus ja laatu, eri kulkumuotojen ohjaus, va-laistus jne. Turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota jokaisessa kaavahankkeessa tehtävässä vaikutusten arvioinnissa. Jyväskylän kaupunki on panostanut merkittävästi sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja sen kehittämiseen kaavoituksen yhteydessä. Toimenpiteitä Valaistuskohteita toteutetaan joka vuosi Valon kaupunki -hankkeen yhteydessä. Ne lisäävät palau-tetutkimustenkin mukaan koettua turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Viherpalveluohjelma kohdistuu sekä uusiin että saneerattaviin kohteisiin. Tekeillä oleva viherpoliit-tinen ohjelma nostaa esiin esim. nuorten ja iäkkäiden tarpeet. Hulevesikäytäntöjen uudistaminen on käynnistetty yhteistyössä kaavoituksen, tonttituotannon, yh-dyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan, ympäristötoimen ja Jyväskylän Energia Oy:n kesken. Huomiota kiinnitetään mm. kaupunkitulvien ehkäisyyn ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämiseen. Lausunnoilla oleva ilmasto-ohjelma sisältää lukuisia konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Aluekeskuksien kehittämistoimenpiteillä parannetaan aluekeskusten viihtyisyyttä. Kohteina ovat mm. Korpilahden satama ja koulunmäki, Palokan keskustan julkisrakentaminen, Vaajakosken kes-kustan kehittämishanke sekä Kortepohjan, Säynätsalon ja Huhtasuon keskustojen kehittämishank-keet, joihin liittyy sekä uusia asuin- että julkisrakentamisen hankkeita.
8
Kaupunki osallistuu Aalto-yliopiston Houkutteleva täydennysrakentaminen–hankkeeseen, jossa kehitetään menetelmiä osallistuvan ja ohjelmallisen täydennysrakentamisen edistämiseksi. Kaupungin keskusta Kaupungin keskustan liikenteen yleissuunnitelma on valmisteilla ja keskustassa on käynnistetty useita yleiseen järjestykseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyviä kohteita: keskustan kävelykatua laajennetaan Asemakadun yläpäähän ja Väinönkadulle autojen pysäköintiä ja huoltoliikennettä viedään systemaattisesti maanalaiseksi pyöräpysäköinti järjestetään valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti kaupallisen keskustan kehittämishankkeissa, esim. uusien liiketilojen rakentamisen yhtey-
dessä kiinnitetään erityistä huomiota julkisen katutilan ja kauppakeskusten sisäisen puoli-julkisen tilan jatkuvuuteen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen
korttelipihojen viihtyisyyttä lisätään mm. järjestämällä taloyhtiöille pihansuunnittelu- ja va-laistuskilpailuja.
Harjun yleissuunnitelma on valmisteilla ja tarkoitus on kehittää Harjun toiminnallisuutta ja saavutettavuutta.
Kankaan alueen suunnittelussa erityishuomio on jalankulkijalle viihtyisän kaupunkiympäris-tön luomisessa
lapsiperheiden kaupunkiasumisen kehittämiseen panostetaan. 3. LIIKENNETURVALLISUUS Jyväskylässä toimii liikenneturvallisuusryhmä, johon kuuluu kaupungin eri palvelualueiden sekä poliisin, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneturvan edustajat. Jokaisella em. taholla on oma roolinsa ja tehtävänsä liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta monissa asioissa yhteistyö on tarpeen. Ympäristön parantaminen ei yksin kuitenkaan riitä. Jokaisella liikenteessä liikkuvalla aikuisella on vastuu paitsi omasta myös lasten, vanhusten ja vammaisten liikenne-turvallisuudesta. Toimenpiteitä Liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin 1.1.2009 muodostetun uuden Jyväskylän alueen katta-vaksi. Suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksi-en vähentäminen 20 %:llä vuoteen 2015 mennessä. Siinä esitettiin myös eri viranomaisten ja kau-pungin eri toimialojen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat lähivuosille. Liikenneympäristön parantamiseksi tehtiin parantamistoimenpide-esitykset 87 kohteeseen. Esitykset sisältävät sekä rakenteellisia että liikenteenohjauksen toimenpiteitä. Korpilahden alueelle laadittiin muita alueita perusteellisempi liikenneympäristön parantamissuunnitelma, koska Korpilahden edellinen liikenne-turvallisuussuunnitelma on vanhentunut. Keski-Suomen Lapset ja perheet Kaste II-osahankkeessa on parannettu vauvaperheiden liikenne-turvallisuutta. Monitoimijaisessa perhevalmennuksessa on mukana Liikenneturva, joka ohjaa las-taan odottavia vanhempia vauvan kuljetuksen ja liikenne turvallisuuden kysymyksissä Jyväskylän Valon kaupunki -hankkeen yksi tavoitteista on rakentaa kaupunkiin turvallista häi-käisemätöntä valaistusta. Tämä toteutetaan kaduille uuden, häikäisemättömän valaistustekniikan avulla. Julkisivu- ja erikoiskohteissa taas pyritään ratkaisuihin, joissa valo menee vain sinne missä sitä tarvitaan. Häikäisemättömyys on yksi valaistuksen tuottaman turvallisuuden tunteen perusasi-oista. Hyvänä esimerkkinä tästä on Kirkkopuisto, jonka valaistus on toteutettu matalin häikäisemät-tömin valopylväin, jotta tilassa voi nähdä muut kulkijat ja puisto-alueen voi hahmottaa pimeälläkin hyvin.
9
4. TAPATURMIEN EHKÄISY Toimenpiteitä Jalankulkijoiden varoittaminen liukkaista keleistä tekstiviestein aloitettiin Jyväskylässä talvikaudella 2009 -2010. Varoituspalvelusta on saatu erinomaista palautetta. Pienellä panostuksella on saavu-tettu moninkertainen hyöty. Varoitusviestin lähettää talvihoidon päivystäjä, joka seuraa useiden tahojen keliennusteita ja paikallista reaaliaikaista tilannetta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on käynnistänyt ESKO-esteetön koti ikääntyneiden ja erityisryhmi-en asumiseen –hankkeen. Keskeisiä syitä vanhainkotiin tai tuettuun palveluasumiseen siirtymises-sä ovat kaatuminen tai sen pelko sekä lievät muistihäiriöt. Jotta vanhukset ja erityisryhmiin kuulu-vat pystyisivät asumaan pidempään itsenäisesti ja kodinomaisesti, on asumisen turvallisuutta ja laatua ryhdytty parantamaan uutta teknologiaa hyödyntäen. Asukkaat ja palvelutalojen henkilökun-ta ovat avainasemassa, kun arvioidaan asuntojen esteettömyyttä. Kaupungin työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa henkilöstön ja työpaikkojen työskentelyolosuh-teiden kehittämistä. Kaupungin henkilökunnan tapaturmatilastojen seurantaa tehostetaan ja työ-matkojen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejä kartoitetaan.
1
Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
TURVALLISUUSSUUNNITELMA
2010 – 2014
31.3.2011
3
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 4
2 TAVOITTEET .................................................................................................................................... 5
3 JYVÄSKYLÄN SEUTU ..................................................................................................................... 5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT...................................................................................... 7
4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ................................................................................................... 8
4.2 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ........................................................................................................ 8
4.3 ELY - KESKUS................................................................................................................................. 8
4.4 SEURAKUNNAT................................................................................................................................ 9
4.5 ELINKEINOELÄMÄ ........................................................................................................................... 9
4.6 JÄRJESTÖT ..................................................................................................................................... 10
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE............................................................................................. 11
6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN ............................. 13
6.1 ERITYISRYHMIEN ASUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ....................................................... 13
6.2 KOULU- JA OPPILAITOSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ........................................................... 15
6.3 KUNTATURVALLISUUDEN PARANTAMINEN.................................................................................... 16
6.4 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ................................................................................ 19
6.5 PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN ............................................................... 20
7 ARVIOINTI JA SEURANTA.......................................................................................................... 22
8 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ........................................................ 23
LÄHTEET............................................................................................................................................. 23
LIITTEET............................................................................................................................................. 24
JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT 2011 – 2014
(TAULUKKO)........................................................................................................................................ 24
4
1 JOHDANTO
Tämä turvallisuussuunnitelma on tehty Jyväskylän seudulle, joka käsittää alueen Jy-väskylän seudun kunnat ja siihen liitetty Joutsan seutu. Jyväskylän seudun muodostaa tässä turvallisuussuunnitelmassa Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Laukaan, Muura-men, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylän seudun turvallisuussuun-nitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa.
Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008
Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus sekä keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvalli-suutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edus-taja, viranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu pa-laute on ohjannut suunnitelma tekemistä.
Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.
5
2 TAVOITTEET
Jyväskylän seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta tur-vallisuuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.
Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luominen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennal-taehkäisy on tehokasta.
Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä. 3 JYVÄSKYLÄN SEUTU
Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 8 Keski-Suomen kuntaa maakunnan etelä-osasta. Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa muodostavat Hankasalmi (5545 as.), Joutsa (5050 as.), Laukaa (18 139 as.), Luhanka (828 as.), Muurame (9277 as.), Petäjävesi (4011 as.) Toivakka (2430as.) ja Uurainen (3449 as.) kunnat. Alueen väkilu-ku on näin ollen noin 48 729 asukasta ja yhteinen pinta-ala 4369,62 km2. Seudulla asuu maakunnan väestöstä n. 18 % ja Jyväskylän seudun kunnat ovat yhteiseltä pinta-alaltaan 22% Keski-Suomen maakunnasta. Jyväskylän seudun kunnat jakaantuvat isolle alueelle ja niiden merkittävä tekijä on Jy-väskylän kaupungin läheisyys. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut viimeisen 10 vuoden aikana erityisen positiivin ja seudun väestömäärä on kasvanut runsaasti. Nykyisten väestöennusteiden mukaan seudun väestömäärä jatkaa vahvaa kasvuaan tulevaisuudessa. Kunnissa on keskustaajama ja saattaa olla lisäksi muitakin taajamia sekä useita virkeitä kyliä. Kylät ovatkin suuri rikkaus, joissa on viihtyisä asua ja niissä on hyvä yhteisöllisyys. Seudulla on erittäin hyvät liikenneyhteydet, koska alueen kunnat ovat merkittävien valtateiden varsilla. Jyväskylän seutu on turvallinen ja monipuolinen asuinympäristö, jossa luonnon lähei-syys ja maaseutuasuminen korostuvat. Seudun puhdas luonto ja kattavat palvelut eri elämänvaiheisiin takaavat viihtyvyyden ja turvallisen asumisen sekä antaa hyvän kas-vuympäristön lapsille. Seutu tarjoaa erinomaiset asumisen, yrittämisen, työskentelyn, opiskelun ja vapaa-ajan mahdollisuudet
6
Jyväskylän seutu tarjoaa yrityksille hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan ja seudun kunnat ovat aktiivisesti yritysalueiden kehittämisessä. Kuntien ja seudun eri strategiat ohjaavat kuntien kehittymistä. Väestöennuste: (Tilastokeskus)
Vuodet 2010 2020 2025 Hankasalmi 5 525 5 634 5 701 Joutsa 5 051 4 872 4 847 Laukaa 18 191 20 104 20 836 Luhanka 818 767 756 Muurame 9 472 10 644 11 077 Petäjävesi 3 989 4 450 4 647 Toivakka 2 375 2 503 2 550 Uurainen 3 441 3 963 4 140
7
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT
Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Kuntien opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuun-tunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.
8
4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Jyväskylän seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Hankasalmella, Joutsassa (2 asemaa), Laukaassa (3 asemaa), Luhangassa, Muura-messa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennal-taehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalve-luista Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.
4.2 Keski-Suomen poliisilaitos
Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa polii-sia toimimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta.
Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella
Poliisilaitoksen toimialueella on 23 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut poliisiasemat ovat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Näiden lisäksi poliisin palvelupisteet ovat Joutsassa ja Viitasaarella. Poliisin lupapalveluauto toimii sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä.
4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Jyväskylän seudulla ELY - keskus vastaa Jyväskylän -alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.
9
4.4 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla. Seurakunnilla on olemassa valmiussuunnitelmia, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteis-työssä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat ovat mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henki-lökuntaa on koulutettu kriisiryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kans-sa on järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.
4.5 Elinkeinoelämä Jyväskylän seudulla on erityisen vahva ja rikas elinkeinoelämä, joita ovat maa- ja met-sätalous, teollisuus sekä yksityiset ja julkiset palvelut. Seudulla on useita isoja kansain-välisesti toimivia yrityksiä, jotka ovat seudun kunnissa merkittäviä työnantajia. Palvelu- ja hyvinvointialan yritykset ovat seudulla kasvaneet nopeasti ja ne niiden tule-vaisuudennäkymät ovat hyvät. Lisäksi seudulla on vahvaa bioenergia - alan osaamista Vahvoja teollisuuden aloja ovat metalli- ja konepajateollisuus sekä puu- ja rakennus-tuoteteollisuus. Erityisesti seudun valttina on hyvät liikenneyhteydet Keskellä - Suomea, mikä onkin tehnyt seudusta yhä tärkeämmän tavaraliikenteen keskuksen. Jyväskylän seudulla on hyvä on hyvät puitteet harjoittaa ja kehittää yritystoimintaa ja seudun yritysrakenne onkin varsin monipuolinen. Tunnettuja kärkiyrityksiä ovat mm. Vapo Timber Oy , Eurenco Vihtavuori Oy, Ecocat, Harvia, Safematic, Nokka-yhtiöt, SKF, MH-Betoni Oy, Vuomet Oy, Peurunka, sekä lukuista muut yritykset.
10
Seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinorakenteen kehi-tys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri osa-alueilla.
4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.
o Suomen Punainen Risti
o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt
o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL
o Potilasjärjestöt
o Vammaisjärjestöt
o Muut kansanterveysjärjestöt
o Päihdejärjestöt
o Työllistymista tukevat järjestöt
o Asumispalveluja tuottavat järjestöt
Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.
11
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE
Jyväskylän seudun kahdeksasta kunnasta muodostuu iso alue jossa turvallisuuden tun-ne on kyselyjen perustella hyvä. Osa seudun kunnista on Jyväskylän kaupungin naapu-rikuntia, joissa saattaa kaupungin tuomat rauhattomuus, rikollisuus, liikenneturvallisuus vaikuttaa turvallisuuteen. Alueen kunnat kuitenkin ovat maaseutukuntia joissa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhteisötoimintaa ja alueella tur-vallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä on hyvä. Jyväskylän seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin väli-neenä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleis-tä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT –analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkö-kulmasta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen tur-vallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Äänekosken seudulla tapahtuneista rikoksista, onnetto-muuksista yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Kyselyssä ja kuntien analyyseissä esille nousivat lisäksi nuorten syrjäytyminen, päihtei-den käyttö ja peruspalveluiden turvaaminen. Erityisen paljon kansalaisia huolestutti Po-liisin häviäminen kunnista ja sen keskittyminen Jyväskylään. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän, seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja vain muutamat yksilöt tuntevat olonsa usein turvattomaksi riippu-matta alueesta tai paikasta. Äänekosken seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koetaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja siihen on kiinnitetty huo-miota. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Jyväskylän seudulla v. 2009 4,37 %, luku-määräisesti hälytyksiä oli 178 kpl vähemmän kuin v. 2008. Koko Keski-Suomessa väki-valtarikokset ovat vähentyneet kahdessa vuodessa 4,1 %. Liikennerikoksista ratti-juopumukset sekä liikennerikkomukset ovat seudulla olleet kasvussa. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät seudulla nousivat 2009, mutta muissa luokissa rikosten määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Huumausainerikosten määrä (50kpl) seudulla on ollut reilussa nousussa ja Poliisin tilastojen mukaan huumausaineri-kokset tapahtuvat Jyväskylän naapurikunnissa. Näistä selkeimmät ovat Laukaa ja Muu-rame.
12
Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallin-nan vaikeuksiin sekä nuorten syrjäytymiseen. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on to-dellisen syrjäytymisuhan alla. Nuorten humalajuominen onkin yleistynyt ja yhä useampi nuori katsoo alkoholin kuulu-van tavanomaiseen elämänmenoon. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 9 % ja hoitopäi-vät 7 % vuosina 2003 – 2007. Koti – ja vapaa-ajan tapaturmissa Jyväskylän seudulla kuolee vuosittain keskimäärin 90 ihmistä, joka on pysynyt useamman vuoden samalla tasolla. Liikenneturvallisuuden osalta seutua halkovat valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Näiden liikenne-määrät ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta ja tiellä kulkee runsaasti vaarallisia - aineita. Valtateillä tapahtuu vuosittain useita vakavia liikenneonnettomuuksia, mikä heikentää seudun liikenneturvallisuutta. Valtatien 4:n parantaminen Toivakan ja Joutsan kohdalla parantaa tien liikenneturvallisuutta huomattavasti Varsinkin Jyväskylän naapurikuntien paikallisteiden liikennevirrat ovat suuria ja kevytlii-kenne näiden valta - ja kantateide ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät ovat kasvaneet vuosi vuodel-ta ja liikennekäyttäytymisessä on huomattavasti parantamisen varaa. Huolestuttava piir-re on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hie-koituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä. Liikennevalvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös liikenneympäristön turvallisuuden pa-rantamisessa on paljon tekemistä.
13
6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN
Jyväskylän seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategioissa, jotka tukevat valit-tuja painopisteitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT - analyy-sit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Jyväskylän seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY - kes-kuksesta.
Jyväskylän seudun turvallisuustyöryhmä on valittu turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat asiat:
o Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen
o Koulu - ja oppilaitosturvallisuuden parantaminen
o Kuntaturvallisuuden parantaminen
o Liikenneturvallisuuden parantaminen
o Päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen
Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa.
6.1 Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen Suurella osalla kuntalaisia asiat ovat hyvässä kunnossa. Yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat ongelmat mm. yksinäisyys, mielenterveysongelmat, alkoholin käyttö ja syr-jäytyneisyys sekä vanhusten määrän kasvun myötä lisääntyneet muistiongelmat aiheut-tavat monenlaisia turvallisuusriskejä kotona asumisessa. Yhä useampi tehostettua pal-veluasumista tai laitoshoitoa tarvitseva henkilö asuu kotonaan, koska laitoshoitoa vä-hennetään ja suuntaus on kotona asumisen tukemiseen, mutta kuntien resurssit eivät kuitenkaan aina tähän riitä. Sukujen ja perheiden hajaantuessa ja ns. naapuriavun vä-hentyessä myös tämä tukiverkosto usein puuttuu. Jyväskylän seutukunnan alueelle si-joittuvat kunnat ovat usein maaseutumaisia ja harvaan asuttuja laajoja alueita. Syrjäyty-neiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tavoittaminen on hankalaa viran-omaisyhteistyön vähäisyyden vuoksi. Siksi kotona olevia riskejä ei aina pystytä havait-semaan ennakolta. Useat kodit haja-asutusalueella ovat vielä tänä päivänä ilman turvallista lämmitystä, tu-lisijat eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia ja usein käytetään lisälämmitykseen arve-luttavia laitteita tai talvella sisälämmitys on täysin riittämätön. Palo- tai häkävaroittimia ei ole tai ne ovat käyttökelvottomia esim. sijaintinsa vuoksi, pattereiden puutteen vuoksi, niitä ei kuulla tai ymmärretä. Asunnot ovat sopimattomia kuntonsa vuoksi mm. ovat vanhoja, juokseva vesi puuttuu, pesutiloja ei ole tai kotieläimet aiheuttavat epäsiisteyttä,
14
on useita kotitapaturmiin johtavia puutteita mm. sähköjohdot ja – laitteet, vaaralliset por-taat tai kaiteet puuttuu, talousrakennukset ja piha-alueet ovat vaaralliset. Palveluasumisen ja laitoshoidon ongelmina taas usein on se, että ns. suljettuja osastoja ei perusteta muuta kuin niitä kaikkein kipeimmin tarvitseville muistihäiriöisille ja karkaile-ville. Asumisyksiköt ovat usein vanhahkoja, joissa asumisturvallisuutta ei ole osattu ot-taa riittävästi huomioon asukaskunnan muuttuessa mm. yövalvontaa ei ole, sprinklerijär-jestelmät puuttuvat ja tulipalon sattuessa osastoja ei ehditä tyhjentää huonokuntoisista asukkaista, tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat ja henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi asukkaiden aggressiivisuus ja töniminen lisääntyvät. Viranomaisyhteistyö on riit-tämätöntä itsenäisen ja tuetun asumisen sekä palveluasumisen ja laitoshoidon osalta.
Tekniikan hyödyntämishanke On olemassa monenlaista tekniikkaa, jonka avulla erityisryhmien asumisturvallisuutta voidaan parantaa. On tärkeää kartoittaa mitä tekniikkaa on olemassa ja miten sitä voi-daan hyödyntää. Asia olisi saatava yksiin kansiin opaskirjaksi. Opaskirjan lisäksi on tär-keää tiedottaa tekniikan mahdollisuuksista. Toimenpiteet
Toteutetaan tekniikan hyödyntämisen hanke, jonka tuloksena on opaskirja-nen ja tiedotussuunnitelma erityisryhmien asumisturvallisuuden parantami-seksi.
Vastuutaho:
Perustetaan asiantuntijatyöryhmä valmistelemaan hanke 2011. Työryhmän koollekutsujana kunnanjohtaja Teppo Sirniö
Aikataulu:
Valmistelu 2012 mennessä, kirjanen valmis 2014
Riskiryhmien kartoittaminen viranomaisyhteistyöllä -hanke Viranomaisilla on olemassa tietoa eri asiakasryhmistä. Palo- ja pelastustoimen valvon-tasuunnitelma on ratkaisu yhteisen tiedon ja elinolosuhteiden kartoittamiseen. Uuden pelastuslain tiedottamisella on erityinen merkitys viranomaisyhteistyössä. Viranomaisyh-teistyössä on huomioitava mitä asiakastietoja voidaan käyttää. Toimenpiteet
Palo- ja pelastustoimen valvontasuunnitelmaan kirjoitetaan ohjeet viran-omaisten yhteistyöstä erityisryhmien turvallisuuden parantamiseksi ja suunnitelma tärkeiksi osoittautuvien asioiden tiedottamisesta.
Vastuutaho:
Pelastuslaitos, riskienhallintapäällikkö
15
Aikataulu:
Toteutus v.2010 - 2011 Kotitapaturmien ehkäisy - ja turvallisuuden edistämishanke
Erityisryhmien asumisen turvallisuustekijöitä ei ole yleensä kaikella kansalla (edes alan työntekijöillä) tiedossa. Asiasta on olemassa oppaita ja kirjallisuutta. Ongelmaa helpot-tamaan tarvitaan hoitohenkilöstön ja muiden palvelujen tuottajien kouluttaminen. Toimenpiteet
Erityisryhmien asumisen turvallisuuden koulutus- ja tiedottamishanke. Vastuutaho:
Asiantuntijatyöryhmä valmistelee hankkeen. Kokoonkutsujana toimii van-huspalvelujen johtaja Leila Jylhä Laukaasta.
Aikataulu:
Työryhmä kootaan v.2010. Ohjelma on valmiina 2013.
6.2 Koulu- ja oppilaitosturvallisuuden parantaminen
o Alueellisesta koulutusta koulujen turvallisuuspäälliköille turvallisuusasioista
(mukana poliisi, pelastuslaitos, liikenneturva, Mobile jne.)
o Koulupoliisitoiminnan suunnitelmallisuuden kehittäminen: koululle velvollisuus
ottaa yhteyttä koulupoliisiin lukuvuoden alussa yhteistyösuunnitelman teke-
mistä varten, vastuussa kuntien sivistystoimi
o Pelastuslaitoksen kanssa tehdään valistus- ja kasvatustyötä: esim. turvapäi-
vät, lukuvuoden aikana pidettävät oppitunnit ja opintojaksot, palolaitosvierai-
lut. vastuussa jokainen koulu omien tarpeiden mukaan sivistystoimen ohjauk-
sessa.
o Pelastautumisharjoitukset vuosittain: syyslukukauden alussa perehdytetään
henkilöstö, oppilaat, tiedotetaan huoltajia koulun turvakäytännöistä ja harjoi-
tellaan poistuminen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.
Vastuu:
o Jokainen koulu omien tarpeiden mukaan sivistystoimen ohjauksessa.
16
6.3 Kuntaturvallisuuden parantaminen
Väkivallan ehkäisy Turvallisuussuunnittelun yhteydessä on suoritettu kansalaiskysely, josta on saatu tietoa mm. kansalaisten kokemista uhkatilanteista ja niiden ehkäisystä. Kyselyn mukaan pel-koja liittyy mm. yöaikaiseen ulkona liikkumiseen, ja toiveena on mm. valaistuksen riittä-vä kunnossapito ja parantaminen. Väkivallan uhkaa koetaan myös päihtyneiden ja muiden oudosti käyttäytyvien henkilöiden suhteen. Poliisin näkyvyys toisi turvallisuuden tunnetta. Työpaikoilla tapahtuvan työväkivallan riskiryhmä ovat terveydenhuolto/sairaanhoito ja sosiaaliala. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työpaikoilla tapaturma-vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamisesta, arvioinnista ja turvallisuuden kehittämises-tä. Myös muilla toimialoilla on tarpeen järjestää koulutusta ja järjestää mm. työtilat siten että väkivallan uhka on vähäisempi. Uhkatilanteiden ilmoittamisessa tulee noudattaa 0 toleranssia ja tähän tulee työnantajilla olla ohjeistukset kunnossa.
Toimenpiteet väkivallan ehkäisemiseksi:
o Infran kunnossapito mm. valaistus
o Julkijuopottelun vähentäminen
o Poliisin näkyvyyden lisääminen
o Työpaikkojen turvallisuuskoulutus ja työtilajärjestelyt
Hankkeet:
o Teknisen valvonnan selvitys Läheisväkivallan ehkäisy
Läheisväkivaltaan liittyy useimmiten päihdeongelmat. Perheiden avuntarpeen tunnis-taminen ja tukitoimien tarjoaminen on tärkeää sekä pulmien varhaisvaiheessa että mo-nimutkaistuneissa, vaikeissa elämäntilanteissa. Ongelma perheen sisäisessä väkival-lassa on korkea puuttumiskynnys, jolloin vasta vakavat ongelmat tulevat viranomaisten tietoon. Työttömyys tuo paineita ja päihdeongelmia jolloin väkivaltaisen käytöksen riski perheen sisällä kasvaa. Toimenpiteet läheisväkivallan ehkäisemiseksi:
o Aktiivinen perhetyö ja sosiaalitoimi
o Väkivallan hoitoprosessit kuntoon
o Puuttumiskynnyksen madaltaminen
17
o Työllistämistoimien tehostaminen
Hankkeet:
o Perhehyvinvoinnin edistämisen hanke
o Varhaisen tuen kehittäminen
Rikollisuuden ehkäisy
Poliisin näkyvyys on useimmissa suunnittelualueen kunnissa huonontunut poliisin keskitettyä toimintaansa Jyväskylään. Vaikka varsinaisia poliisiasemia on pois-tunut, tulisi poliisin näkyä mahdollisuuksien mukaan kaikilla paikkakunnilla. Kunnissa on koettu myönteisenä poliisin ja kuntien yhteistyö. Tarpeellisina on nähty vuosipalaverit, joissa on selvitetty rikos- ym tilastot ja mietitty niiden taustalla olevia teki-jöitä. Palavereihin toivottaisiin mukaa muita toimijoita, palokuntaa, seurakuntaa jne. Toimenpiteet:
o Vuosipalaverit: kunnat/poliisi Uutena rikollisuuden lajina on tietoturvallisuuteen liittyvät uhkat. Rikollisuus tulee tieto-verkkojen kautta ja ei ole paikallisesti näkyvillä. Tietoturvallisuuden ongelmat tuovat merkittäviä taloudellisia riskejä kaikille verkon käyttäjille. Toimenpiteet:
o Kunnissa tietoturvaohjeet kuntoon o Tietoturvakoulutusta kuntiin, yrityksiin ja yksityishenkilöille
18
Tapaturmien ehkäisy
Turvallisuustyön tavoitteena on ehkäistä tapaturmia ja vähentää niiden määrää lisää-mällä yleistä turvallisuutta. Tavoitteena on kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuu-den parantaminen Osa tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyä ovat kiinteistöjen turvallisuus, pelastus-suunnittelu, varautuminen ja asumisen turvallisuus, yleisten paikkojen turvallisuus sekä liikenneympäristön turvallisuus. Yleisturvallisuutta voidaan parantaa vain kaikkien yh-teistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Toimenpiteet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi:
o Kuntalaisten turvallisuustietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen o Kaikenlaisen turvallisuustiedon löytämisen helpottaminen o Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 – päivä, pimeällä liik-
kuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa) o Eri tahojen välisen yhteistyön parantaminen, jotta turvallisuus ja turvallisuus-
työ saavuttaisivat mahdollisimman monen kuntalaisen. o Pienet ja selkeät ”muistutukset” / infojutut paikallisissa lehdissä! (esim. muis-
tutetaan heijastimesta pimeinä aikoina, muistutetaan palovaroittimen testauk-sesta ym.)
Vastuut:
Kunnat, Pelastuslaitos,Vakuutusyhtiöt
Henkinen Huolto Kirkko järjestää henkistä huoltoa erityisesti suuronnettomuustilanteissa. Henkisen huol-lon tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea. Tuki on luonteeltaan palvelua, lähellä oloa ja ahdistuksen vastaanottamista. Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön osallistuvalle henkilöstölle. Alueen kunnista Laukaassa henkisen huollon suunnitelma on valmisteilla. Alueen kun-nissa pyritään saattamaan suunnitelmat ajan tasalle.
19
6.4 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
o Valtateiden liikenneturvallisuutta tulisi kehittää vaarallisimpia risteyksiä paran-tamalla. Eritasoristeys tarpeita on Hirvaskankaalla ja Lievestuoreella. Muuten parannettavia risteyksiä on mm Petäjävedellä ja Joutsassa
o Liikenneympäristö tulisi rakentaa nykyistä liikennettä tyydyttävään kuntoon.
Alemman tieverkon kehittämiseen ja rakentamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelmina ovat väylien huono kunto, koskee erityisesti sorateitä.Yleisiltä teiltä puuttuu huomattava määrä kevyen liikenteen väyliä ja risteysjärjestelyjä. Väylien rakentaminen on jäänyt jälkeen muusta yhdyskun-takehityksestä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota koulujen kohtien ja koulu-matkojen liikenneturvallisuuden tarkasteluun ja havaittujen puutteiden kor-jaamiseen ja vaaran vähentämiseen. Yleisillä teillä varsinaisen ajoradan ulkopuolisten laitteiden, rakennusten ja rakennelmien kunnon ja turvallisuuden varmistaminen (mm. aidat, puomit, isojen rumpujen päät, varautumis- ja muut kalliotilat ja kallioleikkaukset). Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat valtion tieverkossa.
o Alemman tieverkon kunnossapitoon tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huo-
miota. Ongelmina ovat väylien kulkukelpoisuus, näkemien pusikoituminen ja liikuntarajoitteisten kulkeminen.
Nykyisten kevyen liikenteen väylien hoitotaso on ulkoistamisen myötä alentu-nut huolestuttavasti.
Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat valtion tieverkossa
o Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat tulisi saattaa ajan tasalle ja sopiva suunnitelmien päivitysväli on viisi vuotta. Kuntien liikenneturvallisuusryhmien toiminta käynnistetään ja turvallisuustyö-hön sitoutetaan myös kuntien sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Kun-nan liikenneturvallisuustyöryhmän tulisi kokoontua vähintään kerran vuodes-sa.
o Liikennevalistusta tulee lisätä. Valistusta suunnataan tällä hetkellä pääasias-
sa nuorille. Valistusta olisi lisättävä myös varttuneemmille ja vanhuksille. Va-
20
listuksella pitäisi erityisesti yrittää vaikuttaa päihteiden vaarallisuuteen liiken-teessä.
Kunnissa tule järjestää yksi turvallisuustempaus seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin kaikki kunnan hallintokunnat nostaisivat samana päivänä esille liikenneturvallisuuden.
o Liikenteen valvontaa suorittaa pääasiassa poliisi. Poliisin liikennevalvonta-
määriä tuskin pystytään lisäämään, mutta liikennevalvonnassa pitäisi pystyä kehittämään kansalaisten vastuullisuutta myös muista liikkujista.
o Rautatieliikenteestä todettiin, että kuntiemme alueella on vielä muutamia vaa-
rallisia rautatien tasoristeyksiä, jotka pitäisi saada mahdollisimman nopeasti poistettua.
6.5 Päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen Alkoholin kokonaiskulutus ja humalajuominen ovat lisääntyneet voimakkaasti, samoin alkoholin aiheuttamat sairaudet, häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus. Alkoholikulttuuri on muuttunut sallivaksi ja alkoholinkäyttö kuuluu perheiden elämäntapaan aiempaa use-ammin. Alkoholista aiheutuvat terveysriskit ovat nuorilla kaksinkertaiset aikuisiin verrattuna. Varhaiseen päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttavat erityisesti sosiaaliset ja saata-vuustekijät. Varhaisnuoren alkaessa käyttää alkoholia, hän alkaa omaksua elämänta-paa, johon kuuluu alkoholin käyttö muiden kanssa oltaessa. Alkoholinkäytöstä on kehit-tynyt ajanviettotapa, joka on syrjäyttänyt muita ajankäyttötapoja esim. harrastusten pa-rissa. Mitä nuorempana päihteiden käytölle altistutaan, sitä suurempi on päihderiippu-vuuden riski. Päihderiippuvuuteen liittyy myös riski mielenterveysongelmien lisääntymi-seen. Miten nuori syrjäytyy? Nuorten syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista. Syrjäy-tymisvaarassa olevat perheet tarvitsevat erityistä tukea jo päiväkodista ja koulusta alka-en. Jos lapsi ei saa riittävästi tukea koulunkäyntiin ja harrastuksiin ohjautumiseen, voi olla seurauksena opiskelun keskeytyminen jo peruskoulusta lähtien. Nuori ei pääse ammattiopintoihin tai keskeyttää alkaneet ammatti- tai muut jatko-opinnot. Mitä pitem-pään nuori jää ajelehtimaan, sitä suurempi on riski. Maahanmuuttajanuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä, jos perheet eivät saa riittä-vää tukea kieliopintoihin, kulttuurin tuntemiseen ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen. Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat joutuneet säästämään liikuntatoi-men, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen palveluissa. Syrjäytymiskehitystä ajatellen nämä olisivat kuitenkin taloudellisesti edullisia tapoja tukea nuorten myönteistä kasvua ja kehi-tystä. Myös sosiaalitoimen palveluissa on keskitytty korjaamaan syntyneitä ongelmia sen sijaan, että pyrittäisiin vaikuttamaan perheiden elämään tarjoamalla ennaltaehkäi-sevää tukea, kuten perhetyötä tai kotipalvelua riittävän ajoissa. Valtion rahoitus on suunnattu projektitoimintaan suunnitelmallisen perusnuorisotyön sijaan.
21
Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että eri viranomaiset asettavat tavoitteekseen tehdä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja kehittävät erilaisia ennalta ehkäiseviä työ-muotoja, keinoja ja välineitä nuorten arjen tukemiseen. TURVALLISUUSONGELMIEN KUVAUS
Nuorten päihteidenkäytöstä aiheutuvia turvallisuusongelmia ja uhkia:
o Nuorten kokoontuminen viikonloppuisin tietyille samoille kokoontumispaikoille
o Ilkivalta
o Omaisuusrikokset
o Mopolla/autolla humalassa ajaminen ja siitä aiheutuvat vaaratilanteet
o Väkivallan lisääntyminen
o Riitatilanteet
o Hyväksikäyttö (taloudellinen ja seksuaalinen)
o Terveysongelmat (fyysiset ja psyykkiset)
o Yleinen turvallisuudentunteen heikentyminen muiden kuntalaisten näkökulmasta
o Koulunkäynnin keskeyttäminen, siitä usein seuraava päihteidenkäyttö ja syrjäyty-
miskehitys
TURVALLISUUSONGELMIEN PARANTAMISEN HANKE-ESITYKSET
Yleisiä ajatuksia:
o Kunnissa on jo kehitetty erilaisia hyviä toimintamalleja, jotka on todettu toimiviksi
o Olisi tärkeää saada hyvät käytännöt leviämään muidenkin käyttöön - miten informaa-
tiota voitaisiin parantaa? (esim. Laukaassa Selvä sopimus, elämykselliset toiminta-
radat , erilaiset yhteistyömallit)
o Viranomaisten yhteistoiminta alle 18-vuotiaiden osalla helpompaa, yli 18-vuotiaita on
vaikeampi saada toimenpiteiden piiriin ja yhteistyöhön
o Poliisilla on jo nykytyössään paljon ennalta estävää toimintaa ja valvontaa sekä yh-
teistyötä eri tahojen kanssa
o Ongelmia voidaan vähentää myös rakenteellisilla ratkaisuilla
o Liikenteessä katuvalaistuksella, hidasteilla jne.
o Järjestetään nuorille kokoontumistiloja ja valvottua toimintaa niissä (nuorisotilat, net-
tikahvilat, punttisalit jne.)
o Miten vanhempien kanssa päästään yhteisiin keskusteluihin ja sopimuksiin?
o Tarvitaan uusia, ajan hengessä toimivia yhteistyö- ja toimintamalleja (vanhat konstit
eivät enää pure)
22
HANKE-EHDOTUKSET
o Elämysradat/päihdeputket säännöllisiksi toimintamalleiksi kaikille kouluille huomioi-
den eri ikäryhmät
o Mukaan suunnitteluun haastetaan Jyväskylän seudun ammatilliset oppilaitokset,
joista opiskelijat voisivat olla mukana toteutuksessa paikallisesti
o Nettiaikuinen – päivystyspalvelu alueellisena toimintana
o Mallin hankkiminen jo olemassa olevista nettikeskustelufoorumeista (muiden toimi-
joiden mallit: MLL, muut)
o Netti on se areena, jossa kaikki tämän hetken nuoret viettävät paljon aikaa—tuen ja
palveluiden tarjoaminen nuorille sitä kautta
o Miten päivystysrinkejä saadaan kasaan—toiminnan organisointi, koulutus
o Pelisääntökulttuurien luominen koulujen toimintamalleiksi
o Luokkakohtaiset sopimukset yhdessä vanhempien kanssa
o Sosiaalinen kontrolli mukaan
o Perusasioiden mukana pitäminen aina uusille ikäryhmille (mikä on normaalia: se ett-
ei alkoholia käytetä jne.)
o Paikallisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen
Hankkeiden vastuutahot:
Anja Kuoppala, Anne Ylönen, Eeva Ilmonen 7 ARVIOINTI JA SEURANTA
Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Jos työn etenemisessä tai aikatauluissa huomataan puutteita, on niihin puututtava. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.
23
8 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ
Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:
o Erkki Pyökkimies, Kunnanjohtaja, Toivakka
o Teppo Sirniö, Kunnanjohtaja, Petäjävesi
o Pirjo Koppinen, Hallintojohtaja, Hankasalmi
o Hannu Pulkkinen, Hallintojohtaja, Hankasalmi
o Kalevi Virtanen, Ympäristötoimen johtaja, Laukaa
o Anneli Nissinen, Kansliasihteeri, Laukaa
o Reijo Urtti, Kunnanjohtaja, Luhanka
o Matti Pälvimäki, Tekninen johtaja, Luhanka
o Tapio Jauhiainen, Tekninen johtaja, Muurame
o Tapani Nislin, Vapaa-aikatoimen johtaja, Petäjävesi
o Pentti Suuronen, Tekninen johtaja, Toivakka
o Jouko Nykänen, Sosiaalijohtaja, Uurainen
o Tuomo Viitaniemi, Ylikomisario, Keski-Suomen poliislaitoa
o Pauli Huuskonen, Rikosylikomisario, Keski-Suomen poliisilaitos
o Lauri Laine, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos
o Timo Hyvönen, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY - keskus
o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva
o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori, Keski-Suomen liitto
LÄHTEET
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Arjen turvaa 2004
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Turvallinen elämä jokaiselle 2008
o Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008
o Keski-Suomen poliisilaitoksen tilastot v. 2008, 2009, 2010
o Tieliikenneonnettomuustilastot 2006, 2007, 2008, 2009
o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007, 2008, 2009,
2010
o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Suomen pelastusalueen tapaturma-
katsaus v. 2008, 2009, 2010
o Seudulliset päihdetilastot
24
LIITTEET
Jyväskylän seudun turvallisuustoimenpiteiden toimintasuunnitelmat 2011 – 2014 (taulukko)
JYV
ÄS
KY
LÄ
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
1. E
rity
isry
hm
ien
asu
intu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
KO
TO
NA
P
alot
urva
llisu
uden
lis
ääm
inen
T
apat
urm
aris
kin
vä-
hent
ämin
en
T
urva
llisu
uden
lisä
ä-m
inen
Pal
o- ja
pel
astu
skou
lutu
sta
- he
nkilö
stöl
le
- ko
tikäy
ntej
ä te
kevä
hen
kilö
stö
tark
asta
a m
yös
palo
turv
allis
uute
en li
ittyv
ä as
iat t
urva
llisu
usko
u-lu
tuks
essa
saa
dun
tark
astu
slis
tan
muk
aan
- ik
äihm
isill
e ja
hei
dän
omai
sille
en
Ter
veys
valis
tus
- tu
pako
inti
ulko
na; e
i sis
ällä
P
alve
lual
ueen
(va
nhuk
set,
vam
mai
set)
hen
kilö
stön
kou
-lu
tus
este
ettö
myy
den
arvi
oint
iin;
- ko
tien
este
ettö
myy
s (H
ousi
ng E
nabl
er –
men
etel
mä)
, myö
s ul
koal
ueid
en e
stee
ttöm
yys
- si
sä-
ja u
lkoa
luei
den
vala
istu
s -
liikk
umis
en a
puvä
linee
t E
rgon
omia
-kou
lutu
s A
siak
kaid
en ta
rvea
rvio
inti
ja p
alve
lusu
unni
telm
ien
ajan
ta
salla
pitä
min
en ja
niih
in li
ittyv
ien
toim
enp
iteid
en v
älitö
n to
teut
tam
inen
-
tekn
iste
n tu
rvaj
ärje
stel
mie
n kä
yttö
önot
to ta
rvit-
sevi
lle: tu
rvah
älyt
in, t
urva
mat
ot, k
oodi
luko
t ym
s -
yhte
isöl
lisyy
ttä li
sääv
ät to
imen
pite
et:
ryhm
ät, e
rilai
set t
apah
tum
at
- tie
dotta
min
en ja
opa
stus
em
. asi
oiss
a:
kaup
uste
lijat
, hyv
äksi
käyt
ön e
hkäi
sy, r
a-ho
jen
säily
tys
- ed
unva
lvon
ta h
uole
hditt
u si
tä ta
rvits
evill
e
jatk
uva/
m
in. x
1/vu
osi
jatk
uva
jatk
uva
jatk
uva
jatk
uva
jatk
uva
Lain
sääd
ännö
n m
äärit
te-
lem
ät a
ikar
ajat
A
puvä
linee
t väl
ittöm
ästi,
es
im.
turv
alai
tteet
1-
3 kk
sis
ällä
,esi
m.
asun
non
muu
tost
yöt
Per
ustu
rva/
pe
last
usla
itos
Van
hus-
ja s
aira
anho
itopa
lvel
ujen
he
nkilö
stö
Van
hus-
ja s
aira
anho
itopa
lvel
ujen
he
nkilö
stö
HE
kou
lutu
ksen
saa
nut h
enki
löst
ö F
ysio
tera
pian
hen
kilö
stö
Fys
iote
rapi
an h
enki
löst
ö P
alve
lual
ueen
hen
kilö
stö
Eri
amm
attir
yhm
ien
jatk
uva
ver-
kost
oyht
eist
yö; f
ysio
tera
pia,
sos
i-aa
lityö
, kol
mas
sek
tori,
pel
astu
slai
-to
s O
mai
set,
lähe
iset
26
AS
UM
ISY
KS
I-K
ÖT
A
SU
MIS
YK
SI-
KÖ
T
Pal
otur
valli
suud
en
lisää
min
en
T
apat
urm
aris
kin
vä-
hent
ämin
en
Tur
valli
suud
en li
sää-
min
en
Pal
otur
valli
suus
tarp
eet h
uom
ioita
va
- ki
inte
istö
jen/
toim
inta
yksi
köid
en s
prin
klau
s -
palo
- ja
pel
astu
syks
iöid
en ja
am
bula
nssi
n es
tee-
tön
pääs
y ko
htee
seen
-
sään
nölli
set p
alo-
ja p
elas
tush
arjo
ituks
et
- pa
lo-
ja p
elas
tuss
uunn
itelm
at a
jan
tasa
lla ja
he
nkilö
stö
pere
hdyt
etty
-
tupa
koin
ti ul
kotil
oiss
a, e
rikse
en o
soite
ttu p
aikk
a P
alve
lual
ueen
(va
nhuk
set,
vam
mai
set)
hen
kilö
stön
kou
-lu
tus
este
ettö
myy
den
arvi
oint
iin;
- as
unto
jen
este
ettö
myy
s (H
ousi
ng E
nabl
er –
men
etel
mä)
, myö
s ul
koal
ueid
en e
stee
ttöm
yys
- si
sä-
ja u
lkoa
luei
den
vala
istu
s -
liikk
umis
en a
puvä
linee
t E
rgon
omia
-kou
lutu
s A
siak
kaid
en ta
rvea
rvio
inti
ja p
alve
lusu
unni
telm
ien
ajan
ta
salla
pitä
min
en ja
niih
in li
ittyv
ien
toim
enp
iteid
en v
älitö
n to
teut
tam
inen
-
tekn
iste
n tu
rvaj
ärje
stel
mie
n kä
yttö
önot
to ta
rvit-
sevi
lle:
turv
ahäl
ytin
, tur
vam
atot
, koo
dilu
kot y
ms
- ul
kona
liik
kum
isen
huo
mio
inti
(ale
ntun
ut to
imin
-ta
kyky
):
hiek
otus
ym
. -
Tie
dotta
min
en ja
opa
stus
asu
kkai
lle ja
hei
dän
omai
sille
en
- ed
unva
lvon
ta h
uole
hditt
u si
tä ta
rvits
eval
le
- ris
kien
halli
ntas
uunn
itelm
at a
jan
tasa
lla ja
käy
-tö
ssä
min
. x1/
vuos
i ja
tkuv
a ja
tkuv
a ja
tkuv
a ja
tkuv
a ja
tkuv
a La
insä
ädän
nön
mää
ritte
-le
mät
aik
araj
at
Apu
välin
eet v
älitt
ömäs
ti,
esim
. tu
rval
aitte
et
Pal
olai
tos/
tekn
inen
toim
i P
alol
aito
s/P
erus
turv
a/
Pal
velu
alue
en h
enki
löst
ö W
iitau
nion
in o
hjei
stus
H
E k
oulu
tuks
en s
aanu
t hen
kilö
stö
Fys
iote
rapi
an h
enki
löst
ö F
ysio
tera
pian
hen
kilö
stö
Pal
velu
alue
en h
enki
löst
ö E
ri am
mat
tiryh
mie
n ja
tkuv
a ve
r-ko
stoy
htei
styö
; fys
iote
rapi
a, s
osi-
aalit
yö, k
olm
as s
ekto
ri, p
elas
tusl
ai-
tos
Om
aise
t, lä
heis
et
27
JYV
ÄS
KY
LÄ
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
2. K
ou
lu-
ja o
pp
ilait
ost
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
-V
AA
O
ppila
itost
urva
llisu
uden
ko
ulut
us
1.
Alu
eelli
nen
koul
utus
kou
lu-
jen
turv
allis
uusp
äälli
köill
e tu
rval
lisuu
sasi
oist
a. M
uka-
na p
oliis
i, pe
last
usla
itos,
lii
kenn
etur
va, m
obile
. 2.
H
enki
löst
ön E
A-k
oulu
tus
työt
urva
llisu
usla
in v
aati-
mal
le ta
solle
oppi
laito
sjoh
don
turv
alli-
suus
asio
ita k
oske
van
tiedo
n ja
osa
amis
en
lisää
min
en
Hen
kilö
stön
ens
iapu
tai-
toje
n pa
rant
amin
en
Maa
kunt
aliit
to
yhte
isty
össä
m
uide
n vi
ran-
omai
sten
ka
nssa
ku
nta
2-3
koul
utus
ta v
. 201
0-20
14
v. 2
014
men
ness
ä
Opp
ilaito
stur
valli
suud
en
koul
utus
Kou
lupo
liisi
toim
inna
n su
unni
telm
a K
oulu
teke
e lu
kuvu
oden
alu
ssa
suun
nite
lman
yht
eist
yöst
ä ko
ulup
o-lii
sin
kans
sa
Toi
min
nan
suun
nite
lmal
-lis
uus,
mol
empi
en o
sa-
puol
ten
tavo
ittei
den
konk
retis
oint
i
koul
utoi
mi
valv
oo, e
ttä
koul
ut to
teut
-ta
vat
Joka
isen
luku
vuod
en a
luss
a K
oulu
polii
sito
imin
nan
suun
nite
lma
Kou
luje
n ja
pel
astu
slai
-to
ksen
yht
eine
n va
listu
s-
ja k
asva
tust
yö
1.
Ope
tuss
uunn
itelm
aan
si-
sälty
vän
turv
allis
uusk
asva
-tu
ksen
tote
utta
min
en ja
se
n sy
vent
ämin
en; e
sim
. tu
rvap
äivä
t, lu
kuvu
oden
ai-
kana
pid
että
vät o
ppitu
nnit
ja o
pint
ojak
sot,
palo
laito
s-vi
erai
lut,
maa
npuo
lust
us-
koul
utus
ry:
n tu
rvap
äivä
, S
PR
:n a
ntam
a en
siap
u-ko
ulut
us
2.
Pel
astu
slai
toks
en tu
rval
li-su
us. j
a tie
dotu
stoi
min
ta
Opp
ilaid
en a
rjen
turv
a-ta
itoje
n pa
rant
amin
en
Opp
ilaid
en a
rjen
turv
alli-
suud
en p
aran
tam
inen
Kou
lut
Pel
astu
slai
tos
Ope
tuss
uunn
itelm
an p
uit-
teis
sa v
uosi
ttain
, huo
mio
ita-
va v
. 201
4 lo
ppuu
n m
enne
s-sä
. v.
201
4 lo
ppuu
n m
enne
ssä
Kou
luje
n ja
pel
astu
slai
-to
ksen
yht
eine
n va
lis-
tus-
ja k
asva
tust
yö
Vuo
sitta
iset
pel
asta
utu-
mis
harjo
ituks
et
Kou
luis
sa v
uosi
ttain
tote
utet
tava
pe
last
autu
mis
harjo
itus:
syy
sluk
u-ka
uden
alu
ssa
pere
hdyt
etää
n he
n-ki
löst
ö ja
opp
ilaat
kou
lun
turv
akäy
-tä
ntöi
hin,
tie
dote
taan
huo
ltajia
ko
ulun
turv
akäy
tänn
öist
ä ja
har
joi-
Hät
ätila
ntee
ssa
tarv
itta-
vien
tiet
ojen
ja ta
itoje
n ha
rjoitt
elu
Kou
lut
Joka
isen
luku
vuod
en a
luss
a V
uosi
ttais
et p
elas
tau-
tum
isha
rjoitu
kset
28
tella
an p
oist
umin
en y
htei
styö
ssä
pela
stus
laito
ksen
kan
ssa
Opp
ilaito
stur
valli
suud
en
koul
utus
3.
A
luee
lline
n ko
ulut
us k
oulu
-je
n tu
rval
lisuu
spää
llikö
ille
turv
allis
uusa
sioi
sta.
Muk
a-na
pol
iisi,
pela
stus
laito
s,
liike
nnet
urva
, mob
ile.
4.
Hen
kilö
stön
EA
-kou
lutu
s ty
ötur
valli
suus
lain
vaa
ti-m
alle
taso
lle
oppi
laito
sjoh
don
turv
alli-
suus
asio
ita k
oske
van
tiedo
n ja
osa
amis
en
lisää
min
en
Hen
kilö
stön
ens
iapu
tai-
toje
n pa
rant
amin
en
Maa
kunt
aliit
to
yhte
isty
össä
m
uide
n vi
ran-
omai
sten
ka
nssa
ku
nta
2-3
koul
utus
ta v
. 201
0-20
14
v. 2
014
men
ness
ä
Opp
ilaito
stur
valli
suud
en
koul
utus
29
JYV
ÄS
KY
LÄ
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
3. K
un
tatu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Väk
ival
lan
ehkä
isy
T
ekni
sen
valv
onna
n se
lvi-
tys
2011
- 2
014
Kun
nat,
kiin
teis
töt,
tiela
itos
Väk
ival
lan
ehkä
isy
Väk
ival
lan
ehkä
isy
Infr
an k
unno
ssap
ito
Työ
paik
koje
n tu
rval
lisuu
s-ko
ulut
ukse
t
2011
– 2
014
2011
- 2
014
Kun
nat,
tiela
itos,
kiin
teis
töt
Työ
paik
at, p
oliis
i, ko
ulu-
tusy
rityk
set
Väk
ival
lan
ehkä
isy
Lähe
isvä
kiva
llan
ehkä
isy
Per
hehy
vinv
oinn
in h
anke
20
11 -
201
4 K
unna
t, se
urak
unna
t, jä
r-je
stöt
ym
. Lä
heis
väki
valla
n eh
käis
y
Tie
totu
rvan
par
anta
min
en
Tap
atur
mie
n ja
onn
etto
muu
k-si
en e
hkäi
sy
Tie
totu
rval
lisuu
s-
koul
utus
T
urva
llisu
uska
mpa
njat
2011
– 2
014
2011
-20
14
Kan
sala
isop
isto
t, po
liisi
P
alok
unna
t, va
kuut
usyh
tiöt
Tie
totu
rvan
par
anta
min
en
Tap
atur
mie
n ja
onn
etto
muu
k-si
en e
hkäi
sy
Krii
sitil
ante
iden
hen
kine
n hu
ol-
to
H
enki
sen
huol
lon
suun
ni-
telm
at a
jan
tasa
lle
2011
-201
4 K
unna
t, se
urak
unna
t
30
JYV
ÄS
KY
LÄ
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
4. L
iiken
net
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Val
tate
iden
lii
kenn
etur
valli
-su
uden
par
anta
min
en
Vaa
ralli
sten
ris
teys
alu-
eide
n lii
kenn
etur
valli
-su
uden
par
anta
min
en
Vaa
ralli
sten
ris
teys
alue
iden
ka
rtoi
tus.
S
uunn
itelm
inen
teke
min
en
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
-ra
ntam
inen
2011
- 2
014
Kun
nat
ELY
-kes
kus
Pol
iisi
Liik
enne
turv
a
Liik
enne
turv
allis
uust
yöry
hmä
Ale
mm
an t
ieve
rkon
kun
noss
a-pi
to
Tie
alue
iden
par
empi
ku
nto
ja h
oita
min
en
Kun
noss
apid
on s
uunn
ittel
u ja
tote
utus
20
11 .
2014
E
LY-k
esku
s K
unna
t Li
iken
netu
rval
lisuu
styö
ryhm
ä
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
kehi
t-tä
min
en
Kun
tien
liike
nnet
urva
lli-
suus
suun
nite
lmie
n pä
ivity
s S
uunn
ittel
u 20
11 –
201
4 K
unna
t, E
ly-k
esku
s, L
iiken
-ne
turv
a Li
iken
netu
rval
lisuu
styö
n ke
-hi
ttäm
inen
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
ran-
tam
inen
V
alis
tam
inen
liik
enne
-tu
rval
lisuu
dest
a
Liik
enne
valis
tus,
liik
enne
-ka
svat
us, t
iedo
ittam
inen
, E
rilai
set k
ohde
ryhm
ät, t
em-
pauk
set j
a ta
paht
umat
2011
– 2
014
Liik
enne
turv
a P
oliis
i K
oulu
t
Vaa
ralli
set r
auta
teid
en ta
soris
-te
ykse
t Li
iken
netu
rval
lisuu
den
para
ntam
inen
V
aara
llist
en ta
soris
teys
ten
pois
tam
inen
. 20
11 –
201
4 K
unna
t E
LY-k
esku
s T
rafi
31
JYV
ÄS
KY
LÄ
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
5. P
äih
deo
ng
elm
ien
ja
syrj
äyty
mis
en e
hkä
isem
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Päi
htei
den
käyt
tö
Nuo
rten
ja v
anhe
mpi
en
päih
deas
ente
isiin
vai
-ku
ttam
inen
.
Päi
htee
ttöm
ien
tapa
htum
i-en
järje
stäm
inen
nuo
rille
, nu
orte
n su
unni
ttele
mat
ta
paht
umat
ja v
anhe
mm
ille
omat
tila
isuu
det (
vanh
em-
pain
illat
).
2011
- 2
014
Kou
lu
Vap
aa-a
ikat
oim
i N
uoris
otoi
mi
Sos
iaal
itoim
i Jä
rjest
öt
Seu
raku
nnat
Ase
nnek
asva
tus
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
ja m
yynt
i ala
ikäi
sille
lo
ppuu
.
Kau
ppoj
en k
anss
a yh
teis
-ne
uvot
telu
, joi
ssa
pääs
tään
yh
teis
ille
linjo
ille
päih
tyne
ille
myy
mis
estä
. Ikä
rajo
jen
noud
atta
min
en. A
lkoh
olin
vä
litäm
inen
ala
ikäi
sille
-ka
mpa
njoi
ntia
ja v
anhe
mpi
-en
vas
tuut
tam
inen
täss
ä ai
hees
sa.
Jatk
uvaa
K
aupa
t, va
nhem
mat
, pä
ihde
työn
teki
jät,
polii
si
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
Net
tiaik
uine
n –
päiv
ysty
spal
-
velu
alu
eelli
sena
toim
inta
na
Syr
jäyt
ymis
en e
hkäi
-se
min
en
Luod
a ne
ttiin
päi
vyst
yspa
l-ve
lu m
issä
pys
tytä
än k
uun-
tele
maa
n nu
oria
ja a
nta-
maa
n tu
kea.
2011
- 2
014
Kun
nat
Nuo
risot
oim
i
Syr
jäyt
ymis
en e
hkäi
sem
eine
n N
uort
en ty
öttö
myy
den
vähe
ntäm
inen
Nuo
rten
työp
ajoj
en k
ehit-
täm
inen
(yh
teis
työ
koul
ujen
ja
yrit
yste
n ka
nssa
) 20
11 -
201
4 T
yövo
imah
allin
to, k
unna
t, nu
oris
otyö
paja
t sek
ä ku
nti-
en to
teut
tam
at h
ankk
eet
Kes
ki-S
uom
en p
oliis
ilaito
s, V
ers
2, 6
.5..2
009
H
YV
ÄN
AR
JEN
TU
RV
AL
LIN
EN
, KIIN
NO
ST
AV
A
JA V
ET
OV
OIM
AIN
EN
JÄ
MS
ÄN
SE
UT
U
JÄM
SÄ
N S
EU
TU
KU
NN
AN
TU
RV
AL
LIS
UU
SY
HT
EIS
TY
ÖO
HJE
LM
A V
UO
SIL
LE
200
9 -
2012
TU
RV
AL
LIS
UU
SY
HT
EIS
TY
ÖN
TA
VO
ITE
LIL
AM
ME
VU
OT
EE
N 2
012
ME
NN
ES
SÄ
Vis
iom
me
Mis
sio
mm
e
Vis
ion
muk
aise
n Jä
msä
n se
utuk
unna
n ke
hittä
mis
en p
erus
kivi
ä ov
at v
ahva
yht
eisö
llisy
ys,
rikos
ten
ja v
iihty
isyy
ttä
heik
entä
vän
häiri
ökäy
ttäyt
ymis
en e
nnal
taeh
käis
y, v
arha
inen
puu
ttum
inen
, mää
rätie
toin
en s
yrjä
ytym
isen
ehk
äisy
se
kä m
onia
lain
en ja
ver
kost
oihi
n pe
rust
uva
turv
allis
uusy
htei
styö
. Tur
valli
suut
een
täht
äävi
llä to
imen
pite
illä
Jäm
sän
seud
usta
luod
aan
halu
ttu a
suin
-, y
ritys
- ja
mat
kailu
paik
kaku
nta
Seu
tuku
nnal
le o
n om
inai
sta
kilp
ailu
kyky
inen
, ede
llä k
uvat
tuja
pää
mää
riä tu
keva
rak
enne
ttu y
mpä
ristö
, tek
nise
sti
ajan
tasa
lla o
leva
infr
astr
uktu
uri,
työl
lisyy
ttä e
dist
ävä
ilmap
iiri s
ekä
sosi
aalis
ia o
ngel
mia
ehk
äise
vä to
imin
tata
pa, j
oi-
ta tu
etaa
n os
apuo
lten
yhde
ssä
järje
stä
mill
ä tu
rvav
erko
illa
ja -
ketju
illa.
Jäm
sän
seud
un li
iken
nera
tkai
sut j
a -y
mpä
ristö
maa
lla, v
esill
ä, u
rilla
, rei
teill
ä ja
rai
teill
a tu
keva
t tur
valli
sta
m
atka
ntek
oa s
ekä
alue
en y
ritys
ten,
yht
eisö
jen,
mat
kaili
joid
en ja
asu
kkai
den
logi
stiik
kata
rpei
ta.
T
oim
ijaos
apuo
lten
kesk
inäi
nen
yhte
isty
ö on
nop
eaa,
sam
ansu
unta
ista
ja m
utka
tont
a. Y
htey
denp
ito a
luee
n
asuk
kais
iin ja
yht
eisö
ihin
on
kahd
ensu
unta
ista
.
Osa
puol
ten
oman
hen
kilö
stön
tiet
otai
toja
ja v
oim
avar
oja
yllä
pide
tään
täm
än o
hjel
man
muk
aise
sti
huol
ehtim
alla
niis
tä a
ktiiv
isin
toim
in ja
pan
osta
mal
la y
htei
spel
iin e
ri to
imijo
iden
kes
ken.
TU
RV
AL
LIN
EN
– Y
HT
EIS
ÖL
LIN
EN
– Y
ST
ÄV
ÄL
LIN
EN
- D
YN
AA
MIN
EN
Jäm
sän
seut
ukun
ta o
n hy
vän
eläm
än ja
arje
n ve
tovo
imai
nen
alue
,
joss
a on
turv
allis
ta a
sua,
yrit
tää,
työs
kenn
ellä
ja m
atka
illa.
TA
SA
PA
INO
ITE
TT
U S
TR
AT
EG
IA T
AV
OIT
ET
ILA
AN
PÄ
ÄS
EM
ISE
KS
I
1.
Y
hte
isku
nn
allin
en v
aiku
ttav
uu
s
Str
ateg
iset
tav
oit
teet
M
enes
tyst
ekijä
t
Mit
tari
t
E
nn
alta
ehkä
isev
än t
oim
inn
an t
avo
itte
et
En
nal
taeh
käis
evät
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
IMA
GO
N L
UO
MIN
EN
H
yvän
arje
n el
emen
ttie
n ja
vet
ovoi
mai
suud
en
prof
iilit
vahv
istu
vat
kaik
illa
aloi
lla ja
tuk
evat
si-
ten
pyrk
imys
tä tu
rval
lisem
man
ja v
iihty
isäm
-m
än s
eutu
kunn
an lu
omis
een
T
ulev
aisu
utta
pyr
itään
enn
akoi
maa
n y
leis
kaav
oitu
k-se
n ke
inoi
n la
ajap
ohja
isel
la tu
rval
lisuu
s- ja
viih
-ty
isyy
snäk
ökoh
tia p
aino
ttav
alla
yht
eist
yöllä
. K
aikk
i ke
skei
set t
oim
ijat o
teta
an m
ukaa
n yh
dysk
unta
suun
nit-
telu
un h
eti a
lkuv
aihe
ista
läht
ien.
Enn
akoi
nnin
esi
in-
tuom
iin t
oden
näkö
isiin
muu
toks
iin r
eago
idaa
n.
R
iski
paik
koje
n an
alys
oint
ia k
ehite
tään
ja n
e ka
rtoi
te-
taan
. Täm
ä tu
kee
rikos
ten
ja h
äiriö
käyt
täyt
ymis
en
eh-
käis
yä ja
laaj
a-al
aise
sti e
ri ha
llinn
onal
ojen
val
vont
a- ja
vi
rano
mai
stoi
mie
n ko
hden
nust
a.
A
ktiiv
ista
tur
valli
suud
en tu
nnet
ta k
ehite
tään
ja r
ikol
li-su
utta
ja h
äiriö
käyt
täyt
ymis
tä e
hkäi
stää
n lis
ääm
ällä
ja
kehi
ttäm
ällä
tie
dott
amis
ta, k
ampa
njo
ita s
ekä
muu
ta
proj
ekti-
ja v
alis
tust
oim
inta
a (e
sim
. Tur
valli
nen
Him
os
-kam
panj
a).
La
nsee
rata
an s
eudu
lle ”
Vuo
den
seud
ullin
en t
urva
lli-
suus
teko
” -p
alki
tsem
ism
allin
.
T
ueta
an p
aika
llisl
ehte
ä ki
rjoitu
ksin
, kes
ätoi
mitt
ajan
a to
imim
alla
tai
mui
lla t
avoi
n tu
rval
lisuu
stee
moi
sta.
K
ahde
ksas
luok
kala
isill
e ko
ulul
aisi
lle k
ehite
tään
kilp
ai-
lu tu
rval
lisuu
stee
mal
la.
R
ikos
ten
mää
rä s
eudu
lla
P
oliis
in h
älyt
yste
htäv
ien
/
te
htäv
äilm
oitu
sten
mää
rä
S
eudu
lle m
uutta
neid
en ja
sie
l-tä
poi
smuu
ttane
iden
mää
rä
P
erus
tett
ujen
/ la
kann
eide
n yr
ityst
en m
äär
ä
T
yölli
stet
tyje
n /
työt
töm
ien
mää
rä
P
elas
tust
oim
en te
htäv
ien
mää
-rä
t, la
atu
ja k
ohde
ntum
inen
Mill
aisi
a ol
oja
kohd
en h
alua
mm
e yh
dess
ä ed
etä
vähi
telle
n ta
voite
tilan
saav
utta
akse
mm
e?
Jotta
onn
istu
mm
e va
ikut
tam
aan
turv
allis
uude
n ja
tu
rval
lisuu
den
tunt
een
sekä
hyv
invo
inni
n m
yönt
eise
en
kehi
ttym
isee
n, m
itä m
eidä
n pi
tää
tehd
ä?
Mill
aisi
n vä
linei
n vo
imm
e m
itata
ja
arv
ioid
a ed
isty
mis
täm
me?
S
eudu
llise
n tu
rval
lisuu
syht
eist
yön
ja tä
män
ohj
elm
an
muk
aise
n to
imin
taa
ja p
ääm
ääriä
tuod
aan
esiin
tois
tu-
vast
i eri
tapa
htu
mie
n yh
teyd
essä
.
Y
htei
styö
tä ja
kum
ppan
uuss
uhte
ita k
ehite
tään
suu
rten
ja
laaj
aa n
äkyv
yyttä
saa
vien
yle
isöt
apah
tum
ien
yhte
y-de
ssä
(AK
K-S
port
s / N
este
Oil-
ralli
, Him
os-ju
hann
us,
Vau
hdin
Maa
ilma,
Kes
ämar
kkin
at, S
uvis
eura
t, K
uh-
moi
sten
Kie
psau
s, H
yvä
n tu
ulen
-mes
sut j
ne.)
S
eudu
n tu
rval
lisuu
sim
agoa
ja tu
rval
lisuu
syht
eist
yötä
tu
odaa
n es
iin s
eudu
n ja
mat
kailu
n m
arkk
inoi
nnis
sa.
TU
RV
AL
LIS
UU
SV
AL
IST
US
JA
-T
IED
OT
US
S
eutu
kunn
alla
har
joite
taan
mää
rätie
tois
esta
ja
laaj
a-al
aist
a en
nalta
ehkä
isev
ää t
urva
llisu
usva
-lis
tust
a
T
urva
llisu
us-
ja te
rvey
skas
vatu
ksen
pai
noar
voa
lisä-
tään
kod
eiss
a, p
äivä
hoid
ossa
, ko
ului
ssa
ja a
luee
n op
-pi
laito
ksis
sa.
Lu
odaa
n er
ilais
ia u
usia
sov
ittel
u- ja
yhd
ysku
ntap
alve
-lu
a tu
kevi
a jä
rjest
elm
iä.
T
urva
llisu
utee
n lii
ttyvä
ä ne
uvon
taa
ja o
hjau
sta
lisä-
tään
.
T
urva
llisu
uste
eman
ym
pär
ille
kehi
tetä
än s
opiv
ia y
lei-
sötil
aisu
uksi
a
Lu
odaa
n u
lkoi
set t
unnu
kset
seu
dulli
sess
a tu
rval
li-su
usyh
teis
työs
sä m
ukan
a ol
evill
e yr
ityks
ille
ja y
htei
-sö
ille
(esi
m.
tarr
a lii
kkei
den
ulko
-ovi
in t
ai n
äyte
ikku
-no
ihin
tyy
liin:
”M
e ol
emm
e m
ukan
a Jä
msä
n se
udun
tu
rval
lisuu
den
kehi
ttäm
ises
sä”)
.
Lu
odaa
n se
udun
tur
valli
suus
yhte
isty
ölle
om
a pe
rsoo
-na
lline
n ja
tunn
iste
ttav
a tu
nnus
kuva
(ta
rroi
hin,
julis
tei-
siin
, pai
nom
ater
iaal
iin, k
ampa
njoi
den
yhte
ytee
n, n
et-
tiin
jne.
)
K
äynn
iste
tään
uud
enla
ista
tuv
allis
uusk
umpp
anuu
tta
m
m. p
elas
tust
oim
en, k
oulu
jen,
kot
ihoi
don,
päi
väho
i-do
n, s
aira
anku
ljetu
ksen
. tie
halli
nnon
, sos
iaal
i- ko
ulu-
ja
nuo
risot
oim
en, S
PR
yst
äväp
alve
lun,
SR
K:ie
n ym
s.
kans
sa).
T
erve
ysky
sely
t ja
tilas
tot
T
apat
urm
ien
mää
rät
V
alis
tust
ilais
uuks
ien
mää
-rä
/laat
u: ta
voitt
eena
tavo
ittaa
20
% v
äest
östä
vuo
sitta
in
Le
htiti
edot
ukse
n m
äärä
T
avoi
tteis
iin p
ääsy
ä tu
keva
t ra
dio
ja T
V-o
hjel
mat
Ik
äihm
iste
n en
nalta
ehkä
isev
i-en
kot
ikäy
ntie
n ka
ttavu
us (
80 v
ko
tona
asu
vat)
K
irjau
kset
opp
ilaito
sten
ope
-tu
ssuu
nnite
lmis
sa
SU
UN
NIT
TE
LU
Y
hdys
kunt
arak
ente
en, m
aank
äytö
n, li
iken
ne-
väyl
ien
ja k
aupu
nkiti
lan
suun
nitt
elu
on o
ikea
-ai
kais
ta ja
enn
akoi
vaa
ja s
e tu
kee
seut
ukun
-na
n hy
vän
arje
n tu
rval
lisuu
s- ja
viih
tyis
yys-
ajat
telu
a ja
tavo
ittee
nase
ttel
ua
K
aupu
nkiti
lan
ja y
hdys
kunt
arak
ente
iden
suu
nnitt
elu
ky
tket
ään
täm
än o
hjel
man
tavo
ittei
siin
ja s
itä h
arjo
ite-
taan
ent
istä
pid
emm
älle
vie
dyn
yhte
isty
ön p
uitte
issa
Li
iken
neym
päri
stö
suu
nnite
llaan
mah
dolli
sim
ma
n tu
r-va
llise
ksi n
iin, e
ttä
inhi
mill
iset
ere
hdyk
setk
ään
eivä
t ai
heut
a lii
kenn
ekuo
lem
ia t
ai v
akav
ia lo
ukka
antu
mis
ia
Li
iken
ne-
ja li
ikku
mis
ratk
aisu
t su
unni
tella
an t
ukem
aan
su
juva
a lii
kenn
öntiä
ja lä
htök
ohta
ises
ti ai
na h
eiko
im-
pien
ehd
oilla
La
illis
ia m
aast
oliik
enne
mah
dolli
suuk
sia
keh
itetä
än
mm
. lu
omal
la s
eutu
kunn
an a
luee
lle v
iralli
sia
ja tu
rval
-lis
ia m
aast
oliik
enne
reiti
stöj
ä ja
-ur
ia. T
urva
llisu
usop
as-
teita
lisä
tään
rei
teill
e.
S
äily
tetä
än s
eudu
lla r
auha
llisi
a lii
kkum
isal
ueita
.
Ih
mis
iin k
ohdi
stuv
ien
vaik
utus
ten
arvi
oint
i ote
taan
kä
yttö
ön s
uunn
ittel
ussa
.
T
uote
taan
hyv
ät k
arta
t seu
dun
ulko
ilure
iteis
tä. T
urva
l-lis
uuso
past
eita
han
kita
an r
eitt
ien
varr
elle
.
T
oteu
tune
et r
atka
isut
ver
rattu
-na
suu
nnite
lmiin
A
suka
skys
elyt
Li
iken
neon
nett
omuu
stila
stot
V
iipym
ät r
iste
yksi
ssä
Y
LL
ÄP
ITO
Y
hdys
kunt
arak
ente
en, m
aank
äytö
n, li
iken
ne-
väyl
ien
ja k
aupu
nkiti
lan
yllä
- ja
kun
noss
apid
olla
ta
rjota
an a
luee
n as
ukka
ille,
yht
eisö
ille
ja a
lu-
eella
mat
kaile
ville
tur
valli
nen,
viih
tyis
ä ja
toi
mi-
va s
osia
alin
en ja
rak
enne
ttu
ympä
ristö
R
aken
nust
en y
mpä
ristö
t ja
julk
isiv
ut s
aate
taan
viih
tyi-
syyt
tä ja
turv
allis
uutta
edi
stäv
ään
kunt
oon
E
dist
etää
n se
udun
viih
tyvy
yttä
ja tu
rval
lisuu
tta u
udis
-ta
mal
la k
aupu
nkik
esku
stoj
a.
V
alai
stus
ta li
sätä
än r
aken
nuks
issa
ja y
leis
illä
paik
oilla
se
kä o
ngel
ma-
tai r
iski
paik
oilla
.
Li
iken
nevä
ylie
n k
unno
ssap
itoon
pan
oste
taan
ent
istä
en
emm
än ja
sam
alla
kiin
nite
tään
huo
mio
ta e
rityi
sest
i to
imen
pite
iden
oik
eaan
ajo
ituks
een
jous
tava
lla e
ri to
imijo
iden
kes
kinä
isel
lä y
htei
styö
llä ja
etu
käte
isel
lä
tieto
jenv
aihd
olla
P
ysäk
öinn
in jä
rjes
tely
istä
ja v
alvo
nnas
ta s
ekä
mm
. ke
vyen
liik
ente
en v
äylä
stön
keh
ittäm
ises
tä h
uole
hdi-
taan
enn
akoi
vast
i.
P
imeä
n aj
an o
nnet
tom
uus-
mää
rä
T
alvi
kelin
onn
etto
muu
smää
rät
K
äyttä
jäty
ytyv
äisy
ysky
sely
t
K
aupp
aliik
keid
en m
äärä
n ke
hi-
tys
kesk
usta
ssa
A
sukk
aide
n m
äärä
n ke
hity
s as
emak
aava
-alu
eella
AL
KO
HO
LIP
OL
ITII
KK
A
S
eutu
kunn
assa
har
joite
taan
val
taku
nnal
liste
n lin
jaus
ten
ja v
oim
assa
ole
vien
sää
nnös
ten
mu-
kais
ta a
lkoh
olip
oliti
ikka
a
Li
iken
neju
opu
muk
sen
torju
nta
on
mon
iala
ista
ja
vai
kutt
avaa
ja p
aino
ttuu
onge
lman
enn
alta
-eh
käis
yyn
A
lkoh
olih
aitto
ja k
oske
va v
alis
tus
on s
eudu
lla
aktii
vist
a
V
astu
ullis
ta v
ähitt
äism
yynt
iä ja
ann
iske
lupo
litiik
kaa
tu
etaa
n se
udul
la m
onia
lais
esti.
A
lkoh
olin
väh
ittäi
smyy
nnin
ja a
nnis
kelu
n va
lvon
taa
lis
ätää
n et
enki
n al
aikä
isill
e m
yynn
in,
anni
skel
un ta
i vä-
littä
mis
en o
salta
.
M
m.
vähi
ttäis
myy
ntiä
ja a
nnis
kelu
a ja
auk
iolo
aiko
ja
kosk
eva
ssa
laus
unno
nant
otoi
min
nass
a t
ueta
an tä
ssä
ohje
lmas
sa m
aini
ttuja
turv
allis
uus-
ja v
iihty
isyy
stav
oit-
teita
.
K
iinni
jään
eide
n ra
ttiju
oppo
jen
tuki
ja o
hjau
s po
hjat
aan
eri t
oim
ijoid
en k
eski
näis
een
yhte
isty
öhön
ja s
iitä
kehi
-te
tään
akt
iivis
ta, u
usim
isri
skiä
pie
nent
ävää
toi
min
taa.
P
erus
teta
an m
onia
mm
atill
inen
ehk
äise
vän
päih
dety
ön
ryhm
ä su
unni
ttel
emaa
n se
udul
lista
kok
onai
suut
ta.
O
teta
an k
äytt
öön
audi
t ky
sely
jä ä
itiys
neuv
olas
sa ja
lä
äkär
in v
asta
anot
oilla
.
O
teta
an k
äytt
öön
nuor
ten
päih
dem
ittar
eita
kou
luis
sa.
R
aitt
iust
yötä
akt
ivoi
daan
seu
dulla
mon
iala
isee
n ku
mpp
anuu
teen
per
ustu
en.
Y
leis
en jä
rjest
ykse
n ja
tur
valli
-su
uden
turv
aam
isek
si s
äilö
ön
otet
tuje
n m
äärä
ja ik
ä
Li
iken
neju
opum
usrik
oste
n m
äärä
A
nnis
kelu
paik
koje
n au
kiol
oaja
t
A
nnis
kelu
paik
koje
n jä
rjes-
tysh
äiriö
t, ra
vint
olak
ohta
iset
an
alyy
sit
(hät
äkes
kuks
een
tehd
yt h
älyt
ykse
t ko.
rav
into
-la
sta)
La
sten
ja n
uort
en h
umal
an
vuok
si te
hdyt
säi
löön
oto
ja
kiin
niot
ot
SY
RJÄ
YT
YM
ISE
N E
HK
ÄIS
Y
K
oulu
tuks
esta
, työ
eläm
äst
ä ja
arje
sta
syrj
äy-
tym
isen
tor
junt
aan
pano
stet
aan
vaik
utta
vast
i
H
yvän
arje
n to
teut
umis
ta e
dist
etää
n ty
öllis
täm
isto
imin
m
ukaa
n lu
kien
nai
styö
paik
koje
n m
äärä
n lis
ääm
inen
al
ueel
le.
K
arto
iteta
an m
ahdo
llisu
uksi
a pe
rust
aa s
eudu
lle, e
lä-
män
halli
ntaa
ope
ttav
a 10
-lu
okka
.
P
erus
koul
un p
äätt
änei
lle p
yritä
än ta
kaam
aan
jatk
o-ko
ulut
us-
tai o
ppis
opim
usk
oulu
tusp
aikk
a ta
ikka
aik
uis-
koul
utuk
seen
joht
ava
työ
- ta
i har
joitt
elup
aikk
a.
E
dist
etää
n te
rvey
ttä ja
itse
näis
tä s
elvi
ytym
istä
tuke
vaa
seud
ullis
ta y
htei
styö
tä a
lan
toim
ijoid
en k
eske
n.
P
yritä
än jä
rjest
ämää
n m
iele
käst
ä te
kem
istä
ka
iken
ik
äisi
lle.
Sel
vite
tään
mm
. Ic
ehea
rts
toim
inna
n ja
sen
tu
kem
isen
mah
dolli
suuk
sia
seud
ulla
.
T
sem
ppilu
okk
atoi
min
nan
keh
ittäm
istä
jatk
etaa
n.
Lu
odaa
n m
onia
lain
en ”
turv
aver
kko”
opi
nton
sa k
es-
keyt
täne
ille.
E
rityi
snuo
risot
yötä
akt
ivoi
daan
ja tu
etaa
n in
nova
tiivi
-se
sti.
T
yöttö
mie
n ty
önha
kijo
iden
m
äärä
O
pint
onsa
kes
keyt
täne
iden
m
äärä
A
luee
n av
oint
en ty
öpai
kkoj
en
mää
rä
T
yöpa
ikka
kehi
tys
(mill
aisi
a ty
öpai
kkoj
a al
ueel
la o
n)
J
älki
käte
isen
to
imin
nan
tav
oit
teet
J
älki
käte
iset
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
KIIN
NIJ
ÄÄ
MIS
RIS
KI
M
ahdo
llisi
mm
an k
orke
asta
kiin
nijä
ämis
risk
istä
hu
oleh
dita
an tu
kem
alla
sitä
mm
. jou
stav
alla
vi-
rano
mai
s-, m
edia
- ja
va
paae
htoi
syht
eist
yöllä
H
avai
ttuih
in y
leis
tä jä
rjest
ystä
, tur
valli
suut
ta ja
viih
tyi-
syyt
tä h
eike
ntäv
iin te
kijö
ihin
puu
tuta
an n
opea
sti.
V
apaa
ehto
isto
imin
taa
ja t
iedo
ttam
ista
lisä
tään
mm
. se
utuk
unna
llise
t yh
teis
työm
ahdo
llisu
udet
huo
mio
iden
R
ikos
torju
ntaa
tuke
vaa
tieto
jenv
aiht
oa k
ehite
tään
K
esku
stoj
en ja
ole
tett
ujen
häi
riö-
ja r
iski
koht
eide
n va
l-vo
nnan
keh
ittäm
istä
tuet
aan
selv
ittäm
ällä
mah
dol
li-su
uksi
a va
lvoa
pah
impi
a pa
ikko
ja v
alvo
ntak
amer
oilla
.
Ilm
oite
tut j
a se
lvite
tyt r
ikok
set
R
ikok
sen
johd
osta
kiin
niot
etut
, pi
däte
tyt j
a va
ngitu
t
LIIK
EN
NE
TU
RV
AL
LIS
UU
S
A
luee
lla h
arjo
iteta
an n
äkyv
ää ja
vai
kutt
avaa
lii
kenn
etur
valli
suus
yhte
isty
ötä,
joka
näk
yy li
i-ke
nnet
urva
llisu
uden
par
antu
mis
ena
Li
iken
teen
aut
om
aatt
ista
val
vont
aa k
ehite
tään
.
Li
iken
neva
lvon
tayh
teis
työt
ä e
ri to
imijo
iden
kes
ken
lisät
ään
(mm
. po
liisi
, ku
ntie
n te
knin
en t
oim
i, tie
halli
n-to
).
H
äirit
sevä
än ja
liik
enne
turv
allis
uutt
a va
aran
tava
an
ajoo
n ja
pys
äköi
ntiin
puu
tuta
an v
aiku
ttav
asti
ja e
siin
tu
lleis
iin o
ngel
miin
hae
taan
nop
eita
ja to
imiv
ia r
atka
i-su
ja to
imijo
iden
yht
eisi
n po
nnis
tuks
in.
Li
iken
netu
rval
lisuu
sohj
elm
ien
toim
eenp
anem
inen
va
rmis
teta
an.
K
evye
nliik
ente
en v
äylie
n ra
kent
amis
ta li
sätä
än.
P
oliis
in li
iken
netu
rval
lisuu
sin-
deks
i
P
oliis
in s
uorit
tam
at a
jo-o
ikeu
-de
n ra
joitt
amis
ta k
oske
vat
kä-
sitte
lyt
P
ysäk
öint
ivirh
emak
suje
n m
ää-
rä
Li
iken
nerik
oste
n m
äärä
Li
iken
netu
rval
lisuu
sohj
elm
ien
kirja
amin
en o
petu
ssuu
nnite
l-m
iin
P
OL
IISIT
OIM
INT
A
P
oliis
i keh
ittää
om
an a
lans
a yh
teis
toim
inta
-m
uoto
jaan
ja p
alve
luita
an
Lu
odaa
n al
ueen
kat
tava
, pal
velu
iltaa
n m
onip
uolin
en,
yhde
n lu
ukun
per
iaat
teel
la to
imiv
a yh
teis
palv
eluv
er-
kost
o.
A
luee
n po
liisi
palv
elui
ta k
ehite
tään
osa
na p
oliis
in h
al-
linto
rake
nnem
uuto
sta.
Y
htei
spal
velu
lain
muk
aise
t yh
teis
palv
elup
iste
et a
luee
lla ja
ni
iden
tarjo
amat
pal
velu
t
T
yyty
väis
yys
polii
sivi
rano
mai
-si
lta s
aatu
un p
alve
luun
TA
LO
US
RIK
OL
LIS
UU
DE
N T
OR
JUN
TA
T
alou
srik
ollis
uude
n ke
hitt
ymin
en a
luee
lle t
orju
-ta
an te
hokk
aast
i
H
arm
aan
talo
uden
torju
nta
jatk
etaa
n m
m.
vero
tark
as-
tuks
ia ja
siih
en li
ittyv
ää v
iran
omai
syht
eist
yötä
keh
ittä-
mäl
lä
R
ahoi
tusl
aito
ksia
akt
ivoi
daan
teke
mää
n ilm
oitu
ksia
ep
äilly
stä
raha
npes
usta
T
alou
srik
ollis
uuse
päily
jä k
oske
vaa
tieto
jenv
aiht
oa
lisät
ään
kaik
illa
aloi
lla.
Ilm
isaa
tettu
jen
talo
usrik
oste
n m
äärä
T
akai
sin
saat
u ta
lous
rikok
sist
a sa
atu
rikos
hyöt
y
2.
Asu
kas-
ja y
rity
snäk
öku
lma
Str
ateg
iset
tav
oit
teet
M
enes
tyst
ekijä
t
Mit
tari
t
E
nn
alta
ehkä
isev
än t
oim
inn
an t
avo
itte
et
En
nal
taeh
käis
evät
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
YH
TE
ISV
AS
TU
U
Y
htei
svas
tuu
on a
luee
lla k
oros
tune
esti
esill
ä. S
en
mah
dolli
stam
isek
si s
eudu
lla h
arjo
iteta
an a
ktiiv
is-
ta, v
iihty
isyy
ttä e
dist
ävä
om
aeht
oist
a as
enne
-m
uokk
aust
a
M
onip
uolis
ta, h
yvän
arj
en e
lem
entte
jä tu
keva
a pa
i-ka
llist
a ja
seu
dulli
sta
kans
alai
sjär
jest
ö- ja
vap
aaeh
-to
isto
imin
taa
lisät
ään.
S
eutu
kunn
alla
toim
ivat
yhd
isty
kset
nos
tava
t pr
ofiil
i-aa
n si
ellä
mis
sä ta
rkoi
tuks
enm
ukai
sta,
täm
än o
h-je
lman
pää
mää
rien
edis
täm
isek
si.
T
urva
ttom
uud
en tu
nne
seut
u-ku
nnan
eri
osi
ssa
H
uole
stut
tava
na p
idet
yt te
kijä
t el
inym
päris
töss
ä tu
rval
lisuu
s-ky
sely
n
Mill
aisi
a ol
oja
kohd
en h
alua
mm
e yh
dess
ä ed
etä
vähi
telle
n ta
voite
tilan
saav
utta
akse
mm
e?
Jotta
onn
istu
mm
e va
ikut
tam
aan
turv
allis
uude
n ja
tu
rval
lisuu
den
tunt
een
sekä
hyv
invo
inni
n m
yönt
eise
en
kehi
ttym
isee
n, m
itä m
eidä
n pi
tää
tehd
ä?
Mill
aisi
n vä
linei
n vo
imm
e m
itata
ja
arv
ioid
a ed
isty
mis
täm
me?
Pyr
itään
otta
maa
n kä
yttö
ön s
äänn
öllis
esti
tois
tetta
-va
t tu
rva
llisu
usky
sely
t ja
mitt
auks
et a
sukk
aide
n ja
yh
teis
öjen
turv
allis
uusk
äsity
sten
keh
ittym
isen
seu
-ra
amis
eksi
.
E
dist
etää
n ul
kom
aala
iste
n ko
tout
umis
ta a
luee
lle.
P
ositi
ivis
ta s
osia
alis
ta lä
hiko
ntro
llia
kehi
tetä
än ja
tu
etaa
n.
A
senn
ekas
vatu
sta
keh
itetä
än, s
elvi
ttäm
ällä
mm
. Li
ons
Que
st-o
hjel
man
tar
joam
ia m
ahdo
llisu
uksi
a.
TU
RV
AL
LIN
EN
LII
KK
UM
INE
N
A
sioi
ntiin
, ark
een
ja v
apaa
-aik
aa li
ittyv
än t
urva
lli-
sen
liikk
umis
en e
dist
ämin
en ja
siih
en li
ittyv
ien
lii-
kenn
erat
kais
ujen
ja -
sään
töje
n no
udat
tam
isen
ko-
rost
amin
en
V
arm
iste
taan
kou
lula
isill
e tu
rval
liset
kou
lure
itit j
a tu
rval
linen
kou
lum
atka
mm
. jou
kkol
iiken
tees
sä.
T
urva
llist
a lii
kenn
ekäy
ttäy
tym
istä
maa
lla ja
ves
illä
edis
tetä
än e
rilai
sin
kam
panj
oin.
M
ootto
rikel
kkai
luun
liitt
yvät
yrit
ykse
t ja
kerh
ot s
ekä
kunn
at ja
pol
iisi k
ehitt
ävät
akt
iivis
ta ja
jous
tava
a yh
-te
isty
ötä
turv
allis
en ja
sää
nnös
ten
muk
aise
n ke
lk-
kailu
n va
rmis
tam
isek
si s
eutu
kunn
assa
.
R
aska
anlii
kent
een
ja v
aara
llist
en a
inei
den
kulje
tus-
reiti
t jär
jest
etää
n en
nako
ivas
ti m
ahdo
llisi
mm
an t
ur-
valli
siks
i mon
iala
isel
la s
eutu
kunn
allis
ella
yht
eist
yöl-
lä.
H
yöty
liike
ntee
n su
jum
inen
turv
ataa
n.
V
alai
stuk
sen
ja m
uun
liike
nnet
urva
llisu
utta
edi
stä-
vän
tekn
iikan
akt
iivis
ta h
yväk
sikä
yttö
ä lis
ätää
n.
N
uoril
le k
ulje
ttaj
ille
anne
taan
koh
denn
ettu
a lii
ken-
netu
rval
lisuu
sval
istu
sta.
Ju
lkis
ta li
iken
nett
ä ke
hite
tään
seu
dulla
liik
kum
isen
to
delli
sena
vai
htoe
hton
a.
K
evye
n lii
kent
een
onne
tto-
muu
det
seut
ukun
nass
a
T
ielii
kenn
eonn
etto
muu
det s
eu-
tuku
nnas
sa
V
esili
iken
neon
nett
omuu
det
M
aast
oliik
enne
onne
ttom
uude
t
Ju
lkis
en li
iken
teen
vuo
roje
n ja
ni
iden
käy
ttäjie
n m
äärä
LÄ
HE
ISV
ÄK
IVA
LL
AN
VÄ
HE
NT
ÄM
INE
N
K
oton
a ko
etun
väk
ival
lan
pelk
o vä
hene
e ja
last
en
ja n
uort
en s
eksu
aalis
en h
yväk
sikä
yttö
ä eh
käis
-tä
än a
iem
paa
teho
kkaa
mm
in
K
odit,
kou
lut s
ekä
mm
. ter
veyd
enho
ito s
aate
taan
ak
tiivi
sim
mik
si o
sapu
olik
si o
ngel
mie
n se
uran
nass
a ja
niid
en r
atka
isem
isen
käy
nnis
täm
ises
sä ja
avu
n-ta
rjoaj
iin s
uunt
autu
vass
a yh
teyd
eno
toss
a.
P
syko
sosi
aalis
en k
riisi
avun
saa
nti t
urva
taan
ja s
itä
kosk
evaa
yht
eist
yötä
keh
itetä
än.
S
osia
alis
et tu
kive
rkot
ja n
iihin
liitt
yvät
info
rmaa
tio-
ketju
t saa
teta
an a
ukot
tom
iksi
.
La
sten
suoj
elul
ain
muk
aist
en il
moi
tust
en te
kem
istä
ak
tivoi
daan
.
Lä
hisu
hdev
äkiv
alla
n ho
itopr
oses
sien
yllä
pito
a ke
hi-
tetä
än ja
sen
seu
rant
aan
luod
aan
uus
ia a
rvio
intiv
ä-lin
eitä
.
Lä
hisu
hdev
äkiv
alla
n en
nalta
ehkä
isyn
pro
sess
i /
ketju
kuv
ataa
n.
V
äkiv
alta
rikok
set k
otira
uhan
su
ojaa
mal
la a
luee
lla
P
syko
sosi
aalis
en k
riisi
avun
ky
synn
än m
äärä
seu
tuku
nnan
ku
nnis
sa
La
sten
suoj
elui
lmoi
tust
en m
ää-
rä /
vira
nom
aine
n
S
uunn
itelm
at
H
uost
aano
ttoje
n m
äärä
Lä
hest
ymis
kiel
lot
VA
RA
UT
UM
INE
N
V
äest
önsu
ojel
u, v
alm
iuss
uunn
ittel
u ja
muu
var
au-
tum
inen
on
enna
koiv
aa, y
htei
styö
peru
stei
sta
ja
test
attu
a
P
oten
tiaal
iset
ris
kitil
ante
et k
arto
iteta
an ja
niih
in
vara
udut
aan
huol
ellis
ella
val
miu
ssuu
nnitt
elul
la, j
ota
tuet
aan
sään
nölli
sin
harjo
ituks
in.
Y
htei
styö
pohj
aa la
ajen
neta
an s
eutu
kunn
allis
esti.
V
arm
iste
taan
suu
nnite
lmie
n aj
anta
sais
uus.
S
uunn
itelm
ien
mää
rät
YL
EIS
IÄ P
AIK
KO
JA K
OS
KE
VA
N V
ÄK
IVA
LL
AN
TO
RJU
NT
A
V
äkiv
alta
isen
käy
ttäy
tym
isen
ja v
äkiv
alla
n ai
heut
-ta
maa
pel
ko v
ähen
ee t
yöpa
ikoi
lla ja
yle
isill
ä pa
i-ko
illa
ja tu
rval
lisuu
den
tunn
e ke
hitty
y m
yönt
eise
en
suun
taan
Y
leis
ötila
isuu
ksia
kos
keva
pää
töks
ente
ko s
ekä
maj
oitu
s-,
ravi
tsem
us-
ja m
atka
iluel
inke
inon
har
joit-
tam
inen
sek
ä va
lvon
ta ja
keh
ittäm
inen
kyt
ketä
än
tiivi
isti
täm
än o
hjel
man
turv
allis
uus-
ja v
iihty
isyy
sta-
voitt
eide
n sa
avut
tam
ispy
rkim
yksi
in.
Y
leis
ötila
isuu
ksie
n hu
olel
linen
om
aeht
oine
n ja
en-
nako
lline
n tu
rval
lisuu
s- ja
pel
astu
ssuu
nnitt
elu
ote-
taan
pää
sään
nöks
i kai
kkia
yli
500
osan
otta
jan
tilai
-su
uksi
a ko
skie
n se
kä m
uullo
inki
n ta
rvitt
aess
a
V
alvo
ntaa
lisä
tään
ja u
usia
yht
eist
yöm
uoto
ja k
ehi-
tetä
än.
T
oim
ijoita
pyr
itään
saa
maa
n lis
ää m
ukaa
n v
erko
s-to
mai
seen
toi
min
taan
.
K
atut
urva
llisu
usin
deks
i
S
eksu
aalir
ikos
ten
mää
rä
V
äkiv
alta
rikos
ten
mää
rä
YH
TE
ISÖ
LL
ISY
YS
Y
htei
sölli
syys
kor
ostu
u se
udul
la.
Per
heid
en m
er-
kity
s tu
rval
lisuu
den
peru
syks
ikkö
nä k
asva
a ja
tä-
mä
on s
aatu
seu
dulla
näk
yväs
ti ja
vai
kutta
valla
ta
valla
esi
lle
Y
htei
sölli
stä
edis
tävä
ä so
siaa
lista
toim
inta
a lis
ä-tä
än k
aiki
ssa
alue
en k
unni
ssa
ja n
äide
n ke
skin
äist
ä se
udul
lista
yht
eist
oim
inta
a ke
hite
tään
.
A
sukk
aide
n n
euvo
ntaa
ja o
past
usta
sek
ä nä
iden
ta
rvits
emaa
kri
isia
pua
keh
itetä
än.
K
ehite
tään
ras
ism
inva
stai
sia
toim
ia ja
val
istu
sta
alue
en k
anta
väes
tölle
lisä
tään
.
R
asis
tiste
n rik
oste
n m
äärä
VA
ST
UU
LL
INE
N V
AN
HE
MM
UU
S
V
astu
ullin
en v
anhe
mm
uus
ong
elm
ien
enna
kkot
or-
junn
assa
toi
mii
ja t
uott
aa e
ntis
tä p
arem
pia
tulo
k-si
a
V
anhe
mm
uude
n pe
ruse
lem
entte
jä k
oros
teta
an ja
va
nhem
pan
a ol
emis
ta tu
etaa
n m
m.
perh
ekur
ssei
n (m
m. p
erhe
valm
ennu
kset
) ja
eri
lais
in t
ilais
uuks
in.
N
uoris
olle
lisä
tään
hyv
iä ta
poja
kos
keva
a kä
yttä
y-ty
mis
valis
tust
a.
E
läm
änha
llinn
an o
petu
s ot
etaa
n m
ukaa
n op
into
-oh
jelm
iin k
oulu
issa
.
T
ueta
an p
erhe
iden
yht
eisi
ä ha
rras
tusm
ahdo
llisu
uk-
sia.
K
oros
teta
an v
anhe
mm
ille
esim
erki
llisy
yden
mer
ki-
tyst
ä la
psill
een.
V
anhe
mm
uutta
tuet
aan
vert
aist
oim
inna
n ja
erit
yist
ä tu
kea
tarv
itsev
ille
perh
eille
kot
i- ja
per
hety
ön a
vulla
.
N
uort
en h
enki
löid
en t
ekem
ien
rikos
ten
mää
rä
N
uort
en k
iinni
- ja
säi
löön
otto
-je
n m
äärä
t
La
sten
suoj
elui
lmoi
tust
en m
ää-
rä
TU
RV
AL
LIN
EN
IKÄ
ÄN
TY
MIN
EN
T
urva
lline
n ik
äänt
ymin
en lu
o ha
lukk
uutta
asu
a al
ueel
la
Lä
hipa
lvel
uper
iaat
etta
edi
stet
ään
kaik
illa
aloi
lla.
Li
ikku
mis
en e
stee
ttöm
yytt
ä ed
iste
tään
.
K
ehite
tään
sel
vite
ttyi
hin
tarp
eisi
in ja
asi
akka
iden
od
otuk
siin
per
ustu
vaa
palv
elui
den
laat
ua.
Ik
äänt
yväl
le v
äest
ölle
suu
nnat
tua
, koh
denn
ettu
a to
imin
taa
ja t
iedo
ttam
ista
lisä
tään
ja k
ehite
tään
.
A
vun
kuts
umuo
toja
keh
itetä
än.
T
ueta
an ik
äih
mis
ten
vies
tintä
tekn
iste
n ta
itoje
n k
e-hi
ttäm
istä
.
Jä
rjest
etää
n ik
äihm
isill
e tu
rval
lisee
n ik
äänt
ymis
een
liitt
yviä
erit
yisk
urss
eja.
Y
li 60
-vuo
tiais
iin k
ohdi
stun
ei-
den
rikos
ten
mää
rä
T
yyty
väis
yysk
yse
ly
Y
RIT
YS
TO
IMIN
TA
Y
ritys
ten
toim
inna
n hä
iriöt
ön t
oteu
tum
inen
tur
va-
taan
ja y
ritys
toim
inta
an tu
odaa
n m
ukaa
n hy
vän
arje
n el
emen
ttejä
Y
ritys
ten
työ
voim
an r
ekry
toin
teih
in k
iinni
tetä
än
huo
mio
ta a
ktiiv
ises
ti
T
yötu
rval
lisuu
sris
keih
in k
iinni
tetä
än h
uom
iota
K
ehite
tään
yrit
yste
n ja
asi
asta
kiin
nost
unei
den
mui
den
toim
ijoid
en k
äyttö
ön s
eudu
llise
sti t
oteu
tet-
tava
a tu
rval
lisuu
skou
lutu
sta,
-se
min
aare
ja ja
-
neuv
onta
a.
Y
ritys
ten
ma
rkki
noin
niss
a o
teta
an ir
ti ka
ikki
tur
valli
-su
udes
ta ja
viih
tyis
yyde
stä
saat
ava
hyöt
y ja
eri
toim
ijaos
apuo
let
tuke
vat
sitä
mah
dolli
suuk
sien
sa
muk
aan.
Y
rityk
set k
äyttä
vät a
ktiiv
ises
ti re
kryt
oinn
in tu
rvan
a tu
rval
lisuu
ssel
vity
ksiä
.
J
älki
käte
isen
to
imin
nan
tav
oit
teet
J
älki
käte
iset
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
AP
U U
HR
EIL
LE
R
ikos
ten
uhrik
si jo
utun
eide
n ja
niid
en s
eura
uksi
s-ta
kär
sim
ään
jout
unei
den
autt
amin
en
on s
eudu
lle
omin
aist
a
P
syko
sosi
aalis
en a
vun
palv
elui
ta la
ajen
neta
an ja
ke
hite
tään
kok
o se
utuk
unta
kat
tava
ksi.
T
urva
taan
turv
akot
ipal
velu
iden
riit
tävä
mää
rä ja
sa
atav
uus
mah
dolli
sim
man
lähe
ltä ja
hel
post
i.
T
oim
ijoid
en k
eski
näis
tä ti
etoj
enva
ihto
a ja
yht
eisp
e-liä
edi
stet
ään
uhrie
n au
ttam
ises
sa.
R
iski
jout
ua r
ikok
sen
uhri
ksi
seut
ukun
nan
eri k
unni
ssa
A
luee
n tu
rvak
odit
ja n
iiden
kä
yttä
jäm
äärä
t
RIK
OL
LIS
EK
SI R
EK
RY
TO
ITU
MIS
EN
T
OR
JUN
TA
R
ikol
lisel
le u
ralle
aja
utum
ista
ehk
äist
ään
akt
iivi-
sest
i laa
jalla
vira
nom
ais-
ja y
htei
styö
llä
P
äiht
eide
n vä
ärin
käyt
ön tu
nnis
tam
ista
osa
na r
ikol
-lis
ta ja
syr
jäyt
ynyt
tä k
äytt
äyty
mis
tä k
ehite
tään
.
V
arha
isen
puu
ttum
isen
pai
noar
voa
lisät
ään.
K
ohde
nnet
tua
asen
neka
svat
usta
ja v
alis
tust
a e
ten-
kin
onge
lma-
ja r
iski
ryhm
ille
anne
taan
aie
mpa
a en
emm
än.
H
oito
onoh
jaus
ta te
host
etaa
n ja
hoi
to-
ja tu
kim
uoto
-ja
keh
itetä
än in
nova
tiivi
sest
i.
R
ikos
kier
teen
kat
kais
emis
een
täht
äävi
ä m
onia
lais
ia
toim
ia li
sätä
än ja
teh
oste
taan
.
E
nsik
erta
lais
ten
rikok
sent
eki-
jöid
en m
äärä
H
oito
on o
hjat
tuje
n m
äärä
A
lle 1
8-vu
otia
iden
teke
mät
rik
okse
t
P
ÄIH
TE
IDE
N V
ÄÄ
RIN
KÄ
YT
ÖN
TO
RJU
NT
A
P
äiht
eide
n vä
ärin
käyt
ön ja
siit
ä ai
heut
uvie
n ne
ga-
tiivi
sten
ilm
iöid
en ja
seu
raa
mus
ten
enna
ltaeh
käi-
sem
inen
on
arki
päiv
ää m
onip
uolis
in y
htei
stoi
min
H
uum
eide
n vä
littä
jä-
ja k
äyttä
järe
nkai
den
hajo
tta-
mis
ta e
dist
etää
n ak
tiivi
sest
i ja
niid
en s
ynty
mis
tä p
y-rit
ään
estä
mää
n en
nalta
ehkä
isev
in to
imin
.
K
oros
teta
an v
astu
ullis
ta a
lkoh
olin
ann
iske
lua
ja
vähi
ttäi
smyy
ntiä
ja n
äide
n va
lvon
taa
lisä
tään
.
H
arra
stet
iloja
pyr
itään
lisä
ämää
n se
kä lu
omaa
n al
ueel
le m
m. n
ettik
ahvi
lato
imin
taa.
K
ehite
tään
seu
tuku
nnan
laaj
uisi
a uu
sia
yhte
isty
ö-m
uoto
ja ja
ka
mpa
njoi
ta.
P
alja
stet
tuje
n hu
umer
ikos
ten
mää
rä
A
nnis
kelu
a ja
väh
ittäi
smyy
ntiä
ko
skev
ien
huom
autu
sten
, m
yynt
ikie
ltoje
n ja
ann
iske
lulu
-pi
en p
eruu
tust
en m
äärä
3.
Y
hte
isty
öp
rose
ssie
n n
äkö
kulm
a
Str
ateg
iset
tav
oit
teet
M
enes
tyst
ekijä
t M
itta
rit
E
nn
alta
ehkä
isev
än t
oim
inn
an t
avo
itte
et
En
nal
taeh
käis
evät
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
KO
KO
NA
ISK
UV
AN
HA
HM
OT
TA
MIN
EN
K
okon
aisp
rose
ssi t
iedo
stet
aan
ylei
sest
i tur
valli
-su
utee
n ja
viih
tyis
yyte
en li
ittyv
issä
kys
ymyk
siss
ä
O
sapu
olet
saa
ttava
t käy
tettä
viss
ään
olev
at t
iedo
t pa
lvel
emaa
n yh
teis
tä p
ääm
äärä
ä a
siaa
sää
tele
vien
no
rmie
n pu
ittei
ssa
V
iihty
isyy
ttä ja
turv
allis
uutta
edi
stäv
ien
inno
vaat
ioi-
ta e
tsitä
än a
ktiiv
ises
ti ja
niid
en h
yväk
sikä
yttö
var
-m
iste
taan
.
Mill
aisi
a ol
oja
kohd
en h
alua
mm
e yh
dess
ä ed
etä
vähi
telle
n ta
voite
tilan
saav
utta
akse
mm
e?
Jotta
onn
istu
mm
e va
ikut
tam
aan
turv
allis
uude
n ja
tu
rval
lisuu
den
tunt
een
sekä
hyv
invo
inni
n m
yönt
eise
en
kehi
ttym
isee
n, m
itä m
eidä
n pi
tää
tehd
ä?
Mill
aisi
n vä
linei
n vo
imm
e m
itata
ja
arv
ioid
a ed
isty
mis
täm
me?
YH
TE
IST
YÖ
MU
OD
OT
K
äytö
ssä
on h
yvin
suu
nnite
llut y
htei
styö
pros
essi
t,
joss
a vi
estin
tä,
suun
nitt
elu
ja s
eura
nta,
par
hais
ta
käyt
änte
istä
opp
imin
en s
ekä
osal
listu
min
en t
oim
i-va
t hyv
in
M
uodo
stet
aan
uusi
a tu
rval
lisuu
tta
lisää
viä
ja t
urva
l-lis
uude
n tu
nnet
ta k
ehitt
äviä
yht
eist
yöve
rkos
toja
ja
kum
ppan
uuss
uhte
ita.
K
ansa
lais
ten,
yht
eisö
jen
ja v
irano
mai
sten
sek
ä m
uide
n to
imijo
iden
val
vont
ayht
eist
yötä
keh
itetä
än
ylei
sen
järje
styk
sen
ja tu
rval
lisuu
den
säily
ttäm
isek
-si
ja p
aran
tam
isek
si s
ekä
mm
. liik
ente
en v
alvo
n-na
ssa,
alk
ohol
itark
astu
ksis
sa ja
yle
isöt
ilais
uuks
iin
liitty
väss
ä ta
rkas
tust
oim
inna
ssa.
Jä
rjest
etää
n yh
teis
iä tä
män
ohj
elm
an ta
voitt
eita
ed
istä
viä
hank
keita
ja p
roje
ktej
a.
YH
TE
INE
N K
IEL
I JA
TIE
TO
JEN
VA
IHT
O
A
luee
lla h
arjo
iteta
an a
ktiiv
ista
ja s
aum
aton
ta e
ri to
imijo
iden
kes
kinä
istä
yht
eist
yötä
ja t
ieto
jenv
aih-
toa
häiri
ökäy
ttäy
tym
isen
ja t
urva
llisu
usuh
kien
tor
-ju
mis
eksi
mm
. niih
in e
nnal
ta v
arau
tum
alla
E
dist
etää
n yh
teis
en k
iele
n m
uodo
stum
ista
mm
. yh
teis
ellä
kou
lutu
ksel
la ja
mui
lla y
htei
stoi
min
tatil
ai-
suuk
silla
Lu
odaa
n uu
sia
kesk
uste
luyh
teis
työf
ooru
mei
ta ja
sä
ännö
llisi
ä ta
paam
isia
tav
oitt
eelli
sine
asi
alis
toi-
neen
.
O
sapu
olet
järje
stäv
ät tä
män
ohj
elm
an ta
voitt
eita
pa
lvel
evia
tap
ahtu
mia
.
RO
OL
IT J
A V
AS
TU
UA
LU
EE
T
V
irano
mai
syht
eist
yön
rool
it on
tark
enne
ttu m
m.
hyvä
n ar
jen
kehi
ttäm
isto
imie
n ve
tova
stuu
n os
alta
K
ehite
tään
uus
ia ja
aie
mm
in k
äytö
ssä
olle
ita y
h-te
isty
ösop
imus
mal
leja
.
H
ankk
eide
n ja
pro
jekt
ien
sekä
ver
kost
ojen
ved
on
selk
eä v
astu
utta
min
en s
ekä
rool
eist
a ja
teht
ävis
tä
sopi
min
en v
arm
iste
taan
.
V
astu
ullis
ten
ohja
ajie
n m
äärä
ä s
eura
työh
ön li
sä-
tään
.
Jä
rjest
etää
n sä
ännö
llisi
ä pa
laut
e- ja
keh
ityst
ilai-
suu
ksia
vira
nom
aist
en, y
ritys
ten
ja jä
rjest
öjen
väl
il-lä
.
J
älki
käte
isen
to
imin
nan
tav
oit
teet
J
älki
käte
iset
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
RIK
OS
PR
OS
ES
SI
JA T
ÄY
TÄ
NT
ÖÖ
NP
AN
O
N
opea
n ja
oik
eude
nmuk
aise
n rik
ospr
oses
sin
ja
täyt
äntö
önpa
non
kehi
ttäm
inen
ja r
ikos
hyöd
yn ta
-ka
isin
saan
nin
turv
aam
inen
on
tote
utun
ut
R
ikos
hyöd
yn ja
kor
vaus
ten
aktii
vist
a pe
rintä
ä k
os-
keva
a yh
teis
työt
ä ke
hite
tään
ede
lleen
.
R
anga
istu
sten
ja m
uide
n se
uraa
mus
ten
täy
tän-
töön
pano
a se
kä s
ovitt
elua
edi
stet
ään.
N
uort
en e
situ
tkin
ta-
ja r
ikos
pros
essi
n no
peut
etaa
n.
M
m. s
yyttä
jän,
ver
otta
jan,
pol
iisin
, ulo
soto
n ja
ri-
koss
eura
amus
vira
nom
aist
en y
htei
styö
tä ti
ivis
tetä
än
luom
alla
ent
istä
toim
ivam
pia
yhte
isty
öket
juja
T
akai
sin
saad
un r
ikos
hyöd
yn
koko
nais
mää
rä
O
nnis
tune
iden
sov
ittel
ujen
m
äärä
JÄL
KIP
UIN
TI
M
onia
mm
atill
iste
n ry
hmie
n lu
omin
en r
ikos
ten
jäl-
kipu
intii
n on
tote
utun
ut
O
sapu
olet
sop
ivat
kes
kenä
än y
htei
stä
pel
isää
n-nö
istä
.
K
ehite
tään
seu
tuku
nnal
lista
deb
riefin
g-to
imin
taa.
O
ngel
mat
ilant
eet p
yritä
än a
ina
päät
täm
ään
enna
lta
ehkä
isev
ään
opas
tuks
een
ja v
alis
tuks
een
ong
elm
i-en
uus
imis
en m
ahdo
llisu
uden
pie
nent
ämis
eksi
.
VA
LV
ON
NA
N N
ÄK
YM
INE
N
S
eudu
lla h
arjo
iteta
an n
äkyv
ää r
ikos
ten
ja h
äiriö
-kä
yttä
ytym
isen
pal
jast
amis
- ja
val
vont
atoi
min
taa
P
aika
llisp
oliis
in ja
liik
kuva
n po
liisi
n yh
teis
työt
ä s
eu-
tuku
nnas
sa ti
ivis
tetä
än.
P
oliis
in ja
var
tioim
islii
kkei
den
yhte
ispe
liä ti
ivis
tetä
än
E
tsitä
än u
usia
näk
yviä
, yht
eisi
ä va
lvon
tam
uoto
ja ja
-t
apoj
a.
P
oliis
in v
alvo
ntat
oim
inta
a ke
hite
tään
osa
na p
oliis
i-ha
llinn
on r
aken
neuu
dist
usta
.
4.
To
imijo
iden
om
a n
äkö
kulm
a
Str
ateg
iset
tav
oit
teet
M
enes
tyst
ekijä
t M
itta
rit
E
nn
alta
ehkä
isev
än t
oim
inn
an t
avo
itte
et
En
nal
taeh
käis
evät
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
TU
RV
AL
LIS
UU
SS
UU
NN
ITT
EL
U
T
oim
ijaos
apuo
lten
sisä
isen
ja u
lkoi
sen
turv
alli-
suud
en s
uunn
ittel
u on
huo
lelli
sta
ja e
nnak
oiva
a
O
sapu
olet
sito
utuv
at v
apaa
ehto
ises
ti ja
itse
näis
esti
täm
än o
hjel
man
tavo
itte
iden
tote
utta
mis
een
T
oim
ijat t
arki
stav
at o
mat
vis
ions
a ja
str
ateg
ians
a tu
kem
aan
täm
än o
hjel
man
muk
aisi
a to
imia
Y
ksity
iste
n, y
ritys
ten
ja y
htei
söje
n om
ien
toim
ien
teho
kas
turv
allis
uusr
iski
en k
arto
itus,
suo
jato
imie
n su
unni
ttel
u ja
suo
jaus
toim
et to
teut
etaa
n, ta
rkoi
tuk-
senm
ukai
sim
mal
la ta
valla
yht
eist
yöss
ä al
an m
ui-
den
toim
ijoid
en k
anss
a.
ES
IME
RK
ILL
ISY
YS
T
oim
ijat k
anta
vat v
astu
uns
a es
imer
killi
syyd
estä
om
issa
toi
mis
sa
T
oim
ijat p
yrki
vät e
dist
ämää
n tä
män
ohj
elm
an ta
-vo
ittei
ta o
mak
ohta
isel
la e
sim
erki
llään
sek
ä ja
ka-
mal
la ti
etoa
täm
än o
hjel
ma
sisä
llöst
ä m
yös
mui
lle
oman
ala
nsa
toim
ijoill
e se
utuk
unna
ssa
sekä
om
ille
sido
sryh
mill
een
ja k
umpp
anei
lleen
.
O
hjel
man
tavo
ittee
nase
ttelu
saa
teta
an k
oko
henk
i-lö
stön
tie
toon
ja s
e pi
detä
än m
iele
ssä
arje
n to
imin
-na
ssa.
T
oim
ijaos
apuo
let h
uole
htiv
at o
man
hen
kilö
stön
sä
täm
än o
hjel
man
tavo
itte
iden
tote
utta
mis
en e
delly
t-tä
väst
ä ko
ulut
ukse
sta
ja m
uide
n va
lmiu
ksie
n ja
to
imin
tam
ahdo
llisu
uksi
en lu
omis
esta
tarv
ittae
ssa
yhte
isty
össä
mui
den
toim
ijoid
en k
anss
a.
P
anos
teta
an tu
rval
lisuu
den
ja v
iihty
isyy
den
kehi
t-tä
mis
een
täht
äävä
än to
imin
tata
paan
.
Mill
aisi
a ol
oja
kohd
en h
alua
mm
e yh
dess
ä ed
etä
vähi
telle
n ta
voite
tilan
saav
utta
akse
mm
e?
Jotta
onn
istu
mm
e va
ikut
tam
aan
turv
allis
uude
n ja
tu
rval
lisuu
den
tunt
een
sekä
hyv
invo
inni
n m
yönt
eise
en
kehi
ttym
isee
n, m
itä m
eidä
n pi
tää
tehd
ä?
Mill
aisi
n vä
linei
n vo
imm
e m
itata
ja
arv
ioid
a ed
isty
mis
täm
me?
SIT
OU
TU
MIN
EN
H
aluk
kuus
sito
utua
yht
eisi
in ta
voitt
eisi
in ja
yht
eis-
työh
ön o
n ko
rkea
lla
T
oim
ijaos
apuo
let
kehi
ttäv
ät a
ktiiv
ises
ti os
allis
tum
is-
taan
uus
iin, t
ämän
ohj
elm
an m
ukai
siin
yht
eist
yö-
verk
osto
ihin
, huo
leht
ivat
vas
tuul
leen
tule
vist
a te
h-tä
vist
ä ja
ope
ttel
evat
tunt
em
aan
muu
t ve
rkos
ton
osap
uole
t.
Id
eari
kkai
ta h
enki
löitä
kan
nust
etaa
n m
ukaa
n tu
rval
-lis
uusy
htei
styö
hön
sekä
turv
allis
uutta
ja v
iihty
isyy
t-tä
edi
stäv
ien
inno
vaat
ioita
ets
itään
jatk
uvas
ti ak
tii-
vise
sti.
H
yvän
arje
n el
emen
ttejä
tuke
vaa
”spo
nsor
i-to
imin
taa”
suos
itaa
n.
Jä
rjest
etty
jen
koul
utus
tilai
-su
uksi
en m
äärä
K
oulu
tuss
uunn
itelm
at
EN
NA
KO
INT
I
T
ulev
aisu
uden
enn
akoi
nti j
a va
raut
umin
en o
mal
la
toim
ialu
eella
ja –
alal
la o
n ar
kipä
iväi
stä
ja tu
loks
el-
lista
T
yöyh
teis
öt lu
ovat
kuk
in it
selle
en o
mat
tul
evai
suu-
den
enna
koin
timal
linsa
ja ta
rvitt
aess
a tu
keut
uvat
to
iste
nsa
vast
aavi
in jä
rjest
elm
iin ja
pyr
kivä
t site
n ke
hittä
mää
n hy
vin
voin
tiin,
viih
tyis
yyte
en ja
turv
alli-
suut
een
liitty
viä
toim
iaan
.
Y
htei
söje
n to
imin
taym
pär
istö
jen
seur
anta
ja a
na-
lyys
itoim
inna
ssa
huom
ioid
aan
täm
än o
hjel
man
tar-
peet
.
RIK
OK
SE
NT
EK
OM
AH
DO
LL
ISU
UK
SIE
N
V
ÄH
EN
TÄ
MIN
EN
R
ikok
sent
eko
mah
dolli
suuk
sia
vähe
nnet
ään
suu
n-ni
telm
allis
esti
ja v
aiku
ttava
lla ta
valla
O
sapu
olet
suo
ritta
vat i
tsen
äisi
ä ris
kian
alyy
seja
se
kä ja
kava
t täs
tä s
ynty
nyttä
julk
ista
tiet
oa to
isil-
leen
.
Y
ksity
isen
turv
a-al
an p
alve
luita
hyö
dynn
etää
n m
ahdo
llisi
mm
an la
ajal
ti.
R
ikok
sent
ekot
ilais
uuks
ien
min
imoi
ntia
keh
itetä
än
mm
. pot
entia
alis
ten
rikol
lisuu
den
koht
eide
n ra
ken-
teel
lista
suo
jaus
ta ja
pim
eän
ajan
val
aisu
a lis
ää-
mäl
lä.
E
nnak
oiva
a va
lvon
tate
knol
ogia
n h
yväk
sikä
yttö
ä lis
ätää
n.
V
alvo
nta-
ja v
artio
intit
oim
inna
n li
sääm
istä
sel
vite
-tä
än.
M
urta
utum
alla
suo
ritet
tuje
n rik
oste
n m
äärä
A
luee
n to
imija
t pan
osta
vat o
mie
n tie
totu
rval
lisuu
s-ra
tkai
suje
nsa
osal
ta p
itkäl
le v
iety
yn t
ieto
turv
aon-
gelm
ien
enn
alta
ehkä
isyy
n.
T
YÖ
SU
OJE
LU
T
ehok
as t
yösu
ojel
u on
toim
ijoill
e tä
rkeä
ja a
ktiiv
i-se
sti h
allin
nass
a ty
öpai
koill
a
T
oim
ijoid
en ty
ösuo
jelu
ohje
lmat
saa
teta
an li
njaa
n tä
män
ohj
elm
an ta
voitt
eid
en k
anss
a.
T
yöhy
vinv
oint
ia e
dist
etää
n ja
syr
jintä
torju
taan
työ-
paik
oilla
.
T
yöta
patu
rmie
n m
äärä
S
yrjin
tärik
oste
n m
äärä
Y
MP
ÄR
IST
ÖN
SU
OJE
LU
S
eudu
lla h
arjo
iteta
an e
nnak
oiva
a ym
päris
töva
-hi
nkoj
en to
rjunt
aa
Y
mpä
ristö
vaik
utus
ten
arvi
oint
ia ja
arv
ioih
in li
ittyv
ää
tieto
jenv
aiht
oa k
ehite
tään
ja li
sätä
än.
Y
htei
styö
mu
otoj
a ja
–ha
nkke
ita s
ekä
palja
stun
ei-
den
vahi
nkoj
en m
onia
lais
ta t
utki
ntaa
keh
itetä
än.
Y
mpä
ristö
rikos
ten
mää
rä
Ilm
itulle
iden
ym
päris
töva
hink
o-je
n m
äärä
V
AP
AA
EH
TO
IST
OIM
INT
A
S
eutu
kunn
an tu
rval
lisuu
den
ja v
iihty
isyy
den
edis
-tä
mis
een
täht
äävä
vap
aaeh
tois
toim
inta
on
alue
el-
la a
ktiiv
ista
ja m
onip
uolis
ta
E
dist
etää
n yh
teis
vast
uun
ilmap
iiriä
.
V
apaa
ehto
isto
imin
taa
tuet
aan,
laaj
enne
taan
ja k
e-hi
tetä
än tu
ntuv
asti.
Lu
odaa
n ka
nnus
timia
osa
llist
umis
elle
.
K
oulu
tust
ilais
uuks
ien
mää
rä
J
älki
käte
isen
to
imin
nan
tav
oit
teet
J
älki
käte
iset
to
imet
A
rvio
inn
in v
älin
eet
Y
HD
EN
MU
KA
INE
N P
UU
TT
UM
INE
N
P
uuttu
min
en o
n nä
kyvä
ä ja
itse
näis
tä, m
utta
yh-
teis
en li
njan
muk
aist
a tu
rval
lisuu
styö
tä ja
viih
tyi-
syyd
en e
dist
ämis
tä
A
ktiiv
ista
ja v
iivyt
ykse
tönt
ä pu
uttu
mis
ta h
avai
ttuih
in
onge
lmiin
ja n
iihin
liitt
yvää
rat
kais
ujen
ets
imis
tä y
h-te
isty
över
kost
ojen
avu
lla tu
etaa
n.
T
oim
ijaos
apuo
let h
uole
htiv
at, e
ttä ty
öyht
eisö
n ta
i to
imija
in t
yö-
ja tu
rval
lisuu
sväl
inee
t ja
työy
mpä
rist
ö
ovat
täm
än o
hjel
man
tote
utta
mis
en k
anna
lta r
iittä
-vi
ä ja
aja
nmuk
aisi
a.
O
sapu
olet
tuke
utuv
at u
lkop
uolis
een
asia
ntun
tija-
apuu
n ja
–pa
lvel
uun
niil
tä o
sin,
kui
n om
at r
esur
ssit
eivä
t sal
li tä
män
ohj
elm
an to
teut
tam
ista
tai t
urva
lli-
sen
ja v
iihty
isän
toim
inta
ympä
ristö
n ke
hittä
mis
tä.
SIS
ÄIN
EN
VA
LV
ON
TA
S
eudu
lla h
arjo
iteta
an te
hoka
sta
sisä
istä
val
vont
a-
ja ta
rkas
tust
oim
inta
a, jo
ka jo
htaa
osa
ltaan
turv
al-
lisuu
song
elm
ien
vähe
nem
isee
n ja
toim
inna
n la
a-du
n ko
hoam
isee
n
T
oim
ijaos
apuo
let
varm
ista
vat n
opea
n re
agoi
ntik
y-vy
n ilm
enne
isiin
turv
allis
uutta
ja v
iihty
isyy
ttä v
aa-
rant
aviin
ilm
iöih
in.
S
isäi
sess
ä va
lvon
nass
a ja
tark
astu
kses
sa h
avai
tut
rikk
omuk
set
saat
etaa
n ta
rvitt
aess
a vi
rano
mai
sten
tu
tkitt
avak
si.
E
ri to
imia
loill
a py
ritää
n ke
hittä
mää
n yh
teis
iä ja
yh-
den
muk
aisi
a si
säis
en v
alvo
nnan
mal
leja
.
*
*
*
Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta (Jämsä / Kuhmoinen) Pelastustoimi, Poliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiointi, Hätäkeskus, Rakennusvalvonta
Osoitevarmuuslomake palautetaan Jämsän poliisiasemalle Email: [email protected] Fax: 071 874 6519
OSOITEVARMUUS Kiinteistön osoitetiedoissa / saavutettavuudessa on havaittu seuraavia puutteita: Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (paikkatieto)
Navigaattori ei tunnista kohdetta □
Hälytysilmoituksessa väärä osoitetieto □
Kadun / tien nimeä ei ole kartassa tai se on väärä (muuttunut osoitetieto) □
Toinen samanniminen osoite tai muuten harhauttava paikkatieto □ Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (osoitetieto)
Kadun- / tien nimikyltti puuttuu tai väärä kadun nimi (muuttunut osoitetieto) □
Haja-asutusalueella kiinteistöön vievän tien alussa ei ole osoitenumeroa □
Kiinteistöstä puuttuu osoitenumero □
Osoitenumero näkyy epäselvästi (liian pieni tai ei erotu taustasta) □
Taajama-alueella julkisen rakennuksen osoitenumeroa ei ole valaistu □ Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (muu epävarmuustekijä)
Pelastustiellä on pysäköity ajoneuvo □
Pelastustiellä on muu ajoeste (esim. ”betoniporsas”) □
Tiellä tai kadulla on ajoeste (esim. lukittu portti tai kaatunut puu) □
Katu tai tie on huonokuntoinen (auraamatta, liukas, routa tai muu syy) □
Kiinteistölle ei ole ajokelpoista tietä □
Reitillä on lossi tai muu hidaste (esim. tietyö) □
Jokin muu kiinteistön saavutettavuuteen vaikuttava tekijä □ Kiinteistön / kohteen osoite: Korjausehdotus: Muita osoitevarmuuteen vaikuttavia lisätietoja: Paikka / pvm. Toimija / ilmoittajan nimi:
Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta Jämsä / Kuhmoinen OSOITEVARMUUSLOMAKE - toimintaseloste Lomaketta käytetään Jämsän seutukunnan paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja se toimii eri toimijoiden palautelomakkeena. Toimijoita ovat mm. Pelastustoimi, Poliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiointi, Hätäkeskus ja Rakennusvalvonta. Lomake toimitetaan toimijoille sähköisessä muodossa. Toimintaseloste
- Lomakkeella kerätään tietoa epäselvästi merkityistä, vaikeasti tavoitettavista tai muu-
toin hankalista osoitteista (paikkatieto, osoitetieto, muu epävarmuustekijä). - Eri toimijat kirjaavat lomakkeeseen havaitsemansa epäkohdat kiinteistön / kohteen
osoitteen paikannuksen tai saavutettavuuden näkökulmasta. - Lomake palautetaan Jämsän poliisiasemalle sähköpostilla osoitteeseen
[email protected] tai faksaamalla numeroon 071 874 6519. - Poliisi hoitaa jakelun eteenpäin, korjaustoimenpiteen määrittävälle taholle. - Korjaustoimenpiteen määrittävä taho toimittaa tiedon eteenpäin suorittajalle tai mää-
rää itse puutteen korjattavaksi. - Suorittaja korjaa puutteen ja toimittaa suoritetusta toimenpiteestä palautteen poliisille. - Poliisi kirjaa tiedon ja palaute suoritetusta toimenpiteestä toimitetaan Jämsän Seutu-
kunnan paikallisen turvallisuussuunnittelun pienryhmälle. - Toimenpide kirjataan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun suoritettuna konkreettisena
toimenpiteenä (kooste tietyltä aikaväliltä).
3
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO............................................................................................................................................................. 4
2 TAVOITTEET ......................................................................................................................................................... 5
3 KEURUUN SEUTU ................................................................................................................................................. 5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT........................................................................................................... 6
4.2 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ....................................................................................................................... 7 4.3 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS............................................................................................................................ 7 4.4 ELY - KESKUS .................................................................................................................................................... 8 4.5 KEURUUN SEUDUN SEURAKUNNAT ..................................................................................................................... 8 4.6 ELINKEINOELÄMÄ ............................................................................................................................................... 9 4.7 JÄRJESTÖT......................................................................................................................................................... 10
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE.................................................................................................................. 11
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014 ................................................................. 13
6.1 KUNTATURVALLISUUS.............................................................................................................................. 13 6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN................................................................................... 14 5.3 PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN..................................................................................... 16 6.4 VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS............................................................................................ 16
7 ARVIOINTI JA SEURANTA............................................................................................................................... 18
8 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ.................................................................................... 18
LIITTEET ................................................................................................................................................................. 18
KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO)................................ 18
4
1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Keuruun seudulle, joka käsittää alueen Keu-ruun ja Multian kunnat. Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Keuruun seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.
5
2 TAVOITTEET Keuruun seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omas-ta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta turvalli-suuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhtei-sellä välittämisellä.
Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luominen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennal-taehkäisy on tehokasta.
Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä.
3 KEURUUN SEUTU Keuruun seutu muodostaa yhden turvallisuussuunnitelma-alueen johon kuuluvat 2 Kes-ki-Suomen kuntaa Keuruu (10 645 as) ja Multia (1885 as). Alueen väkiluku on näin ollen noin 12 530 asukasta ja yhteinen pinta-ala 1819,48 km2. Asukastiheys on Keuruulla 8,47 asukasta /maa- km2 ja Multialla 2,57 asukasta /maa- km2 . Keuruun kaupunki muodostuu kolmesta taajamasta joita ovat Keuruu, Haapamäki ja Pihlajaveden asemakylä. Keuruu on monipuolinen ja vireä kaupunki jossa on hyvät pe-ruspalvelut ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet. Keuruu panostaakin tulevaisuudessa ihmisten asumiseen ja viihtyisyyteen sekä alueen elinkeinoelämään Multia on viihtyisä pienkunta joka tarjoaa asukkaille viihtyisän asumisen ja peruspalve-lut. Multia sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella kunnassa ja Multialla on merkittä-viä korkean osaamisen teollisia pienyrityksiä. Kunta on varsin laaja ja asutus on erityi-sen harvaa kirkonkylän ulkopuolella. Keuruun seudulla merkittävänä toimijana on Puolustusvoimien Pioneerirykmentti, joka kouluttaa vuosittain yli tuhat varusmiestä. Seudun kunnat vesistöt, vehreä luonto, vireä vapaa - ajantoiminta, monipuolinen kult-tuuritarjonta sekä hyvät liikunta - ja ulkoilumahdollisuudet ovat seudun merkittävä veto-voima. Keuruun seutu onkin saanut suosiota luontomatkailun kohteena sekä kesäasu-misessa.
6
Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 10 vuoden tarkastelujak-solla 1998 – 2008 negatiivinen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähen-tyminen seudulla jatkuu edelleen. Seudun väestömäärä kasvaa varsinkin kesäaikana olevista kesäasukkaista, joiden myötä väestömäärä nousee n. 3000:lla ihmisellä Väestöennuste: (Tilastokeskus)
Vuodet: 2010 2020 2025 Keuruu 10 703 10 194 10 093 Multia 1 953 1 768 1 727
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Kuntien opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-
7
keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuun-tunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys. 4.2 Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Keuruun seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Keu-ruulla (Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi) ja Multialla. Lisäksi pelastuslaitoksella on sopi-mus Keuruun varuskunnan sotilaspalokunnan kanssa. Lähtökohtana pelastuslaitoksella on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestön-suojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalve-luista Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan. 4.3 Keski-Suomen poliisilaitos
Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa polii-sia toimimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta.
Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella
Poliisilaitoksen toimialueella on 23 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut poliisiasemat ovat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Näiden lisäksi poliisin palvelupisteet ovat Joutsassa ja Viitasaarella. Poliisin lupapalveluauto toimii sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä.
8
4.4 ELY - Keskus
ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Keuruun seudulla ELY - keskus vastaa Keuruun -alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia. 4.5 Keuruun seudun seurakunnat
Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla. Seurakunnilla on olemassa valmiussuunnitelmia, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteis-työssä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat ovat mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henki-lökuntaa on koulutettu kriisiryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kans-sa on järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.
9
4.6 Elinkeinoelämä
Keuruun seudulla toimii satoja erilaisia yrityksiä joita ovat pienyritykset, alihalnkkijoita, teollisuustuotantolaitoksia ja palveluyrityksiä. Elinkeinoelämä on erityisen monipuolista ja seudun vahvat teollisuusyritykset ovat tun-nettuja koko Suomessa. Keuruun seudun avaintuotteita ovat Kaalikääryleet, karkit, kurkut, kirjat, kaapelit, ohutle-vytuotteet, pelletit, sahatuotteet, tekstiilituotteet sekä erilaiset komponentit. Seudun elinkeinorakenne muodostuu palvelutuotannosta 62,5 %, jalostuksesta n. 23,9 %.ja alkutuotannosta 12,45 %. Työvoima oli Äänekoskella 9.270 ja Konnevedellä 1.291 henkeä. Keskimääräinen työt-tömyysaste oli v. 2009 Äänekoskella 14,6 % ja Konnevedellä 13,0 %. Työllisyys-tilanne heikkeni jonkin verran vuoden 2009 aikana. Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 Ääne-koskella 105,1 % ja Konnevedellä 75,0 %. Suurimmat työnantajat seudulla ovat:
Keuruu:
Puolustusvoimat, HT Laser Oy, Otavan Kirjapaino Oy, Juurikkanie-men sairaala, Reka Kaapeli Oy, Keuruun Sähkö Oy, Iso Kirja koulutus – ja konferenssikeskus, Aikamedia, Suomen vesileikkaus Oy, Keski-maa OSK, Keuruun seurakunta, Hotelli Keurusselkä, Töysän linja Oy, Kirjavälitys Oy .
Multia: Multimek Oy, Multilaser Oy, Metsä- Multia Oy, Veljekset Lehtomäki Oy, Multian Saha Oy, Vehkoon asumis – ja koulutuspalveluyhdistys Ry, Talastyö Oy
Seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinorakenteen kehi-tys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri osa-alueilla.
10
4.7 Järjestöt
Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Keuruun seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille hen-kistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta omalla toiminnallaan. Järjestöjä ovat mm.
o Suomen Punainen Risti
o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt
o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL
o Potilasjärjestöt
o Vammaisjärjestöt
o Muut kansanterveysjärjestöt
o Päihdejärjestöt
o Työllistymista tukevat järjestöt
o Asumispalveluja tuottavat järjestöt
Myös liikunta ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.
11
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden voi ajatella muodostuvan ensinnäkin niistä elementeistä, joi-den perusteella hän peilaa omaa näkemystään turvallisuudesta. Tällöin turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapa-turmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mah-dollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat luonnollisesti ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Turvallisuuden tunne muodostuukin ih-misen laajemmasta kokonaiskäsityksestä ja -tunteesta. Esimerkiksi pelko sairastumi-sesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten arkiturvallisuutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mah-dollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat luonnollisesti ihmisen tyytyväisyy-teen ja hyvinvoinnin tasoon. Keuruun seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin välinee-nä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleistä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT – analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkökul-masta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen turvalli-suuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Keuruun seudulla tapahtuneista rikoksista, onnettomuuksis-ta yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän ja Keuruun seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi riippumatta alueesta tai paikasta. Seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koe-taankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Seudulla ikääntyvien määrä kasvaa, mikä lisää riskiä yksin asuvan vanhuksen syrjäytymiselle. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Keuruun seudulla v. 2009 5,50 %:lla; luku-määräisesti hälytyksiä oli n. 100 vähemmän kuin v. 2008.
12
Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät ovat laskeneet Keuruun seudulla sekä huuma-usainerikosten määrä on laskenut. Huumausainerikoksia seudulla tapahtui 10 kpl vuon-na 2009 ja määrä on laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Alkoholin aiheuttamat rikokset näkyvät pääasiassa liikenteessä, missä rattijuopumusten määrä on kasvanut. Lisäksi alkoholin tuomat ongelmat näkyvät julkisilla paikoilla tapah-tuvana juopotteluna ja siitä aiheutuvana häiriökäyttäytymisenä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöllistämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 3 % (219 potilas-ta) ja hoitopäivät vähenivät 9 % vuosina 2003 – 2007. Koti – ja vapaa-ajan tapaturmis-sa Keuruun seudulla kuolee vuosittain keskimäärin 15 ihmistä, missä on ollut kasvua 23 % vuodesta 2007.
Valtatie 18 kulkee Multian kunnan lävitse ja siinä on erityisen paljon raskasta liikennettä. Tie on erityisen kapea ja mutkainen Multian kirkonkylän ja Väätäiskylän välillä ja siinä onkin sattunut useita liikenneonnettomuuksia. Valtatie 23 halkaisee Keuruun itä-länsi suunnassa ja tiellä on erityisen paljon liikennettä. Valtateiden varsilla ei ole kevyenlii-kenteenväyliä kuin pienellä matkalla. Kevytliikenne valta - ja kantatien ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Maanteiden liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Seudulla huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten kasvu, mikä lisää liikenneonnet-tomuuksien riskiä. kääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hiekoituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmaston-muutosten myötä. Liikennevalvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa on paljon tekemistä.
13
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014 Keuruun seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vai-kuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo ai-emmissa kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT- analyysit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kan-nalta. Äänekosken seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY- kes-kuksesta. Keuruun seudulla turvallisuustyöryhmä on valitut turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat asiat:
o Kuntaturvallisuus
o Liikenneturvallisuuden parantaminen
o Perheiden hyvinvoinnin parantaminen
o Vanhusten vointi ja yhteisöllisyys
Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Kuntien eri strategiat sekä ohjelmat tukevat valittujen turvallisuuspainopisteiden toteuttamista.
6.1 KUNTATURVALLISUUS
Arjen turvallisuudessa kunnissa olevien paikallispalveluiden saatavuus lisää turvallisuut-ta. Kun kuntalaisilla on saatavilla tarvittavat paikallispalvelut niin kuntien vetovoima kas-vaa ja asukkaat mieltävät paikan turvalliseksi. Kun vastaavasti paikallispalvelut viedään suuriin keskustoihin niin silloin turvattomuuden tunne lisääntyy. Arjen turvallisuudessa onkin syytä kiinnittää huomio turvattuihin paikallispalveluihin ja niiden saatavuuteen. Yhteiskunta on muuttumassa ympäristöksi, jossa lähes kaikki perinteiset palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai kokonaan muutettu sähköisiksi palveluiksi. Sähköiset tietojär-jestelmät ja niitä yhdistävät tiedonsiirtoverkot muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia, joiden häiriöiden mahdolliset vaikutukset laajenevat yksittäisistä palveluista aina koko järjestelmiä koskeviksi. Verkkojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat tietokoneet, matka-puhelimet, verkkojen palvelimet ja muu infrastruktuuri. Kyseiset järjestelmät toimivat sähköenergian varassa, mikä tekee niistä haavoittuvia. Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään jatkuvasti pa-rempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taa-jama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi yhteiskunnan normaalin toiminnan. Tyypillisin syy sähkökatkoksiin on sää, mikä aiheuttaakin tulevaisuudessa erilaisia sää-ilmiöitä, kuten rajut myrskyt, sateet. Sähköjakelun keskeytyminen lisää turvattomuutta ja aiheuttaa ongelmia kaikilla sektoreilla. Sähköjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin vaikutta-vat asiat otetaan huomioon Äänekosken ja Konneveden kuntien valmiussuunnitelmissa.
14
Turvallisuustyön tavoitteena on ehkäistä kunnissa tapahtuvia tapaturmia ja vähentää
niiden määrää lisäämällä yleistä turvallisuutta. Lisäksi kuntaturvallisuudella parannetaan
seudun ja sen asukkaiden turvallisuutta sekä opastetaan omatoimiseen varautumiseen.
Toimenpiteet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi:
o Kuntalaisten turvallisuustietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen
o Kaikenlaisen turvallisuustiedon löytämisen helpottaminen
o Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 – päivä, pimeällä liik-
kuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa)
o Eri tahojen välisen yhteistyön parantaminen, jotta turvallisuus ja turvallisuus-
työ saavuttaisivat mahdollisimman monen kuntalaisen.
o Rikollisuuden vähentäminen
o Poliisin näkyvyyden lisääminen
o Pienet ja selkeät ”muistutukset” / infojutut paikallisissa lehdissä! (esim. muis-
tutetaan heijastimesta pimeinä aikoina, muistutetaan palovaroittimen testauk-
sesta ym.)
Vastuut:
o Kunnat
o Pelastuslaitos
o Poliisi
o Järjestöt
o Seurakunnat
15
6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN
Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden parantamiskeinot Keuruun seudulla
o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen (Liikenneturvallisuussuunnitelma)
o Valtateiden 18 ja 23 liikenneturvallisuuden parantaminen
o Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin toimenpitein
o Tehostamalla liikenteen valvontaa
o Liikenneturvallisuustyön lisääminen ja seurannan järjestäminen
o Nopeustason tarkasteleminen erityisesti taajamissa
o Vesistöturvallisuuden parantaminen
Vastuut
o Kunnat
o ELY- keskus
o Koulujen henkilöstö, opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus
o Maankäyttötiimi, jo kaavavaiheessa liikenneturvallisuus huomioon
o Yhdyskuntatiimi, katujen hoito erityisesti talvella
o Poliisi, valvonnan ja valistamisen lisääminen
o Liikenneturva, valistustoiminta
16
5.3 PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat ovat nousseet esille Keuruun seudulla sekä valta-kunnallisestikin. Perheiden heikkouksina ja uhkina ovat erilaiset, perheitten selviytymi-seen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat kuten yhteisöllisyyden väheneminen, syrjäytymi-nen, työttömyyden lisääntyminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta ja kasvatusvastuun siirtyminen vanhemmilta julkisille toimijoille. Perheiden hyvinvointia heikentää vanhempien omiin voimavaroihin ja selviytymiseen luottaminen, mikä on vähentynyt. Tällöin tavallisiinkin kasvun ja kasvatuksen pulmiin tarvitaan asiantuntijaa. Vanhemmat ovat kuitenkin tärkein toimija lasten ja nuorten hy-vinvoinnissa. Perheille on tärkeää saada viesti, että ongelmien ja pulmien kanssa ei jää yksi. Silloin kun tilanne tuntuu siltä, ettei yksin riitä tai selviä, niin hyvä tukiverkosto ko-rostuu ja on tärkeä. Toimittaessa perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ennalta eh-käisevä toiminta, varhainen tuki ja eri toimijoiden yhteistyö ovat keskiössä. Turvallisuus tästä näkökulmasta tarkoittaa sekä turvallisuuden tunnetta että turvallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista ympäristöä. Turvallisuutta perheille ja erityisesti lapsille ja nuorille luo arkisuus ja tavallisuus, säännöllinen rytmi perheen ja eri palvelujen arjes-sa sekä työelämässä. Myös aikuisten läsnäolo, yhdessä tekeminen ja päihteettömyys ovat turvallisen perhe-elämän kulmakiviä. Turvallisuutta luo myös se, että apua voi saa-da kun sitä hakee. Nämä lapsiperheitten hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat merkittäviä hyvinvoinnin vahvistajia kaikenlaisten perheitten arjessa Toimenpiteet perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi:
o Vanhemmuuden tukeminen
o Yhteisöllisyys ja turvallisuus
o Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
o Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen
o Nuorten tukeminen ja kannustaminen
17
6.4 VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS
Yhteisöllisyys kuuluu ihmisarvoiseen vanhuuteen ja ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jo-kaiselle. Siihen sisältyy oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta sen tärkeänä ja arvostettuna jäsenenä. Vanhukset voivat rakentaa hyvin vointia sekä itselleen että muille omalla toiminnallaan. Heillä on paljon annettavaa myös nuoremmille sukupolville. Ihmissuhteet ja osallisuus elämään ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Vanhuksille tulee taata mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen. Oikeus ihmissuhteisiin ja koh-taamiseen tulee taata myös fyysisten tai muiden esteiden vuoksi kodin tai laitosten sei-nien sisälle jääville vanhuksille. Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea voidaan lisätä mm. va-paaehtoistyön organisoinnin kautta. Tässä järjestöillä ja seurakunnilla tulee olla entistä vahvempi rooli. Yhteisöt ja ryhmät tarvitsevat tiloja toimiakseen. Kaupunkien ja kuntien tiloja tulee saada joustavammin ja edullisemmin kuntalaisten käyttöön. Palvelutalojen yhteisten tilojen rahoitus tulee ratkaista. Myös seurakuntien tulisi antaa tilojaan yhteisöjen käyttöön. Perheenjäsenten välistä yhteyttä on tuettava. Pitkät välimatkat ja työelämän kiire estä-vät lapsia osallistumasta omien vanhempiensa hoitoon. Yhteiskunnan ratkaisuilla tulee tukea perheiden ja läheisten mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja hoivaan silloin, kun he itse sitä toivovat. Toimenpiteet:
o Hyvä asumisen turvaaminen
o Paloturvallisuudesta huolehtiminen (kodinhoitajien kouluttaminen)
o Kotitapaturmien ehkäiseminen
o Vanhuksista huolehtiminen ( mm ystäväpalvelut)
o Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen
Vastuut:
o Kunnat
o Vanhuspalvelut
o Kodinhoito
o Pelastuslaitos
o Seurakunnat
o Järjestöt
18
7 ARVIOINTI JA SEURANTA
Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.
8 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:
o Tapio Montonen, Tekninen johtaja, Keuruu (vetäjä) o Timo Ylinen, Rakennusmestari, Multia o Reijo Seppänen, Rehtori, Keuruui o Mervi Männistö, Erityisnuoriso työntekijä, Keuruu o Satu Ilomäki, Koulutoimen johtaja, Multia o Mika Huuskola, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos o Ismo Yijälä, Komisario, Keski-Suomen poliisilaitos o Marja Laavisto, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY – keskus o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto
LIITTEET
Keuruun seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)
19
KE
UR
UU
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
1. K
un
tatu
rval
lisu
us
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Arje
n tu
rval
lisuu
s K
unta
lais
ten
turv
alli-
suud
en p
aran
tam
inen
.
Tur
valli
suus
tiedo
n le
vittä
-m
inen
ja v
alis
tus
Eril
aise
t kam
panj
at ja
tee-
mat
O
soite
järje
stel
mä
2011
-20
14
Kun
nat
Pel
astu
slai
tos
Rak
ennu
sval
vont
a S
PR
Kot
i- ja
vap
aa-a
jan
tapa
turm
at
Onn
etto
muu
ksie
n ja
ta
patu
rmie
n m
äärä
m
ahdo
llisi
mm
an a
las
Eril
aise
t kam
panj
at ja
tee-
mat
(he
ijast
in, l
iiken
netu
rva,
11
2 jn
e.)
Kou
luje
n ja
opp
ilaid
en o
sal-
listu
mis
ta e
rilai
siin
kam
pan-
joih
in y
m. t
ueta
an (
esim
. no
u hä
tä)
Kod
in ja
vap
aa-a
jan
turv
al-
lisuu
s; k
aike
nikä
iste
n va
lis-
tus
2011
- 2
014
Ope
tust
oim
i P
elas
tusl
aito
s P
oliis
i Li
iken
netu
rva
Kun
nat
Rik
ollis
uus
Rik
ollis
uude
n vä
hent
ä-m
inen
ja e
nnal
taeh
käi-
sy
Val
vont
a,
2011
– 2
014
Pol
iisi
Säh
köis
en in
frak
sfuk
tuur
in
turv
aam
inen
Tur
vattu
säh
könj
akel
u,
tieto
liike
nne-
ja p
uhe-
linyh
teyd
et.
Kun
tien
turv
allis
uuss
uunn
it-te
lu, v
alm
iuss
uunn
ittel
u.
Yht
eise
n st
rate
gian
luom
i-ne
n on
netto
muu
stila
ntei
ta
vart
en
2011
- 2
014
Kun
nat,
Pel
astu
slai
tos,
V
altio
n vi
rano
mai
set,
Y
htei
styö
ssä
eri v
irano
mai
s-te
n ke
sken
20
KE
UR
UU
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
2. L
iiken
net
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
kehi
t-tä
min
en
Kun
tien
liike
nnet
urva
lli-
suus
suun
nite
lmie
n pä
ivity
s
Suu
nnitt
elu
Suu
nnite
lman
tiot
eutta
mi-
nen
2011
– 2
014
Kun
nat,
Ely
-kes
kus,
Liik
en-
netu
rva
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
ke-
hittä
min
en
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
ran-
tam
inen
V
alis
tam
inen
liik
enne
-tu
rval
lisuu
dest
a
Liik
enne
valis
tus,
liik
enne
-ka
svat
us, t
iedo
ittam
inen
, E
rilai
set k
ohde
ryhm
ät, t
em-
pauk
set j
a ta
paht
umat
2011
– 2
014
Liik
enne
turv
a P
oliis
i K
oulu
t
Val
tate
iden
lii
kenn
etur
valli
-su
uden
par
anta
min
en
Val
tatie
23
liike
ntur
val-
lisuu
den
para
ntam
inen
V
alta
tie 1
8 lii
kenn
etur
-va
llisu
uden
par
anta
mi-
nen
Suu
nnitt
elua
tote
utus
20
11 -
201
4
Kun
nat
ELY
-kes
kus
Pol
iisi
Liik
enne
turv
a
Nop
euks
ien
valv
onta
, puh
allu
-tu
srat
siat
Li
iken
neon
netto
muu
k-si
en v
ähen
täm
inen
N
opeu
sval
vont
a, p
uhal
lu-
tuks
et, a
senn
ekas
vatu
s 20
11 –
201
4 P
oliis
i, Li
iken
netu
rva,
ope
-tu
stoi
mi
Pyö
räily
kypä
rän
ja h
eija
stim
i-en
käy
tön
lisää
min
en
Tur
valli
suus
kasv
atus
, on
netto
muu
ksie
n vä
-he
ntäm
inen
K
ampa
njat
20
11 –
201
4 K
unna
t, Li
iken
netu
rva,
Po-
liisi
21
KE
UR
UU
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
3. P
erh
eid
en h
yvin
voin
nin
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Van
hem
muu
den
ja v
anhe
mpi
-en
kas
vatu
svas
tuun
tuke
mi-
nen
kasv
atus
kum
ppan
uus
on p
erus
peria
ate
per-
heitt
en p
alve
luis
sa
perh
ekoh
tais
et k
asva
tus-
ja
arvi
oint
ikes
kust
elut
päi
vä-
hoito
palv
elui
ssa
ja k
oulu
is-
sa
2011
-201
2 V
anhe
mm
at, p
äivä
hoito
, pe
rusk
oulu
, neu
vola
, jär
jes-
töt,
seur
akun
ta
Per
heid
en p
alve
luid
en tu
r-va
amin
en
Enn
alta
ehkä
isev
iä ja
ka
svat
usva
stuu
ta tu
ke-
via
palv
eluj
a
Riit
tävä
t per
uspa
lvel
ut p
er-
heill
e 20
11-2
014
Kun
nat,
Per
ustu
rva,
3 jä
r-je
stöt
Var
hais
en p
uuttu
mis
en
toim
inta
tapa
syr
jäyt
ymis
essä
Var
hais
en p
uuttu
mis
en
toim
inta
tapa
on
käyt
ös-
sä p
alve
luis
sa ty
öske
n-te
levi
llä ty
önte
kijö
illä
Rak
enne
taan
ja k
ehite
tään
m
onito
imiju
usm
alle
ja
. Huo
len
puhe
eksi
oto
n ty
ö-ta
vat k
äyttö
ön
2011
- 20
12
Van
hem
mat
, per
usko
ulu,
ne
uvol
a, s
osia
ality
ö
T
ueta
an n
uort
en o
maa
va
stuu
ta ja
itse
näis
iä
valin
toja
Nuo
rten
kan
nust
amin
en
eläm
ässä
20
11 –
201
4 V
anhe
mm
at, k
oulu
, Seu
ra-
kunn
at, k
unna
t
22
KE
UR
UU
N S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
4. V
anh
ust
en v
oin
ti ja
yh
teis
ölli
syys
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Ikää
ntyv
ien
koti
- ja
liik
kum
ista
-pa
turm
ien
ehkä
isy
Tap
atur
mie
n vä
hen-
täm
min
en
Sel
vite
tään
ikää
ntyv
ien
koti-
ja
li
ikku
mis
tapa
turm
ien
nyky
tila
ja
laad
itaan
su
unni
telm
a ta
rvitt
avill
e to
i-m
enpi
teill
e
2011
- 2
014
Kot
ihoi
to
Yks
inäi
syys
ja y
ksin
asu
mi-
nen.
Van
huks
ista
väl
ittäm
i-ne
n ja
huo
leht
imin
en.
Arv
onan
to
Van
huks
ien
kunn
ioitt
ami-
nen,
väl
ittäm
inen
, om
ais-
hoita
jat,
ystä
väpa
lvel
ut
2011
– 2
014
Kun
nat
Järje
stöt
S
eura
kunn
at
Erit
yisr
yhm
ien
asui
ntur
valli
-
suud
en k
ehitt
ämin
en
Erit
yisr
yhm
iin k
uulu
vien
henk
ilöid
en k
oton
a
vier
aile
vien
taho
jen
kyky
hav
aita
ris
kejä
ja
puut
tua
niih
in a
jois
sa
Par
anne
taan
erit
yisr
yhm
ien
ja v
anhu
ksie
n pa
lotu
rval
li-su
utta
T
iivis
tetä
än y
htei
styö
tä
sosi
aali-
terv
eyst
oim
en
kans
sa
Hen
kilö
stöl
le a
nnet
aan
valm
iuks
ia a
rvio
ida
asum
is-
turv
allis
uusr
iske
jä o
sana
ko
tikäy
ntej
ä K
oulu
teta
an k
odin
hoita
ja
tunn
ista
maa
n ris
kejä
van
-hu
ksie
n lu
ona
Pel
astu
slai
tos
tark
enta
a va
aroj
en a
rvio
intia
.
Tur
valli
suus
selv
i-ty
kset
Pel
astu
ssuu
nnite
l-m
at
ta
rkis
tusl
omak
e
2011
- 2
014
Kun
nat
Pel
astu
slai
tos
Sos
iaal
itoim
i P
erus
turv
a
Asu
mis
turv
allis
uude
n pä
äpai
-no
on
enna
ltaeh
käis
yssä
ja
verk
osto
itum
ises
sa.
Erit
yisr
yhm
ien
asui
ntur
valli
-
suud
en k
ehitt
ämin
en
1
Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma
SAARIJÄRVEN SEUDUN
TURVALLISUUSSUUNNITELMA
2011 – 2014
31.3.2011
3
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ...............................................................................................................................4
2 TAVOITTEET ...........................................................................................................................5
3 SAARIJÄRVEN SEUTU...........................................................................................................5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.............................................................................6
4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..........................................................................................7
4.2 KESKI - SUOMEN POLIISILAITOS .............................................................................................7
4.3 ELY - KESKUS .......................................................................................................................8
4.4 SAARIJÄRVEN SEUDUN SEURAKUNNAT...................................................................................8
4.5 ELINKEINOELÄMÄ ..................................................................................................................8
4.6 JÄRJESTÖT ..............................................................................................................................9
4.7 PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA...................................................................................10
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE....................................................................................11
6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN ....................12
6.1 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN .....................................................12
6.2 HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS.............................................................................13
6.3 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN .......................................................................15
6.4 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA...........................................................................17
6.5 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN....................................19
7 ARVIOINTI JA SEURANTA.................................................................................................20
8 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ .............................................20
LÄHTEET....................................................................................................................................21
LIITTEET....................................................................................................................................21
SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO)
...................................................................................................................................................21
4
1 JOHDANTO
Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Saarijärven seudulle, joka käsittää alueen Kan-nonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kunnat. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitel-maa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Saarijärven seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.
5
2 TAVOITTEET
Saarijärven seudulla turvallisuustyön tarkoituksena on turvallisen elinympäristön luomi-nen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkai-den ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnet-tomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta.
Tavoitteena Saarijärven seudulla on ylläpitää ja parantaa paikallista turvallisuutta vä-hentämällä ja ennalta ehkäisemällä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia sekä niistä ai-heutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tär-keänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu ja sen hankkeiden konkretisoiminen. 3 SAARIJÄRVEN SEUTU
Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 5 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Saari-järven kaupungin (10 666 as.) lisäksi alueeseen kuuluvat Kannonkosken (1587 as.), Kivijärven (1363 as.), Kyyjärven (1536 as.) ja Karstulan (4563 as.) kunnat. Alueen väki-luku on näin ollen noin 20 000 asukasta ja yhteinen pinta-ala 4000 km2. Asukastihey-den ollessa Suomessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km2 on kyseessä oleva alue harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,7 asukasta / maa- km2). Koska alueen kunnat sisältyvät Saarijärven – Viitasaaren seutukuntaan (johon nyt pu-heena olevien kuntien lisäksi kuuluvat Viitasaaren kaupunki sekä Kinnulan ja Pihtipu-taan kunnat), ja josta on olemassa kattavat tilastolliset tiedot, voi koko seutukunnasta tehdä seuraavia tilastollisia havaintoja, jotka sopivat hyvin myös nyt tarkastelussa ole-viin kuntiin. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 13 vuoden tarkastelujak-solla 1995 – 2008 negatiivinen. Seutu on menettänyt yhteensä n. 6000 asukasta ja tilas-tokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu edelleen. Työvoiman poistuma Saarijärven – Viitasaaren seutukunnassa 2007 – 2025 on arvioitu olevan jopa 7 864 henkeä, eli jopa puolet seutukunnan työvoimasta. Seutukunnalla myös ikääntyneiden osuus väestöstä on yksi suurimpia valtakunnassa ja trendi jatkuu edelleen. Yli 65 – vuotiaiden osuus väestöstä on ollut vuonna 2007 2434 kansalaista ja ennuste vuodelle 2020 3263 kansalaista. Vastaava osuus 75 – 84 – vuo-tiaiden ikäluokassa on 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 – vuotiaiden osalta 536 ja 814 kansalaista. Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys on puheena olevien 5 kunnan osalta selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin (työpaikoista yli 1/3, kun koko maassa hieman yli 1/5). Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä on pienempi kuin maassa keskimäärin. Se on kuitenkin ollut kasvava toimiala 2000 –luvulla. Alueen erikoistu-misaloja ovat puu- ja rakennusteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous.
6
Energia- ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin. Seutukunnan kehittämistoimintaa ohjaa seutuohjelma, jonka päätavoitteena on vuoteen 2013 mennessä Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien ihmisten ja verkostojen yrit-teliäs, palveleva ja viihtyisä pohjoinen Keski-Suomi.
Väestöennuste: (Tilastokeskus)
Vuodet 2010 2020 2025
Kannonkoski 1 592 1 555 1 555
Karstula 4 505 4 113 3 980
Kivijärvi 1 319 1 162 1 125
Kyyjärvi 1 517 1 391 1 354
Saarijärvi 10 529 9 923 9 752
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT
Alueen kunnat ovat merkittäviä toimijoita kansalaisten kokemassa arjen turvallisuudes-sa. Kunnan tehtävät eivät rajoitu vain tiettyihin laissa säädettyihin velvollisuuksiin ja kansalaisten oikeuksiin, kunnalla on oikeus ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä. Vaikka itsehallinnollisilla tehtävillä on rajansa, toimiala on siis yleinen. Viime kädessä se kuu-luuko, jokin tehtävä kunnan toimialaan, määräytyy sen perusteella, onko tehtävä perus-teltu kuntalaisen kannalta. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Turvallisuustyö on kuntien normaalia toimintaa. Se tukee elinkeinotoiminnan ja elinym-päristön kehittymistä sekä kunnan tulostavoitteita. Käytännön turvallisuustyö on osa kunnan kaikkien toimialojen työtä. Jokaisella toimialalla on erityispiirteensä, jotka vaikut-tavat siihen, miten käytännössä turvallisuustyötä tehdään. Lisäksi turvallisuustyö on yh-teistyötä kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden kesken.
7
Pelastussuunnittelu on tärkeä osa turvallisuustyötä. Kiinteistökohtaisilla pelastussuunni-telmilla on olennainen osa omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuden ylläpitämi-sessä sekä toiminnan jatkumisessa poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelmat laaditaan kunkin kiinteistön ja toimijan omaan käyttöön, mutta jos varautuminen on joka paikassa onnistunutta, parantaa se koko kunnan kokonaisturvallisuutta. Tärkeä osa kunnan turvallisuussuunnittelua on myös koko kunnan valmiussuunnittelu, jonka tarkoituksena on koota kunnan ja sen eri toimialojen henkilöstö- ja materiaali-resurssit sekä näin kohottaa kunnan valmiutta normaaliajan häiriötilanteiden ja poikke-usolojen varalta. Valmiussuunnittelulla tarkoitetaan niitä suunnittelu- ja johtamistoimen-piteitä, joiden avulla kunnan eri toiminnot voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin normaa-lioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kunnan kokonaisvarautuminen poikkeusoloihin muodostuu kunnan valmiussuun-nitelmasta, kunnan eri toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitosten pe-lastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyöviranomaisten val-miussuunnitelmat, sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta pe-rushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat kunnan toimintojen kannalta välttämättömiä.
4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Saarijärven seudulla pelastustoimen palvelut. Pe-lastuslaitoksella on paloasemat Saarijärvellä, Pylkönmäellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Pelastuslaitoksen tehtävänä on onnettomuuksien ehkäi-sy, turvallisuusviestintä sekä pelastustoiminta. Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Saarijärven seudun ensivastepalvelut. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haas-teensa palvelujen tuottamiseen.
4.2 Keski - Suomen poliisilaitos Poliisin tehtävä on poliisilain mukaan turvata vallitseva oikeus- ja yhteiskuntajärjestys, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta ja selvittää rikoksia ja saattaa ne syyteharkintaan. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa poliisia toimi-maan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asuk-kaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta. Keski-Suomen poliisilaitos on käsittää koko Keski-Suomen maakunnan alueen. Poliisi-laitoksen pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, maakunta voidaan jaotella pääpo-liisiasema-alueeseen (Jyväskylä) pohjoiseen toiminta-alueeseen (Äänekoski) ja eteläi-seen toiminta-alueeseen (Jämsä). Edellä sanotuilla paikkakunnilla on poliisivankilat, joissa säilötään poliisin haltuun eri perusteilla kiinniotetut henkilöt. Äänekoskella on po-liisiasema, joka toimii täyden palvelun periaatteella. Pohjoisella toiminta-alueella sijait-sevat myös Saarijärven poliisiasema ja Viitasaaren palvelupiste. Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella.
8
4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Saarijärven seudulla ELY - keskus vastaa Karstulan-alueurakan tienpidosta.
4.4 Saarijärven seudun seurakunnat Hyväksytyn strategian mukaisesti seurakunnan tehtävänä on "toimia niin, että seura-kuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko Kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja vastuullinen elämäntapa". Laaditun vision mukaan Saarijärven seurakunta on vuonna 2015 "avoin, seurakuntalaisten aktiivisuuteen perustuva, vireästi ja nykyaikaisesti toimi-va hengellinen yhteisö, joka julistaa rohkeasti evankeliumia ja on mukana jäsentensä arjessa ja juhlassa. Seurakunta pitää esillä kristillisiin arvoihin perustuvaan ajattelua ja elämäntapaa." Turvallisuuden edistäminen Seurakunta tukee lapsiperheitä järjestämällä päiväkerho- ja perhekerhotoimintaa alle kouluikäisille. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä tavoitteena on vastuullinen elämäntapa ja terveen itsetunnon vahvistaminen. Tämä tavoite korostuu erityisesti rippikoulussa, jonka käy lähes koko ikäluokka. Diakoniassa kohdataan ja pyritään auttamaan mm. moniongelmaisia lapsiperheitä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria (yhteistyössä kau-pungin nuorisotoimen kanssa), mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia (yhteis-työssä Visio - säätiön kanssa) ja erityisesti vanhuksia. Seurakunnan kaikki kokoava toi-minta pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä ja keskinäistä välittämistä. Vapaaehtoistoimijoita koulutetaan ja ohjataan erilaisiin palvelutehtäviin. Seurakunnan valmiussuunnitelmassa on varauduttu perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa (mm. kriisihartaudet). Saarijärven seurakunta on mukana Keski-Suomen seurakuntien HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) -hankkeessa. Seurakunnan edustaja on mukana Saarikan alueen kriisiryhmän toimin-nassa. Seurakunta jäljestää henkilökunnalleen ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta yhteis-työssä SPR:n ja pelastustoimen kanssa.
4.5 Elinkeinoelämä Saarijärven seudun elinkeinojen vahva pohja on peruselinkeinoissa: maa- ja metsäta-loudessa, teollisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvoja teollisuuden aloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Tunnettu-ja kärkiyrityksiä ovat mm. Honkarakenne, Betset ja Ariterm, Meteco, Logstor Finland, Soklex, Saarijärven Säiliövalmiste. Seudun nousevia toimialoja ovat bioenergia, matkai-lu ja hyvinvointipalvelut. Pohjoisen Keski-Suomen runsaiden energiaraaka-ainevarojen lisäksi alueella on runsaasti bioenergian tuotantoon, jalostukseen ja käyttöön liittyvää
9
tutkimus- ja koulutustoimintaa. Matkailussa perustan luovat luontomatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailualan yritykset ja liikelaitokset. Hyvinvointialan yritysten lukumäärä on kasvussa, kun seudun ikärakenteesta johtuva palvelutarve kasvaa ja luo lisää mahdollisuuksia myös yksityisen yritystoiminnan kehit-tymiseen julkisten hyvinvointipalvelujen rinnalla. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinora-kenteen kehitys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuusti-lanteen eri osa-alueilla. Esimerkiksi perusmaatalouden tuotantoyksikkökoon kasvu, työ-voiman saatavuus ja työperäinen maahanmuutto, bioenergian tuotannon ja kuljetusten lisääntyminen sekä hoiva- ja hyvinvointi-alan palvelujen laadun varmistus ovat esimerk-kejä elinkeinoelämän turvallisuusnäkökulman huomioon ottamisen tarpeellisuudesta.
4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.
o Suomen Punainen Risti o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Muut kansanterveysjärjestöt o Päihdejärjestöt o Työllistymista tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt
Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.
10
4.7 Perusturvaliikelaitos Saarikka
Perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut Saarijärven seutukunnan kunnille (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi). Saarikan palveluksessa on noin 600 työntekijää huolehtimassa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä turvatusta elämästä. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUALUE Neuvolapalveluilla turvataan lasta odottavan äidin ja vastasyntyneen lapsen terveys, tuetaan tulevien vanhempien toimintakykyä ja vanhemmuutta sekä seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuol-lon palveluilla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä edistetään ja valvo-taan koulu- ja opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Perhe- ja sosiaalipalveluilla tuetaan lasten ja nuorten turvallista kasvua sekä autetaan ja tuetaan heidän vanhempiaan erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa tämän tavoit-teen toteutumisessa. Sosiaalityön avulla ehkäistään syrjäytymistä mm. turvaamalla kun-talaisten välttämätön toimeentulo, parantamalla pitkään työttömänä olleen edellytyksiä työllistyä sekä ehkäisemällä ja vähentämällä päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liitty-viä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia sekä turvallisuuteen liittyviä haittoja. Sosiaa-lipäivystyksellä turvataan virka-ajan ulkopuolella kiireellisen avun tarve. Terapiapalve-luissa tarjotaan vaikeutuneissa elämäntilanteissa erityisosaamista ongelmien ratkaisuun mm. perheneuvolan ja psykologien toimesta. Henkinen ensiapu tarjoaa psyykkistä en-siapua äkillisissä traumaattisissa tilanteissa. ARJEN TUEN PALVELUALUE Koti- ja asumispalvelujen avulla huolehditaan lähinnä ikääntyneen väestön ja vammais-ten kaikinpuolisesta turvallisesta asumisesta omassa kodissa ja erilaisissa asumispalve-luyksiköissä. Kuntoutuksella ja toimintakyvyn ylläpitämisellä edistetään itsenäistä ja turvallista asu-mista omassa kodissa. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUJEN PALVELUALUE Vastaanottotoiminnan avulla turvataan mm. äkillisesti sairastuneen välitön ensiapu kaikkina vuorokauden aikoina ajanvaraus- tai päivystysvastaanottona. Ensihoito- ja sai-raankuljetus turvaavat hoidon saannin kiireellisissä tilanteissa. Sairaanhoidon lisäksi tuetaan kuntalaisia mm. erilaisten kansansairauksiin liittyvien riskitekijöiden tunnistami-sessa ja valmiuksissa ehkäistä niitä. Mielenterveyspalvelut tarjoavat apua, tukea ja asi-antuntemusta psyykkisiin sairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Työterveyshuollon palveluilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisöjen fyysistä, psyyk-kistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin ja työoloihin. Terveysvalvonnan avulla huolehditaan kuntalaisten elin- ja asumisympäristön sekä mm. elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
11
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE
Turvallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä on hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseu-tukaupungissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhteisötoimintaa. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät on-gelmat vaanivat asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja sii-hen on kiinnitetty huomiota. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat oppilaitok-sissa, terveydenhuollon työpaikoilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmaon-gelmat. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Saarijärven alueella v. 2009 4,21 %:lla; lu-kumääräisesti hälytyksiä oli 98 vähemmän kuin v. 2008. Koko Keski-Suomessa väkival-tarikokset ovat vähentyneet kahdessa vuodessa 4,1 %. Liikennerikoksista rattijuopu-mukset näyttäisivät sen sijaan olevan lievässä kasvussa. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät nousivat, mutta muissa luokissa rikosten määrä laski. Huumausainerikosten määrä laski lähes puolella kahdeksaan ilmoitukseen. Taus-talla on aikuisväestön pahoinvointia. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huu-meet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työt-tömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöl-listämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 9 % ja hoitopäi-vät 7 % vuosina 2003 – 2007. Valtatie 13 halkoo Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven alueen ja lisäksi seudulla kulkeva Sininen tie halkoo alueen kuntia. Kevytliikenne valta-ja kantatien ympäristössä on turva-tonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemää-rät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hie-koituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä. Liikennevalvonta on riittämätöntä. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa on paljon teke-mistä.
12
6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN
Saarijärven seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmassa turvallisuussuunnitelmassa ja siihen liittyvässä riskikartoituksessa ( 2008). Riskikartoituksen pohjana ovat olleet kansalaiskyselyt, tilastot eri viranomaisilta joiden pohjalta on tunnistettu riskejä. Saarijärven seudulla nyt valitut turvallisuuden painopistealueet ovat seuraavat:
o Liikenneturvallisuuden parantaminen
o Henkilö- ja paloturvallisuus parantaminen
o Päihdehaittojen ehkäiseminen
o Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen
o Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Seudullinen turvallisuussuunnitelma tukee käynnissä olevaa Hyvinvointipalvelu strategia työtä. Lisäksi alueella on turvallisuussuunnitelmaa tukevia eri hallintokuntien hankkeita.
6.1 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN
Vuonna 2001 laadittiin seutukunnan kuntiin liikenneturvallisuussuunnitelmat, jotka käsit-tävät kullekin kunnalle omat liikenneympäristön parantamissuunnitelmat sekä koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelmien tavoitteena on ollut onnettomuuksien määrä vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen liikenteen kasvusta huolimatta. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa sekä liikenneympäristön turvalli-suus ja käytettävä kulkumuoto että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet.
Toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi
Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
13
Vuonna 2001 laadittujen kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittämi-nen ja siinä määritettyjen teknisten toimenpiteiden toteuttaminen mahdollisimman tar-kasti on tärkeä osa tulevien vuosien liikenneturvallisuustyötä.
6.2 HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS Valtioneuvoston hyväksymän Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite on, että Suomi kuuluu vuoteen 2012 mennessä kaikilla turvallisuuden osa-alueilla viiden parhaimman maan joukkoon Euroopassa. Erityisryhmien asumisturvallisuus on keskeinen ohjelmas-sa esille nostettu kehittämishaaste. Suomessa kuolee vuosittain asuntopaloissa noin sata henkilöä. Määrä on huomattavas-ti enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Riskiryhmiin kuuluvien määrä ja osuus koko väestöstä on kasvamassa seuraavien vuosikymmenien aikana. Palokuolemien määrä kasvaa vastaavalla tavalla ellei Suomessa kyetä tekemään oikeita ja riittäviä toi-menpiteitä asumisen turvallisuustason parantamiseksi. Palotutkinnan perusteella palo-kuoleman riski on suurimmillaan henkilöillä, joilla on rajoitteita toimintakyvyssään. Toinen merkittävä erityisryhmien turvallisuuteen liittyvä ongelma on tapaturmien, erityi-sesti kaatumisten ja putoamisten, suuri määrä. Viisikymmen- vuotiaille ja sitä vanhem-mille henkilöille sattuu Suomessa vuosittain yli 30.000 kaatumistapaturmaa. Erityisryhmiin kuuluvien väestöryhmien asuinpalvelujen suunnittelu edellyttää laaja-alaista ymmärrystä ihmisen toimintakyvyn fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista rajoi-tuksista. Sekä palo- että kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä keskeisellä sijalla on erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kotona vierailevien tahojen kyky havaita riskejä ja puuttua niihin ajoissa. Asumisturvallisuutta tukevat päätökset syntyvät eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteis-työn tuloksena. Turvallisuusvaikutusten arviointi osana suunnittelua ja päätöksentekoa on paitsi osa inhimillistä, laadukasta suunnittelukäytäntöä ja toteutusta myös taloudelli-sesti perusteltu tapa toimia. TOIMENPITEET
o Keski-Suomen pelastuslaitos: maakunnallinen hanke (tuettu asuminen), ko-
dinhoitajien kouluttaminen
o Erityisryhmien asuinturvallisuus-hanke, tuettu asuminen, yhteys Saarikan so-
siaalityöhön
o Koulujen turvakumppanuus-hanke KSpela ja koulujen pelastussuunnitel-
mat/poliisi
Tuettu asuminen
14
Erityisryhmien tuetun asumisen piiriin kuuluu vanhukset, joiden toimintakyky on ikään-tymisen vaikutusten vuoksi alentunut, vammaisryhmät, psyykkisesti tai fyysisesti sairaat sekä päihteiden ja lääkkeiden liikakäyttäjät. Paloturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta paloturvallisuutta koskevissa selvityksissä on noussut esille erityisesti: sähköpalojen suuri määrä, vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutalojen, riittämätön paloturvallisuustaso asukkaiden toimintakykyyn näh-den, palokuolemien määrän kasvu viime vuosina sekä väestön ikääntymisestä, yk-sinasuvien määrän kasvusta, sosiaalisesta syrjäytymisestä yms. johtuva ennakoitu kas-vun jatkuminen sekä tuhopolttojen määrän kasvu. Kotitapaturmat Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee yhteensä noin 2300 henkilöä. Ylei-simmät syyt ovat kaatumiset ja putoamiset. Vuonna 2005 kaatumisiin ja putoamisiin kuoli 1239 henkilöä. Yhteiskunnalle kotitapaturmista aiheutuvien kulujen arvioidaan ole-van 2,5-4 miljardia euroa. Toimenpiteet koulu- ja oppilaitosturvallisuuden kehittämiselle:
Kuvio1. Koulujen kanssa tehtävä turvallisuuskumppanuus
KKOOUULLUUNN TTUURRVVAALLLLIISSUUUUSSKKUUMMPPPPAANNUUUUSS
Eskari
tutustumi-nen palo-k t
Hätänumero
Toiminta onnet-tomuuksissa
Nou-hätä
Alkusammutustai-dot
Liikenne-turvallisuus
15
6.3 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Päihde ongelmat Päihdepalvelujen kehittämisen laiminlyönti näkyy moninaisina ongelmina ja kustannus-ten kasvuna eri sektoreilla. Päihdepalvelujen uudistaminen ja järjestelmän selkiinnyttä-minen on iso haaste niin Saarijärven seutukunnalla kuin laajemminkin valtakunnassa. Päihdetyötä keskeisesti ohjaavat lait ovat päihdehuoltolaki, raittiustyölaki ja alkoholilaki sekä sosiaalihuoltolaki ja kansanterveyslaki. Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä so-siaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. Yleisimpiä ovat alkoholi, lääkkeet ja huumeet. Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin oh-jaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Päihdetyötä ohjaajat lisäksi mm. seuraavat valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset: KASTE-ohjelma: Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen vuoden 2003 tasolle Terveys vuoteen 2015- kansanterveysohjelma: Nuorten alkoholin ja huumeiden käyt-töön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti. MIELI-kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan aseman vahvista-minen ja perus- ja avopalveluluihin perustuvat palvelut kaikille ikäryhmille. Valtakunnallinen alkoholiohjelma 2008-2011: Alkoholihaittojen vähentäminen; vähenne-tään lapsille ja perheille alkoholista koituvia haittoja, vähennetään riskikäytöstä aiheutu-via haittoja sekä käännetään alkoholin kulutus laskuun. Päihdepalvelujen laatusuositus: Kuntalaisilla on oikeus tarpeenmukaiseen, tasokkaa-seen ja oikea-aikaiseen päihdehoitoon asuinpaikasta riippumatta ja jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia, joka painottaa päihdehaittojen ehkäisyä kaikessa kunnan päätöksenteossa.
Toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi
Alkoholin kulutuksen kasvu on lisääntynyt viime vuosina, päihdehaitat ovat lisääntyneet, päihdepalvelujen tarve kasvanut ja alkoholin ja yleensä päihteiden käytön aiheuttamat kustannukset nousseet. Päihteiden saatavuus on helpottunut, niiden käyttö on arkipäi-väistynyt ja asenteet käyttöä kohtaan lieventyneet. Päihdepalvelujen kehittäminen ei ole pysynyt tässä kehityksessä mukana. Päihdepalve-lujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Avopal-velut ja peruspalvelut ovat puutteellisia ja kokonaisvastuu palvelujen järjestämisestä on epäselvä. Päihdetyö on myös painottunut korjaavaan työhön ennalta ehkäisyn sijaan. Saarijärven seudulta puuttuu yhtenäinen toimintamalli päihdeasioiden hoitamisessa.
16
Selvillä Saarikassa-hanke
Perusturvaliikelaitos Saarikassa päihdetyön kehittäminen on yksi painopistealueista tu-levina vuosina. Alkuvuodesta 2010 on käynnistetty yhteistyössä Jyväskylän ammatti-korkeakoulun, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön ja Suomenselän Sateenkaa-risäätiön kanssa Tykes-rahoituksella päihdepalvelujen kehittämishanke, jonka tavoittee-na on kehittää kaikki Saarikan toimintayksiköt sitouttava uusi päihdetyön toimintamalli. Päihdepalvelujen kehittämisessä korostuu jokaisen vastuu päihdeasioista osana perus-tehtävää ja tähän liittyen päihdetyön sekä poikkihallinnollisen yhteistyön osaamisen vahvistaminen. Pääpaino on päihdeongelmien tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä työssä. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka perustuu moniammatillisiin ja monitoimijaisiin työtapoihin. Hankkeessa on neljä teemaa, joita työstetään työryhmissä vuoden 2010 aikana. Teemat ovat:
o Varhainen tuki päihdeongelmissa
o Päihteet lapsiperheissä
o Päihdeongelmainen ikääntynyt ja kotihoito
Päihdepalveluiden rakenne
Päihdepalvelujen toimintamallin on tarkoitus valmistua kesäkuuhun 2011 mennessä. Toimintamalli liitetään sen valmistuttua Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmaan liitteeksi.
Muut toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi
o Lakien suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen (alkoholilaki ja järjestysla-
ki).
o Päihteiden käytön tarkempi valvonta ja herkempi puuttuminen julkisilla pai-
koilla järjestyslain perusteella
o Valvotaan vähittäismyyntiä ja anniskelua tarkasti
o Vaikuttaminen yleiseen alkoholikulttuuriin
o Aktivoidaan väestöä puuttumaan julkijuopotteluun
o Puututaan alkoholin välittämiseen ja katukauppaan
o Rajoitetaan alkoholin mainontaa
o Toimivat hoitoonohjausjärjestelmät
o Työpaikoille on luotu toimiva hoitoonohjausmalli, jota toteutetaan aktiivisesti
17
Poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteistyö eri toimijoiden kesken päihdehaittojen vähentämiseksi: kuntien hallintokunnat, poliisi, seurakunnat, järjestöt, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeinoharjoittajat jne. Päihteiden käyttöön liittyvät asiat osana koulujen opetussuunnitelmaa Sosiaali- ja terveydenhuollon työmenetelmien hyödyntäminen myös muilla toimijatahoil-la (mm. Audit-kysely, mini-interventio) Vaihtoehtoiset vapaa-ajan toiminnot Aktiivinen koulutus- ja työllistämispolitiikka
6.4 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrittely Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan monenlaista väkivaltaista käyttäytymistä, jota tapahtuu toisilleen läheisten ihmisten parissa esimerkiksi perheessä, kotona, työ-paikalla, koulussa tai harrastusten parissa. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, sosiaalista tai uskonnollista väkivaltaa. Ilmiö on laaja ja moniulotteinen ja sellaisena usein vaikeasti käsiteltävä, varsinkin kun siihen lähes aina liittyy pelkoa, hä-peää ja salailua sekä uhrin että tekijän taholta. Väkivallan seuraukset vaihtelevat psykosomaattisista oireista, kuten unettomuus, väsy-mys, yleinen levottomuus ja muistiongelmat, fyysisiin vammoihin. Seuraukset heijastu-vat kielteisesti väkivallan kohteen sosiaaliseen elämään, tunne-elämään, itsetuntoon jne. Väkivallan kohteeksi voivat joutua naiset tai miehet, lapset, nuoret, aikuiset tai iäk-käät ihmiset. Samat ryhmät voivat olla myös väkivallan käyttäjiä. Varhaisimmin huomio kiinnittyi lapsiin ja sitten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Keskustelu iäkkäisiin kohdis-tuvasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lisääntyi 1980-luvulla ja vasta viime aikoina on laajemmin keskustelu miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Merkittäviä lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen antavat laki lähestymiskiellosta ja rikoslain muutos, jolla pahoinpitelystä tuli virallisen syytteen alainen rikos, samoin lastensuojelulaki, jossa säädetään lastensuojeluilmoituk-sesta. Väkivallan julkiseksi tulemisen tiedetään jossain määrin hillitsevän väkivaltaa.
Toimenpiteet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi
Syksyllä 2009 järjestettiin Perusturvaliikelaitos Saarikan työntekijöille perhe- ja lähisuh-deväkivaltaan liittyvä koulutus ja samaan aikaan käsiteltiin toimintaohje väkivallan pu-heeksi ottamisesta sekä ohjeistus turvasuunnitelman tekemisestä (liit-teet).Koulutuksesta on syytä tehdä toistuvaa. Yleistä tietoisuutta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta rikoksena, joka ei ole yksityisasia, lisätään väestölle kohdistetulla tiedotuksella. Korostetaan, että väkivallan ehkäisy ja epäilystä poliisille ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Kuntien ja Perustur-valiikelaitos Saarikan internet-sivuja hyödynnetään tiedotuksessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta rohkaistaan ottamaan puheeksi eri viranomaistoiminnois-sa. Tarkoitusta varten kootaan tukiaineisto ja lomakkeisto. Lapsiin kohdistuvasta pa-hoinpitelystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ohjeistetaan sekä viranomaisia että vä-
18
estöä tekemään aina lastensuojeluilmoitus. Luodaan ja vakiinnutetaan toimintaohjeet toimintatavasta, kun huoli perhe- ja lähisuhdeväkivallasta nousee esiin. Väkivaltaan liit-tyvät havainnot kirjataan tarkasti muistiin mahdollisia jatkotoimia varten. Äitiys- ja lastenneuvolassa tehdään systemaattinen kysely kaikille perhe- ja lähisuhde-väkivallasta neuvolakäyntien yhteydessä varhaisen tunnistamisen, tuen ja avun antami-seksi sekä tarvittaessa muun hoidon piiriin ohjaamiseksi. Koulujen opetussuunnitelmissa huomioidaan kouluyhteisöjen turvallisuus, myös kiu-saamisen, väkivallan ehkäisyn ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamisen näkö-kulmasta. Opitaan sosiaalisia taitoja ja toisten arvostamista. Huolehditaan, että oppilaal-la on tarvittaessa luotettava aikuinen, johon tukeutua esim. kiusaamistilanteissa tai per-he- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Ikäihmisiin kohdistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi luodaan toimintamalli, jossa huomioidaan mahdolliset erityispiirteet, jotka liittyvät ikäih-misiin niin väkivallan kohteina kuin tekijöinäkin. Sosiaalipäivystyksen ja poliisin kesken on sovittu toimintatavat. Poliisi ilmoittaa sosiaali-päivystykseen kaikista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteista. Uhria tuetaan tekemään rikosilmoitus, koska perheväkivalta ei ole yksityisasia, vaan rangaistava teko. Lähesty-miskiellon hakemismenettely tehdään tutuksi (Oikeusministeriön lähestymiskielto-opas). Väestöä/asiakkaita ohjeistetaan tekemään turvasuunnitelma väkivaltatilanteiden varalle ja tiedotetaan avunantajatahoista. Liitteenä tietoja tahoista, joihin voi ottaa yhteyttä vä-kivaltatilanteissa. Väkivalta otetaan puheeksi myös tekijän kanssa ja luodaan siihen tarvittaessa toimin-tamalli. Väkivallan käyttäjää ei jätetä ilman apua, vaan tuetaan väkivallasta irtipääsyä esimerkiksi toimintaryhmiä perustamalla ja hoitopolkuja kehittämällä. Sovittelumenetelmiä kehittämällä annetaan mahdollisuus osapuolten väliseen sopimi-seen. Rakennetaan moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyöverkosto perhe- ja lähisuh-deväkivallan ehkäisyn kehittämiseen ja toiminnan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.
19
6.5 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN
Syrjäytymisen ehkäisy on yksi parhaita keinoja torjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ongelmatekijöitä: työttömyyttä, rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäy-tymisen ehkäisy on aloitettava hyvin varhaisessa vaiheessa (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista, mutta päiväkoti ja koulu voivat ehkäis-tä jo alkanutta syrjäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada mo-niammatillinen turvaverkko ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tu-eksi. Myös koulutus on yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttö-myys on sitä yleisempää, mitä vähemmän koulutetusta väestöryhmästä on kysymys.
Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointiin, siihen mikä on positiivista ja mitä kohti halutaan pyrkiä. Huoli- ja ongelmakeskeisyydestä tulee siirtyä voimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen!
Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla on käynnissä useita lasten ja nuorten hyvinvoin-tia tukevia kehittämistoimia tai –hankkeita. Turvallisuussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat sekä seutukehittämiseen liittyvä hyvinvointiprosessi ovat laa-jempia suunnitelmia, joiden tavoitteita muut yksittäiset hankkeet ja kehittämistoimenpi-teet omalta osaltaan toteutettavat. Toimenpiteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi:
o Moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittäminen -> Lasten ja nuorten hy-
vinvointisuunnitelman laatiminen
o Lapsiperheiden tukitoimet -> perhetyön kehittäminen, sosiaalisten verkosto-jen ja osallisuuden edistäminen esim. vertaisryhmät, kolmannen sektorin toi-minta -> Saarikka, kunnat, seurakunnat, järjestöt (esim. MLL)
o Oppilashuollon ja opinto-ohjauksen toimivuuden turvaaminen - > Kouluku-raattori-, koulupsykologi- ja kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuus; ammatinvalinnanohjauksen toteutuminen, jatko-opiskelun turvaaminen, oppi-sopimuskoulutuksen kehittäminen
o Luokkakokojen kohtuullisuus -> Koulut
o Varhainen puuttuminen päihdyttävien aineiden käytön vähentämiseksi -> kerho- ja vapaa-ajantoiminnan kehittäminen, toiminnalliset harrastukset (Piis-palan rooli)
o Työllisyyden hoito, työllistämisen tukitoimet ja kuntouttava työtoiminta
20
7 ARVIOINTI JA SEURANTA
Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puolet kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toi-menpiteiden etenemistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiotekijä; sellaiseen työhön, joka tuot-taa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjausryhmälle.
8 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ
Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:
o Janne Kinnunen, Kaupunginjohtaja, Saarijärvi
o Kirsti Penttilä, Kehittämispäällikkö, Saarijärvi
o Hanna-Kaisa Pekkarinen, Sivistys- ja Koulutuspäällikkö, Kannonkoski
o Pirjo Kohonen, Palvelujohtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikka
o Erkki Moström, Kiinteistöteknikko, Karstula
o Pekka Helppikangas, Kunnanjohtaja, Kivijärvi
o Kari Wacklin, Opettaja, Kyyjärvi
o Reima Rossi, Komisario, Keski-Suomen poliislaitos
o Ari Halminen, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos
o Martti Halmela, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY-keskus
o Leena Pippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva
o Marko Riikonen, Projektikorrdinaattori, Keski-Suomen liitto
21
LÄHTEET
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Arjen turvaa 2004
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Turvallinen elämä jokaiselle 2008
o Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008
o Keski-Suomen poliisilaitoksen tilastot v. 2008, 2009, 2010
o Tieliikenneonnettomuustilastot 2006, 2007, 2008, 2009
o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007. 2008, 2009,
2010
o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Suomen pelastusalueen tapaturma-
katsaus v. 2008, 2009, 2010
o Seudulliset päihdetilastot
LIITTEET
Saarijärven seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)
SA
AR
IJÄ
RV
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 1.
Liik
enn
etu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
kehi
t-tä
min
en
Kun
tien
liike
nnet
urva
lli-
suus
suun
nite
lmie
n pä
ivity
s S
uunn
ittel
u 20
11 –
201
4 K
unna
t, E
ly-k
esku
s, L
iiken
-ne
turv
a
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
ran-
tam
inen
Liik
enne
turv
allis
uude
n va
listu
ksen
ja a
rvos
tuk-
sen
lisää
min
en
Liik
enne
valis
tuks
en, l
iiken
-ne
kasv
atuk
sen
ja ti
edot
uk-
sen
teho
stam
inen
E
rilai
set t
eem
a ta
paht
umat
2011
– 2
014
Kun
tako
htai
set l
iiken
netu
r-va
llisu
usty
öryh
mät
, siv
isty
s-to
imi,
nuor
isot
oim
i, ko
ulut
, S
aarik
ka
Liik
enne
turv
a, P
oliis
i, E
LY-
kesk
us
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
ran-
tam
inen
T
aaja
mie
n tu
rval
lisuu
-de
n pa
rant
amin
en.
Liik
enne
turv
allis
uuss
uunn
i-te
lmie
n te
knis
ten
toim
enpi
-te
iden
tote
utta
min
en
2011
- 2
014
Kun
tien
tekn
inen
osa
sto
ELY
:n li
iken
neos
asto
K
untie
n lii
kenn
etur
valli
suus
-ty
öryh
mät
Liik
enne
turv
allis
uude
n pa
ran-
tam
inen
Näk
yvän
liik
enne
val-
vonn
an li
sääm
inen
ja
päite
iden
vai
kutu
ksen
al
aise
na a
jam
isen
eh-
käis
emin
en.
Yht
eist
yö v
irano
mai
sten
ka
nssa
(P
oliis
i) K
oulu
jen
alka
essa
teho
isku
t va
lvon
nass
a re
surs
sien
pu
ittei
ssa.
Jatk
uvaa
P
oliis
i, Li
iken
netu
rva,
Lii-
kenn
etur
valli
suus
työr
yhm
ät
Liik
enne
turv
allis
uust
yöry
hmä
23
SA
AR
IJÄ
RV
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 2.
Hen
kilö
ja
pal
otu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Erit
yisr
yhm
ien
asui
ntur
valli
-
suud
en k
ehitt
ämin
en
Erit
yisr
yhm
iin k
uulu
vien
henk
ilöid
en k
oton
a
vier
aile
vien
taho
jen
kyky
hav
aita
ris
kejä
ja
puut
tua
niih
in a
jois
sa
Par
anne
taan
erit
yisr
yhm
ien
ja v
anhu
ksie
n pa
lotu
rval
li-su
utta
T
iivis
tetä
än y
htei
styö
tä
sosi
aali-
terv
eyst
oim
en
kans
sa
Hen
kilö
stöl
le a
nnet
aan
valm
iuks
ia a
rvio
ida
asum
is-
turv
allis
uusr
iske
jä o
sana
ko
tikäy
ntej
ä K
oulu
teta
an k
odin
hoita
ja
tunn
ista
maa
n ris
kejä
van
-hu
ksie
n lu
ona
Pel
astu
slai
tos
tark
enta
a va
aroj
en a
rvio
intia
.
Tur
valli
suus
selv
i-ty
kset
Pel
astu
ssuu
nnite
l-m
at
ta
rkis
tusl
omak
e A
sum
istu
rval
lisuu
den
pää-
pain
o on
enn
alta
ehkä
isys
sä
ja v
erko
sto
itum
ises
sa.
2011
- 2
014
Pel
astu
slai
tos
Saa
rikka
Kou
luje
n tu
rvak
umpp
anuu
s
Last
en-
ja n
uort
en v
a-lis
tam
inen
, tul
ipal
ojen
ja
onne
ttom
uuks
ien
en-
nalta
ehkä
isy
Tur
valli
suus
vies
tinä
oppi
-tu
nnit,
kou
luis
sa
2011
- 2
14
Kes
ki-S
uom
en p
elas
tusl
ai-
tos,
Kes
ki-S
uom
en P
oliis
i-la
isto
s, L
iiken
netu
rva
Kot
itapa
turm
ien
ehkä
isem
inen
V
ähen
tään
sek
ä en
nal-
taeh
käis
tä k
otita
patu
r-m
ia
Val
ista
min
en, e
rilai
set k
am-
panj
at
2011
-20
14
Pel
astu
slai
tos
Kun
nat
Saa
rikka
24
SA
AR
IJÄ
RV
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 3.
Päi
hd
ehai
tto
jen
eh
käis
emin
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Päi
hdeh
aitto
jen
ehkä
isem
inen
Yht
enäi
set
toim
inta
käy-
tänn
öt p
äih
dety
öhö
n ja
pa
lvel
uje
n sa
atav
uus
Avo
palv
eluj
en ja
per
us-
palv
elu
jen
rool
i päi
hde
-ty
össä
vah
vist
uu.
Laki
en a
ntam
ien
mah
-do
llisu
uksi
en
hyö
dyn
tä-
min
en.
A
lkoh
olik
ulttu
uriin
vai
kut-
tam
ine
n ja
kul
u-t
ukse
n vä
hene
min
en.
T
oim
ivat
hoi
too
n-
ohja
usjä
rjest
elm
ät
Toi
min
tam
allin
luom
ine
n S
elvi
l-lä
Saa
rika
ssa-
hank
kees
sa.
Poi
kkih
allin
nolli
nen
yhte
isty
ö pä
ihde
työ
ssä.
R
ajo
iteta
an
ja v
alvo
taan
päi
h-te
ide
n kä
yttö
ä ju
lkis
illa
paik
oil-
la.
Teh
oste
taan
väh
ittäi
smyy
nni
n ja
an
nisk
elu
n va
lvo
ntaa
. P
uutu
taa
n al
koho
lin v
älitt
ämi-
seen
ja k
atuk
aup
paa
n.
Raj
oite
taa
n m
ain
ont
aa.
Työ
pai
koill
a to
teut
etaa
n ho
i-to
ono
hjau
sta.
2010
- 2
014
Per
ustu
rval
iikel
aito
s S
aa-
rikka
, kun
nat,
polii
si, k
ol-
mas
sek
tori,
työp
aika
t, el
in-
kein
ohar
joitt
ajat
Sel
villä
Saa
rikas
sa-
hank
e
25
SA
AR
IJÄ
RV
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 4.
Per
he-
ja lä
his
uh
dev
äkiv
alla
n e
hkä
isem
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Per
he-
ja lä
hisu
hdev
äkiv
alta
Var
hain
en
puut
tum
ine
n pe
rhe-
ja lä
hisu
hdev
äki-
valta
an
Tap
ahtu
neen
per
he-
ja
lähi
suh
devä
kiva
ltatil
an-
teen
asi
anm
ukai
nen
hoi
-ta
min
en
Tie
dotta
min
en v
äest
ölle
esi
m.
inte
rnet
-siv
uilla
. V
iran
omai
sto
imin
noi
ssa
edi
s-te
tään
puh
eek
si o
ttam
ista
lu
omal
la ta
rkoi
tuks
een
tuki
ai-
neis
to ja
lisä
äm
ällä
osa
amis
ta.
Kou
luje
n op
etu
ssuu
nni
telm
issa
hu
omio
ida
an lä
hisu
hdev
äkiv
al-
taan
liitt
yvät
asi
at
Väe
stöl
le ti
edo
teta
an a
vuna
n-ta
jata
hois
ta.
Sos
iaal
ipäi
vyst
ykse
n ja
pol
iisin
ke
sken
on
sovi
ttu t
oim
inta
tava
t R
ikos
ilmoi
tuks
en te
kem
ine
n ja
lä
hes
tym
iski
ello
n ha
kem
inen
te
hdä
än tu
nne
tuik
si ja
niih
in
kann
uste
taan
. La
sten
suo
jelu
ilmoi
tus
tehd
ään
tutu
ksi.
Väk
ival
lan
teki
jän
autta
mis
eksi
lu
oda
an
toim
inta
mal
li.
2010
- 2
014
Per
ustu
rval
iikel
aito
s S
aa-
rikka
, kun
nat,
polii
si
Sel
villä
Saa
rikas
sa-
hank
e
26
SA
AR
IJÄ
RV
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 5.
Las
ten
- ja
nu
ort
en s
yrjä
ytym
isen
eh
käis
emin
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Last
en ja
nuo
rten
syr
jäyt
ymi-
sen
ehkä
isy
Mon
iam
mat
illis
ten
yh-
teis
työm
uoto
jen
kehi
t-tä
min
en
Laps
iper
heid
en tu
kito
i-m
et
Las
ten
ja n
uort
en h
yvin
-vo
intis
uunn
itelm
an la
atim
i-ne
n ja
sen
toim
enpi
teid
en
tote
utta
min
en
Laat
imin
en
2011
-201
1 T
oteu
ttam
i-ne
n 20
11 -
201
4
Saa
rikka
yht
eist
yöss
ä va
r-ha
iska
svat
ukse
n, k
oulu
-,
nuor
iso-
, liik
unta
-, k
ulttu
uri-
ja v
apaa
-aik
atoi
mie
n se
kä
tekn
isen
toim
ien
kans
sa
Hoi
vapo
oli,
Kas
te
O
ppila
shuo
llon
ja o
pin-
to-o
hjau
ksen
toim
ivuu
-de
n tu
rvaa
min
en
- K
oulu
kura
atto
ri, -
psyk
olog
i ja
–te
rvey
denh
oito
palv
elui
den
saat
avuu
s -
Seu
dulli
nen
oppi
lash
uol-
lon
käsi
kirja
/ver
kko-
sivu
sto
- K
o. h
enki
-lö
stö
palk
attu
v
2011
-
Käs
ikir-
ja/v
erkk
o-si
vut v
alm
iit
2011
Kou
lut +
Saa
rikka
, nuo
riso-
toim
et
Opp
ilash
uollo
n ke
hittä
mis
-ha
nke,
Kel
po, O
ppila
anoh
ja-
ukse
n ke
hittä
mis
hank
e
P
äiht
eide
n kä
ytön
en-
nalta
ehkä
isy
ja v
ähen
-tä
min
en
Nuo
rten
toim
inna
lline
n ak
ti-vo
inti
20
11 -
201
4
Nuo
risot
oim
i, jä
rjest
öt, k
ou-
lut,
Piis
pala
S
aarik
ka
Ker
hoto
imin
nan
kehi
ttäm
is-
hank
eet,
Sel
villä
Saa
rikas
sa
N
uort
en ty
öttö
myy
den
vähe
ntäm
inen
Nuo
rten
työp
ajoj
en k
ehit-
täm
inen
(yh
teis
työ
koul
ujen
ja
yrit
yste
n ka
nssa
) 20
11 -
201
4
Työ
voim
ahal
linto
, kun
nat,
nuor
isot
yöpa
jat,
Oiv
a O
y,
YH
DE
SS
Ä-h
anke
, KE
VÄ
T-
hank
e
Piis
pala
n nu
orte
n el
ämän
-ha
llinn
an h
anke
, JO
PO
, Am
mat
tista
rtti
3
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ...............................................................................................................................4
2 TAVOITTEET ...........................................................................................................................5
3 WITAS - SEUTU........................................................................................................................5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.............................................................................6
4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..........................................................................................7
4.2. KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ..............................................................................................7
4.3. ELY - KESKUS .......................................................................................................................7
4.4 WITAS - SEUDUN USKONNOLLISET YHTEISÖT .........................................................................8
4.5 ELINKEINOELÄMÄ ..................................................................................................................8
4.6 JÄRJESTÖT ..............................................................................................................................8
4.8 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT ........................................................................................9
5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA...............................................................10
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014 ..................................11
6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS................................................................11
6.2 LIIKENNETURVALLISUUS ............................................................................................12
6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN..................................13
6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT....................................................................................14
6.5 KOTI – JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT .....................................................................16
7 ARVIOINTI JA SEURANTA.................................................................................................17
8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ..............................................................................18
LÄHTEET....................................................................................................................................18
LIITTEET....................................................................................................................................18
WITAS- SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO).......18
4
1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelma on tehty Witas - seudulle, joka käsittää alueen Kinnu-lan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupungin. Witas - seudun turvallisuussuun-nitelma on osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008. Witas - seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja tur-vattomuus sekä keinot, joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuut-ta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, viranomaiset, seudun kunnat, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelman tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.
5
2 TAVOITTEET
Witas - seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta turvallisuu-teen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.
Tavoitteena on saada seudulle entistä turvallisempi elinympäristö. Tämä tarkoittaa sel-laisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yri-tysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta.
Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on useita. Kunnilla on tärkeä tehtävä peruspalvelu-jen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on vaikuttavin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Kunnat pitävät turvallisuusuhkana poliisipalveluiden keskittämistä maakuntakeskuk-siin. Jo nykyisin poliisin näkyvyys Witas - seudulla on liian vähäistä. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Jokainen vaikuttaa itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä.
3 WITAS - SEUTU
Witas - seutuun kuuluu kolme pohjoisen Keski-Suomen kuntaa: Kinnula (1821 as.), Pih-tipudas (4566 as.) ja Viitasaari (7175 as.). Väkiluku on 13 562 asukasta vuonna 2010 ja yhteinen pinta-ala 3333 km2. Seudun kuntien työntekijämäärä on kunnissa yli 1000 työ-tekijää. Asukastiheyden ollessa Suomessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km2 on kyseessä oleva seutu harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,1 asukasta / maa- km2). Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki muodostavat yhdessä Kan-nonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kanssa Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut vuosina 1995 – 2008 negatiivinen. Seutukunta on menettänyt n. 6000 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seu-dulla jatkuu. Seutukunnalla myös ikääntyneiden osuus väestöstä on yksi suurimpia valtakunnassa. Vuonna 2007 yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä oli 2434 kansalaista. Vuodelle 2020 ennuste on 3263 kansalaista. Vastaava osuus 75 - 84 -vuotiaiden ikäluokassa on 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 -vuotiaiden osalta 536 ja 814 kansalaista. Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys on selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä on pienempi kuin maassa keskimäärin. Se on kuitenkin ollut kasvava toimiala 2000 -luvulla. Alueen erikoistu-misaloja ovat puu- ja rakennusteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous.
6
Energia-ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin. Seutukunnan kehittämistoimintaa ohjaa seutuohjelma, jonka päätavoitteena on vuo-teen 2013 mennessä Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien ihmisten ja verkostojen yritteliäs, palveleva ja viihtyisä pohjoinen Keski-Suomi. Väestöennuste: (Tilastokeskus) Vuodet 2010 2020 2025 Kinnula 1 807 1 691 1 670 Pihtipudas 4 594 4 201 4 071 Viitasaari 7 227 6 913 6 843
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäk-si kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toimintaryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehite-tään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen pe-rusoikeus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yh-teiskunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näi-tä mahdollisuuksia on entistä enemmän pyrittävä hyödyntämään. Tavoitteena on, että arjen turvallisuusteema sisältyy myös eri kylien kyläsuunnitelmiin. Kansalaisten vastuuntunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla,
7
samoin kuin vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.
4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Witas -seudulla pelastustoimen palvelut. Pe-lastuslaitoksella on paloasemat Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestön-suojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnitte-lun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.’ Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa lakisääteisten tehtävien lisäksi Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihoi-topalvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista 4.2. Keski-Suomen poliisilaitos
Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johde-tusti koko maakunnan alueella
Poliisilaitoksen toimialueella on 23 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut poliisiasemat ovat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Näiden lisäksi poliisin palvelupisteet ovat Joutsassa ja Viitasaarella. Poliisin lupapalveluauto toimii sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä.
4.3. ELY - keskus
ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Witas - seudulla ELY - keskus vastaa Pihtiputaan - alu-eurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.
8
4.4 Witas - seudun uskonnolliset yhteisöt
Witas - seudun seurakunnilla on monenlaista yhteistyötä eri työmuotojen kautta. Mitään varsinaista systemaattista, turvallisuuden edistämiseen keskittyvää hanketta tai suunni-telmaa ei ole olemassa. Seurakuntien toiminta tapahtuu nimenomaan kaikenikäisten jäsentensä keskuudessa ja edistää alueen ihmisten yleistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Esimerkiksi diakoniatyönte-kijöillä on hyvät kontaktiverkostot ikääntyvän väestön keskuuteen ja seurakuntien koti-käyntityö edesauttaa vanhusten jaksamista ja selviämistä. Nuorisotyöntekijöiden toimin-ta sekä tukee laajaa joukkoa nuoria heidän kasvuprosessissaan että tarjoaa turvallisia tiloja ja mahdollisuuksia ajanviettoon. Edellä mainittujen työntekijäkeskeisten toimintojen lisäksi seurakunnissa toimii merkittä-vä joukko vapaaehtoisia, esimerkiksi kotikäyntityön tukena ja erilaisissa projekteissa. Tämäkin edistää kokonaisturvallisuutta ja luo sosiaalisia kontakteja. 4.5 Elinkeinoelämä
Witas - seudulla elinkeinojen vahva pohja on peruselinkeinoissa: maa- ja metsätalou-dessa, teollisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvoja teollisuuden aloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Seudulla kehittyviä toimialoja ovat bioenergia, matkailu ja hyvinvointipalvelut. Pohjoisen Keski-Suomen runsaiden energiaraaka-ainevarojen lisäksi seudulla on bioenergian tuotantoa ja jalostusta. Matkailussa perustan luovat luontomatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailualan yritykset ja liikelaitokset. Hyvinvointialan yritysten lukumäärä on kasvussa. Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinoraken-teen kehitys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilan-teen eri osa-alueilla. Esimerkiksi perusmaatalouden tuotantoyksikkökoon kasvu, työ-voiman saatavuus ja työperäinen maahanmuutto, bioenergian tuotannon ja kuljetusten lisääntyminen sekä hoiva- ja hyvinvointi-alan palvelujen laadun varmistus ovat esimerk-kejä elinkeinoelämän turvallisuusnäkökulman huomioon ottamisen tarpeellisuudesta. 4.6 Järjestöt
Seudulla toimii useita järjestöjä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnas-ta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhtei-söihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuk-sia itsensä toteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asuk-kaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoi-den ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä.
9
Witas – seudun alueella toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asuk-kaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.
o Suomen Punainen Risti o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt, keskeisimpänä MLL o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Muut kansanterveysjärjestöt o Päihdejärjestöt o Työllistymistä tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt o Keski-Suomen kylät ry
Myös liikunta ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.
4.8 Yhdyskuntatekniset palvelut
Sähkö- puhelin ja tietoverkkotoimijat sekä lämpö- ja vesilaitokset.
10
5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA Turvallisuuden tunne kuntalaisilla on hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseutukaupun-gissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhtei-sötoimintaa. Yksinäisyys ja kulkeminen / päivittäinen asiointi luovat ongelmia asutuksel-taan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuville vanhuksille. Koulukiusaamista esiin-tyy. Lasten ja nuorten palveluita (kuten koulupsykologi, päihdetyöntekijä ja muut ennalta ehkäisevät perhepalvelut) on hyvin saatavilla. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat oppilaitok-sissa, terveydenhuollon työpaikoilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmaon-gelmat. Asumisyksikköpuolella ja terveydenhuollon yksiköissä tutkimukset jatkuvat. Mi-käli asukkaita joudutaan siirtämään muihin väliaikaistiloihin, aiheuttaa se lisää huolta ja turvattomuutta vanhusten ja vammaisten sekä heidän omaistensa joukossa. Myös am-mattitauteihin sairastuneille työntekijöille tilanne on vaikea. Henkeen ja terveyteen liittyvä turvallisuus on kehittynyt Witas-seudulla huonompaan suuntaan myös väkivaltarikosten nousun ja päihteiden käytön lisääntymisen myötä. Po-liisilaitoksen hälytystehtävät seudulla ovat kasvussa. Liikennerikoksista rattijuopumus-ten määrät ovat ennallaan. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät nousivat, mutta muissa luokissa rikosten määrä laski. Huumausainerikosten ovat vähentyneet. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Osa sosiaalityön asiakas-kunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Nuorten humalajuominen on yleistynyt ja yhä useampi nuori katsoo alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alu-een asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuo-dessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Nelostie ja Sininen tie kulkevat seudun alueella. Kevytliikenne valta- ja kantatien ympä-ristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän ta-kia. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Yhä suuremmassa määrin iäkkäämpi väestöosa on yhä aktiivisesti liikenteessä mukana ja tämä luo oman erityispiirteensä liikennevirtoihin. Liikenneväylien kunnossapito tulee olla tehokasta ja luotettavaa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee parantaa ja liikennevalvontaa on tehostettava.
11
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014 Witas - seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa noussut esille turvallisuuteen vai-kuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo ai-emmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategiat tukevat valittuja painopis-teitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT - analyysi kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Witas - seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja poliisilta, pelastuslaitokselta ja ELY - keskuksesta. Witas - seudulle turvallisuustyöryhmä on valittu turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat:
o Erityisryhmien asuinturvallisuus
o Liikenneturvallisuus.
o Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy
o Päihdehaittojen ehkäiseminen
o Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy
Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. 6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS
Toimenpiteet asuinturvallisuuden parantamiseksi:
o Palo- ja pelastuskoulutus
o Paloturvallisuuden tarkastaminen heti käyntien yhteydessä (tarkastuslista)
o Henkilöstön koulutus esteettömyyden arviointiin
o Säännölliset palo- ja pelastusharjoitukset
o Tiedottaminen ja opastus
Vastuut:
o Perusturvan henkilöstö (vanhus-, vammais- ja mielenterveyskuntoutuksen ja
fysioterapian henkilöstö
o Palo- ja pelastustoimi
o Tekninen toimi
o Omaiset
12
6.2 LIIKENNETURVALLISUUS
Liikenneturvallisuuden parantamiskeinot
o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen
o Kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa
o Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin toimenpitein
o Tehostamalla erityisesti talvihoitoa
o Tehostamalla liikenteen valvontaa
o Onnettomuuksien vähentäminen
o Liikenneturvallisuustyön seurannan järjestäminen
o Autojen katsastusten tehostaminen
o Nopeustason tarkasteleminen erityisesti taajamissa
o Suunnittelu vaiheessa kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen huomiota
Vastuut
o Koulujen henkilöstö, opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus
o Maankäyttötiimi, jo kaavavaiheessa liikenneturvallisuus huomioon
o Yhdyskuntatiimi, katujen hoito erityisesti talvella
o Poliisi, valvonnan ja valistamisen lisääminen
o Valtuutetut, resurssien antaminen
o Perusturva, ensihoidon turvaaminen
o Pelastuslaitos, onnettomuustilanteiden hoito
o Liikenneturva, valistustoiminta
o Tekninen toimi, toimiva liikenneympäristö
Aikataulu
Parantamiskeinot saatava vastuuhenkilöiden tietoon jo tänä vuonna ja viimeistään vuonna 2013 oltava asioiden eteen tehty niin, että onnettomuudet ovat vähentyneet.
13
6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN
Witas - seudulle on vahvistettu turvallisuussuunnitelma, jossa on käyty läpi lasten ja nuorten (kohderyhmä alle 29-vuotiaat) turvallisuuden parantamiskohteet. Turvallisuus-suunnitelman pohjalta on läpikäyty toimenpiteet ja niistä vastaavat tahot, jotka löytyvät tarkemmin oheisesta taulukosta. Lähtökohtana on, että suurin vastuu sekä lasten että nuorten hyvinvoinnista ja syrjäyty-misen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, joita eri yhteistyötahot kuten koulut, järjestöt, viranomaiset ym. tukevat lapsen/nuoren eri kehitysvaiheissa. Kaikkia lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä pyritään ennalta ehkäisemään varhaisella puut-tumisella ongelmiin sekä moniammatillisella yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Syrjäytymi-sen ehkäisyssä ja syrjäytymiskierteen katkaisemisessa huomioidaan lisäksi tarvittavien erityispalveluiden saatavuus kuten mm. päihdepalvelut sekä harrastustoiminnan mah-dollistaminen ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistaminen. Koulukiusaamista pyri-tään ehkäisemään varhaisella puuttumisella sekä erilaisin projektein. Tavoitteena on saada kaikille seudun lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö toimia niin koulu- kuin va-paa-ajallakin.
Toimenpiteet
o Varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvolapalvelut ja
erityislastentarhaopetus
o Eheytetty koulupäivä(esim. kerhotoiminta)
o Kiva koulu -projektin toteuttaminen
o Tukioppilastoiminta
o Rakennusprojektien valvonta sekä jatkuva tilojen kuntoseuranta ja valvonta
o Liikenne- ja pihasuunnitelmat
o Moniammatillinen yhteistyöverkoston toteuttaminen
o Ryhmäytyspäivän toteuttaminen
o Opo -palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalvelui-
den turvaaminen
o Koulukuraattoripalveluiden saaminen
o Terveystiedon opetus, huume- ja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansa-
laiskasvatus (mm. liikenne)
o Riittävien ja nopeasti saatavilla olevien terveydenhuoltoresurssien, toimivien
hoitopolkujen sekä erikoissairaanhoitopalveluiden turvaaminen
o Nuorten kuuleminen ja harrastustoiminnan kehittäminen
o Työpajatoiminnan kehittäminen Wiitaunionin alueella
14
Vastuut: o Lasten ja nuorten vanhemmat sekä huoltajat
o Sivistys- ja perusturvaltk.
o Koulujen johtajat, henkilökunta
o Tukioppilastoiminnan vastuuopettaja
o Tekninen toimi ja vapaa-aikatoimi
o Koulutoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestöt
o Kouluterveydenhuolto
o Päihdetyöntekijät
o Poliisi
o Nuorisovaltuusto, oppilaskunnat
o Kansalaisopisto
o Työvoimaviranomaiset
6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT
Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000-600 000 alkoholin suurkuluttajaa. Suurkulut-tajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000-luvulla. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on ollut yhteydessä alkoholipe-räisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun. Vuonna 2008 alkoholiperäiset sairau-det ja myrkytykset olivat edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten kes-kuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Kaksi suomalaista juomatapaa leimaavaa piirrettä on säilynyt ennallaan: alkoholin käyt-tö aterialla on yhä harvinaista ja humalajuominen on edelleen yleistä. (Päihdetilastolli-nen vuosikirja 2009) Nuorten päihteidenkäyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten kanssa työs-kenteleviä. Nuorten humalajuomisen laskusuunta on pysähtynyt ja raittiiden nuorten määrä vähentynyt. Humalajuominen on yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vuosi-kymmenen aikana nuorten asenteet ovat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin.(Terveyslehti) Kouluterveyskyselyn mukaan Pihtiputaan yläluokkalaiset joivat itsensä humalaan ylei-simmin kuin maakunnassa keskimäärin. Viidesosa yläluokkalaisista joi itsensä huma-laan kerran kuukaudessa. Viitasaaren yläluokkalaisista 19 % joi itsensä humalaan ker-ran kuukaudessa. Edelliseen kyselykertaan verrattuna siinä on tullut myönteistä kehitys-tä. Maakunnan keskimääräisiin tuloksiin nähden viitasaarelaisnuoret tupakoivat ylei-simmin päivittäin ja joivat itsensä humalaan keskimääräistä useammin (kouluterveys-kysely 2009).
15
Ikääntyneiden lisääntyneet päihdeongelmat ovat nousseet esille. Väestötasolla ikäänty-neiden päihteiden käyttö on kuitenkin muita ikäryhmiä vähäisempää. Ikääntyneiden osuuden kasvaessa, ikääntyneiden päihdeongelmien määrä tulee jatkossa kasvamaan. Suomessa arvioidaan 5-10 %:lla yli 64-vuotiaita olevan alkoholin ongelma- ja riskikäyt-töä. Tavoitteet:
o Pyritään vaikuttamaan nuorten päihdeasenteisiin
o Panostus ehkäisevään päihdetyöhön moniammatillisesena yhteistyönä
o Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen (lapset,nuoret,työikäiset ja ikään-
tyvät)
o Kaupat samoille linjoille päihtyneelle myymisestä, ikärajojen noudattamisessa
o Alkoholin välittämisen lopettaminen alaikäisille
o Yhteistyöverkostot toimiviksi, erityisesti lasten ja nuorten päihteiden käytön
ilmaannuttua
o Päihdeohjelman tekeminen ja sen vieminen suurimmille yrityksille
Keinot / toimenpiteet:
o Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nuorille ja riittävästi nuorille vaih-
toehtoja vapaa-ajan viettoon.
o Vanhempien vastuuttaminen nuorten päihdeasioissa (mm.vanhempainillat,
välittämiseen puuttuvat kampanjat jne...).
o Nuorten päihteiden käytöstä johtuvista lastensuojeluilmoituksista tehtävä toi-
mivat ja selkeät hoitokäytännöt /toimintamallit yhteistyössä.
o Perusterveydenhuollon työntekijät ottavat aktiiviseen, jokapäiväiseen käyt-
töön varhaisen puuttumisen mallit, jotka on luotu valmiiksi. (Alkoholin suurku-
lutuksen laatuverkostotyön aikana).
o Päihdeohjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden ”vastuutta-
minen” työpaikkojen päihdeasioissa.
o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja hoitomallit.
o Kauppojen ja ravintoloiden kanssa yhteisiä tapaamisia yhteisen suunnan
saavuttamiseksi.
Vastuut:
o Lasten ja nuorten vanhemmat
o Poliisi
o Työterveyshuolto, kotihoito
16
o Terveydenhuollon, sosiaalihuollon työntekijät sekä päihdetyöntekijät
o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet
o Vapaa-aikatoimi, nuorisotoimi
o Kauppojen ja ravintoloiden henkilökunta
6.5 KOTI – JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT
Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia (Kuntalaki 1§). Turvallisuus on keskei-nen hyvinvointia edistävä tekijä ja ihmisen perusoikeus. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää väkivallattomassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä.
Kaikkiaan noin 900 000 vuosittaisesta tapaturmasta yli 600 000 sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Erityisen paljon suomalaisille sattuu liukastumisia, putoamisia ja kaatumi-sia. Niiden seurauksena joutuu sairaalahoitoon kymmeniä tuhansia ja menehtyy yli tu-hat suomalaista vuosittain. Suurin osa heistä on ikääntyneitä.
Kotiympäristössä menettää vuosittain henkensä yhteensä yli 2 000 suomalaista. Määrä on yli viisinkertainen liikennekuolemiin verrattuna. Onneksi tapaturmat eivät ole tuurista kiinni. Tapaturmat voidaan välttää ennakoimalla riskit ja panostamalla turvallisiin olosuh-teisiin sekä suojavarusteisiin. Tapaturmaan langenneista suomalaisista puolet on sitä mieltä, että turma olisi ollut helposti vältettävissä.
Kotitapaturmien ehkäisytyötä tehdään Witas - seudulla viranomaisten ohjauksessa. Keskeisinä toimijoina on pidettävä myös kolmatta sektoria (vapaaehtoisjärjestöt, yhdis-tykset, seurakunnat jne.), jotka haluavat vaikuttaa siihen, että suomalaiset eivät olisi tapaturmatilastoissa Euroopan kärkikastia.
Toimenpiteet ehkäisemiseksi Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vaaratekijöiden havainnoiminen ja tunnistaminen ihmi-sen elinympäristössä on lähtökohta sille, että ryhdytään toimimaan niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Keskustelu kotien turvallisuuden parantamisesta on helpointa aloit-taa ympäristössä olevista vaaratekijöistä. Tavoitteet
o Pyritään vähentämään tapaturmia.
o Pyritään saamaan tapaturmien ehkäisytyö osaksi kuntien työntekijöiden teh-
täväkuvaa.
17
Keinot / toimenpiteet:
o Tiedostetaan tapaturmien yleisimmät aiheuttajat ja poistetaan tapaturma-
riskit.
o Valistuksella ennalta ehkäistään tapaturmien syntymistä.
o Koulutetaan eri toimijat tapaturmien ehkäisytyöhön.
o Tapaturmien ehkäisytyö liitetään osaksi perusopetusta.
o Aktivoidaan 3 sektori tapaturmatyöhön.
Vastuut:
Kinnulan ja Pihtiputaan kunta sekä Viitasaaren kaupunki ovat koko henkilöstöllään mu-kana torjumassa tapaturmia erillisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Työntekijöi-den päivittäiseen toimen / viran hoitamiseen liitetään osaksi tapaturmien ehkäisytyö.
Lisäksi toimintaa osallistuvat:
o Keski-Suomen pelastuslaitos
o Keski-Suomen Poliisilaitos
o Muut viranomaiset ja yhteistyötahot
o Seurakunnat
o Vapaaehtoisjärjestö
o Yhdistykset
o jne.
7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osapuo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Jos työn etenemisessä tai aikatauluissa huomataan puutteita, on niihin puututtava. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.
18
8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:
o Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunginjohtaja (vetäjä) o Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjohtaja o Erkki Nikkilä, nyk. Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunnanjohtaja o Anneli Latva-Nevala, perustuvan toimialajohtaja, Wiitaunioni, Kinnula o Ritva Holster, sivistystoimen johtaja, Wiitaunioni o Jarmo Kinnunen, teknisen toimen toimialajohtaja, Wiitaunioni o Vuokko Pulkkinen, kanslisti, sihteeri o Markku Suokas, komisario o Henri Vänni, palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos o Oili Puttonen, nyk. Timo Hyvönen, aluevastaava, ELY-keskus o Leena Piippa, Liikenneturva o Marko Riikonen, projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto
LÄHTEET
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Arjen turvaa 2004
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Turvallinen elämä jokaiselle 2008
o Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008
o Keski-Suomen poliisilaitoksen tilastot v. 2008, 2009, 2010
o Tieliikenneonnettomuustilastot 2006, 2007, 2008, 2009
o Viitasaaren kaupungin turvallisuussuunnitelmat v. 2000 ja 2007
o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007. 2008, 2009,
2010
o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Suomen pelastusalueen tapaturma-
katsaukset v. 2008, 2009, 2010
o Seudulliset päihdetilastot
LIITTEET
Witas- seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (tau-lukko)
19
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 1.
Eri
tyis
ryh
mie
n a
suin
turv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
KO
TO
NA
P
alot
urva
llisu
ude
n li-
sääm
inen
T
apat
urm
aris
kin
vähe
n-tä
min
en
T
urva
llisu
ude
n lis
ääm
i-ne
n
Pal
o- ja
pel
astu
skou
lutu
sta
- he
nkilö
stö
lle
- ko
tikä
ynte
jä te
kevä
he
nkilö
stö
tark
asta
a m
yös
palo
-tu
rval
lisuu
teen
liitt
yvä
asia
t tur
valli
suus
koul
utuk
sess
a sa
adun
tark
astu
slis
tan
muk
aan
- ik
äihm
isill
e ja
hei
dän
om
ais
ille
en
Ter
veys
valis
tus
- tu
pako
inti
ulk
ona
; ei s
isä
llä
Pal
velu
alu
een
(van
huk
set,
vam
mai
set)
he
nkilö
stön
ko
ulut
us
este
ettö
myy
den
arvi
oin
tiin;
-
kotie
n es
teet
töm
yys
(Ho
usin
g E
nabl
er –
me
net
elm
ä),
myö
s u
lko
alu
eide
n es
teet
töm
yys
- si
sä-
ja u
lkoa
luei
den
val
aist
us
- lii
kkum
isen
ap
uväl
ine
et
Erg
onom
ia-k
oulu
tus
Asi
akka
ide
n ta
rvea
rvio
inti
ja p
alve
lusu
unni
telm
ien
aja
n ta
salla
pi
täm
inen
ja n
iihin
liitt
yvie
n to
imen
pite
iden
vä
litön
tote
utta
mi-
nen
- te
knis
ten
turv
ajä
rjest
elm
ien
käyt
töö
notto
tarv
itsev
ille:
tu
rvah
äly
tin, t
urva
mat
ot, k
ood
iluko
t ym
s -
yhte
isö
llisy
yttä
lisä
ävät
toim
enpi
teet
: ry
hmät
, eril
ais
et
tapa
htum
at
- tie
dotta
min
en
ja o
past
us e
m. a
sioi
ssa:
ka
upus
telij
at,
hyv
äksi
käyt
ön
ehk
äisy
, ra
hoj
en
sä
ilyty
s -
edu
nval
vont
a h
uole
hditt
u si
tä ta
rvits
evill
e
Jatk
uva
Min
. x1/
vuos
i Ja
tkuv
a Ja
tkuv
a Ja
tkuv
a Ja
tkuv
a Ja
tkuv
a La
insä
ädä
nnö
n m
äärit
tele
mä
t ai
kara
jat
Apu
välin
eet v
älitt
ömäs
ti,
esim
. tu
rval
aitt
eet
1-3
kk s
isäl
lä,e
sim
. as
unno
n m
uuto
styö
t
Per
ustu
rva/
pe
last
usla
itos
Van
hus
- ja
sai
raan
hoito
palv
eluj
en
henk
ilöst
ö V
anh
us-
ja s
aira
anho
itopa
lvel
uje
n he
nkilö
stö
HE
kou
lutu
kse
n sa
anut
hen
kilö
stö
Fys
iote
rap
ian
henk
ilöst
ö F
ysio
tera
pia
n he
nkilö
stö
Pal
velu
alu
een
henk
ilöst
ö E
ri am
mat
tiryh
mie
n ja
tkuv
a ve
rkos
to-
yhte
isty
ö; f
ysio
tera
pia,
sos
iaal
ityö,
ko
lmas
sek
tori
, pel
astu
slai
tos
Om
aise
t, lä
heis
et
AS
UM
ISY
KS
I-K
ÖT
Pal
otur
valli
suu
den
li-sä
ämin
en
Pal
otur
valli
suu
star
peet
hu
omio
itava
-
kiin
teis
töje
n/to
imin
tayk
sikö
ide
n sp
rinkl
aus
- pa
lo-
ja p
ela
stu
syks
iöid
en ja
am
bula
nssi
n es
teet
ön
pääs
y ko
htee
seen
-
sään
nölli
set p
alo
- ja
pel
astu
shar
joitu
kset
-
palo
- ja
pe
last
uss
uun
nite
lmat
aja
n ta
salla
ja h
enki
lös-
tö p
ereh
dyte
tty
- tu
pako
inti
ulk
otilo
issa
, erik
see
n os
oite
ttu p
aikk
a
Min
. x1/
vuos
i Ja
tkuv
a Ja
tkuv
a
Pal
ola
itos/
tekn
inen
toim
i P
alo
laito
s/P
eru
stur
va/
Pal
velu
alu
een
henk
ilöst
ö W
iitau
nion
in o
hjei
stus
20
Tap
atur
mar
iski
n vä
hen-
täm
ine
n T
urva
llisu
ude
n lis
ääm
i-ne
n
Pal
velu
alu
een
(van
huk
set,
vam
mai
set)
he
nkilö
stön
ko
ulut
us
este
ettö
myy
den
arvi
oin
tiin;
-
asun
toje
n es
teet
töm
yys
(Ho
usi
ng E
nab
ler
–m
enet
elm
ä), m
yös
ulko
alu
eid
en e
stee
ttöm
yys
- si
sä-
ja u
lkoa
luei
den
val
aist
us
- lii
kkum
isen
ap
uväl
ine
et
Erg
onom
ia-k
oulu
tus
Asi
akka
ide
n ta
rvea
rvio
inti
ja p
alve
lusu
unni
telm
ien
aja
n ta
salla
pi
täm
inen
ja n
iihin
liitt
yvie
n to
imen
pite
iden
vä
litön
tote
utta
mi-
nen
- te
knis
ten
turv
ajä
rjest
elm
ien
käyt
töö
notto
tarv
itsev
ille:
tu
rvah
äly
tin, t
urva
mat
ot, k
ood
iluko
t ym
s -
ulko
na li
ikku
mis
en h
uom
ioin
ti (a
lent
unut
toim
inta
ky-
ky):
hi
ekot
us y
m.
- T
iedo
ttam
inen
ja o
pas
tus
asu
kkai
lle ja
hei
dä
n om
ai-
sille
en
- ed
unv
alvo
nta
huo
lehd
ittu
sitä
tarv
itsev
alle
-
riski
enha
llint
asuu
nni
telm
at a
jan
tasa
lla ja
kä
ytös
sä
Jatk
uva
Jatk
uva
Jatk
uva
Lain
sää
dänn
ön
mää
ritte
lem
ät
aika
raja
t A
puvä
linee
t väl
ittöm
ästi,
es
im.
turv
ala
ittee
t
HE
kou
lutu
kse
n sa
anut
hen
kilö
stö
Fys
iote
rap
ian
henk
ilöst
ö F
ysio
tera
pia
n he
nkilö
stö
Pal
velu
alu
een
henk
ilöst
ö E
ri am
mat
tiryh
mie
n ja
tkuv
a ve
rkos
to-
yhte
isty
ö; f
ysio
tera
pia,
sos
iaal
ityö,
ko
lmas
sek
tori
, pel
astu
slai
tos
Om
aise
t, lä
heis
et
21
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 1.
Eri
tyis
ryh
mie
n a
suin
turv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
M
UU
TA
Pal
o- ja
pel
astu
stoi
men
orie
n-ta
atio
ja y
mm
ärtä
mys
pel
astim
i-se
ssa,
ku
n o
n ky
sym
ys e
rityi
s-ry
hmis
tä ja
ais
tivaj
avai
sist
a (e
sim
. kuu
rot,
sok
eat,
dem
entia
-sa
iraat
) P
alo-
ja p
elas
tusk
alus
to ta
rvet
ta
vast
aava
t (e
sim
. ker
rost
alot
) S
äänn
öllis
et h
arjo
ituks
et ja
ta
rka
stuk
set k
ohte
issa
. T
urva
llisu
utta
lisä
ävä
yhte
isty
ö.
Jatk
uva
Ja
tkuv
a
Jatk
uva
P
elas
tusl
aito
s/ p
erus
turv
a
Pel
astu
slai
tos
P
elas
tusl
aito
s/ p
erus
turv
a
Pel
astu
slai
tos/
per
ustu
rva
22
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 2.
Liik
enn
etu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
kehi
t-tä
min
en
Kun
tien
liike
nnet
urva
lli-
suus
suun
nite
lmie
n pä
ivity
s S
uunn
ittel
u 20
11 –
201
4 K
unna
t, E
ly-k
esku
s, L
iiken
-ne
turv
a
Tal
viho
idon
teho
stam
inen
T
eide
n pa
rem
pi k
unto
ta
lvia
ikaa
n T
eide
n ho
idon
men
etel
mät
, aj
oitu
s 20
11 –
201
4 K
unna
t, E
ly-k
esku
s
Taa
jam
ien
nope
uksi
en ta
rkas
-te
lu
Onn
etto
muu
ksie
n vä
-he
ntäm
inen
Nop
euks
ien
alen
tam
inen
, te
knis
et to
imen
pite
et, h
i-da
stee
t, sa
arak
keet
20
11 –
201
4 K
unna
t, E
ly-k
esku
s
Nop
euks
ien
valv
onta
, puh
allu
-tu
srat
siat
Li
iken
neon
netto
muu
k-si
en v
ähen
täm
inen
N
opeu
sval
vont
a, p
uhal
lu-
tuks
et, a
senn
ekas
vatu
s 20
11 –
201
4 P
oliis
i, Li
iken
netu
rva,
ope
-tu
stoi
mi
Liik
enne
turv
allis
uust
yön
ope-
tus
ja s
eura
nta.
A
senn
ekas
vatu
s
2011
- 2
014
Kun
nat,
Pol
iisi,
Liik
enne
tur-
va
23
W
ITA
S S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Pai
no
pis
teal
ue
2. L
iiken
net
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Val
tatie
4:n
(E
75)
liike
nnet
ur-
valli
suud
en p
aran
tam
inen
O
nnet
tom
uuks
ien
vä-
hent
ämin
en
Suu
nnitt
elu,
tote
utus
20
11 –
201
4 E
ly-k
esku
s, K
unna
t
Pyö
räily
kypä
rän
ja h
eija
stim
i-en
käy
tön
lisää
min
en
Tur
valli
suus
kasv
atus
, on
netto
muu
ksie
n vä
-he
ntäm
inen
K
ampa
njat
20
11 –
201
4 K
unna
t, Li
iken
netu
rva,
Po-
liisi
24
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 3.
Las
ten
ja
nu
ort
en h
yvin
voin
ti ja
syr
jäyt
ymis
en e
hkä
isy
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Last
en h
yvin
voin
ti -
perh
eid
en
hyv
invo
inn
in
tuke
min
en
- ka
ikill
a la
psill
a m
ahd
olli-
suus
järj
este
ttyy
n ha
rras
-tu
stoi
min
taan
kou
lupä
ivä
n pä
ätte
eksi
-
koul
ukiu
saam
isen
ehk
äi-
sy
- ku
kaan
ei j
ää
yksi
n -
turv
allin
en o
ppi
mis
ymp
ä-ris
tö
- te
rvee
t kou
luki
inte
istö
t ja
päiv
äkod
it -
turv
allin
en to
imin
taym
pä-
ristö
- va
rhai
skas
vatu
ksen
tuki
pal-
velu
ide
n va
hvis
tam
ine
n m
m.
neuv
ola
palv
elu
t ja
erity
isla
s-te
ntar
haop
etus
-
ehe
ytet
ty k
oul
upä
ivä
esim
. ke
rhot
oim
inta
-
Kiv
a ko
ulu
–pro
jekt
i -
tuki
opp
ilast
oim
inta
-
rake
nnus
pro
jekt
ien
valv
ont
a
sekä
jatk
uva
tiloj
en
kunt
oseu
-ra
nta
ja v
alv
ont
a -
liike
nne
- ja
pih
asu
unni
telm
at
- m
onia
mm
atill
inen
yht
eis
työ
201
1 -
201
4 -
van
hem
pie
n v
ast
uu
-
sivi
stys
- ja
per
ustu
rval
tk.
- ko
ulu
jen
joht
aja
t ja
järj
estö
t -
tuki
opp
ilast
oim
inn
an v
astu
u-
opet
taja
-
koul
un
koko
hen
kilö
kunt
a -
tekn
ine
n to
imi j
a va
paa-
aika
toim
i -
työs
uoj
elu
Nuo
rte
n h
yvin
voin
ti -
ryhm
äyt
täm
inen
-
nuor
en
oma
n el
ämän
hal
-lin
nan
tuke
min
en
- nu
orte
n os
allis
uud
en
edis
täm
ine
n -
nuor
ten
työ
paja
toim
inta
-
tois
en a
stee
n k
oulu
tuk-
sen
säily
ttäm
inen
-
terv
eyd
en e
dist
ämin
en
ja
saira
stav
uud
en e
nna
lta-
ehkä
isy
- ry
hmäy
tysp
äivä
-
tuki
opp
ilast
oim
inta
-
opo-
pal
velu
iden
riit
tävi
en
resu
rssi
en
turv
aam
inen
, riit
tä-
vien
eri
tyis
palv
elui
den
turv
aa-
min
en
- ko
uluk
uraa
ttorip
alve
luid
en
saam
inen
-
terv
eys
tiedo
n o
petu
s, h
uum
e-
ja p
äih
dev
alis
tus,
sek
suaa
li-ka
svat
us, k
ansa
lais
kasv
atus
m
m. l
iiken
ne
- nu
orte
n ku
ule
min
en
ja h
ar-
rast
usto
imin
nan
kehi
ttäm
ine
n
- ty
öpaj
ato
imin
nan
kehi
ttäm
i-ne
n a
luee
lla
- m
onia
mm
atill
inen
yht
eis
työ
-riit
tävi
en ja
no
peas
ti sa
atav
illa
olev
ien
terv
eyd
enh
uolto
resu
rs-
201
1 -
201
4 -
van
hem
pie
n v
ast
uu
-
koul
uto
imi,
nuor
isot
oim
i, us
kon
nlis
et y
htei
söt,
järj
estö
t -
koul
uter
veyd
enh
uolto
-
koul
ut
- pä
ihde
työ
nte
kijä
t -
polii
si
- nu
oris
oval
tuu
sto
- va
paa-
aika
toim
i ja
järj
estö
t -
oppi
lask
unn
at
- ka
nsal
aiso
pist
o -
työv
oim
avir
anom
aise
t -
nuor
isot
oim
i -
sivi
stys
ltk.
-
peru
stur
valtk
-
koul
uter
veyd
enh
uolto
E
rity
ises
ti
o
n
h
uo
mio
ita
va,
et
tä
su
uri
n v
ast
uu
sekä
last
en
et
tä
n
uo
rten
hyv
invo
inn
ista
ja
s
yrjä
ytym
isen
ehkä
isys
tä
ku
ulu
u e
nsi
sija
ises
ti
va
nh
em
mil
le,
jo
ita
eri
yhte
isty
öta
ho
t
ku
ten
ko
ulu
, jär
jest
öt,
vira
no
mai
set
ym.
tu
keva
t
la
pse
n/n
uo
ren
eri k
ehit
ysva
ihe
issa
.
25
- sy
rjäyt
ymis
en e
hkäi
sy
- et
sivä
nuo
riso
työ
sien
, toi
miv
ien
hoito
polk
ujen
se
kä e
rikoi
ssa
iraa
nho
itopa
lve
-lu
iden
turv
aam
inen
- nu
oris
otoi
mi
26
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 4.
Päi
hd
ehai
tto
jen
eh
käis
emin
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Var
hain
en tu
nnis
tam
inen
Päi
htei
den
käyt
ön v
ar-
hain
en tu
nnis
tam
i-ne
n(nu
oret
,työi
käis
et ja
ik
äänt
yvät
).
Per
uste
rvey
denh
uollo
n he
nkilö
kunt
a ot
taa
joka
päi-
väis
een
käyt
töön
var
hais
en
tunn
ista
mis
en m
allit
, jot
ka
luot
u va
lmiik
si.
Jatk
uvaa
Per
uste
rvey
denh
uollo
n ja
so
siaa
litoi
men
työn
teki
jät j
a pä
ihde
työn
teki
jät
Ase
ntee
t N
uort
en ja
van
hem
pien
pä
ihde
asen
teis
iin v
ai-
kutta
min
en.
Päi
htee
ttöm
ien
tapa
htum
i-en
järje
stäm
inen
nuo
rille
, nu
orte
n su
unni
ttele
mat
ta
paht
umat
ja v
anhe
mm
ille
omat
tila
isuu
det (
vanh
em-
pain
illat
).
Jatk
uvaa
N
uoris
otoi
mi,
päih
dety
önte
-ki
jät,
koul
u ja
van
hem
mat
Päi
hdeo
hjel
ma
Päi
hdeo
hjel
man
saa
-m
inen
ja s
en m
arkk
i-no
inti
suur
ille
yrity
ksill
e.
Päi
hdeo
hjel
man
vak
iinnu
t-ta
min
en ja
esi
mie
sten
ja
työn
teki
jöid
en o
hjaa
min
en
työp
aikk
ojen
päi
hdei
lmap
ii-ris
sä.
2011
T
yöte
rvey
shuo
lto, p
äihd
e-ty
önte
kijä
t, ty
önan
taja
t, es
imie
het j
a ty
önte
kijä
t
Hoi
tom
allit
/käy
tänn
öt
Yht
eist
yöve
rkos
tot t
oi-
miv
iksi
last
en ja
nuo
r-te
n pä
ihte
iden
käy
tön
ilmaa
nnut
tua.
Nuo
rten
päi
htei
den
käyt
ös-
tä jo
htuv
ista
last
ensu
oje-
luilm
oitu
ksis
ta te
htäv
ä to
i-m
ivat
ja s
elke
ät h
oito
käy-
tänn
öt/to
imin
tam
allit
yht
eis-
työs
sä.
Jatk
uvaa
P
oliis
i, so
siaa
litoi
mi,
koul
u ja
päi
hdet
yönt
ekijä
, nuo
ri-so
työn
teki
jä
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
ja m
yynt
i ala
ikäi
sille
lo
ppuu
.
Kau
ppoj
en k
anss
a yh
teis
-ne
uvot
telu
, joi
ssa
pääs
tään
yh
teis
ille
linjo
ille
päih
tyne
ille
myy
mis
estä
. Ikä
rajo
jen
noud
atta
min
en. A
lkoh
olin
vä
litäm
inen
ala
ikäi
sille
-ka
mpa
njoi
ntia
ja v
anhe
mpi
-en
vas
tuut
tam
inen
täss
ä ai
hees
sa.
Jatk
uvaa
K
aupa
t, va
nhem
mat
, pä
ihde
työn
teki
jät,
polii
si
27
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 5.
Ko
ti-
ja v
apaa
-aja
n t
apat
urm
ien
väh
entä
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Kot
iym
päris
tö t
urva
llise
ksi
Tie
dost
aa p
ien
ten
last
en
tapa
turm
avaa
rat k
odis
sa.
Ehk
äist
ä ta
patu
rmia
.
Jaet
aan
odot
tavi
lle ä
idei
lle
neuv
olak
äyn
nin
yhte
ydes
sä
tark
astu
slis
ta.
Tse
kata
an to
i-m
et k
otik
äyn
nin
/ ne
uvol
a-kä
ynn
in y
hte
ydes
sä.
P
erus
turv
a / ä
itiys
neuv
ola
Hen
kilö
kunt
a p
ereh
dyt
etää
n ko
. te
htäv
ään.
Jaet
aan
kotii
n vi
etäv
äksi
3-4
-vu
otia
iden
tar
kast
uslis
ta.
Pa-
laut
eta
an p
äivä
kodi
lle h
uolta
ja
kuitt
aam
ana
.
201
1
Jatk
uva
Per
ustu
rva
/ pä
iväh
oito
/ pe
r-he
päi
väho
ito
Hen
kilö
kunt
a p
ereh
dyt
etää
n ko
. te
htäv
ään.
Jaet
aan
kotii
n vi
etäv
äksi
5-6
-vu
otia
iden
tar
kast
uslis
ta.
Pa-
laut
us h
uolta
jan
kuitt
auks
ella
.
Per
ustu
rva
/ pä
iväh
oito
…
kerh
oto
imin
ta,
yhte
isty
ötah
ot
(seu
raku
nta)
Hen
kilö
kunt
a p
ereh
dyt
etää
n ko
. te
htäv
ään.
Last
en ja
kou
lula
iste
n ta
patu
rma-
tieto
isu
uden
pa
rant
amin
en
Tie
dost
aa k
oulu
ikäi
sten
la
sten
tap
atur
mar
iski
t.
Ehk
äist
ä ta
patu
rmia
. K
oulu
tap
atur
mie
n eh
käis
y.
1 lu
okal
la ja
eta
an k
otite
htäv
ä-nä
kou
lula
iste
n ta
patu
rmie
n ta
rkas
tusl
ista
joho
n lii
ttyy
net
ti-pe
li JE
PU
LIS
. T
oteu
teta
an p
ela
stus
toim
en
palv
elut
asop
äätö
ksen
muk
ai-
sest
i eril
lise
n ku
mpp
anu
us-
suun
nite
lman
ohj
elm
a.
201
1 Ja
tkuv
a
Kou
lut
Kou
lut /
pel
astu
slai
tos
Ope
ttaja
t pe
rehd
ytet
ään
toim
in-
taan
. K
umpp
anuu
ssuu
nni
telm
a pe
reh-
dyt
etää
n ko
ului
lle.
Lisä
tä k
oul
ula
iste
n ja
m
yös
vanh
emp
ien
pyö
räi-
lyky
pär
än k
äyt
töä
ja n
äin
olle
n eh
käis
tä v
akav
ien
pääv
amm
ojen
syn
tym
istä
on
net
tom
uust
apa
uksi
ssa.
Kou
luje
n op
pitu
ntik
eh
ykse
ssä
vara
taa
n ai
kaa
pyö
räily
turv
alli-
suud
en o
petta
mis
eksi
201
1 Ja
tkuv
a K
oulu
t / p
oliis
i H
anki
taan
mm
. ky
pär
iä jo
ita
void
aan
sitte
n ja
kaa
esim
. pal
kin-
toin
a.
28
W
ITA
S-S
EU
DU
N T
UR
VA
LL
ISU
US
TY
ÖN
TO
IMIN
TA
SU
UN
NIT
EL
MA
201
1 –
2014
(ta
ulu
kko
)
Ko
ti-
ja v
apaa
-aja
n t
apat
urm
ien
väh
entä
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Nuo
rte
n ai
kuis
ten
sekä
kes
ki-
ikäi
ste
n ta
patu
rmie
n e
hkäi
sy
Tap
atur
mat
ieto
isuu
den
lisää
min
en ja
tap
atur
mie
n eh
käis
y.
3. s
ekto
rin a
ktiv
oint
i tap
a-tu
rmae
hkäi
syty
öhö
n.
Vuo
sitta
iset
tapa
turm
akär
äjät
ku
nnitt
ain.
Osa
llist
umin
en
eri
tilai
suuk
siin
(P
uuta
rham
essu
t,
saap
paan
hei
ton
MM
, syy
s-m
arkk
inat
jne.
) ta
patu
rma-
aih
eisi
lla v
alis
tusi
skui
lla.
201
1 ja
tkuv
a K
unn
at /
pela
stus
laito
s /
yh-
teis
työt
ahot
, po
liisi
, 3-
sekt
ori
Val
mis
tella
an v
uosi
ttain
eri
tee
-m
oilla
tapa
turm
aval
istu
sta
mas
-sa
tapa
htum
ien
yht
eyt
een
. P
yritä
än s
aam
aan
kum
ppan
uus
-so
pim
uksi
a ta
pat
urm
ien
ehkä
isy-
työ
hön
liitt
yen
vapa
aeht
oisj
ärje
s-tö
iltä/
yhd
isty
ksilt
ä/ s
euro
ilta
jne.
Kyl
ien
turv
asu
unn
itelm
ien
laa
timi-
nen
Haj
a- a
sutu
salu
eide
n ky
lien
turv
allis
uud
en
pa-
rant
amin
en
Kyl
ien
kylä
suu
nnite
lmie
n yh
-te
ydes
sä h
uom
ioid
aan
erik
-se
en k
ylie
n tu
rval
lisuu
sasi
at.
Tur
vakä
räjä
t
201
1 Ja
tkuv
a
Kun
ta /
Kes
ki-
Suo
me
n ky
lät /
ky
läyh
dist
ykse
t.
Kes
ki-S
uom
en k
ylät
koo
rdin
oi
asia
a.
Ves
illä
liikk
umis
en tu
rval
lisu
us
Ves
iturv
alli
suu
den
par
an-
tam
ine
n
Järje
stet
ään
vuos
ittai
n ki
ertä
-vä
nä T
urva
llise
sti v
esill
ä -
kam
panj
a. V
uo
nna
201
0 V
ts.
201
1 K
innu
la ja
201
2 P
ihtip
u-da
s.
201
1 -
201
2 P
elas
tusl
aito
s /
Uin
niop
etus
liit-
to /
polii
si /
paik
allis
et v
ene
ily-
seur
at /
järv
ipel
asta
jat
Eril
line
n va
listu
späi
vä
Rak
ent
amis
turv
allis
uus
Ehk
äist
ä ta
patu
rmia
uu-
dis-
/ kor
jaus
rakn
tam
ises
-sa
sek
ä sa
ada
turv
allin
en
pih
aym
päri
stö
Info
rmaa
tion
ja o
ppa
iden
jake
-lu
rak
enn
uslu
pam
enet
tely
n yh
teyd
essä
.
201
1
Jatk
uva
Rak
enn
usva
lvon
ta
29
Vap
aa-
aja
n as
umis
turv
allis
uus
Mök
kilä
iste
n tu
rval
lisuu
s-as
ioid
en
keh
ittäm
inen
Vuo
sitta
isen
”m
ökki
kirj
een”
yh
teyt
een
turv
atie
toa
eri t
ee-
moi
n.
Mök
kilä
iste
n tu
rvao
ppa
an
laat
inen
(m
alli
Kuo
pio
).
201
1 Ja
tkuv
a P
elas
tusl
aito
s /
kunn
at
Pel
astu
slai
tos
laat
ii vu
ositt
ain
mök
kiki
rjee
see
n tu
rva-
isku
n.
Kun
nat
huo
leht
ivat
jake
lun.
30
WIT
AS
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
K
oti
- ja
vap
aa-a
jan
tap
atu
rmie
n v
ähen
täm
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Toi
mijo
iden
mo
tivoi
nti /
am
mat
ti-ta
ito
Tap
atur
mie
n e
hkäi
syty
ötä
teke
vät o
n p
ereh
dyt
etty
as
iaan
Eri
toim
ijoid
en k
oulu
tus.
mm
. -
Kot
iym
pär
istö
turv
allis
eksi
op
as ja
eta
an s
ähkö
ises
ti ke
s-ke
isill
e to
imijo
ille.
-
Ikäi
hmis
ten
kaat
umis
tapa
-tu
rmat
opa
s ja
etaa
n a
o. to
imi-
joill
e.
201
1 Ja
tkuv
a K
unn
at /
pela
stus
laito
s K
oulu
tus
amm
attia
loitt
ain.
Suo
me
n tu
rval
lisin
asu
inym
päris
tö
Kun
tien
koko
hen
kilö
stö
on s
aanu
t kou
lutu
ksen
ta
patu
rmie
n e
hkä
isyt
yö-
hön.
Osa
sto-
/ t
yöpa
ikka
koko
uksi
s-sa
kä
ydä
än p
roje
ktia
läp
i. Ja
tkuv
a H
enki
löst
öpä
ällik
kö /
pela
stus
-la
itos
Tur
vais
kut
Jaka
a a
jank
ohta
ista
tur-
valli
suus
tieto
utta
med
ian
välit
ykse
llä.
Pai
kalli
sleh
tien
kau
tta la
adi
-ta
an e
sim
. 6 k
ert
. vuo
dess
a aj
ank
ohta
inen
turv
aisk
u.
201
1 Ja
tkuv
a T
oim
ijat,
paik
allis
lehd
et
Huo
mio
idaa
n e
sim
. vuo
dena
jat.
Max
200
0 m
erkk
iä.
Maa
tiloj
en
turv
allis
uus
Par
anta
a m
aatil
atal
oud
en
turv
allis
uust
ilann
etta
.
Maa
tiloj
en
turv
akam
pan
joid
en
ja tu
rval
lisu
utta
edi
stäv
ien
työm
ene
telm
ien
info
rmo
inti
201
1 Ja
tkuv
a
Työ
terv
eys
huol
to, m
aata
lous
-to
imis
to
Esi
m. m
aata
lous
lom
itta
jille
ann
e-ta
an k
oulu
tust
a ,j
otta
he
voiv
at
tunn
ista
a va
aran
pai
kko
ja.
Van
hus
ten
asu
mis
turv
allis
uus
Ikäi
hmis
ten
asum
istu
rval
-lis
uude
n pa
ran
tam
ine
n Ik
äänt
yvie
n om
atoi
mis
uu-
den
par
ant
amin
en
Kou
lute
taa
n va
nhus
työs
sä
toim
ivat
per
ustu
rvan
hen
kilö
stö
(kod
inho
itaja
t, …
) si
ten,
että
he
voi
vat o
man
työn
sä o
hes
sa
kiin
nitt
ää h
uom
iota
ikä
ihm
iste
n as
umis
turv
allis
uute
en.
Ik
äihm
iste
n ja
hei
dän
omai
s-te
nsa
/ om
aish
oita
jien
omat
tu
rval
lisuu
skou
lutu
stila
isu
udet
.
201
1
Jatk
uva
Per
ustu
rva
/ pe
last
usla
itos
Eril
line
n ha
nke
pel
astu
slai
toks
en
ja k
untie
n vä
lillä
.
Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma
ÄÄNEKOSKEN SEUDUN
TURVALLISUUSSUUNNITELMA
2011 – 2014
31.3.2010
3
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO .................................................................................................................4
2 TAVOITTEET ...............................................................................................................5
3 ÄÄNEKOSKEN SEUTU...............................................................................................5
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT......................................................................6
4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS...............................................................................6
4.2 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ...................................................................................7
4.3 ELY - KESKUS..........................................................................................................7
4.4 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN SEURAKUNNAT ........................................................................7
4.5 ELINKEINOELÄMÄ......................................................................................................8
4.6 JÄRJESTÖT...............................................................................................................9
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE ...........................................................................10
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014...............................12
6.1 ARJEN TURVALLISUUS......................................................................................12
6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ...............................................14
5.3 PERHEIDEN HYVINVOINTI.................................................................................14
6.4 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN...............................................................16
7 ARVIOINTI JA SEURANTA.......................................................................................18
8 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ.........................................19
LÄHTEET......................................................................................................................19
LIITTEET.......................................................................................................................19
ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014
(TAULUKKO) .................................................................................................................19
4
1 JOHDANTO
Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Äänekosken seudulle, joka käsittää alueen Konneveden ja Äänekosken kunnat. Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Äänekosken seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.
5
2 TAVOITTEET
Äänekosken seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta tur-vallisuuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.
Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luominen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennal-taehkäisy on tehokasta.
Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä. 3 ÄÄNEKOSKEN SEUTU
Äänekosken seutu muodostaa yhden turvallisuussuunnitelma-alueen johon kuuluvat 2 Keski-Suomen kuntaa Konnevesi (2971 as) ja Äänekoski (20243 as). Alueen väkiluku on näin ollen noin 23 214 asukasta ja yhteinen pinta-ala 1819,48 km2. Asukastiheys on Konnevedellä 5,8 asukasta /maa- km2 ja Äänekoskella 22,94 asukasta /maa- km2. Äänekoski on ns. taajaan asuttu kunta joka muodostuu neljästä taajamasta ja Konneve-si maaseutumainen harvaanasuttu kunta jossa on taajamakeskus sekä lisäksi kyliä.
Väestö jakautuu kunnissa seuraavanlaisesti: Äänekosken taajamissa; Äänekoski 9.202, Suolahti 4.953, Konginkangas 523 ja Sumiainen 442 asuu yhteensä 15.120 ja haja-asutusalueilla 5.123 henkeä. Konneveden taajamassa asuu 1 921 ja haja-asutusalueilla yhteensä 1050 henkilöä. Kylillä joita ovat Istunmäki n. 370, Hytölä n. 340, Särkisalo 200 ja Sirkkamäki 140 asu-kasta. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 10 vuoden tarkastelujak-solla 1998 – 2008 negatiivinen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähen-tyminen seudulla jatkuu edelleen. Väestöennuste: (Tilastokeskus)
Vuodet: 2010 2020 2025 - Äänekoski 20.234 20.003 19.943 - Konnevesi 2.924 2.736 2.685
6
4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT
Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuuntunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.
4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Äänekosken seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Äänekoskella (Äänekoski, Konginkangas, Suolahti, Sumiainen) ja Konnevedellä. Lähtö-kohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuu-luvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen Äänekosken paloasema on miehitetty ympäri vuorokauden ja sen henkilöstö koostuu päätoimisesta henkilöstöstä. Muiden paloasemien henkilöstö koos-tuu sivutoimisesta henkilöstöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haas-teensa palvelujen tuottamiseen. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa lakisääteisten
7
tehtävien lisäksi Äänekoskella ensihoitopalvelut. Pelastuslaitoksella on kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.
4.2 Keski-Suomen poliisilaitos
Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa polii-sia toimimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta.
Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella
Poliisilaitoksen toimialueella on 23 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut poliisiasemat ovat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Näiden lisäksi poliisin palvelupisteet ovat Joutsassa ja Viitasaarella. Poliisin lupapalveluauto toimii sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä.
4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Äänekosken seudulla ELY - keskus vastaa Äänekosken - alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.
4.4 Äänekosken seudun seurakunnat Äänekosken seurakunnassa vuonna 2009 hyväksytyn strategian ja vision mukaan ”seu-rakunnassa ihminen kohtaa toisen ihmisen ja Jumalan luovassa, avoimessa ja uutta etsivässä ilmapiirissä. Tässä vuorovaikutuksessa hänen ihmisarvonsa, identiteettinsä ja hengellisyytensä vahvistuvat.” Visiossa todetaan edelleen, että ”Jumalan rakkauden kokeminen saa meidät huolehtimaan lähellämme olevista ihmisistä. Samalla Äänekos-
8
ken seurakunta yhteisönä kantaa syvenevää vastuuta ihmiskunnasta ja luomakunnasta. Äänekosken seurakunta on osa kansalaisyhteiskuntaa ja se toimii yhdessä muitten kris-tittyjen, kaupungin, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.” Tätä visiota seurakunta toteuttaa kaikessa toiminnassaan ja toimii siten yhteisöllisen turvallisuuden hyväksi. Erityisen tärkeitä toimintoja tältä kannalta ovat lasten, nuorten, perheitten, vanhusten, vammaisten ja muitten erityistukea tarvitsevien, mm. syrjäytymisvaarassa olevien, mielenterveyskuntoutujien ja päihderiippuvaisten, hyväksi tehtävä seurakunnan perustyö. Seurakunnassa yhteisöllisyyttä vahvistavaa merkitystä on myös laajalla vapaaehtois-toiminnalla Seurakunnassa on vuonna 2008 hyväksytty valmiussuunnitelma, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Seurakunta on mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (hen-kinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henkilökuntaa on koulutettu kriisi-ryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kanssa on järjestetty henkilökun-nalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.
4.5 Elinkeinoelämä Seudun elinkeinorakenne muodostuu palvelun tuotannosta 50 % sekä jalostuksesta n. 40 %. Maa- ja metsätalous on varsinkin Äänekoskella erityisen vähäistä 3,5% kun Ko-nevedellä se on 16,4 %. Työvoima oli Äänekoskella 9.270 ja Konnevedellä 1.291 henkeä. Keskimääräinen työt-tömyysaste oli v. 2009 Äänekoskella 14,6 % ja Konnevedellä 13,0 %. Työllisyys-tilanne heikkeni jonkin verran vuoden 2009 aikana. Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 Ääne-koskella 105,1 % ja Konnevedellä 75,0 %. Suurimmat työnantajat seudulla ovat:
Äänekoski: Valtra Oy, Ab, Metsäliitto Osuuskunta, M-Real Oyj, Oy Metsä- Botnia Ab, CP Kelco Oy, Powernet Oy, Keskimaa Osuuskunta, Valio Oy, Meconet Oy, Botnia Mill Service Oy, Kurikka Timber Oy ja Reli-comp Oy. Yrityksissä on yhteensä noin 3.000 työpaikkaa.
Äänekosken kaupungin palveluksessa on n. 1400 työntekijää .
9
Konnevesi: Js-Levyt Oy,Koivuranta Oy, Konnekuljetus Oy, K-Market konnevesi, Konneveden osuuspankki, Mh-yhdistys Keski-Suomi. Konneveden kunnan palveluksessa on n. 186 työntekijää.
4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Äänekosken seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta omalla toiminnallaan. Järjestöjä ovat mm.
o Suomen Punainen Risti
o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt
o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL
o Potilasjärjestöt
o Vammaisjärjestöt
o Muut kansanterveysjärjestöt
o Päihdejärjestöt
o Työllistymista tukevat järjestöt
o Asumispalveluja tuottavat järjestöt
Myös liikunta ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.
10
5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE
Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden voi ajatella muodostuvan ensinnäkin niistä elementeistä, joi-den perusteella hän peilaa omaa näkemystään turvallisuudesta. Tällöin turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapa-turmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mah-dollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat luonnollisesti ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Turvallisuuden tunne muodostuukin ih-misen laajemmasta kokonaiskäsityksestä ja -tunteesta. Esimerkiksi pelko sairastumi-sesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten arkiturvallisuutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mah-dollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat luonnollisesti ihmisen tyytyväisyy-teen ja hyvinvoinnin tasoon. Äänekosken seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin väli-neenä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleis-tä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT –analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkö-kulmasta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen tur-vallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Äänekosken seudulla tapahtuneista rikoksista, onnetto-muuksista yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän, seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja vain muutamat yksilöt tuntevat olonsa usein turvattomaksi riippu-matta alueesta tai paikasta. Äänekosken seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koetaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja siihen on kiinnitetty huo-miota. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Äänekosken seudulla v. 2009 4,57 %:lla; lukumääräisesti hälytyksiä oli 136 vähemmän kuin v. 2008.
11
Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät ovat korkeahkolla tasolla Ääneseudulla ja alko-holi ja huumausainerikosten määrä on vastaavasti noussut. Huumausainerikosten mää-rä nousi 12 ilmoituksella edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöllistämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautu-maan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät ovat kasvaneet alueella ja samoin tapaturmista aiheutuneet hoitopäivät ovat lisääntyneet.
Valtatie 4 halkoo Äänekosken sen länsipuolella ja valtatie 69 kulkee Konneveden lävitse sekä Äänekosken eteläpään lävitse. Kevytliikenne valta - ja kantatien ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liiken-nemäärät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huoles-tuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheut-tama hiekoituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä.
Kaiken kaikkiaan kuntalaiset mieltävät Äänekosken ja Konneveden turvalliseksi kun-naksi, mutta parannettavaa toki löytyy. Syrjäytymisen, perhe- ja lähisuhdeväkivallan, rikollisuuden, tapaturmien ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen ja varautuminen sekä kiinteistökohtainen pelastussuunnittelu ovat olennaisia asioita turvallisuuden ylläpitämi-sessä.
12
6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014
Äänekosken seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmissa kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT- analyy-sit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Äänekosken seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY- kes-kuksesta. Äänekosken seudulla turvallisuustyöryhmä on valitut turvallisuuden painopistealueiksi seuraavat asiat:
o Arjen turvallisuuden parantaminen
o Liikenneturvallisuuden parantaminen
o Perheiden hyvinvoinnin parantaminen
o Päihdehaittojen ehkäiseminen
Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Kuntien eri strategiat sekä ohjelmat tukevat valittujen turvallisuuspainopisteiden toteuttamista.
6.1 ARJEN TURVALLISUUS
Arjen turvallisuudessa kunnissa olevien paikallispalveluiden saatavuus lisää turvallisuut-ta. Kun kuntalaisilla on saatavilla tarvittavat paikallispalvelut niin kuntien vetovoima kas-vaa ja asukkaat mieltävät paikan turvalliseksi. Kun vastaavasti paikallispalvelut viedään suuriin keskustoihin niin silloin turvattomuuden tunne lisääntyy. Arjen turvallisuudessa onkin syytä kiinnittää huomio turvattuihin paikallispalveluihin ja niiden saatavuuteen. Yhteiskunta on muuttumassa ympäristöksi, jossa lähes kaikki perinteiset palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai kokonaan muutettu sähköisiksi palveluiksi. Sähköiset tietojär-jestelmät ja niitä yhdistävät tiedonsiirtoverkot muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia, joiden häiriöiden mahdolliset vaikutukset laajenevat yksittäisistä palveluista aina koko järjestelmiä koskeviksi. Verkkojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat tietokoneet, matka-puhelimet, verkkojen palvelimet ja muu infrastruktuuri. Kyseiset järjestelmät toimivat sähköenergian varassa, mikä tekee niistä haavoittuvia. Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään jatkuvasti pa-rempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taa-jama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi yhteiskunnan normaalin toiminnan. Tyypillisin syy sähkökatkoksiin on sää, mikä aiheuttaakin tulevaisuudessa erilaisia sää-ilmiöitä, kuten rajut myrskyt, sateet. Sähköjakelun keskeytyminen lisää turvattomuutta ja aiheuttaa ongelmia kaikilla sektoreilla. Sähköjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin vaikutta-vat asiat otetaan huomioon Äänekosken ja Konneveden kuntien valmiussuunnitelmissa.
13
o Tulipaloriski
o Kaatumis- ja putoamisriski kotona / asuinympäristössä
o Liikenneturvallisuus
o Väkivallan uhka kotona / asuinympäristössä
tavoitteena mainittujen riskien vähentäminen mahdollisimman pieneksi
Toimenpiteitä
o Tiedottaminen ja valistus kohdistettuna eri ryhmille (iän, erityisryhmän tms
mukaan)
o Erilaiset kampanjat
o Tiedottaminen ja valistus riskeistä yksilöllisesti / perheittäin (lattiapinnat / ma-
tot, huonekalut, portaat, liedet / sähkölaitteet jne)
o Kerrotaan turvalaitteista (ajastimella varustettu liesi, turvapuhelin, erilaiset
apuvälineet jne)
o Ohjataan / avustetaan turvalaitteiden hankinnassa
o Ikääntyvien kanssa työskentelevä henkilöstö ohjataan / koulutetaan huomi-
oimaan turvallisuusasioita omassa työssään
Aikataulu
o jatkuvaa
Vastuutahot
o Vanhustenhuolto
o Sosiaalityö
o Pelastuslaitos
o Liikenneturvallisuustyö
14
6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN
Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. : Vastuut:
o Liikenneturvallisuustyöryhmä Toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi:
o Vaarallisten aineiden kuljetukset seutukunnalla. Laaditaan yhteistyössä yh-
teistoimintaohje onnettomuuksien varalle. o Liikenneturvallisuussuunnitelma. Päivitetään Ääneseudun liikenneturvalli-
suussuunnitelma fyysisen ympäristön osalta. o Nuoret kuljettajat, ylinopeudet. Tehdään valistustyötä mopoikäisille ja ajokort-
ti-ikäisille sekä tehostetaan liikennevalvontaa.
5.3 PERHEIDEN HYVINVOINTI Useat perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat nousivat esille sekä Konneveden että Ääne-kosken turvallisuustilannetta kuvaavissa SWOT-analyyseissä. Heikkouksina ja uhkina koettiin erilaiset, myös perheitten selviytymiseen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat kuten yhteisöllisyyden väheneminen, syrjäytyminen, työttömyyden li-sääntyminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta ja kasvatusvastuun siirtyminen van-hemmilta julkisille toimijoille. Perheiden hyvinvointia pohtineessa työryhmässä todettiin, että vanhempien omiin voi-mavaroihin ja selviytymiseen luottaminen on heikentynyt, jolloin tavallisiinkin kasvun ja kasvatuksen pulmiin tarvitaan asiantuntijaa. Vanhemmat ovat kuitenkin tärkein toimija lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Perheille on tärkeää saada viesti, että ongelmien ja pulmien kanssa ei jää yksin. Silloin kun tuntuu ettei yksin riitä tai selviä. Toimittaessa perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ennalta ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja eri toimijoiden yhteistyö ovat keskiössä.
15
Perheiden hyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa pohjana on lapsi- ja nuo-risopoliittinen ohjelma, joka Äänekoskella on valmistunut 2010 ja Konnevedellä sitä työstetään paraikaa osana hyvinvointiohjelmaa.
Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa ( Läsnä –ohjelma ) painopiste alueina ovat
1. Vanhemmuuden tukeminen
2. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen
3. Yhteisöllisyys ja turvallisuus
Turvallisuus tästä näkökulmasta tarkoittaa sekä turvallisuuden tunnetta että turvallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista ympäristöä. Turvallisuutta perheille ja erityisesti lapsille ja nuorille luo arkisuus ja tavallisuus, säännöllinen rytmi perheen ja eri palvelujen arjes-sa sekä työelämässä. Myös aikuisten läsnäolo, yhdessä tekeminen ja päihteettömyys ovat turvallisen perhe-elämän kulmakiviä. Turvallisuutta luo myös se, että apua voi saada kun sitä hakee. Nämä lapsiperheitten hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat merkittäviä hyvinvoinnin vahvistajia kaikenlaisten perheitten arjessa.
Toimenpiteet Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa
Vanhemmuuden tukeminen
kasvatuskumppanuuden toteuttaminen koti- ja perhetyön palveluiden turvaaminen perheille monitoimijuusmallin rakentaminen ja kehittäminen perheiden kohtaamisfoorumit
Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen 5-17 vuotiaiden kuulemisjärjestelmän rakentaminen henkilöstön kouluttaminen kohtaamaan eri ikäisiä asiakkaita Nuorten työllistymisen tukeminen Vaihtoehtoiset kohtaamispaikat ja vapaaehtoistyön tukeminen Yhteisöllisyys ja turvallisuus monitoimijatiimien perustaminen ikäkausittain toimintasuunnitelmat ja linjaukset psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti
turvallisesta ympäristöstä kouluviihtyvyyden parantaminen ja koulukiusaamisen ehkäisy
Toimenpiteiden toteutuksen työtapa, aikataulu ja seuranta rakentuvat Läs-nä-ohjelman mukaisesti. Lastensuojelulain ja valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämis-ohjelman (2007-2011) esille nostamien painotusten mukaisesti Konneve-dellä pidetään tärkeänä:
Vanhempien ja perheiden ensisijaisen kasvatusvastuun tukeminen toimi-villa ja riittävillä peruspalveluilla terveydenhuollossa, päivähoitopalveluissa, sosiaalitoimessa, sivistystoimen koulu- ja vapaa-ajan palveluissa, asumiseen ja ympäristöön liittyvissä pal-
16
veluissa ja eri järjestöjen ja yhteisöjen tarjoamissa lapsille ja lapsiperheille suunnatussa toiminnassa.
Peruspalveluissa ja muussa toiminnassa huomioidaan lapsi- ja perhelähtöi-nen sekä kasvatuskumppanuutta painottavaa työskentelytapaa. Mo-niammatillisuus ja yhteistyö palvelemaan tarkoituksenmukaisesti lapsipåer-heitä. -Ennaltaehkäisevän ja vanhempien kasvatusvastuuta tukevien palve-luiden järjestäminen silloin, kun on kasvatukseen ja arjen sujumiseen liit-tyviä solmukohtia. Elämään liittyvät erilaiset kriisit, jolloin voi olla tarve väli-aikaiseen tukeen. -Palveluissa työskentelevillä työntekijöillä on tietoa ja taitoa toimia varhai-sen puuttumisen toimintatavan mukaisesti; esiin tulleita huolia ei sivuu-teta.
6.4 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN
Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut neljän vuosikymmenen aikana, mistä on ollut seurauksena alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholin aiheuttamien kuolemien määrän kasvu. Vuonna 2008 alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset olivat yleisin kuo-linsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Neljässä vuosikymmenessä miesten kuluttaman alkoholin määrä on 2½ -kertaistunut ja humalajuominen 2-kertaistunut. Naisten kuluttaman alkoholin määrä on 7-kertaistunut ja humalajuominen 8-kertaistunut. Samalla sekä rajun kertajuomisen että pitkäaikaisen alkoholinkäytön haitat ovat kasvaneet merkittävästi. Nykyiset alkoholihaitat ovat seurausta siitä, miten suhtaudumme alkoholiin. Mikäli asen-teemme eivät muutu, haittataso kasvaa nykyisestä. Nuorten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten parissa työskenteleviä. Nuorten humalajuominen on yleistynyt ja nuorten asenteet ovat muuttuneet päihdemyönteisemmiksi. Päihdetyötä ohjaavat päihdehuoltolaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä sosiaalihuoltolaki ja kansanterveyslaki. Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta (lääkkeet, huumeet). Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elä-mäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi
17
Koska päihdehaitat ovat viime vuosina lisääntyneet, myös päihdepalvelujen tarve on lisääntynyt ja päihteiden käytön aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat nousseet. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tar-vetta. Äänekosken seutukunnalla koetaan tärkeäksi, että erityisesti nuoriin ja pitkäaikaiskäyt-täjiin kohdistuvia konkreettisia toimenpiteitä saataisiin käytäntöön. Yleisen asenteen muuttaminen, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemas-sa. Tavoitteet:
o Asenteiden muuttaminen – erityisesti nuorten keskuudessa – terveitä elä-mäntapoja arvostavammiksi ja vähemmän salliviksi päihteitä kohtaan
o Yhteisöllisyyden ja kasvatusvastuun korostaminen ( vanhempien asenteet,
lastensuojeluilmoitukset, alkoholin välittäminen alaikäisille saatava kuriin)
o Selviämishoidon selkiyttäminen ( putkayön jälkeinen ”jatkohoito, seuranta) o Kaupat ja ravintolat aktiivisesti mukaan valvontaan ( alaikäisten ja liiallisen
humalatilan alaisena olevien poistaminen tiloista ja myynnin rajoittaminen) o Lakimuutos: päihdyttävien aineiden nauttiminen on kiellettyä yksityisessä
käytössä olevan kulkuneuvon sisätiloissa
Toimenpiteet:
o Resurssien lisääminen ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen o Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nuorille ja lisää vaihtoehtoja päih-
teettömään vapaa-ajanviettoon o Valistusta sekä nuorille, että heidän vanhemmilleen (päihdeputki, vanhem-
painillat, 2-13 – vuotiaiden valistaminen) o Vanhempien vastuuttaminen nuorten päihdeasioissa
o Lastensuojeluilmoitus
Tiedottaminen lastensuojeluilmoituksen sisällöstä Kynnyksen madaltaminen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen (tavalli-
nen kuntalainen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä)
o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja toimivat hoitoonohjausjärjestelmät
18
o Putkasairaanhoitaja tai terveyskeskuksen vartija mahdollistaisi jatkohoidon putkayön jälkeen
o Nopea, rohkea ja kokonaisvaltainen puuttuminen ongelmatilanteisiin
o Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Äänekosken ja Konneveden kunti-
en kesken (nuorisotoimi, sosiaalitoimi, koulutoimi)
o Kauppojen ja ravintoloiden edustajat yhteistyöpalavereihin yhteisten käytän-töjen saavuttamiseksi (alkoholin välittäminen alaikäisille kuriin)
o Työpaikoille luodaan selkeä hoitoonohjausmalli, jota toteutetaan aktiivisesti o Esimiesten ja työntekijöiden vastuuttaminen työpaikkojen päihdeasioissa
7 ARVIOINTI JA SEURANTA
Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.
19
8 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:
o Markku Auvinen, Vapaa-aikatoimen johtaja, Äänekoski (vetäjä)
o Kari Levänen, Kunnanjohtaja, Konnevesi
o Markus Tiihanoff, Rakennusmestari, Konnevesi
o Riitta Karhunen, Nuorisosihteeri, Konnevesi
o Eira Ohvo, Sosiaalityöntekijä, Konnevesi
o Outi Markkanen, Sosiaalityönjohtaja, Äänekoski
o Jarmo Latvala, Tekninen johtaja, Äänekoski
o Paula Peltonen, Rehtori, Äänekoski
o Markku Suokas, Komisario, Keski-Suomen poliisilaitos
o Tero Uusi-Maahi, Palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos
o Oili Puttonen, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY – keskus
o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva
o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto
LÄHTEET
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Arjen turvaa 2004
o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Turvallinen elämä jokaiselle 2008
o Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008
o Keski-Suomen poliisilaitoksen tilastot v. 2008, 2009, 2010
o Tieliikenneonnettomuustilastot 2006, 2007, 2008, 2009
o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007. 2008, 2009,
2010
o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Suomen pelastusalueen tapaturma-
katsaus v. 2008, 2009, 2010
o Seudulliset päihdetilastot
LIITTEET
Äänekosken seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)
20
ÄÄ
NE
KO
SK
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 1.
Arj
en t
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Nuo
rten
syr
jäyt
ymis
en e
hkäi
sy
Van
hem
muu
den
tuke
-m
inen
ja m
onia
lain
en
yhte
isty
ö er
i toi
mijo
iden
ke
sken
. N
uort
en s
osia
alin
en
vahv
ista
min
en ja
yht
ei-
sölli
syyd
en v
ahvi
stam
i-ne
n.
Nuo
rten
työt
töm
yyde
n vä
hent
ämin
en.
Päi
htei
den
käyt
ön v
ä-he
ntäm
inen
.
Laps
i ja
nuor
isop
oliit
tiste
n oh
jelm
ien
toim
enpi
teid
en
siirt
ämin
en k
äytä
ntöö
n.
Uud
en n
uoris
olai
n m
ukai
set
mon
iala
iset
yht
eist
yöel
imi-
en n
imeä
mis
et k
untii
n.
Opp
ilash
uolto
ryhm
ät
Nuo
risov
altu
usto
toim
inta
T
yöpa
jato
imin
ta ja
yht
eist
yö
Pok
en k
anss
a, e
rilai
set
proj
ektit
ope
tust
oim
essa
ja
etsi
vä n
uoris
otyö
. E
rilai
set t
eem
apäi
vät j
a ko
ulut
ukse
t opp
ilaito
ksill
e.
Työ
voim
an y
htei
spal
velu
-to
imin
ta.
Työ
llist
ämis
palv
elui
den
uude
lleen
org
anis
oint
i Ää-
neko
skel
la.
Laps
i- ja
nu
oris
opol
iit-
tinen
ohj
elm
a on
Ään
ekos
-ke
lle la
aditt
u vu
osill
e 20
09
– 20
12. K
on-
neve
dellä
va
lmis
tuu
vuod
en 2
011
aika
na.
Mon
iala
iset
yh
teis
työe
li-m
et n
imet
ään
2011
aik
ana.
T
oim
enpi
teitä
se
urat
aan
2011
-20
14
Kai
kki k
aupu
ngin
eri
halli
n-to
kunn
at
Työ
voim
ahal
linto
, pol
iisi,
seur
akun
nat j
a er
i jär
jest
öt.
Huo
mio
idaa
n ku
nnill
a ol
evat
to
imen
pide
ohje
lmat
ja s
uunn
i-te
lmat
P
aino
teta
an s
eura
ntaa
työt
-tö
miin
ja k
oulu
tust
a va
illa
olev
iin n
uorii
n
Yks
inäi
syys
ja y
ksin
asu
mi-
nen.
P
alve
luid
en k
eski
ttym
inen
ta
ajam
iin
Per
uspa
lvel
ut m
ahdo
lli-
sim
man
kai
kkie
n sa
a-vu
tetta
viss
a A
sunt
ojen
per
usko
rja-
ukse
t. S
enio
riasu
nnot
Vira
nom
aist
en p
alve
lut
turv
ataa
n m
yös
haja
-as
utus
alue
illa
(pol
ii-si
,pel
astu
stoi
mi,s
aira
anku
lje-
tus)
. M
onip
alve
lupi
stee
t ja
mon
i-pa
lvel
uliik
enne
. T
ieto
liike
nney
htey
det k
un-
toon
haj
a-as
utus
alue
ille
2011
-20
14
Val
tio ja
alu
evira
nom
aise
t P
oliis
i ja
pela
stus
laito
s K
untie
n jo
hto
Per
ustu
rva
Tek
nine
n to
imia
la
Kyl
ätoi
mik
unna
t Jä
rjest
öt
Huo
mio
idaa
n va
nhuu
spol
iitti-
sess
a oh
jelm
assa
ole
vat t
oi-
men
pite
et
21
ÄÄ
NE
KO
SK
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 1.
Arj
en t
urv
allis
uu
den
par
anta
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Erit
yisr
yhm
ien
asui
ntur
valli
-
suud
en k
ehitt
ämin
en
Erit
yisr
yhm
iin k
uulu
vien
henk
ilöid
en k
oton
a
vier
aile
vien
taho
jen
kyky
hav
aita
ris
kejä
ja
puut
tua
niih
in a
jois
sa
Par
anne
taan
erit
yisr
yhm
ien
ja v
anhu
ksie
n pa
lotu
rval
li-su
utta
T
iivis
tetä
än y
htei
styö
tä
sosi
aali-
terv
eyst
oim
en
kans
sa
Hen
kilö
stöl
le a
nnet
aan
valm
iuks
ia a
rvio
ida
asum
is-
turv
allis
uusr
iske
jä o
sana
ko
tikäy
ntej
ä K
oulu
teta
an k
odin
hoita
ja
tunn
ista
maa
n ris
kejä
van
-hu
ksie
n lu
ona
Pel
astu
slai
tos
tark
enta
a va
aroj
en a
rvio
intia
.
Tur
valli
suus
selv
i-ty
kset
Pel
astu
ssuu
nnite
l-m
at
ta
rkis
tusl
omak
e A
sum
istu
rval
lisuu
den
pää-
pain
o on
enn
alta
ehkä
isys
sä
ja v
erko
sto
itum
ises
sa.
2010
- 2
014
Erit
yisr
yhm
ien
asui
ntur
valli
-
suud
en k
ehitt
ämin
en
Pel
astu
ssuu
nnite
lmie
n la
adin
-ta
Ään
ekos
ken
kaup
ungi
n ja
Kon
neve
den
kunn
an
rake
nnuk
siin
ja k
ohte
i-si
in te
hdää
n pe
last
us-
lain
9§
ja –
aset
ukse
n 9§
ja 1
0§ m
ukai
set
pela
stus
suun
nite
lmat
Työ
käy
nnis
tetä
än 2
011
alus
sa
Tar
vitta
essa
järje
stet
ään
koul
utus
ta s
uunn
itelm
an
laad
inta
an
2010
- 2
014
halli
ntok
untie
n jo
htaj
at
Pel
astu
ssuu
nnite
lmie
n la
adin
-ta
Säh
köis
en in
frak
fukt
uurin
tur-
vaam
inen
Tur
vattu
säh
könj
akel
u,
tieto
liike
nne-
ja p
uhe-
linyh
teyd
et.
Kun
tien
turv
allis
uuss
uunn
it-te
lu, v
alm
iuss
uunn
ittel
u.
Yht
eise
n st
rate
gian
luom
i-ne
n on
netto
muu
stila
ntei
ta
vart
en
2011
- 2
014
Kun
nat,
Pel
astu
slai
tos,
V
altio
n vi
rano
mai
set,
Y
htei
styö
ssä
eri v
irano
mai
s-te
n ke
sken
22
ÄÄ
NE
KO
SK
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 2.
Liik
enn
etu
rval
lisu
ud
en p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Vaa
ralli
sten
ain
eide
n ku
ljetu
k-se
t seu
tuku
nnal
la
Par
anta
a yh
teis
työv
al-
miu
tta v
irano
mai
sten
ja
Ään
ekos
ken
kaup
ungi
n se
kä K
onne
vede
n ku
n-na
n ha
llint
okun
tien
välil
lä s
eutu
kunn
an
liike
ntee
ssä
tapa
htuv
an
kem
ikaa
lionn
etto
muu
-de
n va
ralta
.
Laad
itaan
yht
eist
yöss
ä yh
teis
toim
inta
ohje
onn
et-
tom
uuks
ien
vara
lle
Suu
nnite
lma
tehd
ään
vuo-
den
2011
lo
ppuu
n m
en-
ness
ä
Per
uste
taan
työr
yhm
ä:
kool
leku
tsuj
ana
pela
stus
lai-
tos,
pol
iisi,
Ään
ekos
ken
ja
Kon
neve
den
tekn
inen
- ja
ym
päris
tö to
imia
la, p
erus
-tu
rva,
Ään
eseu
dun
Ene
rgia
O
y se
kä V
R G
roup
Vaa
ralli
sten
ain
eide
n ku
lje-
tuks
et s
eutu
kunn
alla
Liik
enne
turv
allis
uuss
uunn
itel-
ma
V. 2
004
Ään
eseu
dun
kunn
ille
laad
itun
liike
n-ne
turv
allis
uuss
uunn
i-te
lman
päi
vittä
min
en
fyys
isen
ym
päris
tön
osal
ta
Toi
mite
taan
kys
elyt
fyys
i-se
n ym
päris
tön
vaar
allis
ista
ko
hdis
ta li
iken
tees
sä a
m-
mat
ikse
en to
imiv
ille.
Kys
e-ly
n pe
rust
eella
laad
itaan
to
imen
pide
suun
nite
lma
2011
-
Vas
tuuh
enki
lö: J
ukka
Kar
p-pi
nen
Ely
-kes
kus
Liik
enne
turv
a
Liik
enne
turv
allis
uuss
uun-
nite
lma
Nuo
ret k
ulje
ttaja
t, yl
inop
eude
t Li
iken
netu
rval
lisuu
den
para
ntam
inen
Val
istu
styö
mop
oikä
isill
e ja
aj
okor
tti-ik
äisi
lle
Liik
enne
valv
onna
n te
hos-
tam
inen
2011
- 2
014
Val
istu
styö
: työ
ryhm
ä (k
s.ta
uluk
ko)
Val
vont
a po
liisi
Nuo
ret k
ulje
ttaja
t, yl
inop
eude
t
23
ÄÄ
NE
KO
SK
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 3.
Per
hei
den
hyv
invo
inn
in p
aran
tam
inen
AS
IA
TA
VO
ITT
EE
T
TO
IME
NP
ITE
ET
A
IKA
TA
ULU
V
AS
TU
UT
/SID
OS
RY
HM
ÄT
M
UU
TA
HU
OM
IOIT
AV
AA
Van
hem
muu
den
ja v
anhe
mpi
-en
kas
vatu
svas
tuun
tuke
mi-
nen
kasv
atus
kum
ppan
uus
on p
erus
peria
ate
per-
heitt
en p
alve
luis
sa
perh
ekoh
tais
et k
asva
tus-
ja
arvi
oint
ikes
kust
elut
päi
vä-
hoito
palv
elui
ssa
ja k
oulu
is-
sa
2011
-201
2 V
anhe
mm
at, p
äivä
hoito
, pe
rusk
oulu
, neu
vola
, jär
jes-
töt,
seur
akun
ta
Ään
ekos
ken
Laps
i ja
nuor
i-so
polii
ttine
n oh
jelm
a 20
09-
2012
ja K
onne
vede
n pa
ino-
tuks
et v
alta
kunn
allis
en la
psi
ja n
uoris
opol
iittis
en .
ohje
l-m
an 2
007-
2011
muk
aise
sti.
Pal
velu
iden
turv
aam
inen
per
-he
ille
perh
eillä
on
käyt
össä
en
nalta
ehkä
isev
iä ja
ka
svat
usva
stuu
ta tu
ke-
via
palv
eluj
a
koti-
ja p
erhe
työn
pal
velu
i-de
n tu
rvaa
min
en p
erhe
ille
(
Äki
)
toim
ivat
ja r
iittä
vät p
erus
-pa
lvel
ut p
erhe
ille
( K
onne
-ve
si )
2011
-201
2 P
erus
turv
a ja
muu
t k
un-
nan
peru
spal
velu
t per
heill
e -”
-
Var
hais
en p
uuttu
mis
en
toim
inta
tapa
Var
hais
en p
uuttu
mis
en
toim
inta
tapa
on
käyt
ös-
sä p
alve
luis
sa ty
öske
n-te
levi
llä ty
önte
kijö
illä
Rak
enne
taan
ja k
ehite
tään
m
onito
imiju
usm
alle
ja.
Huo
len
puhe
eksi
oto
n ty
ö-ta
vat k
äyttö
ön
2011
- 20
12
vanh
emm
at, p
äivä
hoito
, pe
rusk
oulu
, neu
vola
, sos
i-aa
lityö
-”-
24
ÄÄ
NE
KO
SK
EN
SE
UD
UN
TU
RV
AL
LIS
UU
ST
YÖ
N T
OIM
INT
AS
UU
NN
ITE
LM
A 2
011
– 20
14 (
tau
lukk
o)
P
ain
op
iste
alu
e 4.
Päi
hd
ehai
tto
jen
väh
entä
min
en
A
SIA
T
AV
OIT
TE
ET
T
OIM
EN
PIT
EE
T
AIK
AT
AU
LU
VA
ST
UU
T/S
IDO
SR
YH
MÄ
T
MU
UT
A H
UO
MIO
ITA
VA
A
Ase
ntee
t
Ase
ntei
den
muu
ttam
i-ne
n te
rvei
tä e
läm
änta
-po
ja a
rvos
tava
mm
iksi
ja
väh
emm
än s
alliv
iksi
pä
ihte
itä k
ohta
an
Enn
alta
ehkä
isev
än p
äihd
e-ty
ön to
imen
pite
et, m
m.
päih
teet
töm
ien
tapa
htum
ien
järje
stäm
inen
, päi
hdev
alis
-tu
s
Jatk
uva
Kou
lu
Vap
aa-a
ikat
oim
i N
uoris
otoi
mi
Sos
iaal
itoim
i Jä
rjest
öt
Seu
raku
nnat
Ase
ntee
t
Yht
eine
n va
stuu
Y
htei
sölli
syyd
en ja
ka
svat
usva
stuu
n ko
ros-
tam
inen
Val
istu
sta
sekä
nuo
rille
(jo
12
-13
–vuo
tiaat
) et
tä h
ei-
dän
vanh
emm
illee
n V
anhe
mpa
inill
at, p
äihd
e-pu
tki
Jatk
uva
Kou
lu
Nuo
risot
oim
i S
osia
alito
imi
Yht
eine
n va
stuu
S
elvi
ämis
hoito
Sel
viäm
isho
idon
sel
-ki
yttä
min
en ja
toim
ivat
ho
itoon
ohja
usjä
rjest
el-
mät
Mon
iam
mat
illis
en y
htei
s-ty
över
kost
on r
aken
tam
inen
; pu
tkas
aira
anho
ita-
jan/
terv
eysk
esku
ksen
var
ti-ja
n to
imen
per
usta
min
en
2012
T
erve
yske
skus
P
oliis
i
Sel
viäm
isho
ito
Yht
eist
yön
tiivi
stäm
inen
kau
p-po
jen
ja r
avin
tolo
iden
kan
ssa
Kau
ppoj
en ja
rav
into
-lo
iden
akt
ivoi
min
en
muk
aan
valv
onta
an
Alk
ohol
in v
älitt
ämin
en
alai
käis
ille
kurii
n
Yht
eist
yöpa
lave
rit k
aupp
o-je
n ja
rav
into
loid
en e
dust
a-jie
n ka
nssa
yht
eist
en k
äy-
tänt
öjen
saa
vutta
mis
eksi
2011
-201
4
Sos
iaal
itoim
i N
uoris
otoi
mi
Pol
iisi
Val
vira
Yht
eist
yön
tiivi
stäm
inen
ka
uppo
jen
ja r
avin
tolo
iden
ka
nssa
Työ
paik
koje
n ho
itoon
ohja
us-
vast
uu
Työ
paik
oille
luod
aan
selk
eä h
oito
onoh
jaus
-m
alli
Esi
mie
sten
ja ty
önte
kijö
iden
va
stuu
ttam
inen
työp
aikk
o-je
n pä
ihde
asio
issa
20
11-2
014
Työ
terv
eysh
uolto
T
yöpa
ikko
jen
hoito
onoh
jaus
-va
stuu