Keski-Karjalan Jetina ry:n strategia 2014 2020

ROHKEASTI ETEENPÄINKeski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014 - 2020

Keski-Karjalan Jetina rySavikontie 3, huoneisto 882500 [email protected]

Keski-Karjalan Jetina ry on maaseudun kehittämisyhdistys, Lea-der-toimintaryhmä, joka perustettiin vuonna 1997. Yhdistyksen halli-tus tekee rahoitusesityksiä Leader-kehittämishankkeista ja yritystuista Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Rahoitettavien hankkeiden tulee nojautua yhdistyksen kehittämisohjelmaan tai strategiaan.

Hanketoiminnan lisäksi Keski-Karjalan Jetina ry toimii oman seutu-kuntansa hyväksi toteuttamalla omia hankkeita. Yhdistys on mukana myös kehittämistyössä kuntien ja Keski-Karjalan Elinkeinoyhtiö KE-TIn kanssa.

ROHKEASTI ETEENPÄIN Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014 - 2020

Sisällys Johdanto 4 Jetinan laatujärjestelmä 4 Strategian taustaksi 4 Strategian valmisteluprosessin kuvaus 7 Nelikenttäanalyysi SWOT 9

1. ”Rohkeasti eteenpäin” Keski- Karjalan Maaseutustrategia vuosille 2014- 2020 10 1.1. Taustatietoja 10 1.2. Visio 13 1.3. Strategian painopisteet 13 1.3.1. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen 13 1.3.2. Yritystoiminnan edistäminen 13 1.3.3. Ympäristön tilan parantaminen 13 1.3.4. Koulutuksen edistäminen 13

2. Suunnitelma 14 2.1. Toimenpiteet painopisteittäin 14 2.1.1. Toimenpiteet yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittämisessä 14 2.1.2. Toimenpiteet yritystoiminnan edistämisessä 15 2.1.3. Toimenpiteet ympäristön tilan parantamisessa 16 2.1.4. Toimenpiteet koulutuksen edistämisessä 16

3. Toimintasuunnitelma 16 4. Muu kehittämistoiminta 17 Kalatalous 17 Muu maaseuturahaston ja rakennerahaston rahoitus 17

5. Strategian hallinnon ja seurannan järjestäminen 18

6. Strategian rahoitussuunnitelma 18

7. Pohjois-Karjalan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutusuunnitelmien yhteensovitus 19

LIITE JA LÄHTEET 21

JohdantoKehittämisstrategia on kokonaisvaltainen paikallinen suunnitelma, joka kokoaa yhteen tarpeet, työkalut ja kehittämismetodit. Strategian toteutuminen edellyttää, että monipuoliset rahoitus-lähteet ovat käytettävissä. Monirahastoisuus onkin mukana Keski-Karjalan Jetinan toiminnassa ohjelmakaudella 2014-2020. Jo ohjelmakaudella 2007-2013 Jetinan kautta rahoitettiin hankkeita, joilla oli selkeä sosiaalinen ulottuvuus liittyen muun muassa työllistämiseen ja nuorten syrjäy-tymisen ehkäisyyn. Tämäntyyppisen toiminnan syventäminen paikallistasolla on tärkeää. Myös monipuolinen ja laaja-alainen, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuva ennaltaehkäisevä työ tulee yhä tärkeämmäksi paikallistason kysymykseksi, kun kuntien resurssit vähenevät. Leader-toiminnan onkin yhdistys- ja yritystoiminnan kehittämisen kautta pyrittävä vastaamaan näihin tarpeisiin.

Kehittämisstrategian on riittävän monipuolisesti ja paikallislähtöisesti turvattava sekä seudun asukkaiden ja heidän edustamiensa yhteisöjen sekä erityisesti monipuolisen elinkeinotoiminnan kehittyminen. Strategiassa painopiste on erityisesti uusien työ- ja ansaintamahdollisuuksien syn-tymisessä. Leader-toiminta osoittaa selvästi, että paikallislähtöinen yrittäjäarviointi ja erityisesti paikallinen markkinatuntemus puoltavat yritysrahoituksen tärkeyttä toimintaryhmätyössä alueel-lamme. Paikallislähtöinen yrittäjien rahallinen ja henkinen tukeminen uuden yrityksen perusta-misesta, toiminnan käynnistymiseen ja myöhemmin sen kehittämiseen asti on eräs Jetinan toi-minnan ytimistä.

Strategiassa keskitytään paikalliseen kehittämiseen, luodaan edellytyksiä ja uusia malleja tavoit-teena elämän laadun ja elinolojen parantaminen sekä sosiaalisen pääoman lisääminen yhteisöllisen kehittämisen kautta.

Keski-Karjalan Jetinan laatujärjestelmäJetina ry on tehnyt oman laatu- ja johtamisjärjestelmänsä ja siihen liittyen on paneuduttu oman organisaation nykytilan vahvuuksiin, heikkouksiin, uhkiin ja mahdollisuuksiin. Maaseudun ke-hittämistyön näkökulmasta katsoen järjestelmän nelikenttään on kirjattu muun muassa ryhmän omaan paikallistuntemukseen perustuvat mahdollisuudet, niukkoihin rahallisiin resursseihin poh-jautuvat heikkoudet, monirahastoisuuden suomat mahdollisuudet ja kansallisen byrokratian luo-mat uhkat toiminnan sujumiselle.

Strategian taustaksiEU-komission mukaan ohjelmakaudella 2014-2020 tavoitellaan älykästä kasvua, joka perustuu osaamiseen ja innovointiin kasvun perustana. Lisäksi komissio tavoittelee resurssitehokasta kestä-vää kasvua ja osallistavaa kasvua, jossa edistetään korkeaan työllisyyteen perustuvaa taloutta lisää-mällä sosiaalista ja alueellista koheesiota.

Pohjois-Karjalan maakunnallinen strategia on nimeltään ”Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta”. Maakuntastrategiaa toteutetaan kanavoimalla rahoitusta maaseudun yritystoiminnan ja maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseen sekä osaamisen uudistamiseen. Samalla tuetaan luon-nonvarojen ja materiaalivirtojen kestävän sekä ekotehokkaan hyödyntämisen osaamisen vahvis-

4 • ROHKEASTI ETEENPÄIN

tamista. Rahoitusta ohjataan maaseutualueiden yhteisölliseen kehittämistoimintaan yhteistyössä Leader-toimintaryhmien kanssa. Maaseudulle haetaan ratkaisuja, jotka turvaavat asumisen, työn ja vapaa-ajan sujuvan arjen. Erityisinä painopisteinä ovat maidontuotannon kehittäminen, luo-mutuotannon edistäminen, uudet lähiruokaratkaisut sekä hajautettu bioenergiatuotanto. Yritysten kilpailukykyä edistetään tukemalla jalostusasteen kohottamista, asiakaslähtöistä tuotekehitystä sekä yhteistyötä edistäviä ratkaisuja ja uusiutumiseen pyrkiviä innovaatioita. Maaseudun palve-lujen saatavuuden ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi haetaan aktiivisesti uusia toiminta-malleja ja – ratkaisuja. Lisäksi edistetään pohjoiskarjalaista maaseutubrändiä rakentavia tuote- ja markkinointiratkaisuja.

ROHKEASTI ETEENPÄIN • 5

Strategiakokonaisuus.

Seudullisen maaseutustrategian on oltava yhteen sovitettavissa maakuntastrategian, Pohjois-Kar-jalan maaseutuohjelman kanssa. Strategioiden toimenpiteiden kesken luodaan tarvittavilta osin työnjako. Maakuntastrategian sisällössä ei ole ristiriitaisuuksia seudullisen strategiamme kanssa, joka omalta osaltaan toteuttaa myös maakuntastrategiaa, mutta mahdollistaa myös rakennerahas-tojen varojen käytön.

Kehittämisen kohteetKeski-Karjalan kehittämiseen tarvitaan riittävää tulevaisuuden uskoa, oikeanlaisia toimijoita ja yhteistä tahtoa. Kehittäminen onnistuu, jos nykyinen yritystoiminta jatkuu, kehittyy ja alueelle saadaan uusia työllistäviä yrityksiä. Yrityksillä pitää olla käytettävissään osaavaa työvoimaa, mikä edellyttää myös koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaamista. Yritysten lisäksi julkiset toimijat ja ensisijaisesti kunnat tarvitsevat koulutettua, uutta työvoimaa paikkaamaan voimakkaan eläköi-tymisen aukkoja. Keskeinen asia kehittymiselle on seudun asukkaiden viihtyminen. Viihtymisen edistämiseen on kaikkien toimijoiden Keski-Karjalassa keskityttävä. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa seudun monipuolisen yhdistystoiminnan kaikinpuolinen tukeminen.

Kuntien on paljon nykyistä näkyvämmin oltava mukana kylien kehittämisessä kylien omien tar-peiden mukaisesti. Paikallisyhteisöjen ja kuntien kumppanuus siirtyy uudelle tasolle, jos kylätoi-minnalle osoitetaan tähän resursseja. Kylien ja kuntien elossa olon edellytys on uusiutumiskyky. Entistä isommat kunnat heikentävät paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja paikalliselle vaikuttamiselle on luotava uusia mahdollisuuksia.

Paikallisten yritysten viestintään ja näkyvyyteen on luotava uusia mahdollisuuksia. Erityinen on-gelma on venäjänkielisen palvelumateriaalin saaminen.

Yrittämiseen kannustetaan erityisesti nuoria ja samalla on luotava uudenlaisia yrittämismahdolli-suuksia. Esimerkiksi yhteiskunnallinen yrittäjyys on uusi nuoriakin kiinnostava yrittämisen muo-to ja liiketoimintapa. Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja yhteisölliseen palvelutoimintaan liittyvä paikallinen koulutustoiminta on yksi varteenotettava keino saada aikaan uutta yritystoimintaa. Myös luovien alojen yritystoiminta on kasvamassa ja parantuneet tietoyhteydet antavat hyvän alustan kehittämiselle, jota alueen monet kulttuuri ja muut toimijat voivat hyödyntää.

Lisäksi on perusteltua kokeilla erityisesti nuorille kohdennettuja hankerahoitusmuotoja esimer-kiksi ”nuorisoleaderia”, jolla mahdollistettaisiin lasten ja nuorten omien pienimuotoisten hankkei-den toteuttaminen.

Puhtaat luonnonvarat, kuten esimerkiksi pinta- ja pohjavedet, metsät ovat tärkeitä maaseudun peruselementtejä. Niiden monipuolinen ja kestävään kehitykseen perustuva hyödyntäminen on avainasemassa seutumme menestymiselle. Puhummekin luonnonvarojen kestävästä ja älykkäästä hyödyntämisestä. Tämän lisäksi luontoon liittyviin peruselinkeinoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seudullamme on muun muassa vahva metsäklusteri, jonka pitää edelleen vahvistua ja maatalouden oheen pitää syntyä jatkojalosteiden nykyistä laajempaa kehittämistä.

Palveluelinkeinoissa erityisesti kasvava ikääntyneiden määrä lisää hoivapalveluiden kysyntää ja tarjoaa mahdollisuuksia myös uudelle yritystoiminnalle. Kuntien mahdollisuus hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut annettujen säädösten varassa on koko ajan haasteellisempaa, mistä johtuen tarve ennaltaehkäiseviin toimiin kasvaa koko ajan. Ennaltaehkäiseminen on kokonaisuudessaan niin laaja kokonaisuus, että sen toteuttamiseen tarvitaan niin kuntien, kuin yhdistysten ja yritystenkin voimavaroja.

Kulttuuritoimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toisaalta heidän yhteistyötään muun muassa matkailutoimijoiden kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Sama koskee myös kulttuurin tuotteista-mista ja osaltaan myös yritysmäisempää toimimista.



Asukas- ja vuorovaikutusverkostot on saatava toimimaan aktiivisesti niin, että pitkällä tähtäyksellä yhteistyö ei ole erillistä hanketoimintaa, vaan pysyvää perustoimintaa. Myös erilaiset yhdistykset ja yhteisöt tulee saattaa tiiviimpään yhteistyöhön. Ajatuksena on, että eri alojen ihmiset saatetaan ensin yksinkertaisesti yhteen. Myös alueen tiestö on saatava kuntoon erityisesti alemman tason tiestön osalta, vaikka omatoimisesti yhteistyössä eri yhteisöjen kesken.

Yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii suurempia resursseja muun muassa viestintään kuin omalla toimintaryhmällämme on käytettävissään. Yhteistyön tiivistäminen myös toimintaryhmien kans-sa on välttämätöntä. Yhteistyöhön haetaan toimintaryhmien lisäksi mukaan laajasti kaikki maa-seudun kehittämistä toteuttavat tahot.

Seudun sosiaalisiin ongelmiin tulee paneutua nykyistä terävämmin erityisesti paikallisista lähtö-kohdista ja paikallista asiantuntemusta hyödyntäen. Tähän työhön strategian toteutuminen vaatii laajan rahastokokonaisuuden hyödyntämisen.

Vesistöjen tilan parantaminen, maisemointikysymykset, kulttuuriympäristöjen parantaminen sekä lukuisten reitistöjen kunnostus ja uusien perustaminen ovat myös ohjelmakaudella 2014-2020 tärkeitä.

Strategian valmisteluprosessin kuvausa) Yhteistyö strategiavalmistelussa:

Strategiatyötä ohjasi Keski-Karjalan Jetinan hallitus. Yhtä aikaa valmistelussa olivat maakunnal-linen strategiatyö sekä maakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, jossa mukana oli toimintaryhmätyön arvionti. Myös Keski-Karjalan elinkeinostrategiatyöhön osallis-tuminen oli erityisen tärkeätä seudullisten ohjelmien yhteensopivuuden kannalta. Yhteistyö oli tiivistä Pohjois-Karjalan toimintaryhmien kanssa ja oman sisäisen toiminnan tulevaisuuden kan-nalta myös Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin kanssa.

Keski-Karjalan elinkeinostrategia on teollisuuspainotteinen ja sen kansainvälisyysosio keskittyy Venäjä-yhteistyöhön. Yhteisiä tartuntapintoja löytyy muun muassa bioenergiasta, luonnonva-ra-alasta, maa- ja metsätaloudesta, pienyrittäjyydestä ja erityisesti yli toimialojen toimivien pal-veluyritysten kehittämisessä.

b) Kansalaistapaamiset:

Kaikissa seudun kunnissa toteutettiin ohjelman pohjamateriaalin ”keräystilaisuus”, johon kutsut-tiin kuntalaisia ja kuntien päättäjiä Maakaista-hankkeen avustuksella. Tätä työtä koordinoi Maa-seudun sivistysliitto ja järjestelyissä oli mukana myös Pohjois-Karjalan ELY- keskus.

Toistuvia teemoja kiertueella olivat ympäristö, uudet kestävät bioenergiaratkaisut, puhdas ja lä-hellä tuotettu ruoka sekä yhteisöllisyys. Näiden teemojen lisäksi näkyvillä oli nuoriso, Venäjän läheisyys, infrastruktuuri, yrittäjyys ja asuminen. Läpäisyteemoina toistuvat tietoisuus etenkin ym-päristöstä ja yhteistyö - yhteistyö niin yritysten, yhteisöjen kuin asukkaiden kesken.

c) Muut aineistolähteet:

Ohjelmatyötä ryydittivät myös osallistumien yritystilaisuuksiin ja neuvottelut kuntien kanssa. Poh-ja-aineistoa syntyi myös maakunnallisesta Tulevaisuusriihi-koulutuksesta. Lisäksi Pohjois-Karja-lan kyläohjelma on tuore ja käyttökelpoinen laajaa kylätason materiaalia tuottanut pohjamateriaali strategian valmistelussa. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja tuotti niin ikään sisältöä strategiaan. Keski-Karjalan kampanjatilaisuus järjestettiin vuoden 2010 aikana.

Aineistoa strategian pohjaksi syntyi myös Maaseudun sivistysliiton Laiffia landelle -koulutusta-pahtumista ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen järjestämä kumppanuuskoulutus Ahvenenmaalle keväällä 2012 sisälsi toiminnan arvioinnin lisäksi hyvää ohjelmamateriaalia. Lisäksi strategiaa on valmisteltu erilaisissa yhteiskokouksissa seutu- ja maakunnassa.



Nelikenttäanalyysi SWOTUhkat• Ihmisten suorat vaikutusmahdollisuudet heikkenevät

kuntaliitosten myötä.• Julkinen palvelutuotanto hiipuu entisestään• Väkiluku vähenee ja huoltosuhde kasvaa

ikääntymisen myötä• Nuorten poismuutto• Syrjäytymisvaara erityisesti nuorten osalla• Valtakunnan tasolla ei aluettamme nähdä sellaisena,

että tänne suunnataan riittävästi resursseja• Maatalouden supistettu koulutustarjonta ei vastaa kysyntää• Resursseja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tekemiseen ei

osoiteta ja osa seudusta jää jälkeen yleisestä kehityksestä• Alueen elinvoiman kasvattamiseen ei löydetä tarvittavia

resursseja

Mahdollisuudet• Venäjän talouskasvu, WTO jäsenyys ja viisumivapaus• Seudun omiin vahvuuksiin nojaava ja myös nuorille työtä

tarjoava yritystoiminta• Yhdistysten ja järjestöjen rooli alueen ja sen palvelu-

tuotannon kehittämisessä vahvistuu. • Nopeat laajakaistayhteydet rakennetaan koko

Keski-Karjalan alueelle• Kansainvälistymiskehitys jatkuu • Ikääntyminen nähdään mahdollisuutena• Koulutustarjontaa hyödynnetään tehokkaasti• Kuntien ja yhdistysten yhteistyö tiivistyy yhteistyö-

sopimustasolle.• Venäjän markkinat ja rajan läheisyys hyödynnetään nykyistä

tehokkaammin• Maahanmuuttajat integroituvat myös kehittämistoimiin• Bioenergian ja uusiutuvan energian mahdollisuudet

ymmärretään ja hyödynnetään.• Luodaan uusia tapoja yrittää• Puurakentamisen edistäminen• Puhtaan veden merkitys kasvaa• Osaamista hyödynnetään laajasti• Rakennetaan uusia yhteistyömuotoja (yhdistykset,

kunnat, opetuslaitokset, yritykset jne.)• Luova yrittäjyys.• Jetinan verkostoitumisen vahvistuminen• Luomutuotanto, lähiruoka• Yrityskasvatus

Vahvuudet• Vahvat teollisuuden sekä maa- ja metsä-

talouden perinteet• Rikas kulttuurihistoria• Laadukas ja monipuolinen kulttuuri-

tarjonta• Ympäristö hyvässä kunnossa, myös vesien

suhteen• Laatokan lehtovyöhyke• Rikkaat luonnonvarat• Aktiivinen yhdistystoiminta• Kiteen kumppanuustoiminta• Langallinen laajakaista• Hyvinvointialan ja ympäristöalan

kehittyvä liiketoiminta• Niiralan rajanylityspaikka• Vaatimaton elämäntapa• Kattava tiestö ja vielä kohtuullinen kunto• Tasokas koulutustarjonta• Viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen ym-

päristö tarjoaa hienot puitteet asumiselle• Edulliset asumiskustannukset

Heikkoudet• Kuntien yhteistyö ja päätöksenteko ovat

puutteellisia• Toimintatavat usein vanhoillisia ja raken-

teelliset uudistukset toteutuvat hitaasti• Yleinen näköalattomuus ja uskon puute• Puutteellinen infra erityisesti tiestön

osalta• Paikoin heikot tietoyhteydet• Koulutustaso ei vastaa kaikkiin kysynnän

haasteisiin• Ikärakenne on vinoutunut• Kuntien talousongelmat• Väestön alhainen tulotaso • Matkailuyöpymispaikkojen vähäisyys• Rohkeus yrittämiseen puutteellinen,

ei riittävää kilpailuhenkisyyttä • Yritysten sukupolvenvaihdosprosessien

heikko toteutuminen


1. ”Rohkeasti eteenpäin” Keski-Karjalan maaseutustrategia vuosille 2014-2020

1.1. TaustatietojaAlue ja väestö:

Keski-Karjala on Pohjois-Karjalan eteläisin seutukunta, johon kuuluu vuonna 2014 kolme kuntaa: Kiteen kaupunki , Tohmajärvi ja Rääkkylä. Alueen pinta-ala on n. 3300 neliökilometriä ja asuk-kaita on nyt n. 19 000.

Väkiluku kunnittain 31.12.2012 Kuntajako 2013 mukaan 2012 2011 Muutos % Kitee 11 341 11 515 -174 -1,5 Rääkkylä 2 490 2 532 -42 -1,7 Tohmajärvi 4 897 4 992 -95 -1,9 Keski-Karjala 18 728 19 039 -311 -1,6 Pohjois-Karjala 165 754 165 906 -152 -0,1 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ennuste 2012

Keski-Karjalan seutukunta 2011-2015 2016-2020 2021-2025Syntyneet 603 583 552Kuolleet 1373 1368 1355Luonnollinen väestönlisäys -770 -785 -803Kuntaan muuttaneet 4235 4158 4068Kunnasta muuttaneet 4397 3998 3710Kokonaisnettomuutto -162 160 358Väestönlisäys -932 -625 -445 2015 2020 2025Väkiluku 18431 17800 17359

Seutukunnan väestöstä on lasten(0-14-vuotiaiden) osuus selvästi maan keskiarvoa pienempi. Pie-nin se on Rääkkylässä (11,8 prosenttia) ja suurin Tohmajärvellä (13,9 prosenttia), kun valtakun-nan keskiarvo on 16,5 prosenttia. Seutukunnan väestö vähenee ja ikääntyy.

Yli 65-vuotiaiden osuus on puolestaan selvästi maan keskiarvoa suurempi ollen suurin Kesälah-della (30 prosenttia) ja pienin Kiteellä ja Tohmajärvellä (24,7 prosenttia), kun maan keskiarvo on 18,1 prosenttia. Kun lisäksi työikäisen väestön osuus on maan keskiarvoa pienempi, eläkeläisten osuus huomattavasti suurempi ja taloudellinen huoltosuhde ylittää jo nyt maan keskiarvon on väestöllisten seikkojen vaikutus suuri strategian sisällölle ja toteuttamiselle.


Pohjois-Karjalan työpaikat jakaantuivat vuonna 2010 seuraavasti (Tilastokeskus):

Keski-Karjalan työpaikoista suurin osa on palveluissa, kaupassa ja maa- ja metsätaloudessa.

Keski-Karjala sijaitsee valtakunnan itärajalla ja Tohmajärvellä on Niiralan kansainvälinen raja-nylityspaikka. Alueen läpi kulkevat myös 6-tie ja junarata. Turusta Tohmajärvelle kulkevan 9-tien merkitys tulee kasvamaan lähivuosina esimerkiksi Venäjäyhteistyön kasvun myötä. Keski-Karjala on kokonaisuudessaan maaseutualuetta, kun tarkastellaan Leader- toimintaryhmien uusia alue-määrittelykriteereitä.

Strategian liitteenä tilastotietoa kunnittain väestöstä, asumisesta, koulutuksesta, työmarkkinoista sekä kesäasutuksesta.


Ympäristö:

Keski-Karjala kuuluu Laatokan lehtovyöhykkeeseen ja Salpausselän lähialueeseen, minkä vuoksi alueen eläimistö ja kasvisto on rikasta ja monipuolista. Alueen maisemaa, kulttuuria ja elinkei-noja leimaavat suuret vesistöt kuten Saimaaseen kuuluvat Orivesi, Puruvesi ja Karjalan Pyhäjärvi. Myös pienemmillä järvillä kuten Tohmajärvellä ja Onkamojärvellä sekä lukuisilla joilla on iso merkitys seutukunnalle. Vesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa.

Nykyisestä ohjelmakaudesta:

Jetina ry:n ja yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö on laajentunut ja syventynyt. Erityisesti tämä on näkynyt yhteistyössä lähimpien toimintaryhmien kanssa, samoin kuin Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen kanssa. Kunnallinen kehittämisyhtiö KETI on tullut erityisesti yrityshankkeiden kautta koko ajan läheisemmäksi kumppaniksi. Yhteistyö on tiivistynyt myös Maaseudun sivistys-liiton (MSL) kanssa, joka on hanketoiminnan kautta ollut erityisesti kylätoiminnan kehittämisen tukena yhdessä Pohjois-Karjalan kylien kanssa.

Kuntien ja yhdistysten välinen yhteistyö sai vauhtia Voimistuvat Kylät -kampanjasta ja sen myötä MSL aloitti Kyläkumppani-hankkeen, jolla nostetaan kyläaktiivisuutta. Myös pääosa tuettavista yritys- ja yleishyödyllisistä hankkeista on onnistunut hyvin.

Kansainvälistyminen kylätasolla lähti kovaan nousukiitoon ja kiidon jatkaminen sekä laajenta-minen uusiin kyliin ja elinkeinotoimintaan pitää tulevalla ohjelmakaudella varmistamaa sitout-tamalla ihmisiä viemään ohjelmakaudella 2007-2013 syntynyttä CULTrips-konseptia eteenpäin. Toiminnalla tulee olemaan suuri merkitys matkailuelinkeinolle alueellamme.

Jetina teki yhtenä ensimmäisistä toimintaryhmistä oman laatu- ja johtamisjärjestelmänsä, mikä jäntevöitti toimintaa ja toimintaryhmän ”sisäinen” oma toiminta siirtyi uudelle askelmalle. Johta-misjärjestelmä tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n kanssa, mikä osaltaan auttoi toimintaryhmätyön ymmärtämistä, kun eri maakunnassa toimivat ryhmät arvioivat toistensa ja omiakin työtapoja kriittisesti, mutta hyvässä hengessä.

Viesti Leader- toimintatavasta ei vielä ole riittävästi avautunut esimerkiksi kuntapäättäjille, vaikka kunnat yksimielisesti rahoituksessa mukana ovatkin. Tällä puolella riittää vielä viestintähaastetta.


1.2. Visio

Keski-Karjala on yhtenäinen seutu, jossa kaikkien ikäryhmien eläminen ja työn-teko on mielekästä innostavassa ja viihtyisässä ympäristössä, missä erityisesti arvostetaan ja vaalitaan yhteisöllisyyttä, sekä toteutetaan asioita ja erityisesti yritystoimintaa rohkeasti riskejä kaihtamatta.

1.3. Strategian painopisteet

1.3.1. Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen

Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen on yksi ohjelmakauden 2014-2020 keskeisistä painopisteistä ja myös Leader-toiminnan ”ydintä”.

Toimintaryhmän keskeisimpiä tehtäviä on ihmisten aktivointi oman elämisympäristönsä kehit-tämisessä. Itse tekemällä ja tekemistä tukemalla rakentuu motivoitunut kehittämisyhteisö, josta useat kehittyvät kylät ovat mainioita esimerkkejä. Oma tekeminen on keskiössä myös muussa yhdistystoiminnassa.

1.3.2. Yritystoiminnan edistäminen

Pienyritysten tukeminen ja yritystoiminnan edellytysten parantamien muodostavat suurelta osin myös Jetinan kehittämistyön rungon ja työpaikkojen luomisella varmistetaan elämisen edellytyk-siä maaseudulla.

1.3.3. Ympäristön tilan parantaminen

Ympäristöolosuhteiden parantaminen antaa pohjan paitsi maa- ja metsätalouden harjoittamiselle myös muun muassa monipuolisen matkailuelinkeinon kehittämiselle. Lisäksi laadukas ympäristö on keskeinen tekijä ihmisten viihtymiselle. Tämä koskee sekä luonnon-,että kulttuuriympäristöä.

1.3.4 Koulutuksen edistäminen

Keski-Karjalassa on vielä saatavissa tasokasta koulutusta, jonka tukena on koko maakunnan kou-lutustarjonta. Osaamisen vahvistamista ja hyvällä alulla olevan verkostoitumisen jatkamista olisi-kin kaikella tavalla edistettävä.

Osaamisen lisääminen kohdistuu miltei kaikkiin alueemme toimijoihin niin asukkaisiin yhteisöi-hin kuin yrityksiinkin. Osaamista tarvitaan erityisesti esimerkiksi kansainvälistymiskehityksessä. Tähän liittyy myös kasvavan venäläislähtöisen väestön kouluttaminen ja toisaalta heidän tietotai-tonsa vastavuoroinen hyödyntäminen esimerkiksi elinkeinotoiminnassa.


2. Suunnitelma

2.1. Toimenpiteet painopisteittäin2.1.1. Toimenpiteet yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittämisessä

Kylätoimijoiden seuraavanlaisia hankkeita:

• Yhteistyön tiivistäminen kylien kesken ja uusien kumppaneiden kanssa.• Kylien omien vahvuuksien löytäminen.• Talkootöissä jaksamisen edistäminen.• Kylien imagojen kohotus sisältäen mm. viihtyvyysasiat, ympäristö laajasti ottaen

ja turvallisuus.• Kyläbrändien rakentaminen.• Kansainvälisyyden lisääminen kylätoimintaan.• Työllistymisen edistäminen.• Syrjäytymisen ehkäisy kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti nuorilla.• Ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen.• Lähidemokratian toteutumisen edistäminen.• Kuntien ja yhteisöjen yhteistyön lisääminen mm, konkreettisin resurssit turvaavin

sopimuksin.• Kiteen kumppanuusmallin syventäminen ja laajentaminen koko seudulle.• Kylien oman palvelutuotannon kehittäminen mm. kyläliiketoiminnan avulla.• Kylien kansainvälistymistä edistetään mm. CULTrips-hankkeen pohjalta. Kaikki seudun

aktiiviset kylät pyritään saamaan kansainväliseen toimintaan mukaan. Tämä työ antaa mahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille saada uusia kansainvälisiä kontakteja.

• Laaja-kaistayhteyksien toteuttaminen ja niiden tuottamien palvelujen hyödyntäminen.• Ympäristön, niin luonnon- kuin kulttuuriympäristön parantaminen.• Kylätalojen ja vastaavien yhteyteen voitaisiin perustaa taideresidenssejä.• Kylien energiaomavaraisuuden edistäminen.• Kyläinfran parantaminen, mukaan lukien kylätalokunnostukset kehittyvillä kylillä. Tavoite: 50 yleishyödyllistä kylähanketta

Muiden yhdistysten ja toimijoiden hankkeita:

• Nuorten aktivointi heidän omilla ehdoilla ja keinoilla.• Nuoriso-Leader.• Kuntayhteistyön tiivistäminen sopimuksin.• Yhdistysten yhteistoiminnan virittäminen ja kehittäminen.• Elinikäinen oppiminen.• Ikääntyneiden ihmisten kotona jaksaminen. • Kansainvälisyyden lisääminen .


• Metsien moninaiskäytön edistäminen.• Jetinan toiminnan kehittäminen ja kehittämisresurssien vahvistaminen. • Suuria harrastajamääriä koskevat kehittämishankkeet.• Laajat, jotakin ikäryhmää kuten nuoria koskevat hankkeet.• Lähialueyhteistyön edistäminen.

Tavoite: Kolme kansainvälistä hanketta, neljä alueiden välistä hanketta ja viisi muuta han-ketta. Lisäksi Nuoriso-Leader-toimintaa ja Leader-toiminnan ulkopuolisia hankkeita kuusi kappaletta. Toimenpiteistä 40 prosenttia kohdistuu nuoriin.

2.1.2. Toimenpiteet yritystoiminnan edistämisessä

Yritystoimijoille seuraavanlaisia hankkeita:

• Yritysten kansainvälistymiskehityksen voimakas lisääminen.• Yritysten yhteistyön työnjaon ja verkostoitumisen edistäminen.• Yhteiskunnallinen yritystoiminta mm. kuntien ennaltaehkäisevien toimien tukena.• Osuustoiminnan edistäminen.• Luontoon ja ympäristöön tukeutuva yritystoiminta.• Biotalousyrittäminen.• Bioenergia, uusiutuvat energiamuodot.• Energiaomavaraisuutta edistävät yrityshankkeet.• Seudun omiin mahdollisuuksiin ja raaka-aineisiin perustuva yritystoiminta kuten

puurakentaminen, lähiruoka, luomutuotteet, metsien tuotteet, vesituotteet.• Niiralan rajanylityspaikan hyödyntäminen.• Syväväylän hyödyntäminen.• Yritysten imagon ja näkyvyyden nosto.• Paikallisen hoiva-alan yritystoiminnan kehittäminen.• Senioriyrittäminen.• Luovien alojen mukaan lukien kulttuurialat yritystoiminta.• Maahanmuuttajien yritystoiminnan kehittäminen.• Palveluyritysten tuotekehityksen edistäminen.• Paikallisen jatkojalostustoiminnan edistäminen.• Uusien innovaatioympäristöjen rakentaminen.• Maa -ja metsätaloudesta vähenevien työpaikkojen korvaaminen.• Monitoimialaisen yritystoiminnan edistäminen.• Luonnon, esimerkiksi metsäluonnon hoitovaikutusten hyödyntäminen.

Tavoite: Yksittäisiä yrityshankkeita yhteensä 85 kappaletta ja laajempia verkostotyyppisiä yri-tyshankkeita hankkeita 15 kappaletta. Yrityshankkeista 60 kappaletta kohdistuu naisvaltaisil-le aloille.


2.1.3. Toimenpiteet ympäristön tilan parantamisessa

• Yhdistysten toteuttamat vesistöjen kunnostukset.• Yhdistysten toteuttamat maisemointikunnostukset.• Yhdistysten toteuttamat kulttuurikohteiden kunnostukset.• Alkuselvitysluonteiset hankkeet isompien, muualta rahoitettavien ympäristöhankkeiden to-

teuttamiseksi, joissa mukana myös talkootyö.• Yhdistysten ja muiden toteuttamat reitistöhankkeet, myös vesistöille.

Tavoite: Yhteensä 15 hanketta.

2.1.4. Toimenpiteet koulutuksen edistämisessä

• Jetina on mukana maakuntakorkeakoulun kehittämisessä.• Kansainvälistyminen yhteisöjen, yritysten ja nuorten toiminnassa.• Elinikäisen oppimisen edistäminen.• Maahanmuuttajille suunnattu tai/ja heidän toteuttama koulutus.• Koulutushankkeissa korostuu tarpeiden selvittäminen ja analysointi.

Tavoite: Hankkeita yhteensä viisi kappaletta.

3. Toimintasuunnitelma

Ohjelmakausien 2007-2013 ja 2014-2020 vaihteeseen ajoittuu myös Jetinan ja Joensuun seudun Leader ry:n yhteinen kehittämishanke, jossa arvioidaan toimintaa, aktivoidaan nykyisiä yhteistyö-verkostoja sekä luodaan uusia verkostoja. Lisäksi koulutetaan, tehostetaan tiedottamista ja opis-kellaan uusien rahoitusmallien käyttöönottoa. Lisäksi esillä on paikallisdemokratian kehittäminen ja Leader-ryhmien rooli siinä.

Tavoitteiden toteuttamiseksi noudatetaan omaa strategiaa, jossa mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin pohjautuva toiminta luo toiminnan ja erityisesti tulevan hanketoiminnan rungon. Tiedotamme strategiaan kirjatuista toimenpiteistä ja hankemahdollisuuksista aktiivisesti. Tiedottamista on tehtävä myös kohdennetusti potentiaalisille hankehakijoille.

Strategian avainkysymyksiä ja tavoitteita esitellään yksityiskohtaisemmin eri tilaisuuksissa ja ne päivitetetään arvioitaviksi nettisivuillemme. Strategia toteutuu laadukkaiden hankkeiden ja tii-vistyvän yhteistyön avulla. Yhteistyön myötä syntyy tehokkaita verkostoja, joista osa on uusiakin.

Avainasemassa on myös tehokas kouluttautuminen, joka palvelee monipuolisesti strategian toteu-tumista, mukaan lukien myös kansalaisvaikuttamisen lisääminen.

4. Muu kehittämistoiminta

KalatalousKalastukseen liittyvän elinkeinotoiminnan tukeminen on paikallistason Leader-tyyppistä kehit-tämistä, mutta erityisesti olemassa oleva lainsäädäntö puoltaa nykyisen ohjelmakauden tyyppisiä suurempia Kala-Leader -alueita riittävän suuren resurssoinnin takaamiseksi varsinaiseen toimin-taan ja hallinnollisten kulujen pitämiseksi kohtuullisina. Kala-Leaderin toiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää alueellamme. Yhteistyö Kala-Leaderin ja paikallistason välillä on tiivistyttävä, jotta paikalliset tarpeet tulevat riittävän hyvin huomioiduksi.

Erityisen ongelmallista on kalatalouden kehittämiseen vaikuttava säännöstö, joka ei anna paikalli-sesti mahdollisuuksia edistää uusien kalastajayritysten syntymistä muun muassa investointitukien avulla. Järvikalan pyynti ja tuotteiden jatkojalostus kärsii tuntuvasti EU:n lainsäädännöstä, johon pitäisi puuttua voimallisesti kansallisella taholla. Kyse on hyvin merkittävästä paikallisesta elinkei-nosta, jolle olisi luotava sen ansaitsemat kehittämismahdollisuudet.

Muu maaseuturahaston rahoitus ja rakennerahastojen rahoitusLeader-toimintatapa tarvitsee tuekseen muun muassa hankeaktivoinnissa, viestinnässä ja tiedot-tamisessa, kansainvälistymisen edistämisessä, yhteisökehittämisessä, maaseutuasumisen edistämi-sessä sekä kouluttautumisessa lisäresursseja. Tähän toimintaan haetaan vastauksia yhdessä mui-den maaseutukehittämisen parissa toimivien kanssa. Yhteistyötyötä tehdään esimerkiksi muiden maakunnan toimintaryhmien, Maaseudun sivistysliiton, Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja kuntien maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alueiden kanssa. Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvämpien yh-teistyömallien luominen on tärkeätä ja yksi mahdollisuus on panna asia alulle yhteisen hankkeen avulla. Jetinan laatutyön kehittäminen tehdään yhteistyössä muiden maakunnan toimintaryhmien ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.

Ohjelmakausi 2007-2013 on selvästi osoittanut Keski-Karjalassa ESR-tyyppisen rahoituksen tarpeellisuuden muun muassa erilaisissa työllisyyteen, syrjäytymiseen ja ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisissa. Näissä tapauksissa olisi erinomaista myös soveltaa Leader-tyyppistä paikallista lähestymistapaa tai toimia siten, että toimintaryhmä itse hakee ESR-rahoitusta näihin toimenpiteisiin. Painopisteistä erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden tor-junta sopii Leader-toimintaan.

Tavoite: Vähintään kahden rakennerahastohankkeen toteuttaminen.


5. Strategian hallinnon ja seurannan järjestäminen

Strategian hallinnon hoitaa kokonaisvaltaisesti Maaseudun Kehittämisyhdistys Jetina ry:n halli-tus. Strategiassa on toteuttamistavasta riippuen lukuisia alatoteuttajia ja osahallinnoijia. Hanke- ja ohjelmatyön seuranta on osa Jetinan sisäistä laatu- ja toimintajärjestelmää.

6. Strategian rahoitussuunnitelma

Strategian kokonaisrahoitus lähtee oletuksesta, että maaseuturahaston osuus säilyy vähintään ny-kytasolla, josta julkinen rahoitus (EU, valtio ja kunnat) on neljä miljoonaa euroa. Tämän lisäksi muun (ESR, EAKR tai lähialueyhteistyön) rahoituksen julkinen osuus olisi noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee hankkeiden yksityinen rahoitus.

Rahoituksen jakaantuminen (alustava arvio):

Ohjelman julkinen rahoitusosuus on yhteensä 4 000 000 euroa, josta EU:n osuus 45 prosenttia, Suomen valtion osuus 35 prosenttia ja kuntien osuus 20 prosenttia. Yksityinen rahoitusosuus on 2 000 000 euroa.

Painopisteittäin rahoituksen jakaantuminen olisi karkeasti (prosenttia): Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen 45 %Yritystoiminnan edistäminen 40 %Ympäristön tilan parantaminen 10 %Koulutuksen edistäminen 5 %

Toimenpiteittäin jako on erilainen ja lukumääräisesti yrityshankkeiden määrä on vähintään 50 prosenttia kaikista toimenpiteistä.

Tämän lisäksi rakennerahastojen osuus olisi noin 2 miljoonaa euroa.


7. Pohjois-Karjalan LEADER-ryhmien ja ELY-keskuksen maa-seutusuunnitelmien yhteensovitus

Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ohjelmakauden 2014-2020 ohjelmien yhteensovittamiseksi. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä kolme pohjoiskarjalaista toimintaryhmää.

NykytilannePohjois-Karjalan ELY-keskukseen tulleita yritystukihakemuksia ohjaa ELY-keskuksen yritysra-hoituslinjaukset ja hakemukset käsittelevä yritysrahoitusryhmä. Kehittämishankehakemukset kä-sitellään ELY-keskuksen kehittämishanketyöryhmässä. Toimintaryhmien toiminnanjohtajat esit-televät kaikki Leader- hanke- ja yrityshakemukset maakunnallisessa Leader –yhteistyöryhmässä. Leader -yhteistyöryhmän jäsenistä osa on samoja ELY-keskuksen ryhmien kanssa. Näin jokainen Leader-hanke- ja yritystukihakemus on sovitettu yhteen muiden hankkeiden kanssa.

Maaseuturahaston sisällä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen väliseen yritysrahoitushakemuksen ohjaamiseen vaikuttaa haetun avustuksen suuruus, yrityksen koko, yrityksen historia, yritystoi-minnan kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, aiempi suhde rahoittajiin, tuen kokeilevuus ja mahdolli-set toimialoittaiset linjaukset. Leader-toiminta on kansalaislähtöistä toimintaa ja sitä rajoittaa jul-kisen tuen enimmäismäärä, jotka jo sinällään ohjaavat tuen hakua. Leaderin tehtävä on kasvattaa ituja, joista voi kasvaa jotakin suurta.


Rahoitussuunnitelmataulukko euroinaPainopiste Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä EU:n osuus Valtion osuus Kuntien osuus Julkinen rahoitus yhteensä Yhdistysten ja muiden yhteisöjen toiminnan kehittäminen 810 000 630 000 360 000 1 800 000 900 000 2 700 000Yritystoiminnan edistäminen 720 000 560 000 320 000 1 600 000 800 000 2 400 000Ympäristön tilan parantaminen 180 000 140 000 80 000 400 000 200 000 600 000Koulutuksen edistäminen 90 000 70 000 40 000 200 000 100 000 300 000Yhteensä 1 800 000 1 400 000 800 000 4 000 000 2 000 000 6 000 000Lisäksi toimintaraha 450 000 350 000 200 000 1 000 000 1 000 000

Tuleva ohjelmakausiMaaseuturahaston ja rakennerahastojen yhteensovitus tapahtuu ensisijaisesti valtakunnallisen rahastojen kumppanuussopimuksen kautta. Nykykäytäntöä pyritään syventämään ja tekemään systemaattisemmaksi, mm. siten, että Leader-yhdistyksillä on käytössä ajantasaista tietoa vireillä olevista hankehakemuksista eri rahastoihin.

Eri rahastojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä tiivistetään avoimen haun lisäksi teemahauilla. Tee-moja voisivat olla esim. uusiutuva energia, elintarvike, ympäristö, matkailu, maatalous ja luonnon-tuoteala. Leader-ryhmät ovat mukana teemoittaisessa haussa ja sinne sopivat LEADER-toimen-piteen mukaiset paikalliset hankkeet.

Työnjakoon kuuluu myös liukumat ja tilanteen mukainen neuvottelu ja hakijoiden ohjaaminen hänen kannaltaan jouhevimmalle hakemuspolulle. Myös rahoituskiintiöiden niukkuus ohjaa ra-hoitusta hakijan kannalta parhaaseen rahoituslähteeseen.

YritystuetTyönjako ELY-keskuksen ja toimintaryhmien välillä noudattelee pitkälti samoja linjauksia kuin mitä aikaisimmilla ohjelmakausilla on ollut käytössä. LEADER-toimenpiteestä rahoitetaan pie-niä, ensisijaisesti toimintansa alkuvaiheessa, mutta myös toiminnassa olevia yrityksiä sekä paikalli-sia palveluita turvaavia ja kehittäviä yrityksiä. Lisäksi LEADER -rahoitukseen ohjautuvat osa-ai-kaista yrittäjyyttä ja uusia kokeiluja koskevat yrityshankkeet. ELY-keskuksen yritysrahoituksesta tuetaan puolestaan pääsääntöisesti jo toiminnassa olevia yrityksiä sekä kasvuyrityksiä.

KehittämishankkeetLEADER-toimenpiteestä rahoitetaan kehittämishankkeita, jotka ovat paikallis- ja kansalais-lähtöisiä ja joita voidaan kuvata ”kylän kokoisiksi”. Hankkeet parantavat paikallisia elinolosuh-teita ja ympäristöä niissä voidaan korostaa paikallisia kokeiluita. Paikallisiin ohjelmiin sopivia lähialueyhteistyötä koskevia sekä alueiden- että kansainvälisiä hankkeita voidaan myös rahoittaa LEADER-toimenpiteestä.

ELY-keskus rahoittaa puolestaan suoraan kehittämishankkeita, jotka tähtäävät laaja-alaisesti maaseudun kehittämiseen. Toimialoittaiset maakunnalliset hankkeet ja laajat selvitykset ja ko-keilut kuuluvat myös ELY-keskuksen rahoituksen piiriin. ELY-keskus rahoittaa lähtökohtaisesti vain hankkeita, joiden toiminta-alue on yhtä seutukuntaa suurempi. Investointihankkeet voivat olla poikkeus.


LIITE

Tilastoja kunnittain:

KITEE Koko maaMaapinta-ala, km2 1.1.2011 866 303 893Taajama-aste, % 1.1.2011 57,7 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 9 153 5 401 267Väkiluvun muutos, % 2010 - 2011 -1,2 0,50-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 13,0 16,515-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 62,2 65,465 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 24,7 18,1Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,1 5,4Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,3 3,4Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -111 0Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 -21 9 376Perheiden lukumäärä 31.12.2011 2 544 1 460 570Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 20 139 25 520

Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 4 472 2 556 068Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 23,5 30,4Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 70,6 54,4Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 953 492 713

Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 62,2 67,0Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 16,8 27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 3 585 2 325 679Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74-vuotiaista, % 31.12.2010 50,7 60,3Työttömyysaste, % 31.12.2010 15,3 10,3Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 3 381 2 325 679Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 82,3 66,6Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 12,4 3,7Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 26,9 22,1Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 58,4 72,9Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 2,3 1,3Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,56 1,2Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 32,8 23,8

YrityksetYritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 697 348 779


KESÄLAHTI Koko maaMaapinta-ala, km2 1.1.2011 388 303 893Taajama-aste, % 1.1.2011 44,0 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 2 362 5 401 267Väkiluvun muutos, % 2010 - 2011 -1,7 0,50-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 12,7 16,515-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 57,3 65,465 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 30,1 18,1Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,0 5,4Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,2 3,4Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -30 0Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 - 30 9 376Perheiden lukumäärä 31.12.2011 672 1 460 570Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 19 998 25 520


Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 56,3 67,0Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 14,8 27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 863 2 325 679Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 49,8 60,3Työttömyysaste, % 31.12.2010 13,4 10,3Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 828 2 325 679Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 70,8 66,6Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 15,4 3,7Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 40,8 22,1Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 42,2 72,9Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,6 1,3Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,75 1,2Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 37,3 23,8

Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2010 194 348 779

RÄÄKKYLÄ Koko maaMaapinta-ala, km2 1.1.2011 428 303 893Taajama-aste, % 1.1.2011 27,4 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 2 532 5 401 267Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -0,9 0,50-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 11,8 16,515-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 60,6 65,465 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 27,6 18,1Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,2 5,4

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,2 3,4Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -8 0Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 -24 9 376Perheiden lukumäärä 31.12.2011 699 1 460 570Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 17 666 25 520


Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 58,1 67,0Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 13,7 27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 689 2 325 679Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 46,4 60,3Työttömyysaste, % 31.12.2010 15,8 10,3Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 843 2 325 679Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 67,1 66,6Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 34,5 3,7Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 16,3 22,1Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 46,3 72,9Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 2,9 1,3Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,84 1,2Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 39,5 23,8


TOHMAJÄRVI Koko maaMaapinta-ala, km2 1.1.2011 838 303 893Taajama-aste, % 1.1.2011 32,4 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 4 992 5 401 267Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -0,3 0,50-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 13,9 16,515-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 61,3 65,465 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 24,7 18,1Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,1 5,4Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,8 3,4Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011 -9 0Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 -18 9 376Perheiden lukumäärä 31.12.2011 1 413 1 460 570Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 19 833 25 520

Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 2 378 2 556 068Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus,

% 31.12.2010 21,8 30,4Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 89,3 54,4Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 026 492 713

Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 58,8 67,0Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 14,8 27,8

Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 1 604 2 325 679Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 -74 -vuotiaista, % 31.12.2010 49,5 60,3Työttömyysaste, % 31.12.2010 17,0 10,3Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 1 766 2 325 679Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 65,7 66,6Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 19,6 3,7Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 9,7 22,1Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 69,2 72,9Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,5 1,3Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,63 1,2Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 33,1 23,8


Kesämökit (lukumäärä) Keski-Karjalassa vuosina 2010 - 2012: 2010 2011 2012 Kitee 2 992 3 042 3 019 Rääkkylä 1 264 1 257 1 267 Tohmajärvi 1 027 1 026 1 025 Keski-Karjala 5 283 5 325 5 311 Pohjois-Karjala 23 740 23 851 24 092 Kesämökeiksi on luettu kaikki ne rakennukset, joiden käyttötarkoitus oli vuoden viimeisenä päivänä vapaa-ajan asuin-rakennus tai, joita ko. ajankohtana käytettiin loma-asumiseen.

Lähteinä on käytetty Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen aineistoja.

Keski-Karjalan Jetina ry:n strategia 2014 2020

Documents