Keski-ikäisten eläkeikätoiveet FT Eija Räikkönen Jyväskylän yliopisto TOP-messut, Helsinki 5.3.2013
Feb 07, 2016
Keski-ikäisten eläkeikätoiveet
FT Eija Räikkönen Jyväskylän yliopisto
TOP-messut, Helsinki 5.3.2013
EläköitymisprosessiEläkkeellejäämisikä lisääntynyt huolen aihe useissa maissa
Eläkkeelle jääminen on pitkällinen tapahtumasarja (Beehr, 1986)
Jos eläköitymisprosessiin halutaan vaikuttaa, olisi vaikuttamisen suuntauduttava eläkkeelle jäämisen varhaiseen vaiheeseen (Pienta & Hayward, 2002)
→ tärkeää tutkia eläketoiveita jo ennen eläkkeelle jäämistä
Eläkkeelle siirtyminen
Aikeet ja suunnitelmateläkkeelle siirtymisestä
Toiveet eläkkeelle siirtymisestä
Yksilölliset tekijät
Ympäristöön liittyvät tekijät
Eläköitymistoiveet
Toiveet eläkkeelle jäämisestä heijastelevat yksilöiden asenteita ja vaikuttimia eläkkeelle jäämiseen
Eläköitymistoiveita on tutkittu vähän.– Olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia
(Bidewell et al., 2006; Esser, 2005; Raymo & Sweeney, 2006; Zappala et al., 2008)
– Ei tutkimuksia siitä, muuttuvatko eläkeikätoiveet keski-iässä, ja jos muuttuvat niin miten.
Uramenestys (esim. Judge ym., 1995; Judge ym., 1999)
“Career success encompasses the real or perceived achievements individuals have accumulated as a result of their work experiences” (Judge ym., 1999, p. 621).
Objektiivinen menestys (objective success) = tekijöitä, joilla muut ihmiset pyrkivät kuvaamaan yksilön työssä suoriutumista ja työssä tapahtuneita onnistumisia
Subjektiivinen menestys (subjektive success) = tekijöitä, joilla yksilö itse kuvaa työssä menestymistään
Objektiivinen ja subjektiivinen uramenestys korre-loivat kohtalaisesti (esim., Judge & Bretz, 1994).
Työn imuTyön imu = myönteinen, tyydytystä tuottava tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat omistautuminen, uppoutuminen ja tarmokkuus (Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2002)– Tarmokkuus = energisyyttä, vireyttä ja sinnikkyyttä työssä sekä halua
panostaa työhön myös vastoinkäymisiä kohdatessa– Omistautuminen = kokemuksia merkityksellisyydestä, innokkuudesta,
inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä– Uppoutuminen = syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja
näistä koettu nautinto.
Työn imu ja työuupumus korreloivat keskenään, mutta ovat silti erillisiä käsitteitä (esim. Hakanen, 2002).
Tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen pysyviä tiloja (Seppälä ym., 2009).
Työn imu ja uramenestysNaiset kokevat imua enemmän kuin miehet (Hakanen, 2002).Työn imua koetaan eri ammattiryhmissä ja erilaisissa töissä (Hakanen, 2005).
Työn imua kokevat ovat tyytyväisempiä työhönsä (Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2008).
Imun ulottuvuuksista upoutuminen muita ulottuvuuksia heikommin yhteydessä työolo- ja työhyvinvointitekijöihin (Hakanen, 2002).
Eläköitymispäätöksiin vaikuttavia tekijöitä
Eläkeaikeisiin vaikuttavia yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä on tutkittu jonkin verran.– Pitkä työura vähensi kiinnostusta jatkaa työntekoa (Karisalmi ym.,
2011). – Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat työskennellä pidempään
(Karisalmi ym., 2011; Salokangas ym., 2005). – Työhyvinvoinnin, kuten korkean työn imun (Perkiö-Mäkelä ym.,
2012) ja työtyytyväisyyden (Salokangas ym., 2005) on havaittu olevan yhteydessä aikomuksiin jatkaa työssä.
Eläketoiveisiin kytkeytyvistä tekijöistä tiedetään vähän ja olemassa olevat tutkimukset poikkileikkaustutkimuksia – Miehet ja korkeasti koulutetut haluaisivat työskennellä pidempään
(esim. Bidewell ym., 2006; Zappala ym., 2008). – Työtyytyväisyys ei kytkeytynyt eläkeikätoiveisiin (Bidewell ym., 2006).
Tutkimuksen tavoitteena tarkastella
mahdollista muutosta keski-ikäisten eläkeikätoiveissa
onko mahdollinen muutos eläkeikätoiveissa erilaista– naisilla ja miehillä
– erilaisen koulutustason omaavilla
Keski-ikäisten ajatuksia eläkeajasta
Eläkeikätoive
Ulkoinenuramenestys
Ulkoinenuramenestys
Sisäinenuramenestys
Sisäinenuramenestys
Työn imu
50-vuotias42-vuotias Ikä
Sukupuoli ?
50-vuotias
Lapsesta aikuiseksi
Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät
1968 8 196 poikaa 173 tyttöä
Opettaja-arviointi Toveriarviointi Persoonallisuustestit
1974 14 189 poikaa 167 tyttöä
Opettaja-arviointi Toveriarviointi
77 poikaa 77 tyttöä
Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu
1980 20 68 miestä 67 naista
Haastattelu Itsearviointilomakkeet
1986 27 166 miestä 155 naista
Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS
1992 33 123 miestä 126 naista
NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu -kysely
1995 36 161 miestä 152 naista
Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet
2001 42 151 miestä 134 naista
Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus
2009 50 144 miestä 127 naista
Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus
Lisätietoa: http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/jyls
Tutkittavat
Tutkittaviksi valittiin ne 114 naista ja 133 miestä (n = 247), jotka eivät olleet jääneet eläkkeelle 50 ikävuoteen mennessä.
14 naista ja 10 miestä oli jäänyt eläkkeellä 50 ikävuoteen mennessä.
Uramenestys tässä tutkimuksessa
Objektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana– Koulutustaso1 = ei ammatillista koulutusta, 2 = ammattikoulu, 3 = ammatillinen opisto, 4 = yliopisto
– Ammattiasema1 = työntekijä, 2 = alempi toimihenkilö, 3 = ylempi toimihenkilö
– Tulot
Subjektiivinen uramenestys 42- ja 50-vuotiaana– Tyytyväisyys ammattiin tai ammatinvalintaan– Tyytyväisyys työhön tai työtilanteeseen– Tyytyväisyys toimeentuloon1 = Erittäin tyytymätön - 4 = Erittäin tyytyväinen
Työn imu tässä tutkimuksessa
Työn imu 50-vuotiaana (the Utrecht Work Engagement Scale; Hakanen, 2002; Schaufeli ym., 2002; Seppälä ym., 2009)– 9 osiota– vastausasteikko: 1 = Ei koskaan - 7 = päivittäin– Tarkastellaan erikseen kolmea ulottuvuutta
• Tarmokkuus ”Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni”
• Omistautuminen ”Olen innostunut työstäni”• Uppoutuminen ”Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt
työhöni”
Minkä ikäisenä haluaisit jäädä eläkkeelle?Vuotta
57,15 v
54,41 v
60,20 v
58,75 v
Vaihteluväli: naiset 42-80 vuotta, miehet 41-80 vuotta
Vaihteluväli:naiset 49-70 vuotta, miehet 49-80 vuotta
Eläkeikätoive ja koulutustasoVuotta
Ajatukset eläkeajasta 50-vuotiaana
10%
7%
13%
8%54%
8%Terveys
Toimeentulo
Pelko
Eläkkeellejäämis-prosessin pohdinta
Vapaa-aika, tekeminen
Ei ajatellut asiaa
Kuvailevia tietojaNaiset Miehet t-testi
Ka (kh) Ka (kh) p-arvo
Työn imu 50-vuotiaana
Tarmokkuus 6.14 (0.83) 5.95 (0.93) 0.156
Omistautuminen 6.06 (0.95) 5.85 (1.14) 0.177
Uppoutuminen 6.03 (0.99) 5.48 (1.31) 0.001
Objektiivinen menestys 42-vuotiaana2 0.29 (0.77) -0.26 (0.95) < 0.001
Objektiivinen menestys 50-vuotiaana2 0.27 (0.80) -0.26 (0.97) < 0.001
Subjektiivinen menestys 42-vuotiaana2 -0.02 (0.87) 0.02 (0.93) 0.696
Subjektiivinen menestys 50-vuotiaana2 -0.04 (0.90) 0.03 (0.83) 0.552
Huom. 2Keskiarvosumma standardoiduista muuttujista.
Korrelaatiot1 2 3 4 5 6 7 8
1 Eläkeikätoive 50 1 .25* .30** .31** -.07 -.06 -.05 .23*
2 Tarmokkuus 50 .20† 1 .74*** .70*** -.04 .05 .23* .51***
3 Omistautuminen 50
30** .61*** 1 .74*** -.01 .06 .27** .49***
4 Uppoutuminen 50 36*** .52*** .82*** 1 .15 .23* .27** .56***
5 Obj. menestys 42 .18† .01 .06 .05 1 .92*** .38*** .27**
6 Obj. menestys 50 .21* .05 .08 .09 .91*** 1 .37*** .42***
7 Subj. menestys 42 .23* .28** .25* .16 .26** .19* 1 .48***
8 Subj. menestys 50 .09 .38*** .30** .20† .01 .09 .32*** 1
Huom. ***p < .001; **p < .01; *p < .05; †p < .10 .Miehet (n = 91–133) diagonaalin yläpuolella ja naiset (n = 91–114) alapuolella.
Eläkeikä-toive
Objektiivinenuramenestys
Objektiivinenuramenestys
Subjektiivinenuramenestys
Subjektiivinenuramenestys
Uppoutumi-nen
50-vuotias42-vuotias IkäΧ2(31) = 29.68, p = .53;
TLI = 1.00; CFI = 1.00; RMSEA = .00
.35/.29
n.s./.12
.26/.41
.18/.49
.92/.92
Tarmokkuus
Omistautu-minen
.26/.40
.31/.41
n.s./.19
.30/
.38
n.s./.20
.25/.31
.27/.33
.22/.22
.22/.24
Johtopäätökset
Työura osa aktiivista ja hyvää vanhenemista
Iän myötä tutkittavien eläketoiveikä kasvoi– Erityisesti miehillä ja ammattikoulututkinnon omaavilla
Merkittävä osa tutkittavista halusi aktiivista eläkeikää
JohtopäätöksetTyön imun osa-alueista vain vahva upoutumisen kokemus kytkeytyi korkeaan eläkeikätoiveeseen sekä naisilla että miehillä.– Imun osa-alueet (tarmokkuus, omistautuminen,
uppoutuminen) korreloivat kuitenkin keskenään.
Vain miehillä objektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen subjektiivisen uramenestyksen ja uppoutumisen kokemuksen kautta.
JohtopäätöksetUramenestys ei ennakoinut suoraan eläkeikätoiveita.– Eläkeikätoiveet heijastelevat todennäköisemmin yksilöiden sen
hetkistä elämäntilannetta kotona ja työssä.
Subjektiivinen uramenestys kytkeytyi epäsuorasti korkeaan eläkeikätoiveeseen uppoutumisen kokemuksen kautta kummallakin sukupuolella.– Subjektiivisen uramenestyksen yhteys omistautumisen ja
uppoutumiseen oli erilainen naisilla ja miehillä.
→ Motivaatiolla ja myönteisillä työssä koetuilla tunteilla on merkitystä!→ Mistä uppoutumisen kokemus muodostuu?→ Mikä on valikoitumisen rooli?
Kysymyksiä, kommentteja?
Kiitos!
Yhteystiedot:[email protected]
LähteetBeehr, T. A. (1986). The process of retirement. Personnel Psychology, 39, 31-55.Bidewell, J., Griffin, B., & Hesketh, B. (2006). Timing of retirement: Including a delay discounting perspective in retirement
models. Journal of Vocational Behavior, 68, 368-387.Hakanen, J. (2002). Työuupumuksesta työn imuun – positiivisen työhyvinvointikäsitteen arviointimenetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja Ihminen, 16, 42-58.Hakanen, J. (2005). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reunaalueilla. Helsinki: Työterveyslaitos.Judge, T. A. & Bretz, R. D. (1994). Political influence behavior and career success. Journal of Management, 20, 43-65.Judge, T. A., Higgins, C. A., Thoresen, C. J., & Barrick, M. R. (1999). The Big Five personality traits, general mental ability, and career success across the life span. Personnel Psychology, 52, 621-652. Karisalmi, S., Tuominen, E., Takala, M., & Kaliva, K. (2011). Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:4.Pienta, A. M. & Hayward, M. D. (2002). Who expects to continue working after age 62? The retirement plans of couples.
Journal of Gerontology: Social Sciences, 57B, S199-S208.Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. In L. Pulkkinen, J. Kaprio,
& R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 29–55). New York: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L. & Kokko, K. (2010). Keski-ikä elämänvaiheena [Middle-age as a stage of life]. (Rep. No. 352). Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.
Raymo, J. M. & Sweeney, M. M. (2006). Work-family conflict and retirement preferences. Journal of Gerontology: Social Sciences, 61B, S161-S169.
Salokangas, T., Vuori, J., & Huuhtanen, P. (2005). Kohti hallittua työuraa ja eläkeprosessia: Katsaus eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin ja työuran jatkamisen edistämiseen. Työ ja ihminen, 19, 307-325.Schaufeli, W. B., Salanova, M., Gonzalez-Roma, V., & Bakker, A. B. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analytic approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71–92.Schaufeli, W. B., Taris, T. W., & Van Rhenen, W. (2008). Workaholism, burnout and work engagement: Three of a kind or three different kinds of employee well-being. Applied Psychology: An International Review, 57, 173−203.Zappalá, S., Depolo, M., Fraccaroli, F., Guglielmi, D., & Sarchielli, G. (2008). Postponing job retirement? Psychosocial influences on the preference for early or late retirement. Career Development International, 13, 150-167.