NRO 19 • TORSTAI 23.5.2013 19. VSK HARRASTUKSET PITÄVÄT NUORENA SIVU 6 KEVÄÄN UUDET YLIOPPILAAT SIVU 9 www.kaupunkiuutiset.fi Huiskula Turku, Viilarinkatu 3, Prisman kauppakeskus puh. 020 790 7190 lansikeskus.turku@huiskulakauppa.fi ma-to 10-19 | la 9-17 Pioni puntti 3 oksaa valk. tai vaal.pun. 12,90 Kesäkukka- myynti ulko-ovella! Sylinterivaasi kierrätettyä paperia 100% vedenkestävä. 15,90€ Onnea valmistuvalle! NYT ON AIKA TILATA Kattavaa palvelua KYMPPI- K ATTO Edustajasi: Kalle Hannuksela p. 0400 228 472 Markku Koistinen p. 0400 670 397 www.kymppi-katto.fi TÄLLE KESÄLLE! Kurkelankatu 4, Naantalin Ruona 25.5. TAUSKI Avoinna 12-02 • Liput 10€ sis. narikan ILMAINEN BILJARDI Sinua palvelee osaava ja välittävä henkilökunta. Tullikatu 12, Naantali Puh. (02) 435 2260 www.animagi.fi toivottaa tervetuloa! Animagi Naantali Eläinlääkärit Hanna Arimaa ja Daniela Heikell Animagi on Suomen suurin eläinlääkintäpalveluita tuottava ketju, jolla on tällä hetkellä 21 klinikkaa 14 paikkakunnalla. www.a-laatukirppis.fi Avoinna ma–pe 10–18 la–su 10–15 Varaa oma paikkasi • netissä www. a-laatukirppis.fi • puhelin 010 279 5959 • paikan päällä ALKUKESÄN KUUMA TARJOUS! paikkavuokra vain 15€/viikko ALKUKESÄN KUUMA TARJOUS! paikkavuokra vain 15€/viikko ALKUKESÄN KUUMA TARJOUS! paikkavuokra vain 15€/viikko Kauppakeskus Myllyn vieressä Sarkamaantie 12, 21280 Raisio www.proauto.fi Puh. 050 565 0700 Alhaistentie 13, 21200 Raisio 10.500 8.500 21.400 MB SE600 V12, vm: 91, ml: 216tkm. Huippuluokan edustusauto jossa myös voimaa!!! Pontiac Grand Prix GTP 3.8 Super- charged, vm: 97, ml: 130ml. 300 HV:n sportti. Nissan Qashgai 1.6 Tekna, vm: 12, ml: 19tkm. Kuin uusi takuuauto. BMW 320dA M-Sport touring, vm: 07, ml: 138tkm. Huippu- varusteinen M-Sport ..........................H: 25900 BMW 116i, vm: 08, ml: 70tkm. Kuin uusi pikku Bemari kohtuuhintaan....................................H: 15900 Peugeot 207cc 120 Sport, vm: 07, ml: 82tkm. Upea avoauto kovalla katolla ...................................H: 13800 VW Touran 2.0TDi DSG Highline, vm: 05, ml: 207tkm. Tila-auto huippuvarustein.................................H: 12900 Audi A4 2.0iA, vm: 01, ml: 109tkm. Siisti ja vähän ajettu automaatti Audi .................................H: 11200 Fiat Barchetta Roadster, vm: 00, ml:99tkm. Hieno 2-paikkainen avo, kovakatto mukaan ...............................H: 6500 Fiat Punto 1.2, vm: 01, ml: 162tkm. Siisti ja juuri katsastettu pikku Fiat .....H: 1750 Honda Civic 1.4i Sport, vm: 02, ml: 260tkm. Hieno ja taloudellinen Civic. 3.900 + ISO VALIKOIMA KATSASTETTUJA VAIHTO- AUTOJA HINTALUOKASSA 500–23000Nyt myös joustava rahoitus- mahdollisuus kaikkiin autoihin!! Purokatu 7, RAISIO. puh. 4312 650 -30% -30% Tarjoukset voimassa toukokuun ajan!! (ei koske Musto- eikä Regatta- purjehdusasuja) ULKOILU / PURJEHDUS- TAKIT & HOUSUT Kaikki Kaikki www.facebook.com/KeaMarin Erä HOLEBROOK Zipper -puseroita 100€ vain www.parvilla.fi NEULETALLI HA L VEMPI 1/2 HIN T AAN! HA L VEMPI 1/2 HIN T AAN! HALVEMPI 1/2 HINTAAN! OS T A 2 OS T A 2 OSTA 2 Katso ilmoituksemme sivulta 7 – ASIAKKAAMME SUOSITTELEE – KAUPUNKI UUTISET NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU KAUPUNKIUUTISET NAANTALI • RAISIO • MASKU • MYNÄMÄKI • NOUSIAINEN • RUSKO • LÄNSI-TURKU SEURAAVA LEHTI ILMESTYY TO 6.6. KAUPUNKIUUTISET EI ILMESTY 30.5.
Naantalin, Raision, Maskun, Ruskon, Nousiaisten ja Mynämäen Kaupunkiuutiset
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Uusi vanhuspalvelulaki as-tuu voimaan heinäkuussa. Pääosin lakiin ollaan tyyty-väisiä, mutta vanhukset ovat olleet myös skeptisiä, sil-lä laissa määritellyt tavoit-teet vaativat investointeja ja taloudellinen tilanne on kunnille haastava. Vanhus-palvelulakia ollaan odotet-tu 70-luvusta asti. Sen lop-puun saattaminen on pitkän yhteistyön tulos.
Yhden asian suhteen van-huspalvelulaki jäi monen mielestä puolitiehen. Lo-pulta lakiin ei kirjattu, kuin-ka monta vanhusta yhden hoitajan vastuulla voi olla. SDP ehdotti, että kymmentä vanhusta kohden olisi seit-semän hoitajaa. Valtakun-nallisen suosituksen alaraja-na pidetään kuitenkin viittä hoitajaa. Jos tämä alaraja ei toteudu kunnissa itsestään, niin lakia täydennetään myöhemmin. Tähän suun-nitelmaan ollaan sitouduttu hallituspuolueissa. Uudesta vanhuspalvelulaista kerro-taan lisää sivulla 7.
Kierrellessäni työni puolesta eri senioritapahtumissa olen kiinnittänyt huomiota juh-lapuheisiin, jotka aloitetaan usein sillä, että vanhuutta ei arvosteta. Syyksi mainitaan se, että huoltosuhde Suo-messa kasvaa jatkuvasti, jo-ten eläkeläiset koetaan taa-kaksi yhteiskunnalle.
Oma huomioni kiinnittyy tä-män asian suhteen myös su-kupuoleen. Suurin osa ikäih-misistä on naisia, sillä naiset elävät yhä keskimäärin seit-semän vuotta miehiä pidem-pään. Tämä tarkoittaa sitä, että 70–80-vuotiaista naisia on n. 60 %, 80–90-vuotiais-ta n. 70 % ja yli 90-vuotiasta jo n. 80 %. Ikäihmisten syr-jintä on näiden lukujen va-lossa myös sukupuolista syr-jintää.
Nyt miesten elinajanodote on kasvussa. Samaan aikaan, kun miehet tulevat yhä suu-remmaksi osaksi vanhusvä-estöä, myös vanhusten ar-vostuksesta ollaan alettu puhua enemmän. Toki van-
husten määrä yleisestikin on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä vaikuttaa heitä koske-vaan keskusteluun.
Toiseksi olen pohtinut sitä, että joka kerran, kun sano-taan, ettei vanhuutta arvos-teta, ajatus muuttuu todem-maksi. Puhe arvostuksen puutteesta saattaakin osal-taan ruokkia ja uusintaa ar-vostuksen puutetta. Täytyy-kö sitten aina kertoa tarina sorrosta, jotta siitä sen jäl-keen voisi vapautua? Itse kuulisin mielelläni juhlapu-heen, joka alkaisikin niillä asioilla, miksi vanhuutta ar-vostetaan. Sanotaanhan esi-merkiksi, että fiksu tai älykäs voi olla kuka tahansa, mut-ta viisaus saavutetaan koke-muksen myötä.
2
artikkelitJoka kerran, kun sanotaan, ettei vanhuutta
arvosteta, ajatus muuttuu todemmaksi. Puhe arvostuk-sen puutteesta saattaakin osaltaan ruokkia ja uusintaa arvostuksen puutetta.
JANICA RANTANEN
Vanhuspalvelulaista apua myös naisten arvostamiseen
Varaa oma katsastusaikasi0306 100 100www.k1katsastajat.fi
Katsasta nyt - maksa myöhemmin
määräaikais- katsastusHenkilö- ja pakettiautot
33€nEtistä ViElä EDullisEmmin!Henkilö- ja pakettiautot 29€
ALKAEN
+ päästömittaukset
+ päästömittaukset
Raision Syreenikadulla
LA-SU 25.–26.5.klo 10-15Tervetuloa!
PIHAKIRPPIS
0400 994 441 www.venekuljetus.net
LOUNAIS-SUOMEN VENEKULJETUS OY
EDULLISTA, AMMATTITAITOISTA
VIHER-ALUEIDEN
HOITOAsekä lumityöt ja hiekotukset.
Puh. 050 575 5655VG-Hinaus Oy
PAIKALLISET. Naantalin ja Ruissalon kylpylöiden johta-jaksi nimitettiin Kenneth Tuo-mi 1.5.2013 alkaen. Tuomi vas-taa Sunborn Oy:n omistamien kylpylöiden operatiivisesta toi-minnasta ja jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä.
– Kylpylöiden johtajuuden keskittäminen tuo varmasti yhtenäisyyttä toimintaamme. Osa henkilökunnasta työsken-telee jo molemmissa toimipai-koissamme vuorotellen, Tuo-mi kertoo.
– Naantalin ja Ruissalon kylpylähotellit ollaan profiloi-tu keskenään erilaisiksi. Pyrim-me hyödyntämään palveluja näiden kahden Sunborn Ho-tels -ketjun kylpylän kesken, niin että esimerkiksi Ruissalon terveyspalvelutuotetta voi mu-kauttaa toimivasti Naantalis-sa vapaa-ajanpalvelutuotteek-si, hän lisää.
Tuomen mukaan yhteistyö naantalilaisten tapahtumajär-jestäjien ja yrittäjien kanssa on yksi kehityskohteista.
– Tällä hetkellä teemme yh-teistyötä vuosittain muun mu-assa Muumimaailman, Naan-talin Musiikkijuhlien, Emma Teatterin ja Naantalin Vene-messujen kanssa.
– Tarpeen tullen Ruissalon kylpylä voi toimia oivasti lisäma-joituspaikkana Naantalin ”ruuh-ka-aikoina” Naantalin kylpylän ohella, täten saamme yhteistyö-tä laajennettua myös Naantalin ulkopuolelle, Tuomi toteaa.
Tuomella on pitkä ja laaja hotellialan kokemus konsernin
palveluksessa. Hän on toiminut Kylpylöiden palveluksessa vuo-desta 1997 alkaen erilaisissa tehtävissä. Viimeisimpänä hän toimi Ruissalon kylpylän johta-jana ja Naantalin kylpylän apu-laisjohtajana.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Kenneth Tuomi Naantalin ja Ruissalon kylpylöiden johtoon
LIIKENNE. RS-Ajovalistuk-sen, Liikenneturvan ja poliisin järjestämissä liikenneturval-lisuuspäivissä 16.-17. touko-kuuta Naantalin yläkoululaiset ja lukiolaiset pääsivät tutustu-maan pyörähdys- ja poliisiau-toon sekä saivat hyödyllistä tie-toa mopoilusta.
Liikenneturvan Nuorisotutki-mus 2013 selvitti 15–19-vuo-tiaiden nuorten mielipiteitä ja omia kokemuksia liikentees-tä. Kyselyyn vastasi 749 nuor-ta. Liikenneturvaa huolestut-taa, että 22 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista uskoi tur-vallisuuden parantuvan virittä-mällä, koska suurempi nopeus estäisi jäämästä muun liiken-teen jalkoihin.
– Tämä on väärä käsitys, sil-lä useammat onnettomuudet ovat juuri tapahtuneet viritet-tyjen mopojen kuskeille. Vi-rittäminen nimenomaan lisää riskiä joutua onnettomuuteen liian korkean tilannenopeuden vuoksi, komisario Vesa Piha-joki kumoaa nuorten usko-mukset.
– Onnettomuustilastojen mukaan mopoilijoiden onnet-tomuudet sattuvat yleensä ris-teyksissä, eivät esimerkiksi ohi-tustilanteissa, hän muistuttaa.
Tilanteissa suurempi nopeus lisäisi todennäköisesti sekä on-nettomuuksien määrää että nii-den seurauksia.
Mopo-onnettomuuksissa taustalla ovat usein nopeuden lisäksi myös puutteet sääntöjen tuntemisessa ja/tai noudatta-misessa. Yksi hälyttävä tekijä on myös havainnointi, kun au-toilijat eivät aina huomaa mo-poilijaa.
– Viime talvena täällä Naan-talissa olin juuri sellaisessa on-nettomuudessa, jossa autoilija törmäsi minuun mopoilla aja-essani, Suopellon koulun 9C-luokan oppilas Juuso Kuusis-to harmittelee.
– Naantalissa on hyvää se, ettei ole liikennevaloja, Kuu-sisto ja hänen kaverinsa Sergei Kumpusalo toteavat.
Suopellon koulun 9C-luokan opettaja Sari Anttila näkee lii-kennevalistuspäivät tarpeellisi-na. Kaupungin ympäristöviras-ton rastilla käytiin läpi muun muassa liikenteen vaaranpaik-koja Naantalissa, terveyden-huollon ja nuorisotoimen yh-teisellä pisteellä perehdyttiin päihteettömään liikenteeseen ja poliisin rastilla aiheena oli turvallinen mopoilu.
– Tällaisia tilaisuuksia ei koskaan ole liikaa. Aina sattuu ja tapahtuu, ja siksi muistutus liikennesääntöjen noudattami-sesta on paikallaan, hän lisää.
– Paljon oli sellaista tietoa, joka me jo tiedettiinkin. Mutta kyllä tämä aina tavallisen kou-lupäivän voittaa, Kuusisto ja Kumpusalo virnistävät.
Katariina Mäkinen-Önsoy
uutisetUseammat onnettomuudet ovat juuri tapah-
tuneet viritettyjen mopojen kuskeille. Virittäminen nimenomaan lisää riskiä joutua onnettomuuteen liian korkean tilannenopeuden vuoksi.
KOMISARIO VESA PIHAJOKI
Nokkakolari KustavintielläLauantai-iltapäivänä 18.5. Mas-kussa Kustavintiellä Tanilantien ja Suovasentien välisellä osuu-della sattui nokkakolari, jos-sa loukkaantui kolme ihmistä. Kustavista päin ajaneen miehen auto ajautui vastaantulijoiden kaistalle ja törmäsi vastaan aja-neeseen autoon, jonka naiskul-jettaja loukkaantui vakavasti. Mies ja hänen kyydissään ollut nainen loukkaantuivat lievem-min. Tie oli toista tuntia poik-ki raivaustöiden vuoksi. Poliisi tutkii kolarin syytä.
Anastuksia NaantalissaLisenssikadulla on anastettu perävaunu rekisteritunnuksel-la WAN-140. Vaunun päällä oli myös Polaris 500 -merkki-nen moottorikelkka tunnuk-sella 949-KI. Isotalontiellä on anastettu Yamaha -merkkinen moottoripyörä rekisteritun-nuksella 72-NBJ.
Metalliromun keräys Askaisissa 24.–26.5.Askaisten urheilukentälle tuo-daan romulava 24.–26.5. Ke-räykseen voi tuoda rauta- ja metallipitoisia esineitä. On-gelmajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromut eivät kuulu keräykseen. Keräyk-sen järjestää Askaisten Visa ry yhdessä Maskun Ro-mun kanssa. Isompien erien noudosta voi sopia Maskun Romu Oy:n kanssa p. 0500 787 009
Mopojen virittäminen puhutti liikenneturvallisuuspäivillä NaantalissaLoukkaantuneiden määrä räjähtävässä nousussa 2000-luvulla
Suopellon koulun 9C ja 9D -luokat ulkorasteilla tutustumassa poliisiautoon ja taka-alalla näkyvään pyörähdysautoon. Vanhempi konstaapeli Markku Niskanen keskusteli nuorten kanssa liikenneturvallisuudesta.
Komisario Vesa Pihajoki puhui poliisin rastilla muun muassa tur-vallisesta mopoilusta.
LUMIKKI JA 7 KÄÄPIÖTÄRuskon KesäteatteriVanhatie 11 Rusko
ENSI-ILTA 2.6.2013 KLO 18.304.–5.6. klo 18.309.6. klo 15.30 ja 18.3011.–13.6. klo 18.3016.6. klo 18.3017.–19.6. klo 18.30LIPUT: aik. 10 €Lapset 5 € Perhe 25 €Lippuvaraukset:0400 818 648, 040 548 5711www.ruskonteatteri.webs.com
4 23.5.2013KAUPUNKIUUTISET
Lasten ja perheidenKONSERTTI / PUISTOTAPAHTUMA
ke 29.5. klo 18-20Raisiossa, Ihalan koululla
Lasten ja perheidenKONSERTTI / PUISTOTAPAHTUMA
ke 29.5. klo 18-20Raisiossa, Ihalan koululla
Tapahtumaa tukeeYouth in Action – Euroopan nuorisoviikko
Järjestää: Raision Pioneerit ry ja Länsirannikon Pioneerit rywww.raisionpioneerit.net
Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa jamarketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.
RAISIO. Lauantaina 18. tou-kokuuta vietettiin perintei-siä Raision katumarkkinoita. Markkinatunnelma oli käsin-kosketeltava. Ohjelmassa oli koirien agilitynäytöksiä, mu-siikkia, tanssiesityksiä, kara-okea ja paljon erilaisia myyn-
tikojuja. Lisäksi markkinoilla valittiin Rannikkoseudun Ta-lentti 2013: beatboksaaja Kas-war al-Emara. 5–12-vuotiai-den esityksiä oli seitsemän, ja edustettuina oli useiden eri la-jien taitajia. Katumarkkinat jär-jesti Raisiokeskuksen yrittäjien
yhdistys Raikas ry yhteistyös-sä Markkinaperinteentuki ry:n, Raision kaupungin sekä mui-den yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Joel Muraja
Aurinko helli Raision katumarkkinakansaa
– Meiltä löytyy laadukkaita lompakoita, kukkaroi-ta, käsilaukkuja sekä ostoskasseja. Käymme tääl-lä vuosittain, se on varma, kertoo kauppaa tehnyt Ville Kangassuo Vampulasta.
– Tällainen markkinahumu vie mennessään. Markkinoilla on aina pakko käydä tunnelman takia, sanoo Eila Koskimaa, joka kierteli markkinoita lapsenlapsensa Axel Aaltosen kanssa. – Pomppulinna oli paras, kehuu Axel.
Ennen markkinoiden alkua Rai-sion kauppakeskukseen tuotiin Juhani Tami Tammisen Aurinko-kuningas – The Sun King -patsas, joka oli jääkiekon MM-kisojen ajan Hartwall-areenan edustal-la. Patsaan omistaa Veikkaus Oy, mutta yritys halusi luovut-taa patsaan vierailulle Raisioon, sillä Tamminen on entinen raisio-lainen. 2500 kiloa painava ja 7,3 metriä korkea patsas on nähtä-vänä Raisiossa 31.8. asti.
Markkinoiden lomassa kuultiin myös eksoottista katumusisointia panhuilun, pähkinäsoittimien ja muiden erikoisien instrumenttien kera.
23.5.2013 5KAUPUNKIUUTISET
Kaupunkiuutisten oma pizza
HOT NEWSlukijakipailun voittajapizza saatavana vain Raisiosta
NAANTALi. Naantalin Vene-messut rantautuvat taas Naan-talin vierasvenesatamaan 24. – 26. toukokuuta. Tapahtuma-alue muodostuu maksullisesta ranta-alueesta ja pääsymaksut-tomasta rannan läheisyyteen si-joittuvasta markkina-alueesta. Venemessujen kylkeen rakentuu loma-asumiseen ja kesänviet-toon keskittyvä alue, jossa voi tutustua esimerkiksi kesämökin energiaratkaisuihin, piha- ja ran-tarakentamiseen sekä erilaisiin puutarhan ja pihan hoitoon liit-tyviin tuotteisiin.
– Veneet ja veneilyvarus-teet ovat tietenkin tärkein tuo-teryhmä, mutta kesään liittyy paljon muutakin kuin veneily. Laajentamalla valikoimaa ha-luamme tarjota tapahtuman, josta löytyy kesäkauden alka-jaisiksi monenlaista mielen-kiintoista tutustuttavaa, kertoo messujen projektijohtaja Tuo-mas Levanto.
Uusien veneiden rinnalla messuilla nähdään tällä kertaa myös yritysten ja yksityisten ih-misten käytettyjä myyntivenei-tä. Käytetyn veneen pitää olla vähintään viisi vuotta vanha ja niille on varattu noin 30 laitu-ripaikkaa.
– Veneiden määrässä mes-sut ovat aikaisempien vuosien suuruusluokkaa. Uutuusvenei-tä messuilla nähdään useita ja
erilaisten veneiden kirjo on laa-ja. Pääpaino on luonnollisesti 6–10-metrisissä perheveneis-sä, joiden osalta kauppa tuntuu käyvän hankalasta taloustilan-teesta huolimatta kohtuullises-ti, toteaa messujen toimitusjoh-taja Juha Mäkinen.
Tapahtuman luonteeseen kuuluu vahvasti myös yleisön mahdollisuus kokeilla erilaisia vesipelejä. Suppailu eli Stand Up Paddle boarding on taatus-ti monelle vielä tuntematon laji, mutta Naantalissa sitäkin pääsee kokeilemaan kun SUP Tour 2013 rantautuu messuille koko viikonlopuksi. Messujen
varmasti erikoisin vene tulee olemaan ruotsalainen Foiltwi-ster, jota sanotaan lentäväksi veneeksi. Kyseessä on siivek-keiden varassa veden pinnalla liitävä alumiinivene.
– Vauhdikkaiden lajien vasta-painoksi painotamme tänä vuon-na veneilyturvallisuutta. Naan-talin Meripelastajien uusi alus nähdään nyt ensimmäistä ker-taa vesillä, mistä olemme todel-la innoissamme. Lisäksi Viisaasti Vesillä kampanjan Musta Laatik-ko -kiertue on esillä messuilla, li-sää Mäkinen tyytyväisenä.
Naantalin Seudun Meripelas-tajien uudelle alukselle annetaan
virallinen nimi, kun se vihitään käyttöön lauantaina 25. touko-kuuta kello 15 vierasvenesata-massa. Aluksen on rakentanut turkulainen Mobimar Oy.
– Naantalin Seudun Meri-pelastajilla on yli 400 jäsentä ja partiointiin osallistuvia aluksen päälliköitä noin 20. Toiminta on vireää, mutta jatkuvasti tar-vitaan uutta verta jatkuvuuden turvaamiseksi. Toivottavasti uusi alus houkuttelee taas uu-sia innokkaita jäseniä mukaan, toivoo seuran puheenjohtaja Kalle Hartikainen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Meripelastajien uusi alus saa nimen Naantalin venemessuilla
KATARIINA MÄKINEN-ÖNSOY
Naantalin venemessutunnelmia vuodelta 2011.
KATARIINA MÄKINEN-ÖNSOY
6 23.5.2013KAUPUNKIUUTISET
Seniorien liikuntatapahtuma, Kepein askelin kesään, on Mas-kun, Raision, Turun, Kaarinan, Paimion ja Naantalin kuntien
urheiluseurojen ja yhdistysten yhteinen vuosittainen tapahtu-ma, joka järjestettiin tänä vuon-na ensimmäistä kertaa Raision
Kerttulassa torstaina 16. tou-kokuuta. Aikaisempina vuosi-na tapahtuma on järjestetty Tu-russa.
Tilaisuus alkoi yhteisel-lä ohjelmalla liikuntasalissa. Aloituksen jälkeen oli vuoros-sa lajikokeiluja, muun muassa sauvakävelyä, saappaanheittoa, petankkia, rivitanssia ja sisäcur-lingia.
Tilaisuuden avasi Raision geriatri Inkeri Huiskala, joka muistutti yleisöä siitä, että tär-keää ei ole se, miten vanha on, vaan se, miten on vanha.
– Emme myöskään lakkaa liikkumasta siksi, että vanhe-nemme, vaan vanhenemme sik-si, että lakkaamme liikkumasta, tiivistää Huiskala. Hänen mu-kaansa liikunta on paras, halvin ja terveellisin tapa pitää toimin-takykyä yllä. Se estää valtimos-airauksia, dementiaa ja diabe-testa. Samalla se parantaa unta, tasapainoa ja sosiaalisia kon-takteja.
Puheen jälkeen nähtiin lois-telias senioritanssiesitys, jossa oli mukana noin 200 tanssijaa. Koreografiasta vastasivat Anna-Riitta Vuorinen ja Tauno Sula.
Oman mausteensa tilaisuuteen toi myös kilpasoudun kolmin-kertainen olympiavoittaja Pert-ti Karppinen.
– Muutin Raisioon vuonna 1967. Sen jälkeen Raisioon on tullut paljon lisää liikuntapaik-koja ja vireyttä. Kilpaurheilun arvostus taas on laskenut kiel-lettyjen aineiden myötä. Itse jaksan vielä uskoa puhtaaseen urheiluun, sanoo Karppinen.
Nykyään Karppinen on mu-kana lasten valmennuksessa.
Hän saa mökillä jatkuvaa hyö-tyliikuntaa kalastuksen ja mar-jastuksen parissa.
– Vaikka liikunta on tärke-ää, välillä täytyy myös pysähtyä kuuntelemaan lintujen laulua, muistuttaa Karppinen.
Ennen lajikokeiluja kävijöi-tä lämmiteltiin vielä tuolijum-palla. Lisäksi tapahtumassa oli musiikkiesityksiä sekä järjestö-jen ja yritysten infopisteitä.
Janica Rantanen
teemaSENIORIT
Hulvelan Helmessä Raisios-sa on aloittanut käsityökerho Hulvelan Puuhaajat. Idea käsi-työkerhon perustamiseen läh-ti raisiolaiselta Maija Laineelta, joka kuuli Studio 55 -ohjelmas-sa puhuttavan käsityön tekemi-sen positiivisesta vaikutuksesta erityisesti ikäihmisiin.
– Se on mieltä virkistävää puuhaa, kun molemmat aivo-puoliskot ovat yhtä aikaa käy-tössä. Käsitöitä tehdessä pitää muun muassa laskea silmukoita ja muutenkin paneutua siihen mitä tekee, Laine kertoo.
– Alzheimerit ja muut muis-
tisairaudet pysyvät loitolla, kun pitää mielensä aktiivisena, hän hymyilee.
Käsityökerhoon ovat kaikki tervetulleita iästä ja sukupuo-lesta riippumatta.
– Perustin Facebookiin si-vun Hulvelan Puuhaajille, ja toivon, että moni tykkäisi siitä ja kiinnostuisi toiminnasta. Ko-koonnumme tiistaisin 14.30 – 16.00 kesälläkin, Laine sanoo.
– Tarkoitus on oppia uusia asioita käsillä värkkäämisessä; ei keskustella verensokerista tai kolesterolista, hän naurahtaa.
Laineen mukaan viikoittain
käsityökerhoon on tarkoitus kutsua vierailijoiksi käsityöliik-keiden pitäjiä sekä muita käsi-työihmisiä. Vierailija tuo muka-naan vinkkejä ja uutuusjuttuja kerholaisille.
– Jokainen tekee käsitöitä
oman mielensä ja kiinnostuk-sensa mukaisesti. Yksi neuloo, toinen virkkaa ja kolmas ompe-lee. Joku tekee vain täällä, toi-nen myös muulla ajalla, Laine toteaa.
– Puuvillalangasta tehty tis-
kirätti on nyt in, lisäksi se on nopea ja helppo tehdä.
– Nyt tehdään paljon ont-elokuteella kasseja ja koreja. Pallolangasta saa ihanan hui-vin, ja tämän hetkinen uutuus on pitsireunainen lanka, rai-
siolaisen Turkis- ja nahkaom-pelimon Anna-Maija Rissanen vinkkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Puikot ja virkkuukoukut heiluvat ahkerasti HulvelassaKäsityökerhossa mieli virkistyy ja kuulumisia vaihdetaan
Emme lakkaa liikkumasta siksi että vanhenemme – Vanhenemme siksi, että lakkaamme liikkumasta
Marja Laakso-Mutikainen liikutti satoja senioreja, ja saliin saatiinkin jumpan myötä loistava tunnelma. Senioritanssiesityksessä oli samaan aikaan lavalla noin 200 tans-sijaa.
JANIcA RANTANEN
Anna-Maija Rissanen (vas.) näyttää Eeva Nummelinille (keskellä) ja Pirjo Tikkaselle (oik.) kuinka pallolangasta on helppo kutoa huivi ket-jusilmukoin.
Käsityökerhon vierailija Anna-Maija Rissanen toi mukanaan antiik-kinallejen mallit, teko-ohjeen ja materiaaleja.
KATARIINA MÄKINEN-ÖNSOY
23.5.2013 7KAUPUNKIUUTISET
Palveluistamme kotitalousvähennys.Meillä käy myös kaupungin palvelusetelit.
siivoukset ja ikkunanpesuthenkilökohtainen avustusruoka- ja pyykkihuoltokaikki muu kotiapu – kysy!
Luotettavaa kotiapuas i n u l l e j a l ä h e i s i l l e s i
– ASIAKKAAMME SUOSITTELEE –
Raision kaupunginvaltuustosta ponnistanut SDP:n kansanedus-taja Eeva-Johanna Eloranta on tyytyväinen uuteen lakiin.
– Lakia on odotettu jo 70-lu-vulta saakka. Valmistelu on teh-ty hyvin ja kommenttikierrok-sella lausuntoja tuli 330 sivua, kertoo Eloranta.
– Laki on tiukka ja moder-ni. Muutosvaihe on kunnille raskas, mutta pidemmän pääl-le lain noudattaminen tuo sääs-töjä, kun painopiste siirtyy en-naltaehkäisevään työhön, joka vähentää palveluntarvetta, Elo-ranta jatkaa.
– Laki helpottaa paitsi van-husten arkea myös poliitik-kojen työtä. Jatkossa kunnis-sa tehdään valtuustokausittain vanhuuspoliittinen ohjelma ja tiedot palveluiden jonotus-ajoista saatetaan päättäjien tie-toon puolivuosittain, joten enää tietoja ei tarvitse hankkia itse, iloitsee Eloranta.
– Yksi hieno asia laissa on se, että pariskunnat tulisi tästä läh-tien sijoittaa heidän halutessaan samaan hoitopaikkaan, vaikka palveluntarve olisikin eri. Tämä kirjaus tuo lakiin inhimillisyyt-tä. Onhan se hassua, että yhdes-sä luvataan olla, kunnes kuole-ma erottaa, mutta tällä hetkellä se erottaja onkin usein virka-mies, Eloranta sanoo.
Raisiossa valmistauduttu jo kaksi vuotta
Raisio ikääntyy vauhdilla, ja siksi uuteen lakiin ollaan val-
mistauduttu jo kaksi vuotta.– Olemme uudistaneet koko
palveluohjausjärjestelmämme. Nyt meillä on moniammatil-lista osaamista ja erityistyön-tekijöitä. Raisiossa on aloitta-nut mm. geriatri sekä fysio- ja toimintaterapeutteja. Kesällä aloittaa vielä mielenterveyteen ja päihdetyöhön perehtynyt sairaanhoitaja, kertaa Raision johtava hoitaja Ritva Seppälä.
– Olemme myös laajenta-neet päivätoimintaamme. Esi-merkiksi muistisairaille ja lii-kuntarajoitteisille on nyt omat ryhmänsä. Päivätoiminta paran-taa sosiaalista toimintakykyä ja edesauttaa pidempään kotona asumista. Viimeiset viisi kuu-kautta meillä on ollut käytössä myös matalan kynnyksen neu-vontapalvelut, Seppälä jatkaa.
– Halutessaan palveluntar-veselvityksen vanhus voi ot-taa yhteyttä SAS-hoitajaam-me Anne Kähköseen. Palvelu on löydetty hyvin, sillä hänen puhelimensa soi taukoamatta. Ne, jotka ovat jo palvelun pii-rissä, ottavat yhteyttä sen het-kiseen palvelun tarjoajaan, jos palvelutarvetta on tarpeen tar-kistaa, esittelee Seppälä.
Palvelut tuotettava lähellä asiakkaita
Uudessa laissa määritellään, että palvelut on tuotettava lä-hellä asiakkaita. Varsinais-Suomessa on tehty pitkään yli-kunnallista yhteistyötä, mutta välimatkoja ei nähdä ongelma-
na. Raision kaupunki tuottaa myös Ruskon kunnan vanhus-palvelut.
– Alueellinen yhdenvertai-suus toteutuu hyvin, sillä Raisio ja Rusko ovat maantieteellisesti pieniä. Ruskolla on oma palve-lupiste ja terveysasema. Lisäksi työntekijämme tekevät paljon kotikäyntejä, jolloin asuinpaik-ka ei ole este hoidon saamisel-le, muistuttaa Seppälä.
Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa vanhuspalvelut ovat kuuluneet perusturvakun-tayhtymään Akseliin vuoden 2011 alusta. Kolmen kunnan alue jakautuu neljään kotihoi-don alueeseen, joten välimat-kat eivät tule kenellekään yli-voimaisiksi.
– Ennemminkin näen, että yhteistyö lisää mahdollisuuk-sia, kun kaikkien kolmen kun-nan hoitopaikat ovat kaikkien käytössä, pohtii Tuija-Hassi-nen-Laine Akselista.
– Akselissa on otettu käyt-töön myös uusi ilmoitusvel-vollisuus, jonka mukaan viran-omaisten tulee tehdä ilmoitus vanhustyöhön, jos vanhus ei ole kunnossa. Tämä ilmoitus-velvollisuus menee salassapi-tovelvollisuuden edelle, ker-too Hassinen-Laine.
Vanhusneuvostot joka kuntaan
Vanhuspalvelulaissa edellyte-tään, että kunnissa pitää olla oma vanhusneuvosto, joka ot-taa kantaa heitä koskeviin asi-oihin kaikilla kunnan sekto-reilla.
– Raisiossa ja Ruskolla van-husneuvostot ovat toimineet vuosia. Tähän asti ne ovat teh-neet kannanottoja lähinnä ta-lousarvioista ja palvelumuu-toksista. Heinäkuusta alkaen lausuntoja pyydetään myös muista asioista, lupaa Seppälä.
– Esimerkiksi kaupunkira-kentamisessa on hyvä kuulla ikääntyviä esteettömyysnäkö-kulmasta. Nyt laissa on mää-
ritelty yhteistyövelvoite, se on iso ja hyvä linjaus, kommentoi Eloranta.
– Naantalissa vanhusneu-voston tehtäviä hoitaa yhteis-toimintatyöryhmä. Syksyllä päätetään, muutetaanko ryh-män nimi vanhusneuvostoksi. Tehtävät ovat kuitenkin pääl-lekkäiset, pohtii Naantalin hoi-to- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola.
Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa vanhusneuvostot ovat profiloituneet eri tavoin. Yhtä konsultoidaan päätök-senteossa, toinen taas järjes-tää paljon tapahtumia. Kesällä neuvostojen toimenkuvaa yhte-näistetään ja laajennetaan.
Naantalissa panostetaan kuntoutukseen
Elorannan mukaan kuntoutus on tärkein asia vanhustenhoi-dossa.
– Esimerkiksi lonkkamurtu-man saaneista kotona asuvista vanhuksista 30 prosenttia jää laitoshoitoon, koska kuntou-tukseen ei panosteta tarpeek-si. Oikeanlaisella kuntoutuksel-la laitoshoitoa voidaan lykätä vuosilla, muistuttaa Eloranta.
Naantalissa on käynnistynyt interaktiivinen kotiin kuntout-tamisen ohjelma, jonka tavoit-teena on nimenomaan saattaa vanhuksia sairaalahoidosta ta-kaisin kotiin.
– Meillä on myös geriatris-ta kuntoutusta, jossa otetaan huomioon vanhuksen fyysi-nen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Tässä taloudelli-sessa tilanteessa resursseja on kuitenkin hankala lisätä. Lisäksi saimme vasta valmiiksi Naanta-lin vanhainkodin peruskorjauk-sen, kommentoi Lahtiola.
– Muutoksia on tulossa, mutta vasta lain edellyttämällä aikataululla. Osa uudistuksis-ta astuu voimaan tammikuus-sa 2014, jatkaa Lahtiola.
Janica Rantanen
Kunnat valmistautuvat uuteen vanhuspalvelulakiinUusi laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi-sesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli tuttavallisemmin vanhuspalvelulaki, astuu voimaan 1. heinäkuuta. Lain tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea ikään-tyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää ikään-tyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajois-sa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin sekä turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on tyytyväinen heinäkuussa voimaan astuvaan vanhuspalvelulakiin: ”Se ehkäisee hyvin ikä-syrjintää, parantaa yhdenvertaisuutta, palveluiden saatavuutta ja osallisuutta niin henkilökohtaisella kuin poliittisellakin tasolla.”
JANIcA RANTANEN
Pankit ennenja nytAikoina, jolloin oli vielä pank-kikirjat, mentiin pankkiin, odotettiin kiltisti omaa vuo-roa, nostettiin rahaa ja oltiin tyytyväisiä. Tuli 1980-luku ja pankkiautomaatit rahan nos-toa varten. Niitä oli joka nie-messä ja notkelmassa. Sitä riemua kestikin melkein 20 vuotta, kunnes niitä alettiin poistaa.
1990-luvulla tuli mullis-tus: laskunmaksuautomaa-tit. Loistava keksintö, joissa oli jopa viivakoodilukija asi-oinnin helpottamiseksi ja no-peuttamiseksi. Automaatti-kortti sisään, tunnusluku ja ei kun maksamaan. Siitäkin rie-musta saimme nauttia noin 15 vuotta, kunnes niitä alet-tiin poistaa vaivihkaa. Medi-assa siitä ei puhuttu. Sen vaan huomasi, kun meni laskunip-pu kourassa vanhaan tuttuun paikkaan, jossa kone oli ollut. Siinä olikin sitten monet ih-meissään.
Olihan internet toki tullut, ja sen myötä nettipankki, mut-ta siitä herkusta nauttivat vain harvat varakkaat ihmiset, sillä tietokoneet maksoivat silloin maltaita. Toinen kynnys siinä oli tietotaito. Piti osata myös käyttää tietokonetta. Nykyään on paljon eri instansseja, jot-ka järjestävät senioreille tieto-koneen alkeiskursseja, mikä on hyvä. Niihin on jopa jo-noksi asti ihmisiä, sillä oppi-misen halu on kova.
Voihan toki edelleen men-nä pankin tiskille ja maksaa laskut 6 €/lasku, asevelihin-taan siis, mutta konttoreiden
sulkemisen myötä pankkia ei pahimmillaan ole lähimain-kaan.
Minun piti hiljakkoin men-nä tallettamaan pankkiin ra-haa. Eipäs se ollutkaan niin yksinkertainen juttu. Kello oli 12.55 kun otin vuoronu-merolapun. Masiinan päällä luki, että rahaliikennettä voi tehdä kello 10 – 13. Kun vuo-roni tuli, kelloni, joka on teks-ti-tv:n ajassa, oli 2 minuuttia vaille. Menin virkailijan luok-se setelit ja henkilöllisyysto-distus kourassa hoitaakseni asiani. Hän katsoi seinäkel-loa, ja totesi että kello on mi-nuutin yli yhden, joten hän ei voi enää palvella minua. Huo-mautin että pankin kello oli 3 minuuttia edellä, johon hän totesi että: ”Me elämme tääl-lä meidän kellojemme mu-kaan. Piste.” Kysyin vielä en-nen poistumistani, että eikö tämä ole pankki ja eikö heil-le riihikuiva käteinen kelpaa, johon hän vaan kohautti ol-kapäitään ja lähti toimipis-teestään jonnekin, ilmeises-ti lakisääteiselle kahvitauolle kolmen tunnin käteisurakan päätteeksi. No, odotin seu-raavaan päivään, ei siinä muu-kaan auttanut.
Viimeksi luin lehdestä, että suoraveloitukset lope-tetaan tämän vuoden aika-na. Jos luoja suo, niin mielen-kiinnolla jään odottelemaan, mitä tämä touhu on 10 vuo-den päästä.
Joel Muraja
kolumni
8 23.5.2013KAUPUNKIUUTISET
Vuonna 1963 kirjoittaneet Aa-va-Leena Kurki ja Armi Holm olivat samalla luokalla Naanta-lin lukiossa, kun hippiliike oli juuri rantautunut Naantaliin. Silloin opiskelu oli toisenlaista. Rehtorina oli kunnianarvoisa, mutta huumorintajuinen Kurt Enkola.
– Opettajia teititeltiin ja nuoremmat opettajat teitit-telivät myös oppilaita. Lukio oli kuitenkin paljon vapautu-neempi kuin sitä ennen käymä-ni Nunnalan tyttökoulu, jossa oli koulupukupakko, muiste-lee Kurki.
– Sekin oli erona, että silloin ei ollut koulukiusaamista. Kaik-ki olivat kavereita keskenään, li-sää Holm.
– Suurimpana erona nykyi-seen on kuitenkin varmaan se, että nykylukio on kurssimuo-toinen. Silloin pyrittiin kansa-koulusta oppikouluun, jonka kolme viimeistä vuotta käytiin lukiossa, kertaa Holm. Abivuo-si oli siis oppikoulun kahdek-sas vuosi. Kirjoitukset hoidet-tiin yhdellä kertaa ja arvosanoja oli vain neljä: I, A, C ja L.
– Perinteenä oli, että seitse-mäsluokkalaiset tekevät kroni-kan kahdeksasluokkalaisista ja kahdeksasluokkalaiset opetta-jista. Kronikassa oli ylistyslau-lu meistä jokaisesta. Seuraava projektini on kirjoittaa Kroni-kan ylistyslaulut puhtaaksi en-nen muiden tapaamista. Yhdel-lä oppilaalla Kronikka oli vielä tallessa, mutta se on jo niin huonokuntoinen, ettei tekste-jä pystynyt kopioimaan, ker-too Holm.
Suomen ensimmäinen kielilinja
Kurki ja Holm kävivät Naanta-lin lukiossa kielilinjan, joka oli siihen aikaan Suomessa ainoa laatuaan. He lukivat suomea, ruotsia, englantia, saksaa, lati-naa ja vapaaehtoisena ranskaa.
– Kielten lisäksi meillä oli paljon reaaliaineita, mutta ei tuntiakaan matematiikkaa. Meidän linjalla oli vain kolme poikaa, Kurki kertoo.
Holm kulki lukioon Luon-nonmaalta, Kurki taas Raisi-osta.
– Raisiossa ei silloin vielä ollut lukiota. Osan ajasta koko Raision keskusta oli yhtä suur-ta työmaata, kun valtatie 8 oli työnalla. Silloin koulumatka oli melkoisen pitkä. Sitä ennen matka taittui lättähatulla, muis-telee Kurki. Lättähatut olivat valtionrautateiden käyttämiä dieselmoottorivaunuja eli kis-kobusseja, joista viimeiset pois-tuivat käytöstä vuonna 1988.
Ystävykset jälleen yhdessä
Kurki ja Holm tapasivat toi-sensa viime vuonna sattumal-ta monen vuoden jälkeen. Sen jälkeen he ovat pitäneet taas yhteyttä ja odottavat innolla muiden luokkakavereiden ta-paamista. Lukion jälkeen Kur-ki lähti Kauppakorkeakouluun ja sen jälkeen yliopistoon. Hän kierteli vuosia Euroopassa mat-kaoppaana ja päätyi sen jälkeen oppaaksi Kultarantaan. Holm taas jätti koulut lukion jälkeen
ja perusti oman tilitoimiston.– Nythän meidän kaikkien
jo pitäisi olla eläkkeellä, mutta eikös sitä sanota, että työuria täytyy pidentää, ystävykset nauravat. Kurki tekee edelleen opastuksia ja luennoi presi-denttien puolisoista. Holm on virallisesti eläkkeellä, mutta ei ole vielä malttanut lopettaa ti-litoimistoaan.
– Meitä valmistui yhteen-sä 39. Neljä jäi tavoittamatta, kaksi on jo kuollut, mutta 27 riemuylioppilasta on tulossa, Holm kertoo.
Kumpikaan naisista ei ole käynyt Naantalin lukiossa ker-taakaan omien lakkiaistensa jälkeen. Päivästä on siis tulos-sa nostalginen. Lukion kevät-juhlan jälkeen riemuylioppilaat jatkavat juhlapäiväänsä purje-laivaristeilyllä Naantalin saa-ristossa.
Janica Rantanen
Lauantaina 1. kesäkuuta lakitetaan kasapäin uusia yli-oppilaita. Naantalin lukiossa juhlasalin eturivissä on kuitenkin perinteisesti kymmeniä jo kellastuneita lak-keja, sillä juhlan kunniavieraita ovat tasan 50 vuotta sitten lakitetut riemuylioppilaat.
Riemuylioppilaat painavat taas lakit päähänsä
– Ollaanko käsikädessä niin kuin silloin 50 vuotta sitten, kysyi Aava-Leena Kurki (oik.) ystävältään Armi Holmilta, kun tuli aika ottaa valo-kuva.
Vuonna 1963 Aava-Leena Kurjen lakitti juuri aloittanut englannin ja ranskan opettaja Terttu Rastas, joka myöskin osallistuu riemuylioppilaiden juhlaan lauantaina 1. kesäkuuta. Kurki muistaa Rastaan nuore-na ja kauniina opettajana, joka käytti ranskan kielen opetusmateriaaleinaan modernia ranskalaista ru-noutta. Rastas myös auttoi Kurkea löytämään työpaikan Ranskasta. Rastaan lisäksi riemuylioppilaiden juhlaan osallistuu piirustusta opettanut Pirjo Viitanen.
JANIcA RANTANEN
Lemun lähikirjaston Tansania-illassa 20. toukokuuta livon-saarelaiset Irja ja Veikko Aro-Heinilä kertoivat matkastaan
Morogoroon ja heittivät samal-la kaivoprojektihaasteen Mas-kun yhdistyksille. Alueelle ra-kennettava Kimbilio eli naisten
turvakoti ei tule pyörimään il-man kaivoa.
– Viimeisimmällä matkal-lamme kolmen kuukauden ai-
kana meillä esimerkiksi tuli vet-tä hanasta noin kymmenenä päivänä. Kaupungin vesilaitos toimii heikosti, teologian toh-tori Irja Aro-Heinilä sanoo.
Turvakoti Tansaniaan on Lempäälän NMKY:n toteutta-ma hanke, joka sai alkunsa Tan-sanian evankelisluterilaisen kir-kon Morogoron hiippakunnan lapsi- ja naistyön johtaja Ruth Mmarin 2011 syksyn vierailus-ta Lempäälän seurakunnassa.
– Tällä hankkeella toteute-taan yksi Ruth Mmarin unel-mista. Kimbilio-kodin paikal-lisena yhteistyökumppanina on Morogoron hiippakunnan nais-työ, ja se rakennetaan yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa, Irja Aro-Heinilä toteaa.
– Naisten asema on surkea ja he eivät tiedä oikeuksiaan, myös naisten pahoinpitelyt ovat arkipäivää. Vanhemmas-ta väestöstä harvat naiset osaa-vat lukea.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Moro-
goroon kylätalo. Sen rakenta-minen on edennyt tehokkaasti, ja toiminta on tarkoitus saada käyntiin mahdollisimman pian – kun keräyksistä saadaan ra-haa kokoon. Kylätalon vuok-ratuloilla rakennetaan ja yl-läpidetään sitten varsinaista turvakotia.
Morogorossa pariskunta tunnetaan jo hyvin, ja paikalli-set lapset kutsuvat Veikko Aro-Heinilää isoisäksi.
– Hankkeen idea on täysin heiltä itseltään peräisin. Ja han-ke etenee aina vain paremmin, kun meidät tunnetaan alueella, Lemu-Askaisten entinen kirk-koherra Veikko Aro-Heinilä muistuttaa.
– Käymme kaupungin kir-koissa esittelemässä Kimbilio-hanketta. Jos kirkossa on 500 ihmistä kerrallaan ja kirkkoja on käytynä esimerkiksi 10, sil-loin 5000 ihmistä tuntee mei-dät.
Koordinaatio Suomesta kä-sin toteutuu Morogorossa pit-
kään työskennelleen Aro-Hei-nilän pappipariskunnan kautta. Veikko on toteuttanut useita ra-kennusprojekteja, muun mu-assa kirkkoja ja vesihuoltopro-jekteja Keniassa ja Tansaniassa. Irja on toiminut esimerkiksi Tansaniassa naistyössä pastori-na ja Suomessa Suomen Lähe-tysseuran Lähetysjuhlakoordi-naattorina. Molemmat puhuvat sujuvaa swahilia.
Morogoron kaupungissa asuu arviolta 300 000 asukasta. Kau-punki sijaitsee maan eteläisellä ylänköalueella 190 kilometriä Tansanian suurimmasta kau-pungista, Dar es Salaamista, länteen.
Kimbilio – naisten turvakoti Mo-rogoroon -hankkeen edistymistä voi seurata internetsivuilla ja Fa-cebookissa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Maskulaiset yhdistykset ottivat kopin Kaivo Tansaniaan -haasteesta
Irja ja Veikko Aro-Heinilä heittivät Maskun yhdistyksille kaivohaasteen maanantaisessa Lemun rukous-huoneyhdistyksen, kirjaston ja seurakunnan järjestämässä Tansania-illassa.
RAgIp ÖNSOY
23.5.2013 9KAUPUNKIUUTISET
Onnittelemmevalmistuneita!
Puutarhantie 9, 21250 MASKU p. 02 432 9603Avoinna ark. 8–18, la 8–15, su 8–14
Itsepalvelupiste avoinna joka ilta klo 20 asti.HUOM. PIDENNETTY AUKIOLOAIKA
Nousiaisten lukioAlli Aarnio, Jasmin Ahde, Fan-ny Anttila, Shaun Duncan, Jo-hanna Halme, Jani Heinonen, Sami Hellman, Hanna Helmi-nen, Emilia Hietaharju, Jenna Holopainen, Iida Hämäläinen, Rami Ilo, Veera Isotalo, Iida Johansson, Martta Juntunen, Hannes Jussila, Jenni Kajala, Santeri Kallio, Anna-Maria Ka-nerva, Niina Kemppainen, Mi-lana Keskikastari, Juuso Ketola, Sanni Kivinen, Atte Kohonen,
Eva Koskinen, Jukka Koski-nen, Jere Kuisma, Antti Kun-nari, Anniina Kylänpää, Taneli Käyhkö, Aleksi Larjama, Juulia Lenkkeri, Max Lindström, Eve-liina Linnama, Eetu Louhisola, Roosa Martikainen, Miro Mä-kinen, Lassi Niinikorpi, Noora Nummelin, Oscar Numminen, Lumi Nurmi, Jasmin Ojalainen, Krista Oksman, Markus Pahik-kala, Johanna Palander, Sini Pa-lomäki, Petra Paloniemi, Niko Penttilä, Sanna Pohjanpalo, Iida Potinkara, Henri Rantala, Pauli Rautanen, Arto Relan-der, Jasmin Rinne, Alina Saa-ranto, Tommi Salminen, Sinna Salo, Annemari Salonen, Kal-le Santanen, Pauliina Siivonen, Mikko Sjöblom, Sanni Sorvis-to, Katri Tammisto, Juhani Ta-sanen, Nanet Telkkinen, Mil-la Terhokoski, Laura Tolvanen, Elise Tuijula, Taru Vallivirta, Jenni Varjonen, Jemina Vetik-ko, Henna Vihersaari, Laura Virtanen, Kristian Österholm.
MUSIIKKI. Perinteinen Ku-parock kajahtaa ilmoille Naan-talin Urheilutalolla koulujen päätöslauantaina 1. kesäkuu-ta. Paikallisten bändien lisäk-si tänä vuonna Kuparock rok-kaa kansainvälisilläkin lavoilla esiintyneen vaasalaisen Sturm und Drangin voimin.
Konsertissa esiintyy lisäksi Play or Pause ja Alice Airbuzz Turusta sekä System-88 Naan-talista.
– Paikalliset bändit aloittavat Kuparockin ja viimeisenä esiin-tyy Sturm und Drang , joka jat-kaa siitä sitten Kaivohuoneen keikalleen, kertoo MLL Naan-talin osaston puheenjohtaja Kirsi Viro.
– Idea lähti siitä, kun kuu-limme bändin saapuvan esiin-tymään Naantaliin. Kysyim-me bändiltä, jospa he tekisivät samalla ikärajattoman keikan, Viro lisää.
Viron mukaan toiveissa olisi
ollut järjestää mahtava ulkoil-makonsertti, mutta edellisvuo-sien huonot säät ovat muutta-neet suunnitelmia.
– Sisätila on kuitenkin pa-rempi, varmuuden vuoksi, jos sattuu taas Kuparockille tyypil-linen sadesää, Viro toteaa.
Jo perinteeksi muodostunut Kuparock järjestetään nyt en-simmäistä kertaa Naantalin MLL:n ja kaupungin nuoriso-
palveluiden yhteistyönä. Kupa-rock on ikärajaton, päihteetön
toukokuun ajan Soili Kivelän ”Elämän pieniä iloja” -taid--taid-taid-enäyttely, Lemun lähikirjasto, Askaistentie 142
La 1.6. klo 9-14 Marskin mark-kinat, klo 11 alk. Askaisten ritaripuiston 6-vuotisjuhla, As-kaisten kirkko ja klo 12 Askais-ten Ritaripuisto, Askaistentie 785, Järj. Maskun kunta ja srk
NAANTALIPe 24.5. klo 19 Musiikkiopis-ton lukuvuoden päätöskon-sertti, Kristoffer-sali, Opintie 2, v.p., Järj. Naantalin musiik-kiopisto
La 25.5. klo 10-13 Rysän päällä -silakkatapahtuma, Teersalon ranta, Järj. Velkuan kalastajaseura ry ja Saaristo-laisyhdistys
La 25.5. klo 10-15 Naantalin 4H-yhdistyksen 70v -juhlat Miinan päivillä, Hämölän tila, Hämöläntie 39, v.p.
La 1.6. klo 18-21 Kuparock, Urheilutalo, Kuparivuorentie 1, v.p., Järj. MLL Naantalin yh-distys ja kaupunki
Su 2.6. klo 12-15 Lasten mu-seopäivä, Naantalin museon
Hiilola, Katinhäntä 1, v.p., Järj. Naantalin museo
9.6. asti Kaisa Soinin ”Aika ajasta aikaan” -näyttely, Naan-talin taidehuone, Mannerhei-minkatu 5, v.p.
To 30.5. asti Kaiken maailman kortteja, Ruskon pääkirjasto, Vanhatie 4
14.6. asti Raision työväen-opiston Ruskon osaston maa-lauspiirin näyttely, Ruskon pääkirjasto
menovinkit
KULTTUURI. Sijaintinsa vuok-si meri on aina ollut tärkeä elin-ehto idylliselle Naantalille. Naantalin museon kesänäytte-lyssä Kaupunki meren äärellä Naantali esittäytyy niin kaup-papurjehdus- ja merenkulku- kuin kalastuskaupunkinakin.
– Näyttelyssä esittelemme laajasti merellistä teemaa kau-pungin perustamisesta aina ny-kypäivään asti, museonjohtaja Anne Sjöström kertoo.
– Aiheen laajuudesta johtu-en emme saaneet ihan kaikkea sisällytettyä näyttelyyn, eivätkä aiheet ole niinkään aika- vaan osa-aluejärjestyksessä. Paljon on tekstiä, mutta jokainen löy-tää varmasti kiinnostavaa kat-sottavaa ja luettavaa, tutkija Mari Termonen hymyilee.
– Arkeologisen perusnäyt-telyn uutuutena on kuuntelu, jossa voi kuunnella, kuinka ka-lastaja tuo silakkatynnyreitä luostariin, Termonen lisää.
Alkujaan kauppapurjehdus Naantalin ja Tukholman välillä oli vilkasta. Elinkeino keskittyi pääosin kalakauppaan 1800-lu-vulla.
– Kalastuksen merkitys oli toki tärkeä jo kaupungin perus-tamisen aikaan, 570 vuotta sit-ten. Yksi mielenkiintoinen yk-sityiskohta on se, että luostarin tiukkoina paastoaikoina sai syö-dä kalaa ja jopa hyljettäkin, joka selviää luulöydöistä tuolta ajal-ta, Sjöström sanoo.
Naantalista maailmalle vie-tiin aikoinaan meriteitse sukkia ja suolasilakoita. Kaupunkiin tuotiin puolestaan kankaita ja suolaa. Viljaa kuljetettiin mo-lempiin suuntiin.
– Alkuperäinen Naantali-sukka oli valkoinen tai sinival-koinen pellavalangasta kudottu polvisukka. Nunnien avustuk-sella taito yleistyi Naantalissa 1600-luvun kuluessa ja paik-kakunta tuli kuuluisaksi ”suk-kateollisuudestaan”, Sjöström toteaa.
Erityisesti kylpyvieraiden hu-viksi alettiin järjestää kilpa- ja seurapurjehduksia 1870-luvulta lähtien. Vuosien saatossa Naan-tali on toiminut monien merita-pahtumien pitopaikkana.
Näyttelyssä kuljetaan me-rellisissä maisemissa Humppi -museorakennukseen rakenne-tulla laiturilla. Näyttelytilan si-ninen matto kuvaa puolestaan merta.
Kaupunki meren äärellä -näyttelyyn voi tutustua muse-on ollessa avoinna 1. syyskuu-ta asti ti–su klo 11–18. Hiilolan pihassa vietetään Lasten muse-opäivää 2. kesäkuuta klo 12–15 ja museon merellistä teemata-pahtumaa 14. elokuuta kello 18–20.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Museon kesänäyttelyssäesittäytyy merellinen Naantali
Nunnalahden ranta oli aidattua aluetta, kun se toimi merikylpy-länä vuodesta 1931 alkaen.
Röölän rantaan avattiin vii-me kesänä rantaravintola, joka oli menestys huonoista säistä huolimatta. Tänä kesä-nä ravintolan viereen avattiin myös kauppa. Lisäksi Rööläs-sä järjestetään iloisia tapahtu-mia pitkin kesää. Sillii ja Uusii Perunoi -tapahtuma on lau-antaina 8. kesäkuuta Röölän vanhassa sillisatamassa. Lau-antaina 13. heinäkuuta Röölän valtaavat merirosvot. 17. elo-kuuta taas on vuorossa Röö-lä JAZZ.
Sillii ja Uusii Perunoi -ta-pahtumassa Ravintola Röö-länranta keittää 500kg uuden sadon maukkaita Rymättylän varhaisperunoita, joita tar-joillaan Boy-sillin kera. Bändi soittaa ja lehmä taikoo. Lisäk-si tapahtumassa on markki-nat. Tapahtumaa vietetään historiallisista syistä. Kuului-sat Saukko-laivaston alukset, jotka seilasivat Islantiin, lähti-vät pyyntimatkoilleen Röölän sillisatamasta vuosina 1949–1975. Paluu osui aina parhaa-seen uuden perunan aikaan. Enää sillilaiva ei saavu, mutta tänä vuonna perinteiset juhlat herätetään uudelleen henkiin. Tapahtuman aikana klo 10–16 Dikselin sillimuseoon pääsee kaksi yhden hinnalla.
Tapahtuman perunat tu-levat Jaakko Lehmuskos-ken tilalta. Siellä varhaisperu-naa alettiin viljellä pula-aikana vuosina 1932–1934. Muualla viljely aloitettiin vasta sotien
jälkeen. Tämä vuosi on poik-keuksellinen myöhäinen. Leh-muskoski lupaa kuitenkin, että perunaa saadaan tapahtuman pöytään, sen sijaan kuun vaih-teen ylioppilasjuhliin perunat eivät taida ehtiä.
– Parhaimmillaan peru-nat ovat suolaisen kalan kans-sa. Keittäminen on oma taito-lajinsa: Keittoaika on todella tarkka, ja jälkikypsytys tulee tehdä imupaperin alla, vinkkaa Lehmuskoski.
– Uuden perunat ovat herk-kua, jota syödään muiden peru-noiden lisäksi. Varhaisperuna-
aikaan muun perunan kulutus ei nimittäin putoa ollenkaan, kertoo Lehmuskoski.
Lehmuskoski itse on jo eläkkeellä, mutta hänen poi-kansa on jatkanut perunanvil-jelyn parissa.
Heinäkuiseen Merirosvot Röölässä -tapahtumaan on tulossa pomppulinna, ilmapal-loja, musiikkia, leikkejä, grilli-kauden herkkuja ja markkinat. Lattaribändi tuo merirosvo-tunnelmaa soittamalla Caribi-an soundeja. Merirosvoina hu-seeraavat Rymättylän teatterin näyttelijät, jotka kulkevat ta-
pahtumassa muiden joukossa järjestäen ihmeteltävää mark-kinakansalle.
Elokuinen Röölä JAZZ seu-railee viimevuotista ohjelmaa, joka keräsi paljon kehuja. Ta-pahtumassa Ravintola Röölän-ranta palaa pirtutrokareiden aikaan: Salakapakka on auki, Jazz soi ja mobilistit vieraile-vat upeine autoineen. Tapah-tumaan pukeudutaan teeman mukaan ja paras asu palkitaan. Rymättylän teatterin näytteli-jät laittavat taas varmasti pa-rastaan.
Janica Rantanen
Röölän rannassa tapahtuu
Tapahtumatuottaja Marja Niiniaho ja Ravintola Röölänrannan yrittäjä Sonja Westerlund ottavat esi-makua sillikauteen sillivoileipien parissa. Westerlund on innoissaan kesän tapahtumista ja koko Röö-län rannan kehittämisestä.
RAISIO. Top Viihteen järjes-tämä Karaoke Legenda -kil-pailu huipentuu viikonloppu-na Raisiossa. Tähän mennessä on käyty jo 200 osakilpailua ja 15 alueellista semifinaalia. Per-jantaina lauletaan finaalikarsin-ta Tasalanaukiolla alkaen kello 9.30. Iltayhdeksältä myös kat-sojat pääsevät laulamaan kara-okea. Lauantainen finaalitaisto taas järjestetään kauppakeskus Myllyssä. Seniorisarja aloittaa kello 13 ja yleinen sarja 15.30. Voittajat palkitaan pokaalein ja 500 euron rahapalkinnoin. Lisäksi palkintoina on ristei-lylahjakortteja.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin suuri valta-kunnallinen kilpailu viedään kauppakeskukseen. Perintei-sesti karaokekilpailuja järjes-tetään ravintoloissa. Nyt ta-pahtuma on pääsymaksuton ja avoin myös lapsiperheille, ker-too Top Viihteen toimitusjoh-taja Kari Virtanen.
– Finaalikarsintaan on tu-lossa noin 45 osallistujaa, jois-ta muutama tulee Ruotsista asti. Ruotsissa on käyty omat karsinnat ja Ruotsista tulevat kilpailijat ovat menestyneet hyvin aikaisempina vuosina, kommentoi Virtanen.
Karaoke Legenda -kilpai-lua on järjestetty jo vuodes-
ta 2001, ja suosio on edelleen nousussa.
– Karaoke on tuotteena helppo. Estradille on matala kynnys nousta, koska kenelle-kään ei naureta. Viime vuosina myös kotikaraoke on yleisty-nyt ja se on kasvattanut osal-taan kilpailujen suosiota, Vir-tanen pohtii.
Alkoholi ei auta jännityk-seen
Raisiolainen Antti Tom-mila kilpailee Karaoke Le-gendan seniorisarjassa ensim-mäistä kertaa.
– Alkoholi ei auta jännityk-seen. Sillä on pilattu monta hy-vää karaoke-esitystä, muistut-taa Tommila. Tommila itse on
kilpailutilanteessa kotonaan, sillä hän on entinen kilpaur-heilija.
– Kilpailin aikanaan keila-uksessa. Karaokeharrastukse-ni tulikin tavallaan keilailun ti-lalle, sanoo Tommila.
– Meillä oli joskus myös yh-distys nimeltä TuKaLa, eli Tu-run karaokelaulajat. Silloin tuli laulettua enemmänkin. Vuon-na 2000 meillä oli karaoketelt-ta Seinäjoen tangomarkkinoil-la. Sinä iltana lauloin yhteensä 14 tangoa, Tommila muiste-lee.
Tangot ja iskelmät ovatkin Tommilan vahvuus. Karsin-noissa hän lauloi Idän ja lännen tiet sekä Milloinkaan en löydä samanlaista. Finaalikappaleita hän ei ole vielä valinnut.
– Listalle ei sattunut omia vahvimpia kappaleitani, mut-ta monia hyviä laulettavia kyl-läkin. En ole asettanut tavoit-teita. Katsotaan, mihin oma suoritus vie, kommentoi Tom-mila.
Tommila sijoittui omas-sa karsinnassaan toiseksi. Hä-nellä on karaokelaitteet koto-na, joten harjoittelu onnistuu siellä. Karaokepaikkojakin tu-lee kuitenkin kierrettyä.
– Tällä seudulla parhaita paikkoja ovat Turussa Armas ja Surutoin, listaa Tommila.
– Kerran olisin päässyt kil-pailuihin Venäjälle, mutta en lähtenyt, sillä laulan vain suo-meksi, Tommila jatkaa.
Jatkoilla grilliherkkuja ja musiikkia
Finaalin jälkeen ilta jatkuu Raisiossa Tasalanaukiolla gril-likauden avajaisilla kello 19–02. Grillibileissä esiintyy Ja-nita & Borderline ja Mikko Alatalo.
Kolme vuotta sitten perus-tettu Janita & Borderline nou-si yleisön tietoisuuteen vuo-den vaihteessa, kun Raisiosta lähtöisin oleva laulaja Janita Virtanen julkaisi ensimmäi-sen singlensä, Juoksetko mut kii. Kappale oli alkuvuodesta yksi paikallisradioiden soite-tuimmista. Uuden sinkun li-säksi nelihenkisen bilebändin ohjelmistoon kuuluu tuttuja pop- ja rock-hittejä 60-luvus-ta nykypäivään.
– Koko kesä menee keik-kaillessa. Lähitulevaisuudes-sa on tarkoitus julkaista myös uusi sinkku. Olen kirjoitellut pöytälaatikkoon jo pari vuot-ta. Ensimmäinen sinkku sai to-della hyvän vastaanoton, toi-sen tavoitteena on vähintään yhtä suuri suosio, kaavailee Virtanen.
Janica Rantanen
Suomen suurin karaokekilpailu kisataan viikonloppuna Raisiossa
Raisiolainen Antti Tommila ei jännitä esiintyä kilpaurheiluta-ustansa ansiosta. Viikonloppu-na voitosta ei kuitenkaan tais-tella urheilun vaan karaoken merkeissä.
JANIcA RANTANEN
23.5.2013 11KAUPUNKIUUTISET
ALUEENSA SUURIN!JAKELULEVIKKI 28 463 kplkuukauden 1. ja 3. lehti 41 850 kpl
JULKAISIJA KaupunkiuutisetISSN 1797-3155PAINOPAIKKA Satakunnan Painotuote Oy
TEKNISET TIEDOT:1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm
TASALAVarppeenaukio 7 RaisioPuh. (02) 433 8000ark. 7–21, la 7–18, su 12–18
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
TARJOUKSET VOIMASSA TO–SU 23.–26.5.
TASALA TAKE AWAY
199
199
HK Kabanossi
pkt(4,98/kg)
GRILLIMAKKARAT400 g
Teboil SatakunnantieTommilankatu 1, puh. 02-2390404Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22
www.teboil.fi
TARJOUS VOIMASSA TEBOIL SATAKUNNATIELLÄ KESÄKUUN 2013 LOPPUUN
DOUBLE DECKER
DOUBLE DECKER
3,90€NORM. 4,50€
TÄLLÄ KUPONGILLA
LUODUT TOISILLEEN
2 TÄYTETTÄ:
4902 TÄYTETTÄ
VALINTASI
MUKAAN
NORMAALIPIZZAT
TARJOUS VOIMASSA TEBOIL SATAKUNNATIELLÄ KESÄKUUN 2013 LOPPUUN TARJOUS VOIMASSA TEBOIL SATAKUNNATIELLÄ KESÄKUUN 2013 LOPPUUN
Tällä kupongillaKAIKKI PESUT -50%
TÄLLÄ KUPONGILLA
Naantalin Purjehdusseuran suun-nitelmissa on perustaa sukellus-jaosto. Laitesukelluksesta kiin-nostuneet pääsivät kokeilemaan lajia turvallisesti Turun Rehtorin-pellontien altaassa torstaina 16. toukokuuta. Ursuk Oy:n tilois-sa järjestetyn kahden tunnin teo-riaosuuden jälkeen ilmeet olivat jännittyneet, kun Naantalin Pur-jehdusseuran jäsenet odottelivat vuoroaan painua pinnan alle.
– Useimmiten veneilijän pahin pelko on, että painutaan syvyyksiin, mutta laitesukel-lustaito on veneilijälle myös merkittävä turvallisuustekijä, sanoo sukelluskokeilun järjes-täjä Anne Pentti.
– Itselleni laitesukellustai-dosta on purjehtijana ollut pal-
jon hyötyä: olen käynyt nouk-kimassa kanssaveneilijöiden pohjaan uponneita tavaroita, irrottanut potkuriin sotkeutu-neita ankkuriköysiä, käynyt tar-kistamassa pohjakosketuksen saaneen veneen pohjaa ja ker-ran asentanut takaisin paikoil-leen oman purjeveneeni luista-neen potkurin. Veneilijän rahaa ja vaivaa säästyy, kun pystyy työskentelemään veden alla.
Yhdeksän tulevaa sukel-tajaa ylitti pelkonsa ja sukelsi kolmen metrin syvyisen altaan päästä päähän. Nuorin pulahta-ja oli 12-vuotias ja vanhin oli yli 60-vuotias.
– Pelottaa ihan kauheasti, sa-noi Saara Laine, mutta sukelta-minen onnistui hetken rauhoit-
telun jälkeen.– Naantalin Purjehdusseu-
ra on avoin kaikille vesilajien harrastajille, sukeltajat sopivat erittäin hyvin mukaan yhdis-tykseen, sanoo seuran kommo-dori Janne Laine, joka itsekin laitesukelsi elämänsä ensim-mäistä kertaa.
– Tavoitteenamme on pe-rustaa seuraan sukellusjaosto. Tositoimiin sukeltajat pääse-vät ainakin seuran tukikohtien poijuasennusten ja -tarkastus-ten yhteydessä.
Sukellusta voi harrastaa Suo-menkin vesissä ympäri vuoden. Saaristomeren alueelta löytyy lukuisia hienoja hylkyjä ja pal-jon mielenkiintoista veden-alaista nähtävää.
Naantalin Purjehdusseuran jäsenet kävivät pinnan alla
Kaikki sukelsivat kolme metriä syvän altaan päästä päähän. Vas. Topi Haapasaari, kouluttaja Jouko Moi-sala ja Pekka Leppänen. Takan vuoroaan odottavat Saara ja Janne Laine.