Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan strategia 2019 · 2. Oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta 3. Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt 4.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan strategia 2019

Vahvistettu tiedekuntaneuvostossa 21.2.2019. Tiedekunnan strategiaa työstettiin vuoden 2018 aikana useissa

tilaisuuksissa ja eri ryhmissä. Sen pohjautuu yliopiston hallituksen 12.12.2018 hyväksymään JYU uuteen missioon ja visioon

sekä vuoteen 2030 ulottuvaan strategiaan Osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tiedekuntatason strategian toimeenpano etenee

kehittämisohjelmien laatimisen kautta. Tutkimuksen strategiaa (laadittu 2018 tutkimuksen arvioinnin pohjalta) sekä

kansainvälistymisen strategiaa (vahvistettu 20.9.2019) tarkennettiin syksyn 2019 Toiminta-suunnitelmassa.

Liite 1 ja 2 sisältävät tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen ja Liite 3 kansainvälistymisen linjaukset.

Profiili. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta on selkeästi profiloitunut ja vahvuusalueillaan kansain-

välisesti tunnettu kansallinen kärkitoimija. Kolme laitosta sisältävä tiedekuntarakenne (kasvatustieteiden laitos,

opettajankoulutuslaitos, psykologian laitos) vahvistaa edelleen yliopiston profiloitumista johtavana toimijana

monitieteisen oppimisen ja opetuksen sekä hyvinvoinnin tutkimuksen alueella. Tiedekunnalla on vahva asema

opettajankouluttajana ja täydennyskoulutuksen kehittäjänä ja psykoterapiakouluttajana. Kasvatustieteet ja

psykologia ovat sijoittuneet erinomaisesti tutkimuksen kansainvälisissä vertailuissa.

Tutkimus. Tiedekunta vahvistaa asemaansa tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä kirkastamalla kansainvälisesti

vahvoja tutkimusalueitaan ja suuntaamalla resursseja sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemista yliopiston

profiloitumista tukeville vahvuusalueille. Tiedekunnan strategiatyössään tunnistamat tutkimuksen vahvuudet

ovat: Oppiminen, vuorovaikutus ja hyvinvointi. Niiden suuntaisesti tiedekunnan missiona on Oppiminen ja

hyvinvointi kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana

Tiedekunnan tutkimuksen viisi painopistettä ovat seuraavat: 1. Koulutus, opetus ja interventiot 2. Oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta 3. Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt 4. Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi 5. Hyvinvointi, oppiminen ja vuorovaikutus työssä

Tiedekunnan painoalueilla tehtävä tutkimus kohdentuu etenkin seuraaviin sisällöllisiin teemoihin:

Pedagoginen tutkimus, ohjaus, moninaisuus ja monikielisyys, demokratia ja kansalaisuus

Oppimisvaikeudet, motivaatio, tunteet, prosessit, transitiot, muuttuvat aivot

Terapia ja interventiot

Digitalisaatio

Osallisuus, vanhemmuus, perhesuhteet, kasvu- ja oppimisympäristöt

Työntekijät, työyhteisöt ja työorganisaatiot, identiteetti, toimijuus, johtajuuden tutkimus Tiedekunnan painoalueilla sovellettavia tutkimuksellisia lähestymistapoja ovat esimerkiksi:

Pitkittäistutkimukset, Interventiot, Aivotutkimus

Monitieteinen/tieteiden välinen tutkimus, Monitasoiset lähestymistavat

Prosessien tutkimuksen menetelmät, Elämänkaareen kohdentuva tutkimus

Tiedekunnassa on kolme profilointihanketta(MultiLeTe1 Multidisciplinary Learning and Teaching 2015-2019;

Brain 2017-2021; MultiLeTe2 2018-2022) sekä huomattava määrä muita kilpailtua rahoitusta saaneita tutkimus-

ja täydennyskoulutushankkeita. Monitieteisen aivotutkimuksen alueella tiedekuntamme on kärkitoimija tehden

yhteistyötä muun muassa liikuntatieteiden ja informaatioteknologian alojen kanssa. Digitaalisten ja

monimuotoistuvien oppimisympäristöjen ja niissä tapahtuvan oppimisen ja vuorovaikutuksen tutkimisessa on

tiedekunnassa vahvaa pedagogista osaamista ja yhteistyötä mm. IT-tiedekunnan ja Keski-Suomen

Sairaanhoitopiirin kanssa. Tiedekunnassa toimivia keskuksia/tutkimusverkostoja ovat Monitieteinen

aivotutkimus (CIBR; EEG- ja MEG-laboratoriot), Oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskus (CLT; liittyen

MultiLeTe 1 ja 2 hankkeisiin), Oppimisvaikeuksien tutkimusverkosto (ForLearning), Ihmistieteiden metodikeskus

(IHME), Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka sekä Monitieteinen perhe- ja lapsuustutkimus. Syksystä 2018

lähtien tiedekunnassa toteutetaan humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa yhteistyönä

Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva pedagogiikka -suuntautumisvaihtoehtoa (KiMo), johon osallistuu

varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja kielten opettajakoulutuksen opiskelijoita.

Koulutus. Tiedekunta on vahva kouluttaja omilla tutkintoalueillaan. Psykologian laitos kouluttaa noin kolmanneksen Suomessa valmistuvista psykologeista. Kasvatustieteissä, etenkin opettajankoulutuksessa tiedekunta on yksi maan suurimmista kouluttajista ja erityispedagogiikassa volyymiltaan suurin. Koulutuksen painopisteitä ovat seuraavat:

1. Laaja-alainen opettajankoulutus - varhaiskasvatus, erityisopetus, ja perusopetus – ja ohjausalan koulutus hyvinvoiva, osallistava koulu ja varhaiskasvatus

2. Kasvatusalan asiantuntijuus sekä aikuis- ja yliopistopedagogiikan kehittäminen työelämän ja asiantuntijuuden kehittyminen

3. Johtajuuden koulutus hyvinvoivat ja toimijuutta mahdollistavat yhteisöt 4. Psykologikoulutus sekä psykoterapeuttikoulutus hyvinvoinnin taitojen edistäminen 5. Täydennyskoulutus jatkuva oppiminen

Koulutusta ohjaavia toimintatapoja ovat tutkimusperustaisuus, ilmiölähtöisyys ja moniammatillisuus; osallisuus, asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja ohjaus pedagogisina lähtökohtina (pitkäkestoiset pienryhmät, eri koulutusalojen opiskelijoiden yhteiset ryhmät); toimintakulttuurien uudistaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen Tiedekunnan laitosten yhteiset sisältöalueet mahdollistavat monipuolisuuden opetustarjonnassa. Vahva

yhteistyö Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) ja avoimen yliopiston kanssa lisää merkittävästi JYU:n

kasvatustieteellisen ja kasvatuspsykologisen tutkimuksen ja koulutusosaamisen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Opettajankoulutuksessa tutkitaan ja kehitetään opettajien ja opettajayhteisöjen perus- ja

täydennyskoulutusmalleja sekä ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa. Psykologian laitos tekee kansallista

opetusyhteistyötä (Psykonet) ja kehittää täydennyskoulutuksena toteutettavaa psykoterapeutti-koulutusta

psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla. Tiedekunnassa toteutetaan ja tutkitaan hyvinvointia edistäviä ja

siihen vaikuttavia interventioita (mm. Student Life –toimintamalli, ProKoulu). Tiedekunta osallistuu Edufutura -

yhteistyöhön ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Gradian kanssa sekä Keski-Suomen hyvinvoinnin

osaamiskeskittymän toimintaan.

Kansainvälisyys. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat tiedekunnan toimintaa globaalina vaikuttajana.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Tiedekunta panostaa kansainväliseen

yhteistyöhön (mm. ITN tutkijakouluohjelmat), kansainvälisten vierailijoiden kausiin, tutkijarahoituksiin (ERC) ja

kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (Horizon 2020 ja Horizon Europe). Kansainväliset opiskelijat ja tutkijat ovat

yhteisön voimavara. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisiä valmiuksia, kulttuuritietoisuutta ja globaalia

vastuuta kehitetään ja hyödynnetään vaihto-ohjelmissa, yhteistyöhankkeissa, koulutusviennissä ja

kotikansainvälistymisessä. Tiedekunnan edustajat toimivat aktiivisesti yhteistyöhankkeissa ja koulutusviennissä

EduCluster Finlandin kanssa sekä muissa yhteistyökohteissa (mm. Eritrea).

Toimintakulttuuri. Tiedekunta on dynaaminen ja proaktiivisesti yhteiskunnallisten muutosten tuottamiin

koulutus- ja hyvinvointihaasteisiin reagoiva osaamiskeskittymä. Toimintakulttuuria ilmentää yhteisöllisyys,

rohkeus innovatiivisiin kokeiluihin, haasteiden ottoon ja uudenlaisten verkostojen luontiin. Tiedekunta käyttää

monialaisuuttaan vahvuutena muodostamalla tieteenaloja ylittäviä tutkimusryhmiä ja kehittämällä

koulutuskokonaisuuksia ja - malleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

LIITE 1. Tutkimuksen kehittämisen strategia

KTL:n kanssa yhteinen tutkimusstrategia (ml. aikataulutetut toimenpiteet) laadittiin koulutuksesta vastaavan

varadekaanin johdolla kevään 2018 ulkoisen tutkimuksen auditoinnin esiin nostamien kehittämistarpeiden

pohjalta. Toteutumista monitoroi tiedekuntaneuvoston nimittämä tutkimuksen kehittämisryhmä (TUKE).

1. Kansainvälistyminen: vierailevien tutkijoiden rekrytointi (associate/full professors), liikkuvuuden lisääminen

ja kansainvälisenä tutkimusympäristönä vahvistuminen Tavoitteita: 1-2 vuosittaista vierailevaa tutkijaa,

yhteistyövierailujen lisääminen JYU:n ulkopuolelle, kansainvälisesti houkuttelevana yhteisönä

vahvistuminen

2. Tutkimusyhteistyö ja johtaminen. Tavoitteita: yhteisjulkaiseminen tukeminen ja julkaisemisen laadun ja

vaikutuksen (impact) lisääminen, kriittisen massan lisääminen keskeisiin avainteemoihin, johtamisen

vahvistaminen tukemaan tiimien rakentumista

3. Nuorten tutkijoiden aseman ja urakehityksen vahvistaminen. Tavoitteita: vahvistetaan tohtorikoulutettavien

urakehitystä ja varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet väitöstyön valmistumiseen tavoiteajassa,

edistetään juuri tohtoroituneiden ja tuoreiden post docien urakehitystä ja osallistumisen mahdollisuuksia.

4. Ulkoisen rahoituksen hakujen tukeminen. Tavoitteita: Lisätään EU rahoitusten määrää tiedekunnassa (ERC,

H2020, Horizon Europe, ETN, MSCA fellowships), valmistaudutaan seuraavaan

Huippututkimusyksikköhakuun

5. Avoin tiede ja infrastuktuurit. Tavoitteet: lisätään avointa julkaisemista 60%:sta 70%:iin, lisätään jaettuja

aineistoja ja infraa, hyödynnetään uusia teknologioita

Julkaisemisen tuki

● Lisätään JuFo-tasojen 2-3 julkaisujen määrää ja huolehditaan, että kaikki mahdolliset julkaisut

rinnakkaistallennetaan.

● Varmistetaan tutkimusajan optimaalinen sijoittuminen työsuunnittelulla.

● Tutkimuskausia ja liikkuvuutta mahdollistetaan (vuosittaiset haut).

● Tutkimustyön tuottavuutta seurataan ja tutkijoiden verkostoitumista vahvistetaan vuosittaisin

tapahtumin.

Kannustimet ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen

● yksiköt mahdollistavat tukea ulkoista rahoitusta saaneille hankkeille (konferenssit, verkostotapaamiset,

tutkimusprojektin jatkosuunnittelu, tutkimusavustajat) ja huomioivat vastuullisten johtajien

työpanoksen työsuunnitelmassa

● ulkoisen rahoituksen hakemisen tukiryhmien perustaminen (mentorointi, hakemusluonnosten ja

ideoiden kommentointi) ja hankekoordinaattorituen varmistaminen (henkilöstöä, joilla on

asiantuntemusta eri hakumuodoista).

● osallistumista EU:n arviointipaneeleihin ja kokemusten jakamiseen kannustetaan

Tutkimusinfra ja aineistojen jatkokäyttö.

● Aivotutkimuksen infraa kehitetään tiedekunnan ja yliopiston strategian, profiilin ja tutkimuskärkien

huipputasoisen tutkimuksen edellytysten parantamiseksi

● Ruusupuiston oppimislaboratorion ja psykologian prosessilaboratorion kiinteiden ja mobiililaitteiden

hyödyntämistä monitieteisesti vahvistetaan ja lisähankintoja tehdään strategisesti.

● Tutkimuslaboratorioihin liittyvän tutkimuksen tekninen, menetelmällinen ja konsultaatiotuki

varmistetaan rekrytointien kautta

● Tiedot infrasta pidetään ajan tasalla yliopiston web-sivuilla.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen.

● Tohtoriopiskelijat integroidaan tutkimusryhmiin ja -verkostoihin.

● Kansainvälistymistä tuetaan nimittämällä kansainvälisiä ohjaajia, järjestämällä workshopeja ja

kesäkouluja, tukemalla kongresseihin osallistumista ja liikkuvuutta

● Tuetaan tohtorikoulutuksen rahoitusmuotojen kautta artikkeliväitöskirjojen tekemistä ja järjestetään

tieteellisen kirjoittamisen kursseja ja mentorointia.

● Vahvistetaan tiedottamista tutkijanuran edistämisestä ja rekrytoinnista

● Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen yhteistyöhön: Psykonetin tohtorikoulutusverkosto ja FinEd-

tohtorikoulutusverkoston toimintaan

● 2020-2021 European Educational Research Assocationin (EERA) kansainvälinen kesäkoulu JYU

koordinoimana

Tutkimusmenetelmäosaaminen. Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) nimettiin vuonna 2017 yhdeksi

tiedekunnan strategisista hankkeista , jona se jatkoi 2018 ja 2019. Vuonna 2019 toiminta vakiinnutettiin osaksi

JYU:n Tutkijakoulua. IHME tuottaa vuosittain kursseja tohtorikoulutettaville esim. tutkimusetiikka, tieteen-

teoria, avoimen tieteen käytänteet, laadullisten menetelmien ja tilastomenetelmien kurssit (osa online -

kursseina) sekä vastaa TAYn kanssa säännöllisesti järjestettävästä Metodifestivaalista. IHME on osa yliopiston

tutkimusinfraa tarjoten erityiskursseja myös tutkijoille/ryhmille analyysien käyttöön (mm. MEG), post-doc -

vaiheen menetelmällistä tukea, vaativien menetelmien käytön ohjausta, menetelmien kehittämistä ja kansain-

välisiä tutkijaseminaareja. Rahoitus toiminnan uudistamiseen ja kehitykseen (esim. vierailevien luennoitsijoiden

käyttämiseen tarjonnan monipuolistamiseksi ja englanninkielisten kurssien osuus) on edelleen niukka.

Tiedekunnan tutkimusmenetelmäosaamista aivotutkimuksessa kehitetään mm. kehittämällä tohtorikoulutusta,

verkottumalla kansainvälisesti (mm. ETN hankkeiden kautta) ja kutsumalla vierailevia menetelmäosaajia/

tutkijoita yliopistollemme.

Tiedeviestintä, näkyvyys. Tiedekunta panostaa tutkimuksen ulkoisen viestinnän tehostamiseen (mm. internet-

sivut). Vahvistetaan ulkoista tiedottamista.

Tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2020

Tavoite Toimenpiteet

Julkaisutoiminta tehostuu. Lisätään kirjoittamisen ja huippulehdissä julkaisemisen koulutusta.

Tutkimusryhmät laativat julkaisusuunnitelmat ja seuraavat niiden

toteutumista. Työsuunnittelun keinoin tuetaan tutkimuskausien

mahdollistumista. Kannustetaan tutkijoita ja opettajia julkaisemiseen

JuFo-tasoilla 3 (niillä tutkimusalueilla, joilla näitä kanavia on tarjolla).

Rahoitushakujen suunnittelu on

pitkäjänteistä

Hankesuunnittelu tutkimusryhmä- ja tutkijatasolla otetaan

systemaattisesti ja kattavasti osaksi kehityskeskusteluja. Tuetaan

kansainvälisiä hankkeita kuten hakemuksien tekemistä joissa

kansainvälisiä kollaboraattoreita.

Vastataan tohtorikoulutuksen

tarpeeseen kognitiivisen

neurotieteen alueella.

Kognitiivisen neurotieteen tohtoriohjelman valmistelu keväällä 2020.

Tutkijoiden kansainvälinen

toiminta on vahvasti lisääntynyt

ja tiedekunta on

tutkimusyhteisönä tunnettu ja

vetovoimainen kumppani.

Uusia tutkimushankkeita rakennetaan kansainvälisten strategisesti

valittujen kumppaneiden kanssa. Kansainvälinen rekrytointi on

aktiivista, verkostoja ja tiedotuskanavia monipuolisesti hyödyntävää.

Tiedekunta vastaanottaa

aiempaa enemmän strategisesti

keskeisille alueille sijoittuvia

kansainvälisiä tutkijoita

vierailuihin ja työsuhteisiin.

Tiedekunta luo ohjelman Visiting professor/scholar -vierailujen

saamiseksi Jyväskylään.

LIITE 2. Koulutuksen vahvistaminen

Tiedekunta kirkastaa koulutustensa valtakunnallista profiilia JYU strategian mukaisesti. Tiedekunnassa

opetuksen kehittäminen perustuu tutkimukseen ja tutkiva ote on vahvana opinnoissa. Opetusta kehitetään

vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa ja opetussuunnitelmissa painottuu monitieteisyys ja monien

alojen asiantuntijuus sekä ilmiölähtöisyys. Opettajankoulutuksessa jatketaan koulutuksen kehittämistyötä

pilotoimalla ja ottamalla käyttöön uusia opettajien ja opettajayhteisöjen perus- ja täydennyskoulutusmalleja

sekä kehittämällä edelleen ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa. Psykologian laitos jatkaa opetusyhteistyötä

muiden psykologian laitosten (Psykonet) kanssa, kehittää teknologiaan perustuvia ratkaisuja tähän opetukseen

ja jatkaa ja kehittää täydennyskoulutuksena toteutettavaa psykoterapeuttikoulutusta psykoterapian opetus- ja

tutkimusklinikalla

Tiedekunnan koulutusstrategian kehittämislinjat

1. Tiedekunta muodostaa vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä arvostavan oppivan yhteisön, jossa hyödynnetään eri toimijoiden asiantuntijuuksia. Tiedekunnalle on leimallista innovatiivinen ja rohkeita kokeiluja salliva toimintakulttuuri.

2. Tiedekunnassa edistetään oppijalähtöisyyttä ja huomioidaan ja tuetaan erilaisia oppijoita monipuolistamalla oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintatapoja

3. Opetussuunnitelmissa integroidaan psykologian ja kasvatusalan opintokokonaisuuksia ja monialaisia opetuskokonaisuuksia kehitetään myös yhdessä muiden tiedekuntien kanssa. Lisäksi opetussuunnitelmissa otetaan huomioon opettajankoulutusfoorumin kehittämisohjelman linjauksia.

4. Tiedekunnassa rakennetaan lisääntyvästi kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteisiä opintokokonaisuuksia

5. Oppimisympäristöissä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, jotta mahdollistetaan ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu. Opiskelun joustavuuden ja ympärivuotisuuden lisäämisessä hyödynnetään myös avoimen yliopiston tarjontaa ja kehitetään sitä yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa

6. Perustutkinto- ja täydennyskoulutusta integroidaan ja lisätään opettajaksi opiskelevien ryhmien yhteistyötä 7. Student Life -toimintamallin avulla parannetaan opiskelun laatua ja sujuvuutta sekä tuetaan opiskelijoiden

hyvinvointia ja työelämätaitojen kehittymistä 8. Henkilöstön ohjausosaamista vahvistamalla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua ja työllistyvyyttä. Tavoitteet ja toimenpiteet koulutuksen kehittämiseksi 2020

Tavoite Toimenpiteet

Opintojen kansainvälisyyttä vahvistetaan kotikansainvälistymisen kautta.

Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön monikulttuurista osaamista ja vuorovaikutusta tiedekunnan kansainvälisyys-strategian mukaisesti. Osana kv-strategian toteutumista lisätään ops-rakenteita ja käytäntöjä, joiden seurauksena suomalaiset ja kv-opiskelijat opiskelevat yhdessä englanniksi samoilla kursseilla ja toteuttavat yhteisiä projekteja osana opintojaan.

Uusia pedagogisia käytäntöjä, jotka hyödyntävät digitalisaatiota, on vakiinnutettu.

Koulutuksen, ohjauksen ja tuen järjestäminen yhteisöllisesti opiskelijoille ja henkilöstölle pedagogisesti tuettujen ratkaisujen ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä.

Opetussuunnitelmiin on luotu joustavuutta, joka mahdollistaa monialaisten opintokokonaisuuksien toteutuksen.

Psykologian ja kasvatustieteiden tutkinto-opiskelijoille suunnitellaan ja toteutetaan yhteisiä monialaisia opintokoko-naisuuksia (mm. lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä) yhteistyössä tiedekunnan sisällä ja toisten tiedekuntien kanssa

Yhteiskuntasuhteet ovat vahvistuneet koulutuksessa.

Yhteistyösopimukset kartoitetaan ja niitä tiivistetään (EduFutura ja Gradia). Vahvistetaan koulutuksen työelämärelevanssia (esim. seminaarit, joissa alumneja). Seurataan valmistuneiden työllistymistä, sijoittumista työelämään ja reagoidaan sijoittumisseuranta-kyselyn palautetietoon

Tutkielmaopintojen kehittämisen jatkaminen

Edistetään pro gradu -tutkielmien arvioinnin yhtenäistämistä.

Ruusupuisto-konseptia hyödyn-netään opetuksen toteutuksessa.

Yhteistyötä Avoimen yliopiston kanssa tiivistetään.

Liite 3. Kansainvälistyminen

Tiedekunta hyödyntää tutkimustaan ja opetustaan toiminnassaan globaalina vaikuttajana, jota ohjaavat YK:n

kestävän kehityksen (SDG) tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua.

Tiedekunta panostaa kansainväliseen yhteistyöhön (mm. ITN tutkijakouluohjelmat), kansainvälisten

vierailijoiden kausiin, tutkijarahoituksiin (ERC) ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (Horizon 2020 ja Horizon

Europe). Kansainväliset opiskelijat ja tutkijat ovat yhteisön voimavara. Opiskelijoiden ja henkilöstön

kansainvälisiä valmiuksia, vahvaa vuorovaikutusosaamista, kulttuuritietoisuutta, kielitaitoa sekä vastuunkantoa

omasta ja muiden hyvinvoinnista, ml. globaali ja eettinen vastuullisuus kehitetään. Näitä hyödynnetään vaihto-

ohjelmissa, koulutusyhteistyöhankkeissa ja kotikansainvälistymisessä. Tiedekunnan edustajat toimivat

aktiivisesti koulutusyhteistyössä EduCluster Finlandin kanssa sekä muissa yhteistyökohteissa (mm. Eritrea).

Globalisaation, väestön liikkumisen, maahanmuuton, pakolaisuuden lisääntymisen vaikutukset, ympäristöön

liittyvät maailmanlaajuiset uhat, globaalin vastuun ja kestävän kehityksen kysymykset koskettavat kaikkia

koulutuksiamme. On välttämätöntä, että tiedekuntamme kouluttamilla asiantuntijoilla on ajantasaista

osaamista (mm. kulttuuritietoisuustaidot, moninaisuustaidot, monikielinen yhteistyö) sekä mahdollisuuksia

koulutus- ja muissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Kansainvälisyyden tavoitetila. Tiedekunta on vahva ja tunnustettu toimija kansainvälisessä

koulutusyhteistyössä (mm. EduCluster Finlandin kanssa) sekä haluttu kumppani ja aloitteentekijä

kansainvälisissä tutkimushankkeissa (ITN tutkijakouluohjelmat, Horizon). Opiskelijoiden ja henkilöstön

kansainväliset valmiudet, kulttuuritietoisuus ja globaalin vastuun kysymyksiin liittyvä aktiivisuus ovat

lisääntyneet, tiedekunnan edustajat toimivat entistä aktiivisemmin yhteistyöhankkeissa ja tiedekunnan

kansainvälistymisen strategia ohjaa tavoitteellista kansainvälistymistä ja siihen liittyviä toimenpiteitä.

Toimenpiteet. Tiedekunnassa on globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen asiantuntijuutta sekä

asiantuntijuutta mm. ohjausalan Specima-koulutuksesta, kotouttamiskoulutuksesta, yhteistyöstä

vastaanottokeskusten kanssa ja maahanmuuttajien integroitumisen tukemisesta, joita hyödynnetään entistä

vahvemmin koulutuksen kehittämisessä. Globaalien kysymysten osalta jatketaan mm. Eritreassa ELFA2

koulutusyhteistyöhanketta ja väitöskirjaprojekteja, Southern African-Nordic Centre (SANORD) yhteistyötä sekä

vuosittaisia Sustainable Development Goals (SDG) seminaareja. Tiedekunnan tutkijat osallistuvat Capacity

building Erasmus+ hankkeisiin yhteistyössä eurooppalaisten yliopistojen kanssa ja 2019 alkaen Mainzin

yliopiston koordinoimaan ForThem -konsortioon (Fostering Outreach within European Regions, Transnational

Higher Education and Mobility). Opetussuunnitelmatyön yksi keskeinen teema on opiskelijoiden

kansainvälisyysosaamisen vahvistaminen ja teeman näkyvyys uusissa opetussuunnitelmissa.

Tiedekunnan kansainvälisyysstrategia (vahvistettu tiedekuntaneuvostossa 20.9.2019).

TAVOITE 1. Kansainvälistynyt tutkimustoiminta

1.1 Kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen

- Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö tutkimuskohteena - Tutkimusyhteistyö muiden suomalaisten toimijoiden kanssa - Tehdään hakuja yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä haetaan kansainvälistä rahoitusta tohtorikoulutukseen (esim. Marie Curie-Sokolowskaja) - Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistä verkostoitumista (mm. kohdennettu rahoitus kansainvälisiin konferensseihin osallistumiseksi ja yhteisjulkaisujen valmisteluun)

1.2 Kansainvälisten tutkimusvierailuiden ja kumppanuuksien edistäminen

- Tiedekunnalla on vuosittain sekä visiting scholar että mobility –haku. - Kansainvälisten kumppanuuksien pitkäjänteinen kehittäminen, yhteistyön sisällöllinen laajentaminen (vierailuista ja vaihdoista kohti tutkimusyhteistyötä) - Tutkijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin

TAVOITE 2. Kansainvälinen kompetenssi

2.1 Opetuksen järjestäminen

- Globaalit kasvatuksen teemat otetaan opetuksessa huomioon. Opetuksen kehittämiseen suunnataan rahoitusta erityisesti ottaen huomioon KV-tarjonta - Vieraskielisen, erityisesti englanninkielisen opetuksen määrää lisätään opintojen kaikissa vaiheissa ja sitoutetaan suomenkielisten ohjelmien opiskelijoita osallistumaan - osa pakollisista opintojaksoista tarjotaan englanniksi huomioiden myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus osallistua niihin. Vieraskielisiä opintojaksoja toteutetaan yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa.

2.2 Kompetenssien kehittyminen

- Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistymistä ja kansainvälistä verkostoitumista (mm. työkierto, kehityskeskustelut - Opiskelijoiden ulkomaan vaihdot ja harjoittelut sekä kotikansainvälistyminen: jokaisella on joustavia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen (mm. integrointi harjoitteluihin ja opinnäytteisiin) - koulutusyhteistyö kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa (työelämätaitojen kehittäminen)

2.3 Kansainvälinen rekrytointi ja integrointi vahvistuu

- Lisätään työyhteisömme näkyvyyttä kansainvälisillä työmarkkinoilla. - Lisätään kansainvälisiä hakuja tehtävissä, joissa se ei ole vielä käytäntönä. - Kaikki tiedekunnan viestintä on kaksikielistä. - Varmistetaan järjestelmien toimivuus yhdessä digipalveluiden kanssa. - Huolehditaan markkinoinnista ja sen suunnittelusta tiedekuntatasolla: vuosikello

TAVOITE 3. Hyvinvoiva, osallisuutta tukeva, vaikuttava kansainvälinen yhteisö

3.1 Hyvinvoiva yhteisö - Varioidaan työskentelytapoja ja sisällytetään ne opintojaksokuvauksiin: Modes of study –ohjeistuksen laatiminen - Sitoutetaan koko henkilökunta ohjaukseen (Student Life, MoVi, YTHS sekä opintohallintohenkilöstön tuki): Luodaan rakenne ohjauskeskusteluihin

3.2 Osallistuminen - Kehitetään koko tiedekunnan moninaisuusosaamista. - Huolehditaan, että tarpeellinen tieto on saatavissa myös englanniksi (mm. opasteet ja ohjeistus) - Kehitetään henkilöstön perehdyttämiskäytänteitä.

3.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

- Tehdään näkyväksi tiedekunnan kansainvälistä toimintaa (SDG-seminaari, hankkeet, EduCluster-yhteistyö, verkostot, alumnityö) - Toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä koulutusyhteistyössä (mm. Opetushallituksen, Ulkoministeriön ja EduClusterin kanssa) - Järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä kesäkouluja (mm. EERA 2020-21) - Toimitaan globaalina vaikuttajana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Developmental Goals) edistämisessä sekä SANORD ja UNIFI yhteistyössä - Kehitetään tiedekunnan kv-toiminnan näkyvyyttä eri viestintäkanavien kautta viestintäsuunnitelman mukaisesti