KERAVAN KAUPUNKI KAAVATUNNUS KAAVAN NIMI PVM MITTAKAAVA LAATIJA/PIIRTÄJÄ AO / HL 1179 1176 1174 1167 1168 1177 1166 1170 1171 1172 1164 1175 1169 1163 1165 1173 159 170 176 162 182 588 35 5921 2 4 5 8 548 19 4 2 18 9 6 10 12 1 16 4 59 13 15 17 1 8 29 7 2 21 12 23 21 15 24 12 26 2 5 31 1 8 9 42 8 10 26 3 3 2 13 6 14 167 172 19 574 556 558 11 18 550 9 8 3 14 10 14 12 20 23 58 8 14 16 16 18 15 17 6 3 301 1 19 10 11 10 12 13 29 1 20 40 7 3 25 7 23 21 20 7 3 155 10 171 168 67 184 584 554 10 21 7 5 10 1 76 16 15 18 74 12 7 5 3 3 21 19 22 10 2 12 15 18 5 31 3 6 5 12 18 24 4 48 28 3 35 6 36 4 44 78 2 3 8 58 14 7 7 178 582 51 568 594 22 11 6 16 6 10 20a 1 8 12 4 23 25 9 18 13 6 7 3 16 7 1 30 2 23 22 25 27 17 10 3 19 9 37 32 5 9 6 22 14 15 96 3 161 153 101 50 180 570 3 552 10 7 7 7 8 6 13 11 17 1 11 26 9 13 7 17 6 1 5 20 28 17 13 9 62 4 14 5 6 11 13 30 39 38 5 4 6 41 1 2 4 18 2 5 15 13 6 21 20 166 164 592 12 53 4 3 9 25 11 14 4 18 22 2 2 7 20 4 11 11 28 5 9 11 25 11 10 13 6 36 16 2 8 33 7 11 64 50 6 76 8 24 3 5 19 6 9 10 16 43 27 12 8 8 12 163 174 580 1 52 9 14 6 6 2 5 20 11 24 11 14 4 8 29 3 4 8 9 22 3 26 4 12 2 1 68 1 63 74 4 5 157 165 169 173 p576 13 75 8 1 15 2 3 5 4 5 17 9 7 2 4 19 8 13 15 5 17 19 21 2 5 9 3 6 1 10 1 16 17 18 27 7 5 7 34 46 48 1 27 17 52 9:16 2:635 2:638 9:21 3:66 2:618 2:618 9:37 9:18 9:36 2:637 2:643 3:13 3:64 3:92 9:20 9:16 9:37 3:65 5 2 4 8 1 1 7 4 4 6 7 2 5 3 9 4 1 2 3 1 3 1 3 6 2 1 2 2 1 5 4 7 3 1 3 1 2 3 3 5 5 2 6 1 2 4 6 6 4 6 3 1 2 1 2 1 1 3 1 2 4 8 2 5 1 5 4 3 2 2 3 4 1 3 2 4 7 2-1 895:2:2 895:2:7 85076 85074 85210 85120 Kp 566 85035 85037 85239 85034 85049 81019 85102 85098 85105 85036 85106 85052 Kp 530 Kp 527 85051 85048 Kp 568 85227 81017 1005 84004 81018 Kp 524 81014 81016 81013 85075 85209 kr kh Pmo kr ak ak tr var at var var ar at var at ar ak kr ak kr var kt Allas Allas Ras Ras Ras Ras Ras 10m Ras 4m Ras Ras 10m Ras Ras Ras Ras10m K43474 128 51 108 103 301 105 1103 128 Y2001-11594 Y2001-25868 51 110kV 110kV 110kV 110kV 110kV Hakkuutie Huhtakuja Raiviokuja Kaskelantie Lahdentie Kirveskj. Kaskelantie Hakkuutie Lahdentie Vesurikuja Kaskelantie Päivöläntie Metsurinkuja Tukkipolku Kirvesp. Kassarakj. Kirveskuja Hirsipolku Vesurip. Pölkkypolku 5-1167-1-V1 5-1168-4-V1 52 57 52 44 54 47 56 61 52 53 57 49 49 61 58 53 56 62 61 53 52 53 44 54 53 51 47 52 58 49 48 49 52 59 54 51 53 54 49 52 61 46 53 52 48 49 49 43 52 48 46 56 46 46 42 41 53 53 49 51 51 54 51 52 51 53 39 43 39 56 51 49 61 54 54 47 49 49 48 53 57 46 58 59 56 53 52 61 52 59 47 48 51 43 48 48 48 44 56 47 58 52 51 41 52 49 53 54 41 49 51 54 53 56 59 63 59 51 57 54 53 39 41 51 62 51 49 48 58 57 51 57 59 52 53 56 53 59 58 4 48 47 46 59 43 49 51 54 49 41 57 39 62 54 64 53 47 46 38 46 51 52 56 52 51 38 44 37 52 49 51 54 58 59 56 42 53 38 51 59 49 51 54 52 56 57 58 53 57 54 53 46 54 48 48 44 41 47 46 46 47 46 49 59 56 44 49 49 46 54 54 56 51 53 47 44 46 37 48 59 56 54 54 61 61 53 58 52 48 41 49 42 48 52 46 52 53 61 57 52 46 53 56 46 48 53 51 54 59 58 53 54 49 54 59 54 52 57 44 42 58 53 47 46 42 46 53 54 51 64 58 48 39 48 48 54 43 46 47 42 36 52 54 56 52 51 59 61 62 53 63 58 56 59 54 43 52 46 51 44 43 47 43 56 54 47 57 56 47 57 48 54 56 47 51 53 54 59 58 56 51 58 54 47 44 49 49 44 44 47 48 42 41 42 66 57 49 39 38 46 54 53 54 51 51 38 38 52 48 62 58 63 62 61 57 51 53 52 53 48 46 53 53 61 56 54 59 58 56 57 57 54 57 56 57 53 59 57 48 46 46 56 53 42 49 42 61 64 49 62 43 47 38 48 48 51 52 42 37 53 58 57 62 57 52 52 52 54 48 52 58 47 58 54 46 53 52 51 52 52 51 56 49 51 49 51 49 52 43 43 49 47 51 51 44 43 42 4 63 67 52 47 48 41 41 45.8 48.2 46.2 49.4 48.9 54.9 51.8 53.2 40.7 52.5 52.0 52.9 55.1 53.5 60.9 56.6 63.1 64.9 48.8 62.2 60.7 48.6 43.5 41.1 66.3 47.1 41.8 46.6 48.0 51.2 55.2 54.7 43.4 54.0 54.5 51.9 54.3 54.6 54.0 63.0 53.3 57.9 52.2 45.6 46.7 50.0 40.3 52.6 39.8 48.6 48.2 55.5 49.6 50.9 48.5 50.0 52.5 48.2 51.7 54.1 54.2 54.4 54.9 49.1 48.9 60.9 63.4 51.2 54.2 54.5 44.5 47.8 40.2 40.5 45.5 47.5 47.9 52.8 52.3 48.7 54.5 53.8 49.5 34.7 36.3 53.3 50.5 51.8 55.1 52.0 43.3 44.2 41.1 40.3 46.9 48.6 48.5 48.4 51.3 54.2 54.0 55.8 43.2 41.4 38.7 36.5 54.4 47.4 50.7 51.6 52.2 54.1 54.9 51.2 58.6 55.3 48.0 40.1 49.0 48.4 48.4 49.0 50.5 46.1 54.4 55.5 50.5 54.4 54.4 54.3 57.1 54.5 49.3 65.3 61.4 65.5 41.1 40.6 40.1 40.0 47.8 47.9 47.9 48.4 1 45.8 48.4 49.9 49.6 51.4 51.3 49.5 47.5 55.2 54.5 55.3 53.0 62.6 49.8 53.3 52.0 53.7 54.3 53.5 49.7 53.0 54.4 51.0 42.3 66.1 45.4 49.5 54.0 50.3 49.0 50.6 50.7 53.1 44.6 48.2 44.0 46.9 53.2 54.7 54.5 57.0 54.5 54.0 51.6 50.9 49.4 51.0 41.4 40.3 40.3 40.0 42.7 100 30 40 0 10 20 50 II II e =0.20 e =0.20 e =0.25 LAMPIPUISTO e =0.30 HAUKKAVUORENPUISTO HUHTAKALLIO II II e =0.25 e =0.25 II e =0.25 II e =0.25 HAUKKAMÄENPUISTO e =0.35 II II e =0.25 NUOLIHAUKANPUISTO e =0.30 e =0.30 HAUKKAVUORENRINNE KANAHAUKANKUJA HAUKKAVUORENRINNE HAUKANKUJA HAUKKAVUORENTIE HAUKKAVUORENTIE KASKELANTIE KASKELANTIE pp/t e =0.30 e =0.40 e =0.40 II II II e =0.40 e =0.30 e =0.30 VARPUSHAUKANKUJA VARPUSHAUKANRAITTI NUOLIHAUKANRAITTI NUOLIHAUKANRAITTI HAUKKAVUORENRINNE 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t HAUKKAVUORENTIE II nä-3 KASKELANTIE HAUKKAVUORENTIE SKOGSTERINRAITTI pp/t t t t HAUKAN- RAITTI II II 35 dB 35 dB II II t II II e =0.25 a/t a/t a/t luo-1 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 ma-LR ma-LR pp pp pp 2/3r II 2/3r II 2/3r II HAUK II 2/3r II e =0.25 II t a/t ma-LR 35 dB luo-1 i-52 hule-3 pp pp/t pp nä-3 i-52 2020 2021 2022 2029 1175 1176 2024 2025 2026 2023 2027 2031 2028 2035 2036 2030 2033 2034 2032 2020 8 KASKELA 8 KAS EV-2 VL AO-53 AO-40 AO-40 VL LP-5 ET AR-24 AR-24 AO-82 AO-82 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-85 AO-85 AO-85 AO-84 AO-84 AO-84 AO-84 VL-8 VL-9 VL-9 VL-10 VL-10 VL-10 VL AR-24 AO-82 AO-83 AO-84 AO-85 VL VL-8 LP-5 ET VL-9 VL-10 Tasokoordinaatisto Korkeusjärjestelmä ETRS-GK25 N-2000 KERAVA, KAUPUNGINOSA 8. KASKELA I ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA 8. KASKELAN KAUPUNGINOSAN 401 ALIKERAVAN KYLÄN TILALLE 9:37 JA OSAAN TILAA 9:16 JA YLEISTÄ TIETÄ 895:2:6 SEKÄ OSAAN 404 ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT 8. KASKELAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2020-2036 SEKÄ VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUETTA. KASKELA I 2261 Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Vireilletulo Osallisten kuuleminen MRL 62§, MRA 30§ (OAS) Kaupunkikehitysjaosto (luonnos) Nähtävilläolo MRA 30§ (luonnos) Kaupunkikehitysjaosto (ehdotus) 26.4.2012 30.5.2012 31.5.-6.7.2012 7.5.2012 13.6.2013 24.6.-23.8.2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Nähtävilläolo MRL 65§, MRA 27§ (ehdotus) Kaupunkikehitysjaosto YLIKERAVAN KYLÄN TILOJA 2:626 JA 2:638 JA YLEISTÄ TIETÄ 895:2:6. 31.10.2013 11.11.-11.12.2013 TONTTIJAKO Kaava-alueen korttelialueille on laadittava sitova tonttijako. 13.2.2014 24.2.2014 10.3.2014 10.3.2014 / § 30 Kartta täyttää asemakaavan pohjakartalle säädetyt vaatimukset. Asemakaava siihen liittyvine selostuksineen on kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukainen. Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöpäällikkö Anitta Ojanen, kaava-arkkitehti Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Anne Mäkinen, kaupunginsihteeri 6.2.2014 1:1000 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Yksittäinen asuinrakennus saa olla enintään 300 kem2 suuruinen. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 10 m2 / asunto. Sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa talousrakennuksia enintään 30 %. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 60 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 40 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Julkisivuväreinä tulee käyttää tummia sävyjä. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa pääosin päärakennuksen ilmettä kattomuodon ja -värin sekä julkisivujen värin osalta. Katemateriaalina voidaan käyttää myös kolmiorimahuopaa. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Yli 50 m2 suuruiset talousrakennukset saa rakentaa kaksikerroksisina, jolloin julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 %. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 8 m2 / asunto. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 30 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 25 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, - materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille tulee rakentaa asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2 / asunto. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 30 kem2 suuruinen. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, - materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue. Virkistysalueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä tulee huomioida, että alue on puustoltaan riittävän tiheä ja monikerroksellinen suojaamaan ympäristöä melulta ja pölyltä. Alueelle voidaan sijoittaa harrastus- ja ulkoilukäyttöä palvelevia reittejä ja rakennelmia niin, että alueella olevia luonnonmukaisia vesien viivytysaltaita ja valumareittejä ei tarpeettomasti muuteta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen maanalainen rautatiealue. Alueella tulee välttää maalämpökaivojen, porakaivojen ja muiden maanalaisten pystykuilujen rakentamista. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden sekä venttiileiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB(A). Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä säilytettävä alueen osa, suo. Suon luonnontilainen ja mäntyvaltainen rantapuusto tulee säilyttää. Istutettava alueen osa. Istutettava alueen osa, joka tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassaoleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Ohjeellinen hulevesien viivyttämiselle varattu alueen osa. Alueelle tulee rakentaa allas, viherpainanne tai suodatin viivyttämään hulevesien kulkeutumista valuma-alueella. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei estä haitallisesti veden virtausta. Alue tulee rakentaa esteettisesti korkealuokkaiseksi osaksi lähivirkistysaluetta. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen jalankulkureitti. Alueen osa, jolla istutus tai muu näkemäeste saa olla enintään 60 cm liittymän liikenneväylien korkeuksien yläpuolella. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Keravalla 6. päivänä helmikuuta 2014 Lähivirkistysalue. Taajamametsä, jonka puusto ja aluskasvillisuus ylläpidetään luonnonmukaisena. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei haitallisesti estä veden virtausta, kun aluetta käytetään hulevesien viivyttämiseen. Lähivirkistysalue. Taajamametsä, jonka puusto ja aluskasvillisuus ylläpidetään luonnonmukaisena. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei haitallisesti estä veden virtausta, kun aluetta käytetään hulevesien viivyttämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa harrastus- ja ulkoilukäyttöä palvelevia reittejä ja rakennelmia niin, että alueella olevia luonnonmukaisia vesien valumareittejä ei tarpeettomasti muuteta. Alueen tulee olla pääväylän (Kaskelantie) puolella puustoltaan riittävän tiheä ja monikerroksellinen suojaamaan ympäristöä melulta ja pölyltä. Yleinen pysäköintialue, jolle voidaan sijoittaa julkista jätehuoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille ajo on sallittu. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 10 m2 / asunto. Sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia yhteensä enintään 50 kem2. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 40 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 30 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa tai punainen. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään pääosin kaksikerroksinen. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa pääosin päärakennuksen ilmettä kattomuodon, -materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Katemateriaalina voidaan käyttää myös kolmiorimahuopaa. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon tontin 350 m2 pinta-alaa kohden. Yksittäisessä asuinrakennuksessa saa olla enintään kolme asuntoa. Tontille tulee rakentaa asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2 / asunto. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate. Katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Julkisivuväreinä tulee käyttää punamullan ja keltamullan sävyjä. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kaksikerroksinen ja Kaskelantien puoleisen julkisivun korkeuden tulee olla vähintään 6,5 metriä. Asuntopihoihin tulee rakentaa aita. Rinteen pengerrys voi muodostaa osan aidasta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, -materiaalin ja -värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta, ja kiviaineinen aita voi olla osa julkisivua. Leikki- ja oleskelualuetta on varattava vähintään 10 m2/asunto. Alueet tulee ympäröidä suojaistutuksin. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto, ja ne tulee erottaa muista piha-alueista suojaistutuksin. Asuntoihin tulee olla autopaikoista erotettu suora turvallinen yhteys katu- tai leikki- ja oleskelualueelta. Tontin saa aidata alueen pääväylän (Kaskelantie) puolella kiviaineisin enintään 1 metrin korkuisin aidoin, joita ei saa kuitenkaan rakentaa maanalaisten johtojen päälle. Kiviaineksen tulee olla tumman harmaata luonnonkiveä tai vastaavaa materiaalia. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia, ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. 8 KASKELA 8 KAS 2020 2021 2022 2029 1175 1176 2024 2025 2026 2023 2027 2031 2028 2035 2036 2030 2033 2034 2032 2020 II II e =0.20 e =0.20 e =0.25 LAMPIPUISTO e =0.30 HAUKKAVUORENPUISTO HUHTAKALLIO II II e =0.25 e =0.25 II e =0.25 II e =0.25 HAUKKAMÄENPUISTO e =0.35 II II e =0.25 NUOLIHAUKANPUISTO e =0.30 e =0.30 HAUKKAVUORENRINNE KANAHAUKANKUJA HAUKKAVUORENRINNE HAUKANKUJA HAUKKAVUORENTIE HAUKKAVUORENTIE KASKELANTIE KASKELANTIE pp/t e =0.30 e =0.40 e =0.40 II II II e =0.40 e =0.30 e =0.30 VARPUSHAUKANKUJA VARPUSHAUKANRAITTI NUOLIHAUKANRAITTI NUOLIHAUKANRAITTI HAUKKAVUORENRINNE 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB 35 dB t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t t HAUKKAVUORENTIE II nä-3 KASKELANTIE HAUKKAVUORENTIE SKOGSTERINRAITTI pp/t t t t HAUKAN- RAITTI II II 35 dB 35 dB II II t II II e =0.25 a/t a/t a/t luo-1 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 i-52 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 hule-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 nä-3 ma-LR ma-LR pp pp pp 2/3r II 2/3r II 2/3r II HAUK II 2/3r II e =0.25 II t a/t ma-LR 35 dB luo-1 i-52 hule-3 pp pp/t pp nä-3 i-52 100 30 40 0 10 20 50 EV-2 VL AO-53 AO-40 AO-40 VL LP-5 ET AR-24 AR-24 AO-82 AO-82 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-83 AO-85 AO-85 AO-85 AO-84 AO-84 AO-84 AO-84 VL-8 VL-9 VL-9 VL-10 VL-10 VL-10 VL AR-24 AO-82 AO-83 AO-84 AO-85 VL VL-8 LP-5 ET VL-9 VL-10 KERAVA, KAUPUNGINOSA 8. KASKELA I ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA 8. KASKELAN KAUPUNGINOSAN 401 ALIKERAVAN KYLÄN TILALLE 9:37 JA OSAAN TILAA 9:16 JA YLEISTÄ TIETÄ 895:2:6 SEKÄ OSAAN 404 ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT 8. KASKELAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2020-2036 SEKÄ VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUETTA. KASKELA I 2261 Kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus Vireilletulo Osallisten kuuleminen MRL 62§, MRA 30§ (OAS) Kaupunkikehitysjaosto (luonnos) Nähtävilläolo MRA 30§ (luonnos) Kaupunkikehitysjaosto (ehdotus) 26.4.2012 30.5.2012 31.5.-6.7.2012 7.5.2012 13.6.2013 24.6.-23.8.2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Nähtävilläolo MRL 65§, MRA 27§ (ehdotus) Kaupunkikehitysjaosto YLIKERAVAN KYLÄN TILOJA 2:626 JA 2:638 JA YLEISTÄ TIETÄ 895:2:6. 31.10.2013 11.11.-11.12.2013 TONTTIJAKO Kaava-alueen korttelialueille on laadittava sitova tonttijako. 13.2.2014 24.2.2014 10.3.2014 10.3.2014 / § 30 Kartta täyttää asemakaavan pohjakartalle säädetyt vaatimukset. Asemakaava siihen liittyvine selostuksineen on kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukainen. Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöpäällikkö Anitta Ojanen, kaava-arkkitehti Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Anne Mäkinen, kaupunginsihteeri 6.2.2014 1:1000 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Yksittäinen asuinrakennus saa olla enintään 300 kem2 suuruinen. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 10 m2 / asunto. Sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa talousrakennuksia enintään 30 %. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 60 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 40 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Julkisivuväreinä tulee käyttää tummia sävyjä. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa pääosin päärakennuksen ilmettä kattomuodon ja -värin sekä julkisivujen värin osalta. Katemateriaalina voidaan käyttää myös kolmiorimahuopaa. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Yli 50 m2 suuruiset talousrakennukset saa rakentaa kaksikerroksisina, jolloin julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 %. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 8 m2 / asunto. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 30 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 25 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, - materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille tulee rakentaa asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2 / asunto. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 30 kem2 suuruinen. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, - materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue. Virkistysalueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä tulee huomioida, että alue on puustoltaan riittävän tiheä ja monikerroksellinen suojaamaan ympäristöä melulta ja pölyltä. Alueelle voidaan sijoittaa harrastus- ja ulkoilukäyttöä palvelevia reittejä ja rakennelmia niin, että alueella olevia luonnonmukaisia vesien viivytysaltaita ja valumareittejä ei tarpeettomasti muuteta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen maanalainen rautatiealue. Alueella tulee välttää maalämpökaivojen, porakaivojen ja muiden maanalaisten pystykuilujen rakentamista. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden sekä venttiileiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB(A). Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä säilytettävä alueen osa, suo. Suon luonnontilainen ja mäntyvaltainen rantapuusto tulee säilyttää. Istutettava alueen osa. Istutettava alueen osa, joka tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassaoleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Ohjeellinen hulevesien viivyttämiselle varattu alueen osa. Alueelle tulee rakentaa allas, viherpainanne tai suodatin viivyttämään hulevesien kulkeutumista valuma-alueella. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei estä haitallisesti veden virtausta. Alue tulee rakentaa esteettisesti korkealuokkaiseksi osaksi lähivirkistysaluetta. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen jalankulkureitti. Alueen osa, jolla istutus tai muu näkemäeste saa olla enintään 60 cm liittymän liikenneväylien korkeuksien yläpuolella. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Keravalla 6. päivänä helmikuuta 2014 Lähivirkistysalue. Taajamametsä, jonka puusto ja aluskasvillisuus ylläpidetään luonnonmukaisena. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei haitallisesti estä veden virtausta, kun aluetta käytetään hulevesien viivyttämiseen. Lähivirkistysalue. Taajamametsä, jonka puusto ja aluskasvillisuus ylläpidetään luonnonmukaisena. Aluetta tulee hoitaa niin, että alueella oleva kasvillisuus ei haitallisesti estä veden virtausta, kun aluetta käytetään hulevesien viivyttämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa harrastus- ja ulkoilukäyttöä palvelevia reittejä ja rakennelmia niin, että alueella olevia luonnonmukaisia vesien valumareittejä ei tarpeettomasti muuteta. Alueen tulee olla pääväylän (Kaskelantie) puolella puustoltaan riittävän tiheä ja monikerroksellinen suojaamaan ympäristöä melulta ja pölyltä. Yleinen pysäköintialue, jolle voidaan sijoittaa julkista jätehuoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille ajo on sallittu. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Asunnon ulkopuolisia varastotiloja tulee rakentaa vähintään 10 m2 / asunto. Sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia yhteensä enintään 50 kem2. Yksittäinen talousrakennus saa olla enintään 40 kem2 suuruinen. Rakennuksiin saa sijoittaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja enintään 30 % sallitusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate tai tiili. Lisäksi loivassa katossa voidaan käyttää viherkattoa, muutoin katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa tai punainen. Kussakin korttelissa tulee käyttää yhtä kattomateriaalia ja -väriä sekä pääasiallista kattokaltevuutta. Julkisivuväreissä tulee käyttää sävyasteikoltaan punamullan ja keltamullan sävyjä vastaavaa tummuutta. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään pääosin kaksikerroksinen. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa pääosin päärakennuksen ilmettä kattomuodon, -materiaalin ja värin sekä julkisivujen värin osalta. Katemateriaalina voidaan käyttää myös kolmiorimahuopaa. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Tonteilla, joiden tehokkuus e on isompi kuin 0,25, suositellaan viherkattojen käyttöä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon tontin 350 m2 pinta-alaa kohden. Yksittäisessä asuinrakennuksessa saa olla enintään kolme asuntoa. Tontille tulee rakentaa asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään 8 m2 / asunto. Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto ja materiaalina saumapeltikate. Katon tulee olla väriltään musta tai grafiitin harmaa. Julkisivuväreinä tulee käyttää punamullan ja keltamullan sävyjä. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta, rappausta tai slammausta. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kaksikerroksinen ja Kaskelantien puoleisen julkisivun korkeuden tulee olla vähintään 6,5 metriä. Asuntopihoihin tulee rakentaa aita. Rinteen pengerrys voi muodostaa osan aidasta. Autokatosten, varastojen ja muiden talousrakennusten tulee olla enintään yksikerroksisia ja noudattaa päärakennuksen ilmettä kattomuodon, -materiaalin ja -värin sekä julkisivujen värin osalta. Julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta tai slammausta, ja kiviaineinen aita voi olla osa julkisivua. Leikki- ja oleskelualuetta on varattava vähintään 10 m2/asunto. Alueet tulee ympäröidä suojaistutuksin. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa / asunto, ja ne tulee erottaa muista piha-alueista suojaistutuksin. Asuntoihin tulee olla autopaikoista erotettu suora turvallinen yhteys katu- tai leikki- ja oleskelualueelta. Tontin saa aidata alueen pääväylän (Kaskelantie) puolella kiviaineisin enintään 1 metrin korkuisin aidoin, joita ei saa kuitenkaan rakentaa maanalaisten johtojen päälle. Kiviaineksen tulee olla tumman harmaata luonnonkiveä tai vastaavaa materiaalia. Asuinrakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä lukuunottamatta lähivirkistysalueeseen rajoittuvia tontteja. Kaavamerkinnöin voidaan sallia pienempi etäisyys, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontin rajaan kiinni, jolloin noudatetaan voimassaolevia paloturvallisuusmääräyksiä. Asuinrakennuksiin ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta. Rakentamattomat alueet tulee pitää kasvullisena huolitellussa kunnossa olemassa oleva puusto mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Tonttien rajalla tulee ylläpitää kasvullista noin 3 metrin levyistä istutusvyöhykettä. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä tontilla. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tontin pinta-alasta 1/3 olla vettä läpäisevää materiaalia, ja tontille tulee istuttaa pensaita ja puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta tontilla ja lumien läjityspaikka. Hulevesien viivyttämisessä noudatetaan kaupungin ohjeita. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, ne on johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon. Tonttien rajoille suositellaan avo-ojia ja pihoille kasvipeitteisiä painanteita. Tonteille voidaan muodostaa myös yhteisiä hulevesijärjestelmiä. Pihajärjestelyin, rakennuksin, rakentein ja aidoin tulee huolehtia siitä, että leikki- ja oleskelualueilla liikennemelu ei ylitä 55dBA. KERAVAN KAUPUNKI KAAVATUNNUS KAAVAN NIMI PVM MITTAKAAVA LAATIJA/PIIRTÄJÄ AO / HL