-
86 GEOLOGI 66 (2014)
Geologian alanväitöksiä lukuvuodelta2013–2014
Suomessa. Suupohjan alue on jo ennestään tun-nettu
monimuotoisesta maaperägeologiastaan ja so-veltuu siksi muinaisten
jäätiköitymisvaiheiden janiiden välisten lämpimämpien
ilmastovaiheidentutkimuksiin. Tutkimuksissa hyödynnettiin
kaira-uksia, koekaivantoja, maaleikkaushavaintoja, seis-misiä ja
maatutkaluotauksia, mikrofossiilitutki-muksia sekä
OSL-ajoituksia.
Sedimentaatioyksiköitä/-yksikköseuraantojanimettiin
muodollisilla litostratigrafisilla termeil-lä. Tutkituista
kerrostumista erotettiin kolmenlai-sia kerrostumatyyppejä. Näitä
ovat laajat ja paksuthiekkavaltaiset monikerroksiset kerrostumat,
mo-reenipeitteiset soravaltaiset selänteet (moreenipeit-teiset
harjut) sekä edellisistä erillään olevat, pääasi-assa sorasta ja
hiekasta koostuvat yksittäiset ker-rostumat, jotka eivät muodosta
harjumaisia selän-teitä. Kaikki kerrostumatyypit on tulkittu
Myö-häis-Veikselvaihetta (noin 24 000 vuotta) vanhem-miksi
maaperämuodoiksi ja niitä peittää yksi taiuseampi moreeniyksikkö.
Lisäksi alueella on vii-meisen jääkauden lopulla kerrostuneita
moreeni-peitteettömiä harjuja.
Kerrostumista erotettiin yhteensä 22
litofasies-ta/litofasiesyhdistelmää, kerrostumisyksikköä, jois-ta
kukin edustaa omaa sedimentaatiotapahtumaa.Syvällä olevista
vanhimmista yksiköistä on vainmuutamia epätäydellisiä
kairaushavaintoja, kun sensijaan pinnimmaisista yksiköistä on
useita havain-toja maaleikkauksissa. Yksittäisiä
kerrostumisyksi-köitä on monin paikoin vaikea korreloida
alueelli-sesti keskenään, koska monet yksiköt ovat alueelli-sesti
rajoittuneita ja siten kerrosseuraannot vaihte-levat alueittain
toisistaan poikkeavina yhdistelmi-nä. Tästä huolimatta
kerrostumista voitiin yksilö-idä useita varsin laaja-alaisia
yksiköitä, jotka voi-daan liittää tiettyihin Myöhäis- tai jopa
Keski-Kvar-täärin tapahtumiin.
Monipuolisin litostratigrafia ja paksuimmatmaaperäkerrostumat
ovat tutkimusalueen keskelläKauhajoen Karhukankaan ja Lumikankaan
alueil-
Karhu kiertää ...
V
86 GEOLOGI 66 (2014)
Reijo Pitkäranta 25.10.2013 (TY)
Lithostratigraphy and age of pre-LateWeichselian sediments in
the Suu-pohja area, western Finland
Myöhäis-Veikseliä vanhempien maa-peräkerrostumien
litostratigrafia jaikä Suupohjan seudulla Länsi-Suomessa
äitöskirjassa tutkittiin monikerroksisia sora-ja hiekkavaltaisia
kerrostumia Suupohjan seu-
dulla Etelä-Pohjanmaan eteläosassa. Tarkoitukse-na oli paitsi
kartoittaa ja dokumentoida kerrostu-mien laajuutta,
litostratigrafiaa ja eri sedimentaa-tioyksiköiden rakenteita myös
selvittää kerrostu-mien syntyhistoriaa ja ikää sekä edelleen Keski-
jaMyöhäis-Kvartäärin jäätiköitymishistoriaa Länsi-
-
87GEOLOGI 66 (2014)
la, joissa maakerrokset ovat useasta kymmenestämetristä lähes
sataan metriä paksuja. Näissä alim-mat havaitut yksiköt ovat
kerrostuneet todennä-köisimmin ennen Myöhäis-Kvartäärivaihetta,
jos-kaan tarkempaa ikäarviota ei voida antaa. Alim-missa
kerroksissa on useita jäätikön kerrostamiamoreeniyksiköitä, joiden
välissä on jään sulamisenkerrostumia ja kokonaan jäättömien
vaiheiden ai-kana kerrostuneita yksiköitä. Näille kerroksille
onannettu epämuodollinen termi ”Karhukangas lo-wer deposits”.
Edellisten päällä oleva Kankalo Hiekka Muo-dostuma (Kankalo Sand
Formation) on näkyvissäuseissa maa-ainesleikkauksissa varsin
yhtenäisenä,pääasiassa keskikarkeasta hiekasta koostuvana
yk-sikkönä, jossa on havaittavissa sekä jäätikön sula-misen että
tuulen kerrostamaa hiekkaa. KankaloHiekka on tulkittu kerrostuneen
Saale-vaiheessa,yli 130 000 vuotta sitten.
Kankalo Hiekan päällä on erotettu kymmen-kunta yksikköä, jotka
on tulkittu kerrostuneenMyöhäis-Kvartääriin kuuluvissa Eem- ja
Veiksel-vaiheissa eli alle 130 000 vuotta sitten. Näissä
ker-rostumissa on kaksi jäätikön kerrostamaa moree-niyksikköä,
jäätikön sulamisen yhteydessä kerros-tuneita glasifluviaalisia
sedimenttejä, rantakerros-tumia, seisovaan veteen laskeutuneita ja
tuulenkerrostamia sedimenttejä. Näissä on havaittu myöstoisaalta
suhteellisen lämpimien ilmasto-olosuhtei-den aikana muodostuneita
podsol-maannoksia jatoisaalta hyvin kylmissä olosuhteissa
muodostunei-ta ikiroudan tuottamia rakenteita, kuten
konvo-luutioita ja jääkiilavaloksia.
Tutkimustulokset puoltavat jo monissa aikai-semmissa
tutkimuksissa muodostunutta käsitystä,että viimeisin
Veiksel-jääkausivaihe, joka alkoi noin115 000 vuotta sitten ja
päättyi 10 000 vuotta sit-ten, oli eteläisessä Suomessa suurimmaksi
osaksijäätön. Mannerjäätikkö kuitenkin eteni ilmeisim-min ajoittain
lähelle Suomen rannikkoa. Kerros-tumien ja ajoitusten perusteella
on päätelty, että
jäätikkö eteni Suupohjan seudulle Varhais-Veikse-lin aikana,
suunnilleen 115–100 000 vuotta sit-ten, mutta ei edennyt kauemmas
itään tai etelään.Mannerjäätikkö eteni koko eteläisen Suomen
ylivasta Keski-Veikselin aikana noin 60–50 000 vuot-ta sitten.
Senkin jälkeen on ollut jäätön vaihe, ai-kaisempien tutkimusten
mukaan suunnilleen 35–28 000 vuotta sitten, kunnes massiivinen
jäätikköpeitti koko Suomen Myöhäis-Veikselin aikana.
Tutkimuksessa pohdittiin myös mahdollisiasyitä, jotka ovat
vaikuttaneet siihen, että viimeistäjäätiköitymisvaihetta vanhempia
kerrostumia onsäilynyt Suupohjan seudulla. Näitä ovat
ensisijai-sesti: 1) alueen sijainti lähellä muinaisten
Skan-dinavian jäätiköitymisten jäänjakajavyöhykettä,jossa jäätikön
liike on yleensä vähäisempää kuinkauempana jäänjakajasta; 2)
alueella oleva hiekka-kivi, kalliorapautumat ja mahdollisesti
aikaisem-missa prosesseissa säilyneet sedimentit ehjiä
perus-kallioalueita huokoisempina ovat mahdollistaneetjäätikön
pohjalle kerääntyneen veden imeytymi-sen alustaansa aiheuttaen
jäätikön (-öiden) passi-voitumista; 3) sedimentit olivat valmiiksi
iki-routaantuneet mannerjään peittäessä alueen ja ovatsiten
säilyneet jäätikön kulutukselta; 4) keskeinenosa tarkastelualueen
kalliosta on ympäröivää kal-lioperää syvemmällä, mikä on suojannut
aluettaeteneviltä jäätiköitä; 5) Lauhanvuorelle ja sen ym-päristöön
on saattanut jäätiköitymisvaiheissa muo-dostua oma pieni jäätikkö
ennen laajempaa jääti-köitymistä, mikä on suojannut alueen
kerrostumia;6) jotkin hienoainespitoiset kerrokset ovat toimi-neet
liukupintoina ja suojannut alla olevia kerros-tumia yksittäisiltä
jäätiköiden etenemisiltä. Mah-dollisia syitä on muitakin. Yllä
mainitut syyt ovatosittain toinen toisiinsa vaikuttavia, ja on
ilmeistä,että kerrostumien säilyminen on usean tekijän sum-ma.
Suupohja tarjoaa paitsi arkiston jäätiköitymis-historian ja
menneiden ilmastovaiheiden tutkimuk-seen, se voisi olla myös
potentiaalinen geomatkai-
87GEOLOGI 66 (2014)
-
88 GEOLOGI 66 (2014)88 GEOLOGI 66 (2014)
... karhu kiertää
V
K
lukohde. Paksut maaperäkerrostumat sisältävätmyös huomattavan
pohjavesi- ja maa-ainesreser-vin.
https://www.doria.fi/handle/10024/93225
Fredrik Karell 1.11.2013 (ÅA)
Structure-related magnetic fabricstudies: Implications for
deformedand undeformed Precambrian rocks
ivien magneettiset ominaisuudet ovat para-metreja, joita
käytetään paljon geologisissa
ja geofysikaalisissa tutkimuksissa. Tutkimalla kivi-lajien
rakenteita voidaan määrittää, miten kivet ovatkehittyneet ja
asettuneet paikalleen maankuores-sa. Monessa tapauksessa kiven
sisäiset rakenteeteivät näy silmällä tai edes mikroskoopilla.
Mag-neettisen suskeptibiliteetin anisotropiamittauksil-la (AMS)
voidaan määrittää suuntauksia kivessä jaselvittää kiven
hieno-rakenteita. Näin voidaan tul-kita muun muassa magmavirtauksen
suuntaa ja erideformaatiovaiheita. Mittaamalla kiveen eri
geo-logisissa prosesseissa syntyneitä remanentin mag-netoituman
komponentteja ja niiden suuntaa voi-daan taas saada tietoa milloin
ja missä vaiheessakivilajit ovat syntyneet.
Väitöstutkimus käsittelee kahta erilaista geo-logista
ympäristöä: rapakivigraniitteja ja kultami-neralisaatioita.
Rapakivigraniitit ovat erityisiä de-formoitumattomia graniitteja,
jotka ovat muodos-tuneet n. sataviisikymmentä miljoonaa vuotta
Sve-kofennisen orogenian (vuorijonomuodostumisen)jälkeen. Suomessa
rapakivigraniitit kattavat laajo-ja alueita pääasiassa
Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vertaamalla
AMS-mittaustuloksia ja magneettisia anomalioita lento-geofysiikassa
on voitu paikantaa ja havainnollistaarapakivien rakenteita ja
selvittää, miten pienem-mät rapakivi-intruusiot yhdessä muodostavat
laa-joja rapakivialueita Suomessa.
Väitöskirjassa käsitellyt kultaesiintymät Ete-lä-Suomessa
liittyvät Svekofennisen orogenian hyd-rotermiseen aktiivisuuteen ja
hiertorakenteisiin.Näiden tutkimusten tarkoituksena on ollut
testataremanentin magnetoituman ja AMS:n hyödyntä-mistä
selvitettäessä sitä, missä vaiheessa kultapitoi-set hydrotermiset
liuokset ovat asettuneet kultaakontrolloiviin rakenteisiin.
Tutkimuksissa selvisi,että mineralisoivaa fluiditoimintaa on
tapahtunuthydrotermisen aktiivisuuden päävaiheen jälkeen
elideformaation myöhäisessä vaiheessa.
Janne Toivonen 22.11.2013 (ÅA)
Effects of anthropogenic and naturalhydrological changes on the
behaviorof the acidic metal discharge fromacid sulfate soils in a
river- and lakesystem in western Finland
Luodon-Öjanjärvi Pohjanmaalla luotiinteollisuutta varten
patoamalla osasisäsaaristoa 1960-luvulla. Siitä läh-tien
järvialueen vesi on happamoitu-nut johtaen toistuviin
kalakuolemiin,ja patoamista on pidetty syynä tähän.
äitöskirja tutkii happamuuden syitä, mm.maankäytön, hydrologian
ja ilmastonmuu-
toksen vaikutuksia. Happamuuden seurauksia tut-kitaan käyttäen
kalanpoikasia bioindikaattorina, jaeri ympäristömenetelmiä
testataan. Laajempi tietohappamuudesta mahdollistaa toimenpiteiden
käy-täntöön panemisen ja kohennetun vedenlaadunsaavuttamisen
tulevaisuudessa. Pääsyy huonoon ve-denlaatuun on rikkipitoisten
sedimenttien inten-siivinen ojitus viimeisten neljänkymmenen
vuo-den aikana. Tämä aiheuttaa rikin hapettumisen rik-kihapoksi ja
happamien sulfaattimaiden muodos-tumisen. Tämän seurauksena suuria
määriä myr-kyllisiä metalleja liukenee ja huuhtoutuu
vesistöi-hin.
-
89GEOLOGI 66 (2014)
leinen metallien hintojen nousu 2000-luvunalkupuoliskolla on
johtanut kaivostoiminnan
uuteen kasvuun myös Suomessa. Alkuvaiheessa li-sääntyi
erityisesti kiinnostus malminetsintää koh-taan ja vuodesta 2007
alkaen uusien kaivosten vai-kutuksesta kasvu on näkynyt myös
kaivostoimin-nan konkreettisena kasvuna. Ennen 2000-luvunvaihdetta
kaivosteollisuus ehti olla lähes kaksi vuo-sikymmentä
laskusuhdanteinen ala, jona aikana ko-timaisten kaivostuotteiden
vähäisen saatavuudenvuoksi metalliteollisuus turvautui yhä
enemmänulkomailta tuotuihin
mineraaliraaka-aineisiin.Kaivostoiminnan nopea kasvu on nostanut
odo-tuksia kasvavista yhteiskunnallisista ja taloudelli-sista
hyödyistä, mutta myös pelkoa mahdollistenympäristöhaittojen
laajuudesta. Myös mahdollisetmuihin elinkeinoihin, kuten matkailuun
ja poro-talouteen, kohdistuvat vaikutukset ovat olleet esil-lä, ja
kaivostoiminta onkin viimeaikoina kohdan-nut Suomessa
määrätietoisempaa vastustusta kuinennen. Vastustus heijastaa
2000-luvun suomalais-ten muuttunutta arvomaailmaa sekä
kaivostoimin-nan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun toteutumi-sen
tärkeyttä tässä yhteydessä.
Tämä väitöskirjatyö käsittelee kolmea teemaa:1) kaivostoiminta
globaalien tuotantoketjujen al-kupäänä, 2) kaivostoiminnan
tulevaisuusskenaari-ot Suomessa ja 3) kestävän kehityksen teoria
so-vellettuna kaivostoimintaan Suomessa. Työssä py-rin selvittämään
suomalaisen metallikaivostoimin-nan ympäristö- sekä
yhteiskunnallisten vaikutus-ten kehittymistä
tulevaisuusperspektiivissä. Lisäk-si tarkastelin ulkomailta Suomeen
tuotujen mine-raalirikasteiden tuotantoketjun ympäristövaikutuk-sia
sekä hyvän hallinnon toteutumista tuottajamais-sa. Tarkastelun
kohteena olivat myös tuotantoket-jujen ympäristövaikutusten
arvioinnin metodiik-ka kohdistuen erityisesti elinkaariarviointiin
jamateriaalivirtaanalyysiin, sekä hallinnon, kaivos-teollisuuden ja
tiedemaailman roolit metallikaivos-toiminnan kestävän kehityksen
edistämisessä.
89GEOLOGI 66 (2014)
YTutkimus osoittaa että Luodon-Öjanjärveenvaluu vuosittain
kymmeniä tuhansia tonneja rik-kihappoa suurien metallimäärien kera
happamiltasulfaattimailta. Joet tuovat suurimman osan, mut-ta
yhdistetty kuormitus lukuisista ojista ja purois-ta on yllättävän
suuri. Vuosittaiset rikkihappo- jametallimäärät, jotka kulkeutuvat
jokien ja purojenkautta järveen ovat karkeasti laskettuna noin
kym-menen kertaa suuremmat verrattuna Talvivaarankaivoksen
sakka-altaan vuotoon joka tapahtui syk-syllä 2012. Muut
potentiaaliset syyt happamuu-teen, esim. humushapot ja ruoppaukset,
osoittau-tuivat merkityksettömiksi. Tutkimustulosten mu-kaan
toistuvat happo- ja metallipäästöt pystyvätusein tuhoamaan mateen
lisääntymismahdollisuu-det, aiheuttaen mahdollisesti enemmän
pitkäaikai-sia vaikutuksia kalapopulaatioihin kuin suhteelli-sen
harvoin tapahtuvat näkyvät kalakuolemat.Happo- ja metallikuormitus
on hyvin riippuvai-nen hydrologisista olosuhteista, eli suurin
kuormi-tus tapahtuu kevät- ja syystulvien aikana.
Mahdollinen ilmastonmuutos voi muuttaavalumaa aiheuttaen enemmän
happo- ja metalli-kuormitusta talvisin. Paras keino ehkäistä
vesistö-jen tuhoutuminen on jättää rikkipitoiset
sedimentitkoskematta. Jo olemassa olevilla happamilla
sul-faattimailla tehostettu pohjaveden säätäminen voimahdollistaa
tehostetun maankäytön ilman mer-kittävästi lisääntyviä
ympäristöseurauksia.
Mari Tuusjärvi 13.12.2013 (HY)
From a mine to you: Sustainabilityof the Finnish mining sector
in thecontext of global supply chains ofmetals
Kaivoksesta sinulle – Suomenkaivossektorin kestävyys
metallienkansainvälisten tarjontaketjujenyhteydessä
-
90 GEOLOGI 66 (2014)
Koska Suomen metalliteollisuus on voimak-kaasti riippuvainen
tuoduista mineraaliraaka-ai-neista, kohdistuvat tuotantoketjun
alkupään ym-päristöpaineet enemmän ulkomaille kuin Suo-meen.
Meneillään olevan kaivostoiminnan kasvunvaikutuksesta
tuotantoketjun alkupää on kuiten-kin siirtymässä enenevässä määrin
takaisin Suo-meen, vaikka näköpiirissä ei olekaan se, että
koti-mainen tuotanto voisi kokonaan korvata ulkomais-ta
tuontia.
Kotimaisten kaivostuotteiden jatkojalostus-paikkaan vaikuttavat
myös nykyisin voimakkaastiulkomaisten ja kotimaisten sopimusten
kilpailu-tus eikä jatkojalostus kotimaassa ole itsestään sel-vyys.
Kasvaneen kaivostoiminnan myötä myös toi-mintaan liittyvät
ympäristövaikutukset tulevat ko-konaisuudessaan kasvamaan, vaikka
toisaalta toi-minnan kasvu luo edellytyksiä myös työllistymi-selle
ja yleiselle taloudelliselle toimeliaisuudelle eri-tyisesti Itä- ja
Pohjois-Suomessa.
Kaivostoiminnan kasvu tuo siis potentiaalisestisekä
yhteiskunnallisia hyötyjä että kasvavaa painettaympäristöä kohtaan.
Jotta tästä kasvusta saataisiinmahdollisimman suuri hyöty
mahdollisimmanvähäisin haitoin, on kiinteä yhteistyö
hallinnon,kaivosteollisuuden ja tiedeyhteisön välillä
välttä-mätöntä. Ympäristön suojelu ja onnettomuuksienvälttäminen on
keskiössä, mutta myös kaivos-, ri-kastus- ja jalostusteknologian
jatkokehitys paran-taa kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Läpinäkyvyyden ja kommunikaation vahvis-taminen auttavat yleisen
tietoisuuden kasvattami-sessa ja kaivostoiminnan sosiaalisen
toimiluvanvahvistamisessa sekä huolellinen lainsäädäntö
jakannattavuusarviointi kaivostoiminnan jatkuvuu-den turvaamisessa
vaihtelevassa taloudellisessaympäristössä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42173
90 GEOLOGI 66 (2014)
... karhu kiertää
Vera Egorova 23.5.2014 (OY)
Mechanisms of differentiationoperating at magma chambermargins:
insights from marginalreversals in mafic layeredintrusions and
sills
Magmasäiliöiden reunojen differen-tiaatiomekanismit: uutta
tietoakäänteisesti differentioituneistareunasarjoista mafisissa
kerros-intruusioissa ja kerrosjuonissa
utkittaessa emäksisestä magmasta kiteytyneitämagmasäiliöitä ja
niihin liittyviä malmeja yksi
merkittävistä ongelmista on ollut reunavyöhykkeis-sä esiintyvä
kivien ja mineraalien erilaistuminen,joka on käänteinen sille, mitä
basalttisen magmankiteytyminen normaalisti tuottaa. Tällaiset
reuna-vyöhykkeiden reversaalit ovat kehittyneet
yleisestimagmasäiliöissä riippumatta niiden iästä,
maan-tieteellisestä sijainnista, koosta, muodosta ja jopamagman
koostumuksesta, mikä indikoi, että jokuperustavanlaatuinen prosessi
on ollut kyseessä.Avainkysymys on, mitkä fysio-kemialliset
proses-sit ovat tämän yleisen, mutta ilmeisen anomaali-sen
magmaattisen käyttäytymisen takana? Väitös-kirjatutkimus pyrkii
löytämään vastauksen kysei-seen petrologiseen ongelmaan.
Tässä työssä on käänteisten reunasarjojen luon-netta selvitetty
laajasti käyttäen yksityiskohtaistageologista ja geokemiallista
informaatiota kahdes-ta kerrosintruusiosta ja kolmesta
doleriittisesta ker-rosjuonesta. Kemiallisten komponenttien
havait-tua käyttäytymistä selittämään on kehitetty uusipetrologinen
konsepti. Sen mukaan magmasäiliökehittyy aluksi avoimena systeeminä
ja laajentuuhitaasti ja myöhemmin nopeammin, kun sisään vir-taa
uutta magmaa, joka muuttuu koostumuksel-taan primitiivisemmäksi
ajan mukana. Tunkeu-tuvan magman luonteen muuttuminen on mer-
T
-
91GEOLOGI 66 (2014) 91GEOLOGI 66 (2014)
V
V
kittävä tekijä mineraalien ja kivien koostumuksenkäänteisen
trendin syntyyn.
Tämän työn päätulos on, että magmasäiliöi-den kiteytyminen
tapahtuu kahdessa erillisessä vai-heessa. Alkuvaihe on in situ
-kiteytymistä avoimessasysteemissä sisään tulevan magman muuttuessa
yhäprimitiivisemmäksi ja toinen vaihe etenee normaa-listi
suljetussa tilassa tapahtuvan fraktioivan kitey-tymisen kautta.
Koska samanlaisia käänteisiä koos-tumustrendejä havaitaan monissa
malmeja sisältä-vissä intruusioissa ja kerrossilleissä, esitetty
mallisaattaa edustaa tavallista prosessia
intrusiivistenmagmasäiliöiden ja niihin liittyvien malmien (mu-kana
PGE-, Cr-, Cu-, Ni- ja V-malmeja) synnyssä.Tämän työn tulokset
auttavat siten kehittämäänetsintämenetelmiä uusien malmiesiintymien
löy-tämiseksi Suomesta, jossa on useita maailmallahyvin tunnettuja
ja malmien suhteen potentiaali-sia kerrosintruusioita.
Olga Lisitsyna 13.6.2014 (OY)
Modern Pollen Reference Materialand its Potential
Application
Nykyisen siitepölyreferenssi-materiaalin
käyttömahdollisuudetkasvillisuus- ja ympäristöolosuh-teiden
tulkinnoissa
äitöskirjatyössä on tutkittu nykyisen siitepö-lylaskeuman
käyttömahdollisuuksia rekonst-
ruoitaessa menneiden aikojen kasvillisuus- ja
ym-päristöhistoriaa. Työn tarkoituksena oli määrittäämuun muassa
se, miten siitepölykeräimeen, pin-taturpeeseen ja järvialtaiden
pintasedimenttiin las-keutuva siitepölystö heijastaa ympäröivää
kasvilli-suutta ja kasvillisuuden alueellista jakaumaa, ja
mitäerilaisiin vanhoihin turve- ja järvisedimentteihinaikanaan
kerrostuneet siitepölyt kertovat kerros-tumisajankohdan
ekologiasta.
Työn tuloksena havaittiin, että yhdistetty sii-tepölykeräimeen,
pintaturpeeseen ja järvialtaidenpintasedimenttiin laskeutuva
moderni siitepölyja-kauma kuvastaa hyvin kasvillisuuden
pääpiirteitäja kasvillisuusmuutoksia. Työn
analyysitulostenperusteella määritettiin myös ns. kynnysarvot
pui-den esiintymiselle, joiden avulla voidaan erottaamuun muassa
paleoekologisesti tärkeitä kasvilli-suus- ja ympäristömuutoksiin
liittyviä indikaatto-reita.
Paula Salminen 18.6.2014 (HY)
Carbon isotope records ofsedimentary carbonate rocks inthe
Pechenga belt, NW Russia:implications for the Precambriancarbon
cycle
Petsamon vihreäkivivyöhykkeensedimenttisten
karbonaattikivienhiili-isotooppikoostumus – lisätietojahiilen
muinaisesta kiertokulusta
errattuna siihen millaisena me maapallontunnemme, varhainen
maapallo oli hyvin eri-
lainen. Arkeeisen eonin (4–2,5 miljardia vuottasitten) ja
paleoproterotsooisen maailmankauden(2,5–1,6 miljardia vuotta
sitten) rajalla maapallol-la tapahtui suuria muutoksia ja ilmiöitä.
Yksi näis-tä suurista tapahtumista oli ilmakehän happipitoi-suuden
huomattava nousu, jota on kutsuttu suu-reksi
hapettumistapahtumaksi. Toinen merkittävätapahtuma oli hiilen
isotooppikoostumuksissa nä-kyvä suuri, maailmanlaajuinen häiriö
hiilen kier-tokulussa, jota on kutsuttu Lomagundi-Jatuli
-iso-tooppitapahtumaksi.
Tämän Lomagundi-Jatuli -ilmiön aikana ker-rostui
karbonaattisedimenttejä, jotka ovat voimak-kaasti rikastuneita
hiilen 13C-isotoopin suhteen.Yleensä tällaisten
karbonaattisedimenttien kerros-tuminen kuvastaa runsasta orgaanisen
(eloperäisen)
-
92 GEOLOGI 66 (2014)
hiilen hautautumista ja hapen vapautumista. Tä-män
hiili-isotooppianomalian tarkka ajallinen jakausaalinen yhteys
suureen hapettumistapahtu-maan on edelleen huonosti tunnettu.
Väitöskirjatutkimus antoi lisää tietoa Loma-gundi-Jatuli
-ilmiöstä sekä yleisestikin hiilen kier-tokulusta varhaisella
maapallolla. Yhtenä työn ta-voitteena oli tutkia tarkemmin kahden
Petsamonvihreäkivivyöhykkeen sedimenttimuodostuman(Kuetsjärvi ja
Kolosjoki) hiili-isotooppikoostumuk-sen muutosta ajan suhteen.
Lisäksi väitöskirjatyöntavoitteena oli selvittää Kuetsjärven
muodostumas-sa esiintyvien, tavallisista sedimenteistä poikkeavi-en
karbonaattisaostumien luonnetta. Kaikki tut-kitut näytteet olivat
peräisin kansainvälisen ICDPohjelman FAR-DEEP -projektin
tuottamista kai-rasydämistä.
Uudet tulokset täydentävät tietoamme hiilenkiertokulusta 2,3–1,9
miljardia vuotta sitten. Lo-magundi-Jatuli -ilmiön taustalla
vaikuttavien asi-oiden ymmärtämisen vuoksi on tärkeää tuntea
tar-koin sedimenttien hiili-isotooppikoostumuksenkehitys kyseisenä
aikana. Kuetsjärven sedimentti-muodostuman karbonaatit ovat
kerrostuneet Lo-magundi-Jatuli -ilmiön loppuvaiheessa. Tutkimuk-sen
tulokset tukevat aiempaa käsitystä ilmiön maa-pallon laajuisesta
luonteesta – kyse ei siis ole pai-kallisesti rajoittuneista
tapahtumista. Kolosjoensedimenttimuodostumasta saadut tulokset
puoles-taan antavat uutta tietoa Lomagundi-Jatuli -ilmi-ön
jälkeisestä ajasta. Saatujen tulosten perusteellanäyttää siltä,
hiili-isotooppikoostumuksen evoluu-tio oli tuona aikana
monimutkaisempi kuin olem-me aikaisemmin luulleet.
Kuetsjärven muodostuman karbonaattisaostu-mat ovat
todennäköisesti kerrostuneet kuumastavedestä, joka sisälsi myös
syvältä (maapallon kuo-resta tai vaipasta) peräisin olevaa
hiilidioksidia.Näitä saostumia voikin siten kutsua
travertiineik-si. Nämä travertiinit kuuluvat maapallon
varhai-simpiin. Näiden saostumien luonteen selvittämi-
92 GEOLOGI 66 (2014)
nen antoi lisätietoa Kuetsjärven muodostuman
ker-rostumisympäristöstä ja samalla myös Lomagun-di-Jatuli -ilmiön
aikana vaikuttaneista
ympäristö-tekijöistä.https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45385
... karhu kiertää
Veistoksen symboliikka1 § Väittelijä yrittää kavuta tieteen
huipulle, missä on vähän tilaa, silläsiellä on jo suuri
tutkija.
Hallussapito-oikeus2 § Veistoksen ja siihen liittyvän
kunnia-
kirjan hallussapito-oikeus on vainviimeksi geologiassa
väitelleellätohtorilla.
3 § Hallussapito-oikeus lakkaa sinäpäivänä, jolloin joku muu
yrittääjulkisesti kavuta tieteen huipulle.
Luovutus4 § Toiseksi nuorin tohtori luovuttakoon
kunniakirjan ja veistoksen nuorim-malle tohtorille
a. karonkassa henkilökohtaisesti,b. karonkassa välitysmiehen
kautta,c. muuten mahdollisimman nopeasti.
Tulkinnallisia huomautuksia5 § Hallussapito-oikeuden
keinotekoinen
jatkaminen tulkittakoon joko seuraa-van yrittäjän tieteellisen
panoksenaliarvioimiseksi tai oman panoksenyliarvioimiseksi.
(c)
Jukk
a Le
hti
nen
Ohje-sääntö