Kansalaisten uudet osallistumismuodot Tiedon Virtaa! –seminaari 14.11.2008 Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto [email protected]
Jan 03, 2016
Kansalaisten uudet osallistumismuodot
Tiedon Virtaa! –seminaari14.11.2008
Leo Stranius
Yhdyskuntatieteiden laitosTampereen [email protected]
• www.porkkanamafia.fi
Esityksen sisältö
• Kansalaistoiminnasta
• Esimerkkejä
• Uusien osallistumismuotojen tunnusmerkit
Kansalaistoiminnasta
• Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon– yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus
• Uusien osallistumismuotojen luonteena– eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien,
yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi
hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.
Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä?
• Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa.
– Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:
http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf
Journalistipalkinto: Waltteri Seretin
• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan
• Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista
• Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa
• Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet
• Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä
– Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos
Arkielämän politiikka• Kohti aktiivista kansalaisuutta -
Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti:
– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”
• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.
Source: HS 25.3.2008
Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Reetta Nisonen kehystää kaduilta bongaamaansa taidetta.
Source: HS 20.10.2008: Katutaiteen kehystäjä etsii kauniita töhryjä
• Graffiteja siistivä Stop töhryille -kampanja ei kutsunut nuorisotointa syntymäpäivilleen (HS kaupunki 16.9.2008)
• Stop töhryille -kampanjasta vaaditaan puolueetonta tutkimusta (HS kaupunki 17.9.2008)• Pekka Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talon ovella (HS kaupunki 17.9.2008)• Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla (HS kaupunki 18.9.2008)• Stop töhryille maalasi itsensä nurkkaan (HS näkökulma 18.9.2008)
Source: HS 16.-18.9.2008 / kuva: Heikki Saukkomaa (lehtikuva)
Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman)
• Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin tuntuu mahdottomalta.
• Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään.– ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.
Muita esimerkkejä kansalaistoiminnasta
• Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike
– Talonvaltaukset– Teatteri Poleemi– Prekariaatti– Greenpeace– Amnesty– Ydinvoiman vastustus– Kommuuniasuminen– Kadunvaltaukset
• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008
Kenelle kaupunkitila kuuluu?
Kenelle kaupunkitila kuuluu?
• "Yritykset ovat yleensä hyvin "Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“toimintansa on laitonta.“
• "Töhrintä on ihan eri maailma. Se on rikollinen maailma.“
– Johtaja Kauko Nygren kaupungin rakennusviraston Siisti stadi –projektista ylioppilaslehdessä.
Kenelle kaupunkitila kuuluu?
www.adressit.com
Uusien osallistumistuotojen tunnusmerkit
• Kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on muuttunut!– Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta,
elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta.
– Epämuodollisten, lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen.
• Verkkovaikuttaminen luo uusia mahdollisuuksia– Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, milloin tahansa– Vai voiko todella, kun aktiivisuus kuitenkin kasaantuu?
• Urbaani kaupunkitila on keskeinen kansalais- ja kulutusyhteiskunnan kamppailujen toimintakenttä.
Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä:
http://www.youtube.com/watch?v=vnLX0zO6rAk