Kannanotto Etelä-Pohjanmaan SOTE Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on edelleen ajankohtaista. Aikaisemman maakunnallisen EPSOTE-valmistelun aikana todetut perusteet (mm. palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haaste, palvelutarpeiden muutokset ja alueellinen vaihtelu, kuntien talouden kehitys, väestön määrällinen ja demografinen kehitys sekä työvoiman saatavuus) ovat edelleen relevantteja. Lisäksi kuntaa suurempi toimija mahdollistaa paremmin mm. toimintakäytäntöjen ja -prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Etelä-Pohjanmaan sote-kokonaisuuden valmistelu on toteutettu kuntien sote-kokouksen 22.5.2019 päätöksen mukaisesti. 19.8.2019 kuntien sote-kokous hyväksyi päätösehdotuksen: ”Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.” Valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien EPSOTE-valmistelujen aikana tuotettu materiaali. Keväällä 2019 hyväksyttiin valmistelun aikataulu: Kunnilta pyydettävän kannanoton tarkoituksena on varmistaa vapaaehtoisen kuntayhtymän valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat kattavalla alueella siten, että vuoden 2020 alussa kunnille voidaan esittää lopullinen kannanottopyyntö sitoutumisesta vapaaehtoisen SOTE- kuntayhtymän aloittamiseen vuoden 2021 alusta. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän tarkoituksena on muodostaa vaikuttava ja kustannustehokas toimija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista ja erikoissairaanhoidon palveluista. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon Etelä-Pohjanmaan alueen palvelurakenteen sijoittuminen vapaaehtoiseen SOTE-kuntayhtymään selvitetään erikseen. PELA-palvelut on Antti Rinteen hallitusohjelman kirjauksissa sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen toimijan kokonaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla PELA on maakunnallinen toimija ja sen palvelujen sijoittuminen vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuuteen vuoden 2021 alusta on jatkovalmistelussa harkittava erikseen. Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä aloittaisi toimintansa tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden 2021 alusta. Tavoiteaikataulussa huomioidaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
76
Embed
Kannanotto Etelä-Pohjanmaan SOTE › sites › default › files › sote_linkki.pdf · Horisontaalinen integraatio ja siihen liittyen palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Kannanotto Etelä-Pohjanmaan SOTE
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on edelleen ajankohtaista.
Aikaisemman maakunnallisen EPSOTE-valmistelun aikana todetut perusteet (mm. palvelujen
vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haaste, palvelutarpeiden muutokset ja alueellinen
vaihtelu, kuntien talouden kehitys, väestön määrällinen ja demografinen kehitys sekä työvoiman
saatavuus) ovat edelleen relevantteja. Lisäksi kuntaa suurempi toimija mahdollistaa paremmin
mm. toimintakäytäntöjen ja -prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien
teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen.
Etelä-Pohjanmaan sote-kokonaisuuden valmistelu on toteutettu kuntien sote-kokouksen 22.5.2019
päätöksen mukaisesti. 19.8.2019 kuntien sote-kokous hyväksyi päätösehdotuksen:
”Kuntien kokous päätti, että kunnilta pyydetään kannanotto siihen, ovatko ne valmiita jatkamaan
SOTE-kuntayhtymän valmistelua aikaisemmin esitetyn aikataulun mukaisesti.”
Valmistelussa on hyödynnetty aikaisempien EPSOTE-valmistelujen aikana tuotettu materiaali.
Keväällä 2019 hyväksyttiin valmistelun aikataulu:
Kunnilta pyydettävän kannanoton tarkoituksena on varmistaa vapaaehtoisen kuntayhtymän
valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat kattavalla alueella siten, että vuoden 2020
alussa kunnille voidaan esittää lopullinen kannanottopyyntö sitoutumisesta vapaaehtoisen SOTE-
kuntayhtymän aloittamiseen vuoden 2021 alusta.
Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän tarkoituksena on muodostaa vaikuttava ja kustannustehokas
toimija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle. Vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän
palvelut muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista ja erikoissairaanhoidon
palveluista. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon Etelä-Pohjanmaan alueen palvelurakenteen
sijoittuminen vapaaehtoiseen SOTE-kuntayhtymään selvitetään erikseen. PELA-palvelut on Antti
Rinteen hallitusohjelman kirjauksissa sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen toimijan
kokonaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla PELA on maakunnallinen toimija ja sen palvelujen
sijoittuminen vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän palvelukokonaisuuteen vuoden 2021 alusta on
jatkovalmistelussa harkittava erikseen.
Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä aloittaisi toimintansa tavoiteaikataulun mukaisesti vuoden
2021 alusta. Tavoiteaikataulussa huomioidaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenneuudistuksen eteneminen ja vaikutus vapaaehtoisen SOTE-kuntayhtymän sisältöön ja
aloittamisen tavoiteaikatauluun.
Vapaaehtoinen SOTE-kuntayhtymä vastaa kokonaisintegraation (horisontaalinen ja vertikaalinen)
näkökulmasta kansallisesti Antti Rinteen hallitusohjelman mukaista kokonaisuutta. Juha Sipilän
hallitusohjelman mukaisen maakuntavalmistelun aikana tehdyt NHG:n ja Perlaconin selvitykset
tukevat myös uuden toimijan pohjaksi SOTE-kuntayhtymämallia.
2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja tervey-
denhuollon toimijaksi siten, että
I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin,
II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan
toteuttamisesta
III. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021;
3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä;
4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä,
asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta.
Lisäksi päätettiin, että Harri Jokirannan ja Miska Kaihlamäen työsuhde EPSOTE-projektissa jat- kuu
vuoden 2019 loppuun, mikäli kunnat hyväksyvät kuntajohtajien 17.5.2019 tekemän esi-tyksen
kokouksessaan 22.5.2019. Kirjattiin, että Jokiranta ja Kaihlamäki eivät osallistuneet tämän
asiakohdan käsittelyyn, ja että sihteerinä asiakohdassa toimi Asko Peltola.
SOTE EP
Kuntien sote-kokous 19.8.2019
Harri JokirantaProjektinjohtaja
• SOTE valmistelun aika
• Lyhyt SOTE –historia
• Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon
• Aikaisemmat linjaukset
• Kuntajohtajafoorumi 17.5.2019
• Kuntien kokous 22.5.2019
• Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä• Perussopimuksen aihio
• Talousraami
• Henkilöstöraami
• Palvelurakenteen raami
• Palveluverkon raami
• Aluekehitystietoja
9.8.2019 2
Lyhyt SOTE historia
• Kehittämisohjelmat: Kansallinen terveyshanke (2002), Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007)
• 2005-2011(2016) Paras-hanke
• Kunnille velvoite järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Tämän sai täyttää joko kuntaliitoksella tai kuntien välisellä yhteistyöllä
• Vaikutuksina kohtuullisen paljon kuntaliitoksia ja yhteistyöalueita, joista osa jäi kuitenkin pirstaleiseksi, kaikki kunnat eivät myöskään täyttäneet velvoitetta
• 2011 Kuntauudistus
• Hallituksen tavoitteena kuntien määrän raju vähentäminen, “vahvat peruskunnat” vastaamaan perustason terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja osasta erikoissairaanhoitoa
• Kaatui kuntien vastustukseen ja poliittisiin ongelmiin
• 2014 Kaksitasoinen ja yksitasoinen kuntayhtymämalli
• Viiteen sotealueeseen perustunut kaksitasoinen malli, jossa kuntayhtymät olisivat vastanneet myös palveluiden tuottamisesta
• Enintään yhdeksääntoista järjestäjä/tuottajakuntayhtymään perustuva yksitasomalli
• Kaatuivat perustuslaillisiin ongelmiin
• 2015 Maakunta- ja sote-uudistus
• lähtökohtana soten irrottaminen kunnista ja järjestäminen itsehallintoalueiden kautta
• Muotoutui kahdeksantoista tiukasti valtio-ohjatun maakunnan malliksi, jossa valinnanvapaus nousi kriittiseksi pisteeksi sekä poliittisesti että perustuslain näkökulmasta
• Hallituksen aika loppui ja uudistus kaatui keskellä poliittisia ristiriitoja
• Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-kuntajohtajafoorumi 24.10.2018• Vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyön selvitystä koskevan suunnitelman teettäminen konsulttitoimisto
Perlaconilla. Vaihtoehtoisia malleja sen varalle, että sote- ja maakuntauudistus ei etenisi suunnitellusti ja samalla saada aineistoa sote-uudistuksen jatkovalmistelulle. Suunnitelman teettäminen toteutettiin osana EPSOTE -projektia.
• Perlacon selvitys• Sote-kuntayhtymämallissa yhdistetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja sairaanhoitopiirin
tuottamat palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. // Liikelaitosmallissa kuntien yhteinen liikelaitos tilaa kaikki sote-palvelut nykyisiltä kunnallisilta palveluntuottajilta. // Yhdistetään vain perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mutta jätetään sosiaalihuollon palvelut kuntien järjestämisvastuulle.
• 8.3.2019: pääministeri Juha Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön• Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu lopetettiin
9.8.2019 4
Lyhyt historia EPSOTE toimeenpanoon
• Kuntajohtajafoorum 28.3.2019• Kuntajohtajat korostavat tarvetta maakunnalliselle sote-yhteistyölle huomioiden maakunnassa olevat
erilaiset järjestämismallit. Kuntajohtajia huolestuttaa erityisesti sote-menojen nopea kasvu yhdistettynä heikkenevään kuntatalouteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutoksiin.
• SOTEMAKU ohjausryhmä 29.3.2019• Merkittiin tiedoksi Perlacon loppuraportin luonnos ja käytiin keskustelu siihen tarvittavista tarkennuksista ja
muista raporttia ja sen tuloksia koskeneista huomioista. Loppuraportti toimitetaan sen valmistuttua SOTEMAKU-ohjausryhmän jäsenille. Etelä-Pohjanmaan SOTE rakenteen valmistelun jatkoa varten sovittiin yhteinen tapaaminen 22.5.2019.
jatkamista. Tässä voidaan hyödyntää EPSOTE-projektia. // säilyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus
• Kuntajohtajafoorum 17.5.2019 • Esitys EPSOTE täytäntöönpanon jatkosta 22.5.2019 kokoukselle
• Maakunnan kuntien kokous 22.5.2019 • Linjaus EPSOTE täytäntöönpanosta kuntajohtajafoorumin esityksen perusteella
9.8.2019 5
EPSOTE toimija valmistelun aikataulu
Toukokuu-elokuu 2019
Jatkovalmistelu EPSOTE toimijaksi
22.5.2019 linjauksin
Elokuu 2019
Vaihtoehdon/vaihto-ehtojen tarkastelu
KJF / Kuntien kokous
Syyskuu 2019
Kuntien kanta EPSOTE toimijan jatkotyöstämiselle
Tammikuu 2020
Kuntien päätös liittymisestä
EPSOTE toimijaan
1.1.2021
Uuden EPSOTE toimijan aloitus
Hallitusohjelman linjaukset
9.8.2019 6
Kuntajohtajafoorum 17.5.2019
Kuntajohtajafoorum päätti esittää 22.5. kokoon kutsutulle kuntien kokoukselle, että
1) Toteutetaan EPSHP:n perussopimuksen uudistaminen;2) Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin
kattavaksi koko sosiaali-ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että
I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin, II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden
EP-SOTE toimijan toteuttamisestaIII. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021;
3) Kuntajohtajafoorum toimii uudistushankkeen ohjausryhmänä;
4) SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään ohjausryhmän toimesta.
9.8.2019 7
Kuntien kokous 22.5.2019
Aiheesta käytiin vilkas keskustelu. Todettiin, että EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseen suhtauduttiin sinänsä positiivisesti. Kriittisesti suhtauduttiin kuitenkin äänileikkurin poistamiseen sekä sairaanhoitopiirin mahdollisuuteen tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita.
Keskustelun aikana tuotiin esiin, että Etelä-Pohjanmaan uuden sote-toimijan valmistelussa tulee huomioida kattava liiketoimintasuunnitelma. Kannatettiin myös mallia täysin uuden sote-toimijan perustamiseksi niin, että sitä ei rakenneta jo olemassa olevan esim. kuntayhtymän päälle.
1. Jatketaan valmistelua EPSHP:n perussopimuksen uudistamiseksi kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Jatkovalmistelun jälkeen asia saatetaan kuntien päätettäväksi.
2. Valmistellaan ehdotus uudeksi E-P:n sairaanhoitopiirin kattavaksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimijaksi siten, että
I. syyskuussa 2019 kunnat ottavat kantaa toteuttamismalliin,
II. tammikuussa 2020 kunnissa tehdään sitovat päätökset uuden EP-SOTE toimijan toteuttamisesta
III. uusi toimintamalli käynnistetään 1.1.2021
3. Muodostetaan uudistushankkeelle poliittinen ohjausryhmä. Kuntajohtajafoorum toimii operatiivisena ohjausryhmänä.
4. SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä jatkaa uudistushankkeen substanssiryhmänä, asiantuntijaryhmän kokoonpano päivitetään poliittisen ohjausryhmän toimesta.
9.8.2019 8
Rakennemuutoksen ajurit ja keinot
AJURIT
• Palvelutarve kasvaa mutta osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeampaa
• Henkilöstökulujen osuus on 60 – 70 % kustannuksista ja kuntatalous heikkenee
• Erikoissairaanhoidon kulujen kasvu
• Tuottavuus paranee, jos pienemmällä työvoimalla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut
• Työvoiman luonnollinen poistuma johtuu henkilöstön eläköitymisestä ja vaihtuvuudesta.
KEINOT
• Parannetaan kuntien omistajaohjauksen menetelmiä
• Laaditaan laskentaan perustuva palvelujen tuotantosuunnitelma, jossa määritellään palveluverkon tavoitetila 2030 sekä vaiheittainen eteneminen
• Pidetään saatavuus kohtuullisena lisäämällä liikkuvia ja sähköisiä palveluita
• Tuottavuuden parantamiseksi tehostetaan henkilöstön käyttöä, korvataan vain osa henkilöstön luonnollisesta poistumasta mutta huomioidaan palvelutarpeen kasvu
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen
TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA• Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7:n vuorokauden hoitotakuu (säädetään nopeasti)
• Palvelut sovitetaan yhteen – asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja avun yhdestä
paikasta
• Sote-ammattilaisten sujuva työnjako ja moniammatilliset tiimit
• Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo palveluiden osalta huomioidaan VN (796/1994) päätös erityishuoltopiireistä.
9.8.2019 13
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Talousraami
Talousarvioraami perustuu aikaisemman valmistelun mukaiseen EP:n koetalousarvioon yksiköiden syöttämien vuoden 2019 talousarviolukujen mukaisesti.
Vuoden 2019 luvut on indeksoitu vuosille 2020 ja 2021 kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä ja valtiolta siirtyvien toimintojen kustannusvaikutusarvio 6 M€ on vähennetty sote-menoista.
Indeksoituihin vuoden 2021 lukuihin on lisätty arvioidut muutoskustannukset.
9.8.2019 14
SOTE ja PELA palvelujen kustannukset
Selite TA 2019 TA 2020 TA 2021 MuutoskustannuksetMAAKUNTA 2021
• Korkein sairastavuus Kauhajoella, Evijärvellä ja Soinissa.
• Matalain sairastavauus Isossakyrössä, Ilmajoella ja Seinäjoella.
• Väestön määrällinen ja demografinen muutos (dia 32).• MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 suurin määrällinen väestö vähenemä olisi
Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän, JIK Peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymän ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueilla.
• Vastaavasti MDI ennusteen mukaan vuoteen 2040 väestömäärältään kasvava alue olisi Seinäjoen kaupunki.
• Ikääntyminen olisi suurinta Seinäjoella, Kauhajoella, Ilmajoella ja Lapualla
• Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu (dia 17) 1-5/2019 oli 5,5%• Suurinta kustannusten kasvu Evijärvellä, Kuortaneella, Isojoella ja Seinäjoella.
• Pienintä kustannusten kasvu Kauhavalla, Soinissa, Alavudella ja Lapualla.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen palvelutarpeen ennakointi ja vaikutus palvelumaksuihin voi arvioida yhteistoiminta-aluekuntayhtymien ja kuntientalousarvioiden toteutumasta.
Arvio aiemman valmistelun yhteydessä kootuista tiedoista.9.8.2019 22
Palvelukokonaisuus
• Jatkotyössä tarkastellaan erikseen palvelukokonaisuudet, palveluketjut sekä palvelujen saatavuus ja palvelujen jakelu aikaisemman valmistelun pohjalta.
• Hyödynnetään palvelujen liikkuvuus, digitalisaatio, keinoäly ja sähköisen asiointi sekä robotisaatio ja kotona käytettävät palvelut.
• Perlacon ja NHG selvitysten arviot huomioiden.
9.8.2019 23
Perlacon ja NHG selvitykset• SOTE –kuntayhtymän toiminnallistaloudellista tarkastelua varten tarvitaan tarkempi
liiketoimintasuunnitelma.
• Perlacon huomiot:
• Vähennetään tehostettua palveluasumista -> 6 %:n tavoite
• Yhdistetään pieniä hoivayksikköjä suuremmiksi ja henkilöstömitoituksen varmistamiseksi
• Lisätään kuntouttavia paikkoja ja seudullisia perhekoteja
• Lisätään senioriasumista ja kehitetään kotihoitoa
• Selvitetään palvelusetelien laajempaa käyttöä ja tuetaan pieniä yrittäjiä
• Parannetaan perheiden ja nuorten palveluja
• Lisätään varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä
• Erityis- ja peruspalvelujen työnjako arvioidaan uudelleen
• Eskoon menokehys arvioidaan uudelleen
• Tukipalveluja keskitetään, sähköistetään ja automatisoidaan
• NHG huomiot:
• Ikäihmisten palveluissa tulee keskittyä kotikuntoutukseen, kotihoitoon, palveluneuvontaan ja asumispalvelurakenteeseen (12,5 - 20,7 M€)
• Terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa oleellista on lisätä vaihtoehtoja pth-lääkärivastaanotoille ja pth-osastojaksoille. Kustannussäästöihin päästään lisäämällä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden määrää ja vaikuttavuutta (5,6 M€)
• Aikuisväestön palveluissa on oleellista tarjota integroitu palvelukokonaisuus ja lisätä matalan kynnyksen palveluita (2,9 M€ )
• Perheiden palveluissa lastensuojelun laitossijoitusten osuutta pienentämällä voidaan saavuttaa pieniä säästöjä (0,6 - 4,0 M€ )
• Vammaispalveluissa säästöjä syntyy laitoshoidon purkamisesta ja palvelurakenteen keventämisestä (5,5 - 9,9 M€)9.8.2019 24
Etelä-Pohjanmaan kuntien verorahoituksen ja sote-kustannusten vuotuinen muutos (1000 euroa)
Verorahoituksen muutos Sote-kustannusten muutos
• Alueen kunnissa yleisesti asukasluku laskee ja väestö ikääntyy:
• Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tarve kasvaa ja toisaalta esimerkiksi sivistyspalveluiden tarve alenee
• Soten tarpeeseen perustuva kustannusten kasvuarvio 2019–2022 on noin 90 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana kuntien yhteenlasketun verorahoituksen ennakoidaan kasvavan noin 145 miljoonaa euroa. Soten kasvu vastaa siten 63 % koko alueen verorahoituksen kasvusta.
• Alueen kuntien välillä on suuri hajonta ja osassa kunnista verorahoituksen arvioitu kasvu ei riitä kattamaan sote-palveluiden tarpeen kasvua 2019–2022.