Page 1
KYLÄMATKAILUTAPAAMINEN Inarinkulma, Joensuu, Niskakatu 4 A, ti 13.3.2012, klo 16.30-19 Keski-Karjalan Jetina ry & Joensuun seudun Leader ry/ Kylämatkailutoiminta (v. 2011-13)
Lisätietoa: http://kylamatkailu.blogit.fi http://cultrips.leader.lu CULTrips – Facebook:ssa
Esitys: "Kalevala ja matkailun modernit arvot - luovuus, luotettavuus,
kontrastit ja viileys", Tarja Kupiainen, yliopettaja, FT, Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu, Luovien alojen keskus (teksti ja kuvat)
Page 2
Kulttuurimatkailun määritelmä
(MEK) ”Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia
kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -
palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille
liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda
elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin
voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin
vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä
oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta.”
Tavoitteena on kehittää sellaisia matkailullisesti
vetovoimaisia tuotteita, jotka eivät ole ristiriidassa
paikallisten arvojen kanssa.
Page 3
Elias Lönnrot (1802–1884) kulki Karjalaa ja kuunteli, tallensi, tarinoi, soitti,…
Lääkäri, kansanrunouden kerääjä, Kalevalan luoja Elias Lönnrot liikkui myös
Pohjois-Karjalassa ja osallistui sekä arkeen että juhlaan. Hän raportoi
yksityiskohtaisesti tekemistään havainnoista.
Kesälahden Hummovaarassa Lönnrot tapasi vuonna 1828 mestarillisen
loitsujen taitajan Juhana Kainulaisen. Juhanan tekstit ovat saaneet uuden
elämän pohjoiskarjalaisen Triihvo-yhtyeen ohjelmistossa. Lönnrotin matkasta
mm. Pohjois-Karjalassa, ks. Vaeltaja. Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä,
Savosta ja Karjalasta 1828. Teos sisältää tarkkoja kansanelämän kuvauksia,
esim. kiteeläisistä häistä, joihin hän itsekin osallistui soittoniekkana.
Kalevala-tietopaketteja internetissä:
http://www.finlit.fi/kalevala/
http://www.kalevalaseura.fi/
Page 4
Karelianismi ja karjalaisuus Kalevala, Karjala, suomalainen menneisyys, … siinä karelianismin (1890–1910) perusta! Aate on nimitystään vanhempi, karelianismi-termi syntyi vasta 1938 (Yrjö Hirn)
Taiteen, kirjallisuuden ja musiikin kultakautta
Karjala nähtiin turmeltumattomana laulujen maana, jossa Kalevalan runot olivat pisimpään eläneet. Karjala nähtiin suomalaisuuden kehtona, jossa runonkerääjät kokivat autenttisuuden elämyksiä.
Myös myyttisen luonnon tarjoama elämys!
Tunnetuimpia kareliaaneja
Musiikki: Jean Sibelius
Kuvataide: Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Louis Sparre, Pekka Halonen, Albert Edelfelt
Kirjallisuus: Eino Leino, Juhani Aho.
Valokuvaus: I. K. Inha.
Arkkitehtuuri: Yrjö Blomstedt, Viktor Sucksdorff
Vinkki: ketkä ovat liikkuneet Pohjois-Karjalan alueella? Mitä tarinoita heihin liittyy?
Page 5
Karjalaisuus ennen ja nyt
Kareliaanit hakivat Karjalasta aitoa, alkuperäistä, “kesyttämätöntä” suomalaisuutta
toisaalta karjalaista “välittömyyttä”, “viattomuutta”, “luonnon läheisyyttä” ihailtiin, toisaalta karjalaisia haluttiin “valistaa”, ikään kuin kasvattaa suomalaisuuteen.
Nyt karjalaisuus viittaa kulttuuriperintöön ja mentaliteettiin
erilaiset juhlat ja yhteiset tilaisuudet (praasniekat, pääsiäinen, häät, hautajaiset)
ruokakulttuuri (piirakat, kukkoset, pyöröt, paistit, rahka, sienet, marjat)
mielenlaatu, joka loi pohjaa muun muassa kirkkokuntien väliselle ekumeenisuudelle
muistot: “hyvin virkee kylä ja siel oli kerhotoimintaa…”
“ahvenia oli ja matikkaa, puhasvetiset kalajärvet”
“oikein hyvät marjamaat – valtavat puolukkamaat”
Page 6
Miksi Kalevala tunnetaan?
Page 7
”Koko maailman Kalevala” Kalevala on kokonaisuudessaan käännetty 61 kielelle, ja se on
inspiroinut muita eepoksia. Ensimmäinen oli Longfellown The Song
of Hiawatha (1855) – tästä tosin väitellään, mutta varmaa on, että
Longfellow tunsi Kalevalan.
Vuoden 1849 Kalevala käännettiin saksaksi 1852, ja mm. Jakob ja
Wilhelm Grimm vaikuttuivat tällöin Kalevalasta.
Kansallisuusaatteen vaikutus: Kalevala sai kansalliseepoksen aseman,
mihin vaikutti vahvasti myös eepoksen saama kansainvälinen
vastaanotto.
Kalevalan teemat ovat yleismaailmallisia, siksi siinä on aina jotain
tuttua, mutta silti tarpeeksi erityistä luomaan matkailijalle
autenttisuuden kokemuksen.
Jos olisi liian outoa tai vierasta, matkailijalla ei olisi mihin
tarttua, eikä näin elämyksellistä kokemusta pääse syntymään.
Page 8
Miksi Kalevala tunnetaan?
Mikä siinä viehättää? Kalevalan teemat ovat yleismaailmallisia, jopa ikuisia:
- On kahden paikallisuuden välinen kamppailu
- On sotaretkiä
- On miesten välistä kumppanuutta ja kilvoittelua
- On kosioretkiä, sankarit havittelevat samaa neitoa
- On ikuisen onnen tavoittelua (sampo)
- On kohtalonomaisuutta (Kullervon tarinan rakenteen taustalla on
tarkoituksellisesti antiikin kohtalodraamat)
- On taikuutta, maagisuutta, mahtipontisuutta, lyyrisyyttä
Kuitenkin se on erilainen: miekan mahdin Kalevalassa voittaa sanan
voima, sankarimiehen vastustaja on taidoiltaan ja mahdiltaan
tasavertainen nainen!
Page 9
Kalevala elää!
Kalevala vaikuttaa nykykulttuurissa – taiteessa, musiikissa,
kirjallisuudessa, teatterissa, elokuvissa, sarjakuvissa,…
Kannattaa muistaa myös suomalaista metallimusiikkia maailmalle
vienyt, englanninkielisen Kalevalan tekstejä kappaleisiinsa sovittanut
Amorphis (Tales from the Thousand of Lakes, 1994)
Ja myös:
J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
– Kalevalan ilmapiiri – myyttinen luontokäsitys
– Kalevalan kieli
– Ks. esim. National Geographic News 28.10.2010:
http://news.nationalgeographic.com/news/2001/12/1219_tolkienroots.html
– Suosittu elokuvatrilogia (joka kuvattiin Uudessa-Seelannissa, jossa
järjestetään turisteille kierroksia kuvauspaikoille)
Page 10
Pohjois-Karjalaa kansainvälisille
markkinoille – Kalevalan avulla!
Neljä vuodenaikaa > neljä ulottuvuutta, MEK:n 2009
lanseeraamat:
Credibility – luotettavuus, turvallisuus; Väinämöinen, jolla
vanhin tieto on turvassa
Creativity – luovuus, kekseliäisyys; Ilmarinen, taivaankannen
ja sammon takoja, taitava käsityöläinen – nykypäivän
ilmariset löytyvät tietoteknologiasta!
Contrasts – eroavaisuudet, vastakohdat, vuodenajat; Louhi ja
Pohjola
Cool – viileys, kuulaus, rentous; lieto Lemminkäinen,
seikkailija, naistennaurattaja ja soturi
Page 11
Akseli Gallen-Kallela: Aino 1891
credibility, creativity, cool, contrasts
Aino-triptyykki ja muita Ainoja löytyy täältä:
http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/aino.html
Mitä triptyykissä tapahtuu?
Tummahiuksinen neito on saunavastan teossa, kun vanhukseksi kuvattu
Väinämöinen tarkkailee häntä. Keskimmäisessä kuvassa vaaleakutriseksi muuttunut
Aino pakenee V:n kynsistä (A. K-G. oli viehättynyt Kalevalan muodonmuutos-
teemasta, mutta ei kuitenkaan kuvannut Ainoa kalana, vaikka eepoksen mukaan
siinä hahmossa hän kohtaa kalastaja-Väinämöisen). Oikeanpuoleisessa kuvassa
Aino on siirtymässä toiseen, Vellamon tyttärien vedenaliseen maailmaan.
Mitä se voisi olla? Uimista, veneilyä, kalastusta, nautiskelua puhtaassa ja
taianomaisessa luonnossa (muodonmuutos, Vellamon neidot) – entä parisuhdeleiri:
tunnistavatko nainen ja mies toisensa? Tekevätkö he toisistaan omaa peilikuvaansa
vai rohkenevatko kohtaamaan toisensa sellaisena kuin toinen aidosti on.
Page 12
Maagiset marjat
Creativity, credibility
Kalevalan viimeisessä runossa Marjatta kuulee
vastustamattoman kutsun: punaisena hehkuvan puolukan
Marjatta nostaa huulilleen ja valuttaa vatsaansa, ”tuosta
tyytyi, tuosta täytyi” ja lopulta synnyttää pojan, josta on
tuleva Karjalan kuningas.
Puhtaasta luonnosta puhtaita marjoja! Marjoissa voi piillä
maagisuutta… ja luovuus nousee maaperästä!
Page 13
Täältä löytyy Sammon puolustus ja sen versioita:
http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/louhi.html
Contrasts
Creativity
Maalauksessa Väinämöinen kumppaneineen on käynyt varastamassa Sammon
Louhen johtamasta Pohjolasta. Louhi kuvataan puolittain petolinnuksi, puolittain
vanhaksi, rumaksi naiseksi, kun taas Väinämöinen valkoisesta parrastaan huolimatta
johtaa uljaana ja viriilinä rohkeita sotureitaan. Sampo hajoaa taistelussa sirpaleiksi,
jotka kulkeutuvat rannoille tehden ne viljaviksi. Hauenluinen kantelekin vilahtaa
symboliikaltaan rikkaassa teoksessa.
Mitä siinä voisi olla? Merellinen seikkailu, magiikkaa, mystiikkaa, vene,
kulkuvälineistä ensimmäinen, myyttinen vene jonka Väinämöinen veisti apunaan
alisesta maailmasta haetut sanat, soittimista ensimmäinen, Väinämöisen hauenluusta
luoma kantele. Elementtinä vesi on ilman tavoin aina ollut – kaiken muun synnyn voi
kalevalaisesta kansanrunoudesta löytää, mutta ei näiden syntyä.
Akseli Gallen-Kallela: Sammon
puolustus1896
Page 14
Kalevala matkailuelämysten lähteenä Kalevala-kierrokset
Kalevala-hotelli
Esittävä taide, kuvataide, musiikki, korut, …
Väinämöis-lakit ja -paidat
***
Seikkailuja Lemminkäisen jalanjäljillä (Hiiden hirven hiihdäntä, tulisen virran ylitys, merenkäynti)
Eränkäynti ja miksei myös marjastus & sienestys esi-isien ”juonilla”
Kalevalainen kierros
Oman kanteleen valmistus
Oluen pano
Veneretki kalevalaiseen tapaan sampoa, yltäkylläisyyden ja vaurauden takaajaa noutamaan (aikuisten versio aarteenetsinnästä)
Ynnä muuta, ynnä muuta – vain mielikuvitus on rajana!
Page 15
Mahdollisuuksia on, mutta miten
opimme arvostamaan omaamme?
Meille arkipäiväinen, iänikuinen, aina tuttu on
suurimmalle osalle maailmaa uutta, erityistä,
kiinnostavaa, jopa mieltä kiihottavaa!
Sauna, saunavasta, avantouinti, suomalainen
soutuvene, kirkkovene, marjastus, sienestys,
piirakanpaisto, jouhikon teko, (kalevalainen)
vuorolaulu, kantelemusiikki, kansanrunot,
metsämaisema,…
Ja jokainen neljästä c:stä toteutuu!
Page 16
Kirjallisuutta ja muuta aineistoa SKVR: Suomen Kansan Vanhat Runot verkossa: http://dbgw.finlit.fi/skvr/
Haavio, Martti 1967. Suomalainen mytologia. WSOY, Porvoo & Helsinki.
Harva, Uno 1948. Suomalaisten muinaisusko. WSOY, Porvoo & Helsinki.
Kalevala ja laulettu runo. 2004. Toim. A.L. Siikala, P. Harvilahti & S.
Timonen. Helsinki: SKS
Kalevalan hyvät ja hävyttömät. 1999. Toim. U. Piela, S. Knuuttila & T.
Kupiainen. Helsinki: SKS.
Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Toim. U. Piela, S. Knuuttila & P. Laaksonen.
Helsinki: SKS. http://www.kalevalaseura.fi/kaku/
Kupiainen, T. 2004. Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies.
Helsinki: SKS.
Siikala, A.-L. 1992. Suomalainen šamanismi – mielikuvien historiaa. Helsinki:
SKS.
! Timonen, S. 2004. Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen
kansanlyriikkaan. Helsinki: SKS. - HUOM! Timonen kirjoittaa mm. erityisesti
pohjoiskarjalaisesta lyriikasta!
Page 17
In English DuBois, Thomas A.: Finnish Folk Poetry and the Kalevala. New York Garland 1995
Haavio, Martti: Väinämöinen: Eternal Sage. Porvoo : WSOY 1952.
Honko, Lauri (ed.): The Kalevala and the World’s Traditional Epics. Studia Fennica Fokloristica 12.
Helsinki: Finnish Literature Society 2002.
Honko, Lauri, Senni Timonen & Michael Branch (eds); poems translated by Keith Bosley: The Great
Bear: a Thematic Anthology of Oral Poetry in the Finno-Ugrian Languages. Helsinki: Finnish
Literature Society 1993.
Kuusi, Matti, Keith Bosley & Michael Branch (eds and transls): Finnish Folk Poetry: Epic. Helsinki :
Finnish Literature Society 1977.
Pentikäinen, Juha: Kalevala Mythology. Bloomington: Indiana UP 1991.
Siikala, Anna-Leena: Mythic Images and Shamanism. A Perspective on Kalevala Poetry. Helsinki:
Finnish Literature Society 2002.
Siikala, Anna-Leena & Sinikka Vakimo (eds): Songs Beyond the Kalevala : Transformations of Oral
Poetry. Studia Fennica Folkloristica 2. Helsinki: Finnish Literature Society 1994.
Page 18
Nyt vain kiitän ja jäädään odottamaan,
mitä hienoa Te keksittekään ja osoitatte, että
karjalainen luovuus elää ja voi hyvin!