KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN … KAINUU... · 2016-03-03 · KAINUUN SEAP N SEAP | BENVIROC OY 2014 | BENVIROC OY 2014 ... 4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

KAINUUN SEAP N SEAP | BENVIROC OY 2014 | BENVIROC OY 2014

!

1

KAINUUN SEAP

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN

TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors


!

2

KAINUUN SEAP

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

VUOTEEN 2020

Kajaani 2014

Kansikuva: kainuu.fi

!


!

3

KAINUUN SEAP

Credits

SEAP preparation: BENVIROC Oy (Emma Liljeström, Suvi Monni, Juha Kukko), 2014

SEAP preparation regional steering committee:

Organisation and rôle Persons

Regional Council of Kainuu SEAP implementer, adhering to the Covenant of Mayors

Jouni Ponnikas

Hannu Heikkinen

ELY Centre Environmental authority for Kainuu and SEAP regional stakeholder

Unto Ritvanen Tarja Laatikainen

City of Kajaani Local municipal authority, SEAP regional stakeholder

Paula Malinen

University of Oulu Energy Thematic Programme, SEAP

implementer Timo Karjalainen Kaarina Prittinen

Kainuun Etu STEP project partner; SEAP good practice transfer coordinator; SEAP implementer

Tuomo Tahvanainen Silja Keränen Ninetta Chaniotou


!

4

KAINUUN SEAP

Table of contents Credits ................................................................................................................................... 3

Table of contents .................................................................................................................... 4

Tiivistelmä ............................................................................................................................. 6

Summary of SEAP implementation plan and its background ........................................................ 8

Background ........................................................................................................................ 8

The context of the SEAP in Kainuu ...................................................................................... 13

Implementation of SEAP measures ..................................................................................... 14

Monitoring of the actions/measures .................................................................................... 22

Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS3 ............................................................................. 25

Käsitteet ja lyhenteet ............................................................................................................ 28

1. Johdanto .......................................................................................................................... 31

2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa ....................................................... 32

2.1 Nykyiset ilmastohankkeet ............................................................................................. 32

2.2 SEAP:n laadintaprosessi ............................................................................................... 34

2.3 SEAP osana STEP -hanketta .......................................................................................... 34

3. Energia- ja päästötaseet .................................................................................................... 35

3.1 Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus .................................................................... 35

3.2 Energiankulutus ja päästöt 2009 ................................................................................... 36

4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet ........................................................................................... 38

4.1 Tavoitteen asettaminen ................................................................................................ 38

4.2 Elinvoimainen Kainuu ................................................................................................... 38

4.3 Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3) ....................................................................... 41

4.4 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ..................................................................... 44

4.5 Toimenpidekortit ......................................................................................................... 46

4.5.1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen .................... 48

4.5.2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen ........................... 50

4.5.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus ..................................................................... 51

4.5.4 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus ..................................................... 52

4.5.5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen................................................................. 53

4.5.6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu .................................................................. 56

4.5.7 Kevyen liikenteen edistäminen ................................................................................ 57


!

5

KAINUUN SEAP

4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen ................................................................................ 58

4.5.9 Liikkumistarpeen vähentäminen .............................................................................. 59

4.5.10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen .............................................. 60

4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa............................................... 61

4.5.12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen.............................................. 62

4.5.13 Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ................................... 63

4.5.14 Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen ...................................... 64

5. SEAP-skenaario 2020 ........................................................................................................ 65

5.1 Skenaarion lähtökohdat ................................................................................................ 65

5.2 Rakennuskanta ............................................................................................................ 65

5.3 Rakennusten lämmitysenergiankulutus .......................................................................... 65

5.4 Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys ................................................................................. 66

5.5 Sähkön tuotanto ja kulutus ........................................................................................... 68

5.6 Tieliikenne .................................................................................................................. 70

5.7 Jätehuolto ................................................................................................................... 71

5.8 Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin ............................................................................. 71

6. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma ....................................................................................... 74

6.1 Toimenpiteiden toteuttaminen ...................................................................................... 74

6.2 Toimenpiteiden seuranta .............................................................................................. 79

6.3 Sidosryhmäyhteistyö .................................................................................................... 83

6.4 Mahdolliset rahoituskanavat .......................................................................................... 83

Lähdeluettelo ....................................................................................................................... 88

Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta vuonna 2009 ................................. 91

Liite 2 SEAP-sektoreiden energia- ja päästötase 2009 .............................................................. 93

Liite 3 Horisontti-haut ........................................................................................................... 94


!

6

KAINUUN SEAP

Tiivistelmä

Kainuun maakunta liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien

ilmastosopimukseen maakuntahallituksen päätöksellä 28.4.2014. Ilmastosopimukseen liittyminen

velvoittaa alueen asettamaan vähintään 20 % päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Alueen on lisäksi laadittava kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP, Sustainable

Energy Action Plan) tavoitteeseen pääsemiseksi. SEAP:n toimenpiteiden tulee kattaa rakennusten

ja tieliikenteen energiankäyttö. Lisäksi Kainuun SEAP:iin päätettiin sisällyttää päästökaupan

ulkopuolisen teollisuuden sekä yhdyskuntien jätehuollon päästöt.

Kainuussa SEAP:n tavoitteeksi asetettiin 25 % kokonaispäästöjen vähentäminen vuoden 2009

tasosta SEAP:n sektoreilta. Tavoite on sama kun Kainuun vuoteen 2020 ulottuvassa

ilmastostrategiassa, joka kuitenkin kattoi kaikki Kainuun päästösektorit. Vuonna 2009 maakunnan

päästöt SEAP:n sektoreilta olivat 623 kt CO2-ekv, eli 25 % vähennys merkitsisi noin 156 kt CO2-ekv

vähennystä vuoteen 2020 mennessä. Kainuun päästöt kaikilta sektoreilta olivat 868 kt CO2-ekv, eli

ilmastostrategian mukainen 25 % päästövähennystavoite merkitsisi noin 217 kt CO2-ekv

päästövähennystä.

Kainuussa pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä. Kajaanin

kaupunki sekä Kainuuseen kuuluvat kahdeksan muuta kaupunkia ja kuntaa vähentävät päästöjään

vesihuollon energiatehokkuutta parantamalla, vaihtamalla katuvalaistuksen valaisimet

energiatehokkaisiin LED-valaisimiin, tehostamalla julkisten rakennusten ekotehokkuutta sekä

luopumalla öljylämmitteisistä kiinteistöistä asteittain kokonaan. Kainuun kunnista Kajaani on tällä

hetkellä ainoa, joka on solminut energiatehokkuussopimuksen (KETS/ KEO) työ- ja

elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on, että muutkin kunnat ja kaupungit liittyisivät

sopimukseen ja alkaisivat toteuttaa toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuntien ja

kaupunkien oman toiminnan energiankulutuksen päästöjen arvioidaan vähenevän toimenpiteiden

ansiosta 11 kt CO2-ekv vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä.

Uudis- ja korjausrakentamisen ekotehokkuuden parantamiseksi Kainuussa järjestetään ennakoivaa

neuvontaa ja ohjausta. Esimerkiksi Kajaanin rakennusvalvontaan on rekrytoitu LVI-tarkastaja,

jonka vastuualueeseen kuuluu rakentamisen energiaohjaus. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä

Kainuu edistää suosimalla puurakentamista ja toimimalla puurakentamisen edelläkävijänä.

Kainuussa käynnistyi vuonna 2013 Motivan koordinoima energianeuvontahanke ja vuonna 2015

maakunnassa käynnistyy ELY-keskuksen rahoittama Ilmastohanke, jossa keskitytään pitkälti niin

alueen asukkaiden kuin viranomaistenkin tiedonlisäämiseen ja neuvontaan. Kouluja ja päiväkoteja

pyritään valjastamaan mukaan ympäristöohjelmiin, jotta ympäristökasvatus olisi mahdollisimman

laaja-alaista ja tavoittaisi kaikki alueen asukkaat ikään, sukupuoleen tai asuinkuntaan katsomatta.

Energianeuvonnan sekä uudis- ja korjausrakentamisen ohjauksen arvioidaan vähentävän päästöjä

68 kt CO2-ekv vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä, kun energiaa säästetään ja

öljylämmityksestä siirrytään kaukolämmön ja puun käyttöön.

Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisessä on Kainuun suurin päästövähennyspotentiaali.

Kainuun bioenergiaohjelman tavoitteena on, että metsäenergian hyödyntämistaso nostetaan 900


!

7

KAINUUN SEAP

GWh:iin vuoteen 2015 mennessä. Alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu

tuotantopotentiaali on yli 1,2 TWh vuonna 2020. Päästövähennyksiä tavoitellaan lisäksi biokaasu-

ja bioöljylaitoksia rakentamalla. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisäämällä tavoitellaan

yhteensä noin 109 kt CO2-ekv päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä.

Henkilöautoilua vähennetään kehittämällä joukkoliikennettä usein eri toimenpitein. Linja-

autoliikennettä edistetään parantamalla vuorotarjontaa sekä kokeilemalla uusia joukkoliikenteen

muotoja, kuten kutsu-joukkoliikennettä. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään esimerkiksi panostamalla

kevyenliikenteen väylien talvikunnossapitoon. Liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua edistetään,

ja vuoteen 2020 mennessä pyritään lisäksi sitouttamaan yksi merkittävä toimija, kuten esimerkiksi

paljon henkilöautoja käyttävä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä,

liikennebiokaasun käyttöön. Tällä tavoin saadaan kehitettyä biokaasun tuotanto-jakeluketjua ja sitä

kautta myös kuluttajat voivat vähitellen siirtyä liikennebiokaasun käyttöön. Lisäksi pyritään

edistämään cleantech-ratkaisujen yleistymistä yksityisautoilussa. Tieliikenteen päästöjen arvioidaan

vähenevän 17 kt CO2-ekv vuoteen 2020 mennessä.

Jätteenkäsittelystä vastaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi. Jätteenkäsittelystä

aiheutuvia päästöjä vähennetään tiedottamalla asukkaita kestävän kulutuksen ja kierrätyksen

merkityksestä. Syntyvän sekajätteen määrää pyritään vähentämään prosentilla vuodessa

asukaslukuun suhteutettuna, ja biojätteen kaatopaikkasijoitusta vähennetään. Toimenpiteellä

arvioidaan saavutettavan noin 10 kt CO2-ekv päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.

Edellä mainittujen kahdentoista toimenpiteen lisäksi maakunta on valinnut kaksi lisätoimenpidettä,

jotka ovat Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja lähiruoan suosion

kasvattaminen. Lisätoimenpiteillä varmistetaan maakunnan elinvoimaisuuden säilyminen ja vihreä

kasvu. Onnistuneesti toteutettuna lisätoimenpiteet kasvattavat Kainuun metsien hiilinielua ja

vähentävät päästöjä.

Vuodelle 2020 tehdyissä skenaariolaskelmissa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet

että SEAP:ssa määritellyt toimenpiteet. Kansallisia, myös Kainuun päästöihin vaikuttavia

toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, lait

biopolttoaineiden edistämisestä liikenteessä sekä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön

tuotantotuesta sekä maankäyttöön ja metsiin liittyvät valtakunnalliset ohjelmat ja tavoitteet.

Skenaariolaskelmien mukaan Kainuun päästöt vähenevät SEAP:n sektoreilla 34 % (215 kt CO2-ekv)

vuoteen 2020 mennessä, kun kaikki toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen asetettu 25 %

päästövähenemä toteutuisi SEAP:issa mukana olevilla sektoreilla, ja myös kaikille sektoreille

Kainuun ilmastostrategiassa asetettuun tavoitteeseen päästäisiin.

SEAP:n toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, toimenpiteistä vastaavissa

yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin ohjelmiin tai hankkeisiin ja niiden

toteuttamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. SEAP:ssa esitetään tietolaatikoiden muodossa

hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää suunnitelman toimeenpanossa sekä esimerkkejä

hankkeista, joihin osallistuminen tukisi SEAP:n toimeenpanoa. Kaupunginjohtajien ja alueiden

johtajien ilmastosopimukseen osallistuvat alueet saavat käyttöönsä joukon innovatiivisia

rahoitusmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös Kainuussa. Myös mahdollisia

rahoituskanavia on tarkasteltu SEAP:ssa.


!

8

KAINUUN SEAP

Summary of SEAP implementation plan and its background

Background

Kainuun Etu, as partner of the Interreg IV C 1106 R4STEP project, has benefitted from the good

practice discussion that took place among the STEP project partners. The good practice exchange

and the cooperation with regional stakeholders led to the decision to “import” the STEP good

practices relating to comprehensive energy management plans.

In the STEP project, the good practices contributed under this concept come from Hungary and

Spain and are classified under the first thematic area addressed by the project as follows:

Thematic area 1 Better implementation of sustainable energy policies at local

levelSustainable Energy Action Plan (SEAP) of Budapest, Hungary

Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Martfü, Hungary

Pilot Plans for Rural Sustainable Development, clearly aimed at minimising energy

consumption (less public expense), (Spain)

As mentioned in the STEP Policy Guide1, “In this chapter [i.e. under Thematic Area 1] the roles of

the local governments were presented, because they appear in the market as users and as service

providers. That’s why we take them into account in every planning, furthermore they will be able

to be forerunners to reach the goals. Local authorities, municipalities, can make a significant

contribution to all common energy policy goals, namely sustainability (living environment and

health of citizens), security of supply and competitiveness (economy, employment etc.). Despite

these possibilities, local actors do not have quite so high profile in the EU legislation. There is

considerable diversity among the municipalities. Local authorities have a different degree of legal

powers and responsibilities in climate and energy policy in the EU Member States. Urban, rural and

even peripheral municipalities face quite different challenges. … This needs to be recognised in all

planning. It is an important factor, that the municipalities of countries/regions are very different,

which come from the diverse of cultural/development/historical/economical background. Due to

the diversity, one-size-fits-all solutions cannot be developed and a variety of operation policies and

measures, models, tools and advice needs to be available.”.

In the case of Kainuu, the good practices (GPs) selected to be adapted and adopted, are based on

the two contributions from Hungary, i.e. the SEAPs of Budapest and Martfü elaborated as part of

commitments under the Covenant of Mayors (CoM). Kainuu SEAP is based on regional Climate

Staregies and programmes, for example the the regional Climate Strategy approved in 2011. What

the two STEP GPs brought to Kainuu stakeholders were concrete demonstrations of how a SEAP

can be an instrument of environmental protection & socio economic improvements. In Budapest,

for example, the SEAP has provided an example for renewing the public transport fleet (buses)

through the attraction of inward investment.

1 STEP Policy Guide (2014), Introduction; available at: www.steproject.eu

http://www.steproject.eu/


!

9

KAINUUN SEAP

Such concrete examples were important for two reasons: first of all they indicate ways to 2finance

the SEAP implemenetation. As it is well known, to date (end of 2014), CoM does not finance SEAP

actions; secondly, they show the implementation of a SEAP can be linked to both behavioural as

well as technological solutions. Taking into account that the development and dissemination of

renewable energy and environmental technologies are priorities of Finland’s innovation and

industrial policies, it implies that SEAP implementation could also have a positive impact on growth

and jobs in Finland and Kainuu.

The latter option is supported by and discussed in a recent document on Finnish Energy Policy3

which emphasises growth and employment through the exploration of renewable sources of

energy and tailored, contextualised self-sustainining solutions. Another important impact is the

reduction of energy imports and dependence on imported energy. For example between 2008 and

2012 Finland spent some 8,5 billion €, more than 4 % of the national GDP on energy imports4.

According to a related document (Hyvän energiapolitiikan perusteet – vanhat toimintatavat uusiksi,

October 20145), Finnish energy policy should be built around three principles: 1. Energy policy is

comprehensively adopted in the country (reinforcement of the national scale within a jointly

agreed framework comprising four references: own resource exploration, accessibiltiy and

availability; emmissions control and energy costs); 2. Circular economy optimisation; 3.

Comprehensive energy policy renewal. Importanlty, the report stresses that “Many energy

technologies are currenlty under development, they are evolving. This is the reason why it is very

important that energy applications should always uptake the most recent solutions, those with the

highest technical potential.”

Conforming to these action lines, Kainuu SEAP takes into account both environmental and

development parametres.

The Good Practice Transfer Plan approved by the STEP project Interregional Steering Committee

(March 2013) was formulated by Kainuun Etu in the context of the STEP project. The decision to

adhere to CoM and to formulate the Kainuu SEAP stems from this plan.

STEP good practice transfer implementation plan: Sustainable Energy Action Plan and joining

the Covenant of Mayors.

2 Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024; Helsinki 17. helmikuuta 2014. “Monet energiateknologiat kehittyvät tällä hetkellä hyvin nopeasti. Tästä syystä on tärkeää, että selvitykset nojaavat aivan uusimpaan tietoon eri ratkaisujen nykyisistä ja lähivuosien teknisistä potentiaaleista”. 3 Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024; Helsinki 17. helmikuuta 2014. 4http://www.iea.org/textbase/npsum/mtrenew2013sum.pdf; http://www.vatt.fi/policy-brief/2013-01;

http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=RGRADSTY

5 Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki

Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014b) Hyvän energiapolitiikan perusteet – vanhat

toimintatavat uusiksi, Helsinki 3. lokakuuta 2014.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024

http://www.iea.org/textbase/npsum/mtrenew2013sum.pdf

http://www.vatt.fi/policy-brief/2013-01

http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=RGRADSTY


!

10

KAINUUN SEAP

1. Good practices imported or part of good practices imported

1.1 Local Sustainable Energy Action Plan of Martfü (SEAP), GP1

PROBLEM: CO2 emissions in Martfü had been worsening for a long time. The two most important

climate protection tasks are: conservation of energy and utilization of local renewable energy.

OBJECTIVES: to increase the proportion of renewable energy sources in the energy supply; also, to

increase of quality of life, create a healthier city environment, increase touristic attractiveness. BACKGROUND: In 2011 Martfü adopted the SEAP, dealing with the most important aims/proposals

in the long-term (till 2020). The municipality of Martfű committed to renewable energy and the prepared SEAP deals with RES on the level of companies and households also.

ACTIVITIES: Implementation of the SEAP includes transport, construction, daily life and business

projects; links to RIS3 implementation.

1.2 Better implementation of sustainable energy policies at local level, GP2

PROBLEM: 1) Overall high energy consumption & costs, high CO2 emissions; 2) need to expand &

improve the metropolitan public transportation. OBJECTIVES: Promote energy efficient solutions; production & application increase of domestic non-fossil fuels. BACKGROUND: National Strategy

Reference Frame of Hungary and its Environment & Energy Operational Programme, priority axis 4.

ACTIVITIES: Comprehensive action with systemic impact: Tram development in Budapest (routes &

infrastructure); retrofit of municipal buildings; intelligent street lightning; modernization

(environment) of municipal vehicle fleet; environmentally friendly, energy-saving district heating; awareness-raising with active and interactive tools, sustainable & attractive public transport system.

2. Good practice imported as (either one of the options or both may be marked)

2.1 Project

2.2 Policy change X

Table L5.1 Summary of the good practice transfer and mainstreaming by PP2 Kainuun Etu

Good

practices transferre

d

Transfer activities

Project & Mainstreaming

Main outputs within STEP

Local Sustainable Energy Action Plan of Martfü (SEAP), GP1

Better implementation of

sustainable energy policies at

local level, GP2

PROJECT: No project transfer; preparation for project

selection.

MAINSTREAMING: 1) Regional

Council of Kainuu sign Covenant of Mayors; 2)

Municipal or reigonal SEAP formulated; 3) Activaiton of

Kainuu in CoM & the Baltic

macro region CoM initiative.

1. Screening of GPs, analysis, report on GP selection.

2. 4-5 local meetings. 3. 2-3 national level meetings

4. 2-3 interregional meetings

(includes meeitgn with CoM office in Brussels)

5. Summary of linking SEAP to Kainuu and Kajaani climate

strategies.

6. CoM signed by Regional Council of Kainuu.

7. SEAP formulated and approved.

Good practice transfer costs: 8 000€ staff; 960€ administration; 2 500€ travels; 32 000€ experts (fees,

meetings, travels); Total 43 460€


!

11

KAINUUN SEAP

Figure L5.1 Good practice transfer map, Kainuun Etu Oy, STEP PP2

Table L5.2 Time and action plan of the GP1 and GP2 transfer by PP2

Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2

Actions 2013 2014

Jan-

June

July-Dec Jan-

June

July-Dec

STEP GP screening

Prioritisation GP1 & GP2

2nd interregional workshop, in depth exchange

Research of the notion of the CoM & SEAP:s

Introduction of the GP transfer to the City of Kajaani

Introduction of the GP transfer to the Regional

Council of Kainuu

Further discussions with Regional Council of Kainuu

first “green light”

Liaising SEAP to Kainuu and Kajaani Climate Strategies

Meetings with Finnish cities that are utilising CoM &

SEAP, sharing of experience and benefits

Formal stakeholder GP absorbing team is set up

Expert is assigned / hired to make the SEAP

SEAP draft 1

Meeting with the CoM in Brussels, CoM process adherence clarifications

Assessment of SEAP draft 1, recommendations,

SEAP draft 2


!

12

KAINUUN SEAP

Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2

Actions 2013 2014

Jan-

June

July-Dec Jan-

June

July-Dec

Signing of the CoM (Kajaani or Kainuu)

SEAP finalised

Local dissemination actions

3. Justification for the GP import: added value of the GP to the region and to the related

policies

Kajaani is not member of the Covenant of Mayors. STEP has demonstrated how this voluntary tool could be

useful to the region, and we would like to find ways during STEP to have the city of Kajaani or Kainuu

Region adhere to CoM, and formulate the SEAP. The GP1 and GP2 examples show how SEAP:s can benefit

the environment (target setting), link to development and innovations, and also to complementary policy

tools and funding sources.

The SEAP is financed through the STEP GP transfer budget line that KE has in own budget.

4. Adaptation, localization of the good practice, new project plan

4.1 Objectives of the good practice transfer

To improve municipal/regional energy planning tools.

To benefit from proven good practices from comprehensive community planning tools.

To liaise with European initiatives and benefit from a larger development context, tools and

opportunities. Better implementation of energy policy.

4.2 Stakeholders

CoM applier: Regional Council of Kainuu

Institutional stakeholders: City of Kajaani, University of Oulu Energy Thematic Programme, ELY

Centre

Local steering committee: Jouni Ponnikas (Regional Council of Kainuu), Hannu Heikkinen

(Regional Council of Kainuu), Paula Malinen (City of Kajaani), Timo Karjalainen (University of Oulu),

Unto Ritvanen (ELY Centre), Tuomo Tahvanainen (Kainuun Etu), Silja Keränen (Kainuun Etu), Ninetta Chaniotou (Kainuun Etu).

Larger context: Finland, Baltic and EU

5. Implementation location and administrative unit

Regional Council of Kainuu

6. Start of mainstreamed application after the GP transfer

January 2015 onwards

7. Contact persons for the good practice transfer

For environmental issues: Silja Keränen, [email protected], +358 44 5514615

For planning issues: Ninetta Chaniotou, [email protected], +358 445514559

For mainstreaming issues: Jouni Ponnikas ([email protected]) and Hannu Heikkinen

([email protected]) as well as Silja and Ninetta.

mailto:[email protected]





!

13

KAINUUN SEAP

The context of the SEAP in Kainuu

Kainuu region, through the opportunity of good practice (GP) transfer provided by the STEP

project became member of the Covenant of Mayors (CoM) 67.

The CoM adherance application was made by the Regional Council of Kainuu, which, thus, became

the first regional government in Finland to adhere to CoM. The board of the Regional Council of

Kainuu, decided on 28.4.2014 to join CoM, it was registered on the CoM web site on 4.9.2014 and

received approval on 17.9.2014. The Sustainable Energy Action Plan was developed during STEP

project.

For Kainuu, growth and competitiveness options are reflected into the regional smart specialisation

strategy, figure L5.2. The bridge between reducing CO2 emissions (SEAP overarching objective),

competitiveness and growth is found in the priorisation of forest industries, measurement

technology and simulation industry as well as new innovations of bio-economy, eco-efficiency and

low-carbon by the Kainuu RIS3.

Figure L5.2 Smart specialization strategy of Kainuu.

The SEAP formulation was tendered in Kainuu during Sprig 2014. A selection team formed by the

Regional Council of Kainuu and Kainuun Etu evaluated four offers and selected the external expert,

BENVIROC Oy. The task was to produce the SEAP till the end of 2014, i.e. to achieve a clear,

STEP-based good practice transfer and policy instrument improvement.

Once the expert was selected (BENVIROC OY, open tender, Spring 2014), the local steering

committee was formed (see part 4.2 of this attachment). The local steering committee members

are related as per their institutional relevance to the task and reflect the regional development

system in Kainuu, figure L5.3.

6 http://www.energyformayors.eu/en/covenant-of-mayors 7 Covenant_mayors_may_2008, http://www.energy-cities.eu/IMG/pdf/covenant_mayors_may_2008.pdf; also

COM(2014) EMPOWERING LOCAL COMMUNITIES

http://www.energyformayors.eu/en/covenant-of-mayors

http://www.energy-cities.eu/IMG/pdf/covenant_mayors_may_2008.pdf


!

14

KAINUUN SEAP

Implementation of SEAP measures

Kainuu set a target to reduce emissions in SEAP sectors by 25 %, compared to the baseline year

2009. The target was set in line with the Kainuu Climate strategy 2020, even though the Climate

strategy included all emission sectors in Kainuu. The SEAP sectors presented in this report are

municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation,

industry outside the EU emissions trading system and municipal waste management. The total

amount of SEAP sector emissions in Kainuu in 2009 was 623 kt CO2 eq (figure S.1). A 25 %

decline in emissions would mean an emission reduction of 156 kt CO2 eq by 2020. Emissions of all

sectors in Kainuu were 868 kt CO2 eq in 2009. Hence the Climate strategy target calls for an

emission reduction of 217 kt CO2 eq.

Figure S.1 SEAP sectors greenhouse gas emissions in Kainuu in 2009.

Greenhouse gas emissions are reduced by several SEAP measures in Kainuu (table S.1). The city

of Kajaani and eight other towns and municipalities reduce their emissions by improving the

energy efficiency of water and wastewater management, replacing streetlights with ecofriendly

LED-lamps, improving the energy efficiency of buildings and replacing oil heating with other

heating systems. Currently the city of Kajaani is the only municipality in Kainuu that has

committed to an energy efficiency agreement (KETS/ KEO) with the Finnish Ministry of

Employment and Economy. The aim is that other towns and municipalities would adhere to the

agreement as well. Measures targeting municipal energy consumption are expected to lead to an

emission reduction of 11 kt CO2 eq from year 2009 to 2020.

Table S.1 Twelve measures and two additional measures to reduce emissions in Kainuu, targeted

sectors, type of measure and estimated mitigation impact in 2020 compared with 2009.

Number Action/measure Sector Type of

measure

Emission

reduction

(kt CO2 eq)

Measure 1 Reduction of energy

consumption in the city

Municipal buildings,

equipment/facilities

Planning,

cleantech 11.0


!

15

KAINUUN SEAP


measure

Emission

reduction

(kt CO2 eq)

of Kajaani

Measure 2 Reduction of energy

consumption in the

other eight

municipalities


equipment/facilities

Planning,

cleantech

Measure 3 Steering of and

guidance for

construction and

renovation

Residential and tertiary

buildings

Planning,

behavioural

67.9 Measure 4 Energy advice,

education, training and

campaigns


equipment/facilities,

residential and tertiary

buildings, industry

Behavioural

Measure 5 Increasing the share of

renewable energy


equipment/facilities,

residential and tertiary

buildings, industry

Cleantech,

planning,

behavioural 109.0

Measure 6 Energy efficient land-use

planning

Residential and tertiary

buildings, road

transportation

Planning incl. in

measures 3,

7-9

Measure 7 Promotion of walking

and biking – when

suitable

Road transportation Planning,

behavioural

16.7

Measure 8 Development of public

transport

Road transportation Planning

Measure 9 Reducing the need for

travel

Road transportation Planning,

behavioural

Measure 10 Promotion of biogas

production and

distribution

Road transportation Cleantech

Measure 11 Promotion of cleantech

solutions in private

transport

Road transportation Cleantech


!

16

KAINUUN SEAP


measure

Emission

reduction

(kt CO2 eq)

Measure 12 Reduction of the amount

of waste and promotion

of recycling and re-use

Waste management Planning,

behavioural,

cleantech

9.9

Total 214.5

Additional

measure 1

Maintaining the forest carbon sink

Additional

measure 2

Promotion of organic and locally produced food

To improve the energy efficiency of new and renovated buildings, steering and guidance is

organized. For example, staff specialized in eco-guidance of construction have been recruited in

the city of Kajaani. Kainuu aims to be a forerunner in wood construction with the aim to contribute

to the low carbon economy.

Energy advice, education and training for residents and authorities will be carried out as part of

the Climate project, funded by the local ELY-centre starting in 2015. Furthermore, an energy

advisory project coordinated by Motiva started in Kainuu region in 2013. Schools and

kindergartens are encouraged to join national environmental programs. Kainuu strives to achieve

environmental education that reaches all residents. Energy advice, construction guidance and

replacing oil heating with district heating is expected to result approximately in a emission

reduction of 68 kt CO2 eq by year 2020 compared to the baseline year 2009.

The biggest emission reduction potential in Kainuu lies in renewable energy resources. In the

Bioenergy program of Kainuu the target for forest energy use is set to 900 GWh by year 2015.

Wind power plants already planned in the region have a potential capacity of over 1.2 TWh by

year 2020. In addition, emission reductions are pursued with biogas production. Increased use of

renewable energy is expected to yield an emission reduction of 109 kt CO2 eq by 2020.

Several SEAP measures aim to reduce transportation by private car. The attractiveness of public

transport is raised by increased service and by piloting new forms of public transport, such as on-

demand bus services. The region will also invest in the maintenance of bicycle routes in the winter.

A significant goal for year 2020 is to engage one major actor to switch to the use of biogas. This

would work as a trigger to develop the production-distribution chain and eventually enable private

car users to switch to biogas as well. Other new cleantech solutions in private transport are also

promoted. The emissions caused by transportation are expected to decrease approximately 17 kt

CO2 eq by year 2020.

Municipal waste management in Kainuu is handled by Ekokymppi. Emissions caused by waste

management are reduced by informing residents about the importance of recycling and


!

17

KAINUUN SEAP

sustainable consumption. By reducing the amount of waste generated and the amount of biowaste

landfilled, an emission reduction of 10 kt CO2 eq is expected to be reached by 2020.

In addition to the twelve measures mentioned above, Kainuu has determined two additional

measures: (i) to maintain the forests carbon sink and (ii) to raise the popularity of organic and

locally grown food. The additional measures are put in place to secure the vitality and green

growth of the region. Successfully implemented extra emission reductions can be achieved with

these additional measures.

For the scenario calculations for 2020 both national and SEAP actions/measures have been taken

into account. National measures that have an impact on the emission development in Kainuu are

e.g. energy efficiency requirements for buildings, biofuel substitution obligation, national programs

related to land use and forestry and feed-in tariffs for renewable electricity. The calculations show

that SEAP sectors emission in Kainuu will decrease by 34 % by year 2020 when both national level

and SEAP measures are taken into account. Hence both the emission reduction target set in SEAP

and the Climate strategy of Kainuu would be achieved (figure S.2).

Figure S.2 Kainuu’s SEAP sector emissions in 2009 and in the SEAP scenario in 2020. The emission

reduction target of 25 % is indicated by the red line.

The implementation of the SEAP measures begins in 2015. A number of the measures will be

implemented as part of ongoing projects and programmes, such as Kainuu Climate Strategy 2020

or Environmental program of Kainuu 2020, whereas others will be carried out by the responsible

organizations. Furthermore, some measures are to be implemented as part of projects starting in

the next few years, e.g. Kainuu Climate project of the University centre of Kajaani or the project

on Kainuu’s new Public transport plan. Information about existing good practices and projects, that

could facilitate the implementation of Kainuu SEAP are presented in this chapter in blue boxes. The

steering group of SEAP preparation will also be in charge of monitoring the SEAP implementation.

The city of Kajaani and the other eight municipalities in Kainuu are in charge of implementing the

following measures:


!

18

KAINUUN SEAP

Reduction of energy consumption in the city of Kajaani

Reduction of energy consumption in the other eight municipalities Steering of and guidance for construction and renovation Energy efficient land-use planning

The aim is to mainstream the implementation of the measures as part of normal operations of the

city of Kajaani and the other eight municipalities. The Climate project starting in 2015 will support

the implementation of the measures (box 2). The HINKU-project (box 3) coordinated by the

Finnish Environment Institute (SYKE) supports the climate actions of municipalities and

participation in HINKU could facilitate the implementation of SEAP in the municipalities in Kainuu.

Boxes 4-6 provide examples of good practices as well as other information that can be used in

SEAP implementation.

Box 2: Climate project 2015 Goal: To mainstream climate protection to be a part of the operations of all municipalities and companies in Kainuu to support the achievement of the 25 % emission reduction target by 2020. In cooperation with companies and the public sector, proposals for measures to implement low carbon energy solutions will be drawn up. Information about climate responsibility will be shared on the project webpages, social media and by organizing public events. Events to share information on means to reduce emissions will be organized in cooperation with other actors. The project also aims to improve the possibilities of companies to practice business in a climate responsible way and to help the companies to gain image benefits in so doing. Duration: January 1 2015 – December 31 2016 Budjet: 160 k€ Funding: Mainly ELY-center of Kainuu (80 %), Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-group, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy, University of Oulu (self-financing) Measures in 2015 and 2016:

Guide stakeholders to reduce their emissions Help all municipalities in Kainuu to start the compilation of their own climate strategies and make concrete

suggestions for measures Strive to get the municipalities to sign energy efficiency agreements (KETS/ KEO) Monitor (through questionnaires) how the suggested measures are put in place and how climate

awareness is taken into account in the decision-making in the municipalities. In cooperation with companies and the public sector, proposals for measures to implement low carbon

energy solutions will be drawn up, taking into account regional plans and programmes Eco-support persons will be trained to improve the environmental awareness among emloyees in

municipalities (regarding energy, public procurement, waste, mobility). The operating model for the eco-support comes from the Environment Centre of Helsinki

Training about, e.g. environmentally friendly public procurement, adaptation to climate change (in particular regarding land-use) and energy efficiency will be organized for local public sector employees

Information will be provided to companies regarding mitigation, and composing of environmental and quality management programs will be promoted

Business models related to climate change mitigation and adaptation will be supported by seminars and field trips (e.g. environmental technology fair)

Challenge companies in Kainuu to improve their energy efficiency and share good practices

Share knowledge about video conference possibilities in Kainuu


!

19

KAINUUN SEAP

Box 3: HINKU Carbon neutral municipalities (HINKU) project started in 2007 involving five municipalities. The municipalities participating in the project have committed to reduce their carbon dioxide emissions by 80 % by 2030 compared to the 2007 level. In the HINKU project municipalities, businesses, citizens and experts generate together ideas and implement solutions to reduce greenhouse gas emissions. During the first five-year period (2007–2011) the HINKU municipalities reduced their emissions by 12-18 %. HINKU project shows that climate change can be mitigated with relatively small resources. The emission reductions are primarily achieved by improving energy efficiency and by switching to renewable energy. In one of the municipalities, improvement in energy efficiency of buildings resulted in annual monetary savings of 240 k€. In Padasjoki an investment in district heating boiler and network resulted in annual savings of 200 k€ whereas in Ii, the renovated heating systems in schools save 85 k€ annually. In addition to reducing emissions, HINKU project aims at generating local welfare through cost savings, improved energy self-supply and through new business opportunities. Local residents and businesses are important stakeholders, who are engaged in planning and implementation of the measures. In Uusikaupunki, unemployment has reduced by 1.3 % in 5 years. HINKU project has received a lot of media attention, and the best practices of municipalities are shared both nationally and internationally. HINKU project also has its own website, HINKU forum. HINKU forum serves for networking, support for mitigation projects, emission calculations, visibility and cooperation for communication. HINKU forum brings together municipalities, businesses offering climate friendly products and services as well as experts. In addition, information is shared in different events and in the HINKU newsletter. When the municipalities join HINKU, they can start calling themselves “HINKU-municipalities” and are allowed to use the HINKU logo. In addition, the municipalities receive support on their path towards carbon neutrality and gain positive publicity. Every month “HINKU action of the month” is awarded. Participation in HINKU and the support from the Finnish Environment Institute is free of charge.


!

20

KAINUUN SEAP

Box 4: Small-scale CHPs Small-scale CHP means a small combined heat and power plant. The electricity production capacity of a small-scale CHP plant is typically 1-2 MW. One of the advantages of combined heat and power production is high efficiency. The popularity of CHPs has increased recently due to increased electricity price and due to national level measures to support the use of renewable energy (feed-in-tariffs, investment grants). (Motiva, 2014b) Sufficient demand for electricity and heat is needed for the CHP plant investment to be feasible. If electricity is used in the same real estate where it is produced there are no additional costs due to electricity transmission and distribution. In order to minimize distribution losses, also heat has to be consumed close enough to the production plant. Small-scale CHPs can be used for example in:

small district heating networks farms and gardens big buildings outside district heating network

There are nine district heating plants in Kainuu, which produce only heat (table L4.1) Table L4.1 District heating plants in Kainuu producing only heat

Plant Owner Capacity MW Fuel use GWh

Hyrynsalmi Vesi-Mega Oy 4 16.2 Ristijärvi Fortum Oyj/Adven Oy 1.5 6.6 Vuokatti Vapo Oy 7 25.5 Vaala Vaalan kunta 4 18.2 Paltamo Vapo Oy 2.5 14.6 Suomussalmi Suomussalmen kunta 9+4 72 Puolanka Puolangan kunta 2.5 20 Vuolijoki Kajaanin lämpö Oy 0.7 1.4 Otanmäki Kajaanin lämpö Oy 1.8 17

Dairy farms are also potential users of small-scale CHPs. The farms constantly need warm water and own electricity production would increase security of electricity supply. In large farms of over 50 dairy cows, the investments are usually more profitable than in smaller farms. In Kainuu, there are 33 dairy farms which could consider investing in a small-scale CHP plant. The number of vegetable gardens operating the whole year round is four. Big buildings that could also benefit from small-scale CHP in Kainuu are spas, gardens and institutional kitchens, which require significant amounts of hot water in addition to heating and electricity. (Karjalainen, 2012)


!

21

KAINUUN SEAP

Box 5: Increasing the use of public transport in Kainuu In 2009, road transportation caused 36 % of all SEAP sector greenhouse gas emissions in Kainuu. A study from 2010–2011 shows that in Kainuu only 0.6 % of all distances travelled were made by bus. Comparable percentage in the whole of Finland was 4 % (Kainuun liitto, 2013a). One of the main goals of the Kajaani transportation system plan (KASELI 2013) is to promote sustainable transport by increasing the amount of distances travelled by foot, bicycle and public transport and by promoting ridesharing and eco-driving. The Kainuu region consists of nine municipalities and municipal centers. An increasing share of residents (71.5 % in 2011, 62.5 % in 1985) live in urban centers. Based on this fact it can be considered that public transport between the centers is important for commuting to work and school. Free public transport A possible measure to raise the utilization rate of public transport in Kainuu could be to make it free, or partly free, of charge. Free public transport is not completely unusual in Europe. The best known case is probably Tallinn that switched to free public transport in 2013. According to a study made by the Technical University of Stockholm (Cats and others, 2014) the amount of passengers rose by 3 % after public transport became free of charge. However, the study also shows that only 1.2 % of the change can be explained by free public transport whereas the rest can be explained by, for example, improved bus lines. The modest change in the utilization rate can be explained by the originally quite cheap prices and high utilization rate (40 %). The biggest change among passengers occurred among people of low income and higher age. Tallinn is not the only city in Europe that offers free public transport. The public transport has also been free in Hasselt (70 000 inhabitants), Belgium since 1997. During the first years, the utilization rate grew tenfold. Due to funding problems the city later introduced a fee of 0.60 €, except for youth and elderly who still travel free. A common factor for cities that offer free public transport seems to be that the transport is mostly funded by other means than ticket revenue. Before 2013, 70% of the funding in Tallinn came from other sources. After the change, the percentage rose to 90%. In Kajaani two bus lines are currently funded by the city and four with ticket revenue. A possible solution for Kainuu could be a partly free public transport. Good practices identified in other countries, which could be worth considering, are:

Free transport during certain hours, e.g. in the morning and afternoon. This arrangement could be put in place to attract work and school commuters.

Free public transport for the youth and elderly. The most important lines free of charge. Free transport arranged by big employers.

On-demand bus service The on-demand bus service in Helsinki region is operated by HSL and Ajelo Oy. The service operates in the capital region and is demand-based. The main purpose of it is to attract car users to use public transport by offering a competitive option for the use of private car. The start location of the journey is defined by address or bus stop number. The starting time is also chosen when making the order for the on-demand bus. The cost of the journey is based on a basic charge and a kilometer charge. The prices are lower in case the customer chooses an economy ride, which possibly means a longer route and picking up other passengers. When placing an order the customer also gets a map to the start location. The service is paid for in advance from a personal trip wallet, where money can be transferred either from a bank account or a credit card. The trip wallet can be shared with family members or employees of a company. In Kainuu, on-demand bus services could probably reduce the amount of distances travelled by car or encourage two-car households to reduce to one. In addition, on-demand bus services could make travelling easier for elderly people and people who do not have a car.


!

22

KAINUUN SEAP

Box 6: Local and organic food in Vaala Vaala could be called the center of organic farming in Kainuu. There are 25 organic farms on an area which covers 40 % of the area of all farms in Vaala. In the entire Kainuu, the target is to reach a 30 % share of organic farms by 2020. Local businesses in Vaala also use local commodities such as milk, fish, berries and mushrooms. Examples of such businesses include Sienestä Oy which sells Finnish forest mushrooms and berries, Vaalan juustola Oy which produces cheese and the bakery Leipomo Ruununhelmi, which also produces organic products. The use of local food is included in the municipality’s strategy, and its implementation has been successful. The professional kitchens of Vaala’s public sector use as much local ingredients and food as possible. In 2011 the share of local and organic food in Vaala’s public sector kitchens was up to 50 %. The share of organic food is being increased. High share of local and organic food requires planning of the menu in advance. In Vaala, the menu has a six-week cycle, and it is changed twice every year. Seasonal products are taken into consideration when the menu is planned, including local vegetables, mushrooms, berries, roots and fish. Potatoes are served every day, excluding days when porridge is the main dish. Every week the menu includes also fish from Oulujärvi lake, meat, minced meat, chicken and vegetarian food, with a large variety of courses. Vaala’s kindergarten has joined the Finnish program for professional kitchens, “Steps to Organic”. Kitchens involved in the program have committed to promote sustainable development, they have to fulfil certain requirements and they are given recommendations. The kindergarten in Vaala is currently in the second step of the program, the requirement of which is that the kitchen uses a minimum of two organic ingredients at all times. In the kindergarten, porridge is made of organic cereals, and organic rye bread is served at lunch twice a week. The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners in Vaala (MTK-Vaala) has made an initiative to the municipal board according to which only GMO (genetically modified organisms) free food and feed would be produced in Vaala. However, a municipality is not in a position to deny cultivation of GMOs. Instead, a municipality can recommend GMO-free cultivation and practice it on its own forests and fields, as well as use only GMO-free products in its own kitchens. Therefore, the municipal board of Vaala has proposed the use of GMOs to be avoided in agricultural and forestry production in Vaala.

Monitoring of the actions/measures

The Covenant of Mayors requires the Signatories to regularly report on the implementation of the

actions/measures. An implementation report showing implementation status of the

actions/measures in qualitative terms is to be sent to the CoM office every two years. Emission

calculations and impacts of the measures (energy savings, renewable energy production and

reduction of CO2 emissions) are reported to the CoM office every four years.

Kainuun liitto coordinates the monitoring of the SEAP, which is simultaneously a part of the

monitoring process of the Kainuu-program.

The Kainuu SEAP measures are to be monitored as part of the regular monitoring processes of

various projects. In addition, the progress of the measures is monitored using the indicators

presented in table L4.2. The indicators are divided into four different categories:

Energy use (MWh/year), e.g. energy consumption of water management. A decreasing trend of the indicator is pursued.

Renewable energy production (MWh/year). An increasing trend of the indicator is pursued.

Amount (number of/year), e.g. number of municipalities that have signed an energy efficiency agreement or number of information events organized. Both an increasing and a decreasing trend of the indicator can be pursued.


!

23

KAINUUN SEAP

Coverage (%), e.g. street lamps replaced with LED-lamps. Both an increasing and a decreasing trend of the indicator can be pursued.

Table L4.2 Annual SEAP monitoring indicators.

Action/measure Monitoring indicator

Target trend

Consumption (MWh/year)

Production (MWh/year)

Amount (no.

/year)

Coverage (%)

1. Reduction of energy

consumption in

the city of Kajaani

Energy consumption of

water

management

↓ X

LED-lamps used

in public lighting

↑ X X

Energy

consumption of municipal

buildings

↓ X

Use of oil in heating

↓ X

2. Reduction of

energy consumption in

the other eight

municipalities

Municipalities

that signed the energy efficiency

agreement

(KETS/KEO)

↑ X X

Energy

consumption of

water management

↓ X

LED-lamps used

in public lighting

↑ X X

Use of oil in heating

↓ X

3. Steering of

and guidance for construction and

renovation

Zero energy

buildings

↑ X Xa

Energy consumption of

renovated buildings

↓ X

Trainings

organized for municipal

employees

↑ X X

Newly recruited

employees responsible for

energy efficiency of construction

↑ X

4. Energy advice,

education, training and

campaigns

Participants in

energy advice events

↑ X

Energy advice

events organized

↑ X


!

24

KAINUUN SEAP


Target trend



Amount (no.

/year)

Coverage (%)

Schools and kindergartens

that have joined

a national environment

program

↑ X X

5. Increasing the share of

renewable energy

Share of renewable

energy of total energy

consumtion

↑ X

Energy

production with biomass

↑ X

Biogas plants ↑ X X

Wind power ↑ X

Buildings using wood pellets

↑ X

Buildings using

heat from heat

entrepreneurs

↑ X

Small scale CHP-

plants

↑ X

6. Energy

efficient land-use planning

Organized

training events

↑ X

Real estates

shifted to district

heating

↑ X X

7. Promotion of walking and

biking – when suitable

Distances travelled by foot

↑ X

Distances

travelled by bike

↑ X

8. Development of public

transport

Distances travelled by bus

↑ X

Passengers using

public transport

↑ X

9. Reducing the need for travel

Organizations using teleworking

↑ X

Organizations

using video conferences

↑ X

10. Promotion of

biogas production and

distribution

Biogas

production (for transportation)

↑ X

Actors engaged

to the use of biogas

↑ X

11. Promotion of

cleantech

solutions in private transport

Number of

cleantech cars

(electric, biogas cars etc) in the

↑ X X


!

25

KAINUUN SEAP


Target trend



Amount (no.

/year)

Coverage (%)

municipal fleet

Number of cleantech cars

registered in

Kainuu

↑ X X

Cleantech pilot

projects

↑ X

New and

promoted financing options

for cleantech cars

X

12. Reduction of

the amount of waste and

promotion of

recycling and re-use

Overall recycling

level of waste

↑ X

Recycling of biowaste

↑ X

Biogas collection ↑ X

Waste disposed

to landfills

↓ X

Additional measure 1:

Maintaining the forest carbon

sink

Forest area ↑ X

Swamp area ↑ X

Restored swamps ↑ X

Additional measure 2:

Promotion of

organic and locally produced

food

Organic and locally produced

food used in the

public sector of municipalities

↑ X

a share of new buildings

Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS3

The linkages happen by identifying indicators related to both the SEAP and the RIS3, and as such

leading to development projects, smart specialisation and growth. Table L5.3 below reiterates

Table L4.2 with one column added, bridging the SEAP to RIS3.

Table L5.3. Linking the SEAP to RIS3 actions.

Action/measure Monitoring indicator Target trend

RIS3 and related result indicators

1. Reduction of energy consumption in the city of Kajaani

Energy consumption of water management

↓

LED-lamps used in public lighting

↑

Energy consumption of ↓


!

26

KAINUUN SEAP



municipal buildings

Use of oil in heating ↓

2. Reduction of energy consumption in the other eight municipalities

Municipalities that signed the energy efficiency agreement (KETS/KEO)

↑

Energy consumption of water management

↓

LED-lamps used in public lighting

↑

Use of oil in heating ↓

3. Steering of and guidance for construction and renovation

Zero energy buildings ↑

Energy consumption of renovated buildings

↓ Sustainable construction standard adopted Number and range of sustainable construction products (=components--> Construction Products Regulation-CPR) developed Engineering solutions supproting self heating homes and buildings Energy efficient ventilation solutions Exports growth in CPR-aligned construction components

Trainings organized for municipal employees

↑

Newly recruited employees responsible for energy efficiency of construction

↑

4. Energy advice, education, training and campaigns

Participants in energy advice events

↑

Energy advice events organized

↑

Schools and kindergartens that have joined a national environment program

↑

5. Increasing the share of renewable energy

Share of renewable energy of total energy consumtion

↑

Energy production with biomass

↑

Biogas plants ↑

Wind power ↑

Buildings using wood pellets

↑

Buildings using heat from heat entrepreneurs

↑

Small scale CHP-plants ↑ Inventions / improvements in CHP


!

27

KAINUUN SEAP



CHP embedded solutions

6. Energy efficient land-use planning

Organized training events

↑

Real estates shifted to district heating

↑

7. Promotion of walking and biking – when suitable

Distances travelled by foot

↑

Distances travelled by bike

↑

8. Development of public transport

Distances travelled by bus

↑

Passengers using public transport

↑

9. Reducing the need for travel

Organizations using teleworking

↑

Organizations using video conferences

↑

10. Promotion of biogas production and distribution

Biogas production (for transportation)

↑ Number of biogas networks Technological solutions supproting uptake and expansion of biogas networks

Actors engaged to the use of biogas

↑

11. Promotion of cleantech solutions in private transport

Number of cleantech cars (electric, biogas cars etc) in the municipal fleet

↑

Number of cleantech cars registered in Kainuu

↑

Cleantech pilot projects ↑

New and promoted financing options for cleantech cars

12. Reduction of the amount of waste and promotion of recycling and re-use

Overall recycling level of waste

↑

Recycling of biowaste ↑

Biogas collection ↑

Waste disposed to landfills

↓

Additional measure 1: Maintaining the forest carbon sink

Forest area ↑

Swamp area ↑

Restored swamps ↑

Additional measure 2: Promotion of organic and locally produced food

Organic and locally produced food used in the public sector of municipalities

↑

N SEAP | BENVIROC OY 2014 !

28

KAINUUN SEAP

Käsitteet ja lyhenteet

Käsite Määritelmä

CHP-laitos Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos

CoM Covenant of Mayors, Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimus

CO2 -ekv Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta

CPR EU:n rakennustuoteasetus (Construction Products Regulation)

EAKR Euroopan aluekehitysrahasto

EED Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive)

EIP Euroopan investointipankki

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ESR Euroopan sosiaalirahasto

EU Euroopan unioni

GWh Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = 1 000 000 kWh

HINKU-hanke Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU) kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi

Horisontti 2020 EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelma, jonka toteutuksesta vastaa Euroopan komissio

ILUC-direktiivi Maankäytön epäsuoraa muutosta koskeva direktiivi täydentää vuonna 2009 voimaan astunutta direktiiviä biopolttoaineista (RES-direktiivi).

JRC Joint Research Centre, Yhteinen tutkimuskeskus, jonka tärkein tehtävä on tarjota tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikalle

Kestävä kehitys Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta lähipiirissämme, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa

KETS/ KEO Kuntien energiatehokkuussopimus/Kuntien enrgiatehokkuusohjelma

KPÖ Kevyt polttoöljy

Kuntien rakennukset ja toiminnot

Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien asuinrakennukset), vesihuolto, katu- ja liikennevalot, muu ulkovalaistus, kuntien ajoneuvot ja työkoneet

LED Light-Emitting Diode eli hohtodiodi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta

LIISA-malli Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä

Metla Metsäntutkimuslaitos

Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija, joka tarjoaa palveluja kunnille, julkishallinnolle, yrityksille ja kuluttajille

MTK Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto

MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

NIB Nordic Investment Bank, Pohjoismainen investointipankki


29

KAINUUN SEAP

OECD Organisation for Economic Cooperation and Developement, Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö

ProAgria Suomenkielinen maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja kilpailukyvyn edistämiseksi

Päästövähenemä Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin suhteessa vertailutasoon

REF kierrätyspolttoaine

RES-direktiivi RES-direktiivillä tarkoitetaan EU:n parlamentin ja neuvoston direktiiviä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta.

RIS3-strategia Älykkään erikoistumisen strategia (Regional Innovation Strategy based on Smart Specialization)

RPÖ Raskas polttoöljy

SEAP Sustainable Energy Action Plan, Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi

SEAP-sektorit SEAP:n päästölaskennassa ja skenaariossa huomioon otetut päästösektorit

SEAP-skenaario Kainuun päästökehitystä kuvaava skenaario, jossa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet

STEP-hanke Sustainable Energy Policy Tools, energiankäytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tähtäävä hanke

SUMP Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Sustainable Urban Mobility Plan)

SWOT-analyysi Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-analyysi on tärkeä väline analysoitaessa tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena.

SYKE Suomen ympäristökeskus

TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

Vihreä kasvu Vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Vihreä kirja Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia kannustetaan osallistumaan keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.

VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Älykkään erikoistumisen strategia

Termillä tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida


30

KAINUUN SEAP

esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen.

ÖKKL Öljy- ja kaasualan keskusliitto (vuodesta 2015 alkaen Öljy- ja biopolttoaineala ry)


31

KAINUUN SEAP

1. Johdanto

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka ja sen pysäyttäminen vaatii laajoja toimia

paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ilmastonmuutosta aiheuttaa lisääntynyt

kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja syntyy erityisesti energiankäytöstä:

rakennusten lämmityksestä, sähkön käytöstä, liikenteestä ja teollisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja

sen vaikutusten hillitsemisen eteen on tehtävä töitä, jotta saavuttamamme elintaso

mahdollistetaan myös tuleville sukupolville.

Kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä

edistäviin toimiin kannustaakseen Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ja

alueiden johtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimukseen osallistuvat

kaupungit ja alueet sitoutuvat EU:n tavoittelemaa 20 % päästövähennystä suurempiin

vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 6100 kaupunkia ja aluetta.

Kainuu on yhdeksän kunnan muodostama maakunta, jonka pinta-ala on yhteensä 24 452 km2.

Kunnat ovat Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja

Vaala. Perusvuonna 2009 Kainuussa oli 82 634 asukasta, joista noin 38 000 Kajaanissa. Vuoteen

2013 mennessä Kainuun asukasluku oli laskenut noin 3 % (79 975).

Kainuu liittyi kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimukseen huhtikuussa 2014

maakuntahallituksen päätöksellä. Sopimukseen liittyminen edellyttää vähintään 20 %

päästövähennystavoitteen asettamista sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman

(Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä

toimintasuunnitelmassa esitetään kaksitoista toimenpidettä, joiden avulla Kainuu voi saavuttaa

asettamansa päästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi esitellään kaksi lisätoimenpidettä,

joiden avulla pyritään lisävähennyksiin sekä maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseen. SEAP

laadittiin osana EU:n rahoittamaa Sustainable Energy Policy Tools (STEP) -hanketta.

Kainuu on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta. Metsät, suot, vaarat ja vesistöt ovat maakunnalle

tunnusomaisia ja monelle alueen asukkaalle myös elinkeino. Valtaosa Kainuun sähköstä tuotetaan

vesivoimalla ja alueelle on lisäksi kaavailtu merkittäviä tuulivoimahankkeita. Kainuun metsät ovat

merkittävä hiilinielu myös valtakunnallisena tasolla. Kainuu tavoittelee energiaomavaraisuutta ja

tähän päästäkseen metsien ja puuenergian käyttöä tulee edelleen kehittää. Myös kaivosteollisuus

on merkittävää Kainuun alueella.

Tämä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, siinä esitetyt päästölaskelmat (luku 3),

toimenpiteet (luku 4) ja päästöjen kehitysennusteet vuoteen 2020 asti (luku 5) koskevat koko

maakuntaa.


32

KAINUUN SEAP

2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa

2.1 Nykyiset ilmastohankkeet Kainuun maakunta on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta, jolle tunnusomaista ovat sen laajat metsä- ja suoalueet, vaarat ja runsas vesistöjen määrä. Kainuussa ympäristön- ja ilmastonsuojelu sekä pyrkimys kestävään kehitykseen ovat olleet esillä maakunnan kehitysohjelmissa ja hankkeissa kymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja kestävän kehityksen sitoumukset ja tärkeimmät niitä tukevat hankkeet.

Taulukko 2.1 Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja kestävän kehityksen sitoumukset ja tärkeimmät niitä tukevat hankkeet.

Vuosi Paikalliset sopimukset ja sitoumukset

2014 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP)

2014 Kainuu-ohjelma – Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu Maakuntasuunnitelma 2035/ Maakuntaohjelma 2014–2017

2013 Kainuun ympäristöohjelma 2020

2012 Kainuun suoselvitys -hanke

2011 Kainuun ilmastostrategia 2020

2011 Alueellinen metsäohjelma 2011–2015

2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys

2011 Kajaanin kaupungin energiatehokkuussopimus KETS

2010 Kainuun bioenergiaohjelma 2011–2015

2009 Pohjois-Pohjanmaan ilmastoennuste

2009 Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (2009) sekä toimenpideohjelma 2010–2015

2009 Kainuun kestävän kehityksen esiselvityshanke

2008 Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma 2008–2018

2005 Kainuun maakuntasuunnitelma 2025

2004 (2008)

Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelma 2002–2011 (ja välitarkastus)

Vuonna 2011 julkaistiin Kainuun ilmastostrategia 2020. Maakunnan ilmastostrategia on laadittu

EU:n ja Suomen kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategialla on neljä

keskeistä tarkoitusta:

asettaa ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä koko maakunnalle

haastaa kaikki kainuulaiset osallistumaan ilmastotalkoisiin

kannustaa luomaan innovatiivista, ilmastonsuojelua edistävää liiketoimintaa

pyrkiä varmistamaan, että maakunnan ilmastonsuojelu on johdonmukaista. Näin voidaan

esimerkiksi välttää näennäiset päästövähennykset esimerkiksi siirtämällä päästöjä kunnasta

toiseen tai maakunnan ulkopuolelle. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011)

Kainuun ilmastostrategia ja siinä asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toimivat pitkälti Kainuun

SEAP:n laadinnan pohjana.


33

KAINUUN SEAP

Kainuun ympäristöohjelma 2020 on jatkoa vuosille 1995–2005 ja 2006–2009 laadituille

ympäristöohjelmille. Se on osa maakunnan pitkän aikavälin suunnittelua. Ohjelmassa esitetään

Kainuun maakunnan ympäristön tilan tavoitteet vuoteen 2020. Lisäksi ohjelmaan on koottu

ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla tavoiteltu tila saavutetaan. Asetettujen tavoitteiden

toteutumista seurataan ohjelmaan koottujen mittareiden avulla. Ympäristöohjelmaa käytettiin

tausta-aineistona maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmaa hyödynnetään lisäksi

myös ympäristöhallinnon päätöksenteossa ja viranomaisten toiminnassa. (Kainuun Liitto, 2013a)

Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toteutettu Kainuun bioenergiaohjelma 2011–

2015 on päivitys edelliselle, vuonna 2010 päättyneelle ohjelmalle. Bioenergiaohjelma on laadittu

yhteensopivaksi Itä-Suomen bioenergiaohjelman ja Kainuun alueellisen metsäohjelman kanssa.

Ohjelmaa jatketaan tulevaisuudessa osana uusiutuvan energian teemaohjelmaa. Ohjelmassa

pohditaan Kainuun maakunnan bioenergian tuotannon ja viennin kehitystä viiden vuoden

ajanjaksolla. (Karjalainen, 2010) Kainuun maakunnan pinta-alasta suuri osa on metsää ja

maakunnalla on metsäenergian kautta merkittävä bioenergian tuotannon ja viennin potentiaali.

Bioenergiaohjelman puitteissa on muun muassa edistetty lämpöyrittäjyyttä ja toteutettu

energianeuvontaa. Bioenergiaohjelmaa on hyödynnetty erityisesti SEAP:n toimenpidekortteja

laadittaessa.

Kainuu on metsävaroiltaan rikas maakunta ja metsän tuotantopotentiaali on luontaisesti

merkittävässä asemassa SEAP:ia laadittaessa. Toimenpiteitä ja tavoitteita asetettaessa pohjana on

käytetty Kainuun alueellista metsäohjelmaa 2011–2015. Ohjelmassa kuvataan metsäalan nykytilaa

sekä tulevaisuutta Kainuussa. Ohjelmassa luodut strategiat kattavat sekä metsäalan että sen

yhteiskunnalliset vaikutukset. Tavoitteena on, että Kainuun metsät luovat ihmisille hyvinvointia ja

metsiin liittyvät elinkeinot tuovat maakuntaan kestävää toimeentuloa. Teollisen näkökulman

rinnalla metsäohjelmassa tarkastellaan lisäksi metsien tuottamia ekosysteemipalveluja, arvoa

ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vesistöjen laadun ylläpidossa. (Pyykkönen, 2011)

Kajaanin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen, vuonna 2011 solmitun

energiatehokkuussopimuksen KETS:in keskeisin tavoite on 9 % säästö kaupungin

energiankulutuksessa vuosina 2008–2016. Energiatehokkuussopimuksen taustalla on vuonna 2006

voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimimaan esimerkkinä

energiansäästötoimissa. Energiasäästöillä pyritään paitsi vähentämään kaupungin ilmasto- ja

ympäristövaikutuksia myös saavuttamaan kustannussäästöjä (Harjulehto ja Hänninen, 2011).

KETS-sopimus on suunnattu yli 20 000 asukkaan kunnille ja kaupungeille, joiden energiankäyttö on

yli 20 000 MWh:ta vuodessa. Pienemmille, alle 5000 asukkaan kunnille, joiden energiankäyttö jää

alle 5000 MWh:n vuodessa on olemassa vastaavanlainen sopimus KEO, eli kuntien energiaohjelma.

(Motiva, 2014a)

Hannu Möttösen vuonna 2014 valmistunut opinnäytetyö, Kajaanin kaupungin oman toiminnan

energiatehokkuus ja CO2-ekv päästöt vuosina 2009–2012 ja päästöjen vähennystavoite vuoteen

2020, toimii tärkeänä taustatietona SEAP:n laadinnassa. Työssä on selvitetty Kajaanin kaupungin

oman toiminnan energiankulutusta ja aiheutuneita päästöjä vuonna 2009. Työssä kartoitetaan

lisäksi eri toimialojen vuosina 2009–2012 toteuttamat, kasvihuonepäästöjä vähentäneet toimet ja

esitetään mahdollisia toimenpiteitä vuoteen 2020 asti sekä arvioita niiden


34

KAINUUN SEAP

päästövähennysvaikutuksista. Opinnäytetyön tarkoitus on edesauttaa Kainuun ilmastostrategian

toteutumista Kajaanin kaupungin omien toimien osalta. (Möttönen, 2014)

2.2 SEAP:n laadintaprosessi

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana toimivat pääasiassa kappaleessa 2.1

esitetyt viisi ohjelmaa sekä Kajaanin kaupungille kirjoitettu opinnäytetyö. Toimintasuunnitelman

valmisteluun asetettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat:

Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun Liitto (6.11.2014 asti)

Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja, Kainuun liitto (7.11.2014 alkaen)

Silja Keränen, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy

Ninetta Chaniotou, johtaja kansainväliset projektit, Kainuun Etu Oy

Tuomo Tahvanainen, johtaja matkailu, luovat alat ja elintarviketeollisuus, Kainuun Etu Oy

Timo Karjalainen, kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus

Kaarina Prittinen, projektitutkija, Kajaanin yliopistokeskus

Paula Malinen, ympäristönsuojelutarkastaja, Kajaanin kaupunki

Unto Ritvanen, ylitarkastaja, Kainuun ELY-keskus

SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman

toimenpiteet valittiin ohjausryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä

konsultin ja ohjausryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAP-

raportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilöinä toimivat Ninetta Chaniotou ja Jouni Ponnikas.

SEAP:n laadinta rahoitettiin osana STEP-hanketta (ks. luku 2.3).

2.3 SEAP osana STEP -hanketta

Sustainable Energy Policy Tools (STEP) on EU:n alueellisen yhteistyöohjelman Interreg IVC:n

kautta toteutettu hanke. STEP-hankkeessa on yksitoista yhteistyökumppania kuudesta eri EU-

maasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Kainuun Etu Oy.

STEP-hanke tähtää energian käytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön

lisäämiseen ja sitä kautta CO2-päästöjen vähentämiseen yhteistyöalueilla EU:n 20-20-20-

tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi alueiden energiaomavaraisuutta ja hajautettua energiantuotantoa

edistetään.

STEP-hankkeen keskeisenä tavoitteena on kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta

alueellisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. (STEP Project, 2014)

Liittymällä Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen ja laatimalla SEAP:in Kainuu

ottaa käyttöön unkarilaisen STRIAn hyviä käytäntöjä STEP-hankkeen puitteissa.


35

KAINUUN SEAP

3. Energia- ja päästötaseet

3.1 Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus

SEAP:n päästölaskennan sektorit on valittu noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010).

Päästölaskennassa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö, öljy, puupolttoaineet)

kuntien rakennuksissa ja asuin- ja palvelurakennuksissa (taulukko 3.1). Lisäksi mukana ovat

kuntien vesihuollon energiankulutus ja jätevedenkäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt. Mukana on myös

kuntien vastuulla oleva katu-, liikenne- sekä muu ulkovalaistus. Teollisuuden osalta mukana on

teollisuusrakennusten öljynkulutus sekä päästökauppaan kuulumattoman teollisuuden sähkön,

kaukolämmön ja höyryn kulutus. Tieliikenne on mukana kokonaisuudessaan, mutta kuntien

ajoneuvot ja työkoneet on esitetty erikseen. Kaatopaikoista Ekokympin Majasaaren kaatopaikan

metaanintuotto on mukana laskelmissa.

Verrattuna Kainuun vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseeseen (Monni, 2010), SEAP:n

päästötaseessa eivät ole mukana muut liikennemuodot (raide-, vesi- ja lentoliikenne);

päästökauppaan kuuluva ja siihen rinnastettavissa oleva teollisuus; työkoneiden

polttoaineenkulutus ja erittelemätön öljynkulutus; maatalouden energiankulutus, kotieläintalouden

ja peltoviljelyn päästöt; suljetut ja teollisuuden kaatopaikat, kompostointi ja maankäyttö. Nämä

sektorit ovat mukana liitteessä 1 esitetyssä päästötaseessa.

Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit

Sektori Kuvaus

Kuntien rakennukset

Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (pois lukien asuinrakennukset); Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistamat ja hallinnoimat rakennukset

Kuntien vesihuolto

Jätevedenkäsittely, puhtaan veden tuotanto ja pumppaus

Katu- ja liikennevalot, muu ulkovalaistus

Kuntien katu- ja liikennevalot; sisältä osassa kuntia myös hiihtolatujen, urheilukenttien yms. valaistusta

Asuinrakennukset Asuinrakennukset, myös kuntien omistamat ja hallinnoimat

Palvelut Muut rakennukset kuin kuntien, asuin- ja teollisuusrakennukset

Teollisuus Teollisuusrakennukset ja teollisen tuotannon polttoaineen kulutus, pois lukien päästökauppaan kuuluva ja siihen rinnastettavissa oleva teollisuus

Tieliikenne Tieliikenne maakunnan kaduilla ja teillä, pois lukien kuntien ajoneuvot

Kuntien ajoneuvot

Kuntien ajoneuvot ja työkoneet

Kaatopaikat Majasaaren kaatopaikan metaanintuotto

Kuntien rakennusten, vesihuollon, katu- ja liikennevalojen, muun ulkovalaistuksen sekä kuntien

ajoneuvojen energiankulutustiedot saatiin kunnille tehdyillä tietokyselyillä. Tietoja kysyttiin sähkön,

öljyn, puupolttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksesta. Kunnat eivät raportoineet lainkaan

puupolttoaineen käyttöä, joten se ei ole mukana energia- ja päästötaseessa. Päästöjen kannalta

sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä teollisuuden


36

KAINUUN SEAP

sähkönkulutustiedot saatiin Energiateollisuus ry:n (2010a) sähkönkulutustilastosta. ”Palvelut ja

rakentaminen” -tilastosektorilta vähennettiin kuntien rakennusten ja toimintojen sekä rautateiden

sähkönkulutus ja teollisuuden sähkönkulutustiedoista vähennettiin päästökauppaan kuuluvan ja

siihen rinnastettavan teollisuuden sähkönkulutus. Rakennusten energiankulutustiedot eivät sisällä

lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältävät niiden käyttämän sähkön.

Sähkönkulutuksen päästökerroin laskettiin noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010). Siinä sähkön

päästökertoimen pohjana käytetään valtakunnallista päästökerrointa. Paikallisesta tuotannosta

otetaan mukaan ainoastaan alle 20 MW:n sähköntuotantolaitokset sekä laitokset, jotka ovat

kuntien omistuksessa/hallinnassa. Paikallisiksi sähköntuotantolaitoksiksi vuonna 2009 laskettiin

Kainuun voiman ja Loisteen vesivoima sekä Kainuun voiman ja Kuhmon lämmön voimalaitokset.

Paikalliseksi sähköntuotantolaitokseksi laskettiin myös Vapon Sotkamon laitos, sillä sen ei katsottu

merkittävästi eroavan Kuhmon ja Kajaanin laitoksista, joiden omistuspohja on myös vuosien

kuluessa vaihdellut. Näin laskettuna Kainuussa kulutetun sähkön ominaispäästöksi vuonna 2009

saatiin 214 t CO2-ekv/GWh.

Asuin-, ja palvelurakennusten kaukolämmönkulutustiedot, teollisuuden kaukolämmön- ja

höyrynkulutustiedot sekä sähkön, kaukolämmön ja höyryn tuotannon polttoaineenkulutustiedot

saatiin energiantuottajille tehdyillä tietokyselyillä sekä Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastosta

(2010b). Tietoja täydennettiin myös Karjalaisen (2010) tiedoilla. Asuin-, palveluja

teollisuusrakennusten öljylämmitystiedot saatiin Kainuun kasvihuonekaasutaseesta 2009 (Monni,

2010). Puupolttoaineiden käyttötiedot saatiin Metlan pienpuun käyttöä koskevasta kyselystä.

Päästöt laskettiin käyttäen samoja päästökertoimia kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa 2009.

Tieliikenteen energiankulutus- ja päästötiedot perustuvat VTT:n LIISA-malliin (VTT, 2010).

Majasaaren kaatopaikan päästöt ovat samat kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa 2009, ja ne

perustuvat Ekokympin laskemiin.

3.2 Energiankulutus ja päästöt 2009

Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 oli yhteensä 3100 GWh (kuva 3.1).

SEAP:n sektoreiden energiankulutus vuonna 2009 on esitetty taulukkona liitteessä 2.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Kuntien rakennuksetja toiminnot

Asuinrakennukset Palvelut Teollisuus (SEAP:npiirissä)

Tieliikenne (pl.kuntien ajoneuvot)

GW

h

Sähkö Kaukolämpö+höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet Bensiini Diesel Bioetanoli Biodiesel


37

KAINUUN SEAP

Kuva 3.1 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009.

Energian kokonaiskulutusta tarkasteltaessa merkittävimmät sektorit vuonna 2009 olivat

asuinrakennukset (1151 GWh) ja tieliikenne pois lukien kuntien ajoneuvot (854 GWh).

Asuinrakennusten energiankulutuksessa puupolttoaineet olivat sähkön ja kaukolämmön rinnalla

merkittävässä osassa. Seuraavaksi suurimmat sektorit, lähes yhtä suurella energiankulutuksella

olivat teollisuus (461 GWh) ja palvelut (400 GWh). Kuntien rakennusten ja toimintojen

energiankulutus vuonna 2009 oli 234 GWh. Se oli ainoa sektori, jossa raskas polttoöljy oli edelleen

käytössä (sote-kuntayhtymän sairaalassa).

Kainuun kasvihuonekaasupäästöt SEAP:n sektoreilta olivat vuonna 2009 yhteensä 623 kt CO2-ekv

(kuva 3.2). Kuvan 3.2 tiedot on esitetty taulukossa liitteessä 2.

Kuva 3.2 Kainuun kasvihuonekaasupäästöt 2009 SEAP:n sektoreilta.

Kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltaessa merkittävimmäksi sektoriksi nousee tieliikenne (222 kt

CO2-ekv). Asuinrakennukset ovat tieliikenteen jälkeen merkittävin päästölähde (162 kt CO2-ekv).

Asuinrakennusten päästöt aiheutuvat lähes kokonaan sähkön, kaukolämmön sekä kevyen

polttoöljyn kulutuksesta. Puupolttoaineista aiheutuneet päästöt, jotka ovat pääasiassa

epätäydellisen palamisen tuottamaa metaania, aiheuttavat asuinrakennusten kokonaispäästöistä

alle 3 %. Seuraavaksi suurimpia sektoreita ovat palvelut (95 kt CO2-ekv) ja teollisuus (79 kt CO2-

ekv), joiden päästöt niin ikään koostuvat suurimmaksi osaksi sähkön, kaukolämmön ja höyryn

kulutuksesta. Kuntien rakennukset ja toiminnot aiheuttivat noin 49 kt CO2-ekv päästöt, ja

jätteenkäsittely Majasaaren kaatopaikalla 17 kt CO2-ekv päästöt vuonna 2009.

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

Kuntienrakennukset ja

toiminnot

Asuinrakennukset Palvelut Teollisuus (pl.päästökauppa)

Tieliikenne (pl.Kuntien

ajoneuvot)

Majasaaren kp

kt C

O2-

ekv

Sähkö Kaukolämpö+höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet

Diesel Bioetanoli Biodiesel Bensiini Muu päästö


38

KAINUUN SEAP

4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet

4.1 Tavoitteen asettaminen

Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen (CoM) liittyvät alueet sitoutuvat asettamaan

vähintään 20 % päästövähennystavoitteen perusvuoteen verrattuna. Tavoite voidaan asettaa joko

kokonaispäästöjen vähenemänä tai suhteutettuna asukaslukuun. Kainuun ilmastostrategiassa 2020

päästövähennystavoitteeksi asetettiin 25 % vuoden 2009 tasosta. Tavoite koski kaikkia sektoreita

pois lukien maankäyttö. Myös SEAP:n tavoitteeksi päätettiin asettaa 25 % päästövähenemä

vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009. SEAP:n tavoite koskee kuitenkin ainoastaan SEAP:in

piirissä olevia sektoreita (ks. luku 3.1). Kainuun päästövähennystavoitteet on esitetty taulukossa

4.1.

Taulukko 4.1 Kainuun ilmastostrategian ja SEAP:n tavoitteet.

Ohjelma Perus-vuosi

Vähennys-%

Kattavuus Päästöt kt CO2-ekv

Toteutunut 2009

Tavoite 2020

Muutos 2009-2020

Kainuun ilmastostrategia

2009 25 % kaikki sektorit

868 651 -217

SEAP 2009 25 %

SEAP:n sektorit

623 467 -156

Kainuun päästöt SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 olivat 623 kt CO2-ekv. Suurimmat päästölähteet

olivat tieliikenne (36 %), asuinrakennusten energiankulutus (26 %) ja palveluiden energiankulutus

(15 %) (kuva 4.2). Kokonaispäästötavoite 467 kt CO2-ekv on laskettu vähentämällä 25 % SEAP:n

sektoreiden vuoden 2009 kokonaispäästöistä, eli vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan 156 kt CO2-

ekv vähennystä.

Kainuun ilmastostrategian mukaiset päästöt vuonna 2009 olivat 868 kt CO2-ekv (liite 1).

Tärkeimmät SEAP:n ulkopuoliset sektorit olivat kotieläintalous ja peltoviljely (12 %

kokonaispäästöistä) ja muu öljynkulutus (10 %). Ilmastostrategian mukainen 25 %:n

päästövähennys vastaa 217 kt CO2-ekv vähennystä vuodesta 2009 vuoteen 2020. Käytännössä

SEAP:n sektoreilla (mm. rakennukset, tieliikenne) on suurempi päästöjenvähennyspotentiaali kuin

SEAP:n ulkopuolisilla sektoreilla (esim. kotieläintalous ja peltoviljely, muu liikenne). Näin ollen

SEAP:n toimenpiteillä pyritään saavuttamaan yli 25 %:n päästövähenemä SEAP:n sektoreilla, jotta

myös Kainuun ilmastostrategian 2020 tavoitteeseen päästään.

4.2 Elinvoimainen Kainuu

Kainuun ympäristöohjelmassa 2020 (Kainuun liitto, 2013a) on määritelty ympäristövisio vuodelle

2020. Visio on ”Elinvoimainen Kainuu”, joka koostuu kolmesta välitavoitteesta: Monimuotoinen

Kainuu, Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu sekä Ympäristötietoinen Kainuu (kuva 4.1).


39

KAINUUN SEAP

Kuva 4.1 Elinvoimainen Kainuu on vuoden 2020 ympäristövisio.

Monimuotoinen luonto merkitsee eliölajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta ja

elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kainuussa monimuotoisuuden suurimpana uhkana voidaan

pitää suunnittelematonta maankäyttöä, joka aiheuttaisi elinympäristöjen pirstoutumista. Ihmisille

tärkeät ekosysteemipalvelutkin ovat pitkälti riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta.

Ympäristövastuullisuuteen ja ympäristötietoisuuteen kuuluu, että kainuulaiset tuntevat luonnon

arvon ja osaavat nauttia siitä kestävällä tavalla. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat

ihmiselle merkityksellisiä useasta eri syystä. Ekosysteemipalvelut tuottavat sekä aineellista (marjat,

sienet, puutavara) että aineetonta (puhdistavat ilmaa, estävät eroosiota) hyötyä ihmiselle. Lisäksi

ekosysteemipalveluiden tuottama ilo ja hyvinvointi ovat merkittäviä, vaalimista kaipaavia arvoja.

Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu merkitsee vihreää taloutta ja vähähiilistä yhteiskuntaa.

Kainuussa on sitouduttu ympäristöministeriön laatiman aluestrategian (2012–2016) tavoitteisiin:

Luonnonvarojen käytön kestävyys

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja materiaalitehokkuuden lisäys

Luontomatkailun ja virkistyspalveluiden kehittäminen elinvoiman luomiseksi

Vesistöjen hyvän tilan takaaminen ja sitä kautta paremmat käyttömahdollisuudet (Kainuun

liitto, 2013a)

Vihreä talous merkitsee elinvoimaista taloutta ja talouskasvua, kestävällä tavalla. Kainuun

maakunnassa on kaikki edellytykset vihreälle taloudelle, sillä maakunnassa on monimuotoista

luontoa ja potentiaalia uusiutuvan energian korkeaan käyttötasoon ja jopa vientiin sekä

luontomatkailun ja maanviljelyn kehittämiseen (tietolaatikko 1).

Yhtenä Kainuu-ohjelman tavoitteena onkin kainuulaisen biotalouden vahvistaminen. Biotalous on

yksi Kainuu-ohjelman kärkialoista ja sen perimmäisenä tavoitteena on siirtyminen pois

fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa

biotaloutta. (Kainuu-ohjelma, 2014)

Elinvoimainen Kainuu

Monimuotoinen Kainuu

Ekotehokas ja ympäristövastuullinen

Kainuu

Ympäristötietoinen Kainuu


40

KAINUUN SEAP

Tietolaatikko 1: Vihreä kasvu

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Näin kuuluu kestävän kehityksen määritelmä, joka on ollut maailmanlaajuinen tavoite jo yli kolmekymmentä vuotta. Edelleenkään yhteiskuntamme ei ole

kestävä, päinvastoin väestö lisääntyy ja luonnonvaroja kulutetaan yhä kasvavassa määrin. Jotta

ilmastonmuutoksen eteneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen voitaisiin estää, on taloudellinen kasvu ja elintasomme ylläpito tulevaisuudessa tuotettava huomattavasti pienemmällä

luonnonvarojen käytöllä ja ympäristökuormalla. Vihreällä kasvulla tartutaan samanaikaisesti taloudenkasvun haasteisiin ja ympäristöön kohdistuvan paineen aiheuttamiin haasteisiin. Taloudellisen

yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n määritelmän mukaan vihreä kasvu merkitsee ”vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta”. (Valtioneuvoston kanslia, 2013)

Vihreään kasvuun päästään, kun onnistutaan aktivoimaan kestävää kasvua tukevat investoinnit sekä

innovaatio, jotka yhdessä luovat myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Taloudellisiin ja ympäristön haasteisiin pyritään vastaamaan samanaikaisesti, kun luodaan uusia kasvun lähteitä seuraavin tavoin:

Tuottavuus. Tuottavuutta lisäävät kannustimet ja resurssitehokkuus. Tuottavuutta parannetaan,

hävikkiä ja energiankäyttöä vähennetään, resursseja kierrätetään ja varataan arvokkaampaan käyttöön.

Innovaatio. Innovaatiomahdollisuuksia, jotka sallivat uuden näkökulman ja uusia

toimintamalleja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tuetaan politiikan ja yhteiskunnan rakenteiden avuin.

Uudet markkinat. Uusia markkinoita ja sitä kautta uusia työpaikkoja luodaan stimuloimalla

ympäristöystävällisten teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Luottamus. Investoijien luottamusta kasvatetaan vakauttamalla päättäjien tavat käsitellä ja

hinnoitella ympäristöongelmia ja lisäämällä näiden tapojen ennustettavuutta.

Vakaus. Vakaampia makrotaloudellisia olosuhteita, luonnonvarojen hintojen vakautta ja julkisen

talouden vakauttamista tuetaan esimerkiksi arvioimalla julkisen kulutuksen rakennetta ja

tehokkuutta ja lisäämällä tuloja saastuttamisen hinnoittelun kautta.

Vihreän kasvun kautta voidaan myös pienentää taloudelliseen kasvuun kohdistuvien negatiivisten sokkien riskiä seuraavin tavoin:

Luonnonvarojen pullonkaulat nostavat investointien hintaa, esimerkiksi lisäämällä

infrastruktuurin tarvetta. Tällaisissa tapauksissa luonnonvarojen menettäminen tai niiden tilan heikentyminen voi ylittää talouden luomat edut ja horjuttaa kestävää kasvua tulevaisuudessa.

Luonnon järjestelmien epätasapaino lisää äkillisten, erittäin haitallisten ja mahdollisesti

peruuttamattomien vaikutusten mahdollisuutta. Tällaisesta luonnonjärjestelmän romahtamisesta on olemassa esimerkkejä joidenkin kalakantojen kohdalla. Yritettäessä selvittää potentiaalisia

kynnysarvoja on saatu selville, että joissain tapauksissa, kuten ilmastonmuutos, globaali typpikierto ja biodiversiteetti nämä arvot ovat jo ylittyneet. (OECD, 2011)

Kestämättömät kulutustottumukset ja tuotantotavat ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan lukuisia ympäristöongelmia ja näistä syistä useat maat ja alueet ovat ryhtyneet kehittämään omia vihreän kasvun

strategioitaan. (Tekes, 2012) Sama vihreän kasvun strategia tai toimintamalli ei kuitenkaan sovi kaikille vaan riippuu alueen poliittisista ja institutionaalisista tekijöistä, kehityksen tasosta, luonnonvarojen

määrästä ja ympäristöön liittyvistä ongelma-alueista. Jokaisen vihreän kasvun strategian ytimessä on

kuitenkin oltava hyvä talouspolitiikka ja vihreä kasvun edellyttämä luonnonvarojen käytön huomattava tehostus. Luonnonvarojen hallinnan on oltava talouspolitiikan ydintavoite.

Vihreä kasvustrategia keskittyy talous- ja ympäristöpolitiikan toisiaan vahvistaviin osiin. Siinä otetaan


41

KAINUUN SEAP

huomioon luonnonvarojen täysi arvo tuotannontekijänä sekä niiden rooli talouskasvussa. Kasvustrategia

keskittyy ympäristöpaineiden kustannustehokkaaseen vähentämiseen, joka tukee siirtymistä kohti uusia

kasvumalleja, jotka välttävät kriittisten paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten ympäristöön liittyvien kynnysten ylittämistä. (OECD, 2011)

Kainuussa vihreä kasvu voidaan hyvin ja on syytä linkittää SEAP:ssa esitettyihin toimenpiteisiin. Erityisesti

tuottavuus, innovaatio ja uudet markkinat ovat olleet jo aikaisemmin esillä Kainuun ilmastostrategiassa

2020 ja ympäristöohjelmassa 2020.

Osana kestävää kehitystä on myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, jonka keskeisenä

tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Kestävään

kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, miten taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää

asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on edellytys ekologisen kestävyyden

edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. (Ympäristöministeriö, 2013)

Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys esimerkiksi SEAP:n toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on

ensiarvoisen tärkeää, sillä asukkaiden henkilökohtaista panosta tarvitaan useassa toimenpiteessä.

Toimenpiteitä on siksi tärkeä pystyä perustelemaan myös yksittäisen asukkaan hyvinvointia

edistävällä tavalla. Esimerkkinä toimiva joukkoliikenne tai muunlaiset asukkaiden yhteistyöhön ja

yhteiskunnan tukeen perustuvat liikkumisratkaisut (esim. kimppakyydit sekä tavaroiden ja ihmisten

kuljettamistarpeiden yhdistämiset, kutsujoukkoliikenne), jotka toimiessaan mahdollistavat

syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden, kuten esimerkiksi ikääntyvien ihmisten, liikkumisen ja sitä

kautta parantavat heidän mahdollisuuksiaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Joukkoliikenne ei voi

toimia kattavasti Kainuun harvaanasutuilla alueilla. Yksityisauto on miltei välttämätön. Kestävän

kehityksen vahvistamiseksi tuleekin kehittää autojen energianlähteiksi ilmastovastuullisia

vaihtoehtoja, kuten biokaasu, sekä niille toimiva jakeluverkosto. Samoin on välttämätöntä kehittää

autottomille puutteellista julkista liikennettä korvaavia liikkumismahdollisuuksia (esim.

kutsujoukkoliikenne, kimppakyydit).

4.3 Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3)

Vuonna 2013 annetussa EU:n asetuksessa N:o 1301/2013 ”älykkään erikoistumisen strategia”

määritellään seuraavasti:

Älykkäällä erikoistumisstrategialla tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita,

joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja

innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida esiin

tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla

päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen.

Älykäs erikoistumisstrategia voi olla kansallisen tai alueellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan

strategisen toimintapoliittisen kehyksen muodossa tai sen osa.


42

KAINUUN SEAP

Älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen osallistuu yrittäjyyttä edistävässä prosessissa

kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia ja sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkea-

asteen oppilaitoksia, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia.

EU:n kasvustrategian (Eurooppa 2020) tavoitteena on, että EU on älykäs, kestävä ja osallistava

talous. Näiden kolmen tavoitteen kautta jäsenvaltioissa saavutetaan korkea työllisyyden,

tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso. Saavuttaakseen työllisyyttä, innovaatiota,

koulutusta, sosiaalista osallistumista ja ilmastoa/energiaa koskevat tavoitteet kansalliset alueet ja

viranomaiset laativat älykkään erikoistumisen (smart specialization) strategioita (RIS3-strategioita).

RIS3- strategiat ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia ohjelmia, joiden viisi tärkeintä

ominaisuutta ovat:

1) Poliittista tukea ja investointeja kohdistetaan keskeisiin kansallisiin alueisiin tai

painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten.

2) Kunkin maan/alueen vahvuudet, kilpailuetu ja huippuosaamispotentiaali tunnistetaan ja sitä

hyödynnetään.

3) Teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia tuetaan ja yksityisen sektorin investointeja

edistetään.

4) Sidosryhmät saadaan mukaan ja innovointia ja kokeilua edistetään.

5) Perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät.

RIS3-startegioilla tavoitellaan innovaatioista painopistettä kaikkialle, eli tuetaan

tietopohjaisten työpaikkojen ja kasvun luomista johtavien tutkimus- ja innovointikeskusten lisäksi

myös maaseutualueilla. Jotta alueen taloudellisia mahdollisuuksia ja nousevia suuntauksia voitaisi

hyödyntää RIS3-strategioissa kehitystoimet ja investoinnit keskitetään kunkin alueen omiin

vahvuuksiin (investointien keskittäminen ja synergian luominen). Innovaatioprosessin

parantamiseksi strategiat vaativat ensisijaisesti yrittäjyyden edistämistä, jota tuetaan strategisilla

tiedoilla alueen varoista, haasteista, kilpailueduista ja huippupotentiaalista. Strategioihin liittyy

tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja

muokkaamiseen. Hallinnoinnin parantamiseksi ja sidosryhmien tiiviimmän

osallistumisen mahdollistamiseksi liitetään yhteen pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä,

edistetään monitasohallintoa ja autetaan luomaan luovaa sosiaalista pääomaa yhteisöissä. Mukana

olevien organisaatioiden yhdistelmä on alueellinen ja voi vaihdella suuresti mutta tärkeää on, että

kaikki osapuolet osallistuvat täysmääräisesti älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämiseen,

toteuttamiseen ja seuraamiseen.

Strategiaa laadittaessa perusteena on käytettävä SWOT analyysiä, hahmoteltava toimenpiteet

yksityisen tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen liittyvien investointien lisäämiseksi ja luotava

seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltion on hyväksyttävä kehys, jossa määritellään

tutkimukseen ja innovointiin käytössä olevat talousarviomäärärahat ja monivuotinen EU:n

prioriteetteihin liittyvien investointien budjetointi. (Euroopan komissio, 2014)

Kainuun SEAP ja RIS3 strategia tukevat toisiaan erityisesti uusien innovaatioiden ja cleantech

ratkaisujen kautta. Taulukossa 4.2 on esitetty SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia.


43

KAINUUN SEAP

Taulukko 4.2 SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia.

SEAP toimenpide RIS3 ja kilpailukyvyn

indikaattorit

Tavoite-

suunta

EU aloitteita

1. Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Energiatehokkuusdirektiivi8 Euroopan komission VIHREÄ

KIRJA Lighting the Future Accelerating the deployment of innovative lighting technologies9

2. Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

3. Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Kestävän kehityksen mukaiset rakennusstandardit

Kestävät rakennustuotteet ja

ja -komponentit10 Energiatehokkaiden

rakennusten ja talojen tekniset ratkaisut

Energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut

EU:n rakennustuoteasetuksen (CPR) mukaisten komponenttien viennin kasvu

↑

4. Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus

EU:n kestävän kehityksen strategia

5. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen

Innovaatiot/parannukset CHP- laitosten käyttämässä

tekniikassa

↑

6. Energiatehokas maankäytön suunnittelu

7. Kevyen liikenteen edistäminen

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP)

8. Joukkoliikenteen kehittäminen

9. Liikkumistarpeen vähentäminen

10. Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen

Biokaasun tankkauspisteiden määrä

Biokaasun, sähköautojen ja muiden cleantech-ratkaisujen yleistymistä tukevat

cleantech- ratkaisut ja -innovaatiot

↑

11. Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

12. Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

Lisätoimenpide1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna

Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen

8 2012/27/EU 9 Document 52011DC0889 10 Construction Products Regulation (CPR)


44

KAINUUN SEAP

4.4 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Kainuu pyrkii asetettuun päästövähennystavoitteeseen – 25 % kokonaispäästöjen vähenemä

vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009 – kahdentoista toimenpiteen avulla (taulukko 4.3). Lisäksi

on määritelty kaksi lisätoimenpidettä, jotka eivät suoraan vaikuta SEAP:n seurannassa

käytettävään kasvihuonekaasutaseeseen: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja

lähiruoan suosion ja käyttöasteen kasvattaminen. Näiden kahden lisätoimenpiteen avulla pyritään

vähentämään päästöjä, lisäämään alueen houkuttelevuutta ja edistämään työpaikkojen säilymistä

Kainuussa.

Taulukko 4.3 SEAP:n toimenpiteet ja sektorit, joille päästövähenemät kohdistuvat, toimenpiteiden

tyypit sekä arvioitu päästövähennys vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009.

Numero Toimenpiteen nimi

Päästösektori Toimenpiteen tyyppi

Päästövähennys kt CO2-ekv

Toimenpide 1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen


Suunnittelu, cleantech

11,0 Toimenpide 2 Muiden kuntien

oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen


Suunnittelu, cleantech

Toimenpide 3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Asuin- ja palvelurakennukset

Suunnittelu, neuvonta

67,9 Toimenpide 4 Energianeuvonta,

koulutus, kampanjat ja valistus

Kuntien rakennukset ja toiminnot, asuin- ja palvelurakennukset, teollisuus

Neuvonta

Toimenpide 5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen

Kuntien rakennukset ja toiminnot, asuin- ja palvelurakennukset, teollisuus

Cleantech, suunnittelu, neuvonta, 109,0

Toimenpide 6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu

Asuin- ja palvelurakennukset, tieliikenne

Suunnittelu sis. toimenpiteet

3, 7-9

Toimenpide 7 Kevyen liikenteen edistäminen

Tieliikenne Suunnittelu, neuvonta

16,7

Toimenpide 8 Joukkoliikenteen kehittäminen

Tieliikenne Suunnittelu

Toimenpide 9 Liikkumistarpeen vähentäminen

Tieliikenne Suunnittelu, neuvonta

Toimenpide 10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen

Tieliikenne Cleantech

Toimenpide 11 Cleantech- Tieliikenne Cleantech,


45

KAINUUN SEAP

ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

neuvonta

Toimenpide 12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

Jätehuolto Suunnittelu, neuvonta, cleantech

9,9

Yhteensä 214,5

Lisätoimenpide 1

Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna

Lisätoimenpide 2

Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen

Kuva 4.2 Kainuun SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009.

Tieliikenne oli 36 %:lla vuonna 2009 suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kainuussa

SEAP:n sektoreilla (kuva 4.3), joten toimet sektorin päästöjen vähentämiseksi ovat selkeästi esillä

SEAP:ssa. Päästövähennyksiin pyritään edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä sekä vähentämällä

liikkumistarvetta. Yksityisautoilua kehitetään kestävän kehityksen kriteereitä vastaavaksi

edistämällä autojen ilmastovastuullisten energianlähteiden käyttöönottoa (esim. biokaasu,

sähköautot, hybridit). Suunnitellut toimenpiteet ja päästötavoitteet esitetään toimenpidekorteissa

7-11.

Merkittävimpiä SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia vuonna 2009 Kainuussa

olivat lisäksi asuin- ja kuntienrakennukset sekä palvelut. Näiden sektoreiden päästöjä pyritään

vähentämään luopumalla lähes kokonaan öljyn käytöstä (12 % päästöistä vuonna 2009, kuva 4.3),

lisäämällä uusiutuvaa energiaa kaukolämmön ja höyryn tuotannossa (20 % päästöistä vuonna

2009) sekä tuottamalla paikallisesti sähköä (29 % päästöistä vuonna 2009) päästöttömästi.

Erityisesti puuenergian sekä muun bioenergiantuotannon kasvattamiseen panostetaan Kainuussa,


46

KAINUUN SEAP

jotta rakennusten energiankulutusta saataisiin vähäpäästöisemmäksi. Kainuussa on runsaasti

metsää ja sen tuotantokapasiteetin hyödyntämistä pyritään tehostamaan. Maakuntaan suunnitellut

tuulivoimahankkeet vähentävät sähköntuotannon päästöjä. Lämmitysöljyllä lämmitettävistä

kohteista pyritään asteittain kokonaan luopumaan. Toimenpidekortissa 5 käsitellään uusiutuvan

energian lisäämiseen liittyvät toimenpiteet.

Kuva 4.3 SEAP-sektoreiden energianlähteiden päästöosuudet vuonna 2009.

Kainuun SEAP:n muita tärkeitä teemoja ovat jätehuollon päästöjen vähentäminen (toimenpide 12),

rakentamisen ja maankäytön energiatehokas toteuttaminen (toimenpiteet 3 ja 6), ulkovalaistus ja

kuntien rakennusten energiankulutus (toimenpiteet 1-2) sekä kuntien viranhaltijoiden ja

asukkaiden ohjaus ja tiedonlisäys (toimenpide 4). Jätteenkäsittelyssä esimerkiksi pyritään jätteen

synnyn vähentämiseen sekä biokaasun tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tiedonlisäys on osana

lähes jokaista toimenpidettä.

4.5 Toimenpidekortit

Edellisessä luvussa luetellut toimenpiteet on esitetty tässä luvussa toimenpidekortteina.

Toimenpidekorteissa esitetään lyhyesti toimenpiteen tavoite tai tavoitteet, toimenpiteen

toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteen kuvaus. Kortteihin merkitty lähtökohta on nykyinen

hanke, ohjelma tai strategia, johon toimenpide pohjautuu.

Kainuun SEAP:n toimenpiteet ovat pääosin peräisin vuonna 2011 valmistuneesta Kainuun

ilmastostrategiasta 2020 (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011). Strategian avulla Kainuu pyrkii

vastaamaan Euroopan Unionin ja Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin.

Sähkö 29 %

Kaukolämpö + höyry 20 %

KPÖ 11 %

RPÖ 1 %

Puupolttoaineet 1 %

Bensiini 15 %

Diesel 20 %

Bioetanoli 0 %

Biodiesel 0 %

Muu päästö 3 %


47

KAINUUN SEAP

Kainuun ilmastostrategiassa on asetettu maakunnalliset ilmastotavoitteet ja toimenpideohjelma

niiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma toimii myös SEAP:n toimenpiteiden pohjana. Osa

toimenpiteistä tullaan toteuttamaan osana vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta, jossa

niiden toteutumista myös seurataan. Toimenpiteille on lisäksi esitetty niillä saavutettavat

päästövähenemät vuonna 2020 sekä tarvittavan rahoituksen määrä ja mahdolliset

rahoituskanavat, mikäli tiedossa. Päästövähenemiä on tarkasteltu tarkemmin luvussa 5 ja

toimeenpanoa luvussa 6.


48

KAINUUN SEAP

4.5.1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Toimenpide 1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Tavoite Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutus vähenee, kun: a) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. b) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan. c) Julkisten rakennusten ekotehokkuutta parannetaan. d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain. e) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuus paranee.

Vastuutahot Kajaanin kaupunki (Kajaanin vesi, kunnallistekniikka- ja tilakeskustulosalueet), Kainuun ELY-keskus

Muut toimijat/ sidosryhmät

Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Loiste Oy

Lähtökohta Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Selvitys Kajaanin kaupungin päästöistä ja vähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä, Uusiutuvan energian teemaohjelma, EU-komission asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista

Tukitoimenpiteet

Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5)

Kuvaus a) Jäteveden puhdistuksen sähkön ominaiskulutus on pienentynyt 0.09 kWh/m3 (17 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012. Puhtaan veden ja jäteveden määrät ovat kuitenkin kasvaneet, joten sähkökulutus on hieman noussut. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon vuosittainen öljynkulutus on noin 1400–1500 MWh vuodessa. Selvitys uudesta lämmitysjärjestelmästä on tällä hetkellä käynnissä. Lämmön talteenotto puhdistetusta jätevedestä säästäisi noin 50 % energiasta (750 MWh). Vesijohtoverkostojen saneerauksen yhteydessä rakennettavat hulevesiverkostot alentavat vedenpuhdistuksen sähkönkulutusta.

b) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin). Vuonna 2009 77 % kaikista valaisimista oli elohopealamppuja ja katuvalaistuksen osuus Kajaanin kaupungin sähkönkulutuksesta oli 19 %. Vaihtamalla kaikki lamput energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin vähenee katuvalaistuksen sähkönkulutus noin 40 %.

c) Tarkoituksena on tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin 0,5-1,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta. Kaupungille laaditaan uutta kiinteistöstrategiaa, jossa energiatehokkuus arvioidaan peruskorjaus- ja uudiskohteissa hankekohtaisesti. Veden- ja sähkönkulutusta pyritään vähentämään tiedottamisella, kampanjoilla ja mittareilla.

d) Öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmät pyritään korvaamaan asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan vuoteen 2020 mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi vaikuttaa huolloilla, järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan tarkastuksilla, yms. Julkisten rakennusten öljylämmityksestä luopuminen edellyttää riittävistä varavoimanlähteistä huolehtimista.

e) Kaupungin hankinnoissa kiinnitetään huomiota materiaali- ja ekotehokkuuteen. Päästövähennys

Kaikki Kainuun kunnat yhteensä (toimenpiteet 1 ja 2) - Jätevedenkäsittely, katu-, liikenne- ja muu ulkovalaistus: 2,4 kt CO2-ekv - Lämmitysenergian säästö, öljyn korvaus kaukolämmöllä ja puulla: 8,6 kt CO2-

ekv - Yhteensä 11,0 kt CO2 -ekv

Rahoitus Rahoitetaan pääasiassa osana kaupungin normaalia toimintaa. Pyritään suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä. Ilmastohankkeessa (160 k€) käynnistetään ekotukihenkilötoiminta sekä tarjotaan


49

KAINUUN SEAP

koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja ekotehokkaita hankintoja sekä energiansäästöä.


50

KAINUUN SEAP

4.5.2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Toimenpide 2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Tavoite Kuntien energiankulutus vähenee, kun: a) Kunnat liittyvät energiatehokkuussopimukseen tai -ohjelmaan

(KETS/KEO) ja toteuttavat toimenpiteitä sen puitteissa. b) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. c) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan. d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain. e) Kunnille laaditaan omat ilmastotoimenpideohjelmat. f) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta edistetään.

Vastuutahot Kunnat ja kaupungit, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto


Kainuun Etu Oy, Loiste Oy

Lähtökohta Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma, EU-komission asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista

Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5)

Kuvaus a) Kaikki kunnat liittyvät KETS:iin tai KEO:n, laativat vaaditun energiankäytön tehostamissuunnitelman ja aloittavat toimenpiteiden toimeenpanon.

b) Kunnille määritellään niiden vesihuoltoon parhaiten sopivat toimenpiteet. Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi inventterisäätöisillä pumpuilla ja moottoreilla, sekä energiatehokkailla laitehankinnoilla. Bioreaktorin avulla jätevedestä pystytään ottamaan talteen lämpöenergiaa ja tuottamaan lämpö-/sähköenergiaa lietteestä.

c) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energia-tehokkaampiin vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin).

d) Öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmät pyritään korvaamaan asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan vuoteen 2020 mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi vaikuttaa huolloilla, järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan tarkastuksilla, yms. Julkisten rakennusten öljylämmityksestä luopuminen edellyttää riittävistä varavoimanlähteistä huolehtimista.

e) Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen yhteydessä toteutetaan kuntakierrokset kuntien omien ilmastotoimenpideohjelmien laatimiseksi. Lisäksi hankkeen tiimoilta toteutetaan seuranta siitä, miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee.

f) Koulutuksella edistetään materiaali- ja ekotehokkuuden huomioon ottamista hankinnoista.

Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 1

Rahoitus Rahoitetaan pääasiassa osana kuntien normaalia toimintaa. Pyritään suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä. Ilmastohankkeen (160 k€) puitteissa tuetaan kuntien ilmastotoimenpide-ohjelmien laatimista ja kuntien liittymistä KETS:iin/KEO:n sekä käynnistetään ekotukihenkilötoiminta ja tarjotaan koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja ekotehokkaita hankintoja sekä energiansäästöä.


51

KAINUUN SEAP

4.5.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Toimenpide 3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Tavoite Puurakentamisen ja ekotehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen edistäminen sekä nolla- ja matalaenergiatalojen rakentamisen edistäminen.

Vastuutaho Kuntien rakennusvalvonta, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto


Kainuun liitto, ProAgria, Suomen metsäkeskus, Woodpolis, Motiva, Kainuun Nuotta, energia-alan toimijat, omistajat

Lähtökohta Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Kainuun maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014–2018, Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EY), joka pantu täytäntöön ympäristöministeriön asetuksella rakennusten energiatehokkuudesta (2/11), Energiatodistusasetus 2013

Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), ARA:n rakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvät energia-avustukset, ennakoiva laadunohjaus (ERA 17)

Kuvaus Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaati ekotehokasta energian ja luonnonvarojen käyttöä. Kestävässä uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan huomioon rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaiset energia- ja materiaalikustannukset sekä näiden aikana muodostuvat päästöt. Ekotehokkaalla rakentamisella (ja vanhoja rakennuksia korjaamalla) ja puun käyttöä suosimalla Kainuu edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Puurakentaminen sitoo hiiltä ja pienentää maakunnan hiilijalanjälkeä. Kainuun tavoitteena on olla puurakentamisen edelläkävijä.

Puurakentamista suositaan maakunnan julkisessa rakentamisessa ja tontinluovutuksessa. Kainuuseen perustetaan puurakentamisen pilottikohteita tai mallialue. Suosimalla mahdollisimman hiilineutraalia puurakentamista vahvistetaan samalla paikallista osaamista ja liiketoimintaa.

Uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla ja vuoteen 2020 mennessä kaikki uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia.

o Rakentajille tarjotaan ennakoivaa neuvontaa ja laadunohjausta rakennuslupaprosessin yhteydessä. Uudisrakentamista pyritään ohjaamaan ja neuvomaan jo suunnitteluvaiheessa määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja huomioimaan rakennusten elinkaarikustannukset.

o Kuntien rakennusvalvonnan viranomaisille järjestetään koulutusta energiatehokkuudesta ja kuntien rakennusvalvontaan rekrytoidaan LVI-tarkastajia, joiden vastuualueeseen kuuluu rakentamisen energiaohjaus (toiminta on jo alkanut Kajaanissa). Rakentajia neuvotaan pyrkimään hybriditaloihin, joiden lämmitysmenetelmää voidaan sujuvasti muuttaa.

o Kajaanissa on tehty uusi rakennusjärjestys, joka astuu voimaan vuonna 2015. Uudessa järjestyksessä tullaan huomioimaan energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot aikaisempaa paremmin. Uutta rakennusjärjestystä valmistellaan myös muissa kunnissa.

Rakennusten uusiokäytöllä ja vanhoja taloja korjaamalla edistetään paitsi ekotehokkuutta mutta hoidetaan myös maisemaa ja vaalitaan kulttuuriympäristöä. Korjausrakentamisessa tavoitellaan rakennusten lämmitysenergian tarpeen puolittumista.

Ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin varaudutaan mm. muuttamalla


52

KAINUUN SEAP

kriittisten rakennusten ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmiä muuttuvan ilmaston mukaan.


Rahoitus Rakentamisen ohjausta tehdään osana kuntien rakennusvalvonnan normaalia työtä. Neuvontaa ja tiedotusta toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k€).

4.5.4 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus

Toimenpide 4 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus

Tavoite Vähentää energiankulutusta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Edistää kaiken ikäisten yksilöiden sekä yhteisöjen ympäristötietoisuutta ja oppimista siten, että arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaisiksi. Sitouttaa yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti siten, että jokainen työntekijän tunnistaa päivittäiset ekoteot omassa työssään.

Vastuutaho Kunnat, Kainuun ELY (ympäristökasvatuksen ja -viestinnän työryhmä), Kainuun liitto


Motiva, koulut, päiväkodit, oppilaitokset, Kainuun Etu Oy, yritykset, julkiset organisaatiot, yhdistykset, Kainuun Nuotta, Ekokymppi, seurakunnat, kotitaloudet

Lähtökohta Kainuun ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma

Tukitoimenpiteet Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 4), Motivan koordinoima kuluttajien energianeuvonta -hanke, alueelliset ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat, hallitusohjelmaan (2011) kirjattu tavoite kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta

Kuvaus Ympäristötietoisuus on tietoa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta ja siitä millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri toimijoilla on muutostilanteissa. Kainuussa pyritään kestävään kehitykseen paitsi ympäristösektorilla, myös muilla kestävään kehitykseen kuuluvilla osa-alueilla. Ympäristötietoisuutta pyritään lisäämään kaikissa ikäryhmissä, laajalla toimijakentällä seuraavilla toimilla:

Kainuussa käynnistyi vuonna 2013 Motivan koordinoima energianeuvontahanke. Ensisijaisesti kuluttajille suunnattu energian säästöön, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmiin keskittyvässä hankkeessa järjestetään koulutusta lisäksi myös kuntien rakennusvalvonnalle.

Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kunnissa käynnistetään energiaan, hankintoihin, jätteisiin ja liikkumiseen keskittyvä ekotuki. Toimintamalli saadaan Helsingin ympäristökeskukselta.

Ympäristökasvatuksen ja -viestinnän ohjelma on laadukas, hyvin koordinoitu ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ohjelman toteuttamisen vaatimista riittävistä resursseista huolehditaan.

Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset toimivat kestävän kehityksen periaat-teiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kainuulaiset oppilaitokset liittyi-sivät olemassa oleviin valtakunnallisiin kestävän kehityksen ohjelmiin ja sertifikaatteihin (esim. Vihreä lippu -ohjelma). Valtakunnallinen tavoite on, että 15 % kouluista ja päiväkodeista olisi kestävän kehityksen tunnus vuoteen 2014 mennessä. Kainuussa toistaiseksi yksikään koulu tai päiväkoti ei osallistu ohjelmiin.

Ilmastohankkeessa tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista

Vihreää kasvua tukevia ja uusia innovaatioita peräänkuuluttavia


53

KAINUUN SEAP

kampanjoita järjestetään Kainuun oppilaitoksissa.

Päästövähennys Lämmitysenergian säästö sekä siirtyminen öljystä kaukolämpöön ja puulämmitykseen: - asuinrakennukset 36,5 kt CO2-ekv - palvelurakennukset 19,6 kt CO2-ekv - teollisuusrakennukset 8,2 kt CO2-ekv Asuinrakennusten sähkönkulutus: 3,6 kt CO2-ekv Yhteensä 67,9 kt CO2-ekv

Rahoitus Toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k€), Motivan koordinoimaa energianeuvontahanketta (Motivan rahoituksen päättyessä hankkeen jatkuminen pyritään turvaamaan vaihtoehtoisella rahoituksella) sekä osana koulujen, päiväkotien, kuntien ja yritysten normaalia toimintaa

4.5.5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen

Toimenpide 5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen

Tavoite Kainuu on energiatehokas ja energiaomavarainen uusiutuvan sähkön ja lämpöenergian käyttäjä vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa tuotettua uusiutuvaa energiaa riittää vientiin.

Vastuutaho Kainuun metsäkeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun ammattiopisto, Kainuun ELY-keskus ja Woodpolis


Kainuun Etu Oy, Metsähallitus, Ekokymppi, energiayritykset, maatilayrittäjät, metsäkeskus, kuluttajat, metsänomistajat

Lähtökohta Kainuun uusiutuvan energian teemaohjelma ja siihen kuuluva bioenergiaohjelma, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020

Tukitoimenpiteet Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), Suomen Eurooppa 2020 -ohjelma, Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (VN 2008), Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (VN 2009), Energiatehokkuustoimikunnan mietintö (TEM 2009), Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM 2005), Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (KTM, LVM, MMM, VM & YM 2007)

Kuvaus Tavoitteiden täyttymiseksi Kainuussa edistetään monipuolisesti uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä:

Kainuussa suurin hyödyntämätön energiapotentiaali on metsäteollisuudessa. Energiapuun tuotantopotentiaali on kaikki omistajaryhmät huomioitaessa 960–1 300 GWh/v. Metsäenergian hyödyntämisaste oli huippuvuonna 2008 vain 50 % korjuupotentiaalista. Metsähakkeen tuotantotavoite vuoteen 2015 mennessä on 900 GWh (450 000 m3/v). Lisäksi metsäbiomassan energiakäyttöä edistetään uusissa kohteissa (esimerkiksi kaivosteollisuuden piirissä)

Biokaasun tuottaminen lietteistä, peltobiomassasta ja kaatopaikoilta onnistuu hajautetusti esimerkiksi maatiloilla. Jäteveden puhdistamojen lietteen ja orgaanisen aineksen hyödyntäminen vaatii kuitenkin keskitettyä maakunnallista biokaasulaitosta. Biokaasulaitosten osalta tavoitteena on viisi laitosta, jotka ovat joko maatilojen laitoksia tai maatilojen ja kuntien jätevedenpuhdistamojen yhteislaitoksia. Tällä hetkellä toiminnassa on kaksi maatilakokoluokan laitosta Suomussalmella sekä MTT:n biokaasureaktori Sotkamossa. Suomussalmen laitoksista toinen tuottaa lämpöä ja toinen lämpöä ja sähköä. MTT:n laitos tuottaa lämpöä ja jatkossa auton ja traktorin


54

KAINUUN SEAP

polttoainetta. Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa on suunniteltu Vaalan kirkonkylään ja Pelson alueelle sijoitettavia keskitettyjä biokaasulaitoksia. Pelson laitoksen raaka-aineena käytettäisi alueen luomutilojen lantaa ja ylijäämärehua. Laitoksen tuotto olisi 2 945 MWh/a. Vaalaan sijoitettava laitos käyttäisi raaka-aineena jäteveden puhdistamon lietettä, biojätettä, ylijäämärehua, heraa ja lantaa. Tuotantokapasiteetti olisi 2 570 MWh/a.

Tuulivoimatuotannon kehittymistä edistetään mm. maankäytön suunnittelulla ja selvittämällä paikallisia pientuulivoimatuotannon mahdollisuuksia. Suunniteltujen hankkeiden yhteenlaskettu tuotantopotentiaali vuonna 2020 olisi toteutuessaan 1,2–1,9 TWh, kun maakunnan sähkönkulutus vuonna 2013 oli 1,1 TWh. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksen mukainen tavoite vuodelle 2030 on 1,4 TWh:n tuotanto.

Kainuussa pyritään energiavarojen jalostamiseen aina vientituotteeksi saakka. Kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset polttoainejalosteet ovat kaikki mahdollisia. Bioöljy, jota voidaan valmistaa puubiomassan lisäksi myös muusta biomassasta, on Kainuussa kehityskohteena. St1:n bioetanolitehtaan on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2016.

Lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan täysin vuoteen 2020 mennessä. Lämmitysöljyn tarpeen pienenemiseen vaikuttaa energiatehokkuuden parantuminen. Tavoitteena on puolittaa lämmitysöljyn käyttö vuoteen 2015 mennessä. Fossiilista polttoöljyä on mahdollista korvata puupelletillä ja täydentävänä ratkaisuna voidaan käyttää ilmalämpöpumppuja. Vuonna 2014 puupellettikohteita oli jo noin 550, mikä vastasi melkein bioenergiaohjelmassa vuodelle 2015 asetettua tavoitetta (600 kohdetta). Puupelletin käyttömäärän tavoite vuodelle 2015 on 48 GWh (10 000 tonnia).

Edistetään lämpöyrittäjyyttä. Lämpöyrittäjyydessä korvataan öljylämmitystä pääosin hakkeella ja pelletillä. Lämpöyrittäjyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo samalla elinkeinoja maaseudulle. Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuun mennessä Kainuussa on 20 lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää kohdetta. Vuonna 2014 Kainuussa toimi kuusi lämpöyrittäjää, joilla oli 12 asiakasta.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa edistetään. Tämä voidaan toteuttaa perustamalla pienimuotoisia, alle 1 megawatin CHP-laitoksia. CHP-laitoksille soveltuvia kohteita on Kainuussa useita, esimerkiksi maatilat ja puutarhat voivat tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja syöttää ylijäämän yleiseen sähköverkkoon.

Selvitetään maa- ja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi datakeskusten ja käytöstä poistettujen kaivosten lämpöenergiaa voidaan potentiaalisesti hyödyntään suurkinteistöjen lämmityksessä tai aluelämmön tuotannossa

Energiainfrastruktuurin toiminta turvataan. Ilmastonmuutoksen moniin vaikutuksiin, kuten lisääntyviin äärisääilmiöihin, on energiasektorilla varauduttava. Häiriöt voivat vaarantaa sähköverkon toimivuuden ja/tai lyhentää infrastruktuurin elinikää. Hajautettu energiantuotanto saattaa olla yksi ratkaisu toimivuuden turvaamiseksi.

Päästövähennys Uusiutuva energia sähköntuotannossa: 103,5 kt CO2 -ekv Puun käyttö kaukolämmön tuotannossa: 5,5 kt CO2 -ekv Yhteensä 109,0 kt CO2 -ekv


55

KAINUUN SEAP

Rahoitus Neuvontaa, tiedotusta ja koulutusta toteutetaan osittain osana Ilmastohanketta (160 k€). Neuvonnan tuloksena odotetaan yksityisen sektorin investoivan uusiutuvaan energiaan. Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta demonstraatiohankkeille.


56

KAINUUN SEAP

4.5.6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu

Toimenpide 6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu

Tavoite Maankäyttö kunnissa on suunnitelmallista ja ekologisesti kestävää. Energiatehokkuus ja päästövähennykset ovat keskeinen osa kaikkea maankäytön suunnittelua. Kaukolämmön käyttöä edistetään kaavoituksessa.

Vastuutaho Kunnat, Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus


maanomistajat

Lähtökohta Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, Kainuun maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014–2018, Kajaanin keskustaajaman osayleiskaava 2015, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020

Tukitoimenpiteet Energiatehokkaan kaavoituksen toimintaohje (ERA 17)

Kuvaus Energiaviisaasti rakennettu ympäristö on energiatehokas, vähäpäästöinen ja laadukas, jossa ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet on otettu käyttöön. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida muuttuvan ilmaston aiheuttamat riskit, kuten rankkasateet ja lisääntyvät hulevedet. Jotta kaavoituksella kyetään ohjaamaan ekotehokkaaseen rakentamiseen ja energiatehokkaisiin valintoihin, on kaavoituksessa huomioitava seuraavat:

Maankäytön suunnittelusta vastaavalle henkilöstölle järjestetään koulutusta ilmastonmuutoksen riskeistä ja niihin varautumisesta.

Yhdyskuntarakennetta tiivistetään säilyttäen samalla mahdollisuus ekologiseen maaseutuasumiseen, joka lukeutuu maakunnan vetovoimatekijöihin. Samalla pidetään huoli, ettei julkisten palveluiden tarve lisäänny.

Hulevesisuunnittelulla varaudutaan lisääntyviin hulevesimääriin. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus ja kehittäminen

huomioidaan kaavoituksessa.

Kaavoituksella ohjataan ekotehokkaampaan, tiiviimpään matkailurakentamiseen, jossa liikkumisen tarve vähenee. Etenkin luontomatkailun kehittäminen huomioidaan.

Edistetään kaukolämmön käyttöä kaavoituksessa ja uusiutuvan energian käyttöä rakentamisen ohjauksessa. Kajaanin uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on mahdollista.

Kaavoituksessa huomioidaan Kainuun kulttuuriperintö ja luontoarvot ja niiden vaaliminen. Kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä tehdään riittävät luontoselvitykset.

Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kuntien viranhaltijoille järjestetään koulutusta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, erityisesti maankäytön näkökulmasta.

Päästövähennys sisältyy toimenpiteisiin 3, 7-9

Rahoitus Toimenpide liitetään osaksi normaalia kaavoitustoimintaa. Koulutusta toteutetaan osana Ilmastohanketta (160 k€).


57

KAINUUN SEAP

4.5.7 Kevyen liikenteen edistäminen

Toimenpide 7 Kevyen liikenteen edistäminen

Tavoite Kävelemällä ja pyöräilemällä tehtyjen matkojen lisääminen.

Vastuutaho Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto, kunnat


Alueen asukkaat, yritykset, Kainuun Etu Oy

Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020

Tukitoimenpiteet Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6)

Kuvaus

Henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen lisäämällä pyöräilyä ja kävelyä. Kainuussa pyörällä tehtyjen matkojen osuus kaikista tehdyistä matkoista on noin puolet pienempi kuin koko Suomessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on suunniteltu seuraavia toimenpiteitä:

Kajaanin keskustaa kehitetään pyöräilykaupunkina. Pyöräilyreiteille luodaan kaupungin keskustassa sujuvat

väylät ja niiden laatutasoa parannetaan. Kevyen liikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään

parannetun infrastruktuurin ja ylläpidon keinoin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kevyen liikenteen verkon täydentämistä, pyörien pysäköinnin kehittämistä, talvikunnossapitoa, yms..

Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta edistetään. Rakentamista ohjataan kävely- ja pyöräilyetäisyyksille

taajamakeskustoista.

Edistetään työmatkapyöräilyä. Jalankulun osuutta taajamissa pyritään lisäämään.


Rahoitus Toteutetaan osittain osana KASELI 2013 -suunnitelmaa (10,1 milj. €, kevyen liikenteen verkon täydentäminen). Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta. Ilmastohankkeessa (160 k€) opastetaan sidosryhmiä päästöjen vähentämisessä.


58

KAINUUN SEAP

4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen

Toimenpide 8 Joukkoliikenteen kehittäminen

Tavoite Nostetaan joukkoliikenteen käyttöastetta ja mahdollistetaan kaksiautoisten talouksien luopumien toisesta autosta. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään ja sitä pyritään kehittämään joustavammaksi, esimerkiksi kimppakyytien ja kutsujoukkoliikenteen keinoin.

Vastuutaho Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto


Kainuun Etu Oy, yritykset, alueen asukkaat

Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, joukkoliikenteen järjestämistä säätelevä EU-asetus ja joukkoliikennelaki (2009)


Kuvaus Joukkoliikenteellä turvataan kuntien välinen työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen mahdollisuus. Tähän pyritään vaikuttamalla asenteisiin ja ottamalla käyttöön uusia joukkoliikenteen muotoja kuten kimppakyydit ja kutsujoukkoliikennepalvelut. Asukkaiden tarve yksityisautoiluun pyritään minimoimaan nopeilla yhteyksillä ja riittävällä joukkoliikenteen vuorotarjonnalla taajamiin. Työsuhdematkalippujen käyttöönottoon kannustetaan. Joukkoliikennettä kehitetään ja sen houkuttelevuutta lisätään seuraavilla toimilla:

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmassa määritellään kuntatasolla toteutettava palvelutaso, suunnitelmat liikenteen järjestämistavasta ja hankittavasta kalustosta.

Kohotetaan paikallisliikenteen palvelutasoa, mm. lisäämällä ilta- ja viikonlopputarjontaa.

Varmistetaan joukkoliikenteen riittävä ympärivuotinen vuorotarjonta. Selvitetään mahdollisuuksia laajentaa seutulippujärjestelmä

koskemaan koko maakuntaa.

Joukkoliikenteen peruspalvelutaso turvataan myös haja-asutusalueella mkl. yksityisautoilua korvaavat liikkumismuodot, kuten kimppakyydit ja kutsujoukkoliikenne.

Edistetään (esimerkiksi tiedotuksella) kimppakyytejä tarjoavien verkkosivujen käyttöä (kimppakyyti.net, facebook-ryhmät).

Laaditaan joukkoliikenteen ”laatukäytävät” suurimpiin taajamiin. Kajaanin joukkoliikenteen hankinnoissa edellytetään kaluston tiettyä

kuntoa, asetetun ikärajan alittamista ja päästönormien täyttymistä. Vaikutetaan alueen asukkaiden asenteisiin ja liikkumistottumuksiin,

esimerkiksi erilaisten kampanjoiden, kilpailuiden, tempausten ja neuvonnan keinoin.

Kajaanissa on meneillään kokeilu, jossa joukkoliikenne tarjotaan päiväkotiryhmille (ja perhepäivähoitoryhmille) ilmaiseksi. Kokeilu on saanut runsaasti kiitosta, vaikuttanut positiivisesti ryhmien toimintaa ja lisännnyt ryhmien joukkoliikenteen käyttöä.

Päästövähennys Liikenteen toimenpiteet (7-11), eli kulkutapajakauman muutos, biokaasun käyttöön siirtyminen, ajoneuvokannan uusiutuminen, cleantech-ratkaisut ja biopolttoaineiden käyttö: Yhteensä 16,7 kt CO2 -ekv

Rahoitus Toteutetaan osittain osana KASELI 2013 -suunnitelmaa (1,29 milj. euroa joukkoliikenteen kehittäminen) sekä ELY-keskuksen rahoittamaa joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmaa. Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta kokeiluihin.


59

KAINUUN SEAP

4.5.9 Liikkumistarpeen vähentäminen

Toimenpide 9 Liikkumistarpeen vähentäminen

Tavoite Vähentää liikennetarvetta ja yksin omalla autolla tehtyjen matkojen määrää.

Vastuutaho Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto

Muut toimijat/ sidosryhmät Kainuun Etu Oy, kunnat, kyläyhdistykset, alueen asukkaat

Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020


Kuvaus Tietoliikenteen tarjoamia ratkaisuja ja mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan vähentää liikennetarvetta ja päästöjä. Liikkumista ohjataan lisäksi siten, että yksin omalla autolla tehtyjen matkojen määrä vähenee. Konkreettisia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi ovat:

Tietoliikenteen kattavalla ja hyvällä toimivuudella turvataan sähköisten palvelujen saanti myös haja-asutusalueilla, millä vähennetään asukkaiden liikkumistarvetta.

Tietoliikenteen toimivuus tarjoaa myös etätyöskentelyn mahdollisuuden maaseudulla.

Toteutetaan koko maakunnan kattava, ekotehokas kuituverkko.

Laajennetaan yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus kaikkiin Kainuun kuntiin ja hankitaan yhteiskäyttöautoiksi mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja.

Parantamalla eri hallinnonalojen yhteistoimintaa voidaan yhdistellä matkoja, tarjota palveluja samalla käyntikerralla, tuoda palvelut asukkaiden luo.

Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä tiedotetaan Kainuussa olevista mahdollisuuksista videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen), ja järjestetään etäkokousopastus seminaarin tai muun tapahtuman yhteydessä.

Edistetään videoneuvotteluyhteyksien hyödyntämistä kokouksissa ja koulutuksissa. Hankitaan videoneuvottelun mahdollistava laitteisto kuntiin ja muihin organisaatioihin.


Rahoitus Koulutusta toteutetaan osittain osana ilmastohanketta (160 k€). Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta kokeiluihin.


60

KAINUUN SEAP

4.5.10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen

Toimenpidekortti 10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen

Tavoite Selvittää liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun potentiaali Kainuussa ja edistää sen toteutumista

Vastuutaho Kainuun ELY-keskus, Kainuun Liitto

Muut toimijat/ sidosryhmät Aluekehityssäätiö, Envitecpolis Oy, MTT Sotkamo

Lähtökohta Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Bioenergiaohjelma 2011–2015, Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma

Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), RES-direktiivi (2009/28/EY), ILUC-direktiivi, biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki (446/2007)

Kuvaus Kainuun suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on liikenne (36 %). Hajaantuneen asutuksen ja pitkien välimatkojen takia henkilöautoilun vähentämisen mahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua kehittämällä henkilöautoilusta voidaan tehdä ympäristön kannalta kestävämpää. Kainuun biometaanipotentiaalin teknistaloudellinen arvio vuodelle 2020 vastaa noin 4400 henkilöauton vuosikulutusta. Selvitettyjen ja vireillä olevien hankkeiden biokaasupotentiaali vastaa noin 2000 henkilöauton vuosikulutusta. Teoreettinen Kainuun biokaasupotentiaali on noin kuudesosa tieliikenteen polttoaineen-käytöstä. Vuoteen 2020 mennessä toteutetaan seuraavia toimenpiteitä:

Kainuuseen perustetaan biokaasua tuottavia laitoksia. MTT:n Sotkamon laitoksen biokaasua aletaan käyttää

liikennekäytössä. Laitos toimii pilottikohteena ja tuottaa käytännönläheistä tietoa, jota jaetaan eteenpäin maatilakenttään.

Liikennebiokaasun tuotantoon soveltuvien kasvien ja puun käyttöä biokaasun raaka-aineena edistetään.

Elintarvikeketjun sivujakeiden, jätteiden ja lannan käyttöä edistetään.

Edistetään infrastruktuuria, joka mahdollistaa päätieverkolla liikennöimisen kaasulla.

Käynnistetään paikallinen biokaasuajoneuvojen asennus- ja huoltotoiminta sekä tähän liittyvä koulutus.

Kannustetaan tuottajia ja kuluttajia yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan kannattavan tuotanto- ja jakeluketjun rakentuminen. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on 5-10 biokaasun jakelupistettä.

Sitoutetaan ainakin yksi merkittävä toimija siirtymään biokaasun käyttöön (esimerkiksi paljon henkilöautoja käyttävä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jätehuollosta vastaava Ekokymppi, Kainuun joukkoliikenne, alueen taksit, tms.).



61

KAINUUN SEAP

4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

Toimenpide 11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

Tavoite Tilanteissa joissa julkinen tai kevyt liikenne eivät ole vaihtoehtoja on harvaan asutussa maakunnassa turvauduttava yksityisautoiluun. Tavoitteena on edistää mahdollisimman vähäpäästöistä yksityisautoilua, kuten sähköautojen, biokaasuautojen, flexfluel ja dual-fuel ajoneuvojen ja hybridien käyttöä.

Vastuutahot Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto


Kainuun Etu Oy

Lähtökohta Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Bioenergiaohjelma 2011–2015, Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020

Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen (toimenpide 10)

Kuvaus a) Kaupunkien ja kuntien omien autojen osalta pyritään siirtymään osittain sähköautojen tai muiden cleantech-ratkaisujen käyttöön.

b) Vähäpäästöisen yksityisautoilun yleistymistä edistetään, esim. luomalla toimivia lataus-/tankkausverkostoja.

c) Kehitetään tai edistetään olemassa olevia uusia liikenteen cleantech-ratkaisujen rahoitusmekanismeja.

d) Lisätään asukkaiden ja yritysten tietoisuutta sähköautoista, biokaasuntuotannosta ja muista uusista cleantech-ratkaisuista sekä niiden rahoitusmahdollisuuksista.

e) Edistetään infrastruktuuria, joka mahdollistaa päätieverkolla liikennöimisen kaasulla tai sähköllä.



62

KAINUUN SEAP

4.5.12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

Toimenpide 12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

Tavoite a) Vähentää yhdyskuntajätteen määrää prosentilla vuodessa asukaslukuun suhteutettuna.

b) Nostaa jätteen kokonaishyödyntämistaso 70 %:iin vuoteen 2018 mennessä ja edelleen 80 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

c) Biohajoavan jätteen kierrätystason kohottaminen. Vuonna 2016 kaatopaikalle saa sijoittaa enintään 20 % biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Vuonna 2020 tavoitteena on hyödyntää biohajoava jäte kokonaisuudessaan.

d) Vähentää jätehuollon logistiikan aiheuttamia päästöjä.

Vastuutaho Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, kunnat, Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus


Kotitaloudet, yritykset

Lähtökohta Kainuun ilmastostrategia 2020, EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY), joka on toimeenpantu jätelailla (646/2011), FRESH -hanke (2013), Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma 2008–2018, Kainuun ympäristöohjelma 2020

Kuvaus Jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja hyötykäytön tehostamiseksi on Kainuussa suunniteltu seuraavia toimenpiteitä:

a) Sekajätteen syntymisen vähentämiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä kuten neuvontaa, koulutusta ja valistusta. Julkisen sektorin hankinnoissa panostetaan kestävään kulutukseen, kestäviin hankintoihin ja materiaalitehokkuuteen.

b) Kainuulaisille tiedotetaan selkeästi kulutuksen vaikutuksista ja jätteiden kierrätyksen merkityksestä.

c) Edistetään jätelajien ekotehokasta, vihreän kasvun mukaista hyötykäyttöä, esimerkiksi tehostamalla lajittelumääräyksiä. Lisätään materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman jätteen hyötykäyttöä laitospolttoaineena.

d) Biohajoavien jätemateriaalien käyttökelpoisuutta polttoaineina ja muina teollisten prosessien raaka-aineina selvitetään. Yhteistyö puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelylaitoksen perustamiseksi käynnistetään. Hyödynnetään ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeen laitossuunnitelmaa. Biojätteen kompostointia edistetään pienkiinteistöissä.

e) Jätehuollon eko- ja kustannustehokkuuteen panostetaan, jotta jätteenkuljetuksesta aiheutuvat päästöt saadaan minimoitua. Eko- ja kustannustehokas jätehuolto vaatii eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä.

Päästövähennys Majasaaren kaatopaikan metaanipäästöjen vähennys 9,9 kt CO2 -ekv

Rahoitus Toimenpide toteutetaan osana Ekokympin normaalia toimintaa. Ilmastohankkeessa (160 k€) koulutetaan ekotukihenkilöitä ympäristötietoisuuden edistämiseksi (mukaan lukien jätteet).


63

KAINUUN SEAP

4.5.13 Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna

Lisätoimenpide 1 Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna

Tavoite Kainuu on edelleen merkittävä hiilinielu vuonna 2020

Vastuutaho Kainuun ELY-keskus, Kainuun metsäkeskus


Metsähallitus, metsänomistajat, Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Kajaanin yliopistokeskus

Lähtökohta Alueellinen metsäohjelma 2011–2015, Kainuun ilmastostrategia 2020

Kuvaus Kainuun metsät ovat nuoria tai keski-ikäisiä. Nuoret metsät kasvavat nopeasti ja kasvaessaan puut sitovat itseensä hiilidioksidia. Nuorten metsien suuresta osuudesta johtuen metsävarojen kasvu on Kainuussa nopeaa ja jatkuvaa (vuosittain noin 7 milj. m3, 50 % enemmän kuin hakkuiden määrä maakunnassa). Kainuu on alueena valtakunnallisestikin merkittävä hiilinielu ja sen ylläpitäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Hiilinielun säilymistä edistetään seuraavilla toimilla:

Pidetään metsien pinta-ala mahdollisimman suurena hiilinielujen kartuttamiseksi.

Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava toiminta, kuten turpeenotto ja pellonraivaus, ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille sekä pellonraivaus ensisijaisesti kivennäismaille, eikä oteta luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia soita turvetuotantoon.

Selvitetään miten hiilen sitoutumista maaperään kivennäismailla ja etenkin soilla (mukaan lukien soiden ennallistaminen) voidaan parhaiten edistää.

Tuhkaa hyödynnetään metsälannoitteena vuoden 2015 loppuun mennessä.

Otetaan ilmastonäkökohdat huomioon harkittaessa ojitettujen suometsien kunnostusojituksia ja pohdittaessa kannattamattomiksi osoittautuneiden ojituskohteiden jatkokäyttöä (biomassojen hyödyntäminen, turpeenotto, ennallistumaan jättäminen, aktiivinen ennallistaminen).

Kainuuseen on perustettu vuonna 2013 Kainuun liiton vetämä metsäklusteriryhmä, jossa liiton ja kehittäjäorganisaatioiden lisäksi on kattava yritysedustus. Yhdessä Kainuun Liiton kanssa metsäklusteriryhmä pyrkii kehittämään metsien kestävään ja tehokkaaseen käyttöön perustuvia elinkeinoja.

Päästövähennys ei arvioitu


64

KAINUUN SEAP

4.5.14 Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen

Lisätoimenpide 2 Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen

Tavoite Maatalous ylläpitää monimuotoista kulttuuri- ja luonnonympäristöä sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaa. Luomuviljelyn pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin viljelysmaan kokonaispinta-alasta vuoteen 2020 mennessä.

Vastuutaho Kainuun ELY-keskus

Muut toimijat/ sidosryhmät Maatalousyrittäjät, ProAgria, MTT, kuluttajat, MTK Pohjois-Suomi, yritykset

Lähtökohta Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020

Tukitoimenpiteet LUMA-tuki luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoitoon

Kuvaus Maatalouden ilmastopäästöjä pyritään vähentämään ja maatalouden alueellisessa suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonäkökulma. Kainuussa on tavoitteena lisätä luomu- ja lähiruoan tarjontaa ja käyttöä niin suurkeittiöissä, ravintoloissa kuin yksittäisten kuluttajien keskuudessa. Tämä toteutetaan seuraavin toimin:

Luomuruoan viljelyä edistetään niin, että luomuviljelyn pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja vuonna 2030 noin puolet viljellystä peltoalasta on luonnonmukaisesti viljelty.

Julkisen sektorin ruokapalveluissa panostetaan entistä enemmän ekologisemman lähi-, kasvis- ja luomuruuan suosimiseen ja sitä tarjoillaan vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään koulutusta asiasta.

Edistetään maatalouden toimijoiden yhteistyötä lähiruoan saatavuuden parantamiseksi. Alueen tuottajien lähiruokatukun perustamista tuetaan.

Kehitetään lähi- ja luomuruoasta matkailuvaltti. Tehostetaan lähiruoan logistiikkaa vuonna 2011

valmistuneen logistiikkaselvityksen mukaisesti. Tuetaan vihreää kasvua erityisesti uusien markkinoiden

ja innovaatioiden kannalta. Esimerkiksi lähiseudun ruokatuotteita voitaisiin tarjota enenevässä määrin matkailukohteissa kuten Vuokatin urheilukeskuksessa.

Päästövähennys ei arvioitu


65

KAINUUN SEAP

5. SEAP-skenaario 2020

5.1 Skenaarion lähtökohdat

Kainuun vuoden 2020 skenaarion lähtökohtana on vuoden 2009 kasvihuonekaasutase SEAP:n

sektoreilla. Kainuun päästökehitystä vuoteen 2020 arvioitaessa on otettu huomioon sekä

kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet. Kansallisella tasolla toteutettavista toimenpiteistä

keskeisimpiä ovat kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset (RakMK D3), laki

biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007), laki uusiutuvilla energialähteillä

tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNS

2/2000), Suomen tuulienergiakartasto (tuuliatlas) ja kansallinen metsäohjelma. Lisäksi

skenaariossa otetaan huomioon luvussa neljä esitetyillä kahdellatoista SEAP-toimenpiteellä

saavutettavat päästövähennykset.

5.2 Rakennuskanta

Rakennuskannan kehitysennusteen pohjana on VTT:n Low carbon Finland 2050 -hankkeen (VTT,

2012) rakennuskannan muutosennusteen perusura. Ennusteen mukaan Suomen asuinrakennusten

pinta-ala kasvaa vuosina 2010–2020 noin 8 %. Asukaslukuun suhteutettuna asuinrakennusten

pinta-ala kasvaa 3 % ja liike- ja toimistorakennusten 2 %, kun taas julkisten palvelurakennusten

asukaslukuun suhteutettu pinta-ala laskee vähän alle 2 %. Tuotantorakennusten pinta-alan on

arvioitu pysyvän vuonna 2020 noin vuoden 2010 tasolla (Tuominen ja Airaksinen, 2012).

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuun väestö laskisi lähes 7 %:lla vuosina 2009–

2020, kun taas Kainuun liiton maakuntaohjelmassa esitetyn väestötavoitteen mukaan väestö laskisi

alle 3 %. Näiden tietojen perustella voidaan olettaa, että Kainuun rakennusten kokonaispinta-ala ei

ainakaan kasva vuosien 2009–2020 välillä. Vuoden 2020 skenaarioissa on oletettu, että kuntien

oma rakennuskanta on vähentynyt Kainuussa 10 % vuodesta 2009. Oletus perustuu Kajaanin

kaupungin asettamaan tavoitteeseen tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin 0,5-

1,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta. Kehityksen oletetaan

olevan samanlaista myös muissa kunnissa. Asuin- ja palvelurakennusten määrän odotetaan

laskevan 3 % vuoden 2009 tasosta ja teollisuusrakennusten määrän odotetaan pysyvän vuoden

2009 tasolla.

5.3 Rakennusten lämmitysenergiankulutus

Vuodelle 2020 tehdyssä skenaariossa vanhojen rakennusten lämmitysenergiankulutus laskee

tiukentuneiden rakennusmääräysten, korjausrakentamisen, lämpöpumppujen ja muiden

energiatehokkaampien lämmitysratkaisujen yleistymisen johdosta. Kansallisella tasolla vuoteen

2050 mennessä yli puolet rakennuskannastamme on uudelleenrakennettu tai korjattu. VTT:n

(Tuominen ja Airaksinen, 2012) oletuksia seuraten energiankulutuksen oletetaan laskevan 5 %

asuin- ja teollisuusrakennuksissa vuosien 2009 ja 2020 välillä. Palvelurakennusten

lämmitysenergiankulutuksen oletetaan laskevan 9 %.


66

KAINUUN SEAP

Rakennuskannan oletetaan uusiutuvan 1-2 % vuosivauhdilla, joten Kainuun rakennuskannasta 15

% oletetaan uusiutuneen vuoteen 2020 mennessä. Uusien asuinrakennusten oletetaan kuluttavan

keskimäärin 50 % vähemmän energiaa kuin olemassa olevien, johtuen kiristyneistä rakennusten

energiatehokkuusmääräyksistä. Teollisuusrakennusten osalta ero on 30 % ja palvelurakennusten

osalta 60 %.

Kun otetaan huomioon vanhojen rakennusten energiankulutuksen lasku, rakennuskannan

uusiutuminen ja SEAP toimenpiteet 1: Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen

vähentäminen, 2: Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen, 3: Uudis- ja

korjausrakentamisen ohjaus ja 6: Energiatehokas maankäytön suunnittelu oletetaan SEAP-

skenaariossa, että Kainuun asuinrakennusten lämmitysenergiankulutus laskee 12 %,

palvelurakennusten 17 %, kuntien rakennusten 5 % (ks. sähkönkulutus) ja teollisuusrakennusten

9 % vuosien 2009 ja 2020 välillä.

5.4 Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys

Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen korjausrakentamisen myötä vähentää vähitellen

kaukolämmön kulutusta nykyisissä kohteissa. Toisaalta olemassa olevia erillislämmitettyjä

rakennuksia liittyy kaukolämmön piirin ja kaukolämpöverkkoja voidaan laajentaa

uudisrakennusalueille. Esimerkiksi Kajaanin maankäyttöpoliittisen ohjelman (2014–2018) mukaan

uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on

mahdollista (ks. toimenpidekortti 6). Kaukolämmön kasvupotentiaali on kuitenkin rajallinen

Kainuun yhdyskuntarakenteesta johtuen. Kainuun energiaselvityksessä 2014 (Kainuun liitto,

2014a) on todettu, että aluelämpölaitosten tuottama energiamäärä pysynee nykyisellä tasollaan

vuoteen 2020 asti.

Vuonna 2009 Kainuun kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineista 61 % oli puuta, 26

% turvetta ja 7 % hiiltä. Loppu oli kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä kierrätyspolttoainetta.

Kainuun energiaselvityksessä 2014 on arvioitu, että vuonna 2020 turpeen ja hiilen käyttö olisi noin

vuoden 2012 tasolla (noin 450 ja 24 GWh). Puun käytön arvioidaan kasvavan, ja muiden

polttoaineiden käytön loppuvan vuoteen 2020 mennessä (Kainuun liitto, 2014a, kuva 15).

SEAP-skenaariossa on oletettu, että kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoainemäärä on

vuonna 2020 sama kuin vuonna 2009. Puun käytön on arvioitu kattavan 66 % polttoaineen

käytöstä, hiilen ja turpeen käytön on arvioitu pysyvän vuoden 2012 tasolla ja öljyn sekä

kierrätyspolttoaineen käytön on arvioitu loppuvan (kuva 5.1). Skenaarion mukaan kaukolämmön ja

höyryn kulutuksen päästöt ovat vuonna 2020 5 % pienemmät kuin vuonna 2009, vaikka

kaukolämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta kasvaa.


67

KAINUUN SEAP

Kuva 5.1 Kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineet Kainuussa vuonna 2009 ja SEAP-

skenaariossa vuonna 2020.

Vuoteen 2020 mennessä Kainuun oletetaan luopuneen kokonaan öljyn käytöstä rakennusten

erillislämmityksessä. Asteittaiseen siirtymiseen vaikuttavat SEAP:in toimenpiteet 1-6. Osa

öljylämmitteisistä rakennuksista siirtyy kaukolämmön piiriin. Toimenpiteiden tavoitteiden

mukaisesti osan lämmitysöljyn kulutuksesta oletetaan korvautuvan puupolttoaineilla. Tämä sisältää

sekä kiinteistökohtaiset lämmityskattilat (esimerkiksi pelletti ja hake) että lämpöyrittäjyyden.

Kainuussa oli asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä maakunnassa olisi 12

lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää kohdetta. Vuonna 2011 lämpöyrittäjiä oli seitsemän ja

lämmitettäviä kohteita kymmenen. Tällä hetkellä lukemat ovat kymmenen ja kaksitoista (taulukko

5.1). Viime vuosina tapahtunutta lämpöyrittäjyyden yleistymistä tarkasteltaessa voidaan olettaa

lämpöyrittäjien lukumäärän ja lämmitettävien kohteiden määrän kasvavan edelleen vuoteen 2020

mennessä. Lämmitettävien kohteiden määrässä tavoitellaan 20 vuoteen 2020 mennessä.


68

KAINUUN SEAP

Taulukko 5.1 Lämpöyrittäjyys Kainuussa vuonna 2014.

Kunta Lämpöyrityksiä Lämpökeskuksia Asiakkaita

Kajaani 2

- Kainuun lämpöhuolto Oy 4 4

- OK yhtiöt Oy 1 2

Kuhmo 1

- Veljekset Pääkkönen ky 2 2

Suomussalmi 1

- Suomussalmen puulämpö Oy 1 1

Sotkamo 1

- T:m i Hyvönen 1 2

Vaala 1

- Leinonen 1 1

Yhteensä: 6 10 12

Kaukolämmityksen, öljy- ja puulämmityksen (sis. lämpöyrittäjyys) energiankulutus vuonna 2009 ja

SEAP-skenaariossa vuonna 2020 on esitetty kuvassa 5.2.

Kuva 5.2 Rakennusten ja toimintojen kaukolämmön, öljyn ja puupolttoaineiden kulutus vuonna

2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020.

5.5 Sähkön tuotanto ja kulutus

Vuonna 2013 valmistuneen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian skenaarioiden mukaan

asumisen laitesähkönkulutuksen arvioidaan pysyvän vuonna 2020 vuoden 2010 tasolla.

Sähkölämmityksen kulutuksen oletetaan hieman laskevan, ja palveluiden sähkönkulutuksen

arvioidaan kasvavan noin 5 % (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Sähkönkulutuksen muutos

sisältää kasvun maa- ja ilmalämpöpumppujen sähkökulutuksessa.


69

KAINUUN SEAP

SEAP-skenaariossa oletetaan, että Kainuun palvelurakennusten ja teollisuuden sähkönkulutus

pysyy vuoden 2009 tasolla ja asuinrakennusten sähkönkulutus laskee 5 % vuoteen 2020 mennessä

johtuen korteissa 1-4 ja 6 mainituista toimenpiteistä.

Kajaanin kaupungin ja muiden kuntien omaa sähkönkulutusta vähennetään vaihtamalla

katuvalaistuksessa käytettävät lamput energiatehokkaampiin LED-valaisimiin. Kajaanissa

katuvalaisimia on noin 7600, joista tällä hetkellä 50 on vaihdettu LED-valaisimiksi. LED-valaisimien

sähkönkulutus on noin 50–70 % pienempi perinteiseen valaisimeen verrattuna. Loput valaisimet

tullaan vaihtamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2020 skenaariossa oletetaan,

että noin puolet jäljellä olevista valaisimista, eli 3775 on vaihdettu LED-valaisimiksi ja, että muissa

kunnissa on myös aloitettu valaisimien vaihto. Toimenpiteen on arvioitu vähentävän Kainuun

kuntien katu-, liikenne- ja muun ulkovalaistuksen sähkönkulutusta 25 % vuonna 2020 verrattuna

vuoteen 2009.

Kuntien vesihuollon sähkönkulutuksen arvioidaan laskevan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Kuntien

rakennuskannasta oletetaan poistuvan 10 % vuosien 2009 ja 2020 välillä (ks. toimenpidekortti 1).

KETS- ja KEO-ohjelmien tavoitteena on 9 % energiansäästö kahdeksan vuoden aikana (2008–

2016) kuntien rakennuksissa ja toiminnoissa. Vuonna 2014 ainoastaan Kajaani oli liittynyt KETS-

sopimukseen. SEAP:n tavoitteena on muiden kuntien liittyminen sopimuksiin lähivuosina. Näin

ollen SEAP-skenaariossa on oletettu, että KETS- ja KEO-ohjelmien mukaiset rakennusten

energiansäästötoimet vähentävät jäljellä olevien rakennusten energiankulutusta 5 %.

Kaikkiaan Kainuun sähkönkulutus on vuonna 2020 SEAP-skenaariossa noin 3 % pienempää kuin

vuonna 2009.

Kainuun paikallisten lämpövoimalaitosten sähköntuotannon arvioidaan vuonna 2020 olevan samalla

tasolla kuin vuonna 2009. Niiden polttoainejakauma muuttuu luvussa 5.4 kuvatun mukaisesti.

CoM:n päästölaskentasääntöjen mukaan (JRC, 2010) Kainuun vesivoimaloista on otettu mukaan

ainoastaan paikallisessa omistuksessa olevat vesivoimalat. Näiden vesivoimaloiden tuotannon on

arvioitu pysyvän vuonna 2020 vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2009 muu kuin paikallinen lämpö- ja

vesivoimalla tuotettu sähkö on oletettu ostetuksi valtakunnanverkosta.

SEAP-skenaarion mukaisesti vuonna 2020 sähkönkulutus SEAP:n sektoreilla on 807 GWh, ja

paikallinen lämpö- ja vesivoiman tuotanto yhteensä 268 GWh. Jäljelle jäävä 539 GWh oletetaan

vuonna 2020 tuotettavan paikallisella tuulivoimalla ja biokaasulla. Tämä osuus (539 GWh) on alle

puolet Kainuuseen suunniteltujen tuulivoimaloiden arvioidusta tuotannosta vuonna 2020 (1,2-1,9

TWh).

Kuvassa 5.3 on esitetty Kainuun sähkönkulutuksen jakautuminen (SEAP:n sektoreilla)

tuotantomuodoittain vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020, kun paikallinen tuotanto on

määritelty CoM:n ohjeiden mukaisesti.


70

KAINUUN SEAP

Kuva 5.3 SEAP:n sektoreiden sähkönkulutus tuotantomuodon mukaan vuonna 2009 ja SEAP-

skenaariossa vuonna 2020.

5.6 Tieliikenne

SEAP-skenaarion pohjana on VTT:n LIISA-mallin tieliikenteen päästöjen kehitysennuste. Sen

mukaan tieliikenteen päästöt laskevat vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä noin 3 % johtuen

muun muassa ajoneuvokannan uusiutumisesta ja lisääntyvästä biopolttoaineen käytöstä.

Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteiden 7: Kevyen liikenteen edistäminen, 8:

Joukkoliikenteen kehittäminen ja 9: Liikkumistarpeen vähentäminen johdosta pienenevä

liikennemäärä. Toimenpiteiden ansiosta kulkutapajakauman arvioidaan kehittyvän kuvan 5.4

mukaisesti. Autoliikenteen osuuden odotetaan vähenevän 67 %:sta vuonna 2009 62 %:iin vuonna

2020. Linja-autolla kuljettujen matkojen osuutta pyritään kasvattamaan alle 1 %:sta 4 %:iin

vuonna 2020. Lisäksi toimenpiteiden 10 (Liikennebiokaasun tuotannon ja jakeluun edistäminen) ja

11 (Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa) mukaisesti oletetaan, että Kainuun

ajoneuvokanta kehittyy vähäpäästöisempään suuntaan. Näiden toimenpiteiden arvioidaan

vähentävän tieliikenteen päästöjä yhteensä 5 % tasosta, jolle päästään kansallisilla toimenpiteillä

(LIISA-mallin skenaario).


71

KAINUUN SEAP

Kuva 5.4 Kulkutapajakauman kehitystavoite Kainuussa vuoteen 2020 mennessä.

5.7 Jätehuolto

SEAP -skenaariossa jätteen määrän ja kierrätysasteen kehitystä vuoteen 2020 arvioidaan jätelain

(646/2011) ja sitä tukevien asetusten avulla toimeenpannun EU:n jätedirektiiviin (2008/98/EY)

perusteella. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä koskevan kansallisen

strategian mukaan biohajoavaa jätettä saa vuoden 2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikalle ainoastaan

20 %. Kainuussa biohajoavaa jätettä päätyi loppusijoitukseen kaatopaikalle noin 40 % vuonna

2009. Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteen 12: Jätteen synnyn ehkäisy ja

hyötykäytön tehostaminen vaikutukset. Skenaariossa on käytetty lähtökohtana Ekokympin arvioita

Majasaaren kaatopaikan metaanintuoton kehityksestä. Kaatopaikkakaasun talteenoton on arvioitu

pysyvän noin vuoden 2009 jälkeen toteutuneella tasolla.

Jätehuollossa pyritään päästövähennyksiin myös logistiikan päästöjä vähentämällä. Ekokymppi on

toimijana ilmaissut kiinnostuksensa liikennebiokaasun käyttöön siirtymisessä. Jäteautojen

kulkemien liikennebiokaasulla edellyttää kustannusten kannalta järkevää ja toimivaa

jakeluverkostoa.

5.8 Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin

Yllä kuvattujen skenaarioiden mukaisesti Kainuun päästöt SEAP-sektoreilta ovat vuonna 2020 34 %

pienemmät kuin vuonna 2009 (kuva 5.5). Päästöjen laskuun vaikuttaa erityisesti sähkönkulutuksen

päästön pieneneminen sekä öljylämmityksen korvautuminen puupolttoaineilla ja kaukolämmöllä.

Henkilöauto

67 %

Jalankulku

22 %

Polkupyörä

4 %

Linja-auto 1 %

Muu 6 %

Kainuu 2010-2011

Henkilöauto

62 %

Jalankulku

22 %

Polkupyörä

6 %

Linja-auto 4 %

Muu 6 %

Kainuu 2020


72

KAINUUN SEAP

Kuva 5.5 Kainuun päästöt yhteensä SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna

2020 sekä 25 %:n päästövähennystavoite SEAP:n sektoreille (punainen viiva).

Kainuun ilmastostrategian tavoite, 25 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä koski kaikkia

Kainuun päästösektoreita. Jos oletetaan, että muiden sektoreiden päästöt pysyvät vuonna 2020

vuoden 2009 tasolla (paitsi suljettujen kaatopaikkojen metaanintuotto hieman hiipuu), voidaan

todeta, että SEAP:n toimenpiteet ovat riittäviä Kainuun ilmastostrategian vuoden 2020 tavoitteen

saavuttamiseksi (kuva 5.6).


73

KAINUUN SEAP

Kuva 5.6 Kainuun päästöt yhteensä kaikilla sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna

2020 olettaen, että SEAP:n ulkopuolisten sektoreiden päästöt pysyvät vuoden 2009 tasolla.

Punaisella viivalla on esitetty 25 %:n päästövähennystavoite Kainuun kokonaispäästöistä (kaikki

sektorit).


74

KAINUUN SEAP

6. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma

6.1 Toimenpiteiden toteuttaminen

SEAP:in valittujen toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, niistä vastaavissa

yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin hankkeisiin tai ohjelmiin, kuten

esimerkiksi Kainuun ilmastostrategiaan 2020 tai Kainuun ympäristöohjelmaan 2020. Näiden

toimenpiteiden toteuttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti, osana käynnissä olevaa

toimintaa. Jotkin toimenpiteet puolestaan toteutetaan osana lähivuosina käynnistyviä hankkeita,

kuten vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta ja vuonna 2014 käynnistynyttä Kainuun

joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmahanketta. Bioenergian teemaohjelmaa

koordinoinut hanke saa jatkoa nimellä Uusituvan energian teemaohjelma. Hanke on yksi

merkittävimpiä uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita Kainuussa. Tämän luvun

tietolaatikoissa on lisätietoa hankkeista, joihin osallistuminen voisi tukea SEAP:n toimeenpanoa,

sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita voidaan hyödyntää SEAP:n toimeenpanossa. SEAP:n

toimeenpanon seurannan ohjausryhmänä jatkaa SEAP:n valmistelusta vastannut työryhmä.

Kainuun kunnat ja kaupungit ovat päävastuussa seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta:

Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Energiatehokas maankäytön suunnittelu

Toimenpiteet pyritään valtavirtaistamaan osaksi kuntien ja kaupunkien päivittäistä toimintaa.

Vuonna 2015 käynnistyvä Ilmastohanke tukee kuntia toimenpiteiden käynnistämisessä ja

toteuttamisessa (tietolaatikko 2). Suomen ympäristökeskuksen koordinoima HINKU-hanke tukee

kuntien ilmastotyötä, ja siihen osallistuminen voisi edistää SEAP:n toimeenpanoa kunnissa

(tietolaatikko 3).

Tietolaatikko 2: Ilmastohanke 2015 Tavoite: Ilmastonsuojelun valtavirtaistaminen Kainuun kuntien ja yritysten toimintaan, jotta 25 % päästövähenemä

vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Hankkeessa laaditaan yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Ilmastovastuullisuudesta viestitään hankkeen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetään tapahtumia, joissa ilmastopäästöjen vähentämisen keinoja tuodaan esille. Hanke parantaa yritysten edellytyksiä harjoittaa ilmastovastuullista yritystoimintaa, millä on positiivinen vaikutus yritysten imagoon. Ajankohta: 1.1.2015- 31.12.2016 Budjetti: 160 k€ Rahoitus: Pääosin Kainuun ELY-keskus (80 %) ja osarahoittajina Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-konserni, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy, Oulun yliopisto (omarahoitus) Toimenpiteet vuonna 2015 ja 2016:


75

KAINUUN SEAP

Opastetaan sidosryhmiä päästöjen vähentämisessä Tehdään kuntakierrokset kuntien omien ilmastotoimenpideohjelmien laatimisen käynnistämiseksi ja tehdään

kunnille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Pyritään saamaan Kainuun kunnat liittymään kuntien energia- tai energiatehokkuusohjelmaan (yhteistyössä

Kainuun Bioenergiateemaohjelman kanssa) Käynnistetään seuranta siitä, miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee, ja miten kunnat

huomioivat päätöksissään ilmastovastuullisuuden. Seuranta toteutetaan kyselytutkimuksella Laaditaan Kainuuseen yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset

vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Tässä tehtävässä huomioidaan maakunnalliset asiakirjat Käynnistetään ekotukitoiminta kunnissa: koulutetaan ekotukihenkilöt työyhteisön ympäristötietoisuuden

edistämiseksi (teemoina energia, hankinnat, jätteet, liikkuminen) ja ympäristönäkökulmien juurruttamiseksi organisaatioiden arkeen (Ekotuki-toimintamalli Helsingin ympäristökeskukselta)

Järjestetään kuntien virkamiehille koulutusta mm. ympäristömyötäisistä hankinnoista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (erityisesti maankäytön näkökulmasta) ja energiatehokkuudesta

Tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista

Edistetään ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää liiketoimintaa esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja mahdollisesti opintomatkoja (esimerkiksi ympäristöteknologian messuille)

Haastetaan kainuulaisia yrityksiä tehostamaan energiankulutustaan ja kootaan hyviä käytänteitä yritysten energiansäästön tueksi

Tiedotetaan Kainuussa olevista mahdollisuuksista videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen). Etäkokousopastus seminaarin tai muun tapahtuman yhteydessä.

Tietolaatikko 3: HINKU-hanke Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU) käynnistyi viiden kunnan voimin vuonna 2007. Hankkeeseen osallistuvat kunnat sitoutuvat vähentämään

hiilidioksidipäästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana (2007–2011) HINKU-kunnat onnistuivat vähentämään päästöjään 12-18 %. Hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan tehostaa varsin pienin resurssein. Päästövähennyksiin pyritään erityisesti energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymällä. (SYKE, 2013) Kiinteistöjen energiatehokkuuden tehostaminen tuotti eräässä kunnassa 240 000 euron vuosisäästöt. Padasjoella investointi kaukolämpökeskukseen ja -verkkoon tuotti 200 000 euron vuosisäästöt ja Iin kunnassa uusitut koulujen lämmitysjärjestelmät säästävät 85 000 euroa vuosittain. Hankkeen tavoitteena on päästövähennyksen ohella vahvistaa paikallista hyvinvointia, esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Alueen asukkaat ja elinkeinoelämä ovat tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, jotka otetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Uudessakaupungissa työttömyys on viiden vuoden aikana pienentynyt 1,3 prosenttia.

HINKU-hanke on saanut runsaasti mediajulkisuutta ja kuntien toteuttamista parhaista käytännöistä jaetaan tietoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi hankkeelle on luotu verkkosivu, HINKU-foorumi. HINKU-foorumi tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tukea päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin, päästölaskentaan, näkyvyyttä ja viestinnällisiä yhteistyömahdollisuuksia. Foorumi kokoaa yhteen kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset sekä asiantuntijat. Tietoa jaetaan lisäksi erilaisissa tapahtumissa sekä hankkeen uutiskirjeessä. (HINKU-foorumi, 2014) Liittyessään HINKU -hankkeeseen kunnat saavat oikeuden käyttää nimitystä HINKU-kunta ja HINKU-logoa. Lisäksi kunnat saavat tukea hiilineutraalisuutta kohti siirtyessään sekä positiivista julkisuutta. Kuukausittain palkitaan kuukauden HINKU-teko. Hankkeeseen liittyminen ja Suomen ympäristökeskuksen tarjoama neuvonta on kunnille ilmaista.


76

KAINUUN SEAP

Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus -toimenpide aloitetaan osana Ilmastohanketta,

jonka kuluessa energianeuvonta ja koulutus pyritään vakiinnuttamaan jatkuvaksi toiminnaksi.

Uusiutuvan energian osuuden lisääminen -toimenpiteen toteuttamiseen osallistuu useita eri tahoja.

Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kaavoituksessa ja tiedotuksessa. Ilmastohankkeen ja

Kainuun bioenergiaohjelman/uusiutuvan energian teemaohjelman puitteissa pyritään erityisesti

edistämään lämmitysöljyn korvaamista bioenergialla. Öljylämmitystä voidaan korvata joissakin

kohteissa myös sähköä ja lämpöä tuottavilla CHP-laitoksilla (tietolaatikko 4). Uusiutuvan energian

osuuden lisääminen -toimenpidettä tukeville hankkeille voidaan pyrkiä saamaan rahoitusta EU:n

Horisontti 2020 -ohjelmasta. Esimerkiksi vuonna 2015 on haettavissa rahoitusta kestävän

uusiutuvan energian teemoihin ”Market uptake of existing and emerging sustainable bioenergy11”

ja ”Market uptake of existing and emerging renewable electricity, heating and cooling

technologies12”. Kestävään kasvuun ja kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin

toimenpiteisiin on mahdollista hakea tukea myös Rakennerahastoista tai Maaseuturahastosta.

Rakennerahaston varoilla tuetaan vähähiiliseen toiminnan kehittämistä ja Maaseuturahastossa

vuonna 2015 alkavalla kaudella ilmastonmuutos ja ympäristön tila ovat keskeisiä teemoja (lisää

luvussa 6.4).

Tietolaatikko 4: Pien-CHP-laitokset Pien-CHP-laitoksella tarkoitetaan pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannon pienvoimalaa. Laitosten sähköntuotannon teho on tyypillisesti noin 1-2 MW. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon etuna on korkea kokonaishyötysuhde. CHP-laitosten suosio on kasvanut kohonneen sähkön hinnan sekä käyttöön tulleiden tukimuotojen (syöttötariffit, investointituet) johdosta. (Motiva 2014b) Toimivan CHP-laitoksen lähtökohtana on riittävä sähkö- ja lämpöenergian kysyntä. Mikäli sähkö käytettään samassa kiinteistössä, ei siirtomaksuista aiheudu lisäkustannuksia. Lämpöhävikin minimoimiseksi tuotettu lämpö tulee myös käyttää kohtuullisen siirtoetäisyyden piirissä. CHP-laitoksiksi soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi:

Aluelämmityksen lämpökeskukset Maatilat ja puutarhat Kaukolämpöverkon ulkopuoliset suurkiinteistöt

Kainuussa aluelämpökeskuksia, joissa tuotetaan ainoastaan lämpöä, on yhdeksän (taulukko 6.1). Taulukko 6.1 Kainuun aluelämpölaitokset, jossa ei ole sähköntuotantoa.

Lämpölaitos Omistus Teho MW Polttoaineen käyttö GWh

Hyrynsalmi Vesi-Mega Oy 4 16,2 Ristijärvi Fortum Oyj/Adven Oy 1,5 6,6 Vuokatti Vapo Oy 7 25,5 Vaala Vaalan kunta 4 18,2 Paltamo Vapo Oy 2,5 14,6 Suomussalmi Suomussalmen kunta 9+4 72 Puolanka Puolangan kunta 2,5 20 Vuolijoki Kajaanin lämpö Oy 0,7 1,4 Otanmäki Kajaanin lämpö Oy 1,8 17

Maidontuotantoa harjoittavat tilat ovat yksi potentiaalinen CHP-kohde. Tiloilla on jatkuva lämpimän veden tarve ja

11 http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1150-lce-14-2015.html 12 http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1146-lce-04-2015.html


77

KAINUUN SEAP

oma sähkötuotanto lisäisi tilojen sähkönsaantivarmuutta. Suurilla, yli 50 lehmän tiloilla investointi CHP-laitokseen on pääsääntöisesti kannattavampaa. Kainuussa yli 50 lypsylehmän tiloja, joissa CHP-investointia kannattaisi ainakin harkita, on 33. Ympärivuotista viljelyä harjoittavia vihannestarhoja on maakunnassa neljä. Suurkiinteistöistä soveltuvimpia CHP-kohteita Kainuussa ovat kylpylät, puutarhat ja suurkeittiöt, jotka lämmitysenergian lisäksi tarvitsevat energiaa myös lämpimän veden tuotantoon. (Karjalainen, 2012)

Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet Kevyen liikenteen edistäminen,

Joukkoliikenteen kehittäminen, Liikkumistarpeen vähentäminen, Liikennebiokaasun tuotannon ja

jakelun edistäminen ja Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa vaativat useiden eri

toimijoiden yhteistyötä. Joukkoliikenteen kehittämisessä keskeisessä osassa ovat Kajaanin seudun

liikennejärjestelmäsuunnitelman (KASELI 2013) sekä työn alla olevan Kainuun joukkoliikenteen

palvelutaso- ja liikennesuunnitelman toteuttaminen. Ilmastohanke tukee erityisesti

Liikkumistarpeen vähentäminen

-toimenpidettä (videoneuvottelut ja etätyö). Vuonna 2015 tulevat haettavaksi myös liikkumisen

ohjauksen valtionavustukset sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukeva T&K-rahoitus13.

Tieliikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen voitaisiin pyrkiä hakemaan rahoitusta myös

EU:n Horisontti 2020

-ohjelmasta, erityisesti ”Smart cities and communities” -aihealueelta. Toukokuussa 2015 on

haettavissa rahoitusta suuren kokoluokan demonstraatiohankkeisiin, joissa yhdistyvät energia,

liikenne ja informaatio- ja kommunikaatioteknologia14. Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä

esimerkkejä muilta alueilta on esitetty tietolaatikossa 5.

Tietolaatikko 5: Joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen Kainuussa Tieliikenne aiheutti vuonna 2009 36 % SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä. Vuosina 2010–2011 toteutetun henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuussa tehtiin linja-autolla ainoastaan 0,6 % kaikista tehdyistä matkoista. Vastaava lukema koko Suomessa oli 4 % (Kainuun liitto, 2013a). Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KASELI 2013) henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen lisäämällä kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikenteen käyttöä, autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä sekä taloudellista ajotapaa. Kainuun aluerakenne koostuu yhdeksän kunnan ja kuntakeskuksen muodostamasta verkostosta. Alueen asukkaat ovat yhä enenevässä määrin keskittyneet seudullisiin keskuksiin. Vuonna 2011 jo 71,5 % (vertaa vuonna 1985 62,5 %) Kainuun asukkaista asui taajamissa. Tästä päätellen maakunnan keskusten välinen joukkoliikenne on merkittävä kouluja erityisesti työmatkalaisille. Ilmainen joukkoliikenne

Mahdollinen toimenpide joukkoliikenteen käyttöasteen nostamiseksi Kainuussa voisi olla ilmainen tai osittain ilmainen joukkoliikenne. Ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluja on aikaisemmin toteutettu Euroopassa, tunnetuimpana varmasti Tallinnan vuonna 2013 ilmaiseksi muuttunut joukkoliikenne. Tukholman teknisen yliopiston tekemän tutkimuksen (Cats ja muut, 2014) mukaan matkustajamäärät Tallinnassa kasvoivat 3 % joukkoliikenteen muututtua maksuttomaksi. Tutkimuksen mukaan ainoastaan 1,2 % kasvusta johtui joukkoliikenteen maksuttomuudesta ja loput oli selitettävissä esimerkiksi lisääntyneillä vuoroilla. Maltilliseksi jäänyttä kasvua on kuitenkin selitetty sillä, että Tallinnan joukkoliikenne oli jo entuudestaan halpa ja lippukategorioissa oli useita alennusryhmiä. Lisäksi joukkoliikenteen käyttöaste oli hyvin korkea (40 %) jo ennen maksuttomuutta. Suurin käyttöasteen nousu havaittiin matalatuloisten ja iäkkäiden ihmisten joukossa.

13http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/liikennejarjestelma/liikennejarjestelman_suunnittelu/20110601_kestava_liikkuminen/Ennakkotieto_hakumenettelyista_2015#.VHR31IusUXx 14 http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2148-scc-01-2015.html


78

KAINUUN SEAP

Esimerkkejä on olemassa myös muualta Euroopasta. Noin 70 000 asukkaan Hasseltissa, Belgiassa linja-autoliikenne muutettiin ilmaiseksi jo vuonna 1997. Tuolloin joukkoliikenteen suosio kasvoi kymmenkertaiseksi. Rahoitusvaikeuksien takia kaupunki on sittemmin alkanut periä 0,60 € maksua. Nuorille ja vanhuksille joukkoliikenne on edelleen ilmaista. Yhteinen tekijä ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluille vaikuttaa olevan jo ennalta, muuten kuin lipputuloilla laajalti rahoitettu joukkoliikenne. Esimerkiksi Tallinnassa ennen muutosta 70 % joukkoliikenteen rahoituksesta saatiin muualta kuin lipputuloista. Maksuttomuuden astuttua voimaan lukema nousi 90 %:in. Kajaanissa kaupunki rahoittaa tällä hetkellä kaksi joukkoliikenteen linjaa ja lipputuloilla rahoitetaan neljä. Kainuussa voitaisiin mahdollisesti kokeilla osittain maksutonta joukkoliikennettä. Muualla maailmassa toteutetuista kokeiluista harkitsemisen arvoisia voisivat olla:

Ilmainen joukkoliikenne tiettyinä aikoina, esimerkiksi aamuisin ja iltapäivällä. Järjestelyllä pyritään houkuttelemaan työ- ja koulumatkalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi

Ilmainen joukkoliikenne nuorille ja vanhuksille

Tärkeimmät linjat ilmaisia Suurten työnantajien järjestämät yhteiskuljetukset.

Kutsuplus-palvelu Kutsuplus on HSL:n, Aaltoyliopiston tutkijaryhmän perustaman Ajelo Oy:n ja Liikenneviraston yhteistyössä toteuttama joukkoliikennemuoto. Palvelu on pääkaupunkiseudulla toimiva automatisoitu ja kysyntäohjautuva kutsubussipalvelu. Palvelun tavoitteena on houkutella henkilöautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi tarjoamalla kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle. Palvelussa määritellään lähtöpaikka ja määränpää osoitteen tai pysäkinnumeron perusteella. Tilauksen yhteydessä valitaan lähtöaika. Matkan hinta muodostuu lähtömaksusta ja kilometrimaksusta. Hinnat ovat matalampia, mikäli

asiakas on halukas valitsemaan säästömatkan. Säästömatka merkitsee mahdollisesti pidempää reittiä ja muiden asiakkaiden noutoja. Tilausvahvistuksen yhteydessä asiakas saa lisäksi kartalle piirretyn reitin lähtöosoitteeseensa. Palvelu maksetaan etukäteen matkakukkarosta, johon rahaa voidaan siirtää luottokortilla tai pankkitililtä. Matkakukkaron voi jakaa perheenjäsenille tai yrityksen työntekijöille. (HSL, 2014) Kainuussa kutsujoukkoliikenne voisi vähentää yksityisauton käyttöä ja mahdollistaa toisesta autosta luopumisen kaksiautoisissa kotitalouksissa. Kutsujoukkoliikenne voisi myös mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden autottomien sujuvamman liikkumisen.

Ekokymppi on päävastuussa toimenpiteen Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

toimeenpanosta.

Kainuun SEAP:n on lisäksi määritelty kaksi lisätoimenpidettä; Kainuun metsien säilyttäminen

hiilinieluna ja Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen. Lisätoimenpiteillä mahdollistetaan

tiukemman päästövähennystavoitteen saavuttaminen. Lisätoimenpiteiksi valitut sektorit ovat lisäksi

tärkeitä alueen elinvoimaisuuden, monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden ja sitä kautta

asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Esimerkkinä on paikallisia resursseja hyödyntävä ja paikallista

yrittäjyyttä tukeva Vaalan kunnan julkinen ruokahuolto (tietolaatikko 6).

Tietolaatikko 6: Lähi- ja luomuruokaa Vaalassa Vaalaa voidaan sanoa Kainuun luomuviljelykeskittymäksi. Alueella toimii 25 luomutilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 40 % Vaalassa tilatukea hakeneiden tilojen pinta-alasta. Kainuulle vastaava tavoite on 30 % vuoteen 2020 mennessä. Vaalassa toimii myös elintarvikkeita jalostavia yrityksiä, joissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, kuten maitoa, kalaa, marjoja ja sieniä. Esimerkkeinä suomalaisia metsäsieniä ja marjoja myyvä Sienestä Oy, muun muassa

leipäjuustoa valmistava Vaalan juustola Oy ja luomutuotteitakin leipova Leipomo Ruununhelmi.


79

KAINUUN SEAP

Lähiruoan käyttö on kirjattu kunnan strategiaan ja tulosta on saatu aikaiseksi. Kunnan ruokahuollossa käytetään mahdollisimman paljon lähialueelta hankittuja raaka-aineita ja ruokaa. Vuonna 2011 lähi- ja luomuruoan käyttöaste Vaalan julkisessa ruokahuollossa oli jopa 50 %. Luomuruoan osuutta ruokahuollossa ollaan kasvattamassa. Korkea lähi- ja luomuruoan käyttöaste edellyttää ruokalistan ennalta suunnittelua. Ruokalista on kuuden viikon kiertävä lista, joka vaihtuu puolen vuoden välein. Ruokalistaa suunniteltaessa otetaan huomioon sesonkiluontoiset tuotteet, kuten paikalliset vihannekset, sienet, marjat, juurekset ja kala (hauki, muikku, made, särki). Perunaa on listalla päivittäin, pois lukien puuropäivät. Ruokalistalla on lisäksi viikoittain Oulujärvestä pyydettyä kalaa, kokolihaa, jauhelihaa, broileria ja kasvisruokaa. Laatikko-, kastike-, pata-, mureke-, muhennos ja keittoruokaa on vaihdellen. Vaalan päiväkoti on sitoutunut ammattikeittiöiden Portaat Luomuun -ohjelmaan. Ohjelman lupaukset ovat luotettava ja kestävän kehityksen mukainen toiminta. Lupausten lunastamiseksi ohjelmaan liittyville ammattikeittiöille asetetaan tiettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Vaalan päiväkoti on edennyt ohjelman toiselle portaalle mikä tarkoittaa, että aamupuuro keitetään päiväkodissa luomuraaka-aineista ja kahtena päivänä viikossa lounaalla tarjotaan luomuruisleipää. Maanviljelijöiden, metsänhoitajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö MTK-Vaala on tehnyt Vaalan kunnanhallitukselle aloitteen, että kunnan alueella viljeltäisi ainoastaan muuntogeeneistä vapaita elintarvikkeita ja rehua. Kunta ei kuitenkaan voi kieltää muuntogeenisten kasvien (GMO) viljelyä alueella. Sen sijaan kunta voi suosittaa tätä ja julistautua omien peltojen ja metsiensä sekä ruokahuollon osalta GMO-vapaaksi. Kunnanhallitus esittääkin, että Vaalan kunnan alueella pyritään välttämään geenimuunnellun aineksen käyttämistä maa- ja metsätalouden tuotannossa. (Vaalan kunta, 2014)

6.2 Toimenpiteiden seuranta

Kaupungin- ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä

raportoidaan CoM:n toimistoon joka toinen vuosi. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti,

jossa kerrotaan toimenpiteiden etenemisestä, toimitetaan CoM:n toimistoon kahden vuoden välein.

Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO2-päästöjen

vähentyminen) raportoidaan CoM:n toimistoon neljän vuoden välein.

Kainuun liitto koordinoi seurantaa, joka on myös osa Kainuu-ohjelman toteutumisen seurantaa ja

ennakointia.

Kainuun SEAP:n tavoitteiden toteutumista seurataan osana normaalia hankkeiden

seurantaprosessia. Lisäksi tavoitteiden etenemistä seurataan taulukossa 6.2 esitetyillä

seurantaindikaattoreilla. Seurantaindikaattorit on jaettu neljään eri kategoriaan:

Energiankulutuksen seuranta (MWh/vuosi), esimerkiksi vesihuollon energiankulutus.

Kategoriassa tavoitellaan indikaattorin laskevaa kehitystä.

Uusiutuvan energian tuotannon seuranta (MWh/vuosi). Kategoriassa tavoitellaan

indikaattorin nousevaa kehitystä.

Määrän seuranta (lkm/vuosi), esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen solmineiden

kuntien määrä tai järjestettyjen neuvontatilaisuuksien määrä. Kategoriassa voidaan

tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä.

Kattavuuden seuranta (%), esimerkiksi LED-valaisimiksi vaihdetut katuvalaisimet.

Kategoriassa voidaan tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä.


80

KAINUUN SEAP

Taulukko 6.2 SEAP:n vuosittaiset seurantaindikaattorit

Toimenpide Seurantaindikaattori Tavoite-suunta

Kulutus (MWh/vuosi)

Tuotanto (MWh/vuosi)

Määrä (lkm/vuosi)

Kattavuus (%)

1. Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Vesihuollon energiankulutus ↓ X

LED-valaisimet katuvalaistuksessa ↑ X X

Kaupungin rakennusten energiankulutus

↓ X

Kevyen polttoöljyn käyttö lämmityksessä

↓ X

2. Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen

Energiatehokkuusohjelmaan (KETS/ KEO) liittyneet kunnat

↑ X X

Vesihuollon energiankulutus ↓ X

LED-valaisimet katuvalaistuksessa ↑ X X

Kevyen polttoöljyn käyttö lämmityksessä

↓ X

3. Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus

Nollaenergiarakennukset ↑ X Xa

Korjattujen rakennusten energiankulutus

↓ X

Kuntien työntekijöille järjestetyt koulutukset

↑ X X

Rakennusvalvontaan rekrytoidut uudet työntekijät (vastuualueena rakentamisen energiaohjaus)

↑ X

4. Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus

Energianeuvontaan osallistuneet ↑ X

Energianeuvontatilaisuudet ↑ X

Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin ympäristösertifikaatteihin sitoutuneet koulut ja päiväkodit

↑ X X

5. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta

↑ X

Energiantuotanto puupolttoaineilla ↑ X

Biokaasulaitokset ↑ X X


81

KAINUUN SEAP


Kulutus (MWh/vuosi)



Kattavuus (%)

Tuulivoiman energiantuotanto ↑ X

Puupellettikohteet ↑ X

Lämpöyrittäjä-kohteet ↑ X

Pien-CHP-laitokset ↑ X

6. Energiatehokas maankäytön suunnittelu

Järjestetyt koulutukset ↑ X

Kaukolämmön piiriin liittyneet kiinteistöt

↑ X X

7. Kevyen liikenteen edistäminen

Kävellen tehdyt matkat ↑ X

Pyörällä tehdyt matkat ↑ X

8. Joukkoliikenteen kehittäminen

Linja-autolla tehdyt matkat ↑ X

Joukkoliikenteen matkustajamäärät ↑ X

9. Liikkumistarpeen vähentäminen

Etätyömahdollisuutta hyödyntävät organisaatiot

↑ X

Videoneuvotteluja käyttävät organisaatiot

↑ X

10. Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen

Liikennebiokaasun tuotanto ↑ X

Biokaasun käyttöön sitoutuneet toimijat

↑ X

11. Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

Kuntien käytössä olevien cleantech-autojen määrä (sähköautot, biokaasuautot jne)

↑ X X

Kainuuseen rekisteröityjen cleantech-autojen määrä

↑ X X

Cleantech-teknologian pilottihankkeet ↑ X

Uudet tai käyttöönotetut cleantech-ratkaisujen rahoitusmekanismit

X

12. Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen

Jätteen kokonaishyödyntämistaso ↑ X

Biohajoavan jätteen kierrätystaso ↑ X

Biokaasun talteenotto ↑ X

Kaatopaikalle päätyvä yhdyskuntajäte ↓ X


82

KAINUUN SEAP


Kulutus (MWh/vuosi)



Kattavuus (%)

Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna

Metsien pinta-ala ↑ X

Soiden pinta-ala ↑ X

Kunnostetut suot ↑ X

Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen

Kuntien julkisen sektorin luomu- ja lähiruoan käyttöaste

↑ X

a osuus uudisrakennuksista


83

KAINUUN SEAP

6.3 Sidosryhmäyhteistyö

Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen onnistumisen ja hyödyn

maksimoimisen kannalta sidosryhmäyhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Sidosryhmäyhteistyötä

tullaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien hankkeiden kautta hyödyntäen

hyväksi havaittuja toimintatapoja.

SEAP:n toimenpiteiden onnistuneen toteutuksen kannalta merkittäviä sidosryhmiä ovat Kainuun

ELY-keskus ja kunnat. Kainuun ELY-keskus toimii sekä toteuttajana että rahoittajana valtaosassa

SEAP:ssa mainituista toimenpiteistä. Lisäksi jo käynnissä olevista hankkeista monet ovat ELY-

keskuksen toteuttamia. Ohjausryhmään osallistuu ELY-keskuksesta yksi henkilö. Kuntien

sitoutumista SEAP:n toimenpiteisiin ja tavoitteisiin edellytetään, jotta ne pantaisiin täytäntöön

maakunnassa kokonaisvaltaisesti. Kuntien osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti

toimenpiteissä, jotka vaativat asukkaiden henkilökohtaista panosta tai asennemuutosta. Kuntien

työntekijöille järjestetään lisäkoulutusta, esimerkiksi energiatehokkaasta rakentamisesta ja

maankäytöstä.

Toimenpiteiden toteuttamisen ja onnistumisen kannalta muita tärkeimpiä sidosryhmäkumppaneita

ovat Kainuun Etu Oy ja Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun Etu Oy on kuntien omistama

maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on edistää Kainuun

elinkeinorakenteen kehitystä sekä tukea maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä

liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä.

Yhtiö on vastuussa useiden hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. (Kainuun Etu, 2014)

Kainuun Etu Oy:stä kolme henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään. Kajaanin yliopistokeskus

toteuttaa SEAP:ia tukevia hankkeita, kuten Ilmastohanketta ja Kainuun bioenergiaohjelmaa.

Kajaanin yliopistokeskukselta kaksi henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään.

Maakunnan asukkaiden ja yritysten osallistuminen toimintasuunnitelman toteuttamiseen on

välttämätöntä päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Asukkaiden tietoisuutta kestävästä

energiankäytöstä, liikkumistottumuksista ja ekotehokkaasta rakentamisesta lisätään järjestämällä

koulutustilaisuuksia, seminaareja, erilaisia tapahtumia sekä neuvontapalvelua. Yrityksille

järjestetään lisäkoulutusta ja neuvontaa, esimerkiksi videopalavereista ja etätyömahdollisuuksista.

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon

palveluja ja viranomaistehtäviä. Jätteiden kierrätyksen merkityksestä tiedotetaan kuntalaisille ja

sekajätteen syntymisen ehkäisemiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä kuten neuvontaa,

koulutusta ja valistusta.

Valtakunnalliseen Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin ympäristösertifikaatteihin ei ole Kainuussa

osallistunut vielä yhtään päiväkotia tai koulua. Tietoisuuden lisääminen energian- ja

vedensäästämisestä sekä muusta ympäristönsuojelusta lasten ja nuorten keskuudessa on tärkeä

tavoite. Koulujen ja päiväkotien aktivoiminen asiassa on SEAP:n sidosryhmäyhteistyön kannalta

tärkeää.

6.4 Mahdolliset rahoituskanavat


84

KAINUUN SEAP

Euroopan investointipankki, EIP

Euroopan investointipankki on EU:n toimielin, joka osallistuu neuvoston päätösten toimenpanoon

toimien rahoituselimenä. Pankin jäseniä ja osakkeenomistajia ovat EU:n 28 jäsenvaltiota. Se

tarjoaa rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen edellytykset

täyttäville investointihankkeille, jotka kohdistuvat sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle. Lähes

kolmannes lainoista myönnetään ilmastohankkeille.

Pankin tärkein prioriteetti ovat kasvua ja työllisyyttä tukevat hankkeet, minkä lisäksi se on

sitoutunut:

integroimaan korkeat ympäristö- ja sosiaaliset vaatimukset toimintaansa

varmistamaan vakaan hallinnon, avoimuuden ja vastuullisuuden toteutumisen sekä omalta

että yhteistyökumppaneidensa osalta

minimoimaan ympäristöjalanjälkensä.

EIP:n vuosittainen rahoitusvolyymi on noin 65-70 miljardia euroa, jonka lisäksi vuosina 2013–2015

Euroopan taloutta elvytetään 60 miljardin lisärahoituksella, joka sijoitetaan kasvua ja työllistymistä

vahvistaviin hankkeisiin. Lainoja myönnetään sekä julkisyhteisöille että yksityisille yrityksille.

Vuosina 2009–2013 EIP on myöntänyt Suomalaisille hankkeille yli 5000 miljoonaa euroa lainaa

(kuva 6.1). Vuonna 2013 lainaa myönnettiin yhteensä 919 miljoonan euroa kolmeentoista eri

hankkeeseen. Rahoitusvalikoima on kattava ja lainoja tarjotaan edullisilla ehdoilla. Yli 25

miljoonan euron hankkeet rahoitetaan suoraa yksittäisillä lainoilla, joiden laina-ajat ovat pitkiä.

Pienet ja keskikokoiset hankkeet rahoitetaan paikallisten kumppanipankkien kautta. EIP:n

myöntämät lainat kattavat usein puolet hankkeen koko rahoituksesta ja toimivat katalysaattoreina,

jotka edistävät kansainvälisten julkisten rahoituslaitosten, Euroopan komission ja yksityisten

sijoittajien ohjautumista hankkeen pariin. (Euroopan investointipankki, 2014)

Kuva 6.1 EIP:n luotonanto sektoreittain Suomessa 2009–2013 (milj. €)15

Pohjoismainen investointipankki, NIB

15 http://www.eib.org/attachments/country/factsheet_finland_2013_fi.pdf

http://www.eib.org/attachments/country/factsheet_finland_2013_fi.pdf


85

KAINUUN SEAP

NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhteisesti omistama

kansainvälinen rahoituslaitos. Pohjoismainen investointipankki rahoittaa kilpailukykyä ja ilmastoa

edistäviä hankkeita. Kilpailukyvyn edistämiseksi rahoitetut hankkeet tukevat:

tekniikkaa ja innovointia

inhimillistä pääomaa

infrastruktuuria

markkinoiden tehokkuutta.

Ympäristön tilan parantamiseksi NIB lainoittaa projekteja, jotka:

lisäävät energiatehokkuutta

kehittävät kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta

suojelevat ympäristöä

edistävät puhdasta teknologiaa. (Pohjoismainen investointipankki, 2014)

Vuonna 2013 lainoja puhtaan energian ja ympäristön hankkeisiin myönnettiin yhteensä 302

miljoonaa euroa, noin 17 % kaikista myönnetyistä lainoista.

Horisontti 2020

Horisontti 2020 on EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelma, jonka valmistelusta ja toteutuksesta

vastaa Euroopan komissio. Ohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita

vuosina 2014–2020 lähes 80 miljardilla eurolla. Horisontti-ohjelman tavoitteita on luoda kasvua ja

uusia työpaikkoja Eurooppaan sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa

kilpailussa. Ohjelman koostuu kolmesta osa-alueesta: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema

ja yhteiskunnalliset haasteet.

Ohjelma on osa Eurooppa 2020 -strategiaa, jossa nimettiin Eurooppaa lähitulevaisuudessa

koettelevat haasteet. Ohjelmalla pyritään vastamaan haasteisiin rahoittamalla yritysten,

tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien tai esimerkiksi sairaaloiden yhteisiä hankkeita.

Kainuussa Horisontti 2020 -ohjelmaan voitaisiin osallistua erityisesti yhteiskunnalliset haasteet -

osa-alueella. Ohjelman tässä osa-alueessa rahoitetaan markkinaläheisiä hankkeita, jotka

panostavat käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin, demonstrointiin ja

testaukseen. Yhteiskunnalliset haasteet -osion seitsemän teemaa ovat:

1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

2) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien

tutkimus ja biotalous

3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

7) Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden

suojeleminen

Kainuun kannalta erityisen mielenkiintoisia osioita ovat:


86

KAINUUN SEAP

Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, jossa panostetaan riippumattomuuteen

fossiilisista polttoaineista niukkenevien resurssien, kasvavan energiantarpeen ja

ilmastonmuutoksen paineessa.

Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, jossa rahoitetaan esimerkiksi

hankkeita, jotka edistävät puhtaita ajoneuvoja ja niiden vaatimaa infrastruktuuria ja

julkisen ja moottorittoman liikenteen lisäämistä kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelun

kautta.

Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, jossa pyritään

tehostamaan yhteiskunnan resurssien käyttöä ja sopeuttamaan sitä ilmastonmuutokseen.

Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat

yhteiskunnat, johon useat tietoa lisäävät ja innovaatioihin kannustavat kampanjat

soveltuvat. (Horisontti 2020, 2014)

Linkkejä Horisontti 2020 -hakuihin on listattu liitteessä 3.

Rakennerahastot

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Aluekehitysrahasto pyrkii parantamaan työllisyyttä sekä

lisäämään alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Työllisyyden tukemisen lisäksi sosiaalirahasto

(ESR) edistää myös tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön

hyvinvointia.

Suomen rakennerahastossa käynnistyi vuonna 2014 uusi ohjelma ”Kestävää kasvua ja työtä”, joka

jatkuu vuoteen 2020 asti. Ohjelmassa on viisi toimilinjaa ja 13 erityistavoitetta. Ohjelman

toimilinjat ovat:

Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)

Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)

Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)

Sosiaalinen osuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

Kainuun SEAP:n toteutumisen kannalta mielenkiintoisimpia ovat kaksi ensimmäistä toimilinjaa,

jotka rahoitetaan aluekehitysrahastosta. Toimilinjojen erityistavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi ”Pk-

yritysten energiatehokkuuden edistäminen”, ”Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen

kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta” ja ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden

ratkaisujen kehittäminen”. Kummankin toimilinjan toiminnasta vähintään 25 % kohdistetaan

vähähiilisen toiminnan kehittämiseen. Kainuussa rahoitusta voidaan hakea Pohjois-Pohjanmaan

ELY-keskuksesta Oulusta. (Rakennerahastot, 2014)

Maaseuturahasto

Maaseuturahastosta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämistä. Keskeisiä tavoitteita ovat

kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Rahoitusta

on mahdollista hakea paikallisesta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmistä. Kainuun paikalliset


87

KAINUUN SEAP

Leader-ryhmät ovat Elävä Kainuu ja Oulujärvi16. (Leader Suomi, 2014) Tukea on mahdollista hakea

maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen tai ympäristön tilaa, palveluita tai viihtyisyyttä

kehittäviin hankkeisiin.

Seuraava, vuoteen 2020 jatkuva rahoituskausi käynnistyy kokonaisuudessaan vuonna 2015.

Alkavalla kaudella keskitytään ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan, uusien teknologioiden ja

yhteiskunnallisten muutosten maaseudulle tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulevalla

ohjelmakaudella tukia haettaessa siirrytään sähköiseen hakuun HYRRÄ-sivuston kautta17. (ELY-

keskus, 2013)

Muut rahoitusvälineet

Edellä mainittujen lisäksi muita rahoitusvälineitä esitellään CoM:n sivuilla osiossa Rahoitusvälineet18

(taulukko 6.3). Sivuilla esitellään innovatiivisia rahoitusmalleja, kuten rahoitusohjelmia ja aloitteita,

jotka ovat osallistujien käytössä. Paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on olemassa useita

hyödynnettävissä olevia rahoitusratkaisuja, kuten esimerkiksi:

paikallisten viranomaisten omat varat

paikallisten yhteistyökumppaneiden varat

kuntien ja alueiden myöntämät tuet

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

Taulukko 6.3 Kainuulle mahdollisesti soveltuvat, CoM:n innovatiiviset rahoitusmallit.

Nimi

Lisätietoa

EU: rahastot, joita hallinnoidaan kansallisella ja alueellisella tasolla:

Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas, JESSICA

http://ec.europa.eu/regional_policy/thefunds/instruments/index_en.cfm

Euroopan komission keskeisesti hallinnoimat EU:n rahastot:

INTERREG IV C, URBACT http://www.interreg4c.eu/ ja http://urbact.eu/index.php?id=1

European Local Energy Assistance, ELENA

http://www.eib.org/products/elena/index

European Energy Efficiency Facility, EEEF

http://www.eeef.eu/

Sustainable Energy Initiative, SEI

http://www.ebrd.com/what-we-do/sectors-and-topics/sustainable-energy-initiative.html

16 http://leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat&area=pohjois-suomi 17 http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Sivut/hyrra.aspx 18 http://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/support/funding-instruments_fi.html



http://www.interreg4c.eu/

http://urbact.eu/index.php?id=1

http://www.eib.org/products/elena/index

http://www.eeef.eu/



http://leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat&area=pohjois-suomi

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Sivut/hyrra.aspx

http://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/support/funding-instruments_fi.html


88

KAINUUN SEAP

Lähdeluettelo

Arffman, M., Taavitsainen, T. 2014, Kainuun liikennebiokaasutiekartta.

http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/Kainuun%20Liikennebiokaasutiekartta%201811

14%20FIN.pdf

Cats, O., Reimal, T., Susilo, Y., 2014. Public Transport Pricing Policy – Empirical Evidence from a

Fare-Free Scheme in Tallinn, Estonia http://www.tallinn.ee/eng/tasutauhistransport/g13168s70247

ELY-keskus, 2013, Euroopan maaseuturahasto. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopan-

maaseuturahasto#.VIqT9yusVqU

Energiateollisuus ry 2010a. Sähkön käyttö maakunnittain. http://energia.fi/tilastot-ja-

julkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-maakunnittain

Energiateollisuus ry, 2010b. Kaukolämpötilasto 2009. ISSN 0786-4809.

http://energia.fi/tilastot/kaukolammitys

Euroopan investointipankki, 2014.

https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/04_eip/index.jsp

Euroopan komissio, 2014, Älykkään erikoistumisen strategia

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/informat/2014/smart_specialisation_fi.pdf

Harjulehto T. ja Hänninen, M. 2011. Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille

2008–2016. Kajaanin kaupunki.

HINKU-foorumi, 2014. http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI

Horisontti 2020, 2014. http://www.tekes.eu/horisontti-2020/

HSL, 2014, Kutsuplus palvelu. https://kutsuplus.fi/tour

JRC, 2010. How to develop a sustainable energy action plan (SEAP) - Guidebook.

http://www.eumayors.eu/IMG/pdf/seap_guidelines_en.pdf

Kainuu-ohjelma, 2014. Maakuntahallitus 2014, Kainuu ohjelma- Hyvinvoiva ja elinvoimaine Kainuu,

Maakuntasuunnitelma 2035 / Maakuntaohjelma 2014–2017. http://kuiskintaa.fi/wp-

content/uploads/2014/02/KAINUU-OHJELMA-16.6.2014_web.pdf

Kainuun Etu Oy, 2014. http://www.kainuunetu.fi/

Kainuun liitto, 2013a. Kainuun ympäristöohjelma 2013.

http://files.kotisivukone.com/kainuunliitto.palvelee.fi/tiedostot/Maakuntasuunnittelu/Ymparisto/kai

nuun_ymparistoohjelma_2020.pdf

Kainuun liitto, 2013b. Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys.

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kainuun_maakuntakaavan_tuulivoimaselvityksen_tayde

nnys.pdf

Kainuun liitto, 2014a. Kainuun energiaselvitys 2014.

http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/Kainuun%20Liikennebiokaasutiekartta%20181114%20FIN.pdf

http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/Kainuun%20Liikennebiokaasutiekartta%20181114%20FIN.pdf

http://www.tallinn.ee/eng/tasutauhistransport/g13168s70247

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopan-maaseuturahasto#.VIqT9yusVqU

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopan-maaseuturahasto#.VIqT9yusVqU

http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-maakunnittain

http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-maakunnittain

http://energia.fi/tilastot/kaukolammitys

https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/04_eip/index.jsp

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/informat/2014/smart_specialisation_fi.pdf

http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI

http://www.tekes.eu/horisontti-2020/

https://kutsuplus.fi/tour

http://www.eumayors.eu/IMG/pdf/seap_guidelines_en.pdf

http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/KAINUU-OHJELMA-16.6.2014_web.pdf

http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/KAINUU-OHJELMA-16.6.2014_web.pdf

http://www.kainuunetu.fi/

http://files.kotisivukone.com/kainuunliitto.palvelee.fi/tiedostot/Maakuntasuunnittelu/Ymparisto/kainuun_ymparistoohjelma_2020.pdf

http://files.kotisivukone.com/kainuunliitto.palvelee.fi/tiedostot/Maakuntasuunnittelu/Ymparisto/kainuun_ymparistoohjelma_2020.pdf

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kainuun_maakuntakaavan_tuulivoimaselvityksen_taydennys.pdf

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kainuun_maakuntakaavan_tuulivoimaselvityksen_taydennys.pdf


89

KAINUUN SEAP

Kainuun liitto, 2014b. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Kaavaselostus, luonnos 30.6.2014.

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kaavaselostus_tuulivoima_luonnos_30062014_taydenn

etty_pienikoko.pdf

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011. Kainuun ilmastostrategia 2020.

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/lopullinen_ilmastostrategia_2020_pieni.pdf

Kajaanin kaupunki, 2014. Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014-2018.

http://www.kajaani.fi/Tiedostot/G3_tiedostot/Maank%C3%A4ytt%C3%B6/Maank%C3%A4ytt%C3

%B6poliittinen_ohjelma_2014-1018.pdf

Karjalainen, T., 2010. Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015.

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/Bioenergiaohjelma_2011-

2015_WP75.pdf

Karjalainen T., 2012, Pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon tilannekatsaus- laitteet ja

niiden käyttöönotto, Oulun yliopisto 2012

http://www.motiva.fi/files/7436/Pienimuotoisen_lammon_ja_sahkon_yhteistuotannon_tilannekatsa

us_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.pdf

Leader Suomi, 2014. http://leadersuomi.fi/?q=fi/leader-ryhmat

Monni, S., 2010. Kainuun kasvihuonekaasutase 2009.

http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasu

tase_2009.pdf

Motiva, 2014a, Energiatehokkuussopimukset KETS/KEO.

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma

Motiva, 2014b. Pien-CHP.

http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/bioenergian_tuotantotekniikka/pie

n-chp

Möttönen, H., 2014, Kajaanin kaupungin oman toiminnan energian kulutus ja CO2-ekv päästöt

vuosina 2009–2012 ja päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020.

OECD 2011, Towards Green Growth – Multilingual summaries, Summary in Finnish, ISBN 978-92-

64-094970, 2011 http://www.oecd.org/greengrowth/47984440.pdf

Pohjoismainen investointipankki, 2014.

https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/05_pohjoismaiset_rah

oituslaitokset/index.jsp

Pyykkönen, J. 2011, Kainuun alueellinen metsäohjelma 2011-2015, Metsäkeskus Kainuu 2011

Rakennerahastot, 2014. http://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue-

_ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_2014-2020

STEP project, 2014. http://www.steproject.eu/

Suomen tuulivoimayhdistys, 2014. Tuulivoimalaitokset ja tuulivoimahankkeet Suomessa.

http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoimalaitokset

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kaavaselostus_tuulivoima_luonnos_30062014_taydennetty_pienikoko.pdf

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kaavaselostus_tuulivoima_luonnos_30062014_taydennetty_pienikoko.pdf

http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/lopullinen_ilmastostrategia_2020_pieni.pdf

http://www.kajaani.fi/Tiedostot/G3_tiedostot/Maank%C3%A4ytt%C3%B6/Maank%C3%A4ytt%C3%B6poliittinen_ohjelma_2014-1018.pdf

http://www.kajaani.fi/Tiedostot/G3_tiedostot/Maank%C3%A4ytt%C3%B6/Maank%C3%A4ytt%C3%B6poliittinen_ohjelma_2014-1018.pdf

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/Bioenergiaohjelma_2011-2015_WP75.pdf

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/Bioenergiaohjelma_2011-2015_WP75.pdf

http://www.motiva.fi/files/7436/Pienimuotoisen_lammon_ja_sahkon_yhteistuotannon_tilannekatsaus_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.pdf

http://www.motiva.fi/files/7436/Pienimuotoisen_lammon_ja_sahkon_yhteistuotannon_tilannekatsaus_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.pdf

http://leadersuomi.fi/?q=fi/leader-ryhmat

http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf

http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasutase_2009.pdf

http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma

http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/bioenergian_tuotantotekniikka/pien-chp

http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/bioenergian_tuotantotekniikka/pien-chp

http://www.oecd.org/greengrowth/47984440.pdf

https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/05_pohjoismaiset_rahoituslaitokset/index.jsp

https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/05_pohjoismaiset_rahoituslaitokset/index.jsp

http://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue-_ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_2014-2020

http://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue-_ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_2014-2020

http://www.steproject.eu/

http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoimalaitokset


90

KAINUUN SEAP

SYKE, 2013, Suomen ympäristökeskus HINKU-hanke. http://www.syke.fi/fi-

fi/Tutkimus__kehittaminen/

Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kohti_hiilineutraalia_kuntaa__HINKU

Tekes 2012, Vihreän kasvun toteutus- näkökulmia Tekesin Green Growth -ohjelmaan pohjautuen,

PTT-katsaus 1/2012 http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/green-

growth/aineistot/ptt_katsaus.pdf

Tuominen, P. ja Airaksinen, M., 2012. Low Carbon Finland 2050 – rakenusten kehitysennusteet.

Kalvosarja. http://www.vtt.fi/files/sites/lowcfin/Buildings_assumptions_lowcfin_fi.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013. Skenaariolaskelma 29.1.2013.

http://www.tem.fi/files/35610/Skenaariolaskenta_yhteenvetotaulukko_2013-01-29.pdf

Vaalan kunta, 2014, Vaala on luomu- ja lähiruokapitäjä.

http://www.vaala.fi/sivu/fi/tyo_ja_elinkeinot/luomu-_ja_lahiruoka/

Valtioneuvoston kanslia 2013, Vihreän kasvun mahdollisuudet, Valtioneuvoston kanslian

raporttisarja 4/2013 http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/r04-vihrean-kasvun/PDF/fi.pdf

VTT, 2010. LIISA-malli (vuoden 2009 tiedot). http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm

Ympäristöministeriö, 2013. Mitä on kestävä kehitys. http://www.ym.fi/fi-

fi/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys

VTT, 2012. Low carbon Finland 2050 www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/V2.pdf

http://www.syke.fi/fi-fi/Tutkimus__kehittaminen/%20Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kohti_hiilineutraalia_kuntaa__HINKU



http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/green-growth/aineistot/ptt_katsaus.pdf

http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/green-growth/aineistot/ptt_katsaus.pdf

http://www.vtt.fi/files/sites/lowcfin/Buildings_assumptions_lowcfin_fi.pdf

http://www.tem.fi/files/35610/Skenaariolaskenta_yhteenvetotaulukko_2013-01-29.pdf

http://www.vaala.fi/sivu/fi/tyo_ja_elinkeinot/luomu-_ja_lahiruoka/

http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/r04-vihrean-kasvun/PDF/fi.pdf

http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm

http://www.ym.fi/fi-fi/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys

http://www.ym.fi/fi-fi/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys

http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/V2.pdf


91

KAINUUN SEAP

Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta

vuonna 2009

Kainuun Vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseraportissa (Monni, 2010) käsiteltiin SEAP-sektoreiden

lisäksi myös muita Kainuun päästölähteitä. Kainuun kasvihuonekaasujen kulutusperusteiset päästöt

vuonna 2009 olivat 868 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv)19 ilman maankäyttösektoria. SEAP-

sektorit kattavat tästä

72 % eli 623 kt CO2-ekv (kuva L1.1).

Kuva L1.1 Kainuun kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2009, ilman maankäyttösektoria.

SEAP:n ulkopuolisista sektoreista merkittävin päästöjen aiheuttaja oli kotieläintalous ja peltoviljely

(12 %). Sektorin päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä.

Märehtijöiden ja puolimärehtijöiden ruuansulatuksesta aiheutuvat CH4 -päästöt on laskettu eläinten

lukumäärään Kainuussa sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin

päästökertoimiin perustuen. Kotieläintalouden päästöjä laskettaessa on lisäksi otettu huomioon

eläinten lannasta aiheutuvat CH4- ja N2O- päästöt. Peltoviljelyssä laskennassa on otettu huomioon

N2O -päästöt (synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, laitumella eritetty lanta,

kasvien niittojäännös, typpeä sitovat kasvit, orgaanisten maiden viljely) ja CO2 -päästöt (peltojen

kalkitus). Sektoria ei kuitenkaan oteta huomioon SEAP:ssa CoM:n ohjeiden mukaan, koska

paikallisilla viranomaisilla ei yleensä ole ohjausroolia kotieläintalouden ja peltoviljelyn päästöjä

koskien.

Toinen merkittävä päästösektori on muu öljynkulutus (10 % ). Sektori koostuu raskaan ja kevyen

polttoöljyn käytöstä sekä bensiinin käytöstä työkoneissa. Lisäksi muu öljynkulutus kattaa kevyen ja

19 Kasvihuonekaasutase-raportissa esitettiin sekä tuotanto- että kulutusperusteiset päästöt. Tuotantoperusteiset päästöt vuonna 2009 olivat 722 kt CO2-ekv ja kulutusperusteisten päästöjen todettiin

riippuvan sähkönkulutuksen päästöjen laskentatavasta. Tässä raportissa käytetty päästömäärä, 868 kt CO2-ekv, on laskettu noudattaen CoM:n ohjeistusta sähkönkulutuksen päästön laskemiseen.

SEAP:n sektorit 72 %

Muu sähkönkulutus 4 %

Muu öljynkulutus

10 %

Muu liikenne 1 %

Kotieläintalous ja peltoviljely

12 %

Muu jätehuolto 1 %


92

KAINUUN SEAP

raskaan polttoöljyn kulutuksen muualla kuin energiantuotannossa, kuntien rakennuksissa ja

toiminnoissa, asuin-, palveluja teollisuusrakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä. SEAP-

sektorin ulkopuolelle jäävä muu öljy käytetään pääasiassa maataloudessa, teollisuudessa ja

työkoneissa. Öljyn myyntitiedot ovat peräisin öljy- ja kaasualan keskusliitosta (ÖKKL).

SEAP-laskennan ulkopuolelle jäävä muu sähkönkulutus (4 %) käytetään SEAP:n ulkopuolisessa

teollisuudessa ja maataloudessa.

SEAP-laskennan ulkopuolella olevia pienempiä sektoreita ovat lisäksi muu liikenne (1 %), jonka

päästöt ovat peräisin esimerkiksi raide-, lento- ja vesiliikenteestä ja muu jätehuolto (1 %), jonka

päästöt aiheutuvat teollisuuden kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta, kalankasvatuksesta,

kompostoinnista ja suljetuilta kaatopaikoilta.

Maankäyttösektoria ei ole SEAP:n päästölaskennassa otettu huomioon, koska sektori aiheuttaa

sekä päästöjä että toimii kasvihuonekaasujen nieluna. Ihmistoiminnan päästöjä aiheuttavia

maankäyttömuotoja ovat esimerkiksi maatalousmaat ja turvetuotantoalueet. Metsät voisi jakaa

luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin. Suomessa koko metsäpinta-

ala otetaan kuitenkin huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, joten kaikki Suomen

metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmistoiminnan aiheuttamiksi. Vuoden 2009

kasvihuonekaasutaseeseen otettiin mukaan ne maankäytön muodot, joiden päästöjä ja nieluja

voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina, eli myös kaikki Kainuun metsät kokonaisuudessaan.

Maankäyttösektorin nielu, 3360 kt CO2-ekv (kuva L1.2), oli vuonna 2009 moninkertainen

maakunnan päästöihin verrattuna. SEAP:n tavoitteena on tämän nielun ylläpitäminen.

Kuva L1.2 Maankäyttösektorin päästöt (positiiviset luvut) ja nielut (negatiiviset luvut) Kainuussa

vuonna 2009. Maatalousmaa sisältää sekä viljelysmaan että ruohikkomaan. Maatalousmaan

lannoitus on mukana maataloussektorilla.(Monni, 2010)

KAINUUN SEAP | BENVIROC OY 2014 N SEAP | BENVIROC OY 2014

!

93

KAINUUN SEAP

Liite 2 SEAP-sektoreiden energia- ja päästötase 2009

Taulukossa L2.1 on esitetty Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009, eli kuvan 3.1 taustalla olevat luvut. Taulukossa L2.2 on esitetty Kainuun

kasvihuonepäästöt vuonna 2009 SEAP:n sektoreilta, eli kuvan 3.2 taustalla olevat luvut.

Taulukko L2.1 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 (GWh). KL=kaukolämpö.

Sähkö KL/höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet Bensiini Diesel Bioetanoli Biodiesel Yhteensä

Kuntien rakennukset 58,8 124,0 10,5 18,9 0 0 0 0 0 212,1

Kuntien vesihuolto 7,4 0,3 1,9 0 0 0 0 0 0 9,6

Katu-, liikenne- ja muu ulkovalaistus

7,9 0 0 0 0 0 0 0 0 7,9

Asuinrakennukset 335,0 254,4 137,3 0 424,7 0 0 0 0 1151,3 Palvelut 202,9 121,8 74,9 0 0 0 0 0 0 339,5

Teollisuus (SEAP:n piirissä) 223,0 207,2 31,1 0 0 0 0 0 0 461,2

Tieliikenne (pl. kuntien ajoneuvot) 0 0 0 0 0 347,6 472,6 14,5 19,7 854,4 Kuntien ajoneuvot 0 0 1,7 0 0 0,3 1,8 0,01 0,1 3,9

Yhteensä 835,0 707,6 257,3 18,9 424,7 347,9 474,4 14,5 19,8 3100,0

Taulukko L2.2 Kainuun kasvihuonepäästöt 2009 SEAP:n sektoreilta (kt CO2-ekv). KL=kaukolämpö.

Sähkö KL/höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet Bensiini Diesel Bioetanoli Biodiesel Muu päästö

Yhteensä

Kuntien rakennukset 12,6 19,2 2,8 5,4 0 0 0 0 0 0 39,9

Kuntien vesihuolto 1,6 0,1 0,5 0 0 0 0 0 0 4,5 6,6 Katu-, liikenne- ja muu

ulkovalaistus

1,7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,7

Asuinrakennukset 71,6 49,2 36,7 0 4,2 0 0 0 0 0 161,6

Palvelut 43,4 31,4 20,0 0 0 0 0 0 0 0 94,7

Teollisuus (SEAP:n piirissä) 47,6 23,3 8,3 0 0 0 0 0 0 0 79,3 Tieliikenne (pl. kuntien ajoneuvot) 0 0 0 0 0 94,2 127,2 0,1 0,1 0 221,5

Kuntien ajoneuvot 0 0 0,5 0 0 0,1 0,5 0 0 0 1,0 Majasaaren kaatopaikka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16,8 16,8

Yhteensä 178,4 123,1 68,7 5,4 4,2 94,3 127,6 0,1 0,1 21,3 623,1

KAINUUN SEAP | BENVIROC OY 2014

!

94

KAINUUN SEAP

Liite 3 Horisontti-haut Tähän liitteeseen on listattu EU:n Horisontti 2020 –ohjelman hakuja, joihin Kainuu voisi

mahdollisesti osallistua.

1. TRANSPORT SOCIETAL DRIVERS

Yhteiskunnan tarpeisiin ja kysyntään vastaavia liikenneratkaisuja kehittävä haku. http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2645-mg-9.1-

2015.html

2. MARKET UPTAKE OF EXISTING AND EMERGING SUSTAINABLE BIOENERGY

Kestävän bioenergian tuotannon kehittämiseen keskittyvä haku. http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1150-lce-14-2015.html

3. MARKET UPTAKE OF EXISTING AND EMERGING RENEWABLE ELECTRICITY, HEATING AND

COOLING TECHNOLOGIES

Uusiutuvan energiankäytön lisääminen EU:n 2020 tavoitteiden täyttymiseksi. http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1146-lce-04-2015.html

4. SUSTAINABLE FOOD CHAINS TROUGH PUBLIC POLICIES: THE CASES OF THE EU QUALITY

POLICY AND PUBLIC SECTOR FOOD PROCUREMENT

Syrjäseutujen maatalouden elinvoimaisuus, paikalliset ruokaketjut ja yhteiskunnan ja

ympäristön hyöty. http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2345-sfs-20-2015.html

5. SMALL FARMS BUT GLOBAL MARKETS: THE ROLE OF SMALL AND FAMILY FARMS IN FOOD

AND NUTRITION SECURITY

Pienten tilojen merkitys alueen elinvoimaisuuden ja monimuotoisten ruokaketjujen

säilymisen kannalta. Mahdolliset kansainväliset yhteistyömahdollisuudet.

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2344-sfs-18-2015.html

6. UNLOCKING THE GROWTH POTENTIAL OF RURAL AREAS TROUGH ENHANCED

GOVERNANCE AND SOCIAL INNOVATION

Syrjäseutujen potentiaalin hyödyntäminen sosiaalisten innovaatioiden ja uusien

hallintokeinojen kautta.

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2301-isib-03-

2015.html#tab1

7. ECO-INNOVATIVE STARTEGIES

Jätteen synnyn ehkäisyyn ja käsittelyyn liittyvät uudet strategiat.

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2116-waste-6b-

2015.html

8. MORE EFFECTIVE ECOSYSTEM RESTORATION IN THE EU

Ekosysteemien suojelu ottaen huomioon kustannustehokkuuden ja ekosysteemipalveluiden

tarjoaman hyödyn.

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2195-sc5-07-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2645-mg-9.1-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2645-mg-9.1-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1150-lce-14-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1146-lce-04-2015.html



http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2301-isib-03-2015.html#tab1

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2301-isib-03-2015.html#tab1

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2116-waste-6b-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2116-waste-6b-2015.html

http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2195-sc5-07-2015.html

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN … KAINUU... · 2016-03-03 · KAINUUN SEAP N SEAP | BENVIROC OY 2014 | BENVIROC OY 2014 ... 4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa

Documents