-
Kaava-alueen sijainti ja rajaus
Suunnittelualue sijaitsee Määrlahdessa, noin 1,5 km kaupungin
keskustasta itään. Suunnit-
telualue on kooltaan noin 8 hehtaaria.
Määrlahden asuinalue sijaitsee Loviisan tiiviin keskusta-alueen
itäisellä laidalla. Loviisan-
lahti erottaa asuinalueen ydinkeskustasta. Kaavamuutosalue on
rakentamatonta lukuun
ottamatta katuja, palvelutalon tonttia ja vesi-, viemäri-,
hulevesi- ja kaukolämpölinjoja. Alue
rajautuu itäreunastaan suljetun kaatopaikan alueeseen.
Pohjoisessa, lännessä ja etelässä
suunnittelualue rajautuu asuinkortteleihin. Lahden itärantaan on
valmisteilla erillinen ase-
makaava, jonka toteutuessa alueelle rakentuu uusia asumisen ja
palvelujen alueita, ja pää-
sy merenrantaan mahdollistetaan ranta-alueita kehittämällä.
Suunnittelualueen sijainti.
Kaavan tarkoitus
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää, onko
suunnittelualueelle mahdollista sijoit-
taa uusia omakotitalotontteja sekä asuintaloille,
toimitilarakennuksille ja palveluasumiselle
soveltuvaa rakennusoikeutta muuttamalla olemassa olevaa
toteutumatonta ja vanhentunut-
ta asemakaavaa. Kaavan tavoitteena on luoda edellytykset
eheälle, kaupunkirakenteeseen
luontevasti liittyvälle täydennysrakentamiselle. Kaavoituksella
tutkitaan myös vaihtoehtoja
pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyyn.
Asemakaavamuutosalueella rakenteilla olevalle
palvelutalolle on myönnetty poikkeuslupa, ja kaavassa osoitetaan
alueelle ajanmukainen
kaavamerkintä.
Loviisan pohjoisosan–Tesjoen osayleiskaavassa (LOTES)
suunnittelualueen itäpuolisilla
metsäalueilla on merkitty olevan erityistä ulkoilun
ohjaamistarvetta, ja suljettu kaatopaikka
on merkitty kaavassa lähivirkistysalueena. Asemakaavoitettavan
alueen suunnittelutyön
yhteydessä tutkitaan myös näiden alueiden kehittämistä
virkistysalueina ja kehitettävien
-
ulkoiluverkostojen liittymistä asuinalueeseen. Nämä alueet eivät
kuitenkaan sijaitse ase-
makaavamuutosalueella.
LIITEASIAKIRJAT
Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 2 Vaihtoehto 1
Liite 3 Vaihtoehto 2
Liite 4 Havainnekuva 1
Liite 5 Havainnekuva 2
MUUT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI:
Essonmäen suljetun kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu,
vuosiyhteenveto 2015.
Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys,
Ympäristösuunnitte-
lu Enviro Oy, 2006.
Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaava, luontoselvityksen
täydennys, Ympä-
ristösuunnittelu Enviro Oy, 2007.
Loviisan liito-oravaselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy,
2008.
Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen
osayleiskaava-alueen arkeologi-
nen inventointi, Museovirasto/T. Rostedt, 2007.
Loviisan lepakkokartoitus, Batcon Group/Siivonen, 2005.
Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen
kuvaus linnustosta,
Maud Östman, 1994.
Taajamametäsuunnitelma, CareliaForest 2004.
-
1
1. LÄHTÖKOHDAT
1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Loviisan taajama-alueen itäosassa,
noin 1,5 kilometrin päässä
keskustasta. Suunnittelualue on kooltaan noin 8 hehtaaria. Alue
on pääosin rakentamaton-
ta lukuun ottamatta katuja, palvelutalon tonttia ja vesi-,
viemäri-, hulevesi- ja kaukolämpö-
linjoja.
Kevyenliikenteenväylä Sihteerinkuja kulkee suunnittelualueen
länsirajalla. Sihteerinkujan
pohjoispäässä korttelin 1024 kerrostalot sijaitsevat tien
länsipuolella ja kerrostaloille osoi-
tettu parkkialue suunnittelualueella, Sihteerinkujan
itäpuolella. Maaherrankujan ja Sihtee-
rinkujan välissä sijaitseva kortteli 1023 on kaavoitettu kerros-
ja rivitalojen korttelialueeksi.
Kortteli on metsäinen ja alueella nousee pieni mäki. Korttelin
eteläosaan on poikkeusluvalla
valmistumassa palvelutalon tontti. Nordenskiöldintieltä
pohjoiseen suuntautuu asfaltoima-
ton Kamreerinkuja, jota ympäröivät kerros- ja rivitalojen
korttelialue sekä autopaikkojen
korttelialue eivät ole toteutuneet.
Maaherrankujan itäpuolella on matala, kostea alue, josta
edelleen itään maasto nousee
kallioisena mäkenä. Mäen päällä olevaa metsäistä aluetta
hyödynnetään ulkoilumaastona.
Ulkoilureitit johtavat suunnittelualueen lounaisosaan
Sihteerinkujalle sekä kaakkoon Peik-
kovuorentien kääntöpaikalle.
Etelässä suunnittelualue rajautuu Leppätiehen, jonka varrella on
pientalotontteja. 1½-
kerroksiset pientalot ovat julkisivuiltaan tiiltä ja puuta. Alue
on alkanut rakentumaan 1980-
ja 1990-lukujen taitteessa, ja uusimmat taloista on rakennettu
2010-luvulla.
Suunnittelualuerajauksen itäpuolella entinen kaatopaikka on
suljettu vuonna 2004, ja jäte-
täytön alue on myöhemmin päällystetty suojaavilla kerroksilla.
Alueella tehdään vesien ja
kaasuntarkkailua. Voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti
aluetta tullaan kehittämään
virkistysalueena.
Suunnittelualue ilmakuvassa vuodelta 2007.
-
2
Suunnittelualueen itäisen osan mäntyvaltaista metsää.
Näkymä ulkoilualueelta rakenteilla olevalle palvelutalolle.
1.2 Luonnonympäristö
1.2.1 Korkeussuhteet
Suunnittelualueen maasto on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa.
Alueella korkeudet
vaihtelevat 5–20 metriä merenpinnasta. Alavinta maasto on
palvelutalon tontilla sekä Maa-
herrankujan ympäristössä. Maasto nousee suunnittelualueen
länsipuolella, missä mäen
päälle on rakennettu kerrostaloalue, sekä idässä entiselle
kaatopaikalle noustaessa. Kor-
keimmat kohdat maastossa nousevat suunnittelualueen itäosissa
18–20 metriä merenpin-
nan yläpuolelle.
Asemakaavamuutosalueen ulkopuolella, mutta läheisyydessä
sijaitseva entinen kaatopaik-
ka sijaitsee kallioisten mäkien välisessä maastopainanteessa, ja
jätetäyttö on enimmillään
kymmenen metriä. Itäosassa jätetäyttöä peittävä pinta on samassa
korkeudessa ympäröi-
vän maaston kanssa, mutta lännessä rinteen jyrkkyys on noin 25°.
Mäki laskeutuu kohti
suunnittelualueen rajausta, maaston ollessa alavinta
Nordenskiöldintien itäisessä päädys-
sä. Entisen kaatopaikan itäpuolella nousee Trollberget,
selänteen lakialue korkeimmillaan
38,6 metriin meren pinnan yläpuolelle.
-
3
Suunnittelualueen ja lähiympäristön korkeussuhteet.
Entinen kaatopaikka on peitetty suojaavilla kerroksilla. Kuvassa
näkymä Nordenskiöldintien jatkeena olevalta, kaa-topaikalle
johtavalta tieltä.
-
4
1.2.2 Maa- ja kallioperä
Suunnittelualueen maaperä on valtaosin moreenia. Keskiosissa
aluetta maaperä on kallio-
ta, ja paikoin on avokallioita. Metsäiset alueet ovat paikoin
melko kivikkoisia, etenkin Peik-
kovuorentien päässä tien itäpuolella sekä palvelutalon
eteläpuolella kohdassa, jossa maas-
tonpinta lähtee nousemaan. Palvelutalon kaakkoispuolella
maastossa sijaitsee suuri siirto-
lohkare. Maaherrankujan ympäristössä ja rakenteilla olevan
palvelutalon alueella maaperä
on savea, ja alavilla alueilla vesi jää paikoin seisomaan.
Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maaperä.
Palvelutalon eteläpuolella maasto nousee kivikkoisena. Näkymä
Sihteerinkujalta itään.
-
5
1.2.3 Vesistöt ja vesitalous
Suunnittelualueella ei ole vesistöjä, mutta Loviisanlahti
sijaitsee noin 500 metriä suunnitte-
lualueesta länteen. Maastonmuodoista johtuen alueelle muodostuu
useisiin paikkoihin pie-
niä kosteikkoja. Korkeimmat alueet ovat metsäisiä, ja ne
pidättävät hyvin sade- ja sulamis-
vesiä. Haihtumattomat ja maaperään imeytymättömät vedet valuvat
pintavaluntana alaville
paikoille. Maaperän savisuudesta johtuen imeyntä on heikkoa, ja
vesiä ohjataan sade-
vesiverkkoon, jotta ne saataisiin pois alueelta.
Suunnittelualueelle on rakennettu sade- ja
jätevesijohtoja Nordenskiöldintien, Sihteerinkujan sekä
Peikkovuorentien tielinjausten mu-
kaisesti. Hulevesiä ohjataan pohjoisessa Trollbergetinojan
putkitettuun osuuteen. Poikke-
usluvan saanut ja vuonna 2017 rakenteilla oleva palvelutalon
rakennus sijaitsee suunnitte-
lualueen alavimmalla paikalla, minne hulevesiä ohjautuu aluetta
ympäröiviltä mäiltä. Palve-
lutalon tontin eteläpuolella maasto on kosteaa, ja myös
Maaherrankujan itäpuolella on kos-
teita paikkoja. Suunnittelualue ei sijaitse
pohjavesialueella.
1.2.4 Kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitseva suljettu
kaatopaikka
Suljettu kaatopaikka sijaitsee asemakaavamuutosalueen
ulkopuolella, suunnittelualueesta
itään. Suljetun kaatopaikan alueella ja ympäristössä on tehty
jäteveden laadun seurantaa
kaatopaikan sulkemisesta lähtien. Kaatopaikkavedet on johdettu
vuodesta 2006 lähtien
Loviisan kaupungin viemäriin Vårdön puhdistamolla
käsiteltäviksi. Vuonna 2008 kaatopai-
kan päälle rakennettiin vesieristyskerros, josta lähtien
vesieristyskerroksen ja niskaojien
keräämät puhtaat vedet on johdettu näytteenottokaivon kautta
lännen suuntaan Trollberge-
tinojaan, josta vedet päätyvät Loviisanlahteen. Keväällä maan
ollessa roudassa pieniä
määriä pintavettä voi ohjautua myös eteläsuuntaan
Peikkovuorentien varrella olevien
asuinkiinteistöjen suuntaan. Tämän virtaussuunnan estämiseksi
alueelle on rakennettu
maapato. Kaatopaikan lähiympäristössä ei ole talousvesikäytössä
olevia kaivoja. (Esson-
mäen suljetun kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu.
Vuosiyhteenveto 2015.) Kaavamuu-
tosalueella sijaitsee kolme pintaveden havaintoputkea (Hp9, Hp11
ja Hp12) ja yksi pintave-
den tarkkailupiste (P4).
Kartta suljetun kaatopaikan vesien ohjauksesta ja
tarkkailupisteistä (Finnish Consulting Group, Essonmäen suljetun
kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu. Vuosiyhteenveto 2015.)
Kaavamuutosalue on kartalla tummennettuna.
-
6
1.2.5 Luonnonsuojelu
Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee metsälain puitteissa
suojeltu kalliometsä, joka ra-
jautuu etelässä ja idässä Leppätiehen sekä erillispientalojen
korttelialueeseen. Vähäpuus-
toinen kalliometsä poikkeaa ympäristöstään ja on
luonnonoloiltaan monimuotoinen kohde.
Alue on kooltaan noin 0,5 hehtaaria. (Taajamametsänhoidon
suunnitelma).
Noin 600 metriä suunnittelualueesta itään sijaitsee
Krutkällarträsket, paikallisesti arvokas ja
kasvillisuudeltaan monipuolinen suo. Länsiosa suosta on
suursaranevaa, jonka kaakkois-
puolella suon keskivaiheilla on lyhytkorsinevaa.
Krutkällarträsketin koillis-, itä- ja eteläosa
ovat rämettä. Valtaosa rämeestä on isovarpurämettä, mutta
reunoilla on paikoin myös tu-
pasvillarämettä. Suon pinta-ala on noin 3 ha. (Loviisan
pohjoisosien ja Tesjoen osayleis-
kaavan luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro, 2006)
Suunnittelualueen lähiympäristön paikallisesti arvokkaat
luontokohteet, kalliometsä ja lepakkohavaintoalueen raja-us.
1.2.6 Lepakot
Vuonna 2005 lepakkokartoituksen yhteydessä entisen
maankaatopaikan ympäristössä ha-
vaittiin pohjanlepakkoja ja viiksisiippalajeja. Kartoituksessa
alue kuuluu luokkaan III. Tämän
luokan alueet ovat laajempia alueita, ja lepakot saalistavat
niillä aktiivisesti esimerkiksi vain
osan kesää. Kartoituksen yhteydessä ei kaavamuutosalueella
havaittu lepakoiden talveh-
timis- ja lisääntymispaikkoja.
Lepakkohavaintojen alue ulottuu suunnittelualueen koillisosaan
entisen maankaatopaikan
läheisyydessä. Lepakkoja havaittiin säännöllisesti arviolta 20
lepakkoa käyntikertaa kohti.
Havaituista lepakoista 10 % oli pohjanlepakkoja ja 90 %
viiksisiippalajeja. Pohjanlepakko-
jen havaittiin saalistavan Mannerheiminkadun yllä ja metsien
reunoissa. Se on yksi Suo-
men yleisimmistä lepakoista, ja menestyy hyvin
kaupunkiympäristössä. Pohjanlepakkoja
tapaa yleisesti katulamppujen tuntumasta saalistamassa, eivätkä
tiet, sähkölinjat yms.
muodosta pohjanlepakoille liikkumisesteitä.
-
7
Viiksisiippojen havaittiin saalistavan alueella maankaatopaikkaa
ympäröivissä metsissä.
Viiksisiippalajit olivat kartoitusalueen yleisimpiä lepakoita.
Heikon kaikuluotausäänen vuok-
si niillä on vaikeuksia ylittää laajoja aukeita, joilla ei ole
maamerkkejä. Isoviiksisiippa ja viik-
sisiippa ovat metsäisissä ympäristöissä viihtyviä lajeja, ja ne
karttavat valaistuja ja avonai-
sia alueita. Liikuntateiden ja leveiden teiden tai sähkölinjojen
rakentaminen sekä avohak-
kuut saattavat karkottaa viiksisiipat alueelta. (Loviisan
lepakkokartoitus 2005, Yrjö Siivonen
Batcon Group)
1.2.7 Kasvillisuus ja luontotyypit
Alueelle ei ole tehty koko suunnittelualueen kattavaa luonto- ja
metsätyyppien kartoitusta.
Alue kasvaa valtaosin havupuuta, mutta kasvillisuus on
vaihtelevaa. Ympäristössä näkyy
ihmisen ja asutuksen vaikutus, ja alueen metsiin on syntynyt
polkuja. Korkeilla ja kuivilla
mäillä valtapuuna on mänty. Kosteilla alueilla puusto on
kuusivaltaista. Myös pajuja, koivua
ja tervaleppää esiintyy. Maaherrankujan itäpuolella on pienellä
alueella korven metsätyyp-
piä.
Suunnittelualueen kaakkoisosassa, maankaatopaikan eteläpuolella
on nuorta–varttuvaa
mustikkatyypin männikköä. Suunnittelualueen läheisissä metsissä,
Määrlahden asuinalu-
een itäpuolella on nuorta mustikkatyypin–puolukkatyypin
männikköä sekä avohakkuuta.
(Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys,
Ympäristösuunnittelu En-
viro, 2006)
LOTES-osayleiskaavan luontoselvityksessä vuodelta 2006 Ulrikan
lehto arvioitiin paikalli-
sesti arvokkaaksi kohteeksi, jonka alueelle ei tule osoittaa
luonnonoloja muuttavaa maan-
käyttöä. Lehto sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella ja
rajautuu pohjoisessa Manner-
heiminkatuun. Alueella on sekä tuoretta että kosteaa
saniaisvaltaista lehtoa, ja metsikön
pohjoisosan valtapuustona on kookkaita tervaleppiä. Alueen halki
virtaa oja. (Loviisan poh-
joisosien ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys,
Ympäristösuunnittelu Enviro, 2006)
Kuvissa suunnittelualueen maastoa Leppätien pohjoispuolella.
-
8
1.3 Maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö
1.3.1 Maisema ja rakennettu ympäristö
Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Itä-Uusimaa kuuluu
eteläisen rantamaan
maisemamaakuntaan. Maisemamaakuntajakoa tarkentavassa
maisematyyppijaossa suun-
nittelualue kuuluu sisälahtien rannikkovyöhykkeeseen, joka on
sisäsaariston ja mannerran-
nikon sekä pohjoisemman maanviljelysvyöhykkeen
vaihettumisvyöhykettä. Alue on tyypilli-
sesti maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Maisemaan kuuluvat
keskiajalta periytyvät kylät, ja
kyliä yhdistävät vanhimmat tielinjaukset ovat säilyneet suurilta
osin käytössä. (Itä-
Uudenmaan liitto 2007).
Maisemakuvaltaan suunnittelualue on pääasiassa metsäistä, ja
korkeussuhteet tekevät
alueesta vaihtelevan. Suunnittelualue rajautuu asutukseen
pohjoisessa, lännessä ja ete-
lässä. Lännessä mäelle rakennetut 6-kerroksiset kerrostalot
luovat kontrastia matalalle pal-
velutalon tontille. Pohjoisempana Nordenskiöldintien ja
Sihteerinkujan varrella nelikerroksi-
set kerrostalot ovat julkisivuiltaan betonisia, ja
väritykseltään punaisia, oransseja ja keltai-
sen sävyisiä. Nordenskiöldintien pohjoispuolella
kaksikerroksisten asuinrakennusten väritys
on vaalea.
Näkymä Sihteerinkujalta palvelutalon ja kerrostalojen
suuntaan.
Näkymä Nordenskiöldintien ja Kamreerinkujan risteyksestä
länteen.
-
9
Suunnittelualueen eteläpuolella pientalojen korttelialueet ovat
pienimittakaavaisia, ja viher-
alueita on runsaasti. Alueelle kaavoitetuista 69
pientalotontista yhdeksän on rakentamat-
tomia. Viisi rakentamatonta tonttia on kaupungin omistuksessa,
ja näistä kaksi kuuluu kaa-
vamuutosalueeseen. Nämä kaksi pohjoisinta tonttia
Peikkovuorentien itäpuolella on jätetty
rakentamatta. Alueella sijaitsee entisen kaatopaikan vesien
tarkkailupiste. Suunnittelualu-
een itäpuolella näkymät rajautuvat entisen kaatopaikan
muodostamaan mäkeen.
Kuvia pientaloalueelta. Ylinnä on Peikkovuorentien pohjoisosassa
olevia pientaloja. Yllä Leppätien eteläpuolista rakennuskantaa.
Kaikilla tonteilla tehokkuusluku on 0,2 ja suurin sallittu
kerrosluku 1,5.
Suunnittelualueen matalat osat ovat kosteita ja puusto paikoin
risukkoista. Maaherrankujan
itäpuolella on vesipainanteita, ja Nordenskiöldintien ja
Maaherrankujan risteyksessä on
pieni kumpare läjitettyä maata. Matalimmalta alueelta noustessa
idässä, kaakossa ja ete-
lässä maasto on kivikkoista, ja alueella on siirtolohkareita
sekä pieni kallionjyrkänne ja avo-
kallio. Korkeammilla alueilla vaihtelevat kangasmetsä ja
avokalliot.
1.3.2 Arvokkaat kulttuuriympäristöt
Suunnittelualueella ei ole paikallisesti tai maakunnallisesti
arvokkaita kulttuuriympäristöjä.
Määrlahden asuinalueelle käännyttäessä Mannerheiminkadulta tien
pohjoispuolelle jää
Loviisan maalinnoitus, joka on valtakunnallisesti arvokasta
rakennettua kulttuuriympäristöä.
Maalinnoitus on Suomenlinnan päälinnoituksen itäistä
etuvarustusta ja se rakennettiin
Ruotsin 1740–luvun aluemenetysten jälkeen. Loviisan
maalinnoituksen tarkoitus on ollut
valvoa Suuren Rantatien liikennettä. (Museovirasto)
-
10
1.3.2.1 Muinaisjäännökset
Suunnittelualueen läheisyydessä on Loviisa Ulrika, käytöstä
poistunut kivisilta vanhan ran-
tatien varrelta. Vanha kivisilta sijaitsee nykyisen Loviisaan
johtavan maantien pohjoispuo-
lella. Leveydeltään kahdeksanmetrinen kivisilta on tehty
lohkotuista kivistä ja on kohtuulli-
sessa kunnossa. Silta on osa vanhan rantatien linjausta ja se
jäi pois käytöstä 1900-luvulla,
kun nykyinen maantie rakennettiin noin 20 metriä sen
eteläpuolelle. Kiinteät muinaisjään-
nökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. (Loviisan
pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjo-
en osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi,
Museovirasto/T. Rostedt, 2007) Muinais-
jäännökseltä itään kulkee noin 250 metrin matkalla
historiallinen tielinja.
Maisema- ja kulttuuriympäristökohteet suunnittelualueen
läheisyydessä (Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen yleiskaa-va, liite
11)
Valokuva muinaisjäännöskohteesta suunnittelualueen
pohjoispuolella (Loviisa pohjoisosien ja Tesjoen osayleiskaa-va,
kaavaselostus, 2008.)
1.4 Virkistys
Suunnittelualueen metsäisissä osissa on ulkoilupolkuja.
Sihteerinkuja on suosittu kevyenlii-
kenteen reitti, jonka varrella on lasten leikkipuisto noin 200
metriä suunnittelualueen raja-
uksesta etelään. Suunnittelualueen itäpuolella entinen
kaatopaikka on muutettavissa virkis-
tysalueeksi, ja edelleen idässä on ulkoiluun sopivia metsäisiä
maastoja. Reittejä rakenta-
malla ulkoilua voidaan ohjata virkistyspaikoille, kuten
Krutkällarträsketin suolle ja Trollber-
getin mäelle. Länteen suunnittelualueesta on valmisteilla
Määrlahden ranta-alueiden ase-
makaavan muutos, jonka on tarkoitus mm. mahdollistaa asukkaiden
pääsy meren rantaan.
-
11
1.5 Suunnittelutilanne
1.5.1 Maakuntakaava
Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka
vahvistettiin
ympäristöministeriössä 30.10.2014. Alue on taajamatoimintojen
aluetta. Merkinnällä osoite-
taan asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin
taajamatoimintoihin varattavat raken-
tamisalueet.
1.5.2 Yleiskaava
Kaavamuutosalueella on voimassa kuntien yhteinen Loviisan
pohjoisosan ja Ruotsinpyh-
tään Tesjoen osayleiskaava (LOTES), joka vahvistettiin
ympäristöministeriössä 29.5.2008.
Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen
alueita, asuinpientalojen alueita
ja lähivirkistysaluetta. Kaavamuutosalueesta itään entinen
kaatopaikka on merkitty kaa-
vaan lähivirkistysalueena. Itäpuoliset maastot sekä
suunnittelualueen kaakkoiskulma on
merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on
erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Ote LOTES-osayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty
kaavakarttaan punaisella rajauksella.
1.5.3 Asemakaava
Alueella on voimassa neljään eri asemakaavaan kuuluvia alueita.
Korttelin 1024 pysäköin-
tiin
varattujen alueiden ja erään puistoalueen osalta on voimassa
29.8.1975 vahvistettu
asemakaavan muutos. Korttelien 1023, 1026 ja 1027, korttelin
1022 osan sekä erään
puistoalueen osalta on voimassa 18.1.1980 vahvistettu
asemakaavan muutos. Korttelin
1033
osan ja muutamien viheralueiden osalta on voimassa 6.3.1987
vahvistettu asemakaavan
muutos. Sihteerinkujan ja erään puistoalueen osalta on voimassa
11.9.1991 hyväksytty 3
asemakaavan muutos. Alueesta noin 1,2 ha on uutta
asemakaava-aluetta. Alla olevaan
taulukkoon on tiivistetty nykyisen asemakaavan merkinnät ja
määräykset.
-
12
Kortteli/alue Kaavan hyv./vahv. pvm.
Merkin-tä
Tiivistelmä kaavamääräyksestä
Korttelin 1024 pysä-köintialueet
29.8.1975 AP Pysäköintialue korttelin 1024 autoille.
1022 osa, 1023, 1027
18.1.1980 AKR Kerros- ja rivitalojen korttelialue. Tontille
sijoitettavien asuin-rakennusten tai talousrakennusten
enimmäispituus saa olla 35 metriä, ja asuinrakennusten
enimmäiskorkeus 7 metriä sekä talousrakennusten enimmäiskorkeus 3
metriä. Tontille saa rakentaa 1-kerroksisia talousrakennuksia ja
autokatoksia asukkaita varten. Tontilla olevaa puustoa ei saa
kaataa ilman rakennusvalvontaviranomaisten lupaa. Ne tontinosat,
joita ei käytetä rakentamiseen, leikkipaikkoihin tai kulkuteihin,
on istutettava sopivilla puilla ja pensailla. Tontit saa aidata
aino-astaan pensasaidalla, jonka enimmäiskorkeus on 1½ metriä.
Tontille on rakennettava leikkivälineillä varustettu leikkialue.
Tontille rakennettavia asuntoja varten on toteutettava
auto-paikkoja joko tontilla tai korttelissa 1026 yksi autopaikka
100 m² huoneistoalaa kohti.
1026 18.1.1980 AP Autopaikkojen korttelialue. Korttelille
saadaan sijoittaa kortte-leiden 1022, 1023 ja 1027
autopaikkoja.
1033 osa 6.3.1987 AO Erillispientalojen korttelialue. Tontilla
saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Kokonaan maanpäällistä tai
maanalaista kellaria ei saa rakentaa.
Keski- ja itä-osan viher-alueet
6.3.1987 VL, VK, VP
VL = Lähivirkistysalue VK = Leikkikenttä VP = Puisto
Sihteerinkuja 11.9.1991 katu-alue
Kadun pohjoisosa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu
katu, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Eteläosalla
huol-toajoa ja tontille ajoa ei sallita.
Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalueen ulkopuoliset
alueet ovat kaavakartassa tummennettuina.
1.5.4 Rakennusjärjestys
Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan
31.5.2014.
-
13
2. SUUNNITTELUN VAIHEET
2.1 Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen
vaiheista on kerrottu osallis-
tumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä
1.
2.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää, onko
suunnittelualueelle mahdollista sijoit-
taa uusia omakotitalotontteja sekä asuintaloille,
toimitilarakennuksille ja palveluasumiselle
soveltuvaa rakennusoikeutta muuttamalla olemassa olevaa
toteutumatonta ja vanhentunut-
ta asemakaavaa. Kaavanlaadinnan yhteydessä on päädytty
vaihtoehtona selvittämään
myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman yritystoiminnan
sijoittamiseen suunnittelualueen
pohjoisosaan. Alueelle on kaavamuutoksen vireillä ollessa
myönnetty poikkeuslupa ja
rakennuslupa vanhusten palvelutalon rakentamiselle. Kaavan
tavoitteena on luoda edelly-
tykset eheälle, kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvälle
täydennysrakentamiselle. Kaa-
voituksella tutkitaan myös vaihtoehtoja pysäköintialueiden
uudelleenjärjestelyyn.
2.2.1 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Maaston matalissa osissa ympäristöä tulee kehittää niin, että
alueelle syntyy miellyttävää ja
kaupunkimaista asuinympäristöä. Hulevesille järjestetään vesien
viivyttämisen alueita tai
vesiä ohjataan pois alueelta.
Alueelle muodostetaan reittejä, jotka yhdistävät päättyviä
tontti- ja kokoojakatuja. Syntyvä
verkosto palvelee erityisesti kevyttä liikennettä.
Korttelin 1024 kerrostaloille osoitetun parkkialueen uudelleen
järjestäminen tulee ajankoh-
taiseksi kaavamuutoksen myötä. Kaavassa osoitetaan
autopaikoitukselle riittävästi tilaa.
Korttelin 1023 uudelleen kaavoittamista ohjaavat alueelle
myönnetty palvelutalon poikkeus-
lupa sekä jo rakentuneet katuyhteydet ja liittymät vesijohto-,
sadevesi- ja jätevesiverkostoi-
hin. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti
palvelutalon tontin alueella ja
ympäristössä.
Kaavamuutosalueeseen kuulumatonta entisen kaatopaikan aluetta
ideoidaan osana suun-
nittelutyötä. Alueen kehittämisessä huomioidaan alueen
rajoitteet kasvillisuuden, maan-
muokkauksen ja pintavesien ohjaamisen osalta. Suunnittelua ohjaa
LOTES-osayleiskaava.
3. ASEMAKAAVAN IDEASUUNNITELMIEN KUVAUS
3.1 Liikenne
Yhtenäisen liikkumisverkoston luomiseksi katuja yhdistetään
kevyenliikenteen reiteillä toi-
siinsa. Sihteerinkujan linjausta muutetaan kadun pohjoispäässä
nykyisestä noin 20 metriä
itään. Molemmat suunnitelmavaihtoehdot perustuvat samaan
liikennesuunnitelmaan, lu-
kuun ottamatta eroavaisuuksia Kamreerinkujan sekä
Peikkovuorentien jatkeen osalta.
Suunnitelmavaihtoehdossa 1 Kamreerinkujan paikalla on
asuinrakennusten korttelialue.
Suunnitelmavaihtoehdossa 2 Kamreerinkuja osoitetaan tiealueena,
jolta on ajoyhteys poh-
joiseen Mannerheiminkadulle.
3.2 Asuinkorttelit ja viheralueet
Molemmissa suunnitelmissa suunnittelualueen eteläosassa
pientalotontteja on osoitettu
Leppätien pohjoispuolelle sekä Peikkovuorentien jatkeeksi
rakennettavan kadun varteen.
Kerroskorkeudessa ja kattokaltevuudessa noudatetaan jo olemassa
olevan rakennuskan-
-
14
nan mukaista rakennustapaa. Kaavaan lisätään kaupunkikuvallinen
yleismääräys. Leppä-
tien varteen suunnitelluista tonteista läntisin rajoittuu
Sihteerinkujaan ja itäisin avokallion
länsipuolella kulkevaan polkuun. Sihteerinkujan ja tontin väliin
jää kolmion muotoinen alue,
jolla puusto ja maastonmuodot säilytetään.
Peikkovuorentien itäpuolella sijaitsevat kaksi rakentamatonta
pientalotonttia on suunnitel-
missa muutettu lähivirkistysalueeksi luonnonoloista johtuen.
Matala maasto ja hulevedet
tekevät tonteista huonoja rakennuspaikkoja, mistä johtuen alue
sopii parhaiten ulkoilukäyt-
töön.
Vaihtoehtosuunnitelmassa 1 Peikkovuorentie jatkuu melko suorassa
linjassa, ja uudet pien-
talotontit sijoittuvat kadun länsipuolelle. Uusi katulinjaus
kaartuu hieman itään, jotta välty-
tään sijoittamasta tontteja avokalliolle.
Vaihtoehtosuunnitelmassa 2 Peikkovuorentien jat-
keeksi rakennettava katu kaartuu voimakkaammin itään, jonka
jälkeen katu kaartaa luotee-
seen. Kadun koillispuolelle sijoittuvat kaksi tonttia
sijaitsevat maastossa korkeimmalla pai-
kalla, nykyisen korkeuden ollessa 18–18,6 metriä meren pinna
yläpuolella (mpy). Peikko-
vuorentien nykyisessä päätepisteessä korkeustaso on 14 m mpy.
Kadun lounais- ja länsi-
puolelle suunnitellut tontit ovat pinta-alaltaan 660–880 m2, ja
tonttien metsään rajautuva
sivu on kaavassa määrätty säilytettäväksi luonnontilaisena noin
seitsemän metrin levyisellä
kaistaleella. Tavoitteena on luoda luontoon sulautuva asuinalue,
jolla sijaitsevaa metsäistä
ympäristöä pyritään säilyttämään.
Molemmissa suunnitelmissa korttelin 1023 eteläosa on osoitettu
palveluasumiselle ja poh-
joisempi, Nordenskiöldintiehen rajoittuva osa korttelista
osoitetaan asumiselle. Suunnitel-
massa 1 asuinkortteliin voidaan sijoittaa enintään 4-kerroksisia
asuintaloja, ja suunnitel-
massa 2 on sallittu 2-kerroksisten kerrostalojen rakentaminen.
Osa korttelin 1023 pysä-
köinnistä on osoitettu järjestettäväksi erillisellä
pysäköintialueella Maaherrankujan itäpuolel-
la, Nordenskiöldintien ja Maaherrankujan kulmassa. Molemmissa
suunnitelmissa korttelin
1024 pysäköintialue on siirretty Sihteerinkujan itäpuolelta
kadun länsipuolelle, ja Sihteerin-
kujan linjaus on siirtynyt nykyisestä linjasta itään.
Pysäköintialueen uusi sijainti korttelin
1024 rajassa kiinni mahdollistaa pysäköintialueen tontin
liittämisen korttelissa sijaitseviin
tontteihin. Alueelle on toteuttamistavasta riippuen mahdollista
sijoittaa 50–75 autopaikkaa.
Nordenskiöldintien pohjoispuolelle sijoittuvalle alueelle on
suunnitelmassa 1 osoitettu
asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Nykyisen
voimalaitoksen ja uuden asumiselle
osoitetun alueen väliin on osoitettu lähivirkistysaluetta ja
parkkialue, jolle osoitetaan kortte-
lin 1023 autopaikkoja. Suunnitelmassa 2 Kamreerikujan molemmille
puolille sijoittuu toimiti-
larakennusten korttelialuetta. Kamreerinkujalta on ajoyhteys
Mannerheiminkadulle, ja Kam-
reerinkujan itäpuolelle sijoittuu kadunvarsipysäköintiä ja
kevyen liikenteen reitti.
3.3 Hulevesien hallinta, viivyttäminen ja ohjaus
Hulevedet ovat maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta
pinnoilta pois johdettavia sa-
de- ja sulamisvesiä. Vesiä ohjataan sadevesiviemäreitä pitkin
pois asuinalueilta. Täyden-
nysrakentaminen aiheuttaa hulevesijärjestelmän lisäkuormitusta,
ja pintavalunnan luontais-
ten valumareittien muuntaminen voi lisätä tulvimisriskiä.
Nordenskiöldintien suuntaisesti kulkevaan sadeveriviemäriin
ohjataan ympäröivien kiinteis-
töjen hulevesiä sekä entisen kaatopaikan alueen hulevesiä.
Voimalaitoksen itäpuolitse kul-
kevan ojan vedet ohjataan samaan sadevesiviemäriin. Entisen
kaatopaikan alueella pinta-
vesien imeytyminen maahan on estetty vesieristysrakenteiden
avulla. Vettä pääsee imey-
tymään vain pintakerrokseen, ja maahan imeytymätön vesi valuu
pintavaluntana avo-ojiin
tai poistuu haihdunnan myötä.
Täydennysrakentaminen lisää hulevesien määrää, kun vettä
läpäisemättömien pintojen
määrä kasvaa. Suunnitelmavaihtoehdoissa hulevesille on esitetty
viivytysratkaisuja, joiden
tarkoitus on varastoida ja viivyttää hulevesiä, sekä lisätä
ympäristön viihtyisyyttä. Kasvilli-
suus lisää puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä hulevesien
kuljettamia ravinteita. Hule-
-
15
vesien hallitseminen alueella on tarpeen, jotta hulevedet eivät
aiheuta tulvimista rank-
kasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Suunnittelualueen
alavimmalla alueella palveluta-
lon ja Maaherrankujan sekä osittain Sihteerinkujan ympäristössä
hulevesiä kertyy painan-
teisiin korkeammilta alueilta. Suunnitelmissa Peikkovuorentien
jatkeeksi esitetty katuosuus
ja sen varrelle sijoittuvat pientalotontit lisäävät osaltaan
hulevesiä, jotka ohjautuvat alavaan
maastoon.
3.4 Hulevesien hallinnan suunnitelma
Nordenskiöldintien mukaiseen sadevesiviemäriin sekä sen
Sihteerinkujan ja Maaherranku-
jan suuntaisiin pistoihin ohjataan hulevedet, jotka syntyvät
korttelin 1023 alueella sekä
Kamreerinkujaa ympäröivällä alueella. Nordenskiöldintien
eteläpuolella on molemmissa
suunnitelmissa esitetty sijaitsevaksi pysäköintialue, jolle
voidaan sijoittaa korttelin 1023
autopaikkoja.
Peikkovuorentien pohjoiseen suuntautuvan jatkeen varrelle sekä
Leppätien pohjoispuolelle
on osoitettu molemmissa suunnitelmissa erillispientalojen
korttelialueita. Katoilta ja pihoista
valuvat vedet suuntautuvat suurelta osin maastoon, joka on
tarkoitus säilyttää mahdolli-
simman luonnonmukaisena. Vaikka maasto sitoo hyvin hulevesiä,
voi rakennusten, katujen
ja autopaikkojen rakentaminen kasvattaa alueella syntyvien
hulevesien määrää.
Korkeammilta alueilta hulevedet ohjautuvat Maaherrankujan
itäpuolelle ja palvelutalon ton-
tin eteläpuolelle, missä vesi lammikoitui jo lähtötilanteessa
tarkasteltuna. Maastoa ehdote-
taan muokattavaksi niin, että syntyy riittävän syviä painanteita
ja tilavuutta vesien viivyttä-
mistä varten. Näin voidaan tasata virtaamahuippuja esimerkiksi
rankkasateiden aikaan.
Osa alavaa aluetta voidaan muokata biopidätysalueeksi.
Kasvillisuuden peittämät painan-
teet viivyttävät hulevesiä ja kasvillisuus soudattaa niistä
epäpuhtauksia. Biopidätysalueen
eli sadepuutarhan sijoittaminen maaperältään savea olevalle
alueelle edellyttää maaperän-
vaihtoa, sillä savimaa läpäisee vettä heikosti. Luonnonmukaiseen
ympäristöön ehdotetaan
sijoitettavaksi alueelle ominaisia luonnonkasveja.
Entisen kaatopaikan mäkeä ympäröivät avo-ojat ohjaavat hulevesiä
Nordenskiöldintien
itäiseen päähän, missä vedet ohjataan sadevesiviemäriin. Mäen
itäpuolella oja putkitettai-
siin osalla matkaa, paikalla jolla mäenlaskurinteen alapuolinen
tasanne sijaitsee.
3.5 Ulkoiluverkosto ja viheralueet
Alueen katuverkosto yhtenäistyy uusien tieyhteyksien myötä.
Suunnitelmassa 2 Peikkovuo-
rentien päässä on kevyen liikenteen ohjeellinen reitti, joka
liittyy Nordenskiöldintiehen. Sih-
teerinkujalta kevyen liikenteen reitti liittyy uudella kevyen
liikenteen reitillä Maaherranku-
jaan. Asuinalueelta on Nordenskiöldintieltä ja
Peikkovuorentieltä kulkuyhteyksiä entisen
kaatopaikan alueella olevalle virkistysalueelle. Suunnitelmassa
2 on kulkuyhteys Kamree-
rinkujaa pitkin pohjoiseen Mannerheiminkadulle.
Maaherrankujan itäpuoliseen maastoon sekä poluille on kulku
hulevesiaiheiden läpi. Kos-
teikkojen painanteet, hulevesien hallintaan liittyvät
viheraiheet sekä kevyen liikenteen polut
muodostavat luonnonmukaisen virkistysalueen. Palvelutalon
kaakkoispuolella uusi kevyen
liikenteen reitti kulkee tontin rajan ja pienen
kallionjyrkänteen välissä. Reitin eteläpuolella
istutukset, puusto ja hulevesipainanne luovat viihtyisää
ympäristöä.
Entiselle kaatopaikka-alueelle ei saa sijoittaa raskaita
rakenteita, ja puut on poistettava jo
taimina, jotta juuret eivät pääse vahingoittamaan kaatopaikan
vesieristyskerrosta. Suunni-
telmavaihtoehdoissa alue esitetään niittykasvillisuutta
kasvavana mäkenä, jolla hiekkapoh-
jaiset polut ohjaavat kulkua ja leveämpi ulkoilupolku kiertää
mäkeä. Läntisellä rinteellä on
talvisin mahdollisuus mäenlaskuun. Mäen laella sijaitsee
hiekkapohjainen kenttä pelejä
varten, ja alueita voidaan rajata luonnonkivillä ja matalilla
istutuksilla. Infotaulu kertoo alu-
een historiasta ja ohjaa ulkoilureiteille, jotka jatkuvat itään
Trollbergetin mäelle ja Krutkäl-
larträsketin suolle.