PIRKKALAN KUNTA Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa- van liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2018 P36071
PIRKKALAN KUNTA
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-
van liikenneselvitys
Raportti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2018 P36071
Raportti 1 (40)
17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Sisällysluettelo
1 Johdanto ................................................................................................................. 1
1.1 Lähtökohdat .................................................................................................... 1
1.2 Osayleiskaavan maankäyttö .............................................................................. 2
1.3 Työn tavoitteet ja sisältö .................................................................................. 4
2 Toivion alueen nykytilanne ........................................................................................ 6
2.1 Liikenteen nykytilanne ...................................................................................... 7
2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus ....................................................................... 7
2.3 Liikenneturvallisuus ......................................................................................... 7
2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat ............................................................................... 7
2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle ............................................................. 7
3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko ....................................................... 8
3.1 Liikennetuotos ................................................................................................. 8
3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon ........... 9
3.3 Liikenne-ennuste ............................................................................................ 17
3.4 Toimivuustarkastelut ....................................................................................... 18
3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset ................................................................. 19
4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet ............................................................................ 22
4.1 Yhteys Kurikantie – uuden alueen keskusta ........................................................ 22
4.2 Yhteys uuden alueen keskusta – Patamäenkatu .................................................. 23
4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle .......... 24
4.4 Jasperintie ..................................................................................................... 24
4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle ................................... 24
4.6 Yhteys uuden alueen keskusta – 2-kehä ............................................................ 24
5 Kävely ja pyöräliikenne ............................................................................................ 25
5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit ....................................................................... 26
5.2 Kävelyn edistäminen ....................................................................................... 27
5.3 Pyöräilyn edistäminen ..................................................................................... 28
5.4 Pyörätieverkko ............................................................................................... 29
5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet .............................................................. 32
6 Joukkoliikenne ........................................................................................................ 33
6.1 Alueellinen joukkoliikenne ................................................................................ 33
6.2 Joukkoliikenteen edellytykset ........................................................................... 34
6.3 Pysäkit ja liityntäliikenne ................................................................................. 35
6.4 Raitiotien laajennusmahdollisuudet ................................................................... 35
7 Toteutuspolku ........................................................................................................ 36
8 Vaikutusten arviointi ............................................................................................... 37
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvitys
1 Johdanto
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu liikenne- ja melusel-
vitys (Sito 2017).
Tämän työn tarkoituksena on laatia lisäliikenneselvitys Kaakkois-Pirkkalan osayleis-
kaava-alueelle. Lisäliikenneselvityksen laatiminen perustuu Pirkkalan kunnan kun-
nanhallituksen 15.1.2018 esittämiin lisäponsiin. Lisäliikenneselvityksessä tarkastel-
laan jo laadittu liikenneselvitys ja esitetään tarvittaessa mahdollisia täydennyksiä
tai muutoksia. Lisäliikenneselvitys perustuu liikenneselvityksessä käytettyihin läh-
tötietoihin ja maankäyttömitoituksiin.
1.1 Lähtökohdat
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alue sijaitsee Tampereen seudulla, Pirkkalan
kunnassa. Osayleiskaavan alue rajautuu itäosastaan Tampereen kaupunkiin ja ete-
läosastaan Lempäälän kuntaan. Pohjoisessa aluetta rajaa Läntinen kehätie (valtatie
3) ja lännessä alue on rajattu valtatien 3 uuden oikaisun (Puskiaisten oikaisu) vä-
littömään vaikutusalueeseen. Alue sijoittuu kiinni merkittäviin työpaikka- ja kau-
pallisten palvelujen alueisiin sekä Tampereen että Pirkkalan puolella.
Alue on liikenteellisesti keskeisellä paikalla, josta on olemassa tai kehitettävissä
hyvät liikenneyhteydet palvelemaan suunniteltavaa maankäyttöä. Tampereen Kes-
kustoriin nähden alue sijoittuu 4-8 kilometrin säteelle sieltä (kuva 1.). Eteläisen
Tampereen ja Pirkkalan alueella on suunnitteilla, käynnissä tai valmistunut useita
kehityshankkeita, jotka vaikuttavat alueen liikenteelliseen saavutettavuuteen ja lii-
kenteen kuormitukseen.
Kuva 1. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen sijainti kaupunkiseudun rakenteessa (Pauliina Pelkonen, Pirkkalan kunta).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Alueella sijaitsee Läntisen kehätien varrelle rakentuva Linnakallion yritysalue, Toi-
vion pientaloalue sekä Sääksjärvellä vakituisen ja loma-asutuksen alue. Muuten
alue on pääosin metsäistä ja asemakaavoittamatonta aluetta.
1.2 Osayleiskaavan maankäyttö
Luonnosvaihe
Osayleiskaavan luonnoksessa nykyisen Toivion pientaloalueen viereen on osoitettu
uusi monimuotoinen ja vaiheittain rakentuva asuinalue noin 10 000 asukkaalle. Uu-
den asuinalueen pääkokoojakadun bulevardin varteen muodostuu asuinalueen
elävä ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen tiiviimmän rakennuskannan keskusta-
alue. Alueelle on osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalve-
lujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia. Osayleiskaava-
alueeseen kuuluu myös Linnakallion työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue.
Tampereen rajan tuntumaan on osoitettu teollisuus- ja varastoalue, joka liittyy
Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen.
Osayleiskaavan luonnoksessa kaava-alueen eteläosaan, Sääksjärven läheisyyteen
on varattu tulevaisuuden asuntoalueita noin 3 000 asukkaalle ja osoitettu kokooja-
kadun ympäristöön tulevaisuuden tiiviin kaupunkiympäristön palvelu-, työpaikka-
ja asumiskeskittymä. Osayleiskaavan luonnos on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnos.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Liikenneselvityksen lähtökohtana on käytetty seuraavaa maankäyttömitoitusta:
Asukkaita
o pohjoisosa noin 10 000
o etelän reservialue 2 000 – 3 000
Muuta maankäyttöä
o tilaa vievää kauppaa Linnakallioon 50 000 kem / muuta 100 000 kem
o teollisuutta Pärrinmaalle 160 000 kem
o työpaikka-alue ja tilaa vievää kauppaa Palmrothintien varteen
10 000 kem
Ehdotusvaihe
Lisäliikenneselvitys on laadittu osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, jossa maankäy-
tön aluevarauksia on vähennetty. Lisäliikenneselvityksessä on tarkasteltu aiemmin
laadittu osayleiskaavan luonnoksen maankäyttöön perustunut liikenneselvitys,
jonka voidaan todeta olevan mitoituksiltaan varmalla puolella kaavaehdotukseen
nähden. Osayleiskaavan ehdotus on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotus 10.10.2018.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osayleiskaavan ehdotuksessa asumisen aluevarauksia on poistettu uuden kes-
kusta-alueen eteläpuolelta ja kaava-alueen eteläosan asuinaluevaraukset on muu-
tettu asumisen reservialueiksi. Uuden keskusta-alueen ja sen pohjoispuolisten uu-
sien asuntoalueiden mitoitus on ehdotusvaiheessa yhteensä vajaa 9 500 uutta asu-
kasta.
Keskusta-alueelle osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalve-
lujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia, on ehdotuksessa
osoitettu uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun eteläpuolelle.
Osayleiskaava-alueen pohjoisosiin luonnoksessa osoitetut työpaikkojen/palvelui-
den ja kerrostaloasumisen sekoittuneet alueet on ehdotuksessa osoitettu työpaik-
kojen/palveluiden alueina.
Tampereen rajan tuntumaan osayleiskaavan luonnoksessa osoitettu teollisuus- ja
varastoalue, joka liittyy Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen, on
ehdotuksessa osoitettu työpaikka-alueena. Alueelle johtava kokoojakatu on ehdo-
tuksessa osoitettu kulkemaan asumisen reservialueiden pohjoispuolelta eikä asun-
toalueen läpi.
1.3 Työn tavoitteet ja sisältö
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa liikenne- ja melusel-
vityksessä (Sito 2017) liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut muodostaa uudelle
alueelle toimiva liikenneverkko, joka kytkeytyy sujuvasti olemassa olevaan verk-
koon kaikkien kulkutapojen osalta sekä vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia
vaikutuksia. Uuden maankäytön saavutettavuuden osalta on painotettu pyörä- ja
joukkoliikennettä sekä kävelyä. Kaiken liikenteen osalta on tavoiteltu laadukasta ja
riittävää infrastruktuuria. Lähtökohtana on ollut, että liikenne Toivion nykyisen
asuinalueen läpi ei lisääntyisi ja uusien alueiden liikenteelle on haettu useita pur-
kusuuntia.
Liikennesuunnittelun lisäksi selvityksessä on laadittu liikenteellisten vaikutusten ar-
viointi, joka kytkeytyy tiiviisti jokaiseen suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi on laadittu
meluselvitys, jossa tärkeänä kysymyksenä on ollut Läntisen kehätien aiheuttaman
melun asettamat vaatimukset alueen toteutusjärjestykselle ja kehätien varren
maankäytölle.
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneverkon tavoitteet ja tärkeimmät huo-
miot:
1. Osayleiskaavan pohjoisen asuin- ja teollisuusalueen uuden ja nykyisen osan au-
toliikenne pyritään pitämään pääosin erillään.
Nykyisen Toivion liikenneverkko ei kestä merkittävää liikenteen kasvua
turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmista.
Uuden maankäytön tuottama liikenne ohjataan niin, ettei se rasita ny-
kyistä asutusta.
Uusi maankäyttö tukeutuu pääosin Kurikantien jatkeeseen, josta on hy-
vät yhteydet niin Partolaan kuin Läntiselle kehätielle.
Uusi syntyvä liikenne jakautuu useisiin suuntiin ja väyliin, jolloin liiken-
teelliset vaikutukset hajautuvat ja eivätkä ole liian suuria yksittäisiin
väyliin nähden.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Linnakallion eritasoliittymän kapasiteetti kestää hyvin lisääntyvää liiken-
nettä, mutta osa liikenteestä tulee suuntautua myös kehätien rinnak-
kaisteille.
2. Osayleiskaavan koko alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla
(joukkoliikenne, auto- ja pyöräliikenne, sisäisessä liikenteessä jalankulku).
Alueen maankäytön suunnittelussa tuetaan jalankulun ja pyöräliikenteen
edellytyksiä rauhoittamalla asuinalueita autoliikenteeltä.
Parannetaan kouluille johtavien kävely- ja pyöräilyreittien turvallisuutta,
sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Saattoliikenne järjestetään turvalliseksi.
Tavoitellaan mahdollisimman suoraa joukkoliikenteen reittiä Tampe-
reelle ja/tai Partolaan.
3. Alueen eteläosan asuin- ja teollisuusalueet kytkeytyvät 2-kehälle, mutta huo-
mioidaan teollisuusalueen liittyminen myös Multisillan katuverkolle.
Kaavan toteutus ulottuu usean kymmenen vuoden aikajänteelle ja asemakaavoitus
on tarkoitus aloittaa noin vuonna 2025. Rakentamisen alettua suunnittelualue vas-
taa Pirkkalan kasvupaineisiin yli 30 vuoden ajan nykyisellä kasvuvauhdilla. Toteu-
tuksen aikajänne on syytä huomioida alueen suunnittelun ja vaikutusten osalta:
kaavan alueella ja ympäristössä olevien rakennusten elinkaaret voivat olla päätty-
neitä; ajoneuvoteknologia ja liikkumisen palvelut kehittyneet; jokapäiväisen elä-
män näkökulmat muuttuneet esimerkiksi ajankäytön ja etätyön osalta. Kaavan lii-
kenneratkaisujen tavoitteena on mahdollistaa hyvää arkea nykytilanteesta kaavan
toteutumiseen saakka.
Osayleiskaava-alueen maankäytön suunnittelussa on pyritty ympäristönäkökul-
mien huomiointiin. Huomattavan suuren uuden maankäytön lisääminen isoilta osin
luonnontilaiseen ympäristöön aiheuttaa luonnonympäristön tuhoutumista, mutta
maankäytön toteuttaminen juuri kaava-alueelle on kestävän kehityksen näkökul-
mista edullista, koska se voidaan tehokkaasti kytkeä olemassa olevaan kaupunki-
rakenteeseen, ja minimoida toisaalta uuden infrastruktuurin tarve, ja toisaalta alu-
een elinkaaren aikaiset vaikutukset. Osayleiskaavahanke on arvioitu alustavasti
BREEAM Communities -menetelmällä, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista, so-
siaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Liikenteen näkökulmasta arvioitavia näkö-
kulmia osayleiskaavavaiheessa olivat seuraavat, joita arvioitiin sen perusteella, to-
teutuuko tavoite vai ei:
Liikenteellinen arviointi
Turvalliset ja miellyttävät kadut
Pyöräilyverkko
Joukkoliikenteen saavutettavuus
Pyöräilyn palvelutaso
Joukkoliikenteen palvelutaso.
Osayleiskaavavaiheessa luodaan edellytykset kestävälle kaupunkirakenteelle kai-
kista arvioitavista näkökulmista, mutta kriteerien on ohjattava suunnittelua tar-
kemmalla tasolla. Lisäksi tulee pyrkiä tavoitteiden toteutumiseen eri toteutusvai-
heissa. Suuren alueen toteutuminen kestää pitkään, ja edellytykset kestävään liik-
kumiseen tulee tarjota jo toteutuksen alkuvaiheessa.
Osayleiskaavan liikenneverkolle asetetut tavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa.
Liikenneverkko on selkeä ja palvelee kaikkia kulkutapoja. Liikenneverkko kytkeytyy
sekä nykyiseen että ympäristöön suunniteltuun uuteen liikenneverkkoon. Alueen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
liikenne jakautuu useille väylille suuntautumisen mukaan ja siten minimoidaan lii-
kennesuorite ja päästöt. Toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle sekä sujuville
pyöräily- ja kävely-yhteyksille kaava luo hyvät edellytykset.
2 Toivion alueen nykytilanne
Tässä luvussa on kuvattu osayleiskaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvan suunnitte-
lualueen tiiviimmin rakennetun alueen, Toivion, nykytilanne. Toivion alue sijoittuu
Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajan läheisyyteen, linnuntietä noin 5 ki-
lometriä Pirkkalan keskustasta kaakkoon. Alue on osa laajempaa Kaakkois-Pirkka-
lan osayleiskaava-aluetta. Toivion alueen sijainti on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. Toivion alueen sijainti (Ote Pirkkalan osoitekartasta).
Toivion alue sijoittuu Läntisen kehätien (valtatie 3) eteläpuolelle. Alue kytkeytyy
pohjoisosastaan Pirkkalan ja itäosastaan Tampereen katuverkkoon. Toiviosta on
yhteys valtatielle 3 Sarankulman eritasoliittymän kautta. Pirkkalan keskustan suun-
taan Toiviosta voi kulkea joko Partolan tai Kurikan alueiden kautta. Tampereelle
yhteys kulkee Sarankulman tai valtatien 3 kautta.
Pirkkalan keskustasta katsoen alue on irti kunnan muusta tiiviistä maankäytöstä
muodostaen oman rakennetun alueen. Alueen saavutettavuus on hyvä Tampereen
suunnasta, sillä nykyisin Tampereen maankäyttö on laajentunut aivan Pirkkalan ja
Tampereen rajalle. Patamäenkatu kulkee suoraan Toivioon.
Alue on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen, ja edustaa tyypillistä aikansa
rakentamista. Alueen katuverkolle on aikanaan varattu liikkumiseen tarvittava tila,
mutta nykyisellä katualueella ei ole tilaa kävelyn ja pyöräilyn väylille, ellei tonteilta
lunasteta lisää maata em. väylille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.1 Liikenteen nykytilanne
Toivion alueella maankäyttö on pääasiassa asumista. Alueella on jonkin verran työ-
paikkoja ja alakoulu. Alueen liikennemääristä ei ole laskettua tietoa saatavilla. Alu-
een kadut ovat valaistuja ja alueellinen nopeusrajoitus on 30 km/h.
Toivion alue on omakotitalovaltaista ja henkilöautolla on merkittävä osuus kulku-
muotojakaumassa. Liikenteen kannalta vilkkaimmat ajankohdat ovat aamulla ja il-
lalla työmatkaliikenteen aikoihin. Toivioon suuntautuva liikenne on pääasiassa asu-
miseen liittyvää liikennettä. Saattoliikennettä on jonkin verran Toivion koululle
myös muualta Pirkkalasta. Koulun yhteydessä sijaitseva urheilukenttä on koulun
lisäksi myös urheiluseurojen käytössä iltaisin, mikä lisää alueen liikennettä jonkin
verran. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Partolan alueella Läntisen kehä-
tien pohjoispuolella.
Alueella kulkevat Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat 11B ja 14T, jotka tar-
joavat vilkkaimpaan aikaan puolen tunnin vuorovälin.
Toivion alueen katujen yhteydessä ei pääosin ole kävelyn ja pyöräilyn väyliä. Esko-
lantiellä on kuitenkin kävelyn ja pyöräilyn väylä lyhyellä matkalla Linnakalliontieltä
päin tultaessa ja Palmrothintiellä on kävely- ja pyöräilyväylä Partolasta Toivion-
tielle, jonka varrella se jatkuu Ruotutien alkuun. Partolan alueen palvelut ovatkin
hyvin saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Tampereen puolelta Patamäen-
kadun kävely- ja pyöräilyväylä jatkuu Toiviossa Ojatien varrella. Lisäksi Toivion
alueella on tonttikatuja yhdistäviä kävely- ja pyöräilyreittejä asutuksen keskellä.
2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus
Liikenteen toimivuudessa tai sujuvuudessa ei ole tiedossa olevia ongelmia. Alueen
liikennemäärät ovat todennäköisesti maltilliset.
2.3 Liikenneturvallisuus
Alueen liikenneturvallisuus koetaan ongelmalliseksi. Toivion koulu on alueen etelä-
osassa ja sinne suuntautuva liikenne kulkee Toivion läpi. Alueen pääkatujen lin-
jaukset ovat varsin suoria ja houkuttelevat ajamaan yli nopeusrajoituksen, joten
nopeuksien rauhoittamiseksi kaduille on toteutettu hidasteita.
Alue on rakentunut vuosikymmenten aikana, ja on jo ympäristöltään kehittynyt
alue. Pihoille istutettu kasvillisuus haittaa näkyvyyttä joissain liittymissä ja osaltaan
heikentää liikenneturvallisuutta. Alueen kaduilla on runsaasti tonttiliittymiä, joten
tonteilta kadulle liittyminen voi tulla yllätyksenä siellä liikkuvalle liikenteelle.
Poliisin tietoon on tullut viimeisen viiden vuoden aikana yksi liikenneonnettomuus
Toivion alueelta. Omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Ruotutiellä oli onnet-
tomuusluokaltaan muu onnettomuus, ja tarkemmin törmäys esteeseen ajoradalla.
2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat
Toivion alueella ei ole ajankohtaisia suunnitelmia liikenneverkon kehittämiseksi.
2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle
Osayleiskaavassa Toivion alue on oma kokonaisuutensa eikä liity tulevaan liikenne-
verkkoon kuin Eskolantien länsipään osalta sekä kävely- ja pyöräilyväylien kautta.
Toivion koululle suuntautuva ulkoinen liikenne kulkee uusien katujen kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osayleiskaavassa ei ole esitetty suoraan Toivion alueelle liikenneverkon kehittämis-
toimenpiteitä. Toivion länsipuolisen uuden pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun
ja Eskolantien liittymä suunnitellaan siten, että uuden alueen liikenne ohjautuu
kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Toivion alue kytkeytyy
jatkossa kävelyn ja pyöräilyn tulevaan pohjois-etelä-suuntaiseen pääverkkoon.
Joukkoliikenteen osalta linjat siirtynevät pois Toiviosta uusille reiteille, ainakin ny-
kyisen kokoisen autokaluston osalta. Alustavasti Kurikantien ja Linnakalliontien
kautta kulkevat linjat liikkuvat uutta Toivion eteläpuolista katuyhteyttä Sarankul-
maan. Partolaan on tarjolla syöttöliikennettä, joka kulkee uutta Toivion länsipuo-
lista kokoojakatua pitkin.
Toivion liikenne rauhoittuu kaavaratkaisun myötä jonkin verran. Koululle suuntau-
tuvaa liikennettä jäänee hieman, mutta suurin osa koulun liikenteestä siirtynee uu-
sille kokoojakaduille. Tähän vaikuttaa myös se, miten Pirkkalan kouluverkko järjes-
tellään. Toivion liikennejärjestelmä palvelee uuden maankäytön toteuduttua pää-
asiassa alueen sisäistä liikkumista.
Jos osayleiskaava-alueen uusien alueiden liikenne kulkisi Toivion nykyisen katuver-
kon kautta, tällöin alueen pääkatuverkko olisi rakennettava uudelleen, jotta lisään-
tyvä liikenne voisi käyttää olemassa olevia reittejä. Katujen leveyttä tulisi lisätä ja
kadut varustaa kävelyn ja pyöräilyn väylillä, jotta niille sijoittuva uusi liikenne olisi
mahdollista hoitaa. Vastaavasti liittymien näkemiä ja toimivuutta olisi parannet-
tava. Käytännössä tämä edellyttäisi joidenkin kiinteistöjen tai niiden osien lunasta-
mista katualueeksi. Ongelmaksi jäisi kuitenkin alueen katujen runsas tonttiliitty-
mien määrä, mikä aiheuttaisi haittaa liikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Alu-
een liikenneturvallisuustilanne heikkenisi, vaikka nopeusrajoitus pidettäisiin alhai-
sena. Lisäksi alueelle kohdistuisi liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja kuten
melua ja päästöjä sekä mahdollisesti tärinää.
3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko
3.1 Liikennetuotos
Osayleiskaavan uuden maankäytön liikennetuotoksen arvioimiseksi alueen kulku-
tapajakauma on muodostettu Tampereen seudun liikennetutkimuksen Pirkkalan
kulkutapajakaumatietojen sekä ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi
maankäytön suunnittelussa -ohjeen mukaan. Näitä soveltaen Tampereen ja Pirk-
kalan raja-alueelle sopivaksi uuden alueen kulkutapajakaumaksi on saatu:
henkilöautoliikenne 59 %
joukkoliikenne 12 %
pyöräily 13 %
jalankulku 16 %
Kulkutapajakauman arvioitu henkilöautoliikenteen osuus vastaa todennäköisesti
hyvin alueelle syntyvää tilannetta. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien toteutuessa
alueen arvioitu joukkoliikenteen kulkutapaosuus on mahdollista saavuttaa. Pirkka-
lassa tavoitellaankin toista joukkoliikenteen laatukäytävää Kurikantielle kulkien
kaava-alueen läpi. Pyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa voi muodostua arvioitua
suuremmaksi, sillä alue sijaitsee niin lähellä Tamperetta ja osayleiskaavassa on
kiinnitetty erityistä huomiota sujuvien pyöräily-yhteyksien mahdollistamiseen.
Kaava-alueen keskeisestä sijainnista ja pyöräilyn potentiaalista kertoo esimerkiksi
se, että Tampereen rautatieasema on saavutettavissa alueelta pyöräillen puolessa
tunnissa. Kävelyn kulkutapaosuutta tukevat alueelle sijoittuvat palvelut, jotka ovat
hyvin saavutettavissa kävellen. Osayleiskaava-aluetta ympäröivien alueiden, kuten
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Sarankulman kehittyminen tai uuden henkilöliikenteen aseman tulo Rautaharkkoon
voivat myös osaltaan vaikuttaa alueen kulkutapajakaumaan tukien kestävien kul-
kutapojen käyttöä. Osayleiskaava-alueen eteläosassa henkilöautoliikenteen kulku-
tapaosuus muodostuu todennäköisesti hieman suuremmaksi ja joukkoliikenteen
kulkutapaosuus pienemmäksi, koska palvelut ovat kauempana ja joukkoliikenteen
palvelutaso jää heikommaksi. Tämä on huomioitu liikennetuotoslaskelmissa.
Osayleiskaavan liikenneselvityksessä uuden maankäytön liikennetuotosta on käsi-
telty kolmessa osassa ja liikennetuotokset on esitetty taulukossa 1. Liikennetuotos-
ten laskenta perustuu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjee-
seen. Liikennetuotokset sisältävät sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. Liiken-
netuotoksissa ei ole mukana olemassa olevia asemakaavoitettuja alueita, Toivion
nykyistä asuinaluetta eikä Linnakallion tilaa vievän kaupan aluetta, jotka on huo-
mioitu liikenne-ennusteessa ja toimivuustarkasteluissa.
Taulukko 1. Uuden maankäytön liikennetuotos (Sito Oy).
Maankäytön suuruusluokka
Matkatuotos [ajon./vrk]
Raskaan liiken-teen osuus [%]
1) Pohjoinen asuin-, liike- ja työpaikka-alue
10 000 asukasta
75 000 kem
kaavan KPT-alueet
11 000
2 500
2 %
10 %
2) Itäinen teollisuusalue 165 000 kem 2 600 33 %
3) Eteläinen asuinalue 2 500 asukasta 2 900 2 %
Liikennetuotokset ovat arvioita alueiden synnyttämästä liikenteestä. Asukasmäärän
tai kulkutapajakauman pienillä muutoksilla suuntaan tai toiseen ei ole merkittävää
vaikutusta liikennetuotoksiin. Väylät suunnitellaan kapasiteetiltaan riittäviksi alu-
een liikenteelle. Liikenne suuntautuu alueelta eri suuntiin ja jakautuu siten useille
väylille, jolloin liikenteelliset vaikutukset hajautuvat. Liikenteen kasvu tapahtuu
myös vähitellen ja ajoittuu pitkälle aikavälille. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-
yhteyksien tarjoaminen alueen toteutuksen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää, jotta
kestävät kulkutavat muodostuvat merkittäväksi osaksi alueen kulkutapajakaumaa.
3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon
Toivion nykyisen asuinalueen katuverkko muodostuu pääosin asuntokaduista, jotka
ovat kapeita ja joissa on suorat tonttiliittymät. Toivion alueelta puuttuu selkeä lii-
kennehierarkia ja pääkokoojakatu, vaikkakin joukkoliikennereittinä toimiva Toivi-
ontie-Ruotutie voidaan roolinsa puolesta katsoa kokoojakaduksi. Toivion alueelle
on toteutettu runsaasti liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä, joilla on lisätty liiken-
neturvallisuutta. Toivion nykyiset kadut eivät kestä juurikaan lisääntyvää liiken-
nettä eikä läpiajoliikenne sovellu niille, joten lähtökohtana on, että uuden alueen
liikenne ei rasittaisi nykyistä asutusta. Katujen kapeasta poikkileikkauksesta huoli-
matta autojen kohtaaminen ei tuota ongelmia. Heikkojen näkemien ja runsaiden
tonttiliittymien johdosta liikennemäärien kasvu tulisi kuitenkin heikentämään lii-
kenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräliikenteen asemaa sekä asukasviihtyisyyttä.
Toivion aluetta on kuvattu tarkemmin luvussa 2.
Tampereen Läntinen kehätie on kuormittunut Sarankulman kohdalla keskimääräi-
sen vuorokausiliikenteen ollessa noin 52 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (2017).
Linnakallion kohdalla Läntisen kehätien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin
42 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien 3 oikaisu (Puskiaisten oikaisu) lieven-
täisi liikenteen kasvupainetta Läntisellä kehätiellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osayleiskaava-alueen hyvän saavutettavuuden takaamiseksi alueen kytkeytyminen
ympäröivään katu- ja tieverkkoon on suunniteltu usean liittymän kautta. Siten
mahdollistetaan liikenteen jakautuminen useille väylille ja turvataan niiden toimi-
vuus. Tärkeimmiksi liittymäkohdiksi nykyiseen liikenneverkkoon on tunnistettu Lin-
nakallion eritasoliittymä Läntisellä kehätiellä, suunnitteilla oleva 2-kehä sekä pi-
demmällä aikavälillä kytkeytyminen Sarankulmaan (tummansiniset ympyrät ku-
vassa 5.). Linnakallion eritasoliittymään on arvioitu kohdistuvan suurin liikenteelli-
nen paine, mutta siitä liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnakkaisteille
sekä Kurikantielle. Sarankulman suuntaan Patamäenkadun jatkeen kautta kytkey-
tyvää yhteyttä voidaan kuitenkin pitää arvioitua merkittävämpänä, koska reitti tar-
joaa suorimman yhteyden Tampereen keskustaan ja on erityisen tärkeä joukko- ja
pyöräliikenteen järjestämisen kannalta. Siten sen toteuttaminen tulee tärkeäksi jo
alueen kehityksen alkuvaiheessa.
Liikenneselvityksen esiselvitysvaiheessa inventoitiin myös muita mahdollisia liitty-
mäkohtia, jotka olivat Eskolantie, Ratasillantie, Sääksjärventie ja Korpitie (vaalean-
siniset ympyrät kuvassa 5.).
Kuva 5. Osayleiskaava-alueen kytkeytyminen olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon (Sito Oy).
Osayleiskaava-alueen katuverkon liittämistä nykyiseen katuverkkoon on tarkas-
teltu eri osa-alueiden ja joukkoliikenteen kannalta. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin
mm. mahdollisuuksia Toivion nykyisen ja uuden alueen liikenteen erottamiseksi.
Pohjoisen alueen lähtökohtana oli sen kytkeytyminen Kurikantiehen ja eteläisen
asuinalueen ja teollisuusalueen osalta tutkittiin kytkeytymistä uuteen Ratasillan-
tiehen Tampereen puolella sekä suunnitteilla olevaan 2-kehään ja edelleen Puski-
aisten oikaisuun.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Lähtökohdaksi uuden maankäytön kehittämiselle on asetettu, että nykyisen asuin-
alueen katujen liikennemäärät eivät kasva ja uusi liikenne jakautuu useisiin suun-
tiin. Osayleiskaava-alueen sisäinen katuverkko on pyritty suunnittelemaan näistä
näkökulmista. Alueen liikenneverkon kehittämisen myötä on jopa mahdollista, että
henkilöauton kulkutapaosuus alueella laskee. Sitä tukevat myös alueelle syntyvät
lähi- ja liikkumispalvelut.
Liikenneverkolle on tutkittu esiselvitysvaiheessa useita vaihtoehtoja, joiden poh-
jalta on päädytty kaavakartalla esitettyyn ratkaisuun. Kokoojakatujen liikenne-
verkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta pääyhteydestä Kurikantien ja Patamäen-
kadun välillä sekä pohjois-etelä-suuntaisesta yhteydestä Eskolantieltä Kurikantien
jatkeelle ja siitä edelleen vaiheittain etelään tulevalle 2-kehälle. Lisäksi alueelle on
osoitettu kokoojakatu pohjois-etelä-suuntaiselta yhteydeltä Pärrinmaan teollisuus-
alueelle tulevalle Ratasillankadulle Tampereen puolelle.
Kaavan liikenneverkkoratkaisussa on saavutettu liikenneverkolle asetetut tavoitteet
liikenteen jakautumisessa ja alueen kytkeytymisessä ympäröivään liikenneverk-
koon. Ratkaisussa uuden alueen liikenne ei myöskään kuormita Toivion nykyistä
asuinaluetta Eskolantietä lukuun ottamatta, mikäli Kurikantien ja Patamäenkadun
välinen katuyhteys toteutetaan Toivion koulun eteläpuolelta. Osayleiskaavan ehdo-
tuksen liikenneverkko on esitetty kuvassa 6.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 6. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotuksen liikenneverkko.
Liikenteen suuntautuminen
Osayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden sisäiset katuyhteydet suunnitellaan
siten, että maankäyttö kytkeytyy tonttikatujen kautta kokoojakaduille ja edelleen
pääkatuverkkoon. Osayleiskaavassa esitetty pääkatuverkko välittää liikennettä alu-
eellisesti ja on rakenteeltaan selkeä, mikä helpottaa suunnistamista. Liikenne-
verkko takaa alueelle myös hyvän saavutettavuuden eri suunnista ja liikenne saa-
daan ohjattua haluttuun suuntaan, millä pyritään liikennesuoritteen minimointiin ja
pienempiin päästöihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Alueen liikenteen suuntautumista on arvioitu liikenneselvityksessä seuraavasti:
Noin 50 % liikenteestä suuntautuu Kurikantien jatkeen kautta Linnakallion
eritasoliittymään, josta liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnak-
kaisteille sekä Kurikantietä pitkin Pirkkalan kuntakeskukseen.
Alueen pohjoisimman osan liikenne suuntautuu Eskolantien kautta Linnakal-
liontielle, jota käyttää myös osa muusta Partolaan suuntautuvasta liiken-
teestä. Liikennetuotoksesta tämän osuudeksi on arvioitu noin 25-30 %.
Noin 15 % alueen liikenteestä arvioidaan kulkevan itä-länsi-suuntaista pää-
kokoojakatua pitkin Patamäenkadun suuntaan, joka on suorin reitti Tampe-
reen keskustaan.
Etelään kohti 2-kehää arvioidaan suuntautuvan alle 10 % liikenteestä.
Alueen eteläosan liikennetuotoksesta noin 10 % arvioidaan suuntautuvan
pohjoisen suuntaan ja suurimman osan 2-kehälle sekä Ratasillankadulle
Tampereen suuntaan.
Kurikantie on luonteva reitti Pirkkalan kuntakeskukseen sekä Linnakallion erita-
soliittymään, josta on Läntisen kehätien kautta yhteys koko kaupunkiseudulle ja
valtakunnalliseen tieverkkoon. Linnakallion eritasoliittymässä on myös kapasiteet-
tia lisääntyvälle liikenteelle. Läntisellä kehätiellä on kuitenkin kapasiteettiongelmia
Partolan ja Lakalaivan liittymien välillä, mikä voi vähentää reitin houkuttelevuutta
ainakin huipputunteina. Tällöin Patamäenkadun kautta kulkeva reitti muodostuu
todennäköisesti houkuttelevimmaksi reitiksi Tampereen suuntaan. Kurikantie kes-
tää lisääntyvän liikenteen kapasiteettinsa puolesta, mutta sen geometria Kurikan
asuinalueen kohdalla ei tue lisääntyvää läpiajoliikennettä. Alueen läntisimmistä
osista on luonteva reitti Partolaan Kurikantieltä lähtevän Linnakalliontien kautta.
Linnakalliontie on pääkokoojakatu ja kestää lisääntyvän liikenteen. Mikäli Linnakal-
lion alueelta osoitettu tieliikenteen yhteystarve kohti Eskolantietä toteutuisi, voisi
se vähentää Linnakalliontien houkuttelevuutta reittinä Partolaan.
Pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun kautta alue kytkeytyy pohjoisessa Eskolan-
tiehen. Lännessä Eskolantie alittaa Läntisen kehätien ja liittyy Linnakalliontiehen.
Idässä Eskolantie liittyy Toiviontiehen, jonka kautta on yhteys Palmrothintielle. Uu-
den alueen liikenteelle tavoiteltava reitti alueen pohjoisosasta Partolaan on Esko-
lantieltä Linnakalliontielle, jota pitkin on yhteys Partolaan. Tämän toteutumiseksi
uuden kokoojakadun ja Eskolantien liittymä tulee suunnitella siten, että liikenne
ohjautuu kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Eskolantie
on asutuksen kohdalla kapea eikä sille tule liikenneturvallisuuden ja liikenteen su-
juvuuden takaamiseksi ohjata lisää liikennettä. Uuden alueen liikenteen suuntau-
tuminen Partolan kautta edelleen Tampereen keskustan suuntaan ei ole tavoitelta-
vaa, koska Naistenmatkantien liittymissä Nuolialantielle ja Ilmailunkadulle on mer-
kittäviä kapasiteettiongelmia. Vaikka liittymiin on suunnitteilla parantamistoimen-
piteitä, ei niihin siltikään ole suotavaa ohjata lisää liikennettä.
Idässä osayleiskaava-alue kytkeytyy uudella itä-länsi-suuntaisella pääkokoojaka-
dulla Tampereen puolella olevaan Patamäenkatuun, jonka kautta on yhteys Tam-
pereen keskustaan. Reitti tarjoaisi suorimman yhteyden myös Rautaharkkoon
suunnitellulle henkilöliikenteen asemalle. Patamäenkatuun kytkeytyisi myös uusi
katuyhteys etelästä Tampereen Pärrinmaan teollisuusalueelta. Patamäenkadun yh-
teyden merkittävyys autoliikenteelle on arvioitu liikenneselvityksessä vähäisem-
mäksi kuin pohjoisen ja lännen kokoojakatujen, mutta se on erityisen tärkeä reitti
joukko- ja pyöräliikenteelle tarjoten suorimman yhteyden Tampereen keskustaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
päin. Reitti voi kuitenkin muodostua hieman arvioitua merkittävämmäksi myös au-
toliikenteelle. Sarankulman teollisuusalueen kadut ovat teollisuusalueelle tyypillisiä
ja kestävät lisääntyvän liikenteen. Uusien katujen liittämisessä nykyiseen katuverk-
koon tulee varmistaa liikenteen sujuvuus ja huomioida Pärrinmaan teollisuusalueen
aiheuttama raskas liikenne. Sujuvan pyöräily-yhteyden varmistamiseksi tulee kiin-
nittää huomiota ratkaisujen loogisuuteen ja reitin jatkuvuuteen sekä Toiviosta että
Pärrinmaalta. Patamäenkatuun liittyvän uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun
linjauksen suunnittelua ohjaa osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, ny-
kyisen Toivion koulun piha-alueen metsäyhteyden säilyttäminen sekä Pärrinmaan
teollisuusalueelta tulevan katuyhteyden liittäminen Patamäenkatuun.
Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen liikenteelle tärkein yhteys on ete-
lään suunnitteilla oleva 2-kehä. Teollisuusalueen liikenteestä osa suuntautuu myös
Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kautta Multisillan suuntaan sekä
pohjoiseen Patamäenkadulle.
Eteläiseltä asuinalueelta on yhteys pohjois-etelä-suuntaista kokoojakatua pitkin
osayleiskaavan pohjoisosiin sekä etelään 2-kehälle. Yhteys 2-kehälle suunnitellaan
niin, että se palvelee myös Lempäälän puoleisen Sipilän asuinalueen kehittymistä.
2-kehä tarjoaisi yhteyden mm. Hervantaan ja Kangasalan suuntaan sekä Puskiais-
ten oikaisuun.
Kurikantien jatke Patamäenkadulle
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä itä-länsi-suuntaiselle yh-
teydelle Kurikantien jatkeen ja Patamäenkadun välillä on tutkittu useita vaihtoeh-
toja, joista päävaihtoehdot on koottu kuvaan 7. Liikenneverkon toimivuuden ja vai-
kutustarkastelun perusteella jatkosuunnitteluun on suositeltu vaihtoehtoa 2a. Jat-
kosuunnittelu Patamäenkadun päästä tulee tehdä yhdessä Tampereen kaupungin
kanssa.
Kuva 7. Katujen alustavat linjaukset (Sito Oy).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Vaihtoehdossa 2a kokoojakadun linjaus kulkee kokonaan erillään nykyisestä Toi-
vion alueesta ja liittyy nykyiseen Patamäenkatuun Tampereen puolella. Vaihtoeh-
doissa 1 ja 2b kokoojakatulinjaus hyödyntäisi osin Toivion nykyisen asuinalueen
katuverkkoa. Vaihtoehto 1 kulkisi pisimmän matkan Toivion nykyisellä asuinalu-
eella, kun sen linjaus uuden alueen keskusta-alueelta liittyisi Korpitielle, jolta se
jatkuisi edelleen Taaporintietä pitkin ja yhdistyisi uudella linjauksella Patamäenka-
tuun Ojatien itäpuolella. Vaihtoehdon 2b linjaus kulkisi nykyisen alueen eteläpuo-
lella, mutta yhdistyisi nykyiseen katuverkkoon Taaporintien itäosassa ja kulkisi Pa-
tamäenkadulle samaa linjausta kuin vaihtoehdossa 1.
Vaihtoehdossa 2a uuden alueen liikennetuotos ei kuormita Toivion nykyisen asuin-
alueen katuverkkoa. Nykyisen koulun eteläpuolelle voidaan osoittaa saattoliikenne-
paikka, jolloin uuden alueen saattoliikennettäkään ei ohjaudu nykyiselle asuinalu-
eelle eikä saattoliikenne risteä koulumatkojen kanssa. Uusi kokoojakatu mahdollis-
taa uuden joukkoliikennelinjan, jonka perustana on uuden alueen väestömäärä.
Linja kulkee kuitenkin erillään nykyisestä asuinalueesta. Pyöräilylle kokoojakatu
tarjoaa suoran ja houkuttelevan reitin. Virkistysyhteydet katulinjauksen eteläpuo-
liseen metsään voidaan taata kolmella alikululla. Näin koulultakin säilyy turvallinen
yhteys metsään. Uusi katuyhteys ja koulun pysäköintialue mahdollistavat virkistys-
alueille saapumisen kauempaakin.
Kokoojakadun linjausvaihtoehdot 1 ja 2b lisäisivät toteutuessaan liikennettä Toivion
nykyisellä asuinalueella ja kasvaneen liikenteen haitat näkyisivät nykyiselle asutuk-
selle mm. melu- ja turvallisuustason sekä liikenteen toimivuuden heikkenemisenä.
Erityishuomiona vaihtoehdon 1 linjaus lisää liikennettä myös nykyisen koulun edus-
talla ja kadun liikenne risteää koulumatkojen kanssa Korpitiellä. Vaihtoehdossa 2b
voidaan nykyisen koulun eteläpuolelle osoittaa saattoliikennepaikka. Vaihtoehto 1
edellyttää katualueen leventämistä tonteille sekä Korpitiellä että Taaporintiellä ja
vaihtoehto 2b Taaporintiellä. Joukkoliikenneyhteys olisi hitaampi uudelle alueelle,
mutta runkolinjan pysäkeille olisi lyhyempi matka nykyiseltä asuinalueelta. Vaihto-
ehdon 2b mukainen katuyhteys mahdollistaa virkistysalueille saapumisen kauem-
paakin.
Selvityksessä on lisäksi tutkittu vaihtoehtoa, jossa uutta aluetta ei kytkettäisi Pa-
tamäenkatuun, mutta silloin lähes koko uuden alueen liikenne kulkisi Linnakallion
eritasoliittymän kautta ja erityisesti Tampereelle suuntautuva liikenne kuormittaisi
jo nykyisin kuormittunutta Läntistä kehätietä. Tällöin olisi tarpeen mahdollistaa ajo-
yhteys nykyisen Toivion alueen läpi. Ilman Patamäenkadun yhteyttä uuden alueen
saavutettavuus ja toteutettavuus ovat selvästi heikompia. Joukkoliikenteelle ja
pyöräilylle ei muodostu nopeaa ja houkuttelevaa yhteyttä Tampereen keskustaan
ja joukkoliikenteen linjastolle jää vähemmän vaihtoehtoisia reittejä. Alueen orien-
toitavuus muodostuu selvästi vaikeammaksi ja yhteys Tampereen keskustaan sekä
suunniteltuun Rautaharkko-Lakalaiva aluekeskukseen on epäloogiseen suuntaan.
Vaihtoehdon 2a linjauksen toteutuksesta liikenneselvityksessä on todettu, että sitä
ei ole tavoitteellista toteuttaa alueen rakentumisen alkuvaiheessa vaan kyseessä
on pitkän tähtäimen varaus. Ensimmäisessä vaiheessa joukko- ja pyöräliikenteen
kytkentä itään on esitetty toteutettavaksi Toivion nykyistä katuverkkoa pitkin. Ny-
kyisen katuverkon liikennettä ei ole kuitenkaan tavoiteltavaa lisätä. Lisäksi ainoa
yhteys Toivion koululle olisi Korpitieltä, jolloin myös uudelta alueelta tuleva saatto-
liikenne lisäisi nykyisen asuinalueen liikennettä. Tällöin nykyisen ja uuden alueen
liikenne sekoittuu. Uuden katuyhteyden toteuttaminen jo alkuvaiheessa vähentää
alueen Läntiselle kehätielle synnyttämää uutta liikenteellistä painetta ja uuden ja
vanhan alueen ajoneuvoliikenne pysyy erillään. Uusi katuyhteys vaatii kuitenkin
tarkempaa suunnittelua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaakkois-Pirkkalan lisäliikenneselvityksessä katuyhteyttä on tarkennettu vaihtoeh-
don 2a linjauksen pohjalta. Katuyhteydelle laadittiin kaksi erillään nykyisestä Toi-
viosta kulkevaa tarkennettua linjausta, joista toista on tarkasteltu siten, että se
mahdollistaa raitiotien toteuttamisen tulevaisuudessa. Linjaukset on esitetty ku-
vissa 8 ja 9. Linjausten suunnittelussa on huomioitu Toivion koulun eteläpuolelle
laadittu luontoselvityksen täydennys, jossa luontoaluerajaukset ovat tarkentuneet.
Luontoselvityksen mukaan molemmat katulinjaukset risteävät linnuston kannalta
arvokasta aluetta (ruskea) sekä kahta lepakoiden käyttämää aluetta (muut lepa-
koiden käyttämät alueet, luokka III) (sininen). Kasvillisuuden arvokohteiden osalta
vaihtoehto 1 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta sekä
Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Raitiotien mahdollistava linjausvaih-
toehto 2 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta, yhtä paikal-
lisesti arvokasta kohdetta sekä Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Kas-
villisuuden arvokohteet on esitetty kuvissa vihreällä. Vaikutukset Saukonojaan voi-
daan minimoida käyttämällä vesistösiltaa rummun sijasta.
Kuva 8. Tarkennettu katulinjaus vaihtoehto 1.
Kuva 9. Tarkennettu katulinjaus, vaihtoehto 2, mahdollistaa raitiotien.
Patamäenkadun suunta on liikenteelliseltä toimivuudeltaan hyvä ja alueelle ei tule
merkittävää liikennettä muualta. Pelastusreittien näkökulmasta Patamäenkadun
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
suunta tarjoaa lyhimmän yhteyden esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaa-
laan ja reitti on tärkeä myös Läntisen kehätien kapasiteettiongelmia ajatellen. Ras-
kaan liikenteen läpiajoa Patamäenkadun ja osayleiskaavan keskusta-alueen välillä
voidaan rajoittaa toteuttamalla uudelle kadulle kansirakenne, jonka alikulkukorkeus
on noin 4 metriä. Ratkaisu estäisi läpiajon tätä korkeammalta raskaalta liikenteeltä
kokonaan, mutta mahdollistaisi joukkoliikenteen liikennöinnin katua pitkin. Kansi-
rakenteen avulla mahdollistetaan myös metsäyhteys kadun yli. Havainnekuva kan-
sirakenteesta on esitetty kuvassa 10.
Kuva 10. Havainnekuva raskaan liikenteen kulkua rajoittavasta kansirakenteesta Patamäen-
kadun ja uuden keskusta-alueen välisellä katuyhteydellä.
3.3 Liikenne-ennuste
Liikenneselvityksessä laadittu liikenne-ennuste vuodelle 2040 perustuu TALLI-mal-
lin ennustetilanteeseen, johon on päivitetty Toivion osayleiskaava-alueen maan-
käyttö ja katuverkko. Kaava-alueen muuhun liikenneverkkoon yhdistävien katujen
liikennemäärät ovat ennusteen mukaan Kurikantiellä 10 000 ajon./vrk, Eskolan-
tiellä pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymän pohjoispuolella 4 500 ajon./vrk, Toi-
vionkadulla 1 700 ajon./vrk, itä-länsi-suuntaisen kadun itäpäässä 1 600 ajon./vrk
ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun eteläpäässä 3 900 ajon./vrk.
Tärkeimpien kokoojakatujen liikennemäärät ovat 4 200 ajon./vrk Kurikantien jat-
keella Jasperintien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymien välillä, 3 700…4 900
ajon./vrk pohjois-etelä-suuntaisella kadulla, 4 000 ajon./vrk Jasperintiellä, 3 700
ajon./vrk Ruotutiellä ja 5 000 ajon./vrk Pärrinmaan teollisuusalueen läpi kulkevalla
kadulla. Liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 11.
Liikenne-ennusteen mukaan Läntisellä kehätiellä kaava-alueen pohjoisreunalla lii-
kennemäärä on 34 100…37 800 ajon./vrk. Liikenneviraston liikennemäärätietojen
mukaan tien liikennemäärä nykytilanteessa on kuitenkin jo 42 200 ajon./vrk.
Patamäenkadun jatkeen yhteydellä on liikenne-ennusteen mukaan vain 1 600
ajon./vrk. Patamäenkadun suunta voi kuitenkin muodostua arvioitua suositum-
maksi reitiksi Tampereen keskustan suuntaan mm. Läntisen kehätien kapasiteetti-
haasteista johtuen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 11. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenne-ennuste vuodelle 2040 (KVL, ajon./vrk)
(Sito Oy).
3.4 Toimivuustarkastelut
Liikenneselvityksessä on laadittu liikenteen toimivuustarkastelut vuoden 2040 ilta-
huipputunnin ennustetilanteelle alueen kuuteen keskeiseen liittymään, jotka ovat
Linnakallion itäinen ramppiliittymä, Kurikantien ja Jasperintien liittymä, Kurikantien
paloaseman kohdalle tuleva kolmihaaraliittymä, pohjois-etelä-suuntaisen ja itä-
länsi-suuntaisen kadun liittymä, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liit-
tymä sekä Patamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymä. Liittymistä Lin-
nakallion itäistä ramppiliittymää, pohjois-etelä-suuntaisen ja itä-länsi-suuntaisen
kadun liittymää, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymää sekä Pa-
tamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymää tarkasteltiin kiertoliittyminä.
Muita liittymiä tarkasteltiin valo-ohjaamattomina kolmihaaraliittyminä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Toimivuustarkastelujen mukaan liittymien liikenne oli sujuvaa kaikissa tarkastel-
luissa liittymissä. Suurimman kuormituksen todettiin kohdistuvan Linnakallion eri-
tasoliittymän itäiseen ramppiliittymään, jonka toimivuus on tällöin tyydyttävä. Liit-
tymän kaikkien tulosuuntien palvelutaso on kuitenkin erittäin hyvä keskimääräisten
viivytysten jäädessä alhaisiksi. Suurin tulosuuntakohtainen kuormitusaste havait-
tiin Kurikantien ja Jasperintien liittymässä Jasperintien vasemmalle kääntyvällä
kaistalla, jolloin tulosuunnan toimivuus on välttävä. Kyseisen tulosuunnan palvelu-
taso on tyydyttävä. Liittymän toimivuus kokonaisuudessaan on kuitenkin hyvä.
Muiden tarkasteltujen liittymien toimivuuden todettiin olevan hyvä ja kaikkien tu-
losuuntien palvelutason erittäin hyvä.
Tarkastelujen perusteella liittymissä on jäljellä käyttämätöntä kapasiteettia eikä
liittymien liikenteelliseen toimivuuteen aiheutuisi merkittäviä muutoksia, vaikka ar-
vioiduissa liikennemäärissä tai liikenteen suuntautumisessa tapahtuisi pieniä muu-
toksia. Kuormittuneimman liittymän (Linnakallion eritasoliittymän itäinen ramppi-
liittymä) kuormitus voi jäädä alhaisemmaksi, mikäli esimerkiksi Patamäenkadun tai
2-kehän suunnat muodostuvat arvioitua houkuttelevammiksi.
3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset
Katusuunnitelmat laaditaan alueen suunnittelun asemakaavavaiheessa, mutta
osayleiskaavavaiheessa on haluttu esittää katujen ohjeelliset poikkileikkaukset, joi-
den avulla luodaan alueen katujen ilme, määritellään toiminnallisuuksia ja alustavia
tilavarauksia.
Toivion nykyisen asuinalueen ja uuden maankäytön väliin rakennettavaan puisto-
käytävään sijoittuu laadukas, asfalttipintainen, suora pyöräilyn kaksisuuntainen yh-
teys sekä murskepintainen jalkakäytävä, joka kulkee geometrialtaan ja korkeusta-
soltaan pienipiirteisemmin maaston mukaan.
Uuden alueen tonttikadut ovat sekaliikennekatuja, joilla jalankulku, pyörä- ja au-
toliikenne käyttävät samaa tilaa jalankulun ehdoilla. Sekaliikennekadut soveltuvat,
kun auto- ja pyöräliikenteen määrät ja nopeudet ovat alhaisia. Kadunvarsi-
pysäköinti ei sovellu sekaliikennekaduille. Tonttikadut toteutetaan pistoina tai lenk-
keinä pääkokoojakaduilta, joilta liittymien määrä minimoidaan. Tonttikatujen katu-
alueen leveys on n. 10 metriä kunnallistekniikan vuoksi. Mikäli jatkosuunnittelussa
kaduille halutaan pysäköintiä, tulee sille varata tilaa pysäköintitaskuihin.
Yhteys pohjoisen työpaikka-alueelta pohjois-etelä-suuntaiseen pääkokoojakatuun
on toiminnallisuudeltaan ja poikkileikkaukseltaan kokooja- ja tonttikadun väli-
muoto.
Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 12.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 12. Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset (Sito Oy).
Osayleiskaava-alueen kokoojakaduilla auto- ja pyöräliikenne ja jalankulku eivät se-
koitu. Kadun keskellä olevan ajoradan leveyden on kaavailtu olevan 6,5 metriä,
mutta bussiliikennettä ajatellen ajoradan leveys saisi olla 7,0 metriä. Ajoradan ei
kuitenkaan tule olla sitä leveämpi, jotta ajonopeudet säilyvät kohtuullisina eikä katu
houkuttele ylimääräistä läpiajoa. Pyöräliikenteen kaistat erotellaan ajoradasta
0,22 metrin välikaistalla. Pyöräkaistan leveys 2 metriä mahdollistaa kaksisuuntai-
sen liikenteen pyörätieratkaisuna, mutta ratkaisu voidaan muuttaa pienin toimen-
pitein yksisuuntaisiksi pyöräkaistoiksi yksisuuntaisten ratkaisujen yleistyttyä.
Nykyisellä katuverkolla pyöräliikenteen paikka vaihtelee ja se tulee huomioida uu-
sien katujen kytkemisessä nykyiseen verkkoon. Esimerkiksi Kurikantien jatkeella
pyöräliikenne ja jalankulku jakavat väylän. Pyöräliikenteen paikan muutoskohdissa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
tulee varmistaa pyöräilyn sujuvuus, orientoitavuus ja turvallisuus tarkemmassa
suunnittelussa. Osayleiskaavassa jalankulun ja pyöräilyn erottamiseksi on suunni-
teltu käytettävän puurivistöä. Alueen katujen molemminpuolinen puurivistö toimii
katujen yhteisenä teemana ja luo alueelle puistomaista viihtyisyyttä ja korkealaa-
tuista yhdenmukaisuutta. Katualueeseen tulee varata myös luiskiin sivukaltevat
alueet.
Itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun poikkileikkaus on suunniteltu keskustamaiseksi
noin pl 400–1000 alikulun ja uuden koulun välillä. Keskustamaisessa poikkileik-
kauksessa osoitetaan kadunvarsipysäköintiä, sillä uuden alueen keskustaan tulee
kivijalkaliikkeitä. Joukkoliikennepysäkkien ja liityntäpyöräpysäköinnin ratkaisut
suunnitellaan asemakaavavaiheessa.
Itä-länsi-suuntaisen pääkokoojakadun osalta raitiotiehen varautuminen ratkaistaan
jatkosuunnittelussa. Raitiotietä ei ole poikkileikkausesimerkeissä huomioitu, koska
hanke on epävarma ja kaukana tulevaisuudessa. Lisäliikenneselvityksessä tarkas-
tellussa raitiotien mahdollistavassa katulinjauksessa se on huomioitu katualueen
tilavarauksissa.
Kokoojakatujen tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 13. Tyyppipoikkileik-
kaukset ovat ohjeellisia ja mahdollistavat myös muita ratkaisuja. Havainnekuva
kokoojakadusta on esitetty kuvassa 14.
Kuva 13. Kokoojakadun tyyppipoikkileikkaukset linjaosuudella ja kaupan alueella (muokattu Sito Oy:n kuvasta).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 14. Havainnekuva kokoojakadusta.
4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet
Lisäliikenneselvityksessä tarkennettiin tulevan katuverkon toteuttamisen tarvetta
maankäytön kehittyessä. Seuraavissa luvuissa on esitetty perusteet kaduille, jotka
on esitetty kuvassa 6.
Uusien katuyhteyksien tarvetta määrittää osaltaan se, miten ja millä tehokkuudella
aluetta aletaan toteuttaa. Osayleiskaava-alue on laaja ja alue rakentuu usean vuo-
sikymmenen aikana. Osayleiskaava-alueen toteutuspolkua on tarkasteltu kaava-
työn aikana ja tämänhetkisen tiedon mukaan alueen kehittäminen alkaa pohjoisen
asuin-, tilaa vievän kaupan ja työpaikka-alueen osalta. Nämä alueet sijoittuvat ny-
kyisen Toivion länsi- ja lounaispuolelle. Pärrinmaan työpaikka-alueen toteutusaika-
taulu kytkeytyy Tampereen puolen teollisuusalueen toteutukseen ja etelän asuin-
alue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue on täyttynyt.
Pohjoisen alueen toteutuminen on jo alkanut Linnakallion tilaa vievän kaupan alu-
eella. Asuinalueista toteutetaan ensimmäisenä keskeinen kerrostalovaltainen
kohde. Tämä alue sijoittuu nykyisen Toivion lounaispuolelle. Keskeiselle alueelle
tulee myös kaupallisia ja kunnallisia palveluita, joiden toiminta voi alkaa riittävän
väestöpohjan myötä.
Liikenneyhteyksien osalta autoliikenteen ulkoiset yhteydet olisivat ensimmäisessä
vaiheessa Kurikantien jatkeen kautta, mutta joukko- ja pyöräliikenteen yhteys on
osoitettava Patamäenkadun suuntaan. Väliaikaisesti tämä yhteys voitaisiin toteut-
taa Keskisentien ja Korpitien kautta, mutta se ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Ku-
rikantien kautta kulkeva yhteys on toimiva reitti Pirkkalan keskustan suuntaan sekä
valtatielle 3 ja sen rinnakkaistielle, Jasperintielle. Jasperintietä ei ole vielä kokonai-
suudessaan toteutettu.
4.1 Yhteys Kurikantie – uuden alueen keskusta
Tämä katuyhteys palvelee osayleiskaava-alueen yhteyttä valtatielle 3 ja sen rin-
nakkaistielle Jasperintielle sekä Kurikan alueen kautta Pirkkalan keskustaan ja Nais-
tenmatkantien vaikutusalueelle sekä Linnakalliontielle. Kadun rooli liikennever-
kossa on pääkokoojakatu. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:
Mahdollistaa tulevan maankäytön toteuttamisen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kytkee uuden maankäytön Pirkkalan valtatien 3 pohjoispuoleiseen muuhun
maankäyttöön ja poistaa valtatien 3 estevaikutusta.
Tärkeä osa joukkoliikenneyhteyttä Pirkkalasta Tampereelle, tarjoaa toisen
laatukäytävän Pirkkalasta Tampereelle.
Joukkoliikennereitti Rautaharkon uudelle henkilöliikenteen asemalle ja edel-
leen Tampereelle.
Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä Pirkkalasta Tampereelle.
Seuraavassa luvussa on perusteltu tämän pääkokoojakatutasoisen yhteyden jatko
Patamäenkadulle Tampereen puolelle.
4.2 Yhteys uuden alueen keskusta – Patamäenkatu
Patamäenkadun suunnan yhteyden on ajateltu olevan aluksi vain joukkoliikenteelle
ja kävelylle ja pyöräilylle. Uuden yhteyden toteuttaminen niin, että se palvelee vain
osaa kulkumuodoista, on ongelmallista mm. seuraavien tekijöiden osalta:
Uusi katuyhteys selkeyttää liikenneverkkoa ja ohjaa liikennettä pois Toivi-
osta. Jos uusi katuyhteys on vain joukkoliikenteelle ja Tampereen keskustan
suuntaan kuljetaan Kurikantien kautta, vaarana on, että Toivion läpi kulkee
ei-toivottua liikennettä.
Vastaavasti jos uutta katua ei toteuteta, niin Korpitien rooli pääkatuna kas-
vaa. Kadulle tulee lisääntyvän henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikennettä
ja kävelyä sekä pyöräilyä.
Uuden pääkokoojakatuyhteyden toteuttamisen perusteet ovat:
Joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien tulisi olla tarjolla heti,
kun alueen kehittyminen alkaa. Uudet asukkaat ottavat ne helpommin kul-
kumuodoikseen, jos yhteydet ovat heti tarjolla ja tarjoavat kilpailukykyisen
vaihtoehdon liikkumistarpeisiin.
Uusi katuyhteys tarjoaa nopeamman reitin kohti Tampereen keskustaa ja
mahdollista Rautaharkon uutta henkilöliikenteen asemaa.
Kaikille uusille asukkaille joukkoliikenne ei ole soveltuva vaihtoehto. Liiken-
teen suuntaaminen vain Kurikantien kautta hankaloittaa nykyisen liikenne-
verkon toimintaa Tampereen keskustaan kuljettaessa. Partolan alueella on
havaittu liikenteen toimivuusongelmia alueen liittymissä. Samoin Läntisellä
kehätiellä on liikenteen toimivuus- ja sujuvuusongelmia liikennemäärien
oletettua nopeamman kasvun johdosta. Näille reiteille ei ole tarpeen johtaa
liikennettä, jos sen voi ohjata myös muuta kautta.
Valtatielle 3 ei ole tarkoituksenmukaista ohjata lyhytmatkaista liikennettä.
Patamäenkadun kautta kulkeva reitti osaltaan vähentää moottoritien suun-
nan painetta Tampereen keskustaan suuntautuvalle liikenteelle.
Uusi katuyhteys osaltaan optimoi liikennesuoritetta, kun liikenne voidaan
ohjata suoraan oikeaan suuntaan. Tämä on toivottua liikenteen ympäristö-
vaikutusten kannalta.
Keskisentien liikenne kulkee Korpitien kautta. Uusi katuyhteys poistaa tä-
män liikenteen Korpitieltä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Uudelle katuyhteydelle voidaan jatkossa tarjota voimakkaampi joukkoliiken-
nekadun rooli, jos raitiotie laajenee osayleiskaava-alueelle.
Katu toteutetaan uuteen maastokäytävään. On yhteiskuntataloudellisesti
kannattavampaa toteuttaa se kerralla valmiiksi kuin rakentaa ensin esim.
poikkileikkaukseltaan kapeampi katu ja parantaa sitä myöhemmin.
Uudelle katuyhteydelle on tarve heti alueen kehittymisen alkuvaiheessa. Uudella
katuyhteydellä osaltaan rauhoitetaan Toivion aluetta ja turvataan mahdollisuus toi-
mivalle joukkoliikenteelle sekä hyville kävely- ja pyöräily-yhteyksille. Uuden alueen
liikenne suuntautuu Pirkkalan keskustan ja valtatien 3 varrelle sijoittuvien työ-
paikka-alueiden lisäksi Tampereen työpaikka-alueille ja edelleen kaupungin kes-
kustaan.
Uusi katuyhteys voidaan rajoittaa raskaalta liikenteeltä muuten kuin, mitä alueen
huoltoliikenne edellyttää. Läpiajoa voidaan myös rajoittaa rakenteellisilla toimilla,
mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle
Tämä kokoojakatutasoinen yhteys palvelee suunnittelualueen pohjoisosan maan-
käyttöä ja toimii yhteytenä Partolan alueelle ja valtatielle 3 Sarankulman eritasoliit-
tymään. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:
Mahdollistaa uuden maankäytön Läntisen kehätien eteläpuolelle.
Yhteys Partolan palveluihin ja Sarankulman eritasoliittymään, myös kestävä
liikkuminen.
Syöttöliikennereitti Partolaan ja mahdolliselle raitiotieyhteydelle.
4.4 Jasperintie
Jasperintie on valtatien 3 rinnakkaistie, joka toimii valtatien varareittinä ja mahdol-
listaa valtatien varren maankäytön.
4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle
Tämä katu on kokoojakatu, joka palvelee sen varrelle sijoittuvia työpaikka-alueita
sekä eteläosan asumisen reservialueita. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:
Mahdollistaa suunnitellun maankäytön.
Voidaan toteuttaa vaiheittain tarpeen mukaan.
Kadun kytkeytyminen Tampereen puolelle suunniteltuun Ratasillankatuun riippuu
Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kehityksestä.
4.6 Yhteys uuden alueen keskusta – 2-kehä
Tämä yhteys palvelee pääkokoojakatuna osayleiskaava-alueen yhteyttä 2-kehälle,
joka johtaa lännen suuntaan lentoasemalle ja idän suuntaan Sääksjärvelle ja edel-
leen Hervantaan ja Kangasalan suuntaan. Kakkoskehän vaikutusalueelle on Lem-
päälän puolelle toteutumassa merkittävä työpaikka-alue, jonka vaikutukset heijas-
tuvat myös suunnittelualueelle. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:
Mahdollistaa tulevaisuuden maankäytön kehittymisen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 25 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Mahdollistaa nopean Pirkkala–Hervanta joukkoliikennereitin.
Sääksjärveltä joukkoliikennereitti Tampereen keskustaan.
Lentoasemayhteys 2-kehän kautta.
Yhdistää osayleiskaava-alueen Lempäälän puolen maankäyttöön.
Yhteys Hervantaan, sen työpaikka-alueille ja edelleen Kangasalle.
Toimii valtatien 3 Puskiaisten oikaisun varareittinä.
Mahdollistaa kävely- ja pyöräily-yhteydet.
5 Kävely ja pyöräliikenne
Kestävässä kaupunkikehityksessä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat avainase-
massa. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen muun muassa lisää alueiden
viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä yksityisautoilun vähenemiselle. Kävelyn ja pyöräilyn
kulkutapaosuuksien kasvulla tavoitellaan myös positiivisia terveys- ja ilmastovai-
kutuksia. Joukkoliikenteen kanssa kävely ja pyöräily eivät kilpaile, vaan paremmin-
kin tukevat sitä myös joukkoliikennematkaan kuuluvien liityntämatkojen kulkuta-
poina.
Tampereen seudulla on määrällisesti paljon kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, mutta
pyöräilyolosuhteiden laadussa on kehitettävää. Pyöräily on tyypillisesti rinnastettu
kävelyyn ja seudulla onkin paljon yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Väylien
lisäksi pyöräilijät kohtaavat haasteita esimerkiksi risteysalueilla. Kävelyn ja pyöräi-
lyn edistämisessä tulee kiinnittää huomiota oikeiden ja laadukkaiden ratkaisujen
toteuttamiseen oikeisiin paikkoihin. Kaavoituksessa luodaan edellytykset kävelyä ja
pyöräilyä tukevan ympäristön syntymiselle.
Tampereen kaupunkiseudulle on vuonna 2012 laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehit-
tämisohjelma 2030, jonka visio on:
Vision mukaisen tavoitetilan saavuttamiseksi kehittämisohjelmassa asetettiin seu-
raavat strategiset tavoitteet:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 26 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Visio velvoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen koko kaupunkiseudulla, jotta kä-
velyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet kasvavat. Kaavoituksessa luomalla tiivistä ja
sekoittunutta yhdyskuntarakennetta vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdol-
listetaan toimintojen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen. Kävely ja pyöräily huo-
mioidaan tärkeinä suunnittelukohteina kaikessa yleis- ja asemakaavoituksessa kau-
punkiseudulla. Se on toiminut lähtökohtana myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-
van liikennesuunnittelussa.
5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit
Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisen suurin muutospotentiaali on
nykyisin henkilöautolla tehtävissä lyhyissä matkoissa. Matkan pituuden osalta ra-
jana on pidetty viittä kilometriä, jota lyhyemmissä matkoissa kävelyn ja pyöräilyn
potentiaali on merkittävin. Matkan pituuden ohella on kiinnitettävä huomiota
matka-aikaan, johon vaikuttavat esimerkiksi väylän laatu, reitin suoruus sekä sillä
olevat korkeuserot. Laaditussa liikenneselvityksessä kävelyn ja pyöräilyn potenti-
aali onkin tunnistettu suurimmaksi matkoilla, jotka kestävät enintään 30 minuuttia
kävellen tai pyöräillen. Huomionarvoista on myös se, että pitkän automatkan vaih-
toehtona voi olla lyhyempi kävely- tai pyörämatka, jos alueella on lähipalveluja ja
kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat kunnossa.
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on laadittu paikkatieto-
analyysiin pohjautuvat saavutettavuustarkastelut kävellen ja pyöräillen, joilla sel-
vitettiin kulkutapojen potentiaalia alueen matkoilla. Saavutettavuusvyöhykkeet on
jaettu 10, 20 ja 30 minuutin matka-aikojen perusteella. Kuvassa 15. on esitetty
suunnittelualueen saavutettavuus kävellen ja kuvassa 16. pyöräillen.
Kuva 15. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus kävellen (täydennetty, alkup. Sito Oy).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 27 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 16. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus pyöräillen (täydennetty,
alkup. Sito Oy).
Paikkatietoanalyysin perusteella osayleiskaava-alueen keskusta, johon julkiset ja
kaupalliset palvelut tulevat keskittymään, on saavutettavissa alle 10 minuutissa
sekä uuden että nykyisen Toivion keskeisiltä alueilta. Itä-länsi-suuntainen kokoo-
jakatu, jolle tavoitellaan joukkoliikennettä, on alle 10 minuutin kävelymatkan
päässä merkittävälle osalle uusista ja nykyisistä asukkaista. Partolan aluekeskus,
jonka palvelut täydentävät kaava-alueen lähipalveluita, on pyöräillen saavutetta-
vissa alle 10 minuutissa kaavan pohjoisista osista. Partolan alueelle on kaavailtu
kehittyvän merkittävästi työpaikkoja sekä raitiotieyhteys. Rautaharkkoon suunni-
teltu henkilöliikenteen asemakin olisi vain reilun 10 minuutin pyörämatkan päässä
kaava-alueen keskeisiltä alueilta. Pyöräily on hyvin potentiaalinen kulkutapa Pirk-
kalan muihin taajamiin Partolan lisäksi sekä Tampereen suuntaan. Pääosa Pirkkalan
taajama-alueista on saavutettavissa 20 minuutin pyöräilyllä. Tampereen keskus-
taan pyörämatka kestää noin 30 minuuttia kaava-alueen keskustasta.
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö on rakenteeltaan tiivistä, mikä luo
edellytykset hyvien lähipalveluiden syntymiselle ja niissä asioinnille kävellen ja pyö-
rällä. Tällä on vaikutus alueen kulkutapajakaumaan sekä matkojen suuntautumi-
seen. Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen vähentää myös uuden
maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia ympäröivään liikenneverkkoon. Li-
säksi Toivion nykyisten asukkaiden edellytykset saavuttaa lähipalveluita kävellen ja
pyöräillen paranevat, mikä voi laskea henkilöauton kulkutapaosuutta.
5.2 Kävelyn edistäminen
Liikenneselvityksessä on nostettu esille kävely-yhteyksien hyviä periaatteita, jotka
ovat keskeisiä kävelyn houkuttelevuuden kannalta (Liikenneviraston ohjeita
11/2014):
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 28 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
reittien tiheys
jatkuvuus
suoruus
esteettömyys
keskitetyt kadunylitykset
liikenteellinen ja sosiaalinen turvallisuus
maaston korkeuserojen välttäminen
jalkakäytävän puolelta toiselle sijoittelun välttäminen.
Kävelyverkossa keskeisimpiä alueita ovat keskustat, jalankulkuvyöhykkeet sekä
yhteydet joukkoliikenteen solmupaikkoihin. Niiden suunnittelussa on kiinnitettävä
erityistä huomiota edellä esitettyihin kävelyverkon hyviin periaatteisiin ja vaati-
muksiin. Keskeisillä jalankulkuvyöhykkeillä on aina tarpeen erotella kävely pyöräi-
lystä, jotta muun muassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden väliset konfliktit vähenevät,
koettu turvallisuus paranee ja pyöräilystä tulee sujuvampaa. Kulkutapojen erotte-
lutarve kasvaa myös alueilla, joilla on paljon lapsia, toimintarajoitteisia ja iäkkäitä
henkilöitä. Linjaosuuksien kävelyreitit toimivat usein suosittuina kuntoilupaikkoina.
Kävelyn ja pyöräilyn yhdistäminen samalle väylälle on toimiva ratkaisu silloin, kun
kävelijöiden ja pyöräilijöiden lukumäärä ei ole kovin suuri esimerkiksi taajamien
välisillä, syrjäisemmillä reiteillä.
5.3 Pyöräilyn edistäminen
Pyöräily eroaa kävelystä kulkutapana selvästi muun muassa niiden nopeuksia ver-
rattaessa ja tästä lähtökohdasta pyöräilyn edistämisessä onkin tärkeää käsitellä
pyöräilyä omana kulkutapanaan. Autoliikenteen nopeuksista ja määrästä riippuen
pyöräily voi olla paremmin rinnastettavissa siihen esimerkiksi jalankulkupainottei-
silla alueilla. Taajamien välisillä, harvaan asutuilla alueilla, joilla autojen ajonopeu-
det ovat suurempia pyöräily on paremmin rinnastettavissa kävelyyn. Jalankulku-
vyöhykkeillä pyöräily tulee siis erottaa kävelystä aina, kun taas taajamien välisillä
reiteillä kulkutavat voidaan yhdistää samalle väylälle, kunhan kävelijöiden ja pyö-
räilijöiden määrät ovat pieniä.
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esille myös
laadukkaan pyöräilyväylän ominaisuuksia (Liikenneviraston ohjeita 11/2014):
jatkuvuus, yhtenäisyys ja suoruus
vaatimukset täyttävä poikkileikkaus ja suuntaus
pyöräilijöiden erottelu jalankulkijoista ja autoilijoista tarvittaessa
ympäristöön soveltuva väylätyyppi
risteämisten vähäinen määrä ja jäljelle jäävien risteämisten selkeys, suju-
vuus ja turvallisuus; pysähtymisiä on mahdollisimman vähän
liikennevaloilla ohjattujen risteysten välttäminen
pinnan tasaisuus, sileys ja ehjyys; väylällä ei ole yliajettavia reunatukia eikä
muita tasoeroja
maaston korkeuserojen välttäminen
valaistus
esteettömyys
hyvä opastus
selkeät tiemerkinnät tarvittaessa
korkealuokkainen kunnossapito ympäri vuoden, myös talvella.
Pyöräilyväylien toteuttaminen siten, että edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat
tekee pyöräilystä houkuttelevaa ja auttaa edistämään pyöräilyä. Pyöräväylä voi
kuitenkin olla hyvinkin laadukas, vaikka kaikki edellä luetellut ominaisuudet eivät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 29 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
siinä toteutuisikaan. Ominaisuuksia voidaan soveltaa kuhunkin väylään ja ympäris-
töön sopivaksi. Esimerkiksi keskusta-alueilla liikennevalo-ohjattujen risteysten
välttäminen on mahdotonta ja pyöräily sijoitetaan autoliikenteen rinnalle joko
omalle kävelystä erotetulle väylälle pääreiteillä tai sekaliikenneväylälle hiljaisem-
milla kaduilla.
Pyöräilyn edistämisessä tulee kuitenkin tiedostaa, että jotkin pienetkin puutteet
väylien laatutasossa voivat laskea pyöräilijöiden palvelutasoa ja siten vähentää
pyöräilyn houkuttelevuutta. Esimerkiksi reunakivet, painonapit ja muuten pyöräili-
jöiden kannalta hankalat liittymäjärjestelyt heikentävät väylien käyttäjäystävälli-
syyttä. Yksityiskohdat huomioimalla väylistä saadaan laadukkaita ja miellyttäviä.
Pyöräilyn edistämisen osana tulee huomioida pyöräpysäköinnin tarpeet sekä mat-
kaketjuajattelua tukien liityntäpyöräpysäköinnin mahdollistaminen.
5.4 Pyörätieverkko
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on määritelty hierarkkinen
pyöräliikenneverkko pyöräilyn aseman varmistamiseksi kaavatyössä siten, että tar-
vittavilla tilavarauksilla luodaan edellytykset laadukkaiden pyöräväylien toteutta-
miselle. Verkon määrittelyssä lähtökohtana on ollut väylien roolin tunnistaminen,
reittien yhteneväisyys sekä kytkentä seudulliseen pyöräilyverkkoon. Pyöräliikenne-
verkko on jaettu kahteen päätasoon: pääverkko ja alueverkko. Lisäksi päätasoa
täydentää paikallisverkko, johon kuuluvat muun muassa sekaliikenteen tonttikadut
sekä virkistysreitit. Pyöräliikenneverkko on esitetty kuvassa 17.
Kuva 17. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan pyöräliikenneverkko.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 30 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Pääverkko
Pääverkon reitit tarjoavat korkeatasoisen, nopean ja suoran yhteyden asuinalueilta
keskustaan. Pääverkko pyritään toteuttamaan laatukäytävätasoisena, jolloin reitti
on turvallinen ja tasainen ja pyöräily on eroteltu muista liikennemuodoista. Laatu-
käytävät ovat pääverkon osia, jotka yhdistävät keskeisiä alueita tai taajamia toi-
siinsa. Pyöräliikenteen erottelussa pyritään käyttämään rakenteellisia ratkaisuja,
kuten viherkaistoja tai kiveystä, maaliviivan sijaan. Jatkosuunnittelun yhteydessä
erottelussa voidaan harkita myös mahdollista pyöräväylän sijoittamista omaan ta-
soon. Pyöräväylillä on mahdollista käyttää myös värillistä asfalttia korostamaan
pyöräilyn pääväylää muusta pyöräilyverkosta sekä autoliikenteen väylistä.
Pääverkon tyyppipoikkileikkauksessa on mahdollisuus yksisuuntaisten pyöräteiden
toteuttamiselle, jotka soveltuvat erityisesti keskusta-alueille parantaen sekä pyö-
räliikenteen että jalankulun asemaa. Ratkaisu selkeyttää pyöräilyn asemaa osana
ajoneuvoliikennettä ja parantaa pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta erityisesti liit-
tymäalueilla.
Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäenkadun väliselle pyöräväylälle voidaan ta-
voitella laatukäytävän tasoa. Laatukäytävillä pyritään tasaiseen matkanopeuteen,
joka on lähellä auton matkanopeutta. Pysähdykset ja viiveet tulee siis pyrkiä mini-
moimaan esimerkiksi tarjoamalla pyöräilijöille etuajo-oikeus liittymissä. Laatukäy-
tävistä pyritään tekemään niin houkuttelevia ja esteettömiä, että ne ovat kilpailu-
kykyisiä autojen kanssa ja houkuttelisivat autoilijoita siirtymään pyöräilyyn erityi-
sesti yli 15 minuutin pyöräilymatkoilla. Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäen-
kadun väliselle yhteydelle laatuhaasteita aiheuttaa väylän pystygeometria.
Osayleiskaava-alueen pyöräilyn pääreitit kulkevat itä-länsi-suuntaisen uuden pää-
kokoojakadun varrella, uuden taajaman keskustasta etelään pohjois-etelä-suuntai-
sen kokoojakadun varrella sekä omalla väylällään keskustasta pohjoiseen, jossa
väylä liittyy Linnakalliontien pääreitille. Pääreiteillä pyöräilyväylät sijoitetaan kadun
molemmille puolille, mikäli kadulla on myös autoliikennettä. Kaduista erillään ole-
villa pyöräilyn pääreiteillä pyöräilyväylät ovat kaksisuuntaisia ja ne erotetaan jalan-
kulusta.
Alueverkko
Pyöräilyn pääverkkoa täydentää alueverkko, joka myös tarjoaa yhteyksiä asuinalu-
eilta keskustaan sekä kaupunginosien välillä. Alueverkon tiheys on pääverkon mu-
kainen, mutta se tarjoaa enemmän poikittaisia yhteyksiä.
Alueverkolla kriteerit tilavarausten ja pyöräilyn priorisoinnin osalta ovat väljemmät
kuin pääverkolla. Alueverkko muodostuu erotelluista jalankulku- ja pyöräteistä,
mahdollisista pyöräkaistoista sekä sekaliikennekaduista (mahdollisesti pyöräka-
duista). Pidemmillä taajamien välisillä reiteillä myös yhdistetyt pyörätiet ja jalka-
käytävät ovat toimiva ratkaisu, kun liikennemäärät ovat pienempiä. Alueverkolla
turvallisuusvaatimukset ovat laatukäytävätasolla, mutta matkanopeus on pääverk-
koa alhaisempi muun muassa väylägeometriasta ja liittymäjärjestelyistä johtuen.
Alueverkon väylät palvelevat esimerkiksi koulu- ja asiointimatkojen sekä vapaa-
ajanmatkojen reitteinä.
Alueverkko kytkee paikallisverkon osaksi pyöräliikenneverkkoa ja siten maankäyttö
kytkeytyy pyöräliikenneverkkoon. Pyöräilyn paikallisverkoksi luokitellaan kaikki
muut liikenneyhteydet, jotka eivät ole osa pää- tai alueverkkoa. Paikallisverkolla
pyöräily tapahtuu pääosin ajoradalla, mitä tuetaan alhaisiin nopeusrajoituksiin kan-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 31 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
nustavalla liikkumisympäristöllä, jotta ajoradalla pyöräily on luontevaa ja turval-
lista. Kapean poikkileikkauksen lisäksi kyseeseen voivat tulla yhteisen tilan (shared
space) -periaatteen mukaiset ratkaisut, kuten pyöräkatu ja pihakatu. Liikkumisym-
päristöä suunniteltaessa lähtökohtana tulee olla asukkaat, jotta saavutetaan par-
haat ratkaisut kaikkien kulkutapojen kannalta alueen luonne huomioiden. Asukkai-
den näkökulmat huomioivalla suunnittelulla vähennetään myös mahdollista eri kul-
kutapojen vastakkainasettelua.
Osayleiskaava-alueelle suunnitellut aluereitit yhdistävät uuden alueen ja nykyisen
Toivion alueen toisiinsa sekä kytkevät alueverkon pääverkkoon. Uuden ja nykyisen
alueen keskinäisiä yhteyksiä on suunniteltu yhteensä neljä, jotka kulkevat osin ajo-
neuvoliikenteen kanssa samoilla väylillä, joilla se on mahdollista katujen ja liiken-
teen luonteen kannalta. Lisäksi Linnakallion alueelle ja kaava-alueen eteläosaan on
suunniteltu aluereitit, joilla alueet kytkeytyvät pyöräliikenneverkkoon. Kaava-alu-
een eteläosasta aluereitit mahdollistavat yhteyden myös Lempäälän suuntaan.
Lempäälän yhteyden osalta on hyvä varautua korottamaan reitti pääverkkoon, mi-
käli reitin merkittävyys ja käyttäjäpotentiaalit kasvavat.
Alueverkkoa täydentävä paikallisverkko muodostuu pääosin tonttikaduista, joilla ei
lähtökohtaisesti ole kulkutapojen rakenteellista erottelua. Jalankulku voidaan kui-
tenkin erotella ajoneuvoliikenteestä jalkakäytävällä, mikäli se nähdään tarpeel-
liseksi. Pyöräilyn on syytä tapahtua ajoradalla eikä sitä yhdistetä jalankulun kanssa.
Seudullinen pyörätieverkko
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen on suunniteltu kytkeytyvän Tampereen
seudulliseen pyörätieverkostoon kuvan 18. mukaisesti. Pyörätieverkko palvelee
seudullista liikkumista Pirkkalan ja Lempäälän välillä Sääksjärven pohjois- ja etelä-
puolitse sekä Pirkkalan ja Tampereen välillä Sarankulman ja nykyisen Toivion, Ku-
rikan ja edelleen Suupan välillä. Kaava-alueen seudullisen saavutettavuuden pa-
rantaminen edellyttää pyörätieverkon täydentämistä myös kaava-alueen ulkopuo-
lella, joista tärkeimpänä pääreittitasoisen yhteyden luominen Sarankulmassa ja
Partolassa. Patamäenkadun pyörätietä olisi hyvä kehittää vastaamaan laadultaan
suunnittelualueen pyöräteitä ja erottaa pyöräily jalankulusta pyöräilymäärien kas-
vaessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 32 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 18. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan kytkeytyminen seudullisiin pyöräreitteihin. (Kuva muokattu Tampereen kaupunkiseudun pyöräilykartasta 2017 (www.tampere.fi).
(Sito Oy)
5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esiin liikkumi-
sen ohjauksen mahdollisuudet kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikkumisen oh-
jaus (Mobility Management) tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä esimerkiksi
neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoin-
nilla ja kehittämisellä. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on vähentää yksin omalla
autolla ajamista. Liikenteen määrään ja jakautumiseen eri liikennemuotojen kesken
– ja sitä kautta liikenteen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin – vaikute-
taan ensisijaisesti liikennejärjestelmän hallinnalla, maankäytön suunnittelulla ja
viestinnällä. Liikkumisen ohjauksen keinot täydentävät muita liikenteen kysynnän
hallinnan keinoja.
Erilaisina liikkumisen ohjauksen keinoina viisaan liikkumisen edistämiseksi on esi-
tetty muun muassa:
Koulujen ja työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatiminen
Teemaviikkojen/-päivien järjestäminen
o Kannustetaan ihmisiä pyöräilemään ja kävelemään erilaisin kannus-
timin, kysytään esim. koulun aulassa kulkutavasta ja tiedotetaan tu-
loksista teemaviikon lopussa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 33 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
o Polkupyörien huoltokoulutusta henkilökunnalle/opiskelijoille
o Polkupyörällä saapuville ilmainen aamupala
o Omin voimin kouluun -kampanja yms.
Osallistuminen liikkujan viikoille (http://www.liikkujanviikko.fi/) ja pyöräily-
viikoille (http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko)
Suihkutilojen järjestäminen
o Palvelee ensisijaisesti pidemmältä saapuvia pyöräilijöitä, mutta avaa
mahdollisuuksia myös esimerkiksi aamulenkin ja työmatkan yhdistä-
miselle.
Liikennevirasto järjestää vuosittain liikkumisen ohjauksen hankehaun, jossa kunnat
voivat hakea rahoitusta viisasta liikkumista edistävien projektien toteuttamiseen.
6 Joukkoliikenne
6.1 Alueellinen joukkoliikenne
Eteläisen Tampereen ja Pirkkalan paras joukkoliikenteen palvelutaso on Nuolialan-
tien ja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Pirk-
kalan Suuppaan (vuoroväli ruuhka-aikana enintään 8 minuuttia) ja Lempäälän-
tien/Tampereentien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Lempäälään
(vuoroväli ruuhka-aikana pääosin 15 minuuttia). Lisäksi Kaakkois-Pirkkalan
osayleiskaava-alueen lähistöllä liikennöidään harvemmalla vuorovälillä muun mu-
assa Linnakalliossa Tampereen keskustan ja Suupan suuntiin (linja 11C, vuoroväli
ruuhka-aikana 30 minuuttia), nykyisen Toivion alueella Tampereen keskustan ja
Lahdesjärven suuntiin (linja 11B, vuoroväli ruuhka-aikana noin 30 minuuttia) sekä
Tampereen keskustan ja Pereen suuntiin (linja 14T, muutamia vuoroja arkisin),
Nuutisarankadulla (linja 27, arkiaamuisin vuoroja Partolan suuntaan ja arki-iltapäi-
visin vuoroja Tampereen keskustan suuntaan) ja Rukkamäentiellä Tampereen kes-
kustan ja Höytämön suuntiin (linja 26, vuoroväli 30 minuuttia). Osayleiskaavan
vaikutusalueella liikennöi myös linja 65x, mutta sillä ei ole aluetta palvelevia py-
säkkejä. Linjakartta kaava-alueen läheisyydestä on esitetty kuvassa 19. Liikennöin-
titiedot perustuvat talviaikataulukauteen 2018–2019.
Kuva 19. Pirkkalan ja Tampereen raja-alueen linjakartta aikataulukaudella 2018–2019 (Tam-pereen seudun joukkoliikenne).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 34 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Alueen joukkoliikennettä koskien ei ole tiedossa merkittäviä kehityshankkeita lähi-
vuosien aikana, mutta osayleiskaavan toteutuksen aikajänteellä on tavoitteena
saada raitiotie käytävälle Nuolialantie–Naistenmatkantie tai Sarankulmankatu–Il-
mailunkatu–Naistenmatkantie sekä mahdollisesti henkilöliikenteen asema Rauta-
harkkoon.
Tärkein joukkoliikenteen yhteystarve Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelta
on Tampereen keskustaan. Tärkeitä yhteyssuuntia ovat myös Partolan aluekeskus
palveluiden, työpaikkojen ja raitiotien vaihtoyhteyden kannalta, Rautaharkkoon ke-
hittyvä aluekeskus niin ikään palveluiden ja työpaikkojen sekä rautatien vaihtoyh-
teyden kannalta ja Pirkkalan kuntakeskus. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden var-
mistamiseksi kaava-alueen tiiviistä keskuksesta tarvitaan suora, vaihdoton yhteys
Tampereen keskustaan. Yhteys voidaan toteuttaa bussilla tai mahdollisesti rai-
tiotiellä kysynnän vahvistuessa ja tiiviin maankäytön toteuduttua sekä kaava-alu-
eella että Patamäenkatu–Sarankulmankatu–Hatanpää-käytävässä.
Joukkoliikenne voidaan operoida osayleiskaavan alueella tehokkaasti kaikissa to-
teutusvaiheissa, koska alue kytkee toisiinsa nykyisen Toivion, Linnakallion ja Kuri-
kan matalahkon kysynnän alueet ja yhdellä linjalla voidaan tarjota kyseisiltä alu-
eilta suora yhteys Tampereen keskustaan.
Osayleiskaava-alueen läpi olisi mahdollista tarjota joukkoliikenneyhteys myös Her-
vantaan. Yhteyssuunnan merkitys kasvaa, kun Lempäälän Sääksjärven alue kehit-
tyy.
6.2 Joukkoliikenteen edellytykset
Osayleiskaavaratkaisun tavoitteena on luoda edellytykset joukkoliikenteelle suotui-
san toimintaympäristön syntymiselle. Toimintaympäristöön oleellisesti vaikuttavia
tekijöitä ovat katuyhteydet ja maankäytön rakenne. Katuyhteydet suunnitellaan si-
ten, että joukkoliikennettä voidaan operoida suorilla yhteyksillä eri linjastovaihto-
ehdoissa. Maankäyttö puolestaan suunnitellaan tukeutuvaksi joukkoliikenteen käy-
tävien ja pysäkkien varteen. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaa palve-
luiden keskittäminen uuden alueen keskustaan. Näin luodaan hyvät toimintaedel-
lytykset matkaketjuille, joissa runkokuljetuksena on joukkoliikenne, ja joiden sol-
mupisteestä löytyvät päivittäiset palvelut, kuten päivittäistavarakauppa ja päivä-
koti. Alakoulu lähipalveluna voidaan puolestaan sijoittaa keskustan ulkopuolelle,
kunhan sinne on hyvät ja turvalliset kävely- ja pyöräily-yhteydet, koska koulumat-
kat voidaan tehdä itse, eikä niitä tarvitse kytkeä osaksi vanhempien työmatkan
matkaketjua.
Tärkein ja suorin, säteittäinen yhteys Tampereen keskustaan kytkeytyy Kaakkois-
Pirkkalan osayleiskaava-alueeseen Patamäenkadulta uutta itä-länsi-suuntaista ko-
koojakatua pitkin. Kurikantien ja Patamäenkadun yhdistävä jatke tarjoaisi suoran
reitin joukkoliikenteen runkolinjamaiselle yhteydelle, johon on mahdollista tehdä
jopa raitiotievaraus. Katuyhteyden toteuttaminen alueen kehittymisen alkuvai-
heessa mahdollistaisi nopean joukkoliikenneyhteyden alusta alkaen. Ennen katuyh-
teyden valmistumista joukkoliikenneyhteys voitaisiin järjestää nykyistä katuverk-
koa pitkin Patamäenkadulta Korpitien ja Keskisentien kautta uudelle Kurikantien
jatkeelle, mutta se tarkoittaisi liikenteen lisääntymistä esimerkiksi Toivion koulun
edustalla. Nykyisen pientaloalueen läpi toteutettava joukkoliikenneyhteys jäisi suo-
raa Patamäenkadun jatkeen reittiä selvästi hitaammaksi. Joukkoliikenneyhteyden
sijoittaminen nykyisen Toivion rakenteen sisälle edellyttää tarkastelua tarkemman
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 35 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
suunnittelun yhteydessä. Joka tapauksessa joukkoliikenneyhteys kytkeytyisi Rau-
taharkon suunnitteilla olevaan aluekeskukseen ja mahdolliselle henkilöliikenteen
asemalle.
Partolaan suorin reitti on pohjois-etelä-suuntaista kokoojakatua pitkin, joka palve-
lee yhteyttä Partolan palveluihin ja raitiotien vaihtopysäkille.
Osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esille myös mahdollisuus liiken-
nöidä alueella palvelu-, liityntä- tai muita latvayhteyksien linjoja pienemmällä ka-
lustolla esimerkiksi kutsuohjattuna, ja automaattisena tekniikan ja lainsäädännön
niin salliessa. Mahdollisuuksien mukaan pienempi kalusto voisi liikennöidä myös
pyöräteillä, jolloin nykyisen Toivion palvelutasoa voitaisiin parantaa. Lähtökohtai-
sesti tavoitellaan, että Partolan yhteys ja liityntäyhteys nykyisestä Toiviosta uuden
alueen keskustaan operoitaisiin automaattisella pienkalustolla.
6.3 Pysäkit ja liityntäliikenne
Maankäyttöratkaisut etenkin asumisen osalta tulee suunnitella asemakaavavai-
heessa siten, että matkat joukkoliikennepysäkeille ovat mahdollisimman lyhyitä.
Asumisen ja työpaikkojen osalta tavoiteltava enimmäisetäisyys pysäkille on 400–
500 metriä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa edellytykset tämän toteutumiselle
ovat ainakin alueen keskustassa ja pohjoisosassa.
Joukkoliikenteen runkolinjayhteyden reitiksi realistinen vaihtoehto on itä-länsi-
suuntainen kokoojakatu alueen keskustan läpi Patamäenkadulta Kurikantielle. Yh-
teyden varteen, esimerkiksi kokoojakatujen risteämiskohdan läheisyyteen, tulee
toteuttaa laadukas pyöräilyn liityntäpysäköintipaikka, koska koko kaava-alueella
joukkoliikenteen saavutettavuustavoitetta ei välttämättä saavuteta (esimerkiksi
eteläosa). Tulevaisuudessa pohjois-etelä-suuntainen kokoojakatu kuitenkin mah-
dollistaa joukkoliikenteen järjestämisen myös alueen eteläosaan ja sitä kautta esi-
merkiksi Hervantaan, kun kaava-alueen eteläosa sekä Lempäälän Sääksjärven alue
kehittyvät. Tarvittaessa liityntäpyöräpysäköintiä osoitetaan myös muiden pysäk-
kien yhteyteen, ja pysäkeille varmistetaan turvalliset ja sujuvat yhteydet myös pyö-
räliikenteellä.
6.4 Raitiotien laajennusmahdollisuudet
Yleiskaavan maankäyttö luo riittävää kysyntäpohjaa jopa raitiotien runkoyhteyden
toteuttamiseen, mikäli maankäyttö tiivistyy Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alu-
eella ja Tampereen keskustan välillä. Tampereen keskustasta lähtien raitiotien lin-
jaus voitaisiin toteuttaa luontevasti Hatanpään läpi ja edelleen suunnitellun Rauta-
harkon aluekeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sarankulman ohitse. Lin-
jastollisesti toisena vaihtoehtona on mainittu suunnittelualueen kytkeminen Rauta-
harkon aluekeskukseen ja edelleen Vuorekseen poikittaislinjalla.
Raitiotien tekninen toteutus on mahdollinen itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun lin-
jausvaihtoehdossa, joka kulkee nykyisen Toivion koulun eteläpuolella, täysin ny-
kyisestä Toivion asuinalueesta erillään. Itä-länsi-suuntainen kokoojakatu voidaan
suunnitella tilantarpeen ja pituuskaltevuuden kannalta raitiotien laajenemista tuke-
vaksi. Kaakkois-Pirkkalan lisäliikenneselvityksen yhteydessä itä-länsi-suuntaisesta
kokoojakadusta on laadittu raitiotien mahdollistava katulinjaus, joka on esitetty ku-
vassa 9.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 36 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
7 Toteutuspolku
Osayleiskaavan alue on laaja ja sen toteutus ajoittuu usean vuosikymmenen ajalle.
Asemakaavoitus on tavoitteena aloittaa noin vuonna 2025.
Toteutuminen on jo alkanut pohjoiselta alueelta Linnakallion tilaa vievän kaupan
alueella Kurikantien itäpäässä. Alueen katuyhteyksiä, joista osa toimii myös valta-
tien rinnakkaistienä, on rakennettu ja rakennetaan lisää alueen toteutumisen mu-
kaan.
Asuinalueista ensin on suunniteltu toteutettavan keskeinen kerrostalovaltainen
alue. Keskeiselle alueelle on osoitettu myös kaupallisia ja kunnallisia palveluita, ku-
ten koulu, joiden toiminta voi alkaa väestöpohjan kasvettua riittäväksi.
Autoliikenteen yhteyksistä suunnittelualue kytkeytyy alueen toteutusjärjestyksen
perusteella luontevasti ensin Kurikantielle. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet
on kuitenkin oltava Patamäenkadun suuntaan jo ennen alueen ensimmäisiä asuk-
kaita, jolloin itä-länsi-suuntainen pääkokoojakatu on järkevää toteuttaa kerralla
myös autoliikenteen mahdollistavaksi. Pyöräily- ja kävely-yhteyksien toteuttami-
nen myös Partolan suuntaan on tärkeää. Yhteydet on tavoiteltavaa toteuttaa jo
alkuvaiheessa pohjois-etelä-suuntaiseen rakennettuun puistoon, mutta tarvitta-
essa yhteydet voidaan osoittaa olemassa olevaa väylästöä pitkin nykyisen Toivion
kautta.
Osayleiskaavan pohjoisrajalla olevan Palmrothintien varren työpaikkojen/palvelui-
den alueen toteutus liittyy Partolan kehittymiseen, eikä aiheuta liikenteellisiä vai-
kutuksia tai reunaehtoja muun osayleiskaavan kannalta.
Seuraavaksi on suunniteltu toteutettavan keskeisen alueen pohjoispuolinen maan-
käyttö sekä pohjois-etelä-suuntainen katuyhteys Eskolantien ja itä-länsi-suuntai-
sen kokoojakadun välille. Meluselvityksen mukaan on todettu, että suunniteltaessa
uutta maankäyttöä yli 45 dB:n keskiäänitasoalueille, on suunnitelman toimivuus
melun kannalta huomioitava osana jatkosuunnittelua. Valtatien 3 eteläpuolisen työ-
paikka-alueen ja Linnakallion tilaa vievän kaupan alueen väliseen katuyhteyteen on
varauduttu.
Viimeisenä osayleiskaavan pohjoisen alueista toteutetaan keskustan eteläpuoleiset
keskitehokkaat asuinalueet. Pohjois-etelä-suuntaista katua jatketaan etelään to-
teutusvaiheen mukaan.
Pohjoisen alueet tukeutuvat joukkoliikenteen runkolinjaan, joka liikennöidään esi-
merkiksi itä-länsi-suuntaista kokoojakatua pitkin. Linja tulee olla käytettävissä riit-
tävällä palvelutasolla heti alueen toteutuspolun alkuvaiheista lähtien. Tärkeää on
toteuttaa myös riittävän laadukas polkupyörien liityntäpysäköinti jo alkuvaiheessa.
Alueen väestöpohjan kasvaessa joukkoliikenteen tarjontaa lisätään esimerkiksi
vuorotiheyden tai uusien linjojen avulla, esimerkiksi pohjois-etelä-suuntaista katua
pitkin Partolaan.
Pärrinmaan työpaikka-alueen toteutusaikataulu kytkeytyy Tampereen puolen teol-
lisuusalueen toteutukseen. Ennen teollisten toimintojen alkamista tarvitaan liiken-
neväylät Tampereen puolelle Ratasillankadulle sekä osayleiskaavan eteläisen alu-
een läpi 2-kehälle.
Osayleiskaavan eteläosan asuinalue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue
on täyttynyt. Alue voidaan suunnitella senhetkisten tarpeiden ja vaatimusten mu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 37 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
kaisesti esimerkiksi tiiveyden tai muun rakenteen osalta. Alueelle suunniteltu väy-
läverkko voidaan toteuttaa esimerkiksi 2-kehän rakentuessa tai Pärrinmaan työ-
paikka-alueen toteutuessa, vaikka asuinalueen toteutus ei vielä olisikaan ajankoh-
tainen. Alueen samanaikaisesta kehittämisestä Lempäälän puolen Sipilän alueen
kanssa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Mikäli Lempäälän puoleinen suunnittelu
etenee nopeammassa aikataulussa, on mahdollista, että Pirkkalankin puoleisen
asuinalueen suunnittelu alkaa nopeammassa aikataulussa.
8 Vaikutusten arviointi
Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla,
josta on olemassa tai kehitettävissä hyvät liikenneyhteydet palvelemaan uutta
maankäyttöä. Maankäytön myötä liikenne uudella alueella ja sen ympäristössä tu-
lee lisääntymään. Toisaalta osayleiskaavan maankäytön myötä uudesta alueesta
sekä nykyisistä Sarankulman, Toivion, Linnakallion ja Kurikan alueista muodostuu
nauhamainen kehityskäytävä, joka mahdollistaa muun muassa joukkoliikenteen te-
hokkaan operoinnin reitin kaikkia alueita hyödyttäen. Osayleiskaavan liikennerat-
kaisu mahdollistaa verkon kehittämisen myös raitiotielle.
Osayleiskaavavaiheessa luodaan edellytykset kestävälle kaupunkirakenteelle,
mutta kriteerien on ohjattava suunnittelua tarkemmalla tasolla aina toteutukseen
asti. Myös tavoitteiden toteutumiseen eri toteutusvaiheissa tulee pyrkiä. Kaakkois-
Pirkkalan osayleiskaavan liikenneverkolle asetetut tavoitteet toteutuvat kaavarat-
kaisussa. Liikenneverkko on selkeä, toimiva ja palvelee kaikkia kulkutapoja. Liiken-
neverkko kytkeytyy sekä nykyiseen että ympäristöön suunniteltuun uuteen liiken-
neverkkoon. Alueen liikenne jakautuu useille väylille ja liikenne saadaan ohjattua
suoraan haluttuun suuntaan, millä minimoidaan liikennesuorite ja päästöt. Valta-
tien 3 aiheuttamaa estevaikutusta on pyritty pienentämään tarjoamalla toimivat
yhteydet muualle Pirkkalaan. Toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle sekä suju-
ville pyöräily- ja kävely-yhteyksille kaava luo hyvät edellytykset.
Osayleiskaava-alueen liikenneverkko on toteutettavissa vaiheittain maankäytön
kehittymisen mukaan. Myös liikenteen kasvu tapahtuu vähitellen ja ajoittuu pitkälle
aikavälille. Liikenneverkon rakentuessa esitetyn osayleiskaavan toteutuspolun mu-
kaan asutuksen aiheuttamalla liikenteellä on alusta alkaen useita kulkutapa- ja reit-
tivaihtoehtoja. Liikenteelliset vaikutukset hajautuvat liikenteen suuntautuessa alu-
eelta eri suuntiin ja useille väylille, jolloin väylien toimivuus turvataan. Lisäksi ly-
hytmatkaisen liikenteen ohjautuminen valtatielle 3 on pyritty minimoimaan. Jouk-
koliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteyksien tarjoaminen alueen toteutuksen alku-
vaiheesta lähtien on tärkeää, jotta kestävät kulkutavat muodostuvat merkittäväksi
osaksi alueen kulkutapajakaumaa.
Osayleiskaava-alueen hyvän saavutettavuuden takaamiseksi alueen kytkeytyminen
ympäröivään katu- ja tieverkkoon on suunniteltu usean liittymän kautta. Tärkeim-
piä liittymäkohtia nykyiseen liikenneverkkoon ovat Linnakallion eritasoliittymä,
josta liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle, sen rinnakkaisteille ja Kurikantielle
sekä Sarankulman suunta Patamäenkadun jatkeen kautta ja etelässä suunnitteilla
oleva 2-kehä. Patamäenkatuun kytkeytyvä yhteys on erittäin merkittävä, koska
reitti mahdollistaa sujuvien joukko- ja pyöräliikenteen yhteyksien järjestämisen ja
tarjoaa suorimman yhteyden Tampereen keskustaan. Siten sen toteuttaminen tulee
tärkeäksi jo alueen kehityksen alkuvaiheessa. Tämän Kurikantieltä lähtevän itä-
länsi-suuntaisen pääkokoojakadun toteuttaminen Patamäenkadulle asti vähentää
myös Linnakallion eritasoliittymään ja Läntiselle kehätielle kohdistuvaa liikenteel-
listä painetta. Tärkeä yhteyssuunta on myös Partolan aluekeskus muun muassa
palveluiden, työpaikkojen ja raitiotien vaihtoyhteyden kannalta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 38 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Ilman Kurikantien ja Patamäenkadun välistä yhteyttä uuden alueen saavutettavuus
ja toteutettavuus ovat selvästi heikompia. Joukkoliikenteelle ja pyöräilylle ei muo-
dostu nopeaa ja houkuttelevaa yhteyttä Tampereen keskustaan ja joukkoliikenteen
linjastolle jää vähemmän vaihtoehtoisia reittejä. Alueen orientoitavuus muodostuu
selvästi vaikeammaksi ja yhteys Tampereen keskustaan sekä suunniteltuun Rauta-
harkko-Lakalaiva aluekeskukseen on epäloogiseen suuntaan.
Lähtökohdaksi uuden maankäytön kehittämiselle asetettiin, että nykyisen Toivion
asuinalueen katujen liikennemäärät eivät kasva, sillä kadut eivät kestä juurikaan
lisääntyvää liikennettä eikä läpiajoliikenne sovellu niille. Tämä on huomioitu
osayleiskaava-alueen katuverkon suunnittelussa ja Toivion alue voidaan rauhoittaa
uudelta läpikulkuliikenteeltä. Kestävän liikkumisen edellytysten parantamiseksi Toi-
vion alue on kytketty uusiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin.
Kestävässä kaupunkikehityksessä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat avainase-
massa. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen muun muassa lisää alueiden
viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä yksityisautoilun vähenemiselle. Kävelyn ja pyöräilyn
kulkutapaosuuksien kasvulla tavoitellaan myös positiivisia terveys- ja ilmastovai-
kutuksia. Joukkoliikenteen kanssa kävely ja pyöräily eivät kilpaile, vaan paremmin-
kin tukevat sitä myös joukkoliikennematkaan kuuluvien liityntämatkojen kulkuta-
poina. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö on rakenteeltaan tiivistä,
mikä luo edellytykset hyvien lähipalveluiden syntymiselle ja niissä asioinnille kävel-
len ja pyörällä. Tällä on vaikutus alueen kulkutapajakaumaan sekä matkojen suun-
tautumiseen. Osayleiskaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota sujuvien pyöräily-
yhteyksien mahdollistamiseen ja pyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa voikin
muodostua arvioitua suuremmaksi. Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen ja
pyöräillen vähentää myös uuden maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia
ympäröivään liikenneverkkoon. Lisäksi Toivion nykyisten asukkaiden edellytykset
saavuttaa lähipalveluita kävellen ja pyöräillen paranevat, mikä voi laskea henkilö-
auton kulkutapaosuutta.
Osayleiskaava-alueen keskusta on saavutettavissa alle 10 minuutissa sekä uuden
että nykyisen Toivion keskeisiltä alueilta. Itä-länsi-suuntainen kokoojakatu, jolle
tavoitellaan joukkoliikennettä, on niin ikään alle 10 minuutin kävelymatkan päässä
merkittävälle osalle uusista ja nykyisistä asukkaista. Partolan aluekeskus, jonka
palvelut täydentävät kaava-alueen lähipalveluita, on pyöräillen saavutettavissa alle
10 minuutissa kaavan pohjoisista osista. Partolan alueelle on kaavailtu kehittyvän
merkittävästi työpaikkoja sekä raitiotieyhteys. Rautaharkkoon suunniteltu henkilö-
liikenteen asemakin olisi vain reilun 10 minuutin pyörämatkan päässä kaava-alueen
keskeisiltä alueilta. Pyöräily on hyvin potentiaalinen kulkutapa Pirkkalan muihin
taajamiin Partolan lisäksi sekä Tampereen suuntaan. Pääosa Pirkkalan taajama-
alueista on saavutettavissa 20 minuutin pyöräilyllä. Tampereen keskustaan pyörä-
matka kestää noin 30 minuuttia kaava-alueen keskustasta.
Pyöräilyn aseman varmistamiseksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaan on määri-
telty hierarkkinen pyöräliikenneverkko niin, että tarvittavilla tilavarauksilla luodaan
edellytykset laadukkaiden pyöräväylien toteuttamiselle. Kaava-alueen seudullisen
saavutettavuuden parantaminen edellyttää pyörätieverkon täydentämistä myös
kaava-alueen ulkopuolella, joista tärkeimpänä pääreittitasoisen yhteyden luominen
Sarankulmassa ja Partolassa.
Tärkein joukkoliikenteen yhteystarve Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelta
on Tampereen keskustaan uutta itä-länsi-suuntaista kokoojakatua pitkin. Joukko-
liikenteen houkuttelevuuden varmistamiseksi kaava-alueen tiiviistä keskuksesta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 39 (39) 17.12.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
tarvitaan suora, vaihdoton yhteys Tampereen keskustaan. Kurikantien ja Patamä-
enkadun yhdistävä jatke tarjoaa suoran reitin joukkoliikenteen runkolinjamaiselle
yhteydelle, johon on mahdollista tehdä raitiotievaraus. Nopean joukkoliikenneyh-
teyden tarjoaminen alusta alkaen edellyttää kadun toteuttamista alueen kehittymi-
sen alkuvaiheessa. Yhteys voidaan toteuttaa ensin bussilla ja myöhemmin mahdol-
lisesti raitiotiellä kysynnän vahvistuessa ja maankäytön tiivistyessä Kaakkois-Pirk-
kalan osayleiskaavan alueella ja Tampereen keskustan välillä. Joka tapauksessa
joukkoliikenne voidaan operoida osayleiskaavan alueella tehokkaasti kaikissa to-
teutusvaiheissa, koska alue kytkee toisiinsa nykyisen Toivion, Linnakallion ja Kuri-
kan matalahkon kysynnän alueet ja yhdellä linjalla voidaan tarjota kyseisiltä alu-
eilta suora yhteys Tampereen keskustaan. Tärkeitä yhteyssuuntia ovat myös Par-
tolan aluekeskus, Pirkkalan kuntakeskus ja Rautaharkkoon kehittyvä aluekeskus.
Osayleiskaava-alueen läpi olisi mahdollista tarjota joukkoliikenneyhteys myös Her-
vantaan. Yhteyssuunnan merkitys kasvaa, kun Lempäälän Sääksjärven alue kehit-
tyy.
Toimivat yhteydet edistävät kestävää liikkumista ja matkaketjuista voidaan kehit-
tää hiilijalanjäljiltään pieniä. Osayleiskaavaratkaisun katuyhteydet on suunniteltu
siten, että joukkoliikennettä voidaan operoida suorilla yhteyksillä eri linjastovaihto-
ehdoissa ja maankäyttö tukeutuu joukkoliikenteen käytävien ja pysäkkien varteen.
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen toimintaedellytyksiä parantaa myös palveluiden
keskittäminen uuden alueen keskustaan.