K ansanääni - · PDF fileNro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni Sivu 1 K ansanääni Nro 6/04 K Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta ... Mm.....

Sivu 1Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 6/04

KKKKKMielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja

kansanvallan puolesta

Irtonumero1,70 €3. vuosikerta

AAAAAy- johto nosti kädet py- johto nosti kädet py- johto nosti kädet py- johto nosti kädet py- johto nosti kädet pystyynystyynystyynystyynystyyn

"T"T"T"T"Taistolaisen" naistolaisen" naistolaisen" naistolaisen" naistolaisen" nuorisoliikkuorisoliikkuorisoliikkuorisoliikkuorisoliikkeeneeneeneeneenparparparparparjaajajaajajaajajaajajaajat löit löit löit löit löivvvvvät kirät kirät kirät kirät kirvvvvveensä kieensä kieensä kieensä kieensä kivvvvveeneeneeneeneen

Sivu 2:* Työnantajat kiristävät jauhkailevat*Kunnallisvaalit eivät tuoneetmuutosta politiikkaan

Sivu 3:* Epäsolidaarinen tupo* Maailman kummallisin olento

Sivu 4:* Bussilakko päättyi työntekijöi-den voittoon* Näpit irti lakko-oikeudesta

Sivu 5:* Suomea liitetään osaksi EU:nsotilasliittoa* Hyökkäys toiseen maahan onaina laiton

Sivu 6:* Taistolaisuuden romahdusennakoi työväenliikkeen vai-keuksia

Sivu 7:* Mustaa ja harmaata* Baareissa- urbaanitrippi Hagik-sesta Kurviin

Sivu 8:* Uuudenvuoden tervehdykset

Sivu 9:* Sata vuotta Pietarin verisun-nuntaista

Sivu 10:* Leningrad, 7 Marraskuuta 2004* Paasikivi, Stalin ja Karjala-kysymys

Sivu 11:* Kuuban peso vaihdettavaksivaluutaksi* Jasser Arafat on poissa

Sivu 12:* Maailma USA:n presidentin-vaalien jälkeen

Sivu 13:* Korean filmistudio

Sivu 18:* EU:n perustuslaki – kansallis-valtioista liittovaltioon

Suomi EU:n taistelujoukoihin kansaltamitään kysymättä

Näyttää, että tupopöydässä palkansaajille kasataan vain perkuutähteitä ja luita.Työnantajapuoli kun ei sallisi mitään palkankorotuksia. Päinvastoin. Sehän vainhaluaisi lisätä matalapalkkaista ja osa-aikaista työvoimaa. Työpaikoilla käytyjätaisteluja keskusjärjestöt eivät ole aikoihin uskaltautuneet tukemaan.Työehtosopimukset on selkeästi muuttuneet työrauhasopimuksiksi.

Sivut 2, 3 ja 4Sivut 2, 3 ja 4Sivut 2, 3 ja 4Sivut 2, 3 ja 4Sivut 2, 3 ja 4

Viime vuosina on muodostunut tavaksi syyttäävasemmistolaista liikettä milloin mistäkin synnistä.Äskettäin saivat päivänvalon Taistolaisuuden harmaaja musta kirja, mutta ne epäonnistuivat täydellisestitavoitteissaan. Taistolaisnuoret olivat aikanaanesimerkillistä joukkoa. Heidän ainoa ongelmansa oli,etteivät jaksaneet kestää loppuun saakka kapita-listisen yhteiskunnan luokkataistelun painetta.

Sivut 6 ja 7Sivut 6 ja 7Sivut 6 ja 7Sivut 6 ja 7Sivut 6 ja 7

Oikeisto kiittelee "nykyistä ilmapiiriä" siitä, että sesallii Lotta-Svärd, Sotilaspoika- ja suojeluskunta-järjestöjen elvyttämisen. Sanomatta jätetään, ettänämä järjestöt lakkautettiin fasistisina järjestöinä.Tässä ilmapiirissä Suomen perinteinen pulueetto-muus ja liittoutumattomuuspolitiikka saa kyytiä.Nyt hallitus on sitomassa Suomea EU:n taistelujouk-koihin kansalta mitään kyselemättä.

Sivu 5Sivu 5Sivu 5Sivu 5Sivu 5

Sivu 2 Nro 6/04Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki joulukuu 2004

Työnantajat kiristävät ja uhkailevatVastikään solmitun tupo-sopimuksen edellä EK:n neuvot-

teluehdot työntekijöille paljastivat taas kerran työnantajapuolenasenteen yleissitoviin sopimuksiin. Asenne oli silkkaa kiristystä:Jokainen palkannousuprosentti on likaa. Vaadimme paikallistasopimista. Vaadimme verohelpotuksia. Jos emme niitä saa, niinsitten se näkyy työttömyyden kasvuna.

Työnantajan ehtona työllistämiselle on, että heidän omatvoittonsa, osinkonsa ja optionsa kasvavat. Jos taas työntekijäthaluavat yhteisesti tuotetusta kakusta osansa, silloin työnantajatovat valmiita surutta irtisanomaan työntekijöitään tai heivaamaankoko tuotantonsa Kiinaan tai muihin halpamaihin.

Työnantajajärjestöjen asenne on ”Mulle kaikki heti nyt.”Työnantajien perustelut tavoitteilleen ovat onttoja: työvoima-kustannukset ovat Suomessa kuulemma liian korkeat, tai ettäverotustaso Suomessa on liian korkea. Kumpikaan perustelu eipidä paikkaansa; niin Suomen palkkakustannukset kuin työnanta-jien verotuskin ovat EU:n alimmasta päästä.

Asiaa pitäisi lähestyä aivan ei tavalla. Palkkojen osuus BKT:staon nyt historiallisen alhaalla. Palkkatuloissakin myönteinen kehityson suosinut pelkästään suurituloisimpia. Marraskuussa valmistu-neiden verotilastojen mukaan palkkatuloissa menettivät kaikki muuttuloluokat 1 -2 % paitsi yli 35000 entistä markkaa, eli lähes 5900euroa kuukaudessa ansaitsevat, joiden palkat nousivatkin 26,7%!Laskevan tason palkansaajiin kuului yht. yli 2,2 miljoonaapalkansaajaa. Huikeasti palkkojaan nostaneeseen kaikkeinkorkeimpaan tuloluokkaan kuuluvia taas oli vajaat 500.000.

Ay-liikkeen on viimeistään nyt osattava erottaa tarinat todestaja ryhtyä ajamaan palkansaajien valtaosan etuja. Nyt solmitussa2½-vuotisessa sopimuksessa ensimmäinen korotus 1.3.2005 onsuuruudeltaan 2,5% ja toinen korotus 1.6.2006 on 2,1%. Näilläkorotuksilla ei yhteiskunnallisia vääristymiä paljon korjata, muttatämän tuloksen saavuttaakseen ay-liike ja hallitus antoivatsuurituloisille vastalahjaksi omaisuusveron poiston.

SAK ja muut työntekijäjärjestöt ovat keskeisessä asemassa,kuinka palkat ja tasa-arvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassakehittyvät. Mutta työnantajajärjestön johdolta puuttu rohkeus.Johdossa olevat pälkäävät omien asemiensa ja hyvien palkkojensapuolesta ja myös puolueitaan, jotka ovat pakottaneet ay-liikkeentoiminaan oikeistolaisen politiikan mukaisesti. Nyt mm. Metalliliitonpuheenjohtaja Erkki Vuorenmaa ja STTK:n puheen johtaja MikkoMäenpää vaativat bussikuljettajia heti lopettamaan lakkonsa. Näinhe asettuivat tukemaan nyky-yhteiskunnan kieroa tilaa jasuurituloisten ja pääomatuloja saavien etuja – ilmeisesti siksi, ettäitsekin kuuluvat tuohon korkeimpaan tuloluokkaan.

Matalapalkkaisten on painostettava ay-johtoa. Tarvitaansellainen ay-liike, joka osaa erottaa työn ja pääoman edut toisistaan,vaatii ja taistelee omien jäsentensä etujensa puolesta.

Kunnallisvaalit eivät tuoneetmuutosta politiikkaan

Lokakuussa pidetyt kunnal-lisvaalit eivät tuoneet harjoi-tettuun kovaan kansanvastaiseenpolitiikkaan minkäänlaista muu-tosta. Päinvastoin voidaan sanoa,että vaalien tulos antoi oikeis-tovoimille mahdollisuuden jatkaaharjoittamaansa politiikkaa.

Miksi runsaasta neljästä miljoo-nasta äänestäjästä vain 58 %käytti äänioikeuttaan ja 1,7 miljoo-naa köyhää ihmistä jätti äänes-tämättä, on nykyisen huononpolitiikan suora seuraus. Nämä 1,7miljoonaa köyhää, työtöntä, pät-kätyöläistä ja vähävaraista ihmistäjättivät mitä varmimmin äänes-tämättä siksi, että he kokevatmahdollisuutensa vaikuttaa vaali-en avulla nykymenoon lähesmahdottomaksi.

Eikä tällainen näkemys olemitenkään tuulesta temmattu.Käyty vaalitaistelu osoitti, ettävaltapuolueiden poliittiset linjauk-set eivät juurikaan eroa toisistaan.Valtakunnanpolitiikassa kaikkikannattavat kovaa EU- suun-tautunutta oikeistolaista talous-politiikkaa. Asemansa menettä-misen pelossa kukaan ei uskalla“potkia aisan yli”. Harjoitetunpolitiikan arvosteleminen merkit-sisi armotta syrjäytymistä puolu-eessaan takarivistöön. Kunnal-lisvaaleissa ehdokkaat tyytyi-vätkin kaikki puhumaan epämää-räisesti palveluiden kehittämi-sestä vaatien korkeintaan pikkuparannuksia. Suuriin kysymyk-siin, kuten kuntien valtionosuuk-sien leikkauksiin, palvelujenyksityistämisiin, yhteiskunnal-liseen tulonjakoon yms. ei puu-tuttu. Ei ihme, että yhteiskun-nasta syrjäytetty ihminen kokeemuutoksen lähes mahdottomaksi.

Sellaiset poliittiset ryhmät, jotkaavoimesti vaativat muutostanykymenoon pärjäsivät huonosti.SKP, KTP, Vaihtoehtoväki jaVapaan Suomen liitto saivat kaikkiyhteensä alle 20 000 ääntä ja vain

n. 20 valtuustopaikkaa. Mikäännäistä ryhmistä ei kyennyt hyvis-tä ja oikeista tavoitteistaan huoli-matta luomaan sellaista uskot-tavaa vaihtoehtoa, jonka äänes-täjät olisivat kokeneet todelliseksimuutosvoimaksi. AinoastaanSKP:llä riitti voimaa ylittää useam-massa kunnassa valtuustopaik-kaan tarvittava äänikynnys.

Mutta politiikan suunnan muu-tokseen ei puolen prosentinäänimäärä riitä. Näiden ryhmienongelma on siinä, että ne proji-soivat hyvät uusoikeistolaisenpolitiikan vastaiset tavoitteensatukemaan omia yhteiskunnallisiaja ideologisia tavoitteitaan jaesittävät omat näkemyksensämalliksi yhteiskunnallisten ongel-mien ratkaisemiseksi. Tämä eityydytä äänestäjiä.

Viime vuosien oikeistolainenkaappaus on luonut tilanteen,jossa ensisijaisen tavoitteen tuleeolla yhteiskunnan demokrati-soiminen, vallan ottaminen takai-sin kansalle ja hyvinvointiyhteis-kunnasta huolehtiminen. SiksiKansan äänen julkaisijajärjestötovatkin esittäneet, että todellisenmuutoksen lähtökohtana tuleeolla sitä haluavien voimain liittou-tuminen yhdeksi poliittiseksiliikkeeksi. olemme vakuuttuneitasiitä, että yhteinen kansan rintamasuuren pääoman rintamaa vas-taan vain voi muodostaa uskot-tavan vaihtoehdon näille 1,7miljoonalle äänestäjälle.

Kansan äänen taustavoimilla eiole omaa puoluetta, joiden taaksevoi ryhmittäytyä esim. vaaleissa.Siksi kunnallisvaalien alla pää-dyimmekin ratkaisuun luoda erikunnissa sellaisia liittoja, jotkaparhaiten palvelevat kuntalaistenetuja. Katsoimme, että tämä palve-lee pitkässä juoksussa demo-kraattisen liittoyhteistyön kehit-tämistä. Helsingissä muodos-tettiin Vaihtoehtoväki rp:n man-daatilla “Asukkaiden Helsinki”-

lista, jonka SKP:n kanssa solmimavaaliliitto turvasi Helsingin val-tuustoon edustajan. Haapajär-vellä valtuustoon valittiin Vasem-mistoliiton listoilla Antti Siika-aho.

Antti kertoo kokemuksistaanseuraavaa: “Minua on arvosteltuasettumisesta Vasemmistoliitonlistoille. Nämä arvostelijat eivättiedä mitä puhuvat. Katson, ettäesiintymiseni Vasemmistoliitonlistoilla on paikallinen taktinenliitto. Tämä on meillä soveliainliittolaispolitiikan muoto, koskameillä kukaan ei kannata Vasem-mistoliiton virallista siimesläistäpolitiikkaa, vaan käytäntömmelähtee SKDL:n perinteistä. Meillä35:stä valtuutetusta Kepu:llayksinään on 22 valtuutettua.Vastavoimana kepulaiselle poli-tiikalle on yritettävä yhteistyötäjopa demareiden kanssa. Uudellavaltuustolla tulee olemaan vai-keita tehtäviä, joita vanha val-tuusto testamenttaa viimeisim-pänä tekonaan uudelle valtuus-tolle. Vaikeimpia ovat kepulainentalouden tasapainottamisohjelmavelkojen pienentämiseksi ja ajatuspalveluiden yksityistämisestä. Mepuolestamme pyrimme yhdessäkehittämään lähikuntien välistäseutukunta-yhteistyötä, tuke-maan paikallista yrittäjyyttä javastustamaan kunnallisten palve-lujen yksityistämistä”.

Nämä kokemukset ovat osoitussiitä, että liittoutumalla yhteistentavoitteiden taakse voidaan tur-vata myös todellisille muutos-voimille näkyvää edustusta pää-töksentekoon. Satunnaiset liitoteivät kuitenkaan riitä pääomanselkärangan murtamiseen, vaanyhteisten tavoitteiden perustalletulee luoda valtakunnallinenorganisaatio, jonka ensisijainentavoite on palauttaa demokratia jahyvinvointiyhteiskunta.

HM/Kä

Sivu 3Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

Epäsolidaarinen tupoTuloratkaisuja on markkinoitu

tasa-arvoerillä. Nyt siihen onsisällytetty uusi ERIARVOERÄ,jolla lisätään eriarvoisuutta.Varallisuusveron poistaminensanottiin tulopoliittisen ratkai-sun ehdoksi. Varallisuusveronpoistamisesta saivat 40 000 varal-lisuusveron maksajaa 125 milj.euroa, joka vastaa 260 euroakuukaudessa eriarvoerää. Se onyksistään enemmän kuin taval-lisen palkansaajan saamat koro-tukset ja verokevennykset 2,5vuoden ajalta yhteensä.

Yksistään tällä rahasummalla olisivoitu järjestää työllisyystuilla työtä12 500 pitkäaikaistyöttömälle pysy-västi. Yhtiöverokevennykset olivat550 miljoonaa euroa. Se ja varal-lisuusveron poistaminen vastaavat675 milj. euroa. Tällä rahalla voi-taisiin järjestää pysyvä työ kaikille70 000 vuoden työttömänä olleellepitkäaikaistyöttömälle.

Perustuslaissa oli aiemmin halli-tusmuodon 6 pykälä, joka velvoittivaltiovallan järjestämään tarvittaessatyötä. Vuoden 1988 työllisyyslakiinsaatiin vihdoin pykälä, että kaikillevuoden työttömänä olleille järjes-tetään työtä. Työllisyyslain pykäläsitten poistettiin ja hallitusmuodostapoistettiin työn oikeutta tarkoittavakuuden pykälä vuonna 2000. Valtio-vallan velvoite voitaisiin palauttaa jarahoitus järjestää perumalla varal-lisuusveron poistaminen ja yhtiö-verokevennys.

Varallisuusvero on ollut luonnol-linen tapa vähentää kansalaisteneriarvoisuutta. Erityisen räikeäksivarallisuusveron poistamisen tekee,että se tapahtuu aikana, jolloinvarallisuuserot Suomessa ja maail-

malla ovat voimakkaassa kasvussa.Meillä hehkutetaan toisen maail-mansodan aikaisesta kansakunnanyhtenäisyydestä, talvisodan hen-gestä ja kansakunnan sisäisestäsolidaarisuudesta. Tämän päivänräikeää todellisuutta on, että kunpitäisi järjestää työttömille työtä,siihen ei osoiteta riittävästi varoja,mutta varoja riittää varallisuusveronpoistamiseen ja vieläpä tuloratkaisunosana.

Tupo markkinoinnissa käytetytkorotusprosentit saadaan laskemallaprosentit pidemmältä ajalta kuinvuodelta. Tosiasialliset tupon palkan-korotusprosentit ovat vuositasollemuutettuna 1,9 % vuonna 2005 ja 1,6% vuonna 2006. Tällaiset korotukseteivät riitä kattamaan hintojen jamaksujen nousua. Se merkitseemiinuslinjaa tai enintään nollalinjaareaaliansioissa. Reaaliansioihin tuleenousua vain aloilla, jotka irtautuvat

tuposta tai sopimuskauden aikanaonnistuvat saamaan tuporaamitylittäviä palkkaliukumia.

Työn tuottavuus nousee samaanaikaan. Se kasvattaa kansatulokakkua.Tämä osa kansantulon kasvusta jääyhtiöille ja pääomatuloihin eli niinsanottu funktionaalinen tulonjako onmuuttunut pääomatulojen eduksityötulojen tappioksi. Näin jatkuu setilanne, johon juututtiin lamavuosina.Silloin palkkojen kansantuoteosuuslaski 5 % alle aiempien vuosikym-menten tason. Tällä tasolla osuus onsittemmin korkeasuhdannevuosi-nakin pidetty. Se on seuraustareaaliansioiden työn tuottavuuttahitaammasta kasvusta. Työn tuotta-vuuden noususta suuri osa on saatuaikaan työntekijöitä vähentämällä.Palkansaajatyöpaikkoja meillä on150 000 – 200 000 liian vähänverrattuna lamaa edeltäneeseenaikaan.

Työpaikkojen vähentämisestäaiheutuneesta voittojen kasvusta isoosa on investoitu ulkomaille eikätyöpaikoiksi Suomeen. Suomeenrekisteröidyillä yrityksillä on työ-paikkoja enemmän kuin koskaan,mutta ulkomailla ja Suomessa vähem-män kuin ennen lamaa. Säästölinjaapalkoissa on perusteltu työlli-syydellä, mutta siinä se ei näy.Päinvastoin viimeisen kolmen vuodenaikana teollisuus on vähentänyttyöpaikkoja 55 000.

Palkkapussia paikataan veroke-vennyksillä. Niiden suuruudeksi onmainostettu 1,7 miljardia euroa.Vuonna 2005 kevennys on 350 milj.euroa, mutta 53-vuotta täyttäneidensosiaaliturvamaksut nousevat samanverran. Vuoden 2006 800 miljoonastapuolet katoaa sairausvakuutus-maksun korotukseen. Vuonna 2007kevennykseksi sanotaan 550 milj.euroa. Sairausvakuutusmaksun koro-tukset poislukien kevennykseksi jää1,7 miljardista yhteensä 550 – 950milj. euroa riippuen siitä, hupeneekoosa sairausvakuutusmaksun korotuk-seen myös vuonna 2007. Suuri osatästä tarvitaan verotuksen inflaatio-tarkistukseen, koska progressiivi-suuden verotus muuten kiristyisiansioita korotettaessa. Siksi taval-liselle palkansaajalle verokeven-nyksestä käteen jäävää summaa onsuurenneltu ja 53 vuotta täyttäneidenverotus tosiasiassa kiristyy. Kunnal-lisverotuksen ansiotulovähennystäkorotetaan 3550 eurosta 3850 euron.Ilman sitä pienituloisemmat palkan-saajat eivät saisi kevennyksestä juurimitään, mutta tälläkin tavoin hyötyjää esimerkiksi 25 %:n valtion verolla75 euroon vuodessa, mikä vastaan 6euroa 25 senttiä kuukaudessa eli 3,7senttiä tunnille. Vuonna 2007 valtionveroasteikkoa luvataan virtaviivaistaa

neljään luokkaan nykyisen viidensijasta. Se tarkoittanee suurituloistenrajaveron alentamista, vaikka asiaa eiolekaan täsmennetty julkisuudessa.

Laadullisiin asioihin sisältyy, ettätyöttömäksi joutuva saa käyttääirtisanomisaikana työsuhteen kes-tosta riippuen 5-20 päivää työnhakuun. Työttömyyden alettuatyönhakuun ja koulutukseen osallis-tuva saa korotettua työttömyys-turvaa 20-185 päivää. Korotettu tukion vajaan viidenneksen suurempikuin tavallinen ansiosidonnainentyöttömyysturva. Samaan aikaan onsuunnitelmia työttömyysturvankeston katkaisemisesta perustelunatyön haun aktivointi. Nämä kaksiasiaa on pitkään esitetty samanpaketin osina. Siksi korotus viittaasiihen, että paineet katkaisuuntoisaalla ovat taustalla.

Tuloratkaisua on kritisoitu työpai-koilla korotusten pienuudesta eikäsen ole nähty tuovan ratkaisuatyöllisyyteen. Siinä on koettu olevanliikaa periksi antamista tavalla, jokaheikentää työntekijöiden asemaa. Onkoettu, että se ei käännä huonoakehitystä. Mm. rakennusliitossa onarvosteltu, että siinä annettiin periksivääränlaiselle ulkoistamiselle, jotarakennusalalla on kutsuttu ämpäriura-koinniksi. Prosenttilinja on epäsoli-daarinen ja nostaa palkkoja sitäenemmän, mitä suuremmat ovattulot. Se tarkoittaa periksi antamistamm. SAK:n vaalimasta solidaarisestapalkkalinjasta eikä 0,3 %:n pieni tasa-arvo toiselle sopimusjaksolle tätäkorjaa. Selvä johtopäätös on, ettäammattiyhdistysliike tulee saadaalennustilasta uuteen nousuun edel-lytyksenä suunnan muutokselle.

Pekka Tiainen

Maailman kummallisin olentoJokaisen, si-

nun ja minun,k o k e m u k s e tovat pelkästäänhenkilökohtai-sia. Ne ovat ensisijaisia. Toisten

kokemuksia pidetään vieraina.Tässä on meidän ihmispolojensuurin heikkous. Meitä hallitseeomat pienet kokemuksemme. Siitäsyntyy luulo, joka ei ole tiedonväärtti. Turkkilainen N. Hikmetsanoo ihmisen olevan maailmankummallisin olento, joka osterinkaltaisena sulkee vain kuorensa jakuvittelee olevansa turvassa!

Sotien jälkeen duunarit pitivätviisitoista vuotta hyvin puolensa.1958 eduskuntaan syntyi työväenenemmistö. Siitä säikähtivät suur-pääoma ja oikeistolaiset dema-rijohtajat. Työväenliikkeeseentuotiin ulkoa riitoja, joita CIArahoitti. Rahaa rahdattiin maahankassikaupalla niin huolettomasti,että lepsuimmat joutuivat tullissakiikkiin. Se ei tahtia haitannut.Ensin sos.dempuolue, SAK ja TULhajotettiin. Lopulta oikeisto-demarit saivat määräysvallan, jokaniillä on tänäkin päivänä.

Myös kansandemokraattisenliikkeen kimppuun käytiin. Se olihankalampaa, mutta 90-luvunalkuun mennessä kd-liike oliisketty maan rakoon.

50-luvulta kotoisin olevat suuretpoliittiset muutokset vievät meitäkohti hornan tuuttia. Vanha tur-vallisuus on kaukana ja yhä kauem-mas se on kaikkoamassa. Turvat-tomuutta aiheuttaa kaksi muitasuurempaa asiaa. Ensinnäkin maantalous, joka on kuralla, eikä paran-nusta ole näköpiirissä. Toiseksisotahulluus, joka on vallannut Suomenherrat.

q q q

Valtajulkisuus ja sitä ruokkivatkaiken maailman tutkimuslaitokset japoliittiset päältäpäsmärit selittävät,että työttömyys on vain kahdeksanprosentin luokkaa ja keskipalkatkinovat Veronmaksajien keskusliiton jaHesarin uutisen (2.12.04) mukaanperäti 2 350 euroa kuukaudessa.

Työttömyydestä tiedetään, ettäedelleenkin ihmisiltä puuttuu noin1000 miljoonaa työtuntia, jostajohtuen palkat ovat aivan toistaluokkaa kuin väitetään. Nyt tiede-tään, kun vuoden 2003 verotilastotovat valmistuneet, että kuukaudenkeskipalkka oli 1 741 euroa. Siinä onnimellistä kasvua 2,4 ja reaalista 1,9prosenttia. Tässä on herroilla hur-raamista, sillä korkeimman vero-luokan, jossa on 18 prosenttiapalkansaajista, keskipalkka kasvoi27,3 prosenttia! Entä muilla? Onkoheillä hurraamista?

Eipä taida olla, sillä 1 600 076henkeä, 59,6 prosenttia palkan-saajista sai kuukaudessa keskimäärin962 euroa. Se on 15 euroa ja reaali-sesti 2,1 prosenttia vähemmän kuinedellisvuonna. 600 363 palkansaajaa,22,4 prosenttia kaikista sai 2 238euroa, joka on reaalisesti 0,6 pro-senttia vähemmän kuin edellisenävuonna. Tässä on jo yli 2,2 miljoonaapalkansaajaa (82 %), eikä heidänkeskipalkkansa ole lähelläkäänHesarin mainostamaa keskipalkkaa.

Kun katsotaan miten kaikki tulot– siis palkat, sosiaaliset tulonsiirrot,pääoma- ja osinkotulot – kehittyivät,niin kaikkien alle 25 000 euroaansainneiden, 72,0 % kaikista tulon-saajista, nimellistulot vähenivät jaelintaso laski todella merkittävästi.Väestön taloudellinen turvattomuuslisääntyi ja lisääntyy...

q q q

Kapitalismille on ominaista, ettäkun ihmisten yhteiskunnallinenturvattomuus lisääntyy, myös sota-hulluus lisääntyy. Se tapahtuupikkuhiljaa, salaa. Aivan merkillisenvoimakkaana se on näkynyt tänävuonna. Sotahulluutta ovat jo pitkäänja ylen aikaa levittäneet kaikki tuutit.

Nopean toiminnan joukkojenperustamisella on elvytetty vanhaahakkapeliittahenkeä. Ihan kuin ennen

vanhaa Suomen leijonaa valmistetaanperäti kahtena nopeana joukkonataistelemaan ulkomailla kimpassasekä ruotsalais-norjalaisten ettäsaksalaisten kanssa. Se vaatii, ettäsuomi-poikien kotiintuloa vartentarvitaan – kuten puolustusministeriryhdikkäästi totesi – sinkkiarkkuja.

Uusi sotaisa hulluus vaati, ettävanhojen sotahullujen ja sotari-kollisten kunnia palautetaan. Sotilas-pojat, Lotta-Svärd ja suojeluskunnat,jotka jatkosodan päätteeksi lakkau-tettiin fasistisina, ovat jo saaneetarmon.

Kaiken kukkuraksi kahdesta sota-ratsusta tehtiin suurimmat suo-malaiset. Näiden Hitlerin fasistisenSuur-Saksan tukijoiden haaveina oliluoda sen kumppaneina Suur-Suomi.Näiden ”suurten suomalaisten” käsiätahrii sadan tuhannen suomalais-miehen tarpeettomasti kuiviin vuoda-tettu veri. Heidän uhrinsa oli turha.

Suur-Suomen luomisessa tie nousipystyyn Äänisjärvellä. Siellä Karja-lan sydänmailla naapuri, se savijal-kainen jättiläinen, joksi Neuvos-toliittoa sanottiin, ilmoitti, että joriittää! Niinpä suomipoika tulijuoksujalkaa takaisin entisten rajo-jensa taakse. Suur-Suomi haaveidenkyllästämä jatkosota oli vain kallisrosvoretki, joka päättyi nolosti –aseet oli pakko kääntää ystäviä,aseveli Hitlerin joukkoja vastaan!

q q q

Kapitalisteja, suurpääomaa, eiole koskaan kiinnostanut itse-näisyys eikä isänmaallisuus. Heitäkiinnostaa vain voitot ja sitä hehankkivat hinnalla millä hyvänsä.Se on aina merkinnyt kurjuuttakansalle. Sitä merkitsee elämäEU:ssa ja globaalin suurpääomanorjuudessa. Kurjuus on, sen tie-dämme historiasta, äärioikeis-tolaisuuden ja fasismin kasvu-alusta. On syytä korostaa, ettäfasismi samoin kuin reaganismi,thatsherismi, monetarismi, libera-lismin, uusliberalismi jne. ovatkapitalismin poliittisia muotoja. Kun katsoo tämän päivän poliit-tista menoa ja meininkiä, niinrunoilija Hikmet näyttää olevanoikeassa. Hän sanoi ihmisestämaailman kummallisimpana olen-tona, että ”Olet lampaan kaltainen,ystäväni: kun lampaantaljaanpuettu isäntäsi nostaa keppinsäsinä kiirehdit laumaasi, juoksetylväästi pää pystyssä kohti teu-raspenkkiä.”. ”Kun ihmisiä nään-nytetään nälkään, petetään, kunelämä puristetaan ihmisestä kuinmehu rypäleestä toisten viiniksi –johtuuko se sinusta?”. ”Sitä eikieleni taivu sanomaan, muttaystäväni, osuutesi on suuri.”!

Kai Kontturi

Tupo-neuvotteluissa työnantajat vastusti viimeiseen saakka matala-ja naispakkaeriä. Sen sijaan työnantaja haluaa lisää matalapalkkaisiaosa-aikatyöntekijöitä.

Sivu 4 Nro 6/04Kansanääni

Bussilakko päättyityöntekijöiden voittoon

Pääkaupunkiseudulta alkanutlähes kaksiviikkoinen bussilakkopäättyi työntekijöiden voittoon.Lakko alkoi tiistaina 9. mar-raskuuta, jolloin n. 1300 Con-nexin ja Concordian bussikuskiamenivät lakkoon. Lakko päättyisunnuntaina 21.11., kun Auto- jaKuljetusalan TyöntekijäliittoAKT:n hallitus hyväksyi yksimie-lisesti työnantajan neuvottelu-tarjouksen, jossa luvattiin ollalisäämättä osa-aikaisten määrääja tarjota kaikille vakituisessatyösuhteessa olevalle osa-aikai-selle kokoaikaista työtä ensivuoden alkuun mennessä. Maa-nantaina 22.11. bussit jo kulkivatlähes normaaliin tapaan.

Monet keskeiset tiedotusvälineetyrittivät vähätellä lakon syytä jasyyllistää lakkolaisia laittomastalakkoilusta. Kuitenkin lakossa olikysymyksessä erittäin suuret japeriaatteelliset asiat. Vasta perus-tettu Elinkeinoelämän KeskusliittoEK on vaatinut Tupo-sopimuksiinpaikallista sopimista, työntekijöidenlakko-oikeuden rajoittamista japalkkakustannusten nousun pitä-mistä lähes nollatasossa. Käytän-nössä tämä kaikki merkitsee osa-aikatyön ja pätkätöiden lisäämistä japalkankorotuksista luopumista. EK:napulaisjohtaja Eeva-Maija Inke-roinen on viime aikoina pantutoimimaan EK:n äänitorvena. Hänonkin ehtinyt päästää suustaanhämmästyttävän määrän sammakoitaaivan muutaman kuukauden kuluessa.Hän on vaatinut osa-aikatyön lisää-mistä, kaikenlaisten viikonloppu-lisien lakkauttamista, lakkosakkojenradikaalia korottamista. Näillä puheil-laan työnantajajärjestöt ovat siisvalmistautuneet jyräämän kokoammattiyhdistysliikkeen lopullisestimaanrakoon.

Tämä ay-kielteinen työnantajienlinja kohdistui myös AKT:n bussi-kuljettajiin. Työnantajapuoli rikkoipääkaupunkiseudulla Connex jaConcordia yhtiöissä alan työehto-sopimusta alkaessaan palkata alallemelkein yksinomaan osa-aikaisiakuljettajia, vaikka kuljettajilla ontyöehtosopimuksessa kirjattu takuu-palkkasysteemi, 80 tunnin palkkakahdelta viikolta. Tämän työtun-timäärän puitteissa työnantaja voi

teettää töitä, mutta jos tunnit eivätjostain syystä ole tulleet täyteen, niinpalkka kuitenkin pysyi samana. AKTkatsoi tässä tilanteessa, että työn-antaja aikoi tuoda osa-aikaisettyösuhteet koko maahan käyttämällätässä mielessä koekenttänään pääkau-punkiseudulla liikennöiviä ulkomai-sessa omistuksessa olevia bussi-yhtiöitä.

Kun AKT yritti päästä neuvot-telemaan asiasta, oli työnantajanvastaus ylimielisen tyly; ei kuulemmaollut mitään neuvoteltavaa. Connexinja Concordian kuljettajilla ei ollutmuuta keinoa puolustaa oikeuksiaankuin lakko. Lakko ilmeisesti yllättimyös keskusliitto SAK:n. EihänSAK:n demarijohto ole vuosiinpuolustanut tosissaan työntekijöidenetuja kuin vain kosmeettisin palkan-korotuksin ja tupo-teatterin puit-teissa. Metalliliiton puheenjohtajaErkki Vuorenmaa vaati kuskejalopettamaan lakon. Entinen AKT:npuheenjohtaja Risto Kuisma, jokaaikanaan osasi myös käyttää liitonvoimaa työntekijöiden etujen puolus-tamiseen, on nyttemmin alkanutmyötäillä työnantajia. Hänkin tuo-mitsi lakon laittomana. Kuisma onsiis kääntänyt takkinsa jo aikoja siten.Silloin kun hän ryyppäsi ja oliylipainoinen, silloin hän puhui asiaa,mutta nyt raivoraittiina ruipelonapuhuu jotain aivan muuta. MyösSTTK:n puheenjohtaja MikkoMäenpää vaati lakkolaisia palamaanheti töihin.

Lakon aikana bussikuskit eivätvoineet laiskotella. Lakko on kovaatyötä, kun lakkovahdit joutuvatseisoskelemaan pitkiä päiviä työ-paikkojensa porteilla. Vantaan Haku-nilassa kävimme tarkastamassa tilan-teen. Toistakymmentä lakkovahtiatarkkaili muutamia ohimeneviärikkureiden ohjaamia autoja. Con-corde Hakunilan varapääluottamus-mies Jouni Nurmelan mukaanrikkureita oli parisenkymentä, kunautoja kaikkineen varikolla on yli sata.Rikkureille ei tehdä mitään, muttaheidät tunnistetaan ja lakon jälkeensuhtautuminen heihin tulee olemaanviileä.

Lakko todisti, ettei myöskään SDPhallinnut tilannetta. AikaisemminSDP:n viesti on helposti kulkenutdemarijohtoisiin ammattiliittoihin.Nyt oikeistodemarien hallitsemassa

SDP:ssä näyttää vaikuttavan myösvahva työväen edusta todella välit-tävä vasemmistosiipi.

Se, että AKT lähti lakkoon, onsuuri voitto koko ay-liikkeelle.Työnantajat todennäköisesti näkevätlakosta tähtiä vielä pitkään. AKTpuuttui lakollaan - ja moneen kertaantuomituista lakkosakoista huolimattaaivan olennaisiin epäkohtiin jaoikeistolaisen politiikan seurauksiin,jotka vaikuttavat koko yhteis-kunnassa, ei vain heidän omallatyösarallaan. Osa-aikatyö ja pätkätyöja niiden riittämättömyys turvatatyöntekijöille riittävä toimeentulo onyksi kipeimpiä ongelmia yhteis-kunnassa. Näiden korjaamiseksi onjoissakin lehtien mielipidekirjoi-tuksissa vaadittu jopa yleislakkoa.AKT suurena ja vahvana liittonamelkein pystyi järjestämään pieni-muotoisen yleislakon uhan.

Kun työnantajat kieltäytyivätneuvotteluista AKT alkoi laajentaalakkoaan. 12.11. lakko laajeni käsittä-mään Oulun, Jyväskylän, Porin,Lahden ja Kuopion paikallisliiken-nettä. 17.11. Helsingin satamatmenivät tukilakkoon, samoin teolli-suuden kemikaaleja kuljettava ADR-Haanpää. Kun työnantaja edelleenkinoli sitkeästi neuvotteluhaluton,lakkoa oltiin laajentamassa VR:nlähiliikenteeseen, osaan lentokenttienhuoltokuljetuksista ja jätehuoltoon.Jos tämä lakon laajennus olisi maa-nantaina 22.11. toteutunut, koko maaolisi mennyt sen verran sekaisin, ettäsen vaikutukset olisivat jo alkaneetmuistuttaa yleislakkoa.

Lauantaina 20.11. työnantajakuitenkin tuli ulos kuorestaan jalupasi neuvotteluja. Osa-aikais-taminen luvattiin lopettaa ja asioidentoteuttaminen ja seuranta päätettiinviedä yhteiseen työntekijä- ja työnan-tajapuolen työryhmään.

AKT:n lakko oli pitkiin aikoihinmerkittävin tapahtuma ay-liikkeessä.Se todisti, että ay-liikkeessä onedelleenkin voimaa, jota myös työ-nantajapuolen ja kaikenlaisten kvar-taalitalouden kermankuorijoiden onkunnioitettava ja otettava huomioon.AKT on puheenjohtajansa TimoRädyn johdolla käynyt hatunnostonarvoisen taistelun työntekijöidenetuja puolustaessaan.

Näpit irti lakko-oikeudesta

Lainsäädännön mukaan kaikki lakot, jotka tapahtuvat työ-ehtosopimuksen voimassa ollessa ja liittyvät työehtosopimukseen,ovat laittomia. Työrauhavelvoitteen katsotaan olevan sitovatyöntekijöiden kannalta. Työnantajia työehtosopimus sensijaantuntuu velvoittavan väljemmin. Työnantaja voi helposti tuoda"pelikentälle" asioita, joita ei ole työehtosopimuksessa tiukastikirjattu. Useimmiten nämä liittyvät työvoiman käyttöön.

Päättyneen AKT:n lakon keskeinen piirre oli sen tuomitseminenlaittomana. AKT tuomittiin Työtuomioistuimessa peräti neljäänkertaan ja lakkoon ja tukilakkoihin osallistuneille liitoille mätkittiinsakkoja eräiden lehtitietojen mukaan yhteensä 180.000 euroa. TästäEK saikin oivallisen aiheen esitellä tavoitteitaan tupo-pöytäänvietäväksi. Lakkosakot ovat työnantajien mielestä yksi tupo-neuvottelujen keskeisiä aiheita. Nyt lakkosakot eivät heidänmielestään vastaa ollenkaan lakosta työnantajille aiheutuneitataloudellisia menetyksiä. Autoliiton Työnantajaliiton ALT:ntoimitusjohtaja Hannu Parvela vaati jopa lakkosakkojenkymmenkertaistamista. Kun nyt lakkosakko on suurimmillaan25.000 euroa, lukuun pitäisi Parvelan mukaan pistää yksi nolla lisää.

Kysymys lakon laittomuudesta ja lakkosakoista on kuitenkinpelkkää luokkaoikeutta. Yhteiskunnassa valtaa pitävä luokkamäärittelee itse, mikä on laillista tai laitonta. Tässä puuhassaanhallitseva poliittinen eliitti tulee säätäneeksi suuren määrän lakeja,jotka köyhdyttävät työläisiä, eläkeläisiä ym. köyhää kansaa, muttarikastuttavat jo ennestään rikasta kapitalistiluokkaa. Kysymyslaista ja laillisuudesta kääritään sitten vielä jonkinlaiseenjumalallisuuden kapuun; saihan jo Mooses aikanaan kymmenenkäskyään "suoraan jumalalta". Eikö siis lakkojen laittomuus olekinyhtä lailla jumalan tuomitsemaa, vaikkei sitä ole Mooseksen tauluunkirjattukaan, he kyselevät.

Karl Marx törmäsi 1842 toimiessaan lehtimiehenä RheinischeZeitungissa tähän samaan ilmiöön. Aikaisemmin Saksan talonpojillaoli luontaisena oikeutena polttopuiden keräily metsästä. Sittenmaanomistajat tekivät siitä varkauden ja laativat lain puuvar-kauksien estämiseksi. Marx huomasi myös, kuinka valtiovaltakohteli kaltoin Moselin viininviljelijöitä. Tuolloin suomut putosivatMarxin silmiltä. Hän havaitsi, että lait laadittiin vain hallitsevanluokan omia etuja pönkittämään eikä niillä ollut mitään jumalallistaperustaa, vaikka esim. vielä Hegel piti lakeja ”maailmanhengen”kehityksen korkeimpana ilmauksena.

Työtuomioistuin, joka lakkojen oikeutusta tuomitsee, on sekinvaltaa pitävän omistavan luokan luomus. Työtuomioistuin voihelposti tuomita laittomiksi kaikki lakot, jotka tapahtuvattyöehtosopimuksen voimassa ollessa riippumatta asiasta, jokalakkoon on johtanut. AKT:n lakossahan asiana oli työnantajankieltäytyminen neuvotteluista tilanteessa, jossa työnantajasopimuksen vastaisesti oli lisäämässä osa-aikatyön käyttöä.

Työtuomioistuimen puheenjohtajat ja ns. puolueettomat jäsenetnimittää Tasavallan presidentti oikeusministeriön esityksestä.Yleensä työtuomioistuin kokoontuu kuuden henkilön kokoon-panossa, jossa on puolueeton puheenjohtaja, yksi puolueetonjäsen sekä kaksi työnantajajärjestöjen ja kaksi työntekijäjärjestöjenedustajaa. Asia kääntyy työtuomioistuimessa melkein järjestääntyönantajien voitoksi ja työntekijöiden tappioksi. Näin siis toteutuutuo jumalallinen laki työtuomioistuimessa. Työnantajille ei tule juurikoskaan mitään sakkoja, jos he osaavat vaikkapa irtisanoa väkeään"oikeassa" järjestyksessä ja oikealla tavalla YT-lakia noudattaen.

Työehtosopimuksissa ei ole mainittu läheskään kaikkia asioita,mihin ammattiliitot toiminnassaan törmäävät. Silloin tulee helpostitilanne, että kiista nousee juuri sellaisesta asiasta, mistäsopimuksessa ei ole selvää mainintaa. Työntekijäjärjestö voi tietystipyytää tällöin työnantajalta keskustelua asiasta, mutta mitätehdään, jos työnantajan kanta on, että "ei ole mitään keskus-teltavaa”. Jos tällöin työntekijät menevät lakkoon, oli syy sittenvaikka kuinka oikeutettu, niin lakko tuomitaan laittomaksi, jos eimuusta syystä niin työrauhavelvoitteen rikkomisesta.

Jos työnantajat kärsivät lakoista taloudellisia tappioita, niinperusteettomista irtisanomisista ja osa-aikaisista työsuhteista tuleevieläkin suurempia tappioita työntekijöille, samaan aikaan kunomistajat käärivät voitot itselleen. Mutta kun työtuomioistuimessaon käyty, havaitaankin, että lakkohan se laiton oli, muttairtisanomiset eivät olleet. Työntekijäjärjestöt maksavat, muttatyönantajat eivät.

Bussikuljettajia lakkovahteina Hakunilan bussitalleilla. Etualalla toinen vasemmalta Concorde Hakunilanvarapääluottamusmies Jouni Nurmela.

Sivu 5Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

Suomea liitetään osaksi EU:n sotilasliittoaKyseessä on erittäin merkittävä

sotilaspoliittinen päätös, josta eikäyty minkäänlaista parlamen-taarista keskustelua tai äänes-tystä. Jos tilannetta vertaa I ja II:nmaailmansodan aikaisiin sotilas-poliittisiin liittoihin, joita Suomiteki Saksan kanssa, paljastuu sehäikäilemätön vallankäyttö, jotamaamme yksityistä pääomaaedustava valtaeliitti käyttää saa-vuttaakseen tavoitteensa.

Suomi on tehnyt erittäin merkit-tävän sotilaspoliittisen periaate-päätöksen päättäessään perustaan. 270–350 sotilaan palkka-armei-jaosaston sidottavaksi EU:ntaistelujoukkoihin, laajaan soti-laalliseen liittoumaan, jonka toi-mintakenttä on ulkomailla.

Toimintavalmiudessa suoma-laisten yksiköiden on arvioituolevan vuodesta 2007. Norja onsikäli kiinnostava osapuoli tässäliittoumassa, koska se ei ole edesEU:n jäsen, mutta kuuluuNATO:oon. Tilanne on siis vähänsamanlainen kun jatkosodassa,kun Suomi katsoi olevansa liit-toutumaton, mutta sillä oli omastamielestään merkittävä sotilas-yksikkö liitettynä vieraan valtionsotilasorganisaatioon.

On mielenkiintoista, ettei näkö-jään suomalaisten (EU:n osaval-tiona) joukkojen liittäminen uu-teen monikansalliseen sotilas-organisaatioon vaatinut minkään-laisia lakimuutoksia tai edeskeskustelua poliittisessa raken-teessamme, mutta näiden jouk-kojen toiminta ulkomailla vaatiilakimuutoksia rauhanturvalais-

samme. Ennen kuin sotilasyksik-kömme voivat osallistua ulko-mailla tapahtuvaan sotilasope-raatioon, eduskuntamme tuleekumota laki, joka velvoittaa YK:ntai Etykin mandaatin operaatiolle.Muutoin Suomi jäisi automaat-tisesti ulos EU-liittolaistensakelkasta. Lisäksi toimintaval-tuuksia tullaan muuttamaan siten,että rauhanturvaamiseen sovel-tuvia toimintamenettelyjä laajen-netaan soveltumaan rauhaan-pakottamisen nimellä kulkevaansotatoimivaltuuteen.

Vielä on yksi este joukkojemmelähettämiselle maailman sota-kentille, nimittäin jos lähtöval-miuden tulee olla vaaditut 5-15

päivää sekä lähtöä ei saa ollaestämässä kansallinen parla-mentaarinen demokratia on ku-mottava laki, joka sanoo ettäainoastaan eduskunnalla on oi-keus päättää joukkojen lähet-tämisestä. Tällöin kyseiset joukoteivät ole kansallisen päätän-tävallan alaisia, vaan päätösyksiköiden käytöstä kuuluuEU:lle. Ennen kuin kyseiset laki-muutokset on toteutettu, ei soti-lasyksikkömme voisi edes ollalähtövalmiudessa tai päivystyk-sessä.

Olivatpa kyseiset sotilasliitotkuinka tuhoisia Suomen kansal-liselle turvallisuudelle, ei se näytähaittaavan yksityistä monopo-

lipääomaa ajamasta Suomea tur-vallisuusriskiin. Yhtä lailla kan-sainvälistynyt kvartaalitalous(pörssitalous) on todella tuhoisaakansalliselle taloudelle.

Vaikka yhteiskunnan (jotakansallisvaltion väestö edustaa)merkitys yksityiselle pääomalleonkin pelkkä markkina-arvo, onvaltiolla tiettyjä koneistoja, joistaon etua ja jopa hyötyä yksityisellemonopolikapitaalille. Yksi tällai-nen instituutio on armeija. Muttakoska Suomessa on kansalliseenturvallisuuteen sidottu varus-miesarmeija, ei se sovellu kansain-välistyneelle yksityiselle pää-omalle. Tästä syystä on kaikillaimperialisteilla ollut ja tulee ainaolemaan palkka-armeija. Se, millänimellä milloinkin näitä sota-joukkoja on nimitetty, on yhden-tekevää, funktio on ollut ainasama, taloudellisten intressienvalvominen. Imperialistisilla mail-la on yleensä ollut asevoimat,jotka on jaettu karkeasti imperia-listiseen armeijaan (vakinaiseenpalkka-armeijaan (Imperial Army))ja paikalliseen kansalliseen kaar-tiin (heikosti varustetut ja koulu-tetut vapaaehtoisjoukot (Territo-rial Army)). Tällaisten kansal-liskaartien, kuten maakuntajouk-kojen, merkitys todellisena turval-lisuusvarana on vähintäänkinarveluttava.

Sodan ja sotateollisuuden mer-kityksestä yksityiselle pääoma-vallalle saa hyvän kuvan toimit-taja-kirjailija J. F. Stonen kirjasta”Hidden history of the Korean

war”, jossa hän toteaa: ”Vaikkaasevarustelu ja siihen liittyväinflaatio raunioittavatkin Ameri-kan liittolaisia, Amerikan johtajatnäyttävät silti yhä pelkäävänrauhan taloudelle aiheuttamiaseuraamuksia. Tämä pelko määräsipolitiikkojen ja liikemaailmanjohtajien toimenpiteet. Yhä vah-vempiin ja inflatorisempiin piris-tysruiskeisiin tottunut USA:ntalous tärisi jo ajatuksesta, ettäsen kuolettava piristysaineriistettäisiin siltä. Jos milloin niinvuonna 1952 sota Korean niemi-maalla oli se matalin aita, jostamentiin yli. Jos Koreaan tulisirauha, uusia Koreoita luotaisiinIndokiinaan ja Burmaan. Jos sielläei sodittaisi, niin sitten Koreassaolevat amerikkalaiset joukot saisi-vat aikaan jonkin uuden ”välikoh-tauksen” ja sota syttyisi uudes-taan.

Hallitsevana piirteenä Amerikanpoliittisessa, taloudellisessa jasotilaallisessa ajattelussa onrauhan pelko. Kenraali Van Fleettiivisti asian lyhyeen ja ytimek-kääseen yhteenvetoon puhues-saan vierailevalle Filippiiniläisellevaltuuskunnalle vuoden 1952tammikuussa: ”Korea on siunaus.Joissain päin maailmaa pitäisi ollaaina yksi Korea.” Tässä mutkatto-massa tunnustuksessa on avainKorean salaisen historian ymmär-tämiseen.” Toteaa J.F. Stonekirjansa lopussa.

Janne Rahikainen

Brysselissä maanantaina 22.11.2004 EU-maat sopivat 13taistelujoukon perustamisesta. Määrä on selvästi suurempikuin aiemmin kaavaillut 7-9. Kussakin joukossa on noin 1500sotilasta. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen vahvistiSuomen osallistumisen kahteen taistelujoukkoon.Toisenjoukon muodostavat Saksa, Hollanti ja Suomi, toisen Ruotsi,Norja ja Suomi.

Hyökkäys toiseen maahan on aina laiton24.10.2004 vietettiin eri puolilla

maailmaa Yhdistyneiden Kansa-kuntien päivää eli lyhyesti ilmais-tuna YK:n päivää. Tuota päiväävietetään YK:n perustamispäi-vänä. Yhdistyneet Kansakunnatsyntyi toisen maailmansodanraunioille elimeksi, jonka tehtävänäon toimia kansojen välisenä fooru-mina, foorumina, jossa ratkotaanmaapallon yhteisiä kysymyksiä.Yhtenä YK:n päätarkoituksista olisaada YK:n avulla estettyä sotienja konfliktien syntyminen hetialkuunsa. Maailma tarvitsi jatarvitsee yhä edelleen valtioiden jakansojen välisen kanssakäymiseenjärjestelmän jossa voidaan ratkoayhteisiä asioita.

Viime aikoina on mielestäni liik-kunut ihmeellisiä tarinoita jakäsityksiä. Tarinoita joiden mu-kaan YK olisi elin, jossa voitaisiinpäättää mahdollisista sotilaallisistahyökkäyksistä itsenäisten jasuvereenien valtioiden kimppuun.Mielestäni aika merkillinen ajatus.Ajatus on siksi merkillinen, ettäYK:n tehtävähän on pyrkiä ratkai-semaan mahdolliset ongelmatneuvottelupöydässä rauhanomai-sin keinoin. YK:n peruskirjanhengen mukaisesti sen tehtävä onnimenomaan toimia rauhaa ja kan-sainvälistä kanssakäymistä edistä-vänä järjestönä.

YK:n alainen rauhanturvajouk-kojärjestelmä on oma luku sinänsä.YK:n alainen rauhanturvaamistoi-minta ei saa muodostua valloit-tajan sotilaalliseksi organisaatioksi.

Rauhanturvaajien käyttäminenYK:n jäsenvaltiossa tulee perustuaaina neuvoteltuun sopimukseen.Sopimus rauhanturvaamistehtävistätulee olla aina aikaansaatu valtion taieri riitelevien osapuolten välillä.YK:n rauhanturvajoukkojen tulemi-nen kriisitilanteessa olevaan maahantai kriisialueelle on tapahduttavaasianomaisten pyynnöstä ja niidentehtäviin ei saa kuulua valloitus-henkistä toimintaa. Näin näen minätuon kysymyksen.

Miten voisin sitten hyväksyäajatuksen, että YK olisi elin, jokavoisi tehdä päätöksen johonkinvaltioon hyökkäämisestä. Täytyysanoa, että aika omalaatuinen kuviokansainväliselle järjestelmälle, jonkapäätehtävänä on konfliktien torju-minen neuvotellen ja muiden keinojenavulla.

Viime päivinä meille on tuputettuajatusta, että kansainvälisellä fooru-milla määrätyllä tavalla tehty päätöstoiseen maahan hyökkäämisestätekisi sodasta laillisen. Miten sodastavoi tulla laillinen? Eikö sota ole ainalaiton?

Leikitäänpäs tuolla ajatuksella.Ajatellaanpas vaikka tilannetta, ettäYK:ssa olisi tehty päätös, ettähyökkäys Irakiin on tehtävä. Hyök-käyksen perusteina olisivat olleetUSA:n esittämät perustelut. Tuolloinolisi tuon uudemman käsityksenmukaan sota ollut laillinen, laillinen,vaikka sen pääasialliseksi tarkoi-tukseksi näyttää yhä selvemminvahvistuvan USA:n tavoite saadaIrakin öljy haltuun sekä entistä

vahvempi jalansija itselleen tuollamaailmankolkalla.

Aikoinaan työväenliikkeen ajatuk-sena oli, että vieraan vallan mie-hitystä vastaan käytävä sota onoikeutettua sotaa. Siis sota, jonkapäämääränä on riistäjän ulosajaminenmaasta ja maan itsenäisyyden sekäsuvereenisuuden palauttaminen.

Sitä merkillisemmäksi tulee esimer-kiksi Matti Vanhasen hallitukseneduskunnalle antama turvallisuus-poliittinen selonteko, jossa höpistäänEU:n voimankäytön sallimisestailman YK:n valtuutusta. Tuostaselonteon kohdasta ovat sittenärhäkkäimmät vetäneet johtopää-töksen, että sota on laiton jos se onEU:ssa hyväksytty, mutta ei YK:ssa.Aikamoinen tulkinta. Minun mieles-täni hyökkäys toisen maan kimppuunon aina laiton tehtiin se sitten EU:ntai jonkun muun päätöksellä.

Ehkä tuolla hallituksen selonteollayritetään enemmänkin viestittää sitä,että maansa myyneellä ei ole yleensäpuhevaltaa entisillä tiluksillaan.

Miten siihen kuvioon voisi sopiasellainen asia, että jokainen EU:ssaoleva maa hoitelisi ulkopoliittiset jasota-asiansa itsenäisesti kansain-välisellä foorumilla, esimerkiksiYK:ssa? Ei mitenkään. Eiköhäntuossa Matti Vanhasen hallitukseneduskunnalle antamassa sotilaal-lisessa selonteossa ole enemmänkinkysymys siirtää maamme kansain-välisten asioiden hoito EU:n hoteisiinniin sotilaallisissa kuin muissakinkysymyksissä. Eli EU jäsenvalti-oiden itsenäistä roolia YK:ssa ajetaan

alas. Tilalle tulee yhteisempi EUedustus.

Herra mersupanssari, kenraaliHägglund ehkä ilmaisi sotilashenki-lönä hyvin selväsanaisena tuonajatuksen tässä jokin aika taaksepäin.Eikö se ollut juuri hän, joka antoi sensuuntaisen lausunnon julkisuuteen,että Nato-keskustelu maassamme onturhaa? On syytä olettaa, että hänelläon omakohtaista ja ensiluokkaistatietoa asiasta.

Ja mitenkä voisi olla mahdollista,että EU:sta tulisi sellainen liittovaltio,jossa jokainen maa voisi ratkaistasotilaalliset kysymykset itsenäisesti?Jos näin olisi, niin silloin puhuttaisiinitsenäisten ja suvereenisten valtioidenkansainvälisestä yhteistyöstä joka onaivan muuta kuin liittovaltio. Eli, kunolemme EU:n jäsenvaltio, on maammesotilaallinen asema alisteinen EU:nsotilasjohdolle ja sitä kautta tarvit-taessa alistettu Natolle. Eli tätäkautta voisi selittyä ne viime aikojenpuheet ettei maatamme liitettäisikäänNatoon. Sanoisin, että aikamoistaketunhäntä kainalossa politiikkaa.

On muistettava, että sota on ainarikos hyökkäyksen kohteeksi joutu-nutta kansaa kohtaan. Se on rikosihmisyyttä vastaan. Ajatellaanpaasiaa näinkin päin. Esimerkiksi jokuvaltion johtaja saa päähänsä elihänellä on sisäpoliittinen tarvevaltansa pönkittämiseksi tehdäongelma, joka ratkaistaan hyök-käämällä toisen maan kimppuun. Hänpanee propagandamyllyn jauhamaan.Eri puolilla maailmaa lehti- ja radio-toimittajat lähtevät innolla pyörit-

tämään tuota propagandamyllyävälittämättä tosiasioista. Jokinkansainvälinen elin tekee päätök-sen, että sota on laillinen ja sittenhyökätään. Koko kupla paljas-tuukin propaganda tempuksi, jollajoku jossakin teki itsensä koti-maassaan suureksi sankariksi.Koko teatterin tarkoituksena onollutkin pönkittää omaa valtaa.Mitäs sitten tehdään? Maassa,johon hyökättiin, on sotkettukokonaisen yhteiskunnan raken-teet, tuhottu asuntoja, aiheutettuhätää tavallisille ihmisille. Maassariehuu sisällissota jonka yhtenäpäämääränä on maahantunkeu-tujien karkottaminen maasta. Mikäkansainvälinen elin sitten korjaanämä vahingot?

Entäpä jos tuo kohde sattuisikinolemaan esimerkiksi oma koti-maamme? Mitä me sanomme tuo-hon? Suomalaisella verkkais-uudellako kiitämme ja raotammekaulusta lisää periaatteella, ettäantaa tulla lisää tavaraa vaan?

Meille selitetään, että eihän seole mahdollista. No miten sittenoli se mahdollista, että USAhyökkäsi liittolaisineen Irakiin.Pääministeri Paavo Lipponen kävivannomassa uskollisuuttaan Yh-dysvaltojen presidentti Bushille.Ja koko ajan oli saatavilla maail-malla tietoja, että Bushin väittämät,Irakilla olevat aseet ovat enemmäntai vähemmän mielikuvituksentuotetta.

Timo KangasmaaSFT:n puheenjohtaja

Kansa totutetaan armeijan läsnäoloon katukuvassa. Puheetveteraanien kunnian palauttamisesta lienevät synonyymi politiikanoikeistolaistumiselle.

Sivu 6 Nro 6/04Kansanääni

Taistolaisuuden romahdus ennakoityöväenliikkeen vaikeuksia

Se, että liike sai näin voimakkaatmittasuhteet meillä Suomessa, perus-tui siihen, että olimme lähellä Neu-vostoliittoa. Meillä oli voimakaskommunistinen puolue ja käytös-sämme oli runsaasti suomen kielellekäännettyä marxilaista tieteellistäkirjallisuutta.

Aivan yhtä tärkeää, kuin on ym-märtää silloisen nuorisoliikkeennousun syyt ja toiminnan saavu-tukset, on oltava selvillä myös tämänliikkeen hiipumiseen johtavistatekijöistä. Taistolaisen nuoriso-liikkeen nopea hajoaminen ennakoikoko työväenluokan luokkataistelunkärjen taittumista. Se nopeuttiluokkakantaisen työväenliikkeenalasajoa, koska sen asema taistelevantyöväenliikkeen piirissä oli niinmerkittävä ja veti siksi sortuessaanennenaikaisesti mukanaan osanmuutakin väkeä.

Nuoriso “aisti” edessä olevatmuutokset

Perimmäisenä syynä taistolaisennuorisoliikkeen hajaannukselle voi-daan esittää kansainvälisessä työ-väenluokan ja kapitalistiluokanvälisessä luokkataistelussa 70- luvul-la hiljalleen tapahtunut käännekapitalismin eduksi. Se ilmeni siten,että sosialismiin tukeutuva työ-väenliike kyllä kykeni saavutuksiinsosialistisissa maissa ja kehitys-maissa. Se kykeni kehittämääntyöväenluokan sosiaalista ja talou-dellista asemaa teollistuneissa kapita-listimaissa. Mutta sen voima eiriittänyt valtaamaan kapitalisteiltaasemia kapitalistien päälinnakkeissa,teollistuneissa kapitalistimaissa.

Neuvostoliiton sosialistinen jär-jestelmä ei kyennyt realisoimaantuotantoon uutta tietojenkäsittelyynperustuvaa tekniikkaa, kun taasenkapitalististen teollisuusmaidenpiirissä uuden tekniikan käyttöönottokehitti tuotantovoimia tahdissa, jokaoli verrattavissa koneellisen suurteol-lisuuden alkuaikoihin. Tämä aiheuttiNeuvostoliiton kehityksessä ns.“pysähtyneisyyden ajan”, jokaheijastui kansainväliseen työväen-liikkeeseen. Ennen kaikkea nuoriso-liike aisti hyvin herkästi maailmassatapahtuneen muutoksen.

“Pikkuporvarillinen maltta-mattomuus”

Ydinosa taistolaisesta nuoriso-liikkeestä oli omaksunut marxi-laisen teorian. Pelkkä teoriantuntemus ei kuitenkaan yksinäänole se, joka pitää luokkakantaisentyöväenliikkeen koossa. Aivanyhtä tärkeä tekijä on ihmisensosiaalinen asema. Ainoastaansilloin on luokkataistelun mahdol-lista kohota poliittiselle ja ideo-logiselle tasolle, kun ihmistensosiaalinen ja taloudellinen asemayhdistyy työväenliikkeen tieteel-lisen ideologian kanssa.

Nuorisoliike oli innostavaa ja aatetarjosi ihanteita. Määrätyssä vaihees-sa nämä riittivät pitämään liikkeenkoossa. Mutta varsin suuri joukkooli odottanut sosialismin ja työväen-liikkeen kehitykseltä nopeampia jasuurempia tuloksia. Kun sittenkävikin niin, että Neuvostoliitossakoitti ns. pysähtyneisyyden aika jasosialismin kehityksen rattaisiin“kertyi hiekkaa”, alkoi monen uskososialismin mahdollisuuksiin teo-reettisesta pätevyydestä huolimattanopeasti horjua.

Tätä edesauttoi se, että tiedonan-tajaliikkeessä Neuvostoliiton merki-tykselle annettiin ideologiassa yliko-rostunut asema. Pitkäjännitteinenjärjestötyö ilman suuria tuloksia eienää jaksanut innostaa. Alkoi ilmetämäärätynlaista pikkuporvarillistamalttamattomuutta kehityksen hitau-teen.

Ideologista periksiantamistaSamaan aikaan alkoi väki nuori-

soliikkeen piiristä sijoittua työelä-mään. Moni opiskellut toveri joutuilähelle porvarillista työnantajaa taivirkamiestä. Tilanteessa, jossa työ-väenliikkeelle koitti laskukausi, eitällaisella väellä riittänyt luonnetta tai“kanttia” julkiseen toimintaan luok-kakantaisessa työväenliikkeessä.

Monet jättäytyivät jo tässä vai-heessa pois toiminnasta. Kun olisipitänyt analysoida syntynyttätilannetta marxilaisen yhteiskun-tateorian pohjalta, alettiinkin kehi-tellä uusia teorioita marxilaisuudensijaan ja helppoja teitä ulos vaikeuk-sista.

80- luvun alussa oli näkyvissäselvät merkit marxilaisuudesta luopu-miselle. Ensimmäinen hyvin näkyvämerkki oli Juhani Ruotsalon syys-kuussa 1981 Tiedonantajassa jul-kaistu kirjoitus “Kansalaisrohkeus,puolueuskallus” . Samoihin aikoihinToivo Autiosaari ja Lauri Hok-kanen esittivät Tiedonantajan valta-kunnalliselle organisaatiolle teesin:“Koska emme ole kyenneet monienyritysten jälkeen saamaan puoluettahaltuumme, on meidän muutettavataktiikkaamme”.

Näillä teeseillä tuotiin julki ajatus,että puolueen aatteellisen yhdisty-misen sijaan riittää puolueen tekninenyhtenäisyys, jonka saavuttamiseksivoitiin myös ideologiassa antaaperiksi. Samalla selvisi, että työnpuolueen eheyttämiseksi he olivatymmärtäneet pelkästään vallanvaltaamisena toiselle osapuolelle,puolueen aatteellisen ja poliittisenvoittamisen sijaan.

Periksiantoa eduskuntaryh-mässä

Tiedonantajaliikkeen sisälle alkoi80- luvun alkuvuosina muodostuauusi marxilais- leniniläisistä näke-myksistä poikkeava linja. Alkoiesiintyä teorian uudelleenarviointia.Juhani Ruotsalon, Matti Hyvärisen,Pertti Rovamon kynästä lähtiarvioita, joiden mukaan marxismi-leninismi ei anna vastauksia aikammeperusongelmiin, työväenluokka eienää ollutkaan vallankumouksenperusvoima tai dialektinen ja histo-riallinen materialismi ovat aikansaeläneitä. He alkoivat voimakkaastiarvostella silloista Tiedonantajanlinjaa.

Tällä uudella liikkeellä oli vahvavaikutus mm. eduskuntaryhmään.Tästä hyvänä esimerkkinä voi mai-nita, että vastoin kentällä pidettyjenkokousten päätöksiä eduskunt-aryhmän luokkakantaiset kansan-edustajat myöntyivät Taisto Sini-salon myötävaikutuksella v. 82hyväksymään yhtenäisyyden nimis-

sä muun eduskuntaryhmän kanssaesityksen työllisyysmäärärahojenalentamisesta.

KolmaslinjalaisuusAlussa Tiedonantajan toimitus ja

valtakunnallisen levikkijaoston johtoesiintyivät näitä ilmiöitä vastaantukemalla puolueen niitä voimia,jotka selkeästi vastustivat tätä ns.kolmaslinjalaista suuntausta.

Kolmaslinjalaisuus ei ole täysinyhtenäinen ajattelutapa, vaan pikku-porvarillisen subjektiivisen pohjansavuoksi se esiintyy eriasteisinamuotoina. Selvimpänä se esiintyyteoreettisina uudelleenarviointeinalähestyen näin revisionismia. Kol-maslinjalaisuus näkyy vallanku-mouksellisen perspektiivin hämär-tymisenä, jolloin toiminnan perus-taksi ei oteta marxilais-leniniläistäarviota yhteiskunnan tilasta.

Tiedonantajaliikkeen johto eikuitenkaan koskaan uskaltautunutteoreettisesti arvostelemaan kolmas-linjalaisuutta ja varsin varhain

Kahdessa aikaisemmassa Kansan äänen numerossa (3-5/2004) käsittelimme artikkelissa“Taistolaisuus merkitsi työväenliikkeen etenemistä” luokkakantaisen nuorisoliikkeen nousua jamerkitystä Suomen yhteiskuntapolitiikassa. Voimme todeta, että silloisen nuorisoliikkeen nousu oliosa yleismaailmallista liikettä, mikä oli seurausta Neuvostoliiton ja kansainväliseen sosialismiintukeutuvan työväenliikkeen voiman kasvusta yhdistyneenä ennen kaikkea opiskelevan nuorison jakulttuuriväen anti-imperialistiseen liikkeeseen, joka sai alkunsa voimakkaasta Vietnam-solidaarisuusliikkeestä.

Tiedonantajaliikkeen piirissä toimi-vat työntekijät ja toimihenkilöt mm.Taisto Sinisalo, Reijo Kalmakurki,Hannu Vuorio, Markku Uusi-niemi, Eeva- Liisa Lehto jne.mukautuivat kolmaslinjalaisuuteen.

Lopullinen niitti kolmaslinjalai-suuden voitolle Tiedonantajaliik-keessä oli, kun Gorbatshov nousiNKP:n pääsihteeriksi. Keskeisiäkolmaslinjalaisuuden “vastus-tajia” (mm. Urho Jokinen) kutsut-tiin Neuvostoliittoon “puolue-koulun kurssille” ja palatessaansieltä he olivat “uusia miehiä”.

Kolmaslinjalaisuuden perin-töä

80- luvun loppua kohti tultaessaentinen nuorisoliike oli pitkältihajonnut ja sen rippeet ryhmit-täytyivät SKP(y):n ympärille. Suuriosa heistä hylkäsi marxilaisuuden.Meille oli joskus käsittämätöntä se,että teoreettisesti valveutuneettoverit eivät kyenneet soveltamaantuntemaansa tieteellistä yhteis-kuntateoriaa sellaiseen luokkatais-telun tilaan, jossa työväenluokkajoutui altavastaajaksi. Linjaa kuvaatiukka sitoutuminen Vasemmisto-liittoon siihen saakka, kun heidätajettiin sieltä pois. Linjaa kuvaa myössitoutuminen Gorbatshoviin jaNeuvostoliittoon sen lopulliseenhajoamiseen saakka.

Kolmaslinjalainen suuntaus syn-nytti poliittisen kulttuurin, jonkanäemme vielä tänäänkin SKP:npiirissä. Tavoitteita ei aseteta enäämarxilaisen tieteen pohjalta, vaansubjektiivisin yleishumanistisinperustein. SKP:n toiminnassa senäkyy mm. siten, että puolueelleasetetaan demokraattisen yhteistoi-mintajärjestön tehtävät.

Mustamaalaus peräisin por-varien sylttytehtaalta

Taistolaisia on moitittu milloinmistäkin ja heistä on kirjoitettumustia ja harmaita kirjoja. Tosiasiaon, että taistolaisuus aikanaan veimarxilaista teoriaa ja käytäntöäesimerkillisesti eteenpäin. Taistolai-suuden kohtaloksi koitui se, mikäkoitui tässä vaiheessa koko kansain-välisen työväenluokan kohtaloksi.Luokkataistelun voima ei vieläriittänyt viemään loppuun kansain-välisen työväenluokan suurta tehtä-vää: yhteiskuntakehityksen siirtä-mistä sosialistiselle kehitysuralle.

Taistolaisuuden perinnön mustaa-minen lähtee kapitalistien tarpeesta,koska se oli esimerkki siitä, mitenkansan piiristä kykenee nousemaanpoliittinen ja ideologinen voimapääomaa vastaan.

Heikki Männikkö

Suhde NeuvostoliittoonMonilla takkinsa kääntäneillä entisillä taistolaisilla suhde Neuvostoliittoon ei ollut realistisella

pohjalla. Niinpä kun Neuvostoliitto kaatui, kaatui näiden taistolaisten maailmankuvakin. Lapsenapesuveden mukana lensi ikkunasta ulos myös marxilaisuus. Kaikilla taistolaisilla ei sokeaa uskoaNeuvostoliittoon ollut ja he selvisivät sosialismin romahduksesta huomattavasti paremmin. Seuraavassakatkelma eräiden helsinkiläisten kommunistien mm. SKDL:n kansanedustajille ja SKP:n piireillelähettämästä kirjeestä marraskuulta 1985. Kirje aiheutti aikanaan melkoisen myrskyn vesilasissa.

” Lopuksi vielä sananen NKP:hen vetoamisesta. NKP on koko maailman edistyksellisen jakommunistisen liikkeen selkäranka. Sen tietävät kaikki kommunistit ja suhde Neuvostoliittoon onjokaisella kommunistilla internationalismin mitta. NKP:lla on suurempi tietous ja kokemus kuinmillään muulla kommunistisella puolueella. NKP tutkii ja seuraa kaikkialla maailmassa tapahtuviayhteiskunnallisia prosesseja ja tekee niistä omat yleistyksensä, joista “paluupostina” hyötyvät kaikkiallamaailmassa olevat kommunistit. Erityisen hyvin NKP on selvillä muiden kommunististen puolueidentilasta ja toiminnasta.

Silti on väärin väittää NKP:ta kaikkitietäväksi, meillä olisi silloin olemassa samainen hegeliläinenmaailmanhenki, jonka Marx ja Engels kumosivat idealistisena. Nyt tuo samainen maailmanhenkiolisikin siis pukeutunut NKP:n kaapuun. NKP ei voi olla selvillä jokaisesta yksityiskohdasta jokaisessamaassa ja jokaisessa puolueessa - jo yksistään esim. Suomessa tietolähteiden rajallisuuden vuoksi.Arviot oman maansa erityiskysymyksistä ja oman puolueensa asioista jokaisen kommunistisen puolueenon tehtävä itse, luonnollisesti keskustellen asioista kansainvälisen kommunistisen liikkeen, ennenkaikkea NKP:n kanssa. Käsittääksemme myös NKP:lla on samanlainen arvio omasta asemastaan.

Helsingissä marraskuun 24. päivänä 1985”

Taistolaisnuoret olivat aikanaan esimerkillistä joukkoa. Heidän ainoa ongelmansa oli, että eivät jaksaneetkestää loppuun saakka sitä painetta, jonka voimistuva työväenluokan ja kapitalistiluokan välinenluokkataistelu toi mukanaan. Tässä kommunistinuoria 1970-luvulta.

Sivu 7Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

Baareissa – urbaanitrippiHagiksesta Kurviin

Lehteemme vakituisesti kirjoittava ja Kommunistien liiton sihteerinä toimiva MattiLaitinen voitti äskettäin pidetyn Helsingin slangipakinakilpailun. Julkaisemme tässäkokonaisuudessaan tuon voittajapakinan. Pakina kuvaa työläisten Helsinkiä kapakkakier-roksen kautta kuvattuna.

Toivomme, että saisimme lehteemme myös muita murrepakinoita oli murre sitten mikätahansa.

Metallihaussin Factoryssa bulibisse bungas vain 12 huggea. Mäpistäydyin sisään keitaaseen.Alakerta oli kuin Belfastissaräjähdyksen jäljiltä. Mä kiipesinportaita tokaan kerrokseen. Bän-din jätkät rääkkäs karjuvia ske-bojaan, rumpali mätki kuumanakannujaan, ja kosketinsoittajapäästi myllynsä möyryämään.Miksaaja tarhas villiintyneitäsoundeja kuin kettufarmari illankeikkaa varten. Mä aistin seiniinpinttyneen globalisaation vas-taisen nuoren svettiksen ja kapi-nan.

Tiskimimmillä oli hopeakrääsääkärsässä, korvissa ja huulissa. Seheitti mulle pitkän räkänokan. Mästeppailin nuhjuisen ja skeidaisenpöydän ääreen. Brenkun tur-miollisen oton sluutannu Ber-gerac jaagas telkkarissa konniaJerseyn saarella. Filkka ei kolah-tanu.

Toisen flisun jälkeen mun pitimennä strittaamaan. Mä vedinliukudörtsin sivuun. Astuin ku-sen-brennaamaan skituun ja väis-telin eilisen bileiden spyttiksiä.Meikkis päätti jatkaa urbaanitrip-piään iisisti kuin kusi pöntöstäviemäreiden vertaisverkostoon.

Ohitettuani onnistuneesti Ha-giksen torin ja hallin mä nalkahdinEkin pubiin. Pyöreitä ja pitkulaisiapöytiä. Ikkunalaudalle oli duu-nattu subtrooppisia rehuja kapa-kan vihreiksi filsuiksi. Aasialainengimma putsas räbällä pöytiä. Mätsiigasin fönärista ulos. Nivel-skurujen kelta-vihreät ruhot koliskuorossa Hämiksellä. Jonkunhalvan kännykän kutsuhuutonasoi ”Kurjuuden kuningas”. Mäimuroin glasarista hartaasti hiivaahaaviini. Se teki gutaa.

Jone pummas farkkukledjuis-saan multa spaddua. Kundi olipitkäaikaistyötön, entinen reppu-lafkan keikkaduunari. Onnetonjyvä. Tasaraha, kuuppa himmee-nä. Se melkeen spiidas, kun sehorisi mulle: – Mä oon syntynyhuonosta maaperästä. Maape-rästä kaikki on kiinni elämässä.Synkkä, sateinen sää mun mie-leeni aina jää. Voda pyyhkii kadunpintaa, ahdistus kiipeää varmoinaskelin kuin kurre ylös mun rintaa.Yksinäisyys mut masentaa, mielenmustaksi korpuksi korventaa. Mäoon vitun toivoton tapaus. Viinaon pelolta ainoa vapaus! Tarjooyks rööki!

Fiilis baarissa tiivistyi. Ellu,entinen kirjanpitäjä, nykyisinnäkkärijonon safkanjakaja julistiflänässä viereisestä pöydästä: –Jeesus on rakkaus, elämä ja ainoatotuus, vain hän voi pelastaa.

Mä hain itselleni toisen bissen.Nousujurri iski fledaan. Funtsinitsekseni, et aina ne hiffaa mut.

Seuraavaksi mä stannasin Hä-meentiellä Eltsua vastapäätäolevaan Pub Tähtivieraaseen. Seoli kuin klyyvarin hole stebari-seinässä. Tungin itseni etusor-mena ineen kapeaan kuppilaan.Hain tiskiltä huurteisen stoben.Mä käppäilin ulos terassille tsit-taamaan.

Vanha, hampaaton giltsi stikkaslegendaa kolmelle hörhölle: – Kunmä olin tuoreena ja nuorenaJätkäsaaressa botskihuorana,skönarit lähesty mua aina slarvasuorana. Nyt mä vaan pohdinmenneen elämäni uraa. Kukaan eimua enää huoli eikä fyffestähöylää. Mä vain dokaan illatHämiksen räkälässä tätä vaahtoa-vaa kuraa. Mut kakaroille mä en

silti anna mitää.– Et kai sä fuulaa, narkkareita

nauratti.Mä plokkasin fikasta snagan ja

sytytin kaminaan fleggiksen.– Onks sull hämy, heittää pilvee,

piriä tai ryynejä?– Ei ole, mä sanoin.– Mitä sä täällä sitten oikein

hengailet?– Mä bunkkasin hilseenä Pen-

giksellä. Mä tulin tsekkaamaangamloja pleisejä.

Suulis laski. Flyysikset syt-tyivät gartsalla ja fönäreissä.Dorkat hihaveikot lähti slump-paamaan kamaa Kurvista. Mähäippäsin kuin varjo tästä varjo-jen maailmasta.

Vähän ennen Kurvia mullakuivas taas lutkua. Väänsin stiflatSaloon Bravadoon. Mä tsöpäsinhanavaksilta pilsnerin. Rafla olipullollaan moppipäitä, afrolettejä,hevareita, klaneja, huivihedoja jamisujen olkapäätatsoja. Jengi olirelaamassa ja nastasti päreessä.

Puupaneeliseinillä stondasnautaotusten sarvia. Jukeboksis-sa skulattiin rock-klassikoita.Niksmannit futas skriinillä katos-sa. Mä löysin itselleni vapaanmestan kahden yksinäisen kundinpöydästä. Starbut urakoi blan-daamatonta giniä. Jykä duunailitietsikkahommia. Henkka oli ollut10 vuotta glesana ja eli KELA:nliksoilla. Sen sisällä eldas keskus-hermostoa tilttaava MS-tauti. Senäkyi studaavasta skrivaamisestaja snadisti sammaltavasta bam-lauksesta. Jäbät jutteli boksaa-misesta. Mä änkesin stooriinmessiin. Henkka lupas lämästäfrendiään hudaa jo toisessa eräs-sä. Muakin se ruinas kadullebrotausmatsiin. Mä en skagannusitä, mutta mua ei hutskannuottaa kahjoja haasteita vastaan.

Kyypparit raahas pöytiin kii-vaasti brenaa ja birraa. Naapu-ripöydässä kaksi heppua väänsikaljasta handua. Toisen gimma-frendi kannusti vieressä. Skabanhävinnyt urpo sai raivarin ja latasluuvitosella toista kajariin. Syntyiarmoton flaidis, jätkät fragassekamelskana lattialla. Onneksitoiset pääsi väliin. Tilanne rau-hoittui.

Haalaripukuiset skoudet ryntässisään.

– Mikäs täällä on hätänä?Pannaaks paikka tyhjäks?

Mä tervehdin vanhempaa ky-tistä: – Terve Ana!

– No, mitä Masa?– Tilanne on hanskassa. Rou-

datkaa toi sekoboltsi kaappiin,jotta se oppis häviämään.

Ja ne vei sen. Mä tilasin vieläyhden ja blaadasin vikan dieselin.Pilkku päätti vihdoin mun urbaa-nin trippini. Mä olin hyvässäsvirnassa ja lähdin dallaamaankohti himaani – rakkaaseen Valk-kaan.

Matti Laitinen

Mustaa ja harmaataTämän vuoden alkupuolella ”entinen taistolainen”, Ilkka

Kylävaara, tuli synnin tuntoihinsa ja päätti ryhtyä kirjoittamaan”Taistolaisuuden mustaa kirjaa”. Tähän kirjaan piti koottamanentisten taistolaisten tarinoita ja siten paljastaa, minkälaisia kataliakonnia ne taistolaiset oikein olivatkaan ja minkälainen on serikosten ja laittomuuksien vuori, jonka he ovat saaneet aikaan.Eräs entinen taistolainen, Heikki Mäki-Kulmala, otti Kylävaaranvihjeestä vaarin ja alkoi kirjoittaa omaa tarinaansa otsikolla”Taistolaisuuden harmaa kirja”. Nyt molemmat taistolaisuudentuomitsijat ovat saaneet kirjansa ulos kirjapainoista.

Taistolaisuuden har-maa kirja

Heikki Mäki-Kulmalan ”Taisto-laisuuden harmaassa kirjassa” onhyvää itse liikkeen kuvaus. Monettuon ajan asiat alkavat muististahaaleta. Siksi onkin syytä kaivaakaikkea mahdollista muistitietoa esiintuon ajan ehdottomasti merkittävästäpoliittisesta ilmiöstä, joka sai Suo-men niinkin sekaisin, että sitä edel-leenkin ainakin Zyskowicz ja Kylä-vaara pitävät suoranaisena kuoleman-vaarana. Heikki Mäki-Kulmalanrehellinen selvitys kuitenkin toteaa,ettei hän löytänyt oikeastaan mitäänlaittomuuksia taistolaisen liikkeentoiminnasta. Ei se suunnitellut mitäänvallankaappausta eikä se vallannutpoliittisia valta-asemia. Taistolaisistakorkeimmalle Suomen poliittisessahierarkiassa nousi Erkki Tuominen,joka istui vuoden päivät Ahti Karja-laisen vähemmistöhallituksessaoikeusministerinä. Muuten kaikkiSuomen tärkeimmät poliittiset ase-mapaikat ja tiedotusvälineet, ay-liikeja koululaitos olivat tukevasti muidenkuin taistolaisten hallussa.

Mäki-Kulmala tyypillisenätaistolaisuudesta etäisyyttäottaneena katuu taistolaisuuttaan.Hän heittää tuhkaa päälleen mm.seuraavasti: ”Otsikon ’Kaduttaako’alta löytyvät kirjan päätössanat,joissa yritän lyhyesti hahmottaataistolaisuutta erään sukupolvenyhtenä elämänvaiheena ja paljastaamyös samalla sen, kuinka syvää onkatumukseni tänään.”

Mäki-Kulmala on siis ottanuttotaalisen pesäeron niin taistolai-suuteen kuin marxismiinkin. Hänelleon käynyt juuri samoin kuin niinmonelle muullekin sen aikaiselletaistolaiselle opiskelijanuorelle.Taistolaisuudesta, marxismi-leninis-mistä ja Neuvostoliitosta tehtiineräänlainen uskonnon vastine. KunNeuvostoliitto romahti, mitään tästäuskonnosta ei jäänyt jäljelle kuinkorkeintaan syvä katumus siitä, ettäon tullut hairahdettua tällaisillejäljille. Samalla myös toteutui eräsmarxilaisuuden perusväittämistä, ettäyhteiskunnallinen oleminen, ”vatsa”,määrittelee lopulta sen, mitä ihminenasioista ajattelee. Kun marxilaisuusei enää vetänyt, siitä luovuttiin. Takkikäännettiin ympäri ja ajatusmaailmaaivoissa järjestettiin uudelleen.

Kääntäessään takkiaan Mäki-Kulmala otti käyttöönsä helpottekosyyt. Syyn hän näkee Neuvos-toliitossa ja etenkin Stalinissa. Stalinon hänelle länsimielisen propagandanmukaisesti yksi maailman suurim-mista hirmuhallitsijoista, jonkakontolle menee kymmeniä miljooniaihmishenkiä. Mitään hyvää hänellä eiole Neuvostoliitosta sanottavanaan.Tässä mielessä Mäki-Kulmalan olisiollut syytä verrata Neuvostoliittoanykyiseen Venäjään, jossa suuri osavarsinkin eläkeläisväestöstä onmenettänyt toimeentulonsa ja seu-rauksena on ollut väestömääränromahdusmainen väheneminen. Ky-syä sopii, minne he ovat kadonneet?

Mäki-Kulmala yrittää löytäämarxilaisuudesta myös teoreettisia

virheitä. Marxin kirjasta ”Hinta,palkka ja voitto” hän luulee löytä-neensä sellaisen: ”Siinähän todis-tellaan vastaansanomattomasti,kuinka palkankorotus muuttaa vaintyön ja pääoman tulonjakoa, eikävaikuta mitenkään liikkeellä olevanrahan määrään. Kyseinen kirjanen onkirjoitettu kuitenkin aikana, jolloinrahan arvo oli tiukasti sidottu kultaan.Siinä ei liioin puhuta mitään sellai-sesta tilanteesta, missä jonkun maantalous on ratkaisevasti riippuvainensen viennin kilpailukyvystä.”

Näin onkin, mutta Marxinteoriat ovat tiedettä, jossa tietynilmiön lainalaisuudet pyritään selvit-tämään karsimalla, ”abstrahoimalla”,pois kaikki muut ylimääräiset tekijät,jotta päästäisiin käsiksi juuri tiettyyntekijään. Abstrahoivathan Galilei jaNewtonkin aikanaan ilmanvastuksenpois päästäkseen kiinni putoamis-liikkeen lainalaisuuksiin. Ei olekaantarkoitus, että esim. Marxin pääomaolisi tyhjentävä kirja, jossa onolemassa kaikki vastaukset kaikkiinkysymyksiin. Pitäähän jäljessätuleville myös jäädä aiheita omilletutkimuksilleen ja teorian sovel-tamiselle uusiin olosuhteisiin.

Entä mikä on Heikki Mäki-Kulmalan resepti? Se on: Jätetäänasiat sinälleen! Ei tehdä yhtäänmitään!

Tämä resepti on kyllä kelvoton,kun tietää millaisia haasteita ja uhkianykyinen globaali kapitalismi luo javahvistaa päivittäin.

Taistolaisuuden mustakirja

Joulukuun alussa ilmestyi myösIlkka Kylävaaran kirjoittama Taisto-laisuuden musta kirja. Kylävaarankirjasta voi hyvällä syyllä sanoa, ettäsynnytettiin norsua, mutta syntyihiiri. Kirja on sekalaista silppua erihenkilöiden sanomisista ja teke-misistä suhteessa taistolaisuuteen.Kylävaara luuli maaliskuussa, jolloinhän ilmoitti aikeistaan kirjoittaa kirja,saavansa suuren joukon takkinsakääntäneiden entisten taistolaistenmuisteluita kirjaansa. Näitä hän onkuitenkin saanut vain muutamia.

Mitään uutta sanomaa kirjasta eilöydy. Se on vain räksyttävä koosteerilaisesta epä-älyllisestä marxisminvastustamisesta. Kyllähän kirjaan ontietysti tapahtumia saatu mukaanrunsaastikin. Ainahan kymmeniätuhansia henkilöitä koonneessaliikkeessä sattuu ja tapahtuu, varsin-kin kun osa porukkaa on tullut jamennyt kuin Stockmannin pyörö-ovista, ensin sisälle ja samantien ulos.

Marxismia, dialektista ja histo-riallista materialismia ja MarxinPääomaa, kirja ei pysty mitenkäänhorjuttamaan, vaikka eräs kirjoit-tajista, Pentti Lindfors, sitä vähänyritteleekin.

Kirjan ainoa ”ansio” on, että senäyttää toteen, kuinka vaikeaa onkirjoittaa marxilaisuuden kauheuk-sista joutumatta kirjoittamaan puh-dasta peetä.

Kylävaaran kirja Taistolaisuudenmusta kirja ei ole ostamisen väärtti.

RK/Kä

Matti Laitinen

Sivu 8 Nro 6/04Kansanääni

Kunnallisveron korotusJos kunnallisveron korotuk-

sella korvataan valtionosuuksienleikkaukset ja yhteisövero-osuu-den pieneneminen kuntien palve-lujen yhtenä perusrahoituksena,tarkoittaa se palvelujen maksa-misen siirtämistä enenevässämäärin keski- ja pienituloisille japienempää osuutta palveluidenrahoittamisessa suurituloisillesekä pääomatuloja saaville.

Tämä johtuu osittain siitä, ettävaltion tulovero on progres-siivinen, pääomista maksetaan-pientä veroprosenttia, muttakunnallisvero on tasavero.

Kun Vasemmistoliiton edustajaPorvoon valtuustossa vaati kun-nallisveron korotusta, niin tarkoit-taako se sitä, että Vasemmistoliittoon siirtynyt ”köyhyyden jakamis-puolueisiin” eikä taistele työtä-tekevien potista,osuudesta kan-santulosta tilanteessa, missä”pääoma,markkinat” rosvoaakansantuloa ja kansallisomai-suutta.

Kunnilta on leikattu tuloja 1990-luvun alusta lähtien 4,5 miljardiaeuroa vuositasolla. Vähentämälläkuntien valtionosuuksia sekäyhteisövero-osuutta, kunnat on

pakotettu karsimaan ja leikkaa-maan menojaan, korottamaankunnallisveroja ja maksuja.

Kuntaliiton tänä syksynä julkai-sema aineisto kertoo, että muunmuassa sosiaali- ja terveystoimenvaltionosuudet ovat pienen-tyneet vuoden –90 tasosta 19,8prosenttiyksiköllä. Kulttuuri-toimesta vähennykset ovat olleetsamaa luokkaa. Näin merkittävätulojen vähentäminen ei voi ollavaikuttamatta kuntien palvelujenmäärään, laatuun ja saatavuuteen.

Mitään säästöjä tällä ”säästö-

Uudenvuodentervehdykset 2004

politiikalla” ei ole saavutettu.Päinvastoin palvelut ovat kunta-laisille nyt kalliimpia ja niidensaatavuus on heikentynyt. Tämähallitusvetoinen pakkopolitiikkaon vienyt kunnilta itsehallinnonedellytykset lähes olemattomiin.

On välttämätöntä ryhtyä peri-mään kunnallisveroa niistä pää-omatuloista, joista sitä ei nytperitä. Kyse ei ole mistään pienis-tä rahoista. Esimerkiksi osinko-tuloja on viiden kuuden vuodenaikana maksettu keskimäärin ylikymmenen miljardia euroa vuosit-tain. Näiden ja muiden pääoma-

tulojen saattaminen kunnallis-veron piiriin palauttaisi kuntientalouden tasapainon ja palvelu-tuotanto saisi lisää resursseja.

Kunnallisveron muuttaminenprogressiiviseksi siten, että suuri-tuloiset maksavat enemmän veroaja pienituloiset vähemmän oliSKDL:n (Suomen Kansan Demok-raattinen Liitto) perusvaatimuksiaja on edelleen tavallisen kuntalai-sen kannalta oleellinen verouu-distus.

Kalevi WahrmanPorvoo

Intimisuojan takia olemme jättäneet tervehdyksistänimet pois verkkosivuillamme

Sivu 9Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

Sata vuotta Pietarin verisunnuntaistaEnsi tammikuussa tulee sata vuotta siitä, kun Pietarin työläiset 22.1.1905

pappi Georgi Gabonin johdolla marssivat Talvipalatsille viemään tsaariNikolai II:lle anomusta lakiasäätävän kokouksen koollekutsumisesta.Anomuksessa esitettiin mm. kirkon erottamista valtiosta, progressiivisentuloveron aikaansaamista, työsuojelulainsäädännön aikaansaamista jaJapanin sodan lopettamista. Marssijoita Pietarin kaduilla oli yhteensä140.000. Bolshevikit varoittivat etukäteen marssijoita, mutta turhaan. Kunmarssi sitten lähti, oli bolshevikkienkin oltava marssissa mukana, etteivätolisi pettäneet muita marssijoita ja kansaa.

Tsaari ei ottanut vastaan mars-sijoita. Hän itse ei edes viitsinytolla paikalla, vaan oli matkustanuterääseen maaseutulinnaansa.Marssijat otettiin vastaan aivantoisella tavalla; vastassa olisotaväkeä kivääreineen. Kukaanei osannut odottaa, että sotilaatvoisivat avata tulen rauhan-omaisia marssijoita vastaan. Yht-äkkiä ammunta kuitenkin alkoi jatuon verisunnuntain seurauksenatoista tuhatta marssijaa surmattiinja useita tuhansia haavoitettiin.

Verisunnuntain taustalla oliuseita asioita, ajankohtaisimpanaVenäjän käymä Japanin sota. Sotaoli alkanut vuotta aikaisemminhelmikuun 8. 1904 Japanin hyök-käyksellä Port Arthuriin. Syynäsotaan oli Japanin ja Venäjänkiistat Kiinan ja Mantshurianalueista. Sota koitui Venäjällehyvin kalliiksi paitsi sotilaallisesti,myös taloudellisesti. Hinnat alkoi-vat nousta pilviin, josta aiheutuisuuria levottomuuksia ja lakkojaympäri Venäjää. Noina vuosina olikapitalismi ja sitä seuraten myöstyöväenliike alkanut juurtua Venä-jälle. Venäjä tarvitsi kipeästipoliittisia uudistuksia ja edustuk-sellisen demokratian luomista,mutta ”jumalalta valtansa saanut”itsevaltias tsaari katsoi, etteimitään uudistuksia tarvita.

Palatsinaukiolla tapahtuneenverilöylyn on musiikin keinoinikuistanut Dmitri Šhostakovitšvaikuttavassa 11. sinfoniassaan.

Verilöylyn seurauksenatyöväestön kuohunta kasvoientisestään ja muuttui vallanku-moukselliseksi tarkoituksenademokraattisten uudistusten to-teuttaminen ja tsaarin vallankaataminen. Noin 440.000 työ-läistä osallistui välittömästi veri-suunnuntain jälkeen lakkoihin.Samaan aikaan sodassa Japaniavastaan Venäjällä meni yhä huo-nommin. Sen Tyynen meren lai-vasto murskattiin maaliskuunalussa japanilaisen amiraaliH.Togon johdolla. Laivastonavuksi riensi Venäjän Itämerenlaivasto toukokuussa, mutta Togoupotti tämänkin laivaston. Tapah-tumat johtivat kapinoihin Venäjänlaivastossa kuuluisimpana näistäkesäkuussa kapina Odessanedustalla olevalla panssarilaivaPotjomkinilla.

Elokuun 6. Venäjän hallitusjulkaisi manifestin neuvottelevanvaltakunnanduuman perusta-misesta. Tämän ns. Bulygininduuman koollekutsumisessa halli-tuksen tarkoituksena oli vallan-kumouksen heikentäminen. Semuodostettiin sellaisen vaalilainperusteella, joka ei antanut tälleomalaatuiselle parlamentille mi-tään lainsäädännöllisiä oikeuksia,vaan ainoastaan neuvottelu-oikeudet. Lenin kehotti boiko-toimaan aktiivisesti duumaa, silläduumaan osallistuminen vallan-kumouksen nousun aikana olisivetänyt joukkojen huomion pää-tehtävästä joka oli taistelu tsaarinitsevaltiutta vastaan.

Kuohunta jatkui ja loka-kuussa 1905 puhkesi yleislakkokoko Venäjän valtakunnassa.Yleislakkoon otti osaa yli 2 miljoo-naa työläistä. Tämä sai tsaarinvihdoin taipumaan. Tsaarin halli-tus julkaisi lokakuun 30. päivänämanifestin, jossa ulkokultaisestimyönnettiin poliittisia vapauksiaja luvattiin kutsua koolle lakia-säätävä Valtakunnanduuma.

Yleislakon ansiosta työläisetvaltasivat, vaikkakin vain pieneksiajaksi itselleen ja koko kansallesanan-, paino- ja ammattiyhdis-tysvapauden, joita ei ennen ollutkoskaan Venäjällä ollut.

Vallankumouksen kulu-essa syntyi myös omalaatuinenjoukkojärjestö, kuuluisat työläis-ten edustajien neuvostot, kaikistatehtaista valittujen edustajienkokoukset, joiden yhtenä päävaa-timukseksena oli 8-tuntisen työ-päivän toteuttamisen.

Samanaikaisesti tsaarinmanifestin julkaisemisen kans-sa nimitettiin ministerineuvostonpuheenjohtajaksi liberaalina pi-detty S.J.Witte. Bolshevikit Leni-nin johdola varoittivat, että mani-festin julkaisemisella tsarismi vainyrittää voittaa aikaa voimienjärjestelyjä varten. Tsaarin hallitusalkoi muodostaa vallankumouk-sellisen liikkeen nujertamiseksimustasotnialaisia järjestöjä, joi-den avulla se suoritti jouk-koväkivaltaa, petomaisia piek-säjäisiä ja vallankumouksellistenmurhia.

Vuoden 1905 vallanku-mousyritys alkoi hiipua Mos-

kovan verilöylyyn joulukuussa,jolloin tsaari kukisti aseellisenkapinan ja palautti menettämäi-sillään olevan valtansa takaisinitselleen. Tsaari päätti salliaduuman kokoontumisen, muttasitä varten julkaistiin epäde-mokraattinen vaalilaki, joka tur-vasi tilanherrojen ja porvaristonvaltaenemmistön duumassa. En-simmäiset duuman vaalit pidettiinhelmi-maaliskuussa 1906 poliisi-vainojen oloissa. Bolshevikitjulistivat vielä nämä Witten duu-man vaalit boikottiin, mutta val-lankumouksellisen vaiheen men-tyä ohi heidän kantansa muuttui.Leninin mukaan ”bolshevikkienjulistama duuman boikotti v. 1906oli jo virhe. Mitä vakavin javaikeasti korjattava virhe oliboikotti vuosina 1907 ja 1908 jasitä seuraavina vuosina. Tuonkokemuksen sokea, jäljittelevä,epäkriittinen soveltaminen toisen-laisissa oloissa ja toisenlaisessatilanteessa on mitä suurin virhe.”

Toukokuussa 1906 duumakokoontui, mutta sen työs-kentely jäi lyhytaikaiseksi. Kun seaikoi antaa julistuksen Venäjänkansalle, tsaari hajotti duumanheinäkuussa. Tsaari katsoi, etteikellään muulla ollut oikeutta antaamitään julistuksia kansalle kuinvain hänellä itsellään.

Duuman hajottamisen jäl-keen vallankumous nosti vieläpäätään Venäjän laivastossa, kunheinäkuussa 1906 matruusit nou-sivat kapinaan Kronstadtissa jaViaporissa, nykyisessä Suomen-linnassa.

Duuman hajottamisen jälkeen

tsaari ryhtyi vainoamaan vallan-kumouksellisia. Pääministeriksinimettiin Petr Arkadevits Stoly-pin, joka aloitti voimakkaat sorto-toimet kaikkia edistyksellisiä lehtiäja työväenjärjestöjä kohtaan.

Entä mitä tapahtui pappiGabonille? Hän pakeni tammi-kuun verilöylyn jälkeen Sveitsiin.Kun hän palasi sieltä takaisinseuraavana vuonna, hän ottiyhteyttä salaiseen poliisiin jalupasi luovuttaa vallankumouk-sellisten tietoja suurta raha-summaa vastaan. Pian sen jälkeen

hänet vallankumouksen petturinasurmattiin.

Myös Leninin oli lähdet-tävä nyt jo toistamiseenmaanpakoon Venäjältä. Ensim-mäisen kerran hän lähti pakoon v.1900 melko pian sen jälkeen, kunhän oli vapautunut karkoituk-setaan Siperiasta. Hän tuli takaisinmaanpaosta marraskuussa 1905vallankumouksellisen liikkeenollessa vahvimmillaan.

Kun tsarismi pääsi takaisinvoitolle Lenin etsintäkuulu-tettuna haluttiin vangita. Leninpiileskeli tsaarin virkavaltaa Suo-messa. Maa alkoi kuitenkin polt-taa jalkojen alla ja vuoden 1907lopulla hän pakeni ensin Ruotsiinja jatkoi sieltä Sveitsiin.

Hänen pakomatkansa oli vä-rikäs. Lenin oli piileskellyt Hel-singin Oulunkylässä. Sieltä hänmatkusti junalla Turkuun aiko-muksenaan ehtiä Ruotsiin mene-välle laivalle. Hän myöhästyilaivasta, mutta kun hänen takaa-ajajansa olivat hänen kintereil-lään, hän päätti jatkaa pakomat-kaansa Paraisista jäiden yli laiva-reitin varrella oleville saarille. Hänjoutui piileskelemään yli viikonTurun saaristossa odotellen jäi-den vahvistumista. Joulun jälkeenhänet sitten voitiin opastaa heik-kojen jäiden yli paikkaan, jostahän saattoi nousta laivaan.

Takaisin Sveitsistä Lenin palasitoiselta maanpakolaisuudeltaanvasta huhtikuussa 1917, kun uusivallankumous oli kuukautta aikai-semmin maaliskuussa jo alkanutVenäjällä.

Leninin mukaan vuoden1905-1907 vallankumous olivuoden 1917 Lokakuun suurensosialistisen vallankumouksenesinäytös ”kenraaliharjoitus”,jossa työväenluokan luokka-tietoisuus ja organisoitumiskykykehittyivät olennaisesti.

Reijo Katajaranta

Taiteilijan näkemys Pietarin verisunnuntaista 22.1.1905. Tsaarin toteuttama joukkomurha johtivallankumoukselliseen liikkeeseen, joka loi pohjan myöhemmälle v. 1917 Lokakuun SuurelleSosialistiselle Vallankumoukselle.

Näin nyky-Venäjä ”kunnioittaa”vallankumouksellista historiaansa

Venäjän duuma teki tiistaina 23.11.2004 päätöksen lopettaalokakuun 1917 vallankumouksen vuosipäivästä johtuneen yleisenvapaapäivän, jota on juhlittu 7. marraskuuta. Sen sijaan marras-kuun 4. julistettiin vapaapäiväksi, jolloin muistellaan Moskovanvapautumista puolalaisista miehittäjistä v. 1612.

Voimme olla varmoja, ettei Venäjän kansa vallankumouksiaanunohda, vaikka duuma unohtaisikin. Kansa ei tule hyväksymään,että pieni ja useimpien unohtama sotaselkkaus 1600-luvultanostetaan Lokakuun Suuren Sosialistisen vallankumouksen edelle.

Lokakuun vallankumous tai vuoden 1905 vallankumous ei PutininVenäjälle kelpaa esimerkiksi, koska nämä vallankumoukset olivatanti-imperialistisia ja vaativat työläisten ja ns. tavallisen kansanaseman parantamista. Puolalaisten ajaminen Moskovasta v. 1612taas palvelee paremmin Venäjän nykyisiä suurvaltapyrkimyksiä.

Duuma olisi kyllä voinut juhlapäivää siirtäessään huomata myössuomalaiset. Olihan ”Laiska-Jaakko”, Jaakko de la Gardie marssinutv. 1610 tsaari Vasili Suiskin pyynnöstä Moskovaan myöskarkottamaan pois puolalaisia. Palkkioksi karkottamisesta Suiskioli luvannut Ruotsi-Suomelle Käkisalmen läänin.

Sotaa siis aletaan juhlia Venäjällä, ei vallankumouksia.Suomessakin itsenäisyyspäivänä esille nostetaan kaikki asei-

den kalistelijat eturivissä Mannerheim, Ryti ja Ehrnrooth, kunmuistella pitäisi Suomen vallankumouksellista tilannetta v. 1917 jav. 1918 kansalaissotaa.

Sivu 10 Nro 6/04Kansanääni

Leningrad, 7 Marraskuuta 2004

Valtiovallan suojeluksestahuolimatta komea marssi

Vallankumousjuhlan marssiinosallistui arviolta 50.000 henkilöä.Valtiovalta oli suojellut marssiaköyttämällä katukäytävät ja aset-tamalla rekkoja poikkikaduillevähentääkseen kulkueeseen osal-listuvien määrää. Perillä Talvi-palatsin aukiolla pidettiin perin-teiset puheet, joissa tiukastipidettiin kiinni Lokakuun vallan-kumouksen suuresta perinteestä.

Vaaliliitto VFKP:n kanssaHuolimatta Tjuganovin puo-

lueen opportunistisesta luon-teesta, on VKTP:ssa päädyttyedellisten duuman vaalien yhtey-dessä vaaliliittoon Venäjän Fede-raation Kommunistisen puolueenVFKP:n kanssa tilanteessa, jossaPutinin hallinto vahvistaa dikta-tuuriaan. Lähes vuosi sittenjoulukuussa pidettyjen vaalientulos VKTP:lle oli 1 paikkaDuumassa ( Tjulkin itse ). Tästähuolimatta toimintamme pääpainoon edelleen Duuman ulkopuo-lisessa toiminnassa. PuolueinaVKTP ja VFKP eivät ole yhdisty-neet. Toimimme vaaleissa yhdessä

ja voimme tehdä yhteistyötäasioissa joista olemme samaamieltä, kuten esimerkiksi VFKP:nehdottaessa työläisten asemanparantamista ja vastustaessaanhykkäyksiä demokratiaa vastaan.

VFKP ei halunnut vaaliliittoa,vaan he tekivät kaikkensa, jottaolisimme itse lähteneet liitosta.Vaikka edustajamme ei itsekäänliitosta opportunistien kanssapitänyt, oli hän liiton hyväksynyt,koska se on yksi luokkataistelunmuoto. Tjulkin viittasi Leniniin:Tilapäisiä liittoja voi tehdä epä-luotettavienkin aineksien kanssaja vain ne jotka eivät luota itseen-sä eivät (liittoja) tee.

Tähän liittyen Marraskuun 22.päivänä pidetään yleisvenäläinenkokous, johon kutsutaan kaikkimahdolliset työväenliikkeeseenkuuluvat järjestöt (myöskin järjes-töt jotka eivät kuulu kommu-nisteihin) syventääkseen yhteis-työtä.

Yhteistyö nationalistienkanssa

Rauhalliset nationalistit (Ro-dina) mieltävät itsensä osanatyöväenliikettä. Rodina sai 9 %äänistä ja vaikka he kritisoivatoloja, he kannattavat presidenttiä.Duumassa he kuitenkin äänes-tävät kommunistien kanssa ja

Paasikivi, Stalin ja Karjala-kysymysTänä vuonna tuli kuluneeksi

60-vuotta, kun Suomi irrottautuitoisesta maailmansodasta. Tänävuonna, tuli kuluneeksi 65-vuotta talvisodan alkamisesta.Meille kerrotaan tarinoita kuin-ka ahne Neuvostoliitto vaatiitselleen alueluovutuksia jamuuta sellaista. En malta ollalainaamatta katkelmaa kirjasta:“Toimintani Moskovassa ja Suo-messa 1939 - 1941”. Tuon kirjanon kirjoittanut J. K. Paasikivi.Kirja on selvitys Paasikiventoimista Suomen neuvottelijana.

Tuosta teoksesta on luettavis-sa tuo Neuvostoliiton ehdotus.Ehdotus on tehty lokakuussa1939 ja kuuluu seuraavasti: “Neu-vostoliiton päähuolena neuvot-teluissa Suomen hallituksen kans-sa on kaksi kysymystä:

a) Leningradin turvallisuudenvarmistaminen

b) Varmuus siitä, että Suomitulee ystävällisten suhteidenpohjalla olemaan lujassa yhtey-dessä Neuvostoliiton kanssa.

Molemmat kohdat ovat välttä-mättömiä Neuvostoliiton Suo-menlahden rannikon ja myösViron, jonka itsenäisyyttä Neu-vostoliitto on sitoutunut puolus-tamaan, rannikon säilyttämiseksikoskemattomina ulkoisen vihol-lisen hyökkäystä vastaan. Tämäntehtävän täyttämiseksi on välttä-mätöntä:

1) että tykistötulella kyetäänSuomenlahden molemmilta ranni-koilta sulkemaan Suomenlahdensuu, jotta vihollisen sota- jakuljetuslaivat eivät voisi tun-keutua Suomenlahden vesille;

2) että kyetään estämään vihol-lisen pääsy niille Suomenlahdensaarille, jotka sijaitsevat Lenin-gradiin lännestä ja luoteestajohtavilla tuloväylillä;

3) että siirretään Suomen rajaKannaksella, joka raja nyt on 32km:n etäisyydellä Leningradista,so. kauaskantoisen tykin ammuk-sen ulottuvilla, jonkin verrankauemmas pohjoiseen ja luotee-seen.

Erikseen esiintyy kysymys

Petsamon Kalastajasaarennosta,jossa raja on taitamattomasti jakeinotekoisesti vedetty ja joka onkorjattava oheisen kartan mukai-sesti.

Lähtien edellä esitetystä onvälttämätöntä yhteisen sopi-muksen ja yhteisten etujen perus-teella ratkaista seuraavat kysy-mykset:

1) Hangon sataman ja satamanympärillä 5-6 meripenikulmansäteellä etelään ja itään sekä 3meripeninkulman säteellä länteenja pohjoiseen olevan alueenvuokraaminen Neuvostoliitonhallitukselle 30 vuodeksi rannik-kotykistöllä varustetun meritu-kikohdan luomiseksi, joka kyke-nisi Suomenlahden etelärannallasijaitsevan Paltiskin tukikohdankanssa tykistötulella sulkemaanpääsyn Suomenlahdelle.

Meritukikohdan suojaamistavarten Suomen hallituksen sallit-tava Neuvostoliiton hallituksenpitää Hangon satamassa seuraavavaruskunta: 1 jalkaväkirykmentti,2 ilmatorjuntapatteria, 2 lentoryk-

menttiä, 1 hyökkäysvaunupa-taljoona, kaikkiaan 5 000 miestä.

2) Oikeus Neuvostoliiton meri-voimille käyttää ankkuripaikkanaLappohjan lahtea.

3) Seuraavien alueiden luovu-tus Neuvostoliitolle aluevaihtoavastaan:

Saaret Suursaari, Seiskari, La-vansaari , Tytärsaari ja Koivisto,osa Karjalan kannasta Lipolankylästä Koiviston kaupungineteläiseen reunaan asti, Kalastaja-saarennon läntiset osat, yhteensä2 761 km2 oheisen kartan mukai-sesti.

4) Kolmannessa kohdassa mai-nittuja alueita vastaan Neuvosto-liitto luovuttaa Suomen tasaval-lalle Neuvostoliiton aluetta Repo-la ja Porajärven piiristä 5 529 km2oheisen kartan mukaisesti.

5) Voimassa olevan Neuvos-toliiton ja Suomen välisen hyök-käämättömyyssopimuksen lujit-taminen lisäämällä siihen kohta,jonka mukaisesti sopimuspuoletsitoutuvat olemaan liittymättäsellaisiin valtojen ryhmityksiin tai

liittoihin, jotka suoraan tai välilli-sesti ovat vihamielisiä toiselletaikka toiselle sopimuspuolelle.

6) Molemminpuolisten Karjalankannaksella sijaitsevien, Suomen- Neuvostoliiton rajaa pitkinkulkevien linnoitettujen vyöhyk-keiden hävittäminen jättäen rajalletavanmukaiset rajavartiojoukot.

7) Neuvostoliitto ei vastustaAhvenanmaan saarten varus-tamista itse Suomen voimilla,edellyttäen, että Ahvenanmaansaarten linnoittamisasiassa eimillään ulkovallalla, niiden jou-kossa Ruotsilla, ole mitään teke-mis tä.”

“Ehdotuksen kolmannessakohdassa mainittujen Neuvos-toliitolle luovutettavien saarienjoukossa olivat aluksi myös So-meri ja Narvi. Huomautin niidentärkeydestä merenkululle. Stalintarkasti karttaa ja pyyhki ne pois.”

Timo Kangasmaa

Totuttuun tapaan suomalaiset kommunistit kävivät 7.11. Pietarissa juhlimassa Lokakuunvallankumouksen vuosipäivää. Ville Rahikainen oli mukana KTP:n matkalla, joka oliVenäjän Kommunistisen Työväenpuolueen VKTP:n vieraana. Yhteisessä tilaisuudessaVKTP:n puheenjohtaja Viktor Tjulkin selvitti poliittista tilannetta ja kommunistisen liikkeenkysymyksiä nykyisessä tilanteessa.

heidän kanssaan voi tehdä yhteis-työtä (Heidän edustajansa olihyväksynyt lain vallankumous-juhlan poistamisesta, mutta Tjul-kinin keskusteltua heidän kans-saan, olivat he vetäneet tukensapois lailta ).

Tjulkin huomautti, että rauhal-listen nationalistien lisäksi Venä-jällä on myöskin radikaaleja natio-nalisteja, joiden kannatusta ruok-kii etelästä Venäjän markkinoillepyrkivät kriminaalit kauppamiehetja ulkomaalaiset työläiset.

TerrorismiVaikka tiedämme että viimeai-

kaiset terroriteot Venäjällä ovat

kapitalistien syytä, käyttää Venä-jän hallitus terroritekoja hyväk-seen luomalla ääriliikelakeja, uusiapuoluelakeja ja vaatimalla puo-lueita uudelleen rekisteröitymäänsekä siirtämällä alueiden johtajienvalinnan kansalta presidentille. Elihe purkavat nyt demokraattisiaelementtejä. Kapitalistisessayhteiskunnassa muut maat kat-sovat Venäjää sen raaka-aineidentakia, jolloin ne pyrkivät Venäjänhajottamiseen pieniin osiin ja siinäon myös mukana venäläisiä.

Ennen Neuvostoliiton hajoa-mista meillä ei ollut sotaa Tshet-sheniassa. NL:n hajottua jättivätvenäläisjoukot aseensa Duda-jeville. Yksi vaatimuksistammeonkin että Jeltsinin pitää vastatateoistaan. Jos Venäjä suojeleeJeltsiniä, tshetsheenit tulevatjatkamaan taisteluaan.

Mielestämme meidän pitää ran-gaista omia rikollisiamme

Viktor Tjulkinin esitelmästäVille Rahikainen

Viktor Tjulkin

Pietarin kadut täyttyivät tänäkin vuonna Lokakuun vallankumousta juhlivista marssijoista. Eikä oleepäilystäkään, etteivätkö marssit jatkuisi seuraavinakin vuosina, vaikka duuma menikin säätämään lain,jolla vallankumouksen vuosipäivä, marraskuun 7. poistetaan juhlapäivien joukosta.

Sivu 11Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

Kuuban peso muuttui vaihdettavaksivaluutaksi 8.11.2004

Kuuban hallitus käynnisti v.2000 dollarisaation ja turisminhaittavaikutuksien kitkemi-seksi ”Aatteiden taistelu”-pro-jektin elvyttääkseen vallan-kumoushenkeä saarella ja puut-tuakseen laajeneviin sosiaalisiinongelmiin.

90-luvun talouskriisin seurauk-sina tehdyt, pakon sanelemattaloudelliset uudistukset olivatjohtaneet tuloerojen kasvuunsekä vieraantumiseen politiikastaja yhteiskunnan eettisistä ar-voista (dollarin vapautus, vapaatmaatalousmarkkinat, turismiteol-lisuus, lisääntynyt prostituutio,yksityisyritykset ja erityistalous-vyöhykkeet). Väestöstä noin 40% nautti dollarisaation suomistaeduista. Sen yhteiskunnallisethaittavaikutukset ja USA:n har-joittaman valuuttapolitiikan olen-nainen kiristyminen johtivat yh-dessä marraskuussa dollarinkorvaamiseen vaihdettavalla pe-solla.

Bushin hallitus kiristikauppasaartoa

Toukokuussa 2004 Bushin ääri-oikeistolainen hallitus ilmoittikiristävänsä kauppasaartoa enti-sestään rajoittamalla oleellisestiulkokuubalaisten sukulaisilleenKuubaan lähettämää raha-apua.Samoin kiristettiin siirtolaistenmatkustusoikeutta entiseen koti-maahansa. Maata syytettiin lisäk-si rahanpesusta. Lisäksi estämällä

Kuubaa tallettamasta turismista,kovan valuutan myymälöistä jamuista kaupankäynnin palve-luista hankkimiaan dollareitaulkomaisiin pankkeihin maaltaevättiin mahdollisuus käyttäädollareitaan lääkkeiden tai ravin-non ostamiseen tai niiden tarvit-semiensa raaka-aineiden tuontiin,joista valmistetaan niitä tuotteita,joita vastaavasti hankitaan suku-laisilta saaduilla dollareilla. Näidentemppujen tarkoituksena oli eris-tää Kuuba taloudellisesti ja tuho-ta sen matkailuelinkeino.

USA ilmaisi tämän pää-määränsä selkeästi

USA:n läntisen pallonpuolis-kon liiketoiminnan alivaltiosih-teeri Daniel W. Fisk julisti

9.10.2004:”Toinen pilari strategiassamme

on tunnistaa Castron hallinnonsaamat pitkään mitätöidyt tuloläh-teet ja sen jälkeen supistaa niitä.Esimerkiksi turismi, joka on syr-jäyttänyt sokerin viennin Kuubantärkeimpänä ulkomaisen valuutanlähteenä... Kuten monet teistäovat hoksanneet, että vähen-tämällä niiden resurssien virtaa-mista Kuubaan, jotka pitävätvallassa Kuuban kansaa sortavaaCastroa, me olemme kiristäneetpolitiikkaamme saarelle suuntau-tuvien rahalähetysten, lahjaerienja perhematkojen suhteen. Näistäkertyy arviolta 1,5 miljardin dol-larin arvosta rahaa ja tavaroita...Me olemme riistäneet Castronhallinnolta yli 100 miljoonan dol-

larin edestä kovaa valuuttaa.Tämä heikentää Castron val-lankahvassa oloa ja vähentääsortoa 100 miljoonalla dollarilla.”

Fidelin vastaveto”Miamin mafian likaisen kam-

panjan, rahanpesusyytteen jaUSA:n uuden rikollisen valuut-tapolitiikan vuoksi me otimmekäyttöömme viivyttelemättä toi-met maamme suojelemiseksi. Minäpyysin Kuuban keskuspankkiavälittömästi valmistelemaan aika-taulun dollarin korvaamiseksivaihdettavalla pesolla niin no-peasti kuin mahdollista. Vaihdet-tava peso korvaa dollarin Kuubankansallisella maaperällä 8.11.2004alkaen.

Presidentti Jasser Arafat on poissa

11.marraskuuta 2004 maail-malle kiiri suruviesti Pales-tiinalaisten Presidentin ja huo-mattavan kansainvälisen vapaus-taistelijan Jasser Arafatin pois-menosta. Tämän suruviestinjohdosta vapauden ja Palestiinankansan ystävät ympäri maailmaaosoittavat solidaarisuuden tuken-sa palestiinalaisille, jotka presi-denttinsä johdolla ovat taistelleetitsenäisyytensä puolesta jo ylipuolen vuosisadan ajan.

Presidentti Jasser Arafat syntyivuonna 1929 Jerusalemissa jaaloitti jo varhain taistelun kan-sansa puolesta kansainvälistäimperialismia ja sionismia vas-taan. Hän oli mukana perus-

tamassa kansalaisjärjestö Fatahiaja nousi pian sen johtoon. 1968Arafat valittiin Palestiinalaistenvapautusjärjestö PLO:n johtajaksija tästä alkoi hänen lähes neljä-kymmentä vuotta kestänyttyönsä Palestiinalaisten edusta-jana koko maailmalle. 1974 Arafatpuhui YK:n yleiskokouksessaensimmäisenä ei-valtiollisenaedustajana ja teki siellä laajanselostuksen Palestiinan kansanhistoriasta ja tarpeesta heidänitsenäisyyteensä.

1970-luvulla maailman edistyk-selliset kansat kävivät imperialis-minvastaista taistelua ja Palestii-nalaisten asia sai suurta huo-miota erityisesti sosialististenmaiden ja kolmannen maailmankeskuudessa: varsinkin Neu-vostoliitto, Kuuba, Korean Demo-kraattinen kansantasavalta, DDR,Romania ja sitoutumattomienmaiden liike osoittivat vahvantukensa Palestiinan itsenäisyy-den puolesta.

Samaan aikaan Israel ja USAliittolaisineen tekivät parhaansatukahduttaakseen heidän asiansatässä kuitenkaan onnistumatta. 1980-luvulla Palestiinalaistenensimmäinen intifada sai laajaa

kansainvälistä huomiota ja yhäuseammat maat tunnustivat Pales-tiinalaisten oikeuden omaan valti-oonsa. Arafatista tuli kansain-välisesti tunnustettu valtion-päämies, jonka edustamaa hal-lintoa ei enää voitu sivuuttaaneuvottelupöydistä. PresidenttiArafat vieraili mm. Suomessauseita kertoja ja pohjoismaatolivat niitä ensimmäisiä länsimaita,jotka tukivat Arafatin työtä kan-sansa hyväksi.

90-luvun alussa Israel ei enäävoinut kieltäytyä toimimastaArafatin kanssa ja Israelin jaPLO:n rauhansopimus allekir-joitettiin Oslossa. Tämä sopimustakasi Gazan ja Jerikon alueenitsehallinnon ja antoi suunta-viivat Palestiinalaisten itsenäis-tymiselle. Seuraavana vuonnaArafat ja PLO saapuivat sanka-reina takaisin Palestiinalaisalueel-le ja samana vuonna Arafatilleyhdessä Israelin Rabinin ja Peres-hin kanssa myönnettiin Nobelinrauhanpalkinto. 1996 Arafat valit-tiin suorilla kansanvaaleilla Pales-tiinalaisten presidentiksi.

Oslon rauhanprosessi sai vaka-van takaiskun, kun jyrkän linjansionisti ja USA:n ystävät ArielSharon nostettiin Israelin päämi-

nisteriksi. Hän aloitti välittömästiprovokaatiot PLO:a vastaan jailmoitti haluavansa Arafatin kuo-lemaa. Palestiinalaiset aloittivatsyksyllä 2000 toisen intifadansaja Israel ryhtyi raakoihin sorto-toimiin heitä vastaan. Israel eristiArafatin päämajaansa Ramallahiinja yritti syrjäyttää hänet. Palestii-nalaiset nousivat kuitenkin yhte-nä rintamana puolustamaan hän-tä.Vastakkain olivat palestii-nalaisten kivilingot ja sionistienohjukset. Eristyksestä huolimattaArafat ei luovuttanut vaan puo-lusti päämajaa oman henkensäkinuhalla.

Syksyllä 2004 Arafat sairastuivakavasti ja sairaalahoidostahuolimatta hänen työnsä oli tullutpäätökseen. Arafat itse toivoisaavansa tulla haudatuksi Jeru-salemiin Kalliomoskeijan juurelle,mutta Israelin viimeisen nöyryy-tyksen takia hänen maallisetjäännöksensä lepäävät tänäänRamallahissa PLO:n päämaja-alueella.

Monet tahot ovat syyttäneetArafatia terroristiksi, joka vähätvälitti kansansa eduista. Näitäväitteitä olemme myös Suomessasaaneet kuulla. Mutta Palestiinan

kansa ja Palestiinan ystävätympäri maailmaa tietävät, etteiArafat ollut terroristi, vaan huo-matta vapaustaistelija ja kansan-johtaja, joka toi pienen kansantaistelun koko maailman tietoi-suuteen. Koko elämänsä ajan häntoimi kansansa puolesta ja mat-kusti ympäri maailmaa kertomassaPalestiinan kansan asiasta. Päi-vääkään hän ei levännyt, vaantaisteli huolimatta niistä lukemat-tomista murhayrityksistä ja provo-kaatioista, joita Israel ja USA häntävastaan masinoivat.

Presidentti Jasser Arafatinhenkilökohtainen historia onmyös Palestiinalaisten historiaa.Arafatin poismenon johdostaolennainen osa Palestiinan kan-san historiaakin on kadonnut.Kuitenkin, Palestiinalaiset tulevataina muistamaan Arafatin toiveenkansan itsenäisyydestä. Arafatinviitoittamalla tiellä taistelu itsenäi-syyden puolesta tulee jatkumaanja saavuttamaan vielä voittonsa.

Antti Siika-aho

Ensinnäkin me teemme selväksisen, että tämä ei merkitse sitä, ettädollarin tai jonkin muun vaih-dettavan valuutan hallussapidos-ta rangaistaisiin. Väestö voi pitäädollarinsa, jos niin haluaa. Se eiole lain rikkomista. Marraskuunalusta lähtien dollaria ei enäähyväksytä meidän kovan valuu-tan kaupassamme. Siinä notee-rataan vain vaihdettava peso.”

Maksuliikenne toimii myöspankki- ja luottokorteillaKuubassa

Aikaisemmin Kuubaan saapu-van turistin oli käytettävä käteistävaluuttaa. USA:n pankkien sekämuiden rahoituslaitosten, jotkavalvoivat näitä markkinoita,myöntämät luottokortit ja matka-shekit eivät olleet jenkkien kaup-pasaarron vuoksi voimassa saa-rella. Rahauudistuksen myötä ontoisin:

”Heillä, jotka vastaanottavatrahalähetyksiä ulkomailta, onkaksi viikkoa aikaa halutessaankoordinoida sukulaisiaan siitä,että nämä lähettäisivät tulevai-suudessa rahalähetyksensämuussa valuutassa kuin dol-lareina kuten euroina, Kanadandollareina, sterling puntina taiSveitsin frangeina, joista ei tar-vitse maksaa minkäänlaista veroa.Maksuliikenne toimii myös luotto-ja pankkikorteilla verotta, eikä silläole väliä millä valuutalla laskutmaksetaan. Rahaliikenteessä eitarvita tuolloin käteistä rahaa janäin ollen vältytään dollarisetelientuomalta riskiltä.”

Lähde: ”Round Table ” –broadcast, Fidel Castro,

25.10.2004Matti Laitinen

Kuuba puolustaa taitavasti sosialistista järjestelmänsä. Kun Bushin hallinto haluaa kaataa Kuubandollareilla, niin mitä tekee Kuuba? Kieltää dollarin! Seinässä etualalla maineikkaan kuubalaisenvapaustaistelijan Jose Martin kuva.

Sivu 12 Nro 6/04Kansanääni

Maailma USA:n presidentinvaalien jälkeenDosentti Pertti Multasen

haastattelu 10.12.04

USA:ssa vaikuttaa kaksi tas-aväkistä poliittista voimaa, hyvinkonservatiivinen republikaa-ninen suuntaus ja tätä hiemandemokraattisempi demokraat-tinen suuntaus. Miten voidaanymmärtää, että kahdesta tasa-väkisestä voimasta se huonompikykenee aina voittamaan?

M: Yhdysvalloissa tätä ei voidapitää ihmeellisenä. Näissäkin vaaleis-sa tärkeä vaikuttaja oli pelon ilma-piirin luominen. Kun luodaan voima-kas pelon ilmapiiri, niin äänestäjämielellään tarrautuu “varmaan vaihto-ehtoon”, joka näissä oloissa näyttiolevan George W.Bush.

Tietenkin Bushin peruskannatuson edelleenkin vahvasti kolmenperuspilarin varassa. Yksi näistäpilareista on kristillinen oikeisto,mukaan luettuna vahva ryhmä näitäkristittyjä sionisteja, jotka ovat jopaSharonin hallitusta oikeistolaisempia.Heillä on äärimmäisen oikeistolainentulkinta maailmasta, joka ulottuumyöskin Lähi-Itään. Heille Irakinsota näyttäytyy tärkeänä osanasellaista maailmankuvaa, jossa Israe-lin voimaa tulee puolustaa ja rakentaaLähi- itään Israelin etuja paremminpalveleva kartta. Toinen tukijalka onsuurteollisuus ja erityisesti öljy-bisnes, joka alusta saakka on ollutBushin hallinnon taustalla. Kolman-tena tukijalkana nousee esille aseteol-lisuus, joka on ollut se intressipiiri,mikä tukee uusoikeistolaista repub-likaanista hallintokoneistoa.. Tästäolemme puhuneet vuosikymmeniä.

Yhdysvallat on valtio, jossaaseteollisuuden ja poliittisen johdonsymbioosi on hyvin läheinen. Nämäasiat ovat vaikuttaneet Yhdys-valloissa vuosikymmeniä ja Bushinhallinnon sekä republikaanien pidem-män valtakauden taustalla vaikuttavatnämä kolme tukijalkaa, joita suurellarahalla voidellaan ja tehokkaastihyväksikäytetään. Tämä pelonilmapiirin luominen on osa propa-gandakoneiston toimintaa, joka onYhdysvalloissa myös ennen näitäpresidentinvaaleja luonut sen kan-sallisen keskusteluilmapiirin, jossa onedetty näihin vaaleihin. Ja siinähäntuotiin hyvin voimakkaasti esiintämän terrorismin vastaisen taistelunsateenvarjon alla luotu uhkakuva.

Eli kristillinen oikeisto, öljy-bisnes ja aseteollisuus ovat sevoima, joka USA:ssa tällä hetkellädominoi yleistä mielipidettä?

M: Kyllä minä näen, että juuri näinon asia. Tässä on kyllä nähtävä sekin,että USA on vähän karrikoidustisanottuna yksipuoluejärjestelmä,jossa itse asiassa demokraattien jarepublikaanien välillä tässä suhteessaei ole kovin ratkaisevaa eroa. JosYhdysvalloissa pääsisi nousemaanesiin joku muuntyyppinen poliittinenvoima, niin silloinhan tämä nykyinenvaltarakennelma olisi vaarassa mur-tua. Yhdysvaltojen valtarakennelmaperustuu lainausmerkeissä yksi-puoluejärjestelmälle, jossa demo-kraattien ja republikaanien vuorotteluvallasta ei itse asiassa muuta tätäYhdysvaltain sisäistä hegemonististavaltarakennelmaa miksikään.

Tänään uutisten valta- otsi-koissa on Ukrainan tilanne.Kuten ennen Neuvostoliittoakohtaan, niin nyt Venäjää kohtaanon käynnissä voimakas propa-

ganda. Voisiko ajatella, että tässäkäydään taistelua tämän maail-man osan tulevasta jaosta ja siitämiten pitkälle EU ulottaa val-taansa?

M: Kyllä mielestäni tällaisetpiirteet Ukrainan kohdalla ovat hyvinselkeästi näkyvissä. Ukrainan tilanneei mielestäni mitenkään liity pel-kästään Ukrainaan, vaan on olen-nainen osa prosessia, joka on käyn-nissä Keski- Aasiassa ja Kaukasiantasavalloissa. Myöskin Gruusiaa onlänsilehdistön toimesta nostettu esiintällaisena demokraattisen kansan-nousun nostaman vallankumouksenläpikäyneenä valtiona. Mutta kai-kissa näissä tapauksissa on myöskinkysymys hyvin avoimesta Venäjänja Yhdysvaltojen tai Venäjän jaEuroopan Unionin välisestä valta-kamppailusta. Yhdysvaltojen poliit-tinen strategia on pitkään ollutkiinnostunut juuri Ukrainasta. Voi-daan mennä Neuvostoliiton loppu-aikoihin, jolloin Zbigniew Brzezinskivaikutti presidentti Carterin kaudellaulkopoliittisena neuvonantajanaYhdysvalloissa. Hänhän kehittisilloin teorian Neuvostoliiton- jasitten myöhemmin Venäjän hajotta-misesta pieniin osiin ja tämän voimanheikentämisestä tällä ns. shakki-lautateorialla. Siitä lähtien Ukraina onnähty keskeisenä avaimena pitkällemenevään strategiseen uuteen jakoon,joka ulottuu Kaukasukselle, Keski-Aasiaan ja sitä kautta tietenkinsyvälle Aasiaan. Kaikki viime vuo-sien sodat, Afganistanin sota erityi-sesti, tulee nähdä tätä samaa taustaavasten.

Tässä on nyt uutena piirteenä se,että Euroopan Unioni on rajullatavalla militarisoitumassa. Se onrakentamassa itselleen omaa hyök-käysarmeijaa, vaikka siitä tällähetkellä puhutaankin humanitaarisiinoperaatioihin suunnattuna nopeanreagoinnin joukkoina. Mutta kysy-myshän on pidemmällä tähtäimellänimenomaan siitä, että EuroopanUnioni valmistautuu eri imperialis-tisten blokkien välisessä kilpailussa

pitämään puoliansa myöskin Yhdys-valtoja vastaan. Ja tässä katsannossaEU:n kannalta epäilemättä on suuriongelma se, millainen on Venäjänreaktio tähän EU:n militarisoitu-miseen, vahvistumiseen ja sen impe-rialistisen luonteen selvempäänesiintuloon. Ja tätä varten EU:ssatarvitaan nyt erittäin tiukkaa Venäjänvastaista politiikkaa. Nämä roiskeetheijastuvat nyt mielestäni paitsiUkrainan tilanteeseen kokonai-suudessaan, niin myös siihen Venäjänvastaiseen kampanjaan, joka onnostettu esiin EU:n parlamentissa jajonka roiskeet puolestaan ovatehtineet Suomeenkin jo jollain tavallaheijastua.

Mikä rooli USA:lla on tässäUkrainasta käytävässä taistelussa,kun saattaa näyttää siltä, että USAei osallistu tähän EU:n ja VenäjänUkrainasta käytävään kädenvään-töön ollenkaan.?

M: On väärin tuudittautuakaansiihen ajatukseen, että USA seuraisiUkrainan tapahtumia jotenkin sivustaja antaisi tässä EU:n ja Venäjänselvitellä rauhassa keskinäiset välinsä.Ukraina Yhdysvaltain silmin katsot-tuna, kuten aiemmin viittasin, onvuosikymmeniä ollut keskeinenstrategisen kiinnostuksen kohde. Onmuistettava, että Ukraina on aina ollutvaltio, johon Yhdysvalloilla onerityinen intressi myös siitä syystä,että jo neuvostokaudella, jolloinUkraina oli yksi neuvostotasavalta,Yhdysvalloissa asui miljoonia Ukrai-nasta emigroituneita ukrainalaisia,jotka koko ajan suuntasivat Ukrainaanaktiivista poliittista toimintaa japropagandaa. Siksi sisäpoliittisistasyistäkin Ukraina on Yhdysvalloillemerkittävä kohde, jota uuskon-servatiivinen republikaanihallinto eihalua luovuttaa EU:n hallintaan,Venäjän hallinnasta nyt puhumat-takaan. Näistä syistä Ukrainantilanteessa on nyt kietoutunut yhteenhyvin monen siitä kiinnostuneenmerkittävän suurvallan taustavai-kutus.

Ukraina sijaitsee siis sellai-sessa solmukohdassa, jossa poliit-tisen- ja geopoliittisen asemanlisäksi on hyvät maat ja paljonmuita luonnon rikkauksia?

M: Se on luonnonvaroiltaan erit-täin rikas alue ja tietenkin strategisestimyös tärkeä alue. Toisen maail-mansodan historia, Saksan panssa-ridivisioonien eteneminen näyttää senmiten nämä Ukrainan arot olivattärkeitä ja sitä kauttahan Saksa oliavaamassa reittiä Kaukasukselle Lähi-idän öljyvaroihin ja eteni myösStalingradiin saakka.

Lenin totesi, että blokkienvälisessä kilpailussa maailmanjaosta politiikan keinojen loput-tua turvaudutaan aseisiin. Onkotässä tilanteessa vaara, että myösUkrainassa Persianlahden, Afga-nistanin ja Jugoslavian tapaanjoudutaan aseelliseen konflik-tiin?

M: Tällä hetkellä tämä ei olelähiaikojen vaara. Mutta pidemmäntähtäimen teoreettisena rakennel-mana ei ole poissuljettua nostaa esiinmahdollisuutta, että Ukraina tietoi-sesti hajotetaan. Tämähän olisiperiaatteessa linjassa BrzezinskinVenäjää koskevan alueiden irrot-tamisen ja hajottamispolitiikankanssa. Ukraina myöskin valtiona onsellainen valtio, jossa etniset rajalinjatovat selvästi olemassa ja joidenpohjalle voivat ulkopuoliset vaikut-tajat helposti luoda konfliktitilan-teita, joita ne sitten saattavat käyttäähyväkseen.

Kysymys Ukrainan suhteen onaika tavalla valinkauhassa. Jos tämänyt uusittavista vaaleista lähtenytkriisitilanne Ukrainassa jatkuu pidem-pään, niin on aika todennäköinenvaihtoehto, että ajaudutaan tilan-teeseen, jossa Ukrainan eri alueetalkavat rakentamaan autonomiaa javahvistamaan omaa hallintojär-jestelmäänsä. Tästä on ollut viitteitäjo nyt. Ja sen pohjalle voi helpostisitten syntyä suunnitelma Ukrainan

hajottamisesta erillisiin valtioko-konaisuuksiin. Pahimmillaan tämäsitten tarkoittaa tietysti myös, ettäajaudutaan aseelliseenkin välien-selvittelyyn. Silloin syntyy hyvinsuuri mahdollisuus, että siinä ovatvastakkain suurvallat tai blokitesimerkiksi EU ja Venäjä. Meilläkinon heitetty huolimattomasti ilmaanväite, että EU:n nopean toiminnanjoukkoja tarvitaan kiristyvän Ukrai-nan tilanteen vuoksi. Sen mukaanvoimme pian olla tilanteessa, jossanäitä joukkoja täytyisi heittää sinnetaistelutehtäviin. Tokkopa nämäihmiset, jotka tällaista puhuvatymmärtävät, mitä ne näin sanoessaanoikeasti tarkoittavat.

Näkemyksemme mukaanUSA:n taktiikkana on lähimpienvuosikymmenten kuluessa padotaKiinan kasvava taloudellinenvaikutusvalta. Näyttää, että Kii-nakin olisi syrjässä tästä Uk-rainaa koskevasta kädenvään-nöstä. Mikä logiikka tässä toimii?Onko niin, että USA heikondollarinsa kanssa olisi kuitenkinjäämässä altavastaajaksi?

M: Tämä on vaikea kysymys,koska Yhdysvaltain talous ja dollarinarvo ovat sillä tavalla alamaissa, ettäse on tarvinnut vahvaa tukea myösulkomailta. Erityisesti Irakin sodanjälkeen tämä kuvio ollut kääntymässäsiihen, että Kiina on yksi keskeinenvaltio, joka finanssisijoituksilla jafinanssipolitiikalla on tukenut dol-larin arvon- ja Yhdysvaltain taloudensäilymistä. On vielä kysymys-merkki, mihin suuntaan tämä tilannelähivuosina on kehittymässä. Aivanselvästi geopoliittinen muutos osoit-taa, että USA on rakentamassa niinnopeasti kuin mahdollista tietyn-tyyppistä kiristyvää maantieteellistäsotilaallista läsnäoloa niin, että sepysyvällä sotilaallisella läsnäolollavoi olla lähellä Kiinaa. Tähän liittyvätnämä Keski-Aasian ja Afganistaninoperaatiot.

Kyllä Yhdysvalloilla analyysinimukaan on tavoitteenaan (saman-lainen analyysi on hyvin helpostilöydettävissä myöskin amerikka-laisten tutkijoiden ja monien sotilai-den strategisista arvioista) koko tälläsuurella Keski- Aasiassa käymälläänpelillä padota Kiinan kasvavaataloudellista valtaa. On hyvin suuritodennäköisyys, että Yhdysvallat jaKiina myös ajautuvat aika jyrkkäänkonfliktitilanteeseen. Mutta ihanlähitulevaisuudessahan tästä ei olemitään merkkejä ja taloudellisestiKiina on edelleen hyvin selkeästitukenut Yhdysvaltoja. Aiemmin tätäteki Euroopan Unioni. Euroop-palaiset sijoitukset olivat tärkeitäIrakin sotaan valmistauduttaessa.Edelleenkin ne ovat tärkeitä, muttanyt siis uutena piirteenä Kiinasta ontullut pääomien finanssipääomansijoitusten kasvu Yhdysvaltoihin.Yhdysvalloille tämä on tällä hetkellätaloudellisesti äärimmäisen tärkeäasia, josta ne eivät halua milläänluopua.

Muuttiko USA:n presidentin-vaali tätä asetelmaa. Miten Bushja USA aikoo lähitulevaisuudessavaikuttaa tähän tilanteeseen?

M: Kyllä minun pelkoni on, ettätilanne maailmassa tulee vakavastivaikeutumaan. Bush on itse avoimestiilmoittanut, että hän tulee hyödyn-tämään tämän poliittisen pääoman,jonka kansa hänelle vaaleissa osoitti.Jos Bushin ja näiden uuskonser-

Dosentti Pertti Multanen Helsingin yliopistosta arvioi lehdellemme, kuinka hän näkeetilanteen maailmassa muuttuneen USA:n presidentinvaalien jälkeen. "Pelkoni on, että tilannemaailmassa tulee vakavasti vaikeutumaan. Bush on itse avoimesti ilmoittanut, että hän tulee hyödyn-tämään tämän poliittisen pääoman, jonka kansa hänelle vaaleissa osoitti....Yksi osa tässä on se,että Yhdistyneiden Kansakuntien, sen poliittisen roolin ja vaikutusmahdollisuuksien alasajo on ollutvahvasti menossa. Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos uuskonservatiivien otteen vahvistuminenvaikuttaa suoraan myöskin tähän", sanoo Pertti Multanen haastattelussaan.

Dosentti Pertti Multanen työhuoneesaan.

Sivu 13Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

vatiivien ajattelua tästä yhtäänanalysoi, niin silloin se merkitseeentistä aggressiivisempaa ja hyökkää-vämpää ulkopolitiikkaa. Tämä voitarkoittaa pahimmillaan sitä, ettäYhdysvallat on sotkeutumassa uusiinsotilaallisiin konflikteihin eri puolillamaailmaa. Ja tässähän tietysti kaik-kein ensimmäisenä tulilinjalla onIranin islamilainen tasavalta ja SyyriaLähi- idässä. Mutta vähänkin pidem-mällä tähtäimellä saattaa olla kysy-mys myös monista muista alueista.

USA on tällä hetkellä Irakissa,Kosovossa, Afganistanissa. JosUSA sotkeutuisi Syyriaan, Iraniinja vielä muuallekin, niin mitenUSA:n talous kestää sen?

M: Yksinään se ei kestäkään, muttatämä globaalitalous toimii koko ajansillä tavoin, että resurssit kaikkialtamaailmasta tukevat Yhdysvaltainsotataloutta. Se tapahtuu tämänglobalisaation ja finanssijärjestelmänmuutosten piirissä. USA:n dollari onkuitenkin edelleenkin maailmanglobaalitalouden reservivaluutta jailman tätä dollarin roolia Yhdysvallatei olisi kyennyt vuosikausiin ylläpi-tämään sitä monenkin sektorinmaksutaseen alijäämää, joka Yhdys-valloissa on. Ei ole todennäköistä,että Yhdysvallat olisi lähdössäniinkään massiivisiin uusiin sotilaal-lisiin hyökkäyssotiin. Mutta aggres-siivinen ulkopolitiikka voi tarkoittaamyöskin tällaisia salaisia, kutenamerikkalaiset itse puhuvat, operaa-tioita, jolla tuetaan erilaisia oppo-sitiovoimia eri puolilla maailmaa. Jatämä toiminta voi saada entistäaggressiivisemman luonteen. Ja se taashelposti voi viedä eri valtioissasisäisen tilanteen kriisiytymiseen jayhteiskunnallisiin konflikteihin.

Voidaanko nyt siis sanoa, ettätähän maailmassa käytävää blok-kien välistä uusimperialista jako-politiikkaa USA:n presidentin-vaali muutti niin, että USA:nrooli tulee muuttumaan aggres-siivisemmaksi?

M: Näin voidaan päätellä, kuntarkastellaan mm. uusimpia henki-lövalintoja USA:n ulkopolitiikankeskeisten päättäjien joukoissa.Puolustusministeri Donald Rumsfeldjäi paikalleen. Colin Powell tämäPersianlahden 90- luvun alun sodankomentaja sai lähteä ja hänen tilalleentuli tämä Condoleezza Rice, joka onhuomattavasti oikeistolaisempi.Nämä linjaukset osoittavat mitenUSA:n ulkopolitiikan linja saa entistäkärkevämmän luonteen. On tietystiolemassa tämä ristiriita, josta puhut-tiin jo, että USA:n talous on kokoajan veitsen terällä. Talouden- jasotilaallisen voiman kannalta Yhdys-valloilla ei ole yksinkertaisesti varaalähteä kovin moneen paikkaan jokapuolelle maailmaa levittämään armei-jaansa ja käymään sotia. Muttamonenlaisia muita operaatioita tietys-ti voi sisältyä tällaiseen agressiiviseenulkopolitiikkaan. Ja tämä koskee yhtähyvin Venäjää, kuin alueita jossainAasiassa, Afrikassa tai Lähi- idässä.

Mutta jos tilanne kärjistyy niinpitkälle että on pakko muuttaapolitiikan suuntaa kokonaansodan kannalle niin silloinhan eitietenkään välitetä taloudellisistarealiteeteista?

M: Ei välitetä ja silloinhan tietystikaikki mahdolliset resurssit mobi-lisoidaan nimenomaan sodan aggres-siivisen hyökkäyspolitiikan tuke-miseksi. on nähtävä myös, ettäterrorisminvastaisen sodan nimissä t.sen sateenvarjon alla on Yhdysvaltainsotilaallista läsnäoloa levitetty

kymmeniin valtioihin LatinalaisessaAmerikassa, Afrikassa, Aasiassa.Tämä on ollut valtava operaatio, jokatässä parin viime vuoden aikana ontoteutettu. Ja se on tapahtunutyksinkertaisesti sen turvin, että erimaissa ja eri maiden johdolta on saatusuostumus siihen, että amerikkalaisetterrorisminvastaisen sodan erikois-joukot sijoittuvat milloin mihinkin.Näitä on nyt Länsi Afrikassa, Itä-Afrikassa ja Aasian maissa, tällaisistaYhdysvaltain osavaltioista kutenAfganistanista nyt puhumattakaan.

Onko nyt jokin sellainen tähänmaailman tilanteeseen USA:npresidentinvaalien jälkeen liit-tyvä asia, jota haluaisit erityisestikorostaa?

M: Yksi piirre joka minua huoles-tuttaa edelleenkin entistä enemmänon, että toisen maailmansodan jälkeenluotu turvallisuuspoliittinen järjes-telmä on nyt hyvin vakavalla tavallauhattuna. Yksi osa tässä on se, ettäyhdistyneiden kansakuntien, senpoliittisen roolin ja vaikutusmah-dollisuuksien alasajo on ollut vahvastimenossa. Yhdysvaltain presiden-tinvaalin tulos uuskonservatiivienotteen vahvistuminen vaikuttaasuoraan myöskin tähän. HeillehänYK on kauhistus ja heille YK onorganisaatio, joka heidän sairaanmaailmankuvansa mukaan valmis-telee hyökkäystä Yhdysvaltoihin,Yhdysvaltain miehittämistä. Tällaisiapuheitahan näiden uuskonservatiivienpiiristä kuulee.

Nyt tämä YK:n roolin mitätöi-minen on tullut myös EuroopanUnioniin, jopa Suomen omaan sisäi-seen keskusteluun. Tästähän onvälähdys, kun nyt eduskunnassa taipuolueiden kokouksissa puhutaannäiden nopeasti reagoivien valmiu-sjoukkojen mandaatista, niin kiistaSuomessakin näyttää menevän ni-menomaan sen välillä vaaditaankoYK:n mandaatti vai riittääkö pelkkäEuroopan Unionin mandaatti. Tässä-hän on selvästi nähtävissä meilläkinja Euroopan unionin tasolla se, ettäYhdistyneitä Kansakuntia ollaanajamassa alas

Ja meidän presidenttimmenäyttää puolustavan sitä peri-aatetta, että tarvitaan se YK:nmandaatti?

M: Meidän keskusteluissa tämä onkeskeinen jakolinja. Halonen jaTuomioja näissä kuvioissa ovatselvästi asettuneet kansainvälisenturvallisuusjärjestelmän peruspila-reiden tukemisen kannalle, ja nytentistä avoimemmin näkyvät myöstodelliset syyt siihen rumaan operaa-tioon, jolla pääministeri AnneliJäätteenmäki siirrettiin syrjään. JaYhdistyneet Kansakunnat on siinäkeskeinen. Mutta meillähän näyttääolevan erityisesti täällä oikeisto-poliitikkojen joukossa ja näidenuusien europarlamentaarikkojenjoukossa ääniä, jotka eivät välitätippaakaan siitä pitkään vuosi-kymmeniä rakennetun kansainvälisenturvallisuusarkkitehtuurin perus-teiden säilyttämisestä, vaan ovatiloisesti hyppäämässä tällaisenhyökkäyssodan mahdollistavan,tässä tapauksessa pelkästään Euroo-pan Unionin päätöksellä tapahtuvannopean reagoinnin joukkojen avullatoteutettavan hyökkäyksen valmis-teluun.

ToimittanutHeikki Männikkö

Korean filmistudio

Korean niemimaan va-pautuksen jälkeen 1945nuori Korean Demokraat-tinen Kansantasavaltaalkoi vakaasti harjoittaasosialistista rakennus-työtä Japanilaisten tuhoa-massa maassa. Samallakun Korean Työväenpuo-lueen johdolla kehitettiinraskasta- ja kevyttä teol-lisuutta sekä koulutusta,myös marxismi-leninis-miin ja Juche-aatteeseenpohjautuvaa taidetta ryh-dyttiin kehittämään todenteolla.

Presidentti Kim Il Sungin mu-kaan vallankumouksellinenkirjallisuus, kuvataide, oopperaja elokuva heijastelevat kansantoiveita ja intoa rakentaa sosialis-mia. 1960-luvulla etenkin eloku-vataide nousi tärkeäksi taiteenalaksi ja Työväenpuolueen joh-dolla se kehittyi hurjaa vauhtia.

70-luvulla PääsihteeriKim Jong Ilin johdolla korea-lainen elokuvataide sai jälleenuuden sysäyksen ja laadukkaitakorealaisia elokuvia alettiinlevittämään myös ulkomaille.Suurin osa Korean Demok-raattisessa kansantasavallassavalmistetuista elokuvista onvalmistettu Pyongyangin lähis-töllä sijaitsevalla Korean Filmis-tudiolla.

Presidentti Kim Il Sungperusti studion 6.helmikuuta1947 ja Kim Jong Ilin johdollasitä laajennettiin huomattavasti1970-luvun loppupuolella. Ko-rean Filmistudio on useidenhehtaarien laajuinen alue, jokakoostuu keskusstudiosta ja sitäympäröivistä useista eri lavas-tekylistä. Studiolla on mm.eurooppalainen, japanilainen,kiinalainen, eteläkorealainen jaamerikkalainen kylä, joissa voi-daan tehdä olosuhteisiin sopivia

elokuvia ja dokumentteja. Filmi-studiolla voidaan toteuttaa elo-kuvien eri vaiheet mukaan lukienkuvaus, leikkaus, editointi, ääni-tys jne. Samalla filmistudiolla onerinomaiset varastot vaatteita jakulisseja sisätilojen kuvauksiavarten sekä musiikintekotilatelokuvien musiikkia varten.

Pääsihteeri Kim JongIlin toiveesta filmistudiolle onhankittu mitä moderneimmatlaitteet elokuvien tekoa varten.Hän onkin vieraillut filmistudiollasatoja kertoja hänen toimiessaanTyöväenpuolueenkeskuskomi-tean kulttuurivastaavana ja hänon uhrannut paljon aikaa tutkies-saan elokuvien vallankumouk-sellisen sanoman ja teorian tilaa.Kim Jong Il on myös opastanutelokuvantekijöitä heijastamaanelokuvissa nimenomaan kansan-joukkojen tarpeita ja tekemäänniistä mahdollisimman realistisiaja todellisuutta heijastavia.

Näiden opastustensuurimpina timantteinavoidaankin pitää elokuvia Kuk-kaistyttö, Veren meri ja Star ofKorea. Nämä elokuvat ovat sekäkoti- sekä ulkomailla saaneethuomattavaa tunnustusta jauseita palkintoja niiden loistok-kaasta kuvaustekniikasta, musii-kista, äänityksestä ja näyttelijä-suoristuksista. Onpa elokuvaKukkaistyttö esitetty myösKom-teattearin sovelluksenasuomalaisilla näyttämölavoil-lakin. Lisäksi elokuvat Kukois-tava kylä, Valssilaitoksen työläi-set sekä Sataman tytöt ovatolleet erityisen suosittuja Korea-laisten keskuudessa. Ehkäkuuluisin Korean Filmistudiontuotos on kuitenkin elokuvaHong Gil Dong (1986) jokalaadultaan vastaa Aasian mitta-kaavassa Hongong-elokuvientasoa. Tämä elokuva kertoo

muinaisesta Japanilaisia vastaantaistelleesta soturista ja elokuvaon myös esitetty SuomenTV:ssä nimellä Samuraininja.

Aivan viimevuosiin astiHong Gil Dong on ollut korea-laisten keskuudessa suosituin,mutta uuden vuosituhannen alunelokuvat kuten Me Asummetäällä ja Puu kasvaa juuristaanovat nousseet suureen suosioon.Näissä elokuvissa käsitelläänvahvasti niitä ongelmia, jotkaKorean Demokraattista Kansan-tasavaltaa kohtasivat 90-luvunpuolivälissä sekä niitä saavu-tuksia, joita Korean kansa tekink. Ankaran marssin aikana 90-luvun lopulla.

Amerikkalaisten törky-elokuvien ja Hollywood-roskan vuoksi Korealaisia eloku-via on ollut hankalaa levittääpelkästään voittoa tavoittelevilleTV-yhtiöille ympäri maailmaa,mutta muutaman viime vuodenaikana tehdyt tasokkaat korea-laiselokuvat niin Pohjoisesta -kuin Etelästäkin ovat saaneetkansainvälistä huomiota.

Korean DemokraattisessaKansantasavallassa elokuvataideei perustu rahan tekemiseenvaan se on olennainen osa uuttasosialistista kulttuuria, jossakansan ja maan tämän päiväntilannetta ja uskoa tulevaisuuteenkuvataan kameran keinoin.

Antti Siika-aho

Korean Demokraattinen tasavalta on erittäin vahva kulttuurissaan. Tämäkin Pyongyanginlastenpalatsissa esiintyvä nuori tyttö on aivan ilmiömäinen huilisti. Eipä siis ihme, että myöselokuvateollisuus on Koreassa korkealla tasolla. Eikä elokuvien taso koske vain teknillistä osaamista,vaan myös sisältöä - toisin kuin valtaosalla Hollywoodin tuottamista raaoista väkivalta- ym. roskafilmeistä.

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Sivu 14 Nro 6/04Kansanääni

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolestaLakkojen laillisuudesta.

Tiedotusvälineet luovat hä-märiä käsityksiä lakkojen lailli-suudesta kuin myöskin muistaasioista. Ne jotka ovat itse koke-neet lakkoja ihmettelevät tällaistatiedottamista.

Käsite “korpilakko” syntyispontaaneista lakoista korvessa.Harvat niistä ovat tulleet yleiseentietoisuuteen. Minun oma ensim-mäinen lakkoni oli korvessa jakesti noin viisi minuuttia. Sillointyönantaja joutui olosuhteidenpakosta lähes tuplaamaan ansiot.Työnantaja ei nähnyt muutarealistista mahdollisuutta.

Seuraava lakko oli “laillinen”.16.000 valtion työntekijää olilakossa yli viikon. Olin lakko-vartijana ja siitä lähtien olen ollutmustalla listalla. Samalla työ-paikalla oli muutaman minuutinmielenosoituksia ja kaikki vaati-mukset menivät läpi.

Yleislakon aikana alkoi kypsyävallankumouksellinen tilanne,mutta oikeistososialidemokraatitpettivät työväenluokan. SAK:nsilloinen puheenjohtaja EeroAntikainen sai maksaa hengelläänkovan linjansa.

Olin 60-luvun alussa pääluotta-musmiehenä Kone Oy:n hissiteh-taalla Helsingissä. Ennen tätäluottamustehtävää olin sielläammattiosaston puheenjohtajana.Silloin työnantaja kiristi työehtojaja päreet paloivat kaikilta työn-tekijöiltä. Tehtiin nelipäiväistäviikkoa ja siinä hosumisessatapahtui paljon onnettomuuksia.Tarkoitus nelipäiväisellä viikollaoli mm., että ei tarvitse maksaapyhäpäiväkorvausta pitkältäperjantailta. Siis kaikki 600 työ-läistä viettivät “hiljaisen hetken”tulossa olevalle ansion menetyk-selle. Pian sen jälkeen jouduinpääluottamusmieheksi ja siinä

lakon puheenjohtajana oli sittenmeriittejä, että työnantajalla olihiukan parempi kuulo. Tietenkintyönantaja soitti Metalliliittoon.Huuliveikkona tunnettu palkka-sihteeri Puska sanoi, että eihänMetalliliitto ole ollut lakossa.Puska lisäsi, että mahtaisikohanse olla MRA:n hommia. Siitäamerikkalaisesta järjestöstä pu-huttiin silloin paljon. Työpaikallayritti työnantaja sanella huippu-ammattimiehille, joita koko Suo-messa oli vaan 10, että mitenurakat lasketaan. Osaston luot-tamusmies tuli kertomaan surunsaminulle ja sanoi, että kieltäytyyköasentaja käämimästä, kun kello-kalle tulee. Sanoin, että jos kaikkion yhden miehen varassa, niinasia on hävitty. Seuraus oli ettätyöpaikan kaikki 6 ammattimiestämenivät työpisteeseen ja alkoivatihmetellä, ”että onpa kellokallellahieno kello. Saisiko sitä katsoa,että käykö se”?

Kun tuli selväksi, että kunnial-liset metallimiehet eivät alistusaneluun, niin minut kutsuttiinkonttoriin ja minua syytettiinlakosta. Minä sanoin, että tulisiarvostaa harvinaisia ammatti-miehiä ja kuunnella, sillä nytollaan Helsingissä eikäkäyttöinsinöörin kotipitäjässäIlmajoella. Insinööri polttipäreensä ja marssi ulos jasiedettävä sopimus sovittiintyönjohtajan kanssa.

Kymmeniin vuosiin ei ole tullutsuuria muutoksia varsinaiseenlakkoja koskevaan lainsäädän-töön, mutta ammattijärjestöjenyhteistyö työnantajien kanssa onkääntynyt työntekijöiden vahin-goksi. Se näkyy erikoisesti Työ-tuomioistuimessa. Lakkoja pide-tään yleensä laittomina jos niilläpyritään muuttamaan työehto-

sopimusten sisältöä. Periaat-teessa pitäisi myötätuntolakkojenolla laillisia, jos niillä ei ole kytken-tää omaan alaan. Tulevaisuu-dessa kuitenkin on olemassavaara, että lakkoja voidaan tuo-mita laittomiksi toisissa maissa,jotka ovat EU:n jäseniä. Göte-borgin satamassa saarrettuatanskalaisen varustamon alustaon ainakin yritetty käsitellä tans-kalaisessa tuomioistuimessa.Mielenilmaisut siis pitäisi periaat-teessa olla vielä toistaiseksimahdollisia.

Tämänvuotinen työnantajienvyörytys oli kauan suunniteltua.Ulkomaisia yhtiöitä käytettiinnyrkkinä työolosuhteiden huo-nontamiseen. Samoin voittoatuottavat suuryhtiöt potkivattyöntekijöitä ulos kiristystarkoi-tuksessa. Jatkon tiedämme. AKTotti haasteen vastaan ja veihuomattavan osan vaatimuk-sistaan läpi ja silloin hiljentyiFagernäs. Kuitenkin vielä pistet-tiin Hankenin professori GuyAhonen höpisemään pehmeitä.Soitin professorille ja halusinkeskustella lakkojen taustoista.Hän ei kuitenkaan halunnut. Eihänprofessori voi puhua työmiehenkanssa.

Petos työväenluokkaa kohtaantuli toisessa muodossa TUPOneuvotteluissa kuin olin kuvi-tellut. Valtiokapitalismin oloissahallitus sekaantui neuvotteluihin.Ja takaisku tulee viiveellä omai-suusveron poiston ansiosta. Siistyönantajat saivat läpi eräitätärkeitä huononnuksia yhteis-kunnassa. Jo eduskunnassa to-dettiin, että omaisuusveron pois-to käytännössä merkitsee myö-hemmin leikkauksia sosiaalisek-torilla.

Wäinö Pietikäinen

Kasvaneet EU-maksut- konkurssi Suomelle?

SAKn petturitEi odottamalla ja voivotte-

lemalla mikään muutu eikä edeskiroamalla SAK: ta. Ihmetellään,milloin SAK ryhtyy ajamaanjäseniensä etuja. Ei ole sattumaa,että ihmiset liittyvät “Loimaanliittoon”. Se on selkeä osoitussiitä, että uudet työntekijät eivätole kiinnostuneet SAK:n tyhjän-puhumisesta. “Loimaan liitto” eitoki ole mikään taisteleva liitto,mutta se ei olekaan erottava tekijävaan se, että tyhjän saa paljonhalvemmalla “Loimaan liitosta”.Joidenkin haastattelujen mukaansuurin osa porukoista on liitoissavain ansiosidonnaisen päivära-han vuoksi. Jäsenillä on ääni-oikeus, mutta mistään ei äänes-tetä! Jos, tai kun jäsendemokratiaei toimi, niin vaihtoehdoksi jääerota noista epädemokratialii-toista ja perustaa uusia. Puolassasyntyi aikoinaan Solidaarisuus-ammattiliitto, kun valtion liitto eikuunnellut jäseniään. Oikeastaanon turha odottaa, pitää toimia!Erotkaa ihmeessä tästä SDP:n(lyhennys Suomen duunarinpettäjät) liitosta ja perustakaauusi riippumaton liitto!

Eläkkeelle pitäisi siirtyä myö-hemmin? Että globaaleja porva-reita, meidän herrojamme pitäisityöntekijäin hiellä lihottaa vieläkauemmin? Mitä teki SAK, kunehdoteltiin korkeampaa eläkeikää?Sulki korvansa! Mitä tolkkua siinäon, kun meidän ”härrammme”kilpailevat palkankorotuksilla jaaikaisella eläkkeelle menolla - jatyöntekijäin keskusliitto kilpaileesiitä, kuka pienimmällä palkallatekisi töitä? Mitä järkeä siinä on,Ihalainen? Eikö meidänkin pitäisikuroa sitä palkkojen jälkeenjäänei-syyttä eurooppalaiselle tasolle -kuten kansanedustajamme sanoi-vat tehneensä, kun nostivatpaikkojaan yli 30-prosenttia?Eihän työntekijöiden kannatalaskea paikkaansa tai tyytyäkitupalkkoihin, vaan nostaa palk-kaansa kaikkialla maailmassa.

Monet työttömät ovat SAK:njäseniä. Mitä SAK on tehnytheidän hyväkseen? Työntekijäinpalkankorotuksista luopuminentai pieniin korotuksiin suostu-minen ei ole solidaarisuutta työt-tömiä kohtaan vaan “solidaari-suutta” työnantajalle. Yhtä vähänSAK:n Ihalainen on puolustanutpienituloisia kuin Hitler juuta-laisia!

Ammattiliittoihin kuuluu paljonjäseniä. Halutessaan SAK voisipysäyttää koko Suomen. Mikseise käytä voimaansa ja lyö luutakurkkuun kukkoilevalle työnan-tajaliitolle? Miksi SAK:n toimiasaa odottaa kauemmin kuin Jee-suksen toista tulemista? Matala-palkkaratkaisusta on puhuttu jopitkälti yli 20 vuotta. Mitään SAKei ole saanut aikaiseksi. Nytkinasia jäi toivomusponsiasteelle.Mutta, voisiko toisin ollakaan?Liiton johdossahan on aatteet-toman ja periaatteettoman puo-lueen, SDP:n, edustajia.

Varsinaisesti sosia(a)lidemo-kratia ei ole mikään aate. Sehänon liike (niin demarit väittävät),joka on 1900-luvun alusta lähtien

lipunut yhä oikeammalle eikäoikeammalla enää olekaan kuinKokoomus. SDP:n “aatteellinen”selkäranka on yhtä taipuisa kuinkeitetty makaroni. Sen puheetovat vasemmalla ja teot oikealla.

(Suurituloisten) Veronmak-sajain liitto väittää, että säännöl-lisessä työssä oleva duunarihyötyy enemmän palkankoro-tusten ja veronalennusten yhdis-telmästä kuin pelkästä suurem-masta palkankorotuksesta. Siinäon vain se virhe, että nykyään josuuri osa työvoimasta on osapäi-vä - tai osavuositöissä eikä mis-sään “säännöllisessä työssä”.Sillä tilastolla ei ole mitään teke-mistä suomalaisten enemmistöntulotason kanssa. Tuo sään-nöllisen työn keskipalkka on yli2400 euroa, kun taas yli 60- pro-senttia kaikista suomalaisista saaalle 1000 euroa kuukaudessa. Siisvähemmän kuin aiemmin! Puhu-mattakaan, että kaikenlaiset vero-luonteiset maksut ovat samanai-kaisesti nousseet.

Kunnon palkankorotuksen hy-vä puoli on se, että se suurentaaeläkettä ja kaikkia palkanlisiä - jaennen kaikkea - hyödyttää myöspienituloisia. Sille ei tule loppua,jos valtio ryhtyy alentamaanyritysten veroja. Ruotsalaisetsanovat Suomea Pohjolan Thai-maaksi. Totta, mutta sekään ei riitä.Nyt yritysveromme (26%) on joalhaisempi kuin Thaimaan! EKehdotti jo työntekijäin palkkojenalentamista. Lopettakaa sielläSAK:ssa lässyttäminen työnte-kijäin ja työnantajain yhteisistäeduista: Niitä ei ole. Eikä niitä olekoskaan ollutkaan!

“Maat uudestaan jaetaan! Köy-häin verot poistetaan! vanhuudeneläkkeet varataan! Tieto ja valis-tus levitetään ilmaiseksi! ...” Siinä1900-luvun alun SDP, joka oliaatetta jaloa täynnä. Silloin SDPoli työväenpuolue. Työttömien japienipalkkaisten toimeentuloa onhuononnettu jo yli kymmenenvuotta. SDP on muuttunut siksiporvariston edustajaksi, mitävastaan se 1900-luvun alussakapinoi.

Hannu Alm

Vähän aikaa sitten Apu-leh-dessä kerrottiin kuinka EU vieSuomen rahat ja kaiken lisäksimaksut EU:lle kuusinkertaistuvat.Tämä on täysin järjetöntä, hölmö-läisten touhua. Rahaa tarvittaisiinpaljon tärkeämpiin kohteisiin,mutta poliitikon typerykset halua-vat sijoittaa rahaa EU:n byro-kratialle tolkuttomia summia.Tällaisella tyylillä on EU:lle itsel-leenkin ikävät seuraukset. EUsaattaa jo tämänkin takia ajautuaumpikujaan niin kuin politiikantutkijat ovat kertoneet.

Suomi on konkurssissa, josmaksut vieläkin nousevat. Nytolisi aika laittaa rahahanat kiinniEU:n suuntaan.

Juha ForssLahti

Köyhyys vie terveyden ja tappaa!Kuntoutussäätiön äskettäinen

tutkimus, joka paljasti työttömyy-den tappavan väestöä enemmänkun työn erot, on vanhastaan joMarxin ja Engelsin paljastamaseuraamus. Väite, että alkoholinkäyttö työttömillä olisi suurin syylisääntyvään kuolleisuuteen, einykyisinkään voi pitää lainkaanpaikkaansa. Se voi olla yksiosatekijä, mutta ei syy, sillä milläihmeellä nälkärajan alapuolellaolevilla tuloilla työttömällä onvaraa sen enempää viinaan kuinterveelliseen ruokaankaan. Suurinsyy on huono, niukka ja vita-miiniköyhä ravinto ja riittämät-tömät käyttövarat ja sitä kauttakaikenlainen kurjistuminen. Työt-tömyyteen myös liittyy avioeroja,sosiaalisten suhteiden katkea-misia ja yleistä syrjäytymistä. Netappavat.

Jos viina olisi syy, olisi kuollei-suuden nousu tilastoissa etu-päässä nähtävissä hyvätuloisten,paljon alkoholia käyttävien ryh-mässä. Mutta heillä viinan vai-kutus elämän pituuteen on hyvin

minimaallinen. Varakas juoppo,jolla on varaa juoda, voi tappaaitsensä viinalla, mutta ei pitkä-aikaistyötön, joiden kuolleisuu-den nousun on tutkimus paljas-tunut. Jos juo, ei ole varaa syödä,ja jos syö edes lähes terveellisesti,ei ole varaa juoda viinaa. Saati,että yleensä on varaa mihinkäänmuuhunkaan Köyhyys ja kaiken-kattava kurjistuminen tappaa seon tosiasia. Viinalla ei siinä olekuin satunnainen yhteys. Siksikurjistuminen on ainoa ja todel-linen syy.

Juuri tässä Kapitalismin kirouskansalaisia kohtaan on paljaim-millaan ja ilmiönä se on riistoapahimmillaan. Kapitalismi ontappavaa raakuudessaan kaikellalailla. Siinä on se syy jonka mu-kana kaikki sairaudetkin tulevataika ajoin. Koskaan aiemmin eityöttömyys ole koskenut näinuseaa ihmistä ja näin kauan kuinnykyisen ihmisvihamielisen ta-louspolitiikan aikana.

Kun Neuvostoliitto kaatui jasiellä siirryttiin sosialismista

raakaan markkinakapitalismiin,tapahtui myös siellä kuollei-suuden huikea nousu. Miestenkeski-ikä putosi lähes kymmenellävuodella. Tässäkin tapauksessakuolleisuuden noususta alettiinsyyttää viinaa. Näin vain peitet-tiin totuus, että kapitalismi tappaa.Kyllä Venäjällä osattiin juodareippaasti vodkaa Neuvostoliitonaikanakin, mutta niiltä, jotkasyyttivät kuolleisuuden nou-susta alkoholia, jäi vastaamatta,miksi kuolleisuus nousi vastakapitalismiin siirtymisen jälkeen.

Vain sosialismissa toteutuvamitä laajin demokratia ja yhteis-kunnan takaama perusturva, jokaestää ihmisten syrjäytymistä,kykenee ratkaisemaan tämän asiakansan edun mukaisesti. Kapita-lismi nykyisellään ei enää siihenkoskaan kykene pysyvästi. Tämäon asia, joka on todistettavissa.

Juho Haavisto/Kä

Sivu 15Nro 6/04 Nro 6/04 Kansanääni

JULKAISIJAT: EU:n Vastainen Kansanrin-tama ry, KommunistienLiitto ry ja Sodan- jaFasisminvastainen Työ ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzKeskiviikkona- 15.12.2004- 12.1.2005 ja- 9.2.2005klo 19.00-19.30

Tukea Kansan äänelle SFT toimii Kokouksia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiSäköposti: [email protected]

Maksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomilleenglanninkielisille postityslistoille! Web-sivuillasuomenkielisiä katsauksia sekä luokkataistelun ettägeopolitiikan näkökulmista.

PL 66, 00841 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistit.cjb.net/

Muutosvoimat Suomi rpwww.muutosvoimat-suomi.fi

[email protected]

EU:n vastainen kansanrintama [email protected]

OKO 554114-227966

Juche-aatteenopintoyhdistys -The Society for Studyof the Juche ideaKytömaantie 174, 32200Loimaa, fax (02) 762 [email protected]ä suomenkielistäaineistoa korealaisestasosialismista!

Meidän on turvattava, että Suo-men kansa tietää totuuden vuoden1918 tapahtumista

6.12. pidetyssä muistotilai-suudessa Kansalaissodassakaatuneiden punaisten val-takunnallisella muistomer-killä Helsingin EläintarhassaReijo Katajaranta painottihistorian muistamisen tär-keyttä.

Meidän on turvattava, ettäSuomen kansa tietää totuudenvuoden 1918 tapahtumista. Näistätapahtumista vaiettiin hyvinkauan. Ne olivat tutkimaton,tuntematon valkoinen läiskävalkoisen Suomen historiassaaina 1960- 70-luvuille asti, jolloinasioista vasta saatettiin puhua.Tuolloin vasemmistolaisena, niinsanotusti ”taistolaisena” aika-kautena myös tämän hienonmuistomerkin pystyttäminen tulimahdolliseksi.

Nyt tiedämme yhä enemmäntuosta n. 30.000 työläisuhriavaatineesta kansalaissodasta.Tiedämme myös jo melko hyvinkansalaissodassa surmansa saa-neiden nimet. Suomen Sotasurmatprojekti on näitä selvitellyt. Muttaonko tämä projekti löytänyt lähes-kään kaikki surmatut tai vanki-leireillä tauteihin ja nälkään kuol-leet? Meidän tulee tarkastaa,ovatko kaikki meidän tietämämmevuoden 1918 tapahtumissa sur-mansa saaneet punaiset rekiste-röityinä tuolla uhrien listalla.

Historiaa väärennetään hyvin-kin ahkerasti. Mikään muu kuinoma työmme ei takaa, etteikö seherkästi jälleen unohdettaisi javäärennettäisi. Ettei kävisi niin,että tällekin kivelle joskus nousisijonkinlainen maansiirtokone jakuljettaisi tämän hienon muis-tomerkin pois sulatettavaksikupariksi jollakin tehtaalla.

Historian väärennyksistä meilläon lukuisia esimerkkejä. Muutamavuosi sitten Suomi nimesi Voiton-päivän 9. toukokuuta uudelleen.Nyt sitä kutsutaan Eurooppa-päiväksi. Aivan vastikään Venä-jän duuma päätti olla juhlimattaLokakuun vallankumouksen vuo-

sipäivää 7. marraskuuta. Sensijaan nyt Venäjällä aletaankinjuhlia 4. marraskuuta vuosipäi-vänä, jolloin v. 1612 puolalaisetajettiin pois Moskovasta. Tämänseikan juhlimista Venäjän nykyisetvallanpitäjät pitävät siis tärkeäm-pänä kuin Lokakuun SuurenSosialistisen Vallankumouksenvuosipäivän vaalimista.

Vasta julkaistussa kirjassaanTaistolaisuuden harmaa kirjaHeikki Mäki-Kulmala, tämä marxis-miin totaalisen pesäeron tehnytentinen taistolainen, sanoi vuo-den 1918 tapahtumista, että neolivat vain sattuma historianvirrassa, eikä niistä pitäisi vetäämitään laajempia johtopäätöksiäeikä yhteyksiä muihin historial-lisiin tapahtumiin.

Tämä on kyllä varsinainentakinkääntö ja historian vää-rennös. Emmekö me juuri tänäänole lähes samassa tilanteessakuin työläiset Suomessa v. 1918.Äskeisessä bussilakossa, kunbussikuskit halusivat neuvot-teluja osa-aikatyön käytöstätyönantajan kanssa, työnantajanylimielinen vastaus oli, ”etteimitään neuvoteltavaa ole”. Nytlakon jälkeen työnantajapuolihaluaa myös kymmenkertaistaalakkosakot ja julistaa pakko-sovitteluun kaikki lakot, mitkätyötuomioistuin on useampaankertaan tuominnut laittomaksi.

Kapitalistit ottavat nyt käyt-töön lain ja oikeuden unohtaen,että laki ja oikeus ovat ainavaltaapitävien, hallitsevan luokanlaki ja oikeus. Eivät ne ole mitäänjumalallisia Mooseksen lakeja.Tämän seikan ymmärsi myös KarlMarx vuonna 1842 toimiessaanlehtimiehenä Rheinische Zeitun-gissa, kun hän huomasi kuinkatalonpoikien ikiaikainen oikeuskerätä polttopuita metsästä määri-teltiinkin yhtäkkiä varkaudeksi.

Laulussamme sanotaan, että”Tää on viimeinen taisto, rinta-maamme yhtykää”. Tämä onkinviimeinen taisto, mutta se eiolekaan mikään yhden päivänkertatapahtuma. Se on koko-nainen vuosisatojen mittainenaikakausi.

Tällaisessa tilanteessa me eläm-me nyt v. 2004 globalisoituvassaSuomessa. Me olemme edelleensamojen haasteiden edessä kuintoverit vuonna 1918, mutta voi-daksemme ottaa haasteen vas-taan ja voittaa tämän taistelun,meidän tulee ottaa huomioonkoko työväenliikkeen taistelunaikaisempi historia ja kokemus.

Hannu Kautto 60,00 e; Reijo Katajaranta 20,00 e; HeinoHavia 100,00 e; Tarja Männikkö 29,00 e; Kalevi Wahrman10,00 e; Reino Lahtinen 3,00 e; Wäinö Pietikäinen 18,60 e;Juha Kieksi 100,00 e; Heikki Männikkö 25,00 e; Heikki Sipilä5,00 e;Vili Lehtoranta 3,00 e; Eira Kärki 40,00 e; Juhlatuuli50v 18,00 e; Esko Auervuolle 20 e; Timo Nieminen 20 e;Mishka Kääriäinen 8 e;

Kommunistienliiton seminaarija vuosikokous

Kansan äänen puurojuhlaHermannin kerholla, Hämeentie 67torstaina 30.12.04 alkaen klo 18.00

Tervehdyssanat Timo KangasmaaPuuropuhe Pekka Tiainen

Ohjelmassa myös Bertta ja Jussi, Konnakööri, HeikkiMännikkö sekä Paavo Heikkinen + hanuriLisäksi arpajaiset, kahvia ja glögiä

"Puuroa syödään ja leikkiä lyödään."Tervetuloa!

Järjestää Kansan äänen julkaisujärjestöt

ValtterilleKTP:n Helsingin Piirijärjestö on varannut kirpputoripaikanValtterilta, Aleksis Kivenkatu 17 lauantaina ja sunnuntaina22.-23.1.2005. Myyntiaika on klo 9.00 – 15.00.Tarvitsemme puhdasta ja hyväkuntoista kirpputori-tavaraa, jonkavoi toimittaa paikan päälle tai etukäteen soittamalla joko TarjaMännikölle puh. 7012628 tai Esko Auervuolteelle puh. 694 9307.Rahaa tarvitaan Kansan Äänen julkaisemiseen ja kaikkeenmuuhun välttämättömän toiminnan pyörittämiseen. Itseltäsi,ystäviltä ja tutuilta löytyy varmasti käyttökelpoista tavaraa, joitaitse ei enää tarvitse, mutta jota joku muu tarvitsee. Tavaran tuleeolla puhdasta ja ehjää, jotta sitä voi kirpputorilla myydä.

Kiitokset kaikille niille, jotka ovat jo aiemmin tavaraa tuoneet janäin auttaneet meitä toiminnassamme.

Lauantaina 22.1.2005 al-kaen klo 11.00 Hermanninkerholla, Hämeentie 67.

Vuosikokouksen edellä pi-dettävässä seminaarissa kä-sittelemme kommunistientoiminnan kehittämistä janäköaloja. Kysymyksestä:“Miksi maassamme on usei-ta kommunistisia järjestöjä,miten ne eroavat toisistaanja mitkä ovat niiden yhdis-tymisen näköalat” alustaaHeikki Männikkö.

Vuosikokouksessa käsitel-lään normaalit vuosikokous-asiat.Tervetuloa mukaan kaikkiasiasta kiinnostuneet.

SFT:n jäsen- ja opintotilaisuusla 15.01.2005 klo 13.00 Hermanninkerholla, os. Hämeentie 67. Terve-tuloa kaikki asiasta kiinnostuneet.

SFT laskee kukat Punaistenvaltakunnalliselle muistomerkilleEläintarhassa torstaina 27.0105.Puhuu SFT:n puheenjohtaja TimoKangasmaa. Järjestöliput mukaan.

SFT:n perinteinen kukkienlasku Punaisten muistomerkille,sekä Viime sodassa teloitettujenmuistomerkille Malmilla. Kokoon-numme Malmin hautausmaanpääportilla su 30.01.2005 klo 11.00.Tilaisuudessa puhuu Juho Haa-visto. Järjestöliput mukaan.

EU:n Vastaisen kansanrin-taman hallituksen kokouspidetään keskiviikkona 19.1.2005klo 18.00 Hermannin kerholla,Hämeentie 67. Käsitellään kevääntoimintaa.

Helsingin Vappumarssitoimi-kunnan kokous tiistaina 11.1.2005klo 18.00 Timpurien kerholla Mä-kelänkatu 8. Aloitetaan vuoden2005 vappumarssin valmistelut.

KTP:n Helsingin piirin opinto-kerho "Uusi Sirola" aloittaajälleen toimintansa sunnuntaina9.1.2005 Hermannin kerholla klo19.00. Opintoaiheeksi otammehistoriallisen materialismin. Kaikkikinnostuneet tervetuloa.

Seminaari järjestetään yh-dessä DSL:n kanssa.

Sivu 16 Nro 6/04Kansanääni

EU:n perustuslaki –kansallisvaltioista liittovaltioon

EU:n perustuslaki hyväksyttiin29. lokakuuta Roomassa. Perus-tuslakia on totuttu pitämäänitsenäisen valtion ominaispiir-teenä ja niin nytkin, EU on otta-massa aimo harppausta kohtiliittovaltiota. Perustuslaki onkuitenkin rakennettu yksin-omaan uusliberalistisen talous-politiikan toimintaedellytystenturvaamiseksi. Niinpä perus-tuslaki onkin tavallisen kansa-laisen näkökulmasta yksin-omaan haitallinen.

Euroopan unionin jäsenval-tioiden päämiehet hyväksyivätEU:n perustuslain pari kuukauttasitten Rooman huippukokouk-sessa. Jotta perustuslaki astuisivoimaan on se vielä ratifioitavakaikissa EU:n jäsenmaissa. Eräätjäsenvaltiot järjestävät perus-tuslaista neuvoa antavan kansan-äänestyksen ja jotkut maat eivät.Suomen pääministeri Matti Van-hanen on ilmoittanut, ettei kan-sanäänestystä järjestetä.

Suomen tie EU:iin olitäynnä valheita

Se, että Suomessa ei halutajärjestää EU:n perustuslaistakansanäänestystä on tietenkinlooginen jatko sille politiikalle,mitä Suomessa on viime vuodetharjoitettu. Pitkälle 1990-luvullesaakka keskeiset poliittiset vai-kuttajat vakuuttivat, ettei Euroo-pan Unioniin liittyminen ole Suo-men tavoitteena, vaikka asiaakulissien takana koko ajan valmis-teltiinkin.

Suomen EU kansanäänestys v.1994 taas oli äänestys, jostaSuomikin herkästi arvosteleekolmansia maita. Hallitus ja halli-tuksen linjaa edustavat tiedotus-välineet mustamaalasivat EU:nvastustajia ja kriittiset näkökulmateivät päässeet ns. riippumat-tomissa tiedotusvälineissä esiin.

EU:iin liittymisen yhteydessävakuutettiin, että liittyminenEU:iin ei tarkoita rahaliiton (EMU)hyväksymistä, vaikka jälleenrahaliittoon liittyminen oli jälleenaktiivisen valmistelun alla. Lopul-ta rahaliittoon mentiinkin kysy-mättä kansan mielipidettä.

Tätä taustaa vastaan on ym-märrettävää, että hallitus ei haluakysyä perustuslaista kansanmielipidettä, olisihan selvää, että

Suomen kansa hylkäisi kansanää-nestyksessä perustuslain ja antai-si muutenkin tuomion hallituksenharjoittamasta kansaa kurjista-vasta EU-politiikasta.

Mitä perustuslaki sittentarkoittaa?

Lakiin on kirjattu kaikki itse-näisen valtion tunnukset kutenlippu, EU-kansalaisuus, kansal-lislaulu ja itsenäisyyspäivä. Tar-koituksena on siis ulkoisiltatunnusmerkeiltäänkin vahvistaaEU:ta valtioiden liitosta liitto-valtioksi.

Paljon ulkoisia valtion tunnus-merkkejä vakavampia ongelmiaovat kuitenkin vallan keskitty-minen enenevässä määrin suurillejäsenmaille ja EU:n militarisoi-minen.

Perustuslakiin on kirjattu senensisijaisuus kansalliseen lain-säädäntöön nähden. Perustuslakiantaa myös hyvin tarkkoja mää-räyksiä taloudesta, ts. se var-mistaa, että kaikkien jäsenval-tioiden on nyt ja tulevaisuudessaharjoitettava uusliberalististatalouspolitiikkaa, johon kuuluumm. vaatimus julkisen taloudensupistamisesta, kilpailuttamisestajne. Tämän kehityksen varmis-tamiseksi EU voi antaa jäsen-mailleen taloutta koskevia ohjeitaja jopa määräyksiä.

Käytännössä tämä tarkoittaayksityistämisen jatkamista ja yhäuusien yhteiskunnan osa-aluei-den (kuten esim. koulutus) avaa-mista vapaalle kilpailulle. Tämänuusliberalistisen talouspolitiikanseuraukset ovat meillä jo nyttiedossa ja näkyvissä, muttajatkossa ongelmien ilman muutasyvenevät. Palvelutaso heikke-nee, työttömyys lisääntyy jatyössä käyvien joustot lisään-tyvät ja työolosuhteet heikke-nevät.

Militarisointi lisääntyyPerustuslaki vaatii myös jäsen-

maita asteittain parantamaansotilaallisia voimavarojaan. Sa-moin EU:lle muodostetaan taiste-lujoukot, jotka turvaavat tarvit-taessa uusliberalistisen talous-politiikan jatkuvuutta joko EU:nsisäisesti tai sitten muualla maail-

massa, missä EU:n taloudellisetedut ovat vaarassa.

Hyökkäysjoukkojen tarvettaperustellaan – kuinkas muuten –terrorismin uhalla. Ja terroris-tejahan ovat tarpeen mukaankaikki, jotka vastustavat uusli-beralistista talouspolitiikkaa jajotka koettavat rakentaa yhteis-kuntaa muista kuin markkina-voimien etujen lähtökohdastakäsin. Tosiasiassa vähintään yhtäsuuri tarve on kuitenkin varustaaiskujoukkoja myös EU:n sisäistäliikehdintää vastaan, mikä väistä-mättä lisääntyy väestön kurjis-tumisen vuoksi.

Sotilasmenojen lisääminentarkoittaa myös sitä, että raha onmuusta pois. Rahat aseisiin javalmiusjoukkoihin otetaan tervey-denhuollosta, sosiaalitoimesta,koulutuksesta, kulttuurista jamuusta, mikä näkyy suoraanköyhän kansanosan kukkarossatai palveluissa.

Hyväksyessään EU:n perus-tuslain Suomen hallitus on luo-punut lopullisesti toisen maail-mansodan jälkeen omaksutustaliittoutumattomuuspolitiikasta.

Mitä on tehtävä?Ensisijainen tavoite on tie-

tenkin taistella sen puolesta, ettäSuomen hallitus taipuisi järjes-tämään kansanäänestyksen EU:nperustuslaista. Perustuslaki ratifi-oitaneen noin vuoden kuluessa.Perustuslaki heikentää siinä mää-rin kansallista itsemääräämis-oikeutta, ettei sitä pidä hyväksyäkuin mitä tahansa kansainvälistäsopimusta.

Perustuslain haitallisuutta ta-vallisen kansan näkökulmasta onmyös korostettava, onhan kes-kustelu perustuslaista porvaril-lisessa tiedotusvälineissä melkoi-sen pinnalliseksi.

Jälleen kerran on kuitenkinjohtopäätöksenä se, että edistyk-sellisen voimien on välttämättäsaatava aikaan kansanrintamauusliberalistista talouspolitiikkaavastaan. Ei oikeutta maassa saajos ei sit’ itse hanki!

KÄ/Juha Kieksi

Eikö Tampere mukaole kaupunki?

Jokunen aika sitten saimme EU:n taholta kuulla, ettei Tampereole EU:n määritysten mukaan kaupunki. Tampereen asukastiheyskun ei ole sitä, mitä sen kaupungissa pitäisi olla. EU:n puoleltatällainen määrittely vain osoittaa, minkälaisten turhien asioidenkimpussa EU hyvin usein askartelee.

Kyllä Tampere on kaupunki, jopa ahdas kaupunki ainakinkeskustansa osalta. Tampereen keskusta on syntynyt kummallisellekannakselle joskus hevoskärryjen aikaan. Nykyisin se on varsinkinvieraalta paikkakunnalta kotoisin olevalle autoilijalle tosi hankalaja ahdas paikka; kaikki liikenne ahtautuu kapeaan ränniin ja melkeinjoka toinen katu on tehty yksisuuntaiseksi. Tampereen pieniasukastiheys selittynee suurilla vesialueilla ja muutamavuosikymmen sitten tehdyillä laajoilla alueliitoksilla.

Sellainen ehdotus tamperelaisille, että siirtäkää sitä kaupunkinnekeskustaa kymmenisen kilometriä etelään ja tehkää nykyisestäkeskustasta museoalue. Silloin löisitte kaksi kärpästä yhdelläiskulla; Tampereesta tulisi taas kaupunki ja sen nykyinen keskusvoitaisiin liittää vaikkapa UNESCOn maailmaperintöluetteloon.

Erkko nimitteliVanhasta kalvinistiksi

Ministeri-arvonimeä kantava Suomen rikkain mies Aatos Erkkonimitteli taannoin pääministeri Matti Vanhasta kalvinistiksi.Nimittely tapahtui Jörn Donnerin vetämässä TV4:n ohjelmassa’Pakkoruotsia på Svenska teatern’. Erkon mukaan ”kalvinistivähättelee kaikkea hyvää ja nostaa esiin huonot asiat”.Kalvinistinimittelyn lähteenä on ranskalaissyntyinen, muttaSveitsissä pääosan elämästään vaikuttanut uskonpuhdistajaJohannes Calvin (1509-1564). Calvinin mukaan kaikki on ennaltamäärättyä ja työ ja rikastuminen elämässä ovat merkkejä, ettätaivaaseen menevällä tiellä ollaan. Calvin lasketaan kapitalisminairueksi. Hänen katsantotapansa loi perustaa tulevalle kapitalis-mille. Nykyään kalvinisteja on Keski-Euroopassa ja myös Englanninpresbyteerinen kirkko on saanut vaikutteita kalvinismista.

Joku siis mättää Erkkoa. Hän ei ole tyytyväinen hallituksenjoihinkin, mahdollisesti ulko- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin.Hän ei ole tyytyväinen Vanhasen politiikkaan. Se ei ole Erkonmielestä tarpeeksi oikeistolaista. Tästä taas ei seuraa muuta kuinyksi johtopäätös. Erkko itse äärimmilleen menestyneenäkapitalistina on kalvinisti.

Vandaali yleisradiontoimitusjohtajaksi

Itsenäisyyspäivänä Tampereella joku maalasi Mannerheiminpatsaan ja kirjoitti patsaan jalustaan sanan ”Lahtari”. Tätä tekoaon paheksuttu vandalismina.

Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin marraskuussaMikael Jungner. Hänkin on kunnostautunut patsaiden töhrijänä.Jungner oli yhtenä töhrimässä tervalla ja höyhenillä 10.10.1991Hakaniemessä sijaitsevaa Rauhan patsasta. Tämä kertoo jotakintöhrijöiden arvomaailmasta. Se, jos mikään on vandalistienarvomaailma. Vandalismi-nimitys tulee germaanisesta vandaalienkansanheimosta, joka Rooman valtakunnan loppuaikoina kiersihajoavaa imperiumia ja tuhosi kaiken tielleen osuvan. EspanjassaAndalusian maakunta on saanut nimensä vandaaleilta.

Jungnerin “tempausta” ylistettiin TV:n kuvaruudussa samallakun Jungner esiteltiin TV:n katsojille. Kerrottiinpa vielä, että silloin10.10.1991 kuulusteluissa Pasilan poliisitalolla oli kuulusteluahoitanut poliisi kehunut töhrintää kunniakkaaksi teoksi ja valitellutvain sitä, että hän itse virkansa puolesta ei asiasta voi mitäänääneen lausua. Niinpä niin. Aikoinaan Tutteli Mensonen lausuiVietnamin sodasta puhuessaan, että “onneksi demokratia voitti”.Tästä lausunnosta hänelle annettiin “kalossia takamuksiin”.Osaisiko Ylen johto sanoa miksi tätä tervausjuttua voidaan tänäänjulkisesti mainostaa ilman minkäänlaisia seuraamuksia?

Jungneria kehutaan lehtihaastatteluissa älykkääksi mieheksi.Saattaahan hän sitä ollakin, mutta missä on miehen viisaus?Älykkäitä kahjoja kun olemme nähneet maailmassa jo aivantarpeeksi.

Nyt pitää siis odotella, milloin tämä Tampereen töhrijä nimitetäänjohonkin yhteiskunnallisesti korkeaan virkaan. Hänen nimeäänemme tiedä, emmekä edes hänen älykkyyttään, mutta arvomaailmahänellä on aivan toista luokkaa kuin Mikael Jungnerilla.

Kun Suomi liitettiin 1.1.1995 silloiseen EY:hyn, kansa ei sitä katsellut hyvällä. Tämä kuva on vuodelta1994, jolloin Ahon hallitus kävi neuvotteluja Suomea liittämiseksi EU:n jäseneksi.