© SUOMEN AKATEMIA 1 Metsien monikäyttö kasvavien hakkuiden biotaloude ssa Jyrki Kangas, FORBIO -hanke (UEF, Luke, EFI, Syke, FMI) 13.5.201 6
© SUOMEN AKATEMIA1
Metsien monikäyttö kasvavien hakkuiden
biotaloudessa
Jyrki Kangas,FORBIO-hanke
(UEF, Luke, EFI, Syke, FMI)
13.5.2016
© SUOMEN AKATEMIA2
Metsäbiotalous etenee ripeää tahtia
Biojalostamoita (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, Kajaani, Kemi, Haapajärvi, Iisalmi, Lieksa, Nurmes,…), puusta uusia tuotteita, energiaa ja biopolttoaineita, lisää puurakentamista, enemmän pakkauksia,…
Muita biojalosteita metsästä (käävät, mahla, pihka, yrtit, kuntta, marjat, sienet,…), biodiversiteettiä, virkistyskysyntää ja luontomatkailua, hyvinvointipalveluja, villiruokaa, kulttuuria, kaikenlaisia ekosysteemipalveluita,…
=> Metsien ja puun kysyntä kasvaa ja monipuolistuu
© SUOMEN AKATEMIA3
Metsäbiotalouden kasvun kestävyys
Puuta tarvitaan lisää (10 vai 20 vai 30 milj. m3/v) ja samaan aikaan metsien ja puiden kysyntä muuhunkin kasvaa
Kotimaista puuta ja muuta => eurot ja työpaikat Suomeen Lisääntyvillä hakkuilla vääjäämättä vaikutuksia myös maisemiin,
vesistöihin, lajistoon, virkistyskäytön edellytyksiin, kaikkiin ekosysteemipalveluihin; metsien monikäyttöön
Biotalouden voittokulun myötä metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen korostuu entisestään; tarvitaan monikäytön suunnittelua, osallistamista, kuluttajakäyttäytymisen ja markkinoiden ymmärtämistä, konfliktien ennakointia ja hallintaa
© SUOMEN AKATEMIA4
Puuta on: puuston kokonaispoistuman suhde metsien kasvuun oli 75 % vuonna 2014
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
2019
2021
2023
2025
0
20
40
60
80
100
120 milj. m3Metsien kasvu runkopuuna
Luonnonpoistuma ja hukkapuu
Energiarunkopuun hakkuut
Teollisuuspuun hakkuut
LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry
© SUOMEN AKATEMIA5
Kestävä lisähakkuupotentiaali kuitenkin vain 16 milj. m3 vuodessa – tarpeeksi vai ei
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
2019
2021
2023
2025
0
20
40
60
80
100
120 milj. m3
Kestävät hakkuumahdollisuudet
Energiarunkopuun hakkuut
Teollisuuspuun hakkuut
} Lisähakkuupotentiaali
LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry
© SUOMEN AKATEMIA6
Kestävyyden monet ”totuudet”
Kestävä metsätalous – mitä se on ja onko sitä? Kriteerit, indikaattorit, painoarvot / preferenssit, intressit, edunvalvonta
Universaalia, kaikkien hyväksymää totuutta kestävästä metsätaloudesta ei ole eikä meidän aikanamme tulle Puuntuottajat ja metsäteollisuus: lisää hakkuita ja heti Jotkut ympäristöjärjestöt: jo nyt kolkutellaan kestävyyden rajoja eikä
hakkuita ole varaa lisätä Erilaisista kestävän metsätalouden käsityksistä kumpuava
metsäbiotalouden kestävyyskiistely tullee Suomessa(/sta) yltymään
© SUOMEN AKATEMIA7
Metsien monikäytön patenttiratkaisu: lisää kestävää käyttöä jatkossa puuntuotantoa tehostamalla? Lisähakkuiden haitalliset vaikutukset riippuvat lähinnä hakkuupinta-
alasta, ei niinkään hakkuiden mottimääristä; positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset mottimääristä
Kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää talousmetsien puuntuotantoa tehostamalla => samalta hakkuupinta-alalta enemmän puuta, tai sama puumäärä pienemmältä hakkuualalta => tilaa myös muille tavoitteille ja metsän käytöille sekä ”pehmeille” hakkuille
Keinoja tehometsätalouteen tunnetusti on ja ilmastonmuutoskin auttaa, lisää innovaatioita kaivataan
=> Lisää puuta ja samanaikaisesti lisää muuta!
© SUOMEN AKATEMIA8
Metsäbiotalouden kestävyyttä: samanaikaisesti lisää hakkuu- ja biojaloste-euroja + muuta hyvää ja kaunista
Hyötyjä lisää monitavoitteisesti = kokonaistehokkaampien ratkaisujen löytäminen tai tuotantomahdollisuuksien rajan puskeminen kauemmas origosta
Tosi monikäyttöä! Myös pohjoiseen ulottuvuuteen!
© SUOMEN AKATEMIA9
Kiitostarkkaavaisuudesta!
_________
Biotaloudella pelastammeSuomea
ja koko maailmaa!
© SUOMEN AKATEMIA10
STN:n Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi –ohjelma 2015-20 Konsortiossa UEF Metsä, UEF Kemia, Luke, EFI, Syke, Ilmatieteen
laitos Tavoitteena tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja turvaamaan kestävän,
ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytyksiä tulevaisuuden muuttuvassa toimintaympäristössä (ilmastonmuutos sekä metsäbiotalouden ja yhteiskunnan muutokset eri aikajänteillä ja alueilla)
Vuorovaikutuspartnereina useita kansallisesti ja globaalisti merkittäviä metsäbiotalouden toimijoita ja keskeiset ”biotalousministeriöt”
Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO) www.uef.fi/web/forbio
© SUOMEN AKATEMIA11
FORBIOn keskeiset tutkimuskysymykset Miten voidaan lisätä kestävästi metsäbiomassan tuotantoa eri
tarpeisiin huomioiden samalla muut ekosysteemipalvelut, riskien hallinta ja ilmastonmuutos?
Miten puunhankinnan teknologiaa, järjestelmiä ja infraa kehittämällä voidaan tehostaa metsävarojen hyödyntämistä sekä turvata teollisten symbioosien raaka-ainehuolto?
Miten puun kemian hallinnalla voidaan tehostaa korkean jalostusasteen biokemikaalien ja muiden uusien tuotteiden valmistamista puusta sekä puubiomassan kierrätystä?
Miten voidaan turvata kasvavan metsäbiotalouden kestävyys sekä hyväksyttävyys?
Miten globaalimuutos, kansainväliset markkinat, EU:n päätökset sekä kansalliset politiikat vaikuttavat metsäbiotalouteen Suomessa?
© SUOMEN AKATEMIA12
TP1:
Tut
kim
usha
nkke
en
koor
dino
inti
(V
astu
u U
EF,
Pro
f Hel
i Pel
tola
ja P
rof J
yrki
K
anga
s)TP2: Täsmämetsänhoito ja räätälöity
metsäbiomassan tuotanto (Vastuu UEF Metsätieteet, Prof Heli Peltola)
TP3: Resurssiviisas teollisten symbioosien raaka-ainehuolto
(Vastuu Luke, Prof Antti Asikainen)
TP4: Metsäbiomassasta korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi
(Vastuu UEF Kemia, Prof Janne Jänis)
TP5: Vaikutusten arviointi ja hyväksyttävyys (Vastuu Syke, Prof Pekka Leskinen)
TP6: Suomen metsäbiotalouden kehitysmahdollisuudet osana
globaalimuutosta ja Euroopan Unionia (Vastuu EFI, Prof Lauri Hetemäki)
TP7: Vuorovaikutus, tulosten julkaisem
inen ja jalkauttaminen
(Vastuu kaikki)