JÄRVENPÄÄ · 2013-05-06 · Järvenpää • Kevät 2013 | 3 TEKSTI: Marja Nousiainen KUVAT: Anju Asunta TEKSTI: Tuula Alkula Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä

Järvenpää • Kevät 2013 | 1

JÄRVENPÄÄKaupungin tiedotuslehti kevät 2013

Asukkaidensa

näkoinen

kaupunki.

Julkinen tiedote

Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistäs. 3

Poimi talteen Kaavoituskatsaus 2013!s. 9–12

Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodistas. 6

2 | Järvenpää • Kevät 2013

Kuntarajat ovat parhaillaan tarkastelun kohteena koko valtakunnassa. Täällä Helsingin seudulla kuntauudistus etenee valtakunnan kärjessä. Onkin hyvä kysymys, mikä tulee olemaan Järvenpään tulevaisuus kuntarakenteen mahdollisesti muuttuessa eli kuntien yhdistyessä? Toisaalta, mitä tuo tullessaan uusi metropolihallinto, joka todennäköisesti toteutuu?

Muutokset metropolihallinnon toteutuessa voivat olla merkittäviäkin. Suurimmillaan kysymys voisi olla siitä, että maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen (MAL) ja ympäris-töön liittyvät kysymykset ratkaistaisiinkin tulevaisuudessa metropolissa. Tästä konk-reettisena esimerkkinä olisi vaikkapa se, että kunnan kaavoitusvalta rajoittuisi oleelli-sesti, koska asemakaavoitusta ohjattaisiin suoraan metropolikaavan kautta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat tullaan tulevaisuudessa päättämään suuremmis-sa puitteissa, jolloin merkittävä osa niistä tehtävistä siirtyisi muualle päätettäväksi, jos kunnan koko on liian pieni.

Kuntauudistuksessa pitää turvata se, että järvenpääläiset saavat asua kunnassa, jossa tuleva metropoli ei ole kahmaissut leijonan osaa MAL-asioista. Järvenpääläisen asuk-kaan etu on myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiat voidaan hoitaa peruskun-nassa eikä “hallintohimmelissä”.

Jotta edellä kerrotut uhkakuvat voitaisiin torjua, on kuntauudistushanke otettu nyt Keski-Uudenmaan kuntien omiin käsiin. Kuntajohtajat ovat esittäneet, että selvitysalu-eeksi nimetään Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan muodostama kokonaisuus. Selvitys on tarkoitus käynnistää mahdol-lisimman pian ja se tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta kuntien itse järjestämällä tavalla.

Ehdotus on esitelty myös suoraan kuntaministeri Henna Virkkuselle, joka on ollut myötämielinen ajatukselle. Toteutuessaan uudesta kunnasta tulisi maan kolmanneksi

suurin kaupunki ja se pystyisi tuottamaan kaikki palvelut asukkail-leen. Metropolihallinto jäisi suurkunnan toteutuessa selvästi

pienemmäksi.Kun ajatellaan mahdollisia kuntaliitoksia ja muodostuvaa

suurkuntaa, kannattaa muistaa, että lähidemokratia ja lä-hipalvelut säilyvät. Ei myöskään järvenpääläisyys katoa mihinkään. Uudessakin kunnassa tuntisimme edelleen olevamme järvenpääläisiä. Tuntisimme yhteenkuuluvai-suutta ja täällä olisi me-henkeä. Uskon, että meillä olisi

edelleen vahva kotiseutuidentiteetti. Kokisimme edelleen asuvamme kulttuurimaaperällä, josta Järvenpään imago

kumpuaa. Ja kuten tiedetään, Järvenpään tutkittu imago on Sibeliuksen Ainola.

Samalla tavalla identiteettinsä säilyttäisivät ympä-ristökunnat Kerava valkosipulifestivaaleineen

ja sirkusmarkkinoineen, Tuusula ran-tatien kulttuurimaisemineen, Nur-mijärvi Aleksis Kiven Taaborinvuori-

neen ja Mäntsälä kartanoineen.

Kunnat suunnittelevat yhdessä tulevaisuuttaan

► PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja ► TEKSTI: Anju Asunta, viestintäpäällikkö

Tervetuloa lukemaan Järvenpään kaupun-gin uusi-ilmeistä tiedotuslehteä. Uutta väriä ja sisältöä ovat alkuvuoden aikana saaneet myös kaupungin Internet-sivut, kirjekuoret, ilmoitukset ja monet muut viestintäkanavat. Ilmemuutokset liittyvät Järvenpää-brändin kirkastamiseen, sillä me haluamme erottua kuntakentässä hou-kuttelevana asumisen, yrittämisen, asioi-misen ja työn tekemisen paikkana.

Pyrimme luomaan persoonallisen, hel-posti lähestyttävän ja epäbyrokraattisen ilmeen. Säilytimme tutun silkkiuikkutun-nuksemme, ja koska uikkukin on ikään kuin pensselillä tehty, ilmekokonaisuuteen suunniteltiin piirrostyylillä logon taustat sekä eri käyttötarkoituksiin joustavat pie-net ”ikonit”. Valitsimme yhden värin sijaan värikkyyden: kotisivuja värittää räväkkä ja julkishallinnon piirissä omaleimainen violetti, kirjekuorissa käytämme iloista oranssia ja käyntikorteissa reipasta turkoo-sia. Olennainen osa monien tuotteiden il-mettä ovat myös järvenpääläisten ihmisten valokuvat. Esimerkiksi kotisivujen yläpal-keissa komeilevat tällä hetkellä Hyvä kas-vaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiiviset jäsenet (lue viereisen sivun juttu).

Ilmeellä voimme vahvistaa mielikuvia,

mutta ihmiset tekevät kaupungista sen, mitä se on. Jos sitoudumme ja tsemppaam-me, luomme yhdessä kaunista, eloisaa ja kehittyvää kaupunkia. Jos taas olisimme piittaamattomia, lähtisi kehitys hiljalleen alamäkeen ja pahimmillaan kaupunki ru-peaisi näivettymään. Kun Järvenpää on niin hieno kaupunki, Keski-Uudenmaan parhaalla paikalla, meillä on kaikki edelly-tykset menestyä ja kukoistaa, nyt ja tule-vaisuudessa.

Kutsummekin kaikki mukaan Järven-pään kaupunkikuvan rakentamiseen. Työn voi aloittaa vaikkapa vain poimimalla ros-kan roskikseen tai asioimalla Järvenpään liikkeissä ja kiittämällä yrittäjää hyvästä palvelusta. Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asu-kasliike on mahtava esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun vaan pistetään päät yhteen ja laitetaan toimeksi. Kyrö-län valinta vuoden 2013 uusmaalaiseksi kaupunginosaksi kertookin erinomaisella tavalla siitä, että tehty työ myös tuottaa tulosta.

Voit myös pian tulla omilla kuvillasi mu-kaan iloiseen kaupunkikuvaamme kotisi-vujen kylkeen perustettavalla kuvasivus-tolla. Näytetään muulle Suomelle, miten mainiota porukkaa olemmekaan!

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti,kevät 2013

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta.

Päätoimittaja:Anju Asuntapuh. 040 315 3511Hallintokatu 2, PL 41,04401 Järvenpää[email protected]

Taitto:Mainossatama Oy

Toimituskunta:Tuula AlkulaJohanna HuotariKatriina KalmiMarika KarhulaRiitta MurtokareLaura SaukkonenTaru Syrjänen

Kannen kuva:Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiiveja (kuvaaja Anju Asunta)

Painos: 18 500 kplPaino: Keski-Uusimaa OyJakelu: Jakelujuniorit OyISSN: 1797-1403

Järvenpää, ihmistensä näköinen kaupunki


► TEKSTI: Marja Nousiainen KUVAT: Anju Asunta

► TEKSTI: Tuula Alkula

Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistä

Kyrölä kasvattaa kyläyhteisönä

Kyrölässä juhlitaan kesäkuun 5. päivä aamusta iltaan, sillä eteläisessä Järvenpäässä sijaitseva asuinalue valittiin vuoden 2013 uusmaalaiseksi kaupun-ginosaksi. Sitä ei olisi tapahtunut ilman muutamien toimeentarttuvien ihmisten synnyttämää aktiivista asukasliikettä.

Kaikki kyröläläiset ja lähialueiden asukkaat ovat tervetulleita mukaan juhlintaan. Lu-vassa on koko päivän kestävä tempausten ja tapahtumien sarja, jossa mukana myös yllätyksiä. Paikalle saapuu arvovieraita pu-heineen, kyröläläisten käsiä tarvitaan istu-tuksiin ja käsitöihin ja uteliaat saavat kur-kistaa paikkoihin, joihin yleensä ei pääse. Päivän päättää ilta-piknik Seppälän Talon pihalla omin eväin ja ohjelmalla maustet-tuna.

Miksi juuri Kyrölä?Vuoden kaupunginosan valinta ja siihen liittyvä juhlinta on oikeastaan paras tun-nustus, jonka vapaaehtoispohjalta toimiva asukasliike Hyvä Kasvaa Järvenpäässä voi saada. Järvenpään Kyrölästä vuonna 2011 ponnistanut asukasliike lähti liikkeelle harmituksesta ja oivalluksesta, että asioita voi ja pitää ajatella toisin kuin tähän asti on totuttu.

– Voisiko sitä itsekin tehdä jotain, jos ko-tikadut ovat roskaisia tai ympäristössä on epäkohtia, kyseli yksi perustajista, Tanhu-niityn asukas Lea Alanko.

Lea innosti mukaan Erja Mähösen ja Marja Nousiaisen eikä aikaakaan, kun ensimmäiset ideakahvilat aukaistiin touko-kuussa 2011 Kyrölän koululla. Kun Järven-pään kaupunki näytti vihreää valoa, liikettä ei pidätellyt enää mikään. Yhdessä illassa saatiin aikaan yli sata ideaa, joista osa on jo toteutettu ja osa odottaa sopivaa hetkeä. Muutamia esimerkkejä toteutuneista ovat ainakin Seppälän Talon asukastila, Syötä-vän hyvä puisto, Siwan roskakatokset sekä ympäri Kyrölää istutetut yli 500 sipulikuk-kaa, joiden kukkaan puhkeamista odote-taan innolla. Kaikki tämä on tehty talkoo-työnä ja lahjoitetuin tuottein – rahallista tukea toimintaan ei ole tarvittu.

– Ja tiedättekö miten mukavaa on tul-

la töistä, kun Kyrölä vaikuttaa elävältä ja Siwan nurtsilla on uuden pöydän ääressä väkeä. Tulee hyvä mieli jo siitä!, sanoo Ky-rölässä asuva Maria Gnosspelius.

Houkuttele hyvä kasvamaanHyvä Kasvaa Järvenpäässä on kaikkien jär-venpääläisten asukasliike. Kiinnostaako sinua ryhtyä kasvattamaan hyvää omil-la kotikulmillasi? Homma toimii hyvin yksinkertaisesti ja kuka vain voi tarttua toimeen. Näin se lähtee: valitse muutosta kaipaava kohde, kuvaa tarpeet ja haluama-si muutos, selvitä keitä muita asia koskee, kutsu osalliset yhteen. Kutsu meidät Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -aktiivit mukaan en-simmäiseen kokoontumiseen, niin pääset hyvin alkuun.

Avataan kahvila, ideoidaan yhdessä, nau-titaan kahvit. Te valitsette vastuuhenkilöt, teette suunnitelman ja katsotte mistä saa-daan materiaalit ja kuka vastaa kustannuk-sista, jos semmoisia tulee. Kun homma on saatu alkuun ja talkoot alkavat, kutsutte kaikki halukkaat yhdessä tekemään, jär-jestätte avajaiset, käytte läpi pelisäännöt. Lopulta nautitaan, pidetään juhlat ja vaali-taan yhdessä lopputulosta.

Hyvä kasvattaa kukkiaHyvä Kasvaa Järvenpäässä levittäytyy tänä kesänä myös keskustaan. Järvenpään Kuk-katalon kanssa ideoitu kukkakimppujen hyväntekeväisyystempaus on tuottanut jo yli 400 kesäkukkaa istutettavaksi eri puolille kaupunkia. Tavoitteena on saada kävelykadulle tai muualle keskustaan yksi tai kaksi todella näyttävää kesäkukkaistu-tusta ja muutaman päiväkodin ja vanhus-ten palvelukeskuksen pihoihin pienemmät istutukset.

Tehdään yhdessä muutos parempaan Liity mukaan, tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/hyvakasvaajarvenpaassa

Kyrölässä on me-henkeä myös koulun, päi-väkodin ja vanhempainyhdistyksen tiiviis-sä yhteistyössä. Yhteen hiileen puhaltaen kannetaan yhdessä vastuuta ”oman kylän” lapsista ja nuorista, ja helpotetaan samalla niin vanhempien kuin ammattikasvatta-jienkin työtä.

– Haluamme lisätä yhdessä tekemisen ja välittämisen ilmapiiriä erilaisilla tapah-tumilla. Vanhempainyhdistysten kanssa on järjestetty talvitapahtuma ja rusetti-luistelua. Hoidimme talvella myös koulun

luistelukentän koppia ja olimme läsnä, kun lapset viettivät aikaa iltaisin jäällä. Kevääl-lä aloitamme aikuisten ja lasten yhteiset keskiviikon ulkopeli-illat, kertoo Kyrölän koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistyk-sissä aktiivisesti toimiva Outi Rekola.

Outi on perustanut Facebookiin ryhmän ”Kyrölän vanhemmat”, jossa vanhemmat voivat keskustella yhteisistä asioista, yllä-pitää vaihtorinkiä esim. puutarhatyökalu-jen lainaamista varten tai järjestää vaikka spontaanin jalkapalloillan Tanharin nur-

milla. Toimintaan on saatu myös isät mu-kaan.

Parhaillaan suunnitellaan 7.5. järjestet-tävää kevättempauspäivää yhdessä Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -liikkeen, Loimun nuorisokeskuksen ja Keudan matkailupal-velujen tuottaja -opiskelijoiden kanssa. Ta-pahtuma on lähtölaukaus Ruuduttomaan kaksiviikkoiseen, jolloin Kyrölässä on tar-koitus viettää pelitöntä ja ruudutonta ai-kaa.

– Me vanhemmat olemme huolissamme

lasten liiallisesta pelaamisesta ja peliriip-puvuuden kasvusta. Totuus on, että lapset eivät enää välttämättä osaa ulkoleikkejä. Pleikkapelit on lasten mielestä ”niin cool, että ulkona ei ole enää siistii olla”, Outi ja tiiviisti keskustelussa mukana oleva Ky-rölän koulun rehtori Tiina Liimatainen toteavat.

Ovatko vanhat pihaleikit – kirkonrotta, neppis-autopelit, naru- ja twist-hyppelyt ja muut – katoamassa? Kyrölässä uskotaan, että ei – ja myös vaikutetaan siihen.

Televisioidussa Sissipuutarhurit -iskussa tehtiin kaupungin hiekkalaatikoiden vaihtohiekoista uusi oikopolku Syötävän hyvään puutarhaan Kyrölään. Iloinen yhteistyö oli voimaa tramppauksessakin.

Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiivit pääsivät levittämään ilosanomaansa laajem-maltikin vastaanottaessaan Vuoden uusmaalaisen kaupunginosan tunnustuksen Kyrölälle.


► TEKSTI: Riitta Murtokare KUVA: Katja Repo

► TEKSTI JA KUVA: Riitta Murtokare

Kodin ja koulun yhteistyöllä sujuvampaa arkea

Kasiluokkalaisille laaja terveystarkastus

Kasvatuskumppanuutta sekä kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan päiväkodeissa, kouluissa ja perheiden arjessa joka päivä. Tuloksellisinta se on, kun vanhempien, kasvattajien ja opettajien välillä on avointa vuorovaikutusta, ja kun sekä koulu että koti välittävät samaa viestiä.

Koulun ja päiväkodin yhteistyökumppanei-ta ovat vanhempainyhdistykset tai -toimi-kunnat, joissa vapaaehtoiset vanhemmat luovat toiminnallaan puitteet yhteisölli-syydelle.

– Vanhempien järjestämät tapahtumat, kuten pihajuhlat, talvipäivät, peli-illat, myyjäiset ja muut, kokoavat alueen perhei-tä yhteen ja antavat lapsille tärkeää mallia yhdessä tekemisestä, kertoo vanhempain-yhdistysaktiivi Katja Repo.

Yhteistyö edistää hyvinvointiaJärvenpään Vanhempainverkosto on toi-minut vanhempainyhdistysten edustajana yli 10 vuotta. Sen jäseniä ovat vanhem-painyhdistykset ja yksityishenkilöinä jär-venpääläiset vanhemmat. Verkosto edistää koulujen ja päiväkotien vanhempainyh-distysten toimintamahdollisuuksia, toimii vanhempien äänitorvena ja seuraa päätök-sentekoa.

– Lasten paremman kasvuympäristön edistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä myös kaupungin perusopetuksen, varhais-kasvatuksen, nuorisotyön sekä muiden

toimijoiden kanssa. Voimavarojen yhdis-täminen on mahdollistanut monia hank-keita; esimerkiksi keväisin on parannettu 8.-luokkalaisten mopoturvallisuutta jär-jestämällä Turvallisesti mopolla -koulutus ja vanhempainilta, elokuussa on turvattu pienten koululaisten koulutietä ja 7.-luok-kalaisten vanhemmille on järjestetty tutus-tumisiltoja nuorisotiloilla. Tänä syksynä Järvenpään 8.-luokkalaisille on luvassa myös päihdekasvatusta. Vuoden Ope -tun-nustukset kodin ja koulun yhteistyön edis-tämisestä jaetaan vuosittain aina lukuvuo-den päätteeksi, summaa Katja yhteistyöllä tehtyjä hankkeita.

Välittämisen teemaviikolla tapahtuu Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ja Jär- venpään Vanhempainverkosto koordinoi-vat Välittämisen viikkoa, jota vietetään loppusyksystä. Teemaviikon juuret ulottu-vat valtakunnalliseen ehkäisevän päihde-työn viikkoon, jota Järvenpäässä on ryh-dytty viettämään laajempana välittämisen kokonaisuutena. Lukuisat toimijat kouluis-ta päiväkoteihin, harrastuspiireistä seura-

kuntaan sekä yhdistyksistä kulttuurituot-tajiin tuovat omassa toiminnassaan esille toisesta välittämistä ja yhdessä tekemistä.

Viimesyksyisen Vanhempainverkoston, seurakunnan ja vapaaehtoisten järjestä-

Peruskoulun kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa seurataan nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Oppilas saa tarkastuksen yh-teydessä nuorison terveystodistuksen, jota hän voi käyttää esimerkiksi hakeutuessaan ammatilliseen koulutukseen tai suorittaessaan mopokorttia.

Jokaisella koululla on nimetty kouluterve-ydenhoitaja, joka vastaa muun muassa op-pilaiden vuotuisista terveystarkastuksista. Laaja terveystarkastus tehdään koululai-sen ollessa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laajaan terveys- tarkastukseen kuuluu sekä terveyden-hoitajan että koululääkärin tutkimuksia. Myös vanhemmat kutsutaan mukaan tar-kastukseen, sillä on tärkeää tukea yhdessä

nuoren terveellistä ja turvallista koulun-käyntiä.

Kahdeksasluokkalaisten tarkastuksessa mitataan oppilaiden pituus, paino ja veren-paine sekä tarkistetaan näkö, kuulo ja ryh-ti. Oppilaalle annetaan etukäteen kotona täytettävä terveyskyselylomake, jolla kar-toitetaan nuoren nykyistä terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä sekä koulunkäyn-tiin liittyviä asioita.

– Oppilaat suhtautuvat terveystarkas-tukseen äärimmäisen hyvin ja tulevat mie-lellään tarkastukseen. Nuorille annettava kyselylomake on kattava, ja se selvittää hyvin nuoren terveydentilaa ja elintapoja, kertoo Koivusaaren koulun terveydenhoi-taja Aija Roihu.

Kahdeksasluokkalaiset saavat käynnil-lään nuorison terveystodistuksen, jota voi käyttää eri tilanteissa terveydentilan to-

Järvenpään Vanhempainverkosto • Alueellinen vanhempainyhdistys

• Puheenjohtaja Jonna Marttinen (Kinnarin koulun Vanhempainkerho)

• www.jarvenpaanvanhempainverkosto.yhdistysavain.fi

män Elämää murkun kanssa, KÄÄK!? Onks välii? -vanhempainillan idean äitinä toimi-nut Aija Roihu lupaa illalle jatkoa myös tulevana syksynä.

Vanhempainyhdistysten järjestämissä tapahtumissa vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja lastensa kavereihin. Kinnarin koululla kisattiin Kodin ja koulun päivänä sukkulaviestissä.

distamiseen. Lääkärin allekirjoittama to-distus on voimassa viisi vuotta. Nuori saa todistuksen kolmena kopiona, joista jokai-nen päivitetään ja allekirjoitetaan käytön yhteydessä. Jos terveydentilassa tapahtuu muutoksia, tarvitaan uusi lääkärintodis-tus. Todistusta kannattaa säilyttää huolel-lisesti, sillä jälkeenpäin hankitut terveysto-distukset ovat maksullisia.

– Parasta laajoissa terveystarkastuk-sissa on, että mukana on kokenut kouluterveydenhoitaja, joka tuntee oppilaat. Se tuo ehdottomasti enemmän syvyyttä tar-kastamiseen. Pääsääntöisesti nuoret ovat hyvässä kunnossa, mutta joskus joudutaan erinäisistä syistä johtuen laittamaan nuo-ria jatkotutkimuksiin, koululääkäri Jukka Raassina toteaa.

Kouluterveydenhoitaja Aija Roihu pitää kahdeksatta luokkaa hyvänä tarkastus-ajankohtana.

– Jos nuorella on jotain terveydellisiä on-gelmia, niihin päästään puuttumaan ajois-sa. Samalla pystytään vaikuttamaan myös ammatinvalintaan, jotta nuori ei turhaan hakeudu alalle, johon ei välttämättä pääsisi esimerkiksi allergian vuoksi.

Koivusaaren koulun 8 F -luokan oppilaat Kiia Vuorenmaa ja Veeti Laitinen ovat lääkäri Juk-ka Raassinan ja terveydenhoitaja Aija Roihun tekemässä terveystarkastuksessa. Tarkastus koettiin hyvänä asiana ja todistuksesta on hyö-tyä mahdollisesti tulevaa mopokorttia varten.


► TEKSTI JA KUVAT: Anju Asunta

Jokaiselle nuorelle koulutuspaikkaNuorisotakuun avulla panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta nuoren tilanne havaitaan ajoissa, eivätkä ongelmat kasautuisi.

Järvenpäässä on resursoitu ennalta eh-käisevään työhön ja nuorten ohjaukseen jo aiemminkin paljon. Kyrölässä sijaitsevaan Nuorisokeskukseen on koottu sekä nuor-ten palveluohjaus, etsivä nuorisotyö, työ-pajat, erityisluokat että nuorisoneuvolan palvelut.

– Järvenpää suoriutuu koulutustakuun ensimmäisestä nivelvaiheesta hyvin: käy-tännössä jokaiselle peruskoulun päättä-neelle järvenpääläiselle järjestyy syksyk-si opiskelupaikka, koulutusjohtaja Jari Lausvaara kertoo.

Lisävaihtoehdon peruskoulun jälkeiseen etenemiseen tuo nuorten oppisopimuskou-lutus. Oppisopimuksessa pääosa oppimi-sesta tapahtuu työtä tehdessä työpaikalla, mitä täydennetään tietopuolisilla opinnoil-la ammatillisessa oppilaitoksessa.

– Jos yritys ottaa peruskoulun päättävän nuoren oppisopimuskoulutukseen, yrityk-selle maksetaan korotettua koulutuskor-vausta ensimmäisenä vuonna jopa 1 000 euroa kuukaudessa, Jari kannustaa.

Aina on etenemis- vaihtoehtoja Järvenpäässä on useita satoja alle 25-vuo-tiaita nuoria, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Kun ammatillinen koulutus puuttuu, on vaikea työllistyä. Maahanmuuttajanuo-relta voi lisäksi puuttua tarvittava kielitaito.

– Lähes aina on olemassa vaihtoehto, jol-la päästään eteenpäin. Esimerkiksi opin-tosuunnitelmia voidaan muuttaa, joskus opinnot voi suorittaa loppuun pienryh-mässä, aikuislukiossa tai vaikka oppisopi-muksena työpaikassa, Jari vakuuttaa ja kehottaakin kysymään neuvoa oman tai aiemman koulun opolta tai Nuorisokeskuk-sen ohjaamosta.

Järvenpäässä uusia palvelumuotoja ovat muun muassa Nuorisokeskuksessa startti-paja haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille sekä Keski-Uudenmaan Kisällikou-lu alle 30-vuotiaille rakennusalan opintoja suorittaneille työttömille.

Mitä Nuorisotakuu takaa? • Jokaiselle peruskoulun juuri päättäneelle koulutuspaikka 2. asteelta tai muulla tavoin. Jos et saanut heti paikkaa yhteishaussa, ole yhteydessä yläkoulusi opoon.

• Jos olet alle 25-vuotias työtön, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Kanssasi työstetään työllistymissuunnitelma ja sinulle tarjotaan ennen kolmen kuukauden työttömyyttä työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

• Jos olet alle 30-vuotias ja vailla tutkintoa, saat mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen oppilaitoksissa tai oppisopimuksena.

Nuorta työtä -messut helmikuussa oli monipuolinen tietotapahtuma järvenpääläisille ja lähikuntienkin nuorisolle alueen opiskelu- ja työtarjonnasta. Järvenpään kaupungin osas-tolla avattiin muun muassa kesätyöpaikat hakuun ja neuvottiin työllistymisasioissa.

Kolmiportaisesti tuettua oppimistaKun oppilaan oppiminen ja/tai koulunkäynti kangertelee, voidaan tilannetta helpottaa monin tukitoimin. Toimenpiteet määritetään aina oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja toteutetaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Jokaiselle pyritään löytämään se oikea tapa opiskella ja pärjätä koulussa.

Koulussa on aina monenlaisia oppijoita. Opettaja onkin haasteellisessa tilanteessa pyrkiessään takaamaan jokaiselle oppi-laalle yhtäläiset mahdollisuudet onnistua, kehittyä ja kasvaa oppijana. Tärkeää on kiinnittää huomiota oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnista-miseen. Opettaja ei onneksi ole kuitenkaan yksin asian kanssa.

Järvenpäässä on jo vuosia kehitetty op-pilashuoltotyöskentelyä. Perusopetuksessa otettiin käyttöön kolmiportaisen tuen mal-li heti vuonna 2010 perusopetuslain uudis-tuksen jälkeen.

– Meidän kouluissa moniammatilliset oppilashuoltoryhmät edistävät työllään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja etsivät ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja kasvun tuen palvelu-jen yhteistyöskentelyn kautta on päästy paremmin kiinni ongelmakohtiin ja oppi-laan tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa, perusopetuksen johtava asiantuntija Arja Korhonen kertoo.

Tarpeen mukaan vahvis-tetaan toimenpiteitäKaikki oppilaat kuuluvat yleisen tuen, esi-merkiksi tukiopetuksen, joustavien ope-tusjärjestelyjen, oppilashuollon ja oppilaan ohjauksen, piiriin. Tavoitteena on, että var-haisella puuttumisella ja huoltajien kanssa tehtävällä kasvatusyhteistyöllä oppilaat ei-vät keskimäärin muuta tukea tarvitsisikaan.

Jos lapsen tai nuoren koulunkäynnissä havaitaan suurempia haasteita, hän voi saada tehostettua tukea tai siitäkin eteen-päin vietyä erityistä tukea.

– Lapsen tuen tarvetta mietittäessä yhteistyö huoltajien ja koulun välillä on erittäin tärkeää. On hyvä yhdessä pohtia, kuinka koulu voi tukea perhettä kasvat-tajan tehtävässä ja toisaalta perhe koulua kasvatus- ja opetustehtävässä, Arja Korho-nen painottaa.

Erityistä tukea alueellisesti Järvenpäässä alakouluissa on jokaisella alueella oppilasmäärältään yleisopetuksen luokkia pienempiä erityisluokkia. Myös yläkouluissa on erityisluokat niille oppilail-le, jotka eivät syystä tai toisesta selviä ta-vallisessa koululuokassa. Lisäksi Nuoriso-keskuksen tiloissa toimii 9.-luokkalaisille tarkoitettu joustavan perusopetuksen Jo-po-luokka sekä perusopetuksen jo suorit-taneille numeroitaan korottaville oppilaille tarkoitettu jatkoluokka.

Jos opiskelu alueellisessa erityisluo-kassa on liian haasteellista, opiskelupaik-ka löytyy Juholan erityiskoulusta. Koulu järjestää oppilaiden oppimisedellytysten ja tarpeiden mukaan yksilöllistettyä pe-rusopetusta. Juholassa toteutetaan myös arviointijaksoja koulunkäyntivaikeuksissa oleville oppilaille sekä määräaikaisia kun-touttavia oppijaksoja pienluokissa.

► TEKSTI: Riitta Murtokare

Yleinen tukiesim. tukiopetus, oppilaanohjaus,

eriyttäminen, tuki- ja kummioppilaat

Tehostettu tukiedelliset sekä lisäksi esim.osa-aikainen erityisopetus,

oppilashuollon tuki, apuvälineet

Erityinen tukiedelliset sekä lisäksi esim.

erityisluokat, avustajapalvelut

Pedagoginen arvio

Pedagoginen selvitys jaerityisen tuen päätös

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA

Järvenpäässä käytetään kolmiportaisen tuen mallia.

Hyvää oppilashuoltoa• Tavoitteena luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimisympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia.

• Oppilashuoltoon sisältyvät kodin ja koulun yhteistyö, kouluruokailu, koulukuljetus, iltapäivä- kerhotoiminta, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, koulun oppilashuoltoryhmät ja psykososiaalinen oppilashuoltotyö.

• Jokaisessa Järvenpään koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori sekä yläkouluissa lisäksi mm. oppilaanohjaajat.

• Yksittäistä oppilasta koskevissa kysymyksissä keskusteluun voivat tarvittaessa osallistua luokanopettaja tai -valvoja, koululääkäri, perheneuvolan, erikoissairaanhoidon ja perhe- sosiaalityön edustajia sekä muita asiantuntijoita. Monissa tapauksissa myös lapsen tai nuoren huoltaja on paikalla.


► TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta

► TEKSTI JA KUVA: Riitta Murtokare

Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodistaNäyttääpä herkulliselta! Onpa maistuvaa! Tämä on varmaan terveellistä! Siinäpä hyviä ruokahetken keskusteluaiheita itse kullekin. Järvenpäässä niin puhutaan päiväkodeissa.

Isokydön päiväkodissa on toteutettu tänä keväänä Järvenpään varhaiskasvatuksen yhteistä ruokakasvatusmallia. Mallin pe-rusajatus on yksinkertainen: aikuiset ja lapset syövät yhdessä, ja ruoan ääressä keskustellaan, paitsi päivän asioista, myös ruoasta. Tavoitteena on, että ruokailu oli-si kiireetön, sujuva ja kasvatuksellinen ti-lanne, ja yhdessä syöminen olisi mukavaa. Tärkeää on myös lasten hyvän ravitsemuk-sen varmistaminen, nyt ja tulevaisuudessa, joten kasvattajat kannustavat lasta tutus-tumaan uusiin ruoka-aineisiin ja tekemään terveellisiä valintoja.

Syödään yhdessäAlle 3-vuotiaiden Keijujen ryhmässä ruo-kailua ja muutakin toimintaa on porrastet-tu. Pienryhmät ruokailevat pöytäkuntina, jolloin kaikkia ehditään auttamaan ja ääni-kin saadaan kuuluviin. Kussakin pöydässä on oma aikuinen, joka syö lasten kanssa ja näyttää samalla esimerkkiä ruokailutavois-sa.

– Aikuisen malli tukee lasten ruokailua.

Niinpä me keskustelemme lasten kanssa positiivisella asenteella ruoasta; löytyykö erilaisia makuja, miltä ruoka näyttää, mis-tä ruoka tulee, lastenhoitaja Jaana Karvi-nen kuvailee.

Toiminnalla on selviä vaikutuksia päivä-kodin arkeen, niin lapsiin kuin aikuisiinkin.

– Lasten ruokahalu on selvästi parantu-nut, kun yhdessä maistellaan eri ruokalaje-ja. Lapset malttavat paremmin keskittyä ja ruokailutilanteet ovat rauhoittuneet. Ruo-kapöydästä ja hyvästä seurasta ei ole kiire pois, lastenhoitaja Leena Hanni-Leppä-nen kertoo.

– Myös aikuisten työhyvinvointi on li-sääntynyt, kun verensokeria saadaan ta-sattua jouheasti lasten rytmin mukaan eikä tarvitse odottaa omaa ruokataukoa. Työn suunnittelulle jää aikaa ja eikä ole stressiä eväiden valmistelusta kotona, lastenhoita-ja Anne Laaksonen jatkaa.

– Liikumme, leikimme ja tutkimme yh-dessä paljon niin sisällä kuin ulkonakin, ja kartutamme näin lasten yksilöllisiä taitoja ja kokemuksia maailmasta. Energiaa tarvi-taan ja lapset ruokailevat kolme kertaa päi-

Pilkkominen on jännää puuhaa ja itsepilkotut hedelmät maistuvat paremmilta. Sen tietävät Kyrölän päiväkodissa hommissa olevat Laura (4 v) ja Olivia (5 v).

vässä, joten se on merkittävä ja tärkeä osa lapsen päivää, lastenhoitaja Leila Noso muistuttaa.

Ruokakasvatusmalli on ollut koekäy-tössä koko varhaiskasvatuksessa, kaikissa päiväkodeissa, ja sitä arvioidaan kevään lopulla. Hyvää palautetta on tullut van-hemmiltakin, joten ehkäpä hyvinkin tämä toimintatapa jää pysyväksi.

Sydänystävällinen viikko KyrölässäKyrölän päiväkodissa vietettiin huhtikuus-sa Sydänyhdistyksen ehdottamaa teema-viikkoa sydänystävällisen ruoan parissa. Pöytäkeskusteluissa on pohdittu muun muassa sitä, miksi sipsejä ei saa syödä pal-joa. No, niissä on liikaa suolaa, ja siitä ei sydän tykkää – sen tietää lapsikin. Ja mikä sitten on terveellistä? ”Puuro, omena, ba-naani”, lapset luettelevat.

– Sydänasiat ovat meillä osa normaa-liakin toimintaa, sillä puhumme paljon lasten kanssa ravinnosta ja liikunnasta. Teemaviikon innoittama kauppavierai-

lu on kuitenkin uutta; menemme lasten kanssa etsimään sydänmerkkejä eri tuot-teista. Näin lapset saadaan jo pienenä tie-dostamaan, että tuotteita voi ja kannat-taa tutkia, ja sen pohjalta voi tehdä hyviä valintoja, lastentarhanopettaja Johanna Ronkainen kertoo.

Päiväkotien ruoka tuotantokeittiöistäJärvenpään kaupungin ravitsemispalve-luissa valmistetaan päivittäin aikamoinen määrä ruokaa, yhteensä 7 600 ateriaa päi-väkoteihin, kouluihin ja vanhuksille. Päi-väkotien lounasruoka valmistetaan koulu-ruoan ohella koulujen tuotantokeittiöissä ja kuljetetaan kuumakuljetuksena päivä-koteihin. Lisäksi kussakin päiväkodissa ruokapalveluvastaava valmistaa lapsille aamupalan, lounaalle lämpimän lisäkkeen ja välipalan.

Palvelupäällikkö Ritva Julkunen kertoo terveellisyyden ja maukkauden olevan mer-kittäviä tavoitteita ruoan valmistuksessa. Näin isoissa tuotantomäärissä ei sävelletä, vaan käytössä ovat vakioruokaohjeet, jois-sa huomioidaan esimerkiksi riittävä ravin-toaineiden saanti. Maustamista säädetään aina asiakaskunnan mukaan. Myös raa-ka-aineiden kilpailuttamisella ja valinnalla vaikutetaan terveellisyyteen.

– Ottaisimme mielellämme luomu- ja lähiruokatoimittajia lisää, mutta se ei ole helppoa näin suurissa määrissä. Kotimai-set marjapakasteet meille tulee Lappeen-rannasta. Luomuperunatoimittajan siir-ryttyä eläkkeelle emme ole vielä löytäneet toista tilalle, Ritva kertoo.

Lasten ja nuorten suosikkeja ovat sel-keät ruoat, joissa jo nimestä voi päätellä, mitä ruoka sisältää. Kärjessä ovat esimer-kiksi uunimakkara, kinkku- ja lohikiusaus ja keitot.

Kuntien lastenvalvojien palvelut samasta yksiköstäJärvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö käynnisti toimin-tansa huhtikuun alussa isäntäkuntana toimivassa Järvenpäässä. Yhteinen yksikkö mah-dollistaa ympärivuotisen ja aiempaa monipuolisemman palvelun osallistujakuntien eroa-ville ja eronneille vanhemmille.

Yksikössä hoidetaan lastenvalvojapalvelut, kuten isyyden selvittäminen, huolto- ja ta-paamissopimusten sekä elatussopimusten laatiminen ja niiden vahvistaminen sekä olo-suhdeselvitykset käräjäoikeudelle. Yksikössä työskentelee myös sosiaaliohjaaja sekä maa-nantaisin Miessakit ry:n erotyöntekijä. He antavat puhelimitse eroneuvontaa ja heille on mahdollisuus varata keskusteluaikoja. Yksikkö vastaa myös mm. perheasioiden sovittelun ja valvottujen tapaamisten koordinoinnista. Tulevaisuudessa yksikössä järjestetään lisäksi infoiltoja ja ryhmiä eroperheille.

– Pyrimme edesauttamaan lasten ja perheiden hyvinvointia erotilanteessa. Oikea-ai-kaisella ja oikeanlaisella eroauttamisella tuemme vanhemmuutta eron jälkeen ja pyrimme turvaamaan lapsen oikeuden säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa sekä ehkäisemään riitojen pitkittymistä, kertoo perheoikeudellisen yksikön päällikkö Miia Kokko-Pekkola.

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö• Polvipolku 5, 04400 Järvenpää • Lastenvalvojien keskitetty ajanvaraus ma–to 9–11, pe 9–10, puh. 040 315 2396• Lastenvalvojien omat puhelintunnit ma–to klo 11–12 • Sosiaaliohjaajan eroneuvonta ti–to klo 13–14 p. 040 315 2077• www.jarvenpaa.fi > Perheiden palvelut > Perheoikeudellinen yksikkö

Perheoikeudellisen yksikön väki on valmiina ottamaan asiakkaita vastaan.


► TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen


► TEKSTI: Laura Saukkonen

Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma loppusuoralla

Hulevesisuunnitelma laadinnassa– vastaa kyselyyn ja vaikuta!

vallisuustyöryhmän sihteeri Katja Seime-lä Destia Oy:stä.

Liikenneturvallisuussuunnitelmaa hyö-dynnetään Järvenpään kaupungin maan-käytön ja liikenteen suunnittelussa sekä liikenneturvallisuustyön kehittämisessä. Lisäksi se palvelee Uudenmaan ELY-kes-kuksen hankkeita. Järvenpään edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna 2007.

Liikenneturvallisuustyöryh-mässä uusi kokoonpano

Tiesitkö, että Järvenpäässä toimii liiken-neturvallisuustyöryhmä? Työryhmän teh-tävänä on edistää kaupungin liikennetur-vallisuutta eri liikkujaryhmät huomioiden. Työryhmä koordinoi kaupungissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä ja parantaa lii-kenneturvallisuutta valistuksen ja tiedo-tuksen keinoin sekä poliisivalvonnan koh-dentamiseen vaikuttamalla.

Huhtikuussa työryhmälle valittiin uusi kokoonpano vuosiksi 2013–2014. Kaupun-gin virkahenkilöiden lisäksi työryhmässä on edustajat poliisista sekä useista eri jär-jestöistä ja yhdistyksistä, kuten Liikenne-turvasta ja Autoliitosta.

– Tulkaa ja nykäiskää meitä työryhmäläi-siä hihasta 11.5. Järvenpää-päivässä sekä 7.9. Maa elää -tapahtumassa. Puidaan lii-kenneturvallisuusasioita yhdessä, Järven-pään liikenneinsinööri Sari Piela vinkkaa.

Lisätietoja työryhmästä ja palautekana-van löydät osoitteesta: www.jarvenpaa.fi/liikenneturvallisuus

Vastaa pyöräilykyselyyn ja voita digikamera

Pitäisikö Järvenpäässä olla enemmän pyö-räteitä? Tai näetkö tarvetta valvotuille ja lukollisille pyörien säilytystiloille? Pyöräily on merkittävä liikenne- ja liikkumismuo-to Järvenpäässä sekä kesällä että talvella. Toukokuun puolessa välissä starttaa kau-pungin verkkopohjainen pyöräilykysely, jolla voit vaikuttaa Järvenpään pyöräily-mahdollisuuksien ja -olosuhteiden kehit-tämiseen. Vastaathan kyselyyn 31.5.2013 mennessä. Vastanneiden kesken arvotaan digikamera.

Lisätietoja ja kyselyn löydät osoitteesta www.jarvenpaa.fi/liikenne

– Jos jokainen autoilija vain noudattaisi nopeusrajoituksia, liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, muistuttavat Järvenpään kaupungin liikenneinsinööri Sari Piela ja liikenne-suunnittelija Oskari Kaupinmäki.

Lepola I -asuntoalueen hulevesiallas.

Poikkitien parantaminen käynnistyy kesäkuussa – liikennejärjestelyihin muutoksia

Poikkitien parantamisen ensimmäinen vai-he polkaistaan käyntiin kesäkuun alussa. Tietyömaa alkaa Lepola II -kaava-alueen länsireunan tuntumasta ja päättyy noin 400 metriä idempänä ennen junarataa.

Rakennushankkeen ykkösvaiheeseen si- sältyy muun muassa kahden sillan raken-taminen Poikkitielle. Luonnottarenpolun ja Riihipolun alikulkukäytävillä ja niihin liittyvillä kevyen liikenteen väylillä mah-dollistetaan turvallinen Poikkitien alittava kevytliikenne rakentuville Lepola II - ja Le-pola III -asuntoalueille.

– Poikkitien molemmille puolille tehdään kevyen liikenteen väylät. Lisäksi Poikkitiel-le rakennetaan kaksi katuliittymää, joiden kautta liikennöidään uusille asuntoalueille ja niiltä pois, kertoo Järvenpään kunnallis-

tekniikan suunnittelun projektipäällikkö Matti Vuorinen.

Kiertotie käyttöön– Osan aikaa käytössä on kiertotie, joka kulkee Poikkitien eteläpuolella jo rakenteil-la olevia katuyhteyksiä, kuten Luonnotta-renpolkua ja Kurkiaurankatua käyttäen. Kiertotiellä varmistetaan siltojen ja maa-pohjan vahvistamisen turvallinen ja häiriö-tön toteutus, Vuorinen korostaa.

Rakentamisurakan kilpailutus on parai-kaa käynnissä. Tieosuuden on tarkoitus valmistua päätien osalta liikenteelle vuo-den 2013 aikana. Loput rakentamis- ja viimeistelytyöt saadaan päätökseen näillä näkymin heinäkuuhun 2014 mennessä.

Rakentamisvaihe 1. Parannettava tieosio on merkitty tummanvihreällä, vaaleanvihreät ovat kevyen liikenteen väyliä.

Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelmia yh-dessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Suunnitelmat valmistuvat heinäkuuhun mennessä ja niissä esitetään monipuolisia keinoja liikenneturvallisuuden paranta-miseksi. Kuntien välille pyritään luomaan yhteisiä suunnitteluperiaatteita esimerkik-si alueellisista nopeusrajoituksista, hidas-teiden käytöstä, pääpyöräilyverkosta sekä mopon paikasta liikenteessä.

Tausta-aineistoina on käytetty liiken-neonnettomuuskatsausta poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista, kunnissa vuonna 2012 tehdyn liikenneturvallisuuskyselyn tuloksia sekä eri sidosryhmiltä saatuja lii-kennepalautteita. Suunnitelmissa kuntien liikenneturvallisuustyölle kuvataan pitkän aikavälin visiot ja konkreettiset tavoitteet vuoteen 2020. Toimenpide-ehdotukset si-sältävät liikenneympäristön parannuksia, liikenteen valvonnan tehostamista sekä liikennekasvatuksen ja -tiedotuksen lisää-mistä.

Kehitteillä viisaan liikkumisen näkökulmiaUusia painopisteitä liikenneturvallisuus-suunnitelmassa ovat liikkumisen ohjaus ja

arjen viisaat liikkumisvalinnat.– Liikkumista voidaan ohjata monin eri

tavoin. Esimerkiksi yritykset voivat tarjota henkilöstölleen työsuhdematkalippuja ilmaisen pysäköintipaikan sijaan tai lah-joittaa talvipyöräilijöille nastarenkaat. Arjen viisas liikkumisvalinta on vaikkapa lähikaupassa poikkeaminen kävellen tai kimppakyyti yksin tehdyn automatkan si-jasta, kannustaa Järvenpään liikennetur-

Järvenpään ensimmäisen hulevesisuun-nitelman laadinta on käynnistynyt. Suun-nitelmassa määritellään kuntakohtaiset periaatteet ja toimenpiteet hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Hulevesisuun-nitelmaa työstää kaupungin eri yksiköi-den edustajista muodostuva ohjausryh-mä yhdessä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa. Hulevesiasioista järjestetään verkkopohjainen kuntalaiskysely touko-kuussa 2013, johon vastaamalla vaikutat suunnitelman laadintaan. Kyselyn käyn-nistymisestä ja suunnittelun etenemisestä

tiedotetaan kaupungin Internet-sivuilla se-kä paikallislehdissä. Suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä.

Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Tiivis-tyvässä yhdyskuntarakenteessa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, minkä takia hulevesien määrä ja hetkellinen virtaama voivat olla suuria. Hulevedet aiheuttavat-kin kaupunkirakenteessa ja ympäristössä erilaisia haittoja, kuten tulvimista, eroosi-ota ja vesistöjen kuormittumista.


► TEKSTI: Laura Saukkonen


► TEKSTI: Laura Saukkonen KUVA: Terttu-Elina Wainio

Rakentamisen lupia voi hakea Järvenpäässä myös sähköisesti– osallistu Lupapiste.fi -palvelun kehitystyöhönLupapiste.fi on sähköinen palvelu, jossa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa rakentamiseen liittyvät lupa- ja ilmoitusasiansa viranomaisten ja projektin muiden osapuolten kanssa kellonajasta riippumatta. Yhä kehitteillä oleva palvelu kattaa aikanaan koko asiointiprosessin lomakkeista neu-vontaan, seurantaan ja päätöksiin saakka.

Ensimmäisenä Lupapiste.fi -palvelu otet-tiin käyttöön Järvenpäässä. Kuluvan vuo-den aikana Lupapiste käynnistyy myös hankkeen muissa pilottikunnissa, joita ovat esimerkiksi Naantali, Sipoo, Kirkko-nummi, Kuopio ja Mikkeli.

– Mukana on noin kaksikymmentä pilot-tikuntaa, joiden rakennusvalvonnoista ja asiakkailta saatava palaute ohjaa palvelun jatkokehittämistä, kertoo Järvenpään kau-pungin johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki.

Aloitusvaiheessa Lupapiste kattaa ra-kennus- ja toimenpidelupien, toimenpi-deilmoitusten sekä poikkeamislupien ha-

kemisen. Vuoden 2013 lopussa se laajenee pilottikuntien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemiseen.

Hyötyä sekä asiakkaille että viranomaisilleLupapisteen avulla asiakkaan ja viran-omaisten yhteistyö sujuu entistä jouhe-vammin, kun luonnosvaiheen keskuste-lut ja tiedostojen vaihto saadaan kerralla kaikkien lupakäsittelijöiden ja työmaaval-vontaa tekevien nähtäville. Lisäksi palvelu vähentää paperipinkkojen määrää, kun

piirroksista ja muista asiakirjoista otetaan tulosteet korjauskierrosten jälkeen.

– Tulevaisuudessa myös asiakirjojen ja dokumenttien arkistointi muuttuu sähköi-seksi, mikä tuo mukanaan omat tekniset haasteensa, sillä tiedostojen on säilyttävä lähes ikuisesti, Vastamäki täsmentää.

Järvenpään rakennusvalvonnassa käsi-tellään vuosittain noin 1 000 lupa-asiaa ja työnjohtajahakemusta sekä tehdään noin 1 400 työmaakatselmusta. Jos haluat osal-listua Lupapiste.fi:n kehitystyöhön, ota yh-teyttä Järvenpään johtavaan rakennustar-kastajaan: [email protected] .

Tiesitkö, että Lupapiste.fi• on osa valtiovarainministeriön koordi- noimaa sähköisen asioinnin ja demo- kratian vauhdittamisohjelmaa (SADe).

• palvelun on tilannut ympäristöministeriö ja sen toteutuksesta vastaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy

• hanke valmistuu vuonna 2014.

Metsonmäen yritysalueen suunnittelu käynnissä

Reservikomppanian tontit myyntiin mahdollisesti jo loppuvuodesta

Nummenkylään Metso Paperin Järven-pään tehtaan pohjoispuolelle suunni-tellaan noin 10–15 hehtaarin suuruista yritysaluetta elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueelle kaavaillaan 25–40 tonttia pienille ja keskisuurille yrityksille. Kysyntä Met-sonmäen tonteille on taattua, sillä kaupun-gissa on tällä hetkellä vähän pieniä ja edul-lisia yritystontteja.

Ekotehokasta rakentamistaMetsonmäen tonttien esirakentamistarve selvitetään kilpailukykyisen ja liiketoimin-nan tarpeita vastaavan tonttitarjonnan varmistamiseksi. Yritysalueen vieressä kul-

kee kaukolämpölinja ja myös maalämmön käyttö on mahdollista. Liikenne Metson-mäkeen ohjataan Emalikadun ja Purolan-tien kautta. Lisäksi alueelle rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Puurtajankadun bussiyhteys ja Purolan junaseisakkeen lä-heisyys varmistavat alueelle pääsyn myös julkisella liikenteellä.

Metsonmäen suunnittelussa huomioi-daan alueen luontoarvot ja varmistetaan, että sen välittömässä läheisyydessä säilyy laajoja viheralueita. Metsäalueella tehdään liito-oravaselvitys ja tarvittaessa liito-ora-va-alueet rajataan pois kaavasta. Uusi yri-tysalue suunnitellaan niin, että se sijoittuu pääosin nykyisen asemakaavan osoittaman teollisuusalueen puitteisiin. Myös yleis-

kaavassa määritellyn uuden virkistysreitin toteuttamiskelpoisuus varmistetaan suun-nittelun yhteydessä.

Maanomistajat mukana suunnittelussaKaavamuutos laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Valtaosan mais-ta omistaa Järvenpään kaupunki, muita maanomistajia ovat Keskinäinen työelä-kevakuutusyhtiö Varma ja Metso Oyj. Järvenpään kaupunki esittelee Metsonmä-ki-hanketta erilaisissa yrityksille suunna-tuissa tilaisuuksissa.

Reservikomppanian pientaloalueelta voi ostaa omakotitontteja mahdollisesti jo tämän vuoden lopulla. Viihtyisä asuinalue sijaitsee vanhan kasarmi-alueen kupeessa, valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Nummenkylässä. Uudisrakentamisen myötä alueen asukasmäärä kasvaa noin sadalla hengellä.

Vanhan valtatien varrella sijaitsevalle Re-servikomppanian asuinalueelle on kaavoi-tettu kolmisenkymmentä reilun 600 m2:n suuruista omakotitonttia. Tonteista kaksi kolmasosaa on kaupungin omistuksessa. Jos asemakaavoittaminen etenee suunni-tellusti, kaupungin tontit tulevat myyntiin loppuvuodesta tai viimeistään alkuvuodes-ta 2014. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle alkaa tänä vuonna. Historialliseen miljööseen tavoitellaan 50-luvun tyylisiä harjakattoisia ja puuverhoiltuja pientaloja.

Rauhaisa pientaloalue, palvelut lähelläKasarmialueen lähimmät päivittäistava-rakaupat löytyvät parin kilometrin päästä Jampasta ja Pohjoisväylän varrelta. Lasten

päiväkotiin on matkaa noin viitisensataa metriä ja alakouluun muutama kilometri. Järvenpään rautatieasemalle sekä Purolan että Haarajoen junaseisakkeille ennättää autolla vajaassa kymmenessä minuutissa. Myös työpaikan löytyminen aivan kodin lähettyviltä on mahdollista, sillä asuin-alueen etelänpuoleisella pienyritysalueella toimii lähes parisataa yritystä.

Nummenkylän vanha kasarmialue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriym-päristökohde ja suojeltu asemakaavalla. Reservikomppania-nimi juontaa juurensa 1900-luvun vaihteessa alueella toiminee-seen Uudenmaan tarkk`ampujapataljoo-nan reservikomppaniaan. Nykyisin asuin-käytössä olevat kasarmirakennukset ovat vivahteikkaan historiansa aikana toimi-neet myös naisvankilana. Reservikomppanian asuinalue sijaitsee soraharjulla Nummenkylässä. Viereisen kasarmialueen

rakennuksista monet on rakennettu jo 1800-luvun lopussa, osa 1950-luvulla.

HAHLAKATU

TARKK´AMPUJANKATU

SORAPUISTO

Järvenpään kaupunkiRESERVIKOMPPANIAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOSHAVAINNEKUVA

Asemakaavoitus 8.11.2011

ETELÄSTÄ

VANHA VALTATIE

RESER-VIKOM

PPANIAN-AN

KATU

Projektipäällikkö Antti Nikkasen (oik.) ja yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoin mukaan Metsonmäki nostaa Nummenkylän yritysalueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.


Metsonmäen yritysalueen suunnittelu käynnissä

Järvenpään kaavoituskatsaus 2013OSALLISTUMINEN JA KAAVOI-TUKSEEN VAIKUTTAMINEN

Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, raken-tamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallin-non strategisesti tärkeä toimiala.

Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riit-tävästi ja järjestää osallistumismahdolli-suudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä ole-vista ja lähiaikoina vireille tulevista merkit-tävistä kaava-asioista (MRL 7 §).

Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsa-us vuodelle 2013 on hyväksytty kaupun-ginhallituksessa (11.3.2013 § 35). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdol-lisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedote-taan erikseen.

JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE

MaakuntakaavaMaakuntakaava on luonteeltaan seudulli-nen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava si-sältää alueidenkäytön ja yhdyskuntaraken-teen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan tämänhetkisessä uudis-tamisessa on pääpaino yhdyskuntaraken-teeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluera-kenteellisissa kysymyksissä sekä kaupan palveluverkossa.

YleiskaavatYleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirtei-siä suunnitelmia, jotka ohjaavat asema-kaavoitusta ja muuta tarkempaa suun-nittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuun-nitelma. Lepolan osayleiskaava sai lain-voiman 2010. Tällä hetkellä valmistelta-vana on Pietilän-Haarajoen osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy vuonna 2013. Ristinummen ja Wärtsilän–Purolan osayleiskaavat saatta-vat tulla vireille lähivuosina.

AsemakaavatAsemakaavat ovat yksityiskohtaisia raken-tamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pin-ta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on 19 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaavoituskatsauk-sessa esitetään niiden lisäksi 24 odottavaa asemakaavahanketta.

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT

Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liittyviä hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjo-

jen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elin-keinoja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yh-teydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjel-moinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminenKaupunginvaltuusto on 27.5.2002 § 60 hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oi-keusvaikutteisena yleiskaavana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskus-tan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Tällä hetkellä ajankohtaisten, hankekoh-taisten asemakaavanmuutosten (Perhelän kauppakeskus ja Tupalantien kulma) yh-teydessä tehdään tarvittavat osayleiskaa-valliset selvitykset, jos osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi.

Pietilän–Haarajoen osayleiskaavaPietilän–Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 aikana selvitetään erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista. Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleis-kaavan tavoitteet ja lähtökohdat.

Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelmaHelsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kat-tava yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja raken-nuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkey-tyvät tiiviisti Helsingin seudun kuntara-kenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhtei-sen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUU-MA-kuntien kesken.

VUOSINA 2013–2017 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ

Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelmaRistinummen asuntoalueiden jatkosuun-nittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuun-nitelma. Osayleiskaavan tai muun yleis-suunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemi-sesta Ristinummen alueiden hankkimisek-si kaupungin omistukseen.

Vuonna 2009 järjestettiin nuorille ark-kitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla et-sittiin Ristinummen länsiosan uudelle

pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuu-rimaisemaan ja kaupunkiympäristöön so-pivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähii-listä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana.

Wärtsilän–Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asunto-alueiden kysynnästä. Kaupungin omista-mat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden to-teutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Yritys-alue saattaa rakentua myös ilman raidetta vuoden 2012 lopulla käynnistyneen Met-sonmäen asemakaavanmuutoksen kautta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritys-rakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuo-lisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä.

KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointiMikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäy-tön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä.

TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA 2013 ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT

KeskusKassatalo (tontit 130-4 ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämäs-sä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämis-tä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaava-luonnos on ollut nähtävänä marras-joulu-kuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää pui-tesopimusta ja maankäyttösopimusta.

Perhelän kortteli (kortteli 131)Kiinteistönomistajat ovat pyytäneet kort-telin 131 asemakaavanmuutosten edel-lytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin raken-nuksen kaupallinen elinkaari on loppuvai-heessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista kes-kustan osayleiskaavan tavoitteiden mukai-sesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maalis-kuussa 2012. Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset.

Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25(Tupalantien kulma)Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on

voimassa olevassa asemakaavassa osoitet-tu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Keskustan kaupun-kikuva- ja liikenneselvityksissä on tutkit-tu mahdollisuuksia uudisrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maan-käyttösopimuksia. Tupalantien kulman luonnosaineisto on ollut nähtävänä touko–kesäkuussa 2012. Invan laajennus ja pääradan lisäraide IIIInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuk-sen tiloja halutaan laajentaa ja nykyisen auto-osaston tilalle halutaan uudisraken-nus. Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealu-een laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Asemakaavan laatiminen aloitetaan syk-syllä 2013.

KinnariKinnarin päiväkotiKinnarin päiväkotia on tarpeen laajentaa, mutta nykyinen tontti Sahankoulun puis-ton vieressä on ahdas. Asemakaavamuu-toksessa tutkitaan mahdollisuuksia ulottaa lisärakentamista ja pihatoimintoja nykyi-selle puistoalueelle. Asemakaavatyö aloite-taan alkuvuodesta 2013.

PajalaPajalankulma, kortteli 701Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän liikerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asema-kaavan yhteydessä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä 2012. Korttelin 701 suunnittelua jatketaan ehdotusvaiheeseen erikseen. Samalla tutkitaan katuliittymien tilantarve ja tarkistetaan aluevarauksia.

WärtsiläMetsonmäkiPrimula Oy:n ja kaupungin väliseen kiin-teistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omis-tamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Tonttien markkinointia voidaan edistää tarkista-malla asemakaavaa ja parantamalla kun-nallistekniikan valmiuksia. Samalla tut-kitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Uusia tontteja palveleva katu voidaan tar-vittaessa liittää suoraan Vähänummentie-hen. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuk-sista. NummenkyläReservikomppanian alue ja SorapuistoReservikomppanian alueen asemakaava suo- jelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mut-ta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaak-si kohteeksi ja alue on osoitettu pientalo-asumiseen. Alueen länsiosaan Hahlakadun pohjoispuolelle suunnitellaan omakoti-

Kaavoituskatsaus 2013 | 9


tontteja. Tontin 1144-1 rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että vie-reisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asema-kaavaehdotus on tarkoitus tuoda kaupun-ginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2013.

RistinummiKalliomäki, tila 402-1-73 (osa kort-telista 2122, kortteli 2124 ja Erkin-puisto)Kortteli 2122 on asemakaavassa asuin-pientalojen korttelialuetta. Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueek-si, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopi-musta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutki-taan myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaava-aloite, jonka kaupunginvaltuusto on palauttanut valmisteluun 11.2.2002 § 16 Ernonkadun jatkamisen osalta.

LepolaLepola III, Maatalousnormaalikoulun alueKaupunki on solminut Senaatti-kiinteis-töjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koske-van aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupun-gin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueella on useita valtakunnalli-sesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Alueelle voidaan toteut-taa uusia palveluja ja asumista. Kaava-

muutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Asemakaava on tarkoitus valmistella valtuuston hyväksyttäväksi ke-säkuussa 2013.

VanhakyläVanhankylänniemiVanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suo-jella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008. Ter-veyskeskuksen alueen ja rakennusten käyt-tömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä 2012. Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna 2013.

KaakkolaKähösenmäkiKaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pien-taloasutusta. Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana.

TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT 2014–2017

Järvenpään kulttuuriympäristönhoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmas-sa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteis-työssä kohteiden omistajien kanssa (toi-

menpideluokka 2). Asemakaavanmuutok-sia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille.

Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminenVanhojen omakotikaavojen tehostamis-mahdollisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueelta on löydetty kuu-si aluetta, joiden asemakaavaa voitaisiin tarkistaa. Laajimmat kokonaisuudet ovat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuu-tokset otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitusohjelmissa.

Kaupan suuryksiköiden selvitysalueetMerkitykseltään seudulliset vähittäiskau-pan suuryksiköt tulee sijoittaa maakun-takaavassa keskustatoiminnoille osoite-tuille alueille. Niiden sijoittaminen näiden alueiden ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Tämä koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka vaiku-tuksiltaan on verrattavissa vähittäiskau-pan suuryksikköön. Alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen, on Terholassa Pohjoisväylän var-ressa, Poikkitien eteläisen liittymän tun-tumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mi-konkorvessa. Muutostarpeet tutkitaan ja asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta 2015.

KeskusKeskustan alueen asemakaavan muutoksetKeskustarakenne uudistuu erityisesti Sibe-liuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyt-tävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä sel-vitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kä-velykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdol-lisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi.

Kasino (tontti 162-1)Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asema-kaavaluonnoksessa on tutkittu mahdolli-suutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kau-punginhallituksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintola-rakennus on palanut kesällä 2010. Ase-makaavan muutos edellyttää kaupunki-kuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys on tehty Per-helän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä.

Pääradan lisäraide IVLisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laa-jentamista nykyiselle puistoalueelle kortte-lin 109 kohdalla.

Kortteli 114Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytä-

nyt asemakaavan muutosta asuinkerros-talon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitet-tu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvi-oitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen lii-ketontin omistaja on pyytänyt asemakaa-van muutosta, ja muutostarpeet on tarkoi-tuksenmukaista selvittää koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maan-käyttösopimuksia.

SaunakallioPääradan lisäraide IILisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laa-jentamista nykyiselle puistoalueelle Alan-kotien varressa.

PöytäalhoVilla Enckell (tontit 644-7 ja 8)Kaupungin omistama, Lars Sonckin suun-nittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu ra-kennus. Rakennus ympäristöineen on tar-koitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuuri-käytössä. Myös viereisen ns. nukkakuto-mon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveysta-lon alueen suunnitteluun ja kaavan aika-taulu on avoin.

Entinen mattotehdas, tontti 663-4Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty neuvotteluja. Entinen Plyyshi- ja matto-tehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla en-tinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäris-tön hoitosuunnitelmassa osoitettu säily-tettäviksi (toimenpideluokka 2). Asema-kaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

Hallintokatu 7, MestariasunnotAsuinkerrostaloon on suunniteltu lisäker-roksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta.

JamppaJäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoliJäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muut-taa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asun-torakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttö-luonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt.

Pääradan lisäraide ILisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laa-jentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla.

NummenkyläTuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3)Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta

Lepola IIIVanhankylänniemi

MetsonmäkiReservikomppania

Kähösenmäki

Invan laajennusPerhelän kortteli Kinnarin päiväkoti

Kortteli 701, Pajalankulma

Kalliomäki, Holv ikiven alue

Tupalantien kulma (tontit 137-16,24, 25)

Tontti 13-4 ja tontti 129-2 (Kassatalo)

Työn alla olevat asemakaavat 2013


Seliteohjelmassa

selvitysvaihe

vireillä + oas

luonnosvaihe

ehdotusvaihe

10 | Kaavoituskatsaus 2013


lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaa-vamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuk-sia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyt-tää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa.

PeltolaOhratie 14 (tontti 1266-2)KOy Järvenpään Ohratie tontin omista-jana on pyytänyt tontin käyttötarkoituk-sen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

Tahvontuvan päiväkotiKevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lä-hipalvelurakennusten korttelialueen kah-teen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos ke-vyen liikenteen väylää siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tonttia 1250-4 kos-keva aloite asemakaavan muuttamisesta.

TerholaRousun alueLallan alueeseen liittyy Terholassa kortte-lien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omista-malle alueelle on laadittu maankäyttöluon-noksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna 2014.

Alhotie, tontit 1907-2 ja 3Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Ta-voitteena on kaavoittaa kohteeseen teho-kas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa raken-nusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Alustavia selvityk-siä kilpailutusta varten tehdään vuonna 2013.

SatukallioTontti 2035-2, Mäkelän KoneYritystonttia haluttaisiin laajentaa. Asia liittyy Poikkitien yritysaluekokonaisuuden suunnitteluun.

RistinummiPääradan lisäraide VLisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laa-jentamista korttelin 2127 reunalla.

Poikkitien yritysalueYleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moot-toritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalu-een asemakaavan laatiminen tulee ajan-kohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolel-le, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita.

Länsi-Ristinummi IKaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suun-nitella pientalorakentamista. Alueen liit-tymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen

osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnitte-lun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Eu-ropan-arkkitehtikilpailun suunnittelualu- eeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tar-koitus hyödyntää asemakaavoituksessa.

MUUT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET

KeskusErkomaan talo (tontit 139-8 ja 9)Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuu-riympäristön hoitosuunnitelmassa koh-teeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryh-tyy toimenpiteisiin.

AsemanmäkiAsemakaavan muuttamisesta aseman-mäen rauhoittamiseksi on tehty hallitus-aloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan peri-aatteiden toteuttamiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatiease-man suojeleminen asemakaavalla.

Sampo-talo (tontti 132-9)Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajan-kohtaista tutkia Sampo-talon kehittämis-mahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköintitalon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalantien kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopi-mushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta.

Tervanokantie, kortteli 103Valtaosa Tervanokantien varressa sijait-sevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mu-kaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkai-nen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Asemakaa-van muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntu-loalueella. Selvitys tehdään Perhelän kort-telin asemakaavamuutoksen (010089) yh-teydessä.

Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti 183-13)Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla ker- roksilla. Keskustan uudistamisen kaupun-kikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän kortte-lin asemakaavamuutoksen (010089) yh-teydessä.

LouttiAlankotie 28 (tontti 242-8)Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuun-nitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säi-lyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpitei-siin.

Harjutie 17 (tontti 252- 7)Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Asia on ollut esil-lä kaupunginhallituksen iltakoulussa 12.2.2009.

SaunakallioVihtakatu, kortteli 308 ja HakapuistoVihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että hei-dän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tontin osaksi mm. talousraken-nusoikeuden saamiseksi.

KyröläTanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12)Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kult- tuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kau-punki ryhtyy toimenpiteisiin.

KinnariTorpantie, Mankisen talo (tontti 562-4)Torpantien varressa sijaitseva Mankisen ta-lo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpi-teisiin (toimenpideluokka 2).

Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1)Torpantien varressa sijaitseva Pekka Har-juvaaran talo on osoitettu kulttuuriym-päristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).

Keskitalontie, kortteli 560Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla

on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyt-tämään ja asuinrakentamismahdollisuuk-sia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.

Pykälistönpuisto, tila 186-401-1-2654Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puis-toalueen muuttamista asuintonteiksi ko-konaan tai osittain. Kaavamuutos edellyt-tää puite- ja maankäyttösopimuksia.

PöytäalhoLaaksokatu, korttelin 639 pohjoisosaYleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asema-kaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukai-set kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen te-hokas ja laadukas pientalokohde, jossa ny-kyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla.

Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuu-tos edellyttää puite- ja maankäyttösopi-muksia.

Poikkitien yr itysalue

Rousun alue

Länsi-Ristinummi I

Lepola IV

Länsi-Ristinummi III

Pääradan lisäraide I

Pääradan lisäraide II

Alhotie , tontit 1907-2 ja 3

Jäppilän- ja Pietolankadun l iittymä

Pääradan lisäraide IV

Pääradan lisäraide III

Tontti 1110-2, Krukoff

Keskus, kortte li 114

Tontti 1266-2

Pääradan lisäraide V

Tonti t 644-7 ja 8 (Villa Enckell)

Tahvontuvan päiväkoti

Hallintokatu 7, Mestariasunnot

Tontti 1250-4

Tontti 162-1 (Kasino)

Harjutie, tontti 252-7

Entinen mattotehdas, tontti 663-4

Mannilantie 43, tontti 138-13

Työn alle tulevat asemakaavat 2014-2017


Seliteohjelmassa

selvitysvaihe

vireillä + oas

odottaa

Kaupan suuryksiköiden selvitysalue

Omakotitonttien tiivistämisen selvitysalue

Kaavoituskatsaus 2013 | 11


Helsingintien–Pohjoisväylän alueTerveystalon asemakaavan muutoksen yh- teydessä on laadittu laajemman alueen kau-punkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistä-mismahdollisuuksia asuntoja liikeraken-tamisella. Asemakaavanmuutokset edellyt- tävät puite- ja maankäyttösopimuksia.

PajalaVälskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalueYleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin 762-3 ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttami-nen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadu-kas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivita-loista voidaan luopua.

Tontti 712-9, AmipacKiinteistönomistaja on esittänyt haluk-kuutensa muuttaa nykyinen teollisuus-tontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kau-pungin kesken.

JamppaLevysepänkaari (Rudus Oy)Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liiken-nekäyttöön. Lisärakennusoikeudelle ei ole tarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä tut-kitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen.

SortoTontti 825-9, ItabKiinteistönomistaja on esittänyt halukkuu-tensa muuttaa nykyinen teollisuustont-ti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympä- röiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken.

WärtsiläMetson luoteispuoliset alueetMetson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennukses-ta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liit-tyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen.

NummenkyläRuukkukatu 18-20, tontti 1143-3Nummikadun ja Hahlakadun välinen kau-pungin omistama kerros- ja rivitalotontti on tarkoitus muuttaa omakotitonteiksi. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä, mutta kaavatyön jatkaminen edellyttää en-tisen sorakuopan maaperän puhdistustar-peen selvittämistä.

Itä-Nummenkylän alueItä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Num-menkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnal-listekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Ase-makaavavalmiuksia voidaan lisätä Pieti-län–Haarajoen osayleiskaavan avulla.

IsokytöTammelantie 4 (tontti 1356-7 ja katualue)Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköin-titilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiin-teistönomistajan kesken.

PietiläHalkiantien alueHalkiantien alue liittyy asemakaavoitet-tuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemä-röintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kus-tannukset hidastavat kaavoitusta. Asema-kaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän–Haarajoen osayleiskaavan avulla.

Pietilän yritysalueHaarajoen moottoritieliittymään ja oiko-radan asemaan tukeutuvan uuden yritys-alueen asemakaavoitusvalmiuksia ediste-tään Haarajoen–Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajan-kohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituk-si riittävästi maa-alueita omistukseensa.

HaarajokiHaarajoen asemakaava-alueen laajennusAsemakaava-aluetta on tarkoitus laajen-taa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kau-punginhallituksen hyväksymispäätökseen 21.8.1995 § 422, jossa sitouduttiin melu-vallin maa-alueen maankäyttöön ja omis-tukseen liittyvien tielaitoksen ehtojen täyttämiseen.

Leppätien pohjoispuoliHaarajoen Leppätien varressa asemakaa-van ulkopuolella sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt asema-kaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Han-ke liittyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän–Haarajoen osayleiskaavan avulla.

Haarajoen asuntoalueNykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haa-rajoen asemaan tukeutuvien uusien asun-toalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edis- tetään Haarajoen–Pietilän osayleiskaava-työn avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa han-kituksi riittävästi maa-alueita omistuk-seensa.

MikonkorpiMikonkorven yritysalueYleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kau-punki on ostanut osan. Yritysalueen laa-jennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa han-kituksi riittävästi maa-alueita omistuk-seensa.

Hirvikatu, tontit 1713-6, 7 ja 8 (tila 1:1059)Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaava-muutosta omakotitonttien rakennusoikeu-den nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta.

TerholaTerholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.)Alue on pääosin rakennettu, mutta asema-kaava kaipaa uudistamista. Terholan urhei-lupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuo-den 1993 lopussa ja yksi ennakkokuulemi-nen on järjestetty vuoden 1994 alussa.

SatukallioSipoontien yritysalueYleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kau-punki saa hankituksi maa-alueen omistuk-seensa.

RistinummiRistinummen asemakaavaKaupunginvaltuusto on päättänyt asema-kaavan laatimisesta laajalle alueelle Risti-nummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa raken-nuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoi-tus edennee osayleiskaavan tai muun yleis-suunnitelman ja pienempien alueiden ase-makaavojen kautta.

Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25)Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toi-menpiteisiin (toimenpideluokka 2).

Itä-Ristinummi IUusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolel-la. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

Itä-Ristinummi IIUusi asuinalue rautatien itäpuolella. To-teutetaan vuoden 2020 jälkeen.

Länsi-Ristinummi IIUusi asuinpientaloalue rautatien länsipuo-lella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

Länsi-Ristinummi IIIUusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

LepolaLepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit)Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraa-vassa Lepolanväylään liittyvässä pihaka-tusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan var-teen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voi-daan sijoittaa myös vuokra-asuntoja.

KaakkolaVanhankyläntie, tontti 2518-4Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiin-teistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaa-van muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi mahdollista voimassa olevan asema-kaavan mukaisella teollisuus- ja liiketon-tilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuintiloja poikkeamispää-töksellä.

Kaakkolan ranta, ulkoilureittiKaakkolan olevassa asemakaavassa on ul-koilureittivaraus lähellä rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura 2000 -lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien vuoksi.

YHTEYSTIETOJA

Tekninen palvelupisteKaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmatSeutulantie 12, p. 040 315 2880, [email protected]

YleissuunnitteluKaupunginarkkitehti Ilkka Holmila040 315 2455, yleissuunnittelun johto, kehittä-mishankkeet, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö

Arkkitehti Erno Heikkola040 315 2432, yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve

Liikenneinsinööri Sari Piela040 315 2435, liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne

Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen040 315 2450, paikkatietoasiat

AsemakaavoitusAsemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio040 315 2353, asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu

Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe040 315 2723, asemakaavoitus, rekisteriasiat

Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto040 315 2224, asemakaavoitus, poikkeaminen

Kaavasuunnittelija Elina Joutsen040 315 2630, asemakaavoitus, verkkosivut

Maankäyttö- ja karttapalvelutKaupungingeodeetti Jukka Laitila 040 315 2447, kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset

Mittausteknikko Suvi Lehtinen 040 315 2442, tonttijaot

Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi 040 315 2445, kiinteistönmuodostus

Kunnallistekniikan suunnitteluSuunnittelupäällikkö Kaarina Laine 040 315 2044, katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu

Henkilökunnan sähköpostiosoite on [email protected]

12 | Kaavoituskatsaus 2013


► TEKSTI JA KUVAT: Laura Saukkonen


► TEKSTI: Marika Karhula

No-Dig -menetelmät valtaavat alaa vesihuollon rakentamisessaAnnankulman asuntoalueella Multiankujan ja Helsinki–Lahti-oikoradan välinen paineviemäri rakennettiin kevättalvesta mielenkiintoisella No-Dig -menetelmällä eli suuntaporaamalla. Maan alle vedettiin noin 200-metrinen muoviputki vaakasuuntaisesti ilman mittavaa avokaivantoa.

Suuntaporauksessa maahan tehdään kak-si kaivantoa, joiden välille porataan vaa-kasuuntainen reikä asennettavalle putkel-le. Ensin porataan pilottireikä porakärjen lähetintä ja ohjattavia metallitankoja hyö-dyntämällä. Lähetin kertoo poraajalle po-rakärjen syvyyden ja sivuttaissuunnan.Pilottireiän valmistuttua vastapäisessä kai- vannossa porakärjen tilalle vaihdetaan avennin, jonka tehtävänä on palata samaa reittiä takaisin ja tehdä tilaa siihen kiinni-tetylle paineviemäriputkelle. Liukuaineena käytetään bentoniittisavea, jota ruiskute-taan aventimesta maareikään.

Suuntaporaamisen suurin hyöty on mit-tavilta avokaivannoilta sekä erityisjärjes-

telyiltä säästyminen putkia asennettaessa; katuja ei tarvitse sulkea liikenteeltä ja viher- alueet ja istutukset säilyvät lähes koske-mattomina.

– Suuntaporaus soveltuu hyvin paineen-alaisten putkien, kuten vesijohtojen ja paineviemäreiden asentamiseen. Poraami-sesta ei synny jälkitöitä tai maan pinnan painumisia. Rakennuskustannuksiltaan se on noin 30 % perinteistä kaivutyömenetel-mää halvempi. Järvenpään Vesi on käyt-tänyt menetelmää jo noin kolmen vuoden ajan, kertoo Järvenpään Veden rakennut-tajainsinööri Simo Karhunkoski.

Aina suuntaporaaminen ei ole kuiten-kaan mahdollista, sillä porattavan maape-

Työnjohtaja Niko Tukiainen KT-Tuenta Oy:stä (vas.) ja Järvenpään Veden rakennuttajainsinööri Simo Karhunkoski suuntaporauslaitteen äärellä. Kone mahdollistaa halkaisijaltaan jopa 40 senttimetrisen putken vetämisen maan alle. Putkiasentaja Miika Ahti lämmittää avenninta porausta varten.

Mikä ihmeen No-Dig?No-Dig eli kaivamaton tekniikka tarkoittaa me-netelmiä, joissa ei tarvitse kaivaa avokaivan-toa, kun rakennetaan tai uusitaan maanalaisia putkia tai kaapeleita.

Järvenpään yrityskanta hyvässä kasvussa– Vesivek yksi uusimmista tulokkaistaSadevesijärjestelmien ja kattoturvallisuus-tuotteiden myyntiä ja asennuspalveluja harjoittava Vesivek Uusimaa Oy laajensi alkukeväästä toimintaansa Nurmijärveltä Järvenpäähän. Nummenkylän pientalo-yksikkö tarjoaa palveluitaan Itä- ja Kes-ki-Uudenmaan alueen yksityisille pien-talojen uudisrakentajille ja saneeraajille sekä talotehdasasiakkaille. Nurmijärvelle jäi Uudenmaan alueelle palveluita tarjoava ammattirakentamisen yksikkö sekä Län-si-Uudenmaan pientaloyksikkö.

Toimipaikkojen vertailu kannattiVesivekin uudelle pientaloyksikölle ha-ettiin toimitiloja ensisijaisesti Länsi-Uu-deltamaalta, lähinnä Espoon alueelta. Samanaikaisesti tiloja tutkailtiin myös Jär-venpäästä, Keravalta ja Tuusulasta.

– Käytimme tilojen etsimiseen oikeas-taan kaikkia mahdollisia keinoja, kuten tiloja välittäviä nettisivustoja, kiinteis-tönvälittäjiä, eri kaupunkien www-sivuja

sekä omia kontaktejamme. Kävimme kat-somassa muutamia tiloja, mutta ne eivät kuitenkaan vastanneet sitä mitä etsimme. Järvenpäästä löytyi edullisin ja toimivin vaihtoehto, kertoo pientaloyksikön päällik-kö Kai Setälä.

Järvenpää nähdään vahvana markkina-alueenaUuden pientaloyksikön hakukriteereihin soveltuvimmat tilat löytyivät lopulta Toi-mitilat.fi -sivustolta.

– Päätöstämme puolsivat toimisto- ja varastotilat, piha-alue sekä hyvät liiken-neyhteydet, kuten moottoritien läheisyys. Nyt olemme lähempänä sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaitamme, Setälä summaa.

Järvenpään Vesivekissä työskentelee yh-teensä kymmenisen työntekijää, joista kak-si uusinta on järvenpääläisiä. Elinkeino- ja työllisyyspalvelut toivottavat kaikki uudet yritykset tervetulleiksi kaupunkiin.

– Järvenpää on vahva markkina-alue ja

rän tulee olla hiekkaa, savea tai muuta lä-hes kivetöntä maa-ainesta.

– Suuntaporaus ei onnistu kivisessä mo-reenimaassa tai talvella, koska alin asen-nuslämpötila on -5 astetta, Karhunkoski täsmentää.

Koivutielle uusi jätevesipumppaamoMultiankujan ja Koivutien välinen paine-viemäri on kokonaan uusi linjaosuus, jolla mahdollistetaan Koivutien ja Katajatien varren kiinteistöjen liittäminen viemäri-verkostoon. Urakoitsijana toimi vuonna 1994 perustettu KT-Tuenta Oy Mäntsälästä.

– Toukokuussa Koivutien laitaan asen-netaan toisen urakoitsijan toimesta uusi jätevesipumppaamo eli ”mökkipumppaa-mo”. Annankulman uudella linjaosuudella ja pumppaamolla parannetaan huomatta-vasti Helsinki–Lahti-oikoradan itäpuolella asuvien jätevesien käsittelymahdollisuuk-sia, Karhunkoski toteaa.

Järvenpään matkailukartta on saanut uu-den yrityksen. Oivalle paikalle Vanhanky-läntien varteen on kohonnut upea kaksi-fooninkinen pohjalainen hirsitalo Härmän Rati. Alun perin kansakouluna palvellut talo on saanut uuden elämän ja hirsiseinät tarjoavat nyt puitteet kokous- ja juhlati-loiksi. Yläkerrassa on kahdeksan kahden

hengen huonetta ja saunomaankin pääsee. Ratissa saa lounasta arkipäivisin, kesäl-

lä voi istahtaa vaikka kahville pyörälenkin ohessa.

– Janne meillä keittiössä häärää, ruoka tehdään alusta asti itse perinteitä kunni-oittaen, puhelee Juha Ollila, isännistä toinen.

– Minä taas olen näitä hirsiä ylös nostel-lut, virnistää Juha.

Rati on pohjanmaan murretta ja meinaa rakennusta. Tämä nimenomainen raken-nus on siirretty Järvenpäähän Alahärmän Ojalan kylästä. Komia on!

Yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi (oik.) kävi tutustumiskäynnillä Järvenpään Vesivekissä Kai Setälän johdolla. ”Pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja palveluiden tarjoajia niin Järvenpäässä kuin valtakunnallisestikin”, Keto-Tokoi kiteyttää.

Etsitkö yrityksellesi toimitilaa, yritys- tai teollisuustonttia Järvenpäästä?• www.jarvenpaantoimitilat.info• www.jarvenpaa.fi/yritys_ja_teollisuustontit

kiinnostus kaupungin yritys- ja teollisuus-tontteja sekä toimitiloja kohtaan on kas-vussa. Yritykset pitävät kaupungin elinvoi-maisena, muistuttaa yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi.

Oletko jo käynyt Härmän Ratissa?


► TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta

► TEKSTI: Kristiina Laine► KUVA: Anju Asunta

Kotikuntoutusta veteraanien arkeen”Oli kuin olisin arestissa ollut”, kertoo 88-vuotias sotaveteraani Ahti Salmi ajoistaan ennen pääsyään kotikuntoutuksen piiriin. Mutta nyt Ahtilla apunaan on kaksi naista, joita hän ei vaihtaisi pois: kotikuntouttaja Heli ja avustaja Sirpa. Elämä on avartunut jälleen.

Kun näkövammaisen Ahtin näkö on hyvin heikko ja jalatkin ovat vähän huterat, ei ulos ole yksin menemistä. Vaimo ja ystävät olivat jo poissa, lapset kaukana ja kiireiset kotihoitajat hoitelivat kauppa- ja muut asiat. Elämän piiri kaventui neljän seinän sisään, kunto huononi ja mielikin mustui. Käänteen tähän toi silmäleikkauksen jäl-keinen fysioterapeutin kotikäynti, jolloin huomattiin laittaa Ahtille vetämään hake-mus kotikuntoutukseen.

Järvenpään aktiivinen kotihoidon jouk-ko lähti viitisen vuotta sitten mukaan veteraanien laitoskuntoutukselle vaihto-ehtoja kehittävään avo- ja kotikuntoutus- eli AKU-hankkeeseen. Valtion tukemassa hankkeessa luotiin kotikuntoutusmalli, joka otettiin Järvenpäässä käyttöön en-simmäisten kuntien joukossa. Lähihoitaja Heli Lasanen tarttui tuolloin mielenkiin-toiseen haasteeseen ja ryhtyi kotikuntou-tusohjaajaksi.

Jumppaa ja muuta tukeaHeli käy säännöllisesti noin 40 veteraani-asiakkaan luona. Kotikuntoutuksen tavoit-teena on tukea veteraanien antoisaa ja tur-vallista kotielämää ja siten ennaltaehkäistä tai lykätä laitoshoidon tarvetta. Ensim-mäisellä kartoituskäynnillä ja tarvittaessa muulloinkin kotikuntoutusohjaaja toimii yhteistyössä kaupungin fysioterapeuttien kanssa. Asiakkaiden luona käydään 1–4 kertaa kuussa, aina tarpeen mukaan. Ahtin apuna Heli on ollut vuodesta 2010.

Kotikuntoutus on osittain perinteistä

fyysistä kuntoutusta, kuten jumppahar-joittelua ja kehon liikkuvuuden ylläpitoa. Mutta vielä enemmän se on kokonaisval-taista asiakkaan tarpeiden kartoittamista ja pienin keinoin arjen helpottamista.

Tärkeää on reagoida joustavasti asiak-kaan muuttuviin tilanteisiin, sillä esimer-kiksi kunnon tai muistin radikaali heikke-neminen voi käydä nopeastikin, jos niiden oireisiin ei puututa.

– Tänne on esimerkiksi asennettu nä-kemistä helpottavia lisävaloja keittiöön ja eteiseen. Ja kun Ahti hiljattain kertoi, että sängystä nouseminen on käynyt vaikeaksi, hain apuvälinelainaamosta nousutuen ja asensin sen sänkyyn, Heli kuvailee toimin-taansa.

Kun Ahti tarvitsi lisäapua ja oli näkö-vammaisena oikeutettu siihen, Heli täytti Ahtin kanssa hakemuskaavakkeet avusta-jan saamiseksi. Niinpä vuodesta 2011 al-kaen Ahti on viettänyt perjantait aina Sirpa Hakolan kanssa. 5-tuntisen käyntinsä aika-na Sirpa siivoaa, kokkaa ja ehtii myös Ahtin kanssa kauppareissuille ja muutenkin ulos tuulettumaan.

Mielekäs tekeminen ylläpitää toimintakykyä– On ihan eri asia vaikka valita kaupassa it-se ruokaostoksensa kuin tilata ne. Hyllyjen välissä syntyy ruokaideoita, joita on sitten mukavampaa kotona toteuttaa, ja siitä juu-ri syntyy toimintakykyä ylläpitävää arjen toimintaa. Tärkeää olisikin löytää jokaisel-le jotain juuri häntä innostavaa tekemistä. Unikin tulee paremmin, kun on päivän ol-

Lääkkeet purkeista ja doseteista annospusseihinMonia vaivoja potevien vanhusten oikean lääkityksen varmistaminen voi käydä haas-teelliseksi, kun eri pakkauksista pitäisi löy-tää oikeat lääkkeet, oikeaan aikaan. Myös lääkinnän kokonaistilanne saattaa joskus jäädä kartoittamatta. Lääkehoidon tur-vallisuuden kehittäminen onkin ollut yksi Järvenpään kotihoidon viimevuotisista painopistealueista. Ratkaisuksi lääkehoi-don haasteisiin on otettu käyttöön An-ja-annospussit.

Järvenpään kotihoidossa on asiakkaana liki 250 järvenpääläistä. Ennen kotihoi-tajat jakoivat asiakkailleen lääkkeet käsin dosettiin. Nyt lääkkeet annostellaan jo apteekissa reseptien mukaisesti valmii-siin annospusseihin, kahden viikon erissä. Tämä on hygieenisempää, tehokkaampaa ja virheettömämpää kuin dosettijakelu. Li-säksi se on asiakkaalle edullisempaa, sillä näin hän maksaa ainoastaan hänelle toi-mitetuista lääkkeistä eikä lääkityksen vaih- tuessa kaappiin jää käyttämättömiä lääke-pakkauksia.

Ennen annospussijakeluun siirtymistä kotihoidon lääkäri arvioi asiakkaan lääki-

tyksen. Lisäksi apteekki tekee kokonais-lääkityksestä arvion. Tässä yhteydessä selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä sekä varmistetaan, että käytössä olevat lääkkeet sopivat samanaikaisesti käytettäviksi.

Kotihoidon omahoitaja auttaa asiakkaita annospussijakeluun siirtymisessä. Ennen käytäntöön siirtymistä asiakkaalla tulee olla annosjakelu- ja tilisopimus apteekin kanssa ja pankin suoraveloitusvaltakirja. Sen jälkeen kotihoitajat tuovat palvelun piirissä oleville asiakkailleen yksilöllisesti kunkin reseptien mukaan lajitellut lääk-keet kotiin. Tarvittaessa asiakkaalle laina-taan kotihoidosta lääkekaappi annospus-sien säilytykseen.

Annospussijakelu maksaa asiakkaalle 7,82–8,60 € viikossa riippuen apteekis-ta. Lasku annosjakelusta tulee asiakkaalle kolmen kuukauden välein takautuvasti. Annospussijakelun hinnasta voi saada Ke-la-korvauksen, mikäli asiakkaalla on yli kuusi lääkettä käytössä, hän on yli 75-vuo-tias ja hänellä on lääkärin määräys annos-pussijakeluun.

lut puuhakkaana, ja riittävä lepo taas tukee terveyttä, Heli muistuttaa.

Ahti kokkaakin mielellään ja kertoilee vedet kielelle nostattaen hunajassa hau-dutetuista vihanneksista. Päivät sujuvat

myös äänikirjoja kuunnellen, jumppaillen ja televisiota suurennuslasin kanssa läheltä tiiraillen.

– Kun oikein rupeaa painamaan, minä pistän humppaa soimaan, Ahti hymähtää.

Kotikuntouttaja Heli Lasanen varmistaa, että nä-kövammaisen sotaveteraanin Ahti Salmen kotona on tarvittavat apuvälineet. Esimerkiksi sänkyä on korotettu apujaloilla ja nousemista helpottamaan on asennettu nousutuki. Tähän onkin helppo pötkähtää vaikka kuuntelemaan äänikirjoja.

Kotikuntoutusta saava sotaveteraani Ahti Salmi on yksi annosjakelupalvelun käyttäjistä. Aamu- ja iltalääkkeet ovat helposti otettavissa omista pusseistaan, vaikka olisi näkövam-mainenkin, kuten Ahti.


► TEKSTI: Katri Kakko

► TEKSTI: Pirjo Komulainen KUVA: Anju Asunta

► TEKSTI: Katri Kakko

Omaa aikaa omaishoitajalle

Iloa ja mielekkyyttäikäihmisten arkeen

Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 1935 syntyneille

Omaishoitajan tehtävä on arvokas ja vaativa. Järvenpäässä omaishoito on nostettu ikääntyvien palvelujen yhdeksi kehittämisen kärjeksi ja siihen on panostettu aiempaa enemmän. Nyt tarjolla on muun muassa virkistys- ja vertaisryhmätoimintaa.

Omaishoidon tukipalveluita pyörittää työ-pari palveluohjaaja Riitta Loman ja pe-rushoitaja Arja Hännikäinen. He muun muassa vetävät omaishoitajien virkistys- ja vertaistukiryhmää Myllytien työ- ja toi-mintakeskuksessa (Myllytie 11) aina keski-viikkoisin kello 13–15. Mukaan on helppo tulla, koska samaan aikaan viereisessä ti-lassa omaishoidettaville on omaa ryhmä-toimintaa.

– Elämäntilanne omaishoitajana yhdis-tää kävijöitä. Kokemuksia on hyvä jakaa vaikkapa kahvikupin äärellä, Riitta kertoo.

Ryhmä tarjoaa virkistystä monenlaisen kulttuurin, retkien ja elämysten merkeissä. Esimerkiksi Järvenpään teatteri ja Järven-

pään Opisto tuovat tapaamisiin sisältöä tätä ryhmää varten räätälöidyllä tarjonnal-laan. Maksuttomaan ryhmään voi osallis-tua silloin, kun itselle sopii.

Hyvinvointitapaamisessa keskitytään hoitajaan Hyvinvointitapaaminen on osa kaupun-gin omaishoidon tuen kokonaisuutta, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi asia-kaskohtaiseen tarpeeseen perustuen sekä hoidettavan että omaishoitajan palveluja. Vapaaehtoiseen ja maksuttomaan tapaami-seen Myllytien työ- ja toimintakeskukseen kutsutaan vuosittain kaikkien 65 vuotta

täyttäneiden hoidettavien omaishoita-jat. Tunnin tai parin hyvinvointitapaami-sissa tarkastellaan yhdessä esimerkiksi asumisen, turvallisuuden, ravitsemuksen ja terveydentilan asioita omaishoitajan jaksamisen näkökulmasta. Tapaamisissa omaishoitaja saa yksilöllistä ohjausta sekä tietoa erilaisista arjen hyvinvointia tuke-vista asioista ja palveluista.

– Hyvinvointitapaaminen voi poikia esimerkiksi ohjauksen tarkempiin ter-veydentilan selvityksiin, mutta yhtälailla omaishoitaja voi olla vailla oman ajan jär-jestämistä ja virkistystä tai kaivata tietoa hänelle kuuluvista etuuksista, Arja kuvaa tapaamisia.

Asiakkaat ovat antaneet hyvinvoin-titapaamisista kannustavaa palautetta: omaishoitajille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi omana itsenään. Tapaamisen jälkeen on aina helpompi ottaa yhteyttä tutuksi tulleeseen hoitajaan.

Apua kotiinKaupungin panostaminen omaishoidon

palveluihin on mahdollistanut myös tuen ja joustavan avun tarjoamisen asiakkaiden koteihin omaishoitajien virkistyksen tai asioinnin ajaksi. Usein perheelle jo ennes-tään tuttu Arja lähtee viettämään arkea omaishoidettavan kanssa, kun siihen on tarvetta.

– Luemme vaikka lehteä, keskustelemme tai ulkoilemme mahdollisuuksien mukaan. Päivän rutiinit, kuten ruokailu, lääke- ja muu hoito ovat tietysti osa palvelua ja tar-vittaessa otan samalla vaikka verinäytteen tai teen muita toimenpiteitä, Arja kertoo käynneistään.

Käynneistä peritään pieni maksu riip-puen hoitajan kotona viettämästä ajasta. Omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä Ar-jan antamat lyhyemmät hengähdystauot eivät vähennä.

Tarja Laineella on tärkeä haaste: mie-lekkään ja monipuolisen arjen työkalujen tarjoaminen yli sadalle erityisasumisen asiakkaalle. Hänen apunaan on koko eri-tyisasumisen henkilökunta – kukin omal-la persoonallisella panoksellaan. Jokaisen asiakkaan mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet voidaan huomioida arkisissa aska-reissa, kunhan siihen paneudutaan. Virike-toiminta ei ole mitä tahansa puuhastelua, vaan tavoitteellista toimintaa ikääntynei-den toimintakyvyn ja osallisuuden puolesta.

Tarja on odotettu henkilö, joka sukkuloi Jampankiven palvelupihan ja Vanhanky-länniemen osasto 3:n välillä, tuoden tul-

lessaan virkistystä ja iloa. Mukana päivit-täisten toimintatuokioiden järjestämisessä ovat hoitohenkilökunta sekä fysioterapeu-tit. Yhteisvoimin pelataan pelejä, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia, harjoitetaan muistia erilaisten visailujen avulla, askar-rellaan ja leivotaan. Tavoitteena on, että kaikilla osallistujilla on hauskaa sekä mah-dollisuus yhdessä tekemiseen ja olemiseen.

Tulevana kesänä avuksi tulee myös jouk-ko innokkaita nuoria kesätyöntekijöitä. Tällöin viriketoimintaa pystytään entises-tään monipuolistamaan ja päästään suu-remmalla porukalla luonnon helmaan ul-koilemaan ja retkeilemään.

Kotona asuvat tänä vuonna 78 vuotta täyt-tävät järvenpääläiset saavat halutessaan kaupungilta maksuttoman hyvinvointia edistävän kotikäynnin. Käyntien tavoit-teena on kartoittaa ikäihmisten hyvinvoin-nin, terveyden ja toimintakyvyn tilaa ja tukea niiden ylläpitoa jatkossakin.

Kotikäynnit ovat hyvä mahdollisuus pysähtyä hoitotyön asiantuntijan kanssa pohtimaan keinoja, joilla voisi vahvistaa omaa tilannetta kotona. Yhdessä keskus-tellen täytetään lomake, jonka avulla käy-

dään läpi esimerkiksi terveyskysymyksiä ja mahdollisten tukitoimien tarvetta. Hoito-työntekijä osaa neuvoa kaupungin ja kol-mannen sektorin toiminnan ja palveluiden käytössä. Hän voi myös ohjata asiakkaansa vapaaehtoisiin lisäselvityksiin esimerkiksi muistin tai apuvälinetarpeen osalta.

Hyvinvointia edistävillä kotikäynneil-lä saadaan arvokasta tietoa asumisesta, terveydestä, sosiaalisesta verkostosta, ko-tiaskareista selviytymisestä ja toimeentu-losta. Nimettöminä kerättyjä tietoja hyö-

dynnetään nykyisen palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa sekä sen kehit-tämisessä, niin että se vastaa hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Vuonna 2012 hyvinvointia edistävien kotikäyntien kohteena olivat vuonna 1934 syntyneet järvenpääläiset. Näistä 140:stä järvenpääläisestä kotikäynnin halusi hyö-dyntää kaikkiaan 101 henkilöä. Tänä vuon-na kotikäyntejä tarjotaan vuonna 1935 syntyneille, kotona asuville järvenpääläisil-le, jotka eivät ole kunnallisen säännöllisen

hoidon piirissä. Käyntien toteutuksesta ensi syksynä vastaa Järvenpään kaupungin kotihoidon henkilökunta.


► TEKSTI: Tuomas Ravea

Onnea Eero ja Venny!Vuonna 2013 Järvenpäässä juhlitaan Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) ja Eero Järnefeltin (1863–1937) 150-vuotissyntymäpäiviä. Näiden kahden kansallisesti merkittävän taiteilijan juhliminen näyttelyineen ja ta-pahtumineen täyttää koko vuoden.

Juhlavuotta sävyttää runsas oheisohjelma-tarjonta juhlittavien taiteilijoiden henges-sä. Vuoden jokaiselle kuukaudelle on an-nettu oma juhlateemansa. Esille halutaan tuoda niin taiteilijoiden vanhemmuutta, taiteiden välisten raja-aitojen rikkomista kuin erikoisosaamistakin.

Nimimerkki VSBVuoden alkupuoliskon taidemuseon täyt-tää Nimimerkki VSB – Venny Soldan-Bro-

feldt 150-v. juhlanäyttely. Se kertoo Ven-nyn tarinan nuoresta boheemista tytöstä rohkeaksi naistaiteilijaksi, jonka elämään mahtui niin kolmiodraamaa kuin kansain-välistä menestystä. Järvenpääläisille Ven-ny on tullut parhaiten tutuksi Aholan per-soonallisena emäntänä ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön perustajana.

Taidemuseolla olevassa näyttelyssä on esillä 120 Vennyn taideteosta sekä run-saasti hänen tekemiään luonnoksia. Jos et vielä ole tutustunut Venny Soldan-Brofeldtin

taiteeseen, niin nyt siihen on loistava mah-dollisuus kenties taiteilijan kaikkien aiko-jen suurimmassa näyttelyssä!

Pehmeästi – Eero Järnefelt 150-v.Syksyllä huomion keskipisteeseen noste-taan vuorostaan Eero Järnefelt ja hänen grafiikkansa. Kyseessä on kansallisesti ai-nutlaatuinen näyttely, sillä esillä on koko Eero Järnefeltin grafiikantuotanto. Lisäksi esille tulee Järnefeltin vedoksissaan käyt-tämiä painolaattoja ja muita työvälineitä.

Runsaasti juhlavuoden oheisohjelmaaJuhlavuoden kunniaksi oheisohjelmatar-jontaa on monipuolistettu ja luvassa on monia hauskoja uutuuksia. Vennylle perhe oli kaiken keskiössä ja niinpä perheille on tarjolla lastenvaunuopastus. Tällä kierrok-sella melu, keskeytykset ja äänet eivät hait-taa. Puolen tunnin kierroksella edetään lasten tahdissa ja tutkitaan mielenkiintoi-sia yksityiskohtia teoksista.

Syyskuussa luvassa on liikunnasta ja kotiseudusta kiinnostuneille pyöräilyopas- tuksia Eeron taiteeseen. Pyöräilyopastuk- sella käydään muun muassa katsomassa, miltä Räikylänoja näyttää nykyään ja kuinka maisema Kallio-Kuninkaalasta Suvirantaan on muuttunut sadassa vuodessa. Innokkaimmille taidemuseo lai-

naa jopa pyörät kypärineen.Näiden lisäksi vieraille on tarjolla teat-

teria, konsertteja, grafiikan tekoa, elävän-mallin piirtämistä, sekä perhotyöpaja ka-lastuksesta kiinnostuneille.

Vuosi 2013 onkin oiva mahdollisuus nauttia Järvenpäähän monipuolisesta kult-tuuritarjonnasta taiteen mestarien seurassa.

Tunnelmaa, taidetta ja teatteria Suuren suosion saaneet draamaopastukset jatkuvat Järvenpään taidemuseolla ja Aho-lassa jälleen koko kesän.

Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon yhteisessä kodissa Aholassa perheen elä- mästä kertoo vanhaan tapaan talon Mik-ko-renki. Lupsakan Mikon pilke silmä-kulmassa kertomat jutut valottavat tai-teilijapariskunnan elämää nauruhermoja kutittavasti.

Juhlavuoden uutuutena nähdään itse Venny Soldan-Brofeldt Järvenpään taide-museolla. Vennyn elämään mahtui kolmio-draama aviomiehen ja oman siskon kanssa, kansainvälistä menestystä, ja maanpako-laisuutta Italiaan olojen Suomessa muut-tuessa painostaviksi. Miten taiteilijatar itse suhtautui tähän kaikkeen? Saavu kurkistamaan sisään taiteilijan sielunliik-keisiin hänen taiteensa äärellä. Venny Sol-dan-Brofeldtia esittää näyttelijä Marika Sampio-Utriainen ja Aholan Mikko-renkiä näyttelijä Ville Mustonen.

Kuvaaja: Järvenpään taidemuseo/Matias UusikyläSoldan-Brofeldt, Venny: Pojat verkkoja puikkaroimassa, n. 1917, öljy. Järvenpään taidemuseo.

JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEONäyttelyt11.8. asti Nimimerkki VSB – Venny Soldan-Brofeldt 150-v.1.9.2013–31.1.2014 Pehmeästi - Eero Järnefelt 150-v.

YhteystiedotAvoinna: toukokuu–syyskuu ti–su 11–18Kirjastokatu 8, p. 040 315 [email protected]/taidemuseoOpastukset ryhmille 15€.

Taidemuseolla tapahtuu:Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13

Toukokuu – Teema: Jalo äiteys11.5. klo 11–18 Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy 12.5. klo 11–18 Äitienpäivä taidemuseolla. Äideillä vapaa pääsy18.5. klo 11–18 Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy19.5. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus 25.5. klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja26.5. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

Kesäkuu – Teema: Taiteidenvälisyys1.6. klo 12 Lastenvaunuopastus6.6. klo 16 Valolla säveltäen8.6. klo 14 Vennyn lumoissa -tanssiesitys

Heinäkuu – Teema: Aholassa6.7. klo 12 Lastenvaunuopastus14.7. ja 28.7. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

Elokuu – Teema: Venny käsityöläisenä3.8. klo 12 Lastenvaunuopastus

Syyskuu – Teema: Eero ja mielenmaisema7.9. klo 12 Lastenvaunuopastus7.9. klo 12 Pyöräily Eeron maisemiin8.9. Juhani Aho-seminaari Järvenpää-talossa14.9. klo 14 Mielenmaisemani -postikorttityö-paja18.9. klo 18–19.30 Eero Järnefeltin elämä ja taide. Yleisöluento Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa21.9. klo 13 Pyöräily Eeron maisemiin25.9. klo 18 Kuukauden luento: Eero Järnefelt21.9. klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja

AHOLA2.5.–30.9. Minkä mitäkin Aholasta -näyttelyYleisöopastukset näyttelyyn sunnuntaisin klo 15.

Toukokuu11.5. klo 11–18 Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy 18.5. klo 11–18 Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy25.5. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus

Kesäkuu2.6. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus 9.6. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus 16.6. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus

Heinäkuu7.7. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draama-opastus 10.7. klo 16 Lastuja. Taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle16.7.–30.9. Venny Soldan-Brofeldt kuvittajana -pienoisnäyttely 20.7. klo 16 Lastuja. Taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle21.7. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draama-

opastus 27.7. klo 11 Koko kaupungin Vinski teatteriesi-tys lapsille Aholan pihalla

Elokuu10.8. klo 12 Käsityöpaja koko perheelle18.8. klo 12 Perhoja -työpaja kalastuksesta kiinnostuneille

Syyskuu11.9. klo 11–18 Juhani Ahon syntymäpäivä Aholassa

YhteystiedotSibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpääwww.jarvenpaa.fi/[email protected]. 040 315 2213

Ohjelmaa Taidemuseossa ja Aholassa


► TEKSTI: Laura Sallinen

► TEKSTI: Tammy Young KUVA: Mari Uusitalo

► TEKSTI: Riitta Kallio ja Merja Sillanpää

Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuodensuunnittelu on käynnistynytSäveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 8. joulukuuta 2015. Juhlavuoteen on jo alettu valmistautua valtakunnallisesti, ja Sibe-liuksen kotikaupunki Järvenpää on muka-na juhlinnassa vahvalla panoksella – ehti-hän säveltäjä asua rakkaassa Ainolassaan yli 50 vuoden ajan, kuolemaansa saakka. Ainolassa valmistuivat monet Sibeliuksen tunnetuimmista teoksista, kuten sinfoniat kolmannesta seitsemänteen, viulukonser-ton lopullinen versio sekä Tapiola.

Vuotta 2015 koordinoi projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ministeri Lauri Tarasti. Järvenpäätä työryhmässä edustaa kulttuurijohtaja Kalle Jämsen. Juhlavuodelle on avattu oma Internet-si-vusto www.sibelius150.fi, jonne kootaan vuoden aikana järjestettäviä tapahtumia

sekä Sibelius-tietoutta. Sivuja ylläpitää Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö, joka myös organisoi juhlavuoden konsertti- ja taideproduktioita Hämeenlinnassa.

Juhlavuoden suurin ponnistus Järven-päässä on III kansainvälinen Sibelius-lau-lukilpailu, joka järjestetään Järvenpää-ta-lossa 19.–25. huhtikuuta. Lied-musiikkiin keskittyvään kilpailuun voivat osallistua alle 35-vuotiaat laulajat Itämeren alueelta. Sibelius näkyy ja kuuluu kaupungissa mo-nin eri tavoin koko vuoden ajan, ja joulu-kuussa on luvassa syntymäpäiväkonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Juhla-vuosi on luonnollisesti esillä myös Ainolas-sa, jossa aukiolokaudelle 2015 on suunnit-teilla konsertteja, yleisöluentoja ja muita tapahtumia.

Vuoden 2015 ohjelmassa ovat lisäksi

Kuule lisää Sibelius-juhlavuoden info- ja keskustelutilaisuudessa!• Kaikille avoin tilaisuus kirjaston Tyyni Tuulio -salissa to 16.5.2013 klo 17.

• Ohjelmassa tuoreimpia uutisia vuoden 2015 tapahtumista, kysymyksiä ja ideoita.

www.sibelius150.fi

Illustration: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland

Graphic design: H

ahmo

Print: Libris 2013

muun muassa Sibelius-festivaali Lah-dessa elo–syyskuussa, XI kansainvälinen Sibelius-viulukilpailu Helsingissä marras– joulukuussa sekä Sibelius-tutkijoiden VI kansainvälinen symposium Hämeenlinnassa joulukuussa. Maamme orkesterit konser- toivat Sibelius-ohjelmistolla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myös lapset ja nuoret huomioidaan erilaisissa Sibelius-projekteissa.

Lasse Rantanen 2012 / © Sibelius-Seura ry

Musiikkiopistossa voivat harrastaa myös aikuisetMusiikki on hieno harrastus, joka sopii kai-kenikäisille. Keskisen Uudenmaan musiik-kiopistossa voi aikuisenakin aloittaa mu-siikkiharrastuksen aivan alkeista tai jatkaa nuoruudessa aloitettua harrastusta.

Musiikkiopistossa voi opiskella toivo-maansa soitinta tai laulua yksilöopetukses-sa. Lukukausia on eripituisia. Soitinopiske-lua voi vahvistaa yhdessä musisoimalla ja opiskelemalla musiikin teoria-aineita. Ai-kuisopiskelijoita silmällä pitäen musiik-kiopisto on räätälöinyt myös lyhytkursseja eri teemoilla. Useimmat kurssit sopivat

vasta-alkajille ja osa kursseista on tarkoi-tettu pidemmällä oleville opiskelijoille. Kurssien teemoina ovat mm. säestyskurs-sit, musiikkiteknologia, kanteleen- ja kita-ransoitto, yhdessä laulaminen, bändisoitto sekä kansanmusiikki. Kurssitarjottimesta voi valita itselleen sopivimmat ja tulla roh-keasti mukaan harrastamaan yhdessä.

Musiikkiharrastus on todellista ”super-foodia” elämään. Tervetuloa mukaan!

Ensi syksyn opintoihin voi ilmoittautua osoitteessa www.kum.fi (avoin opetus).

Musiikki soi mandoliininsoiton kurssilla Petri Hakalan johdolla.

Heinä–elokuun vaihteessa, viikolla 31, ilmes-tyy Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden esite 2013–2014, josta löydät Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston, kaupunginkirjaston, Järven-pään Opiston sekä liikuntapalveluiden järjes-tämät kurssit ja tapahtumat. Lisäksi esitteessä esitellään myös lukion aikuislinjan sekä taiteen perusopetuksen kurssitarjontaa. Ensi syksynä Järvenpään Opiston kursseilla rohkaistaan ihmisiä muun muassa tapaamaan toisiaan naamatusten. Kurssit mahdollistavat kohtaamisia ja antavat ideoita uusiin kohtaa-misiin – tule mukaan!

Kesäliikuntaa lapsille ja aikuisille

Lasten sporttikerhot Sporttikerhossa tutustutaan leikkimielisesti useisiin liikunta- ja urheilulajeihin erilaisten viiteleikkien ja -pelien avulla. Kerhot on tarkoi-tettu ensisijaisesti järvenpääläisille ala-astei-käisille lapsille. Kerhoon mahtuu 40 lasta/vko. Pyrkimyksenä on pitää hauskaa liikunnan mer-keissä ja mahdollisesti löytää laji, jonka parissa

aloittaa säännöllisempikin harrastus. Kerho ko-koontuu viikon jokaisena arkipäivänä klo 10–14. Kerho järjestetään Liikuntakeskus Piirosella ja sen läheisyydessä.• Sporttikerho 1: vko 23 ti 3.6.–pe 7.6.• Sporttikerho 2: vko 24 ma 10.6.–pe 14.6.• Sporttikerho 3: vko 25 ma 17.6.–to 20.6.

Lasten ja aikuisten uimakoulutLasten uimakoulut sijoittuvat kolmeen jaksoon. Tarjolla on aamu- ja iltakursseja, jotka kokoon-tuvat pääsääntöisesti jokainen arkipäivä kah-den viikon ajan (yhteensä 10 kertaa). Yhden opetuskerran kesto on puoli tuntia. Aikuisten uimakoulu sijoittuu jaksolle 2.• Jakso 1: ma 20.5.–pe 31.5.• Jakso 2: ti 3.6.–pe 14.6.• Jakso 3: ma 22.7.–pe 2.8.

Vesijuoksukurssit aikuisilleLiikuntapalvelut järjestää vesijuoksukursseja 3.6.–14.6. ja 22.7.–2.8. Tarjolla on aamu- ja ilta-kursseja sekä alkeis- ja jatkokursseja. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa. Yhden opetuskerran kesto on puoli tuntia.

Ilmoittautumiset Opiston ja Liikun-tapalveluiden syksyn kursseille

• Tanssi ja sisäliikunta ti 6.8. klo 17 alkaen • Vesiliikunta to 8.8. klo 17 alkaen • Avoin yliopisto, musiikki ja lasten taiteen perusopetus (kuvataidekoulu) to 15.8. klo 17 alkaen • Muut aineet ti 20.8. klo 17 alkaen

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet• www.jarvenpaa.fi/liikunta• www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto• Neuvontaa: Vapaa-aika- ja osaamiskeskus puh. (09) 2719 2498

Kesäkursseja kouluikäisille lapsille Järvenpään Opisto järjestää taide- ja taito-aineiden kursseja kouluikäisille lapsille 3.6.–14.6.2013. Haluamme tarjota mielekästä kesä-lomatekemistä lapsille silloin, kun useimmat vanhemmat ovat vielä töissä. Koulujen kahdel-la ensimmäisellä lomaviikolla 1–6-luokkalaisille on tarjolla seuraavia kursseja:

3.6.–7.6.2013• Teatterileiri 1–3-luokkalaisille, hinta 80 €• Käsityökerho 1–3-luokkalaisille, hinta 90 €• Kuvataideleirit 1–6-luokkalaisille, aamu- ja iltapäiväryhmät, hinta 55 €/leiri

10.6.–14.6. 2013• Teatterileiri 4–6-luokkalaisille, hinta 80 €• Käsityökerho 4–6-luokkalaisille, hinta 90 €• Kuvataideleirit 1–6-luokkalaisille, aamu- ja iltapäiväryhmät, hinta 55 €/leiri

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:www.jarvenpaa.fi/liikuntawww.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopistotai puh. (09) 2719 2498

Vapaa-aika- ja harrastuspalveluita joka lähtöön


► TEKSTI: Anju Asunta

Uusia tuulia poliittisessa päätöksenteossaVuoden 2013 alusta käynnistyi uusi valtuustokausi ja luottamuselinten jäsenvalinnat tehtiin uudelleen syksyisten kunnallisvaalitulosten pohjalta. Sa-malla kuitenkin myös Järvenpään organisaatio ja sen myötä koko lautakuntarakenne muutettiin vastaamaan kaupungin uudistettua toimintatapaa.

Kuntalaisilta kuntavaaleissa valtuutuk-sensa saanut valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Kunnan toiminnas-ta ja taloudesta päättämisen ohessa val-tuuston tehtävä on edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pit-käntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Järven-päässä tätä työtä tehdään valtuustossa nyt puheenjohtaja Terho Pursiaisen (VIHR) vetämänä. Kaupunkilaiset ovat aina terve-tulleita seuraamaan valtuuston kokouksia.

Järvenpään kaupungin-valtuusto 2013–2016KOK 12 valtuutettua 23,5 %SDP 11 valtuutettua 21,6 %Vihreät 7 valtuutettua 13,7 %Järvenpää Plus 7 valtuutettua 13,7 %Perussuomalaiset 6 valtuutettua 11,8 %KESK 4 valtuutettua 7,8 %VAS 3 valtuutettua 5,9 %KD 1 valtuutettu 2,0 %Yhteensä 51 valtuutettua

Valtuusto valitsee jäsenet kaupungin-hallitukseen. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämises-tä valtuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus myös johtaa ja valvoo kaupungin ja kaupunkikonsernin toimin-toja ja vastaa muun muassa strategian valmistelusta, toiminnan tuloksellisuudes-ta, talouden ohjauksesta ja organisaation

kehittämisestä, omistajaohjauksesta ja tilojen hallinnasta. Järvenpään kaupun-ginhallituksen puheenjohtajaksi tätä työ-tä luotsaamaan valittiin Helinä Perttu (KOK).

Järvenpäässä on tämän vuoden alusta toiminut neljä palvelualuelautakuntaa, jotka vastaavat kukin kaupungin ydin-prosessien mukaisen ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon suurista linjoista, kuten oman palvelualueen strategisista tavoit-teista ja henkilöstö- ja talousvoimavaro-jen kohdentamisesta. Lautakuntien tulee myös huomioida eri palveluiden tarpeiden yhteensovittaminen ja yhteistyö strategian toteutuksessa.

Muita päättäviä toimielimiä meillä ovat kaupunkikehityslautakunta, tekninen lau-takunta sekä muun muassa Järvenpään Ve-den ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopis-ton johtokunnat.

Strategiasta pitkän aikavälin suuntaaKaupungin johtamisorganisaatio jakautuu strategiseen ja operatiiviseen tasoon. Stra-tegisesta johtamisesta eli ylätason tavoit-teiden asetannasta ja niiden toteutumisen valvonnasta vastaa luottamushenkilöorga-nisaatio. Operatiivisen johtamisen vastuu, eli päätökset siitä, kuka tekee, mitä ja mis-sä asetettujen tavoitteiden saavuttamisek-si, on viranhaltijaorganisaatiolla eli kau-pungin palvelukseen palkatuilla johtajilla ja muilla esimiehillä.

Strategiset tavoitteet asetetaan laajassa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä polii-tikkojen ja viranhaltijoiden kesken. Kunta-uudistuksesta riippumatta tavoitteena on,

Kaupunginvaltuusto

OHJAUS

Kaupunginhallitus

Valtuustoryhmien neuvottelukunta

Konsernipalvelut

Tekninen palvelukeskus

Nuorisoparlamentti

Kaupunkikehitys

Lasten ja nuortenpalvelualue

Sivistyksen javapaa-ajan palvelualue

Terveyspalvelut ja aikuis-sosiaalityön palvelualue

Ikääntyneiden jatoimintarajoitteisten

palvelualue

TarkastuslautakuntaKeskusvaalilautakunta

VaalilautakunnatVaalitoimikunta

TalousjaostoHenkilöstöasiainjaostoPuheenjohtajien jaosto

Keskisen UudenmaanMusiikkiopiston johtokunta

Tekninen lautakuntaLupajaostoJärvenpään Veden johtokunta

Yksilöasiainjaosto

Lasten ja nuortenlautakunta

Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kaupunkikehityslautakunta

Ikääntyneiden jatoimintarajoitteisten

lautakunta

että Järvenpää paikkana ja kaupungin yk-siköt palveluntuottajana jatkavat hyvää ke-hitystään. Siksi nyt on käynnistetty tämän ajan toimintatavan ja haasteiden mukaisen kaupunkistrategian työstäminen. Tavoit-teena on, että valtuustossa 11.11.2013 hyväksytään uusi Kasvun ja hyvinvoinnin strategia 2014–2025.

Uuden strategian lähtökohta on, että et-simme niitä muutosvoimia, joihin haluam-me toiminnallamme vaikuttaa ja asetamme niille tavoitteet vaikuttavuuden perusteel-la, esimerkiksi elinvoimaisuusmittaristoa hyödyntäen. Työ etenee vaiheittain pu-heenjohtajien jaoston ja johtoryhmän oh-jauksessa. Sisältöä käsitellään kevään ja

syksyn aikana muun muassa hallituksen ja valtuuston seminaareissa. Kutsumme myös kaikki kiinnostuneet asukkaat, yrittäjät ja työntekijät mukaan antamaan panoksensa strategiatyöhön ja vastaamaan Unelmiesi Järvenpää 2025 -tulevaisuuskyselyyn.

Tutustu lisää: www.jarvenpaa.fi/paatoksenteko

• Vastaa tulevaisuuskyselyyn 12.5. asti netissä www.jarvenpaa.fi tai paperilla kaupunginkirjastossa sekä 11.5. Järvenpää-päivänä kaupungin osastolla Jannella Osuuspankin edessä.

Lähetä tervehdysJärvenpäästämaailmalle!

– Onko teillä postikortteja Järvenpäästä?, kuuluu usein Järvenpään matkailutoimis-tossa.

Nyt voi vastata, että kyllä! Ei ihan perin-teisiä valokuviin perustuvia, mutta sitäkin tunnelmallisempia. Järvenpäästä kotoisin oleva Aalto-yliopistossa opiskeleva kuvit-taja Eva Eskelinen on piirtänyt uusia Jär-venpää-aiheisia kortteja.

– Pohdiskelin tätä korttiasiaa ja sen to-teutusta pitkään. Halusin tehdä korteista vähän erilaisia, jotenkin eri näkökulmasta kuin aiemmin. Syntyi ajatus kuvitetuista korteista ja löysin hommaan Evan, jonka

tyyli omaperäisyydessään miellytti kovasti, kertoo matkailusihteeri Marika Karhula Järvenpään kaupungilta.

Kortit toimivat kaupungin markkinoin-timateriaalina, jolloin niiden täytyy olla kiinnostavia mutta myös tunnistettavia. Kuva-aiheina on Sibeliusta, taiteilijakoteja, silkkiuikkuja ja kolmisointua.

– Uskon, että tähän tavoitteeseen pääs-tiin, hymyilee Marika.

Kortit tulevat jakoon kesän alussa mat-kailutoimiston lisäksi muualle keskustaan. Niitä saa ottaa mukaan ja lähettää ystäville, sukulaisille ja tuttaville ympäri maailmaa.


► TEKSTI: Emmi Wallin KUVA: Sami Mannerheimo

Discoa, sumoilua ja muuta kivaa nuorisokesäänNuorisotyön kesän aloittaa Lasten ja nuor-ten kulttuuriviikko SUB´13, lauantaina 11.5. Viikko tarjoaa lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa kult-tuurin eri saroilta: luvassa muun muassa discoja, bändi-iltaa ja erilaista ohjelmaa alakouluilla. Nuorisotalot sulkevat ovensa kesäksi perjantaina 17.5. ja suuntaavat toi-mintansa ulos kaupungin keskustaan kä-velykatu Jannelle ja Rantapuistoon. Kesän aikana on luvassa pihapelejä, melontaa, sumoilua sekä mukavaa kesämusaa aina ju-

hannukseen saakka. Nuorisotyön kesän päättää ystävyyskau-

punkileiri, joka tuo vieraaksemme nuoria Unkarin Vácista kesä–heinäkuun tait-teessa. Vieraat tutustuvat kaupunkiimme Puistobluesin aikaan sekä merkittävimpiin kohteisiin aina Lahden hiihtomäestä Por-voon kauniiseen kaupunkiin ja Suomenlah-den meri-ilmastoon Helsingin edustalla.

Kesän taittuessa uuteen kouluvuoteen palaa nuorisotyö lomilta ja nuorisotalo Loi-mulla discoillaan koulun alun kunniaksi.

VarnuDisco 5.–6.-luokkalaisille ke 15.5. klo 17–20, Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3

Disco13–17-vuotiaille perjantaina 17.5. klo 19–23, Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3

Nuorisotyön UlkoNuorkka Keskiviikkoisin 29.5., 5.6., 12.6. klo 15–18 Rantapuistossa

UlkoNuorkka on jalkautettua nuorisotalotoi-mintaa, jossa lapsille ja nuorille sekä heidän perheille tarjotaan mukavaa tekemistä ja uu-sia kokemuksia. Tule siis paikalle pelaamaan, melomaan järvellä, juttelemaan tai ihan vain olemaan. Paikalla tapaat nuorisotyöntekijät sekä nuorisotyön liikunnanohjaajan.

Nuorisotyön Kesä kadulla -tapahtumatPerjantaisin 24.5., 31.5., 7.6., 14.6. klo 18–21 kävelykatu Jannen torilla

Kesä kadulla -tapahtumat ovat Lounge-hen-gessä vietettyjä perjantai-iltoja, joissa nuorille tarjotaan hauskanpitoa musiikin ja sumopainin parissa kesäisellä kadulla. Tervetuloa viihty-mään kanssamme!

StreetArt-paja13–17 -vuotiaille ma 10.6. ja ti 11.6. klo 12–16

StreetArt-paja on kaksipäiväinen tapahtuma juuri sinulle, joka haluat kuulla ja oppia katu-taiteiden historiaa ja tekniikoita. Pajan aikana opit uutta katutaiteiden tyylilajeista ja pääset maalaamaan graffiteja oikealla opastuksella. Pajan toteuttaa nuorisotyö yhteistyössä mu-seopalveluiden kanssa. Pajan hinta on 10 €, sis. tarvikkeet ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen alkaa 13.5. ja paja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä: ohjeet löydät Nuorisotaloilta, www.facebook.com/JarvenpaaNuoret ja www.jarvenpaa.fi -> Nuorille.

JAMPAN JAMIT–Saunis SoiTo 23.5. klo 10–13.30 Saunakallion koulun pihalla

Tervetuloa nauttimaan musiikista Saunakallion koululle. Tilaisuus on päätösjuhla Valencian Gi-letin ja Järvenpään Comenius Regio -projektille. Tapahtuma on avoin kaikille järvenpääläisille vauvasta vaariin. Ohjelmassa klo 10 Maahisen muskari, klo 10.30 Trencaclosques, klo 12 Nuorten bändejä, 12.30 Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!

MenovinkkejäJäken nuorille

Nuorisotyö vastaa myös yläkoulunsa aloit-tavien seiskaluokkalaisten ryhmäytyksistä sekä vanhempainilloista.

Nuorisotalotoiminta Haarajoen, Jam-pan, Kyrölän ja Myllytien nuorisotaloilla käynnistyy heti syyskuun alussa.

Tsekkaa www.jarvenpaa.fi www.facebook.com/JarvenpaaNuoret

Järvenpään asiakaspalvelupisteet• Kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet avoinna ma–pe 9–15, to 9–18 ja pe 8–13 (suljettu 21.6.–28.7.)• Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii em. sulku- aikana ma–to 8–15, pe 8–14, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella.• Teknisen keskuksen yhteydenotot sulku- aikana p. (09) 2719 2880 ma–to 9–15, pe 8–13 • Vapaa-aika ja osaamiskeskus avoinna ma–ke 12–16, to 12–18, pe suljettu (suljettu 21.6.–30.7.)• Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee 21.6.–28.7. ma–ke 12–15, to 12–17 ja pe 8–13.

Järvenpää-talo ja lippupiste suljettu 20.6.–4.8. Järvenpään kaupunginkirjasto 2.6.–18.8.• Pääkirjasto avoinna ma 11–20, ti–to 11–19 ja pe 10–16, la ja su suljettuna.• Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9–20, ti–to 9–19 ja pe 9–16, la–su suljettuna.• Haarajoen lähikirjasto avoinna 1.6.–31.8. ti 13–19.

Uimahalli ja jäähalli• Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6–21, la–su ja arkipyhinä 9–18 (suljettu 16.6.–14.7.)• Jäähalli suljettu 21.6.–28.7.

Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut 24.6-2.8.2013• Aluevastaanottojen yhteispäivystys Myllytien terveysasemalla (Myllytie 15) ma–to 8–16, pe 8–14.30.• Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma–to 8.15–15, pe 8.15–14.30, p. (09) 2719 3666.

• Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Myllytien terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta 10–11.45, ilmoittautuminen potilastoimistossa.• Päivystys kaikkina päivinä 8–22 Vanhan- kylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) 2719 3360. • Päivystys öisin 22–8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) 4587 2261 (Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää). • Ambulanssi hätäkeskuksesta, p. 112.• Diabetesneuvola on suljettu 15.7–2.8. Diabetesvälineiden tilaus kesäaikaan säh- köpostilla [email protected], Tilatut tarvikkeet voi noutaa itse 3 arkipäivän kuluttua Myllytien terveysasemalta sovitusti. Ilman etukäteistilausta hoitovälineitä voi noutaa Myllytien terveysasemalta, Myllytie 15, 27.6., 11.7. ja 25.7. klo 14–17.• Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysasemalla 27.6., 11.7. ja 25.7. Hoitovälineiden tilaukset 2 vk etukäteen puhelimitse yllä- mainittuina päivinä p. (09) 2719 3248 klo 15–16 tai sähköpostilla hoitovalinejakelu@ jarvenpaa.fi.• Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma–pe 8–9, p. (09) 2719 3251. Apuvälinejakelu on auki ma–to 12.30–14 ja pe 12–13.• HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma–to 8–15.45, pe 8–14. Ajanvaraus ultraäänitutkimuksiin ja muut yhteydenotot ma–to 10–15.45, p. (09) 2719 3241.• HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhan- kylänniemen terveysasema, ma–to 7.30– 14.30 ja pe 7.30–13, näytteenotto vuoro- numerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma–to 12.30–13. Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu 24.6.–4.8., Vanhankylänniemen

Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa laboratorio toimii normaalisti.• Työterveyshuolto on suljettuna 1.7.–28.7.• Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Päivystys- vastaanotot 9–11 arkipäivisin. Neuvonta- puhelin arkisin 040 315 2646, ma–to 9–14, pe 9–13. Ajanvarausvastaanotot rajoitetusti kesän aikana. • Kotisairaala on suljettuna 29.6.–28.7. 2013• Myllytien työ- ja toimintakeskus on suljettu 20.6–28.7. Vammaispalvelun työntekijät ovat tavattavissa ajanvarauksella koko kesän.• Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna 1.7.–4.8.• Neuvolat toimivat ajanvarauksella rajoitetusti. Jampan ja Maahisen neuvolat ovat suljettu viikot 31–32. Keskustan neuvola avoinna koko kesän. Keskustan ehkäisy- neuvola suljettu viikot 28–29. • Kouluikäisten perheneuvola suljettu 1.7.–31.7.

Sosiaalipalvelut• Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys virka- ajan ulkopuolella toimii kesällä normaalisti.• Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisessä perheoikeudellisessa yksikössä 8.–21.7. (vk 28–29) supistettu toiminta. Lastenvalvonta- ja eroasianeuvonta vk 28 ma–pe klo 10–12, p. 040 315 2331, vk 29 numerosta p. 040 315 2953. • Lastensuojelun ja perhetyön akuutit asiakas- tarpeet hoidetaan normaalien aukiolo- aikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen kautta.• Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana.• Wärttinän päiväkeskus avoinna normaalisti kesäaikana.

Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! esiintyy Jampan jameissa Saunakallion koululla 23.5. klo 12.30, heti nuorten bändien jälkeen.


► TEKSTI: Marika Karhula

Järvenpää Kukkii, Maa Elää ja musiikki soi!Venny Soldan-Brofeldtia on juhlittu kovasti Järvenpäässä kuluvana vuonna. 150-vuotis-juhlat jatkuvat ja syksyllä päästään jatkamaan vielä Eero Järnefeltin merkeissä. Vennyn juhlinta on näkynyt monenlaisina tapahtumina taidemuseolla ja kesällä naistaiteilijuus nostetaan esille myös Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikissa teemanaan Nainen Taiteessa. Festivaalin päätapahtumapaikkana on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkala. Festivaalilla kuullaankin yksinomaan naissäveltäjien teoksia ympäri maailmaa. Festivaalin teemasäveltäjä on Minna Leinonen ja Zagros Ensemblen muusikot takaavat festivaalille korkean ja tinkimättömän taiteellisen laadun. • Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki 13.–16.6.2013 kalliokuninkalafestival.wordpress.com

Värikkyyttä Järvenpään kävelykatu Jannelle tuo jo toista kertaa järjestettävät kukka- ja puutarhamessut ”Järvenpää kukkii” toukokuun lopussa. Kukka-, puutarha- ja viheralan yritykset esittäytyvät, kertovat asiantuntijavinkkejä, pitävät kukkanäytöksiä ja tietenkin koristavat osastonsa ja kävelykadun ajankohtaisilla tuotteilla. Samassa tapahtumassa jär-jestetään myös Korkkarijuoksut, joihin osallistumalla voi tukea Naisten Pankin toimintaa.• Järvenpää kukkii – Kukka- ja puutarhamessut 25.5.2013 www.sykettajasinfoniaa.fi

Uusi festivaaliUutena tapahtumana Järvenpäässä järjestetään Itämaisen tanssin festivaali kesäkuun alussa. Kiertävä ja kansainvälinen festivaali on aiemmin järjestetty muun muassa Savon-linnassa, Tampereella ja Helsingissä. Festivaalin aikana voi osallistua kursseille ja käydä näytöksissä, joissa esiintyy suomalaisia ja ulkomaisia itämaisen tanssin huippuja. Festi-vaalikeskus sijaitsee Järvenpää-talossa, jossa myös tanssinäytökset pidetään.• Itämaisen tanssin kesäfestivaali 7.–9.6.2013 www.amina.fi/festival2013/

Puistoblues tänäkin vuonnaTunnettu, suosittu ja arvostettu Puistoblues järjestetään jälleen kesäkuun viimeisellä vii-kolla. Vanhankylänniemen pääkonsertin esiintyjinä ovat George Thorogood & The Dest-royers, Robert Randolph and the Family Band sekä pitkältä keikkatauolta palaava Mikko Kuustosen ja Heikki Silvennoisen tähdittämä Q. Stone. Festivaaliviikolla Blueskadulla Jär-venpään keskustassa on ohjelmaa lapsille ja aikuisille.• Puistoblues 26.–30.6.2013, pääkonsertti 29.6. www.puistoblues.fi

Heinäkuu lomaillaan, mutta ennen arkiaskareisiin paluuta voi nauttia vielä Pekka Kuu-siston isännöimästä Meidän Festivaalista. Yleensä hämmästyttävä ja kummastuttavakin kamarimusiikkifestivaali rikkoo perinteisiä rajoja eikä petä tänäkään vuonna omaperäi-syydessään teemanaan ”eri konsertti”. • Meidän Festivaali 28.7.–3.8.2013 www.meidanfestivaali.fi

Sympaattinen ja lämminhenkinen toritapahtuma Maa Elää järjestetään Kävelykatu Jan-nella syyskuun alussa. Tapahtuman suosio nousee vuosittain ja se on tarkoitettu alku-tuottajien omaksi syystapahtumaksi, josta voi hankkia vihanneksia, kasviksia ja marjoja vaikka talven varalle sekä ihastua käsitöihin, leivonnaisiin ja lukuisiin muihin tuotteisiin. Mukana on myös monenlaista neuvontaa eri järjestöjen taholta.• Maa Elää 7.9.2013

NÄYTTELYITÄJärvenpään Taidemuseo ja Ahola, ks. s. 16

Taidetalo, Järvenpään Taideseura ry, Harjuvaarankuja 2 2.–26.5. Taina Kilpijärvi-Toivanen 29.5.–19.6. Pekka Arvola 26.6.–28.7. Yhteisnäyttely

Prisman Rantagalleria, Prismakeskus2.–31.5. Päivi ja Jessica Suomi, maalauksia ja piirroksia1.–30.6. Paula Grönlund, maalauksia1.–31.7. Noora Väätäinen, piirroksia 1.–31.8. Järvenpään kuvataidekoulu

Galleria Järnätti, Järvenpää-talo 2.–26.5. Maarit Björkman-Väliahdet, maalauksia27.5.–19.6. Pihlavistokodin taideilmaisun ryhmien näyttely5.–18.8. Pentti Tuovinen, puuveistoksia21.8.–7.9. Pasi Janne Järvinen, veistoksia ja installaatioita

Villa Cooper, Myllytie 14ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttelyToukokuu Inka Bergenströmin rautalankatöitäKesä–heinäkuu ”Hei, me kierrätetään!” kierrätystöiden näyttelyElokuu Tuohityönäyttely

MUSIIKKITAPAHTUMIA12.5. Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla13.5. Viihdekuoro Buffo: Broadway kutsuu! Järvenpää-talolla23.5. Jampan Jamit – Saunis soi klo 10–13.30 Saunakallion koulun pihalla13.–16.6. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki26.–30.6. Puistoblues28.7.–3.8. Meidän festivaali

Järvenpäässä tapahtuuTAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA8.5. alkaen Jannen iltakirppikset keskiviikkoisin klo 15–2011.5. Järvenpää-päivä14.5.–25.6. Aamu-taiji tiistai- ja torstaiaamuisin klo 9–1025.5. Janne kukkii – Järvenpään kukka- ja puutarhamessut klo 10–1515.6. / 13.7. / 20.7. / 3.8. Tori-lauantait24.7. / 26.7. / 27.7. Meidän festivaalin katukonsertit26.6.–30.6. Blueskatu Puistoblues-tapahtuman merkeissä10.8. Jannen festarit – Lasten ja nuorten kulttuuripäivä 7.9. Maa Elää -toritapahtuma

MUITA TAPAHTUMIA9.5. Tuus Tuusulanjärvelle -vesiliikuntatapahtuma Vanhankylänniemessä18.5. Kansainvälinen museopäivä, ilmainen sisäänpääsy Järvenpään taidemuseolle ja Aholaan19.5. Venny-Startti 13 Rantapuistossa24.5. PASSAGE – Tanssija maailman läpimenemisen paikkana, TaDac-ryhmä klo 19 Järvenpää-talolla7.–9.6. Lumoava kansainvälinen itämaisen tanssin kesäfestivaali Järvenpää-talossa8.6. Vennyn lumoissa -tanssiesitys Järvenpään taidemuseolla21.6. Lasten Juhannus Vanhankylän Kartanossa klo 14–1822.6. Härmän Ratin perinteiset Juhannus- tanssit klo 17 alkaen18.8. Lasten Taitopäivä Villa Cooperissa

TEATTERIA5.5. / 19.5. / 26.5. / 14.7. / 28.7. Rakkaudesta taiteeseen -draa-maopastus Järvenpään taidemuseossa klo 137.7. / 21.7. Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Aholassa klo 1318.5. / 25.5. / 2.6. / 9.6. / 16.6. / 7.7. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus Aholassa 27.7. Koko kaupungin Vinski -näytelmä lapsille Aholassa klo 11 2.–28.8. Häräntappoase Järvenpään kesäteatterin esittämänä Vanhankylänniemessä

RETKIÄLuontoretket Lemmenlaaksoon(Sipoontien ja Skogsterintien risteys)16.5.2013 klo 14–16, oppaana Laura Räsänen21.5.2013 klo 18–20, oppaana Ilpo Mannerkoski 23.5.2013 klo 18–20, oppaana Laura Räsänen29.5.2013 klo 18–20, oppaana Laura Räsänen

3.9.2013 klo 18–20 Sieniretki Lemmenlaaksoon, oppaana Laura Räsänen

Lasten ja Nuorten tapahtumat katso s. 19

Oikeudet muutoksiin pidätetään.Lisää tapahtumia: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat Facebook: Tapahtumat Järvenpää

Pekka Kuusisto Meidän festivaalissa. Kuva: Maarit Kytöharju

Itämaisen tanssin festivaali 7.-9.6.

Kuva Tuomo Käsnänen

JÄRVENPÄÄ · 2013-05-06 · Järvenpää • Kevät 2013 | 3 TEKSTI: Marja Nousiainen KUVAT: Anju Asunta TEKSTI: Tuula Alkula Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä

Documents