-
Kettyryys edellyyttää Kypsyyttä
”Kypsät organisaatiot tekevät asioita systemaattisesti, eivät
yksilöiden sa-tunnaisten sankaritekojen kautta.”
Sivu 3
software as a service
Käytä palveluita vain oman tarpeesi mukaan ilman mittavia
lisenssi-in-vestointeja, päivitysmaksuja tai huoltosopimuksia.
Sivu 7
MiKä ihMeen arKKitehtuuri?
Kompleksisilla kokonaisuuksilla tulee aina olla yrityksen
tavoitteita tukeva funktio. Yritysarkkitehtuuri helpottaa
mukautumista sekä liike-toiminnan että ICT:n muutoksiin.
Sivut 2 ja 4
unified coMMunications
Tehokkaampi viestintä parantaa tuottavuutta ja karsii
ylimääräi-siä kuluja. Tässä ei sinänsä ole mi-tään uutta, mutta
tarjolla on uusia keinoja.
Sivu 6
service-oriented architecture
SOA eli palveluarkkitehtuuri voi-daan nähdä sateenvarjona, joka
si-too monien IT-toimittajien luomia sovelluksia yhteen.
Sivut 6-7
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite
ilmoitusliite
yritysarkkitehtuuriJoulukuu 2008 - enemmän irti ICT:stä
Verkkokauppasi maksutavat yhdellä sopimuksella
www.checkout.fi
-
2 YRitYsaRkkitehtuuRi ilmoitusliite
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Tomi Rahola, [email protected],
09-565 84 022
TOIMITTAJAT: Fredrik Eriksson, Jussi Tiihonen
TuOTAnTOPÄÄLLIKKÖ: Jarmo Perälä, [email protected],
09-565 84 032
TAITTO: Pirja Kärki, [email protected], 09-565 84
032
JAETAAn KAuPPALEHDEn LIITTEEnÄ: 15.12.2008
LIsÄTIETOJA suOMI MEDIAPLAnET Oy:n TEEMALEHDIsTÄ: Aslak de
silva, 09-565 84 025
suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki
AMSTERDAM • BERLIINI • BRATISLAvA • BRYSSEL • DuBLIN GENEvE •
hELSINkI • hoNGkoNG • kÖÖPENhAMINA • LoNToo MALMÖ • MILANo • NEW
YoRk • oSLo • RIIkA • TALLINNA TukhoLMA • vARSovA • züRIch
www.Mediaplanet.coM
päivälehden ulottuvuus Ja aMMattilehden KesKittyneisyys
yritysarkkitehtuuri On MEDIAPLAnETIn TuOTTAMA TEEMALEHTI, JOKA
ILMEsTyy KAuPPALEH-
DEn LIITTEEnÄ 15.12.2008 TAvOITTAEn 193 000 LuKI-
JAA (KMT, syKsy 2007/KEvÄT 2008).
KAnnEn KuvA: sHELLy PERRy
sisältÖ
Yritysten ylin johto kokee usein tietojärjestel-mät ongelmiksi,
riskeiksi ja muutosten estäjiksi, vaikka niiden pitäisi olla
ratkaisuja ja mahdolli-suuksien antajia. Näin ei tarvitse
kuitenkaan ol-la. Monet viimeaikaiset IT-innovaatiot eivät ole
teknologioita vaan uusia tapoja soveltaa teknolo-giaa ja tehdä sitä
näkymättömämmäksi. Esimer-kiksi palveluarkkitehtuurit ja verkosta
käytettä-vät palvelut vaikuttavat voimakkaasti tapaan, jol-la
yrityksissä otetaan käyttöön sovelluksia. Kun ennen piti toteuttaa
laajoja investointeja aina uu-sia järjestelmiä hankittaessa, nyt
voidaan laajoja-kin yritysratkaisuja toteuttaa joustavasti,
joissain tapauksissa yksinkertaisesti tilaamalla kapasiteet-tia tai
palveluita verkosta. Tunnetaan jopa tapa-uksia, joissa asiakkaille
ja työntekijöille on toteu-tettu uusia palveluita, vaikka samalla
on vähen-netty omaa konekapasiteettia. tämä muutos on merkittävä,
sillä ääritapauksessa se tarkoittaa, että yritys ostaa kaiken
tietojenkä-sittelynsä palveluna verkosta, kuten sähkön tai veden.
Käytännössä tämä toimii kuitenkin vain silloin, kun yritys ei näe
tietoa lainkaan kilpai-luetua antavana tekijänä. Useimmat yritykset
pyrkivät kuitenkin keventämään IT-infrastruk-tuuriaan siirtymällä
arkkitehtuureihin, joissa monia palveluita ostetaan tarpeen mukaan,
ja jopa laskentajärjestelmät, toimistosovellukset ja kalenterit on
hankittu vaikkapa Googlelta. Näi-den melko muuttumattomien
perusosien pääl-le sitten toteutetaan hyvinkin nopeasti ja
jous-tavasti uusia sovelluksia. Voidaan olettaa, että nykyiset
hyvin raskaat keskitetyt ja monoliitti-set arkkitehtuurit
korvautuvat ainakin osittain
palveluarkkitehtuureilla, jotka mahdollistavat yritysten
perinnejärjestelmissä ja operatiivisis-sa järjestelmissä olevan
tiedon hyväksikäytön selain- tai mobiilisovelluksissa. Tämä työtapa
mahdollistaa sen, että ilman suuria muutoksia perusarkkitehtuuriin
voidaan vastata yrityksen muuttuviin tarpeisiin. suuri edessä oleva
muutos monille yrityksille on tarve yhdistää perinteiset sisäiset
järjestelmät ja asiakkaille suunnatut järjestelmät. Uuden
suku-polven kuluttajat odottavat, että yritykset lähes-tyvät heitä
uusissa sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa tai
IRC-galleriassa ja tarjo-amalla keskustelu- ja palautekanavia
verkossa. Sosiaaliset sovellukset (web 2.0) ovat pääosin
ku-luttajasovelluksia ja monet niistä eivät välttämät-tä koskaan
tule keskeisiksi liiketoiminnalle, mut-ta samanaikaisesti monet
niistä tarjoavat mah-dollisuuksia sekä yrityksen sisäisen
tiedonluon-nin ja jakelun parantamiseen että parempaan
kanssakäymiseen asiakkaiden ja liikekumppani-en kanssa. Ne
kuitenkin edellyttävät aivan uu-denlaista markkinoinnin, viestinnän
ja operatii-
visten järjestelmien yhdistämistä verkossa aktii-visille
kuluttajille näkyviksi palveluiksi.
Olemme tutkimuksissa havainneet, että arkki-tehtuuriongelmat
eivät useimmiten ole teknisiä, vaan osapuolten väliseen
kommunikaatioon liit-tyviä. Järjestelmä- ja
liiketoiminta-arkkitehtuu-rit ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja
siksi pää-tökset järjestelmäarkkitehtuurista ovat aina
liike-toimintapäätöksiä. Tämän vuoksi yrityksen joh-don on oltava
mukana arkkitehtuuripäätöksissä ja ymmärrettävä mitä tehdyt
päätökset merkit-sevät. IT-johdon ja arkkitehtien on samalla
huo-lehdittava, että he eivät piiloudu monimutkaisi-en mallien
taakse, vaan kertovat arkkitehtuurista ja päätösten vaikutuksista
siten, että liiketoimin-nan johto kykenee tekemään liiketoimintaa
hyö-dyttäviä päätöksiä. Loppujen lopuksi hienoinkin arkkitehtuuri
on olemassa sen vuoksi, että varsi-nainen liiketoiminta pyörii,
eikä siksi että se on hieno. •
Matti RossiTietojärjestelmätieteen professori, HKKK
arkkitehtuuri & liiketoiminta
KuvA: sAAnA ROssI
Pääkirjoitus
.......................................................2
ketteryys edellyttää kypsyyttä ..................3
Yhdistellen yritysarkkitehtuuria ..............4
SoA:a ei kannata miettiä yksin ............4-5
Yhdistetty viestintä hallitsee
kommunikaatiotulvaa ..................................6
SoA integroi
organisaatioiden sovellukset ................6-7
Internetsovellusten vastaisku ...................7
Kettyryys edellyyttää Kypsyyttä
”Kypsät organisaatiot tekevät asioita systemaattisesti, eivät
yksilöiden sa-tunnaisten sankaritekojen kautta.”
Sivu 3
software as a service
Käytä palveluita vain oman tarpeesi mukaan ilman mittavia
lisenssi-in-vestointeja, päivitysmaksuja tai huoltosopimuksia.
Sivu 7
MiKä ihMeen arKKitehtuuri?
Kompleksisilla kokonaisuuksilla tulee aina olla yrityksen
tavoitteita tukeva funktio. Yritysarkkitehtuuri helpottaa
mukautumista sekä liike-toiminnan että ICT:n muutoksiin.
Sivut 2 ja 4
unified coMMunications
Tehokkaampi viestintä parantaa tuottavuutta ja karsii
ylimääräi-siä kuluja. Tässä ei sinänsä ole mi-tään uutta, mutta
tarjolla on uusia keinoja.
Sivu 6
service-oriented architecture
SOA eli palveluarkkitehtuuri voi-daan nähdä sateenvarjona, joka
si-too monien IT-toimittajien luomia sovelluksia yhteen.
Sivut 6-7
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehtiilmoitusliite
ilmoitusliite
yritysarkkitehtuuriJoulukuu 2008 - enemmän irti ICT:stä
Verkkokauppasi maksutavat yhdellä sopimuksella
www.checkout.fi
-
ilmoitusliite YRitYsaRkkitehtuuRi 3
Epicor Softwaren SOA-pohjaisessa uutuustuotteessa Epicor 9:ssä
on kaikki toiminnallisuudet, joita suuryrityskin
toiminnanohjausjärjestelmältään haluaa, mutta hinnalla, johon
keskikokoisellakin yrityksellä on varaa.
Yleisimpiä syitä toiminnanohjausjärjestel-män vaihtoon Aberdeen
Groupin tutkimuk-sen mukaan ovat toiminnanohjausjärjestel-män
yhtenäistäminen, se, ettei tarvittavaa toiminnallisuutta löydy
nykyisestä järjestel-mäversiosta tai nykyiseltä
järjestelmäntoi-mittajalta, globaalin standardisoinnin tarve,
integraatioasiat ja kömpelö käyttöliittymä. Epicor Softwaren
uutuustuote Epicor 9 vas-taa kaikkiin näihin tarpeisiin. – Epicor
on kehittänyt järjestelmiä yli pari-kymmentä vuotta ja aikaisempien
ratkaisu-jen parhaat ominaisuudet on yhdistetty nyt yhteen, aidosti
SOA-pohjaiseen ratkaisuun, joka on modulaarisesti
käyttöönotettavissa. Epicor 9 on aiemman, tuhansilla asiakkailla jo
käytössä olevan ratkaisun kehittynein ver-sio, Epicor Software
Finlandin Matti Pul-la kertoo.
Aberdeen Groupin tutkimuksen mukaan myös muut suuret
ohjelmistotalot ovat lu-vanneet yhdistää tuotelinjojaan kuten
Epi-
cor, mutta Epicor Software on ensim-mäinen ohjelmisto-
talo, joka toimittaa tällaisen ohjelman.– Epicor 9 sisältää
suurien yritysten tarvit-
seman toiminnallisuuden keskikokoisen yri-tyksen järjestelmän
hinnalla. Se kattaa kaikki toiminnot tarjouksen konfiguroinnista
tuo-tantoon ja jälkimarkkinointiin asti ja tuo-tannon puolella
tukee myös tilausohjautu-vaa tuotantoa. Toki se palvelee
voimakkaasti myös taloushallintoa ja palveluyrityksiä, jot-ka
projektoivat ja resurssoivat, Pulla sanoo.
Ainutlaatuisia ominaisuuksia toiminnan-ohjausjärjestelmässä on
käytön helppous, integroitavuus ja muun muassa
verokon-figuraattori, joka helpottaa kansainvälisen liiketoiminnan
verokäytäntöjen sovelta-mista taloushallintoon.
Käyttömukavuutta SOA-pohjaisuudestaUutuustuote soveltaa uusinta
palvelulähtöis-tä arkkitehtuuria. Käyttäjille tämä tarkoit-
taa helppoutta: toiminnanohjausjärjestelmää voi käyttää
Microsoft Officen ohjelmistojen kautta.
– Tämä tuo kustannusetuja, kun kaikki on jo valmiiksi
integroitu, sekä käytön muka-vuutta ja helppoutta, kun järjestelmää
voi käyttää tuttujen ohjelmistojen kautta. Lisäk-si järjestelmää
voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta mobiililaitteiden
kautta, Pulla sanoo.
Järjestelmää voi myös mukauttaa helposti yrityksen omiin
prosesseihin. Tällöin raskai-ta räätälöintiprojekteja ei tarvita.
Myös in-tegrointirajapinta on avoin ja nykyaikainen, ja sen
ylläpitäminen ei vaadi enää niin paljon kuin ennen.
– Informaation saatavuuden ja jakelun help-pouteen on
kiinnitetty erityistä huomiota sa-moin kuin koko toimitusketjun
hallintaan, Pul-la kertoo. •
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä epicOr sOftwarelta
Epicor Software Finland Oy
Metsänneidonkuja 10
02130 Espoo
Puh: +358 (0) 207 4108 50
Fax: +358 (0) 207 4108 51
Email: [email protected]
Ketteryys edellyttää kypsyyttäPalveluarkkitehtuurin
(Service-Oriented Archi-tecture, SOA) keskeisin lupaus on
ketteryys: liike-toimintaprosesseja voitaisiin kehittää ja muuttaa
nopeasti järjestämällä kontekstiriippumattomia palvelupalikoita
uudelleen. Tällainen ketteryys edellyttää kuitenkin
kurinalaisuutta, kypsyyttä. Kypsät organisaatiot tekevät asioita
systemaatti-sesti, eivät yksilöiden satunnaisten sankariteko-jen
kautta.
SOA:aa ei voi ostaa. Sitä ei myöskään voi vain rakentaa. SOA:ssa
on kysymys tavasta toimia ja tehdä liiketoimintaa. Siihen ei päästä
yksittäisel-lä kehityshankkeella, vaan se edellyttää
organisaa-tiolta pitkäjänteistä, kestävää oppimista. Sen täy-tyy
omaksua uusi käyttäytymismalli, jossa yrityk-sen voimavarat sen
kaikilla tasoilla kohdennetaan kokonaisuuden eduksi. Jos jokainen
toimija vain optimoi oman tekemisensä paikallisesti, systeemi-sessä
mielessä yrityksen toiminta kokonaisuutena alioptimoituu. Koko
systeemin optimoimiseksi alisysteemit täytyykin alioptimoida ja
virittää pal-velemaan kokonaisuutta. Eri toimijoiden kannal-ta koko
yrityksen hyväksi toimiminen tarkoittaa usein myönnytyksiä ja oman
toiminnan sopeut-tamista laajempaan kontekstiin.
Tämä edellyttää kokonaisvaltaista hallinnoin-timallia:
periaatteita, mekanismeja ja menettely-tapoja, joilla päätöksenteko
valtuutetaan yrityk-sen kaikilla tasoilla. Hyvässä
hallinnointimallissa jokainen tietää oman roolinsa ja siihen
kohdis-tuvat odotukset, tekee itsenäisesti aluettaan kos-kevia
päätöksiä ja ymmärtää myös osuutensa laa-jemmassa kontekstissa.
Tällainen hallinnointimal-li mahdollistaa ulkoa sisäänpäin ja
ylhäältä alas-päin tapahtuvan dynaamisen ohjauksen, jossa yri-tys
tekee paljon nopeita päätöksiä ja mukauttaa
sisäisen organisaationsa jatkuvasti muuttuviin ul-koisiin
olosuhteisiin.
Kuvassa 1 on esitetty esimerkki siitä, millainen tällaisen
hallinnointimallin rakenne voisi olla. Ylimpänä mallissa on
strategisen tason ohjausryh-mä, joka sponsoroi kaikkea yrityksen
arkkitehtuu-rityötä. Ohjausryhmä artikuloi yrityksen vision,
strategian ja tavoitteet sekä kohdistaa liiketoimin-nan
kehityshankkeet näiden mukaisesti. Se luo puitteet
organisaatiotasoiselle muutokselle, jonka perspektiivi on useita
vuosia eteenpäin.
Ohjausryhmän alaisuudessa toimii joukko lii-ketoiminnan taktisia
kehityshankkeita. Kutakin hanketta johtaa tyypillisesti
liiketoimintaproses-sin omistaja, joka johtaa kokonaisprosessin
ke-hittämistä ja hajauttaa sen edelleen operatiivisille
kehitysprojekteille organisaation luonnollisen vas-tuunjaon
mukaan.
Liiketoiminnan kehittämistä tukee osaamis-keskus, joka koordinoi
hankkeiden toimintaa ja arkkitehtuuria sekä hallinnoi tarvittavia
teknisiä artefakteja. Se valmentaa, ohjeistaa ja auttaa
pro-sessihankkeita: rakentaa strategian mukaisen
pro-sessiarkkitehtuurin, kehittää käytettäviä standar-deja ja
ohjeistuksia sekä panee täytäntöön parhaita käytäntöjä. Sen
tehtävänä on myös valvoa arkki-tehtuuristandardien, ohjeistuksien,
periaatteiden ja rajoitusten noudattamista hankkeissa sekä
arvi-oida prosessien suorituskykyä.
Operatiivisen tason kehittämistä tukee integ-raatiokeskus tai
palvelutehdas, joka toteuttaa pro-sesseissa tarvittavia teknisiä
integraatioita tai liike-toimintapalveluja. Se varmistaa, että
palvelut to-teutetaan yhtenäisten arkkitehtuuristen periaat-teiden,
parhaiden käytäntöjen ja sääntöjen mu-kaisesti ja että ne täyttävät
niille asetetut toimin-
nalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset.Palvelujen toteutusta
koordinoi tietohallinto,
joka hallinnoi yrityksen sovellus-, infrastruktuu-ri- ja
IT-projektiportfolioita. Se organisoi integ-raatiokeskuksen tai
palvelutehtaan tilaaman ke-hitystyön IT-projekteiksi ja jatkuvaksi
palveluk-si, joka vastaa palveluiden tuottamisesta ja
yllä-pidosta.
Hallinnointimallin rakentaminen on asteit-tainen prosessi, eikä
kaikkia rakenteita voi ottaa täysimittaisesti käyttöön yhtä aikaa,
mutta mallin perusteet tulee valaa aivan organisaation
muutos-matkan alkuvaiheessa. Hallinnointirakenne toi-mii
kulttuurimuutoksen katalyyttina kohti kor-keamman tason
arkkitehtuurista kyvykkyyttä ku-ten ketterää palvelulähtöistä
prosessiorganisaatio-ta. Toisaalta rakenne vahvistuu sitä mukaa
kuin organisaatio kypsyy.
Kompassina muutosmatkalla voi käyttää kyp-
syysmallia, joka asettaa mitattavat kriteerit tavoi-teltaville
kypsyystasoille eri osa-alueilla. Kulloi-sestakin
liiketoiminnallisesta tavoitetilasta voi-daan määrittää
ennakkoehdot hallinnointimallil-le, arkkitehtuurille,
kehitysmenetelmille ja infra-struktuurille ja muodostaa siten
tiekartta organi-saation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Palveluarkkitehtuuri mahdollistaa liiketoimin-nan ja IT:n
synkronisen kehittämisen, mutta vasta kun yritys on toteuttanut
kokonaisvaltaisen hallin-nointimallin strategisesta
polttopisteestään käsin.•
Janne J . Korhonen
Kirjoittaja on itsenäinen konsultti, jonka eritysaluetta ovat
yritysarkkitehtuuri ja liiketoimintaprosessien hal-linta sekä
näihin liittyvät hallinnointimallit. Hän toimii myös tutkijana
TKK:n ja Kuopion yliopiston SOLEA-tutkimushankkeessa.
-
4 YRitYsaRkkitehtuuRi ilmoitusliite
Piirustuksiin ja malleihin perustuvaa arkkitehtuuria on
todennäköisesti esiin-tynyt yhteiskunnissa siitä asti, kun
ensimmäisiä ma-joja on alettu rakentaa.
teKsti: fredriK eriKsson
Tänä päivänä on täysin mahdoton-ta, että alettaisiin rakentaa
taloa tai parantaa olemassa olevia rakennel-mia ilman harkittua
arkkitehtuuria. Hyvä suunnittelu antaa toteutuksel-le vakautta,
varmuutta ja päämääril-le syvyyttä.
Kokonaisvaltainen runko
Viime vuosina arkkitehtuurista omak-suttu ajatusmalli on
levinnyt myös laa-jemmin yritysten toimintaprosessei-hin. Puhutaan
yritysarkkitehtuurista tai kokonaisarkkitehtuurista.
Yritys-arkkitehtuuri (Enterprise Architectu-re) on
kokonaisvaltainen ihmiset, pro-sessit ja teknologia integroidusti
huo-mioiva suunnitelma päästä organisa-tiolle asetettuihin
tavoitteisiin. SOA (Service-Oriented Architecture) on
yritysarkkitehtuurin osa-alue.
On yhdentekevää, kuinka hyviltä suunnitelmat näyttävät pöydällä,
el-lei niitä toteuta.
ensimmäiset askeleet
– Toistakymmentä vuotta sitten Yh-dysvalloissa havahduttiin
siihen, että julkishallinnon eri organisaatiot ku-luttivat
runsaasti rahaa lukuisiin eril-lisiin projekteihin: näitä
yhdistele-mällä ja yhtenäistämällä kustannus-tehokkuutta voidaan
optimoida use-
alla rintamalla. Syntyi aja-tus yritysarkkitehtuurista, kertoo
Tieturi Oy:n jär-jestelmäarkkitehti ja kou-luttaja Sakari Olli.
Olli näkee modernin yritysarkkitehtuurin, yk-sinkertaistettuna,
neli-ulotteisena tai neljän as-keleen suunnitelmana, joka perustuu
yrityk-sen tai organisaation ha-
luun hyötyä informaatiosta ja jon-ka avulla päädytään
hyödyntämään juuri oikeanlaista teknologiaa tai laitteistoa.
Ensimmäistä askelta Olli kutsuu
liiketoiminta-arkkiteh-tuuriksi.
– Ensimmäiseen askeleeseen liit-tyy olennaisesti organisaation
vas-tuunjako. Tässä yhteydessä voi-daan karkeasti puhua
kahdenlai-sista johtajista: toiset kokevat in-formaatioteknologian
ja tiedon-käsittelyn pakollisena menoeränä, toiset näkevät
IT-ratkaisuissa kil-pailijoista erottumiseen vaaditta-van
potentiaalin.
Useat yritykset näkevät IT:n kau-pan tukena, ei sen osana. IT
näh-dään kustannuksena mahdollisuu-den sijasta. Tämä johtaa
helposti siihen, että kukaan ei ota lopullis-ta vastuuta
kokonaisuudesta. In-tegrointipyrkimykset johtavat näin ollen
epämääräisiin päällekäisyyk-siin, joista on enemmän harmia kuin
hyötyä.
- Toinen askel, jota voimme kut-
sua informaatioarkkitehtuuriksi, on tiedon älykäs kerääminen ja
käsitte-leminen. Tieto analysoidaan ja siitä seulotaan sellainen
informaatio, jo-ka auttaa ratkaisemaan organisaation ongelmat ja
tulevaisuuteen liittyvät haasteet. Se auttaa liiketoiminnan tilan
ymmärtämisessä.
oikeat sovellukset ja laitteistot
Kolmas askel on oikean softan eli sovellusten valitseminen.
Puhutaan sovellusarkkitehtuurista.
– Yritysarkkitehtuuri auttaa poi-mimaan oikeat työvälineet
hajanai-sesta järjestelmäkentästä. Se aut-taa valitsemaan ketterät,
keskenään kommunikoivat sovellukset, jotka muodostavat yhdessä
dynaamisen liiketoiminnan toimivuutta paran-tavan
kokonaisuuden.
”Viimeinen” askel on teknologia-arkkitehtuuri eli oikeiden
laitteiden valitseminen.
– Kyse on käsinkosketeltavista asi-oista kuten palvelimista tai
laitteis-toista. Hyvin suunniteltu teknolo-gia-arkkitehtuuri takaa
liiketoimin-nan jatkuvuuden.
Olli muistuttaa kuitenkin, että vaikka kyseessä on neljä
kohtalaisen helposti omaksuttavaa askelta, liitty-vät nämä aina
tietyllä tasolla toisiin-sa; esimerkiksi ohjelmistojen valinta
saattaa vaikuttaa laitteiston hankin-taan ja toisin päin.
– Tulevaisuudessa tarve isompi-en kokonaisuuksien suunnittelulle
tulee kasvamaan valtavasti. Tämän näkee jo yritysten IT-puolelle
suun-natusta valtavasta rahallisesta pa-nostuksesta. Lisäksi
yritysarkkiteh-tuurin koulutuskysyntä on lisäänty-nyt. Bisneksen ja
IT:n sujuvaan yh-distämiseen haetaan yhä enemmän malleja.•
yhdistellen yritysarkkitehtuuria
teKsti: Jussi tiihonen Toukokuussa käynnistynyt SOLEA
(Service-Oriented Locally adapted Enterprise Architecture,
palvelupoh-jainen paikallisesti sovitettava koko-naisarkkitehtuuri)
on yksi tämän het-ken suurimpia Tekesin rahoittamia julkisia
tutkimushankkeita. Hank-keessa kehitetään SOAn hyödyntä-mistä osana
organisaatioiden koko-naisarkkitehtuuria.
sOlea:ssa on mukana Kuopion yli-opisto, Teknillinen korkeakoulu
sekä 16 osapuolta, joihin kuuluu niin suuria teollisuusyrityksiä,
julkishallinnon terve-ydenhuollon organisaatioita kuin
ohjel-mistotuottajiakin. Hanke on jatkoa se-kä Kuopiossa että
TKK:ssa 2000-luvul-la tehdylle, integrointiin ja
palveluarkki-tehtuuriin liittyvälle tutkimukselle.
- Suomessa liiketoiminta- ja pal-veluarkkitehtuuriin liittyvä
tutkimus on tyypillisesti ollut teknologiaan tai yksittäisiin
integraatioihin liittyvää alhaisemman tason työtä. Meillä he-räsi
yhteinen näkemys siitä, että tätä olisi tarkasteltava korkeammalla
ta-solla, kokonaisarkkitehtuurin näkö-kulmasta. Tällaista
tutkimusta on to-della vähän, koska taustalle tarvitaan laaja
organisaatioverkosto, kertoo vanhempi tutkija Kari Hiekkanen, joka
johtaa TKK:n tutkimusryhmää.
sOlea pyrkii osaltaan vastaamaan pohjimmiltaan yksinkertaiseen
ky-
symykseen: kuinka organisaatioissa siirrytään SOA:an?
- Jatkohankkeen ajatus heräsi osak-si siitä, että molemmille
tuli käyttäjä-organisaatioista paljon SOAan liitty-viä
yhteydenottoja. Niiden yhteisenä ongelmana tuntui olevan käytännön
soveltaminen, avaa SOLEAn taustoja hankkeen tutkimusjohtaja,
Kuopion yliopiston tutkijatohtori Juha Myk-känen.
yksittäisen teknologian kehittämisen sijaan kolmivuotinen
SOLEA-han-ke keskittyy siihen, kuinka yrityksen tai organisaation
sovelluksia viedään sen toimintaan. SOLEAn kysymyk-senasettelu
onkin pitkälti sama, jon-ka kanssa yritykset painivat jatkuvas-ti.
Aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikeus saattaa
järjestelmäarkkiteh-tuuria mukaan käytännön projektei-hin johti
siihen, että SOA valikoitui tutkimuksen lähestymistavaksi.
- SOAn avainkäsitteitä ovat kette-ryys ja modulaarisuus. SOLEAn
aja-tus on liittää ne myös kokonaisarkki-tehtuuriin, jolloin myös
se saataisiin joustavammaksi, eivätkä järjestelmät jäisi roikkumaan
ilmaan erillisiksi ja monilta osin päällekkäisiksi siiloiksi,
Mykkänen tiivistää.
teorian ja käytännön vuoropuhelua
Markkinoilla on tarjolla kymmeniä hyvinkin erilaisia SOAn
nimellä kul-
SoLEA-hanke on linkki SoA-ratkaisujen, tutkimuksen ja käytännön
toiminnan välillä.
soaa ei kannata miettiä yksin
KuvA: sKIP ODOnnELL
-
ilmoitusliite YRitYsaRkkitehtuuRi 5
kevia ratkaisuja. Voisi kuvitella, että jokainen or-ganisaatio
löytäisi niistä omansa ilman akatee-mista tutkimustakin. Mykkänen
kuitenkin pai-nottaa ulkopuolisen arvion tärkeyttä.
- Tutkimushanke on siitä hyvä toimintamuo-to, että eri
toimialoilta tulevat osapuolet pääsevät yhteisen foorumin ääreen.
Eri organisaatioiden SOAan liittyvät pohjakysymykset saattavat olla
hyvinkin samankaltaisia. Tutkimuskin balansoi-tuu, kun samassa
pöydässä on sekä tarjoaja- että käyttäjäpuolta ja puolueeton
tutkijataho.
akateemisen tutkimuksen hyve on neutraalisuus, joka ei aina
kuitenkaan taivu käytännön hyödyksi saakka. SOLEAn ajatuksena on
kuitenkin löytää tutkimuksen kautta mahdollisimman hyviä
toi-mintatapoja hankkeen osapuolille.
- Akateeminen maailma on joskus perinpoh-jaisuudessaan hieman
jalat irti maasta. SOLEAn arvo on siinä, että tutkimuksen
selvittämät pe-riaatteet tuodaan yritysten todellisuuteen,
selit-tää hankkeen tutkija Janne J. Korhonen. puolueettomalla,
tutkitulla sOa-tiedolla on hyötynsä nykyisessä yritysmailmassakin,
koska jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä on riski-altista rakentaa
toimintaansa yksittäisten suo-situsten pohjalta. SOLEAsta saatavat
tulok-set ovat pääosin julkisia viimeistään hankkeen päättyessä,
joten hankkeen hyöty saattaa säteillä myös omien raamiensa
ulkopuolelle. Hiekka-nen antaa esimerkin SOLEAn työkohteista.
- Maailmalla erilaisten johtamis- ja projekti-kehysten kautta on
pyritty katsomaan, kuinka organisaatioiden pitäisi mennä SOAan.
Malle-ja on kaikilla useilla kaupallisilla toimijoilla, ja
akateemisessa maailmassakin on esitetty vaihto-ehtoja. SOLEAssa
tarkastelemme, mitä yhteistä
ja mitä eroa näillä malleilla on. Etsimme yhtei-siä,
kokonaisarkkitehtuuritason johtamismene-telmiä, joiden avulla
organisaatiot löytävät par-haan mahdollisen omaan toimintatapaan
sopi-van tavan tehdä asioita.
osaamista rakentamassa
SOLEA-hanke on vasta alkumetreillään. Toi-minta on toistaiseksi
koostunut lähinnä yhteis-ten raamien ja työskentelytapojen
sopimisesta. Vaikka vielä on liian aikaista ennustaa, mitä
SO-LEAsta on toukokuussa 2011 jäänyt käteen, on osallistujilla
selkeästi asetettuja tavoitteita.
- Yksi saavutettava tulos on epäilemättä case-studyt, SOAn
hyödyntämisen tieteelliset rapor-tit, joita hankkeen osapuolet
voivat soveltaa ja jotka perustuvat hankkeen osapuolten
toimin-nassa tapahtuvaan soveltamiseen. Tällöin hyöty on hyvinkin
konkreettista, esimerkiksi organi-saatioiden toiminnan
uudelleenmäärittelyä tai tiettyjen sovellusalueiden kuten
asiakastiedon tai käyttäjien hallinnan muuttamista, Mykkä-nen
toteaa.
koska sOaa on tutkittu kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta niin
vähän, tekee SOLEA kan-sainvälisestikin pioneerityötä. Hankkeen
kes-keinen arvo on osaaminen.
- Hankkeen kautta pyritään kehittämään osallistujien osaamisen
tasoa. Lisäksi koulutuk-sen kannalta on tärkeää, että Suomessa
löytyy tulevaisuudessa puolueetonta SOA-tietoa. SO-LEA on
rakentamassa tämän alueen osaamista, Hiekkanen sanoo. •
Lisätietoja:www.uku.fi/solea
A-Ware Oy • Kuortaneenkatu 7 • 00520, Helsinki
Puhelin 09 4520 880 • www.aware.fi
Yritysarkkitehtuuri.
Taas yksi hieno uusi termi?Vai yksinkertaisesti vakavasti
otettava
työkalu yrityksen johtamiseen?Me kerromme,
mitä se sinun yrityksellesi merkitsee.Ota yhteyttä!
Tommo Koivusalotoimitusjohtaja, A-Ware Oy
Julkisella sektorilla puhutaan yritys-
arkkitehtuurin sijaan kokonaisarkkitehtuurista.
KuvA: IsTOCK
-
6 YRitYsaRkkitehtuuRi ilmoitusliite
Suomessa vasta vähän sovellettu yhdistet-ty viestintä pyrkii
liittämään eri kommu-nikaatiojärjestelmät mielekkääksi
kokonai-suudeksi. teKsti: Jussi tiihonen
Kommunikaatio on usein yrityksen toiminnalle samaan aikaan
ratkaisevaa ja rasittavaa. Jatkuva puhelujen, sähköpostien ja
neuvotteluiden virta saattaa pätkiä työtä niin, että sen tehokkuus
ja mielekkyys kärsii. Yhdistetty viestintä (unified communications)
pyrkii purkamaan tätä sumaa saattamalla esimerkiksi puhelimen,
pikaviestit, sähköpostin ja tilatiedot samaan järjestelmään.
Yhdistetyn viestinnän vahvuus on moni-puolisuus. Päätelaitteesta
riippuen – joka on useimmiten tietokone – ihmiseen saa yhteyden eri
tavoin, ja järjestelmä osaa tilatietoja hyö-dyntämällä jäljittää
vastaanottajan.
– Yhdistetty viestintä vapauttaa useista pääte-laitteista. Kun
ennen joutui metsästämään ihmi-siä useista numeroista ja
osoitteista, nyt järjestelmä etsii ihmisen. Jos esimerkiksi
puheluun ei vastata, järjestelmä lähettää vastaanottajalle
sähköpostin, jossa on puhelun tiedot. Tärkeää on, että järjestel-mä
tietää, millä medialla ihminen on tavoitetta-vissa, kuvailee Nortel
Networksin tekninen johtaja Jari Salokannel.
Viestinnän tehostuessa tehostuu yrityksen muukin toiminta.
Yhdistetty viestintä voi tar-koittaa myös selkeää säästöä, kun
puhelimet saa-daan liitettyä omaan lähiverkkoon. Yksi tärkeä
säästökohde verkostoituneessa yritysmaailmassa on matkustaminen.
Neuvottelumatkat voidaan
yhä useammin hoitaa videokonferensseilla.– Suuret yritykset ovat
kiinnostuneita yhdistetystä
viestinnästä vähentääkseen matkustamisesta koituvia kuluja.
Samaa voi sanoa pienemmistä vientiyrityksis-tä, joiden toimenkuvaan
kuuluva matkustaminen vie suhteessa suuren osan resursseista. Jos
yhdistetyn vies-tinnän lisenssimaksu on esimerkiksi 1000 euroa
kuu-kaudessa, voi itse kukin laskea, kuinka monta lento- tai
junamatkaa sillä saa, Salokannel selventää.
Kysyntää ja ongelmia Suomessa suhtautuminen yhdistettyyn
viestin-tään on myönteistä. Kauppoja tehdään, mutta asiasta ei
pidetä vielä meteliä. Yritykset ovat he-räämässä yhdistetyn
viestinnän tuomiin mah-dollisuuksiin, mitä on avittanut suurten
pelu-rien tulo markkinoille. Yhdistetty viestintä on käsitteenä
vielä outo, mutta sen käytännön tuo-mat edut kiinnostavat yhä
useampia.
– Yhdistetty viestintä on kuin sähköposti ai-kanaan. Sitäkin
vierastettiin aluksi, mutta ku-ka pystyisi siitä enää
luopumaankaan, Salokan-nel ennustaa.
ongelmiakin on - Suomi on vielä hiukan kiinni
mobiiliajatte-lussa. Lähtökohtana on ollut se, että kännykäl-lä
tehdään kaikki, vaikka on selvää, että mo-nien toimistotöiden
tekeminen kännykällä on kömpelöä. Kännykän erityisasema vähenee
vii-meistään, kun tulossa oleva pääteriippumaton 4g – verkko tulee
käyttön, kertoo Salokannel.
Toinen ongelma liittyy teknologiavalintoihin,
jotka sitovat yrityksen toiminnan tiettyyn mal-liin tai
arkkitehtuuriin. Jotkut järjestelmät eivät yksinkertaisesti taivu
yhdistettyyn viestintään, ja kommunikaatioratkaisuista saattaa
muodos-tua yrityksen toiminnan pullonkaula. Tämä voi tarkoittaa
esimerkiksi sitä, että yrityksen it-osasto valitsee teknologian,
johon sopivat vain tietyt lii-ketoimintasovellukset – näin it-väki
käytännössä valitsee yrityksen liiketoimintatavan.
– Asiakkaan kannattaa aina välttää ratkaisu-ja, jotka estävät
parhaimpien liiketoimintaso-vellusten valitsemisen, Salokannel
tiivistää.
yhdistetty viestintä tuo tehokkuutta soaan
Yhdistetty viestintä ei vielä itsessään ole SOAa , mutta siihen
suuntaan ollaan menossa, kun viestinnän työkaluja saadaan
yhdistettyä yri-tyksen kumppaniverkostoon ja
liiketoiminta-sovelluksiin. Linkki yhdistetyn viestinnän ja SOAn
välillä on tilatietojen hallinta.
– Yritykset haluavat yhä enemmän SOA-rat-kaisuja, mutta ilman
tilatietoja nämä saattavat jäädä puolitiehen. Ennen yhteydenotto
yrityk-seen merkitsi soittoa vaihteeseen, oikean ihmisen
metsästystä ja vastauspuhelua ehkä parin päivän sisään.
SOA-mallissa asiakas menee ensin netti-sivuille, jossa täyttää
web-lomakkeeseen alusta-vat tiedot tarpeestaan. Lomake lähetetään
sitten eteenpäin järjestelmään, joka tarkistaa, kenelle asia
kuuluu, kuka on paikalla, vapaana ja millä päätteellä. Näin
palvelun taso ja tehokkuus nou-see, mutta ilman kattavia
tilatietoja tämä ei olisi mahdollista, Salokannel muistuttaa.•
yhdistetty viestintä hallitsee kommunikaatiotulvaa
Älä muuta tapojasi, me sopeudumme niihin!Jokaisella yrityksellä
on omat prosessinsa ja tapansa toimia. Me Averteksella
rakennamme sovellukset asiakkaan toimintaympäristöön, jolloin
niiden tulee taipua jo
olemassa oleviin toimintamalleihin ja tehostaa niitä – ei
päinvastoin.
Testaa nykyinen sovelluksesi ja tutustu yksilöityihin
ratkaisuihin osoitteessa:
www.avertes.com/SOA/
Avertes Ltd. / Helsinki / Tampere / Prague / Puh. 020 763 9240 /
[email protected]
soa teKsti: fredriK eriKsson
SOA (Service-oriented architecture) eli palve-lukeskeinen
arkkitehtuuri on menetelmä jär-jestelmienkehittelylle sekä
integrointiin. Suun-nittelultaan SOA mahdollistaa joustavan ja
jär-jestelmäriippumattoman vuorovaikutuksen eri-laisten
tietojärjestelmien välillä. Pohjimmiltaan ajatus on yhdistää
erilaiset sovellukset tai palve-lut, jotka toimivat yleensä
tietoverkkojen (esi-merkiksi internetin) kautta avointen
rajapinto-jen ja tekniikoiden avulla. Näin saadaan tehok-kuutta
ohjelmistojen tuottamisprosesseihin vä-hentämällä uusien
järjestelmien toteuttamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia.
soasta hyötyä pitkällä tähtäimellä
SOA pyrkii huomioimaan sekä organisaatioi-den olemassa olevien
sisäisten, että ulkoisten sovellusten kanssa tapahtuvaa
vuorovaikutusta. Jotta integraatio olisi mahdollinen, tulisi
kaik-kien palveluiden olla rajapinnoiltaan avoimia eli
”läpinäkyviä”. Kun palvelut muuttuvat tai niitä kehitetään
teknisesti, niiden käyttö tuli-si siis säilyä entisellään eikä
tarvetta muutok-sien tekemiseen palveluita käyttäviin sovelluk-siin
tulisi olla.- SOA voidaan nähdä eräänlaisena sateenvarjo-na, joka
sitoo monien IT-toimittajien luomia sovelluksia yhteen. Näin osista
tulee yhdessä suurempi kuin niiden summa. Sateenvarjon vartena
toimii ESB (Enterprise Service Bus) - palveluväylä, joka
yksinkertaistaa integraatiota ja joustavoittaa
liiketoimintasovellusten käyt-töä ja tarjoaa mahdollisuuden
konfiguroida yh-teyksiä, sanoman välitystä ja palvelujen
keski-tettyä hallintaa.
Näin sanoo sovellusinfrastruktuurialan johta-van
ohjelmistoyrityksen, Progress Softwaren Pohjoismaisen kanavamyynnin
toimitusjohtaja Jörgen Jansson ja jatkaa:
- Vaikuttaa siltä, että niinsanottu hype SOAn ympärillä on nyt
käyty. Viimeiset 18 kuukautta ovat osoittaneet, että SOA - kentällä
ei enää pel-
KuvA: REné MAnsI
-
ilmoitusliite YRitYsaRkkitehtuuRi 7
Saas-taloushallinto-palveluiden ykkösnimi.
www.netvisor.fiKatso miksi!
internetsovellusten vastaisku
kästään keskustella aiheesta. Sovelluskehityk-sessä on käynnissä
tällä hetkellä merkittävä tek-nologiamuutos. Modernit sovellukset
rakenne-taan palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukai-sesti ja osa
sovelluksista toimitetaan käyttäjille SaaS-mallilla (Software as a
Service).
saas on lyhyesti kiteytettynä malli palveluark-kitehtuuri SOAn
ulkopuolelta toimitettaville sovelluspalveluille, eli ne ohjelmat,
jotka kyke-nevät kommunikoimaan keskenään SOA-ke-hyksessä.
- Ne ISV:t (Independent Software Vendors), eli itsenäiset
sovelluskehittäjät, jotka panostavat SOA- ja SaaS -pohjaisiin
sovelluksiin, ovat tu-levaisuudessa vahvoilla. Esimerkiksi
SaaS-malli tarjoaa ISV:lle uusia ansaintamalleja perinteisen
sovelluslisenssin tai käyttäjäkohtaisen maksun ti-lalle. Käyttöön
pohjautuvalla maksulla pienem-mätkin yritykset voivat hyötyä
SOAsta.
teKsti: fredriK eriKsson
SaaS (Software as a Service) ei ole uusi aja-tus. Aikaisemmin
tämä ohjelmistojen toim-itukseen liittyvä malli tunnettiin nimellä
ASP (Application Service Provider). ASP:n tarkoitus oli ulkoistaa
ohjelmistojen toimi-tus internetiä käyttäen, ja siten tarjota
vaih-toehto raskaille lisenssipohjaisille sopimuk-sille. ASP, jonka
ideologiset juuret voidaan jäljittää 1960-ja -70 luvuille, ei
kuitenkaan onnistunut saamaan tuulta siipiensä alle. Tähän on
useita syitä, mutta karkeasti kit-eytettynä ne johtuivat internetin
tehotto-muudesta ja epäluotettavuudesta. Lisäksi ASP ongelmaksi
koitui yritys tarjota liian suuria palvelukokonaisuuksia. ASP koki
käsitteenä kovan inflaation ja sitä ryhdyt-tiin pitämään ikuisena,
katteettomana lu-pauksena.
internet täyttää saas-saappaat
Teknologisen kehityksen myötä myös inter-netiin saatiin
kuitenkin lopulta tarpeeksi te-hokkuutta ja varmuutta. 1990-luvun
lopussa ASP-ajattelu heräsi jälleen henkiin SaaS:n mu-odossa ja -
uuden nimen lisäksi - internetissä tarjottavat ohjelmat alkoivat
näyttää yhä enem-män toimivilta ratkaisuilta.
Infrastruktuurihallintapalveluihin erikois-tuneen
suomalaisyritys BaseN:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja Pasi
Hurri suhtautuu SaaSin tulevaisuuten myönteisesti.
- Kehitys on uskomattoman nopeaa ja onkin todennäköistä, että
lähes jokainen yritys tulee kahden vuoden sisällä käyttä-mään
sovelluksia netin kautta. Esimerkki-nä voidaan mainita erään suuren
hakupal-velinyrityksen markkinoille tuleva tekstin-
Jansson näkee kuitenkin, että SOAn tai SaaSin avulla on turha
odottaa välittömiä kustannussäästöjä. Pidemällä tähtäimellä
kil-pailuedut tulevat kuitenkin olemaan selkeät myynnin kasvaessa
kehittyneen asiakasrekis-terihallinnon ja asiakaspalvelun ansiosta.
Li-säksi oikea varautuminen mahdollistaa no-pean reagoinnin
toimintaympäristön muut-tuessa.
suomalaiset pitävät soaa tärkeimpänä
Tutkimusyhtiö Vanson Bourne toteutti Prog-ress Softwaren
tilauksesta kesällä 2008 kyse-lyn, jonka mukaan suomalaiset
itsenäiset so-velluskehittäjät pitävät lähivuosien merkittä-vimpinä
teknologiatrendeinä SOAa ja Saa-Sia. Tutkimuksen mukaan, SOAa piti
tär-keänä 78 prosenttia ja SaaSia 67 prosent-
tia vastaajista. Kolmanneksi nousi yhdistety viestintä (unified
communication), mutta se sai äänistä vain 22 prosenttia. Vastaajat
saivat valita yhden tai useampia annetuista vaihto-ehdoista.
kaikkiaan tutkimukseen osallistui 239 vastaajaa, joista
Pohjoismaisia olivat 26. Kyselyn tulokset
olivat saman suuntaiset kaikkialla Euroopas-sa. Eurooppalaisista
ISV:stä 65 prosenttia piti SOAa ja 64 prosenttia SaaSia
merkittävinä tek-nologiatrendeinä. Pohjoismaissa sekä SOA et-tä
SaaS saivat kummatkin 69 prosenttia. Huo-mattavaa on se, että
Ruotsissa peräti 86 pro-senttia vastaajista piti SaaSia tärkeänä
teknolo-giatrendinä. •
integroi organisaatioiden sovellukset
käsittelyohjelma. Perinteisestihän tekstin-käsittelyohjelmia
ollaan hankkittu lisens-sipohjaisina joko omalle tietokoneelle tai
palvelimelle. Kenttä tulee muuttumaan niin, että ohjelmista, joita
käytetään inter-netin välityksellä, maksetaan käyttöajan tai
kertyneen datan mukaan. Ohjelmat tulevat kehittymään niin paljon,
että vuoden sisäl-lä on jo mahdotonta sanoa, onko ohjelma, jota
käyttää omistajan tietokoneelle tai ser-verille asennettu vai
websovellus.
Miksi saas?
SaaSin houkuttelevuus piilee ennen kaik-kea sen helppoudessa.
IT-järjestelmien ja lisenssipohjaisten ohjelmien hankkimin-en voi
olla käytännössä hankalaa. Lisäksi pitkäaikaiseen asiakkuuteen
sitovan lisens-sin ostaminen voi olla liian kallis sijoitus ja
saattaa pitkittää ja vaikeuttaa hankin-taprosessia. Tämä voi
heikentää yrityksen toimintaa. Verkosta palveluja hankittaessa
asiakas voi siirtyä tuumasta toimeen muu-tamassa minuutissa.
On huomioitava, että lisenssimaksujen lisäksi perinteisistä
lisenssipohjaisista sovel-luksista aiheutuu asennus- ja
ylläpitokustan-nuksia. Oma IT-järjestelmä tuo usein muka-
naan kovahintaisia konsultointipalveluja, vuosittaisia
huoltosopimuksia ja päivi-tykseen liittyviä kustannuksia. Tämän
päälle pitää laskea henkilöstön koulutuk-seen upotettavat
taloudelliset sekä ajal-liset rasitteet.
Suositut kuluttajapalvelut, kuten haku- tai pankkipalvelut
muuttavat kulutustottumuk-sia. On luonnollista kirjautua päivittäin
ni-in työhön kuin yksityiselämäänkin liittyviin
nettipalveluihin.
Monet SaaS-palvelutarjoajat myös auttavat asiakkaan valintaa
joko palve-lun ilmaisella versiolla tai tutustumis-jaksolla.
lastenvikoja
Vaikka kukaan ei epäile internetsovellus-ten kaupallista hyötyä
on muistettava, että SaaS-pohjaisissa ratkaisuissa ilmenee
edel-leen tiettyä epävakautta. Ilman interne-tyhteyttä yksikään
SaaS-sovellus ei toimi. Toiset pulmat, jotka johtuvat internetissä
myllertävästä tietoliikenteen paljoudesta ovat vaikeampia. Ennen
SaaS-projektin vesillelaskua kannattaakin varmistaa kuin-ka
palvelun tuottaja tai tarjoaja käsittelee näitä ongelmia. •
KuvA: IsTOCK
-
8 YRitYsaRkkitehtuuRi ilmoitusliite