Johdatus viestintään, teema 2: Johdatus viestintään, teema 2: Organisaatioviestintä Organisaatioviestintä P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille professori Leif Åberg kevät 2010 Organisaatioviestintä Organisaatioviestintä y ominaista: Ń organisoidut puitteet Ń tavoitteellisuus Ń teknisten viestinten käyttö
23
Embed
Johdatus viestintään, teema 2: Organisaatioviestintä · ammattilainen Adoptiot Avo- ja Ennalta sijaishuolto ehkäisevä työ Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Johdatus viestintään, teema 2:Johdatus viestintään, teema 2:OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä
P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille
professori Leif Åbergkevät 2010
OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä
ominaista:organisoidut puitteettavoitteellisuusteknisten viestinten käyttö
Organisointi ja organisaatioOrganisointi ja organisaatio
Organisointi:tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi
Organisaatio:ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä
Työyhteisölle on siten ominaistaTyöyhteisölle on siten ominaistaihmisryhmittymäyhteinen tavoitevoimavarat kuten koneet, laitteet, raaka-aineet, raha, työvoima, tieto ja viestintätyön ja vallan jakoviestinnän rakentuneisuusmahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseenyhteisökulttuurin synty ja muuntuminen
OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä
Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta
kokonaisuus, joka muodostuukäyttöön otetuista viestintäkanavistaviestinnän järjestelyistä javiestinnän säännöistä
YhteisöviestintäYhteisöviestintä
Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla.
Rowleyn ja Roevensin Rowleyn ja Roevensin muutosviestinnän mallimuutosviestinnän malli
tässä integroitua markkinointiviestintää laajemmassa mallissa otetaan huomioon yrityksen kaikki viestinnän muodot, ei vain suoranaisesti markkinointiin liittyvätesimerkki: Åbergin pizza
the four P:s: product, price, place and promotionPromotion:
Advertising eli mainontaPersonal Selling eli myyntityöSales Promotion eli myynnin edistäntäPublic Relations eli julkistaminen ja suhdetoimintaDirect Marketing eli suoramarkkinointi
Kotler & Armstrong, Principles of Marketing. Prentice-Hall2001
huolellisesti integroi ja koordinoi monet viestintäkanavansa, jotta saadaan aikaan selkeä, johdonmukainen ja kiehtova viesti yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista.
Kotler & Armstrong 2001
Profilointi ja maineProfilointi ja maine
Profilointi(Åberg, Viestinnän johtaminen, 2000):profiili, tavoitekuva: se strategisista perusviesteistä koostuva mielikuvien kokonaisuus, jota tiettynä ajankohtana viestitäänprofilointi: työyhteisön kehyskertomuksen ja profiilin rakentamista
Maine(Aula & Heinonen, Maine – menestystekijä. 2002):maine: kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuusmaine syntyy, kun organisaatio ja sen sidosryhmät kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissaMaineen hallinta on samaa kuin profilointi
Profiili =työyhteisön
haluamatstrategisetmielikuvat
Imago(t) =kohderyhmien
todellisetmielikuvat
Profiili, yrityskuva ja maineProfiili, yrityskuva ja maine
Ohjatut tekijät
Ulkoiset tekijät:- omat aikaisemmat kokemukset
- muiden kertomukset- joukkoviestimien tarinat
Profiili =työyhteisön
haluamatstrategisetmielikuvat
Imago(t) =kohderyhmien
todellisetmielikuvat
Maine koostuukantaa ottavistaja arvottavista(arvolatauksiasisältävistä)kertomuksista
Teot
Viestit
IlmeVisio
Profiili =työyhteisön
haluamatstrategisetmielikuvat
Imago(t) =kohderyhmien
todellisetmielikuvat
Maineen ulottuvuudet SuomessaMaineen ulottuvuudet Suomessa
Yrityskulttuuri ja johtaminen
Menestyminen
Julkinen kuva
Tuotteet ja palvelut
Yhteiskunta-vastuu
Muutos- jakehityskyky
MAINE
Lähde: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy
Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän muotojamuotojaSisäinen
Ulkoineninternet, ekstranetasiakaslehti, -tiedotemediasuhteetPR, Public Relations, yhteystoimintastakeholderviestintä, sidosryhmäviestintäIR, Investor Relations, sijoittajasuhteetlobbaus
suuri yleisösidosryhmät,
stakeholder-ryhmät
päättäjät,vaikuttajat
organisaatio
sisäisen viestinnäneri muodot
mediasuhteet
internet, ekstranet
Ulkoinen ja sisäinen viestintäUlkoinen ja sisäinen viestintä
Julkisuuden kentät, julkisuudet, issuet Julkisuuden kentät, julkisuudet, issuet ja aktitja aktit
Julkisuuden kentät (public spheres) ovat tiloja, joissa julkisuudet syntyvätulottuvuudet:1) suora vai medioitu: ollaanko kasvokkain vai verkossa, televisiossa tai vaikkapa lehtien palstoilla2) laaja vai rajattu: kuinka avoin ja laaja tai suljettu ja pienempi joukko esiintyy julkisuudessa
Organisaation näkökulmasta uusi julkisuus syntyy, kun joukko ihmisiä viestii jostain asiasta (issue), joka tavalla tai toisella liittyy organisaatioon.
Teemat (issuet)organisaatiota koskevia asioita, jotka aiheutuvat joko suoraan tai epäsuorasti organisaation omasta toiminnasta
Julkisuusakteja ovat viestinnälliset aktit kuten keskustelu, kannanotto, kirjoittelu yleisönosastoon tai televisio-ohjelma, joka nostaa issuen julkisuuteenjulkisuuden seurauksena tapahtuvat toiminnalliset aktit kuten päätös vaalirahoitusta pohtivan työryhmän perustamisesta tai ministerin ero
Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus
(=internet-julkisuus)
Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus
(=suljetun verkon julkisuus)
Kansalaisjulkisuus
Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus
medioitusuora
rajattu
laaja
Sisäinen julkisuus
Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus
(=internet-julkisuus)
Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus
(=suljetun verkon julkisuus)
Kansalaisjulkisuus
Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus
medioitusuora
rajattu
laaja
Sisäinen julkisuus
Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus
(=internet-julkisuus)
Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus
(=suljetun verkon julkisuus)
Kansalaisjulkisuus
Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus
medioitusuora
rajattu
laaja
Sisäinen julkisuus
Muutamahypoteettinenesimerkki
Malcolm Gladwell, LeimahduspisteMalcolm Gladwell, Leimahduspistekolme tekijää, jotka vaikuttavat jonkin ilmiön huikeaan leviämiseen:
tarttuvuusihmiset: yhdistäjät, tietäjät ja myyntimiehetasia: kolahtaa tietyllä hetkellä tiettyyn joukkoon
perhosefekti: pienet syyt johtavat suuriin seurauksiinolosuhteiden vaikutus
muutokset eivät vähittäisiä, vaan dramaattisia, tietyssä hetkessä (leimahduspiste)
yhdessä yössä julkkikseksisukeltajat.fi tsunamikatastrofissa
Ball, P., Critical Mass – how one thing leads to another. London 2004Gladwell, Malcolm, Leimahduspiste. 2006
Viestintää tapahtuu eri julkisuuksien Viestintää tapahtuu eri julkisuuksien kentilläkentillä
Työyhteisöt toimivat eri julkisuuksissa ja luovat niitä omalla toiminnallaanEri julkisuuksia:
KansalaisjulkisuudetMitä suuri yleisö tai kansalaiset meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa?
MediajulkisuudetMitä meitä koskevia asioita media ottaa esiin? Miten toimimme median suuntaan?
AsiantuntijajulkisuudetMillainen käsitys asiantuntijoilla meistä on? Miten toimimme heidän suuntaansa?
VerkkojulkisuudetMitä meitä koskevia asioita liikkuu verkossa? Miten itse toimimme siellä?
AsiakasjulkisuudetMitä asiakkaat meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa?
Sisäiset julkisuudetMitä oma henkilöstö meistä ajattelee? Miten toimimme heidän suuntaansa?
Mistä siis pitäisi olla kärryillä?Mistä siis pitäisi olla kärryillä?
Teemat, toimijat, diskurssit ja argumentit eri julkisuuksien kentälläJulkisuuksien dynamiikka
Viestintä ja vaikuttaminenViestintä ja vaikuttaminen
viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen viestinnän osapuolissalineaarisessa katsannossa (esim kampanjat)
viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksenviestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva
Pääsääntö: Pääsääntö:
mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen
vaikeampi
helpompi
yksilön arvojen muutospysyvä yksilön käyttäytymisen muutosryhmähengen muutosryhmän sitoutumisen muutosyksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutosyksilön asenteiden muutosyksilön tietojen muutosyksilön mielipiteiden muutos
pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutosryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos