Jigikalastus

S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Lähde

KalaanLähd

eKala

an

JIGI-KALASTUS

JigikalastusJigikalastus on yksi heittokalastuksen mielenkiintoisimmistamuodoista. Se saavutti jo 60-luvulla suuren suosion Yhdys-valloissa, mutta Suomessa se sai läpimurtonsa vasta 1990-lu-vulla.

Jigikalastajan välineetVirvelöijän yleisimmät perusvälineet, lyhyehkö vapa, avokela jaohuehko siima soveltuvat yleensä myös jigikalastukseen. UltraLight, erittäin kevyet välineet, soveltuvat hyvin ahvenen järvi -kalastukseen sekä purotaimenen ja harjuksen kalastukseenpuroilla. Jigikalastuksessa on tärkeää hyvän tuntuman pitämi-nen uitettavaan jigiin. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä as-tetta kevyempiä välineitä, kuin vastaavan kalalajin muussaheittokalastuksessa.

Vapa Vapa on jigikalastusvälineiden tärkein osa. Syvältä kalastet -taessa kevyehkö jigi pitäisi saada heitettyä pitkälle. Jigivavaltavaaditaan heitto-ominaisuuksien lisäksi jäykkyyttä ja keveyttävastaiskun antamiseen sekä hyvän tuntuman saamiseen. Hiilikuitu tai vastaava soveltuu hyvin jigivavan materiaaliksi.Sopiva jigivavan pituus ahvenen kalastuksessa on 1.50–2.10metriä.

Kelat Kelaksi jigikalastukseen soveltuu parhaiten kevyt avokela.Suuri puolan halkaisija pitää ohuen siiman suorempana ja pidentää heittopituuksia. Nopea kelan välitys on avuksi jiginuittamisessa. Kookkaiden haukijigien tai raskaiden luotijigienheittämisessä kevyt hyrräkela on hyvä ratkaisu. Silloin kalanväsytyksessä siima ei kierry niin kuin avokelassa.

Siima Siiman pitäisi jigikalastuksessa olla venymätöntä. Näin koukkutarttuu kalaan paremmin. Fluorisoiva siima edesauttaa tärp-pien näkymistä ja jigin uinnin seuraamista virtakalastuksessa.Jigikalastuksessa käytetään ohuehkoja siimoja. UL-kalastuk-sessa vain 0.12–0.16 mm ja yleisvahvuutena 0.18–0.20 mmvahvuuksia. Haukeen ja suurahveneen keskittyvän kannattaakäyttää 0.25 mm vahvuutta. Hauen kalastuksessa peruke onmiltei välttämätön. Perukkeen pitäisi olla notkea, jotta jigi uiluontevasti.

Jigivieheet

Yleisimmin jigit ovat silikonisia kala- tai toukkajäljitelmiä. Mitäohuempi pyrstö, sitä herkempi uintiliike. Pikkuahvenille sopivatoukkajäljitelmä on vain muutaman sentin pituinen, mutta suur ahvenia kannattaa tavoitella jopa 15 cm pituisilla matoji-geillä. Perusjiginä käytetään eri kokoista, pitkävartista yksi-haara koukkua, jonka päänä on yleensä 2–10 gramman paino.Kookkaissa matojigeissä toimivin on siiman läpi pujotettava

10–40 g lyijypaino. Streamer-koukkuun sidottu perho, joka pai-notetaan kookkaalla lyijyhaulilla, on tehokas jigi koski -kalastuksessa. Ahvenen houkuttelussa perusväri on punainen,oranssi tai moottoriöljy (hileillä ehostettu ruskeanvihreä jigi),taimenelle keltainen sekä harjukselle tummat, ruskean-mustat sävyt. Kuha ja hauki iskevät jopa täysin valkoiseen jigiin. Hauelle varmin jigi on pieni särki- tai salakkatäky. Vie-heenä jigit ovat huomattavasti edullisempia kuin vaaput ja lu-sikat.

Jigisolmut Jigi päästä painotettuna reagoi nopeasti vavan liikkeisiin jakosken virtauksiin. Jigin liikkuvuutta tehostaa UNIsolmu taivastaava lenkkikiinnitys, jossa painokoukku eli jigi pääsee her-kästi liikkumaan. Siiman läpipujotettavissa luotijigeissä voi kou-kun sitoa perinteisellä viehesolmulla.

Varmistettu viehesolmuSilmukoita 3-7. Mitä ohuempi siima,sitä enemmän silmukoita.

UnisolmuLiukuva silmukka, joka voidaan sitoa jokokiinteäksi viehesolmuksi tai kiristää silmukaksi.Jigissä solmu toimii lenkkinä, jokakiristyy kalan napatessa.

Kalastustekniikka jigillä

Seisovan veden jigikalastus on periaatteeltaan pohjakalas-tusta. Jigikalastus soveltuu parhaiten vesikasvittomille savi- jaliejupohjille. Metsälammet, joiden pohjilla on risuja ja hakoja,soveltuvat huonosti pohjakalastukseen jigillä.

Heiton jälkeen jigin annetaan ensin painua pohjaan, jonka jäl-keen aloitetaan uittaminen. Jigi uitetaan joko lyhyitä nostojavavankärjellä tehden tai lyhyillä kammen pyörähdyksillä sa-malla pitäen vapaa siiman suuntaisesti. Ahvenelle pieni ja hau-elle suuri jigin liike. Parhaiten jigi so veltuu kalastettaessamatalikolle ankkuroidusta veneestä. Painavimmilla jigeillä voikalastaa jopa yli 10 metrin syvyydestä matalaan päin. Viileänveden aika, alkukesä ja syksy, jolloin ahvenet ovat syvällä poh-jassa, on tehokkainta jigikalastusaikaa. Virrassa jigillä onhelppo kalastaa syvänteet ja montut. Vavan kärkeä ylösnos-tamalla jigi nousee pintaan ja kärkeä laskemalla se vajoaa nopeasti esimerkiksi kiventakaiseen monttuun. Jigillä ylävir-taan heitettäessä on oltava tarkkana, ettei se ehdi vajota kiinnikivien väliin.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö[email protected]

www.vapaa-ajankalastaja.fi

Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Jigikalastajan luvat

Jigikalastaja tarvitsee vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapai-koissa aina vesialueen omistajan tai haltijan luvan.

Muissa vesissä, ellei kalastusta ole erityisestä syystä rajoitettu,voivat alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet harrastaa jigika-lastusta ilman lupaa.

18–64-vuotiaat tarvitsevat jigikalastukseen kalastonhoito -maksun.

Muista pitää mukanasi tosite kalastonhoitomaksusta ja kalas-tusluvasta. Alle 18-vuotiaan ja 65 vuotta täyttäneen tulee tar-vittaessa luotettavasti osoittaa ikänsä.

Muista käyttäytymissäännöt – älä aiheuta haittaa ranta-asutukselle tai muulle kalastuk-

selle – muista jättää vähintään 50 m etäisyys selvästi merkittyihin

verkkopyydyksiin – kunnioita lintujen pesimärauhaa, älä nouse maihin pesimä-

luodoille – jigikalastaja joutuu seisomaan veneessä, muista käyttää

kelluntavarusteita– muista käsitellä saaliisi välittömästi, tainnuta, verestä, per-

kaa ja jäähdytä!