Insinoori 03 2012

3/20123///200120

Energonin Leif Ekholm:

Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti

2

sisältö

Cleantech-liiketoiminta uudistaa

vanhaa teollisuutta ja synnyttää

uutta liiketoimintaa. Lahden tie-

de- ja yrityspuisto johtaa Suomen

ympäristöteknologian osaamis-

klusteria, Risto Mauno kertoo.

Pääkirjoitus ............................................... 5

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

Edunvalvontaa ......................................... 10

Maailmalta .............................................. 22

Osaaminen .............................................. 24

Potkua insinööriuralle muuntokoulutuksesta 26

Tutkittua ................................................. 28

Oikeutta.................................................. 30

Uutisia ................................................... 32

Opiskelija-asiaa ....................................... 34

Jäsenetuna vakuutukset ........................... 36

Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon 38

Kisat ...................................................... 40

Jäsenpalvelu ........................................... 41

Järjestöyhteydet ....................................... 42

Mennen tullen ......................................... 43

10

18Noin tuhannessa yrityksessä

Euroopassa on aktiivisesti

toimivia eurooppalaisia

yritysneuvostoja eli EWC-

toimintaa.

Kannen kuva Hannu Salmi.

3INSINÖÖRIUUSI

26.4. numero 3/2012

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

PäätoimittajaJari Rauhamäki 0201 801 801

ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 20127.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12.

Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012)

Painos 72 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 020 693 877

Painopaikka Oy Scanweb Ab

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €

Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €

1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €

1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

20

38

Teknisen kaupan alalla insinööri

Matti Hotari kykenee käyttämään

koulutustaan ja kokemustaan

monipuolisesti ja vaihtelevasti.

Palkansaajat osoittivat yhdessä mieltään

hallituksen ja työnantajan politiikkaa vas-

taan vuonna 1991 Senaatintorilla. Yhä vie-

lä politiikalla on vahva vaikutus järjestäyty-

misintoon.

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäi-sit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa

vat yllättää.

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko

paan henkivakuutukseen*. Testaa las-kuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

5INSINÖÖRIUUSI

Työnteon kulut oikeaan osoitteeseen

Valtiolla on pulaa verotuloista, joten hyvät neuvot

ovat arvokkaita. Uusia veronmaksajia ja verokoh-

teita pitää löytää, mutta ne ovat kiven alla. Mo-

nen poliitikon katse onkin kääntynyt heihin, jotka jo

nyt käyvät töissä ja maksavat veronsa sen enempää mu-

kisematta. Jos pelkkä veroprosentin nosto ei riitä, huo-

mion voi aina kääntää verovähennyksiin tai työnanta-

jan maksamiin verottomiin korvauksiin. Kukaties niitä

läpikäymällä voi löytyä lisää euroja valtion rahakirstun

pohjalle.

Näitä ideoita tupsahtaa julkisuuteen tasaiseen tah-

tiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti muutama

viikko sitten matkatöitä tekevien verottomia kilometri-

korvauksia pantaviksi verolle yli 15 000 kilometrin yli-

menevältä osalta. Oman auton käytöstä korvataan tällä

hetkellä 45 senttiä kilometriltä ja sen on laskettu katta-

van autosta aiheutuvat kulut. Ministeri laskeskeli, että

laittamalla verovapaudelle yläraja valtiolle kilahtaisi 70

miljoonaa euroa nykyistä enemmän.

Liikenneministerillä oli ehdotusta tehdessään var-

masti hyviäkin tarkoitusperiä. Voi esimerkiksi ajatella,

että muutos ohjaa työssään paljon liikkujia joukkolii-

kenteen käyttäjiksi. Valitettavasti vain ajatus on hyvä,

toteutus ei vain toimi. Suomen kaltaisessa harvaan asu-

tussa maassa joukkoliikennettä ei saada koskaan niin

toimivaksi, että läheskään kaikki voivat hoitaa päivittäi-

set työn tekemiseen liittyvät matkansa bussissa tai ju-

nassa istuen.

Esitys ei muutenkaan ollut loppuun saakka harkittu.

Työntekoon pitää kannustaa ja sitä tulee helpottaa. Kyl-

lösen ehdotus toimii päinvastoin. Verottomien kilomet-

rikorvausten leikkaaminen jarruttaa työvoiman liikku-

vuutta ja heikentää näin työllisyyttä. Jos esitys menee

läpi, paljon työssään ajava laitetaan verotuksen kautta

maksamaan työantajalle kuuluvia, työn tekemisestä

aiheutuvia kuluja. Se ei ole oikein.

Kansanedustajien jos kenen pitäisi tietää, mitä työn

tekeminen Suomen kaltaisessa maassa maksaa, etenkin

jos työ vaatii paljon liikkumista. Maakunnista tulevilla

edustajilla lienee myös käsitys matkatöiden ihanuudesta

ja kurjuudesta sekä vieraalla paikkakunnalla työskente-

lyn hintavuudesta. Kustannuksia syntyy ja niitä pitää

korvata.

Kansanedustajien osalta asia on järjestetty asuinpai-

kasta riippuen noin 1 000–1 800 euron verottomalla

kulukorvauksella. Se kilahtaa tilille kerran kuukaudessa

ilman vuokrakuitteja, ajopäiväkirjoja ja muita selityksiä.

Erikoiselta tuntuu, jos nämä ihmiset ovat eturivissä vaa-

timassa työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten kor-

vauksia verolle.

pääkirjoitus huhtikuu 2012

Jari Rauhamäki

päätoimittaja

6

uutisia

roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajem-min miettiä luovasti, miten vientiin täh-tääville Cleantech-yrityksille saadaan ko-timarkkinareferenssejä julkisten hankin-tojen avulla, Häkämies jatkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat jo julkistaneet omat lupauksensa:

TEM lupaa edistää Suomen nousua kestävän talouden, vihreän kasvun ja Cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi rohkeilla ja älykkäillä ratkaisuilla. Tavoit-teena on Suomi, joka on maailman eturin-tamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa.

Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kas-vua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaa-malla rahoitusta sellaisille aihealueille, jotka rakentavat kestävää taloutta Suo-meen ja tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä uudistumisen ja kasvun mah-dollisuuksia.

Finnair säästää väärästä päästä

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pu-heenjohtaja Pertti Porokari on huolis-saan Finnairin uusimmista käänteistä. Tä-nään julkistetun aiesopimuksen mukaan Finnair ulkoistaa moottori- ja laitehuolto-palvelut sveitsiläiselle SR Technicsille: 280 ihmistä saattaa joutua lähtemään.

– Finnair on päässyt turvallisen ja luo-tettavan lentoyhtiön maineeseen äärim-milleen hiottujen ja tarkkojen huoltopro-sessiensa ansiosta. Nyt Finnair säästää vää-rästä päästä, Porokari sanoo.

Hän huomauttaa, että lentotoimin-nassa huollon luotettavuudella on ensiar-voisen suuri merkitys.

– Väistämättä tulee mieleen, pystyykö Finnair enää toimimaan riittävällä var-muudella, kun väkeä vähennetään ulkois-tuksen lisäksi noin paljon.

Porokarin mukaan Finnairin moot-tori- ja laitehuoltopalvelulla on sellaista osaamista, joka on nyt vaarassa hävitä Suomesta kokonaan.

Finnairin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Juppi kertoo, ettei ilmoitus yt-neuvotteluista tullut yllätyk-senä.

– Mutta on tuo vähennettävien määrä iso luku ja vakava paikka meille. Yksi-

suuntaista tietä tässä mennään. Jos moot-tori- ja laitehuoltopalveluista nyt luovu-taan, takaisin niitä ei tule, Juppi arvelee.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista päätös ensi vuodelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päät-tänyt ammattikorkeakoulujen koulutus-tarjonnan vähentämisestä. Ammattikor-keakoulujen koulutustarjontaa vähenne-tään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuo-desta 2013 alkaen.

Tekniikan alalla vähennys on 781 paikkaa vuoteen 2011 verrattuna. Ensi vuonna aloituspaikkoja on 6 644.

OKM esitti omat näkemyksensä viime lokakuussa. ammattikorkeakoulut vasta-sivat niihin helmikuussa, minkä jälkeen OKM päätti aloituspaikoista maaliskuun lopussa.

Jyväskylän, Kajaanin, Keski-Pohjan-maan, Savonia- ja Turun ammattikorkea-koulujen aloituspaikat vähennys oli pie-nempi kuin OKM:n lokakuisessa esityk-sessä. Sen sijaan Mikkelin ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa paikat vähenivät lokakuisesta esityksestä. Muissa ammatti-korkeakouluissa tekniikan aloituspaikat säilyivät ennallaan.

Uusi nimi 3T:n julkaisijalle

Suomen Rakennuslehti Oy vaihtoi ni-meään. SMF:n tytäryhtiön uusi nimi on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy.

Nimenvaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö alkoi julkaista tammikuussa Ra-kennuslehden ja Kodinrakentajan rin-nalla myös tekniikan viikkolehti 3T:tä.

– Uusi nimi kertoo kustannustoimin-tamme laajenemisesta rakennusalan jul-kaisuista tekniikkaan ja teollisuuteen sekä tukee meitä tavoitteessamme kasvattaa lii-ketoimintamme. Nimi tuo meille uskot-tavuutta ja hyötyä sekä nykyisten että po-tentiaalisten yhteistyökumppaneiden sil-missä, kun yhtiömme yhdistetään välittö-

Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa?

Arvoisa UIL:n jäsen, kerro

ehdokkuudestasi muille liiton

jäsenille.

Esittelemme ehdokkaita

nettisivuilla. Lähetä tietosi

osoitteeseen [email protected]:

– nimi

– ikä

– paikkakunta, jossa olet ehdolla

– puolue tai muu ryhmittymä

– ammatti

– linkki yhdelle nettisivullesi tai

sähköpostiosoitteesi

Lupauskampanja vauhdittaa ympäristöliiketoiminnan edelläkävijyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat käynnistäneet haastekampanjan, jossa eri organisaatioilta pyydetään konkreettisia lupauksia siitä, millä tavalla ne sitoutuvat edistämään Suomen edelläkävijyyttä ym-päristöliiketoiminnassa osana kestävää ta-louskasvua.

Lupausprosessin ensimmäisessä vai-heessa mukaan haastettiin ministeriöt ja julkisen sektorin organisaatioita. Annetut lupaukset julkistetaan 6.6.2012 Helsin-gissä pidettävässä ”Green Growth Sum-mit” -tapahtumassa. Seuraavassa vaiheessa lupausprosessiin haastetaan mukaan yri-tykset, kunnat ja muut toimijat.

– Haastamme kaikki toimijat mukaan lupausprosessiin, sillä vain kansallisella yhteistyöllä Suomi nostetaan Cleantechin kärkimaaksi. Esimerkiksi monessa kun-nassa on jo hyvää toimintaa. Nyt sitä on mahdollista esitellä lupausten muodossa ja sitoutua kansalliseen tavoitteeseemme, sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

– Konkreettinen esimerkki haastee-seen osallistuvan toimenpiteestä voisi olla asteittainen siirtyminen sähköautoihin, joiden edellyttämän infrastruktuurin ke-hittämiseen myös TEM ja Tekes panosta-vat parhaillaan kymmeniä miljoonia eu-

7INSINÖÖRIUUSI

mästi Sanoma-konserniin, toimitusjoh-taja Heikki Nurmela toteaa.

Sanoma Tekniikkajulkaisut julkaisee Rakennuslehteä, 3T:tä ja Kodinrakenta-jaa. SMF omistaa yhtiöstä 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Raken-nusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennus-mestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennusteollisuus RT ry.

Irtisanomisista on tullut muoti-ilmiö

Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu yritysten irtisa-nomisintoa. Hänen mielestään henkilös-tön vähennyksistä on tullut muoti-ilmiö, jolla testataan jäljelle jäävien venymis-kykyä.

– Irtisanomisia perustellaan pääasiassa kahdella asialla, kilpailukyvyn ja tehok-kuuden parantamisella. Työ ei siis ole oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Suo-meksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempaa pienempi porukka tekee vä-hintään samat työntehtävät. Näin ei voi loputtomasti jatkaa, Porokari sanoo.

Viimeksi tänään tietoliikenneyhtiö DNA perusteli enimmillään 150 työnte-kijän vähennyksiä kilpailukyvyllä ja te-hokkuudella. Porokarin mukaan meno al-kaa joillain aloilla muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, jolloin yritykset irtisanoivat väkeä lähes paniikinomaisesti.

– Vaarana on, että kilpailukyvyn, te-hokkuuden ja tuloksenteon tavoittelussa yritykset laihduttavat itsensä hengiltä. Henkilöstömäärä ajetaan pakolla liian pieneksi, mikä alkaa vähitellen heijastua työviihtyvyyteen, sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja ennenaikaiseen elä-köitymiseen.

Porokari huomauttaa näiden tekijöi-den vaikuttavan haitallisesti myös työ-urien pituuteen ja koituvan lopulta työn-antajille kalliiksi.

– Lisääntyvät sairauspoissaolot ja uu-puminen vain lisäävät kustannuksia ja heikentävät tehokkuutta. Eikö 1990-lu-vun huonoista käytännöistä ja kokemuk-sista ole otettu yhtään opiksi, Porokari ih-mettelee.

neuvottelujohtajan palsta

Ismo Kokko

neuvottelujohtaja

Viime kuun lopulla solmittiin kes-kusjärjestöjen välillä työurasopi-

mus, jonka tarkoituksena on edesaut-taa suomalaisten hyvinvointia niin, että meillä on tulevaisuudessakin va-raa julkisiin palveluihin suurin piir-tein samassa mittakaavassa kuin nyt. Näin olen asian taustat ymmärtänyt.

Sopimuksessa sanotaan heti al-kuun, että ”suomalaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työl-lisyysastetta ja pidempiä työuria”. Solmitulla sopimuksella yritetään siis paikata tätä yhtä kohtaa kolmen koh-dan yhtälössä.

Sopimuksen eri osat puolestaan muodostavat kolme osa-aluetta: työ-elämän laadullinen kehittäminen työ-urien pidentämiseksi, sitoutuminen työeläkejärjestelmän kehittämiseen vuoteen 2017 mennessä ja välittömät toimenpiteet vuosille 2014 ja 2015. Näistä työurien pidentämisen kan-nalta tärkein on ehdottomasti työelä-män laadullinen kehittäminen. Sopi-muksessa on lueteltu monta tärkeää kokonaisuutta, kuten nuorten työelä-mään pääsyn helpottaminen, työssä jaksamista tukevien prosessien kehit-täminen ja työhyvinvoinnin edistämi-nen. Juuri näiden toimenpiteiden avulla työurien on realistista pidentyä.

Työurasopimuksen henki on kui-tenkin enemmän ohjaava ja suosit-tava, joten meille liittotasolle jää aika paljon vastuuta siitä, että nämä asia-kokonaisuudet oikeasti edistyvät ja työpaikoilla tosiaan tartutaan työhy-vinvoinnin haasteeseen. Muutoinhan olemme taas keskustelemassa vain vanhuuseläkeiän mekaanisesta nosta-misesta, joka ei johda toivottuun lop-

putulokseen. Työurasopimus on siis jalkautettava kentälle, ihan niin kuin työehtosopimuksetkin.

Eläkejärjestelmään ei vielä varsi-naisesti nyt puututtu. Osapuolet si-toutuivat siihen, että työmarkkinaosa-puolet neuvottelevat eläkejärjestel-män uudistuksesta siten, että uudis-tukset tulisivat voimaan viimeistään 2017. Varsinaiset ikävät asiat, kuten eläkejärjestelmän ikärajat sekä eläke-karttumista ja eläkemaksuista neuvot-teleminen siirrettiin tulevaisuuteen. Välissä ovat myös vuoden 2015 edus-kuntavaalit, joissa aihe nousee var-masti yhdeksi vaaliteemaksi.

Meille UIL:n jäsenille ehkä kaik-kein ikäviä lainsäädännöllisiä toimen-piteitä sovittiin työnantajan vaati-muksesta kaksi. Ensimmäinen on osa-aikaeläkkeen ikärajan korottami-nen 61 vuoteen 1954 tai sen jälkeen syntyneillä. Ikäraja nousee yhdellä vuodella.

Toinen ikävä asia on lisäpäivä-oikeuden (nk. työttömyysputki) ikä-rajan korottaminen myös yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin synty-neillä.

Nostan nämä kaksi muutosta esille erityisestä syystä. UIL:n jäse-nistä yli 55-vuotiaita on tilastomme mukaan 23 prosenttia. Tiedän tämän ikäryhmän olevan lähes poikkeuk-setta yt-neuvotteluissa vähennettä-vien henkilöiden listan kärkipäässä. Näille jäsenille uudistukset ovat elä-vää elämää, eikä vain lukuja tauluk-kolaskennassa.

Jos työurien toivotaan yhteiskun-nassamme pidentyvän, on työn ky-synnän lisäännyttävä myös tässä ryh-mässä. Nyt heille on liian usein tar-jolla irtisanomisilmoitus.

Työurasopimus jalkautettava kentälle

8

kolumni

Ay-liikettä tarvitaan yhä

Tutkijoiden mukaan suomalainen ammattiyhdistys-

liike on vaikeuksissa muuttuneessa yrityselämässä.

Heidän mielestään yritysten globalisoituminen ja pe-

rinteisen duunarityön väheneminen näkyy ay-liikkeessä

neuvottomuutena. Samaan aikaan työntekijät näkevät ay-

liikkeen vain palkankorotusneuvottelijana sekä työttömyys-

turvana. Yleiskorotukset tulevat automaattisesti kaikille ja

työsopimusehdot ovat itsestäänselvyys. Järjestäytymätön in-

sinööri kokee, ettei liiton jäsenyydestä saa suoraa hyötyä jä-

senmaksua vastaan. Työpaikoilla hiipuva yhteisöllisyys ei au-

tomaattisesti aja insinöörejä liiton haaviin. Edellä mainitut

asiat ovat johtaneet siihen, että alle 30-vuotiaista vain 20

prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsenenä.

Miksi järjestäytyminen kuitenkin on tärkeää? Ennen

vanhaan, kun liittoon kuuluminen oli lähes automaattista

ja järjestäytymisaste oli korkea, ulosmarssit olivat arkipäivää.

Yhtenäinen joukko ajoi vaikka yksittäisen henkilön asiaa

miettimättä omaa etuaan. Sama yhtenäisyys on edelleen

vahva voimavara, jolla muutokset mahdollistetaan.

Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvo-

tella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon

kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Mitä yhtenäisempi ja laa-

jempi taustajoukko neuvottelijoilla on takanaan, sitä parem-

mat neuvotteluasetelmat saavutetaan.

Nykyiset kirjaukset työehtosopimuksessa eivät ole itses-

täänselvyyksiä. Työnantajapuoli ehdottaa joka neuvottelu-

kierroksella heikennyksiä ja vastustaa jokaista parannusta

viimeiseen asti. Palkallinen loma ja viisipäiväinen työviikko

ovat asioita, jotka ay-liike on saanut neuvoteltua osaksi

sopimuksia.

Nykymallin mukaan vain se, mitä jää viivan alle, mer-

kitsee. Mittaustiheys on tiivistynyt vuosineljänneksiin, mikä

pakottaa työnantajat tekemään nopeita ratkaisuja. Henki-

löstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ovat valitettavan yleinen

keino korjata tulosta. Isommissa yrityksissä neuvottelut ovat

ammattimaisia, usein lakimiesten johtamia, jolloin luotta-

musmiehen keinot vaikuttaa asiaan ilman yhtenäistä jouk-

koa ovat heikot. Mikäli sopimisneuvottelut siirtyvät tulevai-

suudessa paikalliseen sopimiseen, korostuu järjestäytymisen

tärkeys entisestään työpaikoilla.

Maailmalla, varsinkin maissa, joihin töitä Euroopasta

nyt siirretään, ammattiyhdistysliikettä ei ole ja työehdot ja

työolot ovat sen mukaiset. Kansainvälinen vaikuttaminen

on yksi suomalaisen ay-liikkeen keino tasoittaa eroja ja vä-

hentää työnantajan halua siirtää työtä pois Suomesta. Toi-

saalta Euroopassa on maita, joissa ay-liike on vahvempi

kuin Suomessa. Esimerk-

kinä voi mainita Saksan.

Siellä Nokia sulki Bochu-

min tehtaan ja joutui neu-

vottelujen tuloksena mak-

samaan työntekijöille kor-

vauksia satoja miljoonia

euroja.

Kansainvälisen edun-

valvonnan ohella pitää

huolehtia siitä, että suoma-

lainen ay-liike pysyy vah-

vana. Näin vältetään työ-

ehtojen ajautuminen ta-

kaisin tasolle, josta ay-liike aikoinaan kumpusi. Jos näin kä-

visi, kärsijöinä olisivat sekä järjestäytyneet että etuja auto-

maattisina pitävät insinöörit. Ay-liikettä tarvitaan yhä ja yk-

sittäisen jäsenen panos tässä yhteisessä savotassa on tärkeä.

Yhdessä olemme enemmän.

Jani-Petri Semi on Valkeakosken

Insinöörien puheenjohtaja

Myös työnantaja-

osapuoli hyötyy siitä,

että se voi neuvotella

sopimuksista yhden

työntekijöitä

edustavan tahon

kanssa yksittäisten

yritysten sijaan.

9INSINÖÖRIUUSI

9

Kaikilla on oikeus kunnon työoloihin

Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi Kii-

nassa toimivan taiwanilaisen suuryrityksen Fox-

connin parantaneen työoloja. Kyseinen yritys pii-

pahti takavuosina Suomessakin, osti muutaman tehtaan,

lakkautti ne hyvin nopeasti ja siirsi toiminnat maihin,

joissa ay-liike ja työlainsäädäntö ovat heikolla tasolla.

Muun muassa matkapuhelinjättien Nokian ja App-

len alihankintaa tekevä Foxconn on lopulta taipunut

kohentamaan työntekijöiden oloja Kiinassa. Työsken-

telyolot olivat niin kehnot, että työntekijät joutuivat

turvautumaan äärimmäisen epätoivoisiin tekoihin, jopa

lukuisiin itsemurhiin, ennen kuin yritys saatiin neuvot-

telemaan ay-liikkeen kanssa ja puuttumaan kurjiin työ-

oloihin.

Kyseinen yritys on vain jäävuoren huippu Aasiassa

toimivien yritysten tilasta. Näissä yrityksissä työntekijät

ovat vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla.

Työurien pituudet eivät ole montaa vuotta ja loppuun

käytetyn työntekijän tilalle tulee aina uusi. Tilanne on

vieläkin kehnompi Afrikan ja Etelä-Amerikan mante-

reilla.

Näissä maissa toimii usein yrityksille lojaaleja niin

sanottuja yellow foot -liittoja, joihin yritykset liittävät

työntekijänsä ilman, että he edes tietävät siitä. Myös

suomalainen PKC Group on saanut kyseenalaista mai-

netta estäessään työntekijöitä vapaasti järjestäytymästä

Meksikossa. Suomalaiset teollisuusliitot UIL mukaan

lukien ovat puuttuneet tähän ongelmaan. Työolot ovat

kuitenkin jonkin verran jo kohentuneet Kiinassa, kun

henkilöstö on alkanut järjestäytyä oikeisiin ammattiliit-

toihin, jotka ajavat heidän asioitaan.

Suomalainen sopimusyhteiskunta takaa vakaat olot

niin työpaikoilla kuin laajemmin yhteiskuntarauhan

osalta. Suomalaisen työntekijän oikeudet, hyvinvointi-

valtion säilymisen ja positiivisen kehityksen takaavat

toimivat, sopimiseen perustuvat työmarkkinat. Suo-

messa on 2,1 miljoonaa työntekijää, joiden etua ajavat

ainoastaan palkansaajaliitot, kuten UIL. Tätä toimivaa

järjestelmää on siis syytä tukea kannustamalla palkan-

saajapuolta järjestäytymään muun muassa säilyttämällä

liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Työnanta-

japuoli on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja naut-

tii sekin jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta.

Palkansaajien, kuten ylempien toimihenkilöiden,

järjestäytyminen on vastavoima työnantajille ja se tasa-

painottaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta.

Hyvää kevättä!

puheenjohtajan palsta huhtikuu 2012

Pertti Porokari

10

edunvalvonta

Teksti: Ilona Mäenpää | Kuvat: Hannu Salmi

Kiinan markkinoilla kaupanteon

väylänä toimii Lahden tiede- ja

yrityspuiston koordinoima FECC (Fin-

nish Environmental Cluster for Chi-

na). FECC:n toiminnassa on mukana

jo noin 100 yritystä.

Venäjän markkinoita varten on pe-

rustettu sekä lahtelaisyritysten muo-

dostama alueellinen Venäjä-klusteri

että kansallisessa Cleantech-kluste-

rissa toimivat jätehuolto- ja ener-

giaklusterit. Venäjä-klustereissa on

aktiivisesti mukana nyt noin 40 yri-

tystä. Vesiosaamiskeskuksessa on

koulutettu 1 000 ihmistä.

Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaa-misklusteria. Maailmalla sen clean-

tech-osaaminen on jo tunnettu ja palkit-tukin. Lahden ammattikorkeakoulun ym-päristötekniikan linja on yksi neljästä cleantech-alan opetusta antavasta oppilai-toksesta paikkakunnalla.

Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa kansainvälistymiseen liittyviä palveluja Lahden alueella toimiville yrityksille ja yritysryhmille. Erityisen hyvät yhteydet sillä on Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. 

Nyt esihautomomallia ollaan muutta-massa. Liiketoimintaosaamisen, teknii-kan, markkinoinnin ja rahoituksen toimi-joita yhdistetään tiimeiksi jo esihautomo-vaiheessa. Tämä tuo synergiaetuja ja no-peuttaa yritysaihioiden kehitystyötä. Kiihdyttämön loppuvaiheessa tärkeintä

roolia näyttelevät Risto Maunon mukaan rahoitus ja kansainvälisille markkinoille lähteminen.

Uutta toimintamallia pilotoidaan käy-tännössä tämän kevään aikana. Tosin jo nykyisinkin kannustetaan yrityksiä yh-teistyöhön kansainvälisissä ponnistuk-sissa. Oikeiden kumppanien kanssa maa-ilman valloittaminen käy helpommin.

– Tiimiys korreloi menestyksen kanssa, se on yrityshautomossa huomattu, Mauno sanoo.

Hän mainitsee esimerkkeinä Demo-lan, Protomon, Innovation Millin ja Ga-ragen, jotka näyttävät mallia yhteistyöstä.

Ikärakenteen muutos suosii Maunon mukaan yrittäjyyttä; opiskelijat ryhtyvät yrittäjiksi ja työllistävät itsensä lisäksi muita, näin saadaan bruttokansantuo-tetta. Yrittäjyyden kynnystä pyritään ma-

Lahdesta cleantechin veturiCleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston kärjet. Näille aloille

yrityshautomo etsii kasvavia ja globaaleille markkinoille pystyviä yrityksiä. Niille on

myös tarjolla rahoitusta ja tiimikumppanuutta kansainvälisiin ponnistuksiin, kertoo

yrityshautomon johtaja Risto Mauno.

daltamaan jatkuvilla luennoilla myös am-mattikorkeakoulussa

– Yrittäjyys on lisääntynyt kolmena pe-räkkäisenä vuotena, Mauno sanoo. Asen-teet ovat muuttuneet ja opiskelijat aktivoi-tuneet. Yrittäjyys tarjoaa kenties sellaisen elämäntyylin, jota nuoret hakevat.

Energonissa tutkitaan

uusiutuvaa energiaa

Lahden tiede- ja yrityspuiston rakennut-taman Energon-tutkimuskeskuksen ra-hoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahden ammattikorkeakoulu.

Vuonna 2010 avattu tutkimuskeskus tarjoaa huippuympäristön monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuu-den tutkimukseen sekä uuden teknolo-

< Risto Mauno on yrityshautomon johtaja.

11INSINÖÖRIUUSI

gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kym-meniä, suurin niistä Oilon Oy. Laitetek-ninen kehitystyö kaupallisiksi tuotteiksi on yksi Energonin keskeisistä tavoitteista.

Lahden ammattikorkeakoulun opis-kelijat voivat siellä suorittaa työharjoitte-lua ja tehdä päättötöitä uusiutuvan ener-gian eri prosesseissa.

– Testaamme täällä uusiutuvaa ener-giaa nestemäisessä, kaasumaisessa ja kiin-teässä muodossa sekä kehitämme aurin-koenergian hyödyntämiseen sopivia lait-teita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppu-ratkaisuja sekä hybridiratkaisuja, kertoo asiakaspalvelupäällikkö, insinööri Leif Ekholm.

Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen kohde niin Suomessa kuin maailmallakin on metsän biomassan käyttö polttoai-neena. Pyrolyysiöljyä valmistetaan puu-jätteestä ensin pilkkomalla ja sitten kuiva-tislaamalla hapettomassa tilassa.

Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä pova-taan niille todellista haastajaa.

Energonissa ovat Suomen oloissa ai-nutlaatuiset maa- ja ilmalämpöpumppu-jen mittausjärjestelmät, joista saadaan erittäin pitkälle vietyä tietoa pumppujen toiminnasta. Tehokkaan tutkimuksen ja laitteiden kehityksen mahdollistaa myös laaja valikoima erityyppisiä kattiloita ja polttimia sekä erilliset säiliöt muun muassa bioöljyille. Lisäksi poltinlaitosta voidaan ajaa tietyiltä osin miehittämättö-mänä.

Cleantech-sijoittaminen kasvussa

– Cleantech-sijoitusmaailma on kasvanut koko 2000-luvun, suurinta kasvu on ollut aurinkoenergian, liikenteen ja energian toimialoilla, sanoo ympäristöteknolo-

giaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkin-oja Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

Sulkinojan mukaan alan seuranta on vielä haasteellista, sillä monet teollisuuden ratkaisut, jotka esimerkiksi vähentävät energiankulutusta, eivät automaattisesti näy tilastoissa. Helpompaa on seurata pe-rinteistä ympäristöteknologiaa, siis vaik-kapa vedenpuhdistusta sekä muuta ”pii-punpääteknologiaa”.

Cleantech Finlandin arvion mukaan koko globaali markkina olisi noin 1 600 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 20 miljardia euroa. Suomen viennin osuus on näissä arvioissa 12 miljardia, eli noin viidennes Suomen kokonaisviennistä.

Suomen kärkinä ovat energiatehok-kuus, uusiutuvat energiat, vedenkäsittely-ratkaisut ja kaupunkien ympäristöongel-mien ratkaiseminen. Vuonna 2011 alan arvioitiin kasvaneen lähes 10 prosenttia

Riskirahan kanavointi cleantech start-uppeihin pitäisi Sulkinojan mielestä olla paljon voimakkaampaa. Tähän voisivat vaikuttaa muun muassa reilusti ekoetu-kenossa olevat julkiset hankinnat. Halli-tuksen koko start-up- ja riskirahakent-tään kehysriihessä tekemät päätökset T&K- verohelpotuksista ja verohelpo-tuksista sijoittajille listaamattomille on suunnattu koko start-up -kentälle, ei eri-koisesti cleantechille.

Mekatroniikasta apuri

Mekatroniikkaklusterissa Lahden seu-dulla aktiivisin ydinjoukko käsittää noin 50 yritystä, joissa on yli 4  000 henkeä töissä. Tietotekniikan, robotiikan ja elekt-roniikan yhdistäminen ohjauksessa ja au-tomatisoinnissa cleantechin eduksi luo entistä älykkäämpiä ratkaisuja ympäristön hyväksi.

Projektipääl-

likkö Ville

Uimonen.

Leif Ekholm esittelee kiinnostuneille

tutkimuskeskus Energonia.

Päättötöitä haetaan ammattikorkea-koulusta ja yliopistosta klusterin yrityksiin. Yrityspuisto tarjoaa markkinointiapua.

– Ottaa toki aikansa ennen kuin perin-teiset koneenvalmistajat saavat uusia näke-myksiä, mutta niin vain uusia ympäris-töystävällisiä ratkaisuja on alkanut syntyä, projektipäällikkö Aleksi Mäkelä kertoo.

Hän on ollut yli kaksi vuotta kehittä-mässä mekatroniikkaklusterin ympäristö-liiketoiminta-alueita päämääränä muut-taa olemassa olevat tuotteet ympäristöys-tävällisemmiksi, siis energiatehokkaam-miksi, taloudellisemmiksi ja eliniältään pitemmiksi.

Monet yritykset ovat jo tehneet täys-käännöksen tuotannossaan, Mäkelä mai-nitsee Oilonin, Ferroplanin ja Orferin menestystarinat.

– Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka alkavat tehdä vientiponnistuksia yh-dessä.

Kilpailukykyä puurakentamiseen

Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana SouthWood Päijät-Häme -hankkeessa, joka kehittää yritysten kilpailukykyä tuottamalla tietoa puurakentamiseen si-doksissa oleville yrityksille. Kilpailuky-vyssä keskitytään energia- ja materiaalite-hokkuuteen, liimapuurakenteiden kehit-tämiseen sekä pientalorakentamisen ko-konaisuuksiin. Projektipäällikkönä on in-sinööri Ville Uimonen.

12

edunvalvonta

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Avainkysymys yritystä perustettaes sa oli, mitä kaikkea ohutkalvo- eli na-nomittakaavan pinnoituksella voi-

daan saada aikaan. Hyvin nopeasti selvisi, että muun muassa aurinkoenergiateolli-suudessa oli kasvava ohutkalvo-osaami-sen kysyntä.

Niinpä Beneq keskitti osaamisensa tä-män alan tutkimiseen ja sen valmistuslait-teistojen kehittämiseen.

Siitä alkoi yrityksen hurja kehitys ja kasvu. Kymmenen hengen yrityksenä startannut Beneq työllistää yli 80 henki-löä Suomessa ja yli 30 edustajaa eri puo-lilla maailmaa.

– Olemme menneet aallonharjalla viime vuodet ja käyttäneet nanotekniikan

osaamista cleantech-korttinamme, Kalle Hasu kertoo.

Liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosittain. Siihen on tarvittu uskollisia yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Niitä on löytynyt, mutta töitä sen eteen on myös tehty.

Aurinkosähkölasia aurinkokennoihin

Automaatioinsinööri Kalle Hasu toimii suunnittelupäällikkönä Beneqillä. Vastuu-alueena hänellä on aerosol-tuoteryhmän ohjelmistosuunnittelu ja resurssointi.

– Aurinkosähkötekniikka menee nyt jättiharppauksin eteenpäin, Hasu sanoo.

Cleantechin eri tekniikoilla on maail-

Nanotekniikka on Beneqin cleantech-korttiVuonna 2005 perustettu Beneq on lyhyessä ajassa raivannut

tiensä maailman puhtaan tekniikan kehittäjien kärkeen.

– Ohutkalvotekniikka on ollut meidän cleantech-korttimme,

sanoo suunnittelupäällikkö Kalle Hasu.

manlaajuisesti nousevaa kysyntää. Uu-siutuvien luonnonvarojen hyödyntämi-sen ja energiatehokkuuden tärkeyteen on herätty niin EU-maissa kuin myös Aa-siassa.

Beneqillä on menossa useita projekteja maailmalla, joissa teollinen tuotanto aje-taan käyntiin. Suurimmat, jopa sata met-riä pitkät lasin pinnoituskoneet valmiste-taan Suomessa yhteistyössä tamperelaisen Glastonin kanssa.

Ensimmäinen ohutkalvopinnoitetun lasin tuotantolinja aloittaa tuotannon Kii-nassa tänä vuonna. Se vastaa ohutkalvo-tekniikan kysyntään maan kovaa vauhtia kasvavassa aurinkoenergiateollisuudessa. Aurinkosähkölasia tehdään aurinkoken-noihin.

Mielikuvitus rajana

Beneq panostaa nyt täysillä aurinkosätei-lyn hyödyntämiseen aurinkokennoteknii-kalla. Perusteluna on se, että yritys panos-

Kalle Hasu esittelee

aurinkosähkölasin

koelinjaa.

13INSINÖÖRIUUSI

Suomi Cleantechin kärkimaaksi

Cleantech-liiketoiminta

on Suomessa jo samaa

kokoluokkaa kuin metsä-

teollisuus, noin 18 mil-

jardia euroa. Suurin osa

liikevaihdosta on synty-

nyt perinteisen teollisuu-

den uudistuessa ja löy-

täessä uusia liiketoimin-

ta-alueita Cleantechista.

– Suomessa on nope-

asti vastattu kansainvä-

lisen markkinatilanteen

ja energian hinnan nou-

sun asettamiin haastei-

siin, sanoo hallituksen ympäristöliiketoiminnan strategi-

sen ohjelman johtajana helmikuussa aloittanut dosentti

Mari Pantsar-Kallio.

Hän on aiemmin toiminut Suomen ympäristötekno-

logiaklusterin ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yritys-

puistossa.

Cleantech-liiketoiminta on asetettu yhdeksi Suomen

elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Myös hallitusohjel-

maan on kirjattu tavoitteeksi nostaa Suomi ympäristölii-

ketoiminnan ja Cleantechin kärkimaaksi.

– Yhteistyötä useiden julkisesti toimivien organisaatioi-

den välillä on tarkoitus tiivistää ja lisätä, Pantsar-Kallio

sanoo. Myös isojen ja pienten yritysten yhteistyötä var-

sinkin kansainvälisissä projekteissa on tarkoitus tiivistää.

Tähän ollaan luomassa selkeää strategiaa sekä indi-

kaattoreita sille, miten monta työpaikkaa alalle on syn-

tynyt ja mitkä ovat tavoitteet tulevaisuuteen. Myös tuki-

muotojen tehokkuutta on tarkoitus arvioida.

Pantsar-Kallion mukaan Suomessa on jo noin 50 000

työpaikkaa tällä sektorilla. Kasvu on ollut noin 10 pro-

senttia vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teol-

lisuuden uudistuessa, yritysten kasvaessa ja uusien yri-

tysten perustamisten myötä.

Vanhoilla toimintamalleilla ja -tuotteilla ei yksinker-

taisesti enää pärjätä. Vanhoja prosesseja on uusittava

energiatehokkaammiksi ja samalla kehitettävä uusia ym-

päristön kannalta parempia energiaa ja materiaaleja sääs-

täviä tekniikoita.

Pantsar-Kallion mukaan monet rakennemuutoksen

kourissa elävän ict-alan osaajat ovat löytäneet cleantech-

alan yrityksistä itselleen uuden työpaikan.

Ict-alan osaajien vahvuus on siinä, että he tuovat

oman osaamisensa – mittaamisen, analysoinnin ja op-

timoinnin – hyödyntämään energiatehokkuuttaan paran-

tavia yrityksiä.

Tämä on jo synnyttänyt uutta business-osaamista

muun muassa Oulun seudulle, jota alan rakennemuutos

ehkä pahiten on kohdannut.

Teksti: Ilona Mäenpää

taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaan käyttöön.

Nanotekniikkaa voidaan tosin käyttää lasin lisäksi muiden-kin materiaalien pinnoittamiseen. Nanometrin paksuinen kalvo mitä tahansa materiaalia minkä tahansa pinnan – paperin, muo-vin, kankaiden – pinnoittamisessa saa aikaan uusia ominaisuuk-sia, joita vasta tutkitaan.

Nanopinnoitteella saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia, kuten lasin pintaan sähköä johtava kerros tai valonsäteen hajaan-tumista eli sirontaa.

Kun sirontaa saadaan aikaan tietyntyyppisessä aurinkoken-nossa, parannetaan sen hyötysuhdetta ja saadaan enemmän va-loa sisään.

Päinvastaisessa tapauksessa lasin pinta saadaan heijastamaan valo pois pinnasta, jolloin se ei ime valoa.

– Mahdollisuuksia on rajattomasti, vain mielikuvitus asettaa rajat, Hasu sanoo.

Ja mainitsee esimerkkeinä tapetin, jossa on valot, paperin-ohuen television ja reppuun liimattavan taipuisan aurinkolatu-rin. Näiden markkinoille tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi.

Tiimissä sen salaisuus

Beneqillä fyysikot, kemistit, teknikot ja insinöörit toimivat tii-meissä. Erityisen tärkeätä on ohjelmistosuunnittelijoiden – au-tomaatio-, sähkö-, prosessi- ja mekaniikkainsinöörien – tiivis yh-teistyö. Paraskin yksilö tarvitsee tiimin antaman tuen.

– Tieteellinen lähestyminen ja konkreettinen työ kulkevat näin koko ajan käsi kädessä ja asiakas saa haluamansa prosessin, Hasu kertoo.

Hänellä on aiempaa kokemusta paperi- ja elintarviketeolli-suudesta. Nyt hän on nanotekniikan palveluksessa.

Insinööriosaaminen ei ole kiinni siitä, mitä se osaaminen on, vaan siitä, miten sitä voidaan soveltaa eri teollisuudenaloille, hän tiivistää.

Beneq ykkönen kansainvälisessä cleantech-kilpailussa

Maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global

Cleantech Cluster Association (GCCA) järjestämässä kansain-

välisessä Later Stage Award -kilpailussa Uudet materiaalit

-kategorian voitti teollisuuden ohutkalvopinnoitteisiin laittei-

ta, tekniikoita ja sovelluksia toimittava Beneq Oy.

Finaaliin valittiin 30 parasta cleantech-yritystä 4 000

eurooppalaisen, pohjoisamerikkalaisen ja aasialaisen yhtiön

joukosta. Voittajien valinnan kriteereinä olivat muun muassa

liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky

luoda ja vallata markkinaosuuksia.

Tekes on rahoittanut Beneq Oy:n tutkimus- ja kehitystoi-

mintaa useassa vaiheessa.

Beneq sai myös Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansain-

välistymispalkinnon vuonna 2012.

14

Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Markus Jokelainen

edunvalvonta

Neljännesvuosisadan älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöauto-maatiota valmistanut Ouman

Kempeleessä Oulun kupeessa tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa.

– Tähtäämme kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille, lähinnä Itä-meren ympärille Ruotsiin, Venäjälle, Puo-laan ja Baltian maihin, Martti Jokelainen sanoo.

Vientiponnistelujen vauhdittamiseksi hän on onnistunut rekrytoimaan Nokiasta

osaajia omaan yritykseensä ja uudelle työ-uralle.

– Energiatehokkuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun näky-mät uusine bisnessmahdollisuuksineen houkuttelevat, Jokelainen visioi.

Hän on vakuuttunut siitä, että ener-giatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat Suomen uusin myyntivaltti.

Suomalainen kaukolämpöosaaminen on jo maailman huippua. Potentiaalia on Jokelaisen mukaan kuitenkin talotekniikan eri järjestelmien järkevässä yhteiskäytössä.

Energiatehokkuudesta uusi kilpailutekijäOuman Kempeleessä satsaa

energiatehokkuuden paranta-

miseen lämmönsäädössä ja

ilmastointiratkaisuissa. Yritys

on saanut Nokialta vapautuneita

ict-alan osaajia vahvistamaan

pääsyään kansainvälisille mark-

kinoille, kertoo yrityksen toimi-

tusjohtaja Martti Jokelainen.

Martti Jokelainen yhdessä palveluliiketoiminnan johtajan Timo Huttusen (oik.) ja varatoimitusjohtajan Pekka Hintikan (vas.) kanssa.

15INSINÖÖRIUUSI

Teksti: UIL ja TEK

Huoli turvallisuudesta, ympäris-töstä, puhtaudesta ja energiahuol-

losta kasvaa. Myös luonnonvarojen käyttöön kiinnitetään yhä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Clean-tech-liiketoiminta kehittyy voimak-kaasti ja tarjoaa sekä uusia markkinoita että hyvinvointia suomalaisille.

Uuden Insinööriliiton ja TEKin julkaisemassa Insinöörien ilmasto-ohjel-massa (2009 ja 2011) nousi merkittä-vänä tekijänä esiin jätteiden vähentä-minen ja syntyvän jätteen hyödyntämi-nen esimerkiksi energiana. Vesiosaami-sen merkitys taas korostuu globaalilla tasolla tulevaisuudessa.

Insinöörien ilmasto-ohjelman mu-kaan on perusteltua olettaa, että Suo-messa kestävän teknologian kasvu on lä-hellä kansainvälisen kasvuarvion 10–30 prosentin maksimia. Merkittäviä aju-reita ovat teknologian kehittyminen, kuluttajien arvojen muuttuminen ja po-liittinen ohjaus, jotka lisäävät muun muassa säästävien energiaratkaisujen roolia tulevissa investoinneissa.

Muutoksen mittasuhde on yksi historian suurimmista ja verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seu-rannaisvaikutuksiin. Tämän muutok-sen vaikutuspiirissä on tavalla tai toi-sella lähes jokainen insinööri.

Uusien suomalaisyritysten murtau-tuminen kansainvälisen kehityksen kärkeen myös globaaleilla markkinoilla voi mahdollistaa ennakoitua voimak-kaamman suomalaisen insinööriosaa-misen kysynnän.

– UIL ja TEK ovat luonnollisesti kiinnostuneita insinöörien roolista tässä kehityksessä, siis työpaikkojen luomisesta ja työmahdollisuuksien hyödyntämisestä, sanoo elinkeinoasioi-den päällikkö Heidi Husari.

Liitot pyrkivät tuomaan esille insi-nöörien ja insinöörityön merkitystä isojen kysymysten ratkaisemisessa. Sa-malla voidaan parantaa insinöörityön arvostusta ja insinöörien vaikutta-vuutta yhteiskunnassa.

Osaamisfoorumi kierrätystaloudesta

UIL, TEK sekä Tekes järjestävät yhteis-työssä sosiaalista mediaa hyödyntävän osaamisfoorumin. Siellä etsitään ideoi ta globaalin vihreän talouden ke-hityspoluista, sen synnyttämästä liike-toiminnasta sekä insinöörikunnan laa-dukkaan osaamisen luomasta kilpailu-kyvystä.

Ensimmäisen osaamisfoorumin ai-heena on kierrätystalous, joka käsite-tään veden ja jätteen tehokkaana käyt-tönä, suljettuina kiertoina sekä näihin liittyvinä palvelu- ja teknologiaratkai-suina.

Ohjaustekniikoiden nivominen yh-teen automaation avulla lisää käyttäjäys-tävällisyyttä ja tuo myös tehokkuutta energiankäyttöön.

Tutkimus ja tuotekehitys a ja o

Ouman satsaa jopa viidenneksen liike-vaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehi-tykseen. Kiinteistöjen internet-pohjaiset etäohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat tule-vaisuuden juttu. Niiden on oltava myös helppokäyttöisiä.

– Säätö- ja ohjaustekniikka sekä niihin liittyvät palvelut ovat meillä tärkeimmät kehittämisen kohteet, yrityksen perustaja Martti Jokelainen sanoo.

Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnit-telijoilta vaaditaan korkeatasoista osaa-mista. Nokialta Oulusta on viime aikoina vapautunut ammattitaitoisia ja kansainvä-listä kokemusta omaavia työntekijöitä, joita yritys on rekrytoinut.

– Energiatehokkuuden kehittämisessä tarvitaan juuri kansainvälisen toiminnan ja tuotekehityksen ammattilaisia, ja sellai-sia olemme saaneet Nokialta, Jokelainen kertoo.

Huomattaviin säästöihin

Kerros- ja rivitalojen automaatiojärjestel-mät ja palvelut ovat Oumanin tärkeintä markkina-aluetta. Siellä on suuri säästö-potentiaali olemassa, tapauksesta riippuen säästöt voivat olla 10–30 prosenttia vuo-tuisesta energian kulutuksesta.

– Tämä näkyy jo taloyhtiön hoitovas-tikkeessakin, Jokelainen sanoo.

Rakennusten lämmitystarve vaihtelee jatkuvasti ulkolämpötilan mukaan. Aa-mulla saattaa olla vesikeli ja seuraavana yönä pakkanen paukkuu nurkissa. Talot, joissa lämmitystä ja ilmastointia ei ole op-timoitu todellisen tarpeen mukaiseksi, hukkaavat lämpöä ja energiaa lähes hallit-semattomasti. Jo yhden asteen lisäys huo-nelämmössä kasvattaa energiankulutusta noin 5 prosenttia.

Oumanin osaaminen tähtää kiinteis-töjen energiankulutuksen parantamiseen kehittyneen automaation avulla.

Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla Green Growth -Osaamisfoorumissa

Heidi Husari.

Vihreän talouden osaamisfoorumi

Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan

täydentävästä tapahtumasta.

31.5.2012 toteutetaan etäyhteyksiä

hyödyntäen seminaareja, joissa asian-

tuntija-alustusten ja case-esimerkkien

pohjalta tarkastellaan vihreän talouden

nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehitty-

mismahdollisuuksia.

12. ja 14.6.2012 järjestetään tee-

moitetut ja fasilitoidut verkkotapahtu-

mat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi

tulla mukaan verkkokeskusteluun, näke-

myksiään voi esittää esimerkiksi semi-

naarissa esille nousseista kysymyksistä.

16

edunvalvonta

Teksti: Marketta Harinen | Kuva: Jari Rauhamäki

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yri-tysyhdistysryhmän vuoden 2011 Vääntö-palkinnon maaliskuun lo-

pussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta.

– Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin otta-maan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa.

Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihla-jasalo on edistänyt ylempien toimihenki-

löiden edunvalvontaa tavallista haasta-vimmissa oloissa, sillä mekaanisessa met-säteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana.

Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi yt-neuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa.

– Yt-neuvottelut olivat melkoisia tori-kokouksia, kun kellään ei ollut selkeää sta-tusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu

Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pih-

lajasalon tietä Vapon ylempien toimi-

henkilöiden yritysyhdistyksen puheen-

johtajaksi on pohjustanut aktiivinen toi-

minta Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssä.

Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa

Tommi Pihlajasalo sanoo olevan-

sa luonteeltaan määrätietoinen

organisoija. Sekä työssään että

ylempien toimihenkilöiden

edunvalvojana hän on päässyt

ratkaisemaan isoja haasteita,

neuvottelemaan tuloksia ja

viemään suunnitelmiaan

käytäntöön.

17INSINÖÖRIUUSI

ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa.

Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työ-ehtosopimukseen ei ollutkaan halua.

Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittai-nen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edus-tettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuo-jan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen.

Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimi-henkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuo-den vaihteessa.

– Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet yt-neuvottelut alkoivat heti tammikuussa.

Pelkkää iloa aktiivisuudesta

Vapon Biofuels liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus/toimitusketju ja sen toiminta.

Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuoli-nen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupun-kien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille.

Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergia-hakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille.

– Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon 100-jäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten.

– Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvas-toin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiik-kaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja mi-ten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja op-pinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudes-saan, Pihlajasalo tuumaa.

Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvotte-lutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilös-tön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja 1 300 hen-keä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on nä-köalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön – omalle ural-lekin.

– Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen joh-toon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ot-taa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pih-lajasalo sanoo.

Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujut-tautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren au-ringon alla.

Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti

Akavan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna 2011. Kun mukaan laske-

taan huhtikuussa Akavaan liittyneen Suomen Terveyden-hoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensä 573 400. Kasvua vuoden takaiseen on yli 14 000 jäsentä.

Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suo-men Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaa-lialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvat-tivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insi-nööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirty-minen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 aka-valaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua.

– Akavalaiset liitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yli-opistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva valinta järjestäytymiselle. Liitot kiertävätkin paljon korkea-kouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille, Akavan joh-taja Risto Kauppinen toteaa.

Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työt-tömyysturva ovat akavalaisille merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tär-keinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkos-toitumiseen ja henkilökohtaiseen apuun työelämän ongel-matilanteissa.

Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurim-maksi palkansaajien keskusjärjestöksi.

Akavan opiskelijamäärän kehitys

49

64

91

101

107

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

1996 2000 2005 2010 1.4.12

1 000 henkilöä

18

Teksti: Kirsi Tamminen | Piirros: Markku Haapaniemi

edunvalvonta

Kun tietotekniikkkayritykset, suo-malainen Tieto ja ruotsalainen Enator yhdistyivät 1990-luvun lo-

pulla, uuteen yritykseen perustettiin eu-rooppalainen yritysneuvosto eli EWC. Silloin tehty EWC-sopimus on edelleen voimassa. Organisaatiomuutosten yhtey-dessä siitä on päivitetty ja siihen on tullut muutama lisäpöytäkirja.

– Pari vuotta sitten sopimuksen nimi päätettiin virallisesti muuttaa EWC-sopi-mukseksi, sillä siitähän on ollut koko ajan kyse, sanoo Tieto konsernin EWC:n pu-heenjohtaja Esa Koskinen.

Tieto Oyj:ssä väkeä oli noin 18 000 vuoden vaihteessa. Noin kymmenestä maasta henkilöstönedustaja voisi olla mu-kana EWC-pöydässä, mutta kaikista ei ole saatu edustusta. Varsinkin niistä eteläeu-rooppalaisista maista, joissa Tiedolla on vähän työntekijöitä, ei ole ilmaantunut edustajia.

Pienistä maista hankala saada

edustajia

Tietotekniikka-alalla henkilöstöä ei jao-tella eri henkilöstöryhmiin, ainoastaan

johto on erillään. Tämä koskee niin Suo-men kuin muidenkin maiden organisaa-tioita.

Yhteensä EWC-pöydässä on parisen-kymmentä henkilöä. Sopimuksen mu-kaan henkilöstöllä on korkeintaan 30 paikkaa. Vajaaedustus syntyy pienempien maiden innottomuudesta osallistua.

Tiedon isoista maista kuten Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tsekistä on kaksi edustajaa. Ruotsissa ja Suomessa järjestäy-tymisaste on hyvä ja ammattiyhdistysliike osallistuu yrityksen toimintaan muuten-kin. Sen tähden kummankin maan järjes-töt saavat kaksi lisäpaikkaa.

Kullakin maalla on omat käytäntönsä valita edustajansa ja valintakriteerit poik-keavat toisistaan. Saksassa henkilöstö va-litsee edustajat omille paikoilleen. Jostain pienemmästä maasta johto on saattanut valita johdon sihteerin osallistujaksi ko-koukseen.

Suomalaisten neljä paikkaa jakaantu-vat siten, että kaksi valitaan yhteistoimin-taneuvottelukunnassa ja kaksi on Tieto-väen eli henkilöstöyhdistyksen valitsemia.

TietoEnatorin EWC-kokousten alku-taipaleella kokouksissa oli usein runsaasti

edustajia Suomesta ja Ruotsista sekä muu-tama poikkeus muista maista.

– Silloin mukana saattoi olla ihmisiä, jotka olivat vuosikausia mukana, mutta eivät puhuneet sanaakaan – edes pyydet-täessä, Koskinen kertoo.

Hän arvioi, että osittain puhumatto-muus johtui arkuudesta käyttää vierasta kieltä, osittain osa ihmisistä ei puhunut suomenkielisissäkään kokouksissa

– Turha olla liian paljon osallistujia, jos osa ei puhu lainkaan.

Ilman tulkkia selvitään

Konsernin virallinen kieli on englanti ja EWC-sopimuksen mukaan myös kokouk-sissa käytetään englantia. Kokouksissa ei ole järjestetty tulkkausta, vaikka EU:n di-rektiivin mukaan pitäisi olla tulkkaus.

Koskinen perustelee käytäntöä parilla eri syyllä. Tulkkaus vaatii kokouksiin kon-sernin ulkopuolisia ihmisiä.

– Kuinkahan paljon toimitusjohtaja kertoisi siinä vaiheessa vielä luottamuksel-lisista asioista, Koskinen aprikoi.

Tulkkaus vie jonkun verran myös lisä-aikaa, joten ilman tulkkausta jää enem-

EWC-pöydästä tukea myös kriisihetkiinHyvän EWC-kokousedustajan pitää tun-

tea konsernin sisäisiä, oman maansa

asioita ja saada suunsa auki kokouksissa

– kielitaidolla ei ole väliä. Kyllä koodari

aina sen verran englantia osaa.

19INSINÖÖRIUUSI

män aikaa käsitellä kokouksen asioita.– Ei meillä suomalaisillakaan ole to-

della hyvää kielitaitoa, mutta ymmär-rämme ihan hyvin keskustelua. On enem-mänkin kysymys siitä, että uskaltaa pu-hua.

Tiedossa varsinaisia EWC-kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, lisäksi on puhe-linkokouksia sekä työvaliokunnan puhe-linkokouksia. Kokouksia on vuorotellen Suomessa, vuorotellen Ruotsissa.

Saksalaiset ja ruotsalaiset vaativat

enemmän tietoa

Viime kesänä saatiin Suomen lainsäädän-töön muutama vuosi sitten uudistettu EU-direktiivi. Tärkeimmät muutokset koskivat tiedottamista ja kuulemista.

Tiedossa on erittäin vahva edustus Saksasta ja Ruotsista. Molemmissa on pe-rinteisesti tiedottamisvelvollisuus ja -sään-nöt tarkemmat kuin Suomessa. Koskinen sanoo, että Tiedossa on noudatettu jo pi-dempään suomalaista käytäntöä tiukem-paa tiedottamista.

– Aika ajoin olemme törmänneet sii-hen, että saksalaiset ja ruotsalaiset ovat

olleet tyytymättömiä tiedotukseen eten-kin useiden organisaatiomuutosten yhtey-dessä.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työnantajan täytyy esitellä uudet johtajat etukäteen. Henkilöstönedustajilla on ol-tava aikaa tutustua asiaan ja kokoontua päättämään näkemyksistään.

Koskisen mukaan muutaman kerran näissä asioista on oikaistu, koska Suomes-sahan ei ole vastaavaa käytäntöä ei ole.

– Siitä ruotsalaiset ja saksalaiset ovat olleet käärmeissään: varsinkin saksalaiset haluavat pitää kiinni oikeudestaan saada tietoa riittävän ajoissa.

Kokouksissa vallitsee avoimuus

Esa Koskinen on ollut neljän toimitusjoh-tajan aikana tilaisuuksissa. Hän arvioi, että EWC-pöydän ihmisiä on arvostettu ja heihin on luotettu. Kaikki toimitusjoh-tajat ovat olleet erilaisia ihmisinä, mutta yhteistä heille on, että he ovat oikeasti ker-toneet luottamuksellisia asioita ja vastan-neet suoraan kysymyksiin.

– Tiedon uudesta, maaliskuussa jul-kaistusta strategiasta meille kerrottiin

luottamuksellisesti jo EWC-kokouksessa, vaikkei sitä vielä ollut edes vahvistettu hal-lituksessa ja siten myöskään tiedotettu jul-kisuudessa, Koskinen sanoo.

– Henkilöstön vähennystarpeista ei tässä yhteydessä keskusteltu.

Konsernissa on käynnissä nyt yhteis-toimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neu-vottelut voivat johtaa 1300 henkilön irti-sanomiseen: Suomessa 500 henkilöä voi menettää työpaikkansa.

– Työvaliokunnassa meillä on yhtei-sesti todettu tarve vähintäänkin käydä ti-lanne kokonaisuudessaan läpi, koska maittain työntekijöillä ei ole selvää kuvaa, mikä tilanne muissa maissa on, Koskinen kertoo.

Varsinaista yhteistyötä eri maiden työntekijöillä ei ole ollut, sillä neuvottelut ja niiden aikataulut ovat maakohtaisia. Maakohtaiset laitkin eroavat toisistaan paljon.

– Myös eri maiden liitot eivät näkö-jään näe hyväksi rajojen ylitse menevää yhteistyötä, Koskinen harmittelee.

20

Teksti: Birgitta Suorsa / UP | Kuvat: Annika Rauhala

edunvalvonta

peiden ja tuotteiden tuntemusta. Kaup-pakoulutus ei Hotarin mukaan anna riit-täviä taitoja.

– Kun asiakas tulee, hänellä ei ole os-toslistaa mukanaan, vaan ratkaisua vaativa ongelma, Hotari kertoo.

Tulilinjalle joutuvat myyjät, joista mo-nella on insinöörin koulutus. Varmistuk-sena on kolmen tuotepäällikön tiimi, joista ainoastaan Hotarilla on insinööri-koulutus. Hänen vastuullaan ovat työka-lut ja koneet.

– Keräämme tiimissämme valtavasti tietoa markkinoista ja tuotteista, jonka ”pureskelemme valmiiksi näille linnunpo-jille”, Hotari vertaa.

Hän järjestää myyjille koulutusta ja si-säistä markkinointia uusista tuotteista, toisinaan tuotevalmistajan kanssa.

Tuotekehittelyä ja ideointia

Myös tavaravirran toisessa päässä tarvi-taan teknistä osaamista.

– Tuotteita ei voi valikoida pelkästään tavarantoimittajan hinnastosta. Kun ol-laan teknisellä alalla, tuotteissa on oikeasti vaikeusasteita, Hotari toteaa.

Tavarantoimittajiin täytyy luoda hyvät suhteet.

– Meidän täytyy tietää, mitä laatuta-soa meille tarjottavat tavarat ovat. Meidän pitää osata kertoa, millaiseen käyttöön ja kulttuuriin tuote tulee. Näillä leveysas-teilla työkalupakin pitää kestää kovatkin pakkaset, joten muoviin täytyy lisätä fla-taatteja.

Hotarin uralle on sattunut monta vas-taavaa tapausta. Joskus tarvitaan myös us-kallusta. Yhdeltä työmatkaltaan Italiaan

Insinööri tuo ostamiseen osaamista– Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja oikeanlaisia tuotteita tarjolle

sopiva määrä, kiteyttää insinööri Matti Hotari tuotepäällikön tehtä-

vänsä. Kaupan alalla insinöörikoulutuksesta on hänen mukaansa

hyötyä etenkin tuotteiden ostamisessa.

Asiakkaille on Hotarin mukaan löydyttävä

koko tuotepaketti, vaikkapa jakoavaimet

5 millistä 50 milliin.

hän toi työkavereidensa kanssa halkojen pilkkomiskoneen, vaikka Suomessa klapit pilkottiin kirveellä. Nyt markkinat vetä-vät, koska nuoret eivät pilko puita ja van-hat eivät jaksa heiluttaa kirvestä.

– Työhön kuuluu myös syvempää bis-nesalueen pohdiskelua, jotta valikoima kykenee tarjoamaan asiakkaalle ehjän tar-joaman eli että asiakas saa meiltä kaiken.

– Insinööritoimistossa en olisi nähnyt näin

monta tehdasta ja näin monta alaa.

Minulle on avattu ovet vaikka mihin ja

kerrottu tekeillä olevista tuotteista, Hotari

kertoo.

Tuotepäällikkö Matti Hotari kulkee Hyvinkään Ahlsellin jättimäisessä varastossa esitellen jakoavaimia, hit-

sauspuikkoja ja laakereita. Hän painottaa, että oikeat tuotteet ja tavaramäärän oikea mitoitus pitävät varaston liikkeessä.

Jättimäistä myymättömän tavaran ka-saa, monumenttia, ei ole päässyt synty-mään hänen jäljiltään tänne eikä hänen edellisellekään työpaikalle Rautakeskolle.

– Insinööritaitoa tarvitaan, jotta tava-rat osataan ostaa oikein. Tässä Suomella olisi kasvun paikka.

Asiakas hakee ratkaisuja

Palveluasteen pitämiseen oikealla tasolla tarvitaan markkinoiden, asiakkaiden tar-

21INSINÖÖRIUUSI

Markkinointi innosti heti

Hotari valmistui vuonna 1982 autoinsi-nööriksi.

– Viimeisenä opintovuonna Harri Nykänen kertoi meille valmistuville insi-nööreille markkinoinnista. Silloin pää-häni syttyi lamppu: Tätä haluan tehdä.

Valintaa helpotti, että Suomessa auto-insinöörille on Hotarin mukaan tarjolla vain vähän mielenkiintoisia tehtäviä. In-sinööritoimistossa istumisen ja perävau-nun runkopalkkien lujuuslaskelmien laa-timisen sijaan Hotari ryhtyi myymään lii-kennöitsijöille linja- ja kuorma-autoihin keskusvoitelulaitteita.

– Se oli myynnin korkeakoulu, hän tuumii.

Parin vuoden kuluttua hän siirtyi Rau-takeskolle, jossa vierähti 24 vuotta.

Autoinsinöörin koulutuksessa saa Ho-tarin mukaan paljon osaamista, jota voi käyttää ostoissa.

– Koulutuksessa tutustutaan sähköön, lujuusoppiin, materiaalitekniikkaan ja tie-tysti autotekniikkaan. Myös logistiikan opinnoista on näissä töissä hyötyä.

Hotari kertoo, että Ahlsell toimittaa ta-varan asiakkaan ovelle vuorokauden ku-luessa tilauksesta. Suomessa yhtiöllä on 36 myyntipistettä ja liki 600 työntekijää. Va-rasto ja pääkonttori sijaitsevat Hyvinkäällä.

Palkkakuopassa ei tarvitse olla

Ahlsellille Hotari siirtyi vuonna 2008 juuri taantuman alla. Elokuussa pidettyi-hin läksiäisiin Rautakeskolla kuuluivat vielä kahvit ja kukat, marraskuussa kolle-gat joutuivat yt-neuvotteluihin.

Palkkapyyntö pitää Hotarin mukaan asettaa tilanteen mukaan. Vaikka Ahlsel-lillä noudatetaan kaupan työehtosopi-musta, Hotari kertoo ansioidensa ylittä-vän insinöörien keskipalkan.

– Ei kaupan alan insinöörin tarvitse olla palkkakuoppalainen.

Kaupan tuloksentekijät

Kaupan tuloksentekijät -kampanja

kiersi alkuvuonna alan yrityksissä ta-

paamassa ylempiä toimihenkilöitä.

Tilaisuuksissa käytiin vilkasta kes-

kustelua alan tulevaisuudesta sekä

työhyvinvoinnista. Pohdintaa aiheut-

tivat myös ylitöiden korvaaminen se-

kä palkkaan liittyvät kysymykset.

Kampanjan aikana saatiin aja-

tuksia kaupan alan edunvalvonnan

kehittämiseksi.

Kaupan alan edunvalvontaa

YTN:ssä linjaa taustaryhmä, joka va-

litaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Taustaryhmän jäsenet ovat järjestäy-

tyneet akavalaisiin liittoihin ja he

työskentelevät ylemmän toimihen-

kilön tehtävissä kaupan alalla.

22

maailmalta

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava | Kuva: Frank Rumpenhorst / DPA / Lehtikuva

22

– Ensimmäiseksi on tartuttava nuo-risotyöttömyyteen. Lisäksi selvitämme yhdessä työnantajien kanssa, miksi joi-denkin maiden työmarkkinapolitiikka on ollut onnistuneempaa kuin muilla. Eri-tyistä kiinnostusta herättää tällä hetkellä Saksa, joka on uudistanut talouttaan ja työmarkkinoitaan jo usean vuoden ajan, Itschert mainitsee.

EU-tason työmarkkinaosapuolet, eli palkansaajia edustava ETUC ja työnanta-jien BusinessEurope, ovat valmistelleet yhteisen toimintaohjelman vuosille 2012–2014. Osapuolten tavoitteena on myös selvittää, mitä siirtyminen niin sa-nottuun vihreään talouteen vaatii. Siihen kuuluu esimerkiksi tuotannon hiili- ja ve-sijalanjälkien kartoitusta. Siirtyminen vihreään talouteen edellyttää uusia tietoja ja valmiuksia sekä työnantajilta että työn-tekijöiltä.

Talouskeskustelua laajennettava

Päivänpolttava aihe on edelleen talouspo-litiikka, joka on yksi työmarkkinajärjestö-jen toimintaohjelman painopistealueista. Itschertin mielestä on myönteistä, että työnantajat ovat valmiita keskustelemaan talousasioista kaksikantaisesti. Asetelmat ovat silti vaikeat.

– Eurooppalaiset toimielimet ovat as-tuneet työmarkkinajärjestöjen perintei-sille toimialueille, eivätkä mielestämme aina myönteisellä tavalla. Hampaanko-loon on jäänyt muun muassa Euroopan keskuspankin kirje Italian pääministerille,

jossa vaadittiin työmarkkinaneuvottelu-jen hajauttamista.

– Eivätkö neuvottelujen tulokset ole ratkaisevampia kuin neuvottelumalli, haastaa Itschert, joka toimii ETUCin neuvottelupäällikkönä.

Itschert haluaa, että sosiaalinen puoli otettaisiin eurooppalaisessa talouskeskus-telussa paremmin huomioon. Tähän asti keskusteluja on käyty lähinnä valtiova-rainministerien kesken, mutta muitakin toimijoita on saatava mukaan. Lisäksi It-schert muistuttaa, että työmarkkinajärjes-töjen ja Euroopan keskuspankin niin sa-nottua makrotaloudellisesta vuoropuhe-lua on tarpeen vahvistaa.

Työaikaneuvottelut liikkeelle

EU-tason työmarkkinaosapuolet käyvät parhaillaan neuvotteluja työaikadirektii-vin tarkistamisesta. Kun asiasta ei päästy sopuun jäsenmaiden hallituksissa ja Eu-roopan parlamentissa, komissio antoi sen järjestöille neuvoteltavaksi. Tuloksia odotetaan tämän vuoden loppuun men-nessä.

– Työantajapuoli on lähtenyt liikkeelle kapealla neuvottelulistalla. Se haluaa ensi-sijaisesti käsitellä esimerkiksi päivystysai-kakysymyksiä, eli milloin päivystys on työtä ja milloin ei, sekä EU:n tuomioistui-men päätösten vaikutusta työaikakäytän-töihin. Palkansaajapuoli on liikkeellä kun-nianhimoisemmalla listalla. Se vaatii, että neuvotteluihin saataisiin mukaan muun muassa viikoittainen enimmäistyöaika.

EU:n kriisi testaa työmarkkina-järjestöjen uskottavuuttaETUCin liittosihteeri Patric Itschertin mielestä työmarkkinajärjestöt

on otettava tiiviisti mukaan EU:n taloustalkoisiin.

EU-tason kolmikanta

Euroopan unionissa on monia kolmi-

kantaisia rakenteita. Se onkin yksi

maailman kolmikantaisimmista kan-

sainvälisistä yhteisöistä. Komission

lausuntopyyntöjen ja järjestösopimus-

ten neuvostohyväksymisten lisäksi so-

siaalinen huippukokous kokoaa työ-

markkinajärjestöjen, EU:n toimielin-

ten ja jäsenmaiden korkeinta johtoa

keskustelemaan säännöllisesti ajan-

kohtaisista aiheista.

Komission yhteydessä toimii mo-

nia kolmikantaisia komiteoita, kuten

työntekijöiden liikkuvuutta tai raken-

nerahastoja valvovat komiteat. EU:lla

on myös kolme kolmikantaisesti hal-

linnoitua laitosta: työsuojelukeskus

Bilbaossa, ammatillisen koulutuksen

keskus Thessalonikissa ja työelämä-

keskus Dublinissa.

Euroopan unionin talouskriisi ja po-liittiset vaikeudet ovat saaneet kat-seet kääntymään myös työmarkki-

naosapuoliin. Monilla tahoilla pohdi-taan, mikä EU:n tehtävä ylipäänsä on ja mikä työmarkkinajärjestöjen asema on tällaisessa tilanteessa.

Euroopan palkansaajien keskusjärjes-tön ETUCin liittosihteerin Patric Its-chertin mukaan työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on olla mukana saattamassa unioni takaisin raiteilleen.

23INSINÖÖRIUUSI

Palkansaajien neuvottelukuntaa joh-tava Itschert ei ole pessimistinen osapuol-ten näkemyseroista huolimatta. Hänestä neuvotteluilmapiiri on ollut alusta alkaen rakentava.

Stressisopimus stressaa

Selvitykset osoittavat, että EU-tason työ-

markkinajärjestöjen kaksikantaisten sopi-musten kansallinen toimeenpano on ollut heikkoa. Esimerkiksi työstressiä koskeva sopimus on jäänyt toteuttamatta kymme-nessä EU-maassa. Kaksikantaisten sopi-musten kansallisesta toimeenpanosta vas-taavat työmarkkinajärjestöt itse.

– Palkansaajapuoli ei ole erityisen ha-lukas jatkamaan kaksikantaisten sopimus-

EU-tason työmarkkinajärjestöt

Palkansaajan etuja EU-tasolla ajaa

Euroopan palkansaajien keskusjär-

jestö ETUC (European Trade Union

Confederation). Lisäksi korkeasti

koulutettujen puolestapuhujana toi-

mii Euroopan ylempien toimihenki-

löiden ja koulutettujen neuvottelu-

kunta Eurocadres. Akava on jäsenenä

molemmissa järjestöissä. Alakohtai-

sia eurooppalaisia liittoja on toista-

kymmentä Euroopan metallista opet-

tajien ETUCE:en.

Työnantajia EU-tasolla edustaa

Elinkeinoelämän keskusliittoa vas-

taava BusinessEurope. Lisäksi on ole-

massa joukko alakohtaisia työnanta-

jajärjestöjä, kuten metsäteollisuuden

CEPI. Työmarkkinajärjestöjen toimin-

taan kytkeytyy tiiviisti Euroopan pien-

yrittäjäjärjestö UEAPME, jossa Suo-

men Yrittäjät on mukana. Julkisia,

rautateiden ja postin kaltaisia työn-

antajia edustaa CEEP, jossa Suomes-

ta on mukana valtiovarainministe riön

edustajia.

Euroveistos sijaitsee Euroopan keskuspankin edessä Frankfurtissa, Saksassa.

ten solmimista, ellei meno muutu ja sopi-mukset tehoa, Itschert painottaa.

Vaikka kaksikantasopimukset ovat osoittautuneet heikoiksi, Itschert iloitsee alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun vahvistumisesta. Esimerkiksi opetusalan ja metsäteollisuuden vuoropuhelua on saatu selvästi vahvistettua.

– Julistuksista ja tunnustelevista ko-kouksista on siirrytty kohti käytännön toimintaa ja toimenpiteitä. Alakohtainen vuoropuhelu ja keskusjärjestötason toi-minta ovat alkaneet ruokkia ja tukea toi-siaan, toteaa Euroopan ay-neuvottelu-päällikkö tyytyväisenä.

24

osaaminen

24

Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Dewitec

mannes palkasta on verovapaata.Entä erot työkulttuureissa? – Suomalaiset insinöörit ovat hollan-

tilaisia enemmän innovaatio-, tekniikka- ja sisältösuuntautuneita, Wildt sanoo.

Suomalaisilta sujuu itsenäisesti tehtä-vät työt ja erityisesti uuden digitaalisen tekniikan käyttöönottaminen. Hollanti-laiset puolestaan ovat synnynnäisiä kaup-pamiehiä ja hyviä markkinoimaan ja luo-maan kauppasuhteita.

Hollantilaisilta sujuu ”small talk”, kun taas suomalaiset eivät ehkä ole niin hyviä siinä. Mutta kunhan päästään yhdessä baariin, eiköhän ystävystyminen ala nope-asti.

Hollannissa pulaa insinööreistä

Insinööreistä on huutava pula Saksan li-säksi myös Hollannissa, arviot vaihte-levat 10 000:sta ylöspäin. Ivo de Wildt

välittää Dewitecin kautta suomalaisia in-sinöörejä paikallisille työmarkkinoille. Ensimmäiset työpaikat olivat liiton jäsen-ten haettavissa Insinööripörssissä tammi-kuussa.

Ivo de Wildt hollantilaisesta Dewite-cistä otti yhteyttä liiton Insinööripörssiä pyörittävään Seija Utriaiseen viime vuo-den lopulla.

– Hollannissa on huutava pula eri koulutusohjelmista valmistuneista insi-nööreistä, Utriainen kertoo Wildtin vies-tittäneen.

Erityisesti kone-, rakennus- ja sähkö-insinöörit ovat kysyttyjä, mutta myös oh-jelmistosuunnittelijoita ja prosessi-insi-nöörejä tarvitaan.

Dewitec keskittyy projekteihin, jotka tukevat sen asiakkaiden rekrytointia kaik-kiin insinööritehtäviin.

– Pystymme työllistämään kymmeni-sen suomalaista insinööriä vuodessa, Wildt kertoi käydessään Suomessa vuo-den alussa.

Asiakasyrityksissä on puutetta Wild-tin mukaan kokeneista prosessi-insinöö-reistä sekä laivanrakennus- ja kemian in-sinööreistä. Mutta nuoretkin insinöörit ovat kysyttyjä. Ja asiakkaat näkisivät mie-lellään enemmän naisinsinöörejä projek-teissaan.

Tartu tilaisuuteen

Wildtin mukaan kieliongelmaa ei työpai-koilla ole, sillä englanti on yleisesti hyväk-sytty työskentelykielenä. Toki on hyötyä, jos hallitsee maan kieltä hollantia edes jonkun verran. Yritys auttaa löytämään sopivia kielikursseja, joita ainakin yliopis-tossa järjestetään ulkomaalaisille.

Dewitec auttaa myös asunnon han-kinnassa. Vuokra-asuntoja on ollut tar-jolla sopuhintaan.

Palkkatasosta Wildt kertoo sen verran, että se on suunnilleen sama kuin Suo-messa. Etuna voisi mainita sen, että kol-

Insinööripörssissä haettavana työtehtäviä

Liittomme toimenvälityspalvelu, In-

sinööripörssi, on julkaissut alkuvuo-

den aikana jäsenkunnan haettavaksi

lähes 600 työtehtävää. Hakuajat ovat

toisinaan hyvinkin lyhyitä, joten ak-

tiivisen työnhakijan kannattaa vierail-

la sivustolla viikoittain. Insinööripörs-

si löytyy liiton kotisivujen www.uil.fi

jäsenpalvelusivuilta.

Jos olet kiinnostunut työstä Sak-

sassa tai Hollannissa, ota yhteyttä Sei-

ja Utriaiseen, [email protected].

Dewitec haluaa suomalaisia insinöörejä

Hollantiin, Ivo de Wildt sanoo.

25INSINÖÖRIUUSI

Raimo Kiikko juoksi viime vuonna seitsemän maratonia ja parina edel-lisenä vuotena yhteensä kymme-

nen. Kaikkiaan maratoneja on kertynyt saavutusten kirjaan jo noin 50.

Juosten on tullut nähtyä Pariisi, Bar-celona, Berliini, Nizza – ja useita muita Euroopan kaupunkeja.

Monte Carlo on ollut yksi hienoim-mista maratonpaikoista, mutta Tukholma nousee hienojen järjestelyjensä vuoksi yk-köseksi maratoonarin listalla. Muiden mantereiden juoksut ovat vielä korkkaa-matta.

– New York on liian kallis, kun vaimo on aina mukana. Hän kiertää tavaratalot, minä maratonin, Kiikko naurahtaa.

Kiikon kunto on erinomaisen yläpuo-lella, 18-vuotiaan hyväkuntoisen tasolla. Polvetkin ovat kestäneet maratonien ja juoksuharjoittelun rasitukset hyvin.

– Lopetin maratonien juoksemisen 1970-luvulla välillä vuosiksi ja aloitin uu-delleen 2008. Jalat menivät niiltä tutuilta, jotka jatkoivat.

Juoksukunto terästyy kuntosalilla. Lisäksi Kiikko hiihtää ja golfaa, joskin golfin pelaamiseen ei tahdo jäädä aikaa. Tasoitus on silti 17.

– Olen urheillut pikkupojasta lähtien, ikiturkulainen selittää.

Aina Turussa

Turussa syntynyt Kiikko kävi kotipaikka-kunnallaan niin teknisen opiston kuin ar-meijankin. Turun Wärtsilästä järjestyi ai-koinaan myös harjoittelupaikka. Ja sinne mies jäi, Turkuun ja Wärtsilälle.

Wärtsilä-vuosia Kiikolle tulee tänä vuonna täyteen 48. Koneinsinööristä tuli työpaikkansa luottamusmies 15 vuotta sitten.

Vuonna 2004 jysähti: Wärtsilä lopetti tuotannon Turussa ja siirsi suurten moot-toreiden valmistuksen Italian Triesteen.

– Sinä vuonna olin luottamusmiehenä mukana noin sadassa yt-neuvottelussa,

Varsinainen työurien pidentäjä tämä insinööri Raimo Kiikko. Maratoonari ja

luottamusmies aikoo jäädä eläkkeelle vasta kun on pakko, 68-vuotiaana.

Teksti: Marketta Harinen | Kuva: Mari Männnistö

Maratoonari jaksaa töitäkinHämmästyttävä mies, totisesti!

päätoimiseksi työksi asti. Ihmisiä sanot-tiin irti lähes 400.

Nyt Wärtsilän tilanne vaikuttaa turku-laisesta näkökulmasta hyvältä. Kiikon mukaan tilauksia on saatu ja väkeä otettu lisää. Vuosien 2010 ja 2011 tulospalkkiot jaettiin lähes maksimissaan.

Turussa on tätä nykyä noin 300 wärt-siläläistä, joista pari sataa on ylempiä toi-mihenkilöitä.

– Itse työskentelen ostotehtävissä. Toi-

menkuva on pysynyt samana jo vuosikau-sia.

Kiikko suunnittelee jäävänsä eläk-keelle 68-vuotiaana. Kesällä hän täyttää vasta 67 vuotta.

Maratoonarin urankin Kiikko aikoo lopettaa vielä joskus – ehkä Havajilla.

– Siellä maraton päättyy valtameren rantaan ja kaikki juoksevat suoraan me-reen. Otan juoksutossut jalasta viimeisen kerran ja heitän ne ulapalle.

26

osaaminen

Teksti: Ilona Mäenpää

Tietoteollisuuden rakennemuutos on kohdellut kovalla kädellä tietotek-niikan alalla työskentelevää insi-

nöörikuntaa. Viimeisimpinä ilmiöinä on koettu Nokian ja Nokia Siemens Net-worksin sekä niiden lukuisten alihankki-joiden mittavat irtisanomiset.

Työttömien määrä on niin suuri, ettei läheskään kaikille ole uutta työtä tarjolla heti tai ilman merkittävää koulutuspa-nosta. Alan insinöörikunta on vielä poik-keuksellisen nuorta, joten eläköityminen ei ratkaise heidän ongelmiaan.

Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja koulutus- ja tutkimus-yksikön johtaja Hannu Saarikangas kä-vivät maaliskuun alussa tapaamassa ope-tusministeri Jukka Gustafssonia ja työ-ministeri Lauri Ihalaista, jotta insinööri-tutkintojen päivityksiin ja muuntokoulu-tukseen saataisiin vauhtia. Liiton edusta-jat tekivät ministereille muutamia ehdo-tuksia, joiden toteuttamisessa ammatti-korkeakouluilla olisi merkittävä rooli.

Mahdolliset toimenpiteet koskettavat erityisesti Turun, Tampereen, Oulun ja pääkaupunkiseudun insinöörejä, sillä irti-sanomisia on näilla alueilla ollut merkit-tävässä määrin.

Porokarin mukaan työtä vailla jäävillä alan ammattilaisilla on vankka työkoke-mus. Yritysten ja yhteiskunnan on otet-tava erityiskohteeksi tietotekniikan am-mattilaisten täydennys- ja muuntokoulu-tus vastaamaan muuttuneiden työmarkki-noiden kysyntää.

Liiton ehdotukset koskivat lähinnä in-sinööritutkinnon päivitystä amk-tutkin-noksi, insinööritutkinnon uudelleen suuntausta, ylempien ammattikorkeakou-lututkintojen suorittamista, erityispäte-vyyksien tuottamista ja pedagogisten opintojen tarjoamista opettajiksi aikoville insinööreille.

– Kaikki nämähän kuuluvat mitä par-

haiten ammattikorkeakoulujen aluevai-kuttamistehtävän toteuttamiseen, Saari-kangas sanoo.

Salossa räätälöidään koulutusta

Turun ammattikorkeakoulun vararehto-rin Olli Mertasen mukaan monenlaista on suunniteltu ja tarjollakin on muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittamista teknologiajohta-misen koulutusohjelmassa ja ympäristö-tekniikassa. Jälkimmäiseen erityisesti saat-taa nyt olla kiinnostusta, kun Nokialta Sa-lossa vähennetään niin paljon.

Mertasen mukaan Salossa saattaa olla jopa peruskoulutettavia muutama sata, sillä Nokialla on tehty pitkää it-uraa ken-ties pelkällä yo-tutkinnolla.

– Olemme keskustelleet Salon kaupun-gin, Nokian ja elykeskuksen kanssa räätä-löidystä koulutuksesta, Mertanen kertoo.

Yhteistä tahtoa riittää ja eväitä on jär-jestää erilaista koulutusta yhdessä ammat-tikorkeakoulun ja yliopiston kanssa.

Tampereella valmiutta

muuntokoulutukseen

Tampereella ollaan valmiita toteuttamaan tietotekniikan insinöörien tietojen ja tut-kinnon täydentämisen muuntokoulutuk-sena, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää siihen rahoituksen.

– Tietotekniikka on erittäin nopeasti muuttuva ala, jonka vuoksi monet tiedot, joita insinööri ei ole joutunut käyttämään,

vanhenevat nopeasti. Tästä syystä erityi-sesti ICT-alalla tarve päivitykselle on suuri, sanoo koulutusjohtaja Eino Palo Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Palon mukaan opiskelija, jolla on in-sinöörinä vähintään kolmen vuoden työ-kokemus, voisi jatkaa TAMKissa englan-ninkielisessä tietotekniikan YAMK-kou-lutusohjelmassa, joka voidaan toteuttaa myös suomenkielisenä. Englanninkieli-nen toteutus kuitenkin auttaisi opiskeli-joita kehittämään kielitaitoaan ja verkos-toitumaan myös kansainvälisesti.

– Työmarkkinatuen kannalta opiske-lua ei saa tulkita työnhakua haittaavaksi, vaan sitä edistävänä, Palo sanoo.

Opiskelu järjestetään aikuisopiskeluna siten, että se mahdollistaa opiskelun myös opiskelijan työllistyessä.

Oulussa elinikäisen

oppimisen näkökulma

Muuntokoulutus tuli tutuksi Oulun am-mattikorkeakoulussa 1990-luvun tieto-tekniikkabuumin ja samanaikaisten suh-dannevaihtelujen synnyttämien ylitarjon-tatilanteiden vuoksi.

– Nykyisin koulutusta tarkastellaan elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja UIL:n esittämät toimenpiteet sopivat hy-vin tähän ajatusmalliin, sanoo Oulun am-mattikorkeakoulun vararehtori Risto Ki-mari.

Avoimen ammattikorkeakouluope-tuksen käyttöä voidaan Kimarin mukaan lisätä varsin nopeasti. Sen avulla koulu-tusta voidaan kohdentaa joustavasti työ-voiman tarpeen mukaisesti. Aina ei ole pe-rusteltua ajatella uuden ikäluokan koulut-tamista perusteista lähtien. Jo ammatissa toimineilla henkilöillä on perusvalmiu-det, jolloin voidaan keskittyä suoraan

Insinööriuralle uutta potkua

muuntokoulutuksella

pimisen näkökulma

k l l k O l

27INSINÖÖRIUUSI

ammattitaitoa lisääviin ja sitä päivittäviin opintoihin.

Metropoliassa erikoistumisopintoja 

Metropolian keskeinen tavoite on koulut-taa asiantuntijoita ja kehittäjiä metropoli-alueen työelämän tarpeisiin myös teknii-kan alalle. Metropolia uudistaa korkeakou-lutusta vastaamalla tietoalan muutoksiin.

Metropolian tieto- ja viestintätekno-logian yksikkö on vastannut alan raken-teiden ja ekosysteemien muutokseen uu-simalla opetussuunnitelmat osaamispe-rustaisiksi. Opetussuunnitelmien uudis-tustyössä on otettu huomioon tietoalan trendit, kuten Cloud Computing, Green ICT ja peliohjelmointi.

Insinöörit voivat päivittää osaamistaan Metropoliassa osallistumalla erikoistumis-

opintoihin, joiden aiheita ovat muun muassa avoimen lähdekoodin järjestel-mät, tietoturva, tietoverkot ja terveyden-huollon tietojärjestelmät. Näitä opintoja voi suorittaa osin myös avoimessa ammat-tikorkeakoulussa.

– Yksi mahdollisuus insinöörille osaa-misen uudistamiseen on päivittää vanha tutkinto ammattikorkeakouluinsinööriksi ja näin nostaa omaa arvoa työmarkki-noilla, sanoo tieto- ja viestintäteknologian yksikön johtaja Seija Ristimäki.

Aikuisille suunnatuissa koulutusohjel-missa opiskeleville tehdään henkilökoh-taiset opetussuunnitelmat. Niissä aiemmat opinnot ja työssä opittu luetaan hyväksi joko suoraan tai osaamisen näytön kautta.

Aiempi osaaminen on voitu hankkia korkeakouluopinnoissa, muussa koulu-tuksessa, työelämässä, vapaa-aikana tai harrastuksissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan yleisesti 60 opintopis-

tettä ja opiskelu tapahtuu työn ohessa. Tutkinnon tavoitteena on antaa laajat ja syvälliset tiedot kyseiseltä alalta sekä tar-vittavat teoreettiset tiedot alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimi-mista varten.

Ylempää tutkintoa ei välttämättä suo-riteta oman vanhan osaamisalueen poh-jalta, vaan se tarjoaa mahdollisuuden uran uudelleen suuntaamiseen ja osaamispro-fiilin laajentamiseen

Metropoliassa insinööreille sopivia ylempiä tutkintoja ovat Information Technology, suuntautumisvaihtoehtoina ohjelmistoarkkitehtuurit ja mobiiliohjel-mointi, jonka sisältö on uusittu kokonaan 2012.

Lisäksi Business Informatics, Indust-rial management, Health Business Mana-gement, maanmittaustekniikka, korjaus-rakentaminen, hankintatoimi sekä yrittä-jyys ja liiketoimintaosaaminen sopivat insinööreille.

Lokakuun ensimmäinen viikko on omis-tettu insinööreille ja 100-vuotiaalle in-

sinöörikoulutukselle. Pyöreitä vuosia juh-litaan Tampereella, jossa on tarjolla erilai-sia tapahtumia koko viikon ajan.

Osallistujiksi odotetaan insinöörejä, opiskelijoita, opettajia, työelämän edusta-jia ja yhteiskunnan vaikuttajia. Viikon jär-jestelyistä vastaa Tampereen ammattikor-keakoulu.

TAMKin tekniikan alan opiskelijoille on juhlaviikolla erikoisluentoja ja yritys-vierailuja sekä muuta ohjelmaa. Tapahtu-mat ovat osa heidän opintojaan.

Loppuviikosta järjestettävä insinööri-koulutuksen pedagoginen foorumi kut-suu kouluttajat keskustelemaan tärkeistä, yhteisistä teemoista. Tavoitteena on jakaa hyviä ideoita ja toimintamalleja opetus-työn kehittämiseen. Osana foorumia pal-kitaan parhaat insinöörikoulutuksen käy-tännöt.

Reilusti tapahtumia sisältävä viikko huipentuu Tampere-talolla järjestettävään valtakunnalliseen pääjuhlaan. Juhlassa pa-lataan insinöörikoulutuksen historiallisiin

hetkiin. Mutta katse suunnataan myös tiukasti tulevaan, sillä juhlapaneelissa yri-tysten johtajat sekä liittojen puheenjohta-jat pureutuvat insinöörikoulutuksen mer-kitykseen Suomelle ennen, nyt ja tulevai-suudessa.

Yhteiset juuret Tampereella

Uusi Insinööriliitto on yksi juhlavuoden tapahtumien pääyhteistyökumppaneista. Sekä insinöörikoulutuksen että Insinööri-liiton yhteiset juuret löytyvät Tampereelta. Tampereen teknillinen opisto aloitti toi-mintansa vuonna 1912. Ja jo vuonna 1919 samaisen opiston neljäkymmentä entistä oppilasta perusti Tampereen Teknilliset -yhdistyksen.

Sadassa vuodessa on suoritettu noin 140 000 insinööritutkintoa. Nykyään in-sinöörejä koulutetaan 22 ammattikorkea-koulussa ja koulutusohjelmia on 32.

www.insinooritsatavuotta.fi

www.facebook.com/satavee

Insinöörikoulutus sata vuotta – on aika juhlia!

28

totta & tutkittua

Teksti: Anneli Haaksivuori, tutkimussihteeri

Työttömät insinöörit 1972–2012Tilanne neljännesvuosittain ilman lomautettuja

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 02 05 08 11

Lkm

Vuosi

Työttömyystilasto kertoo suhdanteista

Uusi Insinööriliitto on saanut työ-voimatoimistojen työnvälitystie-doista työttömien insinöörien

määriä kuukausittain jo 40 vuoden ajan. Ensimmäiset tiedot ovat vuodelta 1972 ja siitä lähtien liitolla on katkeamaton aika-sarja joka kuukauden työttömyysmää-ristä.

Pitkän aikakauden työttömyyskäy-rästä voi lukea paljon. Siitä on nähtävissä maata koetelleet lama-ajat samoin kuin insinöörikoulutusmäärien lisäyksetkin. Vuonna 1972 työttömiä insinöörejä oli maassa ainoastaan 126 ja insinöörejä noin 15 000. Työttömyysaste oli alle prosentin luokkaa. IAET-kassa oli perustettu vuonna 1969 ennakoimaan muuttuvia ti-lanteita työmarkkinoilla. Heti 1970-lu-vun puolessavälissä koettiin ensimmäinen lama-aika, joka näkyi työttömyyden lisä-yksenä myös insinöörien työmarkkinoilla.

Tarkasteltavan 40 vuoden aikana insi-nöörien työttömyys oli alimmillaan maa-liskuussa 1974, jolloin koko maasta löytyi ainoastaan 52 työtöntä insinööriä eli voi-

daan puhua täystyöllisyydestä. Vuonna 1994 eli tasan 20 vuotta myöhemmin nähdään tilastoista insinöörityöttömyy-den tähänastinen huippu – 7 138 työ-töntä. Työttömyysaste kohosi yli 14 pro-sentin. Työttömien määrässä olivat mu-kana ainoastaan kokonaan työttömät, lo-mautetut eivät sisältyneet lukuun. Tuon 20 vuoden aikana insinööritutkintojen määrä kasvoi lähes 40 000:llä.

1990-luvun laman aikana insinöörien työttömyys lisääntyi lähes kolmen vuoden ajan, mutta lamasta toipuminen vei kak-sinkertaisen ajan. Vuonna 2000 päästiin työttömyysmäärissä jo alle 3  000:n. 1990-luvun lopulla IT-ala koki valtavaa puutetta tietotekniikan osaajista. Tuolloin insinöörien koulutusmääriä tietoteknii-kan alalle lisättiin reilusti ja kun nämä in-sinöörit valmistuivat 2000-luvun alussa, oli IT-kupla puhjennut ja alan insinöö-reistä olikin ylitarjontaa. Tämä 2000-lu-vun alkupuolen lisäys työttömyysmäärissä näkyy selvästi oheisesta käyrästä. Viimei-sin eli 2000-luvun lopun taantuma-aika

näkyy insinöörien kohdalla myös selvästi. Tämä lama-aika koetteli erityisesti vienti-teollisuuden aloja, jotka ovat insinööri-kunnan suurimpia työllistäjiä.

Mikä on muuttunut 40 vuodessa?

Suurin muutos insinöörikunnan työ-markkinoilla viimeisen 40 vuoden aikana on insinöörikoulutusmäärien raju kasvu. Tämä on johtanut insinöörien ”ylituo-tantoon” ja siihen, että työmarkkinat ei-vät varsinkaan lama-aikana ole vetäneet tulvivaa insinöörimäärää. Tällä hetkellä työmarkkinoiden käytettävissä olevia työ-ikäisiä on maassamme noin 100 000 in-sinöörin verran ja viimeisimmän työttö-myystilaston mukaan työtä vailla on 4 347 insinööriä. Insinöörikunnan työt-tömyysaste on nyt siis noin reilun neljän prosentin luokkaa. Työttömyyden heilah-teluista huolimatta insinöörikunnan työttömyysaste on kuitenkin aina ollut selvästi alle valtakunnallisen työttömyys-asteen.

29INSINÖÖRIUUSI

Teksti: Outi Moilanen, PHT | Kuva: Petteri Kivimäki / KKI-ohjelma

1askel -hyvinvointijaksolla on mahdollisuus harrastaa esimerkiksi luontoliikuntaa.

On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työ-

ikäisille ja heidän perheilleen. 1askel kor-vaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan.

Ryhmämuotoisia hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa.

– Aiempia hyviksi todettuja käytäntöjä ei heitetty uudistuksessa romukoppaan, vaan toimintaa on hiottu järjestävien koh-teiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyn-täen. Tästä esimerkkinä on kuntotestaus-osion keventyminen, jotta aikaa jää enem-män paljon toivotulle henkilökohtaiselle keskustelulle, sanoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansan-terveyden edistämissäätiö LIKESistä.

1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pide-tään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan.

Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden

edistämisen asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ja uudistaneet

työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen vuoden aikana.

puurtamista, sanoo PHT:n toiminnan-johtaja Pasi Ylitalo.

Kuntotestit vertailukelpoisempia

Yksi isoimmista uudistuksista on se, että 1askel -jaksot järjestetään samassa koh-teessa ennalta määrättynä ajankohtana.

– Pilottijaksojen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että perus- ja seuranta-jakso pitää järjestää samassa kohteessa ja niin että seurantajakson ajankohta on en-nalta määrätty. Myös samat ja siten vertai-lukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tu-kevat elämäntapamuutosta, Koivuniemi muistuttaa.

Ylitalon mukaan osallistujia ei unoh-deta jaksojen välilläkään ja sparraukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Aiemmin kuntoremonttiin on hakeu-tunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoi-sia, työuran loppupuolella olevia naisia. Jatkossa PHT:n toiveena on, että myös miehet ja nuoremmat ikäryhmät löytävät hyvinvointijaksot.

1askel perhejaksot myös haussa

PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvinvointijaksot lapsiperheille. Per-hejaksot ovat kodin ulkopuolella järjes-tettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainot-teisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden ai-kana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytä-miseen.

Jaksoja on haettavissa parissakymme-nessä kohteessa eri puolilla Suomea. Aiemmin vastaavat jaksot ovat olleet perhe kuntolomia.

Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppu-elämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Par-haimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemi-siksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvin-vointia.

– 1askel-jaksoilla liikkuminen on elä-myksellisempää eikä hampaat irvessä

Kuntoremonttilomia on toteutettu

vuodesta 1990 lähtien RAY:n avus-

tuksella osana palkansaajalomajärjes-

töjen toteuttamaa työkykyä ylläpitä-

vää kansanterveystyötä. Toteuttajata-

hoina ovat olleet Akavan A-lomat,

SAK:n SAL-lomat ja STTK:n T-lomat.

Palkansaajalomajärjestöt yhdistyivät

1.1.2012 Palkansaajien hyvinvointi

ja terveys PHT ry:ksi.

Uudistuneita sisältöjä kokeiltiin

käytännössä pilottiprojektissa, johon

pyydettiin asiantuntijaorganisaatioksi

Liikunnan ja kansanterveyden kehit-

tämissäätiö LIKES.

Kesän 2011 ja kevään 2012 ai-

kana järjestettiin 18 pilotti- ja seuran-

tajaksoa kuudessa pilottikohteessa eri

puolella Suomea.

Projektiryhmässä oli mukana pal-

kansaajalomajärjestöjen ja LIKESin

edustajia.

Teksti: Noora Moilanen

Kuntoremonttilomia yli 20 vuotta

PHT:n järjestämät 1askel

-hyvinvointijaksot ovat 1.5.2012

alkaen osoitteessa www.pht.fi.

30

oikeus

Teksti: UIL:n lakimiehet

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi tuo-reessa ratkaisussaan suomalaisyh-tiön johtohenkilöitä yhteistoimin-

talain mukaisen tiedotusvelvoitteen lai-minlyömisestä liikkeenluovutuksen yh-teydessä. Henkilöstön edustaja sai tiedon liikkeenluovutuksesta vasta liikkeen-luovutusta seuraavana päivänä luettuaan aiheesta tiedotteen yhtiön intranetistä. Sittemmin liikkeenluovutuksen yhtey-dessä toiseen yhtiöön siirretyt, eläkeikää lähestyvät työntekijät irtisanottiin talou-dellisin ja tuotannollisin syin.

Kahden suomalaisen suuren yrityksen välinen tietohallintopalvelujen ulkoista-miseen liittyvä liikkeenluovutus ei kaikilta osin tapahtunut kesällä 2009 lain mukai-sesti. Tapauksessa suurehko rakennusalan yritys ulkoisti liikkeenluovutuksella tieto-hallintopalvelunsa toiselle yhtiölle ja sen mukana liikkeenluovutuksessa siirrettiin kolme työntekijää luovutuksensaajan pal-velukseen. Yhteistoimintalain mukaan tässä tilanteessa liikkeen luovuttaja – työnantajan on hyvissä ajoin selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee, luovutuksen ajan-kohta tai suunniteltu ajankohta, luovu-tuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Tä-män velvollisuuden rikkominen on yh-teistoimintalain mukaan rikos.

Kihlakunnansyyttäjä vaati kyseisessä yhteistoimintavelvoitteen rikkomista kos-kevassa rikosasiassa rangaistusta yhtiön henkilöstöjohtajalle, liikkeenluovutuk-

sessa siirretyn liiketoiminnan osastopääl-likölle sekä toimitusjohtajalle siitä, että he olivat työnantajan edustajina kukin tahal-laan tai huolimattomuudesta laiminlyö-neet yhteistoimintalain mukaisen tiedo-tusvelvollisuuden. Asianomistajina ju-tussa olivat olleet liikkeenluovutuksessa siirretyt työntekijät, heidän henkilöstö-ryhmänsä edustaja ja Ylemmät Toimihen-kilöt YTN ry.

Yhtiön edustajien mukaan riittävät tiedot tiedottamiselle ja varmuus siitä, että liiketoimintakauppa toteutuu, on ollut vasta kauppakirjan allekirjoittamisen jäl-keen. Kuitenkin liikkeenluovutusta kos-keva tiedotustilaisuus siirrettäville henki-löille on alun perin ollut tarkoitus pitää jo noin kolme viikkoa ennen liikkeenluovu-tuksen toteutumista. Käräjäoikeus on pi-tänyt kiistattomana, että henkilöstön edustajalle ei ole annettu yhteistoiminta-laissa tarkoitettuja tietoja.

Vantaan käräjäoikeus katsoi tuomios-saan, ettei yhtiön johto tiedottanut luovu-tuksessa siirtyneiden työntekijöiden edus-tajaa ennen luovutuksen toteutumista eli luovutusta koskevan yritysten välisen kaup-pakirjan allekirjoittamista ja katsoi henki-löstöjohtajan ja osastopäällikön syyllisty-neen yhteistoimintavelvoitteen rikkomi-seen, mutta jätti heidät rangaistuksen tuo-mitsematta rikoksen vähäisyyden perus-teella. Lisäksi käräjäoikeus hylkäsi henki-löstön edustajaa ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä lukuun ottamatta asianosaisten aseman asianosaisena ja tuomitsi siirretyt työntekijät maksamaan osittain yhtiön edustajien oikeudenkäyntikuluja.

Tuomio yt-lain mukaisen tiedotusvelvoitteen laiminlyönnistä

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Yhteistoimintavelvoitteen

rikkominen

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Syyksi luettu rikos 1

Jätetään rangaistukseen

tuomitsematta

LAINKOHDAT

1) Laki yhteistoiminnasta

yrityksissä 41 § ja 67 § 1

Rikoslaki 6 luku 12 § /1

KORVAUSVELVOLLISUUS

Yhteisvastuullinen

korvausvelvollisuus

yhteisellä tuomiolauselmalla.

31INSINÖÖRIUUSI

Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies

Sairauspoissaolot ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat viime aikoina puhuttaneet. Tavoitteena on yli-

päätään sellaisten sairauspoissaolojen vä-hentäminen, joiden syynä ei tosiasiallisesti ole sairaus tai tapaturma, vaan kyse on stressistä tai työilmapiiriongelmista. Työ-terveyden parantamiseen saa ohjeistusta muun muassa omasta työterveyshuollosta ja työterveyslaitokselta.

Työntekijä voi olla työkyvyttömyyden vuoksi poissa työpaikalta. Sairaus tai tapa-turma ei ole sama asia kuin työkyvyttö-myys. Työkyvyttömyys on määritelty sai-rausvakuutuslaissa niin, että työntekijän sairaus tai tapaturma estää työntekijää suoriutumasta tavanomaisista tehtävis-tään tai siihen läheisesti verrattavasta työstä. Kyse on nimenomaan siitä, ettei työntekijä pysty tekemään normaaleja työtehtäviään.

Korvaavaa työtä

Työnantaja voi joissain tapauksissa osoit-taa vaihtoehtoisia työtehtäviä ja työolo-suhteissa voidaan tehdä muutoksia, jol-loin työntekijä voi työskennellä sairau-desta tai vammasta huolimatta. Korvaava tai kevennetty työ ei saa vaarantaa työnte-kijän terveyttä ja toipumista eikä haitata vamman tai sairauden hoitoa. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä tai kou-lutusta.

Korvaavan tai kevennetyn työn teke-minen perustuu työntekijän ja työterveys-lääkärin yhteiseen aloitteeseen ja työnte-kijän vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on

tukea työntekijän työkykyä ja työelämässä pysymistä sekä aikaistaa hänen työhön pa-luutaan. Mikäli korvaavaa työtä on tarkoi-tus tehdä pidempään, on asiasta syytä laa-tia erillinen sopimus. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa kysyä liitosta, mitä sopimuksessa on hyvä sopia.

Korvaavan tai kevennetyn työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdolli-suuksien mukaan vaativuudeltaan ainakin työntekijän tavanomaista työtä vastaavaa. Henkilön tulee saada korvaavasta tai ke-vennetystä työstä sekä mahdollisista saa-mistaan sairauspäivärahaetuuksista yh-teensä vähintään normaali, työsopimuk-sensa mukainen palkka. Korvaavan tai ke-vennetyn työn tekeminen tulee keskeyt-tää, jos se vaarantaa työntekijän työkyvyn palautumisen.

Palkanmaksuvelvollisuus

Työnantajalla on tietyin edellytyksin mak-settava sairausajan palkkaa työkyvyttö-myysajalta. Lain mukaan palkkaa makse-taan yhdeksältä sairastumista seuraavalta päivältä, joka vastaa Kelan maksaman sai-rauspäivärahan karenssiaikaa. Työehtoso-pimusten mukaan sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen pituudesta riip-puen jopa kolmelta kuukaudelta.

Palkanmaksuvelvollisuutta on kuiten-kin rajoitettu niissä tapauksissa, joissa työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyy-den tahallaan tai törkeällä huolimatto-muudella. Työsopimuslain ja työehtoso-pimusten mukaan tällaisissa tapauksissa työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa

palkkaa työkyvyttömyysajalta. Tästä syystä esimerkiksi kosmeettiset leikkauk-set ja niistä aiheutuva työkyvyttömyysaika ovat yleensä palkanmaksuvelvoitteen ul-kopuolella.

Poissaolosta ilmoittaminen

Poissaolosta tulisi ilmoittaa työnantajalle mahdollisimman pian. Työsopimuslaissa ei varsinaisesti ole säännöstä sairauspoissa-olosta ilmoittamisesta. Poissaolosta on kuitenkin hyvä ilmoittaa, koska lain mu-kaan työnantaja voi seitsemän päivän poissaolon jälkeen pitää työsuhdetta pur-kautuneena, jos työntekijä ei ole esittänyt poissaololle pätevää syytä.

Monessa työpaikassa muutaman päi-vän työkyvyttömyysajalle ei tarvitse hakea lääkärintodistusta poissaololle vaan selvi-tykseksi kelpaa oma ilmoitus. Lain mu-kaan työnantaja voi vaatia poissaolosta luotettavan selvityksen, mikä on yleensä edellytys sairasajan palkan maksulle. Usei-den työehtosopimusmääräysten mukaan selvitys tulisi lähtökohtaisesti saada omalta työterveyslääkäriltä, mikäli se on mahdol-lista. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää selvitystä ja ohjaa työntekijän muulle lääkärille, työnantajan tulee kor-vata tästä aiheutuvat kulut.

Sairauspoissaolot ja oikeus sairausajan palkkaan

32

jäsenyys

Stipendejä insinööreille

Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita

voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit.

Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea

insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä

hyödyntävää tutkimustyötä.

Toiseen tutkintoon, esimerkiksi DI tai maisterin tutkinto,

tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista

tukea.

Stipendinhakijan pitää olla Uuden Insinööriliiton jäsen-

yhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toi-

mitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laa-

ditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua

Älä siis lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti

kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä

tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä.

Hakemus on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman

liitteitä ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

– stipendin tarkoitus

– henkilön täydellinen nimi

– henkilötunnus

– osoite

– puhelinnumero tai sähköpostiosoite

– jäsenyhdistys

– pankkiyhteys.

Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön

hallitukselle ja ne toimitetaan lokakuun 31. päivään

mennessä.

Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Sähköpostiosoite: [email protected]

Lisätietoja saa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä.

Pertti Porokari [email protected]

Matti Häkkinen [email protected]

Pekka Liimatainen [email protected]

Juha Manu [email protected]

Hannu Saarikangas [email protected]

Raimo Sillanpää [email protected]

Mikko Wikstedt [email protected]

Uuden Insinööriliiton omien etujen lisäksi liiton jäsenillä on käytössään akavalaisten yhteinen palvelu jäsenedut.fi.

Yhteyspäällikkö Marja-Liisa Häklin mukaan palvelussa on tällä hetkellä mukana noin 160 yritystä. Näiden joukossa on sekä valtakunnallisia ketjuja, paikallisia yrityksiä että netti-kauppoja. Etuja ja tarjouksia on tarjolla erilaisista tuotteista, palveluista, tapahtumista ja matkoista

Kaikkiin etuihin pääsee tutustumaan ja niitä hyödyntä-mään kirjautumalla jäsenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Re-kisteröitymiseen tarvitaan UIL:n jäsennumero. Myymä-löissä edut saa käyttöönsä UIL:n jäsenkorttia näyttämällä ja verkkokaupoissa käytetään alennuskoodeja.

Ajan tasalla alennuksista

– Parhaiten kaikkiin etuihin pääsee kiinni käyttämällä kate-goriahakua. Alueellista hakua käytettäessä verkkokaupat ei-vät tule mukaan tuloksiin, Häkli opastaa.

Uusia yrityksiä ja etuja päivitetään palveluun jatkuvasti, joten ajan tasalla pysyminen on tärkeää. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tilata sähköpostiinsa kerran kuukaudessa ilmes-tyvän uutiskirjeen.

– Osa eduista on nopeita kampanjatarjouksia, joissa voi-massaoloaika on rajoitettu. Näistä saa helpoiten reaaliai-kaista tietoa jäsenedut.fi -facebooksivua seuraamalla ja tyk-käämällä, Häkli jatkaa.

Kysyntä lisää tarjontaa

Jäsenedut.fi -palvelua kehitetään koko ajan vastaamaan käyt-täjien tarpeita. Myös tarjontaa laajennetaan ja etuja pyritään saamaan ympäri Suomea.

– Mitä enemmän palvelussa on rekisteröityneitä käyttä-jiä, sitä helpompi on saada mukaan myös uusia yrityksiä. Meille saa myös laittaa palautetta ja kehitysvinkkejä, Marja-Liisa Häkli summaa.

Jäsenpalvelut.fi -palvelun tuottaa InMind Production Oy.

Jäsenedut.fi– hyödynnä akavalaisten yhteiset edut

Rekisteröidy

www.jäsenpalvelut.fi

Seuraa

www.facebook.com/jasenedut

Esimerkkejä tarjonnasta

K1 Katsastajat, EasyPark

Isku Koti, Fenno Optikka

Lady Line, Hotel Vip Club

www.kultatahti.fi,

www.apteekkituotteet.fi

33INSINÖÖRIUUSI

jäsenyys

Uusi Insinööriliitto järjestää jäsenil-leen. 3T-näytelehtikampanjan ja tar-

joaa heille mahdollisuuden ilahduttaa tut-taviaan. Jäsenet voivat antaa insinöörika-vereilleen tai muille tekniikan alan am-mattilaiselle lukuelämyksen. Kampanjan aikana jäsen tilaa 3T-näytenumeron jär-jestäytymättömälle kaverilleen tai kolle-galleen.

3T-lehti seuraa teknologiaa, taloutta ja työelämää laajasti ja esittelee teollisuuden ja teknisten palvelualojen tärkeimmät uu-tiset ja tapahtumat meiltä ja maailmalta. Lehti ilmestyy 40 kertaa vuodessa, joka perjantai, ja kertoo silloin kaiken oleelli-sen, mitä lukijan pitää seuraavalla viikolla työssään tietää.

Lehden kustantaja on Sanoma Tek-niikkajulkaisut Oy. Uusi Insinööriliitto ti-laa sitä jäsenistölleen jäsenetulehtenä.

Tilaa kollegalle 3T-näytelehti

Pääsiäisen jälkeen alkanut kampanja jatkuu vapun yli: se päättyy 3. toukokuuta Näytelehtiä voi tilata koko kampanjan ajan. Näytenumero postitetaan touko-kuun lopulla.

Näytenumeron tilaamisen tarvitaan oma jäsennumero sekä kaverin posti- ja sähköpostiosoite. Tilaukset ja lisätiedot kampanjasivulta: www.uil.fi/3Tkampanja.

Haemme Pasilan keskustoimistoomme

UUDENMAAN ALUEASIAMIESTÄ

Tehtäviin kuuluvat muun muassapuhelinneuvonta ja toimenpiteet työelämän oikeudellisissa asioissatyö- ja virkasuhdeneuvottelut ja paikallisneu- vottelujen tukeminenyhteyksien hoitaminen alueen jäsenyhdistyksiin, elinkeinoelämään, oppilaitoksiin ja muihin sidosryhmiin

Arvostammehyvää liittomme sopimustoiminnan tuntemusta, hyvää työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tuntemustatoiminta-alueen tuntemustajärjestöelämän kokemusta ja tuntemustaneuvottelu-, viestintä- ja ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuuttavalmiutta matkustamiseen

JÄRJESTÖASIAMIESTÄ

Järjestöasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on UIL:n järjestökoulutuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Arvostammekokemusta koulutussuunnittelusta ja kouluttamisestajärjestöelämän kokemusta ja tuntemustahyvää liittomme sopimustoiminnan tuntemusta, hyvää työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tuntemustaneuvottelu-, viestintä- ja ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuuttavalmiutta matkustamiseen

Tarjoamme mielenkiintoisia tehtäviä, viihtyisän työympäristön ja kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Lisätietoja tehtävistä antaa järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, puh. 050 3011 990 Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen tehtäviin lähetään 15.5.2012 mennessä

Sähköpostin otsikkokenttään tai kuoreen merkintä ”alueasiamies” tai ”järjestöasiamies”. Hakemuksia ei palauteta.

Uusi Insinööriliitto UIL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjes-töjen kautta 70 000 jäsentä. Uuden Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööri-opiskelijoita sekä muita tekniikan alan asiantuntijoita. www.uil.fi

34

opiskelijat www.iol.fi

Ständivaihdosta potkua jäsenhankintaan ja jäsenkortilla pientä lisää elämään

Maaliskuun viimeisellä viikolla Uudenmaan insinööriopiskeli-jat järjestivät jo aikaisemmilta vuosilta tutuksi käyneen ”Vi-

lauta niin saat” -kampanjan, jossa jäsenkorttia näyttämällä jäsen sai matkaansa pientä purtavaa makaronipussin muodossa. Samalla käytiin läpi työttömyyskassajäsenyyttä ja muita liiton opiskelijoille tarjoamia palveluita.

Ständikiertue tarjosi myös hyvän mahdollisuuden rekrytoida liittoon uusia jäse-niä. Myyntityöhön lisäpot-kua saatiin ständivaihdosta, jolloin apujoukoiksi saapuu väkeä toisesta paikallisyhdis-tyksestä. UIO:n avuksi väkeä saapui sekä Kotkasta että Lahdesta. Reippaat reissaajat innostivat koko porukkaa kontaktoimaan innolla ja tu-lokset olivat lupaavia.

Teksti ja kuvat: Anu Kaasalainen

Opiskelijoiden järjestövaikuttamisesta tälle aukeamalle kirjoittanut IOL:n hallituksen järjestövastaava Mikko Tuomivirta ja UIL:n opiske-

lijatoiminnan asiamies Juha Manu pystyttämässä ständiä.

Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Janne Juujärvi jututta-

massa jäsenkorttiaan vilauttamassa ollutta Metropolian opis-

kelijakunta Metkan hallituksen jäsen Sameli Kestoa.

Kotkan insinööriopiskelijoiden

varapuheenjohtaja ja Itä-Suo-

men insinööriopiskelijoiden

puheenjohtaja Noora Niemi-

nen oli yksi ständivaihtajista.

35INSINÖÖRIUUSI

Kohti insinööriyttä

Eletään sitä aikaa keväästä, jolloin

opiskeluvuosi häämöttää loppuaan.

Opiskelijat valmistautuvat kesätöihin,

jotka kartuttavat kokemusta tulevai-

suutta varten, jossa siintää valmistumi-

nen ja insinöörin paperit. Tänäkin ke-

väänä kunniakkaita valmistumisia insi-

nööriksi tapahtuu. Onnittelen Teitä,

jotka olette uurastaneet insinööriopin-

not päätökseen. Nyt saatte sitten kun-

niakkaasti kantaa titteliä Insinööri. Val-

mistuminen insinööriksi on ylpeyden

aihe. Muistakaa juhlistaa sitä ja nauttia

saavutuksestanne.

Valmistuneet: Muistakaa valmistu-

misilmoitus!

Tehkää se valmistuttuanne, jonka

jälkeen siirrytte Uuden Insinööriliiton

paikkakunnallanne toimivaan alueyh-

distykseen. Jäsenetujanne valvoo sen jäl-

keen alueyhdistys ja Uusi Insinööriliitto.

Valmistuminen myös mahdollistaa

hankkimaan itsellenne Insinööritun-

nuksia eli Insinöörisormuksen ja rinta-

merkin. Näiden näyttävien ammatti-

kunnan merkkien hankkimisessa autta-

vat IOL:n ja UIL:n toimiston henkilö-

kunta.

Hyvää vappua kaikille ja onnittelut

vielä kerran uusille Insinööreille sekä

menestyksekästä tulevaisuutta!

Janne Juujärvi

puheenjohtaja

Insinööriopiskelija-

liitto IOL ry

Jokainen liitto on jäseniään varten, myös opiskelijapuolella. Insinööri-opiskelijaliitto IOL ry:ssä on 27 paikallista yhdistystä ja 17 000 jäsentä.

Jäsenten suuri määrä ja heidän hajaantumisensa eri puolille Suomea tuo haasteen, miten jäsenet pystyvät osallistumaan päätöksen tekoon.

Tätä varten opiskelijapuolella on yhteyshenkilöjärjestelmä. Tavoitteena on saada joka luokalle yksi tai kaksi yhteyshenkilöä, joiden tehtävänä on tiedottaa luokkatovereilleen ajankohtaisista asioista sekä ennen kaikkea tuoda jäsenten kuulumisia paikallisyhdistyksen tietoon.

Asiassa, joka vaatisi vaikuttamista laajemmin, voivat paikallisyhdistyk-set keskustella opiskelijoiden piirikokouksissa. Lisäksi paikallisyhdistysten puheejohtajat pääsevät keskustelemaan ja vaihtamaan kokomuksia ensi ke-sällä IOL:n järjestöjohdon neuvottelupäivillä.

Melkein jokaisessa alueyhdistyksessä on myös opiskelijaedustaja, jonka kautta paikallisyhdistys voi viedä tärkeitä asioita alueyhdistyksen tietoon. Opiskelijaedustajien välityksellä alue- ja paikallisyhdistykset voivat myös tehdä yhteistyötä jäsenpidon parantamiseksi valmistumisvaiheessa sekä tehdä yhteistyötä alueen insinöörikoulutuksen laadun turvaamiseksi.

Teksti: Mikko Tuomivirta

Viesti kulkemaan järjestössä

36

jäsenyys

Koonnut: Ilona Mäenpää

Mikä matkavakuutuksessa on tärkeintä?

Matkavakuutuksessa olennaista on sairau-den ja tapaturman hoitokulut kattava turva, sanoo henkilövakuutusten asian-tuntija Petri Laine Ifistä. Sen avulla voit saada nopeasti apua missä päin maailmaa tahansa. Matkavakuutuksessa ei ole euro-määräistä korvauskattoa toisin kuin useimmissa muissa henkilövakuutuksissa. Jos esimerkiksi sairastut vakavasti ulko-mailla ja sinut joudutaan lennättämään Suomeen hoitoon, matkavakuutus on välttämätön − vain harvalla on sukan var-ressa kymmeniä tuhansia euroja ambu-lanssilentoja varten.

Matkavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden pituisilla vapaa-ajan matkoilla.

Suomessa vakuutus on voimassa va-paa-ajan matkoilla, jotka tehdään suoraan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilo-metrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta ja vapaa-ajan asunnosta. Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa edellä mainituissa paikoissa ja mainittujen paikkojen välisillä mat-koilla.

Mitä muuta matkavakuutus kattaa?

Matkavakuutus tarjoaa turvaa matkalla alkavien sairauksien ja tapaturmien va-ralle. Lisäksi vakuutus sisältää turvan matkan peruuntumisen ja keskeytymisen varalle, jos matkustaja esimerkiksi sairas-tuu tai loukkaantuu vakavasti ennen mat-kaa tai matkan aikana. Matkavakuutus kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja myöhästyy esimerkiksi mat-kan alkamispaikasta bussin rikkoutumi-sen takia.

Millä tavoin matkavakuutus korvaa matkan peruuntumisesta aiheutuvia kuluja?

Matkan peruuntumiskuluja korvataan sil-loin, kun peruuntuminen johtuu esimer-kiksi vakuutetun vakavasta tapaturmasta tai sairaudesta ja perustuu lääkärin mää-räykseen. Tällöin matkavakuutus korvaa niitä etukäteen maksettuja kuluja, joista esimerkiksi matkatoimisto ei ole vas-tuussa.

Jos kyseessä on pakettimatka, korvaa matkavakuutus matkatoimiston toimisto-kulut. Jos kyseessä on valmismatkaeh-doissa tarkoitettu erityisehtojen mukai-nen matka, korvataan matkan peruuntu-misesta aiheutuneita kuluja enintään 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta enin-tään 25 prosenttia. Mikäli kyseessä on omatoimimatka, korvataan kustannuksia enintään 3 000 euroon asti yhtä matkaa ja vakuutettua kohti. Tiedon siitä, onko matkasi pakettimatka vai erityisehtojen mukainen matka, saat omasta matkatoi-mistostasi.

Sisältyvätkö matkalla olevat tavarat matkavakuutukseen?

Liiton vakuutuksen matkatavaraturva koskee myös puolison ja lasten matkatava-roita ja korvaa matkatavaroille äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman ai-heuttamia vahinkoja. Vakuutuksen enim-mäiskorvausmäärä yhtä vahinkotapahtu-maa kohti on 1 042 euroa ja omavastuu 50 euroa.

Tarvitsevatko lapset oman matkavakuutuksen?

Liiton jäsenilleen ottamaan matkavakuu-tukseen sisältyy jäsenen mukana matkus-

Vakuutusasiat kuntoon ennen kesää Uusi Insinööriliitto on vakuuttanut jäsenensä vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle.

Vakuutusten piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat jäsenet,

joilla kotikuntalain mukainen vakinainen kotipaikka on Suomessa. Vakuutukset päättyvät sen

vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta.

Vapaa-ajan vakuutukset pähkinänkuoressa

Tapaturmavakuutus

Matkustajavakuutus

Matkatavaravakuutus

Matkavastuuvakuutus

Matkaoikeusturvavakuutus

11 kysymystä matkavakuutuksista

37INSINÖÖRIUUSI

tavat alle 20-vuotiaat lapset. Ilman van-hempiaan matkustavat lapset tarvitsevat oman vakuutuksen.

Kattaako matkavakuutus esimerkiksi reissussa tehtävät juoksulenkit? Entä sukelluksen?

Vakuutus kattaa lenkkeilyn, mutta esi-merkiksi laitesukellus, riippuliito ja ben-jihyppy eivät sisälly liiton jäsenilleen otta-maan vakuutusturvaan. Riskialttiit har-rastukset vaativat erillisen vakuutuksen ja edellyttävät keskittäjäasiakkuutta Ifissä. Jos olet epävarma, kattaako liiton ottama matkavakuutus lomasi urheilulajit, ota yhteyttä Ifiin.

Mitä matkalla useimmin sattuu?

Suomalaiset kärsivät matkoilla useimmi-ten flunssaan tai vatsan toimintaan liitty-vistä oireista. Myös allergiat ja ihon pala-minen ovat yleisiä matkalaisten kiusaajia. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatumisten aiheuttamat ruhjeet tai murtumat. Mu-kaan otettavat peruslääkkeet, yleinen va-rovaisuus sekä matkavakuutus ovat par-haat keinot varautua vahinkoihin etukä-teen.

Tarvitsenko matkalle matkavakuutuskorttia tai -todistusta? Jäsenkorttisi toimii matkavakuutuskort-tina. Kun esität lääkärissä tai sairaalassa matkavakuutuskorttisi Ifin yhteistyö-kumppanit laskuttavat suoraan Ifiä.

Miten toimin, jos sairastun tai loukkaannun matkalla?

Hakeudu ensin hoitoon. Jos olet Yhdys-valloissa, Kanadassa tai Etelä-Amerikassa ja tarvitset maksusitoumuksen, ota aina yhteys Ifin sopimuskumppani GMMI Globaliin. Yhdysvalloissa voit hoidattaa pieniä matkavaivoja ilman ajanvarausta myös apteekkien yhteydessä sijaitsevilla Take Care -klinikoilla. Esitä lääkärissä matkavakuutuskorttisi tai -todistuksesi. Ifin sopimussairaalat ja -lääkärit laskutta-vat suoraan Ifiä. Jos lääkäri ei laskuta suo-raan Ifiä, maksa kulut ensin itse tai ota yh-teys Ifiin.

Miten saan yhteyden Ifiin ulkomailta?

If palvelee matkavakuutusasiakkaitaan seuraavasti:

Korvauspalvelu ja vahinkoilmoituk-set +358 10 19 18 18 (arkisin kello

9–18 Suomen aikaa)If Hätäpäivystys +358 800 1 3800 (illat ja viikonloput)Voit ilmoittaa vahingoista vuorokau-

den ympäri Internetissä omassa If Kansi-ossasi osoitteessa if.fi

Mistä saan lisätietoa matkavakuutukseni sisällöstä?

Saat lisätietoa matkavakuutuksesi sisäl-löstä osoitteesta if.fi/uil, omasta If Kan-siostasi tai soittamalla Ifiin.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Vakuutus on voimassa vapaa-aikana sat-tuvien tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa. Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeu-tettu saamaan korvauksia esim. oppilai-

toksen vakuutuksen perusteella. Yrittäjillä vakuutus ei ole voimassa sinä aikana, kun he tekevät yrittäjän töitä. Jos jäsenellä ei ole työsuhdetta tai hän ei ole yrittäjä, va-kuutus on kokopäiväinen (esim. tilapäi-sesti työttöminä tai hoitovapaalla olevat jäsenet).

Rajoitukset ja lisätiedot

Tapaturma on äkillinen, ruumiinvam-man aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta ja ul-koisen tekijän vaikutuksesta. Kilpaurhei-lun ja sen harjoittelun sekä ehdoissa erik-seen mainittujen urheilulajien ja erikois-harrastuksien kohdalla on rajoituksia, jotka ilmenevät tarkemmin Ifin kulloin-kin voimassaolevista Henkilövakuutus-ehdoista.

AJANKOHTAISTA SÄHKÖSTÄ

SÄHKÖALALLA TAPAHTUU

38

Hallituskaudella 1991–95 maan hallitus ja ay-liike ajautuivat useita kertoja erimielisyyksiin. Lokakuussa 1991kymmenettuhannet

ihmiset kokoontuivat Senaatintorille puolustamaan työllisyyttä.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa palkansaajien järjestäytymisaste on Euroopan unionin mittakaavassa

korkea, yli 70 prosenttia. Koko EU:ssa prosentti on alle 25 prosenttia.

Järjestäytymishalukkuus on järjestäy-tymisen huippumaissa osoittanut laske-misen merkkejä jo pitkään. Vuonna 1994 Ruotsissa 84 prosenttia palkansaajista kuului ammattiliittoon. Nyt palkansaa-jien järjestäytymisaste on enää noin 70. Suurimmat jäsenmenetykset ovat koke-neet Ruotsin työntekijöitä edustavan kes-kusjärjestön LO:n liitot.

UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari

pitää kehitystä huolestuttavana. Hänen mielestään ammatilliseen järjestäytymi-seen on syytä kannustaa, ei kampittaa.

– Järjestäytyminen on tärkeä osa sopi-musyhteiskuntaa. Sopimisen avulla yh-teiskuntaan luodaan vakautta, turvaa ja ennustettavuutta, hän tähdentää.

Työttömyysturvan heikentämisellä

vaikutusta

Ruotsissa ammattiliittojen jäsenkadon yksi syy on työttömyysturvan uudistaminen. Ei liene sattumaa, että naapurimaassa jäsen-määrien suurin pudotus tapahtui vuosina

2007 ja 2008, kun hallitus kiristi ansiosi-donnaisen työttömyyskorvauksen ehtoja.

Työttömyysturva heikkeni ja työttö-myyskassan jäsenmaksut nousivat, koska maksulla oli katettava aikaisempaa suu-rempi osa työttömyyskorvauksista. Kun vielä ammattiliiton jäsenmaksun verovä-hennysoikeus poistettiin, moni ruotsalai-nen palkansaaja asetti lompakkonsa am-matillisen järjestäytymisen edelle ja hyl-käsi liiton.

– Ilman muuta hallituksen politiikalla on vaikutusta ammatilliseen järjestäytymi-seen, etenkin jos leikkaukset kohdistuvat työttömyysturvaan, joka jäsentutkimusten

Teksti: Jari Rauhamäki | Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon

39INSINÖÖRIUUSI

Uusi Insinööri -lehden viime numerossa In-sinöörilaulajien puheenjohtaja Kari Oik-

konen kertoi, että heidän jäsenkuntansa on erit-täin aktiivista. Lauluharjoituksiin ja esiintymi-siin osallistuu lähes 100 prosenttia jäsenistä.

Oikkonen kysyy Tampereen Insinööreiltä, kannattaisiko tamperelaisten perustaa laulu-kerho jäsenten aktivoimiseksi. Kiinnostaisivatko yhteiset karaoketilaisuudet ja laulukilpailut, pu-heenjohtaja Laura Katainen?

– Joskus meiltä on kysytty, miksi emme pe-laa lentopalloa. Olemme vastanneet, että pelat-koon lentopalloa ne, jotka osaavat pelata. Järjes-tämme mieluummin massatapahtumia, jolloin voimme palvella mahdollisimman montaa jä-sentä. Saamme liikutettua 1500 jäsentä vuosit-tain eri tapahtumiin. Kannustan toki yksittäisiä jäseniä laulamaan myös insinöörilaulajien kanssa.

Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuo-den aikana?

– Perinteisesti olemme järjestäneet uusille jä-senille eli insinööriopiskelijoista tulleille, suoraan liittyneille ja muualta siirtyneille leffaillan kah-desti vuodessa. Niissä on käynyt 50–70 henkilöä.

– Tänä vuonna teimme hieman toisin. Kut-suimme opiskelijat ja liittyneet yhteiseen iltaan. Lisäksi kutsuimme tietotekniikka-alan väkeä, sillä Tampereen seudulla on aika lailla alan yri-tyksiä. Haastoimme heidät: tuomalla mukaan järjestäytymättömän kaverin kumpikin sai il-maisen leffalipun.

– Huhtikuisessa Iron Sky -leffaillassa oli noin 240 henkilöä. Tilaisuuden alussa, Tampereen suurimman elokuvasalin valkokankaalla sai ensi-iltansa myös Tampereen Insinöörien uusi esitte-lyvideo.

– Opiskelijat pääsivät samaan tilaisuuteen insinöörien kanssa, jolloin he tutustuivat toi-mintaamme jo opiskeluaikana. Tämä helpottaa tietä siirtyä jäseneksi opintojen jälkeen.

– Vuoden suurin jäsentapahtumamme on tänä vuonna kesäteatteriesitys, johon olemme va-ranneet 800 paikkaa. Tapahtuma järjestetään yh-dessä Hämeen ja Keski-Suomen piirin alueyhdis-tysten kanssa.

Tamperelaiset lähettävät kysymyksensä toi-sen kosken äärellä sijaitsevan teollisuuskaupun-gin insinööreille: Varkauden Insinööreille.

Teksti: Kirsi Tamminen

mukaan on tärkein syy kuulua liittoon. Sen näköjään tietävät polii-tikot niin meillä kun Ruotsissakin, Porokari sanoo.

Jäsenyys tuo muutakin turvaa

Suomessa järjestäytymisastetta on nakertanut yksityisen työttö-myyskassan tulo markkinoille. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa tunnetaan vetoa vuonna 1991 perustettuun niin sanottuun Loi-maan kassaan, jonka jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2008 kassan jäsenmäärä puhkaisi 300 000 rajan.

Porokarin mielestä valinta voi yksittäiselle työntekijälle osoittau-tua lyhytnäköiseksi ja koitua kalliiksi, olivat valinnan perusteet sit-ten taloudellisia tai ideologisia. Hän vertaa ammattiliiton jäsenyyttä vakuutukseen, joka otetaan pahan päivän varalle.

– Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen muun muassa työsuhde- ja lakineuvontaa. Se on jäsenille ilmaista. Neuvot esimerkiksi työsuh-teen päättämistapauksessa voivat merkitä jäsenelle myös selvää rahaa. Tällaista turvaa ei yksityinen kassa tarjoa, Porokari huomauttaa.

Hänen mukaansa irtisanomisturva on kuitenkin vain pieni osa jäsenyyttä.

– Jäsenyys tuo turvaa opiskeluajasta eläkkeelle, Porokari sanoo.Hän painottaa, että yksikään työehtosopimuksen kirjaus ei ole

pysyvä. Työnantajat ovat järjestäytyneet Suomessa lähes sataprosent-tisesti, mikä Porokarin mukaan näkyy työmarkkinapolitiikan ko-ventumisena.

–Jokaisesta kohdasta on pidettävä erikseen kiinni jokaisella neu-vottelukierroksella. Tätä ei monikaan pelkkään työttömyyskassaan kuuluva tule ajatelleeksi, kun ay-liike on vielä kyennyt takaamaan säälliset työsuhteen ehdot kaikille, myös näille pelkkien kassojen vapaa matkustajille.

Järjestäytymisasteessa paluu 1980-luvulle

Porokari löytää järjestäytymisasteen laskulle muitakin syitä. Työ-elämä on viimeisen parin vuosikymmen aikana muuttunut rajusti. Työsuhteet ovat lyhentyneet ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvanut.

Muutos näkyy etenkin yksityisillä palvelualoilla, joilla järjestäy-tymisaste on selvästi alhaisempi kuin teollisuudessa.

– Puheista ja hyvistä yrityksistä huolimatta palkansaajajärjestöt eivät ole päässeet kiinni pätkätyöläisten arkeen ja ongelmiin riittä-vän hyvin. Työnantajapuolella ja politiikalla on omat ansionsa siinä, ettei työntekijöiden turvaa ja oikeuksia ole saatu vastaamaan pirs-toutuneen työelämän vaatimuksia, Porokari sanoo ja pitää epätyy-pillisten työsuhteiden torjumista ay-liikkeen suurimpina haasteina.

Ruotsin tavoin myös Suomessa järjestäytymisaste on laskenut 1990-luvun alun lamavuosista. Itse asiassa järjestäytymishalukkuus osoitti laantumisen merkkejä jo 1980-luvulla, mutta lama ja työttö-myyden kasvu nostivat liittojen jäsenmäärät kasvuun. Vuonna 1993 järjestäytymisaste kipusi yli 80 prosentin, kun se nyt on hieman yli 70 prosentissa.

– Jos järjestäytyminen edelleen heikkenee, se näkyy suoraan ih-misten työsuhteiden ehdoissa, palkkapussissa ja muussa työelä-mässä, jossa pitäisi jaksaa yhä pidempään. Toivottavasti itsekäs ajat-telutapa ei leviä palkansaajiinkin, vaan jokainen ymmärtää yhteisen vastuumme, Porokari sanoo.

40

1. Milloin työsopimus tai sen jokin ehto ei

ole pätevä?

2. Voivatko työntekijä ja työnantaja sopia

siitä, että yksi viikko vuosilomasta

vaihdetaan rahaksi?

3. Jos työsopimuksessa on sovittu siitä,

että työnantajalla on oikeus lukea

työntekijän työsähköpostia, miten tätä

ehtoa voidaan muuttaa?

4. Voidaanko työntekijä määrätä toiseen

työtehtävään, jos palkka ei laske?

5. Voidaanko uudesta koeajasta sopia

työsuhteen alun lisäksi silloin, kun

työntekijä siirtyy uusiin työtehtäviin?

6. Milloin työsuhteen ehtoja voidaan

muuttaa ilman työntekijän suostumusta?

7. Millä edellytyksillä työnantaja saa

teettää ylitöitä?

8. Mille vapaille työntekijä voi jäädä

omalla ilmoituksellaan ilman, että

työnantaja voi sen kieltää tai siirtää?

9. os yritys aikoo rekrytoida uusia

työntekijöitä, kenelle näitä töitä tulee

ensin tarjota ja missä järjestyksessä?

10. Täytyykö työnantajan etsiä

irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle

uutta työtä työnantajan kaikkialla

Suomessa sijaitsevista toimipisteistä?

KAKURO on japanilainen numeroristik-

ko, jossa numerot ovat korvanneet kirjai-

met.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku

1–9. Rivin numeroiden summan tulee

vastata lukua mustassa ruudussa rivin

yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran

jokaisessa summassa. Parittomat luvut

ovat harmaissa ruuduissa, parilliset val-

koisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla

www.insinoori-lehti.fi.

Oikeat vastaukset ovat

Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa:

www.insinoori-lehti.fi

14 25 7 3 17 23 36 14

2117

42

734

22

1734

26 2624

2610

15

167

16

941

12

623

135

7

2911

9

3 39

Bulls

Turun ammattikorkeakoulun tieto-tekniikan koulutusohjelmasta juuri

insinööreiksi valmistuneiden tai val-mistumassa olevien Petteri Lehtosen, Kimmo Kosken ja Johannes Maliran-nan kehittämä Vigilis-sovellus pärjäsi jälleen teknologia-alan kilpailussa.

Vigilis on tuoteidea, jolla pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten mobiili- ja nettikiusaamista sekä seksuaalista ah-distelua.

Tällä kertaa menestystä tuli Euroo-pan unionin järjestämässä e-skills-vii-

kon finaalissa, jossa mukana oli yli 30 Euroopan maata. Viime kesänä Team 25k:n kehittämä Vigilis-sovellus sijoit-tui maailmanlaajuisessa Microsoftin Imagine cupin New Yorkin finaalissa 18. parhaan joukkoon.

E-skills-viikon finaalin voittajat jul-kisteltiin huhtikuun alussa Kööpenha-minassa. Vigilis sijoittui toiseksi liettu-alaisen joukkueen voittaessa katego-rian. Joukkueen jäsenet saivat palkin-noksi Nokia Lumia 800 -puhelimet ja 1000 euroa.

Insinööriopiskelijoiden kiusaamista

karsiva ohjelmaidea menestyi

ajankohtaista jäsenpalvelusta

Tiesithän, että jäsenenämme sinulla on käytettävissäsi suuri määrä jäsenetuja.

Osa niistä, kuten kattavat vapaa-ajan va-kuutukset, ovat voimassa ilman, että si-nun tarvitsee tehdä asian eteen mitään. Si-nun kannattaa kuitenkin aktiivisesti tu-tustua jäsenetuihin myös esim. verkkosi-vuillamme, etteivät edut jää hyödyntä-mättä vain siksi, ettet ole niistä tietoinen.

Tarjolla on mm. apua yksityiselämään-kin liittyvissä oikeusasioissa, alennuksia esimerkiksi matkoilla tai majoittumisessa, kursseja ja oppaita, urapalveluita jne. liiton ydintehtävän lisäksi. Myös ammattikunta-tunnuksia voit hankkia meidän kaut-tamme. Liiton tarjoamien etujen lisäksi omalla jäsenjärjestölläsi voi olla paljonkin sinua hyödyttäviä etuja ja palveluita.

Olemme sinua varten, joten älä epäröi ottaa yhteyttä, kun tarvitset apuamme. Kannattaa myös tarkistaa, löytyykö verk-

kosivuiltamme esimerkiksi usein kysy-tyistä kysymyksistä jo vastaus sinua mie-tityttäviin asioihin.

Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää!

Pystyäksemme palvelemaan sinua mah-dollisimman hyvin ja monipuolisesti, meidän on tärkeää pysyä ajan tasalla tie-tojesi suhteen. Verkkosivuiltamme voit tarkistaa tietosi ja ilmoittaa myös muu-toksista. Kehitämme palvelua edelleen jat-kuvasti. Jos siis tilanteesi muuttuu opiske-lun, työpaikan tmv. suhteen, ilmoitathan siitä myös liitollesi.

Onko sinulla oikeus jäsenmaksun

alennukseen?

Erilaisista elämäntilanteeseesi liittyvistä syistä sinulla voi olla oikeus hakea alen-

nusta jäsenmaksustasi. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi ulkomailla asuminen, perhe-vapaat tai työttömyys. Alennus myönne-tään ehtojen täyttyessä koko kalenterivuo-delle, jos siihen oikeuttavia syitä kertyy yhteensä vähintään viisi kuukautta kalen-terivuoden aikana. Lisätietoja alennuksen ehdoista ja hakemisesta löydät verkkosi-vuiltamme.

Haethan alennusta heti, kun pystyt osoittamaan oikeutesi täyttyvän – näin vältät kiireisimmät ajat ja saat jäsenmak-suasiasi kuntoon jo hyvissä ajoin!

elämyksiä ja liikunnan iloa!

Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012.

ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310

tutustu ja hae

jaksolle osoitteessa

www.pht.fi

Hyödynnäthän jäsenetujasi

42

järjestöyhteydet

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.

Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse [email protected].

Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja

sähköpostitse [email protected].

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

sähköposti: [email protected]

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,

0400 524 191

varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431

varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää,

050 334 1191

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814

talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867

talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko, 0201 801 840

assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

AsiamiehetElina Das Bhowmik, 0201 801 844

Jani Huhtamella, 0201 801 835

Olli Nurminen, 0201 801 803

Tapio Soltin, 0201 801 855

Mikko Sormunen, 040 7216 879

Juha Särkkä, 0201 801 843

ProjektiasiamiehetTommi Grönholm, 0201 801 848

Saara Eriksson, 0201 801 842

EdunvalvontapäällikköJouko Malinen, 0201 801 817

Elinkeinoasioiden päällikköHeidi Husari, 0201 801 839

Lakimiehettyöelämän oikeudelliset palvelut

palveluaika klo 9–13.30

0206 93 858

[email protected]

johtava lakimies Kati Hallikainen

TyösuhdelakimiehetJemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva

Honkanen,Tiina Savikko, Jukka Siurua,

Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää

työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari

assistentti Paula Tapani

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖjärjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872

assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Jäsentietopalvelujäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,

Eero Husari, Atte Lepistö, Tarja Mörsky ja

Miika Pernu

palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe

0206 93 877

[email protected]

Järjestötoimintakehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822

asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Tietohallintotietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825

järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju,

0201 801 818

järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen,

0201 801 816

Viestintäviestintäpäällikkö Jari Rauhamäki,

0201 801 847

toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826

toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

viestintäassistentti Minna Virolainen,

0201 801 827

AlueasiamiehetEtelä-Suomialueasiamies

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116

Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836

Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio

Länsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856

Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori

Pohjois-Suomialueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859

Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu

Tietoalaasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828

tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,

0201 801 829

tutkimusasiamies Taina Hämäläinen,

0201 801 870

Urapalveluturahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,

0201 801 821

[email protected]

asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

asiamies Juha Manu, 0201 801 830

asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832

assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831

kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

www.helins.fi

järjestösihteeri Jaana Kälviäinen,

050 403 2363, [email protected]

[email protected]

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki

[email protected]

www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna

www.uil.fi/hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 Jyväskylä

Keskustie 22 A

www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahti

puhelin (03) 781 3392

[email protected]

www.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C

96200 Rovaniemi

www.lapininsinoorit.fi

[email protected]

LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RYRätiälänkatu 10, 20810 Turku

www.lousi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5 krs,

94100 Kemi

[email protected]

www.uil.fi/lpi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16

65100 Vaasa

www.meki.fi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

faksi (015) 361 832

www.mikkelininsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salo

[email protected]

www.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Pori

puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313

[email protected]

toimistosihteeri Pia Luovula

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tampere

puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444

[email protected]

www.tampereeninsinoorit.fi

toimistosihteeri Tarja Virtanen

[email protected]

toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen,

0400 338 024

[email protected]

43INSINÖÖRIUUSI

mennen tullen

26.–27.5. 2012

Kaukomaiden karnevaali Maailma kylässä Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen kentällä.

Ammattiliittojen Kunnon työn teemateltta Rautatientorilla la 26.5. klo 11–20 ja su 27.5. klo 11–18.

Mukana myös Akava, UIL, YKL ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Ohjelmassa viikonloppunaDECENT WORK -KLUBI Komea Seppo & Rytmiorkesteri, maailmanmusiikkiyhtye Kuukumina ravintolalaiva Wäiskissä pe 25.5.2012 klo 20–02.

TIETOISKUT Mekong- ja Taiga-lavoilla la ja su.

KUNNON TYÖN TEEMATELTTA Ammattiliitot ja kampanjaverkostot Rautatientorilla la ja su.

Lisätietoja www.sask.fi

UIL:n aluetoimisto Kuopion Technopoliksessa

Uusi Insinööriliitto on avannut uuden toimiston Kuopiossa. Jatkossa Itä- ja

Kaakkois-Suomen aluetoimisto palvelee Technopolis Kuopion tiloissa osoitteessa Microkatu 1. Alueasiamies Marjo Nykä-sen tilat ovat R -siiven toisessa kerroksessa ja kätevimmin toimistolle pääsee käyttä-mällä pääsisäänkäyntiä M.

Technopolis Kuopion kahdessa koh-teessa toimii yhteensä noin 150 yritystä ja yhteisöä. Lisäksi Technopoliksen lä-hellä sijaitsee muun muassa Savonia-am-mattikorkeakoulu sekä monia tutkimus-laitoksia.

Itä- ja Kaakkois-Suomen alueasiamie-heksi Marjo Nykänen siirtyi Uudenmaan alueasiamiehen tehtävistä.

– Odotan innolla yhteistyötä alueen ihmisten kanssa. Olen kotoisin Itä-Suo-mesta, joten alueelle palaaminen tuntuu oikein mukavalta, Nykänen summaa tunnelmiaan.

– Toivon alueen toimijoilta ja jäseniltä paljon yhteydenottoja, jotta pääsemme mahdollisimman nopeasti rakentamaan yhteistyötä jäsenkunnan ja uuden asia-miehen välille, hän jatkaa.

Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen Mik-kelin toimistokaan ei häviä kartalta, vaan tarvittaessa Nykänen on tavattavissa myös siellä.

Marjo NykänenAlueasiamies, Itä- ja Kaakkois-SuomiPL 1199, Microkatu 1, 70211 KuopioPuh. 0201 801 [email protected]

HELSINGIN INSINÖÖRIT Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat.

HI:n Vappubooli Insinöörit-Ekonomit -talossa 30.4. klo 14–17.30.Perinteinen Vappumatinea 1.5. klo 14 Musiikkitalossa. Jäsenhinta 22 euroa/lippu.Naiset rantatiellä la 5.5. Tutustuminen Ainolaan ja Halosenniemeen. Ruokailu Onnelassa. Jäsenhinta 58 euroa/hlö.Etsitkö uusia työllistymismahdollisuuk-sia? Uudet työnteon muodot 15.5. klo 17.30–20 www.otty.fiSenioreiden kevätretki ke 23.5. Lähtö Kiasman edessä klo 9:15 tilausbussilla, pa-luu 17:30. Osallistumismaksu 35 euroa/hlö sis. kuljetuksen, lounaan ja sisäänpää-symaksut.Valokuvauskerho 28.5. Kuvausreissu Nuuksion kansallispuistoon. Lisätiedot: [email protected].

Seikkailu Jukolan yössä, 64. Jukolan viesti, Valio-Jukola Vantaalla 16.–17.6.2012.

TUIKEPaavo Nurmi Marathon lauantaina 30.6.Sitova ilmoittautuminen 25.6 men-nessä [email protected] Kaarina maraton lauantaina 27.10.2012Ilmoittautuminen 19.10 mennessä  [email protected]

LOUSILounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry:n perinteinen Insinööri Petterssonin ris-teily järjestetään lauantaina 26.5. kello 10 alkaen. Tänä vuonna pääsemme tutustu-maan Seiliin. Lisätiedot www.lousi.fiLOUSI:n ja TIO:n Koko perheen Wap-puboolit maanantaina 30.4. kello 17–18 Ravintola Primassa.

Uuden Insinööriliiton jäsen,tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa – UIL tarjoaa!

UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja

taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja työelämään

liittyviä aiheita käsitellään myös jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä.

Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Jos et vielä ole jäsen, liity nyt:

Voit nyt tilata kaveril-lesi ilmaisen 3T-näyte-numeron – toimi 3.5. mennessä Ohjeet: