Ilmatorjuntatekniikan historiaa: Tutkat pelastivat Helsingin suurpommituksissa 1944

TUTKAT PELASTIVAT HELSINGIN SUURPOMMITUKSISSA 1944

Tutka Suomessa 70 vuotta

Ahti Lappi 29.8.2013

TUTKAN ENSIMMÄINEN KEKSIJÄ CHRISTIAN HÜLSMEYER (1881−1957)

Esitteli ja sai patentin v. 1904 radiolaitteelle ”telemobiloskop”, jonka tarkoituksena oli estää laivojen yhteentörmäys. Oli varoituslaite, ulottuvuus 3 km, aallonpituus 50 cm, Hertzin paraboliantenni.

Vaijerin kiinnitysmastoVaijerit

Antenni Dipoli

Tuuliviiri

TPS-3

TUTKATEKNIIKAN KEHITYSIso-BritanniaYhdysvallat SaksaRanskaNeuvostoliittoJapaniItalia Hollanti

UnkariKanadaAustraliaEtelä-AfrikkaUusi-Seelanti

SCR-268

CH

iv.tutka M/11 (Japani)

TUTKILLA OLI RATKAISEVA MERKITYS SOTATOIMISSA 1941-1945

TAISTELU ENGLANNISTA 1940-ilmavalvontatutkat antoivat RAF:n hävittäjille edun TAISTELU ATLANTISTA 1941−1943 -sukellusveneiden torjunta onnistui lentokonetutkien avullaSAKSAN ILMAPUOLUSTUS 1941−1945-liittoutuneiden strategiset pommituskoneet kärsivät ankaria tappioita ilma- ja hävittäjätorjunnan takiaNORMANDIAN MAIHINNOUSU 1944 -liittoutuneilla teknillinen ylivoima elektronisessa sodassa V1-ASEIDEN TORJUNTA 1944−1945-onnistui jopa 95 % tj.tutkien ja heräteammusten ansiostaKAMIKAZE-TORJUNTA TYYNELLÄMERELLÄ 1944−1945-onnistui valvonta-, tulenjohto- ja lentokonetutkien ansiostaATOMIPOMMEISSA OLI TUTKAKORKEUSMITTARI

MAGNETRONIN KEKSIMINEN 1940 ANTOI TEKNILLISEN EDUN LIITTOUTUNEILLE

SUOMEN ILMAPUOLUSTUS ONGELMANA ILMAVALVONNAN PIENI HAVAINTOETÄISYYS

NL:n nopea pommikone Petljakov Pe-2 ilmestyi kuvaan v. 1942, max. nopeus 580 km/h, max. korkeus 8800 m. -Jos kone havaittiin 10 km:n etäisyydeltä, se oli pomminpudotusetäisyydellä (3500 m) 65 sekunnin kuluttua. -75-88 mm:n tykin ammuksen lentoaika 6 km:n etäisyydelle oli n. 20 sek.

Pe-2

Fiat Oman hävittäjän nousu 6 km:n korkeudelle kesti n. 7 minuuttia, jona aikana Pe-2 lensi 42 km. -Ei ehtinyt torjuntaan !

ILMAVALVONTATUTKAN (”RAIJA”) HANKINTA RATKAISI ONGELMAN.

YÖTORJUNTA ILMAN TUTKIASuomen ilmapuolustuksen ongelma 1941−1943

POMMIKONEET PAIKANNETTIIN KUULOSUUNTIMILLA Sijainti leikkausmenetelmällä. Reitti perättäisillä mittauksilla. Lentokorkeuden mittaus epätarkkaa. Havaintoetäisyys < 10 km , lyhyt varoitusaika. Ammunta ja pommitukset häiritsivät mittausta. Sulut epätarkkoja! Hävittäjät eivät ehtineet torjuntaan edes päivällä.

SEURANTA-AMMUNTA VALONHEITTIMIEN AVULLA Maalinosoitus kuulosuuntimilta. Ongelmana maalien löytäminen. Pilvet, sumu ja sade haittasivat. Vuonna 1943 saatiin valonheittimien keilaan vain 3 konetta, ei ammuttu. Helmikuun 1944 pommituksissa saatiin valokeilaan 45 konetta 2007:sta ja niistä 21 (n. 1 %) riittävän kauan.

RADIOLUOTAINHANKINNAN ALOITUS 1942

SUOMEN TUTKAHANKINNAN AVAINHENKILÖT

Ins.kapt , DI JARL SARVAS

Ltn, DI OLAVI SALMO

Os. PesonenOs. Paatero

Os. Rautvuori (Raija)

RADIOLUOTAIMIEN HANKINTA SUOMEEN-suunnitelmissa 105 kpl, saatiin 28-

TYYPPI KPL AIKA TAVOITE KPL

HUOM.

FuMG 40G Freya LZ ”Raija”

22

30.3.194320.-23.6.1944

16 + 4 FuSE 80 Vaillinaisia

FuSE 62 D Würzburg ”Irja”

3 (it)3 (it)2

23.5.194328.9.194310.3.1944

55 (it)

6

FuMG 39 T(D)

Yöhävtorj .

FuSE 65 Würzburg-Riese ”Riitta”

4 10.3.1944 12 Vaillinaisia

FuG 202 Lichtenstein”Liisa”

8 10.3.1944 8 Ei käytössä

FuMO 1 Seetakt ”Maija”

31

Jouluk-43Tammik-44

4 FuMG 39 G (gB)

SELITE: FuMG, Funkmessgerät; FuMO, Funkmessortung(gerät); FuSE, Funksende-empfanggerät; FuG, Funkgerät.

Huom: Kesällä 1944 ilmatorjunnalle tilattiin ja luvattiin 4 omaa Raijaa, ei saatu.

ILMAVALVONTALUOTAIN FuMG 40 FREYA LZ (RAIJA)

Valmistaja: Firma GEMA (Gesellschaft für elektroakustische und mechanische Apparate m.b.H.), Berlin-Köpenick

Paino: 10 000 kgAallonpituus: 216 cmMittausetäisyys: 70−120 km (teoreettinen 200 km)Suuntatarkkuus: +- 2 ⁰Etäisyystarkkuus: 50 mEi mitannut lentokorkeutta.

Kuninkaansaaren RAIJA

Malmin RAIJA oli mittausvalmiina 27.4.1943, Kuninkaansaaren RAIJA 1.5.1943

RADIOLUOTAIN RL 39 T (D) ”IRJA”

Fu.SE 62 Würzburg T/D

VALMISTAJA: TELEFUNKEN A.G. SAKSA

Paino: 1500 kg Aallonpituus: 53,6 cmMittausetäisyys: 20−30 kmMittausarvot: sivukulma, korkeuskulma, etäisyys (+lentokorkeus)Suuntatarkkuus: 1/8 ⁰Etäisyystarkkuus: 10 m

Freya 120 km

YÖHÄVITTÄJÄ-HANKE JÄI KESKEN

FuSE 65 Riese (”Riitta”)

1.vaiheessa oli suunnitelmissa yöhävittäjätorjunta Me 109 -koneilla ”Wilde Sau” - ja ”Zahme Sau-menetelmillä (valaistujen maalien torjunta). 2.vaiheessa suunniteltiin Blenheim-pommikoneiden (6 kpl) muuttamista yöhävittäjiksi .3.vaiheessa suunniteltiin varsinaisten yöhävittäjien (Me 110) hankkimista.

TÄTÄ VARTEN HANKITTIIN RADIOLUOTAIMIA: 4 kpl RIITTA 10.3.19442 kpl RAIJA 20.−23.6.1944 8 kpl LIISA 10.3.19442 kpl IRJA 10.3.1944Kalustossa oli puutteita.

ILMATORJUNTARYKMENTTI 1:N RYHMITYS 6.2.1944

88 MM:N JOHTOPATTERIT AVAINASEMASSA

88 It.K/37 RMB

Lambda-tj.kone

”IRJA”

7. Rask.It.Ptri, Santahamina8. Rask.It.Ptri, Lauttasaari9. Rask.It.Ptri, Käpylän ravirataLisäksi 75 mm:n patteri Viikissä

RAIJAT ja IRJAT Helsingin ilmapuolustuksessa

1944

Saksalaisilla oli useita tutkia Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Virossa.

”Raijat” ja ”Irjat” ilmapuolustuksessa

”RAIJAT” (2) -Lisäsivät varoitusaikaa ja antoivat maalinosoituksia ilmatorjunnalle ja hävittäjille.-Tietoja saatiin myös saksalaisten tutkilta.

”IRJAT” (6) -Tekivät tehokkaan yötorjunnan mahdolliseksi Helsingissä ja Kotkassa.-Johtopatterit saattoivat suorittaa seuranta-ammuntaa itsenäisesti.-Paransivat ratkaisevasti sulkuammunnan tarkkuutta mittaamalla maalien lentoreitit ja lentokorkeuden.

ITR 1:N ”IRJA”-JOHTOPATTERIT (4)Ampuivat 47 % koko laukausmäärästä. Osuus 70 % kaikista tulitetuista maaleista. - seuranta-ammunnalla yli 500 maalia. - 80 % ammunnoista ”Irjan” avulla.Aiheuttivat pääosan vihollistappioista.

TORJUNTAVOITTOA EI OLISI TULLUT ILMAN TUTKIA!

HUONOMMINKIN OLISI VOINUT KÄYDÄ….

NL:n suurlähetystö palaa 6.2.1944 HELSINGIN SUURPOMMITUKSISSA 1944-162 siviiliä ja 21 sotilasta sai surmansa, 358 haavoittui-109 rakennusta tuhoutui ja 325 vaurioitui, mikä oli vain 6 % rakennuskannasta.

SPEKULAATIO: Entä jos kaikki pommit (16490) olisivat osuneet? -Osumia olisi tullut noin 9 metrin välein, jolloin kaikki rakennukset olisivat vaurioituneet.- Noin 10 000 ihmistä olisi kuollut tai haavoittunut.

ILMAPUOLUSTUS SAI

TORJUNTAVOITON