Yleistä .................................................. 2 Ikkuna ................................................ 2 Puun laatu .......................................... 2 Korjaustyön periaate ................................... 3 Ikkunamuutokset ................................... 3 Työvaiheet .......................................... 4 Valmistavat työt ................................... 4 Kuntoarvio ................................................ 4 Ulkopinnan halkeilu ja kuluminen ............ 5 Pintakäsittelyn kunto ............................. 6 Lahovauriot ......................................... 6 Lahovaurion tutkiminen ......................... 7 Helojen kunto ...................................... 7 Karmien kunnostus ...................................... 7 Puitteiden kunnostus .................................... 8 Puhdistus ............................................ 8 Puuosien korjaus ja lasien irrotus ............ 8 Liitosten avaaminen ja paikkaus puulla .... 8 Korjauksessa käytettävä puuaines ........... 9 Kokoaminen ja sovittaminen ................... 9 Puitteiden oikaisu ................................. 9 Helojen kunnostus ..................................... 10 Helojen merkitys ................................. 10 Vanhat helat ...................................... 10 Helojen puhdistus ja irrotus .................. 10 Uudet helat ....................................... 10 Puitteiden sulkeutuminen ...................... 11 Pohjamaalaus ja kiinnitys .................... 11 Lasitus ja kittaus ....................................... 11 Kittausvauriot ja niiden korjaus ............. 11 Lasien irrottaminen ............................. 12 Kitti ................................................ 12 Lasin kiinnitys .................................... 13 Maalaus ................................................ 14 Käsittelytavan ja värin valinta .............. 14 Öljymaali .......................................... 14 Maalinpoisto, puhdistus ja hionta .......... 14 Pohjamaalaus .................................... 14 Väli- ja valmiiksimaalaus ..................... 15 Lakatut ikkunat ................................... 15 Pellitysten korjaus ..................................... 15 Lämmöneristävyyden parantaminen .............. 16 Tiiviys .............................................. 16 Tiivistäminen ..................................... 16 Sisäpuitteen saranointi ja tiivistäminen...17 Lämpövuodot ja verhot ........................ 18 Kolmas lasi ....................................... 19 Huolto ................................................ 19 Kirjallisuutta ............................................ 20 Vaatimattomimmissakin asuinrakennuksissa on yksinkertaisia ikkunoita korostettu koristeellisin vuorilaudoin tai yksityiskohdin. Ikkunoita korjattaessa on tällaiset piirteet säilytetttävä. Ikkunoiden korjaus KORJAUSKORTISTO Museovirasto Sisältö 1 KK 8 1.1.2000
20
Embed
Ikkunoiden korjaus - Museovirasto · halutaan maalata, on pinta hiottava kiinteäksi ja nukat-tomaksi. Harmaantumista ei pidä sekoittaa lahovauri-oon. Suojaamattoman puun äkillinen
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Y leistä ..................................................2Ikkuna ................................................2Puun laatu ..........................................2
Korjaustyön periaate ...................................3Ikkunamuutokset ...................................3Työvaiheet ..........................................4Valmistavat työt ...................................4
Puhdistus ............................................8Puuosien korjaus ja lasien irrotus ............8Lii tosten avaaminen ja paikkaus puulla ....8Korjauksessa käytet tävä puuaines ...........9Kokoaminen ja sovit taminen ...................9Puit teiden oikaisu .................................9
Helojen kunnostus .....................................10Helojen merkitys.................................10Vanhat helat ......................................10Helojen puhdistus ja irrotus ..................10Uudet helat .......................................10Puit teiden sulkeutuminen ......................11Pohjamaalaus ja kiinnitys ....................11
Lasitus ja ki t taus .......................................11Kit tausvauriot ja niiden korjaus .............11Lasien irrottaminen .............................12Kit t i . . ..............................................12Lasin kiinnitys ....................................13
Maalaus ................................................14Käsit telytavan ja värin valinta ..............14Öljymaali..........................................14Maalinpoisto, puhdistus ja hionta ..........14Pohjamaalaus ....................................14Väli- ja valmiiksimaalaus .....................15Lakatut ikkunat...................................15
Pell i tysten korjaus .....................................15Lämmöneristävyyden parantaminen ..............16
Tiiviys ..............................................16Tiivistäminen .....................................16Sisäpuit teen saranointi ja t i ivistäminen ...17Lämpövuodot ja verhot ........................18Kolmas lasi .......................................19
Huolto ................................................19Kirjal l isuutta ............................................20
Vaatimattomimmissakin asuinrakennuksissa onyksinkertaisia ikkunoita korostet tu koristeel l isin
vuori laudoin tai yksi tyiskohdin. Ikkunoitakorjattaessa on täl laiset piir teet säilytet t tävä.
I kkunoiden kor jausKORJAUSKORTISTO
Museovirasto
S i s ä l t ö
1
K K 8 1 . 1 . 2 0 0 0
1940 1960
Esimerkkejä eri aikakausien ikkunatyypeistä. Aluksiikkunakoon määräsi lasiruudun koko. Ikkunajakosäilyi 1930-luvul le asti symmetrisenä.
Y L E I S T Ä
I k k u n a
I
kkuna listoituksineen on korostuneen näkyvä aihe
suomalaisessa perinteisen vaatimattomassa rakentami-
sessa. Ikkunan koon ja puitejaon määräsi vuosisatoja
lasiruudun koko. Erityisesti vanhemmissa rakennuksis-
sa ikkuna oli rakennuksen arvokkain osa, aikoinaan
ainoa, johon jouduttiin hankkimaan ostotavaraa: kallis-
ta lasia ja heloja.
Ikkunoiden arvosta kertoo myös se, että puretuista
rakennuksista otettiin ikkunat talteen ja niitä käytettiin
uudestaan, vaikkapa piharakennuksissa.
Ikkunat valmistettiin erityisellä huolella korkealuok-
kaisesta materiaalista käsityönä. Niitä myös kohdeltiin
vuosikymmeniä arvonsa mukaisesti kuin koruesineitä,
huolta pitäen ja hoitaen. Ikkunat tehtiin höylätystä puu-
tavarasta ja maalattiin huolellisesti öljymaalilla.
On myös toisenlaisia, vaatimattomia, yksinkertaisista
oloista kertovia ikkunoita, jotka ansaitsevat historialli-
sista syistä säilyttämisen ja kunnostuksen yhtä hyvin
kuin edelliset.
P u u n l a a t u
Eräs syy vanhojen ikkunoiden kestävyyteen on niihin
käytetty korkealuokkainen ja valikoitu puuaines.
Useimmissa vanhemmissa rakennusoppaissa kiinnitet-
K o r j a u s k o r t i s t o
2 I k k u n o i d e n k o r j a u s
Tämä korjauskortti sisältää suosituksia ikkunoidenkuntotutkimuksesta, korjauksesta ja huollosta.Jokaisen rakennuksen ikkunat ovat kuitenkin eri-laisia ja niiden korjaus onnistuu parhaiten yksilölli-senä käsityönä.
2
1750 1800
1820 1850
1880 1900
0 1m
Ikkunan nimistöä3
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ikku-
noita korjattaessa on tavoitteena kaikkien olemassa ole-
vien ikkunoiden säilyttäminen mahdollisimman vähin
muutoksin. Pienetkin muutokset talon sopusuhtaisissa
ikkunoissa, vaikkapa vain listojen muuttaminen höylä-
laadusta sahatavaraksi ja pienten kulmaviisteiden pois
jättäminen, voivat muuttaa rakennuksen hienovaraisen
kauneuden kömpelöksi arkisuudeksi.
Mahdolliset parannukset on tehtävä ensisijaisesti täy-
dentämällä rakennetta lisäyksin, ei poistamalla ja uusi-
malla siitä osia. Jos poikkeuksellisen arvokkaan ikku-
nan toimivaan kuntoon saattaminen edellyttää niin
perusteellista uusimista, että ikkunan historiallinen
arvo olennaisesti vähenee, on parempi panna ikkuna
talteen sellaisenaan ja tehdä sen paikalle profiililtaan
täsmälleen entisen mallin mukaan uusi ikkuna.
Purettavien rakennusten ikkunat karmeineen tulisi
varastoida uudelleen käytettäviksi.
I k k u n a m u u t o k s e t
Rakennuksessa voi olla eri aikoina tehtyjä ikkunamuu-
toksia. Yleensä muutokset voidaan säilyttää eikä raken-
tiin erityistä huomiota puun laatuun. Ikkunat karmei-
neen sekä ovet kehotettiin valmistamaan ensiluokkai-
sista materiaaleista: kuivasta, mehukkaasta, tiheäsyi-
sestä ja oksattomasta honkapuusta (Sjöström: Maata-
lousrakennuksia, 1891), tai vanhasta, mieluiten kitu-
kasvuisesta petäjästä. Uitettuja puita ei ikkuna- ja ovi-
puiksi suositeltu, sillä katsottiin että osa puuta suojele-
vista aineista on niistä liuennut pois. Puiden tuli olla
keskitalvella kaadettuja ja parin vuoden ajan varas-
toituja. Ne oli kuivattava sekä ulkona että kuivausuu-
nissa tai riihessä, mieluimmin kahteen kertaan. (Siiko-
nen: Pienviljelijän rakennusoppi, 1939).
Puun laatuluokituksesta ovat perinteiset, kestävyyden
kannalta oleelliset vaatimukset puun kasvupaikasta,
kaatoajasta, kuivauksesta ja vuosirengastiheydestä jää-
neet pois. Niinpä ikkunoissa käytetään nykyisin huo-
nompilaatuista, valikoimatonta puuta, ja niiden käyttö-
ikä saattaa jäädä lyhyeksi. Muita tärkeitä syitä lyhenty-
neeseen kestoikään ovat ikkunoiden valmistuksen
muuttuminen käsityöstä teolliseksi, puitteiden koon
puitteista (tarkemmin luvussa Lasitus ja kittaus).
L i i t o s t e n a v a a m i n e n j ap a i k k a u s p u u l l a
Vanhimpien ikkunoiden kulmaliitos on koottu puuta-
peilla ja usein vahvistettu kulmaraudoilla, joten liitos
voidaan purkaa kohtuullisen helposti. Kulmaraudat
irrotetaan varovasti kiinnityskohdan alta kampeamalla
ja tapitukset lyödään auki (kuva 9). Uudempien ikku-
K o r j a u s k o r t i s t o
8 I k k u n o i d e n k o r j a u s
9
kynte
lasi tusnaula
maali
ki t t i
aluskit t ilasi
valoaukko
lasimit takyntemit ta
rako t i ivisteel le
Puit teen nimistöä. Karmin japuit teen väli in tulee jäädärii t tävä rako t i ivisteel le.
Puit teenpaikkaus puulla(kuvassa paikka vaalea).Puit teen sivukappaleen alaosa onsahattu vinosti poikki porrastaen niin, et täsyntyy kestävä l i i tos.
noiden liimaliitoksen purettavuus riippuu liimauksen
kunnosta. Mikäli liitos on pysynyt kunnossa, saattaa
purkaminen lasia tai kulmaliitosta vaurioittamatta olla
vaikeaa.
Puitteen vaurioitunut kohta poistetaan. Sopiva paikka-
pala muotoillaan ja liimataan paikoilleen kosteuden-
noiden ja kulmarautojen ruuveja. Pilalle ruostuneet
ruuvit uusitaan. Ruostuneet ja löystyneet saranat ja sal-
vat puhdistetaan ja kiristetään. Vasta jos ikkunaa ei
muuten saada toimivaksi, vaihdetaan uudet ruuvit ja
saranat.
P o h j a m a a l a u s j a k i i n n i t y s
Kulmaraudat ja muut helat pohjustetaan lyijypitoisella
ruosteenestomaalilla. Vanhat tai tarvittaessa uudet kul-
maraudat ruuvataan paikoilleen käyttäen joko alkupe-
räisiä tai entistä pitempiä ruuveja tai nauloja.
I k k u n o i d e n k o r j a u s 1 1
K o r j a u s k o r t i s t o
L A S I T U S J A K I T T A U S
13
Ikkunan lasi tus, ki t taus jamaalaus.
Vanhimmissaikkunoissa lasi onsovitet tu suoraanpuit ten lasiuraan.Jos talossa onjäljel lä täl lainenharvinainenyksityiskohta, onsen säilyt tämineneri tyisen tärkeää.
irti puitteesta. Kosteuden ja tuulenpaineen aiheuttamat
Leveissä ikkunoissa pelti saattaa luiskahtaa urastaan
tuulen painamana, ja lämpöliikkeen seurauksena pellin
kiinnitysnaulat pyrkivät nousemaan ylös. Liian pieni
kallistus, liian lyhyet tippanokat tai huonosti suunnitel-
lut reunataitteet aiheuttavat veden valumista julkisi-
vuun tai rakenteen sisälle. Loiva vesipelti ohjaa roiske-
vedet puitteen ja karmin alaosaan kastellen ne.
Vesipeltien löystyneet, ylös nousseet naulat poistetaan
ja tilalle lyödään pitemmät kampanaulat tai kierretään
ruuvit.
Ennen pellin kiinni lyömistä pellin ja karmin rakoon
voi levittää öljykittiä, joka tiivistää liitoskohdan.
lin päällä. Tämän vuoksi ikkunoita ei pitäisi pohjamaa-
lata verstaalla ja asentaa sen jälkeen sekä väli- ja val-
miiksimaalata lopuksi työmaalla. Jos sinkkipohjustusta
käytetään, on maalaustyö tehtävä mieluiten valmiiksi
asti joko verstaalla tai työmaalla. Toisena mahdollisuu-
tena on luopua sinkkipohjustuksesta ja tehdä vain väli-
ja valmiiksimaalaus. Tällöin on kuitenkin olemassa
vaara, että kosteassa ympäristössä olevan ikkunan maa-
lipintaan muodostuu hometta.
Jos kyseessä on puhdistettu vanha maalipinta, ei sink-
kivalkoista pohjamaalausta tarvita.
V ä l i - j a v a l m i i k s i m a a l a u s
Ikkunan välimaalaus ja valmiiksimaalaus tehdään kitin
päälle. Kova, vähäöljyinen pintakitti voidaan maalata
jo seuraavana päivänä. Pehmeän kitin pintaan vedetty
öljymaali rypistyy. Maali ulotetaan kitin yli lasin päälle
noin millimetrin verran. Näin maali sitoo ikkunapinnan
varmemmin kittiin, eikä vesi pääse ikkunapintaa pitkin
valuessaan puitteen sisään. Myöhemmin ikkunaa puh-
distettaessa on varottava, ettei vaurioiteta tätä maalisil-
taa (kuva 15).
Välimaalaus tehdään öljymaalilla, jota on ohennettu
15—30% vernissalla ja valmiiksimaalaus ohentamatto-
malla öljymaalilla. Maali sivellään ohuesti ja sen on
kuivuttava riittävästi (niin, ettei se rypisty peukalolla
hierrettäessä) maalauskertojen välillä.
Koska ikkunanpuitteita maalataan usein sisällä, on syy-
tä huomauttaa, että öljymaalin kuivuminen vaatii valoa
ja happea. Maali ei siis kuivu pimeässä kellarissa.
Ikkunan maalaamiseen soveltuu parhaiten tanakka
sivellin, joka valmistetaan leikkaamalla tavallisesta
siveltimestä harjakset noin sentin lyhyemmiksi ja hio-
malla reunat hiekkapaperilla.
K o r j a u s k o r t i s t o
I k k u n o i d e n k o r j a u s 1 5
16
Ennen muovit i ivisteiden aikakauttaikkunat pyri t t i in tekemäänsovituksel taan mahdoll isimman tiukoiksija si ten t i ivi iksi. Jos vanha ikkunahalutaan t i ivistää nykyaikaisi l lat i ivistei l lä, tulee puitet ta tai karmiahöylätä si ten, et tä t i ivisteel le saadaanrii t tävä t i la.Ikkunan työpiirustus G.E.Aspin kirjastaHuonerakenteiden oppi vuodelta 1903
T i i v i y s
Ikkunoiden lämmönpitävyydessä tärkeintä on niiden
tiiviys. Vuotokohtia on neljä: karmin ja seinärakenteen
välinen tilkerako, puitteen ja karmin välinen rako, lasin
ja puitteen välinen rako sekä ikkunan puuosien liitok-
set. Kahden viimeksi mainitun kohdan korjaus on käsi-
telty luvuissa Lasitus ja kittausja Puitteiden kunnos-
tus.
Vanhojen ikkunoiden tiiviyttä pidetään usein perusteet-
tomasti heikkona. Huono tiiviys johtuu ennen kaikkea
tiivisteiden riittämättömyydestä tai niiden puuttumises-
ta, ei useinkaan rakenteellisista tekijöistä. Sisään —
ulos aukeava ikkuna on rakenteeltaan nykyaikaista
sisäänaukeavaa ikkunaa parempi siinä suhteessa, että
tuulenpaine tiivistää puitteen karmia vasten.
Vanhat ikkunat saadaan riittävän tiiviiksi, kun valitaan
puitteen tiiviste huolella ja kiinnitetään se oikein.
K o r j a u s k o r t i s t o
1 6 I k k u n o i d e n k o r j a u s
L Ä M M Ö N E R I S T Ä V Y Y D E NP A R A N T A M I N E N
17
T i i v i s t ä m i n e n
Karmin ja seinärakenteen liitos tarkastetaan irrottamal-
la ikkunan sisäpuolen vuorilaudat. Tilke voi olla epäta-
saista tai kokoonpainunutta. Vanha eristys sullotaan tii-
viimmäksi ja tarvittaessa lisätään uutta eristettä. Täy-
tettä ei kuitenkaan kannata sulloa liian tiukkaan: tilk-
keessä oleva ilma toimii eristeenä.
Karmin ja seinärakenteen väliseen eristykseen käyte-
Monipuitteisesta ikkunasta voidaan yksi saranoida tuu-
letusikkunaksi ja jättää muut ennalleen.
Vanhaan sisäkyntteettömään ikkunaan voidaan asentaa
kyntelista, jolloin sisäpuite voidaan tiivistää (kuva 21).
Näin ulkolasin jäätyminen ja ikkunaveto saadaan
useimmiten poistettua.
I k k u n o i d e n k o r j a u s 1 7
K o r j a u s k o r t i s t o
18
19
vaahtomuovi-t i ivistei tä
si l ikoni-kumiti ivistei tä
EPDM-muovit i ivistei tä
PVC-muovit i ivistei tä
pumpuli
l i imapaperi (ei teippi)
1800-luvun lopulla alet t i in kiinnit tää huomiotaasuntojen i lmanvaihtoon. Eräs tämän ajankeksinnöistä oli terveysikkuna: ikkunan yläpuit teetkytkett i in aukeamaan yhdessä si ten, et tä ulkopuiteaukesi ylä- ja sisäpuite alareunastaan. Terveysikkunasopii eri tyisest i sel laisi in huoneisi in, joissapikäaikainen tuuletus on tarpeen, kutenmakuuhuoneisi in, keit t iöihin ja luokkahuoneisi in.Terveysikkuna ei synnytä vetoa si inä määrin kuintavall inen avattu ikkuna.
Terveysikkunaa vanhempi, jo 1600-luvul la esiintynyttuuletusratkaisu on ns. fortuska. Yksi ikkunanpienistä ruuduista tai suuremman ruudun osa ontehty avattavaksi tuuletusruuduksi. Ratkaisu onkäytännöll inen varsinkin si l loin, kun ikkunat muutenti ivistetään l i imapaperi l la talveksi. Tuuletusruutu onsaatet tu l isätä myöhemmin vanhaan ikkunaan.
Sekä terveysikkunat et tä fortuskat ovat energiaasäästäviä ratkaisuja. Täl laiset ikkunat tuleekorjauksessa säästää ja kunnostaa käyttökuntoon.
Kuvat: Siikonen, Pienvi l jel i jän rakennusoppi, 1933.
Tiivistet ty sisäkyntteetön ikkuna
puolella. Patterin edessä oleva verho taas ohjaa lämpö-
virtauksen ikkunan pintaan ja lämpöhäviö on suurempi.
Verhot lisäävät oleskelumukavuutta, koska niiden läm-
pötila on patterista nousevan lämpövirtauksen vuoksi
lähellä huonelämpötilaa, jolloin epämiellyttävä ikkuna-
säteily vähenee huomattavasti. Myös istuskeluryhmän
riittävä etäisyys ikkunoista vähentää vedontunnetta.
Moniruutuisten ikkunoiden jakopuitteet vähentävät
ikkunaa jäähdyttävää ilmankiertoa.
K o r j a u s k o r t i s t o
1 8 I k k u n o i d e n k o r j a u s
20
21
lasi kiinnitetäänkit i l lä
sisäpuitesaranoitu
ti iviste
kyntel is ta l isätty
vain puit teenalakappale uusit tu
vesipelt i l isät ty
L ä m p ö v u o d o t j a v e r h o t
Ikkunasta vuotaa lämpöä sekä ilmavuotoina että lasin
läpi säteilemällä. Asumismukavuuteen puolestaan vai-
kuttaa ikkunan pintalämpötila. Täysin tiiviinkin lasi-
ruudun ääressä tuntuu pakkasella epämiellyttävää
vetoa. Veto ei ole tässä tapauksessa ilman liikettä, vaan
suuresta viileästä pinnasta hohkavaa kylmää.
Verhoja käytetään näkösuojana ikkunan edessä eniten
juuri kylmänä vuodenaikana. Verhot pienentävät läm-
pöhäviötä silloin, kun verhon alareuna on patterin ylä-
fortuska
Puite Karmi Tuuletusruudunpuite
lasi voi tämän vuoksi olla paikallaan kouluissa, toimis-
toissa tms. tiloissa, joissa joudutaan istumaan lähellä
ikkunaa.
Kolmannen puitteen avulla saavutettu parempi tiiviys
lisää ikkunan ääneneristävyyttä, joka kaupungeissa voi
olla tärkeää. Vanhoissa ikkunoissa on yleensä riittävän
suuri (yli 100 mm) lasiväli hyvän ääneneristävyyden
saavuttamiseksi.
Ikkunoiden huollon tarve on yleensä suurempi kuin
muiden rakennusosien. Huoltamalla ikkunat säännölli-
sesti kyetään vauriot pysäyttämään alkuunsa, jolloin
kalliilta ja vaikeilta korjauksilta vältytään. Huoltotar-
kastuksen sopiva väli on noin kaksi vuotta.
Tarkastuksessa tutkitaan puitteen, maalin ja kitin kunto,
heloitus sekä vesipelti. Syksyisin tarkistetaan tiivistei-
den kunto kaikissa ikkunoissa. Huonokuntoiset tiivis-
teet uusitaan.
K o l m a s l a s i
Kolmas lasi muutta vanhan ikkunan ulkonäköä, minkä
takia sen lisääminen ei ole suositeltavaa. Lasin lisäämi-
nen ei ole pelkästään energiansäästönkään perusteella
kannattavaa. Tiivistämällä saavutetaan parempi hyöty
olennaisesti pienemmin kustannuksin. Etelän puolella
kolmas lasi samalla vähentää sisälle tulevaa auringon
säteilylämpöä.
Kolmas lasi nostaa ikkunan pintalämpötilaa eli vähen-
tää ikkunan ääressä koettavaa vedon tuntua. Kolmas