I e8e silRTolAtsuus - utumaine.utu.fi/art/pdf/SM_1989_3.pdf · denniikoislyttai. "Olisikohan sclitys siin:i, ellri samalla tavalla ajattelelicn ihmisten sa-notaan tulevan viihilcllen

SIIFTOLAISUUSINSTITUUTTI . MIGRATIONSINSTITUTET. INSTITUTE OF MIGRATION

I e8e silRTolAtsuusr' ,-.r. .;!::-::11-{. i!:!ri.,: r. *t. - ."

3 MIGRATION

Siirtolaisuus - Migration16. vuosiker ta - 16th vear

Si i r to la isuusinst i tuut t i . Migra l ions inst i tu ael o lnst i tu tc of i \ I igrat ionPiispankatu 3, SF-20500 Turku, Finland. Puh./Tel. (9)2f-317 536

. P(i(ito i mitt.tj d l Editnr- in -C lief: Olavi Koivukangaso Toimitussihtee rilEditoial Assistant: Taimi Sainioo Toimittojat lEtlitors: Maija-Liisa Kalharna. Ismo Scidcrlingc TaixolLa.v-Out: Anne Sepp:ineno TointituskuntulEditoial Board: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/

Adminis t rat ive Board of the Inst i tu te of Migrat ionc Tilauslinta:30 mk/vuosi (4 numeroa), PSP Tu 49-5 9()--3c Subscriptiort.s: Finland and Scandinavia 30 FiVlK,

o lber co l rn l r ies Sl0 (4 issLres)

S i i r t o l a i s u u s i n r l i t u u t i n h t l l i I u s /Admin is t ra t i ve Board o f the Ins t i tu te o f N l i s ra t ion :

Ap"rr laisprofessort Tont Sondlund, Toiminnanjohtaj a l\larni Hiiikid,Abo Akademi, puhcenjohtr ja Sut" rmi-SeLrra r .y .

Yl i tarkasta jaJa/rnniHtkkara i rcn, Ulkoasia ins ihteerrJuhoKnut t t t i !q ,Opetu:min is ter i r i , varapuhecnjohta ja U lkoasi l inmin is ter i r j

Professcrri Erkki 1.1,q, Neuvott. virkamic s Risto l-aakkonan,' Iuru n y l iop is lo Ty i )min is ter io

l

Vt. prcrlessori 6/ina Haavb- ivfannila,Hels ingin y l iop is to

Kauppatict. !is. Ruth Ha.san,Turun kaupu nk i

Rakennusneuvos Ruimo Nurjus.Seutusuunni t te lun Keskusl i i t to

Ohjel nrrjohtaja,4 i t n o Pu I k k i ne n,Vaestd l i i t to

Henkil i iku nta/Staff:

Olctvi Koivukantas,j o htaj a/D ire cto r

Istno S6tlerling,t u tk imu ss ih iec r i /Research Secretary

lv'taij a-Li isa Kal hama,osast os ih teeri/Depa rtmen t al Secretary

Stija Sikici,toimistosihteeri/Bureau Secretary

Tairni Sairrio,vs. to im is tos ih teer i /Brr reau Secre t l ry

Anne Seppiinen,toimistovirkaili j:y'Assistant Clerk

TLrtkijat/Research Officers:I Ltttrtele Hcntula. Kinurto Koirattan,Jouni ktrkiasaari, Susunna Kntz,lrlerja PitkArLnta

Lcern I lastt:lu,tu tk imusapula incn/Research Assis tant

Siirto lais re k isteri/Emigration Registe r:Matti Kuntpulainen,tOimistos ihteer i /Burcau Secret l rySirkka-Liisa Laurilut alle nt aj dCom pLr t ing Officer

Kansi: Mu.siikilla on ainu ollut ttirkeii sijan-scL .tuomaluisten :tiirtolaisten kulttuLtihar-rastrtksissct. Savannah, Georgia. SIIVA135.71UgA.

Cover: Music hu^s alx,ays pla,-ed tn impor-tant roLe in tlrc culturul activities of the Fin-nish emigrants. Savanrutlt, Georgia. SIIVA1353tUSA.

Crafia Oy, Turku 1939

Olavi Koivukangas

Ulkomaalaiset japakolaiset Suomessa

1 l lkomaale is ie e l i nru ih in k lnsai l isuuksi in ku in suomala is i in , ruotsala is i in ja l : ippa-(J la is i in kuulunci tu henki l r i i t i on nyky isen Suomen a luecl la o l lu t a ina. Kansanpe-r in teeste muistetaan turkula isen Annikan val i tusv i rs i saksala isen kauppamiehen l i ih-dcttyii keviii i l l i i. Vienan karjalaiset kauppanriehet shemeikat- ovat osaltaan olleetvahvistamassa suomrlaisten monipuolista verenpcrintdii. Askettdin Etel:i-Afrikassaki iynyt leht imies Pekka Salo e i lakannut ih met te lemi is t l i bur . r r ien ja suonala is ten yh-denni iko is ly t ta i . "Ol is ikohan sc l i tys s i in : i , e l l r i samal la taval la a jat te le l icn ihmisten sa-notaan tu levan v i ih i lc l len lo is tensa n l ik i i is iks i " . arve l i to imi t t l ja Salo. Sel i tys vo i o l layks inker ta ise mpi . Sota- ja kaLrppa nratko i l l : tan muinaishol lan l i la iser cksy ivJt Sr :onren-k in ranniko i l le ja osa j i i i nraahan sekoi t tuen paika l l iseen vr icst i i i in . Vars ink in eLr-Ionomianaikana l lJ (19 l9 lTSuomcssaol i runsaast iVcn: i i r i l t i i ianrr - rual ta tu l le i taasuk-kai ta .

Tiil l i i hctkelli i Sur)messa asuu -50 (XX) maan rajojen ulkopuolella syntynytte ihmis-tii (lukuun ei sisiil ly Karjalan siirtovlikr). Tajn:i on vain noin yksi prosentti viiestris-l i immc, kun vastaava lu ku Ruotsissa on noin vhde ksiin. Mycis SuOnressa r.rlkomaalais-len osuus on kasvamlssa. Yksis t i i i in av io l i i t to jen kaut ta marhamnle tu lee vuosi t ta innoin 1 000 u lkom:rahis ta. Kaikk iaan 6 001) u lkonla la iscJ le on r r \ ' ( innet lv l ) ' i t luprr jaLr lkomaala is to i rn is t t rssa on vr l tavast i hakenrLrks ia odot tamassa k i is i t te ly l i . Mcid l in ontotut tava a jatukseen, c t t i i 199() - luvun Suomessa on u lkomar la is i : r huomattavast iencmm:in jopa k: rks inker ta incn mi i i i r : i ku in t r i l l : i hetke l l i t i lasto idut n. 1 lJ (XX)

ulkomaan kansala is ta.

Ulkomaalaisten n'riiainin kasvun vuoksi, ja myds humaanisista syistii, on tiirkeitii,e t t l i maamme ulkonr i la la is la ins i i : id : in t i i r i uudis tetaan. Er i ty isest i o l is i he lpotet tavaoleskelu- ja tyd lupien saant ia sek i i p : r rannct tava u lkomaala is ten o ikeusturvaa. Myi iskLrnnal l inen i i : in io ikeus o l is i ta : r l l : rva Su{)n}essa v i ih in t i i i i r kaks i vuot la asunei l le Poh-jo ismaiden u lkopuole l tak in tu l le i l le u lkonaala is i l le . E i o le kunniaks i Suornel le , josvasta tydvoimapula on johtamrssa h i taast i p : r rannuksi in .

Ty i ivo imapula on vauhdi t tamassa myds pakola is tcn maalran ot toa. Si i td l i ih t ien,kun Ruots i v . 1637 a lko i karkot taa musta la is iaan takamaahansa Suomeen. on t l ia i l l i io l lu t pakola is ia . Vastaavast i on suomala is ia joutu nut ldhtemr i : in pakola is iks i po l i i t t i -s is ta ta i muista sy is l r i . Veni j l in va l lanku mor: ksen seurauksena Suonreen s i i r ty i run-saast i pakola is i l , v . l9 l l lukumi i r : i nousi jop l . i3 -500 henkecn. l \ ' lvOs to isen maai l -nransodan a ikanr Suomecn tuJ i runsaast i er i ly jses l i Inker in suoml la is ja , jo is ta tos innronet ja tko ivxt mxtkaansr Ruots i in ja mIu: ] l le .

Pakola is ia Suomi on ot tanut vastaan Chi lest i vuodesta 197-1 ja Vietnamista vuo-dcsta 1979. T i i l l i i hetke l l i i Suomessa on noin 1 300 pakola is ta, suur in os l v ie tn lmi-la is ia . Vuoden 19t19 pakola isk i in t i i idns i i . -500 hcnke: i , Suomi ot taa 160 kurd ia,i ran i la is ta ja i rak i la is ta. Tavoi t tcena on nostaa Suomen k i in t id t : i vuosi t ta in 100 hen-

l-

gel la n i in , e t t i i 1 000 pakola iscn vuosik i in t i r j saavutet ta is i in v . 1995. Vain hyv in p ic-ni mliarii yksitt,i isiii pakolaisia on plytinyt Suomirsta tuwapaikkaa r uosirtuin.

Vuodesta 1960 l i ih t ien Suonl i on ta loude l l isest i tu kenut YK:n pakola ise l im i5 . Su o-men vuoden 1989 talousarviossa on varattu 200 miljoonaa markkaa pakolaisasioide nhoi toon. T: is td summasta l : ihes puolc t kd] ' te t i i rn u lkomai l la . Suor len pakola ispol i t i i -kan tavoi t tcena onkin sc, e t t i pakola is i l le tu l is i turvata mahdol l isuus palata omaanmaahansa. lVyos s i jo t tuminen l : ih ia luei l le o l is isuosi te l tavaa. Vasta ko lmantena vaih-toehtona tu lee s i jo i t taminen korkean kehi tystason n. ra ih in, kuten Suomeen.

Y r i t te l ie iswte ns: i ans iosta pakola iset ovat s i jo i t tuneet hyv in suomala iseen ly0el t i -mi in . K ie l i ta idon parantamisen n ly i i t i i tan i taxn myds uudel leen kou lu tusta, s i l l { i vz i -h i te l len automaat io a lka l po is laa pakola is ten usein tekemi: i va ihetr i i t : j teo l l is r :udes-ta. l l lu t ta o lennais ta on sc, e t t l i suomala ise l la yhte iskunnal la on kokonaisvastuu neis-t i i uus is ta suomala is is ta. Suomala is i l la on myr is pal jon opi t t lvaa hc i l t r i . N{onct pako-la iset tu leval p i tk in ja h icron kul t luur in onrarv is ta majsta. l \ {e idr in on koct tava hei -d i i t luonnol l isena osana moni tn,o is tn suomala is ta vhtc iskuntaa e ik i tv i ivo imareser-v tn a .

Suru l l is in ta Suomen u lkoma:r)a is- . ja p: rko la isas jo issa on kLr i tenk in o) lu t ju lk iscnkeskuste lun mata la taso. Kun pol i i t ikko ta i muu puhuja on k: iy t l l inyt puhcenvuoronni i is t i i kysymyksis te, tun iou s i l t i , c t t i arvoste l i ja t e iv i i t o le et les Iu kencer ta i a inakaanYmm:i r ta ineet , mi t i i puhuja todel lu o l i sanonut , ta i s i t ten jok in vks i tv iskohtr j r ro te-

taan kokonaisuudesta. T l i rke int : i tunt l ru o levan se, et t i i po l i i t t iseen k i lpa i l i j lan saa-daan ly i rdyks i taanturnu ksel l ise n Lr lkomra l l is te n ja pakola is ten r ,ustust r j ln lc ima. Pa-kola is t :u teen l i i t tyv i inh imi l l inen hr . i t i e i saa o lJa lydmiaseena vrstL)sta j ien te i laami-sessa ja pol i i t t isessa p is te iden kcruussa.

Yhdentyv i i Eurooppa on p l laanrassa n1 'ky is t . l un iver :aal [senrpurn j r vJpi r rmrnJnl i ikkumisen a ikaan. T: iml i on manrerecn h is tor ia l l isen pcr in teenjatkoa. T iukka kan-sal l isva l t io j l i r jeste lmi i on vasta l lJ00 luvuntu losta. Rinnan ta loudel l isenvaurasturn i -sen mydt i i my6s y le iseurooppaia incn ja ant i ikk i in juurensa johtava kul t tuur ipcr in t<)on kokemassa er i ien la is ta renesslnss ia. T iml i sek i i yks i l i in et t : i vhtc is i tn vapaut ta iamoniarvoisuutta korostava ajattelutapa on temmannut mukaansa my(is monet It:i-Euroopan kansai l is r - rudet . Puola on kaut ta a ik( ien o l lu t ELrroopan s1 'd l in ja omatLrn-to. Ranskan val lankumouksen 2tX)-vuot is juhJ ien a ikaan Euroopan kchi tyksessi ontapahtu massa suur ia muutoks ia, jo iden : . i i i r iv i ivat ja keskeiset p i i r teet pal jastuvat h is-tor i jo i ts i jo i l le vasta seuraaval la vuosi tuhanne) la. "Pohjo lan Japrn i " c i sra tu l la uLr-del levuosi tuhannel le j i i )k i junassa - o l is i l tcn kysymys Lr lkomaala is is ta ja pakola is is-ta Suomessa ta i muista haaste is ta.

Foreigners and Refugees in Finland

rlhcre h i lve l luays heen ' fore igners" , i -e . peopie belonging nc i ther to the Finns,I Swedes. nor [ -apps, u j th in the prcsent-day boundar ies of F jn land. Traders and

settlers from Germany, the Netherlands, and neighbourlng countries have con-t r ibuted var ie ty to the Finnish populat ion and her i tage.

There are at present around 50 000 persons resident in Finland who we re born else-whcre. This represents a mere one per cent of our population, whereas the cor-responding figure in Sweden is around nine per cent; but the numbers of foreignersin Finland are increasing. Through marriage alone, around a thousand foreigners ar-rive in Finland each year. Altogether 6 000 work permits have been granted, and theAliens Bureau has a mountain of applications awaiting processing. We will need tcradjust to the realization that in the 1990s there will bc considerab)y more foreignersin Finland than the 18 000 foreign citizens currently registered here.

In view of the increasing number of foreigners, and on humanitarian grounds too,i1 is important that our aliens legislation should be reformed and the legal rights ofaliens improved. The franchise in municipal elections, already enjoyed by those set-tling here from thc Nordic countries, should also be extended to other foreigners whcrhrve lived herc for nrore than two years.

There have becn t imcs in F innish h is tory when Finns have been dr ivcn abroad, forpolitical and other reasons; and conversely, the number of refugees arriving in Fin-land in 1922, in the af termath of the Russian Revolut ion, reached 33 500. Simi lar ly ,dur ing the Second Wor ld War large numbcrs of Ingr ians (ethnic F inns f rom Russiato the south and east of the Gulf of Finland) arrived in this country, although many ofthese moved on, mainly to Swcdcn.

The number of refugees l iv ing in F in land at prcsent is around 1300, the largestgroup being Vietnamese. The refugcc quota for 1989 is 500 persons, and inc ludcs aquota of 160 for Kurds, I ran ians and I raqis . The in lent ion is to ra ise the country 'srefugee quota by 1(X) a year, reaching an annr:al figure of 10(X) by 199-5.

The Finnish budgct for 1989 includes FIN'l 200 million sct aside for refugee ad-ministration, almost half of which will be spent abroad. The primary objective of Fin-nish refugee poliry is to provide peoplc with the opportunity 1rl return to their owncountry ; re locat ion in neighbour ing regions is a lso to be encouragcd, and only as ath i rd resor t should re locat ion be nade in h ighly developed countr ies, such as F in land.

Thanks to the i r sp i r i t o f enterpr ise, many refugees havc succeeded in f ind ing thei rp lace in the Finnish labour market . Ncvcr thc less, F innish society must cont inue tocarry the ovcrall responsibility for these Ncw Finns. Moreover, we have much to lcarnfrom them. Many of the refugccs corne fron countries with ancient, rich cultures, andwe need to sce them as a natuml componcnt in F in land ' nu l t icu l tura l soc iety - andnot merely as a labour reserve.

The uni f icat ion p rocess in Europc rcprcsents a return to our cont inent 's o lder t rad i -tions of greater universality and freetlom of movcment, for the rigid nation statc sys-tem dates only f rom the 19th century. Increasing prosper i ty is being para l le l led by arenl issance of the pan-European cul tura l t rad i t ion, reaching back to i ts roots in Clas-s ica l c iv i l izat ion, ant l a rcsurgence of the bel ie f in the l iber ty of both the ind iv idualand the communi ty , and in cu) tura l d ivers i ty , has swept across many of the nat ions ofEastern Europe as wel l . Poland, throughout the centur ies, has been Europe's hear tand conscience. The shape and character of the changes taking place within Europeat the b icentenary of the French Rcvolut ion nray only become c lear to h is tor ians inthe next mi l lennium; but i t is essent ia l that F in land, the "Japan of the North" , mustnot be le f t bchind in responding to thcse chal lenges, inc luding that of F in land 's ownforei gners and refugees.

Stanlev F. Hunnisett

Opportunities forEthnology in FinnishNligration Res€8rch:Two Pilot Projects

1 ; ' igr r t i , rn srud) is . hy i l : . vcry nr t r r re. r rl .Y lsubject which cuts across t radi t ionalacat lemic d iv is ions and of fcrs oppor-tuni t ics to rescarchcrs of rn: rny d i f fcrentd i s c i p l i n e s . S u r e l v h i r l r r r i l n s h r \ c r i i c n t othe cbal lenge and have produced an im-pressive body of research. Perhaps this isincv i t rh le: cxcept lur recent miBrut ion: ' .ln h is tor ica l perspect ive is the most basic .S t i l l , I b e l i e v e r h a t , a l r h o n g h v a l u a b l ebeginnings have been made in scvera lf ic lds, a considcrablc oppor tuni tv cx is tsfor other d isc ip l ines to contr jhute to ourk n o u l c d g e o f F i n n i . h m i g r r t i { r n(Pent ik . i inen 1988, 41) .

I do not , ho levcr , fee l qual i f icd tocor lment on tbe possib i l i t ies in f ie ldsother than nry o\ \ ,n , so I shal l rcst r ic tmysel f accord ingly ' ) . In Nor th Amer icath is f ie ld is ca l lcd Culnrra l Anthropology;in Br i ta in , Soci l l Anthropology; in mucho f E u r o p e , E t h n o l o g y ( S w e d i s h : ! L -nologi); and, in Finland, Ktnsatleda, Et-nologia, or Kulttuuriantropologiu. For con-vcnience, I shal l use the name cthnology.

Thc aulhor i.s a doctoral candidatc in c:ul-turuL anthrctpolog)- .tt tlre Llnivcr.sitl, ofIoxa, USA. ,4 Cunatlian citi:cn, hi.s.;pe:cialtt is .suh-arclic studic.s. lle spent1983-89 at the Universin- af Turku .stutlyingFintish languagt ctntl cttlture.

The purpose of th is paper is to suggestsome ways in which ethnology might fur-t h e r c o n t r i b u t e t o F i n n i s h M i g r a t i o nResearch.

In order to test out some of the idcassuggested here, I carr ied out two p i lo lpro jects . Thei r resul ts are not conclus ivcbut do ind icate a d i rect ion for fur ther rc-search. The first projcct, my MA thcsiswork, which was carr icd oLr t in Nor the rnOntar io , Canada, over an e ight weckpcr iod in the sumnrer of 191i7, concerneclrc la t ions hctwecn nat ive Indians and Fin-n ish immigrants dLl r ing the f i rs t ha l f o f th isc c n t u r y ( H u n n i s e t t 1 9 1 1 8 ) . D u r i n g t h ccoursc of that invest igat ion I co inc identa l -ly d iscovered that n lany of the f r inn ish i rn-nr lgrants in Nip igon had conre f rom theparish of Karvia in Satakunta. This led tothe second pro ject , rea l ly just a mrnr-prcr ject unr ler taken dur inq not much morethan a long weckend, in the par ish of Kar-v ia and in the nexrby c i ty of K lnkaanpai .Thcre I met and spoke wi th peopJe wi thknowledge of local migrat ionp t tcrnsandgencalogy.

U n f o r t u n a t e l y . m v w o r k h a s b e e nr e s t r i c t e d b y m y l e s s - t h a n - p r o l i c i e n tabi l i t ics in the Finnish Ianguage. ReadingFinnrsh is s t i l l a s low lnd painfu l processso I have restricted my reading xlmost ex-c lus ivc lv to thc EngJish langulge l i tera-

ture. This is a l imi tat ion I sore ly regret andI apologize to anyone rvhose work I haveoverlooked because of it. Furthermore,while my spoken Finnish is adequate forsimple tasks such as travelling, I found itto ta l lv inudequate for forml l in terv iew-ing. In F in land, however , I par t ia l ly com-pensated for th is problem by wr i t ing myq u e s t i o n s d o w n a n d h a v i n g m y n o n -Engl is h-speaking in forn lants record thei rresponses on tape - an unor thodox, butin this case effective, solution.

Opportun ities for Ethnologv

a1 ..1 Holistic PerspectivtE t h n o l o g y , e s p e c i a l l y a s a p a r t o fAmer ican anthropologv, is by nature ah o l i s t i c d i s c i p l i n e . P o s s i b l y , t h e n ,ethnology 's greatest conl r ibut ion to F in-n ish migrat ion research might be in theb r o a d e n i n g o f o u r p e r s p e c t i v c s . Iwholehear tedly suppor l aDd wish to cx-pand upon Michael Bcrrv 's ideas a longth is l ine (Bcrry 198q, 22) . People ha ' ,cbeen migrat ing in to. around, and out ofwhat is now Fin land s ince prehis tor ict imes. Of ten, however , scholars havet c r r d c d t o c , r n s i d e r t h e p u r t i c u l ! r m i B r u -l i o n p a t t e r n s t u d i e d a s a n i s o l a t c dphenomenon. ln fact , \e seem 10 havel i r L r l l ) assumcd t hat F inr r i rh n r igr r l ion i . at r r r i q u e p h e n o n r c n , r n ; r n d ( h r r ' h l v e v i r -tua l lv ignored the large body of data andlhcory ex is t jng on other migrat ions ande t h n i c i t v g e n e r u l l r . S o . r . w e l l i r s c r c i r t i n grn overa l l theory of F innish migrat ion andsi tu l i t ing our own pro jects wi th in i t , Ibe l ieve we need to take bet ter account ofgcnera l nr igrat ion thcory; in shor t , weneed to put our osn rvork in to context .Fur thermore, when u 'c arc able to do th is ,F innish migrat ion research wi l l be able toconl r ibute s igni f icant ly to the genera lb o d y o f m i g r a t i o n a n d e t h n i c i t yknowledge and theory.

Si ido aisuus - Migrat lon 3/1989

I believe we could also take a morchol is t ic approach to the research processi tse l f . Sure ly a mul t i -d isc ip l inary f ie ldc a l l s f o r m u l t i - d i s c i p l i n a r y r e s e a r c hteams, particularly involving Finnish andhost country researchers (Alanen 1988,74; Pent ik i i inen 1988, -s5;Si ider l ing 19{17,l7) . Not only does such: in arrangementprov ide the pract ica l advantages of re-s e a r c h e r s w o r k i n g i n t h e i r h o m ecountries, but it also allows a variety ofperspectives to interact.

b) Determinants of Migrdlion PatternsOne important spcc i f ic wav in which eth-nologis ls should be able 10 make a sub-s t a n t i J l c o n t r i b u t i o n i s t h r o u g h a n i n -creased understanding of why and houmigrat ions have occurred, par t icu lar lylvith respcct to cultural and social con-tcxts . To i l lust rate my comments, I wi l lcur lcenl rute hereuf tcr r ,n the mlss migr l -t ion of the 1870-1930 pe r iod, but I bc l icvethe ideas are genera l lv appl icable.

Whi le i t is o f ten notcd that there was xr v i d e v a r i e t y o f r e a s o n s w h y p e o p l emigr : . l ted dur ing th is per ic . rd, i t is common-lv argued that the mljor cause was thestructura l d is locat ions which occurred inthe Ostrobothnian economy. These, com-bined wi th other factors such as popula-t ion growth and inher i tance governed bypr imogeni ture, le f t \ 'oung adul ts wi rh l i r -I le choice but to m igrate ( F lummast i 1988.154; L indstrom-Best 198-5,4 5; Pent ika i -nen 198f1,52) . Whi le I do not d ispute theimportance of these factors, I somehowleel that such an anl lvs is unduly g losscsover a very compJex pal tern of human be-htv10r .

Whi le the extern: I l nr igrat ion was or .er-whelmingly f rom Ostrobothnia, we shoulda l s o n o t e t h a t m o s t F i n n s - e v e nO s t r o b o t h n i a n s - s t a y e d i n F i n l a n d(Hummast i 19t lu , 151) , e i ther in the i rhome par ishes or by nr igrat ing in ternal ly

Opportunilres lor Ethnology in Finnish Migralion Res€arch

(which br ings up an in terest jng quesl ion:should we consider pre-1917 migrat ionwithin the Russian empire internal or ex-ternaJ?) . One basic quest ion which ar ises,then, is : "How did ind iv iduals or groupsdecide whether to stay home, migrate in-ternally, or go abroad?"

A)though Oslrobothnia was the sourceof the preponderance of emigrants, wemust note that structural displacements al-so occurred in eastern Finland. ls there acuJtura l component to Ostrobothnians 'greater propcnsi ty to lcav€ Fin land? Ol in( 1 9 8 9 , 2 0 ) s u g g e s t s t h a t t a l e s s e n t o rbrought back from New Srveden injected aposi t ive v iew of Amer ica as a land of op-por tLrn i ty in to the loc iL l fo lk lore ln t l u l t i -mately contributed to both "St Barth's"and "America fever" one and two ccntu-r ies Ia ter , respect ivc ly . CouJd somelh ing,tur thermore, be made of the fact that Ost-robothnians, f i rs t as sh ipbui lders and la teras carpenters, were accuslomed to Ieavingh o m u l r r u o r k o n d i s t J n l c r ) I \ r r u c l i { ' n p r o -jccts? On the other hand, what of nor thKarelians who were also accustomed tolong-d is tance work as pedd lers?

A n | ) t h e r i m p o r t a n t f u c t o r w h i c h i so l ten over looked in migrat ion research isthe idea that , t rad i t ional ly , there werc twodist inct F innish cul turcs, or at lcas l sub-cul tures. Western F innish society u 'asbased on fixed-field fuiclto) agricultureand the nuclear fami ly . In the cast , the cor-r e s p o n d i n g i n s t i t u t i o n s r v e r e s w i d d e n("burn-beat ing" or ku. tk i ) agr icu l ture andthc co-res ident ia l extended fami ly . Suchbasic d i f ferences in soc jety resul led invery d i f ferent cu l tures. What ro le, i f any,d id thcse d i f ferences p lay in migrat ionpat tcrns?

Consider ing only those people whodccided to emigrate, how did they decidewhere to go ' l Clear ly there are correspon-dences between p laces of or ig in in F in-land lnd dest inat ions in Nor th Amer ica

such as Nipigon-Karvia (Hummasti 19f18,Kero 1980) . The l i terature s t resses theneed for employment (Alanen 19lttl, 60)and certainlv that was important; in Kar-vja I was told that the availabi)ity of forestwork in Nipigon was a major attraction.On the other hand, a genealogica l re-search team in KankaanpAd suggested tome that Ihe maintenance of lan i ly in-tegr i ty , an important va lue in peasants o c i e t y , w a s a s e r i o u s c o n s i d e r a t i o n(Hummast j 1988, 156) . In fact , chainm i g r a t i o n i s a w e l l d o c u m e n t e d p h e -nomenon in many cascs and we might dowel l to delve in to thc substant ia l l i teratureregard ing i t (Foster 1979, MacDonald andMacDonald i964. Reichl 19118, Wol fe1978 ) .

Often, again, it seems to me that wemake a lac i t assumpt ion, Pent ik i i inen 'scomments ( l9{J{J, 16) notw i t hstanding,that emigra nts are somehow created spon-taneously in the middle of the At lant icOcean (Hurr lmast i 198S provJdes one wel-come except ion) . We seem to take forgranted thc fact that they were born inFin land and socia l ized in to (western oreastern) F innish cul tLr re. Factors such asthei r goals , how they exper ience thei r ne$h,rme. and huw lhe hrrs t soc iety c . rper ien-ces and rcacts to them are condi t ioned bvthis incscapable fact. Il mav be facile tos a y t h a t t h e e x p e r i e n c e s o f F i n n i s hemigrants are necessarily different from(and, in sorre ways, s imi lar to) those ofU k r a i n i a n s , I t a l i a n s , J e w s , C h r n e s e o rSikhs, yet i t somet i rncs seems to me thatwe are los ing s ight of th is e lementary fact .By tak ing i t in to account del iherate ly , wera ise more in terest ing q uest ions.

For cxample, t ( ) what extent d id F in-n ish background in f luence the dest ina-t ions of F in ns wi th in thc i r host countr ies?Do employment oppor tuni t ies fu l ly ex-p la in the f {c t that thev were concentratedinto cer ta jn regions and c i t ies/ towns?

Consider for a moment the Canadianexample. During the first part of this cen-tury, the time when most Finns enteredCanada, the Canadian governDtent wasactivelv recruiting immigrants to p0pulatethe western pr l i r ies, a locat ion to whichmany Slavs, fbr example, migrated. FewFinns went there, however. The largestgroup of them seltled in northern C)ntariorvhere avai lab le agr icu l lura l land rvasmuch poorer. Was this a desire to locatein scenery s imi lar to that in F in land? Thisidea has been bandied about wi th someauthors apparent ly assuming i t lo be im-por t rnt , o thers, t r iv ia l . N{ ight i t not bcmore re levant that F inns had uorked outin Finland an eff'ective northern forestadaptation which gave them an advantageover o lher c thnic croups in set t l ing th isplrt of the country? They already knervh o w t o c u t t r e e s e f f i c i e n t l y , h o w t osharpen a saw, and how to carn a livingwith an eclectic nrix of forcstr-,-. (dairy)farming, hunt ing and f ish ing, and (of tcnsersonal ) wage labour , speci f ic sk i l ls anda pattern others ntay have had to learn.Saarinen and Tapper (19ttll) have made avaluahle beginning in th is d i rect ion forone Canadian communi ty . And $,hat ofcu l tura l va lues such as the desi re to ownrura l land ( ib id , 171-173)? Clear ly , th isrvhole area of inquiry could bcnefit fromfurther research.

c) [nterethnic RelutionsWe coul t j l lso ask a number of r l r rcs l ion.about how Finnishness affected relations,or lack of them, wi lh othe r c thnic -uroups.Whi lc F inns mav have concentr : l ted incer ta in areas (and not even lc l rncd localhnguages), thev could not have avoitleddeal ing wi th at le i ts t the major i tv ethnicgroup. What pat tcrns of in terethnic re l t -t ions resul ted, cspccia l ly those involv ingd i s c r i m i n a t i o n a n d p r e d j u d i c e ? O t h e rthan a br ie fnote bv Hi rvonen ( l988,345) ,

Si i r tota isuus. Migrat ion 3/1989

I am aware of no rescarch on the la l tertopic although many authors have com-mented on i$ importance (Dahlie 1988,516; Laine 1981,3; Pent ikr i inen 1988) .

What of rc la t ions wi th ot l rer minor i t le thnic groups? The convent ional wisdomhere seems to be that there were none, butit is also agreed that the Finn halls wereoften the focus of community social )ifeand that a l l e thnic groups were wclconreat the i r funct ions. Laht inen (19,16,51))g ivcs a tunt i l iz ing g l impse of in teracr ionunder such c i rcumstances at a hal l nearI learst , Ont .

" Seurut tt I oon j tirj e s tt n, ih in t ilui.; u u k-siin saapuu uina muutukin kansalli-suutta oley ia ihnisiti, joten yleisd saat-tau olla hl.l ' inkin kansuirrvtil inen. Esi-nt arki k.s i rt n.skulai.stt oyut uskdl i.tiu il-tamev fu ru it e, j ot ku o hj d I na n pdii ttr A,iiotltwat innOkkaasti osua yleiseen tcut.t-siin. Ilsein heille pittiii soittaa heidunomiu kappolcitaan, ja silktin on melui-su itrrttt heiclcin kcskuudcs.saan kor-kealla. l\{utta kylki ht tunssivat mfuful-liiiin vanhan muan polkkuakin, minkr)t oido n ov u t opp ince t s u o mulaisilt a. "

Karn i ( 19b7) has de a l t br ie f l_v wi th F in-n i s h - l r i s h c o n f l i c t i n M i n n e s o t t a n dAlanen ( 1988) in some depth wi th Scan-d i n a v i a n s b u t b o t h t h e s e a r e m o r edcscr ip t ive lhan analy t ica l . A lanen (1913{ . i ,79) has also made usefui suggestions forfurther research. While nrv own MA rvorkwas concerned wi th re lat ions bctweenFinns and Indians, a pheromenon whichoccurred sole lv because of the par t icLrJarnature of F innish cul tLr rc , i t scenrs to r t lethat we have only begun to scratch the sur-face of this important fie ld.

Trends in second language learn ingrrc i rn in lercs l ins i rcpecl ( ) f th is in tcruc-t ion. A rv i t lc rJngc ( r l hehlv iurr i r en-countered, f rom Finns renain ing essen-t ia l ly uni l ingLra l to those who became v i r -

I

Opporlunities tor Etbnology in Finnjsh Migralion Research

tUal polyg lots ; in Canada I have met ex-amples of both ext remes mysel f , ls rve l )as of the major i tywho fe l lsomewhere be-twcen. Fur thermore, F inns are supposedto have found Engl ish learn ing more d i f -f icu l t than d id others who spoke Indo-European languages (Kiv is to 1988, 92)To what extent is th is so r r? And wh t o fothers, say the Chinese? Whi le a va luables t r r t h r s h e e n m r d e i n s r r c i u l i n U u i r t i c r e -search in to these quest ions, i t is main lytechnica l in n l ture, concern ing the ef fectof local languages on Finnish ( lv{ar t in1981, Vi r t l ranta l958) , langLrage rc ten-t ion (Roin i la 19t17) or the process o lF i n n s J e a r n i n g E n g l i s h ( P i e l i l a i l ( ) 8 9 ) .W h i l e H i r v o n e n ( 1 9 8 l t ) a n d l ' i e t i l t i( 1 s S S ) h a v e d o n c a d m i r a b l e s o c i o l i n -guis t ic analyses of Engl ish learn ing, eth-n o ) o g i s t s c o u l d c o n t r i h u t e t h c r r o w nperspect ive to the par t icu lar cu l tura l fac-tors involved in the acquis i t ion of newlangu agcs.

tl) ,4ssimilatktn] 'h is leads natura l lv to the consider l l t ionof ass imi la t ion. Whi le th is top ic hrs beenadi i ressed in lhe p l ls t (K iv is to 1988) , ancthnoloBic: r l perspect ivc corr l t i incre l .eour Lrnderstanding of the processcs andproducts of cu l turc contact both wi th ina n d a c r o s s g e n e r i i t i o n s ( P e n t i k i i i n e n1 9 8 8 ) . T u o m i - N i k u ) a ( l 9 t i 7 - 8 8 ) h a spresented an excc l lent ethnologica l s tudyof F inns current ly marr ied in West Gcr-many and I understand that a promis ingbeginning is present ly being made wi thrcspect to eat l ier migr l t ion at the Univer-sity of Jyrliiskylii.

W h i l e F i n n i s h i m n i g r a n t s h a v cgeneral ly been in s i tuat ions in which theyhavc had to ass in i la te to the norms of Iml jor i ty , i t is a lso in terest ing to ask whatjn f lucnce Finns nr ight have had on thei rh o s t s o c i e t i e s ' c u l t u r e s . T h i s t o p i c h a sreceived somc at tent ion wi ih respcct to

New Sweden, especially concerning logbui ld ings. Suty la (1977) has a lso docu-mented the sauna in Mani toba. Other-wise, lbere seems to be some scope forscholarly studies of Finnish influences onthei r receiv ing cul tures.

e) Relunl MigrcttionThis brings me to my final group of qucs-l ions. those concern ing return miara l ion.Why d id people return - or not return?I n K a r v i a I w a s a c c o m m o d a t e d i n af a r m h o u s e p u r c h a s e d b y m y h o s t ' sgr lndfather wi th the rewards of h is l0years in Anrer ica; he d id cxact ly wh: l tnr igrants were "supposed" to do, s t r ike i tr ich and return home to buy a farm. Butother migrants, such as one l0ng-deceasedNip igon res ident who became qui tc weal -th ; - , d id not return. Did success - orfailure act as a motivation to slay or tore lurn home? And how rnany le f t F in l rndwi th no in tent ion of return ing home? I Iowmanv u i th no in tent ion of s t lv ing?

A re latcd quest ion concerns the cf fectsreturn ing migrants might have had on Fin-n i s h s o c i e t y a n d c u l t u r e . F i n n i s h e t h -nologis t s arc rve l l pos i t ioned to contr ibu leto the resolut ion of th is quest ion, espe-c ia l lv for miSrants rc turn ing in the 11t801930 per iod, when Finnish society was un-dcrgoing a basic s tn:c tura l upheaval . To$hat extcnt d id return ing migrants con-t r i h u l e t o r e . h l p i n g F i n n i s h c r r l t u r e t r . i n gideas, sk i l ls , and capi ta l ga incd lbroad?Kero ( 1988) has considered contr ibut ionsto industr ia l izat ion but much scope wouldlppca r to remain,

J) Sociul ProhlemsPart o f the F innish stereotype in Nor thAmer ica inc ludes h igh rates of su ic ide andalcohol problems (Jan e npa 197tr ) . Whi lethe a lcohol problem is of len noted, atleast ref lex ive ly in reference to tem-perance societ ies (e lanen 1988, f i3-64) .

suic ide has scarcely been ment ioned. Botht h e s e p r o b l e m s a r e r e c e i v i n g c o n -siderable attention in Finland today. Is itnot time for a serious acaderric study ofthese and o lher soc ia l prob)ems re lated tomigrat ion?

g) "Bum-Beating Finns"As an aside, considerable attention hasrecent ly been paid to the ro le of F innishswidden farmers ( "burn-beaters") in NewSrvcden and lll ichael Berry ( I 989, 25) hasra ised some interest ing qucst ions aboutthem and thc i r re lat ionships wi th the en-v i ronment . But l i t t le reference has beenmade to the considerable ethnologica liirerature on swidden agricLrlturc (Rap-prpor t 1975) . This inc ludes considerablemater ia l on Fin land. For example, thejorlrnal Suotnen Antropologi devoted anent i re issue (411987), in Engl ish, to swid-den agr icu l lure (see espccia l ly Sarmela19rJ7 ).

Two Important Tasks

The core of ethnological study is the ex-t e n d e d f i e l d q o r k m e t h o d . ' f h i s i s n o n -problemat ic wi th current phenomcna andconrp lete)y impossib lc wi th phenome namuch beyond the l i fe t imes of those cur-rent)y alive. The i8fl0-1930 mass migra-tion falls somewhere in between and thereare stil l a ferv elderlv migrants and theircontemporar ies lc f t f rom the end of th isper iod. [ t is absolute iy urgent that weredouble our efforts, possibly to the ex-c lus ion of o ther act iv i t ies in the shor tterm, to record their knowJedge bcforethey are gone.

Si i r lota isuus - MigraUon 3/1989

A re lated approach, but one whichwuuld be usefu l iq any t ime f r lme. is ubody of longitutlinal case studies 3). Suchs t u d i e s w o u l d c o n s i d e r i n d i v i d u a l s ,fami l ies, or communi t ies, ground themf i rmlv in F in la nd then fo l low thei r l i fe h is-t o r i e s t h r o u g h m i g r a t i o n a n d e s t a b -l ishment or return, hopefu l ly over severa lgenerat ions ( Pe nt ik i i inen 1988,50) . Sucha body of information could make datareadi ly avai lab le to and be an invaluablelesource for resealchels in several dis-c ip l ines ar .

Conclu sion

Given its concern with culture, ethnologyjs jn an ideal posj l jon 1o contr ibute to ourunderstanding of the sor ts of decis ion-making processes discussed above. Fur-thermore, working as members of inter-d isc ip l inary and mul t i -nat ional researchte lms, I be l ieve they can make a majorcontr ihut ion to F innish - and genera l -migrat ion lescarch.

Notes

l) Exccpl lo notc. on a pcrsonrl lcvcl, as a formcr

lot\dtalo , \wntt, tha( | would Jpfrrccidlc \r(. infsomc documcntal ion of this uniqucly (?) Fin-nish'Amcrican inst i tut ion.

2) Onc problcm I cncountcrcd in learning Finnishin Finland was lhc "cxccssivs" succcss modcrnFinns havc had in thcir English languagr, ' lcarnIngl

3) I am indcbtcd to Timo J. Virtancn, Departmcnlof Ethnology, Univsrsity of Turku, [or hclpingdcvclop this idea.

4) I t m;ght also t ie in wilh thc Migration Inst i tutc'splanncd compuler rcgistcr.

i.-

Opport ! . i1es lor Ethnology n Flnnish M grat ion Fes€arch

L i terature

Alancn. Arnold R.: Finns and Othcr ImmilIantCrr>ups in thc An)crican Uppcr Midwcst. In:Finns in North Amcrica; Procccdings of Finn Fo-rum III . Turku, 1988.

Berry, I \ t icha€l: Dclawarc 3-5{): Somc Obscrva-t ions. Si ir tolaisuus-Ntigrat ion, J989:2, 22 2{i .

Dahli€, Jdrgen: Languagc and lnlcracl ir)n. lnjFinns in Norlh Amcrica; Procccdings of Finn Fo-rum IIL Turku, 1988.

I l i rvoDen, Pckkar Amcrican Finns as LanguagcLcarncrs; In: Finns in North Amcrica; Prrxcc-J rngs . ' f F i nn f o rL rm l l l . Tu r l u . l ' rE l .

I lummrs(i, P. George: From Kal\ ' i i i 1o Astor;a: Finnish Famil ics in Transit ion. In: Finns in NorthAnrcrica; Procccdings of Finn Forum II l . ' furku.11)E8.

I lunnisett, SLrnle) I". : From Pohjanmaa lo thc Sho-rcs of Citchcc Gumcc: Finns and lndians in Nort-hcrn Ontario, 1900-1950. MA Thcsis, U of lowa,19lrlt.

Jar} 'enpir, Robert W-: 1976, Visui, l Exprcss(rn! rnFinnish-Amcrican E.thnic Slurs.. lournal ol Anrcrican Folklorc 89,90 91.

Knrni, Ntichael (; . : Otto Wall i i , Finnish l 'olk Hcroof thc Iron Rengc. Minncs,rta History-10, l9(r7,391 402.

Kero, Reino: Thc Finns in North America, Dcs-t in^t;ons and Composi{ ions of Immigrant So-cict ics in North An)cricn Bclorc WW L Turku.19s0.

Kero, Reino: Amcrican lmmigrants as Bcarcrs ofEnlreprcncurial Ideas and' l-cchnology duringthc Early Stagos of Induslr i i i l izal ion in Finland.In: Ir inns in North Amcric:r; Procccdings of FinnForum I l l . Turkrr, 1!)88.

Kivisto, I 'eter: From lmm;granls to l l thnicst ThcPrrrhlcm of thc Third Gcncr; i t ion Rcvi l i lcd. In:Finns in North Amcrica; Procc0dings of Finn Forum I I L Tu rku . 1988 .

Lahti f len, Erkki: Suomelaisia Int iaanicn Polui l la.Jyviskyle, 1916.

I,aine, Edward W.i Communily in Clr isisr Thc Fin-nish Canadian (Jucst for Cullural ldonl i ty 1900-1979 . I n : M . Ka rn i ( cd . ) , F i no i sh D i r spo r r I . To -ron lo , 1981 .

Lindslrom-Rest, Varpu: Thc Finns in Canada. ()1-

tuuii, 198.5.NlacDrrnald, John S. & Nlacl)onald, Leatr ice D.:

( lhain N,I igrat ion; Ethnic Ncighborhood Forma-t ion and Social Nc(works. Nfi l lbank Mcnlrr ial

Fund Quartcrly, 42, 1 96'1, 82-117.Ivlart in, Marja-Li isa: Finnish as a Mcans of Corn-

municati()n in ThunJcr Ray. In: I \1. Karni (cd.),Finnish Diaspora L Toronlo! 1981.

l \ fart in, Marja-Li isa: The Rolc oI Codc switchingamong Canadian Finnish'English Bi l inguals. In:Finns in North Amcrica; Procccdings of Finn Fo-rum t l l . Turku, 19fl f l .

Ol in, Karl-Gustrvi Dclawarc 350 ' A Finn ish Vicw.Siir tolaisuus-Migral ion, lqi ]9:2, 18 21.

Penlikeinen, Juha: Towards lhc Intcrprclat ion ofFinnish Anrcrican Culturc. [n: Finns in NorthAmcrica; P()cccdings of Finn Forum IIL Turku,1988.

P i ( l i l i , P i i i t i : I h t Fng l i . h c t f i nn i r h l r r rm ig ran t .in thc Lrnitcd Sti i lc-s: thc Usc oI Comniu nical ionStratcgics. In: Finns in North Amcrica; Procce-dings of Finn Forum III . Turku, 1988.

I ' ict i le, Pi i iv i : Forlhcoming Ph.D. Thcsis. U ofTurku, Dcpl. of EDglish, I t8r).

Ruppapor(, Ray: Pigs for lhc Anccstors. Ncw f lJvcn, l96l l .

Reichl, Christophrr A.: Jlpancse Nswcomcrs rnBrazi l : A Social Modcl of I , l igrat ion. Ph.D. Disscrtal i()n, LJ {)f Iowa, 1l) l i l i .

Roini la, Mike: Language Rclcntion in th(j EthnicIdenti f icat ion of Winnipcg's Finnish I 'opulat ion.S i i r t , r l r r i . uus M ig rd t i , ' n . l oRT : ) . (F l I

Saarinen. O.W, and Taltper. (; ,0.: Thc B! 'avcr Lakc Finnish Canadian Community: A Casc Studyof Ethnic Transit ion as Inf lucnced by thc Variahlcs of Timc ancl Spati i l l Nctworks, ca. 1907-19E3.ln: Finns in North Amcricl ; Procccdings of FinnForum I l l - Turku, 19S1{-

Srrmela,lVatt ir Swiddcn Cult ivat ion in Finland asa Cullural Syslcm. Suomcn Antropologi, 1987:4.

Sidrr l ing, lsmo: Social, Historical anJ ArchivalAspccls of thc Finnish Nligr3t ion lo l \ t ich;tan.Si ir tolaisuus Migration. l \)81:.2, 12 l ' / .

Sutyla, Charles Nl.: The Finnish Sauna in Manito-ba. Ottawa, I977.

Tuo rn i -N i ku la . Ou t i : Accu l l u ra t i on i n t hc E thn i cMixcd Nlarr iagc. Ethnologia Fcnnicx 16, 1987-19ull ,5 26.

Vir laranta, Pertt i : Considerations on AmcricanFinnish, Plr l icularly I ls vocabulary. In: Finns inNorth Anrcric! j Procccdings of Finn Forum I l l -Turku, 1!)SS.

Wolfe, Alvin lV.: Thc Risc of Netx,rxk Thinking inAnthropologv. Social Networks, 1978:1, 53J4.

1 0

1Olli Kultalahti

Finns in the USA:Patterns of Immigrationand Settlement since 1900

r:r inn ish inrnr i { ra t ion to und set t lcmenr. F i n t h e U S . I e n b e d i v i d c d i n r u r n r e ephlses: 1) the per iod of mass immigrat ions ioce the la t ter hal f o f the n inctcenth cen-tury unt i l the US immigrat ions laws of192 I and 1924, 2) the per iod of the 3{)s , .1{ )sand 50s whcn the Irinnish ethnic grurup was'h i f t ing f rom a fore ign horn ethnic grorrpt0 lhat of rorn and hred in US group, and3) the period of rral harcfoor gt qrrdtionwi th a smal l minor i lv of peop)e horn inFin land.

Dur ing the f i rs t per iod, F innish rmmi-grants settled down in few states and in fewcounties. The communities welc oftcn so-c ia l lv rather in tcgrated but sml l l in numberoi inhabi tants. This pcr iod is important torthc whole countrv xs wel l : unt iL 1910, thepopulation growth ofthe US can lre accoun-tcd for by all foreign born immigrants. Af-tcr thiit, their descendants played a moreimportant role in population growth. Tlresecond period saw a disorganisation ofmany social structures of the Finnish com-munities, such as religious, politicll, coope-ralive and temperance movements. The

Olli Kultalahti i.s un Associatt: Professor oJ'Regional Studies dt the Universitl, ofTampere, Finlanrl. He was a VisitingScholar at the Univ'crsity of Oregon, Eugcnein 1987, doing re .se orch on Finni.sh im-nigrution to the USA.

third pcriod is characterizetl bv a naturalas-similation of the descendants of the immi-grants born in Finland. Behind thesc gene-ral trends, some more spccific trends can befoLrnd. Okl t rad i l ional "F innish states" ,sLrch as Michigan and Minnesota, showcontradictory trends of development; theFinnish communities seem socially isolatedfrom, or perhaps differentiated, bLrt func-tionally integrated with the host socicty ofAnrerica.

I n t roduct ion

Finnish immigrat ion to the USA com-nenccd in the la t ter hal f o f the n inetcenthcentury. Actual ly minor groups of F innishimmigrants arr ived in the country a l readymuch ear l ier . For example, there wereFinns among those who came to NewSrveden in Dclaware in 1638. However, anrass movement from Finland to the USAs t a r t e d a f t e r t h e a w a k e n i n g o f i n -dustr ia l izat ion in F in land. Socia l changesbased on that process pulled people fromthei r rura l roots, : rnd many of them did notchoose the rapid ly growing industr ia lc i t ies in the southern par t o f F in land butw e n t f u r t h e r o n o v e r s e a s t o N o r t h -America. The period of the liveliest im-nr igrat ion st reams is around lhe turn ofthe century. The US immigrat ion laws of1921 and lg24 set a ban on the st reams

1 1

L,rns 'n t le USA: Panorns ol lm.nrgral ion and. . .

from foreign countries resulting annuallyonly in a few hundred immigrants fromFin land.

1he US popuJation censuses for everyre nr h yea r g ivc a ch ance to s ludy i r l l In igra-tion streams. Depending on thc popula-tion census in question the statistics givefigures for total foreign born and/or totalforeign stock by country of origin.

As a consequence, the term Finnish im-migrant includcs the fol)owing immigrantgroLrps: 1) lhe first immigrant gencration,that is those who were born in F in land andmoved to the USA, 2) the sccond immi-grant gcneration, that is those who wereborn iD the USA from the parcnts who(hoth or only one) were born in F in land,a nd -1) the th i rd. four t h i r nd o lder imn r igr rntgcneratiorls, that is those whose grandpa-rents or ancestors rvere born in Finl:rnd.

In th is paper the fo l lowing themes wi l lt re d iscussed: I ) the immigrat ion wave s ofthe Finns, 2) the genera l I rends of popula-t ion changcs in the target s tatcs o l themost F innish immigrants,3) the spread(set t lement) of thc F inns in the abovcmenl ioned statcs s ince 1900, and f inaJ ly 4)sorne l inks betrveen the sel t lement pat-tcrns and ass imi la t ion of the Finns. Abi l i tyto speak Engl ish, c i t izcnship and mar-r iages wi th in/between ethnic groups wi l lbe uscd as ind ic i r tors of the stage o[ as-s i m i l a t i o n .

Effect of Immigration onPopulat ion Growth in the US

Populatir.,n Trt,nds in thc USFirst. let us have a look al some figures ofpopulat jon t rends in the USA and jn the. l l rc l . chosen hy most F inni :h imnr igr3nls .Figure 1 indicates the growth of populationin the whole country. The gro$th has treenrapid but even. The figurc indicates a)soth:rt the major groMh can not be accountedf o r h y t h e f i r r t a n t l \ e c o n d i m m i g r r n t

generatjons but, inste:ld, by descendants ofthcse immigrants. That is clearly shown bythe difference between the figure for 1980and those for the earJier decades: the figurefor 1980 is based on the entire ancestry ofthe immigrants fil l ing the questionnaires ofthe population census, the former figuresindicate only the first aDd second immjgrantgenerations.

The amounr of lore ign horn immigrrntsincreased ralher rapidly up to 1910 but thenthe speed slorved down turning to a declinein 1930 (Figure 2). The trend can be ex-plaine d by the immigration laws of 1921 and1s24 setting a ban on thc streams of immi-grants. The anrount of foreign born went(k)wn to under ten mi l l ions by 1960, thenturning to a very strong increase in the 70s,reaching fourtecn millions in 1980 - thehighest leve) in the half of centu ry. Figu re 3. [ , ru5 huu the growth of the popul : r t ion wasaccounted lor mostly by the immigrantstreams fronl foreign countrics until 1910,r f ler that the desccnd:r r r1s of those immi-grants have been more important

Finnish ImmigrationT}e amount of immigrants born in Finlandgrew until 1920 being then about 150 000(Figure 4). Due to the immigration laws theamount has steadily decreased since then.The proponion of Finnish immigrants hasalways been very modest, at bcst (1910-1920) only 0.1,1 per cent of the total popula-tion (Figure.5). Figure 6 gives some addi-tional infornration on the first and secondimmigrant generat ions (191t) -1970) andFinnish ancestry ( 1980). It should perhapsbe ment ioned that in l9 l i0 in the USAthere*ere ahout 616 0(n persons wrth F jnnishancesrry.

Set t lemenl of F inns s incc 1900- [

hc propor t ion of F innish immigrantsa m o n g a l l i m m i g r a n t s h a s b e e n v e r y

,t

Siirlolaisuus Migration 3/l989

I9IJO

nri l l ions150

100

l5t)

100

50

0 :r 900

ini l l ions

6

4

2

l9m r9l0 r920 r9l0 1910 1950 1960 1970Ye.ar

Yq!r

'l- Tol1rl a- Toulioreigo o' Allloruign

lofu l ion stmk h)m

I: igure L Populat ion growth andinrnrigrat ion in US. 1900 1980

1,

Fi-curc 2. Forcign bom inrmigrantsin US, l9(XI l9l l0

thousnnds

i:L-t l

t 0

8('.1

z0

l an)1.10D0

100

80

l0

20

r-00

600

500

.100

lu)200

r00

1900 l9t0 1920 1910 19,10 1950 1960 1970 19t i0Yeu

Figure 3. Foreign born inrnl igranls in US,per cent of k)tr l populrt ion l9(Xf 1980

1900

Figure 4. I I ]r Inigrrnts born in Finland.19(X)- 1980

lnousitnats

t a t 0 t a l / r t a 1 0 1 q t 0 t o : 0 t o ' i 0 t o / 0 I o . rYc'ar

0 ,11

0 . l l

0.08

0.06

0,01

0,02

0r9(I) 19r0 1920 1930 t9t0 1950 1960 1970 19110

YeuFigure 5. Irnmigrrnts bom in Finland,per cenr of rolal populat ion in US, 19{X) 198(l

1910 l 9 l 0 r930 r9 l 0 1950 t9a t ) l 9 l 0 l 93 r rYeu

F igu re 6 . I - i nn i sh s tock i n L iS , l 9 l 0 ' 1970 ,in l9lJO Finnish encestn

,, iZ-- ---- 1-'-..r<:---^

r i i ' rs i '1 he USA. Panerns o ' lmm,grar ion and

Populi l ron(rni l l l (nrsl

Populat ion(nri l l ions)

:5

l0

t 5

lL)

5

0

25

:0

r 5

l 0

5

01900I9r0 1920 1910 19.10 19501 9 o 0 l r t L l l g l l t J l u r x r l q 1 0

Y e a t

FigLrre 7. PopLr lnt(u growth in sc lccted st l t (s . 190() l9 l { ( l

l9:0 l9l0 I9r0 1950 1960 r970 1980Year

I r t r ^ I n t 0 I u . , t i l o 1 0 l . u u t q \ a t o ' r ' t . r - L r t ' . \ t i

.\--"- "-

u J-.-.:]ll>:jl>i--.t()00 r9ro I9:0 l9l0 lLxO lq5l) I960 l9?0 tqs(J

t . l

1 , 2

l

! , 1

r)..1

0,:

l , t

l . l

l

0.ll

0 ,6

Yea t Year

Y e a l

1

(.

1

5

l

Fisure 8. Innnigrants bom in Finlancl in selected st i i tcs, percenr ol lotal populat ion 19fi)-1980

1

j

2

I

t o n o I r t U t o ) n l o J t , l a l r , t i ) < U , 9 4 n t o r r t J r . l l 9 0 n l q L o . q . ' , r l a l O l y r u l 9 5 n l o o u l y - 0 I J d r l

Year

F;gLlrc 9- [r ]rnrigrxnts born in Finland in selcclcd \t .r tc\, per ccn! of l{ l l forcign k)mimmigrants l9(X)-1980

l- a ) . r !0n

.-{-::5;_l).-*..--.- \

t 4

modest in the whole country . l lo \vcverFinn: . ; r . u c l l a : ' n l : r ny ot he r e I h r ) ic gr( 'up\ .are not spread evenly in a l l s tates andcount ics. In sonle arexs the propor t iors ofF inns and thei r in f luence on socia l l i fe hasbeen remarkable. Thirt is why it is inrpor-t rnt to concentrate on se t t lement pat ternsin cer ta in s tates and counl ies.

Spreud of Finns in tlrc CourtryTabie I shows the d is t r ibut ion of F innishinmJgrants in 1920 and 1980. N{ ich iganand Nt innesota, in th is ordcr , lverc t l ren a j o r " F i n n i s h s t a t c s " i n 1 9 1 0 . t r l a s -s: rchuset ts and Ne$, York conre ner t .O h i r r . C u l i f o r n i u . W u . h i n g t o n . \ \ i \ c ( , n i i n .Orcgon, Montana, Wvoming and SouthD u k o t a a r e a l s o r e l a t i v e l y d e n s i l y i n 'h lb i tcd by F inns. In course of dccadcs thctnrd i t ional "F innish states" h i ive basicr l lvkept the i r s tatus (see imnr igrants wi th F in-n ish ancestry l9 l l0 , Tablc I and N{ap 1) .I lorvever , as to the numbers of those nornin F in land, some changes can be found.' fhc major "F innish states" are Cal i forn i l .Ncw York and Flor ida. (see a lso Mup 2) .

Population Dtvelopmenl andFinnish Inmigration in Sckctt:tl Sttttt'.;In the fo l lowing, s ix s tates * i l l be chosenfor a more deta i led d iscussion: F lor id la n d M a s s a c h u s e t t s l r o n l t h c E a s t ,N{ ich igan and l \ { innesota f l rm the Mid-West and Cal i forn ia and C)regon f rom theWest Coast. The first state of each pair isa s tate of a rapid popula l ion gro lv th, in thelrtter states thc growth has been moremodest (see Figu re 7) .

These differences in population growtha f f c c t t h e p r o p o r t i o n s o f F i n n s ( s e cFigures 8-9) . Abso)ute numbers ofpeop)eborn in F in land are h ighest in Michigan( r r p i d g r u w t h o f p o p u l u t i o n ) h u t p e r c c n t -age of F inns is h igh in Nl innesota (s lowgrowth) . ' fhe same appl ies to Cal i lbrn ia(rapid growth) and Oregon (slow growth).

Si inola isuus - Migrar lon 3/1989

Mlrss lchusct ts and Flor ida d i f fer f romthis gener i l l t rend. This happens probrb lybecause ( ) f the Iate and ext remclv rapidg r o w t h o f p o p u l a t i o n i n F l o r i d a ; t h cpopulat ion of F lor ida grew f rom abor : tthree mi l l ion in 1950 to ten nr i l l ion in1980. F inns canre to F lor ida main lv af ter1q60.

The proporr ion. , o t f in n is l r im m igrr nr shave somc in tcrest ing features. There aremure Finns in the st i l lcs u, i1h a s lou 'populat ion growth in 1e rms of percentages(Figurcs t t -9) but in rnost cases not in ab-solutc numbers. For er i lmple, in 19-5()fhcrc \ r ' r rc about l -5 00() pcople born inFi r land in Michiqan and 1,1 500 in Min-nesota but the respcct ive pcrcentagcs ofa l l fore ign born inrmigrants were 2.5 and6.9 (see Figurc 9) .

Summar iz i r rg i t can bc saic l that in thcrapid lv grorv ing states thc F innish ethnicgroup h ls tended to beconre a snra l lcrminor i ty group than in the s lowly growingstates. That is howevcr r rue only in re la-t i \ ,e terns; in absolute nur bcrs the s ize ofthc F in n ish group var ics s tate by s tate. Forcxample in 1s80, the h ighest number ofimmigrants born in F in land can be foundin Cal i forn ia. Ncu York (not inc ludcd inFigures 7 9) , F lor ida, Massachuset t -s ,Michigan and Minnesota, in th is order .Thc respect ive ordcr : lccord ing to the pcr-sors rv i th F innish ancestry is : Nl ich igan,Minncsota, Cal i lorn ia, Washington (noti n c l . ) , W i s c o n s i n ( n o t i n c l . ) a n d M a s -sach uset ts .

Finni,sh Scttlemen t an dA s sint i Luti on i n Se Ie ct ed C ou nt iesIn the fcrllou'ing, some notes will be madeon the d is t r ibut ion of F inns in sc lectedcounties of the six states described above.

The years 1920, 1940 and 1980 rvill bechosen for a deeper study. The choice ofthese years can easily be justified. 'fhe

year l920 symbolizes a new phase both in

--_

1 5

F nns in rhe USA Pat lerrs o l _nm oralron a ' lo .

Table 1. Finnish immigrants in US, 1920 ard 1980

1920,

Finland

3010029100

7050I l9mr45706760

125006(Xn308061103 1 0190

28201230l l l 0354J0.1108n0

1560ll9t)540t65q90

ll(x)240

10907lio100

0L l 087040

r85t 5

150320.176

507050ffi

I t\)5ti501t)0

z06256050

r05

22921959453914142114552

35418539288 1 4

340919 l446

10789141952331 8 52612g)440102823n9 l29

14965913594 7

2 ) 9129'72

486870353 l342 l42:t03 l665450l 30

3030

lt t70l987836045939433J813l'7U223475226532t2542tl53l18,11284@830182218 t r 8hm725961325998559152t4481339q)39-10389137163526291921982659241624AJ22282 )6120891911166416.111555t52',7r459t40 ll l 99I170I145981884730571562

?"1

2 . 12,01,53 ,76 ,91 , 7

l 5 , l3 ,8

1 ,918 .51 ,15 ,4

I 3 , 1l t . 07.63 .23.04 , 31 . 1t i ,36,22 , 1l.()1 .30 ,84 ,22 , 2-1,5.2.1

1 ,98,9-5,ti3 .32 ,33,.1

: , 12 .02,21 , 4t , 0? .52,15 ,35 ,5-5.71 .80,05 .1

r--,. ^-^^.,.r , , u , " E r d , L r

1980, 1980,bom in with FinnishFjnland an€sFy

MichiganMinnesolaCalifomiaWashinglon

Orcgonl l l inoisOhioFtoridaTcxasPennsylvanI,Conncr!cutNew Jers.yMonLana

ColoradoNcw H2mpshircMaineMaryhndVnginraIdahoNonh DatotaIndi:tl]aSouth DakolaUrahluissouri

IowaWyomingGeorgra

Nonh CarolinaIruisianaRhdje Islirid

Neird-skaNcw MexiloKjlnsasOtlahom.lKen$ck),Sou$ Carolina

Hawai

Mississ ippiDelawarcDistrict of Columbia

I Immigr. rn ls bom in F)nland, p l - r ccor of immigranrs wi lh Frnnish ance\rry, 1980

Siirtolalsuus Migralion 3/19a9

' . - Y - _ _

I , ,t r . , ,f l . , l

t l : .n , :J - \

)*i\ I """'r- a

l \ l i | ] I I l U T T i S ' . u r l s \ \ i l h I r n r n i \ h l r ) . f ' 1 f \ . l t r ( f r r l ( ' 1 l r ' ( i r l I ) o l u l i L ( L o n l ( ) S o

- - l . \5 . . \)'i\i I

^--

l r l L p l . I ' n n r i r r , r n r , l u " n i r ) I - i r r l i i r r { i . | . r i . r i l ' ) l r r r r r | i ! r i | ' r r \ $ r l h l i r r r r i \ l r i r r ( t ' 1 r \ ' l ( l f 0

Finns in the USA: Patl€rns of lmm!gralion and

the official imntigration policy of US andgcneral a l t i tudes of the c i t izens. The Fi rs tWor ld War hat l awakened suspic ion andfear towards the strange and the unknownouts ide the country . l i )gethcr wi th cr i t i -cal attitudes towards immigration that wasintcns i fy ing s ince the la t tcr par t o f thcnineteenth century, pressurcs to contro lboth immigrat ion st reams and the im-m i g r a n t s a l r e a d y i n t h e c o u n t r vsrengthencd. People wanted to decreasethe volunrc of the st reams rnd makc im-m i g r a n t s m e m b e r s o f t h e A n e r r c a nsr- rc ic ty . The phenomenon has been c iventhe nanle americani;tLtiort lnd Antcricansociety of that time a melting pot. Thesepressures lnd cr i t ica l a t t i tudes reachedthei r greatest s t rength in the 20s. Thedccade saw also a drast ic decl inc in theamount of newcomers f ron Fin land (c f .thc immigrat ion law). As a conse( luence,at the e nd of the deca( le thc amou nt of i rn -n igrants born in F in land had rcached i tspeak (sec Poprr la t ion CensLrs I930) .

The 1920s and 1930s can be charac-ter ised as a per iod of the shi f t o f enphasisf rom thc f i rs t F innish inmigrant gcnera-t ion to other gcnerat ions. In the 198t)p , r p u l r t i u n c e n s u . t h c r c ; r r , . f i g . i r c . i n -d icat ing not only fore ign born people buta lso ancestrv . The genera l ancestr ] ,ques-t ion bascd on sel f - ident i f icat ion, prov idedno pre l is ted categor ies, and a l lo$ed foro n e o r m o r e a n c e s t r y r e s p o n s e s . T h equest ion was: "What js th is person's an-c c s t r y ? " T h e q u e s t i o n i n c l L r d c d t h enat ional i ty group, l ineage or thc countryof the person or the person's parcnts orancestors. The category multiple tncestmindicates marr iages l re twccn two ethnic$rr lUps, . \ r , rs t qncestn in t t r r r r n t . r r r i lgcsonly wi th in thc own ethnic group.

Sumnrar iz ing and s impl i f l ing - wecan say that in 1920 thc major i ty o l F in n ishs lock was born in F in land, in 1940 morethan a h l l f (a lmost 60 per cent) $ere born

in US, and in 19tiO more than 95 per centof people with Finnish roots were born inUS. In other rvords, 1920 represents rper iod of the immigrants born in F in land,19-10 that of a shift of the emphasis fromthem to other generations and 1980 inturn a per iod of F innish ancestry .

Five counties in each state having thegreatest amounls of F inns in 1920 wi l l beselected for the fo l lowing study. Thephenomena to be discussed will be 1) con-cenl rat ion of popuJat ion and Finnish im-migrants in the states ment ioned aboveand in se lccted count ics of these states,and 2) s tage of ass imi la t ion in those areas.

Concentrat ion wi l l be measured as apropor t ional d is t r ihut ion of populat ionar ,d F innish immigrants in the selectedcount ies, i .e . locat ion quot icnt (LQ).

LQ= , \'he rexF tx

x o - Finnislr imnlillrents in countyx : totoL population in county)'F = Finnislt irnmigrants itt stateX = totaL population in.\tate

Thc propor t ion of F inns wi th s i r rgJe an-cestry of a l l F inns wi l l be used as an inderof lhe s l ; iFe of : r : 's imi l r r t ion process: thegreater the pcrcentagc the lower s tage ofass imi la t ion.

Nl ich igan and l \ t innesota (Tab)e 2) .Michigan is the o ldest and st rongest "F in-n ish state" . Locat ion quot jcnts arc veryhigh a l ready in 1920. Wi th onl ; , one excep-t ion (Wayne) they range between 10 and21. Wayne County has a large populat ion,the other se lected count ies are re lat ive lysmal l . The locat ion quot ients of 19 '10 andl ( )x0 in i l ic le an increa: ing concentr l t iur ro f F i n n s . T h i s c o n c e n t r a l i o n i n s m a l lc r , u n t i c < \ e e n r s t ' | h e r e l l t c d t o l : t r o n g i n -

1B

lI

Siinotaisuus Migration 3/tgA9

'fable 2.'l 'otal population and Fims in sclccted counties, 1920, 1940 and 1980Year

LQ

15,6l9 , l0.3

3 t . 7

1920 1940Bom in LQI Bom rn

MICHIGAN Finland FinlandCountyHough.on ?961 i3,5 4.J81Marquef,e 1620 12.3 2958Gogcbic 4042 14,1 2113Walm 20@ 0,2 2275Onlonagon 1952 l9,l 1152

l9ttOFinnish LQ Single Populalion

arcesEy 7e,

): l7l l 3(),r 78,8 37872t54',73 l7.J 6r,1 711015393 22,1 61J 19586

)4199 0,5 4l, l 2337891ls2l t2.1 14,5 9861

MINNESOTACountySt l-ouisCarltonlLa$-atlennepinOlter Tail

11341 6,92t40 9)g)1 5,5I169 0 ,2I1 .15 t , 8

32111 6.1ta69 8.9l7J6 3,6

17108 0,8:106 \, ' ,7

15 26 (),91106 1,51529 9939 3,4

t)1i92 0,1

CALIFORNIACountySan Francisco l8 l (J 1,7Ai.ameda I l5l 1,6Mcndocino 1061 2l,5Humboldl 827 10,8lrs Angclcs 658 0,3

53,1 22222963,8 2993655,2 .1306918,8 9.114r l6 r , 5 51937

48,2 61-897142,3 l10537951,9 6673860,2 10851443,2 7111503

l.r 50 6.161520,9 39,1 6055870,8 13 136',t0310,9 42.5 6736320.3 18,3 650t42

l1q]0l6 t5r333l0 t - 1

162(.1t2547006',70

t562

? ,2 ,2

l l0 ,5

16 ,90 .9z..l5 , 10 ,1

.1,.11 .9U,O0,?0.1

?..2

0,84 ,20 ,6

69,25 ,64 ,21 . 7

OREGONCountyCla6opNlultinomahCoosColumbiaMarion

T,IASSACHUSET'TSCounty

NorfolkMiddlesexEssexSufiolk

FLORIDACountyhdPalm BcnchDuvaltrkeHillsborough

274-1 15,4 16591485 0,7 1209s37 t , l 3 r4530 4,9 129t03 0,3 91

'1'134 4,5 53392ll8 2.6 r 5181129 0,6 1449l3fn 0,7 808511 0,2 409

Data not l.{ Iavailable q)

t92l{25

1097 r I , l 56,8 324895t57 t,l 40,2 56261079q 1.5 42,3 64c,{'7

1248 ,1,1 50,6 15646l([]8 0,6 39.',7 2/14692

1r08012626058I86983

^

1112 0,4.rti.17 4,46lJ 0.6t1z 0,9850 0,7

42,3 162578181,7 576863.11,5 57t00163,4 104870,{1,1 616960

I It Lq = t. L"n ""

Ut,ttribution of Finns js cqual !o rhat of toutl l)opLrt:rlion;if LQ < l. tlcn the flroponion ol Finns in a county hf all Finns rn rhc slarc) is snrallcr than fiat of toLal

populadon in the samc counly (of lolal polularrcn in lhc slaa) (c.g. LQ=0,2 mcans lhal rhc prcF)rrion ofFinnsis only m per ccna of $c cxpccred propofuon):

if LQ > l, $cn rhc propordon of Finns in a county (of all Finns rn lhc shte) i\ Arfarcr fiirn Lhlt ol rolalpopulation rn tfie same counly (of total fnluh(ion rn rhc su(c) (o.g- i.Q=.{ Incafls dat ltrc.propo(ion Finns rsIour times gcr(c. than exp€(.dJ

r1 9

I nns In l l ' e IJSA panerns o ' , r rm ig ,a r ,o l a rd

t e g r a t i o n o f F i n n i s h c o n l n l u n i t i e s ; t h eperccntages of F inns wi th s inglc ancestryis vcry h igh. lor example, in county ofKeewenaw which is not inc luded in T 'able2 ( p o p u l a t i o n i n l 9 l J O o n l v 1 9 6 3 i n -hrb i tants and LQ : 39.3) 47 per cent o lpcople havc Finnish anccstrv and morcthan 90 per cent of them havc s ingle an-ccstry. Baraga, Ontonagon, Gogebic andI loughton Count ies are other good ex-l m p l c s . T h e h i g h r u r e o f c o t t e e n t r u t i o nr e . u l l e d r l \ o i n ; r h i g l r p r e c e : r l l r e o Ipeople r . r ' i th s ing lc F innish anccstry in thewhole s tatc (5 1. I ? ; ) .

Minnesota shows s imi lar t rcnds but ona lowcr level . ' lhc propor t ion of peoplerv i th F innish ancestry of to ta l Populat ionis thcrc h igher (3. - l 7a) than in Nl ich igrn(1 .2 c /o) t tu t F in ns are morc eve n lv sprcad.T h a t c a n b c s e e n a s l o u ' c r l o c a t i o nquot ients. C) therwisc thc resul ts arc basi -ca l ly s imi lar ; increasing concentrat ron rns m a l l c o u n t i t : ' r e s u l l . i n r \ l r r n L e r i n -l e g r a t i o n o f F i n n i s h c o n r r n r : n i t i e s a n dwcaker ass in l i la t ion (whcn neu:urcd l rymarr iages) rv i th the whoie soeietv .

C a l i f o r n i a a n d O r c g o n ( T a b l e 2 ) .Cal i forn ia ard Orcgon d i f fer f rorn andhavc s imi lar i t i r -s wi th Michigan and Min-ncsota in a ferv aspecls . Thc nra jn resul t isthc same: smul l s ize of a coLrnty : rnd a h ighconccntrat ion resul ts in a h igh percentageof those wi th s inglc ancestry . Thc fo l low-ing d i f ferenccs can be seen: 1) In 1920Finns are concentra lcd on)y in few coun-l ies rvh ich depends probably on the youlho I s e t t l e n l e n t . 2 ) F i n n i s h s e t t l e n ] c n t i ssprcad out to many ncw count ies af ter1920. In Cal i l i r rn ia 1980, for exrmplc, SanDicgo (51f i l l people rv i th l i inn ish an-ccst ry) , Oran-ee (5076) , Contra Costa( 3.1-s 7) . Rivcrs ide (23l l i ) . Sacmnrcnto(233t t ) and San Bernant l ino (191.12) aresuch count ies. Los Angeles County has thclargest F innish popuht ion ( l2 892) . Theother "o ld" count ies, in addi t ion to LA,

arc Alameda, l r lendocino, Humboldt ,Sonoma, San N{ l tco and so on (see ' l ab le2) . In Oregon thc count ies of Washington(201i5 people with Finnish ancestrv) andhnc (1746) should be ment ioned as new"Fi rn ish arcas" . Perhaps i t shou ld a)so bement ioncd thxt only in two count ies loca-t ion quot ients are h igh: in Clatsop (11.1)and Columbia ( .1 .1) .

Florida and l\lassachusetts (Table 2).Florida does not have figures by countieson lore ign horn imnigrants in the f i rs tdccar les of the century. F inns arr ived inFlor ida rather l l tc ; in 1940 there were lessthan 501) F inns. Howevcr , in 19110 morethan 18 (XX) F inns inhabi ted the state.Nl lny of thcn) are ret i red people whonroved f ronr ( ) ther s tates but qui te a fewhrvc immigrr te t i a lso f ron Fin lant l . Per-hlps bccause r"rf these groups, [' inns arer . r t l r c r i ' r ' l r t e d f r o m u t h c r c l l l n i c g r o u p s

at least i f nrcasured by marr iages. I n the\ t r te about -57 pcr ccnt of F inns haverepor ted s ingle i rnccs l ry , lhe h ighest per-cent : lge anong Finns in a l l s tates. N{oreth ln one four th o[ I i inns ] ived in PalmI lcach county, in a very urbanized andcongested arca. Never theles, about 82 percent of them repor tcd s ingle anccsl ry .

Nlassachuset ts is a t radi l ion: r i "F innis l r

s t : r t c " w i t h r r r t h e r s l o r v p o p u l a t i o ngrowth. F inns are concentrated in fewcoLrnt ies and no b ig changcs have hap-pcned in th is sense s ince 1920.

Now we ncct i to summar ize tbe mainresu l ts for the fo l lo* ing d iscussion: 1 ) Theconccntrat ion of the Finns in srnal l coun-t ics increases sr tc ia l in tegrat ion of F innishconrmuni t ies.2) The resLr l t seens a lsodepend on the age of sct t le ment ; thc o lders c t t l e m e n t t h e m o r e i n t e g r a t i o n ( c f .Nl ich igan) .3) So far , th is soc ia) in tegra-t i , rn h ls hccn mcu. ' r r red onl l hv mlr r iugerwi th in the Finn is h ethn ic gror . rp. In the fo l -lowing, some addi t ional measures wi l l belaken in use (scc Table 3) .

20

S i r lo la isu!s Miqrat ion 3/1989

Table 3. Selected ind icators of the stage of ass imi la t ion process in 1980 (%)

I

Variahlcs5tatc

I \ I I M NThc whole

OR counlryFL MA CA

N{ult iple anccstrySpcaks English vcry we l lSpcaks only English:5 l7 |ca618 \'cqrr and orcr

Cit izcn

41J.9 53..r81 .1 '7 5 .1

,)r.6 t39.8lt.9 32.681.2 ll5.:l

'70.5 72..a

8r.6 83.1333.0 :15.0?1.5 69..1

57.1 / l .t)

59.2({.1

12.8i5.a;$.7

48.5)3 .7'7).J

11 .631.-516.5

l l lul t iple anceslry- = pcr ccnt of pcrsons in Finnish cthnic group whr) rcporlcd marriaqcs bclwccnlhcir own and somc othcr othnic group(s) (Sourcc: US 1980 PonuLrl ion CenlD\, Anccstry ofthc Populat ion by Stirtc, S Dpplcmc nl r r), Rcp{ )r l . PL,S0 Sl 10)

Sl&kr Englisl t yt.1 wall : Finns $h{r rclorted t. ' .pcak English rcrv wcl l , pcr ccnt of pcrsons inhomcs whcrc Finnish is spoken (Sourccr tJS l1lS0 Populat ion C. nsus, Dclei lcd I 'opulat ionCharacterist ics, Tahlc 197)

SptoLr only English = Persons spclr l ;n! lonly English in Iamil ics in *hich Finnish is spoken; 5 17yc r r s : pe rccn lo fa l l 5 lTyca rpc rsons inF inn i shspcak ing fam i l i c s l l l l ye i i r s anJ ovc r : pc rccnt of al l l l l ycrrs and over in Finnish spcrkinq fanri l ics (Tahlc 1gi l , scc ah(\\ 'c)

Cit i :en : nalural iLcd pcrsons born in Finlancl, lcr ccnt of al l imnrigrlnts born in Finlend(Table 195)

4

Table 3 shows c lear ly that ancestrymeasures only one aspect of ass imi la t ion.ln Michigan a low percentage of mul t ip leancestry Ineans a high stagc of social in-l e U r i r t i u n w i t h i n t h e F i n n i s h c t l r n i c B r o u p .However, the great majority of Finns (81%) speak Engl ish very wel l , there are a lo tof Amer ican Finns, in homes and fami l ieswhere Finnish is spoken, who speak onlyEngLish. Al l these addi t ional measuresrefer to a h igh stage of uss imi l r t ion.

Di scussion

Now we have two opposite descriptions ofprocesses of ass imi la t ion. Does that meancontradictory evidence in the empiricaldaia presented above? Or does jt have alogica l explanat ion? Let us make thesetwo opposi te processes more concrete(Figure 10).

In F igure 10 we suggest that the two op-posi te processes are not contradic tory,rather they present two aspects of theprocess of ass imi la t ion. The concl r :s ioDprescnted in F igure l6 impl ies the ideat h r t r c e r l : l i n k i n d u I h o r r n t l u r v m r r i n -ta inence of an ethnic group, i .e . a d i f -ference between the own ethnic group andthe rest 0f the host soc ietv , does not neces-sar i ly mean that the ethnic group is iso-la ted f rom thc host soc iety . A th ink ing l iketh is appl ies rathcr wel l to tbe nat ionalsp i r i t o f thc people of F in land, as ex-perienced through the entire, often h:rz-ardous h is tory of F in land. I t would bcmore than natural to expect similar pat-terns of behavior to be seen among theFinns outs i i ie the o ld hone country rsw e I I .

We can also find ways to explain theseresults from a more general theoretical

---

21

I In, rs I ' r the USA Paner ' ls o l lm'nrgrar 'o1 and

F igure 10. Two opposi tc processes o l as-s imi la t ion

basis . A f ramework del inealed by ManinW. Mikescl l ( "A Framework for the Studyof Minor i ty Group Aspi rat ions" , Univer-s i ty of Chicago, 1986) forms a good s lar t -ing point for one explanat ion. Mikesel l 'sw o r k p r o v i d e s a u s e f u l c o n c r : p t u a lfranrcwork for analyzing the ways of relc-t ions of minor i ty groups in d i f ferent cu l -tura l and other s i tuat ions. He star ts bynot ing that s ince minor i tygroups are nrr r - -ly sat is f ied wi th the i r current s i tuat ion, theproblems created by thei r aspi rat ions maypresent a severe chal lengc to nat iOnl r lauthor i t ies. The compla ints vo iccd bymembers of fn ts t rated minor i ty groupsusLra l ly ref lect a desi r€ to conl r ibute to orwithdraw frorn a larger national society.Inthe former case, the diagnostrc tcrmsare rcc<tgttitiort, <tcct'.ts ot purliciltulion. Inthe Ldtter case, the diagnostic terms arcsepttrcttion, autononly an,J indepentlence.T h e f o r m u l a r a p / S A I c a n t h u s b c u s e dwidely as diagnostic device and illustra-

t ions crn be of fercd of both s imply andl r igh ly cornplcx crses. ' l -he most be n ign ex-press ion uI minr , r i tv-group aspi r l t iun oc-curs when a group desi res or welcomesr c c o g n i t i u n o f i t . r e l i g i o u s r r r l i n g r r i s t i cident i ty but does not seck propor t ionalrepsescntr t ion in nat ional govcrnment orin a national patronage system.

It is more common for a group to fee)that i t hrs been dcnied i ts proper share ofthe benef i ts of nat ional l i fe , and so topress for access ard par t ic ipat ion as wel ll r m e r e r e c o g r r i t i o n 1 e . g . I l i s p r n i c s i nUS). In addi t ion, a group may desi re fu l lerpar t ic ipat ion in a Jargcr Dat ional soc ietyand yet a lso seck to mainta in or achieves o m e d e g r e e o f s e p a r a t i o n f r o m o ra u t o n o m y w i t h i n t h a t s o c i e t y . S o m egroups cxpress lsp i rat ions that are d i f -ficult to classif. Desire for recognition byr larger soc ic ty combined wi th re lat ive in-d i f ference to the prospect of increasedpart ic ipat ion in that soc iety is most l ike lyt o h c e v i d e n t u h e r c u n a l i o n r l n r i n o r i l y i .concentrated in a par t icr r lar area and mayin fact be the majority group in that area.

Now, what is the theoret ica l cxpl rnat i -on of the Mikescl l 's f ramework in case ofthe Finnish cthnic group? The fo l lowinganalogics r r ight be seen: 1) The Finnishc thnic subgroups have not soughtsepr . ' rz-lion, autonomJ- or irulepentlence - with,pcrhaps, an except ion of so cal led idealcommuni t ies, such as Sointu la in Br i t ishColumbia, Canada. 2) The ev idence ba-sed on the empir ica l data presented rbo-ve suggests that a re lat ion betrveen theethnic group of F inns and rest of the so-c lety might have something to do rv i th theterms "necd for recogni t ion, access andpar t ic ipat ion" . The exact nature of th isre lat ionship is a mat lcr for a f i : r ther s tu-dy. 3) However, the fo l lowing needs mo-re at tent ion: "desi re for recogni t ion by a)arger soc iety conrb ined rv i th re lat ive in-d i f ference to the prosp€ct of increased

22

prr t ic ipat ion in that soc iety is most I ike-ly to be ev ident where a nat ional minor i -tv js concentrated in a par t icu lar arer andmav in fact be thc major i tv group in thatarea" .

This s i tuat ion sket ched by Mikese)1. f i tsrather wel l to the Finnish ethnic group ino ld t radi t ional "F innish states" , in such asMichigan and Minncsota. The Finnishgroup main tains a sort of bou ndary (cf. thehigh rate of single ancestry) but the grouphas a great knowledge of EngJish langr:ageand u h igh rate of c i t izenship; ind icutorsof functional, and some aspects structural(see Gordon, Mi l ton M., Assimi la t ion inAnrer ican L i te ,1964) , ass int i la t ion. Thatmay just i fy the "conclus ion" mlde in

Sii.torarsuus Mig.alron 3,/1989

F igure 10. Hotever . the "conclus ion"can, at best, be taken only as hypothesisfor a more deta i led s tudy. F lor ida andCl l i forn ia d i f fer f rom th is pat tern. This isprobably main ly due to a shor ter pcr iod ofF innish set t lemenl and d i f ferent back-ground of the Finnish inr rn igrants. For ex-ample, in FIor ida, thcre are re lat ive lymany ret i red people and those who havcmoved f rom Fin land. Cal i forn ia has some-what s imi lar features.

ntis a1i(lc is basad on a papet prcsanlcd at theTarnt| L.r,ghth AnrnaI i\|.tlitg Wtst.nt R.f:iono|Scir, tct As!ociat i ,)n, Ftbntu^' l t) 2-1, 19,\9, -SarrDitlo, Calilontiu.

--_

Alpo Mustonen

Pietari SchaeferAmerikan matkaajanaL699 - 17001 ; ' r is ter i P iet r r i Schrrefcr ( l l 'h l l -172,r )t l / l . . .IVIo l i y l t iop iet is t i . Schaefcr i i vo jdaanpi t i i i scn y l t i i ip ie t is t isen ryhmi in t : i rke im-pi in : i mieheni , joka s is i isen kr is t i l l isyydenn i n r i . . t j o 1 6 0 ( L l u v u n ) r r p p u k ; r r r m e n i r r iSuomcssa jyrk in sanoin i lmoi t t i hy lk i i i i -v : ins l i k i rkon ja lu ter i la isen opin sakra-r renl te ineen ja n ' ru ine me noin ee n. Vuosi -na 1b94-1701 Schaefer tek i nerk i l l isenmatkan Novgorodin, Saksan, Ho)Jannin jaL.nglannjn kaut t r Ame r ikkaan. N, la tka l lah in tu tustu i mrn. Spcner i in , Franckcen jaGot t f r ied Arnold i in , joka nain i tsee h i inet5 u u r e s \ a k e r e t t i l r i i s h i s t o r i a s s a a n , s e k i iI lng lannin ja Amer ikan kveckare ih in. Pa-luumatkan h l in hengen kehotuksesta suo-r i t t i tarko in srmaa t ic t i ku lk ien kLr in me-nomatkankin. Raju jen tuomiq Lr l is tuste n-sa vuoksi Schacfer piti itseli:in Jumallncr i l ; ises l i va l i tserr ran;r pru[eet t i l r )J . j l 'u l u ivankeuteenja kuol i Gl iv len l innassa. Laa-ja kannat ta japi i r i n i ik i h i jnen en nustaman-s a m a a i l m a n l o p u n l e k e v d n t u l o a r a n .(Mart t i Ruuth, Suonen uskonnol l js ten

l i ikke jden h is tor iasta, ' l915.)

Kun huomattar .a o ikeusoppinut j : r va l -takunnan h is tor io i ts i ja Johan Loccen rusI t ' { ) 0 - l u r t r n p u o l i r r i l i s s d t u t k i R r r o t s i r r p e -ru\ t l r5 l3kej r . hJn kr , r t - , : l i torJe l l i .<n j r t l i -

Rovast i A lpo Mustoncn asuu nyky is inRuot s i.s:;u, Hti n o u tu I k i n u t R u ot.\ ur.t u otn.t -lai.susutusta yli 30 vucttta.

noan uskonnon yhteyttA valtakunnassa,unio vel unitas veraa religionis. Valtakuntakoostu i vars in er i la is is ta os is ta, jo ten tar-vilti in yhdist:ivii tekijzi Ruotsin suuruudenajan moniv ivahte ise l le e l i imr i l le . TAmi invahvis t i I {uots in vuoden 1686 k i rkkolak i .

Berliinin St. Nicolai -seurakunnan rovas-t i Phi l ipp J lcoh Spener j r r l la is i r r ronnll{r75 kirj rn I' i,t Daideriu.lok'tL sri trv:1tto-man suuren suosion ja lev ik in . Puhdasop-pisuuden a j rn kaavamaisen ja pakol l isenusko n nol lisuuden sijasta se korosti henki-l i ikuhte is t r .ydJmcn uskonnol l isuut l r . jon-ka e l invoinana o l i Raamattu. rukous, s i -veellinen elzim:i sekzi kodissa ja pieneh-kriiss:i uskovien piireissli harjoitettu uskon-nol l isuur . Tr imr i l i ike : l i n imcn p iet i :mi .

N i i n p r p i t k r r i r t r n l r l l i k , t t k i n k u r t n r t t i v u tp iet ismi i i suur in joukoin. Mut ta tdmenmal t i l l isen p let ismin ohel la synty i vo imak-klita radikaaleja virtauksia, jotka tuomrtsl-vat kirkon kaavamaisuuden ja vaativat pa-p is to l ta on)akohta is ta hengcl l is td e l l imi i i .NJmri l i ikkeet p i t i r J t k i rkr rn oppiu vJdr inJvaatien kirkon uudistusta. Tillainen radi-kaali virtru.s esiintvi Turussa jo 1 61.10-luvunloppuptro le l ) l sraden a ikun prp is ton j rvirkamieslen vasl at oime n p iteiti. Tiimiinvirtauksen pri:imiehini olivat pastori l-arsUlstadius ja vastavalmistu nut maisteri Pie-tari Schaefer, joka tuomiokapitulin kuulus-te lu jen j r i lkeen vangi t t i in )oppuvuodesta1689. Ol tuaan vankeudessa y l i 2 wot ta

24

Schaefer osoitti katumusta ja peruutti op-pejaan tuomiokapitulil le sen verran, ettikun h i in o l i mm. es i t l i inyt anteeksipyynnr inyliopiston konsistorille sekii hovioikeudel-ie, hAnet vapautettiin Turun linnan vanki-lasta maaliskuussa 1692.

Schaeferin olisi pitiinyt esittie julkinenanteeksiplynto luomiokjrkossa ja luopuahrrhaoppis js ta mie l ip i te is t l i in . mut ta s i i -hen h:in ei taipunut vaan siirtyi v. i693 pa-koia isena u lkomai l le , a luks i Veni i j i i l le .Schaefer ei viihtynyt sielli i. Vaikka hiintii eioltu karkoteftu nlaasta vaan hiin oli uihte-nyi vapaaehtoisesti, hin anoi kuninkaaltaoikeutta palata takaisin. Saamatta vastaus-ta h:in - oleskeltuaan mm- Novgorodissa1684 - matkusti vuoden vaihteessa 1684-85 Nevanlinnasta Saksaan.

Saksassa Schaefer o leskel i nrm. Ber-liinissi. Eriii issii kirjeessiiin August Her-man Franckelle, Hallen laitosten perusta-jalle, Spener kirjoittaa Schaeferisla, ette tii-m:i on luonteeltaan vaikea, epaijiirjestyk-scen taipuva, joskin Spener antaa hinellenr) i is tunnustust i r . Quedl inhurg i n p ienessr ikaupungissa Schaefer kohtas i Got t f r iedArnoldin, harhaoppisten Iaajan historianDie unpaneiische Krchen- wtd KetzerhLsto-n|rr tekiji in. Arnoldista tulj l-ars Ulstadiuk-sen ohella Schaeferin oppi-isii.

Delaware-siirtolaisten keskuudessa

Nyt Schaeferin mrtkustelu sai odott:rmat-toman suunnan. Ruotsalaiset olivat perus-ianeet vuonna 1638 Ame rikkaan siirtokun-n r n . j o k a j o u t u i v . l h 5 5 h o l l ; r n r i l i r i : l c n j a v .1664 englantilaisten haltuun. Englantilai-nen vara-amiraali Penn oii lainannut varo-ja kun)ngas Kaarle II:l le,joka korvauksenaluovut t i vara-amiraal in poja l le , Wi l l iamI'ennille, laajoja alueita Amerikasta.

Wi l l iam Penn saapLr i Amer ikkaan v.1682 perustaakseen hengellisen vapaaval-t ion. Penn o l io l lu t hk inr ieheni j r upseer i -na,liittynyt sitten kveekareihin ja ollut van-

Siirtolaisuus - Migration 3/1989

kilassa uskonsa ttihden. Nyt hiin halusi pe-rustaa turvapaikan Englannin vainotuillekveekarei))e ja antaa Saksan separatistei)leja "harhaoppisille" valtion, jossa vaadittiinra in uskoa Jumrl : ran i ln) rn lunnustus la jamuita pakkotoimenpiteitii. Pennin 23 lar-vassa oli yli 2 000 kveekaria. Fliin pys:ihtyisuomalaisten ja ruotsalaisten asuttamallealueelle ja majaili useaan otteeseen mah-dol l isest i suomala is ta synt)?erae o l leenPeter Rambon luona. Helmer Linderholm,joka on tutkinut aikanaan parisenkymmen-tii urotta Ruotsin siirlokunnln kohtaloila,ilrvelee, ettzi 4/5 Ruotsista ja SuomestaAmer ikkaan muut taneis ta o l is i o l lu t suo-malaisia - piiiosin Vermlannin mels:isuo-mr l r is ia . Ni rnr i ( )pet t ivat krcckar i t asu-maarr ja eliirniin eriimaa-ssa.

Schaefer kirjoitli 27.1.1699 kirjeen Wil-liam Pennille haluten saapLra tiih:in uskon-nol l isest i vr inot tu jen vapaaval t ioon. Penn.johon Schaefer solmi pysyv:it suhteet, lie-nee vastannut suopearsti, koska Schaefcrmatkust i Rol terdamin ja Amsterdaminkautta Lontooseen keviii i l l i i 1699. Samanakeviini Schaefer aloitti lrntoosta mat-kansa Amerikkaan Providentia (Kaitsel-mus) -n imisel l t u luksel l r . L .a i ran n inre iSchacfer piti enteellisenii. Hiin oli lujastipiiattenyt viettiri loppuel:imlinsii uudellanrantereella.

Menomatka kcsti 14 viikkoa ja se oli ali-tuista myrskyi merell:i, jonka "syqys olinrittaamatonja jonka aallot kuohr.rivat kuinkeltainen sappi", kuten Schaefer purjeh-dusta kuvaa. Koko laivavien eiimli oli kuinpainaja is ta. Suur in pelko o l i keskelk i va l ta-merta, jossa lautojen ja nauiojen natina oliuhkaavinta; Schaeferin mukaan ne olivatku in synnytystusk issa. Maanpakola isenvaltasivat omantunnon vaivat. Hiin tunsi,ettei Jumala hyviiksynyt hainen prkomat-kaansa. I{:in oli kuin Raamatun Joona pur-jehtimassa pois Jtrmalan kasvojen edestdjaolijoutunut tista swsti Jumalan kuritetta-v a k r i . A i n o u n a m a h d o l l i : u u t e n u t u n t u i

.a

--

25

Pietari Schaeler A1)erikan matkaajana i699-17m

olevan paluu takaisin TurkDun ja sielli i ka-t l ra s i td , e t td h i in o l ivapautL lakseen vanki -lasta kieltdnyt alkuperriisen uskonsa. Sa-mal la o l i i lmais tava n i in tuoniokapi tu l iJ lekuin hovio ikeudel le pysyminen ent isessduskossa.

Amerikkaan tu Ituaan Schlefer oleske-l i cns in Phi ladeiphiassa, ve l jeyden kau-pungissa, jonka Penn oli perustanut. 'I 'un-

tuu siltd, ettii Schaefer, joka varmasti ta-pasi n i in suonra la is ia ku in rLrotsa la is iak in,v i ih ty i parhai ten hol lant i la is ten ja saksa-la is ten seurassa. Ol ihan h i inen e i t ins, up-por ikkaln Hol lan n is ta mr)ut taneen ktup-piaan Pietari Thorwiirstin tytir ja isii sak-salaista syntvperi:i. Schacfer oli kasvanutTLrrun menestyv ien kauppi l iden seur lssal l \ v i n k i e l i t u i ( o i ' c k . i j a o l i v l r m a s t i s e u -ruste l lu t monia er i kansal l isuuksia o lcv i -cn h enki l r i iden kanssa.

Ni inp i i Schaefer ensin Phihdeiphiussaoleskel tuaan s i i r ty i Pennsnecki in hol lan-t i la isen Styven Styvenssonin kot i in lastenopct ta jaks i , jona h i in to imi 17 v i ikkoa. Nytse u ras i r o inr lkas o mtn tu n n{ , n k r i is i ja e n-s i m m : i i n e n S c h a e f e r i n " p y h : i n v e d c np I a s t o " I . I 2 . l 6 9 9 - 1 9 . 1 . 1 7 0 0 , j o t a 1 i l p a aSchaefer tJmin j i i lkeen ja tko i e l i i ln ins i ijoka vuodenvaihteen a ikana; 27 ensim-nr i i is tJ wor( )krut t i , i ln l rn mi l i i in r rv i I ] l ( ) lja nestet t r i , sen j l i lkecn 2, l vuorokaut ta le i -p i i i ja veui naut t ien. Nyt Schaefer i l le lo-pul l isest i se lveni J umalan i lmoi tuksena,ct t i i h i inen o l i pa lat t rva tak: r is in Turkuunja tchtiivii "totlluden lunnustus". Matkaol i teht i iv2 i la ivamatk( ia lu kuu n ot tamat taj l lk r is in i lnran rahal , ruokana le ipr i i i javet t l i . Todel l inen Canossan matka.

Paaston piii ityttyai Schaefer tamrrikuunl o p u l l a v . l 7 { ) 0 k i r j o i t t i P e n n i l l e j i r k i v i l i -t i i tapaamlssa. Luul tavast i tJ l l : i matkal lahiin kovan pakkasen purressa ja syvin lu-men upcl tacssa ku lk i 40 mai l ia (n. 64 km)v i i k o n a i k a n a s a L r v a k d d c s s i l i n P h i l a -delphiaan. Kr . rn hr in o l i va in 1,5 nra i l inpr i l iss i , v isymys y l l l i t t i kLr lk i j l in ja h in o l i

uupua pakkaseen ja lumeen mels i issd.Ni i i l l i i seudui l la o l i s i ihen a ikaan pal jonkarhuja, mut ta Schaefer sanoo pelas-luncensa Jumalan armol l isen johdatuk-sen avu Ila.

Paluu Eu rooppa an ja Turkuun

Tiimiin ji i lkeen hlin oleskeli vicli saksalai-sen Isaac Schaeferin kodissa toimien lastenopettajana 10 vjjkkoa. Myos Penn o)i tar-jonnut hli ne lle teht:iviii, Pennsncckiss:ihiintai oli plydetty sikiilaiiseksi papiksi jaruotsal l inen s i i r to l r ispastor i Jonas Aurdnhalusi hilnet li ihctystyrih0n intiaanien kes-kuuteen - Schaeferiii kunnioitettiin hen-gcllisenri isiinii ja uskon marttlfrinii. Mut-ta hrin ei halunnut jaJdii Amerikkaan, vaanryhtyi hakemaan laivaa p:iestiikseen takai-s in Euroopplan ja Turkuun. Mut ta Schae-fer o l i rah l ton e ik i h : inc lL i o l lu t kymmen-t:i puntaa maksaakscen hyttipaikkansa. Sii-henkin l i iv t f iapu. Schaefer o l i tu tustunutkruppia. \ fu th i : rs r on Bcl r l 'er in isJJn.Kluppius o l i l lhL l r j rs l l r iv : r l lc t l r r r r r ineenEurooppaan ja o) i varannut kaks i hyt t i -prikkaa, toisen toivossa saatJa mrytyii sevoi to lJa jo l le k in ntut k u5lJ j t l le . Hine n isJn-sri, joka todenn:ikriisesti oli Schaeferinhenge nhc ' imola inen, ta ivut t i po ikansa luo-vuttantaan paikkansa lahjana Schaeferille.

Schle[er in lJ h I i isu t r mJ o l i syr j i inenR e v i d e n e e ( i l l e e n n i i k c m i n e n ) . j o t a n i -mea hr ln p i t i mvcis enteel i iscn i i . Er{s ka-r r n n u l m c r i m i e s . j o k u o l i l i i t t l n y t m e r i -rosvoih in, i lmoi t t i rosvoi l le la ivan l i ihdr is-t i . Kosk:r I r i r ; r o l i luokrs, pJJt t iv i t n ter i -rosvot v.ll lata sen ja tehd:i siiti piii ia lukseni tse l lcen. Heick ink i i in a luksensa e i o l lu tmi t i j t i in , s j iD i i o) i 130 hengen michis td ja30 tykk i i i . Mut ta Revidenceen sarpui 3p:iivdri ennen Schaeferin lihtOe laivasaat-tue, jo ta n ler i rosvola iv : r pakeni , pur jeht ikar i l le ja va l la t t i in . Schrefer in s i lmienedess: i te lo i te t t j in n e r i rosvo kap te en i .[ : ivassa. jossa Schaefer matkust i , v ie t i in

5 merirosvoa teloitettavaksi Eurooppaanj:r toisissa Iaivoissa muita- Niin oii ti imii-kin vaara viiltetty. Nyt Schaeferin orratun-ro rauhoi t tu i ja mr lka kcst i mydtr i luu lessavl in -5 v i ikkoa.

Schaefer o l i o leskelustaan Amer ikassaja paluupiliti iksestii:in ottanu t todisl u ksial: trivilti i A meri kr.ssa, nlm. Wi I li:rn Perrnil-t i maal iskuun lopul la 1700. MatkastaanN{arvlandista Lontooseen h:in sai todis-tLrksen Wi l l i rm Cooper -n i r r ise l t : i henki -l i i l t l i . Schacfer o l i o leskel lu t Amcr ikassarunslan vuoden ja matkat o l ivat vrenect11) v i ikkoa. I l : in o l i n i ihnvt Del lwaren,New Jersevn, Pcnnsylvanian ja N. ' lary lan-din. Niiiti i paikkoja hrin nirnitti i i i puolivil-l iks i er imlaks i . Asukkl i ta noi l la l lue i l las i ihen a ikaan o l i kymmeniJ tuh lns ia jar u i m l r k l . t l i i : e k l i t o i r r i n l u k ; r r n n i s : J .Wi l l iam Pcnn puolestaan v l is t l i l i suoIna-Ia is ten j l ruors. l la is t€n r r i ( te l i i i iswt t i jaty( i tarmor sek: i perhc iden laps i r ikkaut ta.S e u d u l l u o l i r r s c r n t p i r r r u r r t . l r l l r i . i r P " p p e -j r i ; p ien synty i k i rkkoja ja s€urakunt ia .Ruots is t i i saat i i n hengel l is t l i k i r ja l l isuut tanal t i l i isen p iet isnr in kannl t ta . jan, p i ispaJespcr Svedbergin to inres la, jonka hen-gel l iseen johtoon mycis Amer ikan suoma-l u i s - r u o t ' l r l l i s e t : i i r t o l r i s c t k u r r l r r i v u t .

Sch:refer in matka ja tku i koht i Turkua.HJn o l i luvannut palata ka ikk ien n i idenpaikkakunt ien kaut ta, jo iden l i ip i h i in o l iArrer ikk l rn v : ih i te l len tu l lLr t . S i in i i o l iur lkkaa: Amsterdrm, Rot te rc lan. Bcr l i i -n i , I Ia l le , K i in igsberg, Quedl inburg, Tal -) inna, Nan'a, Ncvanl inna vrr . v i lahte levatkrr je iss i ja e l iml inkc r rassa.

Vi imeiset va ih cct Yangi t lu na

T r r r k u u n m l l i l n r u n m u t k l l j r r r s e t t u i v .1703. Hr i r : asrr i mnt . Hr i rmr in ta lo: . r . joss lh i ine lk i o l i merk i l l is i i hengel l is iz i e l : inryk-siii ja jossa hlin sanoo ihmisten hijntd kiu-sonneen sekoi t tamal la mm. l ikaa h l inenjuomavetccns: i . Mut ta " lo luuden tu nnus-

Si ido a,suus - Migrar ion 3/1989

tus" viipvi. Varla tammikuun 19. ptiiviinii707 h i in j i i t t i hov io ikeudel le k i r ja l l isentunnustuksensa, jossa h:jn li ittyi niihin nii-kemykr i in ' i . jo tka h inc l lJ u l ivet jo ennenvangitsemista TurLr.s.sa v. l(rli9.

Kuten ennenkin, k i rkon korkeimmal tajohta ja l ta . kuninkaal ta, pyydet t i in lupaSchlcfcr in vangi lsemiscks i ja h l inen pa-pere idensa takavar iko imiseksi . S i t i i en-nen hiint:i siii lytettiin raastuvan vankilas-sa. KLrn luvat srat i in , Schaefer v ie t r in t rasvankeuteen Turun l innaan, jossa h i in o l i27.7.17 13 ast i , jo l lo in ven?i l i i is teD uhates-sa val lo j t taa k lupunki h i inet s i i r re t t i inGl iv len l innaan.

Schlefer in vc l i , Johan Schaefcr , o l i jo3,1-vuot iaana (v . 1 f i90) tu l lu t Gr iv len s i l -I u i n v u r : i r r r l e r k i t t J v i i n k i r k k o l r c r r l n ' , i -r a n h a l t i j a k s i j a h i i n n a u t t i k u n i n k a a nsuur tu suosiotu. Vanhcnrp i ve l i , I lenr ikSchlc fcr , o l i lukholmassa Srcan hovio i -k e u d e n r r r r p r e s i d e n t t i .

- l i r r n e k i n c r J l i . ' J

va iheessa Schaefcr a iot l i in s i i r t i i i i vc l jen-sr i v l lvonnan a la i .scks i ja v i lkkaanrpaanel imir in , e t t : i h i in to ipuis i "melankol ias-taan" , nrut ta t i ime e i to teutunut . Vanhem-p i v e l i a r t e l o i t i j n n i m c l l J v o n H e e r d -h jc ln .

Vars ink in a lkur iko ina Schaefer sa i I i ik -kua Gl iv less: i hy l in vapaast i . S ic l l i i o leske-l r j o u k k t ) S r r o t t t e s t r . B r l t i r n n l i r i : t a y r I r .pacnnei ta ihmis i : i . Schaefer i l la o l i kan-nat ta j ia Civ less l i . Tukho)massa ja Suo-men er i pa ikkakunni l la . HJn k i iv i v i lkastak i r jeenvaihtoa u lkomaistcn ys tdv ie ns ikanssa. Suur i os l k i r jeenvaihtor on s: i i lv -nyt . Vc l jest iJn Giv ien rovast isra e i P ietx-r i Schacfer pr t inyt . Vai l i t o l ivat k i re i t puo-l i n j a t o i s i n . V a n k e u d e n l o p p u a i k a n aSchaefer in vapaut ta ra jo i te t t i in . n is t , h : jno l i hyv in katkera. H: ine l l : i o l ivuoden mi t -taan monia paasto ja ja h in sa i rast i ker i -pukkia. Schaefer in e l rmi p: i i t ty i Gi iv les-s i 17 .3.17?9. KLr ten pahantek i j i i t y leense-k in, h i inet haudat t i in Giv len k i rkon poh-jo ispuoJelJe. Ni in p: i is i t r im: i pa l jon kovia

27

Pietari Schaeler Amerikan matkaajana 1699 17m

kokenrr t . lar ja l t i maai lmla nahnyt ja m()-n i in a ikansa huomatuimpi in henki lc i ih inulkomailla tutustunut Pohjolan huomat-tavin radikaaJipie tisti vihdoinkin lepoon.Mulla G:ivless:i h).vin monet ybi edelleen

Kirjallisuus

Akiander, luatlh.: fJj5lorisl ia upplysningar om re-l igiosa r i i relscrna i Finland I. Hclsingfors 1857, s.3-53.

Arnold, Cottfr icd: Unpsrlhci ische Kirchen undKctzcrhistoric. l . painos I IV, Frnnkfurt a. l !1.1699-1700;2. painos l- l l , Frankfurt a. lu. 1729.

Carlsson, Sten: Swcdcs in North Amcrica 163819u8. C)rebro 193{a, s.7 27.

Hedin, Einar: Pict isten Pcttcr Schaclcr. En I lngci Gevle slott . Pcrsonhistorisk Tidskri f t 10. 19:8,s.216 246.

Helsingin ] l iopistoD kir jasto: Pelor HindrichssonSchecfcrs Tros-Bcki: innclsc och Lc[crnc. Ci iV'7. Alceniuksen kokoclma X.monen, S.: Dcla$arcn suom alaiscl. I l i imccnl inDil1933, s. t5-90 ja 112 115.

Kansanaho, Erkki: Suomalaisct yl t i0piel ist i t Lau-ri Ulstadiusja Pictari Schacfer. Suomen Kirkkohistorial l isen Scuran vuosi l i r ja XLI-XLII. 1951-1952. Hclsinki 195,1, s.1).)-214.

Kojo, Oiva & al. : Kuolcmajdrvi. Historia, muistcl-mia ja kuvauksia. Juvanruukki ja ruukinpatruunr. Lulu II l , s. 43-56.

muistavat t:imiin turkulaisen uskonkiih-ko i l i jan. V i inre a iko ina jo tkut ovat lausu-nect lo ivomuksen mu i5 tomerk in s i lami-sesta h:inelle Grivleen.

Lindsrholm, Hrlmer: Nya Svcrigcs historia l t 'a<t1655. Uusi painos Ituistianstad l9l€, s. .1:l-10i1,

119 127. (Suomalaistcn lukum?ii ir i i s. 12,1.)P l r i j e l . H i l d i nB : Dc r s , hucd i r chc P i c t i smur i n se i -

ncn Bczichungcn zu Dcutschland. Lund lr)35, s.5-15, 23 30; Karol insk kyrkofromhct, piet ismoch herrnhutism. Svcnska kyrkans historia. Uppsala 1935, s. 7 20.

Riksarkivct, Stockholm: Acta Ecclcsiast ica l l8,122, 123, 124, 125. Skoklostcrsaml.: Misccl lancaManusc., Tom. I. Skoklostor Avd. I , Fol ioscrien4lr.

Universitetsbi lr l ioteket i Uppsala (Carol inx Redi-viva): Nordiska samling 1947, 1953, 195,1, 1957,1958, 1973, 197,1.

Aberg, Alt Foiket i N1a Svcrigc. S(ockholm 1987,s.27 41,150 179. (I lmeslynf myos cnglanniksi.)

Lisi iksi on kl] telty hakrrteoksia, kutcn suomalais-l a I soa T i c tosanak i i aa i a r uo l sa la ; s ra t i e -t , r s rnu l , i r j . r r A I l cn t r Ak r rman : Konvc rs . r ( i on5lcxikon ja saksalaista Die Rcl igion in ( ieschichtc

und ( ; cg (n r r r t . c r i t y i \ ' \ l i hcnk i l ! , hdkcm i ( l ond .

28

Summary of the Annual Reportfor 1988 of the Institute of Migration

Thc main focus of r l ter t t ior r ar t l te In-I ! l i t u t e o f M i g r : r t i u n d u r i n g I a * 8 u r r s

on the 3-50th anniversary of lhe sett Ie menton the Delaware, and the Bicentennial ofEuropeln Set t lement in Austra l ia : the In-stitute was represented, for example, onthe nat ional Delarv: r re Comrni t tce set upunder the Spcaker of the Finnish Par l ia-m c n t , N { l t t i A h d e , a n d a l s o n t o u n t e dt h r e e e r h i b i t i o n s . p u b l i s h c d t r v o i l -l u s t r a t e d e x h i b i t i o n c a t a l o g s , l n d i ngeneral contr ibutcd to pr . rb) ic iz ing thcyeur 's cc lebr l t ions.

Documentation, Archives,and the Library

Among n igrants and thei r desccndanls.in tcrest in gcnealogica l rescarch has beengrorr ing. In responding to appcals for as-s is tance in t rac ing fami ly or ig ins, the ln-s t i tu te has nrat le use of c l rd indexes,cala logs, and a range of wr i t ten andpublished sources. Negoliations were con-t i n u e d d u r i n g t h c p r q t l e a r o r t h c c r e a t i , r nof an a lphabet ic Register of Nl igrants, andthis project took an important step forwardrr i th the announccnrent on 9 Ju ly 1983 inChester , USA, by the Speaker of the Fin-n ish Par l iamcnt , Mat t i Ahdc, that theI lepubl ic of F in land was donat ing to i tse migrants, in honor of the Delaware 3-50thanniversary, a Register for the purpose ofpromot ing and nainta in ing bet ter l inksbetween the old and new countries. Thet a s k o f s e t t i n g u p t h e R e g i s t e r w a sentrusted to rhe Insr i turc uI l \ l igrat ion.

At the end of 198U the Archivcs of theInst i tu te of Migrat ion held 542 col lec-t ions, manv of them donated; 4 l new col -

I e c t i o n s h a d h e e n a c q r r i r e d d u r i n g t h eyeur . The photographic r rch ives contu in6244 pholographs, 1643 having been ac-quired during the year. The Archives alsohold approximatell' 800 old gramophonerecords, mainly acquired from Finnish-Amer ican sources.

1-he l - ibrary hold ings at thc end of thcycar lnrounted to -5073 cata logued publ i -cat ions deal ing * i th in ternat ional and in-t c r n : r l n r i g r r t i o n . T h c L i h r l r r r r l r i nre ce ipt o f ,11 pcr iod ica ls publ ished by F in-n ish org ln izat ions overse: ls , and 27 otherpcr iod icr ls rc l l t ing 1o rn igrat ion.

Rcsearch

During 1988 fir,e rescarch projects at theI n s t i ( u t e w e r e h r u r r g l r t t o c { ) m p l c t i o n : o n epro ject s tar tcd dur ing the prcceding vearc r r n t i n u e d . u n t i t l r r e e n c w p r o j e c t s w e r e i r r -i r ia r e d.

Exhib i t ions

The Ins i tu te of Migrat ion contr ibuted iothe celehr l t ions ut rhe 35l l rh annivers l r lo f thc Delau 'are set t lement and of theEuropean Bicentennia l in Austra l ia byInoLrnt ing three exh ih i t io ns:. Delaware 350: The Beginning of Finnish

lligration tu the New llbrlcl. Finns in Australia. "l feelsuch u ktnging...": un exhihition of

Fi n n is h -A m c ic an p o s tc er ds.Two copies were made both of the Del-aware 350 Exhib i t ion, one of which hasbeen sent on tour in the U n i ted States, andof lhe Austra l ian exhib i t ion, one copvb e i n g s e n t o n t o u r a r o u n d A u s t r a l i a

29

, TWELVE EXPEOIIIONS 1637.56

e$s'\-=*{F+

SLmmarv ol the Annual Report tor l98a

The "Delaware 350" Exhibit ion comprised ten doublesided panels, tell ing the story of this very earliest Fin-nish migration to North America through copies ofdoc uments, phol og ra phs, and texts. Two copies of theExhibition wer€ completed, one of which remained inFlnJand, were it has been shown in nine ditferenttowns, while the other has been sent on tour in theUnited Stales.

The Director of the Institute of Migration, Dr OlaviKo ivukangas, took par t in two conferences inAustralia, in August and September 19B8, and visitedNew Zealand to collect the stone from Sporing lslandwhiclr has been donaled for lhe Sporing memorial inTurku. Seen here are Finnish migrants in Auckland.

The poslcards exhibit ion, comprising approximateLy300 postcards mailed by Finnish migrants, has alsobeen on display in eleven towns in Finland, and aftracted many vlsitors.

Professor Jerzy Zubrzycki, emeritus professor at lheAustralia.i National University in Canberra, and theChairman of the Board of the Institute of MigrationProlessor Olavi Grano, Chancellor of the Universltyof Turku, in conversalion.

Si i r ro la isuus - Mlgrar ion 3/1989

The Finnish Exhibition at the State Librcry in Melbourne

Fot to weeks at the beginning of Seplember, the State Librcry prcvided a display arca tot theexcellent exhibition, Finns in Australia. The beautifu y designed and presented exhibition wason show in the La Trobe fitst lloor foyer and atlracted a great deal ol attentioti and appreciativecomments ftom the passing public.

fhe exhibition was mounted in Finland by Olavi Koivukangas, Di(ectot ot the lnstitute ol Migra-tion in Turku and has been duplicated so as to travel arcund Finland and Austtalia concurrently.Ihe exhibition was a pan of the Thid International Symposium on Scandinavian lmmigrction toAustralia which was held lrcm 28 August 3 September at the Melbourne Univercity and also inBallarcl. The symposium is held every fou years the first in Sweden and the secoDd in Finland. We would like to thank the Finnish Communitv and the ConsLtlate General ol Finland lorprcsenting the exhibition.Gail Evans,Publicittl Oflicer

(l lJlirrtttrt. ttrnrrr;Iit

Ji . l l i i isfJ pi int i i r i j , r l t trrr,r , t tr ,r t , , l rrr i .

\ ,

dntf*

The "Finns in Australia" Ex-hibit ion was mounted in sixdifferenl towns in Finland.The exhibit ion consisted of10 doub le 's ided pane ls anda 1 6 p a g e c a l a l o g . A nEng l ish language vers ionof the Exhibit ion has beensent to Australia, where itwas warmly received, andthe Aust ra l ian Nat iona lMuseum in Canber ra hasasked to be able to incorpora te i t as par t o f theMuseum s permanent disp lay on d i f fe ren t e thn icgroups

j r l . . r u r , , s . s l t , r i l r r s l r r i i , . l f / : ' i i l o ll L r i r , . i . l r , 1 i : . . ' . . i

(Update Staff News, The State Library ol Victotia)

^-

31

Summany ol the Annual Fleport lor 1988

dur ing the Bicentennia l year . The Finnishcopies of these exhibitions, anti the post-cards exhib i t ion, have bcen on d isp lay inseveral towns in Finland.

Publications

Three new publicatior)s were issued dur-ing 1988 by the lnst i tu te of l t { igr i i t ion:OLuvi Koivukangas; Delaware 350. Ameri-

kansi i r to la isuuden a lku - Anrer ikaenr i -grationens bdrjan - The Beginning ofF innish Migrat ion ro the New Wor ld.Turku 198ft, 84 p.

On'o Bogtlunoff & lsmo Siiluling: "Mr-nulla on niin ik:iv:i - Jag har si ledsamt -I fee l such a longing" : F innish-Amer icanPostcards f rxh ib i t ion Cl ta log, Tu rkLr1988, 128 p.

Michuel G. Karni, Olati KoivukangtLs, Ed-wurd ll/. Lairrc (eds.): F-inns in NorthAmer ica. Proceedings of F inn ForumII I , 5- t l September '1 i4. Migrr t ion StLrd-ics C 9, TLrrku 19t18. .536 p.

Four numbers were trlublished of the [n-st i t r . l te 's journal , S i i r to l a isuu s- M igrat ion,arnount ing a l togcther to 128 poges con-ta in ing 1 l scholar ly ar t ic les and a rangc ofbook reviews and announcements. In ad-d i l ion / . rmo Sodcr l ing 's Ph.D. thes is"N{aassamuuton u lot tuvuudet . Yks i l i i - ,ahie- ja yhte isku nt atason tarkastelu Suo-messa vuosin, 1977 )a 1978 mi tassamuul-taneis ta" aptr leared in the Acta Univers is-ta t is Turkuensis , Tom. 75,

' fL i rku 1988,288 p.

Inlernational Collaboration

Dur ing 1988 thc Inst i tu te of Migrat ionpar t ic ipatcd in a u ' ide range of seminrrsand conferences held in F in land, theUni ted Statcs, and Austra l ia . In honor ofthe Austra l ian Bicentennia l , the lnst i tu tealso hosted a lecture lour in F in land bv theAustralian demographic scholar Profes-sor Jerzy Zubrzycki.

The Kaar le I l ja lmar Lehl inen Fund

No grants were made during 1988 frorrthe l -und, the procceds being re invcsted.At thc end of the year the Fund stood atFrM 8f t7 712,81.

Finance

The Inst i tu te of Migrat ion operated t lur -ing l9fltl on a grant from the Ministry ofEducat ion. and a lso received suppor tf rom severa l o lher sources, inc l r :d ing tbeAcademy of F in land, the Finnish Cul tureFoundat ion, the People 's Cul ture Foun-dat ion, and the Finnish Posl and Telecom-mu nicat io ns Adminis t rat ion. Ind iv idualresearch projects \\'ere funded by the Min-islry of Lahor, the IUinistry of Internal Af-fa i rs , the Ci ty of Turku, thc South-WestFin l lnd Regionul P l l n n ing Associ i t r ion.and the Ci ly ofJakohstad/Pietarsaar i . Thcl ina l surn on the Balance Sheet at the endof the financial year amounted to FIMI 81 6 139 .76.

32

Tutkimussihteerin palsta

Suomenpakolai suu s politiikkamuutoks en kYnnvksell:ir r u o n r : r l u i n e n m u u t t u l i i k e o n t J l l : i h e t -Dkel l i i se l r l i . :J . r rventovuihee:su, ikJJnkuin vetiim.issii henked. Suuret viicstosiir-l -ymAt sek i j maan s isd isess i muut to l i ik -keessa et t { i s i i r to la isuudessa ovat takana-piiin. Llihtd- ja tulomuutto ovat tasapai-nossa; vuosi t ta in noin 7 (XX) henke: i tu leemaahan ja li ihes sanra m:i:ir:i i i l l ihtcc u lko-mailJe pysyviisti.

Suomesta on v ih i te l len tu lossa yhi i se l -vemmin s i i r to la is ia yastaanot tava maa.T: im:1 e i tapahdu kui tcnkaan kasvuki"u i t -ta. Tiihlin on kaksi paiaisyytii. V:iestii on en-s inn: . ik in to t tumaton u lkomaala is i in ; a lu-cel l iseen tyot tomyyteen sekr i asunto; ru-laan vedoten katsotaan i tsekkJ: is t i t rnranmlan r iest r in hyv invoinnin o lcvan etus i -ja l la . Toisaal ta u)komaala iskysymyksi ikoskeva haJl in to ja pol i i t t inen p i i i ta tksen-teko ovat varsin hajallaan. Esimerkkinliolkoon vaikkapa se, ett:i pakolaiskysymys-ten parissa lormiva Pakolai.stt.sioidan nurI ott rluk rntLr un .rrsi;.rll i- ja terv<ysminis-teririn alainen ja S iiftolaiscLsioiden neuvot-tdukunta on tydministeridn alainen. Nii-den tyo on jossain m: i i r in koord inoima-tonta ja perustuu pal jo l t i rev i i r ia ja t te lu l le .Esimerk iks i S i i r to la isuusasia in neuvot te-Iukunnan viime

"ronna julklisemasta tiir-

ke: is td miet innost i i ( "Suomen m aahan-muut to- ja u lkornaala ispol i t i ikka" , komi-teanmiet in to 1988:41) pakola isuus o l i ra-ja t tu pois . Mik i i l i u lkomaala is ia koskeva

hal i in tornme ei o l is i ep i i johdonmu kaine n.olisi kvseinen mietintri ollut katt:rva kokomaahanmuu t topol i t i ik kamme osal ta .

l \Jaahanmuut to on v ie l i i sen verran v i i -h i i : t J , c u i r h l l l i n n o n \ i r t l v i i v x i s r r m i n c r lo l is i i lman suurempaa tuskaa v ie l i i mah-do) l is ta. Kysymys on mvds pol i i t t isen tah-don pu u t l eest i r . Er i v j rkamiestvr i rvh m i l ldteetet:iain rnielelld:in selvitvksiii (vrt. esi-merk iks i s is ias ia inmin is ter id /Ulkomaa-la is tvo ryhmi in miet in to ja ty i imin is te-r i t i r 'Tydiupatyt i ryhmi in miet in td) . Hal l i -tus. : ' r l t ikku cduskunt f , , c iv l i t o lc pcr iuat -tec l l ise l la u lkonaala iskeskuste lu l la i tse-i in j r :ur i va ivanncet .

Murmrrrc prkol r isk i in t i t i on t : rn i wun-na 500 henkei i . l 'u l i ja t o tetaan vastaanYK:n y l lap i t imi l r l i pa k o la is le i r e i ) t : . i . K i in-t idmme on nojn pLro)et muiden Pohjo is-r ra iden v ls t l lvast l . Suur in cro n l lpur i -naih imme on kui tenkin s i in : i , e t t i turva-paikan haki ja t (e l i ns. spontaani t pakola i -set ) puut tu!at maast i tn lme l l ihes tyyst in .Esimerk iks i Ruots i in pyrk i v i ime vuonnaki in t i i i iden u lkopuole l ta noin 18 000 tur-vapaikanhaki jaa, jo is ta 16 000:) le mydn-net t i in tun,apaikka ta i o leskelu lupa. Suo-men kohdalla vastaavat luvut olivat 64 ja22 (oista nelji i sai turvapaikan, muut oles-kelu luvan) .

Maamme plko la isr r r r : .po l i t i ikku on v ie-l:i varsin nuorta, mutta nykykdyt:intd voijohtaa sen vars in p ian kr i is i in . Ideal is t i -

Suomen pakolaisouspol i l i lkka muuloksen kynnyksel la

s immi l laan pakola isuuspol i t i ika l la pyr i -tii i in antamaan turva sellaisille henkil0il-le , jo i l la on peruste l tu a ihe pel i i t : i jou lu-vansa vainotuksi esim. rodun, uskonnonta i kansal l isuuden vuoksi . MAair i te lmi ise l la isenaan on vars in vaat iva. Suomennykyise l le pol i t i ika l le on tunnusuml is t l .e t ld \e on keski t tyn l t jo turvaan p i idssei -den ja tkoau t tamiseen. Maahamme ote l -tujen perusmotiiveja alkuperiiselle ldh-drilleen ei ole juurikaan kartoitettu, riift:i:ikun val i tu t ovat YK:n valvomi l ta pakola is-le ire ilti i.

Sen sijaan maaltarnme puuttuu akuut-t i in ja kr i is i t i lantc is i in kesk i l tyv: i pako-l a i s u u r p o l i t i i k k r . L i h l n o n . A f g a n i s t r n .Afrikka ja Vrili-Amerikka qdr).viit i lta il-lan j i lkeen kote ih imme te lev is jon v i l i tyk-selli: sodat, nlil:inhiita ja ympiiristijt uhotajavat jatkuvasti joukoittain ihmisii ko-t iseudui l taan. Huomat lava osa pakola is is-ta on a jautunut mui l le ku in YK:n le i re i l let l i vastaavi l lc . T i ih5n t l iy t ) iq i mycis ml lm-me pakola isr ruspol i t i ikan reagoida.

Pakola is ia vo i o l la myi is oman kot i -naansa sisill:i. Tiediimme, ette esimer-k iks i Et iop iassa ja Sudanissa v i iestdryhmi-en vdl iset janni t teet ovat a iheut taneetsuuria sis:iisid pakolaisaaltoja. On tietystipo l i i t t isest i vars in arkaluonto is ta puu t tuajonkin maan omi in as io ih in. Pol i i t t Inenhienotunteisuus ei saisi kuitenkaan estii:itehokasta ja monipuol is ta pakola is to imin-taa kansahisten hJdin iieve nt:imise ksi.

Kehi tet tdesse maamme pakola is tenvastaanot toa yks i e tencmist ie o l is i jakaavuosi t ta inen k i in t id kaht ia t to isaal ta ja t -keuaisiin nykyisti kiiytrintd.i ja otettaisiinvastaan jo ensivaiheen turvaan pdAsseetY K : n l e i r e i l t i i . T o i n e n o s a v o i s i o l l aakuutteja pakolaisia, joille SLromi olisi en-simmiiinen varsinainen kohdemaa. Ryh-mien vaat imat to imenpi teet poikkeais ivatolennaisesti toisistaan: perinteiset kiin-tii ipakolaiset vaativat jatkossakin lihinniikieleen, kulttuuriin ja rydeIiimai.in Ii;tr) /i..i

s o p e u t t a m i s t o i m e n p i t e i t d . S e n s i j a a naku u l t ien pakola is t e n kohdal la to imenpi-teet o l is ivat mi td i l r re isemmin enemmi in-kin li i i iketieteellisiii ja psykologisia. Tiimnuusi lahestymistapa lienee kustannuksil-taan kal l i impi ku in per in te inen pakola i -suuspol i t i ikkamme. Toisnal ta on o letet ta-vaa, ettd se <ln kansalaisia motivoivampaaja s i ten a inakin osal taan helpot taa pako-laisasioidcn edistiimistii marssamme.

On selv:ia, etli uudistustoimenpiteetvaativat tarkkaa harkintaa ja tulkimustie-toa. T:issd suhteessa on onneksi valoa n:i-kyv iss i i . Sosiaal iha l l i tuksen ja He ls ing iny l iop is ton ke h i tysmaain s t i tuut in vhte is-tyOnri on ilmestynyt julkaisu "Pohjoismai-set pakolaistutkimukset" (kirjan arvoste-lu on toisaalla lehttessiimnre). Tutkija An-ne Koistinen on tehnyt e rinomaisen tyijnt i iv i r t ies\ lJn yks i in k lns i in Pohjo i :mais-sa hanki l r . rn pakola is ia koskevan tutk i -mustiedon. Tutkijat o! at osaltaxn heitti-neet pal lon v i ranomais i l le ja yhte iskun-nal l is i l le p i i i tdksentek i j ( t i l le . S i i r to la i -suus- ja pakola isuuspol i i t t iseen uudis tus-roimintaan on ryhdytt:ivai mit:i pikimmin.

VAestiil icteen kon[erenssi Prahassa'Isekkoslovakian Viiestrttieteen yhdistys(yhte is ty( tssai Europern Assocint ion forltrpulation Studies -yhdistyksen kanssa)jrirjesti 3.-7. heinrikuuta Prahassa konfe-renssin "Ageing of Popula(ion in Develo-ped Countries". Tilaisuutecn otti osaa yli200 as iantunt i jaa er i Euroopan maista.Konfere nss in k iv tdnndn tydtapa o l ivars inmielenkiintoinen, sill i i tyiiskentely tapah-lu i teemoi t ta in. Es imerk iks i ty t t ryhmi-tyoskentely,i ei harjoitettu lainkaan. Nel-ji in kokouspiiiviin aikana kiisiteltiin kaik-k iaan yhdeksi in er i ty is teemaa. Kul lak inteemalla oli oma pd:ialustaja, jonka alus-tuksen ja lkeen kustak in a iheesta k i innos-luneet lurk i j r t er i r tc l iv i t oml t paper insa.I tse o l in l ihet t { inyt paper in i "Elder ly

34

People as Internal Migrants in F in land"kaisiteltiiviiksi nel.ji innen tceman ( "l nter-nal Migration and Population Ageing")yhteydessS.

Ti lanpuut teen vuoksi p i teydyn vainkonferenssin mie lenki in to is impi in es i tyk-siin. Belgialaisen professori Michel Pou-la in in (Univers i te Cathoi ique de Lou-vain) esitelm:i "lnteractions between Po-pulation Ageing and Internal Migration"o l j anto isa. Hi in tarkastc l i a lueel l is ter jademografisten tekijciiden (erityisesti i i inja muuttoliikkeerr) vdlisti yhteytti. Pou-la in in mukaan o l is i ihanrcel l is ta, mikt l inet tomuut to er i a lue i l la kLr l lak in ik l i ryh-mi i l l i o l is i mahdol l is imman p ieni . Tutk i -jan mukaan kuhunkin ik l i rvhmr i in kuulu-van olisi saatava tavoittelenrans:t hlvin-voinnin taso omal la a lueel laan. T: i l la incn"muut toharmonia" e i o l is i su inkaan es-teend lavoi temuulo l le , jokr on dynalmi-se l le yhte iskunnal le v i l t t im: i t i in t i i .

Tohtori Emil Valkovics (DemographicResearch Inst i lu le , Budapcst) es i le lmi i ia iheesta "Populat ion Ageing in Pcrspect i -ve; Past and Future Trends" . Vaikka a iheei suoraan kiisitellytkiii in muuttoliiketti,n taa se "mutkan kaut ta" pal jonk in a jat -

te lemisen a ihet ta myds v iest i in muut to-l i ikkeest : i k i innostu nei l le . Kehi t tyneidc nja kehi tysmaide n v iestdt ie teel l inen a ika-viive on n. 70 vuotta. Kiytiinndssi ttimetarkoittanee site, ettii ns. suurten kehitys-naide n (es im. In t ian ja Ki inan) maaseutu-jen a lkaessa tyh jentye (vr t . Suomi 1950- ja60-luvuilla) muuttopaineen purkautumi-sel la saat taa o) la hyv ink in kauaskanto is iase urau ksia.

Prahan konferenssi tarjosi hyvren esr-te lmien ohel la myos o iva l l isen t i la isuudenkontakt ien luomisce n. J 'dss i i suhleessi lkannattaa mainita prof. Poulain, joka ottimielihyvin vastaan alustavan esite Imdinti-kutsun marraskulrssa 1990 j iirjestetl aviia nsymposiumi imme "Maassamuut to ja Eu-roopan yhdentyminen".

Siiiolaisuus - MiOrallon 3/1989

Kuulumis ia Si i r to la isuus-inst i tuut in tu tk imusto iminnasta

lnst i tuut in tu tk imusto iminta on taas h ie-man koke nut muutoks ia. "Konkar i tu tk i -j lmme" Mat t i S i rnprnen hyppi is i ur lput -keen ja s i i r ty i T i )astokesku ksen y l i -aktu-aar in v i rkaan. Inst i tuut t i menet t i koke-neen tutk i jan, hJv i in haLrskanpi t i i j : in jamain ion lentopal lo i l i jan. Menetyst : i l ie-ventdd naiskauneus, s i l ld luat in a lo i t ta-man tutk imusha nkkeen (ossa selv i te tddnTurusta ympdr is t oku nt i in muut taneidenpaluuhalukkuul ta) ja tka jaks i tu l i l \ ler jaPi tk : i ranta. Hin va lmistuu p iakkoin Ou-lun yliopistosta piil iaineenaan suunnitte-lumaant iede. Pro gradu -opinn: iy t teenseV c r j r o n t e h n r t U u d e n k a u p u n g i n m u u t -to l i ikkeeest i i , jo ten nyky inen tutk imus-teema on hr ine l le tu t tu . TLr tk imisen ohel -Ja Mer ja Pi tk i i rannan harrastuksena ovatamerikkalaiset autot ja mets:istys.

lnstituutissa kiynnistyry marraskuussau u s i t u t k i m u s h a n k e , j o s s a s e l v i l c t : i i i nRuotsi tts uo ma Iu is te n v anll &\ten ptl uuha-Lukkuutta ja sopeularnlslr.r. Hankkeen kus-lantaa Suomen Akatcmia ja s i ihen tu leetutkijaksi VTI\'I Rainer Grtinlund. Tutki-mus tehdiidn yhteistydsse Turussa sijaitsc-van Kansanel:ikelaitoksen Kuntoutustut-k imuskeskukse n kanssa. Tu tk imuskcskuk-seen kutsutaan seuraavien kahdeksan kuu-kauden aikana noin 400 el2ikeliistii, joidenpsyykkinen ja firysine n kunto, ruokailutot-tumukset ja elamintapa tulevat tarkan jamonipuolisen tarkastelun kohteeksi. Var-s inaisen tutk imuskohteen muodostavats i is n iots insuoml la iset vanhukset . ja r .er -tailuryhminii ovat jo palanneet seki Suo-men kantaviieslii i in kuuluvat. Mahdolli-se l t iedusle lut hankkeeqla vo i osoi aa mi-nulle tai tutkija Rainer Gr<inlundille.

Hyv:iii syksyii,

Ismo Sdderling

35

Nordiska kontakter

Maija-Liisa Kalhama

Om migrations-dokumentering ochsamarbetetndr ct t pr r r 3r : 'edrn hut jc ia ! , t i l l f , l le r t t. F g d r " e " . r u d i c r e s r t i l l r l c i i . t i t u t j , , n e ri S r c r i g c s o m s y r s l l r r m c d n r i g r l t i o n r -forskning och -dokumcnter ing. Jag besOk-te d l Statens invandrarverk iNorrkr)p ing,E.migra n t regis t ret i Kar ls tad och Emi-gran t inst i tu te t i V i i r j i i .

I somriLs gjorde jag en likadan resa til lNorge. Jag bckantade rn ig d i mcd Ut led-n i n g . d i r e k l , r r u t e t i O . l r ' . O . l . r r n i r q r . i l e t sb ib l io tek - s i j rsk i l t dcss saml ing r ( i randeemigrat ionen f r in Norge t i l l Amer ika, Ut-vandrermuseum i Hlmar och Utvancl rer-scnteret i Stavanger.

Av dessa lir bide Stltens invandrarvcrkoch Ut ledningsdi rektoratet s(at l ig i l i i r r -betsverk, v i lkas verksamhet i r rcg lerad ilag. Oslo univers i te ts b ib l io tek : i r de ls Nor-g e s n u t i o r r r l h i b l i o t e k . d e l i r r n i v c r . i l c t c t '\ c tenskapl iga b ib l io tek.

De i iv r iga inst i tu t ionerna, dr ,s . Emi-grantregistret och Em igrantinstitutct i Sve-rige samt Utvandrermuscum och Utvan-r l rer .enlcrc l i \orgc. i r d i remr, l migr i - l -t ionsforsknings- och m igrat ionstkrku men-ter ings inst i tu t ioner is lmma st i l som Nl ig-rat ions inst i tu tet iF in land, och de har a l laocksi v iss museiverksanrhet . Var och en p ls i t t h l l l s t r : i r .cr de ef ter at t spr ida k: inne-dom om det egna landets migrat ion, de in-s lmlar och uppbevar matcr ia l i ans lutn ingtill migrationen och de betjinar fbrskareoch andra intresseradc Viirlden ri',cr. De

fr:nktionella u tgingspu n k terna fiir dessainriittningars verksamhct iir desamma. ochbchandl ingcn av ark iv- och h ib l io tckssxm-l ingarna z i r ocks i enhet l ig . S iv i i l iSver igesom i Norge har man emellertid lyckatsanskaffa flera hela sericr av forsamlingar-nas kyrkbticker, olika frireningars proto-kol losv. f r in migrat ionens objekt l inder -fr:imst frin USA - iin vad Migrationsins-l i tu tet haf t nr i j j l ighet t i l l . St i i rs ta delen avde1 ursprungl iga matcr ia le t f inns i dessa ar-k iv imikrof i lmad form. v i lket under l i i t tarbruket av dokumenten.

Friljande tankar grundar sig pl in-t rycken under dessa resor . I a l la t re l i inder-na utarbet ls som bi is t o l ik l adb-baserrdcregister i syfte att underliitta arbetct fiirsliktforskare och andra nr igrationsforska-re. S mir rhc lc l v id r r t ; r rbe l lndet lv rc t is-tern saml in fornrat ionen om l rk iv- och b i t r -l io tekssanr l ingarna upplevde jag sofn ut -' n . , - i - . ' r r f ; i r f . , m t i , l p n

Doku menter ingcns utgf lngspu nkter

l i in land, Sver ige och Norge har en is tor tsett likartad organisation av arkiwrjscn-det . Den hr igsta instanseD i r r iksar l ivetoch I lndsk:rpsark iven. tJ l i iver dem f innsde stat l iga r inrhetsverke ns, kommuncrnasoch f r i rsa rn l ingarnas ark iv och o l ika ark iva\ r pr ivat natur ; t i l l de s is ln2 imnda hor b l .a .p r i v a t p e r s o n e r s s a m ) i n , e a r , o l i k a s a m -

36

{ funds och foreningars arkiv samt unrversr-tetens, hiigskolornas och forskningsans-talternas arkiv.

Ett eget omride bland arkiven av privatnatur utgor de s.k. special arkiven, somkoncentrerar sig pl insam)ing och uppbe-varande av material fren nlgot visst omrl-de samt pl forskning kring och informati-on om detta. Sddana specialarkiv dr deor lnndmnt la migr : r t ionsdolu mcnte r ins-och migrationsforskningsinstitutionerna. ISrer ige och Norge l igger dessa in . t i ru-t ioners tyngdpunkl mera p i insamlandetoch uppbevarandet av historiskt nrlterial,medan Migrationsinstitutet i Finland iterbcaktar ocksi moderna fi)reteelser ochflyltningsrOrelsen inom llndel.

Var f inns det samlade mater ia let?

I F in land I iksom ide ( ivr iga nord iska l in-d e r n a h l r m r t e r i l l r t i r l n r l e m i g r a l i o n e nsamlats p l n inga o l ika s t i i l len. Enski ldaforskare/personer har rcst runt b landcmigranter och d i rv id ib land (som sou-veni rer) tag i t t i ) l vara saml ingar , somkunnat vara t .o .m. mycket v i i rdefu l la . P idet sa i t te t har n later ia le( sp l i t t rars , ochdet f inns inga garant ier f ( i r , e t t de kom-mande generat ionerna skLr l lc u ppskat tadet e l ler for at t dessa sam l ingar n igonsinkomnrer inom r ickhi l l fc i r forskarna.l \ 1 l n k a n f r l g a : ' i g . h u r u v i d l m r n n i t o n -s in kan hopbr inga en hc l ser ie av t .cx. enemigrant f r i ren ings protokoi l , i fa l l sekre-tcrare X over l i t i t matcr ix le t i r t n i rgonenski ld forskare och in te 5t s in c f ter t r : i -dare.

N{cra systematisk insanling och upphe-var ing har bedr iv i ts isamband med akrde-miska forskningsprojekt. Men vad h:indermed det insamlade materialet, nrir projek-tet rir shrtfdrt? Fdrs materirrlet til l kiil laren,ddr ingen mera hittar det? N,lycket biittrc :irin te s i tuat ionen n i i r det g i i l ler dct maler ia l

Siirlolaisuus ' Migration 3/1989

som samlats i de allmdnna arkiven. Diir iirmaterialet igoda hiinder, men ar det kans-ke i alltftir goda hiinder? Vad jag vill sdgaar: drunknar ett sedant h:ir speciaimateriali de allmdnna arkivens stora helheter?

Niir det galler migrationsdokume nte-ringen kommer vi knappast nigonsin fr:rmtill ett sedant li ige, att allt existerande ma-terial skulle finnas samlat pl ett och sam-ma stdlle. I Sverige och Norge finns det enstor miingd av materixl pi de ovann:imndainstitutionerna, som emellertid ligger pi)ingt avstind frln varandra, och materialfinns ocksi pl antlra st:il len. Material somhchundlr r den [ in l in t l : 'k l nr igrat i , rne nfinns fiirutom i de inhemska samlingarnaocksi i arkiven i Sverigc.

Att effektivera samarbetet

Ark iv- och b ib i io te ksmate r ia le ts sp l i t t -ring frirsvirar forskningsarbetet, och di.ir-f ( i r borde man utveckla et t inhemskt e l ler ,innu hc l l re , nord iskt datr rcg is ter , sonlskul lc v isr , var det f inns migrat ionsmate-r ia l , hurudant det ta mater ia l dr och iv i l -ken form det f r i re l igger samt hur det s t l rt i l l fdr fogandc. Vidare borde nran ia l l th i )gre grad utnyt t ja de mdj l igheter t i l ln ikrof i lmning och automat isk databe-handl ing sonr dagens teknik erb judcr ochmed hj:ilp av dem skapa sl m:inga hela se-r ier och regis ter t i l l dem som moj l ig t .

Detta skulle vara ett s:itt att effektivc-ra \Jm:rrhcte l inom des. l inr i i t t I1 ingtrnasmlngsid iga arbetsf : i l t , som inbegr ipcrbl.a. forskning, utst til ln ingsarhetet, publi-cer ingsverksamhet och ia l l t hc lgre gradserv ice l i i r s l ik t forskare. Det skul le sJker tvara nyt t ig t med et t seminar ium f r i r denord iska migrat ions inst i tu ten, d i i r i t -mins l { )ne ark iv- och b ib l io teksfo lket skul -le delta liksom ocksi de som anv:inderr lessas sewice, . dvs. s l i ik t forskarna ochm igrat ionsfo rska rn r.

l-_

KIRJEITA . BREV

Ruotsinsuornalaiset haluaYatku I t I u u ria u lon om ia n

Vaat inrus kul t tuur iautonomiasta e i o lemikd:in uusi ajatus. Ruotsin Suomalais-seurojen Keskusliiton (RSKL) p.irisihtee-r in Sulo Huovisen mukaan kul t tuur iau-tonomian periaatteet nuotoili itevaltalai-nen sosia l idemokraat t i Ot to Bauer , jokavuonna 1907 kirjassaan "Die Nationaliti.i-tenfrage und die Sozialdemokratie" (Kan-sal l isuuskysymys ja sos ia l i de mo kr at ia)keskuste l i as iasta. Kansal l isuus on Bau-crin mukaan kiisite, jolla on yhteinen his-tor ia sekd k ie l i ja ku l t tuur i . Huomaftavaaon, etta Bauer ei tdsszi yhteydessii puhumit idn a lueesta. H: inen mukaansa jokai -sella kansakunnalla on oikeus itse p:iiitti l iomista sisdisistA asioistaan. Niiihin kuulu-vat es imerk iks i koulu)a i tos, uskonnol l i -nen e l i im: i , kansal l inen musi ikk i - ja lau lu-kul t tuur i sek i i kansal l inen k i r ja l i is uus.Myohemmin tarkastelen esitystri ruotsin-suomala isesta ndki iku lmasta.

Ensimmiiinen nraailmansota esti Bau-er in ideoiden kokei lern iscn I t i iva l ta-Un-kar issa. C)n kui tcnk in vks i va l t io , jossakul t tuur iautonom iaa on kokei l tu . V i rossar u { ) n n a I 9 l 5 s i J d e l y n l a i n p u i t t e i s s a . J i -deltiin myos laki vlihenrrnistojcn kulttuu-r iautonumiasta. f ,a in nrukaan jokainenvihemm is torvhm r i , jo l la o l i v ih in t i i in-3000 jiisentS, sai oikeuden perustra ja yi-li ipilaia omia sivistys- ja kr.rlttuurilaitoksiaja -ji irjestojii. Au tono mialainsiiJdinntinp i i r i in kuulu ivat k i r jastot , teat ter i t , koulu-la i tos, k i rkot ja er i la iset j i i r jestot . Korkeinel in o l i ku l t tuur ineuvosto, jo) la o) i jopaverotusoikeus. t-a kia kiiyttiviit hwlikseensaksala iset ja juu t i r la iset .

Perestroika Neuvostoliitossa on avan-nut uudel lecn mahdol l isuu ks ia ku l t ruur i -autonomiaan Vi rossa. Kaikk i t i l la iset o i -keudet lxkkasivat wonna 1940 Neuvosto-l i i lon va l la tcssa Vi ron. I nker insuomala is-ten yhte is ty i ikonferenssin ju lk i lausumas-

sa 30.4.19U9 Tal l innassa vaadi taan o i -keuksien takais in saamista. Hei l l i i o l i a i -kanaan er i l tA in v i lkas ku l t tuu r ie ldmi a in lkorkeakou I u t asolle saakka. 1930-luvunStalinin ajan terrori tuhosi paitsi tuhansiainkerinsuomalaisia myris heiddn kulttuu-riharrastuksensa.

ln ke rinsuomalaise t vaativat julkihusu-massaan kansal l ispol i i t t isen ja s iv is tyksel -lisen autonomian palauttamista. Heillc ontaat tava vdhemm is t r ik anso i l le kuuluvatoikeudct ja edut. Tiimii merkitsee didin-k ie len aseman vahvis tamista koulu la i tok-sessaja muual la . He vaat ivat v ie ld, e t td in-ker insuorn l la is ten keskuspa i kka ku nn i l leon sai r l i lvu autonomiset knn: ' l l l iset p i i r -

Myi is Ruots in v i ra l l is issa p i i rc iss i onehdotet tu ku l t tuur iautonomiaa erd: i l lev ihemmist r i l le , saamela is i l le . Se tu lee sel -vlisti i lmi kesdll:i i lmestyncissii saamelais-ten ku lttuu ria kesitteleviissd se)r'ityksessi( "Samisk kul tur" Ds 1989:38) ja saame-laiskomitean pii:imie t inncissa ("Samer:ittoch Sameting - fluvu dbet:inka n de av sa-mer i i t tsut redningcn" SOU 1989:4 1 ) .

"Srnr isk ku l t r r r " eht lo l t ; ra , e t l i 5 i rJme-la iss i i i i t ion ku I t tuu r iva I tuu s ku nnal I emyOnncte in l is i i 2 ,5 mi l joonaa kruunua.Se menee siis suoraan saamelaiss:idtiollee ik i i - kutcn tavr l l is ta - v : r l t ion ku l t tuu-r ineuvosto l le . Se halutaan ohjata k i r ja l l i -sLruteen ja tu tk imukseen. Tavoi t leena onhajallaan asuvan saanelaisryhmiin ii idin-k ie len vahvis taminen.

"Samerdt t " on ruots insuomala is tenkannal ta mie lenki in to ine n. S i in [ mi i i i r i -te l l i ia in , ke lk i i ovai saamela is ia . Pohjanaon kiiytetty Suomen vastaavia mriiritcl-mir . 1 \ l i i i i r i te Imr issr i on kolme kohtaa.Saamela iseksi vo idaan katsoa sel la inen,j o k r r t n u p p i n u t s J : l m e a e n 5 i m r n i i r e n ik ie lcn i i ta i jonka jompikumpi vanhemmis-ta ta i isovanhenlmist : r on oppinut saameaensimm i isen: i k ie leni i ta i jompikumpivanhemmista on ta i on o l lu t saamela isk i i -

3B

KIRJEITA o BREV

ftijie n i dn es tysl u e t I e] ossa. Pii i m j e I i n n d-s-sd ehdotetaan erityistii elinti, saamelais-k : i r i j i i i . joka val i taan t ie t tv jen peruste idenmukaisest i .

Saamela is i l le halutaan antaa er i ty iso i -keus s i ten, et t : i se k i r ja taan hal l i tusmuo-toon. Sen I . kappaleen 2 $:n loppu tu l is iehdotukscn mukaan kuu iu maan scuraa-vast i : "Etn is ten, k ie le l l is ten ja uskonnol -l is ten vAhcrrmistd jen r rah d oJ l isu u ks iasiilyt rii i i ja kehittiid omaa ku lftuu ri- ja yh-d is tysel i imi i i on edis tet tev: i . Saamela is i l -l r ( ) n ( i : s d a l k u p c n i i r k a n s u n o m i r r a r . u u -dessa er i ty i -sasema." Vi imeincn lause onkokonaan uusi , ehdotuksen rnukaine n l i -s iys.

RLrots insuoma Ia iset c iva i t t ie tenki i ino)e a lkuper : i iskansa Ruots issu, mut ta sensl ja ln suonra la is ia on Ruots issa asunutik imuisto is is ta a jo is ta l l ih t ien. Ni in o l lensuomenkie l ikd l in e i vo i o l la n ik i i : in s i i r -to la isk ie l i , vaan se on kot imainen k ie l iRuots issa. Kr . rn t im: i on pohjana keskus-le lu l le , vo idaan cdel la i nra in i t tu hal l i tus-muodon loppu k i r jo i t taa: "Saame la is i l lat J s r ; i a l k r r p c r i i r L a n s l n a j r r u o l s i n s u o -mala is i l la , jo i l la ik imuisto is is ta a jo is ta a l -kaen on o l lu t asumisoikeus Ruots issa, oner i ty isasema." Kun m: i : i r i te lmei in s i i t i i ,kuka on same, sanan srme s i ja l le s i jo i te-tarn sana ruots insuorn i l ia incn, on sekinmi iar i te lmi i i lman suurempia vaikeuksiajo va lnr is .

Jos tarkastellaan Bauerin nledritelm.ia,n j i n s e k i n s r r p i i s e l l r i r e n l r l n n r ( ) l s i n s r r o -mala is i in . Er ik Al lardt on puolestaanmdar i te l ly t vdhe rnmist dryhn in seuraa-vast i :

i tsc tehty luok i t te lu e l i saml is tuminen- sukujuuret- er i ty iset ku l t tuu r ip i i r teet , es imerk iks i

kyky puhLra tielly:i kielti. k u u l u m i n e n s o s i l a l i s e e n i n r t i t u u l i o o n

tai organisaatioon.Riittaai, kun nAisrii yksi ehto t:iyrer:iin.R u o t s i n s u o m a l a i s t e n k o h d a l l a t i y t t y y

useimmissa tapauksissa v ih intd in ko lmekr i teer io ta.

R u o t . i n : u o m : r l a i s i l l l o n I i k c i s e m m i nol lu t er i tv is tunana suur i joukko pohjo is-maisia sopimuksia. Ne eiv:it kuitenkaantant piiiv:inli takaa tasr-ar!'oisia palveiujaru otsinsu o mala isil le. Sopimusten liihtd-kohtana on se, et t i i ne takaavat onrak ie l i -siii palveluja toisen pohjoisnaan kansalai-se l le to isessa pohjo isnraassa. Encmmista iruots insuomala is is ta on t i in i ien Ruots inkansula i . ia . jo tcr r he j i i r iv i t l i imin lurv tnulkopuole l le . Er : i l in ehdotu ksen ( Mar ian-ne EJiasson) mukaan voi ta is i in sen s i jaanpo hjoismaisia sopimuksia kiil t t:i i i pohja nanahdol l is ta ruots insuomala is ia koskevaavihemmistd l : r ins l i i id in t i i r i va lmis le l taes-sa.

Jo nvt on o lcrnassa konkrcet t is ia mal-le ja . Ruots insuomala is ten kouluTukhol -massa kr iynnis t ! ry syksy l l i 1990. Ruots in-\u r rmr I.ri5te n fl m m J I t i t e J I t c r i s t J on pi:i-te t ty . Se on a inakin v ie l r i Riksteatcrnrnal l isuudcssa, mut ta kokei lukauden j i l -keen voidaan s i t l ik in suhdet ta tark is taa.R u o t s i n s u o m r l a i n e n k a n s a n e d u s t a j aL a h j a E x n e r o n t e h n y t v a l t i o p l i i v i l l ea lo i t teen ruots insu omala ise sta l i i in ink i r -ja i l i jasta. RSKL: l la on kaksi kanslnkor-keakoulLra. Axcval la ja Ruots insuomr-I a i s t e n k u n s a n k o r k c a k o u l u H a a p a r a n -nr .sa. J i r jest r i i l l l i ja scuro i l lu un omi l)eht i i i ja l i ih i rad ioto j rn intaa. Ja " l rs l bu lnot least" ruots insuomala inen k i rko l l i -nen lo iminta on Ruots in k i rkon r :udesslorganisaat iossa saanut i tsen: i isen ase-m a n .

Ku I l tuu r iau tononl i ta ka is i t te levA ty6-ryhmd on ensiva iheessa keskuste l lu t va l -l a k u n n x n t a s o n k u I t t u u r i a u t o n o m i a s t a .Mut ta suunni te lmissa on mukana kul t tuu-r i a u t o n o m i a p e r i a a t t e e n l o l e u t t a m i n e nmyds maakirija- ja kuntatasolla.

39

N{a t l i J . Korhonen

KIRJEITA o BREV

Sverigefinlindarnaitnskar kulturautonomi

i\,latti J. Korhonen redogrir fdrst fdr denosterrikiske socialdemokraten Otto Bau-ers ideer om kulturautonomi. De ftir-verkligades inte, men deremot stiftades iEstland 5r 1925 en lag som gav minorite-terna r i t t t i l l ku l turaulonomi. Den inbe-grep skolvdsendet, teatern, det religicisalivet, litteraturen och musiklivet. Stalinsterror gjorde slul pi denna verksamhet,som fitt en god start. Tack vare perestroi-kan har man nu bcirjat krAva dc gamla rJt-tighetcrna 6ter i Estland.

I Sverige har framforts fiirslag om attsamernas minoritetsstiil lning skulle tryg-gas lagstiftningsvdgcn. Matti J. Korhoncnf i i rcs l l r , a t l ocksa sver igef in l indarn: tskul le ink luderas isamma lagrum (Rege-ringsformen 1 st., 2 $). Finliindare har bott

i Sverige sedan urminnes tider. Finskan iiriSverige inget invandrarsprik, utan ett in-hemskt sprik.

S v e r i g e f i n l : i r r d a r n a h a r r c d r n v i s n tprov pA kulturverksamhet pl egna villkor.Riskfrirbundet Finska Foreningar i Sveri-ge har tvA folkhOgskolor: Sverigefinlin-darnas fo lkhc igskola i Haparanda ochFolkhogskolan i .d\evalla. En sverigefinskprofessionell teater inleder sin verksam-het redan i hrist, och nesta host startar ens v e r i g e f i n s k s k o l a i S t o c k h o l m . D e nsvenska kyrkans finsksprikiga verksam-het skall fi en sjailvstiindig autonom stiil l-ning i den nya organisationsmode llen. Ar-betsgruppen ftir sverigefinldndarnas kul-turautonomivill, att tanken f(irst skall fdr-verk l igas p l r iksniv8, men redan nu harman d iskuterat ku l turautonomi p i lands-t ings- och komnunnivS.

KIRJAToBOOKSoBOCKER

Egon F, Kunz, Displaced Persons; Calwell 'sNew Austratians. Australian National Un;ver-sity Press, Sydney, 1988,285 p.

World War l l led lo the uprooting of some 12 mil,l ion people. The majority were Germans fromEastern Europe. Jewish survivors and cit izenstrom the countries between Germany and theSoviet Union occupjed bythe Red Army. The sur-vival of the uprooted people became the respon-sibil i ty ol the Western All ies. The lnlernationalFefugee Organization (l R O.) was created, andbetween 1947 and '1954 over one mill ion dis-placed persons were resettled, mainly overseas.After the United States the second largest intakewas taken by Aus t ra l ia : c lose to 180 000refugees.

One ol these was Egon F. Kunz, a Hungarian,arriving in Australia in 1949. He subsequently became a l ibrarian at the [ritchellLibrary in Sydney,and atter completing his Ph.D. Thesis on theHungarians in Australia Frank Kunz became aSenior Research Fellow at the Australian Naiion-al University in Canberra with a maior researchpro iec l on Aus t ra l ia 's D isp laced PersonsScheme. He also supervised with Or. CharlesPrice my Ph.D. Thesis on the Scandinavrans InAustralia in the Depanment of Demography atthe Australian National Universitv in 1969 1972Dr. Kunz's publications include the well-knownarticles: "The Refugee on Flight: Kinetic Modelsand Forms of Oisolacements" and "Exile andEesenlement: Relugee Theory" in the International l\.,! igration Beview in 1973 and 1981 .

Up ti l l World War l l Australia was quite ahomogenous country of Brit ish origin. During thewar , however , i t became c lear tha l a la rgecountry with only seven mill ion inhabitants couldnot survive if there was another war. A new immigralion policy was launched under the direction ol Arthur Calwell, the first Minister for lmmigration, in 1945. The iarget was to lake in 70000 immigranls to Ausl.alia per year. ln 1947 Ar-thur Calwell signed an agreement with the l.R.O.lor resenlement in Australia, and by the end ofthat year the first displaced persons, 840 Es-lonians, Latvians and Lithuanians, had arrived.The maior wave took place in 1949 and 1950,wrth over 145 000 persons altogether. Thesepeople, mainly from Eastern Europe, had lostlhe i r home count r ies and were now "NewAustralians" to be assimilated as quickly as possible. Many ol them had a high level of education,but they were sent to the bush or lactories toserve a two-year labour cont.act.

After describing the genesis of the Australianpost'war migraljon program, Dr. Kunz s bookgives accounts of the backgrounds ol the variousethnic refugee groups and describes the seleclion process which brought them to Austrajja. ,talso deals with the assimilation process and mul-ticulturalism and analyses the etfects both onAustralia geoerally and also on lhe participants- the uprooted people from the battlefjelds oiEurope.

Being a displaced person hjmself has been anobvious advantage to the author. Generally,being in the midst ol historical events can involvethe danger of emotional involvement, which anoutside observer can avoid. But the perspectiveol 40 years and extensive studies have enabledFrank Kunz to see the events in the right propor-trons and contexts.

The vr'orld sti l l has some 15 mill ion refugees.and in the Nordic countries the numbe. of dis-placed persons has also greatly increased. Forthe policy makers and scholars in this l ield, theAuslralian experience described and analysedwith such an expertise and human interest by DrFrank KUnz son o l a wea l thy fami ly inBudapest - can be warmly recommended.

Olavi Koivukanoas

Sten Aminoff, Svenskarna iNya Zeeland, Densvenska emigrationen lram ti l l 1940. Emi-grantinstitutets venners skriltserie 2, Vexjo1988, 464 s.

Pensionerade generalkonsuln Sten Aminotf varpe 1970 lalet svensk ambassad6r iNya Zeeland.Dar - eller kanske redan tidiga.e blev han int-resserad av svenskarnas historia pA detta l jarranbelagna oland. Aminofl har hittat naslan 3300svenska sjdman och emigranter iNya Zeelandlore andra varldskriget. Enligt forfattaren har meren 10 000 nyzeelAndare mer eller mindre svensktpebrA. Raknar man med Danmark och Norgetor,de cirka 40 000 manniskor i Nya Zeeland ha skan-dinaviskt Ursprung. Dadil l kommer negra tusenattl ingar ti l l t inlandarna. Emigrationen lren Skan-dinavien ti l l Nya Zeeland upphorde nastan heli ioch med forsta varldskrigets utbrott, och skan,

KIRJAT . BOOKS O BOCKER

dinaverna inteqrerades snabbt i samhallet, "l ikesnow on Wellington hil ls" sesom historikern R.A.Lochore (1951) har skrivit.

Fremst i Alexander Turnbull Library i Welling-ton, Nya Zeelands riksarkiv, men ocksA imAngaarkiv i Skandinavien och Tyskland. har Aminoflstuderat skeppslistor, medborgarskapshandlingar, dodsuppgift er osv. Personlorteckningen panastan 3300 individer utg0r basen for lorskningen och ger en mangfald personuppgifter sAsomAlder, ankomstar, t id och plats for naturalisering,yrke, civilstdnd, dodsAr och plals samt up-plysande anmarkningar.

Nya Zeeland upptdcktes av hollendaren AbelTasman Ar 1642. Nar kapten James Cook medlarlyget Endeavout giorde sin forsta varldsomse-gling Aren 1768 71, fanns det Linne,larjungarmed ombord: svensken Daniel Solander och fin-landaren Herman Sporing, som fick en o pA nordons ostkusl uppkallad etter sig. "Sporing ls-land " .

I slutet av 1700- och i borjan av 1800 taletborjade val- och sdlfangsten ide nyzeelandskavattnen. Det fanns mAnga skandinaviska sjomanombord pe britt iska. amerikanska. franska osv.langstfartyg, och nAgra av mannen gick land ochblev ingifta iolika maoristammar.

Fore g uldg rava rruschen pA 1860 talet harAminoff identif ierat en 30 tal svenskar som blevbofasta i Nya Zeeland, nastan uteslutande sioman. En av dem var sjokaptenen Charles Suisted ursprungligen Carl Sjostedt fodd Ar1810 iVarmland. Han kom 1842 t i l l Nya Zee landfren Launceslon pA Tasmanien. Sedan ! 830 hade han seglat mellan London och Ostindien ochhade varii lorsta styrman pe GoverDor Stirl ing,som er 1831 kom med de forsta skandinaviskaemigranterna ti l l Vestaustralien Fartyget hadebyggts i Jakobstad, Finland, nio er t idigare (Beij-bom 1983,36) . Sedan december 1836 boddeSuisted med sin engelska fru iLaunceston, Tas-manien, som Master Mariner (Koivukangas 1974,72 73). UNandringen ti l lAustralien och NyaZeeland var nara fdrbundna med varandra.

Upptdckterna av guld i Nya Zeeland Ar 1861drog dit lycksdkare i stora skaro.. [.4anga av demhade tidigare varit iKalifornien och Australien.Den overvagande maioriteten var sj6man. Underemigrationens hojdpunl(t 1863-66 torde det halunnits mellan 4000 och 5000 skandinaviskaguldgravare pe Nya Zeelands syd6, och svens-karna utgjorde huvudparten av dem. De flestaguldgravarna lamnade efter 1867, men cirka 700stannade kvar, inkoote ett iordbruk eller investe-rade kapital iolika slags smAindustrier.

Til l slutet av 1860 talet hade all bra iordbruks-marl tagits iansprek av bril l iska emigranter Nuborjade myndigheter att lorvarva maorilandet,som var ofta tet urskog och mindre lampat forjordbruk. Finansministern Julius Vogel hade besoh Amerika och var medveten om. atl skan-dinaverna var beredda aft arbeta som immrgran-ter Sesekostnaderna mellan Skandinavien ochNya Zeeland borde tackas med nyzeelandskastatsmedel. Det f orsta emigrantlartyget anlandeli l l Well ington 1a72 med 23 personer frAn Sveri-ge och 50 fren Danmark. Genom en eftektiv varv-ningskampanj ide skandinaviska landerna hadeantalet skandinaver i slutel av 1876 stiqjl l i l l cir-ka 4500 emigranter, omkring 750 av dem varsvenskar. Skandinaverna bosatle sig i HawkesBay trakten och annu idag pAminner Oannevirke och Norsewood om den gamla skandinavis-ka bosattningen.

Under tiden 1877 1915 okade utvandringentil l Nya Zeeland belydligl. En betydande del avutvandrarna var sidman, som ofta skrev hem ti l lsina slaktningar och vanner och uppmuntradedessa att emigrera ti l l Nya Zeeland och Australi-en. Livet pA fartyget var hert och arbetet dAligtbetalt. En stor del av sjomannen hoppade av sjo-mansarbetet i Antipoden.

Etter forsta verldskrigei fram ti l l 1940 blevdensvenska utvandringen ti l) Nya Zeeland som sked,de med passagerarfartyg och registrerades iforsamlingar mycket marginell; efter 1940 minskade den ytterl igare. MAnga atervende t' l l Sverigesenare. Ar 1980 var de svensKodda emigranter-na i Nya Zeeland endast 300, ungefar l lka mAn-ga som det fanns l inlandare dar.

Svenskarna var utspridda over hela det ny,zeelandska landomradet, och den storsta gruppen utgjordes av sjomiin, som ofta gifte sig medbritt iska kvinnor. Danskarnas antal var storst.och de tog init iatjvet t i l l aft bygga lutherska kyr-kor sedan 1878. De svenska och norska emigranter som var melodister boriade efter ankom-slen 1972 anordna bonemoten och byggde senare en egen kyrka. De cirka 5000 skandinaver,na hade iborian en herd ti l lvaro och sallan tidoch kraft t i l l annat An det dagliga arbetet. Tid-ningsutgivningen pa de nordiska spreken miss-lyckades, ty det fanns inte ekonomiska torutsaft,ningar. Senare borjade skandinaver prenumere-ra pe engelsksprAkiga lokaltidningar.

Men ide smA bosallningarna slog man vaklom sina egna lraditioner och sin kultur. Jul, peskoch midsommar firades idet nya hemlandet pAtraditionellt satt. Langre lram bildades skan-dinaviska foreningar i de stdrre staderna. Efter

KIRJAToBOOKSoBOCKER

unionsupplosningen mellan Sverige och Norge1905 kom den skandinaviska foreningen iWel-l ington att upplosas, vilket beklagades livl igt, et-lersom svenskar och norrman hade haft etl gottsamarbete.

Svenskarna kom ti l l Nya Zeeland fr6n allasvenska landsandar, sjofolket frAn kustomrAde'na Det samma galler svenskarna iAuslralien tore andra varldskriget. Antalet kvinnor gick upp ti l ldrygt 400 eller knappt l0 % av uNandrarna. IAustralien var 9,9 % kvinnor av 5600 i Sverigefodda invandrare i lolkrakningen er 191 1 . Huvuddelen av de svenska kvinnorna i Nya zeeland ut-vandrade under tiden 1870 76 som familjemed-lemmar.

Av kapil let Folkrakningen lramgar det, alt an-lalet skandinaver i Nya Zeeland var som storstvid census 1906i 5250. Dercv 2277 danskat.1618 svenskar och 1396 norrman. Invandringenavfinlendare, huvudsakligen svensKalande, re-dovisades fore 1918 i statistiken under rubrikenRyssland. Fore 1914 bestod invandringen lranRyssland nastan uteslutande av finlandare ochuppgick enligt censusen 1891 ti l l ungefir 200och 1906 ti l l 400 personer. I Australien mdrllejag, att av de invandrare som var lodda i Flyss

I land fore forsta varldskriget ett ganska stort an-J r ta l var judar , po lacker och andra minor i le le r .f [,, len troligen var det t insla siololLel domineran-'

de i Nya Zeeland. Antalet personer lodda i Fin'land har alltsedan census 1921 varit ungefar300.

FrAn liden 1854-1948 harAminoft hinat 1523naturaliseringsakter avseende personer som be-domts ha svensk nationalitet. Ett femtiotal iFinland fodda personer som aldrig vistats iSverigehar ansens ha svensk nationalitet och blivit naturaliserade i Nya Zeeland. Dessa har inte medta'g i ts iundersokn ingen. Men t .ex . Burke (B jo rk ) ,

I Guslav Abel, fodd iJakobstad 1836, och Frilhiofi Milchelson. fodd 1877 i Narpes och resl {rAn Her

? nosand ti l l Auchland er 1909, vdr uppenbarl,gensvensktalande finlaindare och har raknats med.

I Men i nagra lall kan det ha varit mojl igt, att svens-I ka loraldrar har bosatt sig i Finland vid l iden lor

barnets fodelse.

I Den mest vardelulla delen av boken ar nog de

I alfabetiska personfortech ningar na over de nesI lan 3300 rndividerna. och de Lommer all vara ti ' l

| ,ro|. n).tta for slahtlorskare bade i Sverige ochI Nva Zeeland. Men boken ar ocksa en bra allman

I tri i torit< 6ver den svenska utvandringen ti l l Nya

I Zeeland.I Kollegan frAn andra sidan av Botlniska viken

-l vi l l gratulera Sten Aminotf t i l l en imponerande' I -IIIII

--

och viKig bok inom migrationsforskningens int-ressanta omrade.

Olavi Koivukangas

Varou Lindstr6m-Best. Delianl Sisters. A So-cial History of Finnish Women in Canada.Studies in Ethnic and lmmigration History.Multicultural History Society ol Ontrio. Toron-lo 1988, 205 p .

Varpu Lindstrom-Bestin tutkimus Kanadan suo-malaisten naisten historiasta on edustava l isaalati kasvavaan naistutkimusten ioukkoon. Nais-kysymyksen ohella teoksen toinen kantava tee-ma on etnis)rys. Molemmat teemat ovat varsinkeskeisia kanadalaisessa sosiaali-historiall ises-sa tutkimuksessa. Kanadalaisen tieteen historiassa eivat lukuisat pienet etniset ryhmat, joidenosuus vaestostA on noin 1/4, ole saaneet palioa-kaan huomiota. Tutkimus on yleensa keskinynytsuureen brinilaiseen enemmisloon taj ranska'ldrsvehemmrstoon. Vasta viime vuosikymmenrnamultikulturalismi'ajattelun esiintulon myota onhuomattu pienten siirtolaisryhmien olemassaolo.Mike tdrkejnl5, niiden merkjlys Kanadan histori-an ia yhteiskunnan toimivina ja merkityksekkai-na elementteina on myos tunnustettu- PanostusKanadan elnisten ryhmien tutkimukseen on tuot-tanut runsaas t i l i e ioa er i ryhmis ta l mm. uk-rainalaiset, italialaiset ia l iettualaiset ovat saaneetomat historiansa.

Kanadalaista historian tutkimusta on krit isoi-tu myos siita, etta se on keskinyn).t lahinna britt i leista alkuperaii olevien miesten tekemisiin.Na is len osuus yh te iskunnan raken ld j ina on jaanyt lahes tyystin huomiotta. Viime vuosikym-menina tahankin asiaan on tullut parannusta.Lindstrom-Best toteaakin kirjansa johdannossa,etta nykyisin naistutkimus on itsenaistynyt ja senmerkitys on tunnustenu, kun se viela 1970-luvunalussa joutui legitimoimaan asemaansa.

Kirja koostuu seitsemasta luvusta, joissa kay-daan laDi Kanadan suomalaisen siirtolaisnaasenkeskeisimmat elamanvaiheet ja kokemukset. En-simmaisessa luvussa tarkastellaan naisien olojaSuomessa vuosina 1B90 1930. Lindstrdm-8estkeskittyy paeasiassa suomalaiseen kulttuuriin ja

KIRJAToBOOKSoBOCKEB

oolit i ikkaan, iotka ovat olleet keskeisid taustavaikuttajia Kanadan suomalaisten elamantapaan.Naiset olivat oppineet io Suomessa kovaan tyo-hdn ja heidan tyokentti insa oli laaja Se ei rajoit-tunut pelkaslaan kotitoihin vaan naiset olivat ottaneet osaa peltotoihin ja jopa pyyntiin ja metsistykseen. Myds Kanadassa naiset ioutuivat ot-tamaan vastuuta perheen elannon hankkimises'ta. Suomalaisnaiset olivat omaksuneet akti ivisenroolin myos polit i ikassa, kun sosaalistiset aatteetlevisivet Suomeen 1800 luvun lopulla. Namd aat-teet siirtvivat sinen Kanadaan siinolaisten muka-na ia suomalaisel naiset tunnetti in siellekin poli it-t isesti radikaaleina

Toisessa luvussa selvitellaan suomalaistenna is ten a luee l l i s ta jakautu mis ta Kanadassa.1900 luvun alkuvuosina tulleista siirtolaisista olisuurin osa miehia. Naisista suurin osa oli naimattomia. arviot vaihtelevat 60 % ia 83 o/o:n vali l la.Valtaosa suomalaisista asetlui Onlarion provinssiin, muna osa ialkoi matkaansa lanteen, Britt i laiseen Kolumbiaan.

KolmanneSta luvusta eteenpain nakokulmasiirlyy selkeasti sosiaaliseen el;nrain la sen osaalueisiin. Kohteina ovat naisten ia lasten ter-veydell iset olot ja elamisen laatu. Terveydenhoidossa oli suomalaisten perush!4Jeista, ahkeruudesta ja siisteydesta, etua. Suomalaisten lapsi-kuolleisuus oli vahintaankin normaalitasolla elleijopa alhaisempi. Kansanomaisiin parannuskei-noihin turvaudutti in usein, koska niite oli totuttukay amaan ja laekaripalvelut olivat usein kaukana ja kall i i ta. Naisten yleisimmat kuolinsy),t olivattuberkuloosi, itsemurha ja synn!4yskomplikaati-ot. Myos lail lomat abortit johtival usein kuole'maan_

Neljannen luvun otsikko on palion puhuva:Kanada on helvetti miehil le, taivas naisil le". Lu-

vun teemoina ovat naisten ja miesten valiset suhteet ia avioli i tto. Yli B0 o,4 suomalaisista naisistaavioitui suomalaisen miehen kanssa Sukupuol-ten valinen vuorovaikutus on ollut varsin kiriavaa.Siihen on sisallynyt seka dramatiikkaa efta ela-min i loia. Kanadassa vail innul yleinen naispulaon antanut suomalaisil le naisil le paljon mahdoll i-suuksia omaan vapaaseen elamaan. He ovat voi-neet viivyttaa avioitumistaan, koska miehia oliai-na tarjolla. Toisaalta avioikaiset naiset melkosuurella todennakoisyydelle jaival leskiksi, kos-ka vaarall inen lyo kaivoksil la tai melsissi ja iuo-pottelu alensivat usein suomalaisten miestenkeski-ikAa.

Luvut viisi ia seitseman ovat kirian keskeisim-mat. Viides luku kasittelee suomalaista naistaly6ssaen. Kanadaan oli tullu ansaitsemaan ia

tyon laatu muovasi sUomalaisten naisten sosiaalista elemaa. Valtaosa naisista siioittui kotitalous-tyohon eli piioiksi. Talo, jossa olti in piikana, tar-josiyleensa asunnon ja ruuan. Samalla se kuiten-kin aseni rajoituksia vapaa-ajalle ja puuttui myosmoraalikysymyksiin.

Tyon vaslapa jnoksi oli monenla jsla aklivi leet't ia. Yhteiskunnall isesti merkityksekkainta oli toi-minta sosialistisella "haali l la" eli tyovaentalolla.Seitsemasluku omistautuukin naisten toiminnal'le sosialistisissa organisaatioissa. Vaikka tyova'en jarjestdissa korostetti inkin naisten ja miesteniasavertaisuutta, ei iama ihanne toteulunut ainaL)ylannosse. Suomalarsissa seurakunnissa, joi-ta luku kuusi kasittelee. naisten rooli oliviela kan-tavampi kuin sosialistisissa jarjestdissa Naisethuolehtivat varojen keraiimisesta eri laisin tem-pauksin, mutta seurakuntien johtokuntiin he ei-vdt yleensa paasseel.

Varpu Lindstrom Bestin kirja on lyhennettyversio hanen vuonna 1986 Yorkin yliopislossa,Torontossa, larkastetusta laajasta vdildskirias-taan. Teos antaa hyvin selkean kuvan siita moninpa iko in hyv ink in .askaas ta e lamasta , jonka1900 luvun alussa Kanadaan lahteneet siirtolaisnaiset lapikavivat. Tutkimuksen kokonaisvaltaisuus on myos sen vahvoia puolia. Tutkimuskohde nahdaan laajassa kulltuurisessa ja yhteiskun-nall isessa koniekstissa, mikA edesauttaa lukijaaVmmartamaan siirtolaisnaisen "eetosta, maail,maa. Varpu Lindstrom-Best on pitantt nakokul-man hyvin lahella ihmista. Monet esimerkit ja kuvaukset elevoittavat sekai tekstia etta sita kuvaa,jonka kirja siirtolaisnaisten elamasta antaa. Toi-saalta myoskaan tieteell isesta otteesla ei luovu,la helkeksikiian. vaan tieloaines luodaan esil lekeskeisissa sosiaalisissa yhteyksissaen. Sosiaalisen aineksen kasittely on paikoin hlaJin oivalta-vaa. Jopa niinkin, etta herad kysymys, mihin monissa taman alan sosiaalit ieteell isissd tutkimuk,sissa tama oivaltavuus on hukattu. Teoksen lah-demateriaali on laaja, mika nakyy seka itse tutkimuksessa ena sen lahdeluettelossa. Asiat ovat!ekijen hallussa.

Tulevaisuuden kannalta olisi tarkeaa laaien-taa tutkimuskohdetta aiall isesti aina nykypaivaan asti. Tutkimus olisi sy),ta ulottaa sekd uu-dempiin siirtolaisiin ette myohempiin sukupol-viin. Toinen tulevaisuuden asia olisi julkaistaVarpu Lindstrom-Bestin kirja myos suomeksijaSuomessa - kunnianosoituksena suomalaisil lena is i l le .

Teppo M. Sintonen

K I R J A T O B O O K S O E O C K E R

J'lAnne Koistinen, Pohjoismaiset pakolaistutki-mukset. Virikkeite suomalaiseen tutkimustoi-min taan. Sos iaa l i - ia te rveysm in i s te r i6 ,Suunnitteluosaston julkaisuja 4:1988. i85 s.

Ulkomaalaiskeskustelu on viim€ aikoina l isaanty-nyt maassamme huomattavasti. Tahan on usellakin syita. Varsinkin Etela-Suomessa on nykyisin tydvoimasta pulaa, ia keskustelu u(komaisentyovoiman tuottamisesta on virinnyt. Keskuste,lua on aiheuttanut myos Suomen vuosittain kasvava pakolaiskiintid. Vuonna 1988 maanammevastaanotetti in 300 pakolaista, eli ki intiomme olin. 1/4 muiden pohjoismaiden vastaavasta. Ha|ituksen paatoksen mukaan kuluvan vuoden kiin-tio on 500 henkea. Suomesta tosin puuttuvat ldhes teysin iurvapaikan hakijat ("spontaanit pako,laiset"), ioita esimerkiksi Ruolsiin tulivi ime vuon-na lahes 15 000. Joka tapauksessa maamme onavaamassa ponteja ulkomaalaisil le yha enem,miin, seka humaanisista etta taloudell isista syis-ta. Tama on havahduftanut viranomaiset ja tutkiiat. Vjrkamiehel paikkajlevat ojkein urakalla Suo-men jalkiiattoista ulkomaalaislakia; komiteanmietintoja ja lainmuutoksia julkaistaan harva seluukausi.

[.4yos tutkijat ovat aktivoituneet, mm. Siirtolai,suusinslltuutissa on moni opiskeli ja kayn),t etsi-m.issa kirjallisuutta ja tilasloja pakolaisia koske-!l in pro gradu -tutkielmiinsa. Vaikeutena seka kirjoittaji l la end tulkimusten ohjaaji l la on ollut alanperusselvityksen puuttuminen. Puute on oivallet-tu sosiaali- ja terveysministeri6ssa, jolle kuuluupakolaislen vastaanotlotoiminnan periaatteidenja pakolaispolit i ikkaan li inyvien kysymyslen ka-sinely. Ministerion ja Helsingin yliopiston Kehjlysmaainsiituutin valisella sopimuksella on val,mlstunut raportti Pohjoismaiset pakolaistutki-muksef, jonka on tehn!1yht. yo. Anne Koistinen.

Julhaisu lakaantuu kahteen osaan ensimmai-nen osa on varsinainen tutkimusraporni (78 s.) ialoinen osa on n. 100 sivun mittainen alan bibliografia. Tutkimuksella pyritaen ensisijaisesl i vi i l la,mdan muiden Pohjoismaiden kokemukset sek:ikeskeiset pakolaisuuteen li inyvat tutkimustulokset. TeJle osjn julkajsun peruslehtokohla on oi,kea. Muissa Poh joismaissa on oakolaistutkimusta harjoitettu parikymmenta vuotta, joten on todella sylt6 kanoinaa naapureidemme tutkimust lanne kokonaisuudessaan.

Ensimmainen osa iakaantuu viiteen selvastitorsislaan erotlLivaan padluluun. Kalsi ensim-maista ovat luonteeltaan johdattelevia, mm. lu-vussa kaksi tarkastellaan alan terminologiaa. Tii lt i osin ta.kastelu on suooea mutta antaa kuiten-

kin ri i ttavat eveat raportin jatkotarkastelulle. Ta-man jalkeen selvitetaan pakolaisten vaslaanotlo-ioiminlaa eri Pohjoismaissa. Luvusla kdy hyvinselvil le ne erilaiset strategiat ja menettel!.tavat,mita pakolaisten vastaanotossa on eri aikoinanaapurimaissamme harioitenu. Tetd lukua inten-siivisesti tutkimalla maamme byrokraatit sdasty-vat monelta harmilta ja turhalta uudistustoimenpiteelE, kiitos muiden Pohioismaiden aikaisem,min aloittaman pakolaispolit i ikan kehittamistvon.

Luvuissa nelja ia viisi selvitetaan Suomen iamuiden Poh jo ismaiden pako la is tu tk imuksenmenneisyfta, nyMilaa ia tulevaisuutta. Tassayhteydessd esiteldan myos 22 tutkimusaihena,joiden selvittamisG tekija pitaa tarkeana. Sinat-laan teemat ovat perusteltuia ia tutkimisen arvoi-sia Lu ellelo on I ieteell iseslitarkasteltuna hiemanyksipuolinen, siit i i pLtu11Uy31 r. oikeustieteell iset ia ladketieteell iset tutkimusteemat. Esimer-kiksi pakolaisten l ietoisuus omisla lakiin perustuvista oikeuksistaan, ulkomaalaisiin kohdistuvahall intomenenely jne. olisivat mielenkiintoisia jalarpeell isia tutkimusaiheita.

Raponissa todetaan aivan oikein (s.9), etti ipakolaisuuden tavoiteltavimpana ratkaisukeino-na pidetaan vapaaehloista ja iurvall ista paluutakotimaahan; pakolaisuuskasitteeseen li i ft!/ taiainakin pitaisi l i i f lya ajatus vain valiaikaisesta si-joittumisesta ko(imaan ulkopuolelle. Nakemysolisi otettava huomioon myos tutkimustoimin-nassa Tulkimuslen avulla olisi luotava esimer-kiksi sellaisia pakolaisten vastaanottomalleia,iotka tekisivat integroitumisen tulomaahan hel-poksi, ja silt i irtaulumisen ja palaamisen vaivatto-maksi t i lanteen enlisesse kotjmaassa parannut-tua.

Kolmas tutkimusaihe, joka on jean),t huomiot,ta, l i i ttyy pakolaisten alueell iseen siioinumiseen.Maamme on muiden Pohioismajden tapaan va-linnut kunti in hajauttavan sijoittamispolit i ikan.Pienten, muutaman perheen pakolaisryhmien sijoittaminen eri kUntiin on kuitenkin vaikeasti pe-rUsteltavissa. Sen sijaan larpeekSi sUUress€, esi,me*iksi 100 200 hengen yhteisossa vahem,miston oma kulnuuri ja identiteetti sailyttavatelinvoimansa Sama,la omassa kulttuurissa eE-minen antaa pakolaiselle mahdoll isuuden rau,hassa pohtia, j?ii idiiko pysyvaiksi siirtolaiseksivaiko palata eoliseen kotimaahansa. Tutkimustoaminnalla voitaneen luoda edellytykset hall itul-le sijoinamis- ja integraatiopolit i ikalle, joten ti i-han l i i ttwa tutkimustarve olisi syy.td muistaamyos tulevaisuudessa.

Neljds puuttuva painopiste l j i ttn/ futurologi-aan: olisi paikallaan tarkastella my6s pakolaisuu-

K I R J A T T B O O K S T B O C K E R

teen li i ttyvie tulevaisuuden vaihtoehtoia. Tallahetke l la kas i tamme pako la isuuden pa l io l t iomaan maahamme suuntautuvana muuttoli ik-keena. Samoin pakolaisuuden syiden katsotaanyleisesti l i i t tyvan soti in ia poli itt isi in konfl ikteihin.On milA todennekoisinta. ene tulevaisuudessaesimerkilsi eLokataslrolit aiheuttaval enenevas-sa maarin oakolaisuutta. Tana Daivana ilmio kos-k€e lahinnA Afrikkaa. Pois eiole kuitenkaan sul,iettu sekean vaihtoehto. etta me suomalaisetolisimme joskus turvapailan larpeessa esimer-kiksi ydinonnettomuuden seurauksena. Tutki-mustoiminnalla olisi selvilettavd erilaiset mah-doll isesti pakolaisuuna aiheuttavat tekijat ia nii-hin l i i ttwAt toimintamall it.

Maassamme on varsinaista siirtolaisuustutki-musta harraslellu laajommassa mitassa parlkymmenta vuotta. Taten alan tutkijoil la on paljon-kin annettavaa pakolaistutkijoil le. Erityisesti poh-joismaisia siirtolaisuulia koskeva tutkimusloi

minta oli aluksi jalkijatt6isti i : paaasiassa raportoit i in io tapahtunutta muuftoli iketta. Toisaalta tut-kimustoiminta oli t ieteell isesti tarkasteltuna yksi-puolista, sil la huomattava osa tutkimuksista oliyhteiskuntatieteell isie. Siirtolaisuustutkimus onoilut myds varsin poikkileikkauksenomaista, esimerkiksi aiall isesti pitkat seurantatutkimuksetpuuttuval maastamme lehes tyystin.

Anne Kaistisen raporni luo pakola jstutkjmuk-selle toimivan perustan, ia edella tarkastellut siir,tolaisuustutkimuksen heikkoudet ovat julkaisunavulla osittain valtenavisse. Kokonaisuutena ottaen tekiien tulos osoittaa, ena maamme vahdve-rinen muuttoli iketutkijoiden kaarti on saamassaerinomaista taydennysta. Pakolaisuustutkimuk-selle on nyt luotu vankka perusta. Pallo on hei-tetty alan tutkiioil le ja rahoittaji l le

lsmo Soderl ing

LEVYTYKSIA ]L

'i.tr trit lli, i;t

RUOVKI(

Toivo Tamminen;

Histor ia l l inen harmonikkalevyon ilmestynyt

Suomen Harmonikkainstituutti on aloittanut His'loriall isia harmonikkalevytyksia -LP levysarjanlu'laisemisen. Kesakuussa iull. i : leniin sarjan en-simmainen osa, joka on koottu ensimmaisislesuomalaisista harmonikkalevytyksiste. LeW ontoimitettu ooikkeuksell isella taval,a, sil ld siihenli ittyy laaia teksti ' ia kuva-aineisto.

Levy !aati palion tyol;. si l l i sarjan ensimm;j-sen osan tietolen keraAmiseen kului lahes kaksivuotla Alkuperaiset lev!,t ja lev!,tystiedot on saa'tu Suomen aanitearkistosta sekd yksityisil l i i ke-fdil i jdi l le, mutta tietoja itse soittajisla oli hyvin va-han. Tahan mennessa julkaistusta harmonikka-kiriall isuudessa kerrotti in vain suomalaisista sojt-tajista. Tasta syysta allekirjoittanut ioutui itse et-simairn tarvittavat tiedot.

Materiaalia loy'tyiLin odoteltua runsdammin.Vain kahden amerikansugmalaisen hanurisllntiedot jaivat kokonaan saamalta ia muutamansoittaian kohdalla olisi toivonut loy,tiivensa vielelisaa tietoja. Tulosta voi kuitenkin pitee tyydytavand, koska kysymys on aikaisemmin tulkimal'tomasta arheesta.

Tutkimuksen edistvesse selvisi. etlA siirlolais-ten musiikinharrastus on ollut h)Jin vilkasta jamusiikki on l i i ttynt4 tavalla lai toisella monenamerikansuomalaisen elamaan. Harmonikan-soitlaji l la on ollut h! / in keskeinen asema suoma-laisissa i ltamatilaisuuksissa ia tansseissa, sil lahanurislit nay,lEval olleen yhla suosinuia kuinparhaat laulajat ja juhlapuhuiat.

Amerikansuomalaiset tanssiorkesterjt ol jvataluksi torvisoittokuntia tai pelimanniyhtyeita.Harmonikan yleistyminen alkoi 1910 - 1 920 luku'ien vaihteessa, jolloin soitin kehittyi Iahes nykyi-seen muotoonsa. Pianohanurit ia 5-rivisel onivatnopeasti paikkansa sen ajan tanssiorkestereissa. Hanurista luli paasoitln ja harmonikansoitla'ia olj tavall isest i myos orkesterinjohtaja. 1920 lu-vulla aletti in ouhua hanuritansseisla ia hanurjorkestereista. Hanuristien myotai tanssiorkesterei-den koko pienenija monessa paikassa tanssejs-ta huolehti harmonikansoittaia yksinaan. Tuonaian suosituin soil inLokoonpano oli hanurija viu.lu, mutta hanuristit kayttivat soitlonsa tueksiusein myos kitaraa tai rumpuja.

Yhdysvaltojen parhaat harmonikansoittajatolivat italialaisia. mutta hetinaiden iSlkeen tulivatruotsalaiset ja suomalaiset siirtolaiset. Hanuriaharrasteniin mvds muiden kansall isuuksien kes

Siariolaisirus - Mrgration 3/1989

kuudessa, mutla edella mainitut kolme ryhmaAolivat nakwimmin esil l i i . Muutamat ruotsalaishanuristit soitt ivat usein suomalaisil la haaleil la jatasta syysta he levynivat myos suomalaisil le taFkoitetlua musiikkia. Uuteen LP-le\ryyn on otettuesimerkkeie mm. Arvid Franzenin ja Edwin JahFlin tekemisla aanitteista.

Amerikansuomalaisten hanuristien joukko onollut kirjavaa ja heita naytaa olleen varovaisestikin arvioiden useita kymmenia. Tansseissa soitt ivat oman paikkakunnan harrasteli jat ja puo-liammatti lajset, jotka oli palkattu paatyOnse ohel-la vali luiscsti lansseja soil lamaan. Oli myos pie-ni ioukko taysin ammatikseen soittavia hanuris-teja, jotka kiersival paikkakunnalta toiselle taisoitt ivat saann6ll isesti tansseja maaratyil la haa-leil la. Parhaat soittajat pil ivat myos konsemeja,jo issa so i te t t i in kuu lu is ien i ta l ia la is ten har -monikansoinajien ohjelmistoa seka suomalaistakansanmusiikkia.

Recordings ot Histor icalAccordion Music

The Finnish Accordion Institute has recentlylaunched a series of historical recordings of accordion music. The first ol these, comprising theeadiest known accordion recordings in Finland,was issued in June 1989, accompanied by exten-sive texl and il lustralions.

Historiall isia harmonikkalevytyksia I (Histori 'calAccordion Becordings, l) Suomen Harmonik-kainstituuni (Finnish Accordion Institute) FAILP'6, 1989. The original recordings and informationhave been traced either in the Finnish Record-ings Archives or wilh private collectors. but verylitt le information is available about the actual per-formers. After extensive research, however, onlytwo Finnish-American musicians have Drovedcompletely impossible to trace, althouOh moreinlormation would have been welcome on someother players-

Music played an important part in the Finnish-American imrnigranl community. Accordionistsplayed a central role in evening entertainmenls,the lop players being as much in demand as lea-ding singers and speakers. The earliest Finnish-American dance orcheslras were either brassbands or groups of f iddlers, but by the 1920s,when the accordion had acquired its presentdayform, it was becoming more widespread in thedance orcheslras ol the l ime. and the orcheslra

B-Fuoli

leaders were often accordionists. The introduc-tion of the accordion reduced the size needed fora dance orchestra, and in many places dancemusic was supplied by an accordionist on hisown. The favorite combination at that t ime wasaccordion and violin, but accordionists also of-ten played wilh guitar and drums.

The leading accordionists in the USA wereItalian, but Swedish and Finnish players cameimmediaiely after lhem. Although the accordionwas also played in olher ethnic communilies,these th ree na t iona l i t ies were the mos lprominent. The new record includes examples of

some of the Swedish accordionists who alsoused tq play in the Finnish Halls, such as ArvidFranzen and Edwin Jahrl.

There were several dozen Finnish-Americanaccordionists, mainly local amateurs and semi-professionals who were paid a small fee tor theirpertormances; but there were also a few full t imeprofessional musicians, who traveled around{rom place to place and played regularly al par-l icular Halls. The best players also used to grveconcarls, playing works from lhe repertoire oflhe l lalian accordionisls, interspersed wilh Fin'nish lolkmusic.

48

Ohjeita kirjoittajil leSiirtolaisuus Migrationonmonikielinen

lehti, joka iulkaisee siirtolaisuuteen ja maas-samuuttoon li i ttyvia tieteell isie seka popu-laareja kirjoituksia.

Kdsikirjoitukseen merkitaan kirjoittajannimi, osoite, oppiarvo, virka asema ja toimipaikka seha maininla kirjoitulsen taustasta.Toivonavaa olisi myos kasikirjoituksen al-kuun li i tettava iohdantokappale seka kirjoiFtajan kuva. Suositeltava maksimipituus on10liuskaa (28 rivia/l iuska). English summa-rya varten on laadinava n. 100 sanan ti ivistelma suomeksi tai englannrl si enll iselle pa-peril le.

Otamme vastaan myos kirja-arvosteluja,katsauksia ja kommentteja siirtolaisuuteenja maassamuutton l i i ttyvaan kirjall isuuteentai tutkimustoimintaan.

Kuviot ja taulukot (puhiaaksipiirrettyina)on laadittava eril l iselle paperil le. L;hdeviitteet sijoitetaan kirjoituksen sisadn siten, et

Instructions toSiirlolaisuus Migratjon ,s a mull i l inguaJ

journal, which publishes both scholarly andpopular anicles relating to international andinternal migration.

Manuscripts should include informationconcerning the author's name and address,academic degrees. occupalion and placeof work, and some description of his or herbackground. An introductory paragraph atthe beginning of the manuscript would beappreciated, with a photograph of the aufhor. The recommended maximum lengthfor articles is ten pages (at 28 l ines/1560characters per page). Articles should be ac-companied by a separate summary in English, of about 100 words.

We also accept book reviews, surveysand reports, and comments on l iterature orresearch relating to international or internalmrgral|on.

Figures and Tables should be submittedin camera ready form on separale pagesSources referred to should be cited withinthe text, using the format: author's surna'

ta ensin on kiriojttajan sukunimi, sinen kir-io i tuksen pa jnovuos i ja v i i t tauksen s i -vunumerot (esim. Allardt 1s65, 13-14).

Lahdeluenelo l i i tetaan loppuun otsikolla"K i r ja l l i suus" tek i jan n imen muka isessaaakkosjarjestyksessa. Lahteesta i lmoite-taan kirjoittajan sukunimi, etunimi, teoksennimi, painopaikka ja -vuosi, esim. Allardt,Erik ja Llttunen, Yrjo: Sosiologia. Porvoo1972. Leht ia r l i k l e le is ta ja ju lka isusar jdnosisla i lmoitetaan kirjoinajan sukunimi, etunimi, kirioituksen nimi, julkaisun nimi, vuo-sikerta, i lmestymisvuosi, lehden numero iaartikkelin sivunumerot, esim. Frank, AndreGunder. Kolmas malilma ei ole eri lainen.Sos io log ia B , (1970) :2 , s .9 21 .

Artikleli l yms. voidaan loimiltaa myosd iske i i l l a (DOS'kay t lo ia r jes te lme: WordPertecl-, [.4S-Word-, Wordstar-, Teko- taiASCII'muodossa). Talloin on l isaksilahetet-tavi yksi monistettu kopio tekstisE.

Contributorsme, year of publicalion of the text cited, andpage references (e.g Auerbach 1955, 13-14). A bibliography or l ist of sources shouldbe given at the end of the manuscript, withthe source authors l isted in alphabetical or,der. Sources should be cited as follows:Author 's o r au thors surname(s) , fo ,renames, tit le ot teri, and place and date ofpub l i ca t ron : e g Auerbach Frank . lmmigra-tion Laws of the United States. Indianapo-lis, Indiana 1955. Articles jn periodicals andseries should be cited using the format; Aut-hor's surname(s), lorenames, tit le ol lext,t it le of periodical, volume number, year ofpublication, issue number, and page references; e. g. Saarinen, Oiva: The pattern andimpact of Finnish settlement in Canada. Ter-ra 79 (1967):4, p. 16 23.

Manuscripts may also be submitted inmachine-readable form, on diskettes usingDOS and MS Word, Word Perfect, Words-tar, TEKO, or as text only (ASCIl format).Diskettes should be accompanied by a printout of the text.