-
HiiliKoronavirus iski hiileen ja
vei Euroopan energiamarkkinataikamatkalle s. 3
2/2020
M A I N O S L I I T EM A I N O S L I I T E
Saksa jättää hiilivoiman s. 6
Puusta tehty design-mekko s. 8
Yhteiskäyttöauto taloyhtiössä s. 9
Kaivos toimii sähköllä s. 10
Tuulivoimalan salaisuus s. 11
Kierrätetty lasi eristää talot s. 12
Vastuullinen sijoittaminen s. 13
Armeijan tutkat ja tuulivoima s. 14
Tekoälystä taloyhtiön energia-apuri s. 15
Malmin ex-lento- kentän pilotti s. 16
-
2 3S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A
I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat
Hiili
Kustantaja Sanoma Tekniikkajulkaisut OyVastaava päätoimittaja
Teemu VehmaskoskiUlkoasu Markus Frey (AD), Sami PiskonenLuova
tuottaja Teppo KuittinenMyynti- ja markkinointijohtaja Jyrki
Palmu
Avustajat tässä numerossaJukka Fordell, Iina Kansonen, Sami
Piskonen, Jussi Helttunen, Jukka Nortio, Matti Remes, Liisa Takala,
Timo Sormunenwww.ideat.media
Vieraskynä
Koronavirus on laittanut maailman kertakaikkisen sekaisin, ja se
valaisee moneen suuntaan epä-suotuisasti. Vallanpitäjät puristavat
kiinni vallastaan, puhujan koroketta hamuavat vaiennetaan sotatilan
hengessä. Keskustelun ja kehityksen korvaa yksi totuus.
Minä, minä vai sittenkin me?
Helena Soimakallio on Teknologiateollisuus ry:n Kestävä kehitys
-yksikön johtaja.
Korona on aikakoneenergiamarkkinoille
Uusiutuvan tuotannon osuus Euroopan sähköntuotannosta nousi
tasolle, jonka piti olla mahdollista vasta vuosikymmenen
päästä.
Teksti Teppo Kuittinen
Suomen tavoitteena on hiilineut-raalius vuoteen 2035 mennessä.
Sen saavuttamiseksi meidän on kyettävä leikkaamaan
kasvihuonekaasu-päästöistämme yli 60 prosenttia reilus-sa
vuosikymmenessä. Tavoite on maail-man kunnianhimoisimpia, mutta
teolli-suuden juuri valmistuneet vähähiilitie-kartat osoittavat
muutoksen olevan mah-dollinen.
Monilla sektoreilla kustannustehok-kain tapa vähentää päästöjä
on sähköis-täminen. Sähköistyminen etenee jo nyt nopeasti
liikkumisessa ja lämmityksessä. Tulevaisuudessa myös teollisuuden
ko-neet, laitteet ja tuotantoprosessit voivat luopua fossiilisten
polttoaineiden käytös-tä sähkön avulla. Sähkö on hyötysuhteel-taan
erinomainen ja pienihäviöinen ener-gian siirtotapa, joka ei synnytä
käyttöpai-kalla päästöjä tai melua. Sähkömoottori on kooltaan
polttomoottoria pienempi ja kevyempi, mikä on etu monissa
käyttö-kohteissa.
Vähähiilisyys lisääkin merkittävästi päästöttömän,
toimitusvarman ja hinnal-taan edullisen sähkön tarvetta.
Kulutuk-sen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuo-teen 2050
mennessä.
Energiankulutusta voidaan hillitä sek-torikytkennällä, jolla
tarkoitetaan teolli-
suuden, liikenteen ja lämmityksen kyt-keytymistä toisiinsa
sähkö-, kaukoläm-pö- ja kaasuinfrastruktuurien kautta.
Energiajärjestelmän eri osien keskinäis-tä linkittymistä
hyödyntämällä voidaan vähentää päästöjä kustannustehokkaasti ja
synnyttää uusia energiapalveluita: yh-den hukkalämpö on toiselle
arvokas kau-kolämmön lähde, ja sähköautojen akkuja voidaan käyttää
tasaamaan sähköverkon kulutuspiikkejä.
Muutoksessa kohti hiilineutraalia ja ekologisesti kestävää
yhteiskuntaa tarvit-semme energiamurroksen ohella lukuisia uusia
ratkaisuja teollisuuteen, liikkumi-seen, asumiseen ja kulutukseen.
Tärkeäs-sä roolissa ovat esimerkiksi uudet bio-pohjaiset
raaka-aineet, materiaalitehok-kuuden parantaminen ja hukan
välttämi-nen, kiertotalous sekä erilaisten digitaa-listen
ratkaisujen käyttö perinteisestä au-tomaatiosta tekoälyyn.
Kannustava toimintaympäristö on tärkeä lähtökohta kaikille
uudistuksille. Muutos nopeutuu entisestään, kun mark-kinat toimivat
reilusti ja suosivat elinkaa-rikestäviä tuotteita, investoinnit
etene-vät sujuvasti ja panostukset TKI- ja
de-monstraatiohankkeisiin vauhdittavat uu-sien ratkaisujen
kehittämistä ja kaupallis-tamista. Vuosittain yli 35 miljardin
euron
arvosta tehtävät julkiset hankinnat ovat oiva keino synnyttää
kysyntää elinkaari-kestäville ratkaisuille ja referenssejä uu-sille
tuotteille.
Koronakriisin jälkihoito vaatii mitta-via elvytystoimia
kaikkialla maailmas-sa. Useimmissa maissa toimintamalliksi on
valikoitunut vihreä elvytys, jossa ta-voitellaan samaan aikaan
talouden, työl-lisyyden ja kestävän kehityksen edistä-mistä.
Elvytysinvestointeja on meilläkin ide-oitu runsaasti.
Nopeavaikutteisiksi toi-miksi on tunnistettu esimerkiksi
raken-nusten energiaremontit, kunnalliset rai-deinvestoinnit,
sähköautojen latauspis-teverkon rakentaminen sekä investoinnit
uusiin energiaratkaisuihin ja sähkön siir-toverkkoon.
Suomessa hallitus onkin esittänyt his-toriallisen suuria,
useiden miljardien eu-rojen panostuksia toimenpiteisiin, joil-la
vauhditetaan muutosta kohti hiilineut-raalia ja ekologisesti
kestävää yhteiskun-taa. Korona ei ole poistanut tarvetta vä-hentää
kasvihuonekaasupäästöjä eikä el-vytys korvaa ilmastopolitiikkaa.
Edellä-kävijyys kestävän kehityksen tuotteissa ja palveluissa tukee
työpaikkojen synty-mistä ja vientiä tulevaisuudessakin. •
Kuinka maailma pelastetaan ja muita visaisia kysymyksiä
Kestävätkö sähköverkot uusiu-tuvan sähköntuotannon suurta
osuutta? Tästä oli määrä keskus-tella Euroopassa ja maailmalla
seuraavat vuodet. Ei tarvitse enää. Kyllä kestävät.
Koronaviruksen aiheuttama merkittä-vä sähkön kysynnän
heikentyminen eri-tyisesti Etelä-Euroopassa on nostanut uu-siutuvan
sähköntuotannon osuuden lu-kemiin, joiden piti olla mahdollisia
vasta vuosikymmenen päästä.
Kysynnän heikennettyä tuotantoa on ajettu alas varsinkin
kivihiilivoimaloissa, kun taas tuuli- ja aurinkovoima ovat
jau-haneet energiaa tavalliseen tapaansa. It-se asiassa tänä
keväänä Euroopassa on nautittu poikkeuksellisen aurinkoisista ja
vähäsaasteisista keleistä, mikä on lisän-nyt aurinkovoimaloiden
tuotantoa. Myös tuulta on riittänyt hyvin tuulipuistojen
tarpeisiin.
Euroopan tasolla uusiutuvilla tuotanto-muodoilla on tuotettu
lähes puolet kai-kesta sähköstä ja Saksassa on yksittäisinä päivinä
päästy jopa lähelle 80 prosenttia. Saksan kaikesta sähköstä
tuotettiin esi-merkiksi 21. huhtikuuta 78 prosenttia uu-siutuvalla
tuotannolla.
Isossa-Britanniassa puolestaan hiili-voimalla ei ole tuotettu
sähköä 10. huhti-kuuta jälkeen lainkaan. Saarivaltakunnas-sa
tuotettiin 60 prosenttia kaikesta säh-köstä uusiutuvilla
tuotantomuodoilla 5. huhtikuuta.
Saksan, Ison-Britannian ja muiden Euroopan maiden päiväkohtaiset
tie-dot löytyvät Wärtsilän Energy Transi-tion Lab -nettipalvelusta,
joka on vapaas-ti kaikkien käytettävissä. →
Tuulivoima on muutamassa vuodessa noussut selvästi
kannattavimmaksi sähkön-tuotannon muodoksi, kun kyseessä on
kokonaan uusi voimalainvestointi.
Outo tilanne muistuttaa siitä, että nykymaailmassakin yksi
peruskei-no vastata muutospaineeseen on nostaa omaa volyymiä ja
kasvattaa käytet-tyä voimaa. Kurssin korjaus ei ole vaihto-ehto.
Jäävuorta päin ajetaan varmoina sii-tä, että se sulaa ennen
törmäystä.
Jos kömpelöä kielikuvaa soveltaa luonnonvarojen käyttöön, moni
meis-tä taitaa yhä ajatella samalla logiikalla. Koronan aiheuttama
häiriö toki kirkas-ti kaupunkien horisontteja ja Venetsian
kanaalit. Mutta talouden hidastuminen koskettaa jokaista jotenkin,
ja ketäpä ei harmittaisi peruuntunut kesälomalento. Jos virukseen
vertaa, hitaasti hivuttavan ilmastonmuutoksen kyky muuttaa
ihmis-ten käytöstä on edelleen olematon. To-tuuden paljastava valo
on kovin himmeä.
Onneksi on joukkoäly, ja sitä on jo vuosi-kymmenten ajan myös
käytetty. Ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustu-va kyky
oppia, ymmärtää, muodostaa tie-toa ja maalata toimenpidepolku on
tarvittu ja käytetty ympäristöliikkeessä, vertais- arvioidussa
tieteellisessä tutkimuksessa ja lopulta myös kansainvälisissä
ympäris-tösopimuksissa. Sen tavoite on kaukana, mutta kirkas:
hiilineutraali maailma 2050.
Nyt valmistuvat kotimaisen teollisuuden vähähiilitiekartat
kurkottavat nekin koh-ti joukkoälyä. Ne ovat moniäänisiä, mikä on
tasapainoisen kehityksen ehto. Ne avaa-vat ovia Suomen
perinteisille vahvuuksille peruskoulutuksesta aina nopeaan
sovelta-miseen asti. Ei ole vain yhtä tapaa tai totuutta. Silti
suun-nasta ollaan yksi-mielisiä, ja matkaan halutaan lähteä.
Erityisesti säh-kön ja lämmön päästötön tuotanto, siirto,
varastointi ja käyttö tulevat mul-listumaan. Täyden-täviä
polttoainei-ta haetaan kiertota-loudesta, biotalou-desta ja
vetytalou-desta. Kaikki nämä liittyvät suoraan teollisuuden
prosessei-hin, maa- ja metsätalouteen, liikenteeseen – ja ihmisten
arkeen.
Nyt uuden uljaan maailman vetovoi-matekijät on kasvatettava
houkuttele-
vimmiksi kuin menneen maailman jar-ruvoimat. Sen tulee näkyä
nopeasti ku-luttajan ja teollisuuden valintatilanteis-sa
houkuttelevina mielikuvina ja sääs-tettyinä euroina. Siihen
tarvitaan pitkä-jänteistä tukea koulutukseen, tutkimuk-
seen, innovaati-oihin ja uudis-tuviin rakentei siin. Ja sen
tulee antaa optimisti-nen lupaus saa-vutettavasta
tu-levaisuudesta.
Tässä julkaisus-sa on konkreet-tisia esimerkkejä siitä, mihin
kaik-keen pystytään jo nyt. Kyse ei ole falskista
agen-dayrittämisestä, vaan yhä fiksum-
mista tavoista pärjätä yhä kiristyvässä kilpailussa.
Samalla sana ”me”, jota on tänä ke-väänä käytetty paljon, kasvaa
mittaan-sa suuremmaksi. Tästä lähtien se sisältää koko elonkehän.
•
GONZ DD/UNSPLASH
-
4 5S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A
I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat
Hiili
Fakta
Wärtsilän luvut osoittavat, kuinka Eu-roopan sähkömarkkinat ovat
koronavi-ruksen johdosta päätyneet aikamatkalle tulevaisuuteen.
Näin suurten uusiutuvan tuotannon osuuksien piti olla mahdollisia
vasta vuosikymmenen päästä.
”Nyt säästyy valtavasti aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei tarvitse
spekuloida ja ra-kentaa testilaboratorioita, joissa selvite-tään,
kestääkö systeemi näin suurta uu-siutuvan tuotannon osuutta. Nyt se
on testattu. Kyllä kestää”, Wärtsilän energia-liiketoiminnan
strategiasta vastaaja joh-taja Matti Rautkivi toteaa.
Rautkiven mukaan koronaviruksen ai-heuttama tilapäinen hyppäys
tulevaisuu-teen ei mahdollista vain teknisten seikko-jen, kuten
sähköverkkojen kestävyyden, testaamista. Kyseessä on myös
taloudel-linen testi.
Isossa-Britanniassa alkuvuonna tou-kokuun puoliväliin saakka
hiilivoima on tehnyt yli 200 prosenttia huonompaa ta-loudellista
tulosta kuin vuotta aikaisem-min Rautkiven tietojen mukaan.
”Eli hiililaitokset tekevät tappiota. Siellä on henkilöstö
töissä, vaikka laitok-sia ei ajeta. Niiden talous on ihan
kuralla.”
Myös joustamattomat, perusvoimaa tuottavat
kaasuturbiinivoimalaitokset ovat kärsineet. Koronaviruksen myötä
esimer-kiksi Isossa-Britanniassa sähkön hinta on laskenut
alkuvuonna noin 40 prosenttia ja myös kaasuturbiinilaitokset ovat
tehneet lähes saman verran vähemmän voittoa.
Samalla koronavirus on kuitenkin osoittanut, mitkä tahot ovat
energia-murroksen selviäjiä ja voittajia. Jousta-va kaasutuotanto,
joka reagoi nopeas-
päästöoikeuksien hinnat notkahtivat ra-justi. Päästöoikeuksien
hinta on toipunut osittain ja on nyt 20 euron tuntumassa.
Kahden arvostetun taloustieteilijän, Nicholas Sternin ja Joseph
Stiglitzin mu-kaan päästöoikeuksien tulisi olla 35-75 eu-roa
tonnilta, jotta päästöoikeuskauppa to-della ohjaisi markkinoita
pois fossiilisista polttoaineista. Euroopassa on esitetty, et-tä
päästöoikeuksien tulisi olla vähintään 50 euroa tonnilta.
”Meidän palvelumme pystyy laske-maan siihen kerätyn datan
perusteella, miten sähköntuotanto kehittyisi maittain, jos
Euroopassa asetettaisiin 50 euron ala-raja päästöoikeuksille”,
Rautkivi toteaa.
Voittajia tulevat varmuudella olemaan sähkön
varastointiratkaisujen sekä jous-tavien kaasuvoimaloiden lisäksi
aurin-ko- ja tuulivoima. Tuulivoima on muuta-massa vuodessa
erottunut edullisimmak-si sähköntuotannon muodoksi, kun kyse on
kokonaan uuden tuotannon rakenta-misesta.
Kyse on täysin markkinaehtoisesta tuulivoimasta, joka ei saa
yhteiskunnan tukia. Muutos näkyy selvästi Suomessa-kin, jossa
rakennetaan suuret määrät uut-ta tuulivoimaa
markkinaehtoisesti.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimi-tusjohtajan Anni Mikkosen
mukaan ke-hitys on ollut häkellyttävän nopeaa. Suo-messa
syöttötariffilla tuettu tuulivoima-rakentaminen päättyi vuonna
2017. Tuon vuoden syksyllä Mikkonen kyseli asian-tuntijoilta,
olisiko Suomessa edellytyk-siä muissa maissa suosittuihin
PPA-sopi-muksiin (power purchase agreement). Eli tuulipuisto tekisi
sopimuksen ison toimi-jan kanssa, joka ostaisi kaiken sähkön
so-vittuun hintaan esimerkiksi 10 tai 15 vuo-den ajan.
”Minulle vastattiin, että ei onnistu Suomessa. Meillä oli
kuulemma liian al-hainen sähkön markkinahinta ja tuulivoi-man
tuotantokustannukset liian korkeat”, Mikkonen muistelee.
Tilanne muuttui jo kevätkesällä 2018, kun Suomessa ilmoitettiin
uusista, PPA-sopimuksiin pohjautuvista markki-naehtoisista
tuulipuistohankkeista.
”Se oli monen asian yhdistelmä. Säh-kön hinta nousi hieman,
uuden sukupol-ven voimalat laskivat tuotantokustannuk-sia ja
rahoituskustannukset laskivat.”
Tuulivoimahankkeen kustannuksista noin 40 prosenttia on
rahoituskustannuk-
sia. PPA-sopimukset olivat tärkeässä roo-lissa
rahoituskustannusten laskemisessa, sillä rahoittaja antaa
edullisempaa lainaa, kun sen vastineena on pitkäaikainen
säh-könostosopimus luotettavan sähkönosta-jan kanssa.
Suomessa tuulipuistohankkeita on to-teutettu myös
rahoituskustannuksia laske-valla ns. Mankala-mallilla. Siinä
voimala-yhtiön osakkaat saavat yhtiön tuottaman sähkön
omakustannehintaan omistuksien-sa suhteessa. Esimerkiksi Suomen
Hyöty-tuulen osakkaina ovat suuret suomalaiset
kaupunkienergiayhtiöt kuten Helenin tuo-tantoyhtiö Oy Mankala Ab,
jonka mukaan toimintamalli on saanut nimensä.
Mankala-malli on ollut pitkään käytössä muissa
tuotantomuodoissa. Suomen Hyö-tytuuli on ollut ensimmäisiä
Mankala-mal-lilla toimivia tuulivoimayhtiöitä Suomes-sa. Sekin on
hyötynyt merkittävästi tuuli-
Koronavirus haastaa päästöoikeuskaupan
”Nyt säästyy valtavasti aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei tarvitse
spekuloida ja rakentaa testilaboratorioita, joissa selvitetään,
kestääkö systeemi näin suurta uusiutuvan tuotannon osuutta. Nyt se
on testattu. Kyllä kestää.”
”Suomessa ei ollut aikaisemmin myöskään riittävän järeää
nostokalustoa, mutta nyt on ja meillä on jo pystytetty 175-metrisiä
tuulivoimaloita. Tuo 175 metriä on napakorkeus. Korkeimpien Suomeen
rakennettujen voimaloiden lavan korkein piste on 250 metriä.”
Selviä voittajia ovat sähköä varastoivat laitokset. Ne lataavat
akkunsa sähköver-kosta halvalla ja myyvät sähköä, kun hin-nat ovat
korkeammalla. Isossa-Britan-niassa sähkön varastointiratkaisut ovat
tehneet alkuvuonna lähes 30 prosenttia enemmän voittoa kuin vuotta
aikaisem-min.
”Mielenkiintoista on se, että sähkön varastoinnissa on tehty
voittoa varsinkin kun hinnat ovat olleet negatiiviset. Eli si-nulle
maksetaan sata euroa, kun otat vas-taan sähköä, ja myydessäsi
sähköä mak-sat 50 euroa seuraavalle vastaanottajalle. Siinä tulee
50 euroa voittoa samalla lailla kuin jos hinnat olisivat
positiiviset.”
Sähkön varastoinnissa hintojen voi-makas vaihtelu,
volatiliteetti, on hyvä asia. Koronaviruksen myötä volatiliteet-ti
on kasvanut merkittävästi. Volatiliteet-ti on ollut erityisen
voimakasta juuri ne-gatiivisten hintojen osalta, sillä ylöspäin
hinnat eivät nouse yhtä voimakkaasti yli-tarjonnan takia.
”Euroopassa on paljon uusiutuvaa tuotantoa, mutta vanha
fossiilinen tuo-tanto ja ydinvoima ovat myös yhä mark-kinoilla. Kun
on ylitarjontaa, niin sitten hinnat painuvat nopeasti
negatiivisiksi, kun kysyntä nopeasti heikkenee. Mut-ta jos kysyntä
lisääntyy, ylitarjonta es-tää hinnan voimakkaan nousun”, Rautki-vi
sanoo.
Wärtsilälle koronavirus on osoittanut heidän strategiansa
toimivan. Wärtsilä investoi useita vuosia sitten sähkön
va-rastointiratkaisujen tuotantoon ja yhtiö on nyt yksi maailman
suurimmista kysei-sessä bisneksessä.
Toinen Wärtsilän päätuote energia-markkinoilla on joustava
kaasuvoimala. Wärtsilä ei tee kaasua polttavia turbii-nilaitoksia
vaan sähköä tuottavia kaasu-moottorilaitoksia, joissa on männät
auton polttomoottorin tapaan.
”Meidän moottorit pystytään sam-muttamaan ja käynnistämään kuten
autot tekevät nykyään liikennevaloissa. Esimer-kiksi Yhdysvalloissa
tietyillä alueilla, jos-sa on paljon uusiutuvaa tuotantoa,
kaasu-moottorimme sammutetaan ja käynnis-tetään monta kertaa
päivässä”, Rautkivi sanoo.
Wärtsilän nettipalvelu on myynnin apuväline, jota tehdään pro
bono -hen-gessä. Kaikille avoimessa nettipalvelus-sa näkyy
nykytilanne ja sähköntuotannon historia. Mutta Wärtsilän asiakkaat
näke-vät myös sen, mitä tuotantomäärät ovat tulevaisuudessa
palvelun laskeman en-nusteen mukaan.
”Emme mene myymään jotain tiettyä ratkaisua, vaan ensin
kartoitamme asiak-kaan markkinan tilanteen ja laadimme palvelumme
avulla erilaisia skenaarioi-ta, miten sähkömarkkina kehittyy ja
mitä asiakkaan kannattaisi tehdä.”
Rautkivi lisää, että palvelua tarjotaan myös valtioille, niin
viranomaisille kuin poliitikoille, työkaluksi energiamurrok-sen
suunnitteluun ja siitä käytävään kes-kusteluun. Yksi keskeisimmistä
keskus-teluista koskee päästöoikeuksien hinnoit-telua.
Ennen koronavirusta yhden hiilidioksi-ditonnin päästöoikeus
maksoi Euroopas-sa noin 25 euroa. Viruksen rantauduttua Eurooppaan
kaikki energiahinnat ja myös
voiman teknologisesta kehityksestä. En-nen kaikkea kehitystä on
tapahtunut tuuli-voimaloiden koon kasvattamisessa.
”Nyt pystytään tekemään selväs-ti korkeampia tuulivoimaloita ja
pidem-piä lapoja, jolloin lapojen pyyhkäisypin-ta-ala on kasvanut.
Nyt puhutaan kah-den hehtaarin kokoisesta pyyhkäisypin-ta-alasta”,
Tuulivoimayhdistyksen Mik-konen toteaa.
Mitä korkeammalla ollaan, sitä enem-män tuulee. Ja entistä
korkeammalle saa-daan samalla entistä isompia pyyhkäisy-pinta-aloja
keräämään mahdollisimman paljon tuulienergiaa talteen.
”Lapojen aerodynaamiset ominaisuu-det ovat myös kehittyneet,
mutta tärkein kehitys on ollut kyky rakentaa entistä pi-dempiä
lapoja, jotka kestävät”, Mikko-nen sanoo.
Torni on eurooppalaisissa tuulivoi-maloissa yleensä
putkirakenteinen te-rästorni, kun taas esimerkiksi Yhdysval-loissa
käytetään myös ristikkorakentei-sia. Käytössä on myös ns.
hybriditorne-ja, joissa osa tornista on betonia ja osa te-rästä.
Kun tavoitellaan mahdollisimman korkeaa tornia, alin
terästornilohko on halkaisijaltaan niin suuri, että sen
kuljet-taminen käy vaikeaksi. Tällöin vaihtoeh-doiksi voivat tulla
hybriditorni tai teräs-levytorni, jotka kootaan tuulivoimalan
rakennuspaikalla.
”Suomessa ei ollut aikaisemmin myös-kään riittävän järeää
nostokalustoa, mutta nyt on ja meillä on jo pystytetty
175-metri-siä tuulivoimaloita. Tuo 175 metriä on na-pakorkeus.
Korkeimpien Suomeen raken-nettujen voimaloiden lavan korkein piste
on 250 metriä”, Mikkonen jatkaa.
Myös muissa uusiutuvan tuotannon muodoissa on tapahtunut
edistystä. Yk-si tällainen on biomassan ja erilaisten ai-kaisemmin
hyödyntämättömien jätevir-tojen polttaminen energiaksi. Tässä yksi
maailman johtavista yhtiöistä on tekno-logiayhtiö Valmet, joka on
erikoistunut nimenomaan vaativia polttoaineita ja ja-keita
hyödyntävien energiaratkaisuiden suunnitteluun ja
toimittamiseen.
”Kysehän on kemiasta. Meillä on tu-hansien polttoaineiden ja
polttoaineseos-ten kirjasto niiden kemiallisesta koostu-muksesta
sekä käyttäytymisestä”, Valme-tin Energia-liiketoimintayksikön
johtaja Kai Janhunen sanoo.
Valmetilla on Tampereella täyden
mittakaavan tutkimus- ja tuotekehityslai-tos, johon voidaan
ottaa uusia polttoai-neita eri puolilta maailmaa ja ajaa testejä
todellisen voimalaitoksen kokoluokassa.
”Testitulosten pohjalta suunnitellaan teknisesti kestävä ja
hyvän hyötysuhteen omaava laitos asiakkaalle”, Janhunen sanoo.
Tampereelle on tuotu poltettavaksi muun muassa riisin olkia.
Janhusen mu-kaan maatalouden hyödyntämätön bio-massa on yksi
selvästi kasvava uusiutu-van energian lähde.
”Agropohjaisissa polttoaineissa on korkeat alkalipitoisuudet ja
kun niitä pol-tetaan korkealla hyötysuhteella, haas-teeksi
muodostuu kattilan korroosiokes-tävyys. Tässä on otettu selkeästi
askelei-ta eteenpäin.”
Euroopassa kiihtyvä hiilivoiman alas-ajo tuo lisää kauppoja
Valmetin energia-bisnekselle. Yhtiö kertoi huhtikuun lo-pussa 20
miljoonan euron kaupasta, jossa ruskohiiltä polttava kattilalaitos
muute-taan biomassapolttoiseksi Puolassa.
Vielä selvästi isompi kauppa ilmoi-tettiin muutama päivä
aikaisemmin Suo-messa, kun Valmet kertoi toimittavan-sa 70
miljoonan euron arvoisen uusiutu-via biomassoja käyttävän
kattilalaitoksen Tampereen Sähkölaitokselle.
Janhusen mukaan Valmetilta tilataan uusia kattilalaitoksia
pääasiassa teolli-suuden ja kaukolämmön tarpeisiin, var-sinkin
Euroopassa. Sähköntuotannon merkitys on laskenut samaa rataa kun
tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ja kil-pailukyky ovat
kehittyneet.
Korkean hyötysuhteen aikaansaami-seksi kattilalaitos on
tyypillisesti yhdis-telmälaitos, joka tuottaa myös jonkin ver-ran
sähköä. Lisäksi piipuissa on lämpöä talteen ottavat
lauhduttimet.
”Savukaasun sisältämän vesihöyryn lauhdutuksen ansiosta
esimerkiksi Tam-pereen Sähkölaitoksen uuden laitoksen
kokonaishyötysuhde on noin 112 prosent-tia perustuen polttoaineen
teholliseen lämpöarvoon. Siinä onkin ihmettelemis-tä, kun
hyötysuhde on jo saatu yli sadan”, Janhunen hymähtää.
Tampereen Sähkölaitos säästyy sa-malla päästöoikeuksien
ostamiselta, kun maakaasua käyttävä vanha laitos korva-taan
biomassaa hyödyntävällä kattilalai-toksella. Samalla yhtiö
pienentää riskiään sille, että päästöoikeuksien hintaa
nostet-taisiin voimakkaasti Euroopassa tulevina vuosina. •
Euroopassa on saatu nauttia poikkeuksellisen aurinkoisesta
keväästä. Tämä on lisännyt aurinkovoiman tuotantoa.
Vesivoima sopii hyvin yhteen tuuli- ja aurinkovoiman kanssa.
Vesivoiman tuotantoa voidaan
nopeasti säätää tuulen ja auringonpaisteen mukaan.
ti uusiutuvan tuotannon vaihteluihin, te-ki Isossa-Britanniassa
vain kolmisen pro-senttia vähemmän voittoa kuin vuosi sit-ten,
Rautkiven tiedoista selviää.
”Tällaisessa tilanteessa, jossa uusiu-tuvaa on paljon, kyvyllä
välttää alhaiset hinnat on suora rahallinen arvo. Jousta-vat
kaasuvoimalat ovat päällä vain silloin, kun hinta on sopiva.”
Koronaviruksesta huolimatta markkinat ennakoivat Eu-roopan
päästöoikeuksien hintojen pysyvän lyhyellä ai-kavälillä suurin
piirtein nykyisellä tasollaan. Mutta miten jatkossa?
Myös reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikrii-sin aikaan
kysyntä laski nopeasti, ja päästöoikeuksia jäi käyttämättä. Kun
kysyntä elpyi, fossiilisten polttoainei-den käyttäjillä oli
runsaasti käyttämättömiä päästöoi-keuksia. Tästä seurasi
päästöoikeuksien hintojen voima-kas halpeneminen lähes
vuosikymmenen ajaksi.
Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Petteri Haverin mukaan
riskinä on, että koronavirus aiheuttaa päästö-oikeuksien kauppaan
markkinahäiriön samaan tapaan kuin finanssikriisi. EU:n
päästökauppajärjestelmään on luotu finanssikriisin opetuksien
pohjalta automaattinen vakautusmekanismi, joka tasoittaa talouden
heilahte-luita.
”Kysymys kuuluukin, miten mekanismi selviää tästä tilanteesta”,
Haveri toteaa.
NAZAR MAGELLAN PZEGTHFEBSK /UNSPLASH AMERICAN PUBLIC POWER
ASSOCIATION/UNSPLASH
-
6 7S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A
I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat
Hiili
Eurooppa seuraa Saksan energiamurrostaSaksa on päättänyt ajaa
alas sekä ydin- että hiilivoimalansa. Saksalainen teollisuus ja
kuluttajat odottavat silti saavansa kohtuu-hintaista sähköä ilman
toimitus- katkoksia.
alueiden rakennemuutosta 40 miljar-dilla eurolla.
Kivihiilikaivokset maassa on ajettu alas jo aikaisemmin, mutta nyt
myös huomattavasti enemmän saastutta-vaa ruskohiiltä tuottavat
kaivokset ja nii-den yhteydessä sijaitsevat voimalaitok-set
suljetaan. Saksan hallitus on tehnyt sulkemisaikataulusta
sopimuksen yhtiöi-den kanssa ja maksaa myös niille tuntu-vat
korvaukset.
Saksan ruskohiiliesiintymät sijaitsevat aivan maan länsi- ja
itäreunoilla. Varsin-kin idässä entisen Itä-Saksan alueella
hii-likaivosten alasajolla on merkittävä vai-kutus alueiden
talouteen ja poliittiseen tasapainoon. Pahimmassa tapauksessa
hiilen alasajo voi johtaa yhteiskunnalli-siin levottomuuksiin,
minkä vuoksi valtio tukeekin alueita runsaskätisesti.
Viime vuosina ydin- ja hiilivoima ovat tuottaneet Saksan
sähköstä noin puo-let, ja vuonna 2019 ydinvoimalla ja hiilel-lä
tuotettiin edelleen 40 prosenttia Sak-san sähköstä.
Energiamurroksen vauhdit-tamiseksi Saksa on tukenut voimakkaas-ti
uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman ra-kentamista ja viime vuonna
niiden osuus tuotannosta olikin jo lähes 30 prosenttia.
Kuluvan vuoden keväänä koronavi-ruksen aiheuttaman
poikkeustilanteen vuoksi sähkön kulutus oli normaalia pie-nempää ja
uusiutuvan sähköntuotannon osuus on ollut ajoittain jo lähes 80
pro-senttia. Pidemmän päälle ongelmaksi-muodostuu kuitenkin ydin-
ja hiilivoiman korvaaminen.
”Maakaasulla on Saksan energiamur-roksessa merkittävä rooli”,
Saksan tilan-netta pitkään seurannut johtaja Esa Hy-värinen
Fortumilta sanoo.
Maakaasun hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin
kivihiilellä ja vain kolman-nes ruskohiileen verrattuna, joten
maa-kaasun käytön lisääminen vähentää hiili-dioksidipäästöjä
nopeasti. Lisäksi maa-kaasua voidaan käyttää joustavassa
sähkön-tuotannossa. Kaasulaitos voi käynnistyä monta kertaa
päivässä, ja siten tasapainot-taa uusiutuvan sähköntuotannon
vaihtelua.
Joustavista kaasulaitoksista huolimat-ta Saksan sähköjärjestelmä
ja erityisesti sähköä siirtävä kantaverkko ovat valtavan haasteen
edessä. Ydin- ja hiilivoimaloita on eri puolilla maata tarjoamassa
tasai-sesti sähköä lähialueilleen, kun taas iso osa tuulivoimasta
on Pohjois-Saksassa.
Saksan hallituksen lakiesitys lähteekin siitä, että
hiilivoimakapasiteettia sulje-taan suunnitelmallisesti niin, että
viimei-nenkin hiililaitos pannaan kiinni viimeis-tään 2038. Tämä
siksi, että korvaavan tuotannon ja kantaverkon rakentaminen vievät
vuosia.
Saksan energiamurros on aihe, jo-ka nousee esille jatkuvasti
niin suo-malaisten kuin muiden eurooppa-laisten energia-alan
asiantuntijoiden kes-kusteluissa. Saksan tavoitteet ovat
koko-luokaltaan sellaiset, että mikään muu val-tio Euroopassa ei
pääse lähellekään niitä.
Suomessa ydinvoiman suosio on noussut ilmastonmuutoskeskustelun
kiihtyessä, mutta Saksassa tilanne on toinen. Ydinvoiman osuus
sähköntuo-tannosta oli Saksassa loivassa laskussa 2000-luvun
alkupuoliskolla, mutta kään-nekohdaksi muodostui japanilaisen
Fu-kushiman ydinvoimalan onnettomuus vuonna 2011. Sen
jälkimainingeissa Saksa päätti ajaa alas koko ydinvoimansa
kiih-dytetyssä tahdissa.
Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksassa on ajettu alas
kymmenen ydin-voimalaa, ja toiminnassa on enää seitse-män. Loputkin
ydinvoimalat on tarkoitus ajaa alas vuoden 2022 loppuun mennes-sä.
Ydinvoiman myötä Saksa menettää lä-hes neljänneksen päästöttömästä
sähkön-tuotannostaan.
Pelkkä ydinvoiman alasajo olisi ol-lut jo hurja energiamurros,
mutta Saksa on myös luopumassa hiilivoimasta vuo-teen 2038
mennessä. Saksan valtiopäivät ei ole vielä tehnyt lopullista
päätöstä hii-len alasajosta, mutta sen odotetaan päät-tävän asiasta
viimeistään kesätauon jäl-keen syksyllä.
Hiilen alasajolla on valtavat sosioekono-miset vaikutukset
niille Saksan alueille, missä hiilikaivoksilla ja -voimaloilla on
iso merkitys. Valtio onkin luvannut tukea
”Saksassa kivihiilivoimalat ajetaan alas käänteisen huutokaupan
avulla. Huuto-kaupan voittaa se, joka lupaa sulkea voima-lansa
pienimmällä tukisummalla.”
On järkevää niin talouden kuin ympä-ristönkin kannalta ajaa
hiilivoimalat alas niin, että saastuttavimmat ja tehottomim-mat
ajetaan alas ensimmäisenä. Olisi ou-to signaali maailmalle tehdä se
päinvas-taisessa järjestyksessä.
”Saksassa kivihiilivoimalat ajetaan alas käänteisen huutokaupan
avulla. Eli kuka lupaa sulkea voimalansa pienimmäl-lä tukisummalla,
voittaa huutokaupan”, Fortumin Hyvärinen sanoo.
Samalla ajatusmallilla kuin Saksan val-tio loi käänteiset
huutokaupat, se antoi luvan myös yhden uuden kivihiilivoima-lan
avaamiselle osana hiilivoimasta luo-pumista. Fortumin omistaman
saksa-laisen Uniperin Datteln 4 -hiilivoima-la aloitti toimintansa
toukokuun lopussa. Täysin uutena laitoksena se on Saksan, ja itse
asiassa koko Euroopan, kivihiilivoi-maloista tehokkain.
”Uusiutuvat ja kaasu eivät kor-vaa riittävän nopeasti ydin- ja
hiilivoi-man alasajoa. Siksi Saksan hallitus läh-tee siitä, että
hiilivoimaa tarvitaan aina 2030-luvun loppupuolelle saakka”,
Hy-värinen sanoo.
Hyvärinen muistuttaa, että saksalai-set kuluttajat maksavat jo
sähköstään eu-rooppalaisittain erittäin paljon.
”Teollisuudelle sähkö on edullista, mutta sekään ei halua yhtään
korkeampia hintoja kilpailukykyään rasittamaan. Jos alasajo
tehtäisiin nopeammin, vaarana olisi sähkön hinnan voimakas
kallistumi-nen ja jopa laajat sähkökatkokset.”
Valtio tukeekin sähkön käyttäjiä 20 miljardilla eurolla, koska
se olettaa hiililaitosten sulkemisen nostavan sähkön hintaa
edelleen.
Datteln 4 on ollut laajan julkisen keskus-telun kohteena, ja
ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti Saksan valtion
päätöstä sallia sen käynnistäminen.
”Euroopan päästökaupan piiriin kuu-luvan uuden hiilivoimalan
käynnistämi-nen ei lisää päästöjä, koska päästökaup-pa asettaa
katon energian tuotannon ja teollisuuden päästöille. Käytännössä
uu-si voimalaitos syrjäyttää jossain päin Eu-rooppaa vähemmän
tehokasta ja enem-män päästöjä aiheuttavaa tuotantoa”, For-tumin
Hyvärinen muistuttaa
Samaan aikaan Saksassa valmistellaan keinoja, joilla estetään
ns. vesisänkyilmi-ön syntyminen päästökaupassa. Kun Sak-sa omalla
päätöksellään ajaa alas hiilivoi-maloita, päästöoikeuksia jää
käyttämättä, mikä laskisi oikeuksien hintoja. Halventu-nut hinta
tarkoittaa, että tehottomammat laitokset muissa Euroopan maissa
voivat tuottaa halvemmalla energiaa fossiilisista
polttoaineista.
Kansallisia päätöksiä tehtäessä tämän ilmiön välttäminen on
erittäin tärkeää, ja Saksa aikookin sen tehdä laskemalla
vastaavasti vähemmän päästöoikeuksia markkinoille.
Uudella hiilivoimalalla on myös puo-lestapuhujia.
”Ilmastonmuutospolitiikan näkökul-masta ei ole järkevää ajaa
alas varsin te-hokkaita hiilivoimaloita Saksassa ja pitää
saastuttavampia voimalaitoksia käynnis-sä Puolan tapaisissa
maissa”, taloustie-teen professori Joachim Ragnitz saksa-laisesta
Ifo-tutkimuslaitoksesta totesi Fi-nancial Times -talouslehdelle,
kun kes-kustelu Datteln 4:n tilanteesta kävi kuu-mana.
Ragnitzin mukaan sama logiikka kos-kee myös hiilivoimaloita
Saksan sisällä.
”Miksi kaikkein uudenaikaisin voima-laitos pitäisi poistaa
verkosta, kun van-hat voimalaitoksetkin ovat vielä toimin-nassa?”
•
Lue lisää: www.fortum.fi
JUKK A FORDELL
Korkeatasoinen kaupallinen media yritysten väliseen
viestintään.
Helsingin Sanomien välissä ja hs.fi:ssä Suomen suurimmalle
päättäjäkohderyhmälle.
Rohkeus parantaamaailmaa
Seuraavat julkaisut:Energia 22. 9. Osaaminen 17. 11.
Varaa paikkasi ja tilaa teemat 2021: www.ideat.media
hs.fi/mainos/ideat
-
8 9S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A
I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat
Hiili
Globaalit megatrendit sen ker-tovat: kulutus ei ole loppumassa
maailmasta. Muun muassa kau-pungistuminen ja keskiluokan
vaurastu-minen lisäävät kulutusta maailmanlaa-juisesti, vaikka yhä
useampi suomalainen harkitseekin entistä tarkemmin rahojen-sa
käyttöä.
Ilmastonmuutos on merkki maapal-lon rajallisesta kantokyvystä.
Koska ku-lutustuotteita tarvitaan tulevaisuudessa-kin, on niiden
tuotanto tehtävä ympäris-töystävällisemmäksi. Uusiutumattomia
raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla – ja puu on uusiutuva
raaka-aine, joka tai-puu uskomattoman moneksi.
”Puu voidaan jalostamalla valjastaa tehtäviin, joissa se kor-vaa
vaikkapa muovia, sement-tiä, lasia tai terästä. Puun moni-puolisia
ominaisuuksia hyödyn-netään muun muassa kulutusta-varoissa,
rakennusmateriaaleis-sa ja kulkuneuvoissa”, Metsäte-ollisuus ry:n
energia- ja ilmasto-päällikkö Ahti Fagerblom sanoo.
Jo nyt puujalosteita löytyy monesta paikasta, joista sitä ei
ensi näkemältä arvaisi löytyvän. Tällaisia ovat esimerkiksi
la-vuaarit, makkarankuoret, jogur-tin sitkosaineet, kengät,
laasta-rit, vaatteet, sellofaanit ja auton renkaat.
Merkittävimpiä ilmastohyö-tyjä syntyy, kun rakentamisessa
lisätään puun käyttöä ja kulutustuotteiden pak-kaamisessa kartongin
käyttöä. Puupohjai-set materiaalit varastoivat ilmasta sidot-tua
hiilidioksidia pitkään ja voivat korva-ta uusiutumattomia
materiaaleja. Sellaisia ovat esimerkiksi betoni ja muovi, joiden
valmistaminen aiheuttaa runsaasti fossii-lisia päästöjä.
Design-mekkoja ja makkarankuoriaPuulle voidaan antaa
ominaisuuksia, joita siinä ei luontaisesti ole. Ilmastoystävällistä
puuta käytetäänkin yhä useammin korvaamaan fossiilisista
raaka-aineista tehtyjä tuotteita.
Tulevaisuudessa puusta löy-tyy vastaus yhä useampaan
tar-peeseen, Ahti Fagerblom uskoo. Puusta valmistetut tuotteet
voi-vat muuttaa kulutusta jo seuraa-van vuosikymmenen aikana.
Esi-merkiksi Ranskassa on tavoittee-na lisätä reilusti puunkäyttöä
jul-kisessa rakentamisessa, ja mui-den valtioiden toivotaan
seuraa-van esimerkkiä.
Monien innovatiivisten, puu-pohjaisten tuotteiden valmistus
alkaa selluntuotannosta. Siinä puun komponentit, kuten kuidut,
kemikaalit ja ligniini, erotetaan toisistaan erilaisia
käyttötarkoi-tuksia varten. Tämä mahdollis-taa puun valjastamisen
moninai-
siin tarpeisiin. Sellua hyödynnetään yhä useammin
esimerkiksi tekstiileissä, 3D-tulosteis-sa, komposiitteina ja
lääketeollisuudessa. Tekstiileissä sellu korvaa puuvillaa ja
sel-laisia keinokuituja, joissa on käytetty fos-siilisia
raaka-aineita. Se vähentää ilmasto-vaikutusten ohella myös muita
tekstiilituo-tannon ympäristöhaittoja: puuvillan vilje-
lyyn käytetään tavallisesti suuri määrä ma-keaa vettä, ja
viljelyssä käytettävät torjun-ta-aineet kuluttavat luonnonvaroja ja
kerty-vät pahimmillaan luontoon.
Lääketieteessä nanosellun on todettu nopeuttavan haavojen ja
vammojen parane-mista sekä toimivan syöpätutkimukseen so-veltuvana
solujen kasvualustana.
”Yhdysvalloissa on piilaakso, meillä puulaakso”, Fagerblom
toteaa.
Moni kotimainen yritys kehittää jat-kossakin uusia tuotteita
puusta valmis-tetuista raaka-aineista. Myös esimerkiksi yliopistot
ja Teknologian tutkimuskeskus VTT te-kevät kehitysyhteistyötä.
”Jos yritys haluaa ol-la kilpailukykyinen tule-vaisuudessa, ei
ole vaih-toehtoja. On uudistuttava ja muutettava toimintaa entistä
ympäristöystäväl-lisemmäksi”, Fagerblom muistuttaa. •
Lue lisää:www.metsateollisuus.fi
Tampere on aloittanut Suomessa uu-denlaisen tavan vähentää
autopaik-kojen määrää taloyhtiöissä ja sen kautta laskea asuntojen
hintoja sekä au-toilun aiheuttamia ympäristöhaittoja.
Autopaikkavelvoite perustuu kaavoi-tukseen. Kaupunki päättää,
montako au-topaikkaa eri kohdissa kaupunkia tulee olla suhteessa
asuintalon neliöihin. Käy-tännössä kaupungit säätävät
autopaikko-jen rakentamisesta niin sanotulla
pysä-köintinormilla.
Uudessa Tampereen pysäköintinormis-sa autopaikkavelvoitetta
voidaan vähentää viidellä paikalla jokaista
yhteiskäyttöauto-paikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enin-tään
kymmenen prosenttia normista.
Käytännössä yhdellä yhteiskäyttöauto-paikalla säästyy neljän
autopaikan raken-tamiselta, koska yhteiskäyttöautolle täy-tyy
rakentaa oma autopaikkansa.
Tampereella kokeiltiin ensin parin vuoden ajan yhteiskäyttöauton
tuomaa kevennystä pysäköintinormiin. Hyvien kokemusten pohjalta
hyvityksestä teh-tiin pysyvä.
Uusia taloyhtiöitä toteuttavat raken-nusliikkeet ovat
hyödyntäneet mahdolli-suutta aktiivisesti. Esimerkiksi Skanskal-la
on yhteiskäyttöauto tarjolla asukkaille useassa sen rakentamassa
tai rakenteil-la olevassa omaperustaisessa uudessa
ta-loyhtiössä.
Yhteiskäyttöautolla säästyy parkkipaikkoja
”Pysäköintipolitiikka ja pysäköinti-normi ovat kaupungille
vahvoja keinoja vaikuttaa sekä yhdyskuntarakenteen ke-hitykseen
että liikenteeseen ja liikkumi-seen”, Tampereen kaupungin
ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala sanoo.
”Yhteiskäyttöauton tuoma kevennys py-säköintinormiin ei ole vain
kaunis ajatus, vaan markkina on reagoinut sillä tavalla kuin
ajattelimmekin. Yhtiöt ovat ottaneet yhteis-käyttöautoja käyttöön
ja tehneet tampere-laisten liikkumisesta monipuolisempaa.”
Kankaalan mukaan viiden autopaikan hyvitys oli valistunut
arvaus, joka on osoit-tautunut tässä vaiheessa sopivan
kokoiseksi.
”Jatkossa voidaan miettiä, että entäpä jos yhdellä
yhteiskäyttöautopaikalla saisi seitse-män tai kymmenen paikkaa
hyvitystä.”
Yhteiskäyttöauto korvasi oman autonHärmälänrannassa asuva Anne
Mäkilä-Kapucu on yh-teiskäyttöautojen tehokäyt-täjä. Hän ei ole
tarvinnut lai-sinkaan omaa autoa, vaan hoitaa kaikki asiansa
yh-teiskäyttöautolla.
Käytännössä yhteiskäyt-töä operoi Hertz, jonka pal-velusta auton
voi saada jo-ko reilun kympin tuntihinnal-la lyhytaikaiseen
käyttöön tai vajaalla satasella viikon-lopuksi.
”Olen käyttänyt yhteis-käyttöautoa kaikkeen mah-dolliseen.
Ollaan miehen kanssa käyty sillä viikonlop-puisin triathlonkisoissa
eri puolilla Suomea, autettu las-ta muutossa, käyty kyläile-mässä,
kaupoilla ja hoidet-tu työasioita”, Mäkilä-Kapu-cu kertoo.
Mäkilä-Kapucun työ liike-toiminnan konsulttina vaatii
liikkumista paikasta toiseen. Yhteiskäyttöauto on ollut ai-na
käytettävissä, vaikka tar-ve on tullut nopeastikin.
”Yhteiskäyttöauton park-kiruutu on ihan kotini vieres-sä. Olen
varannut auton kän-nykän sovelluksella ja aina olen saanut auton
silloin kun olen tarvinnut.”
Aikaperusteisen maksun lisäksi tulee päälle muuta-man sentin
kilometriveloitus. Bensoja ei tarvitse maksaa, vaan ne hoituvat
Hertzin kortilla, joka on autossa mu-kana.
”Hinnoittelumalli on mie-lestäni hyvä. Jos olisi rajoitta-maton
määrä kilometrejä käy-tössä ja auto koko viikonlo-pun käytössä,
niin sitten voi-si harmittaa, kun auto on kui-tenkin paljon myös
parkissa”, Mäkilä-Kapucu kiittelee.
Hybridiauton peräkontis-ta löytyy tuulilasinpesunes-tettä ja
korona-aikaan myös desinfiointitarvikkeet.
”Sääntöjen mukaan kaik-ki sisäpinnat, joihin koske-taan, tulee
desinfioida käy-tön jälkeen. Olen desinfioi-nut ennen käyttöä ja
sen jäl-keen, kun se ei nyt ole niin iso homma”, Mäkilä-Kapucu
tuumaa.
Fakta
Skanska oli mukana jo yhteiskäyttöau-tojen kokeiluvaiheessa.
Skanska omis-taa uuden Härmälänrannan asuinalueen maat ja kehittää
siitä ympäristötehokas-ta sekä ilmastotavoitteita tukevaa uut-ta
kaupunginosaa. Härmälänrannas-sa Skanska on kokeillut
yhteiskäyttöau-tojen tarjoamista kahden eri operaatto-rin kanssa.
Nyt yhteiskäyttöautoja ope-roi Hertz.
”Ajatus on, että yhteiskäyttöauto pois-taisi tarpeen ainakin
kakkosautolta”, Skanska Kotien yksikönjohtaja Toni Tuo-mola
sanoo.
Tuomolan mukaan yhteiskäyttöauton hinnoittelu on painettu hyvin
edulliseksi, kun vertaa sitä oman auton kustannuksiin.
”Jos tarvetta autolle on kerran tai kak-si viikossa, niin ilman
muuta yhteiskäyt-töauton käyttö on kannattavampaa.”
Yhteiskäyttöauton tuoma kevennys py-säköintinormiin laskee
päästöjen lisäksi asuntojen hintoja. Härmälänrantaan ra-kennetaan
tiivistä kaupunkia, joten kaikki pysäköintipaikat ovat
parkkihalleissa. Yh-den autopaikan rakentamiskustannukset nousevat
30 000 - 40 000 euroon.
”Autopaikan markkinahinta on noin puolet
rakentamiskustannuksista eli 20 000 euron luokkaa. Loput
kustannuksista jyvit-tyvät kaikkien asuntojen hintoihin. Kun
au-topaikkoja on vähemmän, kaikki asunnon- ostajat hyötyvät”,
Tuomola sanoo.
Entistä vihreämpi metsäteollisuusMetsäteollisuuden tuore
ilmastotiekartta listaa edellytyksiä, joiden avulla alan
ilmastovaikutukset voivat olla entistä parempia. Teollisuuden
myöntei-siä ilmastovaikutuksia voidaan kasvattaa ja kielteisiä
vähentää, mikäli ala pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja kykenee
investoimaan puhtaaseen tuotantoon.
Tiekartta kertoo, kuinka paljon ja millä keinoin tehtaiden jo
nykyisin vä-häisiä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, miten
metsien kasvua voi-daan vauhdittaa ja miten samalla lisätä
ilmastomyönteisten vientituotteiden taloudellista merkitystä
Suomelle.
Tulokset ovat rohkaisevia: vuonna 2035 metsäteollisuuden tehtaat
voi-vat Suomessa olla lähes riippumattomia fossiilisista
polttoaineista. Metsä-varat voidaan saada entistä vehreämpään
kasvuun ja investointien kautta monipuolistuva tuotevalikoima voi
vastata entistä paremmin muuttuvan ku-lutuksen vaatimuksiin.
FaktaUPM:n puupohjaisilla uu-siutuvilla biokemikaaleilla, kuten
biomonoetyleeni-glykolilla, voidaan korvata fossiilisia
raaka-aineita esi-merkiksi kierrätysmuovipul-loissa, tekstiileissä
ja jäänes-toaineissa. Kuvassa oleva tuoli on valmistettu UPM:n
tuottamasta puupohjaisesta biokomposiitista.
Marimekon Allu-mekko on valmistettu Stora Enson liukosellusta.
Suoraan puukui-dusta prässätystä PureFiber-materiaalista syntyy
muun muassa pahvisten kahvimu-kien kansia sekä annoskulhoja.
Metsä Boardin ecobarrier-kartongista val-mistetaan muun muassa
tuotepakkauksia, joissa on aikaisemmin käytetty muovia.
Esi-merkiksi kirsikkatomaatit voidaan tulevai-suudessa pakata
entistä ympäristöystäväl-lisemmin. Kuvassa on Närpiön Vihanneksen
testipakkaus, joka ei ole markkinoilla.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.
Praesent elementum, dio ac quam. Donec at sollicitudin risus.
Vivamus malesuada lorem vitae, fermentum porta velit.
Tampereella yhteiskäyttöautoilla saadaan uusien taloyhtiöiden
rakentamiskustannuksissa merkittävät säästöt. Samalla liikenteen
päästöt vähenevät.
”Jos tarvetta autolle on kerran tai kaksi viikossa, niin ilman
muuta yhteiskäyttöauton käyttö on kannattavampaa.”
Tampereella Skanska varustaa kaikki uudet autopaikat sähkö- ja
hybridiauton lataustekniikalla.
”Latausmahdollisuus kaikilla autopai-koilla on ollut monelle
uudelle asukkaal-le iloinen yllätys. Tällä tavalla uskomme, että
ladattavien autojen määrä kasvaa, kun latausmahdollisuus on jo
valmiiksi olemassa”, Tuomola sanoo. •
Lue lisää: www.skanska.fi/harmalanranta
KUVA JUSSI HELTTUNEN
KU
VA
T SA
MI P
ISK
ON
EN
Anne Mäkilä-Kapucu ei omista omaa
autoa, vaan käyttää yhteiskäyttöaautoa
aina tarvittaessa.
-
10 11S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T
T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K
A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili
Ideat Hiili
Kaivostoiminnassa hiilijalanjälki on noussut tärkeäksi
kehittämis-kohteeksi työturvallisuuden rin-nalle. Tehokkaat
dieselkäyttöiset kaivos-koneet kuluttavat runsaasti polttoainetta
ja tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Sa-malla niiden tuottamat
pakokaasut, läm-pö ja melu heikentävät työskentelyolo-suhteita.
Kaivos- ja tunnelikoneita Iisalmen tehtaallaan valmistava
teknologiayritys Normet ratkoo näitä ongelmia sähköis-tämällä ja
automatisoimalla kaivoksissa käytettäviä laitteita. Samalla
työturvalli-suus ja käytettävyys paranevat. Yrityksen valikoimaan
kuuluu laitteita betoniruis-kutuskoneista henkilönostimiin.
”Kaikkia näitä koneita tarvitaan jatkos-sakin ja tavoitteemme
on, että kaikki ne sähköistetään. Ensimmäiset täyssähköi-set
kaivokset on maailmalla jo avattu tai tullaan avaamaan
lähitulevaisuudessa”, Normetin teknologiajohtaja Samu Kukko-nen
sanoo.
Monet Normetin koneista ovat toi-mineet jo pitkään verkkosähkön
voi-min, mutta vain niiden ollessa paikallaan. Nyt myös liikkuminen
sähkön voimin on mahdollista hyödyntäen modulaaris-ta
akkuteknologiaa, joka sopii samanlai-sena kaikkiin tietyn
kokoluokan kaivos-laitteisiin.
Sähköistäminen parantaa kaivosten työoloja
Miten tuulivoimala oikein pysyy pystyssä ja miten sähkö saa-daan
siirrettyä käyttäjille? Näi-tä asioita moni miettii, kun ajaa
tuuli-puiston ohitse.
Merkittävä osa tuulipuiston raken-teista on piilossa maan alla,
sillä tuulivoi-mala tarvitsee valtavat perustukset. Li-säksi
sähkönsiirtokaapelit tuulipuiston sähköasemalle kulkevat myös maan
alla.
Perustuksia on kahta päätyyppiä, gra-vitaatio- ja
ankkuriperustuksia.
”Kuten nimikin jo paljastaa, niin gra-vitaatioperustus pitää
tuulivoimalan pystyssä massan avulla. Gravitaatio-perustuksia
käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa,” Eltelin
tuulivoimarakentamisen johtaja Mikko Niinimaa sanoo.
Perustukset ovat vain yksi osa tuulipuiston rakentamista.
Tuulipuisto tarvitsee huoltotie-verkoston ja nostokentät, jotka
Eltel myös rakentaa. Jättimäis-ten tuulivoimaloiden nostami-seksi
tarvitaan massiivisia ajo-neuvonostureita, jotka tarvitse-vat noin
kolmen tuhannen neli-ön kokoisia nostokenttiä.
Eltel asentaa maan alle sähkö-kaapelit, joita pitkin sähkö
siir-tyy tuulipuiston sähköasemalle. Tuulivoimaloiden tuottama
sähkö siirretään sähköasemalle 33 kilovol-tin jännitteellä.
Sähköasemalla jännite nostetaan 110 kilovolttiin, jota käytetään
siirtoverkossa.
Tuulipuistot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle
olemassa olevia siirtolinjoja, jotta vältytään uuden linjan
rakentamiselta. Eltelin Taaleri Energialle rakentamassa Oltavan
tuulipuistossa tilan-ne on ihanteellinen, sillä siirtolinja
halkai-see tuulipuiston. Tuulipuiston sähköasema voidaan kytkeä
suoraan siirtoverkkoon.
”Monesti näkee keskustelua, että mik-si ei rakenneta enemmän
tuulivoimaa pohjoisen tuntureille ja vaaroille, kun siellä on tilaa
rakentaa ja hyvä maaperä-kin”, Taaleri Energian projektipäällikkö
Jaakko Ahola toteaa.
”Siellä kuitenkin kantaverkko on usein kaukana ja investointi ei
ole vält-tämättä järkevä, kun pitää rakentaa pitkä pätkä
siirtolinjaa.”
Oltavan tuulipuiston infrastruktuurin rakentaminen saa Aholalta
kehuja.
”Eltel on pysynyt tiukassa aikataulus-sa. Käytännössä koko
voimaloiden vaatima infrastruktuuri rakennetaan vuodessa.”
Tuulipuistoinvestoinnit ovat suuria ja myöhästymiset kalliita,
jos voimalatoi-
Tuulivoimalannäkymätönmaailma
Avainhenkilöriski korostuu rakentamisessa
”Kyseessä on Normetin kehittämä rat-kaisu, joka on saatettu
tuotantovalmiiksi yhteistyössä useiden kotimaisten kump-paniemme
kanssa”, Kukkonen sanoo.
Ensimmäiset kaivokset ovat jo otta-neet sähköistetyt koneet
käyttöönsä ja testikokemusten pohjalta kyseiset kai-vokset tulevat
tekemään päätöksiä suu-rempien konemäärien hankinnasta.
Sähköisten kaivoskoneiden tärkeimmät hyödyt ovat
energiatehokkuudessa sekä parantuneessa työympäristössä. Sähköisen
koneen hyötysuhde on monta kymmentä prosenttiyksikköä parempi kuin
fossiilista dieseliä käyttävän polttomoottorikoneen.
Sähkökäyttöinen kone ottaa energiaa talteen alamäissä ja
hyödyntää sitä vas-taavasti ylämäissä, joita kumpiakin on
kaivoksissa paljon.
”Työympäristö paranee merkittävästi, kun koneet eivät tuota
pakokaasuja. Kun pakokaasupäästöjä ei ole, kaivoksissa on
mahdollista vähentää tuuletusta”, Kukko-nen huomauttaa.
Vähentynyt tuuletuksen tarve pienen-tää sekä energian tarvetta
että investoin-teja tuuletuslaitteisiin. Tuuletuksen tar-vetta
vähentää myös se, että sähkökäyt-töiset koneet hohkaavat
huomattavas-ti vähemmän hukkalämpöä kuin diesel-moottorikoneet.
Sähkökäyttöisyys ei merkitse kom- promisseja koneiden
suorituskykyyn.
”Asetimme tuotekehityksen tavoit-teeksi, ettei sähkökäyttöinen
kone jää millään suorituskyvyn osa-alueella jäl-keen
dieselkäyttöisistä koneista”, Kukko-nen kertoo.
Kukkosen mukaan Normet on päässyt esimerkiksi ylämäkiajossa
huomattavasti pa-rempiin ajonopeuksiin kuin dieselkoneilla.
”Sähköinen kone liikkuu huomat-tavasti joutuisammin, sen
ajaminen on miellyttävää ja huoltotarve on pienempi kuin vastaavan
dieselkoneen.”
Akkukäyttöisten koneiden edut ko-rostuvat, kun kaivoksissa
poraudutaan yhä syvemmälle maan uumeniin. Raittiin ilman vienti
pohjalle asti vaikeutuu ja se kuluttaa koko ajan enemmän
sähköä.
Kaivoskoneiden automatisointi etenee askel askeleelta. Ensi
vaiheessa koneiden toimintoja automatisoidaan niin, että ko-neen
käyttäjä valvoo konetta sen lähellä ja ohjaa sitä tarvittaessa
kauko-ohjaimella.
Kukkosen mukaan alkuvaiheessa ko-neet avustavat operaattoria
työsuoritteen tekemisessä ja tekevät osan työvaiheista
omatoimisesti.
”Tulevaisuudessa automaation mää-rää kasvatetaan niin, että kone
tekee en-tistä enemmän työvaiheita omatoimisesti ja operaattori
lähinnä tarkkailee ja hieno-säätää prosessin etenemistä.”
Työn tehostumisen lisäksi Normetin ratkaisulla on mahdollista
tuoda operaat-toria etäämmäksi koneen vierestä, mikä parantaa
turvallisuutta.
”Riittävän kehittyneillä järjestelmillä voidaan prosessia valvoa
kokonaan etänä valvomosta käsin”, Kukkonen sanoo. •
Lue lisää: www.normet.com
Kaivoskoneiden sähköistäminen parantaa kaivosten ilmanlaatua,
säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Tuulivoiman tuotanto vaatii itse voimaloiden lisäksi vahvan
infrastruktuurin ja juuri oikeanlaisen sähkön- siirtoratkaisun.
Fakta
”Tuulipuistot pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle
olemassa olevia siirtolinjoja, jotta vältytään uuden linjan
rakentamiselta.”
”Työympäristö paranee merkittävästi, kun koneet eivät tuota
pakokaasuja. Kun pakokaasu-päästöjä ei ole, kaivoksissa on
mahdollista vähentää tuuletusta.” Samu Kukkonen Teknologiajohtaja,
Normet
mittajat eivät pääse töihin suunniteltuna ajankohtana.
”Toimitusvarmuus on tärkeää. Se oli isossa roolissa, kun
päädyttiin valitse-maan Eltel tekijäksi. Myös hinta oli
kilpai-lukykyinen”, Ahola sanoo.
Eltel on varannut riittävästi henkilö-kuntaa ja aikaa myös
sähköverkon sekä sähköaseman huolelliseen testaamiseen, jotta
tuulivoimaloiden tuottaman energi-an siirtäminen kantaverkkoon
tapahtuu aikataulun mukaisesti.
Kantaverkkoon ei siirretä minkälaista sähköä tahansa, vaan
kantaverkkoyh-
tiö asettaa tiukat ehdot tuotettaval-le sähkölle. Sähkön teho
koostuu kahdesta komponentista, pätö- ja loistehosta. Monet
sähkölaitteet tarvitsevat molempia, mutta loistehon siirtäminen
kuormit-taa siirtojohtoja. Niinpä loiste-hon määrälle on tarkat
ehdot.
”Joskus tuulipuistoissa loistehoa joudutaan kompen-soimaan jopa
erillisellä lait-teistolla, jos kantaverkko sitä vaatii”, Ahola
kertoo.
Eltel on johtava pohjoiseu-rooppalainen teknisten palve-luiden
toimittaja sähkö- ja tie-
toliikenneverkkojen toimialalla. Tuulipuistojen
infrastruktuurin
rakentaminen on Eltelille varsin uusi, vahvasti kasvava
liiketoimin-
ta. Eltel on lyhyessä ajassa vastannut useiden merkittävien
tuulipuistojen ra-
kentamisesta kokonaisuudessaan, ja täl-läkin hetkellä
rakenteilla on neljä tuuli-puistoa. •
Lue lisää: www.eltelnetworks.com
Tuulivoimarakentamisessa Eltelin vahvuuksia ovat iso-jen
resurssien lisäksi vahva osaaminen projektinjohdos-sa. Eltel on
kehittänyt prosessejaan entistä yhdenmukai-semmiksi, jotta
avainhenkilöiden mahdollinen vaihtumi-nen ei vaikuta
projekteihin.
”Laadimme tuulivoimaan käsikirjaa, jossa kuvaamme kaikki
prosessit entistä tarkemmin, jotta kaikki toimivat sa-malla tavalla
ja laatu paranee entisestään”, Eltelin tuulivoi-marakentamisen
johtaja Mikko Niinimaa sanoo.
Asiakkaille avainhenkilöriski on yksi tekijä, jota he arvi-oivat
tarjousvaiheessa.
”Arvioimme esimerkiksi sitä, että miten avainhenkilöi-den
poislähtö vaikuttaisi projektiin, erityisesti mikäli ky-seessä on
pienempi toimija”, Jaakko Ahola, Taaleri Energi-an
projektipäällikkö kertoo.
Aholan mukaan on hyvä asia, että Eltel edelleen yhte-näistää
prosessiaan.
”Tarjousvaiheessa urakoitsijoiden papereissa ovat tietyt nimet,
mutta eihän kukaan voi sanoa, ovatko saman nimet töissä samassa
paikassa, kun tekeminen alkaa.”
Sähkökäyttöinen kaivoskone ottaa energiaa talteen alamäissä ja
hyödyntää sitä vastaavasti ylämäissä. Molempia on kaivoksissa
paljon.
-
12 13S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T
T A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K
A I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili
Ideat Hiili
Suomalaiset ovat ahkeria lasipak-kausten kierrättäjiä. Myös
vanhat ikkunalasit ja romutettavien auto-jen tuulilasit päätyvät
yhä useammin kaa-topaikan sijaan uusiokäyttöön.
Harva kuitenkaan tietää, että iso osa meillä kerättävästä
lasista hyödynnetään taloja tehokkaasti eristävän lasivillan
val-mistukseen.
”Olemme Suomen suurin kierrätysla-sin käyttäjä”, Saint-Gobain
Finlandin vas-tuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoo.
Yritys valmistaa Isover-lasivillaeris-teitä Forssassa ja
Hyvinkäällä sijaitsevissa tuotantolaitoksissaan.
Yhä useammat ammattimaiset ja yksityi-set rakentajat ovat
kiinnostuneita raken-nusmateriaalien ympäristövaikutuksista, kuten
hiilijalanjäljestä.
Rakennuseristeissä luotettavan tie-don etsiminen on kuitenkin
työlästä, sil-lä tieto on hajallaan ja liikkeellä on paljon
puolivillaisia mainospuheita.
”Ympäristö- ja ilmastoväittämien ar-viointiin tarvitaan
kriittistä silmää. Ver-tailua kannattaa tehdä esimerkiksi tuot-teen
valmistajan nettisivuilta löytyvän tiedon pohjalta”, Kaiser
toteaa.
31Mitä pienempi lambda, sitä parempi lämmöneristävyys. Isover
Extreme 31 (lambda-
luokitus 31) on lämmön- eristävyydeltään paras
villaeriste.
Isover Extreme 31 on lämmön- eristävyydeltään 16 prosenttia
parempi markkinoilla yleisesti käytössä oleviin
villaeristeisiin
(lambdaluokka 36) verrattuna.
Lasivillan valmistus alkoi Suomessa
vuonna 1941.
Vuosittain käytetyn kierrätys-lasisirun määrä Isoverin lasi-
villan tuotannossa on noin 30 000 tonnia.
16%
1941
30 000
The times they are a-changing”, laulaa Bob Dylan ikonisessa
folk-hitissään.Muutoksen tuulet ovat puhal-taneet myös
sijoitusmarkkinoilla, joissa on tänä keväänä koettu kovimmat
puhu-rit sitten 1930-luvun lamavuosien. Sijoit-tajien katse onkin
alkanut suuntautua en-tistä enemmän kohteisiin, joissa korostu-vat
ympäristö- ja yhteiskuntavastuu.
Muutoksen tuulet näkyvät selkeäs-ti Finanssiala ry:n (FA)
kyselyssä, johon vastanneista jäsenyrityksistä liki 90 pro-senttia
kertoi huomioivansa ilmaston-muutoksen sijoitustoiminnassaan.
”Hiiliherätyksen” ovat saaneet myös piensijoittajat. Norstatin
kyselytutkimuk-sen mukaan noin puolet heistä pitää
il-mastovaikutuksia kaikkein tärkeimpänä sijoituskohteen
valintakriteerinä.
Suurten ja pienten sijoittajien käytök-sen muutos on erittäin
hyvä uutinen ilmas-tonmuutoksesta huolestuneille, sillä sijoi-tus-
sekä rahoituspäätöksillä on suuri rooli hiilidioksidipäästöjen
vähentämisessä.
FA:n varatoimitusjohtajan Esko Kivisaa-ren mukaan asennemuutos
on ollut ou-nasteltavissa, mutta sen nopeus on ollut hänellekin
yllätys.
Koronakriisi lisää vastuullista sijoittamistaKoronakriisin myötä
sijoitettavat pääomat hakeutuvat entistä enemmän kohteisiin, joissa
painottuvat vastuullisuus sekä ilmastonmuutoksen torjunta.
Vastuulliset yritykset voittavatPandemia vie monet yritykset ja
myös valtiot talousahdinkoon. Samalla li-sääntyvät pelot siitä,
että ilmastonmuutos ja sen torjunta jäävät taka-alalle.
Svenska Handelshögskolanin professorin Minna Martikaisen
mielestä pelko on aiheellinen, sillä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn
tarvitaan jatkos-sakin investointeja ja niille rahoitusta. Tässä
kohtaa yhtenäinen ESG-mitta-risto olisi tärkeä työkalu.
”Yhdenmukaisilla mittareilla voidaan varmistua, että yritykset
toimivat halutuilla alueilla vastuullisesti”, Martikainen
sanoo.
Mittareiden perusteella yrityksiä voidaan myös rahoittaa tai
omistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, Martikainen
muistuttaa.
”Uskonkin, että ESG-kriteereillä mitaten vahvat yritykset ovat
seuraavi-en vuosikymmenien voittajia.”
Fakta
”Enää yritysvastuuksi ei tosiaankaan riitä pelkkä voitto, vaan
on kannettava kes-tävästi vastuuta ympäristöstä, henkilöstös-tä ja
ympäröivästä yhteiskunnasta. Lisäk-si vastuullisuuden on oltava
kiinteä osa ko-ko yhtiön strategiaa ja arkista toimintaa, ei pelkkä
maininta verkkosivuilla tai toimin-takertomuksessa”, Kivisaari
tähdentää.
Koronakriisissä kärsittyjen tappioi-den myötä monien mieleen on
hiipinyt myös pelkoja, että sijoittajien mielenkiin-to kääntyisi
takaisin ”pikavoittoihin” ja samalla vähemmän
ympäristöystävälli-siin sijoituskohteisiin.
FA:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi ei tähän usko. Ison
hiilijalanjäljen omaavat ja vastuullisuuteen ylimalkaises-ti
suhtautuvat yritykset ovat jo nyt suora-nainen sijoitusriski.
”Sekin on harhaluulo, että vastuulli-suutta korostavat yritykset
toisivat sijoit-tajalle hitaampaa tai heikompaa tuottoa kuin muut.
Tehdyissä vertailuissa tällaista eroa ei ole havaittu”, Kamppi
painottaa.
FA:n kaksikon katseet suuntautuvat koro-nakriisin jälkihoidossa
Euroopan unioniin. Markkinat menevät monessa kohtaa uusja-koon,
mikä tarjoaa polun uudistumiseen.
”Tämän pitäisi näkyä rahoitus- ja tu-
kipäätöksissä, eli luodaanko uutta vai pönkitetäänkö vanhaa”,
EU-komission asiantuntijatyöryhmään kuulunut Kivi-saari toteaa.
Finanssiala on ehdottanut EU:lle eril-listä ESG-rekisteriä
(environmental, so-cial, governance) vastuullisuuden mittaa-misen
yhdenmukaistamiseksi.
Finanssiala ry:n Elina Kamppi ja Esko Kivisaari pyrkivät
vaikuttamaan siihen, ettäEuroopan unioni elvyttää
alueen taloutta vihreällä tavalla.
Mihin kierrätetty lasi menee? Rakennusmateriaalien todellisia
ympäristövaikutuksia kannattaa etsiä puolueettomista selvityksistä.
Vertailu kannattaa.
”Esimerkiksi sijoitustoimintaa ohjaa-viin EU-säädöksiin tulee
mukaan vas-tuullisuus. Siitä tulee varsin keskeinen kriteeri muun
muassa yritysrahoituksen osalta”, Kamppi toteaa. •
Lue lisää: www.finanssiala.fi
Finanssialan vastuullisuusteesit1. Luottamus ja avoimuus
asiakas-
suhteissa.2. Aukoton tietosuoja.3. Aktiivisuus rikollisuuden
torjunnassa.4. Kansalaisten taloustaitojen
parantaminen.5. Kestävän kehityksen edistäminen
ja ilmastonmuutoksen torjunta.6. Asiakkaiden oikeudenmukainen
ja
tasapuolinen kohtelu.7. Henkilöstön yhdenvertaisuuden,
tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukeminen.
KU
VA
SA
MI P
ISK
ON
EN
KUVA LI ISA TAK ALA
• Lasivilla valmistetaan puhdistetusta lasimurs-kasta, johon
sekoitetaan pieni määrä muun muas-sa hiekkaa ja soodaa.
• Ainekset sulatetaan noin 1400 asteen lämpötilas-sa massaksi,
josta teh-dään ohutta kuitua. Mu-kaan sekoitettu hartsi kiinnittää
kuidut tiukasti toisiinsa.
• Lopuksi tuote leikataan haluttuihin mittoihin, paka-taan ja
toimitetaan asiak-kaille.
• Lasivillasta jopa noin 80 prosenttia on kierrätys-lasia. 20
prosenttia on hiekkaa, soodaa ja muita ainesosia.
Fakta”Ympäristö- ja ilmastoväittämien arviointiin tarvi-taan
kriittistä silmää.”
tuksia ja vertailla tyypillisiä rakennerat-kaisuja koko
elinkaaren aikana.
”Yllätyimme positiivisesti. Rakennus- ja rakennetasolla
vertailtaessa lasivilla on muihin eristemateriaaleihin verrattuna
vähähiilisin vaihtoehto”, Kaiser sanoo.
Kierrätysmateriaalin käytön lisäk-si Isoverin lasivillan
hiilijalanjälkeä pie-nentää se, että tuotteen valmistuksessa
käytetään uusiutuvaa sähköä ja Forssassa myös paikallisesti
tuotettua biokaasua.
Lasivillan pienempään hiilijalanjälkeen vaikuttaa sekin, että
sillä on muita eris-teitä pienempi tiheys. Näin rakennuk-sen
haluttu lämmöneristystaso saavute-taan pienemmällä massalla, mikä
vähen-tää hiilipäästöjä.
Anne Kaiser sanoo, että rakennuksiin sitoutuneen hiilen
leikkaaminen on raken-nusalan yhteinen haaste. Rakennustuottei-den
valmistajat ovat tässä avainasemassa.
”Laskemalla tuotteiden elinkaarten vaikutuksia sekä panostamalla
tuotekehi-tykseen, energiatehokkuuteen ja uusiutu-vaan energiaan,
voimme valmistaa entis-tä vähähiilisempiä tuotteita.” •
Lue lisää: www.isover.fi
Luotettavinta tietoa tarjoavat riippu-mattomien asiantuntijoiden
verifioimat ja standardien mukaiset ympäristöse-losteet, jotka
kertovat vertailukelpoises-ti tuotteen aiheuttamista päästöistä
koko elinkaaren ajalta.
Tällöin otetaan huomioon materiaa-lin valmistukseen,
kuljetukseen ja kierrä-tykseen käytetyt raaka-aineet ja
energia.
Saint-Gobain halusi selvittää Isove-rin lasivillan
hiilijalanjäljen tyypillisissä asuinrakennuksissa ja tilasi tästä
selvi-tyksen suomalaiselta Bionovalta. Yritys on kehittänyt
kansainvälisesti arvostetun laskentapalvelun, jonka avulla voidaan
arvioida rakennusten ympäristövaiku-
-
14 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T ES A N O M A T E K N I I K K A J U L K A
I S U J E N T U O T T A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili Ideat
Hiili 15
Vanhojen kerrostalojen energia-remonteilla voidaan vähentää
te-hokkaasti päästöjä ja säästää asuk-kaiden kustannuksia.
Taloyhtiöiltä puut-tuu kuitenkin tietoa juuri omassa talossa
järkevimmin toteutettavista keinoista.
Tampereen Tammelassa tätä tie-toaukkoa paikkaa kaupunginosan
raken-nuksista tehty analyysi, jossa selvitettiin niiden
energiansäästöpotentiaali. Selvi-tyksen teki rakennetun ympäristön
suun-nitteluun erikoistunut Sitowise kaupun-gin
toimeksiannosta.
”Yhtä kattavaa ja perusteellista sel-vitystä kokonaisen
kaupunginosan ra-kennusten energiatehokkuudesta ei ole aiemmin
tehty Suomessa”, Sitowisen ryh-mäpäällikkö Nicholas Stewart
sanoo.
Hankkeen aluksi Sitowisen asiantuntijat keräsivät rakennusalan
kirjallisuudesta ja tutkimuksista toimenpiteet, joilla vanho-jen
asuinrakennusten energiatehokkuut-ta voidaan parhaiten parantaa
Suomen il-masto-oloissa.
Sen jälkeen lähdettiin selvittämään Tammelan rakennuskannan
nykyti-la kaupungin kiinteistötietojärjestelmis-tä. Rakennuslupien
ja muiden kaupun-gin avointen tietokantojen läpikäynnis-sä
hyödynnettiin työtä nopeuttavaa uutta teknologiaa.
Automaattisen tekstintunnistuksen, tekoälyn ja algoritmien
avulla suuresta tietomäärästä seulottiin nopeasti halutut tiedot
rakennuksista.
Nykyaikaisten laskentamenetelmi-en avulla kaikki kerätty tieto
yhdistettiin. Lopputuloksena oli analyysi, joka sisäl-tää
asiantuntijasuositukset eri aikakausi-na tehtyihin
asuinrakennuksiin parhaiten sopivista energiatoimista.
Tekoäly arvioi taloyhtiöiden energiansäästöäTampereen Tammelassa
talojen energiatehokkuus selvitettiin ennennäkemättömällä
tavalla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu yk-si maailman
kunnianhimoisim-mista ilmastotavoitteista, jonka mukaan Suomi on
hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Käytännössä tavoitteen saavuttami-nen edellyttää sähköntuotannon
lisää-mistä vähäpäästöisillä energiamuodoilla, ennen muuta vesi-,
tuuli- ja ydinvoimalla.
Valtakunnallisesta sähkönsiirrosta vastaavalle kantaverkkoyhtiö
Fingridille tämä on iso haaste.
”Puhtaan energian tuotannon mas-siivinen lisääminen edellyttää,
että säh-kö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toi-mintavarmasti
kuluttajille ja yrityksil-le. Sähköverkon kapasiteetin riittävyys
nousee tulevina vuosina keskiöön”, Fin-gridin toimitusjohtaja Jukka
Ruusunen sanoo.
Fingrid varautuu kantaverkon suunnit-telussa suureen
energiamurrokseen ja in-vestoi seuraavan vuosikymmenen aikana
kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli rei-lut sata miljoonaa euroa
vuodessa.
Suurin haaste on tuulivoiman raju kasvu. Tuulivoimayhdistyksen
mukaan maahan on suunnitteilla ennätysmäärä uusia hankkeita.
Hankelistalla on 3 400 tuulivoimalaa, jotka toteutuessaan
kattai-sivat yli 71 prosenttia nykyisestä sähkön-kulutuksesta.
”Suuri osa uudesta tuulivoimatuo-tannosta näyttää keskittyvän
läntiseen ja pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön ku-lutus painottuu
etelään”, Ruusunen toteaa.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) huomauttaa, että
hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan
entistä vah-vempaa sähköistymistä ja tehokasta sähköverkkoa.
”Kantaverkon ja siirtoyh-teyksien rooli on merkittä-vä. Lisäksi
olisi tärkeää, että tuulivoimaa saataisiin lisää myös maan
itäosiin. Sielläkin tuuliolosuhteet ovat hyvät”, Mikkonen
sanoo.
Tuulivoiman rakentamista itäisessä Suomessa hidas-taa
puolustusvoimien tutka-verkosto, jonka toiminnan pe-lätään
häiriintyvän tuuliturbii-nien pyörivistä lavoista.
Mikkonen kertoo, että tuulivoimatuotannon edistä-misestä on
meneillään ym-päristöministeriön johtama tutkimushanke, jossa
selvite-tään muun muassa tuulivoi-maloiden ja tutkien
yhteen-sovittamista.
”Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä. Olemme halunneet
nopeuttaa sen te-kemistä, sillä tuulivoiman si-joittuminen nykyistä
tasai-semmin ja kattavasti eri puo-lille maata on keskeistä.”
Myös lupaprosessien ke-hittäminen on Mikkosen mie-lestä tärkeää,
jotta puhtaan energian tuottamiseen ja sähkönsiirtoon liittyvät
hank-keet etenevät.
”On tärkeää, että lupapro-sessit ovat jouhevia ja enna-koitavia.
Toisaalta ympäristö-kysymykset tulee ottaa tar-kasti huomioon
kaikissa hank-keissa”, Mikkonen sanoo.
Tuleeko töpselistä puhdasta sähköä? Fingrid valmistautuu suureen
energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta
etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.
Fakta
Ympäristöministeri Mikkonen: Myös Itä-Suomeen lisää
tuulivoimaa
Tuulivoimassa lisähaasteen tuo tuo-tantomäärien iso vaihtelu
sään mukaan. Vähätuulisina päivinä sähkön kysynnän tyydyttäminen
edellyttää säätövoimaa, jota saadaan ennen muuta vesivoimasta tai
tuomalla sähköä ulkomailta.
Ruususen mukaan sähkön siirtokapasi-teetin tarve kasvaa
erityisesti maan ete-lä- ja pohjoisosan välillä. Siirtoyhteyk-siä
parantaa äskettäin valmistunut Ran-nikkolinja Pohjanmaalle.
Seuraavaksi on päätetty rakentaa niin sanottu Metsälinja Oulujoelta
Keski-Suomeen.
”Puhtaan energian tuotannon massiivinen lisääminen edellyttää,
että sähkö saadaan siirrettyä tehokkaasti ja toimintavarmasti
kuluttajille ja yrityksille.”
”Todennäköisesti tarvitsemme poh-joisen ja etelän välille
ennakoitua no-peammin vielä uuden yhteyden eli Järvi-linjan
Lappeenrannasta Ouluun.”
Myös Norjassa vesivoimalla tuotetun ja Pohjois-Ruotsin kautta
siirrettävän puh-taan sähkön merkitys korostuu tulevina vuosina.
Tätä varten suunnitteilla on kol-mas yhdysjohto Suomen ja Ruotsin
välille.
Varoittava esimerkki sähkönsiirron huonosta suunnittelusta
löytyy Saksasta, joka suuren energiakäänteen myötä päät-ti korvata
ydinvoiman ja kivihiilen puh-tailla energiamuodoilla. Maan
pohjois-osan tuulivoima-alueiden ja etelän teol-lisuuskeskittymien
välillä sähköä ei kui-tenkaan pystytä siirtämään tarpeeksi
te-hokkaasti, mikä on johtanut sähkön hin-nan ja päästöjen
nousuun.
”Sama voi pienemmässä mittakaavas-sa tapahtua Suomessakin, jos
vahvan säh-köverkon merkitys jää huomiotta”, Ruu-sunen huomauttaa.
•
Lue lisää: www.fingrid.fi
Sitowisen vanhempi ympäristöasian-tuntija Eero Puurunen sanoo,
että Tam-melan rakennuskannan kartoitus oli eri-tyisen kiinnostava
myös siksi, että siinä voitiin hyödyntää Sitowisen laaja-alaista
osaamista ja uusinta teknologiaa.
”Hankkeessa yhdistyivät vahvuutem-me muun muassa
energia-asioissa, kor-jausrakentamisessa ja data-analyysissä.”
Puurusen mukaan energiaremontit ovat taloyhtiöille
taloudellisesti kannattavia sijoituksia, jos ne suunnitellaan
huolel-la ja kustannustehokkaimmat keinot vali-taan
tapauskohtaisesti.
”Energiatehokkuutta parantavat toi-met on usein järkevää
yhdistää muihin taloyhtiössä tehtäviin remontteihin. Näin remontit
pystytään toteuttamaan myös vanhojen rakennusten arvoa
kunnioitta-en”, Puurunen huomauttaa.
Vanhoissa kerrostaloissa energiaa voidaan säästää tehokkaasti
esimerkik-si lisäeristämisellä ja ottamalla lämpö tal-teen
ilmanvaihdon poistoilmasta. Lämpö-pumpun avulla aiemmin harakoille
men-nyt energia siirretään rakennuksen läm-mitysjärjestelmään.
Puurusen mukaan Tammelassa nousi vahvasti esille myös
uusiutuvien energia-
muotojen potentiaali. Täysin päästötöntä sähköä tuottavat
aurinkopaneelit sopivat monen kerrostalon katolle. Myös maa-lämmön
hyödyntämistä kannattaa selvit-tää.
”Analyysin tavoitteena on myös lisä-tä yhteistyötä kiinteistöjen
välillä. Talo-yhtiöt voivat tehdä energia-asioissa
yh-teishankintoja ja säästää näin kustan-nuksia.”
Tampereen kaupungin projektipäällikkö Juho Rinta-Rahko kertoo,
että kaupunki tarjoaa kuntalaisille maksutonta ja puo-lueetonta
energianeuvontaa asumiseen ja rakentamiseen.
”Sitowisen tekemä analyysi Tamme-lasta on kiinnostavaa jatkumoa
kaupun-gin ja taloyhtiöiden aikaisemmille yhtei-sille energiaan
liittyville kehittämishank-keille”, Rinta-Rahko sanoo.
Rinta-Rahkon mukaan Sitowisen in-novatiivinen selvitys antaa
kaupungille laajemminkin tietoa, millaisia energiare-montteja
kannattaa suositella ja millaisiin taloyhtiöihin keskittää
neuvontaa.
Rakennusten energiatehokkuuden kar-toitus vauhdittaa myös
täydennysrakenta-mista. Tammela on edelläkävijä kaupun-kirakenteen
tiivistämisessä, sanoo Tam-pereen Viiden tähden keskustan
kehitys-ohjelman hankekehityspäällikkö, arkki-tehti Minna
Seppänen.
”Olemme tehneet yhteistyötä taloyh-tiöiden kanssa usean vuoden
ajan. Tam-melassa on nyt useita asunto- ja
kiinteistö-osakeyhtiöitä, jotka ovat kiitettävästi eden-neet
korjaus-, lisä- ja täydennysrakenta-mishankkeissaan”, Seppänen
kertoo. •
Lue lisää: sitowise.com/ energia-ja-elinkaarisuunnittelu
”Nykyaikaisten laskentamenetelmien avulla kaikki kerätty tieto
yhdistettiin. Lopputuloksena oli analyysi, joka sisältää
asiantuntija-suositukset eri aika-kausina tehtyihin
asuinrakennuksiin parhaiten sopivista energiatoimista.”
DRONEKUVA TEPPO KUITTINEN, MUUT KUVAT JUSSI HELTTUNEN
Tammelan kaupunginosa Tampereella on viehättävä sekoitus
rakennuksia eri aikakausilta.
-
16 S A N O M A T E K N I I K K A J U L K A I S U J E N T U O T T
A M A M A I N O S L I I T EIdeat Hiili
EnergiamurrosHiilineutraali energiamurros tarkoittaa, että
suurin osa uusien rakennusten hiili-dioksidipäästöistä syntyy jo
ennen raken-nuksen käyttöönottoa.
Suomen energiamarkkina 2020–2035*
Tuulivoiman osuus sähkönhankinnasta
*TEM pitkän aikavälin strategia kasvihuonepäästöjen
vähentä-miseksi 4/2020
~8%2020 2035
Yli 20%
Kaukolämmön yhteistuotannon osuus sähkönhankinnasta
~20%2020 2035
Aurinkosähkön osuus sähkönhankinnasta
~0,1%2020 2035
~8%~8%
Malmin lentokentän alue energia-murroksen koelaboratorionaMalmin
entisellä lentokenttäalueella on tutkittu uusia energiaratkaisuja
laajemmin kuin koskaan ennen. Selvitystyö auttaa Helsinkiä
hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.
Fakta
Energian tuotanto muuttuu vähitellen hiilineutraalimmaksi,
jolloin rakennuksen
ostoenergian päästötkin vähenevät.Paikallisella energian
tuotannolla
voidaan vaikuttaa rakennuksen käytön aikaisiin päästöihin
voimakkaasti. Esimerkkinä uuden rakennuksen
elinkaaren aikaisista päästöistä on energiatehokas Ramboll
Village.
Olemassa olevat rakennukset
64%
Uudet rakennukset
Tuotevaihe (materiaalit ja rakennustuotteet)
Kuljetukset työmaalle ja
rakentaminen
Rakennuksen luovutus
2%Kunnossapito,
korjaukset, osien vaihto
21% 11%
Energian käyttö
Purkaminen2%
19%
1%
6% 73%
1%
Helsinki on yhdessä suunnittelu- ja asiantuntijayhtiö Rambollin
kans-sa selvittänyt ensimmäistä kertaa laajasti uuden asuinalueen
energiaratkai-sujen päästö- ja kustannusvaikutuksia.
Malmin entisen lentokentän alueel-le on tavoitteena toteuttaa
hiilineutraali energiajärjestelmä, joka tarjoaa mahdol-lisimman
vähäpäästöistä energiaa jo ra-kentamisen alusta alkaen.
Merkittävin osa Helsingin hiilineut-raalisuustavoitteista
liittyy rakennusten energiakäyttöön ja -tuotantoon. Helsin-gin
kasvihuonepäästöistä yli 70 prosent-tia syntyy tällä hetkellä
lämmityksestä ja sähkönkäytöstä.
Mittavassa selvitystyössä analysoitiin yli 280
energiaskenaariota. Vertailtava-na oli muun muassa erilaisia
paikallisia ja alueellisia lämmitysratkaisuja, kuten läm-pöpumput,
lämminvesivaraajat, jäteve-den talteenotto ja näiden liittyminen
kau-kolämpöverkkoon. Lisäksi huomioitiin jäähdytysratkaisut sekä
aurinkosähkö.
Selvitys osoitti, että perinteisen kau-kolämmön sijaan alueelle
kannattaisi ra-kentaa uusiutuvaa energiaa ja hukkaläm-pöä paremmin
hyödyntävä järjestelmä. Parhaiksi vaihtoehdoiksi Malmilla nousi-vat
skenaariot, joissa lämmityksessä hyö-dynnetään maalämpöä yhdessä
kauko-lämmön kanssa. Niissä sekä päästöt että elinkaarikustannukset
ovat pienimmät.
Analyysit toteutettiin Rambollin uu-della Zero-palvelumallilla,
joka mahdol-listaa eri toimenpiteiden tarkastelun
ko-konaisuutena.
”Vastaavan kartoituksen tekeminen perinteisin menetelmin olisi
ollut todel-la haastavaa, kun tarkastelun aikajäntee-nä on
kiinteistöjen koko elinkaari”, älyk-käiden energiaratkaisujen
kehittämisestä vastaava ryhmäpäällikkö Kreetta Manni-nen
Rambollilta sanoo.
Zerolla tehdyt tarkastelut paljastivat eri energiavaihtoehtojen
välillä merkittä-viä eroja elinkaarikustannuksissa.
”Havaitsimme, ettei hiilijalanjäljen pienentäminen enää
välttämättä tarkoita kustannusten nousua. Vähäpäästöisempi ratkaisu
on usein kustannustehokkaam-pi”, Manninen jatkaa.
Rambollissa älykkäästä ja kestävästä ra-kentamisesta vastaavan
johtajan Mika Ko-vasen mukaan hiilineutraali rakentaminen muuttaa
merkittävästi totuttuja käytäntöjä.
”Rakennuksilla on keskeinen roo-li energiajärjestelmän
muuttumisessa hiilineutraaliksi. Rakennukset ja kortte-lit
tuottavat uusiutuvaa energiaa, mutta myös joustavat energian
käytössä päästö-jen mukaan”, Kovanen sanoo.
Pelkkä energiaratkaisujen vertailu ei kuitenkaan riitä, kun
tavoitteena on hii-lineutraali" rakentaminen. Kovasen mu-kaan
uusien rakennusten koko elinkaa-ren hiilidioksidipäästöistä 10-30
prosent-tia on lähtöisin käytönaikaisesta energian kulutuksesta.
Suurin osa päästöistä syn-tyy siis ennen rakennusten
valmistumis-ta, muun muassa rakennustuotteiden ja -materiaalien
valmistamisesta.
”Hiilineutraali rakennus tai alue mini-moi hiilijalanjälkensä
käyttäen resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoi
positiivisen hiilikädenjälkensä esimerkik-si hyödyntämällä fiksuja
energiaratkaisu-ja”, Kovanen muistuttaa. •
Lue lisää: www.rambollzero.fi
Kohti päästötöntä kaukolämmön tuotantoa
Rakennuksilla on keskeinen rooli energiajärjestelmän
ke-hittymisessä hiilineutraaliksi. Rakennuksista tulee entistä
aktiivisempi osa energiajär-jestelmää energian tuottajina ja
joustajina. Rakennusten fiksut energiaratkaisut mah-dollistavat
uusiutuvan ener-gian laajemman käyttöön-oton koko Suomen
markkinassa.
Rambollin Zero-palvelun kehittämistä on seurattu kiinnostuneena
energia-yhtiö Helenissä. Se on ollut yksi työkalu yhtiön
lämmitysratkaisujen kehitys-työssä ja hiilijalanjäljen
arvioinnissa. Helenin tavoitteena on luoda lämmön-tuotannon
hybridimalli, joka yhdistää kauko- ja maalämmön parhaat puolet.
”Luomme samalla tarkemmat ohjeistukset alue- ja
korttelihankkeisiin maankäytöstä tekniseen suunnitteluun,
kiinteistöjärjestelmien toiminnan-varmistukseen ja laskutukseen
asti”, Helenin alueellisista energiaratkai-suista vastaava Annukka
Saari sanoo.
Helsingin hiilineutraaliustavoite ohjaa myös Helenin ottamaan
isoja il-mastoaskeleita. Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan
vuoden 2024 lop-puun mennessä ja sen lämmöntuotanto korvataan
lämpöpumpuilla, ener-gian varastoinnilla sekä Vuosaareen
rakennettavalla biolämpölaitoksella.
”Kaukolämpömme on tämän jälkeen todella vähäpäästöistä”, Saari
sanoo.Saaren mukaan Helenin uusi maalämpöön perustuva hajautettu
läm-
möntuotanto tulee avuksi, kun lämmityskaudella lämmöntarve
kasvaa ja keskitetyn lämmöntuotannon päästöt ovat
suurimmillaan.
”Etsimme myös jatkuvasti uusia hukkalämmön lähteitä, jotta
voimme hyödyntää lämpöpumppuja vielä enemmän. Tutkimme parhaillaan
myös jäteveden lämmöntalteenottoa”, Saari lisää.
_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.2ar2im3ediua_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.gjdgxs_heading=h.30j0zll_GoBack