Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512

Hernesaaren elämyksellisen palvelukonseptin ennakointi

Movense Oy & DoTank I 23.5.2012

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen

ennakointi

Vapaa

-aika

Pop-up

– uudet

kokeilut

Start up –

uudet

liikeideat

Meri Elämykset Viihde

Helsinki

centre

Carusel Ursula Suomenlinna Eira

Movense Oy & DoTank

Loppuraportti 23.5.2012



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi

Movense Oy & DoTank-tiimi

Kimmo Rönkä, DI

Francesco Allaix, arkkitehti

Hilda Kozári, kuvataiteilija

Marko Laiho, KTM

Kirsten Sainio, TaM

Esa Vesmanen, sisustusarkkitehti

Raportit:

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana. Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi.

Movense Oy ja DoTank. 23.5.2012.

Liite 1. Palvelutarjonnan ja palveluntuottajien (prosessien) näkökulma. Marko Laiho. 23.5.2012.

Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa Vesmanen.

23.5.2012.

Liite 3. Kulttuuritoiminta – väliaikaiskäytön generaattori. Esa Vesmanen ja Hilda Kozári. 23.5.2012.

”Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana – Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi” –

hanke toteutettiin talven ja kevään 2012 aikana Uudenmaan ely-keskuksen rahoittamana.




1. Projektin tausta ja tavoitteet

2. Hernesaaren väliaika – historia, nykyhetki ja tulevaisuus

3. Hernesaaren kesä 2011 – Tapahtumatori-konsepti

4. Palvelutarjonnan ja palvelutuottajien prosessien

näkökulma

5. Hernesaaren kesä 2012 – Merellinen Helsinki ja kesän

2012 toimintakonseptin kuvaus

6. Hernesaario – from pop-ups to start-ups / 2012-2013-

2014-2015

7. Johtopäätökset – Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana

Movense Oy yhdessä DoTank-tiimin kanssa jätti tarjouksen Uudenmaan ely-keskukselle

(HERNESAAREN TAPAHTUMATORI: Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen

jalkauttaminen (6.5.2011). Hankkeen tavoitteena on:

• Tuottaa tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää Hernesaaren tapahtumatorin konseptin

suunnittelussa (käyttäjäkokemukset)

• Verkottaa Hernesaaren matkailu- ja elämysalan toimijoita ja lisätä yritysten ja toimijoiden

välistä yhteistyötä (toimijaverkostot)

• Edistää kaupungin, yrittäjien ja kansalaisten välistä yhteistoimintaa (PPP-toimintamallit)

• Tukea tapahtumatori-konseptin käytäntöön vientiä (toteutusmallit)

• Edistää Tapahtumatorin saumatonta liittymistä osana Hernesaaren matkailu- ja

elämyspalveluja

• Tuoda esille Hernesaaren lähiympäristöön ja palveluihin liittyvät kehitystarpeet

• Tuottaa ennakointitietoa ja lisätä ymmärrystä elämysajan kaupunginosan toteuttamisesta

(kaupunkikehitys)

Tavoitteiden toteuttamiseksi ja tarvittavan ennakointitiedon saamiseksi järjestetään workshop-

tilaisuuksia (yhteiskehittelyä eri toimijoiden kanssa) ka käytetään laadullisen tutkimuksen

menetelmiä (havainnointi kentällä, matkailijoiden haastattelut ja tilanteiden valokuvaus).

Hankkeessa hyödynnetään myös menossa olevien selvitysten tietoaineistoja (Tampereen

yliopisto) sekä muita menossa olevia hankkeita (Movense Oy/väliaikaiskäytön tilat).

Hankittavan ennakointiaineiston avulla parannetaan Uudenmaan alueen elämys- ja

matkailualan pk-yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Hanke edistää myös public-private-people –

yhteistyötä entistä monipuolisemman ja käyttäjälähtöisemmän liiketoiminnan kehittymiseksi.

Hankkeen tavoitteet

Ehdotus oli jatkoa Tampereen yliopiston (Synocus-tutkimuskeskus) tekemälle Uudenmaan ely-keskuksen rahoittamalle ennakointihankkeelle (Heino & Laiho 2011). Uuden hankkeen avulla DoTank-tiimi pystyi jatkamaan väliaikaistiloihin keskittynyttä kehitystyötä (Rönkä, Allaix, Kozári & Vesmanen 2011), jossa tärkeimpänä pilottialueena oli Hernesaari.




Väliaikaiskäyttö uudenlaisena kaupunkikehittämisen

muotona

Kokeilu- ja markkinapaikkojen tunnistaminen –

kysynnän ja tarjonnan tunnistaminen

Elämysajan rytmiliiketoiminta – kaupungin syke eri

vuoden- ja vuorokaudenaikoina

Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus – dynaaminen

oppiva elämyksellinen kaupunkikehittäminen

Uudentyyppinen yhteistekeminen väliaikaiskäytön

kehittämisessä

DoTank – kulttuuriahtaajat

DoTank – Kulttuuriahtaajat

Francesco Allaix, Architect

Kirsten Sainio, Industrial Designer

Hilda Kozári, Visual Artist

Marko Laiho, Rhythm of the Business

Analyst

Kimmo Rönkä, Idealist Engineer

Esa Vesmanen, Interior Architect

DoTank perustettiin syksyllä 2010. Ryhmän tavoitteena on edistää avointa kaupunkikulttuuria ja tukea uudenlaista kokeilevaa kaupunkikehittämistä. Monialainen ryhmä tuo monen alan näkökulmat yhteen – tavoitteena on oppiva prosessi, joka johtaa myös toteutukseen ja tekemiseen.



6.5.2011 Hernesaaren tapahtumatori. Elämyksellisen palvelukonseptin

tutkimusavusteinen jalkauttaminen. Movense Oy:n tarjous ely-

keskukselle.

14.10.2011 Ely-keskuksen hankintapäätös.

15.11.2011 Projektin aloituskokous. Neuvottelut alueiden käytöstä kesken,

lykätään projektin käynnistymistä vuodenvaihteeseen.

18.1.2012 Projektikokous. Bite of Helsinki –konseptin esittely.

8.3.2012 Hernesaario –skenaarioiden esittely.

19.4.2012 Projektin päätöskokous. Loppuraportin esittely.

14.5.2012 Hernesaaren kesä 2012 -infotilaisuus. Pääroolissa Hernesaaressa

toimivat yritykset.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hankkeen etapit

Projektin aloituskokous oli 15.11.2011, mutta projekti käynnistyi varsinaisesti vuodenvaihteessa, koska Helsingin kaupungin ja telakkayhtiön väliset maankäyttöön liittyvien neuvottelut olivat vielä tuolloin kesken. Hankkeen tuloksia hyödynnetään kesän 2012 toteuttamisessa sekä tulevien kesien (2013-2015) suunnittelussa.








näkökulma




2014-2015




1900 1950 1970 2000 2010 2020 2030 2050

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Väliaikaisuus Hernesaaressa

Hernesaaren historia liittyy satamatoimintaan ja laivojen rakentamiseen. Alueella on edelleen toiminnassa

oleva telakka, jossa tällä hetkellä rakennetaan jäänmurtajia. Helsingin kaupunki ja telakkayhtiö ovat sopineet,

että telakan toiminta jatkuu todennäköisesti vielä 2020-luvullakin.

Hernesaari on suunniteltu merelliseksi kaupunginosaksi. Alueen osayleiskaava hyväksyttiin

kaupunkisuunnittelulautakunnassa (kevät 2012). Asuntorakentaminen alkaa Hernesaaressa 2020-luvulla.

Hernesaaren väliaika koostuu laivanrakentamisen vahvasta historiasta ja läsnäolosta (mm. suurlohkohalli),

toukokuusta syyskuun loppuun ulottuvasta risteilymatkustajatoiminnasta sekä asteittain kasvavasta

kaupunkilaisten aktiivisuudesta.



Tilat, sisällöt ja tapahtumat/rytmi. Hernesaaren kehittämisen lähtökohtina ovat tilat

(rakennukset, aukeat, väylät, satama), sisällöt (matkailijaa tukevat palvelut;

kaupunkilaisia kiinnostavat palvelut) ja tapahtumat/rytmi (saapuminen, siirtyminen

keskustaan, paluu laivalle).

Matkailijat ja kaupunkilaiset. Hernesaaren elävöittämiseen tarvitaan sekä matkailijoita

että kaupunkilaisia. Matkailijoiden kannalta kiinnostavinta on elävä, kaupunkilaisia

vilisevä satama-alue.

Rytmiliiketoiminta. Matkailijoiden liikkumisen mukaan sekä kaupunkilaisten päivä- ja

viikkorytmin mukaan rytmittyvä liiketoiminta (Lähde: Pantzar 2011). Hernesaaren

matkailubisnes perustuu laivojen aikatauluihin; Hernesaaren rytminä ovat saapuvat ja

lähtevät laivat. Tarvitaan avoin Hernesaari-kalenteri (kuukausi, viikko, päivä, tunnit),

jonka avulla voidaan houkutella paikalle kaupunkilaisia (uteliaisuus eksoottisia risteilijöitä

kohtaan) – risteilijäbongarit vrt. Lentokone/bussibongarit.

Hernesaari 2012-2013-2014-2015. Palvelujen kehittämistä arvioidaan aika-akselilla.

2011 (kokemukset viime kesästä, alkuperäinen tapahtumatorin konsepti), 2012 (tori

siirretään sataman lähelle, virtojen analyysi, keskittyminen ydinasioihin) ja 2013-2015

(skenaario erilaisista mahdollisuuksista, niiden visualisointia sekä

liiketoimintamahdollisuuksien analysointia). Kulttuurilähtöiset konseptit rakennetaan

osana tätä skenaariotarkastelua.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Elämystalouden kehittämisperiaatteet – rytmiliiketoiminta

Kuvat: Noora Heino

Lisää skenaarioista:

Liite 2. From Pop-Ups to

Start-Ups. Francesco Allaix,

Kirsten Sainio, Hilda Kozári

ja Esa Vesmanen.

23.5.2012.



Väliaikaiset tilat ovat joustava resurssi taiteen tekemiselle. Väliaikaistiloissa

voidaan toteuttaa korkeatasoisia taideprojekteja ilman laajaa infrastruktuuria.

Paikkasidonnaisuus (site-specific) lähtökohtana. Nykytaiteessa taide ja sen

ympäristö on vuorovaikutuksessa, jolloin paikka on merkittävä osa kokonaisuutta.

Erikoinen ympäristö tuo oman merkityksensä taiteeseen (ympäristötaide).

Paikkasidonnaisuutta voidaan soveltaa myös entisiin teollisuusalueisiin, jotka ovat

rosoisia ja joissa on suuria, mielenkiintoisia ja inspiroivia tiloja.

Väliaikaistilat ovat yksi tapa lisätä taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia.

Teollisuustaiteen liiton Ornamon jäsenistöön kuuluu muotoilun, vaatetussuunnittelun,

sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja tekstiilitaiteen ammattilaisten lisäksi myös

alan tutkijoita ja opettajia. Ornamon n. 2000 jäsenistä paljon asuu Uudellamaalla ja

Etelä-Suomessa. Työmahdollisuudet ovat vaihtuvia ja osalla jäsenillä on oma

toiminimi tai yritys.

Myyntitapahtumat, pajatoiminta ja designtapahtumat väliaikaistiloissa.

Korkeatasoinen projekti ei välttämättä vaadi hienoja, viimeisteltyjä tiloja tai

kehittynyttä infrastruktuuria. Keskeneräiset tilat ja teollinen ympäristö toimivat myös

inspiraation lähteenä.

Taiteen ja kulttuurin tarpeisiin tulevien väliaikaistilojen koordinointi on

välttämätöntä. Väliaikaistila hallinta vaatii ammattitaitoa, rosoisuus ja väliaikaisuus

ovat ympäristön lähtökohtia. Onkin todettava, että onnistunut väliaikaistilan käyttö –

julkisuus, mediahuomio ja syntynyt paikan merkitseminen – edellyttää riittäviä

resursseja sekä panostusta koordinointiin.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kulttuuritoiminta – väliaikaiskäytön generaattori

Dan Flavin, Site-specific installation, 1996.

VALLILA. Design by Järvi & Ruoho, 2007



Museoissa toiminta suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. Museotoiminnassa on

ohjelmat suunniteltu moneksi vuodeksi etukäteen. Väliaikaistilojen käyttö tuo

tilankäyttöön joustavuutta ja helpottaa uusien, ajankohtaisten projektien esilletuomista.

Väliaikaistilat madaltavat kynnystä museoon. Väliaikaistiloissa voi olla matalampi

kynnys toimintaan osallistumiseen kaikille, mutta taidekasvatuksen laatutavoitteet

voidaan silti pitää korkealla.

URB Hernesaareen? Kiasman URB – Urbaani Taiteen Festivaali on joka vuosi

järjestetty kansainvälinen nuorten tapahtuma ja se levittäytyy tilallisesti hyvin kadulle.

Hernesaari voisi olla kiinnostava kohde URB -festivaalille, koska nuorten kesätapahtuma

sopii hyvin teolliseen satamaympäristöön. Ympäristö ei vaadi erikoispalveluja.

Hernesaaren läheisyys keskustaan, merenranta ja mielenkiintoinen, teollinen ympäristö

ovat merkittäviä ominaisuuksia.

Väliaikaistilojen avulla museot tavoittavat uusia kävijöitä. Museon toiminta tulee

helpommin lähestyttäväksi, kun perinteisen museorakennuksen sijasta toiminta on

väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi vanhoissa tehdas- tai telakkarakennuksissa.

Tulevaisuuden museo on kiinni väliaikaisessa. Museoiden perustoimintaa ovat jo

erilaiset liikkuvat kokoelmat, jotka voivat kiertää erilaisissa tiloissa. Erityisesti

tapahtumallista sisältöä on helppo viedä väliaikaisiin tiloihin.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Museotoiminta väliaikaistiloissa

Kiasma URB 2011

www.kiasma.fi

http://www.bryantpark.org/

Kuva Tulli- ja pakkahuoneelta

www.luksusblog.com/

Lisää asiasta:

Liite 3. Kulttuuritoiminta –

väliaikaiskäytön generaattori.

Esa Vesmanen ja Hilda

Kozári. 23.5.2012.




Hernesaari, Helsinki

Ensivaikutelma

Osa Helsingin rantaviivaa

Tuleva kaupunginosa Lyhytjänteinen toiminta

Riskien otto

Kokeilut ja testaukset

Uudet ideat testiin

Yhdistykset ja

Kansalaistoiminta

Aloittavat yritykset

Kasvuyritykset

Pitkäjänteinen toiminta

Hallittu riski

Kaupallinen potentiaali

Testatut konseptit

Pienet ja keskikokoiset

yritykset

Väliaikainen tai pysyvä tila,

alue tai väylä

Paikan henki

Paikan potentiaali

Paikan merkitseminen

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hankkeen kiteytys

Väliaikaiskäyttö on uusi, vielä vähän hyödynnetty tapa kehittää kaupunkia ja kaupunginosaa. Aito

väliaikaiskäyttö on dynaamista ideoiden ja ajatusten testaamista sekä jatkuvaa toimintatapojen

kehittämistä. Väliaikaiskäyttö kertoo myös siitä, että kaupunki hyödyntää kansainvälistyvän kaupungin

osaamista ja kyvykkyyksiä. Väliaikaiskäytössä ei tiedetä, mikä on oikea tapa – oikea tapa selviää vain

kokeilemalla.








näkökulma




2014-2015


Kahvila- ja ravintolatoiminnat

Pysä

kki

Pysäkki

0 10 20 30 40 50 m

Vesibussilaituri

Pysäkki

N

P-paikka

10m ajoväylä

Ruokaan liittyvät huoltotilat

verkkoaita puretaan



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Väliaikaiskäytön suunnitelma v. 2011

Helsingin kaupungin suunnitelma Hernesaaren väliaikaiskäytöstä vuodelle 2011.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Väliaikaiskäytön suunnitelma v. 2011

Kahvila- ja ravintolatoiminnat

Pysä

kki

Pysäkki

0 10 20 30 40 50 m

Vesibussilaituri

Pysäkki

N

P-paikka

10m ajoväylä

Ruokaan liittyvät huoltotilat

verkkoaita puretaan

DoTank-tiimin suunnitelma Hernesaaren Tapahtumatoriksi (kevät 2011).


Movense Oy & DoTank I 23.5.2012 DoTank

Kaupunkimaaseutu: Porsaat, hevoset, lehmät, lampaat, kanat

Kaupunkiviljely: Telakkarakennusten katot, aidat, kontin katot viljelyalana

Home made food: Paikalla tehty ruoka

Saaristoluonto, meriurheilu ja kylpeminen: Vesibussit, saunominen, purjehdus, melonta,

leijasurffaus…

Osallistuvat työpajat: Sininen verstas, veneen korjaus

Lähienergiaa: Tuulimyllyt, aurinkopaneelit

Seikkailu ja leikki: Lasten ja aikuisten liikunnallisuus,

uskallus

Palvelukontit: Pyörän korjaus, ATK-tuki,

Kaupunkitanssit: Paritanssi, yhteislaulu…,

Open Summer office: Kesätoimistot – design by Hernesaari

Promotiot: Itämeren suojelu, merellinen Helsinki…

Teollinen tori: Vintage rakennusmateriaalit, design ISOT tavarat, veneet, saunat

Pysähdyspaikat: Näköalakahvila, jätskikioski, istuimet

Lähimuseo: Museo jalkautuu torille

Kahvila:

Pulla made in Hernesaari

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Ideoita kokeilutorin teemoiksi

Kevään 2011 aikana DoTank-tiimi ideoi Tapahtumatorin väliaikaiskäyttöä. Nämä ideat ja teemat ovat edelleen ajankohtaisia ja mahdollisia alueen väliaikaiskäytössä.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hernesaaren Tapahtumatori 2011 – rakennuslupa

Yksi DoTank-tiimin jäsenistä, Esa Vesmanen (Pure Design Oy) teki toteutussuunnitelman konttipohjaisesta Tapahtumatorista. Helsingin kaupunki myönsi heinäkuussa 2011 alueelle 10 vuoden rakennusluvan tilapäistä toimintaa varten heinäkuussa 2011. Luvan hakijana oli Vuotekno Oy.




Rakennuslupa sallii monenmuotoista toimintaa kuten kahviloita ja ravintoloita, myymälöitä sekä kokeellisempaa toimintaa (ns. exploratorium, osittain katettu tapahtuma-alue).






Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Purjehduksen EM-kilpailut / kesä 2011

Hernesaaressa järjestettiin purjehduksen EM-kilpailun kesä-heinäkuun 2011 vaihteessa. Hernesaari tarjosi hienon ympäristön purjehduskilpailulle, mutta alue ei onnistunut houkuttelemaan kaupunkilaisia.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Matkailijamäärät kesällä 2011

Kesällä 2011 Tapahtumatori sijaitsi lähellä Hernesaarenrantaa. Tapahtumatori ei houkutellut matkailijoita eikä kaupunkilaisia, kävijämäärät jäivät paljon alle odotusten.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Matkailijamäärät kesällä 2011

Kesällä 2011 tapahtumatorille tuli vain n. 10 % matkustajista, keskimäärin noin 140-200 risteilymatkailijaa päivässä. Tampereen yliopiston tutkijat (Heino & Laiho) ehdottivat tapahtumatorin siirtämistä lähemmäksi satamaa. Kaupunki ja Vuotekno päättivät vuodenvaihteessa 2011/2012 siirtää tapahtumatorin sataman läheisyyteen.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hernesaari 2011: Ihmisvirrat

Kesällä 2011 Tapahtumatori sijaitsi lähellä Hernesaarenrantaa. Tapahtumatori ei houkutellut matkailijoita eikä kaupunkilaisia, kävijämäärät jäivät paljon alle odotusten. Tapahtumatorin konseptin edellyttämiä Hernesaareen suuntautuneita kaupunkilaisvirtoja ei syntynyt juuri ollenkaan.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hernesaari 2011: Ihmisvirrat

Matkailijan kokemusta voidaan analysoida kohtaamispisteiden avulla. Analyysi osoittaa, että suurin osa matkailijoista nousi busseihin ja kulkivat busseissa tapahtumatorin ohi. Tapahtumatori ei voinut siksi hyötyä matkustajavirroista. Ajateltu kaupunkilaisten lisävirta jäi toteutumatta.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä Hernesaaren Tapahtumatorista kesällä 2011

Tapahtumatorin sijainti Hernesaarenrannassa olisi edellyttänyt huomattavasti suurempaa määrää kaupunkilaisia,

jotta tori olisi ollut matkailijoiden mielestä houkutteleva paikka. Vaativa sijainti ei vedä matkailijoita eikä

kaupunkilaisia puoleensa, jos paikassa ei ole vetovoimatekijöitä.

Kesän 2011 Tapahtumatori olisi edellyttänyt selvästi suurempaa panostusta koordinointiin sekä tapahtumien

suunnitteluun. Väliaikaiskäyttö edellyttää aktiivista tiedon välittämistä sekä panostamista sisällön suunnitteluun –

ketkä alueella toimii ja mitkä ovat kohderyhmät samoin kuin panostusta sykettä synnyttäviin tapahtumiin.








näkökulma




2014-2015




Tarjontakartoituksen lähtökohdat, tavoite ja toteutus

Tarjontakartoituksen osana selvitettiin viiden case-analyysin avulla uusien ja

Hernesaaressa jo kesäkaudella 2011 toimineiden yritysten/organisaatioiden

käsityksiä Hernesaaresta (liike)toimintaympäristönä kesäkaudesta 2012

eteenpäin.

Case-analyysien kohteiksi valittiin seuraavat yritykset ja toimijat:

• Fiskars Group Oyj (Fiskars Home –liiketoiminta-alue)

• Ruukin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taitelijoiden osuuskunta

• KimaraCRFATS-tekstiilialan naisyrittäjien verkosto

• Greenbike Oy –polkupyörävuokrausyritys

• Ready, Steady, Go FINLAND! -sporttiklusteri-hanke

Case-analyysien tarkoituksena oli avata Hernesaaren matkailu- ja

elämyspalveluiden kehittämistyön avaintoimijoille potentiaalisten

palveluntarjoajaorganisaatioiden näkökulmaa ja prosesseja, jotka on tärkeää

tiedostaa suunniteltaessa alueelle vetovoimaista ja merkittävää asiakasarvoa

luovaa tarjontaa sekä tätä tukevia tilankäyttöratkaisuja.




Hernesaari case-yritysten liiketoimintaympäristönä (1/3)

Hernesaari näyttäytyy periaatteessa varsin mielenkiintoisena toimintaympäristönä

sekä tarjontakartoituksen case-yrityksille että oletettavasti muillekin

vastaavantyyppistä toimintaa harjoittaville.

Case Fiskars Group Oyj vahvisti käsitystä siitä, ettei Hernesaari

nykymuodossaan ja sen konttipohjainen jälleenmyyntikonsepti näyttäydy

tunnetuimpien design-brändien tuotesijoittelun ja prosessien näkökulmasta kovin

kiinnostavana toimintamallina.

Mahdollisen poikkeuksen voivat muodostaa lähinnä sellaiset (tuote)brändit, joihin liittyy

kiinteästi samanlainen ”rosoisuus” kuin mikä on tyypillistä Hernesaarelle

nykymuodossaan.

Sen sijaan markkinointiyhteistyö (esim. mainonta ja mahdollisesti myös erilainen

tapahtumakohtainen yhteistyö) saattavat hyvinkin olla toimintatapa, jonka avulla

tunnetuimpia suomalaisia design-brändejä voidaan kytkeä Hernesaaren

tilapäiskäytön edistämiseen.

Pienimuotoisempaa yritystoimintaa harjoittaville kättentaitajille kuten Fiskarsin

Ruukin osuuskunnan yrittäjille Hernesaaren Matkailutori voisi olla toimiva

tuotteiden jälleenmyyntipaikka.

Em. tyyppisten design-tuotteiden myyntiin saamisen edellytyksenä on, että

palvelutarjontaa Hernesaaressa tulee kyetä suunnittelemaan nykyistä

huomattavasti pidemmällä aikajänteellä.





Vuosina 2011 ja 2012 päätöksiä on voitu tehdä vasta aivan risteilysesongin

alkamisen kynnyksellä, mikä ei vastaa lainkaan arvostettujen design-yritysten ym.

toimijoiden tarpeisiin.

Mikäli Arctechin, Helsingin kaupungin ja alueen tilaoperaattorin kesken ei

jatkossakaan ole mahdollista sopia palvelutarjoajien (esim. Matkailutori) käyttöön

annettavista ja satama-alueen läheisyydessä sijaitsevista tiloista suunnilleen vuotta

aloitusajankohtaa aikaisemmin, mahdollisuudet aikaansaada alueelle vetovoimaista

palvelutarjontaa ovat minimaaliset.

Esimerkiksi Ruukin käsityöläisten osuuskunta tekee päätöksiä kesäkauden toiminnastaan jo

edellisen syksyn aikana. Jo yksistään myyntiin tulevien tuotteiden valmistaminen sekä

taloudellisten ja henkilöresurssien käytön suunnittelu ja varaaminen vaativat oman aikansa.

Riippuen alueen tilapäiskäytön suunnittelun aikajänteestä tulevina vuosina

varteenotettava vaihtoehto lienee Hernesaaren tilapäiskäytön rajaaminen

(telakkayhtiön hallinnassa olevien alueiden osalta) erilaisten kokeilukonseptien ad

hoc -luontoiseksi toteutuspaikaksi.

Tämä perustoimintamalli ei välttämättä muodosta huomattavan suurta asiakasarvoa luovaa

palvelukokonaisuutta esim. risteilymatkailijoiden tarpeisiin, mutta se toisi toisaalta niin

paikallisväestön kun risteilymatkailijoiden ja muiden turistien ulottuville parhaimmillaan

laajankin kirjon erilaisia palveluita.





Toinen edellytys aitoa asiakasarvoa mahdollistavan palvelutarjonnan

synnyttämiselle on osaava ja aktiivinen (tilapäiskäytön) tilaoperaattori /

manageeraaja, jolla on resursseja ja kannusteita toimintakonseptin

kokonaiskehittämiseen sekä myös mahdollisuuksia panostaa toimijaverkoston

kokoonjuoksemiseen.


Lisää asiasta:

Liite 1. Palvelutarjonnan ja palveluntuottajien

(prosessien) näkökulma. Marko Laiho.

23.5.2012.








näkökulma




2014-2015




Stockholm

452.000

Helsinki

385.000

Tallinn

437.000

St Petersburg

455.000

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Itämeren risteilymatkustajien määrät

Itämeren kaupungeista Helsingin

kilpailijoita ovat Tukholma, Tallinna ja

Pietari. Risteilijöille Tukholma ja Pietari

ovat Itämeren risteilyjen kiintokohteita,

mutta Helsinki ja Tallinna ovat monelle

laivalle vaihtoehtoisia kohteita.

Ydinkysymys – millä edellytyksillä

Helsinki ohittaa Tallinnan matkakohteena

koska Viro on hinnaltaan halvempi sekä

ensi että tulevina kesinä?

Mikä on Hernesaaren rooli matkailijoiden

kokemuksen muodostumisessa ja

kiinnostuksen lisäämisessä?

Kesällä 2012 Helsinkiin odotetaan tulevan noin

400.000 risteilymatkustajaa ja noin 285 risteilyalusta.

Risteilyvierailijoita saapuu eniten Yhdysvalloista,

Isosta-Britanniasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta.

Nopeimmin kasvaa eurooppalaisten osuus

risteilymatkailijoista. Vierailijat jättävät kaupunkiin

rahaa keskimäärin 66 euroa käyntinsä aikana.

Lähde: Noora Heino, 10.4.2012



Hernesaari kokeilu- ja markkiapaikkana

Ensimmäinen brändipääoma - palvelutuotteet ja tuoteominaisuudet: Helsingin asema

Suomen pääkaupunkina, sen arktinen sijainti Itämeren rannalla sekä kulttuurillinen

sijainti idän ja lännen kohtauspaikassa

Saaristo ja Itämeri, Suomenlinna, joka on UNESCON maailman kulttuuriperintölistalla

Suomalainen design, erityisesti Design-kortteli hyvänä vierailupaikkana designista kiinnostuneille

Arkkitehtuuri, erityisesti uusklassistinen keskusta-alue, useat art nouveau –korttelit arkkitehti Alvar Aallon useat Helsingissä sijaitsevat rakennukset

Vihreä, puistomainen kaupunki, siisteys, julkinen liikenne

Tapahtumat (tuhansittain erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia ympäri vuoden)

Suomalainen ruoka, HelsinkiMenu –ravintolat

Inhimillisen kokoinen kaupunki, kaikki on kävelymatkan päässä toisistaan

Tuomiokirkko, imagon näkyvin symboli

Toinen brändipääoma - helsinkiläiset asukkaat ja palvelukulttuuri (tunteeseen

pohjautuva brändiarvo): kaupungin turvallisuus matkailijalle, kaupungin matkailun

infrastruktuuri, suomalaisten palveluasenne sekä laaja ja hyvä kielitaito. Tunteeseen

pohjautuvaksi brändiarvoksi. Suomalainen palvelu on ystävällistä ja tehokasta.

Kolmas brändipääoma – helsinkiläiset (sosiaalinen brändiarvo): matala hierarkia,

helppo lähestyttävyys, tasa-arvoisuus, laatuajattelu palvelusektorilla.

Lähde: www.visithelsinki.fi

Helsingin kaupungin brändipääoma

Hernesaari on osa Helsingin matkailubrändiä – miten Hernesaari tukee sitä ja miten Hernesaaren avulla voidaan vahvistaa Helsingin matkailubrändiä? Kuvat: www.visithelsinki.fi

http://www.visithelsinki.fi




Hernesaari – risteilymatkustajan

ensivaikutelma Helsingistä

Hernesaari on risteilymatkustajan

ensimmäinen kokemus Helsingistä – miten

matkailutorista luodaan kiinnostava ja hyvän

makuinen pala Helsinkiä?

Hernesaari – Kauppatori –yhteys –

Helsingin rantaviiva ja sen palvelut

Vesibussiyhteys on paljon enemmän kuin

pelkkä yksi yhteys Kauppatorille. Se

muodostaa elämyksellisen rungon Helsingin

rantaviivalle ja sen palveluille (ravintolat,

puistot, laiturit, kahvilat).

Hernesaaren liittäminen osaksi Helsingin

rantaviivaa

Vesibussiyhteys Kauppatorilta Hernesaarelle ja

sen laajentaminen tulevaisuudessa

Merenrannan kävelyreittien toteuttaminen

(penkit, maisemat, puistot)

Merenrannan kahvila- ja ravintolapalvelujen

vahvistaminen (erityisesti Hernesaaressa)

Merellinen Helsinki – Helsingin rantaviiva ja sen palvelut

Hernesaari – osana merellisen Helsingin

rantaviivaa?

Vesibussiyhteys Kauppatorilta Hernesaarelle

vahvistaa myös Helsingin rantaviivaa ja sen

palveluja. Tulevaisuudessa rantaviiva on

elämyksellinen palveluvyöhyke, jossa voit liikkua

joko maata (kävellen, pyörällä, bussilla) ja merta

(vesibussilla) pitkin.



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Metropoli Helsinki – kaupungin palvelut

Helsingin paraatipaikat

Kauppatori, Senaatintori

Helsingin top10-paikat

Sibelius-monumentti, Linnanmäki, Arabia, Suomenlinna

Luontopaikat

Nuuksio – luontomatkailu (etäisyys bussilla 40 min.)

Vuosaari – melonta (etäisyys bussilla 20 min.)

Hernesaari – risteilymatkustajan lähtö- ja

paluupiste Helsingissä

Hernesaari on lähtö- ja paluupiste risteily-

matkustajien Helsinki-kokemukselle

(satamassa 9-17, josta klo 10-16 aktiivi-

aikaa). Matkaajalla on noin kuusi tuntia aikaa

tutustua Helsinkiin – joko lähellä kävellen,

pyörällä tai vesibussilla tai pidemmällä

menevällä matkanjärjestäjän bussilla.




Things to Do in Helsinki / Traveler

recommended attractions

1. Vuosaari Paddling Center day tours

2. Yrjönkadun Swimming Hall

3. Fortress of Suomenlinna

4. Kotiharju sauna

5. Seurasaari Open-air Museum

6. Rock Church (Temppeliaukion kirkko)

7. Uspensky Cathedral

8. Senate Square

9. Lutheran Cathedral

10. Esplanade

Helsinki – kuluttajamatkailijan mielestä

Hernesaari – risteilymatkustajan kokemus

palvelujen kehittämisen kärjessä

Miten sataman palvelutarjonnassa ollaan

kuluttajamatkailijan iholla – miten kuluttajien

toisilleen antamat arviot näkyvät Hernesaaren

tarjonnassa?

www.tripadvisor.com




Hernesaaren risteilykausi alkaa 6.5.2012

ja jatkuu syyskuun 2012 loppuun asti.

Helsingin kesä alkaa silloin, kun risteilijät

saapuvat – Helsingin kesä päättyy samalla

kun risteilijät lopettavat.

Miten rytmiliiketoimintaa vahvistetaan?

Hernesaaren kesä (vrt. Kesä-Espa)

Miten Hernesaaren rytmi tehdään

näkyvämmäksi?

Hernesaari – saapuvat ja lähtevät laivat

Rytmiliiketoiminta pohjautuu ristelijöihin

Hernesaari – Helsinki today – visithelsinki.fi

Tietoa kaikille (yrittäjät, kaupunkilaiset)

kiinnostuneille siitä, että milloin risteilijät tulevat

Helsinkiin.

http://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/odotettavat

_risteilyalukset#lsatama

http://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/odotettavat_risteilyalukset





Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Toimijat Hernesaaressa

Hernesaaren toimijat ovat:

Helsingin kaupunki – roolit: maanomistaja, kaupunginosan

suunnittelu, rakennusluvan myöntäjä, matkailupalvelujen kehittäjä

Telakka (Arctech) – laivanrakentaminen

Risteilijät / varustamot – risteilypalveluja IItämeren alueella

Matkanjärjestäjät – matkailupalvelujen välittäminen risteilijöille

Matkailupalvelujen tuottajat – risteilymatkustajien tarpeisiin

suunnatut matkailupalvelut

Matkailutori – risteilijöiden liikkumista tukevat palvelut,

matkamuistomyymälät, kahvio

Tilojen välittäjä (Vuotekno Oy) – väliaikaistilojen välitys

Hernesaaren alueella

Vesibussiyrittäjä (X-Mare Oy) – yhteys Kauppatorille

Padel-keskus (Padel-keskus Oy) – padel-kenttien vuokraus,

lasten kesäleiritoiminta

Lisäksi:

Kansalaiset/kaupunkilaiset – miksi tulla Hernesaareen?

Tapahtumatuottajat – millä liikeidealla kannattaisi toimia (ilman,

että kukaan antaa alkupanostuksen)?

Pop-up –toimijat – Yhdistykset ja järjestöt – miten Hernesaari

edistää niiden omaa toimintaa?

Start-up –tyyppiset uudet liikeideat?




Toiminnassa oleva telakka elää laivatilauksista. Tilojen (mm. suurlohkohalli)

käyttö riippuu laivatilauksista.

Maanomistajana Helsingin kaupunki päättää vuosittain väliaikaiskäytöstä.

Kaupunki omistaa maan ja tekee maan väliaikaiskäyttöön liittyvät päätökset sen

mukaisesti, miten telakka tarvitsee maa-alueita ja rakennuksia. Kaupungilla on

useita hallintokuntia, joille väliaikainen maankäyttö kuuluu.

Risteilylaivat elävät matkailijoista. Risteilijät haluavat hallita mahdollisimman

kattavasti satamissa olevat palvelut. Laivat haluavatkin, että mahdollisimman suuri

osuus satamapalveluista olisi myyty etukäteen jo laivassa.

Helsinki matkailukaupunkina. Risteilymatkustajista halutaan mahdollisimman

paljon irti – Senaatintorista kaupungilla eri puolilla oleviin matkailunähtävyyksiin.

Hernesaari lähtö- ja paluusatamana. Hernesaaren rooli on lähettää matkailijat

seudun matkailupalveluihin mutta olla osaltaan varmistamassa lähipalvelujen

osalta hyvän satamakokemuksen.

Vuotekno Oy tilojen ja tapahtumien välittäjänä. Vuotekno on telakan ja

kaupungin valtuuttama tilojen ja tapahtumien välittäjä.

Hernesaaren matkailutori. Lähipalvelujen ja –elämysten tuominen matkailijoille

kannattavasti.

Hernesaari kokeilupaikkana. Hernesaaressa on tilaa toimia mutta myös

kansainvälistä matkailijavirtaa. Myös lisäkäyttäjiä voidaan houkutella paikalle

erikseen. Nämä tekijät yhdessä tekevät Hernesaaresta mielenkiintoisen

kokeilupaikan uuden liikeidean testausta varten.

Väliaikaisuus Hernesaaressa – toimijoiden näkökulmia

Haasteet • Lyhytjänteisyys – vuoden alussa

tiedetään vasta, mikä alue kesällä on vapaa.

• Kesä kerrallaan – jokainen kesä on ainutlaatuinen

• Monta hallintokuntaa, jaetun vastuun periaate (Helsinki)

• Koordinoivan, vastuutetun toimijan puute & väliaikaiskäytön toiminnan tuottajan puute (vrt. Teurastamo/Tukkutori, Kalasatama

Mahdollisuudet • Säännöllinen, laajennettavissa

oleva vesibussiyhteys alkaa toukokuussa 2012

• Helsingin rantaviiva on Helsingin merellisen brändin ydin

• Suurlohkohalli – mahdollisuus järjestää tapahtumia sisä- ja ulkotiloissa

• Padel-keskus, erityisesti kaupunkilaisten houkuttelu Hernesaareen

• Matkailuyrittäjät, jotka ovat pieniä perheyrityksiä, mutta hyvin asiakaslähtöisiä



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Tilannekatsaus – kesä 2012

Vesibussiliikenne

Kauppatorille alkaa

toukokuussa 2012

Matkailutori (Bite

of Helsinkii

PADEL-palvelupiste

Birgitan puisto

Rantahalli /

puretaan syksyllä

2012 Kokeilutori: alue tapahtumille ja

kokeiluille

Kesän 2012 väliaikaiskäytön lähtökohdat – matkailutori, kävelyreitti, vesibussiliikenne sekä potentiaalina suurlohkohalli ja kokeilutorin alue erilaisille tapahtumille.

Saunaranta (2013)

Suurlohkohallin

tapahtumakäyttö

Kävelyreitin

maalaus

Tapahtumakeskus

Lataamo (Fordin talo)



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Hernesaari 2012: asiakkaan kokemus (asiakasvirta)

Matkailijoiden ensimmäinen ja

viimeinen kontakti Helsinkiin.

Tietoa siitä, mikä on mahdollista

Helsingissä; tarjota erilaisia

vaihtoehtoja jotka perustuvat

matkustajien kiinnostuksiin, haluihin,

kykyihin, säätilaan jne.

Päätös kulku-

välineestä

määrittää

liikkumis-

etäisyyden.

Mitä? Miten? Matka on palkinto.

Pikaelämykset

lähiympäristössä

Aiottu

päämäärä.

Odotettavissa

oleva

kokemus.




Kontit

Katkoviivalla esitetty muutamia jo nyt käytössä olevia autopaikkoja hallin 89 molemmin puolin

Varastohalli 89

Rantahalli = varastohalli 88

Varastohalli 88

4

Laiturialueen järjestelyt kesällä 2012: Matkailutorin uusi paikka laiturialueen vieressä, rantahalli puretaan risteilykauden jälkeen loppusyksyllä 2012.

Laiturialueen järjestelyt – kesä 2012



Kesä 2012: Matkailutori – Bite of Helsinki

Konteista koostuva tapahtumatori päätettiin kesän 2011

kokemusten takia siirtää lähemmäksi satamaa.

Uuden paikan konseptinimenä on Bite of Helsinki, pala

Helsinkiä.

Toteutusnimenä on Matkailutori, johon on tulossa mm.

seuraavia toimijoita (kontteja):

• INFO (Helsingin matkailu)

• Matkamuistot

• Taide/käsityöt

• Design

• Sähköautot/skootterit

• Polkupyörät


Matkailutorin suunnitelma

Kuvat: Noora Heino



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kesä 2012: Suurlohkohalli tapahtumakäyttöön

Suurlohkohalli on laivanrakennuksessa käytettävä iso tila,

jossa laivan elementtejä (ns. lohkoja) rakennetaan.

Suurlohkohalli on vapaana koko kesän 2012 ajan. Tilaa

voidaan käyttää messuihin, myyntinäyttelyihin tai erilaisiin

yritystilaisuuksiin.

Suurlohkohalli on valtavan kokoinen sisätila (7400 m2),

jonka pituus on 170 m, leveys 39 m ja vapaa korkeus 27 m.

Sisätilan lisäksi myös suurlohkohallin edustaa voidaan

käyttää tapahtumaan liittyvänä alueena.

Lisätietoa: www.vuotekno.fi

http://www.vuotekno.fi



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kesä 2012: Kokeilutori

Kokeilutorilla tarkoitetaan kesän 2011 Tapahtumatorin

aluetta. Koska matkailijoita suoraan palveleva konttialue

(ns. matkailutori) on siirretty sataman läheisyyteen, voidaan

tätä aluetta käsitellä aikaisempaa vapaammin.

Kokeilutori on alue, jossa voisi kokeilla, testata ja

tunnustella, mitä ohikulkijat ovat mieltä kehitetystä tuote- tai

palveluideasta.

Kokeilutorin ideana on se, että jokainen tulija tuo omat

asiakkaansa. Kokeilutorilla ei ole tuottajakoordinaaattoria,

vaan toiminta on täysin itseohjautuvaa. Konttien välittäjänä

on Vuotekno Oy.

Kokeilutorin tarjonta (ehdotus):

Ympärivuotiset kontit (vuokra-aika 12 kk)

Koko kesän kontit (vuokra-aika 5 kk)

Kuukausikontit (vuokra-aika 1-4 kk)

Viikkokontit (vuokra-aika 1-4 vk)

Päiväkontit (vuokra-aika max 1-5 pv)


kuva: DoTank 2011




Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kesä 2012: Suurlohkohallin mainosseinä

Suurlohkohallin seinä on 172 m pitkä ja 30 m

korkea. Tila mahdollistaa ison mainospinnan, joka

näkyy sekä risteilymatkustajille että kaikille merellä

kulkijoille.

Mainosseinän tavoitteena on houkutella

risteilymatkustajia siirtymään laivasta maihin sekä

Hernesaareen että muualle kaupungille.

Mainosseinä toteutetaan kesällä 2012, mutta sen

tarkoitus on toimia useamman vuoden ajan.

Mainosseinä on osa Hernesaaren väliaikakonseptia,

se linkittää kaupungin tarjonnan (esim.

Espa/Design-myymälät) risteilymatkustajien

tarpeisiin.


kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2011.

kuva: Vuotekno Oy.




Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kesä 2012: Vesibussi Kauppatorilta Hernesaareen

Toukokuussa 2012 käynnistyy säännöllinen reittiliikenne

Hernesaaresta Kauppatorille. Matka kestää noin 30

minuuttia. Venereitti kulkee Helsingin rantaviiva

pitkin Hernesaaren vesibussilaiturista Kauppatorille Kolera-

altaaseen.

M/s Freixenet: Rakennusvuosi 1985, 38 matkustajaa,

takakannella 6-8 ulkopaikkaa, lämmitetty matkustamo.

Reittiliikenne ajetaan kaikkina niinä päivinä, jolloin

risteilijöitä saapuu Hernesaareen.

Hernesaaresta 1 h risteilijän saapumisesta satamaan.

Kauppatorilta 3 ja 2 tuntia ennen risteilijän lähtöä

Lähde (valokuvat ja teksti): www.xmare.fi

Hernesaari

Kauppatori

Carusell Ursula

Klippan Reitti on myös

rantaviivan

palveluvyöhyke

(kahvilat,

ravintolat,

uimapaikat jne).

Harakka

http://www.xmare.fi



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Opasteet matkailutorilta bussipysäkille ja vesibussilaiturille

Matkustajien kulkeminen

Hernesaaressa tulee tehdä

mahdollisimman helpoksi.

Esimerkiksi vesibussia ei näy

laiturialueelle, mutta reitti vesibussille

näkyy!



Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Kesä 2012: Padel-keskus & Padel-palvelupiste

Hernesaaressa avattiin kesällä 2012 kaksi padel-kenttää. Kentän toimintaa

ylläpitää Padel-keskus. Kuka tahansa kaupunkilainen tai matkailija voi tulla

pelaamaan padelia. Kentän ja tarvittaessa mailan voi varata netistä

(http://padelcenter.fi/).

Toukokuussa 2012 avataan Padel-palvelupiste, jossa on myytävänä myös kahvia

ja kahvila-tuotteita (myös wc). Varsinainen kahvilarakennus valmistuu kesäksi

2013.

Padel-keskus järjestää kaksi lasten ja nuorten kesäleiriä (kesä- ja elokuu 2012),

johon voi osallistua kuka tahansa kaupungissa asuva lapsi tai nuori (7-17 v.).

Kuva- ja tekstilähde: www.padel.fi

http://padelcenter.fi/



http://www.padel.fi




http://www.openhousehelsinki.fi/2011/fin/to.html / alkuperäinen lähde: KOy

Ford

Fordin talo valmistui vuonna 1947. Rakennus

on suojeltu ja se tulee säilymään

Hernesaaressa osana tulevaa asuinaluetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kulttuurikeskus

ovat etsineet vaihtoehtoja talon tulevalle

käyttöä. Vuodenvaihteessa 2011

valmistuneessa selvityksessä Fordin taloa

arvioitiin tanssin ja elokuvan käytössä.

http://www.tanssintalo.fi/varasto/Fordin_talo_kul

ttuurikayttoselvitys.pdf

Fordin talossa aloitti syksyllä

2011Tapahtumakeskus Telakka, joka järjestää

tapahtumia Fordin talon tiloihin (n. 1400 m2:n

Telakkahallista, 140 m2:n aulatilat sekä kolme

n. 100-200 m2:n salia).

http://www.telakka.fi/

Kesä 2012: Fordin talo

Kuva: www.telakka.fi

http://www.openhousehelsinki.fi/2011/fin/to.html /

http://www.openhousehelsinki.fi/2011/fin/to.html /

http://www.tanssintalo.fi/varasto/Fordin_talo_kulttuurikayttoselvitys.pdf





http://www.telakka.fi




SISÄLLYSLUETTELO





näkökulma




2014-2015




Hernesaari + Scenario = Hernesaario

Hernesaario: From Pop-Ups To Start-Ups

Tässä osuudessa Hernesaaren tulevaisuutta on ennakoitu laatimalla erilaisia skenaarioita vuosille 2013-2015. Laadittujen skenaarioiden tarkoituksena on esittää niitä mahdollisuuksia, joita väliaikaiskäytöllä on osana kaupungin suunnittelua ja rakentamista. Skenaariot on työstetty DoTank-tiimissä, mistä syystä ne on esitetty englanniksi.

Lisää asiasta:

Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco

Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa

Vesmanen. 23.5.2012.



Hernesaari + Scenario = Hernesaario

Shopping – Projects that offer commercial goods to tourists, crew, and residents.

Possibilities for start-ups to trial their novel products.

Culture – Projects that promote or offer cultural activity. Attracting residents and

supporting further grassroot seeds.

Entertainment – festivals, shows, presentations and seminars, bringing dedicated

audiences to the area.

Leisure – projects and groups supporting active movement, leisure time games and sport.

Focusing on wellbeing and active lifestyle of passers by and

Start Up – initiatives that take first steps into entrepreneurship of variable natures.

The sum of possible activities in the temporary hernesaari environment



Timeframes and Project Possibilities

All year around activities that are happening throughout the seasons

Start Up Incubator - Cafeteria – Sauna

Winterseason activities that can take place during the winter season

Ice Ring - Storage Containers - Winter Gardens, Snow Sculpturing

Summerseason activities that take place during the summer season

Last-minute Shopping Hub – Water Bus- Restaurant - Radio Station - Urban Garden -

Football Field - Basket/Tennis Courts - Art And Crafts Studios

Short term activities that are of short duration, from one day to one month

Workshops - Art Events - Temporary Exhibitions - University Summer Schools - Sport

Competitions - Concerts - Theater

The duration of various projects and initiatives may vary considerably.



Hernesaari exploratorium Hernesaari 2013 –2014 -2015: People flow



Timeline-Project-Map

Mapping projects into a time line will give an overview of activities.



Project-Inventory / model

Next step is to fill in the Project Inventory

document. This document will be guiding

the starting entrepreneur on his/her way

towards the pop-up happening. What are

the actual needs, timeframes and

bureaucratic steps to take.

The Collection of the project inventory will

enable the organizer to co-ordinate

materials, spaces and timeframes.

Common needs and shared spaces can be

identified and harnessed.

Add the permissions and bureaucratic

stream to the Doc-file

Practical collection of suitable projects for Pop-Up Projects

Lisää asiasta:

Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco

Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa

Vesmanen. 23.5.2012.



Sections and stages of area development over time

Hernesaari Seeds: Some projects are

acting as seeds,

growing into active

networks. Activities as

well as facilities of one

project can be the

starting point of next-

generation projects.



Image of section 1/ scenario 1

Bite of Helsinki

Tourist and crew oriented easy to access shopping experience inside the harbor security zone.

Drafted as a market place that offers a kiosk with the possibility to sit, several shops dedicated to souvenirs, crafts and design, bike rentals, tour

bus access, and Tourist Information about routes and tours to Helsinki and other places in Finland.

It is the pop-up version of a travel-terminal providing cultural and practical information for tourists as well as last minute souvenir possibilities.



Image of section 2 / scenario 2

Festival summer 2013

The area of Hernesaari is suited for big festival events like e.g. the FLOW festival. This kind of big scale festival brings a lot of people in a short

timeframe to Hernesaari; People that would otherwise not take the chance to explore it. A festival can grow into a cultural tradition that over the

years attracts tourists to visit Helsinki and stay for the time of the festival. A big pop-up event like like this can put down the seeds for follow-up

projects and spin-offs. If a Radiostation would set up a studio in Hernesaari to broadcast during the festival time, it could stay there after the

festival has gone for the time being. This will in turn attract other pop-up activities rooted in the radio station.




Radio station summer 2014

Radio station grown from the time of the festival.

Since the festival the radio station has been placed in a could of containers in the growing Hernesaari pop-up environment. It captures the spirit

of the place and broadcasts it to Helsinki.

The Radio itself is active in producing other events in the area, mini-pop-up concerts,




Avanto winter 2014/2015

During Winter Hernesaari does not receive as many tourists, yet. But that doesn’t mean that Hernesaari sleeps during the dark time.

The Avanto Sauna project is offering Sauna and ice swimming to residents, and tourists alike.

Snow sculpturing competitions and ice fishing events can be highlights of the wintertime in the area.



Leisure Start up Start up Leisure Leisure Entertainment

Helsinki

centre


Hernesaari scenario








näkökulma




2014-2015




Väliaikaiskäyttö on uudenlaista, sisältölähtöistä kaupunkikehittämistä, jossa

toiminta voi lähteä liikkeelle ilman lopullista (pysyvää) suunnitelmaa.

Väliaikaisuus tarvitsee pitempiaikaista suunnittelua. Toistaiseksi Hernesaaressa

edetään kesä kerrallaan. Lisäksi, tieto tulevan kesän käytöstä on tullut vasta

vuodenvaihteen jälkeen. Tämä ei mahdollista yritysten pitkäjänteistä suunnittelua, esim.

keväällä on liian myöhäistä tehdä päätöksiä tulevan kesän panostuksista.

Kokeilu- ja markkinapaikat erikseen. Väliaikaiskäytössä tulee erottaa valmiit

yrityskonseptit ja kokeiluvaiheessa olevat, ilman yritystä toimivat konseptit. Molemmille

tulee luoda omat alueet ja toiminnan pelisäännöt.

Markkinapaikat ovat väliaikaiskäytön alkuankkureita, joilla luodaan väliaikaiskäytölle

tarvittava syke ja uskottava toiminnan luonne. Markkinapaikoille tulee kahviloita,

vesibussiyrittäjiä, pyörävuokraamoja, matkamuistomyymälöitä, design-myymälöitä,

matkanjärjestäjiä, palveluntuottajia, tapahtumatuottajia – pitkäjänteiseen toimintaan

perustettuja yrityksiä.

Väliaikaiskäytössä investoinnit ovat pieniä ja toiminnan riskit ovat vähäiset, joten

toiminnan kokeilukynnys on pieni (vrt. kauppakonseptin kokeilua kauppakeskuksessa).

Kokeilupaikoille voi tulla kaupunkipuutarhoja, workshop-työpajoja, kaupunkitapahtumia,

vintage-kirpputoreja ja erilaisia pop-up –toimijoita (kahviloita, museoita, elämystoimijoita

jne).

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä – väliaikaiskäytön dynamiikka



Hernesaari on osa modernia väliaikaiskäyttöön perustuvaa kaupunkikehittämistä.

Hernesaari yhdistää ydinkeskustan (Kauppatori) sekä Helsingin rantaviivan tärkeimmät

palvelut (ravintolat ja Suomenlinna).

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä – Hernesaari kehittämisen resurssina

Hernesaaren tulevaisuutta tutkittiin skenaarioiden avulla. Aluetta voidaan kehittää

asteittain, tapahtumia ja toimintaa lisäämällä niin, että lopulta Hernesaari toimii

ympärivuotisesti elämysajan kaupunginosana.

Vapaa

-aika

Pop-up

– uudet

kokeilut

Start up

– uudet

liikeidea

t

Meri Elämykset Viihde

Helsinki

centre




1. luonnos matkailutorista 28.3.2012 / Vuotekno Oy

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä – pop-up-kokeiluista start-up-yrityksiin

Ideasta pop-up-kokeiluun. Väliaikaiskäytön elinkeinokehittämisen

roolina on tehdä uusien avausten tekeminen mahdollisimman

helpoksi. Erityisesti nuoret voisivat pop-up-kokeilujen avulla saada

tärkeää kokemusta uusien ajatusten viemisestä käytäntöön –

todellisuuteen, ihmisten pariin, vaikkakin lyhytaikaisesti.

Pop-up –kokeilusta start-up –yritykseen. Moni hullu idea on

päätynyt liikeideaksi. Yrittäjän päähänpistosta on tullut lopulta

uskottavaa liiketoimintaa. Mikäli pop-up –kokeilussa näyttää siltä, että

toiminnalla, tuotteella tai palvelulla on kysyntää, voidaan konseptia

lähteä kehittämään start-up –yrityksen suuntaan. Pop-up-kokeilusta

voi seurata uusia, innovatiivisia kasvuyrityksiä.

Kokeiluosaamisen vahvistaminen. Kokeilut ovat osa

väliaikaiskäyttöä, siksi esimerkiksi kaupungin kokeiluosaamista tulee

vahvistaa mm. kaupungin omia prosesseja kehittämällä.



Tarjonta Kysyntä

Matkailu- ja elämysala kokeiluyhteisönä (yritykset, yhdistykset/ryhmät, kaupunki/matko, Helsinki Cruice Network,

Culminatum/oske, kaupunkilaiset, matkailijat)

Helsinki Itämeren

ohittamaton risteilykaupunki Matkailun tuotteet ja palvelut

(yritykset)

Ymmärrys Tieto

Osaaminen

Kontaktit

Kokeilut Demonstraatiot

Markkinat

Tavoite: Metropolialueen kilpailukyvyn

parantaminen & palvelujen tehostaminen

Hernesaari & Helsingin matkailubrändi

Matkailu- ja elämyspalveluihin

liittyviä kehitystarpeita & mahdollisuuksia

Yritysten tuote- tai palveluideat, joille

etsitään sovelluskohteita

Kokeilu

68

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Matkailu- ja elämysala kokeiluyhteisönä



Markkinointiyhteistyö – isot yritykset. Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella

isoille yrityksille Hernesaari nykymuodossaan ei ole kiinnostava sijoittumispaikka.

Sen sijaan Hernesaaren sijainti näkyvällä paikalla on potentiaalinen

markkinointiyhteistyön kannalta (erit. suurlohkohallin mainosseinä).

Toimintaa Hernesaaressa – pienet yritykset. Hernesaari on kiinnostava paikka

pienemmille ja toimintaa aloittaville yrityksille. Toimintamallina voisi olla

verkostomainen toiminta, jossa useat yritykset muodostavat keskenään

yritysverkoston.

Merkittävää asiakasarvoa luova Hernesaari-tarjonta edellyttäisi osaavaa ja

aktiivista (väliaikaiskäytön) koordinaattoria / operaattoria / manageeraajaa,

jolla on resursseja ja kannusteita toimintakonseptin kokonaiskehittämiseen,

mahdollisuuksia panostaa toimijaverkoston kokoonjuoksemiseen ja mahdollisuus

toimia alueella riittävän pitkällä suunnittelujänteellä. Jotta väliaikaiskäytössä

päästäisiin toiminnassa uuden kaupunkikulttuurin synnyttämisen tasolle, tarvitaan

aktiivista koordinointia ja toiminnan sekä tapahtumien suunnittelua. Esimerkiksi

Kalasatamassa onnistuttiin kesällä 2011 luomaan kysyntää – ilman

risteilymatkustajia. Vastaavasti Helsingin Tukkutori on panostanut Teurastamo-

konseptin kehittämiseen siten, että toimintaa vetämään palkattiin projektipäällikkö

syksyllä 2011.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä – asiakasarvoa synnyttävä palvelutarjonta Hernesaaressa



Vesibussiyhteys Kauppatorilta

Hernesaareen liittää alueen osaksi

Helsingin rantaviivan palveluja. Kesä

2012 muuttaa Hernesaaren lähtötilannetta

merkittävästi, koska vesibussilla on

mahdollisuus tulla Hernesaareen lähes

päivittäin.

Hernesaari on osa Helsingin brändiä.

Hernesaari on näkyvä osa Helsinkiä

400.000 risteilijävieraalle. Näkyvyyden ja

markkinointiarvon lisäksi Hernesaari on osa

Helsingin merellistä brändiä sekä

matkustajien saamaa kokemusta.

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Johtopäätöksiä – Helsingin brändi ja Helsingin rantaviivan palvelut



Kirjalliset lähteet

Heino, Noora & Laiho, Marko (2011): Hernesaaren elämys‐ ja matkailupalveluiden ennakointiselvitys. Tampereen yliopisto & Uudenmaan ely-keskus.

Pantzar, Mika (2011): Asiakkaan aika ja talouden rytmiliiketoiminta. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö. Julkaisuja 2.

Rönkä, Kimmo; Alláix, Francesco; Kozári, Hilda & Vesmanen, Esa (2011): Tilojen väliaikaiskäyttö – aika entisen ja tulevan välissä (Temporary uses and spaces – between old and new). Creative Metropoles. 2011.

Haastattelut / tapaamiset (kevät 2012)

Aaltonen, Mikael. URB tuottaja, Kiasma-teatteri.

Odenwall, Anette. Retail Marketing Manager, Direct Consumer Sales Finland, Fiskars Home

Ilonen, Petra, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo.

Kauste, Juulia. Museonjohtaja. Arkkitehtuurimuseo.

Kopiloff, Piukku, toiminnanjohtaja, Suomen Padel-liitto ry.

Lariola, Martti ja Lariola, Ilkka. Elämysyrittäjiä. NaturaViva Oy.

Lundberg, Martina. Toimitusjohtaja, Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta.

Lundberg, Sammy. Yrittäjä. X-Mare Oy.

Mäkinen, Eeva. Head of Business Unit, Aalto-yliopisto.

Savolainen, Jukka. Johtaja. Designmuseo.

Suontakanen, Kimmo. Yrittäjä, Greenbike Oy.

Vilander, Karoliina. Projektipäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto / Aalto-yliopisto.

Viukari, Pekka. Toimitusjohtaja. Vuotekno Oy.

Wikman, Kajsa. Syko Oy (Kimara-verkosto)

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Lähteet ja haastattelut



Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512

Documents