HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN RENGASRISKIT 2000-LUVULLA · maa minimiurasyvyyttä. Vesiliirron välttämiseksi vajaan sen-tin syvyisessä vedessä huonoilla ren-kailla pitäisi ajaa

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN

RENGASRISKIT2000-LUVULLA

Sisältö:Johdatus renkaiden riskianalyysiin .......... 3Renkaat osana liikenneturvallisuutta ..... 4Rengasriskit hallintaan: Huonokuntoiset renkaat ............................ 6 Sopimaton rengastus ................................. 8 Väärät rengaspaineet ................................ 10Keskeiset huomiot ja haasteet .................. 12

Liitteet:Taustaa onnettomuustutkinnasta ............. 14Käsitteet ja määritteet .............................. 15

Julkaisun nimi: Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000-luvulla

Julkaisija: Autonrengasliitto ryAnalysointi ja toimitus: Jouko Lahti,

Tmi J Lahti InteractionGraafinen suunnittelu: Jari Koski, Khora OyKansikuva: TM/Test World OyPainotyö: Painojussit OyPainosmäärä: 10 000 kplJulkaisupäivä: 3.9.2007

2

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L AR E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

Autonrengasliiton kesärengastutki-muksen mukaan autoilijat huolehtivat aiempaa paremmin renkaidensa kun-nosta, minkä uskotaan vaikuttavan myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Kehityksen taustalla ovat tehokkaasti toistuvat Rengasratsia- ja rengaspai-nekampanjat, jotka kuuluvat Europe-an Road Safety Charterin piiriin osana Euroopan komission liikenneturvalli-suusohjelmaa.

Suomessa on käytössä kansainväli-sesti ainutlaatuinen tutkintajärjestel-mä liikenneonnettomuuksien syiden selvittämiseksi ja liikenneturvallisuu-den edistämiseksi. Tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuu-det. Tutkimusaineisto tallennetaan Lii-kennevakuutuskeskuksen ylläpitä-mään tieto kantaan, josta saadaan tie-toa muun muassa rengasriskien ana-lysointiin. Lisätietoja liitteessä 1.

Huomio 2000-luvun onnettomuuksiinTässä riskianalyysissa tarkastellaan henkilö- ja pakettiautojen aiheutta-mia kuolemaan johtaneita moottori-ajoneuvo-onnettomuuksia. Vuosina 2000–2005 sattui yhteensä 1 292 on-nettomuutta, joista aiheuttajaosapuo-len renkaisiin liittyviä onnettomuuksia

JOHDATUS RENKAIDEN RISKIANALYYSIIN

oli 198 tapaus ta. Rengasonnettomuuk-sissa kuo li yhteensä 248 henkilöä ja vammautui vaikeasti 73 henkilöä.

Onnettomuustutkinnassa renkaisiin liittyvä puute kirjataan riskitekijäksi vain silloin, kun sen arvioidaan vaikut-taneen tapahtumien kulkuun. Kaikki henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit ovat olleet 2000-luvulla taustariskejä, joiden arvioidaan vaikuttaneen onnet-tomuuden taustalla selittäen välitöntä riskiä. Ks. käsitteet liitteessä 2.

Herätteitä rengasriskien hallintaanRenkaita koskevalle riskianalyysille on tarvetta, sillä edellisestä onnetto-muustilastoihin perustuvasta rengas-tutkimuksesta on kulunut jo kymme-nisen vuotta. Tarkoituksena on tarjota tuoreita faktoja, herättää laajaa kes-kustelua ja tuoda uusia aloitteita ren-gasriskien hallintaan. Julkaisun koh-deryhmänä ovat liikenneturvallisuus-vaikuttajat, rengasalan ammattilaiset sekä auto- ja liikennetoimittajat.

Olemme saaneet asiantuntevia nä-kemyk siä julkaisun sisältöön sekä rengas alan toimijoilta että liikenne-turvallisuuden asiantuntijoilta. Kiitok-set erityisesti Liikennevakuutuskes-kukselle tarvittavan tilastomateriaalin tuottamisesta.

3

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L AR E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

Renkaat ovat merkittävin ajo-ominai-suuksiin liittyvä riskitekijä henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamissa kuolon-kolareissa. Jokin rengasriski on ollut mukana noin 15 prosentissa 2000-lu-vulla tutkituista onnettomuuksista eli hieman harvemmin kuin 1990-luvul-la. Tällä vuosikymmenellä on sattunut vuosittain keskimäärin 33 rengason-nettomuutta (kuvio 1).

RENKAAT OSANA LIIKENNETURVALLISUUTTA

kun osuus vielä 1990-luvulla oli lähes 15 prosenttia. Muilla kelityypeillä ren-gasonnettomuudet ovat säilyneet enti-sellä tasollaan.

Huonokuntoiset renkaat yleisin rengasriskiOnnettomuustutkinnassa havaitut ren-gasriskit liittyvät yli 90-prosenttisesti huonokuntoisiin renkaisiin, sopimat-tomaan rengastukseen tai vääriin ren-gaspaineisiin (kuvio 4). Keskeisiä ris-kitekijöitä käsitellään seuraavilla si-vuilla omana kokonaisuutenaan. Ris-kien hallintaan saadaan lisävalaistusta myös tuoreista renkaiden sadekelites-teistä.

Muiden riskien osuus 2000-luvun rengasriskeistä on noin 8 prosent-tia eli jonkin verran enemmän kuin 1990-luvulla. Muut rengasriskit ovat niin yksittäisiä ja erityyppisiä, ettei niihin paneuduta tässä yhteydessä lä-hemmin. Niitä ovat esimerkiksi ren-kaiden väärä pyörimissuunta, liian ly-hyet pyöränpultit ja vääränlaiset van-teet.

Jokin rengasriski on mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa.

Riskit korostuvat vaativissa keleissäRenkaiden merkitys korostuu vai-keissa kelioloissa, mikä näkyy tutkija-lautakuntien tekemissä riskiarviois-sa. Kolme neljästä renkaisiin liittyväs-tä onnettomuudesta tapahtuu lumisel-la, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten henkilö- tai pakettiauto-jen aiheuttamat onnettomuudet sattu-vat kuivalla kesä- tai talvikelillä (ku-vio 2).

Lumisen tai jäisen kelin kuolon kola-reista peräti 38 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnetto-muuteen (kuvio 3). Vetisellä kelillä jo-kin rengasriski on 2000-luvulla ol-lut mukana 9 prosentissa tapauksista,

Kolme neljästä rengas-onnettomuudesta tapahtuu

vaativissa kelioloissa.

4

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

5

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

KUVIO 1. Renkaisiin liittyvien onnettomuuksien kehitys.

Rengasonnettomuudet: 1991–99 2000–05

- yhteensä (lkm) 345 kpl 198 kpl

- vuosittain (ka) 38,3 kpl/v 33,0 kpl/v

- osuus kaikista (%) 16,9 % 15,3 %

KUVIO 2. Renkaisiin liittyvät onnettomuu-det kelityypeittäin 2000-luvulla.

Paljas tai kuiva 26 %

Luminen tai jäinen 64,3 %

Vetinen tai märkä 9,7 %

KUVIO 3. Renkaisiin liittyvien onnettomuuk-sien osuus kelityypeittäin 2000-luvulla.

0 20 40 60 80 100

Luminen tai jäinen

Vetinen tai märkä

Paljas tai kuiva

38,2 %

6,8 %

Väärät rengaspaineet 14,9 %

KUVIO 4. Yleisimmät rengas-riskit 2000-luvulla.

Huonokuntoiset renkaat 44,0 %

Muut rengasriskit 7,7 %

Huonokuntoiset renkaat 44,0 %

Väärät rengaspaineet

tai märkä

kuiva 26 %

Sopimaton rengastus 33,5 %

9,2 %

Rengasriskit hallintaan:

HUONOKUNTOISET RENKAAT

Heikkokuntoiset nastarenkaat tai ku-luneet renkaat ovat yleisin henkilö- ja pakettiautoissa todettu rengasriski. Edelliset liittyvät useimmiten nasto-jen kuluneisuuteen ja määrään, jäl-kimmäiset joko kesä- tai talvirenkai-den urasyvyyksiin. Aiemmin kuluneet renkaat painottuivat kesärenkaisiin, mutta 2000-luvulla se on arvioitu ris-kitekijäksi yhtä usein kesä- ja talvi-renkaissa.

Kesärenkaiden kuluneisuus on ar-vioitu rengasriskiksi yleensä vasta sil-loin, kun huonoimman renkaan ura-syvyys on ollut alle 1,6 mm. Sen sijaan talvirenkaissa kuluneilla renkailla tar-koitetaan useimmiten urasyvyydel-tään vielä laillisia 3–5 millin renkaita.

Sadekelitesteissä selkeitä erojaRenkaiden suorituskyky heikkenee ku-lumisen myötä merkittävästi erityises-ti vaativissa kelioloissa. Test Worldin tekemissä sadekelitesteissä 2005–06 kesärenkaan suorituskyky näyttää ro-mahtavan jo paljon ennen lain vaati-maa minimiurasyvyyttä.

Vesiliirron välttämiseksi vajaan sen-tin syvyisessä vedessä huonoilla ren-kailla pitäisi ajaa lähes 30 km/h hi-taammin kuin hyvillä renkailla (ku-vio 6). Märkäjarrutuksessa huonoren-kaisen auton nopeus on vielä 40 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyisi hyvillä renkailla (kuvio 7).

Toimenpiteitä ja turvallisuusehdotuksia Renkaiden kuntoon on kiinnitetty te-hokkaasti huomiota syksystä 1997 lähtien järjestettyjen rengasratsioiden avulla. Vajaassa kymmenessä vuodes-sa huonorenkaisten autojen osuus teillämme on vähentynyt yli 10 pro-senttiyksikköä (kuvio 8). Renkaiden kunnon kohenemisesta huolimatta kuluneet renkaat esiintyvät onnetto-muusriskinä yhtä usein kuin 1990-lu-vulla.

Tutkijalautakunnat ovat tehneet 2000-luvulla 85 huonokuntoisiin ren-kaisiin liittyvää turvallisuuden paran-nusehdotusta, joista useimmat koske-vat valistusta. Tiedotuksessa kehotet-tiin korostamaan renkaiden kunnon merkitystä erityisesti ääriolosuhteissa. Lisäksi ehdotettiin muun muassa te-hostamaan renkaiden kunnon valvon-taa ja kehittämään renkaan kulumista ilmaisevia järjestelmiä (kuvio 16).

Turvasuositukset urasyvyydeksi: • kesärenkaat vähintään 4 mm• talvirenkaat vähintään 5 mm

6

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

7

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

KUVIO 5. Huonokuntoisten renkaiden osuus kaikista rengasriskeistä.

KUVIO 6. Vesiliirtonopeudet erikuntoisilla kesärenkailla (Test World Oy, 2005).

0 20 40 60 80 100 km/h

KUVIO 7. Jarrutusmatkat erikuntoisilla kesä renkailla märällä asvaltilla (Test World Oy, 2005).

0 10 20 30 40 50 m

KUVIO 8. Huonorenkaisten autojen osuus rengasratsioissa kuluneim-man renkaan mukaan (Autonrengas-liitto ry).

Heikkokuntoi-set nastaren-kaat 23,8 %

Kuluneita ren-kaita 20,2 %

Heikkokuntoi-set nastaren-

Kuluneita ren-kaita 20,2 %

Urasyvyys:

8 mm

4 mm

1,6 mm

83 km/h

67 km/h

56 km/h

Urasyvyys:

8 mm

4 mm

1,6 mm

29,3 m

30,6 m

36,8 m

0

10

20

30

40

50%

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

kesärenkaan urasyvyys alle 4 mm

kesärenkaan urasyvyys 0–2 mm

kesärenkaan urasyvyys alle 4 mm

kesärenkaan urasyvyys 0–2 mm

19971997 19981998 19991999 20002000 20012001 20022002 20032003 20042004 20052005

Keliin sopimattomat, ominaisuuksiltaan erilaiset tai ajoneuvoon sopimattomat renkaat edustavat noin kolmannes-ta kaikista rengasriskeistä. Keliin sopi-mattomat renkaat ovat tyypillisesti nas-tattomia talvirenkaita tai kesärenkaita lumisella tai jäisellä talvikelillä. Talvi-renkaiden käyttöä vetisellä kelillä ei ole arvioitu kertaakaan riskitekijäksi.

Ominaisuuksiltaan erilaiset renkaat merkitsevät useimmiten sekarengas-tusta kesä- ja talvirenkaiden välil-lä. Mukana on myös tapauksia, jois-sa samassa autossa on sekä uusia et-tä kuluneita renkaita. Ajoneuvoon so-pimattomat renkaat tarkoittaa yleensä ylimitoitettua vanne- ja rengaskokoa. Sopimattomiin renkaisiin liittyvät ris-kit ovat hieman vähentyneet viime vuosikymmeneen verrattuna.

Puutteita ajokelien ennakoinnissaTalvirengaspakon aikana joulu-, tam-mi- tai helmikuussa on sattunut 2000-luvulla vain kaksi kesärenkailla ai-heutettua kuolonkolaria. Loka-mar-raskuussa vastaavia onnettomuuksia on tapahtunut peräti kymmenen, jo-

Rengasriskit hallintaan:

SOPIMATON RENGASTUS

ten syksyn ensiliukkaat tuntuvat yllät-tävän autoilijat yhä uudelleen.

Test Worldin sadekelitestien mukaan talvirenkaita ei voi ajaa turvallisesti loppuun edes kesäkaudella. Puoliksi kulunut talvirengas näyttäisi olevan märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin täysin loppuunajettu kesä rengas (kuviot 10 ja 11). Riskejä ei ilmeises-ti tiedosteta, sillä joka kymmenes ajoi rengasratsiaan talvirenkailla syys-kuussa 2006.

Toimenpiteitä ja turvallisuusehdotuksiaSyksyn ensiliukkaat tulevat useimmi-ten jo lokakuussa, jolloin renkaiden asennuspisteet ruuhkautuvat ja mo-net jatkavat ajamista kesärenkailla tai vaihtavat alle vanhat talvirenkaansa. Todennäköisesti meilläkin oltaisiin val-miimpia talvikeleihin, jos nastat sallit-taisiin Suomessa selväsanaisemmin jo lokakuun alussa Ruotsin tapaan.

Tutkijalautakunnat ovat nostaneet 2000-luvulla esiin yhteensä 62 sopimat-tomaan rengastukseen liittyvää turval-lisuusehdotusta. Eräässä tutkintaselos-tuksessa suositeltiin kehittämään au-toilijoille suunnattua tiedottamista ke-listä ja talviliikenteen vaaroista. Lisäksi kehotettiin vähentämään nastarenkai-den asvalttia kuluttavaa vaikutusta tuo-tekehittelyn avulla (kuvio 16).

Rengasasiantuntija auttaa vaihta-maan talvirenkaat alle ajokelejä

ennakoiden.

8

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

9

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

KUVIO 9. Sopimattomien renkaiden osuus kaikista rengasriskeistä.

KUVIO 10. Vesiliirtonopeudet uudella kesä-renkaalla ja kuluneella kitkarenkaalla (Test World Oy, 2006).

Urasyvyys:

8 mm

5 mm

KUVIO 11. Jarrutusmatkat märällä asvaltil-la uudella kesärenkaalla ja kuluneella kitka renkaalla (Test World Oy, 2006).

Urasyvyys:

8 mm

5 mm

0 20 40 60 80 100 km/h

0 10 20 30 40 50 m

Ajoneuvoon sopimatto-mat renkaat 1,2 %

Ominaisuuksiltaan eri-laiset renkaat 10,9 %

Keliin sopimat tomat renkaat 21,4 %

Ominaisuuksiltaan eri-

84 km/h

57 km/h

31,9 m

23,0 m

Kuv

a: S

uom

en R

enga

skie

rrät

ys O

y

Liian alhaiset tai keskenään erilaiset rengaspaineet edustavat kaikista ren-gasriskeistä noin 15 prosenttia. Ren-gaspaineisiin liittyvät riskit eivät pai-notu samalla tapaa vaativiin ajokelei-hin kuin huonokuntoisiin tai sopimat-tomiin renkaisiin liittyvät riskit. Lähes puolet rengaspaineriskeistä tapahtuu kuivalla kesä- tai talvikelillä.

Onnettomuustilastoissa vääristä ren-gaspaineista on kyse silloin, kun yh-dessä tai useammassa renkaassa on painevajausta yli 20 prosenttia. Vääriin rengaspaineisiin liittyvät riskit ovat hieman harventuneet viime vuosikym-meneen verrattuna.

Lisää turvallisuutta ja taloudellisuuttaRengaspaineilla on huomattavaa merki-tystä turvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta. Michelinin selvi-tyksen mukaan joka viides suomalainen ajaa vähintään 0,5 baria vajaapaineisil-la renkailla (kuvio 13). Vajaapaineisilla renkailla auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauk sen puoltaminen li-sääntyy ja rengas saattaa rikkoutua.

Alhaiset rengaspaineet lisäävät poltto-aineenkulutusta 3–6 prosenttia ja ly-hentävät renkaan elinikää 25–50 pro-senttia. Oikeilla rengaspaineilla kes-kivertoautoilija voi säästää rengas- ja polttoainekuluissa vähintään 10 euroa

kuukaudessa. Samalla laskukaavalla suomalaiset säästäisivät vuosittain jo-pa 100 miljoonaa euroa oikeita ren-gaspaineita käyttämällä (kuvio 14).

Toimenpiteitä ja turvallisuusehdotuksia Rengaspaineet olisi syytä tarkistaa vä-hintään kerran kuukaudessa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti. Rengasalan toimijat ovat kiinnittäneet rengaspaineisiin erityis-tä huomiota sekä omassa tiedotukses-saan että yhteisissä kampanjoissa. Jat-kossa rengaspaineiden säännöllinen tarkistus tehdään autoilijoille entistä helpommaksi, nopeammaksi ja luotet-tavammaksi.

Tutkijalautakunnat ovat esittäneet 2000-luvulla yhteensä 26 rengaspai-neisiin liittyvää turvallisuusehdotusta. Useimmiten tutkintaselostuksissa ke-hotettiin kiinnittämään huomiota ren-gaspaineiden merkitykseen valistuk-sen ja tiedotuksen avulla. Lisäksi ke-hotettiin kehittämään henkilöautoihin renkaan ilmanpainetta osoittavia jär-jestelmiä (kuvio 16).

Rengasriskit hallintaan:

VÄÄRÄT RENGASPAINEET

Alhaiset rengaspaineet lisäävät ajo-kustannuksia jopa 100 miljoonaa

euroa vuodessa.

10

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

11

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

KUVIO 14. Esimerkkilaskelma vajaapaineisten renkaiden vaikutuksista ajo-kustannuksiin (Autonrengasliitto ry).

Kustannukset vuositasolla: Oikeat rengaspaineet Painevajaus 0,5–1 bar

Polttoaineet 2 000 e + 60–120 e

Kesä- ja talvirenkaat 200 e + 70–200 e

Laskentaperusteet:• ajokilometrejä vuodessa 18 000 km• renkaiden käyttöikä 4 ajokautta (oikeilla paineilla)

KUVIO 12. Väärien rengaspaineiden osuus kaikista rengasriskeistä.

Erilaiset rengaspaineet 4,0 %

Liian alhaiset rengaspaineet 10,9 %

KUVIO 13. Henkilöautojen rengaspaineet vajaapaineisimman renkaan mukaan (Michelin Nordic, 2006).

Oikeat rengaspaineet 56,4 %

painevajaus • 0–0,2 bar

hieman ylipainetta•

Väliaikaisesti hyväksyttävissä 24,2 %

painevajaus • 0,3–0,4 bar

Vaaralliset rengaspai-neet 19,4 %

painevajaus • vähintään 1 bar painevajaus • 0,5–0,9 bar painevajaus •

0–0,2 bar

hieman ylipainetta•

Väliaikaisesti Väliaikaisesti hyväksyttävissä 24,2 %

painevajaus • 0,3–0,4 bar

Renkaat ovat merkittävin henkilö- ja pakettiautojen ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä 2000-luvun onnet-tomuustilastoissa. Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muut-tuvissa kelioloissa. Esimerkiksi lumi-sen tai jäisen kelin kuolonkolareista kaksi viidestä sisältää jonkin rengas-riskin. Rengasriskit liittyvät yleensä huonokuntoisiin renkaisiin, sopimat-tomaan rengastukseen tai vääriin ren-gaspaineisiin.

Rengasturvallisuus näyttäisi hieman kohentuneen 1990-lukuun verrattu-na. Renkaisiin liittyvien onnettomuuk-sien osuus on vähentynyt vajaasta 17 prosentista nykyiseen 15 prosenttiin. Rengasonnettomuudet ovat vähenty-neet etenkin vetisellä ja märällä kelillä. Tällä vuosikymmenellä on tapahtunut vuosittain keskimäärin 33 kuolonkola-ria, joissa renkaiden arvioidaan vaikut-taneen onnettomuuteen (kuvio 15).

Lisää omakohtaista vastuunkantoaOnnettomuustutkinnassa käytetyn riskikasaumamallin mukaan onnetto-muuksiin liittyy aina useita inhimil-lisiä käyttäytymiseen, ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskejä. Jokin inhimillinen tekijä on joko välit-tömänä tai taustariskinä 99 prosentis-sa kuolonkolareista. Mukana on pal-jon näennäisesti ennalta arvaamatto-

mia tekijöitä, joihin kuitenkin jokai-nen voi osaltaan vaikuttaa oikealla asenteella.

Tutkijalautakunnat ovat tehneet 2000-luvulla yhteensä 186 rengasris-keihin liittyvää turvallisuusehdotusta, jotka jakautuvat valistukseen, valvon-taan, varustekehitykseen ja varuste-vaatimuksiin (kuvio 16). Turvallisuus-ehdotuksia tullaan jatkossa seulomaan ja jalostamaan entistä tehokkaammin Turun yliopiston tekemän selvityksen pohjalta.

Turvallisuustyötä yhdessä ja erikseenPitkän aikavälin liikenneturvallisuus-vision mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenen-kään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtakunnalli-sessa liikenneturvallisuussuunnitel-massa 2006–2010 asetetaan tavoitteek-si päästä alle sadan liikennekuoleman vuonna 2025 eli neljännekseen nyky-tasosta (kuvio 17).

Tavoitteen toteutumiseksi liikenne-järjestelmän kehittäjiltä ja käyttäjiltä vaaditaan yhteistyötä ja vastuunkan-toa. Turvallisuustoimenpiteet maksa-vat yhtä säästettyä kuolemaa kohden arviolta 2,8 miljoonaa euroa, joka vas-taa likimain yhden kuolonuhrin las-kennallista hintaa.

KESKEISET HUOMIOT JA HAASTEET

12

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

13

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

Varustevaatimuk-set 14 kpl

KUVIO 15. Rengasonnettomuuksien määrän kehitys.

1991

1995

2000

2005

1990

1995

2000

2005

2010

2015

2020

2025

0

10

20

30

40

50

60

0

100

200

300

400

500

600

700

KUVIO 16. Rengasriskeihin liittyvien turvallisuusehdotusten jakauma 2000-luvulla.

Valistus ja tie-dotus 116 kpl

Valvonta 29 kpl

Varusteke-hitys 27 kpl

Valistus ja tie-dotus 116 kpl

Varustevaatimuk-

KUVIO 17. Kuolonkolareiden ja liikenne-kuolemien määrän kehitys (Liikenneturva).

Kuolleet

Onnettomuudet

tavo

ite

Kuv

a: J

uha

Sil

tala

/Ren

gasl

inkk

i

Liikenneonnettomuuksien tutkijalau-takunnat aloittivat vapaaehtoisen toi-mintansa jo 1960-luvun lopulla. Tar-koituksena oli alusta alkaen tuottaa tietoa liikenneturvallisuustyön poh-jaksi tutkimalla liikenneonnettomuuk-sia eri alojen asiantuntijoiden yhteis-työnä. Nykyään tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastolii-kenneonnettomuudet sekä muita erik-seen määriteltyjä onnettomuuksia.

Vapaaehtoispohjalta lakisääteiseksiVuodesta 2001 lähtien liikenneonnet-tomuuksien tutkijalautakuntien toi-minta on ollut lakisääteistä (Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24). Liikenne- ja viestintäministeriö nimittää Liikenne-onnettomuuksien tutkinnan neuvotte-lukunnan ohjaamaan toimintaa. Tut-kijalautakuntien käytännön toimis-ta huolehtii Liikennevakuutuskeskus, tarkemmin ottaen sen liikenneturval-lisuusyksikkö.

Neuvottelukunta on nimittänyt jä-senet 20 tutkijalautakuntaan, joiden toimialueet mukailevat maakuntajakoa. Tutkijalautakuntien kokoonpanoon

Liite 1:

TAUSTAA ONNETTOMUUSTUTKINNASTA

kuuluu asiantuntijat eri ammattialoilta: poliisi, ajoneuvotekniikka, liikennetek-niikka, lääketiede ja käyttäytymistiede. Lisäksi rautatieonnettomuuksissa käy-tetään rautatie asian tuntijaa ja tapaus-kohtaisesti muita asiantuntijoita. Jäse-niä lautakunnissa on kaikkiaan noin 260.

Tutkimuksia liikenneturvallisuuden hyväksiOnnettomuustutkinnassa selvitetään liikenneonnettomuuden kulku, riski-tekijät, seuraukset ja olosuhteet lii-kenneonnettomuuden syiden selvit-tämiseksi ja niistä johtuvien onnetto-muuksien ehkäisemiseksi vastaisuu-dessa. Tutkinnan perusteella tehdään tarvittavat esitykset liikenneturvalli-suustoimenpiteiksi.

Tutkintaselostus ja muu tutkimus-aineisto kootaan loppukokouksen jäl-keen tutkintakansioksi. Aineisto ar-kistoidaan ja tallennetaan onnetto-muustietokantaan, josta Liikenneva-kuutuskeskus laatii vuosittain tutki-musraportteja kokonaisuutena ja eri aihealueilta. Tutkintakansiot ja onnet-tomuustietokanta ovat viranomaisten ja tutkijoiden käytettävissä liikenne-turvallisuustarkoituksiin.

14

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

Moottoriajoneuvo-onnettomuusYhteenajo- tai yksittäisonnettomuus, jossa vähintään yksi moottorikäyttöi-sessä ajoneuvossa mukana ollut hen-kilö on kuollut.

RengasonnettomuusTässä julkaisussa henkilö- tai paketti-auton aiheuttama moottoriajoneuvo-onnettomuus, jossa renkaisiin liitty-vän taustariskin arvioidaan vaikutta-neen onnettomuuteen.

AiheuttajaYksittäisonnettomuuden kuljettaja tai yhteenajon osapuoli, jolla arvioidaan olleen vastapuolta merkittävämpi vai-kutus onnettomuuden syntymiseen.

Välitön riskitekijäRiskitekijä, jonka arvioidaan vaikutta-neen aktiivisesti onnettomuuden syn-tymiseen. Esimerkiksi kuljettajan ar-viointivirhe, renkaan puhkeaminen tai yllättävä liukkaus.

TaustariskiRiskitekijä, jonka arvioidaan vaikutta-neen onnettomuuden taustalla selit-täen välittömän riskin syntyä. Esimer-kiksi ylinopeus, väärät rengaspaineet tai ajoradan kunto.

Liite 2:

KÄSITTEET JA MÄÄRITTEET

AjoneuvoriskitAjoneuvoriskit liittyvät ajo-ominai-suuksiin, erottuvuuteen ja näkyvyy-teen sekä kolariturvallisuuteen liitty-viin riskeihin. Ajo-ominaisuuksiin liit-tyvät riskit ryhmitellään ohjattavuu-teen ja hallittavuuteen, vetoon ja vä-litykseen, renkaisiin, kiihtyvyyteen, jarrutettavuuteen, kaatumisherkkyy-teen sekä jousitukseen ja iskunvai-mennukseen.

RengasriskitRenkaisiin liittyvät riskitekijät ovat luonteeltaan taustariskejä. Tyypilli-simpiä rengasriskejä ovat heikkokun-toiset nastarenkaat, kuluneet renkaat, keliin sopimattomat renkaat, ominai-suuksiltaan erilaiset renkaat sekä al-haiset tai erilaiset rengaspaineet.

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

15

R E NG A S R I S K I T 2 0 0 0 -LU V U L L A

Lisätietoja: www.liikennevakuutuskeskus.fi

Autonrengasliitto ryEteläranta 10, PL 11, 00131 HelsinkiPuh. (09) 172 841, fax (09) 179 588

www.autonrengasliitto.fi