Helina arkistokamera

Arkistokamera 2009

Umbanda - Brasilialainen uskonto

© Helinä Rautavaaran museo

2009www.helinamuseo.fi

Helinä Rautavaara Brasiliassa 1963; 1969-71

• Helinä Rautavaara kuvasi arkistokameran kuvat Brasiliaan suuntautuneilla opintomatkoillaan vuosina 1963-1964 ja 1969-1971. Näiltä matkoilta syntyi laaja kuvakooste "Sincretismo afro-brasileiro".

• Rautavaara kirjoitti 60:n konekirjoitussivun esittelyn 416:aan kuvaan. Niiden kautta hän esitteli tutkimusaineistonsa. Mittava portugalinkielinen teksti käsittelee Bahían, Río de Janeiron sekä Koillis-Brasilian kansanelämää ja uskontoja.

• Rautavaara kuvasi näillä matkoillaan värikkäitä candomble-rituaaleja, capoeiraa, sambaa ja tavallisia kadun ihmisiä. "Sincretismo afro-brasileiro" näyttely oli lyhyenä versiona esillä Suomessa vuonna 1984. Se on ollut pohjana monille Rautavaaran myöhemmille näyttelyille ja esitelmille.

Umbanda: brasilialainen uskonto

• Helinä Rautavaaran ottamassa kuvassa on caboclo Pedra Preta ja cabocla Iracema umbanda-seremoniassa Rio de Janeirossa 1960-luvulla. Caboclot ovat edesmenneiden intiaanien henkiä, joiden uskotaan eläneen Amazonian alueella ennen eurooppalaisten tuloa. Heitä pidetään tietäjinä ja viisaina parantajina. Caboclojen asuinsijaksi mielletään myyttinen Jurema, josta he saapuvat ihmisten keskuuteen umbandarituaalissa.

Umbandarituaali• Umbandatemppelin julkinen tila on

tavallisesti jaettu kahtia. Tilan halkaisee penkkirivistöjen keskellä kulkeva käytävä, joka johtaa alttarialueelle. Alttarille on sijoitettu useita pyhimyspatsaita ja risti. Oven suussa sisään tulijat riisuvat kenkänsä. Alttarilla on pyhimysten lisäksi myös muita hahmoja: intiaaneja ja tummaihoisia miehiä, naisia ja lapsia esittäviä patsaita.

• Yksi toisensa jälkeen, umbandan henget laskeutuvat temppeliväen keskuuteen ottaen haltuunsa ihmisen ruumiin laulujen, atabaque-rumpujen ja taputusten tahdissa. Henget puetaan ja heitä tervehditään asianmukaisella tavalla.

• Henget selvittävät apua etsimään tulleiden ihmisten ongelmien syitä ja antavat neuvoja niiden ratkaisemiseksi. Kiitokseksi heille tarjotaan kukkia, makeisia ja hedelmiä.

Umbandan kolmiosainen todellisuusUmbandan teologiassa todellisuus on kolmiosainen kokonaisuus. Ylintä kerrosta, astraalitodellisuutta asuttavat lukuisat olennot, joista kehittyneimpiä ovat orixá-pyhimykset. Heillä katsotaan olevan sekä katolilaisten pyhimysten että afrikkalaisten orixá-jumaluuksien ominaisuuksia. Astraalitodellisuudessa asuu myös muita henkiolentoja, kuten edesmenneiden intiaanien ja afrikkalaisten orjien henkiä. Keskimmäinen todellisuuden kerros on maa. Maata asuttavat ihmisten lisäksi monet henget, joiden kanssa kommunikoidaan umbandarituaalien avulla. Alin kerrostuma on exúiden, kehittymättöminä ja joskus myös haitallisina pidettyjen henkien asuinsija. Candombléssa, jossa jorubakulttuurin vaikutus on ilmeisempää kuin bantuvaikutteiden dominomassa umbandassa, exuita ei palvota temppeleissä sisällä.

Preto velhot

Preto velhot ovat siirtomaa-ajalla eläneiden mies- ja naisorjien henkiä. Heidät mielletään hyväntahtoisiksi ja avuliaiksi neuvonantajiksi. Heitä puhutellaan tuttavallisesti vanhempina, isovanhempina, täteinä ja setinä. Preto velhot asuvat myyttisessä Aruandassa, joka yhdistetään nykyisen Angolan Luandaan. Luandassa oli orjakaupan aikaan yksi Afrikan suurimmista orjasatamista. Kuvassa isä Joaquim ja täti Maria.

Puhdistautumista ja apuvunpyyntöjä

• Exút vierailevat maassa aiheuttamassa ihmisille vahinkoa ja hankaluuksia, mutta heiltä pyydetään myös apua. Monissa umbandatemppeleissä exúille järjestetään omia rituaaleja. Umbandan kolmiosaisen todellisuuden yläpuolella vaikuttaa luojajumala, joka yhdistetään niin kristilliseen Jeesukseen, jorubojen Orixá-Oxalán, kuin bantujen Zambíhin. Orjakaupan seurauksena Atlantin yli Brasiliaan kulkeutuneilla bantukansojen uskonnollisilla piirteillä katsotaan olevan umbandassa erityisasema.

Umbandan monet kasvot• Rio de Janeirosta alkunsa saanut

umbanda levisi nopeasti laajalle alueelle koko Brasiliaan ja on sulautunut osaksi eri alueiden paikallista uskomusmaailmaa. Toisissa temppeleissä katoliset pyhimykset ovat keskeisiä, toisissa painotetaan umbandan afrikkalaisia juuria, kolmansissa taas alkuperäiskansojen uskonnolliset elementit saavat muita enemmän huomiota osakseen.

• Umbandan avoimuus auttoi uskonnon leviämisessä 1900-luvun Brasiliassa. 1960-luvulle tultaessa maa ajautui sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin, joka romutti kansallisromanttisen illuusion onnellisesta mestitsikansasta. Yhtenäisen kulttuuri-identiteetin rakentamisen sijaan alettiin peräänkuuluttaa kysymyksiä rodullisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta.

Umbandan monet kasvot, jatkuu...• Rasismin huomattiin jatkuvan brasilialaisessa yhteiskunnassa, ja monet mustat umbandistat hakeutuivat ”turvaan”candombléhen lähemmäs afrikkalaisia juuriaan. Umbandan kritisoijat näkivät sen teologian hyväosaisten valkoisten rasistisena yrityksenä alistaa afrikkalaisperäistä kansanosaa.

• Nykyään monet entiset afrobrasilialaisten uskontojen kannattajat ovat luopuneet suojelijahengistään helluntaikirkoissa pidettävissä paholaisen karkotukseen erikoistuneissa jumalalanpalveluksissa. Umbandan henget ovat helluntailaisten maailmankuvassa paholaisen ilmentymiä, jotka estävät brasilialaisia saavuttamasta menestystä, terveyttä ja turvaa postmodernissa, globalisoituvassa ja markkinatalouden säätelemässä yhteiskunnassa.

Helinä Rautavaara karnevaalitanssijan seurassa. Rio de Janeiro, helmikuu 1963

Umbanda - peilikuva brasilialaisesta yhteiskunnasta• Umbandan sanotaan syntyneen Brasiliassa 1900-luvun alussa. Tuolloin

Brasilian itsenäistymisestä (1922) oli kulunut liki sata vuotta. Maahan oli asettunut asumaan Amerikan alkuperäiskansojen lisäksi ihmisiä niin Afrikasta, Euroopasta kuin Aasiastakin. 1900-luvulle tultaessa brasilialaisessa yhteiskunnassa kyti kasvava tarve kansallisen identiteetin uudelleen määrittelylle. Jako valkoisiin isäntiin ja mustiin orjiin ei enää kelvannut. Uudet sukupolvet olivat rikkoneet vanhat etniset ja kulttuuriset rajat ja synnyttäneet uuden ainutlaatuisen kulttuurin ja kansan. Monet yhteiskunnalliset vaikuttajat osallistuivat brasilialaisuuden rakentamiseen, ja uuden mestitsi-identiteetin kansallisromanttinen kaiku kuului myös maan uskonnolliselle kentälle. Kulttuurin ja kansallisen identiteetin määrittelyprosessissa huomioitiin alkuperäiskansojen ja afrikkalaisen perinteen merkitys aikaisempaa positiivisemmalla tavalla.

• Umbandan tehtäväksi tuli osaltaan yhdistää uskontomuotoja eri kulttuureista Brasilian kansalle parhaiten sopivalla tavalla. Viime vuosisadalla Brasiliassa suurta suosiota saavuttanut moni-ilmeinen uskonto on heijastus 1900-luvun alun brasilialaisesta yhteiskunnasta. Teologiansa puolesta se ilmentää aikansa valkoisen keskiluokan maailmankuvaa, kun taas uskonharjoituksessa korostuvat afrikkalaisten uskontojen piirteet

• Lisätietoa, ks. http://eleonorariviello.wordpress.com/

Arkistokamera 2009, tekijät ja lähteet:

• tekstit: Eleonora Riviello, Fil.yo. harjoittelija • editointi: Katri Hirvonen-Nurmi, museoamanuenssiLähteet: • Helinä Rautavaaran museon valokuvakokoelma• Helinä Rautavaaramuseon diakokoelma• Helinä Rautavaaran museon arkisto• Brown, Diana DeG. Umbanda: Religion and Politics

in Urban Brazil (1986) UMI Research Press. Michigan.

• Prandi, Reginaldo (org.) Encantaria Brasileira: O Livro dos Mestres, Caboclos e Encantados (2001) Pallas, Rio de Janeiro.