Heikki Halonen ARKISTOSTA SUVUKSI

Heikki Halonen

ARKISTOSTA SUVUKSI

S U K U T U T K I M U S A L K U U N I N T E R N E T I S S Ä

MIKÄ KIRJA TÄMÄ OIKEIN ON?

Tämä on ensimmäinen suomenkielinen sukututkimusta käsittelevä e-kirja. Se soveltuu tästä harrastuksesta kiinnostuneelle ensimmäiseksi askeleeksi sukututkimuksen maailmaan. Ajatuksenani on ollut mennä välittömästi sinne, missä tutkimuksen lähteet ovat helpoimmin käytettävissä, internetiin. Näin lukija pääsee välittömästi kosketuksiin menneisyyden maailman, käsitteiden ja ajattelutapojen kanssa.

Kirjan rakenne perustuu runsaaseen kuvitukseen ja lukijaa ”kädestä pitäen” opastavaan tekstiin. Esitän yksinkertaisen mallin kerätä ja tarkastella lähdetietoja. Samalla kuvailen huomionarvoisia tutkimukseen ja lähdeaineistoon liittyviä käsitteitä. Olen valinnut tutkimuksen kohteeksi pohjalaisen torpparisuvun, jonka vaiheita tarkastellaan muutaman sukupolven ajalta. Tässä yhteydessä en ole nähnyt vielä tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä esittelemään varhaisempien vuosisatojen tutkimusta, mikä olisi vaatinut mm. vanhojen lähdeaineistojen ja käsialojen esittelyä.

Maassamme on julkaistu koko joukko niin käännöksistä Suomeen sovitettuja kuin tyystin kotimaisiakin sukututkimusoppaita aina 1950 -luvulta lähtien. Monet niistä ovatkin hyvin ansiokkaita ja sopivat yhä mainiosti sukututkimuksen harrastajan käteen. Kaikissa näisssä kirjoissa tutkimustyön painopiste on ollut

perinteisessä arkistotyöskentelyssä, joka on yhä olennainen osa pitemmälle ehtineiden sukututkimusharrastusta.

Nykyisin ei ole enää helposti määriteltävissä, mikä on arkistotutkimusta ja mikä internetin kautta tehtävää tutkimusta. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen ja Arkistolaitoksen laaja digitalisointityö tuo tutkijoiden omalta työpöydältä käytettäviksi päivittäin uusia lähdeaineistoja. Kansainväliset digitalisointiprojektit tuovat myös koko ajan, mm. siirtolaisuuden osalta uutta aineistoa tutkijoiden käyttöön.

Kun lähteiden äärelle pääsy helpottuu ja internet samaan aikaan täyttyy sukututkimuksen harrastajien omista sivuista leviävät myös väärät tiedot, virheellisyydet ja suoranaiset valheet nopeasti. Useat harrastajat eivät valitettavasti suuriakaan piittaa lähdetietojensa luotettavuudesta. Melkeinpä muodiksi on tullut pyrkimys kasvattaa sukupuu ja tutkimustietokanta mahdollisimman suureksi.

Mielestäni suppeampikin, mutta huolella tutkittu sukupuu on paljon arvokkaampi kuin suuri virheitä vilisevä. Useimmat sukututkijat tietävät, että uuden tiedon löytäminen tuo esiin vain lisää uusia kysymyksiä. Into lähteä näiden kysymysten perään on usein niin valtava, ettei vanhoja vastauksia vaivauduta tarkistamaan.

ii

• Lukijalle •

Jos lukija kirjani avulla pystyy selvittämään aiemmin itselleen tuntemattomia asioita suvustaan, herää kiinnostumaan sukututkimuksesta ja haluaa tietää lisää, on kirja täyttänyt tarkoituksensa. Tämän kirjan luettuaan ei toki vielä ole asiantuntija, mutta on toivoakseni päässyt hieman jyvälle siitä, mitä sukututkijat oikein puuhastelevat.

Järvenpäässä 25. elokuuta 2012.

Heikki Halonen

iii

KIRJASSA KÄYTETYISTÄ INTERNET -SIVUISTA

Tämän kirjan esimerkit ja lähdeaineistot perustuvat pääosin vapaasti käytettävissä oleviin internet -sivuihin. Joissakin kohdin asiakokonaisuuden kuvaamiseksi on tarvittu maksullista aineistoa tai vapaata lähdettä ei kerta kaikkiaan ole ollut käytettävissä. Nämä kohdat on kirjaan merkitty punaisella värillä.

Vastaavasti maksullisiin sivuihin liittyvät kuvat on kehystetty punaisella:

iv

© Heikki Halonen ja Heikin KirjaputiikkiKirjan kuvituksessa käytetty MorgueFilen kuvia. Esimerkeissä mainittu yritysten nimiä ja tuotteita, jotka ovat omistajiensa tavaramerkkejä. Niitä on käytetty ainoastaan tiedonvälitykseen, mutta ei mainontaan.Tämä kirja on ainostaan ilmaisessa jakelussa.

v

• Tekijänoikeudet •

• LUKU 1 •

Voidakseen tutkia sukua internetissä tarvitsee tietoa n. 1880-1910 syntyneestä henkilöstä. Ajankohta riippuu paikkakunnasta, tiedon laadusta ja siitä onko liittynyt Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäseneksi. Tämän kirjan esimerkit on kerätty pääosin vapaasti käytettävästä aineistosta,

KH

10.

2009

S U O M E N E VA N K E L I S - L U T E R I L A I N E N K I R K K OE VA N G E L I S K - L U T H E R S K A K Y R K A N I F I N L A N D

Syntymäkotikunta

Tilaan sukututkimusta varten tietoja seuraavasta henkilöstä:

Sukunimi (nykyinen ja entiset) Etunimet

Henkilötunnus tai syntymäaika

Kuolinpäivä Viimeinen kotikunta

SUKUTUTKIMUSTILAUS

Lisätietoja (esim. missä asui, kylä ja talo, milloin muutti ja mistä/minne):

Perustietojen (nimet, syntymäaika ja -paikka, mahdollinen kuolinaika ja -paikka muuttoajat, siviilisääty) lisäksi pyydän tiedot seuraavista viitehenkilöistä:

Pyydän merkitsemään, mikäli seuraavia tietoja löytyy:

Mikäli viitehenkilöstä halutaan nimi-, syntymäaika- ja mahdollisen kuolintiedon lisäksi muita tietoja, hänestä on täytettävä eri tilauslomake.

puoliso/puolisot

ammatit kylän, talon ja mahdollisen torpan nimet

lasten puolisot

patronyymit

vanhemmat

kaupunginosan ja korttelin

sisarukset

lapsenlapset

lapset

isovanhemmat

Selvitys noudetaan

Selvitys lähetetään postitse osoitteeseen:

Katuosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Suku, jota tutkimukseni koskee

Sitoudun maksamaan selvityksen laatimisesta Kirkkohallituksen 1.6.2009 voimaan astuneen päätöksen mukaisesti 33 ¤/tunti, laskutus alkavilta 1/3-tunneilta.

Haluan rajata selvityksen laatimiseen käytettävän ajan tuntiin / minuuttiin

/ 20

Aika Paikka Tilaajan allekirjoitus

Nimen selvennysPuhelin

Sähköposti

ALKUVALMISTELUT

Ennen liikkeelle lähtöä kannattaa hieman miettiä, mitä ryhdytään tekemään. Sukututkijalla on nimittäin laaja vapaus kohdistaa mielenkiintonsa sinne, mitä milloinkin pitää kiinnostavana. Ei ole mitään pakkoa ryhtyä heti tarkastelemaan isoisän vanhempia ja heidän esipolviaan ensimmäisen vastaantulevan lähteen perusteella.

Kannattaa ehkä ensin tutustua aiheeseen jonkin helposti tavoitettavan kohteen tai lähdeaineiston pohjalta ja vasta sitten ryhtyä tutkimaan jotakin kiinnostavaa, mutta ehkä hankalampaa aineistoa. Voin kertoa kokemuksesta, että kaikkien sukututkijoiden harrastus aikaa myöten tempoilee sinne tänne kulloisenkin tilanteen mukaan.

T u t k i m u s t a p o j a

1. Tavallisin tapa on yrittää selvittää henkilön esipolvia eli sukupuuta ajassa taaksepäin.

2. Henkilön jälkipolvia eli käännettyä sukupuuta tutkitaan ajassa eteenpäin. Näin on esim. useimmat sukukirjat laadittu.

3. Voidaan myös keskittyä suvun muutamaan sukupolveen ja koettaa saada kerättyä heistä mahdollisimman monipuolista tietoa.

4. Kyläyhteisöstä voidaan tutkia sen asukkaiden keskinäistä sukulaisuutta.

7

• Osio 1 •

Mietitäänpäs ensiksi

On hyvin tavallista, että ryhdytäänkin tutkimaan puolison tai jonkin muun sukulaisen esipolvia sen sijaan, että heti käytäisiin kiinni tutkijan omiin. Tässä tapauksessa kuuluu hyviin tapohin pyytää asianomaiselta henkilöltä lupaa tällaisen tutkimuksen aloittamiseen. On nimittäin niin, että varsinkin tutkittaessa aivan läheisiä sukupolvia tulee väistämättä esiin tietoja yhä elossa olevista ihmisistä tai heidän lähisukulaisistaan. Korostaisin erityistä hienotunteisuutta heidän tietojensa käsittelyssä. Tältä osin aloittelijakin edustaa koko sukututkijoiden joukkoa ja hänenkin toimiensa perusteella ulkopuoliset vetävät johtopäätöksiä sukututkimuksesta yleensä.

Samalla kun alamme koota ensimmäisiä tietoja tutkimuksen aloittamiseksi kannattaa meidän kirjata tarkkaan ylös, mistä kunkin lähdetiedon saimme. Tällöin löydämme sen tarvittaessa uudelleen. Ei riitä, että merkitsemme jonkin laajan internet -sivuston nimen taikka tietyn seurakunnan rippikirjan. Kyseisen sivun koodit tai numerot tulisi kirjata ylös tai tarvittaessa ottaa koneelle kopio koko sivusta. Olen itsekin katunut monta kertaa kun en aloittelijana kirjannut jotain lähdettä huolellisesti ylös. En ole ehkä toista kertaa löytänytkään sitä tai kyseinen sivu on kokonaan poistettu verkkopalvelimelta.

Liian suurta palaa ei kannata ryhtyä haukkaamaan kerralla. Kaikki tutkimukset etenevät askel askeleelta. On tavallista, että joskus löydämme kerralla suuremman määrän uutta tietoa, mutta sitten tutkimuksemme tuntuu polkevan välillä paikallaan. Sukututkimus on kuitenkin sellaista, että mitä enemmän löydämme uutta tietoa, sitä enemmän eteemme avautuu vastausta vaille jääviä kysymyksiä.

Jos joku sanoo sukututkimuksensa tulleen valmiiksi, ei hän todennäköisesti puhu totta.

Lähtiessämme liikkeelle kannattaa meidän pitää myös mielessä kaikkien lähteiden vain kertovan tarinaa menneisyydestä. Jokainen lähde on vain enemmän tai vähemmän luotettava. Lopullista totuutta niistä on yleensä turha hakea. Kaikki ovat sidoksissa omaan syntytapaansa, aikaansa ja ympäristöönsä. Tämä pätee aivan yhtä hyvin alkuperäisasiakirjoihin kuin ihmisten kertomuksiinkin tapahtumista. Ei ole meidän asiamme mennä tuomitsemaan lähdetietoja suoranaisiksi valheiksi, mutta kannattaa muistaa virheiden olevan mahdollisia kaikkialla.

Edellä mainittu pätee myös muiden sukututkijoiden tutkimustuloksiin. Ei ole mitenkään tavatonta, että niiden lähdepohja on joskus hatara. Internetissä mielikuvituksellisetkin tiedot leviävät välillä aivan hallitsemattomasti. Meillä kaikilla on taipumus nähdä maailmaa eri väristen silmälasien läpi. Ei ole ollenkaan epäystävällistä tiedustella, mihin lähteeseen sukututkijan tiedot perustuvat. Yleensä he auliisti kertovat sen ollen vielä otettuja siitä, että joku on kiinnostunut heidän tutkimuksestaan. Eivätkä sukututkijat saa niin herkkähipiäisiä olla, etteivät kestä pientä tutkimuksiinsa kohdistuvaa kritiikkiäkään.

8

Ensin kannattaa selvittää, mitä tietoa kotoa jo löytyy. Aivan ensimmäiseksi voidaan kysellä eri perheenjäseniltä, mitä he tietävät tai millaisia käsityksiä heillä on. Monesti tämä tieto on jo muutama sukupolvi taaksepäin hyvinkin epämääräistä, epävarmaa, jopa virheellistä. Siitä kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle.

Virheellisillä käsityksillä on kuitenkin aina jokin syynsä.

Seuraavaksi voidaan käydä läpi kotona oleva kirjallinen materiaali ja vanhat valokuvat. Monilla on vanha perheraamattu, jonka alkulehdille on kirjattu perheen ja suvun jäsenten syntymä-, kuolin- ja avioliittopäivämääriä. Se on

K i r j a l l i n e n m a t e r i a a l i

1. Asiakirjat, kirjeet, kortit, kuitit, kauppakirjat, muistiinpanot

2. Kuka ne on laatinut?

3. Milloin? Missä?

4. Kenelle ne on tehty?

5. Mikä on ollut niiden tarkoitus?

6. Miksi ne on säilytetty?

7. Keitä henkilöitä ja mitä paikkoja niissä mainitaan?

8. Mitä niiden vanhat sanat tarkoittavat?

9. Mitä muuta aineistoa niiden yhteydessä on?

9

• Osio 2 •

Mitä tietoa on jo?

aivan erinomainen tutkimuksen lähtökohta. Sitten kannattaa käydä läpi mapeissa ja piironginlaatikoissa olevat vanhat asiakirjat, kirjeet, kortit, koulutodistukset. Niistä voi löytyä yllättävän paljon tiedon murusia.

Vanhat valokuvat kannattaa käydä aivan systemaattisesti läpi. Ne yleensä palauttavat mieleen muistikuvia ja henkilöitä, jotka muuten jäisivät unohduksiin. Kuvien takaa voi löytyä yllättäviä merkintöjä.! Arvokkaita ovat myös kuvat äkkiseltään tunnistamattomista henkilöistä. Niitä kannattaa pitää mukana sitten kun ryhtyy kyselemään tietoja muilta sukulaisilta.

Hieman samalla tavoin hyödyllisiä kuin valokuvat ovat vanhat lahjat ja muistoesineet. Ne liittyvät sekä lahjan saajaan että antajaan tai siihen aikaan ja olosuhteisiin, missä ne on saatu. Näin nekin vahvistavat muistikuvia. Niihin saattaa myös liittyä merkintöjä nimistä ja päivämääristä.

Monissa perheissä on muistona joitakin vanhempien sukupolvien käyttöesineitä. Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että niihin liittyy jokin tarina ja niillä on yhteys johonkin tietyyn entisajan henkilöön. Tällainen perimätieto voidaan oikein hyvin ottaa yhdeksi tutkimuksen lähtökohdaksi, vaikkei mitään sitä tukevaa lähdettä tai muistitietoa olisikaan olemassa. Perheissä on esimerkiksi paljon 1800-luvulta olevia rukkeja, kirnuja, leilejä ja piironkeja, joiden oletetaan liittyvän johonkin tiettyyn henkilöön. Olen taipuvainen väittämään, että tällaisella tiedolla on suuri todennäköisyys pitää paikkaansa. Tarina suvussa merkittäväksi

koetusta henkilöstä kulkee ainakin muutaman sukupolven yli vielä luotettavana.

Tässä alustavassa tiedonkeräyksessä ei vielä kannata olla kovin kriittinen, vaan ottaa kaikki mahdollinen tieto talteen. Emme vielä voi tietää mihin suuntaan tutkimuksemme lähtee vierimään tai mitä aineistoa tulemme myöhemmin tarvitsemaan. Olen myös kokemuksesta havainnut, että mielikuvituksen käyttö, arvailu ja kaikenlainen ideointi on tässä vaiheessa suureksi hyödyksi, kunhan emme ryhdy heti pitämään mielikuvitustamme vielä tutkittuna totuutena.

Jo tässä vaiheessa kannattaa huomata, että kaikki sukututkijat tekevät virheitä. Niitä ei siis kannata pelätä. Virheiden ja niistä oppimisen kautta pääsemme usein eteenpäin.

Kun olemme suurin piirtein kartoittaneet meillä jo olevat tiedot kannattaa niistä tehdä yhteenveto. Samalla sitä tehdessä tulee mietityksi kerättyjä tietoja uudelleen ja pohdituksi niiden vaihtoehtoisia merkityksiä. Tämä yhteenveto toimii sitten työvälineenämme kun alamme kysellä muilta ihmisiltä tarvitsemiamme tietoja.

10

Omien tietojen selvittämisen jälkeen ensimmäinen tehtävä on vanhempien, isovanhempien, tätien, setien, serkkujen ja muiden sukulaisten haastatteleminen. Kannattaa muistaa, että omankin sukupolven ihmiset saattavat tietää paljon sellaista, mitä tutkijalla ei ole itsellään tiedossaan. Samoin ihmisillä saattaa olla runsaasti asiakirjoja,

valokuvia ja esineistöä, jotka antavat lisävalaistusta suvun tietoihin.

Kannattaa ilmoittaa etukäteen tulevansa haastattelemaan heitä sukututkimus-tarkoituksessa sekä samalla hieman kertoa, millaisia tietoja yrittää etsiä. Tällöin haastateltavat ehtivät varautua haastatteluun,

H a a s t a t t e l i j a n t y ö k a l u p a k k i

1. Äänitysohjelmalla varustettu kannettava tietokone tai matkapuhelin, taikka

2. Käsin täytettäviä haastattelu-lomakkeita. Englanninkielisiä ladattavissa. esim. www.familytreemagazine.com/info/researchforms

3. Valokuvia, joista halutaan tietoja

4. Yhteenveto ennestään kerätyistä tiedoista

5. Kyniä, muistilehtiö

11

• Osio 3 •

Kysyvä kylän löytää

muistella vanhoja asioita ja ehkä etsiä valmiiksi esille niihin liittyvää aineistoa. Kokemus on osoittanut olevan antoisampaa haastatella useita ihmisiä samanaikaisesti, jos mahdollista. Tällöin he tukevat toisiaan ja saattavat keskustelussaan muistaa sellaistakin, mikä ei muuten tulisi esille.

Itse haastattelun kulusta voisi sanoa sen verran, että saattaisi olla hyvä aloittaa jostain teemasta, vaikkapa valokuvasta ja keskustella esimerkiksi siinä olevista henkilöistä. Näin voitaisiin voittaa äänitykseen ja muistiinpanojen tekoon useimmilla haastateltavilla liittyvä jännitys. He saattaisivat jopa innostua asiasta ja muistaa lopulta sellaista, mitä eivät muuten olisi itsekään saaneet mieleensä.

Kaikkein tehokkaimmillaan haastattelut ovat silloin, jos sovitaan asiaan palattavan jonkin ajan kuluttua uudelleen ja tehdään sitten uusi haastattelu. Näin haastateltavat ehtivät miettiä keskusteluissa mainittuja asioita ja haastattelija itsekin haastatteluaineistot purettuaan osaa tehdä uusia kysymyksiä. Kaikkiin haastatteluihin kannattaa lisäksi liittää haastattelun lopetus, jossa vedetään lyhyesti yhteen saatuja tietoja ja tiedustellaan haaastateltavilta muita mahdollisia henkilöitä, jotka voisivat asioista tietää.

Omilla tiedoilla ja haastatteluilla tulisi löytää henkilö, joka on syntynyt mieluiten 1880 -luvulla tai aiemmin, jos tutkimusta lähdetään tekemään vapaasti käytettävistä lähteistä, kuten tämän kirjan kohdalla on laita. Esim. SSHY:n jäsensivuilta voidaan paikkakunnasta riippuen löytää 1900-1910 syntyneitä henkilöitä. Tunnettuja sukulaishenkilöitä voidaan vielä yrittää etsiä

internetissä olevista vapaista matrikkeleista, siirtolaisrekistereistä, FamilySearchista tai puhtaasti hakukoneilla, kuten Googlella. On aina mahdollista, että löytyy jotakin heitä koskevaa aineistoa tai jopa jonkin toisen tekemää sukututkimusta.

Tarkkoja syntymäaikoja ja henkilöiden nimiä voi myös löytää hautakivistä. Jos riittävän vanhaa edes summittaista syntymäaikaa

ja -paikkaa ei tiedetä on käännyttävä seurakunnan kirkkoherranviraston puoleen.

12

Sukututkimusta varten on pyydettävä tietoja kohdehenkilön syntymäseurakunnasta. On siis valittava sellainen henkilö, josta tämä on tiedossa. Kannattaa ottaa huomioon, että seurakunnissa on tapahtunut muutoksia kuntajaon muutosten mukaan. Seurakunnat ja niiden yhteystiedot löytyvät linkistä SEURAKUNNAT

Ohessa kuva lomakkeesta, jolla sukututkimustilaus tehdään. Lomakkeen voi ladata esimerkiksi linkistä LOMAKE. Osalle seurakunnista tilaus voidaan tehdä niiden internet -sivujen kautta. Seurakunta tekee tutkimuksen maksullisena tuntityönä omien kiireittensä ja aikataulujensa mukaan. Aikaa kannattaa varata useita kuukausia. Tilauksen yhteydessä voidaan asettaa katto mahdollisesti syntyville työtunneille, jotteivät kustannukset nouse liian korkealle. Samoin lomakkeessa voidaan määritellä, mitä tietoja halutaan. Mitä enemmän tietoja pyydetään, sen enemmän kustannuksia. Työ sujuu sitä paremmin, mitä yksityiskohtaisemmat lähtötiedot on henkilöstä esittää. Ks. lomakkeen yläosa.

KH

10.

2009

S U O M E N E VA N K E L I S - L U T E R I L A I N E N K I R K K OE VA N G E L I S K - L U T H E R S K A K Y R K A N I F I N L A N D

Syntymäkotikunta

Tilaan sukututkimusta varten tietoja seuraavasta henkilöstä:

Sukunimi (nykyinen ja entiset) Etunimet

Henkilötunnus tai syntymäaika

Kuolinpäivä Viimeinen kotikunta

SUKUTUTKIMUSTILAUS

Lisätietoja (esim. missä asui, kylä ja talo, milloin muutti ja mistä/minne):

Perustietojen (nimet, syntymäaika ja -paikka, mahdollinen kuolinaika ja -paikka muuttoajat, siviilisääty) lisäksi pyydän tiedot seuraavista viitehenkilöistä:

Pyydän merkitsemään, mikäli seuraavia tietoja löytyy:

Mikäli viitehenkilöstä halutaan nimi-, syntymäaika- ja mahdollisen kuolintiedon lisäksi muita tietoja, hänestä on täytettävä eri tilauslomake.

puoliso/puolisot

ammatit kylän, talon ja mahdollisen torpan nimet

lasten puolisot

patronyymit

vanhemmat

kaupunginosan ja korttelin

sisarukset

lapsenlapset

lapset

isovanhemmat

Selvitys noudetaan

Selvitys lähetetään postitse osoitteeseen:

Katuosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Suku, jota tutkimukseni koskee

Sitoudun maksamaan selvityksen laatimisesta Kirkkohallituksen 1.6.2009 voimaan astuneen päätöksen mukaisesti 33 ¤/tunti, laskutus alkavilta 1/3-tunneilta.

Haluan rajata selvityksen laatimiseen käytettävän ajan tuntiin / minuuttiin

/ 20

Aika Paikka Tilaajan allekirjoitus

Nimen selvennysPuhelin

Sähköposti

13

Kaikilla tavoilla pyritään löytämään se rippikirjan sivunumero, mistä kohdehenkilön perhe löytyy.

1. Kaikkein helpointa on tietenkin silloin, jos perheen kotitila tunnetaan varmuudella pitkältä ajalta. Näin on erityisesti vanhojen talollissukujen kohdalla. Pitkään samalla

asuinpaikalla asuneen tilattoman väestön kohdalla on samoin. Tällöin päästään suoraan käsiksi useisiin suvun eri henkilöihin. Tässä kirjassa käytetyssä esimerkissä oletetaan, että Pitkämäen torppa tunnetaan ja siitä voidaan lähteä suoraan liikkeelle.

L ä h t ö p i s t e

1. Tiedettäessä erityisesti maaseudulla kotitila päästään liikkeelle rippikirjasta

2. Henkilön syntymäajasta ja kotiseurakunnasta päästään liikkeelle syntyneiden luettelosta

3. Jos tiedetään edes summittain vanhempien vihkimisaika voidaan aloittaa vihittyjen luettelosta.

4. Tarkasta kuolinpäivästä päästään liikkeelle haudattujen luettelosta.

14

• Osio 4 •

Langan pää

2. Syntymäajan perusteella henkilöä etsitään seurakunnan syntyneiden luettelosta. Sieltä löytyvät vanhemmat, kummit ja vanhempien kotikylä ja talo.

3. Vihittyjen luettelosta löytyvät avioparin kotikylät, -talot ja seurakunnat. Vihkiminen on yleensä kirjattu morsiamen kotiseurakunnan kirkonkirjoihin. Jos tätä seurakuntaa ei tiedetä voidaan joutua käymään läpi monenkin seurakunnan kirjat ennen kuin oikeaan päästään käsiksi.

4. Haudattujen luettelossa mainitaan kotikylän ja -talon lisäksi lasten kohdalla vanhemman nimi.

Jos kyseisen seurakunnan rippikirjaa ei ole käytettävissä tai siinä on aukkoja joudutaan tutkimusta tekemään yksittäisten tietojen pohjalta. Se on huomattavasti hitaampaa, vaikka kaikki henkilötiedot löytyisivätkin muista lähteistä. On tavallista, että esimerkiksi muita kirkonkirjoja joudutaan käymään järjestelmällisesti läpi vuosi vuodelta etsien jonkin talon tai perheen henkilöitä.

Tällaisessa tilanteessa on erityisen suuri apu sukututkimustietokannoista. Voimme löytää niistä nopeastikin tietoja henkilöistä, jotka saattavat kuulua tutkimaamme sukuun. Tarkempien selvitysten perusteella voimme sitten karsia näistä sellaiset henkilöt pois, jotka eri syistä eivät voi tulla kyseeseen.

Tässä tutkimuksen alkuvaiheessa meidän ei kannata heti suin päin tehdä kovin rohkeita oletuksia epävarmoista henkilöistä. Ihmisten

nimiä voidaan lähteissä kirjoittaa kovin erilaisin versioin. Ihmiset itsekin käyttävät itsestään aikojen kuluessa eri nimiä. Lisäksi eri lähteissä on usein pienempiä ja suurempia kirjausvirheitä. Jos lähdemme heti alussa seuraamaan vääriä sukulinjoja saatamme helposti masentua koko tutkimusharrastukseemme. Toisaalta kannattaa muistaa, että kokeneetkin tutkijat tekevät virheitä ja harmittelevat niitä kovastikin jälkikäteen.

Jotta pääsemme helposti palaamaan takaisin jäljillemme kannattaa meidän aina huolellisesti kirjata lähteemme paikka ylös. Sitten voimme tarvittaessa uudelleen miettiä vaihtoehtoista tapaa sen tulkitsemiseksi.

15

Vasta-alkajan ryhtyessä tutustumaan sukututkimukseen ei kannata vielä hankkia erikoisia muistiinpanovälineitä. Perinteisellä kynällä ja paperilla pääsee pitkälle.

Pelkkään kiinteälehtiseen vihkoon ei kuitenkaan kannata muistiinpanoja laittaa, koska työssä syntyy kuitenkin paljon ”suttupaperia” ja tiedot

pitäisi saada jonkinlaiseen järjestykseen. Ehdottaisinkin lehtiötä reijitettyä paperia ja sopivan pientä mukana kulkuvaa kansiota.

Esimerkiksi perheen tiedot rippikirjasta kannattaa kopioida kuvaruutukaappauksella. Silloin voi tarkastella niitä, vaikka ei olisikaan yhteydessä tietokantaan.

V i h j e i t ä

1. Kirjaa ylös mitä aineistoja aiot käydä läpi. Hyvätkin suunnitelmat unohtuvat helposti.

2. Merkitse jokaiseen tietoon lähde mahdollisimman tarkasti.

3. Kirjaa ylös nekin lähteet, joista ei löytynyt uusia tietoja. Työn kestäessä läpikäydyt lähteet unohtuvat helposti. Lisäksi niitä ehkä tarvitaankin uudelleen.

16

• Osio 5 •

Muistiinpanovälineet

Jos jo tässä vaiheessa haluaa tallentaa tiedot tietokoneelle löytyy tähän tarkoitukseen esimerkiksi yksinkertaisia web -pohjaisia sovelluksia ja mobiiliohjelmia. Jos on jo nyt kiinnostunut monipuolisemmista sukututkimusohjelmistoista kannattaa esimerkiksi tutustua Suomen Sukututkimusseuran SukuForumin ”Sukututkimusohjelmistot” -keskustelusivustoon. Eräissä tämän kirjan esimerkeissä käytetään Reunion -ohjelmistoa, joka on saatavissa Macintosh -tietokoneelle.

Reunion -ohjelmiston perhesivu

Haastatteluissa voidaan käyttää kannettavan tietokoneen äänitysohjelmaa tai matkapuhelimen sanelinohjelmaa. Lähteiden kuvaaminen vaikka matkapuhelimen kameralla voi monesti olla hyödyllistä.

Samalta sivustolta, joka mainittiin haastattelujen yhteydessä www.familytreemagazine.com/info/researchforms on myös ladattavissa englanninkielisiä muistiinpanolomakkeita, joista saattaa olla hyötyä ylös kirjattavien asioiden järjestelyssä.

17

• LUKU 2 •

Jos henkilön tarkka kotipaikka on tiedossa niin kirkonarkistojen tutkiminen on kätevintä etenkin maaseudulla aloittaa kyseisen seurakunnan rippikirjasta. Sen avulla saa nopeasti perustiedot henkilön perheestä ja sukulaisista. Aloitankin tarkastelun suoraan rippikirjasta ja siirryn vasta seuraavassa luvussa internetaineiston johdantoon.

RIPPIKIRJA

Rippikirjaa on tässä luvussa tarkasteltu Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digiarkiston avulla. Ylläolevassa kuvassa on Ilmajoen rippikirjan 1878-1887 sivun 209 vasen yläkulma. Sivulla on lueteltu Kokkolan kylän Seppilän talon torppareita perheineen. Kuvan yläpuolella yksilöintitiedot: arkistoyksikön nimi ”Ilmajoki, Rippikirja 1878-1887”, yksikön arkistotunnus

”MKO 124-168” ja kuvan numero ”197”. Kuvan numeroa ja sivunumeroa ei kannata sekoittaa toisiinsa! Sivun numero kannattaa aina liittää kaikkien muistiinpanojen yhteyteen, muuten sen uudelleen löytäminen saattaa usein olla työn ja vaivan takana.

R i p p i k i r j a

1. Seurakunnan hengellisen työn pääkirja, johon merkitty kaikki seurakunnan jäsenet, heidän ja taitonsa kristinopissa, lukutaitonsa, konfirmaatiot, ehtoolliskäynnit sekä huomautukset.

2. Järjestetty kylittäin ja taloittain

3. Laadittiin 1800-luvun lopulla 10-vuoden jaksoihin valmiiksi painetuille lomakkeille, jotka oli sidottu kirjaksi.

4. Aukeaman numero tavallisesti vasemmassa ylänurkassa..

19

• Osio 1 •

Pitkämäen torppa

Rippikirjan vasemmanpuoleiset sarakkeet kertovat usein sukututkijaa ensiksi kiinnostavaa tietoa perheeseen kuuluvista henkilöistä, heidän iästään ja alkuperästään. Aukeaman oikea reuna kertoo heidän mahdollisesta muutostaan pois asuinpaikaltaan, mutta myös muista sarakkeista voi löytyä mielenkiintoista tietoa.

Rippikirjan aukeaman vasen reuna

Tällä rippikirjan aukeamalla on ensiksi merkille pantavaa, että seurakunta on jo siirtynyt suomen kielen käyttöön kirjoissaan. Varsinkin aloittelevalle sukututkijalle se on helpotus, vaikka vanhahtavia sanoja ja käsitteitä käytetään yhä edelleenkin.

Ensimmäisessä sarakkeessa lukee henkilön nimi ja mahdollisesti sukulaisuussuhde ylimpänä olevaan perheenpäähän (vaimo, poika, tytär), toisessa syntymäaika, kolmannessa syntymäpaikka ja neljännessä paikka, josta siirretty tälle rippikirjan sivulle. Siitä eteenpäin olevat sarakkeet liittyvät seurakunnan toimintaan. Sarakkeiden vasemmalle puolelle marginaaliin on voitu laittaa merkintöjä henkilön avioliitosta, kuolemasta tms.

Henkilöiden nimet eivät ole useinkaan vakiintuneita. Nimenomaan 1800-luvun lopulla, jolloin elettiin siirtymää ruotsinkielisistä kirjoista suomenkielisiin, näkyy nimissä hyvin paljon erilaisia versioita. Näin on etenkin Pohjanmaalla, jossa ei talonpoikaisväestön keskuudessa juuri käytetty vakiintuneita sukunimiä. Pelkästään kirkonarkistojen perusteella ei juuri voi sanoa, mitä nimeä tuon ajan ihmiset itsestään käyttivät. Sukututkimuksessa on usein tehtävä nimiasiassa jonkinlainen kompromissi. Suvussa tunnettuja henkilöitä voidaan kutsua nimillä, joita myöhemmät sukupolvet heistä käyttivät. Samoin suomenkielisillä alueilla asuneita ihmisiä voidaan kutsua suomalaisilla nimimuodoilla kunhan muistiinpanoissa säilytetään mukana myös kirkonkirjoissa mainittu nimi.

Oheisessa kuvassa on luetteloitu Jaakko Tuomaanpoika, hänen vaimonsa Maija Kreeta ja ja heidän kuusi lastaan. Tässä tapauksessa emme voi varmuudella tietää, miten ja milloin nimeä Pitkämäki todellisuudessa käytettiin. Varminta on perheenjäsenten etuniminä käyttää ainakin aluksi rippikirjan muotoja. Voimme korjata niitä, jos myöhempi tutkimus antaa siihen aihetta.

20

Rippikirjoissa mainituista syntymäajoista kannattaa heti alkuun varoittaa. Niissä esiintyy paljon virheitä. Lisäksi ne on usein kirjoitettu niin epäselvästi, että nimenomaan päivämäärien tulkitseminen on hankalaa. Kannattaa zoomata tietokoneen näyttöä suuremmaksi niitä tutkiakseen. Tarkat päivämäärät on aina paras tarkistaa seurakuntien syntyneiden ja kastettujen luetteloista. Usein rippikirjassa mainitaan vain vuosiluku eikä sekään ole aina oikea.

Seuraavassa sarakkeessa kerrotaan, että Jaakko, Maija Kreeta ja heidän kolme vanhinta lastaan ovat kotoisin Kurikasta. Kaksi nuorinta on sen sijaan syntynyt Seppilässä. jossa perhe siis edelleenkin asuu.

Neljännessä sarakkeessa Jaakon kohdalla oleva lyhenne ”VK 346” on tärkeä. Se nimittäin kertoo, että koko perhe löytyy Vanhasta Kirjasta eli seurakunnan edellisestä rippikirjasta sivulta 346. Tällaisia merkintöjä ei kaikkien seurakuntien rippikirjoissa ole ja niiden puuttuessa joutuu usein kovastikin etsiskelemään löytääkseen perheen edellisestä kirjasta.

Rippikirjan aukeaman oikea reuna

Äärimmäisenä oikealla on sarake ”Lähtö”. Siinä on mainittu henkilön muuttaminen toiselle paikkakunnalle tai toiselle rippikirjan sivulle. Tässä tapauksessa perheen tytär Susanna on avioliittoon mentyään muuttanut Jouppilan kylän Yli-Penttilään

21

rippikirjan sivulle 81. Alimmaksi on merkitty Jaakko Jaakonpojan ja Edla Eveliinan kuolinpäivät.

Seuraava sarake oikealta on ”Mainittavia”, johon on esimerkiksi tässä tapauksessa merkitty perheen lasten avioitumiset. Ylimpänä on Susannan ja Ferdinand Hakenbergin kuulutus, Juhalle on annettu esteettömyystodistus avioituakseen Jurvassa Edla Maria Jussilan kanssa ja Maija Kaisa on avioitunut Juha Salomoninpoika Kessulan kanssa. Jälkimmäiset avioparit ovat jääneet asumaan Pitkämäkeen..

Sivun 209 keskiosa

Samalla sivulla ovat Juhan vaimo Edla Maria Israelintytär ja heidän kolme lastaan. Edla Maria on kotoisin Jurvasta, josta on myös muuttanut Pitkämäkeen. Muutto on tapahtunut 1885, mutta päivämäärä on epäselvä. Kaksi vanhinta lasta Jaakko Vihtori ja Juha Ferdinand kuolivat pieninä, kuten marginaalissa oleva risti osoittaa. Perheeseen syntyi myöhemmin kuusi lasta lisää, mutta heitä ei näy vielä tässä rippikirjassa

Sivun 209 alaosa

Seuraavana on Maija Kaisan aviomies Juha Salomoninpoika Kessula ja heidän kaksi lastaan. Juha näkyy olevan kotoisin Joupin talosta ja muuttaneen Pitkämäkeen rippikirjan sivulta 331, joka on saman Kokkolan kylän Ala-Raskula.

22

Siirrytään rippikirjan sivulle 331. Sieltä löytyy Kokkolan kylän Ala-Raskulan Kessulan torppa ja Pitkämäen vävyn Juha Salomoninpoika Kessulan perhe.

Juhan syntymäajaksi selviää 28.8.1865 ja syntymäpaikaksi Jouppi. Hänen vanhempansa ovat torppari Salomoni Jaakonpoika (syntynyt

2.6.1840 Latvalassa) ja Maija Adamintytär (syntynyt 22.5.1842 Hoppalassa). Edellisestä rippikirjasta perhe löytyy sivulta 984.

S i v u l t a t o i s e l l e

1. Siirtyminen sivulta toiselle tapahtuu parhaiten sivunumeroiden avulla. Ne kannattaa aina kirjata ylös kun niitä on vain käytettävissä

2. Jos numeroa ei ole käytössä on etsittävä talonnimen tai kylän mukaan. Kun kirjan sivut ovat alkaneet tulla täyteen on tietoja kirjattu kylän tai kirjan loppuun.

3. Torppareita, itsellisiä ja palkollisia on useissa seurakunnissa kirjattu koko kirjan loppuun.

23

• Osio 2 •

Muille sivuille

Sivun 81 vasen yläkulma

Sivu 81 on Jouppilan kylän Yli-Penttilän talon väkeä. Pitkämäen toinen vävy Ferdinand Hakenberg on syntynyt 2.4.1860 Penttilässä. Hänen äitinsä on nahkurin leski Hedvig Sofia Hakenberg ja syntynyt 13.11.1827 Jalasjärvellä. Edellisestä rippikirjasta he löytyvät sivulta 73. Perhe käyttää sukunimeä, mikä oli käsityöläisillä tavallista.

Sivun 81 oikea yläkulma

Sivun loppuun on kirjattu, että Ferdinand on kuulutettu Susanna Pitkämäen kanssa ja Hedvig Sofia on muuttanut Seinäjoelle.

24

Vuosien 1878-1887 rippikirjassa mainittiin Pitkämäen perheen löytyvän edellisestä kirjasta sivulta 346. Ensi silmäyksellä ilmenee, että Ilmajoen rippikirja 1868-1877 on laadittu ruotsiksi. Seurakunnassa on siis kielen vaihdos tapahtunut juuri näiden kirjojen välillä. Vastaavasti kaikki nimet ovat nyt ruotsinkielisessä muodossa.

Mutta mitä kummaa? Perhe on Lahden kylän Keski-Lahden talon kohdalla ja Jaakko Tuomaanpojan sukunimi onkin nyt Kestilä! Kyseessä on kuitenkin varmasti sama perhe. Uutena tietona aiempaan ilmenee, että Maija Kreeta on omaa sukua Birling ja perheessä on ollut myös tytär Amanda, joka on kuollut jo 1869. Edeltävässä kirjassa perhe löytyy sivulta 280.

R u o t s i n k i e l i n e n r i p p i k i r j a

1. Rippikirjat laadittiin ruotsiksi 1600 -luvun lopulta aina 1800 -luvun lopulle saakka suomen-kielisissäkin seurakunnissa.

2. Ruotsin kieltä ei sukututkimuksessa kannata säikähtää, vaikkei sen käyttöön harjaantunut olisikaan. Asiakirjojen sanasto on pääosin suppea ja sen omaksuu nopeasti.

3. Uudet sanakirjat eivät useinkaan auta vanhan kielen tulkitsemiseen. Sanastoista ks. luku 8.

25

• Osio 3 •

Vanhaan kirjaan

Seppilän Pitkämäki sivu 189 1868-1877

On etsittävä rippikirjan hakemiston avulla Seppilän Pitkämäen sivu ja katsottava, mitä sieltä ilmenee. Jaakko Tuomaanpoika onkin siirtynyt edellisen torpparin kuoltua Pitkämäen torppaan, mutta hänen perheensä tiedot on kirjattu 1877 saakka Keski-Lahden kohdalle. Pelkän rippikirjan tietojen perusteella ei selviä, milloin tämä siirtyminen on tapahtunut. Uudesta rippikirjasta tiedämme kuitenkin, että perheen kaksi nuorinta lasta ovat syntyneet Seppilässä, joten tämän muuton on täytynyt tapahtua viimeistään syksyllä 1872.

Keski-Lahden Kestilä sivu 280 1863-1868

Perhe löytyy edellisestä Ilmajoen rippikirjasta 1863-1868 sivulta 280 Keski-Lahden talon kohdalta. Merkittävä uusi tieto tällä kohtaa on perheen Kurikasta muuton vuosiluku 1866. Muuton on täytynyt tapahtua tuon vuoden syksyllä, koska Amanda on syntynyt Kurikassa 7.9.1866.

Entäs sitten Pitkämäen vävyt Juha ja Ferdinand? Katsotaanpa, mistä heidän perheensä löytyvät vanhemmasta rippikirjasta.

26

Peltoniemen kylän Mäki-Latvalan torppareita sivu 984 1868-1877

Juhan perhe asui Peltoniemen kylän Mäki-Latvalan Takaluomalla. Salomon Jaakonpojan veljen Jaakon torpassa. Paljastuukin, että Salomon on avioitunut Maijan kanssa vasta 1870. Juha on siis Maijan avioton poika. Näillä tiedoilla ei voi ottaa kantaa siihen onko Salomon Juhan isä vai ei. Perhe on muuttanut sivulta 436, joka on Peuralan kylän Ala-Joupponen. Siellä on Salomon Jaakonpoika ollut renkinä.

Jouppilan kylän Yli-Penttilä sivu 73 1868-1877

Ferdinandin perhe löytyy tästäkin kirjasta Yli-Penttilästä. Ferdinand on pitäjännahkuri Karl Hakenbergin ja hänen toisen vaimonsa Hedvig Sofia Salomonintyttären poika. Karl Hakenberg on syntynyt 23.11.1800 Pälkäneellä ja kuollut 15.4.1875 Ilmajoella. Karl on siis ollut Ferdinandin syntyessä lähes 60 -vuotias, mutta Hedvig vasta 32 -vuotias.

Tietoja Pitkämäen perheestä täsmennetään ja sen aiempia vaiheita tarkastellaan erilaisten arkistotietojen valossa luvussa 4: Lisää kirkonarkistoista.

27

• LUKU 3 •

Tässä luvussa käydään lyhyesti läpi eräitä sukututkijan kannalta keskeisiä internetissä käytettäviä aineistoja, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin. Niistä runsaasti digitoituja alkuperäislähteitä sekä myös tutkimusta tukevia tekstitietokantoja. Esimerkit on poimittu Pitkämäen torpparien suvusta.

AINEISTOJA INTERNETISSÄ

Digiarkisto on sukututkijan kannalta tärkein ja helppokäyttöisin internetarkisto. Se sisältää digitoituja (skannattuja) kopioita alkuperäisistä kirkonkirjoista. Digiarkiston etuna Arkistolaitoksen Digitaaliarkistoon ovat selkeät hakemistot, joita on yhä useammasta aineistosta, mutta ei kuitenkaan kaikista.

Digiarkiston kautta aloittelevakin sukututkija pääsee heti alkuperäislähteiden äärelle. Näin lähteisiin ja tutkimuksen työtapoihin perehtyminen helpottuu ja nopeutuu huomattavasti.

Esimerkiksi Pitkämäen torppa löytyy Ilmajoen rippikirjasta seuraavasti:

w w w. s u k u h i s t o r i a . f i

1. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY)ry

2. [email protected]

3. Arkistossa pääasiassa kuvia kirkonkirjoista.

4. Arkistoa skannataan harrastajavoimin.

5. Osa arkistosta vapaassa käytössä. Jäsenille Kuva-tietokannassa lisää (uudempia) kirkonkirjoja, läänintilejä, tuomiokirjoja ja sotilasasiakirjoja

6. Yhdistyksen liittymismaksu 10€ ja jäsenmaksu 17€/v (2012).

29

• Osio 1 •

Digiarkisto

1. SSHY:n etusivun sivupalkista löytyy ”Arkistot” -otsikon alta painike ”Kirkonkirjat”, josta päästään vapaasti käytettäviin kirkonkirjoihin.

2. Klikattuaemme sitä aukeaa kirjaluettelo. Voimme valita seurakunnan nimen alkukirjaimen sivun yläosan luettelosta tai vierittää sivua alaspäin suoraan seurakunnan kohdalle ja klikata sitä.

30

3. Nyt aukeaa luettelo kaikista käytettävistä seurakunnan kirkollisista arkistoista. Ilmajoen kohdalla niitä ovat rippikirjat, lastenkirjat, muuttaneiden luettelot, syntyneiden ja kastettujen luettelot, rippilasten luettelot, vierasseurakuntalaisten luettelot,

kuulutettujen ja vihittyjen luettelot, kuolleiden ja haudattujen luettelot sekä kalustoluettelo. Valitsemme sivulta Rippikirjan 1878-1887 ja klikkaamme sitä.

31

4. Saamme esiin rippikirjan hakemiston, jonka ensimmäisessä sarakkeessa on kuvan numero, toisessa kirjan sivun numero ja kolmannessa sivun sisällön kuvaus. Hakemiston toisen sivun alareunasta löytyy kuva 197, sivu 209, Kokkolankylä Seppilä, Pitkämäki. Klikattuamme sitä pääsemme edellä Luvun 2 Osiossa 1 olleeseen kuvaan sivusta 209 Pitkämäen torppineen.

32

Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto käsittää valtakunnallisten. alueellisten ja paikallisviranomaisten sekä seurakuntien, oikeuslaitoksen ja järjestöjen arkistoja. Sukututkijan kannalta etusijalla ovat eittämättä seurakuntien aineistot, mutta aineistoja löytyy myös monilta muilta tutkimusta hyödyttäviltä alueilta.

Seurakuntien arkistot poikkeavat SSHY:n Digiarkistosta sikäli, että sivuista ei ole hakemistoja, vaan niitä joutuu usein etsiskelemään selailemalla. Aineistoon on osittain digitoitu eri seurakuntia ja eri kirjoja kuin SSHY:n tietokantaan. Myös kuvien laadussa saattaa olla eroja. Molemmat arkistot

d i g i . n a r c . f i /d i g i /

1. Arkistolaitos

2. Laaja arkistotietokanta, joka tarjoaa sukututkijalle mm. kirkonkirjoja, henkikirjoja, maakirjoja ja karttoja

3. Lisäksi runsaasti sukututkimusta sivuavia eri viranomaisten arkistoja

4. Päivitetään ja laajennetaan virkatyönä jatkuvasti

5. Vapaasti käytössä.

6. Joihinkin aineistoihin anottava käyttölupa.

33

• Osio 2 •

Arkistolaitos

tukevat siten toisiaan. Jos jotain tietoa ei toisesta löydy, kannattaa sitä etsiä toisen arkiston puolelta.

Digitaaliarkistoa voidaan käyttää joko selailemalla arkistonmuodostajan aineistoja tai hakemalla aineiston otsikkotekstiä. Hakusanoilla ”Ilmajoki” ja ”Ilmajoen” löytyvät mm. seuraavat aineistot: seurakunnan arkisto, voudintilit, pitäjänkartasto, asutuksen yleisluettelot, palovakuutusasiakirjoja, Suuri Adressi, Maanmittaushallituksen uudistushakemisto, henkikirjat ja maakirjoja. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että arkistossa on runsaasti paikkakuntaa sivuavia eri viranomaisten aineistoja, joiden otsikossa kyseistä paikannimeä ei ole.

Hakuun päästään pääsivun linkin ”Hakupalvelu” takaa:

1. Kirjoitetaan haluttu hakusana (esimerkissä ”Ilmajoen”) ja klikataan ”Hae” -painiketta.

2. Esiin tulevat arkistonmuodostajat, joiden nimessä on kyseinen sana. Sitten klikataan halutun arkiston nimeä (tässä ”Ilmajoen seurakunnan arkisto”).

34

3. Esille tulevat arkiston asiakirjasarjat. Niistä klikataan halutun nimeä (tässä tapauksessa ”Pää- ja rippikirjat”). 4. Nyt saamme näkyviin Digitaaliarkistossa tällä hetkellä

käytettävissä olevat halutut asiakirjasarjat. Esimerkissä Ilmajoen rippikirjat ulottuvat vain 1862 saakka, kun ne SSHY:n Digiarkistossa olivat 1887 saakka ja jäsensivuilla vieläkin pidemmälle. Näin on tätä kirjoitettaessa tilanne yleisestikin Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston sarjojen kohdalla. Jatketaan kuitenkin eteenpäin klikkaamalla viimeisintä rippikirjaa, jotta näemme mitä se sisältää.

35

5. Tässä näkyy tärkeä Digitaaliarkiston ominaisuus. Yksittäiset digitoidut jaksot eli skannatut kuvat on lueteltu pelkällä numerolla. Niistä ei siis ole tässä tapauksessa hakemistoa kylittäin ja taloittain, eikä rippikirjan sivunumeroittain. Tutusta aineistosta oppii toki nopeasti löytämään hakemansa, mutta vieraammasta joutuu helposti selaamaan satojakin sivuja päästäkseen oikealle kohdalle. Klikataan tästä vaikka sattumanvaraisesti jaksoa 34 ja katsotaan, miltä se näyttää.

6. Seuraavalla sivulla näkyy valitsemamme rippikirjan aukeama. Digitaaliarkiston käyttöliittymä on samanlainen kaikkien muidenkin aineistojen kohdalla, joten siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota:

1. Ylimmällä rivillä ovat eri hakutasot, joita pitkin olemme tulleet tälle sivulle. Niitä klikkaamalla pääsemme helposti takaisin aineistojen otsikkoon.

2. Seuraavalla rivillä ovat jakson numero ja painikkeet, joiden avulla pääsemme selaamaan aineistoa eteen ja taaksepäin.

3. Äärimmäisenä oikealla on hyödyllinen ”Tallenna kuva” -painike.

4. Kuvan vasemmalla puolella olevilla painikkeilla pääsemme zoomaamaan kuvaa ja siirtymään sillä eri suuntiin samaan tapaan kuin esimerkiksi kartalla.

36

37

Suomen Sukututkimusseuran Hiski -tietokanta on edelleen hyödyllinen sukututkimuksen apuväline, vaikka internetiin digitoidut arkistot ovatkin paljolti ohittaneet sen tutkijoiden käytössä. Se sisältää seurakuntien syntyneitä, kuolleita, vihittyjä ja muuttaneita. Hiskin hakutoiminnot ovat korvaamaton apu tietojen etsimiseksi. Ne antavat hyvän pohjan

alkuperäisten lähteiden tutkimiseksi digitoiduista aineistoista.

Hiski on tallennettu lukuisten harrastajien yhteistyönä ja jokaisen henkilökohtainen kädenjälki on jättänyt omat piirteensä tietokantaan. Näin sen sisällön muoto ja laatu jonkin verran vaihtelee. Koska tallennustyö on

h i s k i . ge n e a l o g i a. f i / h i s k i ? f i

1. Suomen Sukututkimus-seura ry

2. Kirkonkirjojen tekstitietokanta

3. Hakuohjelman teki Jouni Malinen

4. Tallennettu kirkonkirjojen käsin kirjoitettujen kopioiden ”Mustien kirjojen” ja osin mikrofilmien perusteella

5. Tallennus keskeytetty 2010

6. Hyvä apuväline hakuominaisuuden vuoksi

7. Noin seitsemän miljoonaa yksittäistä tietoa

38

• Osio 3 •

HisKi

suurelta osalta tehty vuosikymmenia sitten käsin kirjoitettujen kopioiden pohjalta aiheuttaa jo sekin erilaisuutta tietojen sisältöön. Alkuperäislähteet ja niistä tehdyt kopiot ovat useimmiten epäselviä ja mahdolliset virheet ovat voineet kumuloitua mitä useamman tekijän kautta työ on edennyt. Toisaalta emme tiedä ovatko eroavuudet sittenkin olleet jo alkuperäislähteissä ennen kuin pääsemme itse niitä tarkastelemaan. Siis varoituksen sana. Hiskiin ei kannata lähteä sokeasti luottamaan!

Tutustutaan Hiskiin jälleen Ilmajoen esimerkin kautta.

1. Seurakunta voidaan valita etusivun reunassa olevan vierityspalkin kautta tai klikkaamalla haluttua maakuntaa karttakuvasta (tässä numero 14 Etelä-Pohjanmaa).

2. Luettelosta näemme ne maakunnan seurakunnat, joiden kirjoja on tallennettuna Hiskiin. Mahdollisesti puuttuvien seurakuntien kirjoja ei Hiskissä ole. Klikkaamme haluamamme seurakunnan nimeä.

39

3. Nyt näemme Hiskiin tallennetut kyseisen seurakunnan kirjat. Ilmajoen kohdalla kirjat ulottuvat 1800 -luvun puoliväliin. Tämä on aika tavallinen tilanne. Osalla seurakunnista tiedot ulottuvat jopa 1900 -luvun vaihteeseen. Sivulla on myös joukko naapuriseurakuntia, jotka voidaan valita yhteen samaan tiedonhakuun, mikä on erityisen hyödyllistä, jos emme aivan

varmasti tiedä mistä tietoja haemme. Alla on linkki ”Lisätietoja seurakunnasta” -sivuun.

4. Tämä lisätietosivu on arvokas tiivistelmä seurakunnasta ja siihen kannattaa tutustua, vaikka emme muuten Hiskin hakua käyttäisikään. Sivulta selviää lyhyesti seurakunnan historia, sen itsenäistyminen ja mahdollinen liittyminen toiseen seurakuntaan. Arvokasta tietoa ovat myös paikannimet molemmilla kotimaisilla kielillä. Sivun alaosassa olevista linkeistä pääsemme vielä laajempiin tietoihin.

40

5. Klikkaame kohdasta 3 Ilmajoen kastettujen kirjaa tutkiaksemme Pitkämäen vävyn Ferdinand Hakenbergin perhettä. Esille tulee hakusivu, johon voimme kirjoittaa haluamiamme hakusanoja. Hiskissä on tärkeää, että voimme käyttää hakusanan muutamia alkukirjaimia, jos emme tiedä miten jokin sana tai nimi on tietokannassa täsmälleen kirjoitettu. Koska lisäksi kirjoitusasu vaihtelee on suorastaan parempi käyttää lyhennettä. Nyt on epäselvää, miten Hakenbergin nimi on kirjoitettu, joten käytämmekin Ferdinandin isän nahkurin ammattia ”Garfvare” ja siitä muutamaa ensimmäistä kirjainta.

6. Näin saamme tulokseksi viisi lasta. Kaikkien vanhempina näyttävät olevan Carl Hakenberg ja Magdalena Nordbrandt, joten kyse on samasta perheestä. Tulos on sikäli tyypillinen Hiskille, että siinä ilmenee vaihteluita: kylän nimeä ei ole mainittu lainkaan, talon nimi on vain kahden lapsen kohdalla, isän sukunimestä on neljä eri kirjoitusasua ja äidin kolme. Yhdessä kohtaa äidin nimeen merkitty kysymysmerkki. On tavallista, että erilaisia kirjoitusasuja on enemmänkin.

7. Näin saatujen tietojen pohjalta voimme ryhtyä tarkastelemaan alkuperäisiä digitoituja lähteitä varmistaaksemme tiedot ja löytääksemme niistä uutta. Samalla pääsemme tutkimaan perhettä rippikirjasta Penttilän talon kohdalta.

41

Katiha on luovutetun Karjalan kirkonkirjoihin keskittyvä tekstitietokanta, jossa on monipuoliset hakutoiminnot. Tietokanta sisältää syntyneitä, vihittyjä, kuolleita, lastenkirjoja, muuttaneita ja rippikirjoja. Se on tallennettu melko täydellisesti vuoteen 1910 saakka ja kuolleiden osalta 1949 saakka. Lisäksi Katiha sisältää myös ortodoksiset seurakunnat. Erityisen arvokkaaksi tietokannan

tekee se, että siitä pystyy tekemään rippikirjahakuja.

Seuraavassa esimerkissä tehdään hakua Hiitolan rippikirjasta:

w w w. k a r j a l a t k . f i /

1. Karjala-tietokanta-säätiö

2. [email protected]

3. Katiha-ohjelman tietokantaan tallennetaan tietoja luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista, joita säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

4. Sisältää tietoja 100-vuoden julkisuusrajaan saakka, paitsi kuolleiden ja haudattujen osalta vuoteen 1949.

42

• Osio 4 •

Katiha

1. Aloitetaan painamalla ctrl-näppäintä ja valitsemalla halutut seurakunnat (voidaan valita myös useita). Tämän jälkeen klikataan ”Valituista” ja sitten ”Seuraava sivu” -painikkeita.

2. Seuraavaksi saamme esiin ”Henkilöhaku” ja ”Tallennustilanne” -lomakkeet, jotka ovat vierekkäin, mutta kirjan sivulle sijoitettu nyt päällekkäin. Tallennustilanteesta näemme käytettävissä olevat kirjat. Hakulomakkeesta voimme valita, mistä kirjoista haluamme tietoa hakea. Esimerkissä valitaan rippikirja.

43

3. Käytössä on nyt runsaasti hakusanoja ja aikarajauksia. Kirjoitamme ”Kylä/talo” -kenttään nimen ”Pukinniemi”.

4.Esiin tulee pitkä luettelo Pukinniemen rippikirjatietoja. Valitsemme ylimmän henkilön yläkulman painikkeella.

5. Nyt saamme tulostumaan renki Pekka Juhonpoika Häklin täydelliset tiedot Hiitolan rippikirjasta 1881-1889.

44

Siirtolaisuusinstituutin Siirtolaisrekisteri sisältää Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluetteloita n. 1892-1949, lääninhallitusten ja maistraattien passiluetteloita n. 1895-1915, lehti- ja kirjallisuusviitetietokannan amerikansuomalaisista sekä ”Venäjänsuomalaiset vainouhrit 1930-1950” -tietokannan. Näiden lisäksi on pienempiä

tietokantoja mm. Australian ja Uuden-Seelannin suomalaisista. Matkustaja- ja passiluettelot tarjoavat hyvän lähtökohdan suomalaissiirtolaisten tutkimukselle. Rajoitetulla haulla pääsemme vapaasti tarkastelemaan löytyykö etsimiämme henkilöitä rekistereistä, onko heille on myönnetty passi ja mille päivälle he ovat ostaneet laivalipun.

w w w. m i g r a t i o n i n s t i t u t e . f i /

1. Siirtolaisuus-instituutti -säätiö

2. Yhteystiedot

3. Siirtolaisrekisterin laajimmat luettelot ovat matkustajaluettelo ja passiluettelo.

4. Rajoitetut haut ovat vapaita.

5. Täydelliset haut koko tietokannan tiedoista edellyttävät käyttömaksun maksamista. Se on tällä hetkellä (2012) 15€/vuosi.

45

• Osio 5 •

Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisrekisterin käyttöä esitellään Ilmajoelta otetun esimerkin avulla. Tutkimme, mitä tietoa rajoitetulla haulla saadaan Ferdinand Hakenbergin veljenpojan Isak Henrikin matkasta Amerikkaan.

1. Siirtolaisrekisteri -linkin takaa pääsemme sivulle, jolta voimme jatkaa rajoitettuun hakuun tai maksulliseen täyshakuun. Samalla sivulla on myös linkit käyttömaksun maksamiseen ja rekisteröitymiseen. Valitsemme tässä vaihtoehdon ”Rajoitettu haku”.

2. Tällä sivulla kerrotaan käytössä olevat luettelot. Rajoitetusssa haussa voimme tarkastella niitä käyttäjänimellä ”vieras” ja salasanalla ”sukututkija”. Klikkaamme nyt sanaa ”Passiluettelo”.

46

3. Kirjoitamme käyttäjätunnuksen (käyttäjänimen) ja salasanan kenttiinsä ja jatkamme painikkeella ”Kirjaudu sisään”.

4. Nyt näkyviin aukeaa Passiluettelon rajoitetun haun lomake. Haemme nyt Isak Henrikiä pelkällä sukunimellä. Koska emme tiedä varmasti, miten hänen nimensä on kirjoitettu, käytämme vain muutamaa ensimmäistä kirjainta ”Hakenb”. Sitten jatkamme painikkeella ”Hae”.

5. Passiluettelosta näemme, että Isak Henrik Hakenberg (syntynyt 1875) saanut passin Amerikkaan. Jatkamme painikkeella ”uusi haku” ja teemme vastaavan haun matkustajaluettelosta.

6. Sieltä näemme, että Isak Hakenberg on ostanut laivalipun lähtöpäivälle 4.5.1901.

47

Ancestry.com on jokseenkin välttämätön työkalu englanninkielisten maiden ja siirtolaisuuden laajemmassa tutkimuksessa. Sen maksullisilla käyttöoikeuksilla pääsee käsiksi erittäin laajoihin ja perusteellista aineistoa sisältäviin tietokantoihin. Vapaalla rajoitetullakin haulla pääsemme ainakin kurkistamaan tietokantojen

hakemistoihin, vaikka kovin yksityiskohtaista tietoa emme saakkaan.

Ancestry.comin käyttöoikeudella pääsee myös käyttämään eri maiden paikallisia Ancestry -sivustoja, joista suomalaiselle Ruotsin sivusto on ehdottomasti tärkein. Ruotsalaisia kirkonkirjoja ei juuri ole maksutta internetissä

w w w. a n c e s t r y. c o m

1. Ancestry.com Inc.

2. Amerikkalainen liikeyritys

3. Tarjoaa runsaasti tietokantoja USA:sta, Kanadasta ja useista Euroopan maista, mm. Ruotsista.

4. Rajoitettu määrä aineistosta vapaasti käytettävisssä

5. Laajemmat käyttöoikeudet jäsenmaksun maksaneille

6. Täydellinen käyttöoikeus koko maailmaan kallis $299,40/vuosi (2012).

48

• Osio 6 •

Ancestry.com

käytettävissä. Edellyttää kuitenkin jo vakavampaa sukututkimuksen harrastusta, jos ryhtyy Ancestry.comin kalliita käyttömaksuja maksamaan.

Tietokannat sisältävät mm. kirkonkirjoja, väestönlaskentatietoja, sotilasasiakirjoja, maahanmuuttotietoja, sanomalehtiä, kuvia, viitetietoja, matrikkeleita, verotustietoja. Erityisen merkittäviä ovat käyttäjien sukupuut, jotka ovat osittain julkisia.

Ancestry.comissa on erittäin monipuoliset hakutoiminnot. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että tietokantaan alkuperäisasiakirjoista tekstiksi muunnetut tiedot saattavat olla kirjoitusasultaan mitä tahansa. Ellei hakuja rajata tarkasti etsii ohjelma äänneasultaan mahdollisimman lähellä hakusanaa olevia tuloksia. Näitä saattaa helposti tulla tuhansia. Käytännössä haku tapahtuukin yrityksen ja erehdyksen kautta hakutermejä muunnellen ja hakutuloksia selaillen.

Kokeilin ottaa tähänkin esimerkiksi Siirtolaisrekisteriä käsittelevässä osiossa mainittua Isak Henrik Hakenbergiä. Pahaksi onneksi hänestä ei ainakaan pikaisilla hauilla löytynyt mitään tietoja Ancestry.comista. Näinhän sitä sukututkimuksessa usein käy etukäteistoiveista huolimatta. Tietoja ei olekaan siellä, missä niitä olettaisi olevan. Tässä tapauksessa selityksenä voisi olla, että Isak ei koskaan lähtenytkään aikomalleen matkalle tai hän palasi siltä nopeasti takaisin. Muiden lähteiden perusteella nimittäin tiedämme, että hänen perheeseensä syntyi useita lapsia Suomessa 1900-luvun alkuvuosina.

Esimerkkihenkilöksi onkin valittu Pitkämäen perheen toinen kaukainen sukulainen Hemming Leppälä, joka varmasti muutti Amerikkaan.

Leppälän perhekortti Reunion 10 -ohjelmassa

49

Aloitetaan hakulomakkeesta, johon pääsee yläpalkin painikkeesta ”Search”.

1. Kuvassa hakulomakkeen yläosa. Beigellä värillä olevat kentät eivät ole kulloinkin käytössä. Kirjoitamme tässä ensimmäisiin kenttiin ”Hemming” ja ”Leppälä” klikkaamme lomakkeen alaosan ”Search” -painiketta.

2. Saamme luettelon eri tiedostoissa olevista henkilöstä, joiden nimi hakuohjelman mukaan muistuttaa ääntämykseltään Hemming Leppälää. Tämä ei sinällään auta meitä pitkällekään. Valitsemme ensin luokan ”Immigration & Travel” ja sen sisältä ”New York Passenger Lists”. Jospa Hemming olisi saapunut laivalla New Yorkiin.

50

3. Meille käy heti ensimmäisellä yrittämällä tuuri. Hemming on tosiaan saapunut New Yorkiin. Rajoitetussa haussa emme näe päivämäärää, vuotta, kansalaisuutta, lähtösatamaa emmekä laivan nimeä.

4. Palaamme takaisin kohtaan 2 ja valitseem luokan ”Census” ja sieltä ”1910 Federal Census” -väestönlaskentatiedot. Hemming näkyy tuolloin asuneen Forsythissa, Marquetten piirikunnassa, Michiganissa. Hänen syntymävuotensa on merkitty väärin, mutta tuollaiset virheet ovat tavallisia. Rajoitetussa haussa emme näe syntymäpaikkaa emmekä asemaa taloudessa. Käyttöoikeuksilla näkisimme väestönlaskentalomakkeenkin.

5. Jatketaan samalla tavoin seuraavaan vuoden 1920 väestönlaskentaan. Nyt perhe on muuttanut Manisteen piirikuntaan ja Hemmingin syntymäaikakin on jo oikein.

6. Ancestry.comissa näkyy vielä olevan pari käyttäjien sukupuuta, joista Hemming löytyy. Ilman käyttöoikeuksia niitä ei kuitenkaan pääse sen enempää tarkastelemaan.

51

Tietokannan keräämisen taustalla on mormonien oppi sijaiskasteesta, jossa jo kuolleet voivat saada jälkikäteen kasteen temppelissä. Tätä varten on tarpeellista saada koottua näiden ihmisten nimet. Ilmeisesti Mormonikirkko on myös havainnut, että sukututkimusrekisterin ylläpito on oivaa suhdetoimintaa.

Tietokannan aineistojen painopiste on Amerikassa, mutta se sisältää myös hyvin runsaasti eurooppalaista materiaalia. Suomesta tietokantaan on koottu kirkonkirjoja samoista lähteistä kuin Hiskiinkin. Niitä on kuitenkin varsin satunnaisesti eri seurakunnista. FamilySearchin suuri etu on kuitenkin siinä, että se sisältää vapaasti käytettävää aineistoa

w w w. f a m i ly s e a r c h . o rg /

1. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (Mormonit)

2. Sisältää runsaasti aineistoa kaikkialta länsimaista.

3. Aineiston keräämisessä ei ole oltu kovinkaan kriittisiä, minkä vuoksi tietojen luotettavuus usein heikko.

4. Muunnoksessa tekstitiedoksi ja hakutoiminnoissa toivomisen varaa

5. Internet -tietokanta vapaasti käytettävissä.

52

• Osio 7 •

FamilySearch.org

Amerikasta, Ruotsista ja monista Keski-Euroopan maista. Nämä ovat muualla pääasiassa maksullisten käyttöoikeuksien takana.

FamilySearchin käyttöön sisältyy kuitenkin ehdottomasti varoituksen sana. Läheskään kaikki siihen sisältyvä aineisto ei ole luotettavaa. Kannattaakin tapauskohtaisesti tutkia, mistä lähteistä kukin tieto on tietokantaan hankittu.

FamilySearchin käyttöä esitellään aiempien osioiden esimerkkien valossa:

1. Aloitetaan tutkimalla, mitä tietokannasta löytyy Hemming Leppälästä. Kirjoitetaan hänen nimensä etusivun kenttiin ja klikataan ”Search” -painiketta. Saamme tulokseksi neljä eri vastausta, jotka todennäköisesti koskevat nimenomaan häntä. Käymme niistä kunkin vuorollaan läpi nimissä olevista linkeistä.

2. Ensimmäisenä ovat Hemmingin perheen tiedot USA:n vuoden 1930 väestönlaskennassa. Näiden hakemistotiedon näimme jo Ancestry.comin yhteydessä, mutta silloin emme vapaasti päässeet tarkastelemaan itse tietoja. Tässä ne nyt ovat käytettävissämme. Hemmingin puoliso Sanna Leena käyttää nyt etunimeä Susana. Lapset ja heidän ikänsä on myös lueteltu. Sukututkimuksen kannalta paljon arvokasta tietoa.

53

3. Tässä ovat tiedot New Yorkin satamaan saapuneiden luettelosta. Viimeisin asuinpaikka tarkoittaa käytännössä lähtösatamaa Suomessa. Nyt löytyvät saapumispäivä, ikä, kansalaisuus, lähtösatama, laiva. Näitäkään tietoja emme saaneet vapaasti Ancestry.comista.

4. Tässä ovat vuoden 1910 väestönlaskentatiedot. Niissä on pieniä eroavaisuuksia 20 vuotta myöhempiin, mutta ei mitään merkittävää. Nyt luetellut vanhemmat lapset olivat 1930 jo muuttaneet pois kotoa. Sanna Leenasta on käytetty nimeä Lena.

54

5. Haetaan sitten suomalaisia tietoja. Valitaan etusivun luettelosta ”Continental Europe” ja sen jälkeen ”Finland”.

6. Esiin tulee käytössä olevien tiedostokokoelmien luettelo. Valitsemme siitä nyt ”Finland Babtisms”.

7. Kirjoitamme sukunimikenttään ”Hakenberg”.

55

8. Luettelon alkuun tulee kaksi Karl Hakenbergin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Magdalenan lasta. Valitsemme ”Isakin”.

9. Saamme esiin Isak Hakenbergin tiedot Ilmajoen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelosta. Isak on Ferdinandin velipuoli ja Isak Henrikin isä.

Nyt taustalla olleet aineistot, USA:n viranomaisten asiakirjat ja suomalaiset kirkonarkistot, ovat varsin luotettavia lähteitä. Tiedot kannattaa kuitenkin myöhemmin tarkistaa alkuperäislähteistä. Kokemus on osoittanut, että niiden tulkinnassa tekstitietokantaan syntyy helposti virheitä.

56

Tietokanta sisältää Ellis Islandilla sijainneen maahanmuuttoaseman kautta 1892-1924 New Yorkiin saapuneiden laivamatkustajien luettelot. Se on julkishallinnollisen säätiön ylläpitämä ja sen käyttö on vapaata, mutta vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityessä käyttäjän on annettava nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Käyttö tapahtuu sitten tunnuksella ja salasanalla.

Uuden käyttäjän ryhtyessä tarkastelemaan tietokannan tietoja aukeaa rekisteröitymislomake.

Ellis Islandiin tutustutaan tässä aiemmista osioista tuttujen esimerkkien kautta:

w w w. e l l i s i s l a n d . o rg /

1. The American Family Immigration History Center

2. Tietokanta sisältää vuosina 1892-1924 New Yorkin satamaan saapuneet matkustajat.

3. Haku tekstitietokannasta. Hakutuloksena voidaan tarkastella myös alkuperäistä matkustajaluetteloa ja aluksen kuvaa.

4. Vapaasti käytettävissä.

57

• Osio 8 •

Ellis Island

1. Aloitetaan kirjoittamalla etusivun hakukenttiin Hemming Leppälän nimi. Oikaistaan kuitenkin sen verran, että kirjoitetaankin sukunimi nyt muotoon ”Leppala”. Tietokannassa ovat suomalaiset nimet nimittäin usein ilman skandimerkkejä. Sitten jatketaan painikkeella ”Start Search”.

2. Esille saadaan samat tiedot kuin aiemmin Ancestry.comista ja FamilySearchistakin. Lisäksi sivulla ovat linkit kohdissa ”Passenger Record”, ”Ship Manifest” ja ”Ship Image”. Jatketaan eteenpäin ensimmäisestä ”View” -linkistä.

3. Näkyvillä ovat matkustajatiedot ”Passenger Record”. Nämä ovat samat, jotka saimme jo FamilySearchista, paitsi alimpana oleva matkustajaluettelon rivinumero ”Manifest Line Number”. Jatkamme eteenpäin sivun yläosassa olevasta linkistä ”Original Ship Manifest”.

58

4. Nyt pääsemme matkustajaluettelojen tietokantaan. Ylhäältä näemme kyseessa olevan The Lucania -aluksen matkustajaluettelo saapumispäivältä 25.5.1901.

Laiva on saapunut Liverpoolista ja Hemming Leppälä on rivinumerolla ”Line #” 0010. Vasemmalla on kuva itse luettelosta. Oikealla on ensin tietokannan sivunumero 0746 ja sen alapuolella painikkeet, joilla sivuja voidaan selata eteen- ja taaksepäin. Sitten on suurennuslasin näköinen painike, jolla kuvaa voidaan suurentaa. Alimpana on painikkeita, joilla säätiö myy kuvia matkustajaluettelosta. Laivan nimen alapuolella on vielä ”Add to Your Ellis Island File” -painike, jolla käyttäjä voi tallentaa sivun muistiin. Muistissa olevat sivut löytyvät ”Passenger Search” -valikosta kohdasta ”Your Ellis Island File”. Jatkamme nyt suurennuspainikkeella.

59

5. Saamme nyt näkyviin matkustajaluettelon, jota voimme suurentaa ja vierittää haluamaamme kohtaan. Rivillä 10 sarakkeessa 2 on nimi Leppälä Hemming ja sen alapuolella Lena sekä Yrjö. Hemmingin ammattina on ”Lab(ourer)”, työmies. Samassa luettelossa on myös runsaasti muita suomalais-siirtolaisia. Vieritämme luetteloa vielä oikealle.

6. Täältä löytyy lisää mielenkiintoisia tietoja. Sarakkeen 11 mukaan perheen määränpää on Hibbing, Minnesota. Sen jälkeen kerrotaan matkalipun perille saakka olevan olemassa ja, että matka on itse maksettu. Rahaa Hemmingillä on mukanaan $25. Sarakkeen 16 mukaan hän on ollut jo aiemmin Amerikassa ja myös silloin Minnesotassa. Lopuksi kerrotaan, ettei perhe ole matkalla sukulaisten luokse. Näistä kohdin matkustajaluetteloa saa usein uutta sukututkimustietoa, vaikka määränpää- ja

60

sukulaistiedot eivät aina olekaan aivan luotettavia. Uudemmissa luetteloissa voi olla myös maininta lähimmästä sukulaisesta kotimaassa, mikä on arvokas tieto sukulaisuussuhteiden selvittämisessä.

7. Sitten palataan vielä kohtaan 3, josta jatketaan ”Ship” -painikkeella. Saamme esiin kuvan Lucaniasta, jolla kyseinen matka Atlantin yli suoritettiin. Oikealla säätiö jälleen myy kuvia aluksesta ja alla on siitä tietoja.

Ellis Islandin maahanmuuttoasema 1892-1954

61

• LUKU 4 •

Rippikirjan eli pääkirjan lisäksi seurakunnissa on 1600-luvulta saakka pidetty ns. historiakirjoja mm. syntyneistä, kuolleista, haudatuista, vihityistä ja muuttaneista. Ne ovat perinteisesti olleet suomalaisten sukututkijoiden pääasiallista lähdeaineistoa.

LISÄÄ KIRKONARKISTOISTA

Johdonmukaisinta sen jälkeen kun perhettä on tarkasteltu rippikirjasta olisi tietojen tarkistaminen syntyneiden luettelosta. Kun rippikirjan mukaan osa perheestä on kuitenkin kotoisin eri paikkakunnalta varmistamme heidän alkuperänsä ja palaamme vasta seuraavassa osiossa syntymäaikoihin.

Ilmajoen rippikirjan mukaan Jaakko Tuomaanpoika oli kotoisin Kurikasta, mistä oli muuttanut perheineen vuonna 1866. Ilmajoen muuttaneiden luettelossa ei ole Digiarkistossa hakemistoa, joten joudumme etsimään vuoden 1866 arvioimalla ja selaamalla. Ilmenee että osa vuoden 1866 kuvista on niin epäselviä, että niiden perusteella emme perhettä löydä. Toisena

M u u t t a n e e t

1. Muuttaneiden luettelossa luetellaan aikajärjestyksessä erikseen seurakuntaan ja siitä pois muuttaneet

2. Tavallisimmin sisään muuttaneet ovat luettelon aukeaman vasemmalla sivulla ja poismuuttaneet oikealla

3. Joskus muuttaneet on puhtaaksi-kirjoitettu luetteloon peräkkäin

4. Muuttaneet on voitu myös yhdistää seurakunnan jonkin muun luettelon kanssa

63

• Osio 1 •

Muuttaneet

vaihtoehtona olisi tutkia muuttaneiden luetteloa Arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta, mutta sieltäkään ne eivät ole internetin kautta vielä käytettävissä.

Tässä tapauksessa on yritettävä löytää Jaakko Tuomaanpojan perhettä Kurikan muuttaneiden luettelosta vuodelta 1866. Tähän luetteloon onkin tehty jo hakemisto ja vuosi 1866 löytyy helposti.

Kurikan luettelo on muodoltaan tavallinen uudemmista luetteloista. Aukeaman oikealla sivulla ovat seurakunnasta pois muuttaneet ja vasemmalla siihen liittyneet. Jokaisella rivillä on tapahtuman päivämäärä, henkilön ikä ja maininta talosta, johon on tultu tai josta menty. Talon nimen sijaan voi olla myös rippikirjan sivunumero. Nämä ovat hyviä johtolankoja henkilöitä etsittäessä. Vielä 1800-luvulla oli suuressakin seurakunnassa vuosittain niin

vähän muuttoja, että henkilöt tavallisesti löytyvät helposti selaamalla, jos vuosiluku tiedetään.

Seurakunnasta pois muuttaneista ”Utflyttade” löytyy numerolta 38 päivämäärällä 5.11.1866 Jaakko Tuomaanpoika (Jacob Thomasson), torpparin vävy Nikkolasta, syntynyt 1832. Mukana vaimo ja neljä lasta.

64

Seuraavaksi tarkastellaan uudelleen Ilmajoen muuttaneiden luetteloa. Numerolta 37 löytyy kun oikein tarkkaan katsotaan 8.11.1866 Ilmajoelle saapuneena torpparinvävy Jaakko Tuomaanpojan perhe. Perheenjäsenet on tässä luettelossa toisin kuin Kurikassa lueteltu alekkain.

Mutta mistä talosta perhe on oikein tarkkaan ottaen tullut? Tutkitaan Kurikan rippikirjaa 1865-1871. Koiviston kylässä on useita Nikkolan taloja. Ei auta kuin selata talo talolta ja etsiä perhettä. Sivulta 62 löytyy Ala-Nikkolan Varpaistenmaan torppa. Siellä asuu Juha Heikki Birling, hänen vaimonsa Sanna Matintytär, tyttärensä Maija Kreeta, vävynsä Jaakko Tuomaanpoika ja näiden perhe. Mutta mitä kummaa? Kurikan rippikirjan mukaan Jaakko Tuomaanpoika onkin syntyisin Ilmajoelta eikä Kurikasta niin kuin Ilmajoen rippikirjassa mainittiin.

65

Tämä tieto täytyy tarkistaa. Katsomme Ilmajoen syntyneiden luettelosta 9.2.1832 ja sieltähän löytyy Jaakko. Isä on Tuomas Kaaponpoika Latvala ja äiti Kaisa Mikintytär. Kummeina ovat Talollisenpoika Jaakko Antinpoika Latvala ja vaimo Kreeta Jaakontytär, renki Samuel Mikinpoika Nikkola ja piika Maija Antintytär Nikkola. Jaakon on kastanut G.A.Andström 12.2.1832.

Kun Kurikan rippikirjoista tutkitaan taaksepäin löytyy merkintä, että Jaakko olisi muuttanut Kurikkaan Ilmajoelta 1854. Kurikan muuttaneiden luettelosta löytyykin 5.12.1854 merkintä renki Jaakko Tuomaanpojasta, joka näyttää nyt käyttävän nimeä Stark.

Vastaavasti Ilmajoen muuttaneissa 4.12.1854 on renki Jaakko Tuomaanpoika Stark.

66

Vaikka meillä onkin rippikirjasta saadut tiedot syntyneistä kannattaa ne aina syntyneiden luettelosta tarkistaa. Rippikirjan tietoihin ei monestikaan voi luottaa tässä suhteessa. Varsinkin silloin kun henkilön syntymästä on kulunut pitkä aika ja tietoja on siirrelty kirjasta toiseen on virheen todennäköisyys kasvanut. Syntymäpäivä ei myöskään ollut ennen ihmiselle

niin merkityksellinen kuin nykyisin. Tavallisessa elämässä summittainen vuosiluku riitti.

Aloitamme syntyneiden luetteloiden selvittämisen tutkimalla Kurikassa syntyneitä perheen jäseniä. Sen jälkeen voimme sitten siirtyä uudempiin kirjoihin Ilmajoelle.

S y n t y n e e t j a k a s t e t u t

1. Luettelossa ovat aikajärjestyksessä seurakunnassa kastetut lapset.

2. Lapsista mainittu syntymä- ja kastepäivä, vanhemmat, kummit, kasteen suorittanut pappi sekä useimmmiten kotitalo ja äidin ikä.

3. Luettelossa voi olla myös muiden seurakuntien jäseniä, koska esim. kulkuyhteyksien vuoksi kaste onkin tapahtunut naapuri-seurakunnassa.

4. Luettelossa voi olla merkintöjä kuolemasta, syntyperästä, tms.

67

• Osio 2 •

Syntyneet ja kastetut

Digiarkiston kirjaluettelosta ilmenee, että Kurikan syntyneet ovat samassa luettelossa vihittyjen ja kuolleiden kanssa. Näin joissakin seurakunnissa on varhaisempina aikoina menetelty.

Ongelmaksi tulee nyt kuitenkin se, että Kurikan syntyneet 1854-1868 puuttuvat sekä Digiarkistosta että Digitaaliarkistosta. Ne ovat kyllä arkistossa olemassa mikrofilmirullana, mutta internetiin niitä ei ole jostain syystä digitoitu. Tälle aikavälillehän perheen Kurikassa syntyneet lapset juuri asettuvat. Avuksi saamme tässä vaiheessa Kurikan 1856-1864 rippikirjan.

Siinä on kuitenkin lähinnä lasten syntymäaikaa kirjattu tieto heidän syntymäpäivistään. Uutta tietoa saamme perheeseen 1864 syntyneestä, mutta pikkulapsena kuolleesta jäsenestä. Hänen nimensä on siksi epäselvä, että se jää meiltä toistaiseksi hämärän peittoon. Tuolta vuodelta jo erikseen olevasta haudattujen luettelostakaan en sitä löytänyt. Seuraavastakaan rippikirjasta ei löydy mainintaa perheen nuorimmasta Kurikassa syntyneestä lapsesta Amandasta, koska hän syntyi vain kaksi kuukautta ennen perheen muuttoa Ilmajoelle.

68

Suvun vanhempia Kurikassa syntyneitä jäseniä toki löytyy luetteloista. Perheen äidistä on kirjattu: ”(syntynyt) 20. (kastettu) 22.6.1834 Maija Kreeta. Ala-Nikkolan torpparin Juha Heikki Salomonpojan ja Sanna Matintyttären lapsi. Kummeina Latva-Nikkolan talollinen Isak Eeronpoika ja Sanna Heikintytär, Tuiskun torppari Jaakko Salomonpoika ja Latva-Nikkolan piika Maija Isakintytär. Kastoi kappalaisen apulainen J.E.Hagelberg.”

Sitten siirrytään tarkastelemaan Ilmajoella syntyneitä. Perheen isän Jaakko Tuomaanpojan merkintähän Ilmajoen luettelossa on edellisessä osiossa muuttaneiden yhteydessä . Maija Kreetan isä Juha Heikki Salomonpoika Birling syntyi Ilmajoella 16.8.1792 pitäjän entisen nimismiehen poikana. Kummeina on upseereita, aatelisia ja muita säätyläisiä.

69

Jaakon ja Maija Kreetan lapsista löytyvät Ilmajoen syntyneistä Jaakko Jaakonpoika (s. 14.10.1869),

Salomon Magnus Jaakonpoika (s. 7.10.1872) ja

Edla Eveliina Jaakontytär (s. 1.5.1875).

Salomon Magnuksen merkintä syntyneiden luettelossa on myös sikäli merkityksellinen, että siinä mainitaan isän sukunimi ensi kertaa muodossa Pitkämäki.

70

Kun olemme keränneet rippikirjoista kaikki mahdolliset tiedot henkilöiden syntymä- ja kuolinajoista ketjuttamalla kirjoja mahdollisimman pitkälle eteen- ja taaksepäin on päivämäärät tarkistettava. Syntymäaikoja tarkisteltiin jo edellisessä osiossa.

Aloitamme jälleen Kurikan rippikirjasta, josta löytyvät Maija Kreetan vanhemmat. Hänen äitinsä Sanna Matintytär eli rippikirjan mukaan niin vanhaksi kuoltuaan 4.5.1885 , että jää digitoidun kuolleiden luettelon ulkopuolelle.

Ku o l l e e t j a h a u d a t u t

1. Seurakunnassa haudatut päivämäärän mukaisessa järjestyksessä

2. Henkilöstä mainittu kuolin- ja hautauspäivä, kotipaikka, rippikirjan sivu, kuolinsyy, ikä, siviilisääty

3. Lapsista mainittu vanhemman nimi. Ei välttämättä lapsen nimeä.

4. Kuolinsyyt on esitetty aikansa kansan tietämyksen mukaan ollen aivan erilaisia kuin nykyajan lääketieteessä.

71

• Osio 3 •

Kuolleet ja haudatut

Hänen isänsä Juha Heikki Salomonpoika Birling sen sijaan löytyy vuoden 1871 kohdalta. Tarkastellaan hänen tietojaan: ”Elokuu. Kuollut 10. päivänä, haudattu 13. päivänä. Juha Heikki Birling. Itsellinen Ala-Nikkolasta. Rippikirjan sivu 62. Kuolinsyy vanhuus. Ikä 78 vuotta 11 kuukautta 24 päivää. Avioliitossa.”

Jaakon isä Tuomas Kaaponpoika on Ilmajoen luettelossa 1841. Hän oli torpparina Tupilan torpassa, mikä näkyy nyt hänen nimessään:”(maaliskuu) 18/21, Tuomas Kaaponpoika Tupila, Latvalan torppari, vanhuus, 79 v 3 kk 1 pvä, avioliitossa.”

Jaakon äiti 1871:”(maaliskuu) 12/19, vanhuus, sivu 978, itsellinen Latvalan maalla Kaisa Stark, 77 v 7 kk 10 pvä, leski.”

72

Jaakon ja Maija Kreetan lapsista löydämme Amandan vuoden 1869 luettelosta: ”(huhtikuu) 18/25, hengenahdistus, rippikirjan sivu 346, torppari Jaakko Kestilän lapsi Amanda, 2 v 7 kk 11 pvä.”

Muista rippikirjan mukaan kuolleista lapsista emme löydä tietoja. Jaakko Jaakonpojan kuolinpäiväksi ilmoitettu 12.9.1888 ulottuu digitoidun kuolleiden luettelon ulkopuolelle. Sen sijaan Edla Eveliina Jaakontytärtä ei löydy ollenkaan. Rippikirjasta tulkitsemamme kuolinpäivä 21.12.1879 on mitä ilmeisemmin virheellinen. Päivämäärän osalta merkintä onkin varsin epäselvä. Tämän asian selvittäminen jää vielä myöhäisemmän tutkimuksen varaan.

73

Avioliittoon kuulutuksesta ja vihkimisestä saattaa olla merkintä rippikirjassa, mutta näin ei välttämättä aina ole asian laita. Rippikirjaan saattaa vain henkilölle jonkin vuoden kohdalle ilmaantua puoliso ilman sen tarkempia päivämääriä. Vihittyjä onkin usein hyödyllistä hakea Hiskistä ennen kuin ryhtyy varmistamaan tietoa itse digitoidusta vihittyjen luettelosta. Niin

olen menetellyt tätäkin kirjoittaessani, mikä johtikin uuden tiedon jäljille.

Koska Maija Kreetan äiti Sanna Matintytär oli syntynyt ja kuollut Kurikassa oletin hänen tulleen vihityksikin siellä. Mutta vihkimistäpä ei löytynytkään Kurikan vihittyjen luettelosta. Tein Hiskillä naapuripitäjät käsittävän haun ja

V i h i t y t

1. Luettelossa ovat seurakunnassa vihityt avioparit päivämäärän mukaisessa järjestyksessä.

2. Vihkiminen on yleensä tapahtunut morsiamen koti-seurakunnassa, mutta poikkeuksiakin on.

3. Luettelossa on ensin mainittu sulhanen ja sitten morsian, molemmat mahdollisesti kotipaikkoineen ja rippikirjasivuineen.

4. Luettelo on saatettu yhdistää seurakunnan johonkin muuhun luetteloon.

74

• Osio 4 •

Vihityt

vihkiminen paljastuikin tapahtuneeksi Ilmajoella. Ilmajoen vihittyjen luettelossa vuoden 1818 joulukuun kohdalta luemme: ”27 (pvä). Renki Juha Heikki Birling ja piika Sanna Matintytär vihitty Ala-Sihdolla ilman morsiusasua. Vihki G.A.Andström.” Mutta miksi vihkiminen onkin tapahtunut sulhasen kotipaikkakunnalla? Tutkittaessa Ilmajoen rippikirjaa selviääkin, että Sanna on pari vuotta aiemmin muuttanut piiaksi Ilmajoelle. Kurikkaan perhe on muuttanut vasta 1830-luvulla,

On tapahtunut sellainen yhteensattuma, että Jaakon ja Maija Kreetan vanhemmat on vihitty Ilmajoella peräkkäisinä pareina. Luemme vihittyjen luettelosta: ”Vihityt parit Ilmajoen emäseurakunnassa vuonna 1819. Tammikuu 10. Renki, leskimies Tuomas Kaaponpoika ja piika Kaisa Mikintytär vihitty ilman morsiusasua Korvella. Vihki G.Laurin.” Tuomas on nyt siis vihitty toiseen avioliittoonsa. Sulhanen on ollut 57- ja morsian 25-vuotias. Tuomas on ollut Jaakon syntyessä jo 70 vuotta täyttänyt.

75

Jaakko ja Maija Kreeta on vihitty morsiamen kotiseurakunnassa Kurikassa. He löytyvät vihittyjen luettelosta Tapaninpäivänä 1854: ”Jaakko Tuomaanpoika Tupila torpparin poika Ilmajoelta ja torpparin tytär Kreeta Juha Heikintytär Birling Nikkolasta ilman morsiusasua.” Tapaninpäivä on ollut monissa suvuissa ja seurakunnissa yleinen hääpäivä. Jaakosta käytetään tässä isänsä asuttaman torpan mukaista nimeä Tupila.

Susanna Jaakontytär ja Ferdinand vihittiin 1881 Ilmajoella. Heidän merkintänsä vihittyjen luettelossa on jo nykyaikaisen yksinkertainen ja suomenkielinen.

76

Rippikoulun järjestämisen yhteydessä pidettiin rippilasten luetteloa. Se on yksi käyttökelpoinen lähde etsittäessä tietoja perheen lapsista. Siinä on lueteltu vuosi kerrallaan seurakunnan rippikoululaiset, pojat ja tytöt erikseen. Yllä olevassa kuvassa on katkelma Ilmajoen rippilasten luetteloa vuodelta 1872. Siellä luettelo on jaoteltu lisäksi vielä kyläkohtaisesti ja

kuvassa näkyy Kokkolan kylä. Kuvan alaosasta luemme: ”Seppilä. torpparintytär Susanna Jaakontytär Kestilä. rippikirjan sivu 346. syntynyt 3.4.56.” Sen jälkeen rastittu rippikoulun suoritukset,

Koska seurakunnan rippikirja oli nimensä mukaisesti aluksi tarkoitettu nimenomaan

M u i t a k i r ko n k i r j o j a

1. Rippilapset. Kunakin vuonna rippikoulun käyneet n. 15-vuotiaat tytöt ja pojat.

2. Lastenkirjat käsittävät rippikirjan tapaan alaikäisiä lapsia perheittäin.

3. Kuulutettujen luettelo avioliitto-kuulutuksen saaneista kihlapareista.

4. Tilikirjat tuloista ja menoista, mm. seurakuntalaisten suorittamista maksuista.

5. Muuttokirjat. Tulo-seurakuntaan talletetut virkatodistukset

77

• Osio 5 •

Muita kirkonkirjoja

luetteloksi ehtoollisella käyneistä ei se useimmissa seurakunnissa käsittänyt alaikäisiä lapsia. Lapset kirjattiin erilliseen lastenkirjaan. Sittemmin käytäntö muuttui ja perhe kokonaisuudessaan tuli samoille rippikirjan sivuille. Tämä muutos tapahtui eri aikoina seurakunnasta riippuen. Länsi-Suomessa muutos tapahtui jo 1800-luvun alkuvuosina kun Itä-Suomessa ja Karjalassa vasta myöhään 1800-luvun lopulla.

Oheisessa kuvassa on Ilmajoen viimeistä lastenkirjaa 1819-1825. Kuvassa alimpana ovat Juha Heikki Birlingin ja Sanna Matintyttären Ilmajoella syntyneet lapset.

78

• LUKU 5 •

Tämä luku käsittelee Amerikan siirtolaisuutta joidenkin internet-tietokantojen valossa. Jatkamme aiemmin mainittujen Tupilan ja Birlingin sukujen tarinaa. Tässä luvussa meidän on käytettävä aiempaa enemmän maksullisia lähdeaineistoja.

SIIRTOLAISUUS

Kirkonkirjoistakin löytyy aina silloin tällöin siirtolaisuuteen liittyviä merkintöjä. nimenomaan muutoista, todistuksista ja avioliitoista on tehty kirjauksia.

Tässä on esimerkin vuoksi Aristarkus Jaakonpoika Marttilan ja Juhanna Liisa Jaakontytär Niemen Amerikkaan lähtöön

liittyviä merkintöjä Jurvan kirkonkirjoissa. Aristarkus oli matkannut Amerikkaan jo 1892 ja Juhanna Liisa hänen perässään seuraavana vuonna. Avioliittoon heidät vihittiin Amerikassa.

S i i r t o l a i s u u s k i r ko n k i r j o i s s a

1. Siirtolaisuudesta voi löytää mainintoja rippikirjoista. Henkilön puuttuminen joltain sivulta on voitu kuitata lyhyellä selityksellä ”Amerikkaan”. Myös annetuista todistuksista voi olla merkintöjä.

2. Ulkomailla solmittu avioliitto saattaa olla merkittynä rippikirjaan ja kuulutettujen luetteloon.

3. Näiden 1890-luvusta alkavien kirjojen tarkastelu internetissä edellyttää SSHY:n jäsenyyttä.

80

• Osio 1 •

Kirkonkirjoissa

Aristarkuksen kodin Marttilan talon rippikirjasivulla on kirjaus kuulutuksesta 1.7.1893, jolloin hän itse on ollut jo yli vuoden Amerikassa.

Kuulutusten luettelosta löydämme kihlaparin kuulutuksen kyseiseltä päivältä. Myös Juhanna Liisa oli tuolloin juuri matkannut Amerikkaan. Niinpä ”kuulutuksen ulosotti” talollinen Jaakko Marttila, Aristarkuksen isä.

Juhanna Liisan kohdalla rippikirjassa olleesta merkinnästä selviääkin: ”Vihityt Amerikassa, jonka jälkeen täällä kolmesti kuulutettu ilman estettä.”.

Joskus rippikirjassa voi olla myös merkittynä virkatodistuksen anto passia varten Amerikkaan.

81

Tässä osiossa käsittelemme. mitä tietoja Siirtolaisrekisteristä voimme saada maksullista täyshakua hyväksikäyttäen. Käyttömaksu on tällä hetkellä (2012) edullinen 15 €/vuosi.

Tämän osion esimerkkeinä on käytetty Jaakon ja Maija Kreetan sukulaisia Salomon Nestor Juhanpoika Tupilaa ja Juha Heikki

Samuelinpoika Birlingiä. Taustaksi voidaan kertoa Jaakon ja Maija Kreetan tulleen sukulaisuussuhteisiin toistensa sukujen kanssa. Jaakon vanhempi veli Mikki jäi heidän isänsä Tuomas Kaaponpojan jälkeen hoitamaan Tupilan torppaa ja sitten tämän poika Juha Mikinpoika. Sitten kävikin niin, että Juha Mikinpoika avioitui Maija Kreetan nuorimman sisaren Edla

S i i r t o l a i s -r e k i s t e r i n t ä y s h a k u

1. Passiluettelon avulla on mahdollista selvittää, että kyseessä on juuri etsimämme henkilö ikä ja koti-paikkatiedon, ammatin ja sukulaisten perusteella

2. Matkustajaluettelon avulla voidaan selvittää mille ajankohdalle ja mihin matka-kohteeseen lippu on ostettu sekä keitä kanssamatkustajia on matkustanut samalla lipulla.

82

• Osio 2 •

Matkaan lähdössä

Amandan kanssa. Heidän lapsiinsa kuului 1870 syntynyt Salomon Nestor Tupila, joka lähti siirtolaiseksi Amerikkaan.

Tupilan torppa Ilmajoen rippikirjassa 1878-1887

Maija Kreetan veli Salomon Magnus asui Kurikassa. Tämän poika Samuel Salomoninpoika avioitui Sanna Heikintyttären kanssa. Heidän lapsiinsa kuului puolestaan 1873 syntynyt Juha Heikki Birling.

Samuel Salomoninpojan perhe Kurikan rippikirjassa 1872-1882

Salomon Nestor Tupila avioitui Ilmajoella 1.10.1897 Maria Sofia Mukkalan kanssa (s. Ilmajoella 1874). Vuosisadan vaihteeseen mennessä heille oli syntynyt tytär Sanna Josefine 1898. Juha Heikki Birling avioitui n. 1895 Elina Sabina Frigårdin kanssa (s. 1875 Kurikassa). Heillä oli 1901 kaksi elossa olevaa lasta.

83

Haemme ensin Salomon Nestor Tupilan passi- ja matkustajatietoja rajoitetulla haulla:

Passiluettelon kohdalta näemme, että hän on kaksi kertaa saanut passin Amerikkaan, mutta ajankohdat jäävät hämärän peittoon. Matkustajaluettelon kohdalta voimme olettaa, että ”Salmon” tarkoittaa Salomonia. Tällöin hän olisi tehnyt Amerikkaan kolme matkaa vuosina 1901, 1907 ja 1924.

84

Sitten jatkamme täyshaulla ensin passiluettelosta:

Tästä näemme, että aviossa oleva luterilainen loinen Ilmajoelta on saanut viiden vuoden passin Amerikkaan vaimon jäädessä Suomeen.

Tässä Salomon Nestor on saanut uuden passin vuonna 1907. Nyt hän on ollut itsellinen ja hänelle on merkitty kotiin jääviksi vaimon lisäksi kaksi alaikäistä lasta.

85

Aviossa oleva talollinen Juho Heikki Birling on saanut viiden vuoden passin Amerikkaan 1910. Kotiin jäivät vaimo ja viisi lasta.

Tämän jälkeen haemme vielä matkustajaluettelosta:

Salomon Tupila on ostanut lipun Hangosta Ishpemingiin, Michiganiin. Lähtöpäivä Suomesta on ollut 16.2.1901 Polaris -laivalla ja eteenpäin Englannista Allan Linen aluksella.

86

Toiselle matkalleen Salomon on ostanut lipun Hangosta Bostoniin. Lähtöpäivä Suomesta on ollut 27.3.1907 tälläkin kerralla Polariksella. Englannista on jatkettu Cunard Linen Saxonialla 2.4.1907. Merkille pantavaa on, että tämä lippu ei ulotu matkan määränpäähän, vaan ainoastaan Bostonin satamaan.

Salomon on tehnyt kolmannen matkansa Kanadaan. Matkustajatiedoissa hänen ikänsä on jostain syystä väärin. Todellisuudessa hän oli jo 50-vuotias. Määräpaikka on St. John, New Nrunswickissa. Lähtöpäivä Suomesta on 26.1.1904 Astraealla ja valtameren ylitys Englannista 1.2.1924 Liverpoolista C.P.O.S. Linen Montrosella. Lipun Salomon on ostanut Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön asiamieheltä Seinäjoella.

87

Juho Birling on ostanut lipun Hangosta Virginiaan, Minnesotaan. Hänkin on matkustanut Suomesta Polariksella lähtöpäivänä 15.6.1910. Jatkoyhteys Englannista Allan Linen Virginianilla 24.6.1910.

88

Tässä osiossa jatketaan Salomon Nestor Tupilan ja Juha Heikki Birlingin esimerkkien valossa siirtolaisten tarinaa Amerikassa ja tutkitaan, miten sikäläiset asiakirjat hyödyttävät meitä muutenkin näiden henkilöiden tutkimuksessa. Ainakin Salomon oli siinä mielessä tyypillinen vuosisadan alun siirtolainen, että hän matkusti aluksi työhön Amerikkaan ilman perhettään,

palasi sitten takaisin ja lähti ehkä joitakin vuosia myöhemmin uudelle matkalle. Tällaisia matkoja saatettiin tehdä useitakin edestakaisin. Suuri osa matkaan lähteneistä palasi lopulta kuitenkin takaisin Suomeen.

Tutkitaan ensin mitä FamilySearchin vapaat tiedot Salomonista ja Juhasta kertovat:

H e n k i l ö t i e t o -l ä h t e i s t ä

1. USA:n ja Kanadan lähteisiin pätee vanha sanonta ”rahalla saa ja hevosella pääsee”. Maksusta on saatavissa vaikka mitä tietoja, jotka eivät meillä olisi julkisia.

2. Henkilötieto-palveluja tarjoavia yrityksiä on paljon. Suuri osa niistä on silkkaa rahastusta. Harvoin saa aivan sitä mitä luvataan. Kannattaa olla tarkkana, miten paljon kukkaroaan avaa.

3. Suosittelen hienotunteisuutta saatujen tietojen julkisessa käytössä.

89

• Osio 3 •

Merten takana

Saxonian matkustajaluettelon sivu, Boston 12.4.1907. Matkustajista ylimpänä: Tupila, Salomon.

Tarkastellaan tämän luettelon antamia tietoja tämän jälkeen hieman tarkemmin:

90

Salomonista löytyy paljon tietoa. Ikä 37, mies, avioliitossa, kaivosmies, osaa lukea ja kirjoittaa, Suomen kansalainen, kansallisuudeltaan suomalainen, viimeisin vakituinen asuinpaikka Ilmajoki, määränpää Ironwood, Michigan.

Sitten jatkoa: Lippu määränpäähän on olemassa ja ystävä on sen maksanut (Amerikasta maksettu prepaid -lippu), ollut aiemmin Amerikassa 1900-1905 Ironwoodissa, matkalla ystävän Isak Ojan luo (tämän osoite). ei ole ollut vankilassa eikä köyhäinhoidossa, ei ole moniavioinen eikä anarkisti, ei omaa mitään estettä työskennellä Amerikassa, terveys on hyvä, ei omaa ruumiinvammaa, pituus 5 jalkaa 9 3/4 tuumaa (177 cm), kevytrakenteinen, tummatukkainen, sinisilmäinen, ei erityistä tunnusmerkkiä, syntymäpaikka Ilmajoki.

91

Juha Heikki Birlingistä saamme FamilySearchillä otteen St. Albansiin, Vermontiin Kanadasta tulleiden matkustajien luettelon hakemistosta. Ylhäältä ilmenee, hän on saapunut Liverpoolista Quebeciin 1.7.1910. Tästä ei ilmene, milloin hän on saapunut St. Albansiin. Nämä tiedot löytyvät mikrofilmeiltä, joiden tunnukset ovat kuvan alaosasssa.

Sitten jatkamme tutkimista Ancestryn maksullisilla tiedoilla:

Salomon on saapunut ensimmäisen kerran Amerikkaan Numidianilla Liverpoolista Portlandin satamaan, Maineen 10.3.1901. Tällaisten pienempien satamien matkustajaluetteloita ei ainakaan toistaiseksi ole vielä FamilySearchissä. Sama koskee edellä mainittua St. Albansia. Matkustajaluetteloon hänen ammatikseen on merkitty työmies ja määränpääkseen Ishpeming, Michigan.

Saman vuoden syksyllä matkusti Salomonin lanko Jaakko Mukkala Amerikkaan. Matkustajaluetteloon on merkitty, että hän oli matkalla Salomonin luo Ishpemingiin.

92

Kanadalainen matkustajaluettelo osoittaa, että matkakumppanukset Jaakko Perkiö ja ja Juho Birling saapuivat Quebeciin ollen molemmat matkalla Virginiaan, Minnesotaan.

Yhdysvaltain matkustajaluettelo taasen kertoo, että kyseiset kurikkalaiset kaverukset olivat jättäneet vaimonsa kotiin ja olivat matkalla Virginiaan, Minnesotaan Perkiön langon Jaakko Harjamäen luo. Harjamäki oli ilmeisesti kaivosmies, koska hänellä oli kaivoksen postilokero.

93

• LUKU 6 •

Verotusasiakirjoista on usein apua sukututkimukselle. Erityisesti vanhempien aikojen kohdalla kirkonarkistoissa on aukkoja ja 1600-luvun lopulta taaksepäin ne puuttuvat kokonaan. Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa on saatavilla henkikirjoja ja joitakin maakirjoja. Tässä luvussa keskitytään henkikirjojen tarkasteluun.

VEROTUS

Henkikirjat ovat veronkantajien kirjanpitoa kantamistaan veroista, henkirahoista. Ne on laadittu samaan tapaan kuin seurakunnan rippikirjat: kylittäin ja taloittain. Henkikirjoissa on nimeltä mainittu vain verovelvolliset yli 15-vuotiaine lapsineen. Nuoremmista lapsista on mainittu vain lukumäärä.

Tässä on muutamia esimerkkejä kirjassa käsiteltyjen perheiden merkinnöistä Ilmajoen ja Kurikan henkikirjoista:

Kuvassa on on Ilmajoen Lahden kylän Lahden talon torppareita vuodelta 1870, sivun alimpana Jaakko Kestilä vaimoineen. Heille on merkitty kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.

Tässä kuvassa on saman vuoden Kurikan henkikirjasta Tuiskulan kylän Nisulan kohdalta Salomon Birling vaimonsa Annan kanssa.

95

Tässä on yksityiskohta Ilmajoen henkikirjasta 1880 Kokkolan kylän Seppilän talon kohdalta. Kuvan keskivaiheilla on ”torppari Jaakko Pitkämäki [syntymävuosi] (32), vaimo Maija (34), poika Juha (59), kolme muuta poikaa ja yksi tytär”.

96

• LUKU 7 •

Henkilöhakemistot ja matrikkelit tarjoavat usein tiivistettyä tietoa kohderyhmiinsä kuuluvista henkilöistä ja parhaassa tapauksessa ohjaavat alkuperäislähteiden jäljille. Monet niistä keskittyvät 1900-lukuun, mutta eräistä on apua varhaisempienkin aikojen tutkijalle.

MATRIKKELIT

Matrikkeleista yksi hyödyllisimmistä ja käyttökelpoisimmista on Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852. Siitä on sukututkimuksen kannalta hyötyä laajemmaltikin kuin vain siinä lueteltujen yksittäisten henkilöiden tutkimuksessa. Koska matrikkeli sisältää myös ylioppilaiden sukulaisuussuhteet, puolisot, vanhemmat sekä linkit toisilleen sukua olevien ylioppilaiden välillä

antaa se paljon laajemman kuvan yhteiskunnasta. Esimerkiksi talonpoikaissuvuista lähtöisin olevat ylioppilaat tulevat erinomaisen hyvin esiin matrikkelitiedoissa. Loppujen lopuksi onkin niin, että maamme säätyläisluokka oli hyvin ohut ja suurin osa ylioppilaista oli taustaltaan varakkaammista talonpoikaissuvuista.

w w w. h e l s i n k i . f i /y l i o p p i l a s m a t r i k ke l i /

1. Helsingin yliopisto

2. Vapaasti käytössä

3. Sisältää ylioppilaiden tiedot 1640-1852 Turun akatemiasta ja Helsingin yliopistosta. Kaikkiaan 18.000 henkilöä.

4. Ylioppilaista ilmoitettu opintotiedot, elämänvaiheet ja sukulaisuusuhteet.

5. Tiedoista hyvät lähdeviittaukset.

6. Selkeä käyttöliittymä ja muistiintallennus-toiminto.

98

• Osio 1 •

Ylioppilasmatrikkeli

Aloitamme tarkastelun hakulomakkeesta, johon päästään etusivun vasemmassa reunassa tai keskellä olevista linkeistä:

1. Etsimme nyt Birling -sukua olevia ylioppilaita. Hakusanaksi kirjoitetaan ”Birling”. Hakusanan alapuolelta valitaan ”Ylioppilaiden kaikkiin tietoihin” -jolloin ohjelma etsii sanaa myös muualta kuin ylioppilaan nimestä. Sitten jatketaan ”Hae” -painikkeella.

2. Hakutulokseksi saamme 14 ylioppilasta, joiden nimi on Birling tai, jotka ovat Birlingeille sukua. Voimme nyt valita ne henkilöt,

99

joiden tiedot haluamme tallentaa muistiin. Voimme tehdä sen ruksimalla kunkin haluamamme henkilön numeron vieressä olevan neliön tai sitten henkilöluettelon yläpuolelta klikkaamme ”Valitse tältä sivulta kaikki” -painiketta. Päädymme tällä kertaa valitsemaan kaikki. Sitten jatkamme alhaalla olevalla ”Tallenna valitut muistiin” -painikkeella.

3. Nyt pääsemme ”Muistiin tallennetut tietueet” -luetteloon. Alla olevalla ”Valmista PDF-tiedosto” -painikkeella voimme luoda omalle koneellemme tallennettavissa olevan tiedoton henkilöiden kaikista tiedoista.

4. Luettelosta pääsemme Salomon Birlingin numeron 9623 kautta hänen tietoihinsa. Hän on syntynyt Ilmajoen nimismiehen

100

poikana 1761, käynyt Vaasan triviaalikoulua ja ollut syyslukukaudella 1778 kirjoilla yliopistossa. Ilmajoen nimismies hän on ollut vuodesta 1780 ja erotettu siitä tehtävästä 1784. Salomon on kuollut Ilmajoella 1813. Pitkämäen Maija Kreetan isä Juha Heikki Birling on Salomonin ja hänen toisen puolisonsa Beata Katarina Inbergin poika. Ylioppilasmatrikkelista näemme, että Salomonille on sukua koko joukko muita ylioppilaita ja tuon ajan säätyläisiä, mm. hänen setänsä Samuel Birling on ollut Ilmajoen kappalainen.

101

Sotasurmat 1914-1922 on käyttökelpoinen joskin jo uusimpiin internet-tietokantoihin verrattuna vanhahtavan tuntuinen. Siihen on koottu tietoja hyvin monipuolisella lähdepohjalla ja sitä voidaan pitää enimmäkseen luotettavana. Joissakin tiedoissa tosin on epämääräisyyttä ja tulkinnanvaraisuutta. Joka tapauksessa se tuo

tiedon murusia sota-ajan muuten niin vaikeasti tutkittaviin olosuhteisiin.

Esittelemme taas tietokantaa yhden aiemmin käsitellystä suvusta poimitun esimerkin valossa. Yritämme selvittää josko joku Birlingin suvusta olisi saanut surmansa sotien yhteydessä.

v e s t a . n a r c . f i / c g i - b i n /d b 2 w w w /

s o t a s u r m a e t u s i v u /m a i n ? l a n g = f i

1. Valtioneuvoston kanslian Sotasurmaprojekti ja Kansallisarkisto

2. Vapaasti käytössä

3. Tietokannassa I maailmansodassa, vuoden 1918 sodassa, heimosodissa ja punakaartissa Neuvosto-Venäjällä kuolleista suomalaisista.

4. Yhteensä 39.950 henkilöä.

102

• Osio 2 •

Sotasurmat 1914-1922

Etusivun vasemmassa laidassa on linkki ”Hae henkilöä ...” jota klikkaamalla pääsemme hakusivulle:

1. Sivulla on monipuolinen joukko kenttiä ja valikoita, joilla voimme rajata hakua. Tällä kertaa kirjoitamme vain sukunimikenttään nimen ”Birling” ja jatkamme ”Hae” -painikkeella.

2. Tulokseksi saamme yhden Birlingin: Juho Jaakko Juhonpojan. Hänen sukunimessään on linkki tarkempiin tietoihin. 3. Kyseessä näyttää olevan Maija Kreetan serkun poika, joka on

syntynyt Kurikassa toisin kuin tässä mainitaan. Hän on tullut ammutuksi ilmiantajana 1918 sodan alkuvaiheessa Vöyrillä.

103

• LUKU 8 •

Sukututkimuksesta hyödyttävät monet apuvälineet, jotka antavat tarpeellista taustatietoa ja johtavat usein oikeiden tutkimuksellisten johtopäätösten äärelle. Apuvälineisiin olen tässä luvussa liittänyt myös Sukututkimustoimialan Käytännesäännöt, joista aloittelevankin tutkijan kannattaa olla tietoinen.

TUTKIMUKSEN APUVÄLINEITÄ

Erityisesti sukututkimusta varten tehdyt sanastot ovat aina silloin tällöin tarpeellisia kokeneillekin tutkijoille. Vaikka harrastuksen edetessä ja kokemuksen kasvaessa aina vain useammat termit ja lyhenteet käyvät tutuiksi tulee jatkuvasti vastaan sellaisia, jotka vaativat selitystä.

Koska sukututkimus käsittelee usean sadan vuoden aikana laadittuja asiakirjoja, jotka on tehty hyvinkin erilaisiin tarkoituksiin, eri kielillä, eri murrealueilla, erilaisten perinteiden ja hallintokulttuurien pohjalta on luonnollista, että samoista asioistakin puhutaan monin eri käsittein. Nykyaikaiset sanakirjat auttavat tähän tarpeeseen jonkin verran (esim. suppea ruotsin

S a n a s t o j a

1. Lyhenneluettelo, Suomen Sukututkimus-seura www.genealogia.fi/lyh Tätä kirjoitettaessa toimiva osa seuran vanhaa sivustoa..

2. Sukututkimus-sanasto, Karjala-tietokantasäätiö www.karjalatk.fi > Klikkaa: Sanasto.

3. Encyclopedia of Genealogy, Eastman’s Online Genealogy Newsletter www.eogen.com Harrastajavoimin koottu amerikkalainen sanasto.

105

• Osio 1 •

Sukututkimussanastot

kielen sanakirja on sukututkijalle käyttökelpoinen) , mutta kaikkiin erityistarpeisiin ne eivät auta. Tässä osiossa esitellään muutama sukututkijalle hyödyllinen sanasto.

Suomen Sukututkimusseuran vanhaan jo käytöstä poistuneeseen sivustoon kuului Lyhenneluettelo, joka on alkuperäisessä muodossaan yhä erillisenä internetissä käytettävissä. Uuden sivuston kehitystyö on tätä kirjoitettaessa kesken ja Lyhenneluettelo tullee sinne mukaan.

Luettelossa on kullakin rivillä käytetty lyhenne, lyhennettä vastaava sana tai termi sekä sen suomen- ja ruotsinkielinen käännös. Sanoista ja termeistä suuri osa on myös latinankielisiä. Laajuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta Lyhenneluettelo on ollut suosittu myös ruotsalaisten sukututkijoiden keskuudessa.

Karjala-tietokantaan liittyvä Sanasto on muodoltaan Lyhenneluetteloa nykyaikaisempi ja keskittyy erityisesti ruotsinkielisten sanojen ja lyhenteiden suomenkielisiin käännöksiin.

Sanastoon pääsee Karjala-tietokannan etusivun ”Sanasto” -linkistä, josta aukeaa valikko aihepiiriltään erilaisiin sanoihin.

106

Sanastosivuilla on alkukirjainten mukaan lajiteltuina sanoja ja lyhennyksiä selityksineen.

Siirtolaisuuden tutkimuksessa hyödyllinen on amerikkalainen Encyclopedia of Genealogy. Se on vapaasti käytettävä sukututkimuksen harrastajavoimin koottu sanastotietokanta.

Kuvassa on etsitty hakusanaa ”naturalization” ja saatu vastaukseksi luettelo englanninkielisistä sivuista, joilla selvitetään sanan merkitystä (hallinnollinen prosessi, jolla henkilö tulee uuden kotimaansa kansalaiseksi) ja joista löytyy sanaan liittyvää sukututkimusaineistoa.

107

Kartat ovat olleet perinteisesti turhan väheksytty apuväline sukututkimuksessa. Varsinkin hieman vieraampia paikkakuntia, niiden sukuja, kyliä, taloja ja asuinpaikkoja on ollut vaikea hahmottaa ilman karttojen apua. Totuuden nimessä on kyllä myönnettävä, että pienempien asumusten kuten torppien paikantaminen kartoista on joskus kovin vaikeaa.

Google Mapsilla ja Karttapaikalla on yhteinen etu puolellaan. Molemmista voimme tehdä hakuja osoitteen perusteella. Lähiosoitteet on useimmiten annettu vanhojen talojen ja asumusten nimien mukaan, mikä on suuri apu sukututkijalle kohteen paikantamisessa. Lisäksi Karttapaikka sisältää hyvin monia erilaisia kotimaisia kartta-aineistoja, mittakaavoja ja

K a r t t a l ä h t e i t ä

1. https://maps.google.com Google Maps

2. kansalaisen.karttapaikka.fi/ Karttapaikka

3. Kuntien sivut

4. www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/latauspalvelut/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu Avoimet aineistot

5. www.vanhakartta.fi Heikki Rantatupa - Historialliset kartat

108

• Osio 2 •

Kartat

ilmakuvia. Nämä kaikki yhdessä auttavat ensin kylien paikantamisessa ja sitten niistä usein talojen löytämisessä. Toki paikannimet ovat joskus aikojen saatossa muuttuneet ja alkuperäinen paikka jää nytkin hämärän peittoon. Tässä yhteydessä emme voi esitellä Karttapaikkaa kuvineen, koska sen kuva-aineiston julkaiseminen ei ole sallittua. Se on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön.

Karttapaikan etusivu

Erään hyvän lähtökohdan paikkakunnan tutkimiseen tarjoavat kuntien omat sivut. Hyvin monella kunnalla on sivuillaan monipuoliset karttaosiot, joista pääsemme usein tutkimaan paikkakunnan tonttijakoa ja kaavoitusta. Niissä voi olla jopa tilojen numerotkin mukana tutkimustamme helpottamassa.

Koskenkorvan tienoota Ilmajoen Karttapalvelun kartalla. Oikealla Lahdenkylä ja keskellä Kokkolankylä

109

Maanmittauslaitos on jo jonkin aikaa tarjonnut Avoimien aineistojen latauspalvelua, josta voidaan kätevästi ladata monenlaisia julkaisukelpoisia karttoja useissa tiedostomuodoissa. Tämän osion otsikkosivulla oleva kartta on ladattu tästä palvelusta.

Avoimien aineistojen tiedostopalvelun etusivu

Historiallisia karttoja on löydettävissä mm. Arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta sekä Jyväskylän yliopiston Heikki Rantatuvan nimeä kantavalta Historialliset kartat -sivustolta, jolle on koottu mm. maakirjakarttoja, tilus- ja kyläkarttoja, kaupunkikarttoja, pitäjänkarttoja, sotilaskarttoja ja yleiskarttoja.

Heikki Rantatupa Historialliset kartat etusivu

Vasemmalla yksityiskohta Turun ja Vaasan läänien länsiosien yleiskartasta 1863. Kuvassa Ilmajoen ja Kurikan kyliä ja suurimpia taloja.

110

Historiallinen Sanomalehtikirjasto on juuri sellainen lähdeaineisto, jota sukututkijat kaipaavat halutessaan saada tutkimuskohteisiinsa ”lihaa luiden päälle”. Vanhat lehdet antavat tutkijalle tietenkin paljon puhdasta faktatietoa, mutta myös lisäksi ajankuvaa ja tietoa paikallisesta elämästä. Hieman oman tutkimuskohteen ulkopuolellekin

menevät lehtiartikkelit ja ilmoitukset edistävät melkoisesti muuten niin kapea-alaiseksi jäävää tutkimusta.

Sanomalehtikirjaston huonompi piirre on kuitenkin se, että siitä on usein tavattoman vaikeaa löytää tarvitsemiaan tietoja. Tunnettuja henkilöitä, paikkakuntia, tapahtumia ja taloja

d i g i . l i b . h e l s i n k i . f i/ s a n o m a l e h t i /

s e c u r e / m a i n . h t m l

1. Kansalliskirjasto

2. Vapaasti käytössä

3. Sisältää suurimman osan 1772-1910 julkaistuista sanomalehdistä. Yhteensä kaksi miljoonaa sivua.

4. Lehtiä voi selailla tai hakea tietoja hakusanoilla. Haku perustuu tekstien OCR-muunnokseen, jossa toivomisen varaa.

5. Hakuohjelma yksinkertainen eikä kovinkaan monipuolisia hakuja voi tehdä.

111

• Osio 3 •

Sanomalehtikirjasto

koskevat tiedot ovat kyllä suhteellisen helposti saatavissa, mutta kun kohteeksi nousevat tavalliset vähäväkiset, joiden nimet eivät edes välttämättä ole vakiintuneet onkin etsiminen jo paljon vaikeampaa. Lisäksi tietokannan hakuohjelma tuo tekstimuunnoksineen omat ongelmansa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että asiat joista nykyisinkin julkisesti kuulutetaan tai lehtiuutisissa ja ilmoituksissa mainitaan ovat jo aikaisemminkin olleet samaan tapaan lehdistössä esillä. Tällaisia asioita ovat mm. häät ja hautajaiset, omaisuuteen liittyvät asiat, elinkeinot, riidat ja muut oikeudelliset asiat. Elämänkulku oli aikaisemmin vielä sikäli verkkaisempaa, että monet nykyään mitättömiltä tuntuvat pikkuasiat olivat lehtiuutisen väärtejä.

Tarkastelemme tälläkin kertaa esimerkin vuoksi Birling -sukua. Sanomalehtiarkiston hakulomake on tällainen:

Kirjoitamme ”Hakulause” -kenttään nimen ”Birling” ja valitsemme oikealla olevasta sanomalehtiluettelosta Vaasassa 1800-luvun jälkipuoliskolla ilmestyneitä lehtiä. Vastaukseksi saamme luettelon lehdistä ja artikkeleista, joissa esiintyy sana ”Birling”.

Valitsemme pari hakutulosta tarkemman tutkiskelun kohteeksi.

Waasan Lehdessä julkaistiin 10.11.1881 artikkeli Ylistaron ajankohtaisista tapahtumista. Siinä kerrottiin Samuli ja Salomo Birlingin edesottamuksista rakennusurakoitsijoina seuraavasti. Kyseessä ovat ilmeisesti Salomon Magnuksen pojat:

112

Veljekset saivat kuitenkin siltansa valmiiksi ja se seisoo komeana paikallaan yhä tänäkin päivänä.

Waasan Lehdessä 29.3.1884 kuulutettiin asevelvollisten kutsunnoista jokainen asevelvollinen nimeltä mainiten. Kurikan

Tuiskulan kylän asevelvollisten joukosta löytyy Benjamin Salomoninpoika Birling. Hän oli huolimattomien rakennus-urakoitsijoiden Salomon ja Samulin nuorempi veli.

113

Sukututkimusalan järjestöjen hyväksymien käytännesääntöjen tarkoituksena on luoda sukututkimusta varten ohjeita henkilötietojen käsittelyyn ja esittää tulkintoja ja suosituksia siitä, kuinka tiettyjä lain määräyksiä tulee soveltaa. Tietosuojavaltuutettu on tarkastanut nämä käytännesäännöt.

Jokaisella on oikeus perustaa ja ylläpitää sukututkimusrekisteri haluamastaan suvusta kysymättä erikseen lupaa jokaiselta rekisteriin tallettamaltaan elossa olevalta henkilöltä. Sukututkimusrekisteriin kerättyjä tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa muuhun kuin sukututkimustarkoitukseen.

h t t p : / /w w w. ge n e a l o g i a . f i / p d f /

k ay t a n n e s a a n n o t . p d f

1. Rekisterinpitäjän velvoitteet

Huolellisuusvelvoite

Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

Tietojen suojaaminen

Rekisteriseloste

2. Rekisteröidyn oikeudet

Informointi tietojen käsittelystä

Tarkastusoikeus

Tiedon korjaaminen

Kielto-oikeus

114

• Osio 4 •

Käytännesäännöt

Henkilötietolakia ei sovelleta sukututkimusrekisteriin, joka sisältää tietoja ainoastaan kuolleista henkilöistä.

Elossa olevia henkilöitä sisältävään sukututkimusrekisteriin ei sovelleta henkilötietolakia, kun sukututkija käsittelee henkilötietoja yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.

Henkilötietolaki tulee sovellettavaksi jos

elävien henkilöiden henkilötietoja sisältävä sukututkimusrekisteri asetetaan nähtäville laajemmalle henkilöjoukolle

siitä luovutetaan osia tai tulosteita muille kuin rekisterinpitäjän omaan lähipiiriin kuuluville henkilöille (esimerkiksi sukukirjan julkaisemista varten) tai

henkilötietoja levitetään avoimessa verkossa.

Mitä tietoja sukututkimusrekisteriin saa tallettaa?

Henkilötietolain mukaan sukututkimusrekisteriin saa kerätä ja tallentaa tutkittavaan sukuun kuuluvasta henkilöstä sekä tämän puolisosta nimen, syntymäajan ja -paikan, vihkimisajan, kuolinajan ja -paikan, arvon ja ammatin sekä osoitetiedon ja muut sukututkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot.

Mitä tietoja sukututkimusrekisteriin ei saa tallettaa?

Sukututkimusrekisteriin ei saa tallettaa eläviä henkilöitä koskevia arkaluontoisia tietoja ilman heidän lupaansa. Arkaluontoisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan seuraavia tietoja:

rotu tai etninen alkuperä;

yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus, ammattiliittoon kuuluminen. Näitä tietoja voidaan käsitellä, jos rekisteröity on itse saattanut ne julkisiksi.

rikollinen teko, rangaistus tai muu rikoksen seuraamus;

terveydentila, sairaus tai vammaisuus, hoitotoimenpiteet tai niihin verrattavat toimet;

seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen;

sosiaalihuollon tarve tai saadut sosiaalihuollon palvelut, tukitoimet ja muut sosiaalietuudet;

Henkilötunnusta ei tule koskaan tallettaa sukututkimusrekisteriin.

Käytännesäännöt on tässä osiossa kuvattu tiivistettynä. Osion alussa olevasta linkistä ne löytyvät kokonaisuudessaan liitteineen.

115

• LUKU 9 •

Tässä luvussa on lyhyesti esitelty eräitä hyödyllisiä sukututkimukseen liittyviä sivustoja: järjestöjen sivuja, yksityisten sukututkimuksen harrastajien sivuja ja blogeja. Ne antavat jokaiselle runsain määrin tietoa ja monipuolisia näkökulmia historiaan sekä sukututkimukseen.

SUKUTUTKIMUSSIVUSTOJA

www.genealogia.fi

Suomen Sukututkimusseuran sivusto on perinteisesti ollut maamme keskeisin sukututkimussivusto. Seura on joitakin aikoja sitten vaihtanut sivustonsa kokonaan uuteen, joka on yhä laajennus- ja kehitystyön alaisena. Vanhaan sivustoon liittyneitä tietokantoja ollaan uudistamassa ja siirtämässä uudelle sivustolle. Kun tätä työtä tehdään harrastajavoimin tapahtuu se kuitenkin varsin hitaasti.

Vanhan sivuston aineistoista osa on tätä kirjoitettaessa yhä sellaisenaan käytettävissä, kuten tässä kirjassa esitelty Lyhenneluettelo. Merkittävin uudelle sivustolle siirretty palvelu on Suku Forum. Se sisältää tällä hetkellä 40 sukututkimuksen eri alueita kattavaa keskusteluryhmää, joihin on rekisteröitynyt 8500 jäsentä. Viestejä on Suku Forumissa tällä hetkellä yli 122.000. Sivustolla on lisäksi englanninkielinen Finlander Forum, jossa on 2800 jäsentä ja 35.000 viestiä. Siitä on apua paitsi siirtolaisuuden myös kotimaankin tutkimuksessa.

117

• Osio 1 •

Suomen Sukututkimusseura

juhansuku.blogspot.fi

www.facebook.com/JuhanSuku

Juhan Suku-Uutiset on Juha Vuorelan poikkeuksellisen ahkeraan päivitetty ja asiantunteva blogi. Se sisältää laajoja ja seikkaperäisiä artikkeleita monilta sukututkimuksen osa-alueilta. Ehdoton ”must” jokaiselle sukututkijalle.

Artikkelien maantieteellinen painopiste on Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla, mutta blogi käsittelee runsaasti myös muualle Suomeen liittyviä aiheita. Juha Vuorelalla on myös sukututkimukseen liittyvä web -sivusto www.varola.fi

Juha Vuorela on sukututkimuksen harrastaja Tarvasjoelta.

118

• Osio 2 •

Juhan Suku-Uutiset

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi

www.facebook.com/pages/Sukututkijan-loppuvuosi/113503855388505

Kaisa Kyläkosken blogi Sukututkijan Loppuvuosi keskittyy varsinaisen ahtaasti ymmärretyn sukututkimuksen sijaan enemmänkin sen historialliseen taustaan. Blogissa on hyvin erilaisia artikkeleita Suomen ja sen lähinaapurien historiasta. Näkökulmat vaihtelevat artikkelista toiseen ja tulkinnat ovat useimmiten hyvin tuoreita ja virkistäviä.

Kaisa Kyläkoski on helsinkiläinen diplomi-insinööri. Hän harrastaa sukututkimusta ja historiaa, miltä aloilta on julkaissut kymmenkunta kirjaa.

119

• Osio 3 •

Sukututkijan Loppuvuosi

koti.welho.com/spalande/suomi.html

Seppo Palanderin Sukututkimus Suomessa on maamme vanhimpia sukututkimukseen keskittyviä sivustoja. Sitä on ylläpidetty jo vuodesta 1995 lähtien. Se on nykymuodoltaan hyvin laaja linkkiluettelo, joka sisältää kaikkea mahdollista suomalaiseen sukututkimukseen liittyvää. Ylläolevassa kuvassa näkyvät linkit

ovat sivuston sisäisiä väliotsikoita. Sivustolla on jonkin verran jo vanhentuneita linkkejä.

Dr Link Check -ohjelma ilmoitti sivuston linkeistä 30% toimimattomiksi 18.8.2012.

120

• Osio 4 •

Seppo Palander: Sukututkimus Suomessa

www.genealogi.se

Ruotsin Sukututkijaliitolla on laaja ja monipuolinen sivusto, josta on paljon hyötyä suomalaisellekin tutkijalle. Sen linkit ja keskustelualueet liittyvät suurelta osin myös Suomen

sukututkimukseen. On nimittäin varsin tavallista, että tutkittaviin ruotsalaisiin sukuihin kuuluu suomalaisia sukulinjoja.

Sivuston keskustelualue Anbytarforum on hyvin laaja ja monipuolinen. Sen hakutoiminnoilla löytyy valtava määrä Suomeen liittyvää keskustelua. Anbytarforumissa on tällä hetkellä reilusti yli miljoona viestiä.

121

• Osio 5 •

Sveriges Släktforskarförbund

• LUKU 10 •

Tässä kirjassa on ollut vain lyhyt tiivistelmä sukututkimuksesta internetin näkökulmasta. Verkkojenkin avulla on käytössä paljon muuta hyödyllistä. Tutkimus on lisäksi yhteisöllistä toimintaa parhaimmillaan. Siihen liittyvät mm. sukututkimusyhdistykset ja sukututkimuskurssit.

MITÄ SEN JÄLKEEN?

Olen tässä kirjassa jättänyt tarkoituksella Google-haut sivuun. Niillä saattaa vain helposti löytää epävarmaa tietoa ja suorastaan kaikenlaista roskaa. Hyvin ja huolellisesti käytettyinä Google ja muut hakukoneet ovat kuitenkin varsin hyödyllisiä sukututkimuksessa.

Lähes aina tutkimiamme sukuja on enemmän tai vähemmän jo joku muukin tutkinut. Voimme löytää jonkin sukututkijan omia sivuja, keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja tai muiden aihepiirien sivuilta löytyvää tietoa. Näihin kaikkiin tietoihin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Parhaimmillaan ne ovat silloin kun löydämme niiden avulla alkuperäisten lähteiden äärelle. Usein käy kuitenkin niin, ettemme näiden sivujen perusteella pysty mitenkään selvittämään lähdettä. Niin tavallista on, ettei lähteistä ole mainintaa. Monet ihmiset eivät edes pidä sellaista tarpeellisenakaan.

Aina on mahdollista, että tutkimiamme henkilöitä ja sukuja löytyy meille tuntemattomista tietokannoista. Etenkin ulkomailta niitä löytyy jatkuvasti. Lisäksi on olemassa paljon tietokantoja, jotka eivät suoranaisesti liity millään lailla sukututkimukseen, mutta saattavat ollakin meille hyödyllisiä.

Olen käytännössä havainnut, että hakuja kannattaa kokeilla hyvinkin erilaisilla vaihtoehdoilla. Nimiä voi hieman muunnella, päivämääriä käyttää pitkinä ja lyhyinä. Jo pelkästään sanoilla ”[haluttu sukunimi]” ja ”suku” löytyy tavallisesti kaikenlaista mielenkiintoista tutkittavaa.

Jos lukee hiemankin sukututkijoiden sivuja niin huomaa, että tutkimus on varsin yhteisöllistä toimintaa. Keskustelua käydään paljon ja siitä opitaan. Paikalliset sukututkimusyhdistykset ovat juuri tällaista yhteisöllistä toimintaa. Niiden piirissä toimii sekä tutkimusta aloittelevia ihmisiä että jo pidemmälle ehtineitä. Yhdistyksiin keskittyy myös paikallisen tutkimuksen asiantuntemus. On luonnollista, että edes pitkään tutkimusta harrastanut henkilön ei kuitenkaan tunne toisen paikkakunnan tai alueen erityispiirteitä. Yhdistyksillä on lisäksi usein kirjastot, lehdet ja tietopankit, jotka edesauttavat tutkimustoimintaa. Tästä Suomen Sukututkimusseuran linkistä pääsee selailemaan sukututkimusyhdistysten sivuja www.genealogia.fi/yhdistykset.html

Sukututkimuskursseja järjestävät monilla paikkakunnilla esim. kansalais- ja työväenopistot. Ne ovat aloittelevalle ja vähän pidemmällekin ehtineelle sukututkimuksen harrastajalle hyödyllisiä. Kurssien aihepiiriin kuuluvat sukututkimuksen työskentelytavat laajemmaltikin. Esimerkiksi erilaisten arkistojen käyttö kuuluu niihin.

123

Arkistonmuodostaja

Viranomainen, järjestö, yritys tai muu organisaatio taikka yksityishenkilö, jonka toiminnan tuloksena Arkisto syntyy.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Digitalisointi

Muuntaminen numeromuotoiseksi, erityisesti kokonaisnumeromuotoiseksi. Digitointi, numeeristaminen.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Digitoitu jakso, Kuvan numero, Tietokanta

Etsi termi

Digitoitu jakso

Kuvasivu Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Kuvan numero, Sivun numero

Etsi termi

Esipolvet

Henkilön polveutuminen vanhemmista sukulaisista, sukupuu.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Jälkipolvet, Suku, Sukupuu

Etsi termi

Henkikirja

Maan väestöstä henkiveroa varten kunnittain tehty väestöluettelo.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Läänintilit

Etsi termi

Historiakirjat

Syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Kirkonarkisto, Kirkonkirja, Mustat kirjat, Syntyneiden luettelo, Vierasseurakuntalaiset, Vihittyjen luettelo

Etsi termi

Itsellinen

Tilapäisansioilla, ilman vakinaista tointa tai omaa maanviljelystä elänyt varaton henkilö.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Loinen, Palkollinen, Piika, Renki, Talollinen, Tilaton, Torppari

Etsi termi

Jälkipolvet

Henkilön jälkeläiset, käännetty sukupuu.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Esipolvet, Suku

Etsi termi

Kirkonarkisto

Seurakunnan arkisto

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Historiakirjat, Kirkonkirja, Pääkirja

Etsi termi

Kirkonkirja

Seurakuntien ylläpitämä luettelo ja asiakirja seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista.

Joskus sanaa käytetään pelkästään rippikirjasta, toisinaan myös historiakirjoista.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Historiakirjat, Rippikirja

Etsi termi

Kirkontili

Luettelo seurakunnan kirkolliseen toimintaan liittyvistä saaduista maksuista ja maksetuista kuluista.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Kuulutettujen luettelo

Seurakunnan avioliittoon kuulutettujen kihlaparien luettelo. Kuulutus tapahtuu sekä sulhasen että morsiamen kotiseurakunnassa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vihittyjen luettelo

Etsi termi

Kuvan numero

SSHY:n Digiarkistossa kuvan juokseva numero kunkin arkistoyksikön sisällä. Eri asia kuin kuvan kohteena olevan sivun numero alkuperäislähteessä.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Digitoitu jakso, Sivun numero

Etsi termi

Kuvaruutukaappaus

Tietokoneen kuvaruudun tai sen osan tallentaminen kuvana koneen muistiin. Voi tapahtua suoraan käyttöjärjestelmän komennolla, erillisellä apuohjelmalla tai web-sivustolla olevalla toiminnolla kuten esimerkiksi Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Kylä

Rekisterikylä tarkoittaa kylää hallinnollisena yksikkönä, sellaisena kuin kylän alue on merkitty maarekisteriin. Rekisterikylään kuuluvat ne talot, jotka ennen isojakoa muodostivat oman sarkajakopiirinsä. Alueilla, joilla ei käytetty sarkajakoa, samaan rekisterikylään merkittiin talot, joilla oli yhteinen metsämaa. Myös kaupungit koostuvat rekisterikylistä.

Usein kylällä tarkoitetaan myös kantatalon ympärille muodostunutta pienempää kylän osaa tai taajamaa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Lastenkirja

Rippikirjan kaltainen sitä täydentävä kirja. Sisältää lapset, jotka eivät ole vielä päässeet ripille ja heidän edistymisensä kristinopissa. Länsisuomalaisissa seurakunnissa lastenkirjoja ei ole pidetty välttämättä ollenkaan, vaan niiden tiedot sisältyvät rippikirjaan.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Rippikirja

Etsi termi

Loinen

Ilman pestuusuhdetta oleva epäitsenäinen henkilö, joka asui työnantajansa tiloissa. Myös koturi, joutolainen tai kesti.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Palkollinen, Piika, Renki, Talollinen, Torppari

Etsi termi

Lähde

Tutkimuksen lähteet jaotellaan yksinkertaisimmin kahteen ryhmään:

1. Primaarilähteet ovat syntyneet suoraan tutkittavan tapahtuman seurauksena.

2. Sekundäärilähteet ovat syntyneet tutkittavasta tapahtumasta erillään kuvaamaan sitä.

Aina ei ole yksikäsitteisen selvää kumpaan ryhmään lähde kuuluu. Esimerkiksi sukututkimuksessa kirkonarkisto on oikeastaan primaarilähde tutkittaessa seurakuntaa ja sen toimintaa, mutta sekundäärilähde tutkittaessa sukua ja sen historiaa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Läänintilit

Ruotsin vallan aikaisia veroasiakirjoja, jotka koostuvat mm. läänintilikirjoista, maakirjoista, tositekirjoista ja henkikirjoista.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Henkikirja, Maakirja

Etsi termi

Maakirja

Luettelo niistä veroista, joita kannettiin maalla olevista kiinteistöistä.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Läänintilit

Etsi termi

Maakunta-arkisto

Arkistolaitoksen alueyksikkö, joka vastaa aluehallinnon asiakirjoista. Sukututkijan kannalta tärkeä on erityisesti Mikkelin maakunta-arkisto, jonne on arkistoitu luovutetun Karjalan kirkonarkistot.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Matkustajaluettelo

Siirtolaisrekisteriin kuuluva luettelo Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön 1892-1949 kuljettamista matkustajista.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Passiluettelo

Etsi termi

Mustat kirjat

Seurakuntien historiakirjoista 1900-luvulla käsin tehdyt kopiot. Nimi tulee kopiovihkojen mustista kansista.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Historiakirjat

Etsi termi

Muuttaneiden luettelo

Seurakuntaan liittyneiden ja siitä pois muuttaneiden luottelo.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Muuttokirja

Etsi termi

Muuttokirja

Lähtöseurakunnan muuttavalle antama virkatodistus. Ovat arkistoituna vastaanottavalla seurakunnalla. Seikkaperäisyytensä vuoksi muuttokirja on hyvä tutkimuksen lähde.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Muuttaneiden luettelo

Etsi termi

Palkollinen

Palvelusväkeen kuuluva henkilö.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Piika, Talollinen, Torppari

Etsi termi

Passiluettelo

Siirtolaisrekisteriin kuuluva luettelo lääninhallitusten ja maistraattien myöntämistä passeista 1895-1915.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Matkustajaluettelo

Etsi termi

Patronyymi

Isännimi.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Piika

Talon ruuissa pestuusopimuksella oleva naispuolinen palvelija tai palkollinen. Myös ylipäätään naimaton nainen.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Palkollinen, Renki, Talollinen, Torppari

Etsi termi

Pitäjänkartasto

Pääosin vuosina 1840–1865 lääneittäin valmistunut, käsin piirretty kartta-aineisto.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Prepaid-lippu

Amerikasta käsin maksettu matkalippu Suomesta siirtolaiseksi lähtevän määränpäähän Amerikkaan. Noin kolmasosa suomalaissiirtolaisista matkusti prepaid-lipulla.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Pääkirja

Seurakunnan pääkirja, rippikirjan synonyymi.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Rippikirja

Etsi termi

Renki

Talon ruuissa pestuusopimuksella oleva työmies.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Palkollinen, Piika, Talollinen, Torppari

Etsi termi

Rippikirja

Luettelo seurakunnan jäsenistä, heidän kristinopin taidoistaan ja ehtoollisella käynneistään. Myös pääkirja tai kirkonkirja.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Historiakirjat, Kirkonkirja, Lastenkirja, Pääkirja

Etsi termi

Rippilasten luettelo

Rippikoululaisten luettelo heidän rippikoulusuorituksineen.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Sivun numero

Alkuperäisasiakirjan sivunumero digitoidussa asiakirjassa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Digitoitu jakso, Kuvan numero

Etsi termi

SSHY

Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys. Kehittää ja ylläpitää Digiarkistoa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Suku

Suku koostuu kantavanhemmista ja heidän jälkeläisistään. Jokainen ihminen kuuluu moniin eri sukuihin. Lisäksi ihminen voi yhteenkuuluvuuden tunteen välityksellä kuulua serkkujen tai aviosuhteen kautta muihin sukuihin.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Esipolvet, Jälkipolvet

Etsi termi

Sukunimi

Sukunimi tuli Suomessa pakolliseksi vuonna 1921 sukunimilaissa säädettyyn määräaikaan mennessä.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Sukupuu

Puun muodossa esitetty esipolvitaulu.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Esipolvet

Etsi termi

Suomen asutuksen yleisluettelo

Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY) muodostaa systemaattisesti järjestetyn, vuosittain etenevän aineskokoelman, johon pitäjien puitteissa kylittäin on kerätty kruunun tilimateriaaliin sisältyviä tietoja taloista ja muista asumista, niiden omistajista ja muista haltijoista sekä näiden talouteen kuuluneesta väestä.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Suuri Adressi

Kevättalvella 1899 kerätty keisarille osoitettu Helmikuun manifestia vastustava valituskirjelmä. Alkuperäinen pitäjittäin kerättyine allekirjoituksineen käytettävissä Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Syntyneiden luettelo

Luettelo seurakunnassa kastetuista. Saattaa sisältää muidenkin seurakuntien jäsenten lapsia esim. hankalien liikenneolosuhteiden vuoksi.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vierasseurakuntalaiset

Etsi termi

Talollinen

Itsenäisen maatilan haltija.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Palkollinen, Piika, Renki, Tilaton, Torppari

Etsi termi

Tietokanta

Kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa. Tietovarasto.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Tilaton

Säätyjen ulkopuolelle jäävä. Maaseudulla erityisesti talollisten ja heidän perheenjäsentensä ulkopuolinen.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Palkollinen, Piika, Renki, Talollinen, Torppari

Etsi termi

Torppa

Maanviljelystä varten vuokralle annettu maatilan alue, jolla on tai jolle on aiottu rakentaa tarpeelliset rakennukset.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Torppari

Etsi termi

Torppari

Torpan vuokramiesoikeuden haltija

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Itsellinen, Loinen, Palkollinen, Piika, Renki, Talollinen, Tilaton

Etsi termi

Tuomiokirja

Yleisimmin kihlakunnanoikeuden pöytäkirja. Myös raastuvan- tai kämnerioikeuden taikka laamanninoikeuden pöytäkirja.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

UK

Uusi kirja. Ajallisesti seuraava rippikirja.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Vierasseurakuntalaiset

Erilliset luettelot vieraiden seurakuntien jäsenille pidetyistä kirkollisista toimituksista, kuten syntyneistä tai haudatuista. Tällaisia luetteloita pidetty joissakin seurakunnissa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Vihittyjen luettelo

Seurakunnassa vihittyjen luettelo. Vihkimiset yleensä morsiamen kotiseurakunnassa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Kuulutettujen luettelo

Etsi termi

VK

Vanha kirja. Ajallisesti edellinen rippikirja.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Voudintilit

Vuosien 1537—1634 aikaista Suomea koskevaa verotuskirjanpitoa. Kuittien ja kirjejäljennösten ohella keskeisiä tositteita ovat mm. maakirjat, sakkoluettelot, kymmenysluettelot, autioluettelot, myllyluettelot, karja- ja kylvöveroluettelot sekä vuoden 1571 hopeaveroluettelot.

Vanhinta suomalaista talonpoikaisväestöä koskevaa arkistomateriaalia. Käytettävissä Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi

Väestönlaskenta

Luettelo valtion tai alueen kaikista asukkaista osoitteineen ja muine henkilötietoineen jollakin tietyllä päivämäärällä. Väestönlaskennan tiedot ovat useissa maissa, joissa ei ole ollut väestörekisteriä tärkeää sukututkimuksen lähdeaineistoa. Esimerkiksi Amerikan siirtolaisuuden tutkimuksessa väestönlaskennat ovat aivan keskeisellä sijalla. Yhdysvalloissa niitä pidetään perustuslain mukaan aina 10 vuoden välein. Kaikki väestönlaskentatiedot alkuperäisiä täytettyjä lomakkeita myöten ovat julkisia 1790-1940 väliseltä ajalta.

Tähän liittyviä sanastotermejä

Hakemisto

Vedä tähän liittyvät termit tänne

Etsi termi